on turvallista ponnistaa kohti uusia kokemuksia, sivut

Transcription

on turvallista ponnistaa kohti uusia kokemuksia, sivut
Kyrkan och vi
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
6/2013
www.turunseurakunnat.fi
Isän sylistä
Sivut
Tuttu ja tuntematon
Tuomiokirkko
Sidan
Följ med på gudstjänst
i Göteborg
4 – 5
8
Salaperäinen Perintö kätkee
sisäänsä myös seurakuntayhtymän vuosikertomuksen,
liite lehden välissä
on turvallista ponnistaa
kohti uusia kokemuksia, sivut
6–7
2
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
13.6.–29.8.2013
Kiitollisuudesta kohtuulliseen elämäntapaan
Y
htenä kesän sunnuntaina
vietetään jokaisessa Suomen
seurakunnassa luomakunnan sunnuntaita. Viime sunnuntaina sitä vietettiin Kaarinan seurakunnassa, jossa kokoonnuttiin messuun luonnon helmaan Kuusiston piispanlinnan raunioille.
Luomakunnan sunnuntain teemat
muistuttavat siitä että Jumala, elämän
antaja ja ylläpitäjä, kutsuu ihmistä vastuuseen luomakunnasta ja toimimaan
tuhon voimia vastaan.
Kirkko havahtui ympäristönsuojeluun
1970-luvulla. Huoli elinympäristön tilasta vahvistui 1980-luvulla. Kirkkojen
keskuudessa puhuttiin maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisuudesta, rau-
hasta ja luomakunnan eheydestä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän
ensimmäinen ympäristöohjelma tehtiin vuonna 1992.
Vuonna 2001 perustettiin Kirkon ympäristödiplomi, joka on luterilaisen kirkon oma, seurakuntien olosuhteisiin sovitettu ympäristöjärjestelmä. Ympäristödiplomi antaa seurakunnille selkeät
suuntaviivat ympäristövastuun kantamiseen ja muun muassa tekee ympäristökasvatuksesta olennaisen osan seurakunnan toimintaa.
Ekologinen elämä sai katolisessa kirkossa oman suojeluspyhimyksensä, kun
paavi Johannes Paavali II vuonna 1979
julisti yksinkertaisuuteen sitoutuneen
Fransiskus Assisilaisen ekologisesti vii-
saan elämäntavan suojelijaksi.
Fransiskaaninen yksinkertaisen elämäntavan ajatus on orastanut viime
vuosina myös luterilaisessa elämänmuodossa. Fransiskaaninen yksinkertaisuuden periaate elää muun muassa Itä-Suomessa toimivassa San Damianon osuuskunnassa sekä Kaarinassa
toimineen Morbackan yhteisön henkeä
Anna hyvän
kiertää ja
hyvyyden
karusellin
pyöriä.
vaalivassa Ukinrannassa Kangasalla.
Fransiskaaninen ajattelu lähtee siitä,
että Jumala on luonut maailman jakaakseen hyvyyksiä kaikille luoduille.
”Itsestään jakaminen on Hyvän ratkaisevin tuntomerkki”, sanoittaa fransiskaanisuutta tutkinut dosentti Pauli Annala sandamiano.fi -sivuilla. Fransiskaaninen elämänmuoto perustaa ajatukselle hyvän kiertokulusta ja vastavuoroisuudesta. Ihmisen alkuperäinen
osa on ”heittäytyä varauksetta hyvyyden
karuselliin”.
Samaa ajatusta kertaa myös kirkon
viisi vuotta sitten julkaistu ilmasto-ohjelma ”Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus”. Vastuu luomakunnasta eli kohtuullinen elämäntapa ei synnykään
ALUKSI
syyllisyydestä vaan rakkaudesta ja kiitollisuudesta: luomakunnan kautta
saadun hyvän – ilon, rauhan, voiman,
ravinnon – vastaanottamisesta. Syvin
voimanlähde ”ei ole syyllisyydentunto
vaan taju perimmäisestä yhteenkuuluvuudesta kaiken luodun kanssa ja rakkaus luontoon”.
Anna siis hyvän kiertää ja hyvyyden
karusellin pyöriä.
Minna Vesanto
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
SATTUVAT SANAT
”Se, että autamme ihmisiä, jotka ovat maassa laittomasti, ei tee toiminnastamme laitonta. Päinvastoin: lääkärin velvollisuus on auttaa aivan jokaista riippumatta yhtään mistään. Tekoja ei tarvitse hyväksyä, mutta kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään.”
Paperittomille maahanmuuttajille tarkoitetulla
Global Clinicillä vapaaehtoisena työskentelevä Veera Luhtala,
Kotiliesi 11/2013
”Haaste eläkeiän mahdollisessa nostamisessa liittyisi siihen, pitenevätkö työurat eläkeiän noston seurauksena vai eivät. Jos eivät pitene, haaste siirtyy sosiaaliturvalle. Kuusikymppisten irtisanottujen on vaikea löytää työtä. Näiden ihmisten
osalta on kohtuutonta elää sosiaaliturvan varassa 65-vuotiaaksi asti. Jos niin käy,
uudistus on epäonnistunut.”
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää,
Suomen Kuvalehti 20/2013
Päätoimittaja Pauli Juusela;
Vantaan Lauri 19/2013
K
esä näkyy ja tuntuu. Se on suorastaan aistittavissa. Luonto huokuu
voimakkaana elämää ja läsnäoloa. Vuoden kaunein aika on käsillä. Luontoäiti pukeutuu vihreään asuunsa. Ilmassa on suoranaista juhlan tuntua.
Kirkkojen ovet käyvät näinä päivinä tiheään. Koulut päättävät lukuvuotensa kevätkirkkoon ja suvivirteen. Konfirmaatiokirkot
ja vihkitilaisuudet täyttävät kirkkojen kesäaikaa. Tiekirkot avaavat ovensa turisteille. Vilskettä ja vipinää riittää siis kesälläkin.
Kirkkoa on näinä aikoina moitittu mauttomaksi ja hajuttomaksi. Toimittaja Riikka
Lehtovaara kirjoittaa Aamulehden kolumnissaan:” Kirkon suurin ongelma on ehdottomasti se, että se ei tarjoa elämyksiä. Se ei
tunnu miltään. Se ei tuoksu, ei ärsytä, ei liikuta, siis ei kiinnosta. Kirkossa käyminen on
samalla tavalla kiusallista kuin etäiseksi jääneen sukulaistädin vierailu.”
Aikamme itseään toteuttava ihminen haluaa olla riippumaton ja vapaa myös hengellisellä kentällä. Kirkko, niin kuin Jeesuskin, jää marginaaliin. Ihminen pärjää ihan
omillaan. Yhteydet yläkertaan hoituvat itsestään. Samalla elämän laiminlyödyin suhde,
Mautonta!
ihmisen ja Jumalan, jää retuperälle. Siksi onkin hyvä syy kysyä: Löytyykö kirkosta elämää
ja elämän makua?
Näkökulma ratkaisee. Jos asioita tarkastelee pintapuolisesti yleiseltä tasolta, saa aivan
eri käsityksen kuin ruohonjuuresta. Yleistäminen ei tee oikeutta. Elämän makua tuskin
on löydettävissä hallinnoinnin tai byrokratian vyöhykkeeltä. Se löytyy kohtaamisesta.
Ihminen väsyy hektisen ajan keskellä kohtaamattomuuteen, siihen, että ei löydy niitä, joiden kanssa voisi jakaa elämän kipeitä
Timo Jakonen
”Väestön ikääntyminen merkitsee sitä, että julkisen terveydenhuollon toimivuudesta on pidettävä huolta. Ikääntyminen lisää myös muistisairaiden määrää. Jos
yhtä aikaa pyritään säästämään laitoshoidosta, kotihoidosta ja omaishoidon tuesta, seuraukset ovat karmeita. Syntyy tarpeetonta hätää ja lisääntyvää yksinäisyyttä.
Yhteiskunnalla on täysi työ siinä, että saadaan hoitohenkilökuntaa huolehtimaan vanhuksista. Yksinäisyys, joka koskee myös aikuisväestöä ja osaa lapsiperheistä, on haaste. johon viranomaisten resurssit eivät riitä. Uskon, että seurakuntien Suurella Sydämellä -toimintaan haetaan tulevaisuudessa koko ajan lisää vapaaehtoisia tukihenkilöitä.”
KUUKAUDEN SANA
asioita. Kohdatuksi tullut ihminen tulee samalla autetuksi.
Kirkkoon tuli eräänä päivänä mies, joka
halusi keskustella papin kanssa. Tuo mies
oli lähtenyt töistä kesken työpäivän, kun sisimmässä oli niin pahaa oloa ja tuskaa. Sain
keskustella ja lopuksi rukoilla miehen puolesta. Jotakin tärkeää tapahtui. Kirkosta lähti helpottunut kaveri. Kesäopaskin ihmetteli,
mitä oikein oli tapahtunut. Mies kun oli lähtiessään halannut opasta ja kiittänyt avusta.
Kirkossa saa olla elämänmakuista toimintaa. Kirkko on olemassa tulevaisuudessa, jos
sen perustana on Jumalan tahto ja sille annettu tehtävä julistaa evankeliumia Kristuksesta, eikä se lähde yleisen mielipiteen perässähiihtäjäksi. Kun kirkossa annetaan tilaa Kristuksen kohtaamiselle hajuttomuus ja
mauttomuus ovat poissaolevaa todellisuutta.
Muuten voidaan laittaa lappu luukulle tai
muodostaa kirkollinen perinneyhdistys, joka
muistelee menneitä hyviä aikoja…
Jouni Lehikoinen
Mikaelinseurakunnan
kirkkoherra
KANNEN KUVAT
Isän kanssa lapsi voi turvallisesti etsiä omia rajojaan ja laajentaa omaa elämän­
piiriään. Ilona Kairavuo hihkui riemusta, kun Antti-isä antoi hänen nauttia ylä­
ilmoista aukeavista maisemista. Kuva Timo Jakonen
13.6.2013 45. vuosikerta
Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet.
Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa
Toimitusneuvosto Anni Itähaarla,
Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 29.8.2013
Päätoimittaja Paula Heino,
Pasi Ahola, Mia Henriksson, Lauri Palmunen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Aiju von Schöneman,
paula.heino@evl.fi
Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi
Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto
Seurakuntien ilmoitukset turku.tiedotus@evl.fi
Taitto ja kuvan­käsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa
Jakelu Itella oyj
Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh. 020 754 2309, 040 509 4962, jaana.mehtala@kotimaa.fi
Jakeluhuomautukset www.posti.fi/palaute puh. 0200 71000
Toimitus
Tiedotustoimisto,
Eerikinkatu 3
PL 922, 20101 Turku
puhelin (02) 261 7111
turku.tiedotus@evl.fi
www.turunseurakunnat.fi
3
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Suvivirsi soi
● Turun ja Kaarinan seurakuntayh-
tymä on saanut kolmannen kirkon
ympäristödiplominsa. Kirkkohallitus myönsi uuden diplomin kaudelle
2013 – 2017 toukokuun lopussa.
Ympäristödiplomin auditoinnissa saivat kiitosta erityisesti Piikkiön
seurakunnan aktiivisuus ympäristöasioissa, Hannunniitun kerrostalojen energiainvestoinnit sekä välillisen vaikuttamisen välineet ympäristökasvatuksessa.
”Piikkiön seurakunnassa on herännyt vanhanajan talkootoiminta pappilan kedon haravointi- ja niittotalkoissa ja samalla on voitu vahvistaa seurakuntalaisten yhteisöllisyyttä”, kirkkohallituksen päätöksessä todetaan.
Vuonna 2009 yhtymään liittynyt Piikkiön seurakunta onkin päässyt kiitettävästi mukaan hyvään ympäristöasioiden hoitamiseen.
Ansiokkaina kirkkohallitus mainitsee myös energiakysymysten selvittelyn seurakuntayhtymässä sekä energia­
seurannan hyvät tulokset. Erityisesti
Hannunniitun kerrostalojen energia­
investoinnit on arvioitu varsin merkittäviksi.
Valtakunnallinen, vuonna 2009
aloitettu Pärskeitä-ympäristöohjelmasarja Radio Deissä todettiin hyväksi esimerkiksi välillisen vaikuttamisen menetelmästä ympäristökasvatuksessa. Auditoijat kiittivät myös
seurakuntayhtymän tiedotuksen aktiivista roolia ympäristökysymyksissä.
Diplomipäätöksen perusteluihin
Kirkkohallitus nosti lisäksi seurakuntayhtymälle laaditun ympäristökasvatussuunnitelman, jollaiset on erikseen tehty myös valtaosalle seurakuntia, hautausmaille sekä varhaiskasvatuksen yksikölle.
M i n n a Ve s a n t o
Turkuun kolmas
ympäristödiplomi
Kirkon oma ympäristöjärjestelmä,
Kirkon ympäristödiplomi perustettiin
vuonna 2001. Se on seurakuntia varten kehitetty väline, joka auttaa niitä täyttämään hyvin vastuutaan luomakunnasta.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on saanut Kirkon ympäristödiplomin ensimmäisen kerran vuonna
2003. Ensimmäisenä tuomiokapituleista ympäristödiplomi myönnettiin
nyt myös Turun arkkihiippakunnan
tuomiokapitulin virastolle.
MV
Inkerinsuomalaiset
kokoontuvat Varissuolle
● Valtakunnalliset Inkerinsuoma-
laisten kesäjuhlat pidetään Turussa­
lauantaina 13. heinäkuuta klo 12
– 19. Juhlan pääpuhujana on ministeri Pertti Paasio. Juhlajumalanpalveluksessa saarnaa kirkkoherra Martti Hirvonen.
Päiväjuhlassa klo 15 juhlaesitelmän pitää yhteiskuntatieteiden opettaja, kirjailija Sinikka Paavilainen. Hän
kertoo kokemuksiaan inkerinsuomalaisten kohtaamisista Espoossa. Päiväjuhlan paikkana on Varissuon kirkko,
Kousankatu 6. Katariinanseurakunta ja Varissuon lähiö on ollut monen
inkerinsuomalaisen paluumuuttajan
koti Suomeen muuton jälkeen.
Iltajuhlassa klo 19 alkaen kuullaan
romanimusiikkia ja nähdään Lauluja tanssiyhtye Pihlajan kansantanssi­
esitys. Yhtyettä johtaa Galina Peltoinen. Iltajuhlassa esiintyvät myös inkerinsuomalaisten paluumuuttajien rock-yhtyeet RitmG ja Simppa ja
neukut. Iltajuhlan paikkana on Varissuolla sijaitseva Kristillinen seurakunta Uusi Pesula, joka toimii osoitteessa Kousankatu 1.
● Tuomiokirkontorin Suvivirsikirkossa kajautettiin
Suvivirsi noin 2500 veisaajan voimin sunnuntaina 26.
toukokuuta. Monimuotoista ja leppoisaa kevätjuhlamessua värittivät SUMU Big Band, Aboa Gospel -kuoro sekä
rukoustanssijat, jotka nostattivat kirkkokansan käsiä he-
Henrikin hääyö taas elokuussa
tomasti ehkä pienen joukon keskellä
- tai vain kahdestaan tunnelmallisessa
ympäristössä? Haluatko saada siunauksen jo solmimallesi avioliitolle tai
pyytää rukousta rekisteröidylle parisuhteellesi? Henrikinkirkolla ja Tähkäpuistossa juhlitaan hääyötä lauantaina 10.8. klo 18 alkaen.
Parien ilmoittautuminen alkaa klo
17 Henrikinkirkolla. Vihkiajat jaetaan
ilmoittautumisjärjestyksessä, joten
puhelinvarauksia ei tehdä. Ilmoittautumisen yhteydessä annetaan aika, jolloin pari tapaa vihkivän papin
ja jolloin itse vihkiminen alkaa. Il-
moittautuminen päättyy klo 20.
Vihkimistä varten tarvitaan voimassa oleva todistus avioliiton esteiden
tutkinnasta, missä tulee olla merkintä
rippikoulun käymisestä. Tämä koskee
myös maistraatin antamaa todistusta.
Lisäksi mukaan on hyvä ottaa vihkisormus sekä pyytää etukäteen vihkiraamattu kotiseurakunnasta, ellei
morsian ole Henrikinseurakunnan jäsen. Todistajia ei välttämättä tarvita,
vaan ne löytyvät kirkolta.
Rekisteröidyn parisuhteen puolesta pidettävää rukousta tai avioliiton
siunausta varten tarvitaan maistraatin antama todistus.
Toimituksen jälkeen on parien
mahdollista siirtyä hetkeksi Ruususaliin nauttimaan lasillinen kuohuviiniä ja pala hääkakkua. Tarjoilu on varattu parien lisäksi muutamalle vieraalle.
Tähkäpuistoon
on rakennettu kaksi katosta toimituksia
varten. Mikäli sääolosuhteet eivät katoksista
huolimatta mahdollista
ulkona oloa, pidetään
toimitukset sisätiloissa.
Lisätietoja seurakun-
tasihteeri Helena Pihl, p. 040 3417 299
helena.pihl@evl.fi, ja vs. kappalainen
Heidi Jokinen, p. 040 3417 356 heidi.
jokinen@evl.fi.
Naimisiin DBTL:ssä
● Down by the Laituri on tänä
vuonna myös ”Tahdon by the Laituri”. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja DBTL tarjoavat naimisiin halajaville mahdollisuuden solmia liittonsa Aurajoen maisemissa kärkipään
iskelmätähtien säestyksellä.
Hääpäivä on perjantai 26.7. ja ilmoittautumisaikaa hääpareilla on vielä perjantaihin 14.6. saakka. Parit ilmoittautuvat pastori Kari Kanalalle, puh. 040
341 7755, jolta saa myös lisätietoja.
Hääparit saapuvat jokirannassa sijaitsevalle DBTL-lavalle juhlallisesti
yleisön ja musiikin keskeltä. Vihkimisen jälkeen esiintyjät laulavat pareille rakkauslaulun ja taikovat ilmoille häävalssin.
Viime vuonna DBTL:n yhteydessä Mikaelinkirkossa järjestetyt Elvis-teemahäät keräsivät lukuisia hääpareja
ja sankan yleisön. Järjestäjät toivovat
yhtä suurta suosiota tällekin DBTLhääkesälle.
Artistiyhteistyö jatkuu
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
on jo useamman vuoden tehnyt yh-
teistyötä DBTL:n kanssa myös artistivalinnoissa. Tänä vuonna seurakuntayhtymän tukemat artistit ovat Suomen rap-suuruuksiin kuuluva Paleface, paljon huomiota lyhyessä ajassa herättänyt uusi teinipoppari Isac
Elliot, debyyttialbuminsa hiljattain
julkaissut, vaihtoehtoista folk-poppia soittava Viitasen Piia sekä suuremmalle yleisölle jo ennestään tuttu Jippu.
Kesäkuun puolivälistä lähtien kannattaa tarkkailla osoitteita www.seitsemastaivas.fi ja www.kirkonrotta.fi,
Laatulehti-palkinto
Kirkko ja me -lehdelle
● Turun ja Kaarinan seu-
Jussi Vierimaa
● Haluatko tulla vihityksi mutkat-
sillä kilpailuun osallistumalla
voi napata itselleen ja kaverilleen
ilmaisliput DBTL:n ikärajattomalle
The Alueelle. Voittajille ilmoitetaan
täysosumista henkilökohtaisesti heinäkuun puolella.
DBTL soi tutulla paikallaan Aurajoen rannassa 23.-28. heinäkuuta.
Lippuja myy Lippupalvelu. Katso lisää www.dbtl.fi, www.turunseurakunnat.fi, www.lippupalvelu.fi
JN
ti messun alkajaisiksi. Kirkon Ulkomaanavulle kertyi kolehtia 3500 euroa koulujen rakentamiseksi Haitiin. Seurakuntien yhteinen Suvivirsikirkko järjestettiin toista kertaa. Ensimmäisen kerran torilla laulettiin Suvivirttä kulttuurivuonna 2011.
rakuntayhtymän julkaisema Kirkko ja me -lehti sai
Kotimaan viestintäpalvelujen tämänvuotisen Laatulehti-palkinnon. Valinnan
teki toukokuun lopussa tiedotusopin emeritusprofessori Kaarle Nordenstreng.
Palkinnon vastaanotti lehden toimitussihteeri Mervi
Sipilä-Koski.
Nordenstreng teki valinnan
20 seurakuntalehden joukosta. Ennen päätöstään
hän tutustui kunkin lehden
kahteen alkuvuonna julkaistuun numeroon. Erityisesti hän arvosti tammikuun
Kirkko ja me -lehden keskiaukeamalla julkaistua toimittaja Minna Uusivirran kirjoittamaa Lähi-Idän
tilanteesta kertovaa juttua, jossa oli
haastateltu Heikki Arikkaa ja Laura
Kajalaa. Lisäksi Kirkko ja me oli joukosta ainoa, jonka sivuilla oli juttuja
myös ruotsiksi ja englanniksi.
Kirkko ja me -lehti on monille ainoa säännöllinen side seurakuntaan.
Lehteä tehdään sen toiminta-ajatuksen mukaisesti kaikille alueen asukkaille, ei vain seurakunta-aktiiveille.
Tässä lehti onkin onnistunut Talous­
tutkimuksen tekemän tutkimuksen
mukaan varsin hyvin, sillä joka numerolla on säännöllisiä lukijoita noin
85.000, ja kirkkoon kuulumattomistakin peräti 59 prosenttia lukee lehteä säännöllisesti. Keskimäärin lehden
lukemiseen käytetään 20 minuuttia.
– Kirkko on suuri viestintälaitos ja
sen julkaisut sitä tärkeämpiä, mitä vähemmän kirkossa käydään, Nordenstreng painotti puheessaan. KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Tuomiokirkon porrastasanteella
sijaitsevan oven takaa löytyy
turkulaisia ja matkailijoita palveleva
Domcafé. Samalla porrastasanteella
kävivät kiireiset keskiajan
ihmiset pikaisesti poikkeamassa
ulkoseinään sijoitetun matkailijoiden
suojeluspyhimyksen Pyhän
Kristoforuksen alttarin äärellä.
Timo Jakonen
4
Tuomiokirkosta eivät tarinat Harrastelijahistorioitsija Simo Tuomolaa
kiehtovat Turun tuhannet tarinat,
todet ja vähemmän todet.
● Toisinaan Tuomiokirkon liepeil-
lä saattaa nähdä pitkäpartaisen miehen kulkevan ja selittävän kädet heiluen jotain mukanaan oleville ihmisille. Kyseinen partamies on Simo Tuomola ja ne muut luultavasti hänen ystäviään Helsingistä. Tuomola kun harrastaa intohimoisesti
Turun historiaa, eikä jätä tilaisuutta
käyttämättä, jos saa avartaa itäisen
pääkaupungin asukkien tietämystä
maailman historiallisesti merkittävistä paikoista. Niin kuin nyt vaikka
Suurtorin ympäristöstä.
Ja tietenkin siitä, että Helsingin yliopistoa ei perustettu 1640, kuten helsinkiläiset luulevat. Silloin perustettiin
Turun Akatemia, jonka työtä jatkettiin Helsingissä Turun palon jälkeen.
Mutta nyt pitäisi oikeastaan puhua
Tuomiokirkosta. Tuomola on lupautunut kertomaan turistien – ja miksei paikallistenkin – iloksi muutamia tärppejä Tuomiokirkosta ja ennen kaikkea sen ympäristöstä. Sellaisia pikku juttuja, joihin ei ehkä aina
tule kiinnitettyä huomiota.
Kemiasta
historiaan
Tuomola on kirjoittanut Turun historiasta pari kirjaakin, joissa käy vuosi
vuodelta läpi Turun keskeisiä tapahtumia, mutta historioitsija hän ei kuitenkaan ole:
– Historia ja etenkin Turun historia on ollut harrastukseni jo pitkään
– ja se on nimenomaan harrastus.
Aikoinaan luin kemiaa Åbo Akademissa, mutta sitten ajauduin Turun
Sanomien elokuvakriitikoksi ja siitä
edelleen toimittajan hommiin, Tuomola kertoo.
Turun historian kanssa kävi niin,
että kun vuosilukuja vain tuntui kertyvän, lopulta oli alettava kirjoittaa
asioita ylös.
– Olin silloin – vuosituhannen
vaihteessa – Aamuset-lehdessä työssä ja aloin julkaista pientä palstaa
jossa kerrottiin, mitä minäkin vuonna oli tapahtunut. Siitä syntyi ajatus
kertoa ikään kuin vuosilukujen tarina. Jääkaudesta lähdin liikkeelle ja
sieltä kronologisesti sen mukaan mitä nyt eri ajoista tiedetään. Se oli sellainen Turun kaupungin selviytymistarina läpi vuosisatojen.
Tuomolan kiinnostus historiaan on
jatkunut, tällä hetkellä hän kirjoittaa
blogia, jossa on ottanut itselleen tavoitteeksi kirjoittaa vuoden jokaista
päivää kohden jonkin tapahtuman,
joka on ollut Turulle merkityksellinen. 365 päivästä hän on jo kahdensadan paremmalla puolella.
– Kirjoitukset ovat historian ja
esseis­tiikan puolivälistä. Ne ovat aika
pitkälti tarinoita, mutta sitähän historia on: yhtenä hetkenä näyttää, että
asiat ovat näin ja sitten huomataan,
että ne ovatkin noin. Turku on myös
mielenkiintoinen kaupunki sikäli, että
täällähän kun lapion lykkää ihan tahansa niin heti saadaan lisää tietoa.
Olisi kovin mielenkiintoista, jos Tuo-
Simo Tuomola kertoo samastuvansa kernaasti Tuomiokirkon
unilukkari Erkki Tuomaanpoikaan, joka vuonna 1676 sai
jalkapuurangaistuksen, kun oli ajanut unilukkarin tunnusmerkin
eli pitkän parran pois.
miokirkon ympärillä voitaisiin oikein
kunnolla kaivaa!
Tuomiokirkon
muuria muistellen
Mutta aloitetaan: ihan ensin mennään
Tuomiokirkon taakse, Yliopistonmäen puolelle. Tuomola näyttää pientä
riviä kiviä, jotka näyttävät, kun niitä tarkemmin katsoo, siihen vasiten
asetellun. Ja ovatkin: siinä on se, mitä Tuomiokirkon muurista on jäljellä.
– Kirkon ympärillä oli nelisen sataa
metriä pitkä muuri, joka oli parhaimmillaan miltei neljä metriä korkea ja
toista metriä leveä. Se oli puolustusrakennelma ja siinä oli kuusi porttia
niin että sisään kyllä pääsi monelta
puolelta, Tuomola kertoo.
Muurin näkee muuten myös Edelfeltin kuuluisassa maalauksessa ”Tu-
run Akatemian vihkiäiset” – joskin
tietenkin sellaisena kuin Edelfelt sen
kuvitteli.
– Piispa Konrad Bitz sen rakennutti 1460-luvulla ”maailman pahuutta
vastaan”. Muurin suojassa – ja osana sitä – oli myös rakennuksia, esimerkiksi nyttemmin edesmennyt Katedraalikoulu, jota Agricolakin aikoinaan kävi ja joka jatkaa samalla nimellä Suurtorilla. Kirkon kellotkin olivat siinä muurissa, Tuomola kertoo.
Ylipäänsä ennen vanhaan kirkon
ympärillä oli saksalaistyyppisesti paljon taloja. Tuomiokirkon edessä oli jopa toinen kirkko, saksalainen kirkko,
noin vuoteen 1642 saakka.
Mutta miksi muuri purettiin?
– Turun palo sen lopullisesti vei.
Mutta muurin oli myös annettu rapistua – ehkä koettiin vanhat katolilai-
suuteen viittaavat asiat rasitteena. Ja
kai se toisaalta olisi ollut kallista korjatakin. Hyvä esimerkki asenneilmastosta oli kuitenkin esimerkiksi Daniel
Juslenius, joka kirjoittaa Olavin luostarin palamisesta, että paavin vallan
pahnat paloivat ja että se oli oikein ja
niin pitikin! Tuomola sanoo.
Tuomiokirkon ympäriltä on myös
purettu paljon rakennuksia – Turussa
purkaminen on siis osattu kauan ennen 60-lukuakin! Ja ne mitä ei purettu vei Turun palo. Tuomiokirkon ympärillä näkee joissain paikoissa vielä
vanhojen talojen sijainteja: kun muuten kirkon ympäristö on kivetty perinteisillä symmetrisillä katukivillä, niin
vanhojen talojen kohdalla on käytetty
pyöreitä nupukiviä.
Salakäytävien
verkostossa
Palataan kirkon edustalle ja katsotaan Teräsmiehen röntgenkatseella
maan sisään. Tarkoitus on etsiä salakäytäviä. Niitä pitäisi vilistä siellä jossain. Yhden version mukaan salakäytävä kulkisi kirkosta linnaan, mutta se
on Topeliuksen tonttutarina eikä erityisen tieteellinen.
Toisin kuin tohtori Daniel Jusleniuksen versio, joka on tieteellinen,
koska Juslenius sentään oli professori kolmessa eri aineessa ja selvitti
muun muassa senkin, mistä turkulaiset ovat peräisin: vedenpaisumuksen jälkeen nämä Jaafetin jälkeläiset
siirtyivät Maagotin johdolla tänne ja
perustivat Turun.
Niin että tuskin yhden salakäytävän
rakentaminen olisi sellaiselle porukalle ollut ylivoimaista!
Ja kas:
– Arkeologisissa kaivauksissa löy-
dettiin kirkon edustalta joku vuosi sitten kaarirakennelma, josta ei oikein
tiedetä mikä se mahtoi olla. Mutta tässäpä yksi mahdollisuus: Daniel Juslenius kertoo, että Tuomiokirkolta olisi mennyt salakäytävä aina Maarian
kirkkoon saakka – joskin Juslenius
ehkä tarkoitti Koroisten vanhaa piispanlinnaa. Ja se kuulemma lähti holvista liikkeelle ja oli oikea turkulaisen
rakennustaidon voimainnäyte, kun se
meni joenkin alitse, Tuomola kertoo.
Itse salakäytävää tosin ei ole löydetty, mutta eihän se mitään todista: salakäytävää kutsutaan salakäytäväksi
juuri siksi, että se on salainen.
Sitä paitsi niitä voi olla useampiakin:
– Kerrotaan myös, että samoilla
nurkilla olisi sijainnut Katedralskolanin rangaistuskuoppa, jonne uppiniskaiset opiskelijat laitettiin kärsimään väärinteoistaan, ja että sieltä
olisi lähtenyt salakäytävä aina Naantalin Birgittalaisluostariin saakka,
Tuomola kertoo.
Siinä on sitten saanut jo lapio hiukan heilua, mutta mihinpä eivät Maagotin jälkeläiset pystyisi!
Unikankareen
kummulla
Kirkon alta salakäytäviä tuskin lähtee,
sillä katedraali on rakennettu graniittiselle Unikankareen kummulle. Mutta miksi juuri siihen? Ja miksi Unikankareita on siellä täällä vähän muuallakin Varsinais-Suomessa?
Ehkäpä siksi, että Unikankareet ovat
saattaneet olla vanhoja pyhiä paikkoja:
– Tuomiokirkonkin Unikankareelta on löytynyt vanhoja kuppikiviä, eli
paikka lienee ollut vanha uhrilehto.
5
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Vanhaan Tuomiokirkkoon
ja asemakaavaan
voi tutustua kirkon
eteläpuoleiseen
puistoon sijoitetusta
pienoismallista.
Historia on
aika pitkälti
tarinoita.
Yhtenä hetkenä
näyttää, että
asiat ovat
näin ja sitten
huomataan,
että ne ovatkin
noin.
lopu
Luonnonkansat palvoivat omia jumaliaan ja kun kristinusko tuli, se valloitti vanhat pyhät paikat. Samalla laillahan kirkolliset juhlapyhät löysivät
paikan vanhojen pakanallisten juhlapyhien paikoilta, Tuomola miettii.
Toki on myös niin, että savisessa Turussa saa olla iloinen aina kun löytää
kalliota, joten sellaiselle on myös rakennusteknisesti mielekästä rakentaa.
Seuraavaksi lähdetään nousemaan
ulkoportaita. Puolessa välissä on tasanne, jossa on maassa valtavan kokoinen kiinnitysrengas. Sellainen, johon kirkon voisi sitoa, ettei se lähde
seilaamaan maailman merille. Renkaan tarina on kuitenkin proosallisempi: sen avulla on nostettu kirkon
kellot ylös torniin (ahtaissa portaissa
olisikin voinut tulla hiki kantaessa,
suurin kello kun painaa henkilöauton verran, 3600 kiloa.)
Kun noustaan vielä ylemmäs, oikealla puolella on pieni tasanne, jossa on Domcafé. Seinässä on siinä kohtaa syvennys, joka ei olekaan ihan mikä hyvänsä syvennys:
– Se on vanha alttari katoliselta ajalta. Kristoforokselle omistettu,
hän kun oli matkalaisten suojeluspyhimys, Tuomola kertoo.
Rakennetaan, poltetaan,
rakennetaan…
Kun katsoo kirkon tiiliseiniä huomaa
nopeasti niiden muistuttavan melko
paljon isoäidin tilkkutäkkiä: seiniä on
muuteltu ja korjailtu sieltä sun täältä.
Se ei ole ihme, sillä kirkkoa on laitettu uuteen uskoon (luterilaiseen) kerran, minkä lisäksi se on tuhottu ainakin kuusi kertaa tulen ja kirottujen tanskalaisten (no, vähän muidenkin) toimesta. Korjaustiilistä ei Kupit-
Aikoinaan Tuomiokirkkoa ympäröi
400 metriä pitkä muuri, mistä
vieläkin muistuttavat muutamat
kivet kirkon pohjoispuolella.
taan Saven syntykaupungissa onneksi ollut pulaa:
– Kirkolla oli omat savimontut tässä
ihan lähellä, Mätäjärven savikuopiksi
niitä sanottiin, Tuomola kertoo.
Viimeisin tuho tapahtui Turun palossa, kun koko kellotorni luhistui. Aiemmin katto oli pyöreämpi muodoiltaan, tämä nykyinen on Engelin suunnittelema ja yli 85 metriä korkea. Eikä siinä vielä kaikki:
– Vuonna 2010 torni kasvoi 46,4
senttiä – silloin nimittäin mittauksissa huomioitiin maan nousu.
Tuomola pitää tarinoista ja Turku
on niitä pullollaan, koska kirjoitettua
todistusaineistoa menneistä ajoista ei
juuri ole. Samasta syystä Turun historia ei ole kiveen hakattu. On niin paljon, mitä ei tiedetä, että se oikein kannustaa spekuloimaan. Niin kuin vaikka näin (ja nyt kielentutkijat silmät ja
korvat kiinni):
– Turku ei ollut tyhjiö, kun kristinusko tuli tänne. Täällä on ollut jonkinlaista sotilaallistakin osaamista
niin ettei tänne ihan tuosta vain ole
tultu. Yleensä ajatellaan, että Turku
tarkoittaa kauppapaikkaa, toria, mutta mitä jos se tulisikin ”turva”-sanasta? Agricolakin kirjoitti sen ”turua”.
Ehkä jollain Turun kukkuloista on
ollut kauan sitten jonkinlainen linnoitus, turva, josta sana olisi saanut
alkunsa? Tuomolla miettii.
Aiju von Schönemanin
Tuomiokirkkotärpit
● Aiju von Schöneman on toiminut
Tuomiokirkon oppaana vuosikausia ja
tuntee kirkon kuin omat taskunsa. Mitä hänen mielestään turisti voisi bongata
kun käy kirkossa?
1.
Nupukivet kuutiokivien joukossa
Tuomiokirkon ympäristössä
kertovat muinaisten rakennusten
paikat.
2.
Roope Lipasti
Lisää Turku-tarinoita Tuomolan
blogista: http://punainenturku.
blogspot.fi/
Tuomiokirkko auki kesällä
joka päivä aamuyhdeksästä
iltakahdeksaan.
Se, mitä kirkosta haluaa nähdä
riippuu tietenkin vähän siitä, onko kyse lapsiryhmästä vai aikuisista. Lapsia esimerkiksi kiinnostaa aina, kun näytän Pormestarin kuorista lattiatiiliä, joihin kissa on jättänyt jälkensä.
Toiset näkyvät heti siinä alttarin edustalla, mutta toiset ovat vähän piilossa penkin alla. Jälkimmäiset on tehnyt Turun linnatontun Murri-kissa silloin, kun linnaa
pommitettiin ja se oli tontun kanssa tullut salakäytävää pitkin turvaan Tuomiokirkkoon.
Kirkon portaiden suuri
rautarengas kummastuttaa
kävijöitä. Sen selitys on kuitenkin
melko arkinen, sillä sen avulla
nostettiin suuri kirkonkello
paikalleen torniin.
Åke Tottin hautakammiossa kannattaa kiinnittää huomio patsaisiin. Ne ovat hieno esimerkki barokin aikakaudelta ja sikälikin erikoisia,
että ovat kävelyllä – irti seinästä. Muutakin mielenkiintoista niihin liittyy: Kristiina
Brahe – Per Brahen pikkusisko – yrittää
selvästi pitää päätään niin, että saisi itselleen kaksi leukaa. Siihen aikaan kun ei
saanut olla ruipelo. Myös hautakammion
enkeli on niin lihava, että tuskin niillä pikkuisilla siivillä olisi pystynyt kuin enintään
matalalentoon. Jeesus puolestaan esitetään melkoisena bodarina – ilmeisesti siksi että kun Kreivi Brahe saapui Turkuun,
Kristuskaan ei voinut kärsiä!
3.
Pääkuorissa taas kannattaa katsoa ylös.
Siellä on Jeesus-vauva – kuva näkyy ihan
ovelle saakka. Jeesus-vauvalla on isot siniset
silmät ja vaalea tukka, mikä ei ole vieläkään aivan
yleistä juutalaisten keskuudessa. Kuva on 1850-luvulta. Jos menee naimisiin Tuomiokirkossa, niin pitää matkalla alttarille katsoa kerran sinne ylös niin
saa suurisilmäisiä lapsia. Jos taas katsoo vasemmalle
anoppiin, niin sitten tulee kierosilmäisiä.
4.
Tuomiokirkon käytävä on luku sinänsä: Tuomiokirkossa on Pohjoismaiden pisin matka
naimisiin, sata metriä. Kerran yksi sulhanen
pyörtyi kolme kertaa sillä matkalla. Nykyään naimisiin voi mennä myös Tarkk’ampujan kappelissa, joka
on lähempänä ulko-ovea niin että riittää kun vain
heittää sulhasen sisään, jolloin naimisissa ollaan
kymmenen metrin päästä. Käytäviin, eli kirkon pohjapiirrokseen liittyy myös sellainen kaikille tuttu asia
kuin ruudun hyppääminen. Kun hypitään ruutua,
hypitään itse asiassa kirkon pohjapiirrosta: on kaksi poikkikäytävää, levennys ja lopuksi käydään alttarilla kääntymässä.
5.
Eteläinen ovi on mielenkiintoinen – siis se
jonka toisella puolella on Mikael Agricolan
patsas jolle veistäjä Oskari Jauhiainen antoi
omat kasvonsa. Eteläinen ovi oli aikoinaan kirkon
pääovi. Sisäpuolella näkyy vielä rautakoukut, joiden
avulla ovi voitiin tarvittaessa teljetä. Ensinnäkin tietenkin vihollisten varalta, mutta myös jumalanpalvelusten ajaksi, sillä sieltä ei saanut lähteä kesken.
Messun jälkeen oli yleensä markkinat, joten ovi suljettiin siksikin, ettei kukaan humalainen markkinavieras olisi saanut päähänsä yrittää sisään hevosen
kanssa. Sellaistakin saattoi sattua.
6
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Timo Jakonen
Yhdessäviihtymisen mallia
näyttivät Runosmäessä asuvat
Antti ja Ilona Kairavuo.
Kun isä ilmansuunnat
Psykiatri Jari Sinkkonen puhuu ja
kirjoittaa paljon pojista ja isistä ja siitä,
kuinka tärkeä asia isäsuhde lapselle on
– silloinkin jos isää ei ole.
● Kun psykiatri Jari Sinkkonen jos-
kus 80-luvulla oli sairaalatyössä Helsingissä, eteen tuli 125 kouluikäisen
pojan otos – heillä kaikilla oli erilaisia
käytöshäiriöitä – mutta mikä mielenkiintoisinta, kun otosta katsoi tarkemmin, niin sadalla pojista oli olematon
tai välinpitämätön suhde isään.
– Siis kahdeksallakymmenellä prosentilla! Se herätti kysymään,
millainen kytkös isän ja pojan suhde on, Sinkkonen sanoo. Sitä kytköstä hän on sittemmin miettinyt lukuisissa kirjoissaan, nyt viimeksi sellaisessa, jossa kartoitettiin isäksi ensimmäistä kertaa tulevien miesten
kokemuksia ja ajatuksia.
– Halusin vähän toisenlaista kysymyksenasettelua – useinhan tutkimukset keskittyvät sairaalavinkkeliin ja erilaisiin ongelmiin. Halusin
kääntää kupin toisin päin, pohtia sitä, mitä kaikkea myönteistä isäksi
tulo voi merkitä.
Siis niin kuin millaista on hyvä
isyys, miten se hyödyttää lasta, tai
millainen on hyvä avioliitto? Parisuhde kun tietenkin liittyy isyyteen,
Vanhempien kannattaa viettää
lapsen kanssa ihan tavallista,
välillä tylsääkin arkea. Jos
sitä aikaa ei muka ole, niin
sitä pitää tehdä, sanoo
lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.
isyyttä on vaikea toteuttaa, jos parisuhde on kovin kitkainen, puhumattakaan jos vaikka huoltajuudesta on
riidelty vuosikausia.
Ole kiinnostunut
lapsesta
Sinkkonen on moneen otteeseen puhunut myös erilaisista oikeuksista.
Lapsen oikeudesta lapsuuteen esimerkiksi. Asia, jonka luulisi olevan
itsestään selvä, mutta kun ei se sitä aina ole.
– Hukassa voi olla esimerkiksi ymmärrys siitä, ettei lapsi ole pieni aikuinen. Lisäksi voi olla väärintulkittua tasa-arvoa. Viimeisin hullutus, johon itse olen törmännyt,
oli kun joidenkin mielestä lapselle
ei pidä sanoa ei – pitää sanoa vaikka että ”se on vaarallista”. Ajatuksena siis, että ”ei” pitää sanoa jotenkin myönteisesti. Se on ihan plääh.
Jos pitää sanoa ei, sitten sanotaan ei.
Kun lapselle on asian pari kertaa selittänyt, niin sen jälkeen kyse ei enää
ole siitä etteikö hän ymmärtäisi. Sen
jälkeen aikuinen määrää.
Sinkkosen mielestä oikeus lapsuuteen – siis silloin kun puhutaan tavallisista perheistä, joissa kaikki on
sinänsä hyvin – voi olla uhattuna,
jos vanhemmat neuvottelevat kaikesta ja kaikesta voi myös valittaa.
Vanhemman on tiedostettava, että lapsi tarvitsee itseään vahvemmat
vanhemmat. Se on lapsen turvallisuudentunteen kannalta tärkeää.
Vastaavasti parhaiten lapsuuden
toiselle suo olemalla kiinnostunut
lapsen elämästä ja viettämällä kylliksi aikaa lapsen kanssa:
– Vain sillä lailla aikuinen oppii tuntemaan lapsen ja oppii ymmärtämään häntä. Mitä vähemmän lapsen kanssa ollaan, sitä huonompia tuloksia saadaan: lapsi laitetaan vääriin harrastuksiin, pelaamaan vaikka futista, kun kerran isäkin sattui siitä aikoinaan tykkää-
mään. Oletetaan, että lapsi tykkää
tuosta ja tuosta.
– Minusta myös nämä viimeaikaiset keskustelut vaikka sitä, että antamalla lapsen maistaa alkoholia, hänelle kehittyy siihen luonteva suhde, ovat hieman hakotiellä. Se menee pikemmin niin, että jos lapsella on luottamuksellinen suhde vanhempiinsa, hänen riskinsä alkoholiongelmiin vähenee.
Viettäkää
suunnittelematonta aikaa
Sinkkosen mielestä lapsen kanssa pitää viettää aikaa ja mielellään
niin, ettei sille yhdessäololle ole valmista agendaa:
– Ei pidä olla isyys- tai äitiyskohtauksen vallassa, kun kohtaa lapsen.
Aikuiselta vaaditaankin hyvää reflektointikykyä – pitää olla halua olla tietämättä ennakolta asioita, pitää
olla utelias ja kiinnostunut. Jos vain
aina tietää kaikki asiat ilman dialogia, silloin lapsuus sotkeutuu.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että
pystyisi kohtaamaan lapsen spontaanisti, hetkessä. Vaikka saunanlauteilla tai sohvalla maaten.
– Ne ovat hyviä hetkiä, pakottomia tilanteita. Niistä tilanteista lähtee paljon tärkeitä asioita liikkeelle.
Siinä oikein voi yllättyä, että tuollaisiako tuo on miettinyt!
Sinkkonen kannustaakin vanhempia viettämään ihan tavallista,
tylsääkin aikaa lapsen kanssa. Sen
kummempaa sirkusta siihen ei tarvita. Ja jos sitä aikaa ei muka ole,
niin sitä pitää tehdä:
7
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Isän tärkeä rooli­on
luottavaisen tutkimisen
tukeminen. Rohkaisu ja
kannustaminen.
näytti
– Ellei tee, niin siinäpähän sitten
muistelee 60-vuotisjuhlissaan mennyttä elämää ja sitä, ettei oikein tunne lapsiaan ja on vieraantunut heistä. Nämä ovat kuitenkin valintoja – ei ihan aina mutta melkein. Ja
jos sitten elintaso on vähän pienempi niiden valintojen takia, niin kyllä
lapset sen ymmärtävät kun selittää.
Ja siihen, että onko isän kanssa
vietetty aika tärkeää, niin on se:
– Tuoreen kirjani otoksessa oli
mies, joka kävi 80-vuotiaan isänsä kanssa edelleen läpi kipeitä asioita lapsuudesta – että miksi isä ei ollut hyväksynyt ja kehunut häntä. Se
oli mielessä vielä vuosikymmenten
jälkeenkin. Kyse on siis elämänikäisistä asioista.
Isyyttä mielikuvissa
Oikeuksia on toki muitakin kuin
lapsen oikeus lapsuuteen. Vaikkapa
lapsen oikeus isään. Se ei aina ole itsestään selvää ja esimerkiksi avioerolanteissa äiti usein on vahvemmilla lapsen suhteen. Ja sitten on tietenkin isiä, jotka ovat lähteneet huitelemaan muualle, ovat ehkä kyvyttömiä isyyteen tai ovat vaikka kuolleita. Silti näissäkin tapauksissa Sinkkosen mielestä olisi tärkeää, että kuitenkin jollain tasolla isä olisi lapselle olemassa.
– Lapsen oman psyyken ja identiteetin muodostumisen kannalta on
tärkeää että hänellä on isä – puo-
let geeneistä on kuitenkin tullut sieltä. Perhettä voisi ajatella kolmiomallina, jossa kärjissä on toisaalta vanhemmat ja sitten lapsi. Jos isää ei ole,
niin hänelle pitäisi olla paikka edes
mielikuvissa. Että sallittaisiin kysyminen ja puhuminen. Eikä se tietenkään tarkoita, että pitäisi esittää isä
parempana kuin mitä hän on, mutta lapsen tason mukaan käydä läpi,
mistä on kyse, Sinkkonen miettii.
Ja ainakaan niin ei pitäisi tehdä,
että kun lapsi kysyy isästä, sanotaan
että voi voi kun sinulla ei ole isää.
Niinkin kuulemma joskus käy:
– Tutkimustuloksissa hyvä parisuhde on yhteydessä lapsen myöhempään selviytymiseen elämässä. Siinä isän myönteinen kannustus ja tuki ovat tärkeitä, Sinkkonen
muistuttaa.
Ja näinkin: mitä enemmän ollaan
isän kanssa, sitä vähemmän on lapsilla käytöshäiriöitä, mutta toisaalta
mitä enemmän ollaan asosiaalisen
isän kanssa, sitä enemmän käytöshäiriöitä – pelkästään määrä ei siis
ratkaise vaan myös laatu.
– Myös fyysinen läheisyys on tärkeää. Vieläkin meillä on kuin joku
sota päällä, kun edelleenkään kaikki isät evät osaa osoittaa hellyyttä lapsille!
Rohkaiseva isä
Isä on erilainen kuin äiti (se muun
muassa alkaa i:llä ja siinä on vain
kolme kirjainta). Mutta on muutakin: isän ja lapsen suhde on toisenlainen kuin äidin ja lapsen suhde. Ja hyvä niin. Esimerkiksi kiintymyssuhde on erilainen, ja jos asiaa
tutkitaan niin, että otetaan äidin ja
lapsen suhde mittapuuksi, saadaan
helposti tulos, etteivät isät ole yhtä
kiintyneitä lapsiin kuin äidit. Kyllä
he ovat, mutta kiintymyssuhde vain
on erilainen.
Sinkkonen hakee selvennystä populaarimusiikista:
– Eppu Normaali sanoo sen aika
hyvin: ”Äiti repun mulle täytti/ isä
ilmansuunnat näytti.” Minusta siinä
on paljon olennaista sanottu. Isän
tärkeä rooli on sellainen luottavaisen tutkimisen tukeminen. Rohkaisu ja kannustaminen. Äidin luo taas
kipitetään kun sattuu – toki isänkin luo voi kipittää, mutta yleensä
se on äiti.
Sinkkonen ottaa esimerkin jalkapallokentän reunalta. Kun lapsi kaatuu ja loukkaa, niin jos äiti on
kentän laidalla sinne mennään itkien hakemaan lohdutusta – mut-
ta jos se on isä, niin isä katsoo jalan,
sanoo että ei tarvitse laittaa kipsiä,
jatka peliä vain. Ja lapsi jatkaa, eikä
ole moksiskaan, koska isältä ei odoteta samaa kuin äidiltä. Isän kuuluukin sanoa, että kyllä se siitä, menoks vaan.
– Tosin, jos on isä, jolta on tottunut saamaan suukkoja ja lohdutusta, niin hyvä juttu – ei tätä ei
ole tarkoitettu stereotypiaksi, Sinkkonen muistuttaa. Se on vähän sama juttu kuin että tytöt ovat tilastojen valossa tällaisia ja pojat tuollaisia, mutta ei siitä seuraa, etteikö tuo
tyttö tai tuo poika voisi olla toisenlainenkin.
Kuvaavaa oli, että kun Sinkkonen
kysyi ”Isäksi ensi kertaa” -kirjaansa
varten haastattelemiltaan miehiltä
sanoja, joilla isää kuvataan, niin tuli sellaisia kuin turvallinen, luotettava ja rehellinen.
– Mutta rakastavaa ei maininnut
kukaan, vaikka sinänsä positiivisia
määreitä kyllä tuli. Äitiin taas liitettiin pehmeitä adjektiiveja, lämmin,
rakastava, Sinkkonen kertoo.
Isätkin odottavat
Vähän aikaa sitten lehdissä oli mainoskampanja, jossa oli miehiä vatsat pystyssä ja teksti ”Mies ei voi
odottaa”. Mainoksessa se mitä mies
ei voinut odottaa oli uusi auto, mutta muutenkaan mainos ei aivan vastannut todellisuutta.
Totta toki on, ettei mies kanna
lasta mahassaan, mutta biologisia muutoksia isäksi tuleminen kyllä aiheuttaa. Tuleville isille voi tulla
naisen raskauden myötä esimerkiksi päänsärkyä, pahoinvointia ja ärtyneisyyttä. Sitä kutsutaan Couvadesyndroomaksi:
– Mitä sitoutuneempi isä, sitä­
enemmän näitä esiintyi. Ja sama
asia näkyi hormonitasolla: testosteronin taso vähenee jopa kolmasosan, prolaktiinin ja vasopressiinin
määrä taas nousee. Luonto toisin
sanoen laittaa vähän sordiinoa kehiin, kun lapsi on tulossa, Sinkkonen selittää.
Monille miehille myös herää pesänrakennusvietti, tunne että pitää rakentaa jotain, ja se lastenhuo-
neen tapetointi myös tuottaa suurta tyydytystä.
Mielenkiintoinen – ja hälyttävä –
on havainto miesten synnytyksenjälkeisestä depressiosta: masennusoireita on jopa 30 prosentilla miehistä.
– Se on huolestuttavan korkea luku, mutta näitä ei havaita, koska
kukaan ei kysy miehiltä. Esimerkiksi äitien tekemät vauvasurmat ovat
vähentyneet viime vuosikymmeninä
merkittävästi ja yksi syy on että äidin
masennukseen on osattu puuttua.
Isien masennukseen olisi puututtava myös. Erityisen vaarallista on,
jos molemmat vanhemmat kärsivät
depressiosta, Sinkkonen sanoo.
Seuraavaksi Sinkkonen aikoo kuitenkin hypätä pojista ja isistä ihan
toisenlaisten aiheiden pariin:
– Kirjoitan parhaillaan kuuluisien säveltäjien sairauksista. Se on
kiehtovat aihe, aika monet muutkin
kuin Beethoven ovat saaneet kärsiä ikävistäkin sairauksista. Musiikki
on aina ollut minulle tärkeää, tässä
työssä saan nyt yhdistää harrastuksen ja työn! Roope Lipasti
8
Vänorter sedan kriget
Göteborg och Åbo har varit vänorter
sedan 1946, då en donation från Göteborg hjälpte till att bygga upp Åbo
efter krigsslutet. Sedan dess sker ett
pågående samarbete mellan orterna,
både på stads- och församlingsplanet. Delegationer från församlingarna besöker varandra vartannat år.
Storleksmässigt skiljer sig städerna från varandra, med 519 000 invånare i Göteborg kontra 180 000 i Åbo,
men många andra egenskaper delas.
Hamnstäder, universitetsstäder – städer som slipper tänka på att vara residens åt kungar eller presidenter och
istället kan köra sin egen grej.
Svenska kyrkan i Göteborg är en
samfällighet som består av 30 församlingar. Bland dem hittas allt från
skärgårdsförsamlingar, förortsförsamlingar och villaområdesförsamlingar till innerstadsförsamlingar.
Det finns också församlingsverksamhet på finska, främst koncentrerat till
Domkyrkoförsamlingen.
Som finlandssvensk Åbo har jag
emellertid varit allt för överväldigad
av det stora utbudet församlingsgemenskaper på svenska för att hinna
utforska den finska.
Jag tänkte ta er med på gudstjänst i
tre olika kyrkor i mitt närområde, och
ge en snabb glimt av hur det ter sig.
Gudstjänstrundtur
i Göteborg
Barnvänliga Masthugget
Masthuggskyrkan reser sig som ett
av Göteborgs tydligaste landmärken
sett från havet. Kyrkan, som stod färdig 1914, tronar högst uppe på Stigbergsliden och är hem åt en av Göteborgs yngsta församlingar – sett till
församlingsbornas medelålder som
ligger på 25-45 år. På församlingens
område bor drygt 13 000 människor
av vilka 8500 hör till kyrkan.
Under hösten bor jag också uppe
på berget, ungefär femtio meter från
kyrkan. Studenthuset är hiskeligt
fult och backen upp obarmhärtigt
brant, men utsikten från mitt rum
består av kyrktorn, klippor och himmel, så det kunde vara värre.
De söndagar jag går i gudstjänsten
förundras jag över den stora mängden barn och den varma och lättsamma stämningen. Psalmerna som
sjungs är bekanta, men klassas snarare som lovsånger i Finland, och
prästen predikar på golvnivå, vandrande längs altargången.
Hagakyrkan är en ljus oas i Göteborgs centrum.
Tradionellt i Carl Johans
Efter julen flyttar jag två kilometer västerut och bor nu i ett landshövdingshus i Majorna. Stadsdelens
namn kommer från finska ”maja”, och är den gamla hamnarbetarstadsdelen som rustats upp och
blivit trendig. I dag bebos den främst
av barnfamiljer, pensionärer och unga stil- och miljömedvetna vuxna.
Från Masthuggskyrkan
har man utsikt
över Majorna och
hamnområdet.
Min närmaste kyrka är Carl Johanskyrkan vid Chapmans torg. Den
vita stenkyrkan invigdes 1826 och
ger ett förnämare, men också kalare
inryck än Masthuggskyrkan.
Under församlingens påskmässa är vi inte fler än ca 20 personer i
kyrkbänkarna, och pensionärerna
är i klar majoritet. Alla medverkande präster och textläsare är män, vilket känns lite tråkigt just denna dag.
Könsfördelningen bland de anställda
i församlingen är annars jämn.
Psalmerna som sjungs är traditionella och högtidliga, men förstärks
av en liten men entusiastisk kyrkokör som sjunger fräscha och inspirerande sånger.
Ylva Vikström
● Lika tydligt som knappen ”på
svenska” hittas på Åbo stads hemsidor hittas knappen ”suomeksi” på
hemsidan för Göteborg. Det kan tyckas förvånande, men ändå inte. Enligt statistik från 2011 är inte mindre
än 12 000 av Stor-Göteborgs invånare födda i Finland. Många har emigrerat hit i jakt på arbete och stannat kvar.
Själv är jag här på ettårigt besök,
som utbytesstudent i litteraturvetenskap vid Göteborgs universitet. Varje
gång jag vandrar upp för backen till
campus Humanisten, som ligger på
en kulle ovanför Götaplatsen, går jag
förbi en staty föreställande två hästar.
De står på en sockel med en inskription på både finska och svenska:
”När vänskapsbanden knytes. Till
fadderstaden Göteborg av medborgare i Åbo.”
Emma Pemberton
Kyrkan och vi:s
skribent delar med
sig av erfarenheter
från ett år i Åbos
vänstad.
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Hagakyrkan ligger nära flera av Göteborgs
universitets campusområden, och dess park är
populär både för studenter och barnfamiljer.
Carl Johanskyrkan
ligger mitt
i de gamla
arbetarkvarteren i
Majorna.
Stämningsfullt i Haga
På vägen in till centrum åker jag
förbi Hagakyrkan nästan varje dag.
Haga är också en gammal arbetarstadsdel som renoverats och gentrifierats till den milda grad att det blivit både ett eftertraktat bostadsområde och en turistattraktion.
Hagakyrkan, som invigdes 1859,
är centrum för studentprästernas
verksamhet, och jag deltar i Taizémässor där flera gånger under året.
Både då, och under en vanlig söndagsmässa är stämningen i kyrkan
ljus och människovänlig. Träbänkarna är utrustade med mjuka kuddar, ljuset faller in genom stora fönster och prästen i predikstolen pratar
på ett sätt som känns både berörande och aktuellt. Även här är medelåldern på gudstjänstbesökarna hög,
men lite heterogenare än i Majorna.
När jag kommer ut ur Hagakyrkan efter gudstjänsten får jag genast
stanna för att ge pengar åt en tiggande kvinna. Göteborg är en segregerad stad med stora sociala klyftor
som skaver under den käcka ytan,
vilket förstås inte nämns i turistbroschyrerna, men blir påtagligt när
man rör sig i staden.
Lyckligtvis är det också en stad
med en stark känsla av kampanda
och vilja till förbättring, och jag kan
inte säga annat än att jag trivs här
väldigt bra.
Ylva Vikström
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
Sommaren – en underbar årstid?
S
ommar som för de flesta i arbetslivet handlar om
semester med tid för vila och rekreation. Sommar
och semester som handlar om att få syssla med
det avvikande från vardagen. Säg den människa
som inte gillar sommar, i mitt tycke jämte våren den bästa
årstiden. Jag vet en som inte gillar vår eller sommar, men
hon har en bra förklaring till det.
Sommaren som för med sig så mycket förväntningar om
allt man ska hinna med att göra. Runt veckosluten stressar många med att så snabbt som möjligt komma ut till
stugan för att där kunna ta det lugnt. Är det här egentligen
inte en väldigt konstig paradox? Stressa och jäkta för att
väl framme vid målet kunna stressa ned och ta det lugnt. Det är lite samma sak som med mig som sliter med min
kondition för att jag ska må bra. Skulle det inte bara vara
lättare att bara ta det lugnt och därigenom ha det lugnare? Skulle det inte vara lättare att inte slita alls för att därigenom må bättre? Ja, säg den som vet.
Emellanåt åker jag iväg en bit utanför staden till en begravningsplats där för att se till en grav. Jag kan åka dit
antingen via en motorväg eller också ta den gamla vägen
som är betydligt lugnare och skönare. Jag föredrar den
gamla vägen framför motorvägen för då hinner jag med
på ett annat sätt.
Hinner med mycket mera genom att ta den långsamma
vägen. Låter det konstigt? Motorvägen är ju byggd för att
vi ska ha hinna snabbare fram till målet dit vi är på väg.
Nu senast när jag åkte till begravningsplatsen tänkte jag
följande: Om jag sover t ex 7 timmar varje natt betyder det
att jag har 17 timmar av vaken, medveten tid. 17 timmar
är 1.020 minuter. Det är ganska många minuter att hinna
göra många saker på.
Någon kan å andra sidan tycka att det är väldigt lite
tid. Det är lite samma sak som att någon tycker att glaset är halvtomt samtidigt som någon annan tycker att det
är halvfullt. Inkommande sommar när jag ska ha min semester har
jag planer som jag ska försöka förverkliga. Jag läste i en god
bok om en övning som jag ska försöka ta till mig och praktisera, pröva att om det kan vara något för mig. Övningen
handlar om att öva sig i att umgås med sig själv. Jag borde ju ändå vara den människa som vill och tar mig tid till
att umgås med mig själv. Om jag inte vill umgås med mig
själv så vem annan skulle vilja göra det.
Får jag uppmana även dig att försöka, att göra det med
dig själv. Börja med att ta en halv dag. Sträva efter att bli
närvarande med dig själv för dig själv. Stäng av din telefon
och vägra umgås med en dataskärm för en halv dag. En
halv dag av en sommar kan du väl bjuda på. Det är ju trots
allt dig själv du bjuder på. Du till dig själv. En halv dag av
en hel sommar. Är inte du värd att få umgås med den trevligaste person som finns, du! Skulle du gilla personen kan du väl ta en halv dag till
och göra ordentlig bekantsskap med denne nyfunne vän.
Pröva vet ja!
Johan Mullo
Kaplan
PS. Alltid där ett möte äger rum, där finns Gud med. Du,
ha en välsignad sommar.
PERINTÖ
Vuosikertomus
2012
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
2
Vuosikertomus 2012
Kansan kirkko vuonna 2012
● Muutaman viime vuoden tapaan kerromme
edellisen vuoden toiminnastamme tavanomaisesta vuosikertomustyylistä poiketen. Kerromme esimerkkien voimalla siitä, mitä viime vuonna näimme toiminnassamme tärkeinä asioina.
Kaikkien suomalaisten toimintaympäristö on
jatkuvassa muutoksessa ja kirkon tehtävänä
on tarjota henkistä turvasatamaa kaikille meille, jotka joka päivä joudumme olemaan sopeutujia. Edustamme toivoa ja välittämistä ja monelle pelkkä kirkontornin näkeminen tai kirkonkellon lyönti on elämän uskoa antava asia.
Kirkon kynnyksen ei pidä olla korkeampi
kuin mihin jokainen jäsenemme yltää.
Matalan kynnyksen linja ei tunnu aina
uskottavalta, jos seuraa kirkon
oppikeskustelua tai organisaatiomietintöjä. Kun kirkon
sisäpiirit käyvät näistä
asioista julkista keskustelua, on lähellä
vaara, ettei seurakuntalainen pysty seuraamaan keskustelun vivahteita ja taidokkaasti
piilotettuja sivalluksia.
Siksikin pyrimme vuosikertomusliitteessä selkeään kerrontaan.
Julkaisija
Turun ja Kaarinan
seurakuntayhtymä
Toimikunta
Paula Heino
Irma Hokka
Hannu Hurme
Armi Laaksonen
Mervi Sipilä-Koski
Nalle Öhman
● Viime vuoden merkittäviä teemoja oli Turussa perustetun
ja täällä juhlineen Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhliin kytkeytynyt raamattukampanja. Johtoajatuksenamme oli korostaa
Raamatun pysyvää merkitystä suomalaiselle kulttuuriperinnölle ja aivan jokapäiväiselle ajattelulle. Meillä kirkko on vuosisadat pitänyt olennaisena kaikkien kansalaisten – nuorten ja
vanhojen, naisten ja miesten sivistystason nostoa. Varmaankin
kaikkia suomalaisia yhdistänyt idea yksilön vastuun ja yhteisöllisyyden yhteen kuulumisesta on mahdollistanut nykyisenkaltaisen Suomen, joka monilla mittareilla on maailman huippumaa.
Me kirkon jäsenet voimme todeta kirkon onnistuneen monisatavuotisessa työssään inhimillisen yhteiskuntaihanteen ja terveen kristillisen identiteetin rakentajana. Tämä työ jatkuu.
● Raamattu opettaa, että ihminen ei ole täydellinen.
Kirkkokaan ei ole täydellinen. Edelleenkään emme ole
pystyneet vakuuttamaan kaikkia jäseniämme kristillisen kirkon yhteyttä luovasta tehtävästä, vaan joudumme vastakohtaisuuksia etsivässä mediailmastossa
liian usein altavastaajan asemaan.
Toivon, että vuosikertomukseen tutustuminen rohkaisee lukijoita hahmottamaan omaa rooliaan tässä yhteyden liikkeessä, jonka maallisen vetovastuun
tavallinen kansa sai pari tuhatta vuotta sitten. Tarkemmista
yksityiskohdista kiinnostuneet voivat tutustua täydelliseen
toimintakertomukseemme nettiosoitteessa
www.turunseurakunnat.fi.
***
Ulkona pyrytti. Aarre harppoi tuis-
matkahuollosta eikä postista
vaan seurakuntayhtymän
keskusrekisteristä.
Hetken aikaa Aarre oli miettinyt, mikä
ihmeen keskusrekisteri. Sitten hänelle
valkeni, että aiemmin sitä kutsuttiin
kirkkoherranvirastoksi.
Hän ei muistanut, milloin oli viimeksi
asioinut virastossa. Varmaankin kauan
sitten isän kanssa järjestäessään äidin
hautajaisia.
Nyt sitten tämä paketti. Mikä ihme se
oli? Kuka lähettäisi hänelle paketin Amerikasta? Hän ei ollut tilannut mitään. Ei
varsinkaan seurakunnan kautta.
”Mitä paketissa on?” Aarre kysyi virkailijalta keskusrekisterin tiskillä.
”Emme tiedä”, virkailija sanoi ja
nosti paketin tiskille. ”Sehän on osoitettu teille.”
Paketti ei ollut kovin suuri eikä painava. Sen päällä oli Aarren nimi.
”Miten löysitte minut?” hän kysyi.
Virkailija hymyili.
”Paketin mukana tuli lähete. Siinä
mainittiin teidän syntymäaikanne.
Täällä on totuttu etsimään johtolankoja
● Kirkko on meidän. Jäsenet muodostavat
seurakunnan. Tarvitaan silmiä ja korvia, käsiä
ja jalkoja, päätä ja sydäntä – kaikkia jäseniä.
Vuonna 2012 seurakuntien tilaisuuksia suunnitteli
ja toteutti suuri joukko tavallisia jäseniä.
Jokainen tapahtumiin tuleva osallistuu yhteyteen
omalla olemisellaan, laulullaan ja tuellaan.
Ovi on auki kaikille.
Tekstit
Tytti Issakainen
Kuvat
Timo Jakonen
Erkki Kiiski
Taitto
Erkki Kiiski
eille on
saapunut paketti
Amerikasta. Milloin
pääsisitte noutamaan sen?”
Ääni puhelimessa oli ollut ystävällinen.
Puhuja oli ensin tarkistanut, että oli
soittanut tarkoittamalleen henkilölle.
”Eipä taida muita saman nimisiä
olla”, Aarre oli todennut.
Aarre Johannes Kantojuuri. Aikanaan
koulussa häntä oli nolottanut sanoa nimensä. Aina joku vitsiniekka oli puhjennut laulamaan ”On meillä aarre verraton”. Sitten vielä Kantojuuri. Aikuisenakin nimi oli tuntunut kohtalon pilalta.
Sukua oli jäljellä hän ja isä.
Viime vuosina ei ollut tarvinnut esittäytyä. Eihän hän ketään vieraita ihmisiä tavannut. Harvoille tutuille hän oli
Arska vaan.
Kun soittaja oli kertonut asiansa,
Aarre oli ilmoittanut tulevansa heti.
kua vastaan niin, että hengästyi. Hän
oli ihmeissään. Puhelu ei ollut tullut
Hannu Kallio
Seurakuntayhtymän hallintojohtaja
Tapahtumia
vuonna 2012
Turun ja
Kaarinan
seurakunnissa
PERINTÖ
Maarian
vapaaehtoisia
siunattavana
kotikirkon
alttarilla.
Arkkipiispa paneelikeskustelussa
opiskelijoiden kanssa.
● Kynttilänpäivänä siunattiin Maarian kirkossa 17 vapaaehtoista, joista
suurin osa osallistui vastuun kantamiseen Maarian seurakunnan diakoniassa. Seurakuntien vapaaehtoisten
määrä nousee pariin tuhanteen. Kaikki vapaaehtoiset eivät kuulu kirkkoon,
mutta haluavat olla mukana auttamassa ja tekemässä hyvää.
● Piikkiön seurakunnassa oli vilskettä lokakuisessa piispantarkastuksessa. Arkkipiispa Kari Mäkinen tapasi
muun muassa koululaisia, partiolaisia,
luonnonsuojeluväkeä, Kaarinan kaupungin johtoa, hoitokodissa asuvia
vanhuksia ja sosiaalityön kenttäväkeä.
● Opiskelijat ja nuoret aikuiset alkoivat ladata henkisiä akkujaan Maarian
seurakunnassa torstai-iltaisin kerran
kuussa. Lataamo tarjosi lepoa ja virkistystä arjen hulinan keskellä.
Rotta kotona!
● Kirkonrotta Rouskis sai oman pesäkolon Tuomiokirkkoon jouluaikaan.
Lapset pääsivät kurkistelemaan Rouskiksen kotiin. Siimahäntä oli lapsille
tuttu muun muassa lastenkirkko.fi:n
joulukalenterista.
Kotipesän rakensivat lastenohjaajat
Lotta Leppänen ja Laura Lahtinen.
Lastenkirkko.fi:n joulukalenteri keräsi
vuonna 2012 jouluaikaan noin 185.000
kävijän näkyvyyden.
● Neljäkymmentä luovia aloja harrastavaa nuorta laittoi ideansa likoon
Heimokäräjillä syyskuussa. Käräjillä
syntyi teatterin, musiikin, valokuvauksen, kirjoittamisen ja muiden alojen
ryhmiä, jotka lähtivät ideoimaan alansa toimintaa seurakunnissa.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vuosikertomus 2012
Kirjan kannessa kumpuili pyöreä kohokuvio, jonka tekstistä ei oikein saanut
selvää. Kannen sisäpuolelle ja tyhjille
alkulehdille oli pienellä käsialalla kirjoitettu nimiä ja päivämääriä. Nimilehdellä luki vanhanaikaisin kirjaimin:
Palveleva rekisteri
● Kun seurakuntalainen tarvitsee
virkatodistuksen, se tilataan seurakuntayhtymän keskusrekisteristä.
Virasto palvelee yleisöä myös kaste- ja avioliittoasioissa. Rekisteri
pitää yllä seurakuntien kirkonkirjoja
ja väestörekisteritietoja. Esimerkiksi perunkirjoituksessa tarvittava
sukuselvitys tilataan rekisteristä.
Sukututkimusta varten rekisteristä
saa tietoja 1860-luvun loppupuolelta
lähtien. Keskusrekisteri sijaitsee
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toimitalossa Eerikinkatu 3:ssa.
sukututkimuksiakin varten. Teidän
osoitteenne löytyi helposti.”
Virkailija ojensi Aarrelle lähetekirjeen.
Kirje oli kirjoitettu englanniksi. Michiganilaisen kirkon pastori pyysi siinä Turun seurakuntaa toimittamaan paketin
Mr. Aarre Johannes Kantojuurelle, joka
asui ehkä Turussa. Paketti oli Mr. Aarren
tädiltä, Edla Anna-Maria Salmiselta.
Edla oli elänyt pitkän kauniin elämän
ja päässyt nyt Taivaan kotiin. Hän oli
ollut nöyrä kristitty, oikea aarre – ”a real
treasure”, pastori kirjoitti. Edla, jolla ei
ollut omia lapsia, oli rahoittanut kirkon
lastenkodin toimintaa. Hänen tahtonsa
oli, että hänen arvokkain perintönsä tulisi lähimmälle sukulaiselle, Mr. Aarrelle.
Edla oli muistanut Mr. Aarrea joka päivä
rukouksissaan.
Aarre liikahti vaivautuneesti. Joku
tuntematon on rukoillut… Ei hän tuntenut ketään Edla-tätiä Amerikasta.
Mutta paketti oli nyt tässä, hänelle
osoitettu. Lähettäjän oli täytynyt olla
3
Uusi Testamentti ja Psaltari.
Englannin ja ulkomaan
Piplia-seuran kustantama.
Helsingissä, Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran
kirjapainossa, 1866.
äveriäs, kun kerran oli pitänyt lastenkotiakin pystyssä. Oli kuka oli – mahtaisiko paketti sisältää mojovan perinnön?
Aarre kiitti, otti paketin kainaloonsa
ja lähti. Lumisade oli tihentynyt. Tuuli
tuprutti askelten jäljet heti umpeen.
***
Kotona Aarre avasi malttamatto-
Hartiat painuivat kasaan. Aarre sysäsi
kirjan käsistään. Hän vääntäytyi ikkunan luo ja tuijotti pyrymuuria.
Tämmöinen touhu mokoman takia.
Olisihan se pitänyt arvata. Näin hänelle
kävi aina. Toiveet pettivät. Kuinka monta
kertaa hän oli lähettänyt työhakemuksenkin toivoa täynnä. Turhaan.
80-luku oli toista. Häntä houkuteltiin
firmasta toiseen. Hän syöksyi atk-alan
nousukierteen mukana ja paahtoi vuosi-
kausia pyöreitä päiviä. Siinä pyörityksessä
ystävät linkoutuivat hänen elämästään
ulkokehälle ja lopulta näkymättömiin.
Oli vain yksi himo ja pakko: työ.
Nyt ei viisikymppisiä ohjelmoijia enää
tarvittu. Ei ainakaan niitä, joiden papereissa ammotti vuosien aukko loppuun
palamisen vuoksi.
Aika valui päivästä toiseen tuijotellessa tietokoneen ruutua ja harhaillessa
netissä tietämättä, mitä etsi. Tai sitten
hän tuijotti asunnon ainoasta ikkunasta
vastapäistä taloa, jonka takaa kurkotteli
Tuomiokirkon torni.
Paketti oli saanut hänet pitkästä aikaa
lähtemään edes ulos. Tuloksena kasa jonkun mummon muistoja, arvottomia
papereita.
Aarre vilkaisi pöydällä retkottavaa kirjaa. Sen välistä pilkotti jotakin. Hän avasi
kirjan ja säpsähti.
Sivujen välissä oli valokuva. Siinä hänen äitinsä ja isänsä hymyilivät nuorina
ja juhlatamineissa. Heidän vierellään
aurinkoisen oloinen nainen piteli sylis-
mana paketin. Monen paperikerroksen
suojista kuoriutui esiin paksu kirjekuori
ja mustakantinen, kulunut kirja.
Kirjekuoressa oli kymmenen dollarin seteli, laulumoniste nuotteineen,
piirustuksia, jotka olivat selvästi lasten
tekemiä, ja kovakantinen vihko, johon
oli kirjoitettu reseptejä.
● Keväällä Tuomiokirkossa järjestetty
laulukoulu ”laulutaidottomille” sai
jymymenestyksen. Sata osanottajaa
ryntäsi mukaan heti. Laulukoulu uusittiin onnistuneesti syksyllä. Parinkympin
osallistujamaksut menivät Yhteisvastuu-keräykselle.
Kanttori Anu Åberg laulaa itse
ja laulattaa laulutaidottomia.
● Maarian seurakunnan vapaaehtoistyöntekijät veivät joulutervehdyksen
alueen yksin asuville vanhuksille. Tuliaisina oli kahvipaketti ja joululehti.
Tapaaminen ja rupatteluhetki olivat
joululahja niin asukkaalle kuin vierailijoillekin.
sään vauvaa, jolla oli kastemekko. He
seisoivat kiviportailla. Heidän takanaan
kohosi selvästi Tuomiokirkon tumma ovi
kaarevassa kehyksessään.
Valokuvan taakse oli kirjoitettu:
”Aarre Johannes 26.5.1962 Turku.”
Aarre oli syntynyt samana vuonna
maaliskuun 24. päivänä. Hän tajusi
olevansa kuvan lapsi kastemekossa. Tuomiokirkossako hänet kastettiin? Kuka oli
nainen, jonka sylissä hän oli? Oliko tässä
sala-peräinen Amerikan Edla?
***
Selviäisikö kirjan ensilehdille kirjoitetuista nimistä jotakin? Aarre alkoi
tutkia niitä.
Alussa oli tuntemattomia nimiä
1700-luvulta lähtien: Evert, Sofia, Signe,
Matti… 1800-luvulla syntyneet ja 1920luvulla kuolleet Johannes ja Maria
oli kehystetty. Heidän alapuolellaan
lueteltiin 1900-luvun ensikymmenillä
syntyneet Mikko, Edla ja Martta. Martan
perässä oli Aarren äidin nimi ja hänen
jälkeensä ”Aarre Johannes”.
Aarre ponnahti ylös. Martta oli hänen
äidinäitinsä! Edlan täytyi olla siis Martan sisko, äidin täti – ja hänen oma
kummitätinsä! Äidin puheissa Edla oli
ollut aina Ella-täti, joka oli muuttanut
Amerikkaan. Miten hän ei ollut sitä
tajunnut?
Tässä hänellä oli edessään selvitys suvusta, josta hän ollut tiennyt juuri mitään.
Pulssi tiheni. Huone kävi liian pieneksi kiivaille askelille. Aarre tempaisi takin
ylleen, juoksi portaat alas ja ulos.
Pyry oli lakannut. Aarre suuntasi
Tuomiokirkolle.
● Valtakunnallinen evankeliumijuhla kokosi kesäkuussa yli 10.000
ihmistä Kupittaan kentälle sanan ja
musiikin ääreen. Suomen Luterilaisen
Evankeliumiyhdistyksen ja Mikaelinseurakunnan järjestämän juhlan
työmyyrinä ahkeroi 800 talkoolaista.
Evankelinen liike on yksi Suomen
vanhoista merkittävistä herätysliikkeistä.
● Vanhusten viikolla lokakuussa
laulettiin Turussa ja Kaarinassa vanhoja, suosittuja lauluja ja virsiä.
'Täällä Pohjantähden alla' ja
'Oi, katsohan lintua oksalla puun'
soi viidessä kirkossa.
Valokuva 1930-luvun alusta esittää
työmiehiä tauolla rakenteilla olevan
Martinkirkon katolla.
● Aikuiset palasivat elämän peruskysymyksien äärelle Katariinanseurakunnan jatkorippikoulussa. Etsijöille,
epäilijöille ja ihmettelijöille tarkoitettu ryhmä aloitti kerran kuukaudessa
tapahtuvat pohdiskelut syyskuussa.
● Minun Marttini -illoissa muisteltiin
ja tarinoitiin Martin alueen rakkaista
paikoista ja tapahtumista. Muisteluillat
olivat osa TEHDAS Teatterin ja ja Martinseurakunnan yhteistä teatteriprojektia. Juuret ovat jokaiselle tärkeitä!
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Aikamatka kirkkoihin
ja kappeleihin
● Turun kirkoista ja kappeleista julkaistiin kesäkuussa uusi
yhtenäinen esitesarja. Nämä
minioppaat esittelevät rakennusten historiaa, arkkitehtuuria
ja symboliikkaa. Koko esitesarjan voi hankkia kauniissa
lahjakotelossa Tuomiokirkon
infopisteestä.
Lasten Tuomiokirkko
● Kuinka suuri kerrostalo
mahtuu Tuomiokirkon sisälle? Montako enkeliä lentelee
kirkossa? Tuomiokirkon esittelykorttien avulla kirkkoa voi
katsella lasten näkökulmasta.
Kortit esittelevät yhdeksän
kohdetta. Esittely sisältää tietoa, keskustelukysymyksiä ja
puuhaohjeita.
Päiväkotiryhmät ja lapset
vanhempineen ja kummeineen
voivat pyytää kortit käyttöönsä
Tuomiokirkon infopisteestä.
Ne voi myös ladata seurakuntayhtymän nettisivuilta. Toukokuussa valmistuneet kortit ovat
saatavissa suomeksi, ruotsiksi
ja englanniksi.
4
Vuosikertomus 2012
Tuomiokirkon kiviportailla Aarre
katseli tummaa ovea. Se oli sama kuin
valokuvassa. Hän avasi painavan oven ja
astui sisään.
Kirkon keskikäytävä jatkui etäisyyksiin. Yllä kohosivat holvit korkeuteen.
Kaukana edessä hohteli alttaritaulu.
Aarre lähti sitä kohti.
Alttaritaulun tuntumassa touhusi lapsiryhmä. Lapset ja pari aikuista piirittivät
kastemaljaa ja juttelivat innokkaasti.
”Täällä minut siis kastettiin”, Aarre
ajatteli. Mahtoiko tuo olla se sama
malja?
Aarre kiersi kirkkoa. Ristikkoaitausten
takana holvimaisissa tiloissa tuikki tähtitaivaita ja suikerteli lehviä. Pienet leijonat vartioivat kappeleihin haudattujen
rauhaa. Miksi hän ei ollut tiennyt, että
täällä lepäsi kuningatarkin tummassa
arkussaan?
Pois lähtiessään Aarre osti pienen
kirkkoesitteen eteisen infopisteestä. Seuraavalla kerralla hän tietäisi enemmän.
***
Vaikka oli jo myöhä, Aarre soitti
isälleen.Isän hauras ääni kuulosti hämmästyneeltä. Viime soitosta oli kuukausia, tapaamisesta vielä kauemmin. Ei
vain tullut käytyä toisella puolella Suomea. Isä selviytyi kyllä palvelutalossa
uuden puolisonsa kanssa.
Lyhyiden alkukuulumisten jälkeen
Aarre kertoi Ellan paketista. Muistiko isä
Ellasta jotakin? Isä haparoi tietojaan.
Ella oli lähtenyt 20-luvulla Amerikkaan isonveljensä kanssa.
”Mikon kanssa”, Aarre sanoi.
”Mikon kanssa leveämmän leivän
toivossa”, isä vahvisti.
Sitten tuli lama. Taskut tyhjinä Ella ja
● Alkuvuodesta lähtien koululaiset
saattoivat lähettää kysymyksiään tekstiviesteinä Tekstaritupuun. Tekstaritupussa päivystivät kirkon nuorisotyön
ammattilaiset. Koululaisia askarruttivat
muun muassa koulukiusaaminen, kodin
asiat ja seurustelu.
● Kesämatkailijoita varten Turun ja
Kaarinan tiekirkot olivat jälleen auki.
Kirkot kutsuivat sekä nähtävyyksien äärelle että hiljaisuuteen. Turun tuomiokirkossa poikkesi viime vuonna 150.000
matkailijaa.
● Turun tuomiokirkkoon voi tutustua
kännykkä kourassa. Älypuhelimeen
internetistä ladattava Nomadi-sovellus
kulkee retkeilijän kanssa etapista
toiseen läpi keskiajan tarinoiden.
Sovelluksen voi ladata osoitteesta
m.citynomadi.com.
Mikko palasivat Suomeen. Ella lähti takaisin talvisodan aattona, Mikko joutui
rintamalle. ”Voitan vain tämän sodan
ja tulen sitten perässä”, Mikko oli sanonut Ellalle. Hän kaatui jatkosodassa, ja
hänet haudattiin Turun hautausmaalle
sankarihautaan.
Ella teki Amerikassa töitä kotiapulaisena. Hän kävi sodan jälkeen pari kertaa
Suomessa. Isäkin tapasi hänet.
”Ristiäisissä”, Aarre sanoi.
”Aivan”, isä muisti, ”sinun ristiäisissäsi viimeksi. Mukava, iloinen ihminen.
Äidillesi hän oli läheinen. Olivat kirjeenvaihdossa.”
”Tulehan käymään”, isä sanoi puhelun lopuksi.
”Yritän tulla”, Aarre vastasi, mutta
lisäsi sitten: ”Tulen varmasti. Juhannuksena viimeistään.”
***
Aamulla Aarre heräsi aikaisin. Hän
etsi netistä Turun hautausmaan kartan ja
sopivan bussin.
Sankarihautojen rivistöt olivat lumen
peitossa. Mikon hautakiveä oli mahdoton
löytää.
”Keväällä uudelleen”, Aarre ajatteli.
Hänen mielessään välähti, että isäkin olisi saattanut päätyä näihin hautoihin eikä
hän olisi siinä tapauksessa edes syntynyt.
Sankarihaudoilta nousi tie mäelle, jolla seisoi vaalea rakennus. Ovelle johti
pylväskäytävä. Se toi mieleen kreikkalaisen temppelin. Oven ikkunoissa kiipeili
metallista taottuja köynnöksiä. Ovi oli
kiinni.
Aarre kiersi rakennuksen sivulle. Siellä
koko seinä oli lasia. Seinästä työntyi ulos
● Kuusiston piispanpäivillä kuljettiin
muinaisten piispojen jalanjäljillä elokuussa. Vanhan piispanlinnan raunioilla vietettiin iloista lastentapahtumaa
ja pidettiin markkinat. Kaarinan Piispanristiltä Kuusiston kirkkoon tehtiin
kahdeksan kilometrin pyhiinvaellus.
Kuusiston kirkko juhli 220-vuotisjuhliaan. Sen kunniaksi julkaistiin kirja
kirkon ja seurakunnan historiasta.
● Toivoa oli horisontti täynnä lokakuussa Hirvensalossa, Kunstenniemen,
Sinapin ja Hennalan leirikeskuksissa
ja Taidekappelissa. Saariston tapahtumaviikon yltäkylläisessä paketissa
suojeltiin lapsuutta, ihmeteltiin parisuhteen palikoita, saunottiin, laulettiin
senioreiden toivelauluja, leikittiin merirosvoa ja hiljennyttiin. Viikko päättyi
Kakskerran kirkossa sadonkorjuun
kiitosjuhlaan.
kapea kivestä tehty käytävä. Sen ulkopintaan oli veistetty ihmisen kaltaisia
hahmoja. Veistokset alkoivat rakennuksen sisältä. Ne näyttivät liukuvan
keveästi lasin läpi ulos, aivan kuin
mitkään rajat eivät niitä enää pidättelisi.
Rakennuksen toisella puolella kohosi korkea muistomerkki. Sen reunassa graniittinen naishahmo tuntui
liitelevän kuin painottomana. Vieressä
oli teksti:
”Rakkaus ei koskaan häviä.
Kärleken aldrig förgår.
Pro patria 1939 - 1944.”
Bussille kävellessään Aarre näki
opasteen, joka viittasi vaaleaan rakennukseen. Kyltissä luki ”Ylösnousemuskappeli”.
Leaf Areenalla
saattoi saada
isänpäivän
aattona vaikka
kasvomaalauksen.
● Isät ja lapset leikkivät ja touhusivat
isänpäivää edeltävänä lauantaina
Leaf Areenalla Kärsämäessä. Seurakuntayhtymä tarjosi toiminnallista
yhdessäoloa pojille, tytöille ja heidän
isilleen.
● Marraskuussa vietettiin Mikaelinkirkossa Äijämessua bluesin säestyksellä. Messuun osallistujat tunnustivat,
ettei elämänpolku ole aina siloinen,
mutta toivo on aina totta. Jatkoilla
iskettiin tarinaa Mallaskukossa.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Kotona Aarre selasi Ella-tädin
Uutta testamenttia. Sitä oli alleviivattu
ahkerasti. Johanneksen evankeliumin
kolmannen luvun kohdalla oli prässätty, haalistunut kukka. Sivulla paistoi
punainen alleviivaus: ”Tuuli puhaltaa,
missä hän tahtoo, ja sinä kuulet hänen
humunsa, ja et tiedä, mistä hän tulee
taikka minne hän menee.”
Seuraavan aukeaman väliin oli taitettu kellastunut paperi, rippikoulutodistus.
Todistuksen oli allekirjoittanut rovasti
Ivar Tallgren. Ella oli päässyt ripille juhannuksena 1927 Maarian kirkossa.
Aarre yritti muistaa omaa rippikouluaan. Koulupäivän jälkeen hän oli raahautunut seurakuntakodille nuorten kihisevässä joukossa. Hänen edessään oli istunut eräs Tiina. Ajatukset olivat harhailleet ihan muualla kuin katekismuksessa.
Millaista rippikoulu oli nykyisin?
1500 rippikoululaista
● Noin 1500 nuorta kävi jälleen
rippikoulun Turussa ja Kaarinassa.
Määrä on noin 93 prosenttia seurakuntayhtymän alueella asuvista,
kirkkoon kuuluvista rippikouluikäisistä.
Valtaosa nuorista käy rippikoulunsa leirillä. Erilaisista vaihtoehdoista ilmoitettiin ripariesitteessä, joka postitettiin nuorille
edellisenä syksynä.
Riparin ydin tiivistyy uskoon,
elämään ja rukoukseen. Rippikoulu avaa nuorelle mahdollisuuden äänestää
seurakuntavaaleissa,
toimia kummina ja
tulla vihityksi avioliittoon kirkossa.
www.turunseurakunnat.fi/portal/
fi/toimintaa/kasvatus/zookkonen/
5
Vuosikertomus 2012
Aarre avasi tietokoneen ja naputteli hakusanoiksi ”rippikoulu turku”. Ensimmäinen linkki vei hänet mukanaan: ”Seitsemäs taivas Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä”.
Oli jo ilta, kun hän huomasi, ettei ollut
edes syönyt.
***
”Täälläkään en ole koskaan käynyt”, Aarre mietti seuraavana päivänä
katsellessaan Maarian kirkon holveja.
Onneksi kirkossa oli menossa jokin harjoitus, ja hänkin oli päässyt sisälle.
Kalkituilla seinillä oli lapsekkaita maalauksia. Laivoja, joiden kannella miehet
heiluttivat suuri kämmeniään. Ritari
ratsun selässä peitsi ojossa. Outoja olioita – olivatko ne pirun kuvia? Hienoja
veistoksia saarnatuolin kyljessä. Miten
vanhoja ne olivat? Kolmesataa vuotta?
Neljäsataa?
Ovensuusta Aarre otti mukaansa kirkon esitteen ja pudotti kolikon maksuksi
lippaaseen.
Kirkkomaalla mutkitteli lumisia polkuja. Erään polun varrella oli hautaristi,
johon oli kaiverrettu Ivar Tallgrenin nimi.
Ellan rippipappi lepäsi siis tässä. Vieressä
oli muita Tallgreneja. Eräs heistä oli
Anna-Maria. Oliko Ellasta tehty hänen
kaimansa? Tänne voisi joskus tuoda
kynttilän.
***
Illalla Aarre alkoi selvittää Ellan kirjekuoren sisältöä. Joukosta löytyi ohut
taiteltu silkkipaperi. Se oli kirje.
”Rakas Aarre”, olivat kirjeen ensimmäiset sanat.
Aarren oli pakko nousta ja ottaa pari
askelta. Kurkkua kuristi oudosti. Hän
● Mikaelinkirkko täyttyi ääriään myöten,
kun Samuli Edelmann, Koop Arponen ja
useat muut artistit konsertoivat TYKS:in
lastenklinikan hyväksi marras- ja joulukuussa. Kaikkein pienimpien auttaminen
on monien sydämenasia: tukea kertyi
21666 euroa Keskolalle ja uuden lastenosaston sisustamiseen.
hengitti syvään ja seisahti ikkunan eteen.
Ulkona oli pimeää. Tummasta lasista
hän näki oman kuvansa.
Hän aloitti lukemisen uudelleen.
”Rakas Aarre. Anteeksi, minä en ole
kirjoittanut Sinulle. Sinun rakas Äiti oli
minun hyvä ystävä. Hän kuoli, minä olin
niin surullinen. Minulla ei ole Sinun
addressi. Minä toivon tämä preivi tulee
Sinulle. Minun Suomi on vähä huono.”
Lopun kirjeen Ella oli kirjoittanut eng-
● Työporukat ja yksityiset ihmiset
osallistuivat innolla Lahja lapselle
-keräykseen. Vähävaraisten perheiden lapset esittivät lahjatoiveita
ja lahjoittajat toteuttivat ne.
123 talkoolaista kääri 1025 pakettia ja diakoniatyön tontut veivät
ne perille.
lanniksi. Hän kertoi, että Aarren äiti ja
isä olivat halunneet kauan lasta. Toivosta
oli jo luovuttu. Yllätys ja ilo oli suuri, kun
poika syntyi. Ella oli ehdottanut nimeksi
Aarre. Johannes oli suvun perinteinen nimi, ja olihan Johannes Kastajakin yllätys
vanhemmilleen. Oliko Aarrella lapsia, kenties pikku Johannes? Sitten seurasi Aarrelle
vieras merkintä: ”2 Cor. 4:7”.
Itsestään Ella kertoi vain, että taivaan
Isä oli antanut hänellä rikkaan elämän.
● Joulunalusviikolla Paattisten, Martin ja
Vahdon kirkoissa vietiin yleisö pohtimaan
ahneen ja itsekeskeisen joulua. Paattislaisen Yrjänä Ermalan johdolla parikymmentä
harrastajanäyttelijää, orkesteri ja laulajia
esitti 'Joululaulu'-nimistä näytelmää, uutta
tulkintaa Dickensin 'Saiturin joulusta'.
Pääsymaksun tuotto meni Unicefille.
Hän oli rukoillut, että hänen rakkaalla
kummipojallaan olisi myös hyvä elämä.
Hänellä oli Aarrelle muutama pieni
pyyntö.
”Ei ikinä”, Aarre ajatteli luettuaan
pyynnöt. ”Minuthan naurettaisiin
ulos.”
Aarre kiukutteli Ellalle kauan ja kehitteli mielessään omia viimeisiä toiveitaan jälkeen jäävien kiusaksi.
Ketään jälkeen jääviä ei tosin ollut.
● Tuhannet turkulaiset ja kaarinalaiset lauloivat jälleen kauneimpia joululauluja kirkoissa ja seurakuntakodeissa. Joulumielelle
johdatteli 57 joululaulutilaisuutta. Niiden kolehtituotolla autettiin hankkimaan lukutaitoa
Aasian lapsille.
Taas yksi
pakettiautollinen vähävaraisten perheiden lasten
joululahjoja
lähdössä
Diakoniakeskuksesta.
Minna Rosvall
lastaa autoa.
Maarian kirkko
täyttyi joulumieltä
hakeneista laulajista.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
6
Vuosikertomus 2012
Suuri sydän auttaa
● Tietokone, puhelin, digiboksi,
netti – apua! Suurella sydämellä
-vapaaehtoistoiminnan digiapu
pelasti vuoden aikana monia pulasta. Palvelu tarjoaa opastusta
esimerkiksi tietokoneen ostoon
ja verkkopankin käyttämiseen.
Digiapu on tarkoitettu erityisesti
ikääntyville, mutta myös muille
neuvoa tarvitseville. Palvelu on
maksutonta ja kertaluonteista.
Digiapu järjestyy diakonian lähimmäisavun välityksen kautta.
Suurella sydämellä -rekrytointisivusto aloitti Turussa elokuussa 2010. Yli kolmesataa vapaaehtoista on löytänyt oman hommansa sivujen kautta. Tehtäviä riittää
ehtoollisavustajasta
kissanhoitajaan.
www.turku.suurellasydamella.fi
Lumet olivat jo sulaneet, kun Aarre
vihdoin soitti seurakuntayhtymään. Hän
oli päätellyt nettisivuilta, että oikea osoite olisi kasvatusasiain keskuksessa kohta
”Lapset ja lapsiperheet”.
Aarre änkytti asiansa.
”Sehän kuulostaa jännittävältä”, ääni
vastasi iloisesti puhelimessa. ”Eiköhän
asia järjesty.”
Pari viikkoa myöhemmin Aarre vei
Ellan lähettämät lasten piirustukset
seurakunnan perhekerhoon. Paikalla oli
lapsia, äitejä ja joku isäkin.
Aarre kertoi orpotytöstä, joka lähti
isonveljensä kanssa kauas Amerikkaan
etsimään onneaan. Tytön nimi oli Ella.
”Minäkin olen Ella”, ilmoitti yksi
lapsista.
Tämä Amerikan Ella siivosi, laittoi
ruokaa ja hoiti lapsia. Lisäksi hän auttoi
kotia, jossa asui äidittömiä ja isättömiä
lapsia. Ella oli lapsille kuin mummo. Ja
tässä nyt oli sen kodin lasten piirtämiä
kuvia, jotka Ella pyysi tuomaan tänne
kerhoon.
Äidit ja lapset katselivat kuvia innokkaasti ja kyselivät lisää. Lapsille oli
varattu värikyniä ja papereita, ja pian
he kiikuttivat piirroksia Aarren katsottavaksi.
Pienen Ellan piirroksessa hehkui
keskellä suuri keltainen soikio, jolla oli
silmät, naurava suu ja pari viivaa sivuilla, kädet.
”Se on Ella-mummo”, piirtäjä esitteli.
Keltaisen mummon molemmin
puolin oli tiiviisti rinnakkain sinisiä,
vihreitä, ruskeita ja punaisia soikioita.
Niilläkin oli silmät ja suu hymyssä.
”Nämä on lapsia.”
Kun rahat ei riitä
● Miksi tili näyttää aina tyhjää?
kysyttiin lokakuussa Kylpylähotelli
Caribiassa. Seurakuntayhtymän
järjestämässä Kun rahat ei riitä
–tapahtumassa asiantuntijat
puhuivat ulosotosta, velkajärjestelyistä ja kirkon auttamismahdollisuuksista. Tilaisuus oli avoin ja
maksuton.
Lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa.
Sitten lounastettiin ja
käytiin koko perheen
voimin pulikoimassa.
www.kirkkoauttaaturussa.fi
Tyttö ojensi piirustuksen Aarrelle.
”Sinä saat sen omaksi.”
Kotona Aarre kiinnitti piirustuksen
jääkaapin oveen.
***
Alkuun päästyään Aarre marssi jo
viikon kuluttua Puutarhakadulle diakoniakeskukseen. Taskussa hänellä oli
kymmenen dollarin seteli.
Ella oli vaikeina vuosinaan saanut
apua seurakunnan diakonissoilta.
Hän toivoi, että Aarre toimittaisi hänen dollariroponsa kirkon laupeudentyöhön.
”Tätä paikkaa Ella varmaan tarkoitti”, Aarre oli ajatellut luettuaan seurakuntayhtymän diakoniasivuilta: ”Diakonian tehtävänä on etsiä, lievittää ja
poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä.”
Parasta pienimmille
● Henrikinseurakunta ja kaupunki yhdistivät voimansa perheiden
hyväksi. Henrikin alueella aloitettiin uudenlaisia perhekerhoja,
joita vetävät kaupungin lastentarhanopettaja sekä seurakunnan
lastenohjaaja ja perhetyöntekijä
yhdessä.
Kolme kertaa viikossa kokoontuvat kerhot ovat saaneet
liikkeelle kotona pienten lasten
kanssa olevat vanhemmat runsain
joukoin. Turun ja Kaarinan seurakunnissa toimii näiden lisäksi 27
muuta perhekerhoa.
Kaikki sujui mutkattomasti. Juttelu
diakoniatyöntekijän kanssa oli leppoisaa. Ellan dollarit päätettiin antaa
Yhteisvastuukeräykseen. Mutta kun diakoniatyöntekijä yritti tulostaa lahjoituksesta Aarren pyytämän tositteen, tulostin
ei toiminutkaan.
”Saanko katsoa?” Aarre sanoi ja
kumartui tietokoneen puoleen. Hetken
kuluttua tulostin totteli.
”Taitaa olla leipälajisi”, diakoni
arveli.
”Ei – tai on… ollut”, Aarre vältteli,
mutta sitten sanat alkoivat vain tungeksia suusta ulos.
Kohta hän tajusi kertoneensa koko
elämäntarinansa. Puna poltti kaulaa,
korvia kuumotti.
”Anteeksi”, Aarre mutisi. ”Ei ollut
tarkoitus.”
”Tämä on oikea paikka puhua
tällaisista”, diakoni sanoi. ”Haluatko kertoa lisää?”
Tuntia myöhemmin Aarre seisoi
diakoniakeskuksen pihalla. Taivas
oli sininen. Aurinko häikäisi. Katolla istui mustarastas. Sen keltaisesta
nokasta virtasi laulu, joka täytti
pihan.
”Kevät on tullut”, Aarre ajatteli.
Taskussa hänellä oli vieraan ihmisen nimi, osoite ja puhelinnumero.
Huomenna hän menisi opastamaan
nimen omistavaa ikämiestä tietokoneen hankinnassa.
Hänen oma nimensä oli nyt diakonian lähimmäisavun listalla. Hän
oli lupautunut auttamaan eläkeläisiä erilaisissa tietotekniikan kysymyksissä.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Kirjojen kirjan vuosi
***
Aarre asteli rivakasti Mikaelinkirkon
vieritse. Hänen ohittaessaan kirkon ilmoitustaulua silmänurkassa vilahti päivämäärä 26.5. – hänen kastepäivänsä.
Aarre palasi pari askelta takaisin.
”Voimasanoja 200 vuotta”, juliste
ilmoitti. 26.5. olisi Suomen Pipliaseuran
merkkivuoden pääjuhla Mikaelinkirkossa. Koko viikonvaihde omistettaisiin
Raamattuvuoden juhlintaan.
Toukokuun 26. päivänä Aarre istui
täydessä Mikaelinkirkossa ja seurasi näytelmän tapaista ohjelmaa.
Esityksessä kohtalo viskoi skotlantilaista herra Patersonia maasta ja tehtävästä toiseen kaksisataa vuotta sitten.
Juuri kun hän pääsi alkuun jossakin
tehtävässä, sota tai muu sattuma pakotti
hänet toisaalle. Hän päätyi Suomeenkin
ja oli perustamassa Pipliaseuraa, jota
nyt juhlittiin.
”Sattumako se meitä vie?” Aarre ajatteli. Toisilla on hyviä, toisilla huonoja
sattumia.
Vastoinkäymisistä huolimatta herra
Paterson ei jäänyt missään toimettomaksi. ”Uskotteko te Sanan voimaan?”
hän kysyi arkkipiispaltakin, joka istui
yleisön joukossa. Ilmeisesti Paterson itse
uskoi. Takaiskut näyttivät kääntyvän
asioiden parhaaksi.
Aarre kierteli vielä seuraavana päivänä
Raamattujuhlan tapahtumissa. Eräältä
myyntipöydältä hän osti sähköisen Raamatun.
Kotona Aarre latasi e-Piplian tietokoneelleen ja alkoi selata. Hän kirjoitti hakuun ”aarre”. Tuloksena oli monta raamatunkohtaa. Yksi niistä oli Toisen korinttilaiskirjeen neljännen luvun seitsemäs jae. Aarre tajusi, että Ellan kirjeen
outo merkintä tarkoitti tätä kohtaa.
”Tämä aarre on meissä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan
voiman olevan peräisin Jumalasta
eikä meistä itsestämme.”
Aarre luki eteenpäin: ”Me olemme
kaikin tavoin ahtaalla mutta emme
umpikujassa, neuvottomia mutta
emme toivottomia – ”
Ei, nämä lauseet eivät koskeneet häntä. Ehkä Patersonin tapaisia ihmisiä, ei
häntä.
Hän sulki tietokoneen. Mielessä vihlaisi epämääräisesti.
***
● Raamattuvuotta juhlittiin koko
maassa 2012. Suomenkielinen
Raamattu täytti 370 vuotta ja nykyinen kirkkoraamattu 20 vuotta.
Lisäksi Kirjojen kirjan levitykseen
erikoistunut, maan vanhin kristillinen järjestö Suomen Pipliaseura
täytti 200 vuotta.
Raamattuvuoden ekumeeninen
pääjuhla järjestettiin Turussa toukokuisena helluntaiviikonloppuna.
Kevään aikana Piplia luettiin
kannesta kanteen Tuomiokirkossa järjestetyssä tempauksessa.
Raamattua lukivat sadat vapaaehtoiset parilla kymmenellä kielellä.
Syksyllä tapahtuma jatkui alkukristillisiä apokryfikirjoja lukien.
Kesällä Aarre kävi isän 90-vuotisjuhlilla. Hän etsi Mikon haudan ja kävi
äitinsä haudalla. Hän vei kukkia Tallgrenin haudalle.
Puhelin oli alkanut soida. Häntä
pyydettiin seurakunnan erilaisiin tehtäviin. Hän neuvoi ikäihmisiä kännykän
käytössä ja digiboksin asentamisessa.
Kalenteriin tuli varauksia.
Tuttuja oli karttunut. Monet moikkailivat, kun hän kävi Lyhdyssä, jossa
muutkin lähimmäisavun vapaaehtoiset
liikkuivat.
Kuitenkin Aarre löysi itsensä iltaisin
tuijottamasta ikkunasta ulos tyhjin
ajatuksin. Kuka välittää hänestä lopulta
hänen itsensä takia?
Kesä kääntyi syksyyn. Ellan yksi toive
oli vielä täyttämättä. Laulumoniste piti
toimittaa jollekin kirkkokuorolle.
Aarre ei tuntenut yhtään kuoroa.
Kirkkokuoro todennäköisesti laulaisi
kirkossa. Kuoron löytäisi siis jumalanpalveluksesta. Mutta Aarresta tuntui vaikealta mennä sellaiseen. Hän ei tiennyt,
milloin pitäisi nousta seisomaan, milloin istua. Viimeksi hän oli ollut jumalanpalveluksessa päästessään ripille.
Ellan asia painoi Aarrea. Pakko sinne jumalanpalvelukseen olisi mennä.
Voisiko sitä harjoitella etukäteen? Hän
kääntyi taas internetin puoleen. Sieltä
löytyi virtuaalikirkko. Miten se ei ollut
osunut silmiin?
Verkkosivuilla luvattiin myös, että
Kaarinan seurakunnassa pidettiin messu, johon oli matala kynnys.
”Sopii minulle”, Aarre ajatteli.
Nuottipino kainalossa Aarre lähti
eräänä sunnuntai-iltana Kaarinaan.
Messussa oli helppo nousta ja istua
joukon mukana. Mutta se tuntui sivuseikalta.
”Kaikki ihmisen aidot tunteet olivat
Jeesukselle itselleen tuttuja”, pappi sanoi
7
Vuosikertomus 2012
Tunteiden messu
● Rakkaus ja viha, anteeksianto
ja syyllisyys, rauha ja nolous ja
muut tunteet ovat olleet Kaarinamessun teemoina syyskuusta
lähtien. Sunnuntai-iltaisin Kaarinan kirkossa pidettäviä messuja
valmistellaan seurakuntalaisten
kanssa ja niihin on helppo tulla.
Virtuaalikirkko
● Tervetuloa jumalanpalvelukseen
myös internetin
välityksellä!
www.virtuaalikirkko.fi
Kahvitauolla hän näytti reseptejä pöytätovereille. Punatukkainen nainen alkoi
selata sitä.
”Tämähän on aarre!” nainen huudahti.
Kaikki nauroivat, Aarrekin.
”Anteeksi, en tarkoittanut”, punatukkainen sanoi häkeltyneenä.
”Ei mitään”, Aarre rauhoitteli.
Nainen kertoi vetävänsä nuorten kokkikerhoa seurakunnassa. Voisiko hän
ottaa reseptivihkosta kopioita?
”Saat itsellesi koko vihkon”, Aarre
sanoi. ”Ne on käyttöön tarkoitettu.”
***
”Kiitos!” punatukkainen innostui.
Jäljellä oli enää Ellan reseptivihko.
”Tule joskus katsomaan kokkikerhoa.
Siihen ei liittynyt mitään toivetta. Oliko
Ja tule päivälliselle. Laitan jotain näistä
Ella tarkoittanut sen Aarren omaan kok- Ella-tädin herkuista. Sovitaan päivä
kaamiseen? Hän ei osannut muuta kuin heti.”
keittää puuroa ja perunoita.
Sovittuna päivänä Aarre meni päivälKun Aarre kutsuttiin kuoron harjoituk- liselle. Se oli erinomainen, ja he sopivat
siin kertomaan laulujen alkuperästä, hän seuraavankin päivällisen.
otti mielijohteesta reseptikirjan mukaansa.
Aarre jäi seuraamaan harjoituksia.
***
puheessaan. ”Hän hyväksyy meidät sellaisia kuin olemme.”
Sanat jäivät kaikumaan Aarren mielessä. Mutta kuoroa messussa ei ollut.
Koska kynnys oli ylitetty, Aarre meni
seuraavana sunnuntaina tavalliseen messuun. Siellä lauloi kuoro.
Messun jälkeen hän antoi laulumonisteen kirkkokuoron johtajalle. Tämä alkoi
heti hyräillä lauluja nuoteista.
”Hienoja”, hän sanoi ja ihastui Aarren
kertomukseen Ellasta. ”Tule kertomaan se
kuorolle, kun alamme harjoitella näitä.”
Marraskuun lopulla Aarren puhelin
soi. Hän oli juuri avaamassa
jääkaapin ovea. Ovessa hohtivat pikku
Ellan mummo ja lapset.
Nyt soitto ei tullut punatukkaiselta.
”Sä kuulemma hallitset digijutut”,
soittaja sanoi esittäydyttyään.
”No, jotain…”
”Voisiksä auttaa däänsmessussa?”
”Missä?”
”Däänsmessussa. Kirjotetaan D-A-NC-E. Siis tanssi ja oikee messu.”
”En oikein tiedä…”
”Kun me tarvitaan roudareita, jotka
tajuu digihommat. Valot, äänet, musa.
Sitä ei voi antaa kelle vaan. Porukassa
kaikki on prooväkeä. Sua suositeltiin.”
Aarrelle tuli mieleen, että punatukkainen voisi pitää tästä messusta.
”No, milloin…”
”Hienoo! Messu on Mikaelinkirkossa
tammikuussa. Palaveri olis joulukuun
alussa? Pääsetkö mukaan? Siitä tulee
komeeta.” ■
Tanssia valossa
● Konemusiikki kaikui,
valot välkkyivät ja kirkkokansa tanssi Mikaelinkirkossa maaliskuussa.
Ensimmäistä kertaa
Turussa järjestetty
dancemessu kokosi
kirkon täyteen osallistujia.
Messuun kuuluivat
kaikki luterilaisen jumalanpalveluksen osat.
Dance-virret ja muu
musiikki sekä visuaalinen ilme lavasteineen,
valoineen ja videoseinineen toteutettiin huippuammattilaisten voimin.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
8
Vuosikertomus 2012
TULOT 2012
41,5 miljoonaa euroa
Vuosi 2012
numeroina
SEURAKUNNALLISET
TOIMINTAMENOT 2012
18,0 miljoonaa euroa
Jumalanpalveluselämä 5 %
Kirkolliset toimitukset 7 %
Tiedotus ja viestintä 8 %
Musiikki 4 %
Lapsi- ja nuorisotyö 29 %
Diakonia ym. palvelu 23 %
Lähetys ja kans.väl.
diakonia 6 %
Muu srk-työ 18 %
Yleishallinto 2,4 %
TILIKAUDEN TULOS
−4,6 miljoonaa euroa
Paikallisseurakuntien toiminta 0,5 %
Yhteiset seurakunnalliset
tehtävät 3,6 %
JÄSENYYSMUUTOKSET 2012
Kastetut
1 429
Kuolleet
1 597
Uusi jäseniä muuton perusteella 17 648
Jäsenyys lakannut muuton vuoksi 18 079
Kirkkoon liittyneet
603
Kirkosta eronneet
1 696
Hautausmaiden hoito 2,3 %
Rahoitus, verotus 76,7 %
VUODEN 2012 LOPUSSA
Kirkkoon kuului Turussa
Kirkkoon kuului Kaarinassa
Yhteensä
69,3 %
79,7 %
70,8 %
JÄSENMÄÄRÄT
Henrikinseurakunta
Kaarinan seurakunta
Katariinanseurakunta
Maarian seurakunta
Martinseurakunta
Mikaelinseurakunta
Paattisten seurakunta
Piikkiön seurakunta
Tuomiokirkkoseurakunta
Åbo svenska församling
2011
16 559
17 893
17 035
28 710
19 302
20 699
1 790
6 184
13 304
8 922
2012
16 265
17 852
16 738
28 597
19 195
20 709
1 796
6 233
13 442
8 966
150 398
149 793
− 605
Yhteensä
Muutos
MENOT 2012
51 miljoonaa euroa
Kiinteistöjen hoito 14,5 %
Yleishallinto 8,3 %
Paikallisseurakuntien toiminta 20,2 %
Yhteiset seurakunnalliset
tehtävät 19,2 %
Hautausmaiden hoito 6 %
Kiinteistöjen hoito 31,3 %
Rahoitus, verotus 5,5 %
Investoinnit 9,5 %
Anna Pusa
Glimtar ur
Åbo svenska
församlings
verksamheter
2012 Text: Mia Bäck
Skriftskolförnyelse
● Skriftskolan förnyades och ordningen
svängdes om. Årets konfirmander började sin konfirmationsresa med läger och
efter lägret träffades konfirmanderna
i mindre grupper, deltog i gudstjänster
och medverkade i gudstjänstgruppernas
arbete. Församlingspastor Mia Bäck
skrev en egen skribabok för Åbo svenska
församling.
Gudstjänstgrupper
Kyrkoherdeinstallation
● Verksamheten med de nya
gudstjänstgrupperna berikade
gudstjänstlivet. Gudstjänstgrupperna leddes av lekmannaordföranden och träffades i tur och
ordning var sjätte vecka för att
planera söndagens högmässa.
Under högmässan hjälpte gudstjänstgruppmedlemmarna till
med att koka kyrkkaffe, dela ut
psalmböcker och gudstjänstagendor, gå i procession, läsa bibeltexter, skriva och be kyrkans förbön,
tända ljus för avlidna och fungera
som nattvardsvärdar och nattvardsassistenter.
● Under våren valde församlingen ny
kyrkoherde: TD Björn Nalle Öhman.
Han efterträdde prosten Eero Sepponen
som gick i pension på sommaren.
Björn Nalle Öhman installerades av
biskop Björn Vikström under en festlig
högmässa i Domkyrkan i mitten av september.
Utställningar
● Tre kvinnliga bildkonstnärer
ställde ut sina konstverk i Aurelias
första våning: Ingrid Weckström
(Corpus femina), Eva Maria Nordling (Lux aeterna) och Pernilla
Björk (Var människa). Intäkterna
från utställningarna gick till olika
missionsprojekt.
Fastegrupp
Ny dagklubb
Familjeläger
● Under fastan samlades en
fastegrupp under ledning av Laura
Hellsten i Domkyrkan för att inspireras i sin fasta och reflektera över
Patrik Hagmans bok “Om kristet
motstånd”.
● Efter en lång paus startade samfälligheten en ny svenskspråkig dagklubb
i Aurelia. Barn mellan 3 och 5 år deltog i dagklubben på tisdagar. Dagklubben var så populär att det var kö till
platserna.
● Eftersom familjelägret under
morsdagshelgen blivit så omtyckt
ordnades två familjeläger under 2012,
ett i maj och ett i oktober. Båda lägren var välbesökta och nytt för året var
att tonåringarna hade eget program.
Bibelfest
Musikalkonsert
● Eftersom Bibelsällskapet fyllde
200 år uppmärksammades jubileet
och Bibeln kontinuerligt under året.
Höjdpunkten på festligheterna var
en trädgårdsfest på Aurelias gård
i maj med sång, dans, clownen
Motzky och utländska gäster.
● ÅSF:s barnkör framförde en välbesökt och fartfylld musikal om Moses i
april i Henrikskyrkan. Den sprudlande
barnkören växer varje år och leds
av kantor Birgitta Forsman. Under
konserten medverkade också Frank
Berger och Victor Wikström.
Träffar för ensamstående föräldrar
● Diakon Katja Laaksonen samlade
ensamstående föräldrar till måltidsgemenskap och samtal. Varje träff
hade ett tema och besöktes av en
gäst. Barnen hade eget program
i Café aderton.
Kyrkoherde Björn Öhman.
9
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Kansallispyhäkkö vie taas keskiajalle
TIETOA, TUNNETTA,
USKOA JA TOIVOA.
KRISTILLINEN
AIKAKAUSLEHTI.
LASTEN
KIVA KAVERI!
Veli Olavi ahkeroi lukutaitotodistuksia
markkinaväelle.
Sähköposti
Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lahjanumeroetu koskee vain tilauksia Suomessa.
Puhelin (myös suunta)
Postitoimipaikka
Postinro
Osoite
TILAAN YSTÄVÄLLENI NÄYTELEHDET
Nimi
Sähköposti
Puhelin (myös suunta)
Postinro
Postitoimipaikka
Vastauslähetys
Tunnus 5001582
00003 HELSINKI
KOTIMAAYHTIÖT
MAKSAA
POSTIMAKSUN
Osoite
Kiitos, haluan ilmaiset näytelehdet (Rastita haluamasi lehti/lehdet)
Valitse lehdet joihin haluat tutustua.
Voit valita yhden tai useamman lehden itsellesi tai läheisellesi.
Toivomme Sinulle elämyksellisiä lukuhetkiä.
TILAAN ITSELLENI NÄYTELEHDET
Nimi
Tilaa ilmaiset näytenumerot.
Keskiaikaopastus katedraalissa
joka päivä klo 12.30 ja 14
Testaa taitosi ja tavaa itsellesi
lukutaitotodistus. Veli Olavi katedraalin
edustalla joka päivä klo 12–16
Luomiskertomus varjokuvateatterina.
2 X Koo -nukketeatteri Tarkk’ampujan
kappelissa to ja pe klo 9, 9.45, 10.30,
11.15, 13.30, 14.15 ja 15
O Monialis! – sisarten suojissa
Vokaaliyhtye Lumous la klo 19
Missa Ascendens Christus. Lauluyhtye
Camerata Aboensis su klo 16
Keskipäivän rukous to, pe ja la klo 12
Veckomässa i Skarpskyttekapellet to kl 19
Iltakirkko Tarkk’ampujan kappelissa
la klo 18
Konfirmaatiomessu su klo 10,
högmässa sö kl 12,
Holy Communion Service on Sun at 16:00
Keskiajan Turku -päätösvesper su klo 18
LASTENMAA
MV
Keskiajan Turku
Tuomiokirkossa torstaista
sunnuntaihin 27.–30.6.
ASKEL
Lumouksen sisaret ja
Camerata Aboensis
Viiden naisen vokaaliyhtye Lumous vie
1100–1500-lukujen Espanjaan ja Ranskaan
konsertissaan lauantaina klo 19. Laulut
kertaavat 1100-luvulla eläneen naiskirjailija Marie de Francen Le Fresne -tarinaa kaksoissisaruksista, keskiajan naisten avioliittokokemuksia ja luostarien sisaryhteisöjen
elämää. Konsertti onkin saanut nimekseen
O Monialis! – sisarten suojissa.
Turkulainen vanhan musiikin taitaja lauluyhtye Camerata Aboensis laulaa muun
muassa Espanjassa 1500-luvun lopulla vaikuttaneen Tomás Luis de Victorian messun
Missa Ascendens Christus sunnuntaina klo
16. Konsertissa kuullaan myös muita renessanssimusiikin aarteita.
Konsertteihin on vapaa pääsy. Käsiohjelmia voi ostaa ovelta 10 euron hintaan.
Tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo
9–20 (paitsi kirkollisten toimitusten aikana). Domcafé kirkon portaikossa palvelee
to–pe klo 11–20 sekä la ja su klo 11–18.
Tuomiokirkkomuseoon on Keskiajan Turku
-tapahtuman aikana vapaa pääsy.
KOTIMAA
Veli Olavi ja
Maria Eerikintytär
”Tällä todistuksell tekemmä kaikillen tiet-
täväks että…” Suomen kansan lukutaidon
leviämisestä on kiittäminen taannoista kirkkoa. Veli Olavi noviiseineen kirjoittaa lukutaitotodistuksia suomea, ruotsia tai latinaa
kelvollisesti tavaaville katedraalin edustalla
joka tapahtumapäivä klo 12–16. Kiitokseksi todistuksesta kulhoon voi jättää lanttinsa
koulujen rakentamiseksi Haitiin. Apu menee perille Kirkon Ulkomaanavun kautta.
Nahkurinemäntä Maria Eerikintytär kierrättää jälleen väkeä katedraalissa ja tutustuttaa yli 700 vuotiaan katedraalin keskiaikaan suosituilla, maksuttomilla opastuskierroksilla joka päivä klo 12.30 ja 14.
Opastuskierrokset kestävät noin 1-1,5 tuntia ja niillä käydään myös Tuomiokirkkomuseossa katsomassa keskiaikaisia pyhimysveistoksia.
2 X Koo -nukketeatteri esittää torstaina ja
perjantaina luomiskertomusta varjokuvateatterin, antiikin ajalta periytyvän teatterin lajin keinoin Tarkk’ampujan kappelissa. Luomisen seitsemän päivää eletään läpi valoilla, varjoilla, musiikilla, kerronnalla ja paperihahmoilla. Esitysten kesto on
noin vartti ja ne on tehty sekä lapsille että aikuisille.
Leikkaa irti ja postita.
Postimaksu on maksettu puolestasi.
● Testauta taitosi Veli Olavilla ja tavaa
itsellesi lukutaitotodistus. Tutustu kierroksilla keskiaikaiseen katedraaliin. Anna lauluyhtyeiden viedä sinut keskiajan vuosisadoille. Näe luomiskertomus varjokuvateatterina. Hiljenny messuissa ja hetkirukouksissa. Aisti aitoa keskiaikaa tunnelmallisessa katedraalissa!
Siinäpä kesäisen viikonlopun 27.–30. kesäkuuta Keskiajan Turku Tuomiokirkossa
-tapahtuma lyhyesti.
Keskiajan Turku Tuomiokirkossa on osa
Keskiajan Turku -tapahtumakokonaisuutta, joka levittäytyy Vanhalle Suurtorille Keskiaikaisina markkinoina, Aboa Vetuksen tienoille Hansakauppias Laurentiuksen markkinoina sekä Turun linnalle erityisesti lapsiperheille tehtyinä tapahtuminaan.
Keskiajan Turku -tapahtumassa eletään
tällä kertaa piispa Maunu Särkilahden aikaa vuonna 1489. Turun messukirja Missale
Aboense, ensimmäinen Suomea varten tehty
kirja, on tuolloin vasta julkaistu…
10
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Suloisessa suvessa
Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku.
Tervetuloa tutustumaan!
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123
www.turundiakoniasaatio.fi
HAUTAUSJÄRJESTELY-VIHKO
noudettavissa liikkeestämme veloituksetta.
Avustamme myös vihkon täyttämisessä.
HAUTAUSTOIMISTO
ILMAINEN NEUVO OY:n
Oikeudellinen puhelinpalvelu
0600 30 6060
Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm
www.ilmainenneuvo.fi
Annikki Perttala-Koskinen Oy
Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys
Linnankatu 3
Vähätorilla
Puh. 231 4074
Maksuton asiakaspysäköinti
Myös liikeajan jälkeen
www.perttala.fi
www.vivamonraamattukyla.fi
MessuT LuTherin kirkoLLa
Su 2.6. klo 11 Olli Koskenniemi, Timo Nisula
Su 9.6. klo 11 Tom Säilä
Su 16.6. klo 11 Ari Norro
Su 23.6. klo 11 Jari Rankinen
Su 30.6. ei messua, Evankeliumijuhla Lohtajalla
Su 7.7. klo 11 Hannu Häkämies
Su 14.7. klo 11 Sanajumalanpalvelus Antero Toikka
Su 21.7. klo 11 Juhana Tarvainen
Su 28.7. klo 11 Sanajumalanpalvelus Lukas Brenner
Su 4.8. klo 11 Timo Nisula
Su 11.8. klo 11 Pauli Huhtinen
Su 18.8. klo 10 SLEY:n kirkkopyhä Mikaelin kirkossa
Su 25.8. klo 11 Timo Nisula
Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a
www.sley.fi/varsinaissuomi
Raamattukylän
kesä 2013
ESITYKSET:
6.-8.6. klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat • 11.-12.6. klo 11 Salomo,
klo 14 Kalastajat • 21.6. klo 18.30
Kalastajat • 22.6. klo 16 Salomo •
9.-13.7. klo 11 Salomo, klo 14
Kalastajat • 16.-19.7. klo 11 Salomo, klo14 Kalastajat • 23.-27.7.
klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat •
1.-2.8. klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat • 3.8. klo 15 Kalastajat • 4.8.
klo 14 Kalastajat • 8.-10.8. klo 11
Salomo, klo 14 Kalastajat
Yksi näyt. 12 e, molemmat 18 e.
Myös kahvi- ja lounasmahdollisuus! Ennakkovar. Tilaa esite!
Vivamon
Raamattukylä
Vivamontie 2, LOHJA
0207 681 760
vivamo@sana.fi
Välitämme.
Kotimaa-yhtiöt ilmoitusmarkkinointi
toivottaa aurinkoista ja hyvää kesää.
Jaana Mehtälä
020 754 2309, 040 509 4962
jaana.mehtala@kotimaa.fi
Sivut
sujuvasti
nettiin
www.sujuu.fi
kumppanina
Joka vuosi kesän tulo
yllättää. Vielä äsken odotin sitä innokkaasti. Lämpimän kesäntuoksuisen sateen jälkeen havahdun. Pysähtyminen. Melkein
säikähdys. Kesä on tässä. Tässä hetkessä. Juuri äsken katujen varsilla oli likaisia lumikasojen rippeitä, nyt koivuissa on täydet lehdet ja
voikukatkin jo hehkuvat syvän keltaisina. Maailma koko koreudessaan tuo silmät täyteen kauneutta. Elämä äärimmäisessä viehkoudessaan. Suvivirsi soi mielissämme.
Pakahduttavaa.
”Luonto on paras opettaja”. Sosiaalisessa mediassa kierrätetään
elämänviisauksia. Itse koin voimakkaasti sarjakuvakertomuksen
siitä, ketkä ovat parhaita hengellisiä opettajia. Piirroskuvassa ihminen kurkkii sinne tänne ympäristöään tarkkaillen ja saa parhaat viisaudet parhailta opettajilta. Elämän totuuksia hänelle kertovat kukka, kissanpentu, perhonen, muurahainen ja pieni lapsi.
Ja taivas, aurinko, tähdet, lentävät
taivaan linnut ja vesien kalat. Suu-
rin oppi on yksinkertainen, kunhan vain ovat korvat ja silmät auki. Ja näemme ja kuulemme. ”Jos
teillä on korvat, niin kuunnelkaa!”
Elämä on...
Hengitän kesätuoksuista ilmaa
syvään sisääni. Pohdin, kuinka
osaisin elää uskomani mukaan.
Tärkeimmät asiat ovat, vaikkakin arkisia ja aina läsnä, kuitenkin vaikeita toteuttaa. Yritän kuunnella tarkasti, niin luontoa kuin
läheisiäni. Yritän tehdä oikeita tekoja ja - silloin kun huomaan toimineeni väärin - antaa anteeksi itselleni niinkuin annan toisillekin.
Yritän olla rehellinen, rehellinen
ainakin itselleni. Ajattelen, että kyllä elämä kantaa ja antaa minun
olla sitä mitä olen, kun vain uskallan katsoa syvälle itseeni ja hyväksyä itseni kaikkineen.
Lämpö poskillani. Tänään suorastaan höyryävän kuuma kesäpäivä. Huumaava maan ja kasvun
tuoksu. Jäätelön maku kielellä.
Tässä hetkessä, koko elämä. Olemme yhtä, koko luomakunta. Kuin
kasvit tarvitsemme aurinkoa, ra-
Grace & Peace
Raija
Ala-Lipasti
KOLUMNI
vintoa ja raikasta vettä. Kuin eläimet, vaistomme ajavat meidät rakastumaan pakottavat puolustamaan omiamme ja pakenemaan
uhkaavaa. Ihmisinä meillä tuon
kaiken lisäksi on vielä suurenmoinen mahdollisuus kommunikointiin toistemme kanssa. Voimme jakaa osaamistamme, tietoja ja taitoja. Mutta ennenkaikkea voimme jakaa rakkautta ja välittämistä.
Aiemmin ajattelin, että ”jokainen
tarvitsee rakkautta” tarkoittaa pelkästään sitä, että jokaisen tarvitsee
saada rakkautta. Nyt ymmärrän,
miten suurta on, että on olemassa ihmisiä, eläimiä ja koko kaunis
maailma, joita minä saan ja voin
rakastaa ja rakkauteni myös sanoillani ja teoillani osoittaa.
Raija Ala-Lipasti
FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION
Christian?
If you had to describe
to someone with very little knowledge of Christianity what
it means to be a Christian what
would you say? Or what kind of a
picture would you draw? Would
there be someone you would take
as an example?
I am not quite sure why but
I have found myself wondering
about this lately - about what it
means to be a Christian. What is it
that is most important to me in following Christ so that if someone
asks me that would be my answer.
Mind you no one has and that is
not really even the point.
I think my answer would combine two quotes from two amazing
women of the Church; the first one
from Julian of Norwich:
All shall be well, and all shall be well
and all manner of thing shall
be well.
The second one comes from St.
Teresa of Avila. The quote is this:
Christ has no body now,
but yours.
No hands, no feet on earth,
but yours.
Yours are the eyes through which
Christ looks compassion
into the world.
Yours are the feet
with which Christ walks
to do good.
Yours are the hands
with which Christ blesses
the world.
The two quotes make up what
is most essential to me as a
Christian. Trust in God’s
goodness, compassion
and love through thick
and thin and a call to
express those very same
qualities to the people
around me in the world.
I am not very good at it.
In fact, I am rather bad at
it – at being a Christian, that
is. I frequently find myself judging
others and I complain and get frustrated with things instead of trusting that they will sort themselves
out in due course and me loosing
sleep over them is, in fact, useless.
But the Martha in me is just very
strongwilled in that regard.
So, I find myself mulling over
and thinking about being a Christian and how that shows in me or,
indeed, if it shows at all. Honestly, I really don’t know. What others
see is of course not what one can or
should base one’s life on but there
is, at the end of the day, something to be said about reflecting that which is in the
inside to the outside.
We do it anyway.
This summer this is
what I shall be thinking about some more.
How about you what might be
on your mind? Whatever it may
be, may the summer bring you
a refreshed sense of who you
are and who God is. Be blessed.
Mia Pusa
University Chaplain and Pastor
of the Turku Cathedral
International Congregation
Suvimusiikkia saaristossa
● Kakskerran kirkossa soi kesän aikana suvimusiikki kerran
kuussa. Sarja alkaa juhannussunnuntaina 23.6. klo 17, jolloin Anna
Satomaa laulattaa kesäisiä virsiä.
Mukana on myös espoolaisen Candomino-kuoron perustaja Tauno
Satomaa, joka valottaa virsien taustoja. Heinäkuun viimeisenä sun-
nuntaina 28.7. klo 17 kirkossa esiintyy gregoriaaninen lauluyhtye Schola Cantorum Aboensis. Vuonna 1996
perustettu yhtye laulaa erityisesti keskiaikaisissa ja reformaatioajan
suomalaisissa käsikirjoituslähteissä säilynyttä kirkkomusiikkia sekä
omaa sävellystuotantoa. Konsertissa
avustaa kanttori Anna Satomaa.
Elokuun viimeisenä sunnuntaina
25.8. klo 17 kirkossa kuullaan mieskuoromusiikin helmiä Euga-kuoron
tulkitsemina. Kuoro osallistui toukokuussa 2013 Euroopan suurimpaan
mieskuorotapahtumaan Englannin
Cornwallissa ja voitti siellä oman
kilpailusarjansa.
11
Apocalyptica-sellisti Tuomiokirkossa Taiteiden yönä
● Sekä klassisen että heavymusiikin sellotaiturina tunnettu,
Apocalyptica-yhtyeen riveissä maailmaa kiertänyt Perttu Kivilaakso loihtii Tuomiokirkon kynttilän­
valossa ilmoille omia sävellyksiään
sekä sovituksia tunnetuista suomalaisista melodioista Taiteiden yönä
15.8. Iltahämärässä klo 23 alkavassa konsertissa kuullaan myös Händelin ja Verdin teoksia. Tuomiokirkko kylpee pelkän kynttilänvalon varassa, joten tunnelma on taattu.
Turkulaistunut sellovirtuoosi Kivilaakso levittää sävelensä katedraalin holveihin bändikaverinsa
Mikko Sirénin tukemana. Sirén
höystää Kivilaakson sellotulkintaa
sekä rytmisoitinten että eteeristen ja
tunnelmallisten, digitaalisesti luotujen äänimaisemien avulla.
Apocalyptican muusikoiden rinnalla konsertissa kuullaan mezzosopraano Virpi Räisäsen laulutulkintaa. Räisästä pidetään yhtenä tämän hetken merkittävimmistä
suomalaisista mezzosopraanoista.
Kynttilänvalokonsertin järjestää
Turun musiikkijuhlat. Liput ovat
myynnissä Lippupalvelun toimipisteissä kautta maan.
JN
Seurakunnat mukana
Taiteiden yössä
● Yhteislaulua, djembe-rytmejä
ja urut auki! Taivaallista kulttuuria
on luvassa Taiteiden yössä Turun
kaupunginkirjaston sisäpihalla.
Torstaina 15. elokuuta klo 18 esiintyy Kaarinan seurakunnan Tarinatehdas, joka esittää pienoisnäytelmän Huone. Esitys kestää puoli tuntia.
Klo 20–21 on kirjaston sisäpihalla luvassa seurakuntien nuorten
tuottamaa musiikkia. ”Nuotiomu-
siikin” idea on, että yhteislauluun
voi liittyä mukaan. Musiikkihetkeä
rytmittävät elokuun illassa Kaarinan seurakunnan länsiafrikkalaisten djembe-rumpujen harrastajat
muusikko Miika Hjorthin johdolla.
Klo 21 on Tuomiokirkkotorille suunnitteilla urkumusiikkikonsertti. Siitä kerrotaan tarkemmin
seurakuntien nettisivuilla www.turunseurakunnat.fi ja lehti-ilmoituksissa.
Vanhan Turun kasvikierros
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
AALLON PITUUKSILLA
YLE Turun Radio
94,3 (97,3) MHz
Kesän aikana Seurapuheessa
paneudutaan perhejuhliin niin
ilossa kuin surussa. Enimmäkseen kuitenkin niihin elämän
kaikkein iloisimpiin hetkiin.
Seurapuhe torstaisin noin klo
15.15
Radio Melodia
89,0 (95,7) MHz
Toivo2000 seuraa kirkkovuoden
kulkua, ottaa näkökulmaa pyhäpäivän teksteihin sekä kertoo kirkolliset uutiset. Kesän
mittaan käydään purjehtimassa ja savenvalajan pajassa, puhutaan häämusiikista ja tapakulttuurista sekä selaillaan sarjakuvia ja ensimmäistä Suomea
varten painettua kirjaa Missale
Aboensea. Kesäkuun lopussa kysellään, miten uusi paavi Franciscus on muuttanut katolista
kirkkoa. Ohjelmaisäntänä Hannu Huppe Hurme. Toivo2000
sunnuntaisin klo 10–10.30
sekä uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.30
Timo Jakonen
Radio Dei Turku
107,3 (99,4) MHz
– Pärskeitä on ekoasiaa luoma­
kunnasta. Kesän aikana palataan ekologiseen keskiaikaan
sekä tutustutaan kirkollisista kasveihin ja energiatehokkuussopimuksiin. Heinäkuussa Pärskeet käy kuulostelemassa Norppaoopperaaa sekä vaeltaa WWF:n perintömetsissä ja
Piikkiön pappilan pihapiirissä. Kesästä 2009 lähetetty viikottainen Pärskeitä – Ekoasiaa
luomakunnasta -sarja päättyy
29. heinäkuuta. Jäähyväisohjelmassa vietetään Luomakunnan
sunnuntaita. Pärskeitä maanantaisin klo 14.40 ja per-
Kotimaan matkaklubi
jantaisin klo 17.50 vielä heinäkuun loppuun saakka
– Uutuusleffoja arvioi Maija
Hangisto vielä kesän ajan. Heinäkuussa arvioidaan dvd-elokuvia. Elokuulta Kinoteekki-ohjelma jättää jäähyväiset ja siirtyy radioaalloilta hyvin ansaitulle radio-ohjelmien eläkelaitumelle. Kinoteekin virallinen
jäähyväisohjelma lähetetään 2.
elokuuta. Jäähyväisohjelmassa
muistellaan Kinoteekki-ohjelman menneitä vuosia ja parhaita paloja. Kinoteekin elokuvakritiikkejä voi tulevaisuudessakin lukea internetissä www.kinoteekki-elokuvakritiikki.blogspot.
com. Kinoteekki perjantaisin
klo 15.40 ja 17.40 vielä heinäkuun loppuun saakka
– Seurakunnissa tehdään lähetystyön lisäksi myös monenlaista muutakin työtä monikulttuurisuuden ja kansainvälisten asioiden parissa. Viikon
vieras Kaarina Hembree toimii
kansainvälisessä työssä Henrikinseurakunnassa, jonka alueella Lausteen kaupunginosassa on vilkasta maahanmuuttajatoimintaa. Viikon vieras
maanantaista perjantaihin
8.–12.7. klo 15.20
– Radio Dein päivittäiset ohjelmatiedot osoitteessa radiodei.fi
> Ohjelmat.
ISTANBUL 10.–14.10.2013
Vastakohtien kiehtova
miljoonakaupunki
Tässä ainutlaatuisessa kaupungissa voit kokea idän ja lännen
kiehtovan sekoituksen. Kaupunki sijaitsee kahdella mantereella ja sen tunnelmassa on helposti havaittavissa niin
nykyaikainen ja moderni Eurooppa kuin mystinen Aasia.
Minareeteista kantautuvat rukouskutsut, basaarit kuhisevat
ihmisiä ja ilman täyttävät mausteiden tuoksut. Istanbulin
nähtävyydet hurmaavat matkaajan. Kotimaan Matkaklubin
matkanjohtajana artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen.
Matkaohjelma:
1. päivä: Helsinki - Istanbul: Turkish Airlinesin lento lähtee
Helsinki-Istanbul klo 13.05 – 16.30. Opastettu kuljetus hotellille. Sisäänkirjautuminen hotelliin ja lyhyt kierros hotellin
ympäristössä oppaan johdolla. Tervetuloillallinen.
Radio City Turku
105,5 (103,5) MHz
Radio City elää miehen elämää
seurakuntayhtymän tuottamassa ohjelmasarjassa. Heinä–elokuun ohjelmavirrassa eletään
parisuhde-elämää.
2. päivä: Bysantin Konstantinopoli
Aamiaisen jälkeen puolenpäivän retki joka keskittyy Bysantin
aikaan, jolloin kaupunki oli vielä itäisen Rooman pääkaupunki
ja sitä kutsuttiin Konstantinopoliksi. Ensimmäiseksi vierailemme Hagia Sofian kirkossa. Tämän jälkeen tutustumme salaperäiseen maanalaiseen vesisäiliöön Yerebatan Sarayi’hin ja
lopuksi käymme Choran kirkossa, jossa on nähtävillä joitain
maailman hienoimpia bysantinaikaisia mosaiikkeja. Omakustanteisen lounaan jälkeen on vuorossa muslimien tapaamista
islamilaisessa säätiössä. Mukana tapaamisessa on islam-oppineita ja islamin tutkija Kari Vitikainen ELRIM-instituutista.
Paluu takaisin hotelliin julkisilla liikennevälineillä. Illallinen.
Virtuaalikirkko.fi
Kansallispyhäkön sunnuntaimessut lähetetään suorana internetissä klo 10.
Kesäkeskiviikot maalaismaisemissa
● Menneitten aikojen Turusta on säilynyt muutakin kuin Tuo-
miokirkko. Pyhäkön ympäristön
pihoilta ja puistoista löytyy vieläkin vanhojen istutusten jälkeläisiä.
Emeritusylipuutarhuri Arno Kasvi opastuksella voi sukeltaa Turun
vanhimpien puistojen ja Akatemian historiallisen kasvitieteellisen
puutarhan kasvien kulttuurihisto­
Gallup
Pihla Syrjänen
riaan torstaina 25.7. klo 16.
Koska kierrokselle mahtuu vain
30 puutarhoihin ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisiin kasveihin hurahtanutta, kannattaa oma
lippu hankkia nopeasti. Kymmenen euron hintaisia lippuja myydään Tuomiokirkon infossa. Hintaan sisältyy opastuksen lisäksi
myös kahvit Domcaféssa.
● Suosittu kesäkahvila avaa
taas ovensa Hennalassa kaikelle kansalle. Iltapäivän aluksi työntekijä pitää hartaushetken, jonka jälkeen alkaa kahvi- ja voileipätarjoilu.
Rantasaunassa on jokaiselle
upea mahdollisuus kesän parhaisiin löylyihin. Sauna on naisille ja
miehille yhteinen uimapukusauna.
Uimataitoisille uintimahdollisuus
(syvä ranta!). Hennalassa ei kysellä
mistä seurakunnasta olet,vaan olet
aina lämpimästi tervetullut.
Hennalan kesäkahvila on avoinna aina elokuun loppuun keskiviikkoisin klo 15–18. Osoite on Hennalantie 10 (Satavan saari) Linja-autot 14 ja 15 tuovat melkein perille.
HK
3. päivä: Aamiainen. Lounas klo 12.00. Iltapäivän retkellä
on vuorossa kaupunkikierros, Sininen moskeija, Hippodromi,
Topkapi ja sen haaremi. Illalla lisämaksullinen turkkilainen
illanvietto 60 e/hlö (esitys, illallinen ja 2 juomaa)
4. päivä: Aamiainen. Aamupäivällä jumalanpalvelus
Istanbulin luterilaisessa kirkossa. Mahdollisuus myös paikallisten kristittyjen tapaamiseen. Illalla Bosporinsalmen
veneretki ja läksiäis-illallinen Hanedan ravintolassa
Bosporinsalmen rannalla.
5. päivä: Aamiaisen jälkeen opastettu kuljetus Istanbulin
kentälle, josta Turkish Airlinesin lento Istabul - Helsinki
klo 14.00 – 17.25
Matkan hinta: 980 e / hlö + toimitusmaksu 10 e. Lisämaksusta 1 hh 200 e, turkkilainen illanvietto 60 e / hlö.
Onko sinulla kesätöitä?
Pihla Syrjänen
Matkan hintaan sisältyy:
• lennot Helsinki – Istanbul – Helsinki Turkish Airlinesin
reitti-lennolla • lentokenttäverot ja matkustajamaksut
• yöpymiset 2 hh • ohjelmassa mainitut retket ja sisäänpääsyt opastuksella • ateriat matkaohjelman mukaan
(3 x illallinen, 1 x lounas + 4 juomaa) • bussikuljetukset
kohteessa matkaohjelman mukaan • suomenkielisen paikallisoppaan palvelut kohteessa
Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109
Jaakko Halonen
On, sain töitä rakennusfirmasta.
Late Lehtonen
Ei. Hain töitä kyllä eri paikoista,
mutten saanut.
Noora Ruohonen
Saan ehkä töitä kirjakaupasta.
Hain myös kaupungin töitä, muttei onnistanut.
Wilma Hjerppe
Hain töitä useista eri paikoista ja
pääsin kauppaan kesätöihin.
12
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Kesämusiikkia
kirkoissa
Kakskerran kirkossa
Kakskerran kirkon
kesämusiikit klo 17
Su 23.6. ”Taas kukkasilla
kukkulat”, kesäisiä virsiä, Anna
Satomaa, Tauno Satomaa
Su 28.7. Gregoriaaninen
lauluyhtye Schola Cantorum
Aboensis
Su 25.8. Mieskuoro Euga,
johtajana Joonas Mikkilä
Martinkirkossa
Turun Urkujuhlien
konsertti
Ke 24.7. klo 19
Katja Kolehmainen, sello
ja Aino Laukola, cembalo.
Ke 10.7. klo 19
Brinkhall soi -festivaali
Avajaiskonsertti
Virtuosi di Brinkhall
klo 19, Kakskerran kirkko
Stradella, Melani, Geminiani,
Frescobaldi, Berwald
David Hackston, kontratenori
Minna Pensola & Antti
Tikkanen, viulu
Sini Vahervuo, nokkahuilu ja
traverso
Matias Häkkinen, cembalo
Liput: 15/12/8 euroa
Ennakkomyynti Brinhall soi
-festivaalin konsertteihin
Lippupalvelu
Turun Urkujuhlien
konsertit
Su 28.7. klo 18
Péter Marosvári, urut, Oulu
Ma 29.7. klo 18
Santeri Siimes, Helsinki
La 13.7. klo 19
Brinkhall soi -festivaali
Päätöskonsertti: Il tramonto
Ulf Långbacka: Mot ljuset
Ottorino Respighi: Il tramonto
Mikko Heiniö: Syyskesän laulu
Ottorino Respighi: Trittico
botticelliano
Kamariorkesteri Refugium
musicum
Tuomas Rousi, kapellimestari
Essi Luttinen, mezzosopraano
Liput: 15/12/8 euroa
Ennakkomyynti: Lippupalvelu
Maarian kirkossa
Ke 10.7. klo 20 Kesäyö
kirkkomaalla: Heikki Rainio,
tenori. Pasi Helin, piano
Ma 22.7. klo 20 Turun
Urkujuhlien konsertti, Tiina
Ilonen, urut
To 22.8. klo 18 Kuorokonsertti
Suomi-konferenssin kuoro,
johtaa Jukka Joensuu
Mikaelinkirkossa
Urkutuokio ja urkujen esittely
su 14.7. ja 11.8. klo 12–13
Paattisten kirkossa
Paattisten kesämusiikit
klo 19
18.6. Akateeminen
saksofonikvartetti
25.6. Lavrenchukin
musiikkiperhe
2.7. Henri Sarametsä, urut
9.7. Linda Hedlund, viulu. Elisa
Järvi, piano.
16.7. Kristian Saarinen, urut
6.8. Raamattu- ja
virsimeditaatio.
Menni Heikkinen ja Mikko Laiho
Tapulikahvio avoinna klo 18.30
ja puoli tuntia konsertin jälkeen.
Tuomiokirkossa
To 11.7. klo 19
Brinhall soi -festivaali
Quattro Stagioni
Vivaldi: Neljä vuodenaikaa
Minna Pensola & Antti
Tikkanen, viulu
Kamariorkesteri Refugium
musicum
Liput: 15/12/8 euroa
Ennakkomyynti: Lippupalvelu
Turun tuomiokirkon
iltamusiikki 40 vuotta
Tiistaisin klo 20
18.6. Attila Vadasz, Unkari
25.6. Kaisa Suutela-Kuisma, Salo
2.7. Matthias Mück, Saksa
9.7. Markku Hietaharju, Turku
16.7. Andrew Cannning, Ruotsi
23.7. James D. Hicks, USA
30.7. Henrico Stewen, Helsinki
6.8. Jan Lehtola, Lahti
13.8. Thomas Monnet, Ranska
20.8. Juhani Romppanen, Pori
27.8. Markku Heikinheimo,
Helsinki
Vapaa pääsy. Ohjelma 7 e
Turun Urkujuhlien
konsertit
Ti 23.7. klo 20
James D. Hicks, urut,
Yhdysvallat
Ti 30.7. klo 20
Henrico Stewen, Helsinki
Louis Viernen kuusi
urkusinfoniaa
22.–27.7. klo 13 Markku
Hietaharju, urut.
(5 e per konsertti)
Kesämusiikkia
Tuomiokirkossa
keskiviikkoisin klo 14
5.6. Laura Ahola, viulu
14.6. Sakari Kivinen, sello, Miika
Hartikainen, urut
19.6. Marko Koskinen, urut
26.6. Tomi Satomaa, urut
3.7. Markku Hietaharju, urut
10.7. Johanna Koiranen,
sopraano
17.7. Jari Parviainen, basso
24.7. Heikki Suokivi, urut
31.7. Jukka Pietilä, baritoni
7.8. Minna Juhela, huilu
14.8. Laura Olli ja Erkki
Lahesmaa, sello
21.8. Marjo Danielsson,
sopraano, Birgitta Forsman, urut
28.8. Risto Vuorinen ja Calle
Björkman, kitara
Ke 26.6. klo 19 Lapsikuoro
Virosta,
joht. Tuulikki Jurjo.
La 29.6. klo 19 Vokaaliyhtye
Lumous:
O Monialis! -sisarten suojissa,
käsiohjelma 10 e.
Su 30.6. klo 16 Camerata
Aboensis:
Missa Ascendens Christus,
käsiohjelma 10 e.
BUSSIT JUHANNUSJUHLAAN
Bussit lähtevät päätepysäkeiltä
klo 17. Paluumatkalle n. klo 21.
Edestakainen lippu 5 euroa. Maksu
peritään kahvitilaisuuden yhteydessä.
Mikaelista
Mikaelinkirkko–Nuutinkatu–Iso-Heikkilän
ympyrä–Kanslerintie– Pansiontie–
Suikkilantie–Vienola – Messukentäntie–
Pernontie–Hyrköistentie–Artukaistentie–
Suikkilantie–Talinkorventie–Kustavintie–
Vakka-Suomentie–Kansallinen
palvelutalo–Maarian pappila
Katariinasta
Varissuon kirkko–Littoistentie–
Satakielenkatu–Tilhenkatu–Littoistentie–
Jaaninitie–Karjakujan taskupysäkki–
Jaanintie–Kohmon päätepysäkki–
Kuralankatu–Petkeltien päätepysäkki–
Vanha Hämeentie–Tammitie–Halistentie–
Gregorius IX:n tie–Maarian pappila
KESÄKAHVILAT
Nummen kesäkahvilassa
Turun kaupungin ja Lehmusvalkaman
Hyvinvointikeskuksen vetämät
kesäpelit joka ke klo 13–15,
satoi tai paistoi! Tervetuloa
kahvittelemaan ja pelailemaan 14.8.
asti, Nummen srk-talo, Papinkatu 2.
Kahvilan tuotto lähetystyön hyväksi.
Lähetyskahvila Domcafé
Tuomiokirkon porrastasanteella
avoinna 18.8. asti päivittäin
ma–pe klo 11–16 ja la–su klo 11–15.
Varaukset ja tiedustelut
p. 040 3417 104.
Juhannusaatto 21.6. klo 11–14
Juhannuspäivä 22.6. klo 11–15
Su 23.6. klo 11–15
Keskiaikaiset markkinat 27.–30.6.:
to–pe klo 11–20 ja la–su klo 11–18
Taiteiden yö 15.8. klo 11–22
Maariasta 1
Köydenpunojankatu (kioski)–
Bilmarkinkatu–Satakunnantie–
Viilarinkatu–Myllykodin pysäkki–
Markulantie–Kuninkojantie–Aurorankatu–
Eskonkatu–Varkkavuorenkatu
(liikekeskus)–Tammispaltantie–Parrantie–
Mullintie (Taskulan seurakuntakoti)–
Maarian pappila
Kesäkahvila Mikaelin srk-kodissa
Ma klo 13–14.30 (24.6. asti)
Kesäpelit ja kesäkahvila
Paakarlan srk-kodissa
to klo 11.30−14 (29.8. asti)
Maariasta 2
Jäkärlän tori–Asematie–Kylmäalhonkatu–
Talolankatu–Tampereen valtatie–Yli
Maarian seurakuntatalo–Tampereen
valtatie–Runosmäki Pohjoiskaari,
Signalistinkatu, Majoitusmestarinkatu,
Nostoväenkatu, Varusmestarintie)–
Kaerlantie–Kärsämäentie–Maarian
pappila
Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka
Poiju, Humalistonkatu 7 b,
suljettu heinäkuussa.
Henrikistä
Lauste–Lehmusvalkama–Saga–
Luolavuorentie–Peltolantie–
Eteläkaari–Ispoisten Puistotie–
Ispoisten seurakuntakoti–Askaistentie–
Martinkirkko–Itäinen Rantakatu–
Uudenmaankatu–Aninkaistenkatu–
Maarian pappila
Kaarinasta
Kuovinkadun toimintakeskus
– Poikluomantie – Poikluoman
seurakuntatalo – Pyhän Katariinan tie –
Kaarinan kirkko klo 17.10 – Oskarinaukio
– Kaarinantie – Verkakaari – Littoistentie
– Uusi Littoistentie – Kaarinantie –
Auranlaakson ABC – Maarian pappila
DIAKONIARUOKAILUT
Haliskahvila
Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros
Haliskahvila jää kesälomalle 13.6.,
seuraava ruokakassien jako
to 15.8. klo 12
Jesari
Jäkärlän Puistokatu 20
Jesari jää kesälomalle 14.6.,
seuraava ruokakassien jako
pe 16.8. klo 12
Runosmäen nuorisotalo
Vellikello
Piiparinpolku 17
Vellikello jää kesälomalle 13.6.,
seuraava ruokakassien jako to 15.8.
klo 13
JUMALANPALVELUKSET
Ruusukirkko 4.8. klo 11
Henrikinseurakunta juhlistaa
kesää ja luomakuntaa. Ruusukirkko
Tähkäpuistossa, Henrikinkirkon
vieressä. Tule levähtämään
Sanan äärelle ja ruusujen
tuoksuun! Sateen sattuessa sisällä
kirkossa.
KESÄN
AUKIOLOT
KESÄRAAMIS
Keskiviikkoisin klo 18.15–19.30
Tuomiokirkkoseurakunnan
Kokoussalissa, Eerikink. 3.
Jutellaan tulevan sunnuntain
jumalanpalveluksen tekstien äärellä
tutkien, pohtien, kuunnellen ja
kohdaten. Pappi paikalla joka kerta.
KIRKOT AVOINNA
Maarian kirkko,
Maunu Tavastin katu 2
10.6.–9.8. ma–pe klo 12–17
Mikaelinkirkko,
Puistokatu 16
Ma–pe klo 10–18 (16.8. asti),
kesäoppaat
La klo 10–13 (31.8. asti)
Su klo 11–13 (25.8. asti)
– muulloin tilaisuuksien yhteydessä
Tuomiokirkko,
Tuomiokirkontori 1
Avoinna kesällä joka päivä klo 9–20
KIRKOT JA
KAPPELIT
Tapahtumia Taidekappelissa
Hartaus torstaisin klo 18
Martinseurakunnan järjestämänä
Pyhän kosketus – a Touch of the
Sacred, opastettu tutustuminen
Taidekappeliin
keskiviikkoisin heinä ja elokuussa
klo 17.30. Hinta 10 e aikuinen
Näyttelyt
Taiteilija Hannu Konola, Mielen
maisemia 30.6. saakka
Kuvanveistäjä Veikko Myller,
veistoksia 1.7–31.8.
Avoinna
ma–pe klo 11–16
to klo 11–18.30
la–su klo 12–15
KUOROT
Hae mukaan hulvattoman
hauskaan kuoroon!
Nuorisokuoro Turku Cathedral
Youth Choir (joht. Anu Åberg)
Koelaulu ke 14.8. alkaen klo 16
Nuortentalolla, Eerikinkatu 1.
Tai soita kuoronjohtajalle suoraan:
p. 040 3417 580.
Kysy lisää
tuomiokirkonnuorisokuoro@evl.fi,
www.tuomiokirkonnuorisokuoro.fi tai
katso Facebook-sivut Turku Cathedral
Youth Choir.
MATKAT JA
RETKET
Tule mukaan
Henrikinseurakunnan
matkalle Tarttoon 27.9–29.9.
Lähtö Henrikinkirkolta perjantaina 27.9 kello 07.00 ja paluu sunnuntaina 29.9 puolilta öin. Hinta 299 euroa sisältää­matkat, hotellimajoituksen Tartossa­hotelli Dorpatissa kahden hengen huoneessa (yhden hengen huoneesta lisämaksu 70 euroa),
hotelli­aamiaiset, yhden lämpimän aterian päivässä, vierailun ystävyysseurakunnassa, matkaohjelman. Ilm. seurakuntasihteeri Helena Pihlille klo 9–15,
p. 040 341 7299.
Lisätietoja pastori Anssi Miettinen
040 341 7195.
Maarian seurakunnan
eläkeläisten kesäretkipäivä
14.8. Ilm. 30.6. mennessä.
Tied. Ulla Valtonen, p. 040 3417495
Retki oopperajuhlille
Savonlinnaan 25.–26.7.
Ohjelmassa Verdin La Traviata.
Majoittuminen kesähotelli
Vuorilinnaan kahden hengen
huoneisiin soluasunnoissa.
Paluumatkalla poikkeaminen
Vanhassa Porvoossa. Matkalla
mukana Liisa Purho ja Kaarina
Hembree. Hinta: 350 e, johon sisältyy
kuljetukset, majoitus, sisäänpääsy­
liput ja ruokailu matkojen aikana.
Vielä muutama paikka jäljellä.
Ilmoittautumiset seurakuntasihteeri
Helena Pihlille, puh. 040 341 7299 ja
mahdolliset kysymykset Kaarina
Hembreelle, puh. 040 341 7376.
To 25.7. klo 16 Tuomiokirkon
takapihojen kulttuurikasvillisuus
ja tuhkasta nousseet puistot
Emeritusylipuutarhuri Arno Kasvin
opastama kierros Turun vanhimpien
puistojen ja Akatemian historiallisen
kasvitieteellisen puutarhan kasvien
kulttuurihistoriaan. Hinta 10 e
lähetystyön hyväksi, sis. opastuksen
ja kahvit Domcaféssa. Paikkoja
rajoitetusti. Liput Tuomiokirkon infosta.
Retki Hengen uudistuksen
kesäjuhlaan 3.8.
Teemana Lohjalla on Tule Pyhä Henki
ja vierailijoina mm. Pekka Simojoki &
EtCetera-kuoro,
Kirsi Rostamo, Jukka Jämsén ja
Marko Huhtala. Koko ohjelma:
www.hengenuudistus.fi.
Bussi klo 8.30 Ortodoksiselta kirkolta ja
paluu n. klo 23. Hinta 15 e ja se sisältää
bussimatkat. Sitovat ilm. 12.7. mennessä
p. 040 341 7290 tai pasi.jaakkola@evl.fi.
Mikaelin kanssa
saaristokierrokselle 15.8.
Matkalla 8 lauttaa, tusina siltaa.
Matkanjohtajana kirkkoherra Jouni
Lehikoinen. Bussi Mikaelinkirkolta
klo 8 ja paluu klo 19.30. Hinta 60 e
(sis. kuljetus turistibussilla,
opas, lauttamaksut, lounas sekä
munkkikahvit Savipajalla ja kahvi +
”suolainen” kahvileipä Nauvossa).
Ilmoitus erityisruokavaliosta.
Ilm. 23.7. mennessä, srk-siht. Katriina
Helala, p. 040 3417 290.
13
Martinseurakunnan Perheiden
retkipäivä ti 20.8.
Ilm. viikkoa ennen Marjaanalle.
Omat eväät mukaan, säävarustus.
Mukana diakonissa Noora Nurmi ja
perhetyöntekijä Marjaana Erkamaa
p. 040 341 7626,
marjaana.erkamaa@evl.fi
OLLAAN
YHDESSÄ
Tuomiokirkon Lauantailenkki
joka lauantai klo 10
Tuomiokirkon portailta.
Makkaroille ja sohvaperunoille
kyytiä yhteislenkillä.
Oma kunto riittää. Vetäjänä Timo
Toivari, vaihtoehtoina juoksulenkki
tai leppoisampi kulttuurikävely.
Kesäinen Ruissalo kutsuu
Suvihartaus Metsäkirkossa
Joka toinen su klo 18–19
(16.6.– 8.9.) Viitoitus Honkapirtiltä,
n. 300 m, Albert Ravilan raitti.
Retkikahvit kesäkuussa
diakoniatyön hyväksi.
Kesäpäivät Ykköspirtillä
(Ruissalon puistotie 629)
kolmena torstaina klo 12–18
(13.6., 27.6. ja 8.8.)
Kesäpäivän viettoa kaikenikäisille,
saunomista, uintia, tarjoilua,
yhteislauluja, hartaus, ym.
Bussi nro 8 tuo perille. Maksuton.
Miesten kesäsaunaillat
Ykköspirtillä
Ma klo 18–21 (12.8., 9.9.)
Tervetuloa mukaan!
Mikaelinseurakunta
Minun tarinani
Elämäntarinaryhmä
Keski-ikäisille ja vanhuksille.
Ryhmä kokoontuu 17.9.2013 alkaen
Diakoniakeskuksessa,
Puutarhakatu 22
joka toinen viikko tiistaisin
klo 14–16
Ilmoittautuminen 2.9. mennessä
Lisätietoa ryhmästä saa vetäjiltä,
Helvi Lähteenmäeltä,
p. 040 341 7244 ja Riitta Räsäseltä
p. 040 341 7551
Ryhmän järjestää:
Diakoniakeskuksen vammais- ja
vanhustyö
PALVELEVA
PUHELIN JA NETTI
päivystävät myös kesällä.
puh. 01019 0071
evl.fi/palvelevanetti
PERHEILLE
Olohuone yhden vanhemman
perheille taas 27.8. alkaen. Kesän
ajan toiminta on tauolla. Syksyllä
toiminta jatkuu parittomien
viikkojen tiistaina klo 17.30–19.30
Taskulan srk-talolla, Mullintie 16.
Järj. Turun Seudun Yksinhuoltajat ry
ja Maarian srk:n perhetyö.
RETRIITIT
Hiljaisuuden retriitit
Tammilehdossa
6.–8.9. Elämä kantaa
– retriitti eron kokeneille
Mari Kinnunen, Marjut Ostermaa,
Tarja Lähdesmäki
9.–12.9. Sinä talutat minua
neuvosi mukaan I
Retriitti työttömille kolmen yön yli
Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Pirjo
Ketola
13.–15.9. Kiitos elämästä
Kyllikki Krapinoja, Mari Heinonen
19.–22.9. Koko olemukseni
rukoilee sr. Helvi, Raili Heikinheimo
Hinta tässä: 121 / 97 e (to–su)
27.–29.9. Enkelten juhlaa Aiju von
Schöneman, Marre Johnsson
Retriittien hinta, jos ei toisin
mainittu: 69 e,
op., eläk. ja tyött. 56 e
Tied. ja ilm. p. 040 3417 007 tai
040 3417207
auli.hynonen-rinne@evl.fi
Ks. myös www.turunseurakunnat.fi
TAPAHTUMAT
Piispanpäivät 17.–18.8. Kuusistossa
Lauantaina 17.8. klo 12–16
Lastentapahtuma Datum in Custu
ja Kuusiston markkinat Kuusiston
linnanraunioilla
Runo-Kaarina 20 v. runoesityksen
ensi-ilta Kuusiston kirkossa klo 19
Sunnuntaina 18.8.
”Kuuletko linnun laulun?”
Piispanpäivien pieni pyhiinvaellus
n. 8 km Lemun taistelun
muistolehdosta klo 8.45 Kuusiston
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
kirkkoon. Vetäjänä rovasti Pirjo
Vahtola ja pastori Henri Kesti.
Kuljetus Kaarinan kirkolta,
Voudinkatu 2, klo 8.30 Lemun
taistelun muistolehtoon.
Paluukuljetus Kuusistosta Kaarinan
kirkolle kirkkoautolla kirkkokahvien
jälkeen n. klo 13.30 Ks. tarkemmin
kaarinanseurakunta.fi/Ajankohtaista
ja ilmoittaudu seurakuntasihteerille
12.8. mennessä p. 040 3417312.
Juhlajumalanpalvelus klo 12
Kuusiston kirkko
Emeritus arkkipiispa John Vikström
saarnaa, Liturgia vs. kirkkoherra
Tatu Kuoppala, Musiikki SannaMaija Rautakoski, Kirkkokahvit
ja piispanmunkit kanttorilassa.
Bussikuljetus Kaarinan kirkolta
11.30, paluu 14.00.
Anna lapselle
hyvä hetki.
VAPAAEHTOISTYÖ
6-7/2013
Vapaaehtoistyön peruskurssi
syksyllä! Kolmen kurssikerran
tietopaketti seurakunnan
vapaaehtoistyöstä. Kouluttajana
Kaisa Lundén, järj. Maarian
seurakunta. Kurssi torstaisin 12., 19.
ja 26. syyskuuta klo 17.30–19.30
Pallivahan srk-keskus, Paltankatu 2.
Ilm. 5.9. mennessä
Kaisa Lunden, p. 040 341 7238 tai
kaisa.lunden@evl.fi
Lehden päätoimittaja on kirjailija
Anna-Mari Kaskinen.
VUOKRA-ASUNTOJA
TARJOLLA
Oletko vailla asuntoa? Turun ja
Kaarinan seurakuntayhtymällä on
tarjolla vuokra-asuntoja eri puolilla
Turkua. Tulosta hakemus netistä,
täytä se ja tuo se henkilökohtaisesti
seurakuntien kiinteistötoimistoon,
Eerikinkatu 3 A, 3. krs.
Voit myös halutessasi tulla
täyttämään hakemuksen paikan
päälle. Katso lisää netistä
www.turunseurakunnat.fi >
Asuntojen vuokraus
(Linkki etusivun oikealla puolella)
YKSINELÄVÄT
Sinkkujen kesäkahvila Nummen
seurakuntakodilla, Papinkatu 2,
joka ti klo 18, aina tiistaihin 6.8.
saakka.
Lastenmaa on perinteinen ja
laadukas lastenkulttuurilehti, joka
julkaisee tunnettujen suomalaisten
kirjailijoiden ja kuvittajien satuja.
Luonto, ekologisuus ja kansainvälisyys ovat vahvasti esillä.
Lasta ilahduttavat monipuoliset
askartelut, tehtävät ja kilpailut.
Lehdessä huomioidaan myös
kirkkovuoden suuret tapahtumat.
Mekin
seikkailemme
Lastenmaassa!
an maja
Rakenneta
a
ja askarteluj
Kesäpuuhia
Lastenmaa
6 kk vain
1
19,(norm. 29,50)
Tilaan Lastenmaan 6 kk vain 19€
norm. hinta 6 kk 29,50 €
Tilaus on määräaikainen, ja se maksetaan yhdessä erässä.
Tilaan lehden
Itselleni
KOTIMAA-YHTIÖT
MAKSAA
POSTI-
Lahjaksi
MAKSUN
LEHDEN MAKSAJA
Nimi
Osoite
Vastauslähetys
Tunnus 5001582
00003
VASTAUSLÄHETYS
Postinumero ja -toimipaikka
HENRIKINKIRKKO
Peltolantie 2
Su 16.6. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Heikki Mäntylä, Lotta Paaso, kirkkokahvi.
La 22.6. klo 18 Juhannuspäivän iltakirkko, Kirsi Huoponen, Olli-Pekka
Laakkonen.
Su 23.6. klo 10 Messu, Anssi Miettinen, Virpi Metsätähti, kirkkokahvi.
Su 30.6. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Heidi Jokinen, Virpi Metsätähti,
kirkkokahvi.
Su 7.7. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Kirsi Huoponen, Virpi Metsätähti,
kirkkokahvi.
Su 14.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Eija Kalliala, Mika Tunturi, kirkkokahvi.
Su 21.7. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Anssi Miettinen, Virpi Metsätähti,
kirkkokahvi.
Su 28.7. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Anne-Marie Odell, Lotta Paaso,
kirkkokahvi.
To 1.8. klo 17.30 Petreliuskävely,
Henrikinkirkon ympäristössä, mukana FL Veikko Laakso. Järj. seniorityö
Henrikin Tähkät.
Su 4.8. klo 11 Ruusukirkko Tähkäpuistossa (sateen sattuessa kirkossa), Heidi Jokinen, Virpi Metsätähti,
kirkkokahvi.
La 10.8. klo 18 Hääyö, katso ilmoitus
tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.
Su 11.8. klo 10 Messu, Heikki Mäntylä, Virpi Metsätähti, kirkkokahvi.
Su 18.8. klo 10 Messu, Heidi Jokinen, Virpi Metsätähti, kirkkokahvi.
Su 25.8. klo 10 Messu, Heidi Jokinen, saarna Inkerin kirkon piispa
Aarre Kuukauppi, Lotta Paaso, kirkkokahvi.
Su 25.8.–To 29.8. Kansanlähetyksen
Turku-aktio.
Puhelinnumero (myös suunta)
LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7
Ke 19.6. klo 13, Hartaus,
Kirsi Huoponen, Lotta Paaso.
Ke 17.7. klo 13 Hartaus, Heidi Jokinen, Olli-Pekka Laakkonen.
Ke 14.8. klo 13 Hartaus,
Heidi Jokinen, Virpi Metsätähti.
Allekirjoitus
NUORET
Henrikinseurakunnan nuorisotyössä
tapahtuu (Henrikinkirkon alakerta,
Peltolantie 2)
Ti 18.6. klo 17–21 Kesäpiikki
– nuortenilta kisailun merkeissä
Ti 13.8. klo 17–21 Piikki-nuortenillat
jatkuvat kesän jälkeen
Ke 21.8. klo 16.30–18 Isoskoulutus
alkaa. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Marko Mäenpää p. 040 341 7587,
marko.maenpaa@evl.fi)
LEHDEN SAAJA
Nimi
Osoite
Voit tehdä tilauksen myös

020 754 2333 (lankaverkosta
8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min,
matkapuhelimesta 8,35 snt/
puhelu + 17,17 snt/min)

Lähetä tilauskortissa
mainitut tiedot sähköpostilla
osoitteeseen
tilauspalvelut@kotimaa.fi

www.lastenmaa.net/tarjous
Postinumero ja -toimipaikka
Tarjous on voimassa 31.8.2013 saakka ja koskee vain uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin
tilauksiin lisätään postikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 lähtien
vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien verokanta on 10% ja Digilehden 24%. Tarjoustunnus LM Kesä 13.
14
KAARINAN KIRKKO, Voudinkatu 2
Su 16.6. klo 10 Messu, Kesti, Peltonen
Su 23.6. klo 10 Messu, Pesonen,
Peltonen
Su 30.6. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Ostela, Rautakoski – klo 13 Konfirmaatiomessu, Kesti, Rautakoski
Su 7.7. klo 10 Messu, Ostela, Peltonen
Su 14.7. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Kajala
Su 21.7. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Heino, Rautakoski
Su 28.7. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Auer -klo 13 Konfirmaatiomessu,
kesäteologi Ville Mantere
Su 11.8. klo 10 Konfirmaatiomessu,
kesäteologi Johan Savola -klo 13
Konfirmaatiomessu, Heino
To 22.8. klo 9.30 Perhekerho
Su 25.8. klo 10 Messu, Kesti, Rautakoski
MENNÄÄN BUSSILLA – KUUSISTON
KIRKKOON!
RAVATTULASTA
Juhannuspäivä 22.6. ja su 14.7., 28.7. &
11.8. Klo 11.00 Ravattulan Citymarket –
Kaarinantie – Menninkäisenkatu – Vanha
Littoistentie – Monitoimitalo – Littoistentie – Verkakaari – Kaarinantie – Littoisten yritystalon pysäkki klo 11.15. – Krossinkatu – Nummenniityntie – Jumpurintie
– Kaarinantie – Oskarinaukio – Kaarinan
kirkko klo 11.30 – Hovirinnantie – Kartanontie – Paraistentie – Kuusiston kirkko.
PIISPANRISTILTÄ
Su 30.6., 21.7., 4.8. & 18.8.
Klo 11.15 Kuovinkadun toimintakeskus –
Poikluomantie – Poikluoman seurakuntatalo – Pyhän Katariinan tie – Vaakunatie
– Kartanontie – Hovirinnantie – Kaarinan
kirkko klo 11.30 – Oskarinaukio –
Paraistentie – Kuusiston kirkko.
KUUSISTON KIRKKO
Linnanrauniontie 157
To 20.6. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen,
Kesti, Peltonen
La 22.6. klo 12 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Ostela, Peltonen
To 27.6. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen,
Heino
Su 30.6. klo 12 Messu, Kajala, Peltonen
To 4.7. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen,
Kajala
To 11.7. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen,
Heino
Su 14.7. klo 12 Kirkastussunnuntain
messu, Pesonen, kirkkokahvit
kanttorilassa
To 18.7. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen,
Pesonen
Su 21.7. klo 12 Messu, Kajala, Rautakoski
To 25.7. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen,
Pesonen
Su 28.7. klo 12 Messu, Heino
To 1.8. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen,
Auer
Su 4.8. klo 12 Kansanlaulukirkko ja
sanajumalanpalvelus, Pesonen,
Peltonen, Nilsbyn Pelimannit
To 8.8. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen,
Auer
Su 11.8. klo 12 Messu, Kuoppala
La 17.8. klo 19 Piispanpäivät: RunoKaarina 20 v. runoesityksen ensi-ilta
Su 18.8. klo 12 Piispanpäivien juhlajumalanpalvelus, Kuoppala (liturgia),
emeritusarkkipiispa John Vikström
(saarna), Rautakoski, kirkkokahvit ja
piispanmunkit kanttorilassa
PAPINHOLMAN SEURAKUNTAKOTI
Keskiviikkoisin 7.8. asti klo 12–15
Avointen ovien kesäpäivä kaikenikäisille. Mahdollisuus uida, saunoa
ja grillata omia eväitä, kahvitarjoilu.
19.6. klo 12 Juhannusjuhlien ohjelma­
tuokio.
Ke 28.8. klo 13–15 Lähetyspiirien
syyskauden aloitus. Nyyttikestit, hartaus, piirien ohjelmaa, saunomista,
yhdessäoloa.
POIKLUOMAN SEURAKUNTATALO
Ma 19.8. Naisten piirin retki Naantaliin. Ilmoittaudu Merjalle 31.7.–11.8.
Ti 20.8. ja 27.8. klo 9.30 Perhekerho
LITTOISTEN SEURAKUNTATALO
To 22.8. klo 9.30 Perhekerho
PIISPANPÄIVÄT 17.–18.8. KUUSIS­
TOSSA Ks. Tapahtumat-ilmoitus s. 13
AVOINTEN OVIEN KESÄPÄIVÄ
KAIKENIKÄISILLE
Joka kesäkeskiviikko 7.8. asti
klo 12–15,Papinholman seurakuntakodillaKäräjäkalliontie 4, Vaalea talo
oikealla juuri ennen Kuusiston siltaa
Kahvitarjoilu sekä mahdollisuus grillata omia eväitä. Sauna miehille klo
12.00–13.30 ja naisille klo 13.30–
15.00. Laiturilta mahdollisuus uida
syvässä vedessä.
KESÄPÄIVIEN JUHANNUSJUHLASSA
Ke 19.6. klo 12 Ohjelmatuokio
Tarjolla juhannuskahvin ja -mehun
lisäksi saunat ja makkaraa.
PYHÄN KATARIINAN KIRKKO,
Kirkkotie 46
Su 16.6. klo 10 konfirmaatiomessu;
Forsström-Roivanen, A.Vesti (av),
Fältberg (av), Lautjärvi
La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän
messu; Viirros, Markkula, Hartikainen, kirkkobussi lähtö klo 9.15 reittiä:
Varissuon kirkko – Littoistentie – Sata­
kielenkatu – Tilhenkatu – Littoistentie –
Jaanintie – Kohmon päätepysäkki – Kuralankatu – Petkeltien päätepysäkki – Vanha Hämeentie – Tammitie – Hakapellonkatu – Pyhän Katariinan kirkko.
Paluu samaa reittiä n. klo 11.30.
Su 23.6. klo 10 messu; Markkula,
Viirros, Hartikainen
Su 30.6. klo 10 messu; Hirvonen,
Paatere, Hartikainen
Su 7.7. klo 10 ja klo 14 konfirmaatiomessut; A.Vesti, Markkula, Viirros (av),
Fältberg (av), Kalaja (av), Hartikainen
Su 14.7. klo 10 konfirmaatiomessu;
Vesti, Forsström-Roivanen (av), Hirvonen (av)
Su 21.7. klo 10 konfirmaatiomessu;
Toljamo, Hirvonen (av), Thureson (av)
Su 28.7. klo 10 konfirmaatiomessu;
A.Vesti, Paatere (av), Heinonen (av),
Lautjärvi
Su 4.8. klo 10 messu; R.Vesti,
Paatere, Lautjärvi
Su 11.8. klo 10 messu; Paatere,
Markkula, Lautjärvi
Su 18.8. klo 10 messu; Paatere,
Toljamo, Hartikainen
Su 25.8. klo 10 messu; Viirros,
Forsström-Roivanen, Lautjärvi
VARISSUON KIRKKO, Kousankatu 6
Keskiviikkoisin klo 18–19 kesäraamattu­
piiri: kesän aikana läpi 2. Piet., Ef. ja Fil.
Su 16.6. klo 12 messu; Paatere,
R.Vesti, Lautjärvi
Ma 17.6. klo 19 Urhonpäiväseurat;
mukana rovastit Rauno
Heikkilä, Terttu-Sisko Meskanen,
Tapio
Pastila ja Lasse Urho, veisataan
Siionin virsiä,
kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen
Su 23.6. klo 12 sanajumalanpalvelus;
Viirros, Hartikainen
Su 30.6. klo 12 messu; Hirvonen,
Paatere, Hartikainen
Su 7.7. klo 12 messu; Paatere,
Hirvonen
La 13.7. klo 12–19 valtakunnalliset
inkerinsuomalaisten kesäjuhlat
Su 14.7. klo 12 sanajumalanpalvelus;
Paatere
Su 21.7. klo 12 messu; Vesti, Forsström-Roivanen
Su 28.7. klo 12 sanajumalanpalvelus;
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
R.Vesti, Hartikainen
Su 4.8. klo 12 messu; R.Vesti,
Paatere, Hartikainen
Su 11.8. klo 12 sanajumalanpalvelus;
Markkula, Lautjärvi
Su 18.8. klo 12 messu; Paatere,
Toljamo, Hartikainen
Su 25.8. klo 12 sanajumalanpalvelus;
Forsström-Roivanen, Hartikainen
DIAKONIATYÖN KESÄ
Puhelin ja ajanvarausvastaanotot
tiistaisin klo 10–11.30,
puh. 040 3417172
Varissuon kirkon diakoniatoimistolla,
Kousank.6. Diakoniatoimisto suljettuna juhannuksen aikaan 21.6–30.6.
KESÄPELIT JA KAHVILA
Nummen srk-kodilla ke klo 13–15,
Papinkatu 2 . (Vapaaeht. kahviraha noin
2e lähetykselle). Viimeinen kerta 14.8.
Yhteisvastuun vapaaehtoisten retki
Karin mökille Kakskertaan
13.6 klo 15 alkaen. Ilm. diakoniatyöntekijöille.
Katariinan avoin diakonialeiri
kaikille aikuisille ma 5.8.– ke 7.8.
Ilm. diakoniatyöntekijöille.
Katariinan kaikkien vapaaehtoisten
koulutus ja virkistyspäivä Sinapissa
to 8.8. Ilm. diakoniatyöntekijöille.
MAARIAN KIRKKO,
Maunu Tavastin katu 2
Su 16.6. klo 10 Messu Myllymäki,
Rinne, Niemi
Su 23.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus
Ruskeepää, Haikka
La 29.6. klo 10 Konfirmaatiomessu
Loukiala, Haikka
La 29.6. klo 14 Konfirmaatiomessu
Ruskeepää, Niemi
Su 30.6. klo 10 Konfirmaatiomessu
Ruskeepää, Niemi
Su 30.6. klo 14 Konfirmaatiomessu
Orenius, Haikka
Su 7.7. klo 10 Messu Rajamäki,
Laaksonen, Vuola
Su 14.7. klo 10 Konfirmaatiomessu
Sirén, Vuola
Su 21.7. klo 10 Konfirmaatiomessu
Myllymäki, Rainio
Su 28.7. klo 10 Konfirmaatiomessu
Rajamäki, Vuola
Su 4.8. klo 10 Messu Loukiala,
Laaksonen, Niemi
Su 11.8. klo 10 Konfirmaatiomessu
Laurén, Vuola
Su 11.8. klo 14 Konfirmaatiomessu
Ruskeepää, Niemi
Su 18.8. klo 10 Messu Ruskeepää, Rainio
Su 25.8. klo 10 Messu Loukiala, Vuola
PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2
Su 16.6. klo 17 Messu Rajamäki,
Haikka­, eht.av. Aulis Venäläinen
Su 23.6. klo 17 Messu Kokkola, Niemi,
eht. av. Vuokko Oksa
Su 30.6. klo 17 Messu Laaksonen,
Niemi, eht.av. Seppo Kolkka
Su 7.7. klo 17 Messu Myllymäki,
Haikka, eht.av. Arto Rinne
Su 14.7. klo 17 Messu Kokkola, Rainio,
eht.av. Seppo Kolkka
Su 21.7. klo 17 Messu Loukiala, Vuola,
eht.av. Vuokko Oksa
Su 28.7. klo 17 Messu Orenius, Rainio
Su 4.8. klo 17 Messu Sirén, Vuola,
eht.av. Aulis Venäläinen
Su 11.8. klo 17 Sanajumalanpalvelus
Laaksonen, Vuola, kouluun lähtevien
siunauskirkko
Su 18.8. klo 17 Sanajumalanpalvelus
Rinne, Niemi
Su 25.8. klo 17 Johannesmessu
MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4
Su 18.8. klo 15 Kesäseurat, Raili Kauhaniemi, Mikko Laurén ja Timo Rantanen
RAUNISTULAN SRK-TALO,
Murtomaantie 12
Raunistulan kesäkahvila joka toinen
keskiviikko klo 13–15: 26.6., 10.7.,
24.7., 7.8., 21.8.
To 22.8. klo 19 Partioäidit
RUNOSMÄEN SRK-KOTI,
Munterinkatu 15
Joka toinen keskiviikko klo 18 Käsityökerho: 19.6.
Kesäinen ystäväntupa joka toinen
keskiviikko klo 12: 19.6., 3.7., 17.7.,
31.7. ja 14.8.
KOROISTEN VIIKKO 5.–11.8.
Ke 7.8. klo 18 Maarian kirkkomaan
opastus, Pertti Pussinen.
To 8.8. klo 18 Maarian kirkon
draamallinen opastus, Anita ja
Pertti Pussinen
Pe 9.8. klo 18 Taskula ja Virusmäki­–
esikristilliset asuinpaikat -opastus, Juhana
Ahlamo. Lähtö Taskulan srk-kodilta
PERHEKERHOT ALKAVAT
elokuussa viikolla 34
Maanantaina Pappilan talli klo 9–11,
19.8. alkaen
Tiistaina Hepokullan perhekerho
klo 9.30–11, 20.8. alkaen
Tiistaina Vauvakerho klo 14–15.30,
20.8. alkaen
Keskiviikkona iltaperhekerho YliMaariassa klo 17.30–19, 21.8. alkaen
Torstaina Pallivahan perhekerho
klo 9.30–11, 22.8. alkaen
Perjantaina Halisten perhekerho
klo 9.30–11, 23.8. alkaen
Perjantaina Kotimäen perhekerho
klo 9.30–11, 23.8. alkaen
SEURAKUNTIEN YHTEINEN
JUHANNUSJUHLA
Maarian kirkossa ja pappilan piha­
piirissä pe 21.6.. Lipunnosto klo 18,
jonka jälkeen kansanlaulukirkko
Maarian kirkossa. Noin klo 19 kahvit
pappilassa. Pihaseurat, Pasi Jaakkola,
Heikki Seppänen. Tervetuloa!
MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1
Su 16.6. klo 10 Messu, Kairavuo,
Norvasuo, Salakari
Keskiviikkoisin 19.6.–28.8. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavattavissa klo 16 alkaen
La 22.6. klo 18 Sanajumalanpalvelus,
Hägglund, Hildén, Satomaa
Su 23.6. klo 10 Messu, Kuusela, Matti
Vuolanne, Satomaa
Su 30.6. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Kairavuo, Kuusela, Satomaa,
Tenkanen
Su 7.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Kairavuo, Hägglund, Satomaa, Tenkanen
Ke 17.7. klo 18 Arki-illan ehtoollinen,
pappi tavattavissa klo 16 alkaen,
Hildén
Su 14.7. klo 10 Messu, Leeste, Hildén,
Satomaa
Su 21.7. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Kairavuo, Mustonen
Su 21.7. klo 14 Messu, Riihimäki,
Kairavuo,
Su 28.7. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Riihimäki, Norvasuo, Satomaa,
Salakari
Su 4.8. klo 10 Messu, Hildén,
Mustonen, Satomaa, Salakari
Su 11.8. klo 10 Messu, Hildén,
Kuusela, Satomaa, Salakari
Su 18.8. klo 10 Messu, Hägglund,
Norvasuo, Satomaa, Tenkanen
Su 25.8. klo 10 Messu, Kairavuo,
Riihimäki, Salakari
KAKSKERRAN KIRKKO,
Kakskerran kirkkotie 110:
Su 16.6. klo 17 Messu, Kairavuo,
Salakari, MTK tarjoaa kirkkokahvit
Su 23.6. klo 17 Suvimusiikki, Satomaa
30.6. klo 17 Messu, kirkon ja uusien kirkkotekstiilien esittely. Kakskerta-päivien toimikunta tarjoaa kirkko­
kahvit, Hildén, Tenkanen
Su 7.7. klo 17 Kesäillan hartaus vm.
1880, kirkkokahvit tarjoaa Kakskerran
Kaksoispiste, Mustonen, Tenkanen
Su 14.7. klo 17 Rukousilta, kirkko­
kahvit tarjoaa Satavan pientaloyhdistys, Hildén, Satomaa
Su 21.7. klo 17 Messu, kirkkokahvit
tarjoaa Kakskerran Erä, Jani Kairavuo
Su 28.7. klo 17 Suvimusiikki, Schola
Cantorum
Su 4.8. klo 17 Kauneimmat hengelliset laulut, kirkkokahvit tarjoaa
Kakskerran nuorisoseura, Mustonen,
Salakari
Su 11.8. klo 17 Lasten hengelliset
laulut, kirkkokahvit tarjoaa Kakskerran kotiseutuyhdistys, Kuusela
Su 18.8. klo 17 Messu, Hildén,
Satomaa
Su 25.8. klo 17 Suvimusiikki, EUGA-kuoro
HENNALAN SRK-KOTI,
Hennalantie 10, Satava
Keskiviikkoisin19.6.–28.8. klo 15–18
Hennalan kesäkahvila (bussit 14 ja
15). Hartaus ja kahvit kello 15,
Uimapukusauna klo 15–18, kolehti­
lähetystyölle; 19.6. Hägglund, 26.6.
Metso, 3.7. Kairavuo, 10.7. Mustonen,
17.7. Larkela, 24.7. Satomaa, 31.7.
Hildén, 7.8. Tenkanen, 14.8. Norvasuo,
21.8. Kuusela, 28.8. Riihimäki.
Ti 27.8. klo 9.30 Perhekerho,
Erkamaa
PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN
TAIDEKAPPELI, Seiskarinkatu 35:
Taidekappelin hartaus torstaisin
klo 18 seuraavasti:
13.6. Hildén, Salakari; 20.6. Hägglund, Salakari; 27.6. Kairavuo, Tenkanen; 4.7. Mustonen, Tenkanen; 11.7.
Riihimäki, Satomaa; 18.7. Kairavuo;
25.7. Hildén, Salakari; 1.8. Mustonen,
Salakari; 8.8. Hildén, Tenkanen; 15.8.
Kuusela, Satomaa; 22.8. Riihimäki,
Satomaa; 29.8. Kuusela, Salakari
HIRVENSALON SRK-KESKUS,
Honkaistentie 85: To 29.8. klo 9.30
Perhekerho, Erkamaa
Merimiehenkatu 7
Ma 26.8. klo 9.30 Vauvakahvila 1.
lapsen vanhemmille, vertaistukea ja
virikkeitä arkeen, Erkamaa
Yrjänän srk-koti,
Itäinen Pitkäkatu 49
Lauantaisin 15.6., 13.7. ja 10.8. klo 18
Israel-työ ry:n kokous
MARTIN SRK:N JA KASVATUSASIAIN­
KESKUKSEN JÄRJESTÄMÄÄ
OHJELMAA­KESÄLLÄ 2013
Katso kirkonrotta.fi
Vauvakahvila, Perhekerhot ja
MUSKARIT:
Syksyn perhekerhotoiminta alkaa
viikolla 35 ja päättyy viikolla 50 eri
toimipisteissä Martin alueella.
Tiedustelut: perhetyöntekijä
Marjaana Erkamaa p. 040 341 7626
tai marjaana.erkamaa@evl.fi tai
alueen lastenohjaajat.
Pienten lasten vanhemmille ja
hoitajille
Ma Vauvakahvila Merimiehenkatu 7
klo 9.30–11 alk. 26.8.
Ti Hennalan perhekerho klo 9.30–11
alk. 27.8.
To Hirvensalon perhekerho
klo 9.30–11 alk. 29.8.
Pe Uittamon perhekerho klo 9.30–11.
alk. 30.8.
Su Pyhäkoulu Martinkirkon torni­
kappelissa klo 10, alkaen 15.9.
MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16
Mikaelinkirkko on avoinna Ma–pe klo
10–18 (–30.8. asti), kesäoppaat
La klo 10–13 (–31.8. asti)
Su klo 11–13 (–25.8. asti)
– muulloin tilaisuuksien yhteydessä
Su 16.6. klo 10 Messu, Lehikoinen,
Kristiina Friman, Seppänen, Koski.
Kirkkokahvit merimieskirkkotyön
hyväksi.
Ke 19.6. klo 18 Iltamessu, K.Hakanpää
La 22.6. klo 18 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus (Huom! poikkeuksellinen aika), Paakkanen, K.Hakanpää,
Koski, Seppänen.
Su 23.6. klo 10 Messu, Jaakkola,
Sankamo, Koski, Seppänen
Ke 26.6. klo 18 Iltamessu, Jaakkola
Su 30.6. klo 10 Konfirmaatiomessu
(ryhmä 603), Sankamo, Seppänen,
Koski.
Ke 3.7. klo 18 Iltamessu, Sankamo,
Koski.
Su 7.7 klo 10 Konfirmaatiomessu
(ryhmä 604–605), Friman,
Paakkanen, Koski
Ke 10.7. klo 18 Iltamessu, Seivästö,
Hakanpää
Su 14.7. klo 10 Messu, Sankamo,
Seivästö, Koski, Hakanpää – klo 12
Urkutuokio ja urkujen esittely
Ke 17.7. klo 18 Iltamessu, Sankamo,
Seppänen
Su 21.7. klo 10 Messu, Friman,
K.Hakanpää, M.Hakanpää.
Ke 24.7. klo 18 Iltamessu, Hanttu,
Hakanpää
Su 28.7 klo 10 Messu, Seivästö,
Sankamo, Koski, Hakanpää – klo 18
Urkukonsertti, Petér Marosvári
(Oulu). Vapaa pääsy.
Ke 31.7. klo 18 Iltamessu, Kirsi ja
Marko Hakanpää.
Su 4.8. klo 10 Konfirmaatiomessu
(ryhmä 606), Hanttu, Hakanpää.
Ke 7.8. klo 16.30 Lähetyksen laulunyyttärit kirkonmäellä (sateen
sattuessa kirkossa), nimikkolähetit
Anna ja Antti Tenho – klo 18
Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää.
Su 11.8. klo 10 Messu, Paakkanen,
Lehikoinen, Seppänen, Hakanpää –
klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely.
Ke 14.8. klo 18 Iltamessu, Sankamo,
Seppänen
Su 18.8. klo 10 Messu (SLEY),
Lehikoinen, Pekka Huhtinen,
Seppänen, Hakanpää
Ke 21.8. klo 18 Iltamessu, Friman,
Hakanpää
Su 25.8. klo Messu, K. Hakanpää,
Sankamo, Seppänen, M. Hakanpää.
Kirkkokahvit merimieskirkkotyön
hyväksi
MIKAELIN SRK-KOTI,
Puistokatu 13
Ma klo 13 Kesäkahvila (24.6. asti).
Ke klo 8 Aamurukous (klubi)
Su 16.6. ja 7.7. klo 17 Kesäkohtaamispaikka
To klo 18 Sukelluksia Sanaan –
kesäisiä raamattuluentoja (11.7, 25.7,
15.8, 22.8.)
– Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus
(Keskusta, Puistokatu 13 B 2. krs)
to klo 10–11.30, p. 040 3417 097
MIKONMÖKKI,
Puutarhakatu 24:
Pe klo 18 Nuorten ilta (alk. 23.8.)
PERHEKERHOT
Suikkilan srk-koti (avoin kerho)
ti 9.30–11 (alk. 20.8.),
Härkämäen srk-koti to klo 9.30–11
(alk. 22.8.)
Mikonmökki pe klo 9.30–11
(alk. 23.8.)
15
To 28.8. klo 18 naisten jumppa
PAPPILA, Paattistentie 859
To 8.8. klo 18 nuortenilta
To 22.8. klo 17 isoiskoulutus ja klo 18
nuortenilta
Ti 27.8. klo 15 diakonia- ja vapaa­
ehtoispiiri
PALVELUTALO ISO-HEIKKI
Eläkeläishartaus ma klo 13.30
(24.6., 8.7., 22.7., 5.8., 19.8.)
VANHUSTENTALOJEN HARTAUDET
Ke 12.6., 3.7. ja 7.8. klo 13.30
RUISSALON METSÄKIRKKO
Suvihartaus joka toinen su klo 18
(16.6., 30.6., 14.7., 28.7., 11.8., 25.8.).
Retkikahvit diakoniatyön hyväksi
kesäkuussa.
(Viitoitus Honkapirtiltä, Albert Ravilan raitti. Matka n. 300 m)
MOTORISTITREFFIT ESPOSITOLLA
Ke 7.8. klo 17 – 19. Seurakunta
tarjoaa kahvit ja pullat.
PIIKKIÖN KIRKKO,
Hadvalantie 5
Su 16.6. klo 10 Messu, Nieminen
La 22.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus,
Nieminen
Su 23.6. klo 10 Messu, Nieminen
Su 30.6. klo 10 Messu, Ijäs
To 4.7. klo 18.30 Kesäillan sana­
hartaus, Ijäs
Su 7.7. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Piikkiön ryhmä 804, Nieminen
To 11.7. klo 18.30 Kesäillan sana­
hartaus, Päivi Korvensyrjä
Su 14.7. klo 10 Messu, Nieminen
To 18.7. klo 18.30 Kesäillan sana­
hartaus, Ijäs
Su 21.7. klo 10 Messu, Ijäs
To 25.7. klo 18.30 Kesäillan sana­
hartaus, Eero Kaumi
Su 28.7. klo 10 Messu, Hermonen
Su 4.8. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Piikkiön ryhmä 805, Ijäs
Su 11.8. klo 10 Messu, Ijäs
Su 18.8. klo 10 Messu, Hermonen
Su 25.8. klo 10 Messu, vauvakirkko,
Ijäs, Piiparinen, lastenohjaajat
PIIRIT JA KERHOT OVAT LOMALLA
Mikaelinkirkon starttikirkko su 8.9.
klo 10 avaa syksyn toimintakauden
Toiminta jatkuu kesän jälkeen, alkaen
pääsääntöisesti viikolla 36 tai 37
PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS,
Hepojoentie 4
Kesäkahvila ma ja ke 3.–20.6. klo
9–15 päiväkerhopuolella. Muskarihetki kahvilassa klo 10 ja klo 13.
KESÄPÄIVÄT YKKÖSPIRTILLÄ
(Ruissalon puistotie 629)
kolmena torstaina klo 12–18
(13.6., 27.6. ja 8.8.)
Kesäpäivän viettoa kaikenikäisille,
saunomista, uintia, tarjoilua,
yhteislauluja, hartaus, ym. Bussi nro 8
tuo perille. Maksuton.
MIESTEN KESÄSAUNAILTA
Ruissalon Ykköspirtillä (Ruissalon
puistotie 629) ma klo 18 (12.8., 9.9.).
Keskustelua, pieni iltapala.
JUHANNUSJUHLA
MAARIAN PAPPILASSA
Pe 21.6. klo 18. (Järj. Mikaelinseurakunta ja Maarian srk)
Kesäillan musiikkihetket, katso Kesämusiikkia-ilmoitus ed. aukeama
SEURAKUNTATALO, Paattistentie 857
3.6.–28.7. kesäkerho kouluikäisille
arkisin klo 9–15
3–19.6. kesäkahvila maanantaisin ja
keskiviikkoisin klo 9–15
8–22.8. porinalenkit torstaisin. lähtö
seurakuntatalon edestä klo 18
PIIKKIÖN PAPPILA
ma 19.8. klo 17.30–20 Aittaketotalkoot, Pappilantie 4. Haravoidaan,
niitetään ja lapioidaan. Kahvi- ja
mehutarjoilu. Tervetuloa! PYÖLINRANTA, Pyölintie 77
Miestenpiiri parillisten viikkojen
ke klo 18. Sauna klo 17.
pe 21.6. klo 18 Piikkiön seurakunnan
juhannusjuhla. Lipunnosto, laulua,
ohjelmaa, purtavaa. Tervetuloa!
ti 20.8. klo 18 Äitien ilta
ke 28.8. klo 17.30 Iltaperhetoiminta
alkaa! Joka kuun viimeinen
keskiviikko klo 17.30–19.00,
maksutonta toimintaa perheille,
isoille ja pienille, eri-ikäisille lapsille,
vanhemmille ja huoltajille.
Ekan kerran ohjelma: Peli- ja toimintailta luonnossa – jalkapalloa,
toimintarata, mölkkyä
Diakonia
Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti klo 11–12,
p. 040 3417 724 tai 040 3417 744
(ovi paloaseman puolella).
Diakoniatoimisto kiinni 28.6.–15.7.
Nuorisotyö
Alakouluikäisten eroryhmä maanantaisin Poikluoman srk-talolla
16.9.–21.10. klo 17–19. Ennakkoilmoittautumiset Kaarinan srk-sihteerille, p. 040 341 7312, 23.8. mennessä.
www.piikkionseurakunta.fi
www.facebook.com/piikkionseurakunta
www.musiikkikouluilonen.fi
TUOMIOKIRKKO
Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin
klo 16–18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen.
Tapaamisesta voidaan sopia
erikseen myös puhelimitse.
JUMALANPALVELUKSET KLO 10
Su 16.6. Messu: Hokkanen, Helin,
Pietilä, Hietaharju, Satu Ala, oboe.
La 22.6. Kansanlaulukirkko: Helin,
Kauppi, Jouni Kuorikoski, Hietaharju.
Su 23.6. Messu: Aaltonen, Hokkanen,
Kuorikoski, Hietaharju.
Su 30.6. Konfirmaatiomessu: Kauppi,
Hokkanen, Kuorikoski, Hietaharju,
Jarmo Korhonen, fagotti.
Su 7.7. Messu: Lehti, Hokkanen,
Kuorikoski, Hietaharju, Refugium musicum, joht. Jukka Isotalo.
Su 14.7. Konfirmaatiomessu:
Ahola, Kauppi,
Kuorikoski, Hietaharju,
Su 21.7. Messu: Hokkanen, Lehti,
Åberg,
Hietaharju, Markku Kolehmainen,
käyrätorvi.
Su 28.7. Luomakunnan sunnuntai,
messu: Aaltonen, Hokkanen, Åberg,
Suokivi, Katja Kolehmainen, sello.
Su 4.8. Messu: Lehti, Ahola, Pietilä,
Suokivi, Jukka Perksalo, sello.
Su 11.8. Turun Musiikkijuhlien juhlamessu: Rinne, Kauppi, Pietilä, Åberg,
Turun Musiikkijuhlien Taiteilijat ja
CCA.
Su 18.8. Messu: Kauppi, Rinne, Åberg,
Suokivi, Erkki Lahesmaa, sello.
Su 25.8. Messu: Ahola, Kauppi,
Pietilä, Åberg, Juha-Pekka Vikman,
viulu.
VIIKKOMESSUT
Aamuehtoollinen ke klo 8.
Keskipäivän ehtoollinen to klo 12.
Iltaehtoollinen la klo 18 (ei 22.6.).
TUOMIOKIRKON
KONSERTIT
Ks. Kesämusiikkia-ilmoitus ed. aukeama
MUITA TAPAHTUMIA
Venäläisen ikonitaiteen näyttely 4.–
30.6. kirkon aukioloaikoina. Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin aina
sunnuntaisin klo 18: 16.6., 23.6., 7.7.,
14.7., 4.8. Keskiajan Turku: päätösvesper su 30.6. klo 18, Hokkanen,
Kuorikoski.
LÄHETYSKAHVILA
DOMCAFÉ
Tuomiokirkon porrastasanteella
avoinna ma–pe klo 11–16 ja
la–su klo 11–15. Ryhmävaraukset
p. 040 3417 104. Kesävisa joka torstai
klo 17. Testaa tietosi, tule kysyjäksi
tai yleisöksi. Terassilla soi to 20.6. klo
13: trubaduuri Petri Laitinen. Paulatyttö vierailee pe 5.7. Terassilla soi to
18.7. klo 13: laulattajana Jani Kairavuo. Terassikauden päätös su 18.8.
klo 11.30, mukana SUMU.
TOIMITALO, Eerikink 3
Eläkeläisten kesätapaaminen ke 17.7.
klo 13, Partanen, Orjala. Elixiiri jatkuu ti
27.8. klo 10.
KUPITTAAN SRK-KOTI, Sirkkalank. 4
Perhekerho to 22.8. klo 9.30.
RAAMATTU- ja KESKUSTELUPIIRIT
Kesälaitumilla. Tervetuloa Kesä­
raamikseen! Katso ed. aukeama
KUOROT
Nuorisokuoro Turku Cathedral Youth
Choir koelaulu ke 14.8. alkaen klo
16.00. Nuortentalo, Eerikinkatu 1.
Tuomiokirkon kamarikuoro Novan
kauden aloitus 21.8. klo 18,
Eerikinkatu 3.
DIAKONIATYÖ
Kesäaikana diakoniatyön ajanvaraus
tiistaisin klo 10–11, puh. 040 341 7335.
TISDAGAR
kl. 20 Aftonmusik i Domkyrkan.
ONSDAGAR
kl. 13–15 Sommarcafé i Aurelia,
Auragatan 18, 1 vån.
kl. 14–14.20 Sommarmusik i Dom­
kyrkan. En kort guidad rundtur ordnas
alltid efter musiken.
21.8 ansvarar Birgitta Forsman och
Marjo Danielsson för musiken.
TORSDAGAR
kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet.
SÖNDAGAR
kl. 12 Högmässa i Skarpskytte­
kapellet.
Vänligen notera följande:
Sö. 16.6 kl. 12 Högmässa med
konfirmation i Domkyrkan.
Lö. 22.6 kl. 14 Gudstjänst i Kustö
kyrka. Kyrkbuss (5 e / person
tur-retur)start kl. 13.20 från Ortodoxa
kyrkan (Åbo salutorg) – Auragatan –
Kaskisgatan – Kaskisvägen
– Nylandsvägen – Koristontie –
P.Katariinantie – Paraistentie till Kustö kyrka. Retur efter högmässan.
Sö. 7.7 kl. 12.00 Högmässa med
konfirmation i Domkyrkan.
Sö. 14.7 kl. 12.00 Högmässa
i Domkyrkans högkor.
Sö. 21.7 kl. 12.00 Friluftsgudstjänst
på Aurelias innergård. Kyrkkaffe efter
gudstjänsten.
Sö. 11.8 kl. 18.00 Välsignelse inför
skolstarten i S:t Karins kyrka.
Må. 12.8 kl. 18.00 Välsignelse inför
skolstarten i Aurelia, 1 vån.
Sara Maria Tuulikki sai kasteen viime vuonna Uittamon
seurakuntakodilla.
Siiri, Emma, Elias ja Onni
sekä muut suosikkinimet
● Etunimilläkin on omat muo-
titrendinsä. Ihmisen iän voi usein
nimen perusteella sijoittaa tietyille
vuosikymmenille. Valtaosa Pirjoista on syntynyt melko pian sotien
jälkeen, Jarit ja Sarit puolestaan
ovat todennäköisimmin syntyneet
1960- tai 1970-luvulla. Oman sukupolven nimet tuntuvat vanhemmista liian tutuilta, joten pienokaiselle etsitään nimiä kauempaa
historiasta tai ulkomaisista kalentereista.
Viime vuonna Turussa ja Kaarinassa kastettujen tyttövauvojen suosituimmat nimet olivat Siiri, Emma, Ella, Sofia, Venla, Sa-
Juhannusta Maarian pappilan
idyllisessä maalaisympäristössä
● Juhannus on vahvasti suo-
malainen keskikesän juhla. Se on
vuosien saatossa liitetty myös Johannes Kastajan syntymäpäivään
ja näin juhlaan on saatu myös
kristillisiä aineksia. Juhannus houkuttelee monet kaupunkilaiset vetäytymään mökkimaisemiin pois
kaupungin hulinasta. Maalaismaisemaa ei tarvitse kuitenkaan lähteä
etsimään kaukaa, sillä perinteen
mukaisesti Turun ja Kaarinan seurakunnat järjestävät kaikille yhteisen juhannusjuhlan Maarian kirkon ja pappilan maalaismiljöössä perjantaina 21.6. Mukaan juhlaan ovat lämpimästi tervetulleita
niin turkulaiset, kaarinalaiset kuin
muutkin lähialueella juhannuksena aikaansa viettävät. Juhla alkaa
Sonntag 16.6. um 14:30 Uhr Gottesdienst in der Scharfschützenkapelle
des Doms, Kirchkaffe in der
Kaskenkatu 1.
No Holy Communion Services during
the month of July.
Next Holy Communion Services
August 4 &18 (Back to School
Service) in the Tarkk’ampuja Chapel
of the Cathedral at 4 p.m. Tuomio­
kirkonkatu 1.
Pastor Mia is on summer holiday
June 20 – July 23.
Email: mia.pusa@evl.fi.
Phone: 040-341 7308.
Office hours at Kasvatusasiain keskus,
Eerikinkatu 3, 5th floor,Wed 11.30
a.m.–1 p.m.
ra, Olivia, Iida, Matilda, Anni ja
Minea. Poikavauvojen nimien top
ten -listalle pääsivät Elias, Onni,
Matias, Väinö, Aleksi, Joona, Eemeli, Oliver, Aatos, Leevi ja Otto.
Turussa ja Kaarinassa kastetut 285
vauvaa edustavat hyvin myös valtakunnallisia nimitrendejä, sillä samat nimet keikkuvat Suomen
suosituimpien listalla, jossa ykkössijaa pitävät Ella ja Onni.
Omien kaimojen määrän löytää helposti Väestörekisterikeskuksen verkkosivujen nimipalvelusta osoitteesta www.vaestorekisterikeskus.fi.
juhannusaattona klo 18 lipunnostolla pappilan pihamaalla. Tämän
jälkeen juhlakansa siirtyy Maarian
kirkkoon yhteiseen lauluhetkeen,
jossa ilmoille kajahtavat tutut suomalaiseen lauluperinteeseemme
pohjautuvat Kansanlaulukirkkomusiikin sävelet ihka aitojen pelimannien säestyksellä. Lauluhetken
päätyttyä Maarian pappilassa on
kahvitarjoilu ja pihamaalla tarjolla myös Sanan ravintoa. Hanuristi
Ari Hakulisen johdolla lauletaan
illan aikana juhannusruusujen
tuoksussa kesäralleja ja virsiä.
LK
Juhlaan on järjestetty kuusi­eri
reittiä ajavaa bussia. Bussien
tarkemmat­ aikataulut­ löytyvät
sivulta­ 12.
Timo Jakonen
Paattisten kirkko, Paattistentie 847
Su 2.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus ja
kirkkokahvit, Pentti Kokko
Su 9.6. klo 10 Messu ja kirkkokahvit,
Heikkinen
Su 16.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus
ja kirkkokahvit, Järvensivu
La 22.6. klo 18 Juhannuspäivän iltakirkko, Järvensivu
Su 23.6. klo 10 Messu ja kirkko­kahvit,
Järvensivu
Su 30.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus
ja kirkkokahvit, Kokko
Su 7.7. klo 10 Messu ja kirkkokahvit,
Järvensivu
Su 14.7. klo 10 Sanajumalanpalvelus
ja kirkkokahvit, Kokko
Su 21.7. klo 10 Sanajumalanpalvelus
ja kirkkokahvit, Nils Spoof
Su 28.7. klo 12 Konfirmaatiomessu,
Heikkinen
Su 4.8. klo 10 Messu ja kirkkokahvit,
Heikkinen, saarna Antti Tenho.
Mukana nimikkolähetit Anna ja
Antti Tenho
Su 11.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus
ja kirkkokahvit, Järvensivu
Su 18.8. klo 10 Messu ja kirkko­kahvit,
Heikkinen
Su 25.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus
ja kirkkokahvit, Järvensivu
VANHA SEURAKUNTATALO,
Hepojoentie 4
Oivaltajat to klo 10–12 vanhalla srktalolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm.
päihde- tai mielenterveysongelmista
tai yksinäisyydestä kärsiville.
ti 13.8. klo 9 Kaiken kansan kahvila palaa kesätauolta. Kahvila tiistaisin
klo 9, ellei toisin mainita.
Kaikki ilmoittautuneet haastatellaan
ennen ryhmän alkua. Tied. nuorisotyönohjaajat Riikka Saloranta riikka.
saloranta@evl.fi ja Mari Vierula
mari.vierula@evl.fi.
Timo Jakonen
PAAKARLAN SRK-KOTI,
Laivateollisuudenk. 28
Juhannusmyyjäiset to 20.6. klo 11.30–14
To 11.7. ja 15.8. klo 18 Toivon torstai
– Elämän leipää ja ruokakasseja
To klo 11.30–14 Kesäpelit ja kesä­
kahvila (29.8. asti)
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Maarian pappilan idyllinen pihapiiri­antaa loistavat puitteet
perinteisen­juhannusjuhlan viettoon.
16
KIRKKO JA ME ■ No 6 ■ 13.6.2013
Tunnetko sienestäjän riemuvirren? Virressä
iloitsevat myös talviset rakeet ja kesäiset puut.
Samassa virressä loiskahtelivat aikoinaan
valaskalatkin.
Erkki Kiiski
Virsi 457
●
on luonnon ylistyslaulu. Koko olemassaolo
on hurmaava ihme. Siitä kumpuaa kiitos:
”Kiitetty nyt olkoon isäin Jumala, kiitoslaulu soikoon luomakunnassa.”
Riemukkaalla virrellä on kaukaiset ja yllättävät juuret. Se on matkannut Lähi-idästä
Pohjolaan. Suomalaisessa virsikirjassa sillä
on ollut paikkansa vuodesta 1701 lähtien.
Alun perin suomenkielisessä virressä oli
yksitoista säkeistöä. Nykyisin kiitosmieli on
tiivistetty seitsemään säkeistöön.
Rakeiden ja sienten kuoro
Kun kiitosvirsi alkaa soida, taivaan ääretkin kajahtelevat. Aurinko, kuu ja tähdet säteilevät kiitostaan. Kolmesataa vuotta sitten
virressä jylisi myös ukkosen basso: ”Pitkäinen ja pilvet/ Ja wiel’ leimaus/ Julist’ Herran ihmeit’.”
Nykyvirressä järvet, virrat ja meret laulavat
Luojalleen. 1700-luvulla kuorossa pulppusivat myös ojat, virrat, kaivot ja lähteet. Vesi on elämän edellytys. Sen arvo on aina ymmärretty.
Virressä esiintyvät veden erilaiset olomuodot: sade, kaste, suoja, rakeet, lumi ja jää. Aikoinaan myös räntä, härmä ja sumu mainittiin ylistäjien joukossa.
Kaikki, mikä kasvaa, riemuitsee. Kiitostaan
tuovat ”puiden lehdet, juuret,/ sienirihmat
maan”. Sienet pääsivät mukaan uusimpaan
virsikirjaan 1986. Vuoden 1701 ”Wanhassa
wirsikirjassa” luetellaan myös ”Yrtit, ruohot,
lehdet/ Siemen, kukkainen”. Ne ilahduttaisivat varmaan yhä monia viherpeukaloita.
Maan muodot – mäet, vuoret, harjut ja laaksot – kumpuilevat kiitosta. Nykyiseen virteen
on lisätty myös kulttuurimaisemaa: ”Niityt,
pellot, soikaa/ Luojan kunniaa.”
Laulava valaskala
Virren vanhimpaan versioon sisältyi eräs erikoisuus. Se paljastui kymmenennessä säkeistössä:
”Kaikk’ kuin ilmass’, tuuless’/ Lentää,
kulkeepi,/ Kaikk’ kuin wedess’, meress’/
Asuu, liikkuupi,/ Linnut taiwaan alla,/
Hänen kunniaans’/ Niin myös walaskalat,/ Suurta laupiuttans’,/ Ylistäkäät…”
Lintujen ylistyslaulu helisee nykyisessäkin
virressä, mutta valaskaloista luopui jo Elias
Lönnrot, joka uudisti virttä 1860-luvulla.
Valaat ovat Suomen rannoilla harvinaisia
vieraita. Mistä nämä meressä elävät nisäkkäät olivat uineet suomalaiseen virsikirjaan?
Valaskalat löytyvät vanhasta, Lähi-idässä
syntyneestä tekstistä, johon virsi pohjautuu.
Kolme miestä pätsissä
Virren taustalla on kaksi vanhaa tekstiä: Kolmen miehen kiitosvirsi ja psalmi 148.
Psalmit kuuluvat Vanhan testamentin kirjoihin. Kolmen miehen kiitosvirsi on puolestaan apokryfinen teksti, varsinaisen Raa-
Virren 457 vanhat versiot mukailevat miesten veisuuta varsin tarkkaan.
Vanhoissa apokryfikäännöksissä miehet kehottivat myös valaskaloja kiitokseen, kuten
vuoden 1642 Raamatussa: ”Walascalat ja
caicki cuin wesis lijcku kijttäkät HERra.”
Nykyisessä suomennoksessa puhutaan merieläimistä.
matun ulkopuolelle jätetty kirjallinen tuote.
Apokryfikirjat olivat kuitenkin samoissa kansissa vanhojen suomalaisten raamatunkirjojen seurassa.
Kolmen miehen kiitosvirsi liittyy ihmepelastumiseen. Danielin kirja kertoo siitä Vanhassa testamentissa.
Runoilijapiispan sulkakynästä
Babylonin kuningas Nebukadnessar oli
Virren kirjoitti ruotsalainen Haqvin Spegel
rakennuttanut kolmekymmentä metriä korvuonna 1686.
Haqvin eli Håkan Spegel syntyi kauppiaan
kean kultaisen kuvapatsaan. Aina kun torvet
perheeseen 1645. Hän jäi orvoksi seitsenvuoja sitrat, harput ja säkkipillit alkoivat pauhata juhlamusiikkia, kaikkien piti kumartiaana. Elämä oli ankaraa, mutta poika päätaa patsasta.
si kuitenkin opiskelemaan Keski-EuroopKolme miestä, Sadrak, Mesek ja Abedpaan asti.
Nego, eivät nöyrtyneet
epäjumalan edessä. Niinpä heidät sidottiin ja heitettiin rangaistukseksi tuliseen uuniin.
Kuumuus surmasi vankien viejät. Sen sijaan
n. 1583 Jaakko Suomalaisen virsikirja
vangeilta ei kärventynyt
1605
Hemminki Maskulaisen virsikirja
partakarvaakaan. Pätsin
1701
”Vanha virsikirja”
lieskojen keskellä nähtiin
1886Virsikirja
neljäskin, salaperäinen
1938
Virsikirja + 1963 Lisävihko
hahmo.
1986Virsikirja
Tulen keskellä miehet
veisasivat kiitosta. He keTällä hetkellä Suomen evankelisluterilaisen kirkon­
hottivat aurinkoa ja kuusuomen­- ja ruotsinkielisiin virsikirjoihin laaditaan lisä­
ta, jäätä ja pakkasta, vuovihkoja, jotka vastaavat 1980-luvun jälkeen syntyneisiin
ria ja kukkuloita ja koko
ja tuleviin tarpeisiin.
luomakuntaa ylistämään
Herraa.
Suomalaiset
virsikirjat
Spegel valmistui papiksi. Taitava hengenmies saavutti nuoren kuningas Kaarle XI:n
luottamuksen ja ystävyyden. Kuningas nimitti hänet hovisaarnaajaksi ja otti hänet
rippi-isäkseen.
Haqvin Spegel toimi piispana ensin Skarassa, sitten Linköpingissä, kunnes hänestä
tuli arkkipiispa vuonna 1711.
Väsymättömän ahkera kirkonmies uudisti
kirkon hallintoa ja pappien koulutusta. Kansanopetukselle hän loi perustan, kuten samoihin aikoihin teki hänen ammattitoverinsa, Turun piispa Johannes Gezelius vanhempi suomalaisten keskuudessa.
Runous ja äidinkielen kehittäminen olivat Spegelin suuri rakkaus. Hän julkaisi mittavan sanakirjan, kirjoitti laajan runoelman
Jumalan luomistyöstä ja vauhditti kirkkoraamatun uudistamista.
Haqvin Spegel oli merkittävä virsirunoilija. Suomi oli osa Ruotsia, ja oli luonnollista,
että hänen virtensä tulivat tutuiksi tuoreeltaan. Niitä käännettiin jo vuoden 1701 suomalaiseen virsikirjaan, muun muassa luomakunnan ylistyslaulu valaskaloineen.
Herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen
(1777–1852) mielivirret olivat Spegelin sulkakynän tuotteita. Oi Herra ilo suuri (virsi 362) ja Sinuhun turvaan Jumala (virsi 382) ovat päätyneet johtoteemoiksi Joonas
Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperaan,
joka kertoo Ukko-Paavosta.
Arkkipiispa Haqvin Spegel kuoli 1714 Upsalassa. Hänen virtensä elävät yhä. Nykyisessä suomenkielisessä virsikirjassa on viisitoista Spegelin virttä.
Tytti Issakainen