docMetsänhoitaja 04/2012 - Metsänhoitajaliitto ry
download 
Report Transcription
Metsänhoitaja 04/2012 - Metsänhoitajaliitto ry
Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 4/2012 Hyvinvointi nousuun! 6 Mahdollisuuksien Tansania 6 Kestävä puuntuotanto ja toimivat organisaatiot ohjaavat tasaisen tulonjaon tielle Oikopolku metsän hoitoon 24 Metsään.fi-verkkopalvelu esittäytyy Metsäalan organisaatioille tukea työhyvinvoinnin edistämiseen Vuoden metsänhoitaja 32 Mikko Vastaranta on huippu-urheilija ja tiedemies Pääkirjoitus Tuula Jusko sisältö 4 | 2012 Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Kohti kohtuullisia työkuormia remmat, kuin pitkiä päiviä tekemällä syntynyt tulos. Kun tehtävien toteutukseen vaadittu aika ei kirjaudu todellisena, myös seuraavan vuoden budjetit laaditaan ylioptimisten arvioiden pohjalle ja kiire sen kuin lisääntyy. Tiukkoina aikoina pelko työpaikan menettämistä voi jarruttaa ajankäytöllisen totuuden paljastamista. Jos sanon, että en ehdi, minut voidaan leimata huonoksi työntekijäksi. Erityisen suuri vastuu kiireestä on esimiesasemassa olevilla. Kun tekemistä on enemmän kuin aikaa, on oleellista, että esimiehet tukevat siinä, että työaika käytetään oikeisiin asioihin. Tämä onnistuu, kun kaikilla on kirkkaana mielessä mikä on työn kohde, mihin tehty työ konkreettisesti vaikuttaa, mitä kohteen tuloksena syntyy ja kuka on asiakas, joka tulosta hyödyntää. Metsämiesten Säätiö on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi tukea metsäalan kehittymistä parhaaksi toimialaksi työhyvinvoinnin saralla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan alan kaikilta toimijoilta sitoutuneisuutta, tiivistä yhteistyötä ja panostusta työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tavoitteiden asettaminen ei yksin riitä, vaan pitää olla valmiutta toimia, mitata tuloksia ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Organisaatiotasolla muutokset tapahtuvat hitaammin, mutta yksilötasolla hyviä päätöksiä voi tehdä heti, esimerkiksi päättämällä, että teet töitä vain sen verran kuin normaalin työajan puitteissa on mahdollista tehdä. Kiireetöntä talven jatkoa! 6 14 4Liittopalsta Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6Tansanian metsätaloudesta esimerkkiä muille Afrikan maille Metsäakatemia ja sosiaalisesti vastuullinen metsätalous sopii malliksi myös muille 12Mitä kuuluu metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle? Metsämiesten Säätiö ja Työterveyslaitos tukevat metsäalan työhyvinvointia 62. VUOSIKERTA ISSN 0355-7596 JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Miika Karppinen, Hanna Kaurala, Maija Kovanen, Anniina Kostilainen, Sini Niinistö, Silja Pitkänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) 6840 8114 telefax (09) 6840 8122 eveliina.varis@metsanhoitajat.fi OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F 00160 Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy ILMESTYMISAJAT Vuonna 2012 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 € kotimaassa KANNEN KUVA Shutterstock KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. 14Työhyvinvointi syntyy toimivista prosesseista Metsäkeskus panostaa työhyvinvointiin Metsämiesten Säätiön tuella 16Lakipalsta Henkinen työhyvinvointi ja oikeudelliset ohjeet PEFC/02-31-151 18Istutko itsesi sairaaksi? Liikkumattomuus on vakava terveysuhka 22Onnea 30-vuotiaalle! Itä-Suomen yliopiston Joensuun metsäosastolla juhlittiin vuosipäivää 22 32 24Metsään.fi on oikopolku oman metsän hoitoon Metsäkeskuksen uusi verkkopalvelu lanseerattiin marraskuussa 26Metsänhenki Esittelyssä Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Joel Erkkonen 27pakina Kirveelle on töitä muuallakin kuin metsässä 28Opiskelijoiden uusi tapahtuma esittäytyy Suomen metsäopiskelijoiden konferenssi kokosi opiskelijoita yhteen yli oppilaitosrajojen 30Opiskelija Ajankohtaista opiskelijoille 32Profiili Vuoden metsänhoitaja Mikko Vastaranta 34Henkilöuutiset shutterstock Ilta hämärtyy, virka-aika päättyy ja työpaikan käytävät tyhjenevät. Silti useassa työhuoneessa palaa valo vielä pitkään. Myös kotiin kiiruhtaneiden joukossa on useita, jotka nostavat läppäreiden kannet pystyyn heti, kun arki-illan askareet on suoritettu ja talon muu väki nukkuu. Kuvaus arjesta koskee monia, varsinkin ylempiä toimihenkilöitä, vaativissa asiantuntija-, tutkimus-, johto- ja päällikkötason tehtävissä toimivia. Tähän ryhmään kuuluu myös pääosa Metsänhoitajaliiton jäsenistä. Väestö on jakautumassa kahtia. On niitä, joilla ei ole töitä ja niillä, joilla töitä on, on tekemistä aivan liikaa. Viikoittain lehdistä saa lukea mittavista irtisanomisista, mutta harvoin samojen uutisten yhteydessä kerrotaan, mistä tehtävistä on samalla luovuttu. Oletus on, että vähemmällä väellä saadaan aikaiseksi kaikki entinen ja mieluummin vähän enemmänkin. Kirjaamattomat ylityöt ovat erityisesti ylempien toimihenkilöiden suuri haaste, Metsänhoitajaliiton työmarkkinaselvityksen mukaan jopa 85 % jäsenistä tekee ylitöitä. Miksi vapaa-ajalla tehdään töitä? Toisinaan sitä edellyttää työnantaja, mutta usein syy löytyy omasta sisäisestä orjapiiskurista. Kirjaamattomasta ylityöstä ei hyödy kukaan. Toimihenkilön uuvahtaessa, sairastumisesta aiheutuvat kustannukset ovat aina suu- liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. Vuoden metsänhoitajasta riittää voimia vaikka pienelle kylälle! Liiton pitkäaikainen toimistosihteeri Hilkka Lehtovirta jäi eläkkeelle Toimistoassistentti Päivi Toivonen ja toimistosihteeri Hilkka Lehtovirta Hilkan läksiäisjuhlassa. 4 | Metsänhoitaja 4•2012 SHUTTERSTOCK Metsänhoitajaliiton toimistosihteeri Hilkka Lehtovirta jäi eläkkeelle tehtävästään 30.9.2012. Hilkka tuli monelle liiton jäsenelle tutuksi, varsinkin jäsenyyteen ja Pienoismatrikkeliin liittyvissä kysymyksissä. – Haluan lämpimästi kiittää kaikkia Metsänhoitajaliiton jäseniä yhteistyön vuosista. Kiitos kuuluu myös työtovereille ja liiton hallinnossa mukana olleille, entisille ja nykyisille toimijoille, joiden kanssa sain tehdä yli kaksikymmentä vuotta yhdessä töitä jäsenistömme eteen. Muistan teitä kaikkia lämmöllä. Kiitos myös ihanista läksiäisistä, jotka kanssanne sain viettää. Hilkan seuraaja Päivi Toivonen aloitti kokoaikaisena toimistoassistenttina liiton toimistolla 1.10. alkaen. Päivi on ottanut jo aiemmin hoitamiensa maksuliikenteen ja Metsänhoitaja-lehden ilmoitusmyynnin lisäksi vastuulleen Hilkalta perimänsä jäsenyyteen ja tuotemyyntiin liittyvät toimistotehtävät. Metsänhoitajaliiton valtuusto kokoontui Helsingissä syyskokoukseen marraskuun puolivälissä. Liiton toimintasuunnitelma ja budjetti hyväksytty vuodelle 2013 Metsänhoitajaliiton valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 15.11.2012 Helsingissä. Kokouksen alussa maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen alusti osallistujia metsälakien muutoksista, metsäpoliittisen selonteon valmistelun aloittamisesta sekä ministeriön omasta organisaatiouudistuksesta. Lisäksi toiminnanjohtaja Tapio Hankalalle myönnettiin Akavan hopeinen palvelusvuosimerkki. Kokous myös hyväksyi liiton sääntömuutoksen, jolla säännöt päivitettiin uuden yhdistyslain mukaisiksi. Lisäksi ensi syksynä kaudelle 2014–2017 valittavan valtuuston kokoa pienennettiin viidellä hengellä 22:een. Uuden valtuuston 20 jäsentä ja heille varajäsenet valitaan postivaalilla, lisäksi Helsingin ja Joensuun metsäylioppilaat valitsevat molemmat suoraan yhden valtuutetun ja hänelle varajäsenen. Valtuuston koon pienentämisen taustalla on takavuosista selvästi vähentynyt vaaliehdokkaiden määrä ja toisaalta se, että Metsänhoitajaliiton valtuusto on ollut poikkeuksellisen suuri suhteessa jäsenmäärään (1 % jäsenistä valtuustossa). Valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelman, jäsenmaksut ja talousarvion vuodelle 2013. Jäsenmaksuihin ei tule korotusta tulevana vuonna. Seitsenkertainen triatlonin Suomen mestari, EM-pronssimitalisti, nelinkertainen maastopyöräilyn Suomen mestari, oman alansa huipputiedemies, tohtori alle kolmikymppisenä ja yksityisyrittäjä. Tätä kaikkea on Metsäpäivien Urafoorumilla torstaina 8.11.2012 julkistettu Metsänhoitajaliiton Vuoden metsänhoitaja Mikko Vastaranta. – Mikko on todellinen metsien monikäytön mallioppilas ja sopisi roolimalliksi alalle kuin alalle, sanoo liiton puheenjohtaja Tuula Jusko valintaperusteista. – Hän on onnistunut yhdistämään metsäluonnonvaramme tarjoamat mahdollisuudet niin työssään menestyvänä tutkijana kuin huippuurheilijana treenatessaan. Lue Mikon haastattelu tämän lehden sivulta 32. Valtion tutkimuslaitoskentällä kuohuu Valtion tutkimuslaitosrakennetta, tutkimuksen rahoitusta ja ohjusta esitetään uudistettavaksi vuosien 2014–2016 aikana. Hallituksen on tarkoitus päättää sektoritutkimuksen uudistamisen suurista linjoista lausuntokierroksen jälkeen joulukuussa. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys Metsäntutkimuslaitoksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistämiseksi Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi valmistuu samoihin aikoihin. Esitys merkitsee toteutuessaan nopeaa ja syvälle käyvää muutosta tutkimuslaitosten rakenteeseen ja toimintaan, tutkimuksen rahoitukseen, laitosten ja yliopistojen yhteistyöhön sekä tutkimustarpeiden määrittämiseen ja toiminnan ohjaamiseen. Tutkimuslaitosten kokoaminen nykyistä suuremmiksi yksiköiksi on perusteltua, mutta myös suurten laitoskokonaisuuksien kohdalla tulee turvata mahdollisuus laitosrajat ylittävään tutkimukseen. Esityksen nopea aikataulu ja kilpailutettavaksi suunnitellun rahoituksen suuri osuus vaarantavat pitkäjänteisen korkeatasoisen tutkimuksen sekä henkilöstön aseman uudistuksessa. Myös tutkimustarpeiden määrittely ja toiminnan ohjaaminen ovat haasteita suunnitellussa mallissa. Metsänhoitajaliitto pitää tärkeänä uudistuksen huolellista jatkovalmistelua niin aikataulun, tutkimuksen rahoituksen ja ohjauksen kuin myös henkilöstön aseman osalta. Uudistuksen suunnittelussa tulee varmistaa pitkäjänteisen, monipuolistuvan ja yhteiskunnalliselta merkitykseltään kasvavan metsäntutkimuksen edellytykset luonnonvara- ja biotalouden kehittyvässä kentässä sekä henkilöstön asema uudistuksessa. Metsänhoitajaliitto toimii aktiivisesti uudistusta valmistelevissa taustaryhmissä ja muussa vaikuttamisessa tavoitteidensa mukaisesti. Uusi jäsentietopalvelu lanseerataan ensi vuonna – nimikilpailu ratkeaa joulukuussa! Marraskuun alussa kaikille jäsenille lähetetty kysely koskien uudessa verkkopalvelussa julkaistavien tietojen näyttämistä saavutti kannatusta. Luvan tietojensa julkaisuun uudessa palvelussa antoi jopa 90 % kyselyyn määräajassa vastanneista. Verkkosivujen kautta toimiva jäsentietojen katselu otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa. Uudistuksen etenemisestä viestitään aktiivisesti niin Metsänhoitaja-lehdessä, verkkosivuilla kuin myös sähköisissä jäsenkirjeissä. Palvelun nimikilpailun voittaja päätetään hallituksen joulukuun kokouksessa ja kilpailun voittaneelle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Mikäli et ole saanut lupakyselyä vastattavaksesi, otathan yhteyttä Metsänhoitajaliiton toimistoon. Metsänhoitaja 4•2012 | 5 Kuvat: Ilkka Norjamäki ja Anna-Leena Simula, Indufor Oy Tansanian eteläisellä ylämaalla kaikki kynnelle kykenevät istuttavat nyt puita, joten taimituotanto on kovassa kasvussa. Anna-Leena Simula, johtava metsäasiantuntija, Indufor Oy Kehitysministeri Heidi Hautalan alkukesästä Tansaniaan tekemän vierailun yhteydessä kysyttiin, miksei Suomen Tansanialle antamasta metsäkehitysavusta tule jo valmista, onhan apua annettu jo liki 40 vuotta. Metsäavun instrumentteja onkin reivattu uuteen asentoon: Tansanian metsäakatemialla ja vastuullisella yksityismetsätaloudella voisi olla nykyistä paljon merkittävämpi rooli luonnonvarojen hallinnassa. Tansanian metsäakatemiasta ja sosiaalisesti vastuullisesta metsätaloudesta mallia muille Afrikan maille T ansanian metsäsektori on viimeisten 10–15 vuoden aikana ollut isojen muutosten kourissa. Nopeasti kasvanut väestö on luonut isoja paineita luonnonvaroihin niin kaskiviljelyn kuin puuhiilen poltonkin kautta. Metsää on tuhoutunut liki puoli miljoona hehtaaria vuodessa. Suomen tuen avulla tehdyn kansallisen metsäinventoinnin alustavien tulosten mukaan metsää ja puustoista metsämaata on jäljellä noin 32 miljoonaa hehtaaria. Tämän kehityksen ei kuitenkaan tarvitse jatkua lohduttomana loputtomiin, sillä Tansania on luonnonvaroiltaan varsin rikas maa. Viime vuosina maaperästä on löytynyt huomattavia määriä niin kaasua, kultaa, hiiltä, Metsänhoitaja 4•2012 | 7 Kovan talouskasvun myötä infrastruktuuria kehitetään vauhdilla, mikä lisää tolppien ja ratapölkkyjen kysyntää. Tanzania Forest Servicen Pinus Patula- ja eukalyptusviljelmät kumpuilevat maastossa. öljyä kuin uraaniakin. Kullankaivuusta tullee vuonna 2025 jo 10 % kansantuotteesta, kun tällä hetkellä osuus on 3 %. Kaasuvarojen valjastaminen järkevästi kotimaiseen käyttöön puolestaan merkitsisi, että vuosikymmenessä voitaisiin puuhiilen käyttöä vähentää merkittävästi ja säästää metsää. Tällä hetkellä liki 90 % väestöstä käyttää puuhiiltä pääasiallisena energialähteenä. Myös nuori väestö voi olla dynaaminen voimavara, jos ammatillisesta koulutuksesta huolehditaan ja pystytään luomaan riittävä teollisuuspohja. Toistaiseksi väestönkasvua pääasiassa kauhistellaan ja ennakoidaan poliittisia levottomuuksia. Resurssikirous uhkana kehitykselle Luonnonrikkauksien käyttöön otto ei kuitenkaan tunnetusti ole mikään yksinkertainen juttu. Jos poliittista tahtoa ei löydy tulojen jakamiseen ja valtion koulutus-, terveys-, ja vesipalveluiden parantamiseen, resurssikirous saa yliotteen. Valtaeliitti syö hyödyt. Politiikoilta tarvitaankin naapurimaitaan viisaampaa johtajuutta, muuten saattaa käydä kuten Etelä-Afrikassa ja Nigeriassa; lakot johtavat ylilyönteihin ja jopa kuolonuhreihin. Etelä-Afrikassa kuoli äskettäin peräti 42 kaivostyöläistä ja kaksi poliisia platinakaivoksen levottomuuksissa, eikä tilanne ole vieläkään rauhoittunut. Tulonjaosta taistellaan. Miten sitten pienellä Suomella, jonka kehitysapuvarat ovat varsin rajalliset, voisi olla mitään kunnon osaa ja arpaa siinä, miten Tansania luonnonvarojaan hallinnoi ja millaisilla 8 | Metsänhoitaja 4•2012 Puuviljelmien laatukasvatuksessa on vielä runsaasti parantamisen varaa Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat ylpeitä puuviljelmistään. sopimuksilla myy kaivannaisiaan esimerkiksi kiinalaisille ja intialaisille? Suomesta tukea ja malli kehitykselle Yllättävää kyllä, Suomella voisi tulevaisuudessa olla merkittäväkin rooli siinä, millaisia johtajia Tansaniassa kasvatetaan ja miten metsätaloutta kehitetään. Tarvittavia instru mentteja on jo olemassa, nimittäin vuonna 2010 perustettu UONGOZI-instituutti sekä vastuullinen yksityismetsätalous-malli, jossa metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä rooli. Alun perin Suomen kehitysavulla oltiin perustamassa Tansaniaan Kestävän kehityksen instituuttia, jossa virkamiehiä koulutettaisiin hyvän hallinnon periaatteisiin ja kansainvälisissä neuvotteluissa pärjäämiseen. Matkan varrella tansanialaiset kuitenkin ehdottivat, että heidän suunnitelmissaan ollut virkamiesten johtajuusinstituutti yhdistettäisiin suomalaisten kaavailemaan laitokseen. Syntyi UONGOZI eli Institute of African Leadership for Sustainable Development, joka kouluttaa virkamiehiä mitä moninaisimmissa taidoissa strategioista tulosjohtamiseen. Instituutin ohjelmajohtajana toimii tohtori Tapani Vaahtoranta, joka on ollut muun muassa Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Suomessa. Kestävän kehityksen osalta instituutti nojaa vihreän kasvun kolmeen tukipilariin, joita ovat kestävä talouskasvu, köyhyyden vähentäminen ja ympäristön hoitaminen kestävästi. Vastuullisen johtajan puolestaan pitää toimia kollektiivisesti kaikkien kanssa ja yhteiseksi eduksi, eli hänen pitää tietää sosiaalinen vastuunsa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että johtavissa asemissa olevien virkamiesten pitää toiminnassaan noudattaa avoimuuden ja vastuullisuuden periaatteita muun muassa rahakkaita kaasu- ja öljysopimuksia laatiessaan. Täten ”top down”- kasvun rahavirrat eivät valu vääriin taskuihin. Vuosittaisen talouskasvun huidellessa 7-8 %:ssa, on iso vaara, että johtajilta pettää harkintakyky ja omat suut ovat liian lähellä. Sosiaalinen vastuu helposti unohtuu. Suomen Metsäakatemia esikuvana Instituutin alla toimii myös Tansanian metsäakatemia, joka on osa laajempaa luonnonvarafoorumia eli Green Growth Platformia. Metsäakatemia toimii Suomen metsäakatemialta hankitun franchaising -sopimuksen periaatteella. Päätavoitteena on luoda sosiaalista pääomaa keskinäisellä verkostoitumisella. Kun johtavat poliitikot, virka- ja tiedemiehet, opettajat, toimittajat, yrityssektori ja kansalaisjärjestöt oppivat kommunikoimaan keskenään, he löytävät aivan uusia ratkaisumalleja polttaviin metsä- ja ympäristöongelmiin. Ensimmäinen metsäakatemia järjestettiin toukokuussa eteläisellä ylämaalla, joka on Tansanian nopeakasvuisten plantaasimetsien ja metsäteollisuuden keskus. Osanottajille kerrottiin, että metsistä voidaan myös kestävästi hyötyä, Tansaniassa kun brittiperinteen seurauksena yleensä pitäydytään pitkälti ympäristön suojelun linjoilla. Toistaiseksi jopa metsähallinto ymmärtää varsin heikosti, mitä Suomella voisi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli siinä, millaisia johtajia Tansaniassa kasvatetaan ja miten metsätaloutta kehitetään. Tarvittavia instrumentteja on jo olemassa. kasvumahdollisuuksia, etenkin nopeakasvuiset istutusmetsät tarjoavat, jos niiden alaa laajennettaisiin ja teknistä metsäosaamista merkittävästi parannettaisiin. Tohtori Vaahtorannan mukaan ”Metsäakatemia otettiin vastaan varsin positiivisesti”. Osanottajista kaksi kolmannesta oli metsäsektorin ulkopuolisia, joten myös metsämiehet ja -naiset joutuivat tarkistamaan käsityksiään. Onkin syntynyt uusi tapa keskustella metsäasioista, nyt myös yritykset voivat tasavertaisina osallistua keskusteluun aikaisempaa paremmin. Sosialismin seurauksena yrityksiä pidetään edelleen kansakunnan vihollisina, vaikka talousjärjestelmä on Tansaniassa nykyään varsin kapitalistinen. Tuloa ja taitoja paikallisille metsänviljelijöille Metsäakatemialaiset tutustuivat myös Suomen tukemana viime vuosien aikana syntyneeseen yksityismetsämalliin, jossa metsänhoitoyhdistyksillä ja pienviljelijöillä on keskeinen rooli. Tässä työssä Indufor Oy:llä on ollut merkittävä rooli teknisenä asiantuntijana ja sparraajana. Työtä on tehty hartivoimin niin paikallistahojen kuin lähetystön metsäneuvonantaja Merja Mäkelän kanssa. Metsänhoitaja 4•2012 | 9 Metsänhoitoyhdistysten jäsenistä noin kolmannes on naisia. Heistä osa on leskiä, jotka ovat löytäneet turvaverkon yhdistyksistä. Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäsenet kokoustavat Matembwen kylässä. Miehet istuvat paikalliseen tapaan eri puolella salia kuin naiset. Tällä hetkellä ei kukaan tarkkaan tiedä, miten paljon Tansaniassa on yksittäisten ihmisten ja pienempien yritysten hallinnassa metsälöitä ja metsätilkkuja, mutta joka vuosi alue kasvaa nettomääräisesti huomattavasti. Tansaniasta ei vielä löydy laadukkaita tukkipuuleimikoita, mutta mahdollisuudet ovat merkittäviä. Kuva naapurimaasta Mosambikista. Tansanian eteläisellä ylämaalla 1 600–2 000 metrin korkeudessa, pienmetsälöt näyttäytyvät maisemassa mosaiikkina. Ajatuksena on ollut, että myös pienviljelijöiden pitää hyötyä kaupallisesta metsätaloudesta aikaisempaa enemmän, jotta maaseudulle syntyy työtä ja toimeentuloa. Tällainen ”bottom up”-kasvu hyödyttää suoraan maaseudun ihmisiä, ainakin silloin kun puun kasvattajat ymmärtävät, että yhteen hiileen puhaltamalla he voivat saada lisäarvoa puulleen ei vain paremman hinnan kautta, mutta myös teknisten metsätaitojen avulla. Sinällään pienviljelijöiden metsänistutus ei eteläisellä ylämaalla ole mikään uusi asia, vaan he ovat istuttaneet miljoonia puita viimeisten liki parinkymmenen vuoden aikana. Mallia on saatu niin hallituksen Sao Hillin metsäplantaaseilta, kansalaisjärjestöiltä kuin kirkoltakin. Myös kunnat ja koulut ovat heiluttaneet lippua puunistutuksen puolesta kaikenlaisten kampanjoiden turvin – usein kuitenkin ympäristöä suojellakseen. Vasta kun metsähallinto nosti muutama vuosi sitten roimasti hallinnollisesti määritellyn plantaasipuun hintaa, ihmisten silmät aukesivat: puissa kasvaa rahaa. Tansanialaisen puun menekkiä on merkittävästi lisännyt paitsi oman maan talouskasvu ja rakennusbuumi myös se, että Kenian plantaasit ovat melko tiukan hakkuukiellon alaisina. Tansaniassa metsänomistus on nosteessa Metsänhoitoyhdistysten jäseniä kannustetaan luomuviljelyyn kotipuutarhoissaan, jotta kassa karttuu ja ruokavalio monipuolistuu. 10 | Metsänhoitaja 4•2012 Tällä hetkellä ei kukaan tarkkaan tiedä, miten paljon Tansaniassa on yksittäisten ihmisten ja pienempien yritysten hallinnassa olevia isom- pia tai pienempiä metsälöitä ja metsätilkkuja. Arviot liikkuvat 50 000-100 000 hehtaarin tuntumassa, mutta joka vuosi alue kasvaa nettomääräisesti huomattavasti. Isoilla metsäyrityksillä plantaaseja on noin 40 000 hehtaaria ja käyttämättömiä maavarauksia ainakin 130 000 hehtaaria, Tanzanian Forest Service puolestaan hallinnoi noin 85 000 hehtaaria. Tällä hetkellä metsänhoitoyhdistyksiä on jo runsaat 30 ja määrä on kasvussa. Yhdistysten jäsenmäärät vaihtelevat melkoisesti: 50:stä 100:aan. Metsänhoitoyhdistyksillä onkin aikamoinen metsänvalistus edessään, jotta pienviljelijät tosissaan ymmärtäisivät, että koko puun arvoketjussa siemenestä markkinoille pitää saada parannusta aikaan. Mitä tahansa siemeniä ei puskista kannata kerätä taimitarhalla idätettäväksi, taimikkoja pitää hoitaa ja perata, estää metsäpalot, karsia... Yhdistykset ovat suuruuden edusta hyötyäkseen perustaneet viisaasti myös yhdistyksen omistamia yhteismetsiä. Puiden kasvua odotellessa tuloja saadaan muista lähteistä Yksi isoimmista ongelmista on kuitenkin köyhyys. Ihmiset hakkaavat metsätilkkujaan aivan liian keskenkasvuisina, sillä he tarvitsevat rahallista hätäapua milloin mihinkin tarkoitukseen: koulumaksuihin, lääkkeisiin, hautajaisiin ja häihin. Jotta odotettavissa oleva arvokasvulisäys ei jäisi saamatta, suomalasten tuella on edistetty myös kanojen kasvatusta, soijapavun tuotantoa ja orgaanista vihannesviljelyä kotipuutarhoissa. Puiden varttumista odotellessa voi myydä vaikka munia tai kanankoipia. Yksityismetsätaloushankkeen tulossa olevassa jatkohankkeessa kaavaillaankin sellaisen Tree Farming Grant-systeemin perustamista, jolla rahapulaa voitaisiin helpottaa. Mitään lahjarahaa ei kuitenkaan anneta, vaan vasta kun omistaja on perustanut taimikkonsa kestävän kehityksen periaatteella, hän saa puolet perustamiskustannuksista takaisin. Uusia yhteistyön mahdollisuuksia Yhteenvetona voi todeta, että UONGOZI-instituutin Green Growth Platformilla ja siihen liittyvällä metsäakatemialla voi jatkossa olla iso rooli Tansanian ohjaamisessa vihreän kasvun ja tasaisen tulonjaon tielle. Edellytyksenä on, että instituutille turvataan riittävä rahoitus ja että sillä on mahdollisuus nostaa esiin epäkohtia. Suomi instituutin suurimpana tukijana voisi vaikuttaa siihen, miten nämä edellytykset ovat olemassa. Green Growth Platformissa ja Metsäakatemiassa yhdistyisivät näin sekä Tansanian että Suomen edut. Parhaassa tapauksessa instituutti voisi kehittyä yleisafrikkalaiseksi toimijaksi sosiaalisesti vastuullisen metsänkasvatuksen ja vihreän kasvun saralla. Siitä voisi näin tulla esimerkki uudenlaisesta Suomen ja Afrikan välisestä yhteistyöstä, joka ei enää perustu avunantajan ja avunsaajan periaatteelle. • Metsänhoitaja 4•2012 | 11 Marika Lehtola FM & DI, asiantuntija, Työterveyslaitos Mitä kuuluu metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle? Metsämiesten Säätiö tukee työhyvinvointia edistäviä hankkeita metsäalan organisaatioissa. Mitä työhyvinvointi on? ”Kymmentuntinen työpäivä takana. Selkä jumissa, mutta ei millään jaksaisi lähteä iltalenkille. Ylihuomenna on taas reissupäivä edessä ja lapset mököttävät, kun en koskaan ehdi katsomaan heidän harjoituksiaan. Tänään oli lehdessä juttua lakimuutoksesta, taitaa olla jonkin sortin fuusio edessä. Mitähän minun työlleni käy? Milloinkahan ehtisin selvitellä niitä viestintäpuolen lisäopintoja? Huomenna on muuten palaveri, jossa se yksi tyyppi jaksaa aina vähätellä minun tekemisiäni. Jaa-a, onkohan meillä vielä kaapissa päänsärkylääkettä?” Lainaus elävästä elämästä on totta monen kohdalla. Mitä työhyvinvointi merkitsee sinulle? Onko työsi mielekästä? Onko työssäsi haasteita sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän? Löytyykö ympäriltäsi mukavia työkavereita? Koetko työympäristösi turvalliseksi? Vastauksia on paljon ja yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa. Työterveyslaitos on määritellyt tämän haasteellisen työhyvinvointi-termin seuraavasti: työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Työhyvinvointi on siis osa arkipäiväämme - se syntyy työssä ja työtä tehdessä. Työhyvinvointia metsäalalle Työhyvinvointia ei saa unohtaa metsätaloudessa meneillään olevien mittavien raken12 | Metsänhoitaja 4•2012 nemuutosten keskellä. Metsälait ovat muuttumassa, puunkorjuukonsepti ei toimi enää entisellä tavalla, työtehtävät ja organisaatiot muuttuvat ja työvoimapula ammattitaitoisista metsureista ja metsäkoneenkuljettajista vaivaa monen mieltä. Toisaalta mietityttää, miten tulevaisuudessa pystytään saavuttamaan esimerkiksi metsäbioenergian tuotannolle suunnitellut määrätavoitteet. Ja kaiken tämän ohella kannattaisi muistaa, että nimenomaan hyvinvoiva työntekijä tekee hyvää ja tuottavaa työtä. Metsäalan työhyvinvointiasioihin pureudutaan Metsämiesten Säätiön rahoittamalla ja Työterveyslaitoksen koordinoimalla Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalla. Vuonna 2012 alkanut ohjelma on poikkeuksellinen paristakin syystä. Kyseessä on kokonaisen toimialan kattava kehittämisohjelma, jollaisia ei ole toteutettu aiemmin, ja jonka toimintaa on verrattu Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitran) toimintaan metsätaloudessa. Tukea teemojen mukaisille hankkeille Ohjelman aloitusta edelsi esiselvityshanke, jolla haluttiin kartoittaa yhdessä toimialan kanssa sitä koskevat tärkeimmät kehittämisaiheet. Selvityksen yhteydessä esiin nousseet kehittämisaiheet koottiin neljäksi pääteemaksi: 1. Työhyvinvointi muutoksissa, 2. Metsätalouden tulevaisuuden työ ja osaa- misen kehittäminen, 3. Työterveyshuolto metsätaloudessa, ja 4. Työhyvinvoinnin mittarit metsätaloudessa. Käytännössä kehittämisohjelmalla parannetaan alan työhyvinvointia käynnistämällä aiemmin mainittujen pääteemojen aihealueisiin kuuluvia konkreettisia kehittämishankkeita. Tämän on mahdollistanut Metsämiesten Säätiön merkittävä panostus asiaan: Säätiö rahoittaa työhyvinvointihankkeita noin 300 000 eurolla vuodessa useamman vuoden ajan. Kun tähän lasketaan lisäksi organisaatioiden kehittämishankkeisiin laittama oma raha, nousee työhyvinvointiin sijoitettu kokonaispanos yli miljoonaan euroon. Organisaatiolähtöiset hankkeet ohjelman keskiössä Vuonna 2012 työhyvinvoinnin kehittämishankkeita käynnistettiin 10 kappaletta. Niillä pyritään lisäämään laajalla rintamalla muun muassa alalla toimivien toimihenkilöiden, metsäkone- ja kuljetusyrittäjien, metsäkoneenkuljettajien ja metsureiden työhyvinvointia. Yhtenä kohderyhmänä ovat myös työterveyshuollot, jotka voivat toiminnallaan pidentää metsäammattilaisten työuria ja edistää alalla jaksamista. Kehittämishanketoimijoista kaksi, Suomen Metsäkeskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu, selvittävät miten organisaatiomuutosta voidaan toteuttaa hallitusti, minkälaisia toiMetsänhoitaja 4•2012 | 13 minta- ja johtamismalleja tähän tarvitaan ja miten tukea työntekijää sekä hänen urasuunnitelmiaan työtehtävien muuttuessa. Tampereen ammattikorkeakoulu, METO Metsäalan yrittäjät ry ja Työterveyslaitos pyrkivät valottamaan alan työntekijöiden työn henkistä sekä fyysistä kuormitusta ja laatimaan toimivia keinoja kuormituksen vähentämiseksi, esimerkiksi henkilökohtaisella valmennuksella ja luontoliikunnalla. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan hankkeessa puolestaan kehitetään ja testataan uusia menetelmiä yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistyön lisäämiseksi. Miten sinä voit vaikuttaa työhyvinvointiasioihin, hyötyä kehittämisohjelmasta ja varsinkin meneillään olevista hankkeista? Mahdollisuuksia on monia: suunnittele oma työhyvinvoinnin kehittämishanke tai osallistu meneillään oleviin hankkeisiin tai kehittämisohjelman tilaisuuksiin tai voit vaikuttaa tukemalla kehittämishankkeita niitä rahoittamalla. Ja erityisesti: muista seurata kehittämisohjelman ja hankkeiden etenemistä, sillä saadut tulokset jaetaan kaikkien käyttöön! • KIINNOSTUITKO METSÄTALOUDEN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESTÄ? Nyt sinulla on mahdollisuus suunnitella työhyvinvoinnin ammattilaisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa kehittämishanke alalla työskentelevien hyvinvoinnin parantamiseksi! Idean saatuasi ota heti yhteyttä kehittämisohjelman koordinaattoriin, Marika Lehtolaan (metsahyvinvointi@ ttl.fi, puh. 043 824 1343). Metsämiesten Säätiö rahoittaa konkreettisia työhyvinvoinnin kehittämishankkeita noin 300 000 eurolla vuosittain. Säätiön hakuaika on voimassa 1.12.2012 - 31.1.2013. Lisätietoa kehittämishankkeen nettisivuilta www.metsahyvinvointi.fi tai metsahyvinvointi@ttl.fi Tuula Jusko MMM, KM henkilöstöasiantuntija, Suomen metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan rahoitus- ja tarkastuspalvelujen johtava esittelijä Heikki Vähätalo kiteyttää ryhmäkeskustelun antia. Työhyvinvointi syntyy toimivista prosesseista Metsäkeskuksessa panostetaan muutosten myllerryksessä työhyvinvointiin Metsämiesten Säätiön tuella M etsäkeskuksessa on tapahtunut monia suuria muutoksia. Vuoden alussa 13 alueellista ja itsenäistä metsäkeskusta ja osa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion henkilöstöä yhdistettiin ja niistä muodostui valtakunnallinen Suomen metsäkeskus. Samanaikaisesti valtion rahoittamat julkiset palvelut ja liiketoiminta eriytettiin. Organisaatiomuutosten lisäksi käynnissä on merkittäviä toiminnallisia muutoksia: asiakaspalvelu muuttuu yhä enemmän sähköiseksi ja metsävaratiedon inventointimenetelmää sekä tietoihin perustuvia tuotteita ja palveluita uudistetaan. Alueellisissa metsäkeskuksissa valmistauduttiin muutoksiin järjestämällä viimeisen parin vuoden aikana useita muutosvalmennustilaisuuksia. Vaikka tilaisuudet onnistuivat hyvin, palautteista ilmeni, että pelkkä muutoksista tiedottaminen ei riitä. Tarvitaan menetelmiä konkretisoida työssä tapahtuvia muutoksia. Muutospajatyöskentelystä tukea uudistukseen Keväällä 2012 käynnistettiin Metsäkeskus muutoksessa -projekti Metsämiesten Säätiöstä saadun apurahan tukemana. Hanke toteutetaan yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Työn tavoitteena on tukea työn yhteistä kehittämistä ja luoda työkaluja työn sujuvuuden edistämiseen. Projektissa kokeillaan Työterveyslaitoksen Muutospaja-työskentelymallia kahteen toiminnan osa-alueeseen. ”Muutospajatyöskentelyssä kytketään yhteen uudistuva organisaation toiminta ja arkipäivän työssä kohdatut haasteet. Tavoitteena on kehittää arjen työtä niin, että uudet toimintatavat, työnjaot ja työvälineet vievät muutosta eli Metsäkeskuksen uudistumista eteenpäin”, toteaa tiimipäällikkö Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitokselta. Työstettävät ideat henkilöstöltä Metsäkeskuksessa muutospajatyöskentelyn kohteiden valintaa varten toteutettiin kesällä henkilöstökysely intranetissä ja aineistoa täydennettiin myös haastatteluin. Kokeilun kohteet päätettiin suunnittelutyöpajassa, johon osallistuivat johdon lisäksi myös pääluottamusmiehet. Työskentelyn kohteeksi valittiin johtamisen prosessi ja metsätietopalveluissa työskentelevien metsäneuvojien työtehtävämuutokset. Metsätietopalvelujen ensimmäinen työpaja pidettiin lokakuun lopussa. ”Metsäneuvojien toimenkuvassa on inventointimenetelmien kehittymisen ja liiketoiminnan eriyttämisen myötä tapah- Metsäkeskuksen muutospajatyöskentelyä. Muutostyöpajassa ajatuksia vaih tamassa Jorma Kuhmanen ja Tarja Hämäläinen Etelä-Savosta, Risto Mulari PohjoisPohjanmaalta ja Minnamari Tuov inen Lounais-Suomesta. tunut erittäin suuria muutoksia. Muutospajatyöskentely tarjosi uudenlaisen työkalun muutosten konkretisointiin ja siksi lähdimme innolla mukaan kokeiluun, kertoo metsätietopalvelujen päällikkö Jorma Jyrkilä. Oman työn arvioiminen tuo käytännöllisyyttä Metsäkeskuksessa muutospajatyöskentelyyn kuuluu viisi puolen päivän mittaista tapaamista ja tapaamisten välissä tehdään oman työn arviointiin liittyviä tehtäviä. Tätä osallistujien omasta työstään keräämää aineistoa jäsennetään työpajatapaamisissa yhdessä erilaisten analyysimallien avulla. Arjen työstä kerätty aineisto pitää kehittämisen käytännönläheisenä, mallit puolestaan auttavat tulkitsemaan työtilanteita uudella tavalla ja näkemään ratkaisumahdollisuuksia kokonaismuutoksessa. Työskentelyn tavoitteena on saada jäsentynyt ja jaettu käsitys siitä, miten työ on kehittynyt, mitkä ovat nyt sen keskeiset haasteet ja sujuvan työn tekemisen esteet. Silloinkin kun organisaation muutokset ovat huolellisesti valmisteltuja, uudet käytännöt rakennetaan vasta yhteisessä toiminnassa ja arjen työssä. Tätä muutospajatyöskentelyllä pyritään tukemaan. Yhteisen analyysin pohjalta rakennetaan kehittämiskokeiluja, joilla meneillään olevaa muutosta viedään eteenpäin ja lisätään työn mielekkyyttä ja sujuvuutta. Muutosten tunnistamisesta toiminnan kehittämiseen Metsäkeskuksessa metsätietopalvelujen ensimmäisessä pajatapaamisessa keskityttiin selvittämään, millainen muutos työssä, prosessissa, asiakaskunnassa ja työn tuotoksissa on tapahtunut. Metsäneuvojien tehtävien muutoksia on miettimässä myös rahoitus- ja tarkastuspalvelujen, metsäalan edistämispalvelujen ja asiakkuuspalvelujen edustajia. ”Yhteistyön tekeminen yli prosessi- ja alue- rajojen on aina hyödyllistä. Voimme oppia paljon toisiltamme”, toteaa pajatapaamisessa mukana ollut Pohjois-Pohjanmaan rahoitus- ja tarkastuspalvelujen johtava esittelijä Heikki Vähätalo. ”Työpajatyöskentelyssä vastauksia ei saatu valmiina vaan se haastoi pohtimaan muutoksia uudella tavalla”, Vähätalo jatkaa. Johtamisen prosessin osalta työ käynnistyy joulukuussa. Molempien muutospajojen kokemukset kootaan ja arvioidaan. Tämän jälkeen voidaan päättää, voisiko muutospajoissa kokeiltu kehittämisen tapa ja välineet olla käytössä laajemminkin toiminnan kehittämisessä. Työterveyslaitos tekee hankkeesta myös vaikuttavuustutkimusta, jossa uusien toimintatapojen ja kehittämisen keinojen leviämistä seurataan. Metsäkeskuksessa ylin johto on tiiviisti mukana työssä. Projektia ohjaa hallintojohtaja Jorma Tolonen: ”Työhyvinvointi syntyy työssä ja työtä tehden. Oleellista on, että prosessi ja tehtävät on yksiselitteisesti kuvattu ja vastuujako selvä. Muutospajatyöskentely yn panostamalla haemme tukea näiden asioiden esittämiseen. Kerromme työn tuloksista avoimesti. Toivottavasti kokemuksista on hyötyä myös muille metsäalan toimijoille työhyvinvointiasioiden kehittämisessä”, toteaa Tolonen. • METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2013 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2013 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • metsäkulttuuri, • koulutus, • viestintä ja • hyvinvointi. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.fi > Apurahan hakeminen Siellä on myös linkki apurahojen haku- ja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2012-31.1.2013. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2013 apurahat maksetaan. Metsänhoitaja 4•2012 | 15 lakipalsta Matti Kukko Asianajaja, Asianajotoimisto Bützow Oy SHUTTERSTOCK laadittu velvoittaviksi normeiksi. Niiden tavoitteena on ehkäistä ennalta pahoinvointia työelämässä. Ennaltaehkäisyn pettäminen Henkinen hyvinvointi ja oikeudelliset ohjeet Kuormitusvirhe Työn virheellinen kuormitus ja työntekijän häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu vaarantavat työntekijän terveyttä ja aiheuttavat työntekijälle henkistä pahoinvointia. Pahoinvoinnin syyn sekä työnantajan vastuun selvittäminen on useimmiten haasteellinen tehtävä. Mitä sanoo laki? Miten kasvavasta pahoinvoinnista työyhteisössä voidaan oikeusohjeilla ja oikeilla toimenpiteillä päästä eroon? T Varatuomari Matti Kukko, Asianajotoimisto Bützow Oy. 16 | Metsänhoitaja 4•2012 yösopimuslain (TSL) 2 luvun 1 §:n mukaan työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Syrjintäkiellosta ja tasapuolisesta kohtelusta säädetään luvun 2 §:ssä. Välitön ja välillinen syrjintä määritellään yhdenvertaisuuslain 6 §:ssä. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 6 § velvoittaa työnantajaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa työelämässä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Jos ennaltaehkäisy ei toimi ja työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla tai jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa tämän terveyttä vaarantavaa tai haittaavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä käytettävissä olevin keinoin toimiin kyseisen epäkohdan poistamiseksi (TTurvL 25 ja 28 §). Tässä yhteydessä on syytä todeta, että TTurvL:ssa ei ole rangaistusnormia sen varalta, että työnantaja laiminlyö mainitut korjaustoimet. Työturvallisuuslakiin (TTurvL) perustuen työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä työssä sekä tarkkailemaan työolosuhteiden ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn terveellisyyteen (8§). Työntekijöiden määrästä riippumatta työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma terveellisyyden edistämiseksi (9§). Työntekijän velvollisuutena on välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa sellaista häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa vaaraa tai haittaa työtoverin terveydelle (18§). Säännökset on Virheellisessä työkuormituksessa voi olla kyse esimerkiksi liiallisesta tai liian vähäisestä työtaakasta, virheellisistä työasennoista tai liikkeistä tai huonoista työjärjestelyistä. Paras tietolähde on työntekijä itse. Hänen on avattava suunsa ja viestittävä asiasta suoranaiselle esimiehelleen välittömästi, tai vaihtoehtoisesti luottamusmiesportaan tai työsuojeluvaltuutetun kautta. Työntekijän suostumuksin myös työterveyshuolto on useimmiten syytä osallistaa heti alusta saakka mukaan selvittämään asiaa, jos työntekijä oireilee kuormituksen johdosta. Ratkaisukeinoina voivat olla liiallisen tieto- ja työkuorman keventäminen, yhdenvertaisempi työn jakaminen sekä työntekoa haittaavan kiireen parempi haltuunotto. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu voi ilmetä painostuksena, loukkauksina, nimittelynä, jättämisenä työporukan ulkopuolelle tai muuna työpaikkakiusaamisen muotona. Näissäkin tilanteissa paras tietolähde ja toimija on negatiivisen kohtelun kokeva työntekijä itse. Hänen on ilmoitettava häirinnästä häiritsijälle ja ellei se tehoa, tulee ilmoitus tehdä esi- miehelle. Kissan nostaminen esimiehen pöydälle saattaa olla kuitenkin mutkan takana, jos työntekijä on psyykkisesti sairastunut. Näissä tilanteissa myös työterveydenhuolto on avainasemassa. Työntekijän tulee olla siihenkin nähden aktiivinen. Työntekijän pyynnöstä työterveyslääkäri voi lääkärintodistuksen muihin tietoihin kirjoittaa käsityksensä ja aloitteensa toimintatavasta viestiksi työnantajalle ristiriitojen purkamiseksi. Tapausta tulisi käsitellä siten, että paikalla ovat lisäksi työnantajan edustajana henkilöstöpäällikkö ja työntekijää avustava työsuojeluvaltuutettu. On kaikin keinoin pyrittävä estämään työntekijän psyykkiseen diagnosointiin perustuva sairastelu- ja työkyvyttömyyskierre. Avoimuus on avainsana. Ristiriidan konfliktoituminen johtaa sisäisiin käräjiin työyhteisössä. Haetaan esiin vain syyllistä. Peli on menetetty ja johtaa pahimmassa tapauksessa työsuhteen päättymiseen. Muutos vaatii avoimuutta ja vuorovaikutustaitoja Jos osapuolten aloitteellisuuden perusteella sen sijaan haetaan vastausta siihen kysymykseen, miten ristiriita voitaisiin asiallisesti selvittää työyhteisössä ja miten löytää yhdessä toimiva ratkaisu ristiriidan päättämiseksi, niin tämän kysymyksen ratkaisemisesta hyötyvät sekä työnantaja että työntekijät. Faktat on nostettava pöydälle. Asian prosessointi voi tapahtua vaiheittain. Voiton hedelmänä on pahoinvoinnin kääntyminen hyvinvoinniksi työyhteisössä, kun epäkohta on yhdessä tunnistettu ja päätetty korjaavista toimista. Keskusteleva ja avoin työyhteisö osaa myös helpommin erottaa erimielisyydet kiusaamisesta. Tämä edellyttää hyvää johtamiskulttuuria ja oivallisia vuorovaikutustaitoja ja – kanavia työnantajan ja työntekijöiden välillä työyhteisössä. • Maksutonta lakineuvontaa jäsenille! Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on jäsenetuna mahdollisuus saada yksityiselämään liittyvää lakineuvontaa Bützowin lakimiehiltä. Kun pohdit, miten kannattaisi edetä asuntokauppariidan selvittelyssä, miten voit siirtää varallisuutta sukupolvelta toiselle tai mitä hyötyä on avioehtosopimuksesta, voit saada vastaukset kysymyksiin Bützowin asiantuntijoilta. Maksuttoman neuvonnan edellytyksenä on, että lakimies voi selvittää asian puhelimitse asiakirjoihin perehtymättä. Jos asiaa ei voida selvittää puhelinkeskustelun aikana, on Bützowin lakimiehen kanssa mahdollista sopia maksullisesta toimeksiannosta. Puhelinneuvonta arkisin klo 10–16 numerossa (09) 431 531 (Helsinki), (03) 612 5501 ja (03) 612 1944 (Hämeenlinna) tai (03) 313 82 800 (Tampere). Voit soittaa mihin tahansa numeroista. Soittaessasi sinun tulee ilmoittaa Metsänhoitajaliiton jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. Metsänhoitaja 4•2012 | 17 Krista Korpela-Kosonen Istutko itsesi sairaaksi? Liikkumattomuus on vakava terveysuhka. L iikkumaton elämäntapa on maailmanlaajuinen kansanterveysuhka, uutisoivat lukuisat tiedotusvälineet viime kesänä. Pontta uutisoinnille antoi arvostetussa tiedelehdessä Lancetissa julkaistu tutkimus, jonka mukaan liikunnan puute on jo tupakoinnin ja lihavuuden kaltainen kroonisia sairauksia aiheuttava riskitekijä. Liikunnan puutteen katsotaan aiheuttavan 6 prosenttia sydän- ja verisuonitaudeista, 7 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta sekä 10 prosenttia rinta- ja paksusuolen syövistä. Vuonna 2008 lähes joka kymmenes maailmalla raportoidusta 57 miljoonasta kuolemasta on arvioitu riittämättömän liikunnan aiheuttamaksi. Moni istuu 6 tuntia päivittäin Suomessa 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia. Istuminen on fyysistä passiivisuutta ja useimmille lihaksille lähes täydellinen lepotila. Liika istuminen vaarantaa terveyttä enemmän kuin yleisesti tiedetään. Runsaaseen istumiseen liittyy rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan, verenpaineen ja vyötärön ympärysmitan epäedullisia muutoksia. Juuri nämä muutokset lisäävät mm. 18 | Metsänhoitaja 4•2012 tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Liiallista istumista pidetään myös lihavuusepidemian yhtenä keskeisenä syynä. Ruutuviihde vie aikaa liikunnalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä vuosittain. Viimeisimmät tiedot keväältä 2011 kertovat, että noin viidennes 15–64-vuotiaista suomalaisista ei harrasta lainkaan säännöllistä liikuntaa. Myönteistä on se, että vapaa-ajan liikunta on jatkuvasti lisääntynyt jo 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Vuonna 2011 reilu puolet aikuisväestöstä ilmoitti harrastavansa vapaaajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Riittävästi kestävyyttä ja lihaskuntoa harjoittavaa terveysliikuntaa harrastaa kuitenkin vain noin 12 prosenttia aikuisväestöstä, kun vertailukohtana ovat UKK-instituutin laatimat suositukset. Siinä missä vapaa-ajan liikunta on jatkuvasti lisääntynyt, on työmatkaliikunta yhä harvinaisempaa 1980-luvun huippuvuosiin verrattuna. THL:n kyselyn mukaan vuonna 2011 noin kolmannes työssä käyvistä käveli tai pyöräili työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivittäin. Vähintään puoli tuntia työmatkaliikuntaan käytti päivittäin noin joka kuudes työssä käyvä suomalainen. Vapaa-ajalla liikuntaan käytettävästä ajasta kilpailevat lukuisat muut harrasteet. Etenkin ruutuviihde nielee tuntuvasti enemmän arvokkaita vapaa-ajan tunteja kuin liikuntaharrastuksille liikenee. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen viettää TV:n ja tietokoneen äärellä vapaa-aikaa lähes kolme tuntia päivittäin. Liikuntaan ja ulkoiluun käytetään päivittäisestä ajasta keskimäärin vain noin 45 minuuttia. Arkisella aktiivisuudellakin merkitystä Säännöllinen liikunta edistää ja ylläpitää sekä terveyttä että työhyvinvointia. Liikunnalla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia, jotka terveyden lisäksi edistävät fyysistä ja henkistä jaksamista (taulukko 1). Omasta kunnosta ja terveydestä kannattaa huolehtia liikkumalla sekä töissä että vapaaajalla paljon ja monipuolisesti. Varsinaisten liikuntaharrastusten lisäksi on hyvä muistaa Metsänhoitaja 4•2012 | 19 viking 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t 15 min viikossa Suomen metsänhoitajaliiton jäsenedut Viking Linella 2013 Liikuntapiirakka kiteyttää viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen 18-64 –vuotiaille. tavallinen arkinen aktiivisuus: auton voi korvata polkupyörällä ja hissin sijaan voi käyttää portaita. Työpäivän jatkuvaan istumiseen on viisasta ottaa taukoja pienillä liikunnallisilla tuokioilla. Välillä voi kipaista kahviautomaatille, kävellä käytävää päästä päähän tai poiketa hetkeksi pihalle. Säännöllinen venyttelytauko ehkäisee myös istumatyöhön yleisesti liittyviä niska- ja hartiavaivoja. Hyvää kuntoa ei voi varastoida Jos vapaa-ajan liikunnallisuus on aikaisemmin ollut vähäistä, liikunnan lisääminen kannattaa aloittaa pienin muutoksin, jotka tuntuvat itselle helpoilta ja sopivilta. Helppoja liikuntamuotoja ovat lajit, joita voi harrastaa ilman erityistä osaamista, kuten kävely, pyöräily, juoksu ja uinti. Jo puolen tunnin päivittäinen kävelylenkki riittää katta maa n ter veysliikunna n vähimmäisvaatimuksen. 20 | Metsänhoitaja 4•2012 Terveysliikunnan viikoittainen suositus toteutuu parhaiten, kun erilaisia liikuntamuotoja harrastaa monipuolisesti useana päivän viikossa. Kestävyyskunto paranee, kun viikon mittaan liikkuu reippaasti ainakin 2,5 tuntia tai rasittavasti tunnin ja 15 minuuttia. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi kehittää ainakin kaksi kertaa viikossa. Vaikka työpaikka ja työterveyshuolto voivat tukea liikuntaa, hyvä kunto on viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Hyvää kuntoa ei voi varastoida, vaan sitä on ylläpidettävä jatkuvasti. Jo viikonkin vuodelepo heikentää kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa jopa viidenneksellä, mutta kunnon palauttaminen kestää monin verroin pitempään. • Luettelon artikkelissa käytetyistä lähteistä saa pyydettäessä toimituksesta. Edut on tarkoitettu jäsenten vapaa-ajan matkoille 29.12.2013 asti (ei 23.–25.12.). Muista mainita tuotetunnus varauksen yhteydessä. Varaa pian, paikkoja on rajoitetusti. Alla näet esimerkkihintoja. Säännöllisen liikunnan terveyshyödyt • Vähentää kehon ylimääräisen rasvan määrää • Alentaa kohonnutta verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasvoihin ja hyytymisominaisuuksii • Vahvistaa luita ja lihaksia • Parantaa ryhtiä ja kuntoa Vähentää ummetusta • Kohentaa mielialaa ja rentouttaa • Parantaa kehontuntemusta • Antaa voimia arkeen • Tuo paremman unen • Lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista • Hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä • Parantaa lievän ja kohtalaisen masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita HELSINkI–tukHoLma-risteilyt Esim. su–ke 78 EuR/B-hytti (norm. 110 EUR) Hintaan sisältyy risteily 2–4 henkilölle. Tuotetunnus FKKRY. HELSINkI–taLLINNa päiväristeilyt Alk. su–ke 19 EuR/henk. (norm. 31 EUR) Hintaan sisältyy Päiväristeily Viking XPRS:llä. Tuotetunnus FKKRYP. Jäsenedut netissä Katso kaikki etuihin kuuluvat reittivaihtoehdot ja hinnat osoitteesta: http://www.vikingline.fi/edut/metsa/ Lähde: Suomen Sydänliitto ry Varaukset: www.vikingline.fi • myyntipalvelu puh. 0600-41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) • matkatoimistosta Pidätämme oikeudet muutoksiin. Laura Kakkonen metsäylioppilas po Kellomäki (vas.), Emeritus-professori Sep taja Jyrki Kangas, joh Metsähallituksen pää sori Annika Kangas, fes Helsingin yliopiston pro ja dosentti Heli Peltola Itä-Suomen yliopiston inen muistelikkä Kär tti Ma i sor fes emeritus-pro ikojaan. vat menneitä opiskelua Itä-Suomen yliopiston rehtori Pert tu Vartiainen toivotti iltajuhlan vieraat terve tulleiksi. Lauluryhmä Pienet Sievät esitti iltajuhlassa monia metsäisiä lauluja. Onnea Iltajuhlissa viihdyttänyt Kaukolasipartio esitti juhlijoille monia ikivihreitä suosikkeja. 30-vuotiaalle! Joensuussa juhlittiin tänä syksynä 30-vuotiasta metsätieteiden osastoa. Päivän aikana nähtiin juhlapukujen säihkettä, muisteltiin menneitä ja suunnattiin katseita tulevaisuuteen. Seminaarit vetivät yleisöä Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto juhli 30-vuotista taivaltaan Joensuussa 21.9. Juhliin osallistui lähes 300 yliopistosta valmistunutta metsänhoitajaa ja nykyistä opiskelijaa sekä lukuisia kunniavieraita. Juhlapäivän aamuna emeritus-professorit ja muut kunniapuhujat pitivät seminaariesityksiä eri puolilla kampusaluetta. Esityksiä kuultiin muun muassa metsäopetuksen historiasta sekä tämänhetkisestä tutkimustyöstä. Seminaareihin osallistui lähes 200 vierasta. Päivä huipentui Carelia-salissa järjestettyyn iltajuhlaan, jossa kuultiin monia inspiroivia puheita sekä nautittiin pöydän antimista elävän musiikin kera. Osastonjohtaja Timo Tokola kertoi puheessaan metsätieteiden osaston kansainvälistymisestä. ”Suuri osa asiantuntijoista työskentelee tänä päivänä 22 | Metsänhoitaja 4•2012 kansainvälisessä ympäristössä,” Tokola totesi. Hyviä muistoja Illan aikana monet entiset opiskelijat muistelivat menneitä opiskeluaikojaan kurssitovereidensa kanssa. Joensuussa ensimmäistä vuosikurssia käynyt Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas oli yksi illan kunniapuhujista. ”Omana opiskeluaikanani opinnot olivat aika vaihtelevia. Tuosta ajasta on kuitenkin jäänyt mieleen hyviä muistoja.” Kankaan puoliso, Helsingin yliopiston metsäsuunnittelun professori Annika Kangas aloitti opiskelut Joensuussa vuonna 1984. Kolmatta vuosikurssia käynyt Annika Kangas muisteli menneitä opiskeluvuosia kurssitoverinsa Heli Peltolan kanssa. ”Itse viihdyin Joensuussa hyvin. Tiesin jo lukioikäisenä haluavani tutkijaksi”, Kan- gas kertoi. Itä-Suomen yliopiston dosenttina toimiva Peltola muisteli professorien ovien olleen aina avoinna. ”Nykyäänkin pyrimme samanlaiseen avoimuuteen”. Opetuksessa muutos parempaan Emeritus-professorin, kunniapuhujan Matti Kärkkäisen mielestä metsätieteiden opetus on muuttunut vuosien saatossa parempaan päin. Helsingin yliopistosta vuonna 1967 valmistunut Kärkkäinen muisteli opiskelun olleen aiemmin liian helppoa. ”Opiskeluaikanani oli turhautunut tunne, kun kuulusteluista pääsi läpi yleistiedolla. Ammatillinen taso oli heikko.” Joensuussa yli 30 vuotta opettanut emeritus-professori Seppo Kellomäki oli asiasta samaa mieltä: ”1960-luvulla opiskellessa jo pienellä kurssimäärällä sai tutkinnon.” Kellomäen opiskeluaikana tieto oli integroidumpaa, kun taas nykykoulutus on hänen mielestään suhteellisen pirstoutunutta. ”On hyvä, että nykyinen opetus on kuitenkin menossa takaisin suurempien kokonaisuuksien suuntaan”. Opettavainen kokemus Metsätieteiden osaston 30-vuotisjuhlatilaisuuden järjestely aloitettiin jo syksyllä 2011. Järjestelyistä vastasi Joensuun Metsäylioppilaat ry. Ainejärjestön puolesta neljä opiskelijaa oli päävastuussa juhlien suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä. Suunnittelu eteni tiiviissä yhteistyössä osaston yhteyshenkilön kanssa. Ainejärjestön puheenjohtaja Maria Herva oli yksi vastuuhenkilöistä. Hänen mukaansa juhlat onnistuivat erittäin hyvin. ”Juhlien järjestäminen oli erittäin opettavainen kokemus. Hankalistakin asioista selvit- tiin yhteistyöllä.” Hervan mielestä on erittäin tärkeää, että opiskelijat lähtevät mukaan järjestämään erilaisia tapahtumia. Myös tapahtumissa paikan päällä avustaminen on kullanarvoista. ”Tämäkin juhla olisi ollut huomattavasti vaikeampi toteuttaa ilman innokkaita ja aktiivisia opiskelijoita”, Herva sanoi. ”Uskaltakaa yrittää” Juhlatilaisuutta järjestämässä ollut opiskelija Juha Inkilä koki juhlien järjestämisen haasteellisena mutta mukavana. Inkilän mukaan tapahtumien järjestelyihin osallistuminen on opiskelijoiden kannalta pelkästään hyvä asia. ”Tapahtumissa avustaminen on hyvä mahdollisuus päästä kokeilemaan erilaisia asioita kurssien ja muun opiskelun ulkopuolelta. Talkoohenkeä tarvitaan, jotta tapahtumia ylipäätään voidaan järjestää”, Inkilä totesi. Maria Hervan mukaan tapahtumien järjestelyissä mukana olo antaa mahdollisuuden nähdä tapahtumat ”esiripun toiselta puolelta”. ”Järjestelytoiminnassa pääsee myös tutustumaan uusiin ihmisiin ja verkostoitumaan metsäalan osaajien kanssa.” Järjestäjien lisäksi myös haastatellut juhlavieraat pitivät juhlapäivää onnistuneena. Minkälaisia terveisiä he lähettäisivät tämän päivän metsätieteiden opiskelijoille? ”Kannattaa tavata ihmisiä ja ottaa kursseja myös metsätieteiden ulkopuolelta. Järjestelytoiminta on myös kannatettavaa”, totesi Matti Kärkkäinen. Hän suositteli metsäalan opiskelijoita käyttämään kaikki yliopiston mahdollisuudet hyväksi. Annika Kangas puolestaan kehotti opiskelijoita rohkeuteen. ”Uskaltakaa yrittää vaikeiltakin tuntuvia asioita ja lähtekää mukaan toimintaan.” • Metsänhoitaja 4•2012 | 23 Tuovi Rautjoki Suomen metsäkeskus Metsään.fi-palvelu herätti mielenkiintoa ja kysymyksiä Metsäkeskuksen messuosastolla. Kuvassa asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen ja metsänomistajia. Maija-Leena Nieminen ja Kirsi Greis edustivat Metsäkeskusta Metsämessuilla. Osastolla ja materiaaleissa näkyi Metsään.fi-palvelun vihreä brändiväri. kysymään nimenomaan Metsään.fi-palvelusta ja siinä samalla neuvoimme muissakin metsäasioissa. Palvelu koetaan helppokäyttöiseksi ja monipuoliseksi. Monia ilahduttaa, että myös luontoasiat ovat palvelussa mukana. Metsän virkistyskäyttö on yhä tärkeämpää metsänomistajille ja me haluamme toki tuoda nämä asiat esille kuten metsätaloudenkin merkityksen”, Greis korostaa. Metsään.fi tuo Suomen laajat metsävaratiedot hyötykäyttöön Metsään.fi on oikopolku oman metsän hoitoon Metsäkeskuksessa iloitaan 19. marraskuuta, kun Metsään.fi-verkkopalvelu avataan ensimmäisille käyttäjille. Palvelun ennakkojulkistus sidosryhmille pidettiin Metsä 2012 -messuilla marraskuun alussa ja ensimmäiset metsänomistajat pääsivät palveluun 19.11. M etsään.fi on ainutlaatuinen omassa lajissaan: Suomessa kerätty metsävaratieto on maailman laajin ja nyt se julkaistaan verkossa. Metsään.fi-palvelun käyttö maksaa metsänomistajalle 60 euroa vuodessa, joka on kuluna verovähennyskelpoinen. Palvelun käyttö vaatii vain nettiyhteyden ja verkkopankkitunnukset. ”Avaamme palvelun vähitellen kaikille metsänomistajille. Marraskuussa palvelua pääsi käyttämään noin 20 000 metsänomistajaa ja lisäämme palveluun jatkuvasti met24 | Metsänhoitaja 4•2012 sävaratietoa sekä uusia toiminnallisuuksia. Eteneminen vaiheittain on tietoinen valinta. Haluamme jatkaa palvelun kehittämistä käyttäjäpalautteen avulla ja se onnistuu parhaiten, kun palvelussa on mukana alkuvaiheessa maltillisempi määrä metsänomistajia”, kertoo markkinointikonsultti Kirsi Greis Metsäkeskuksesta. Palvelu metsänomistajille Suomessa on yhteensä noin 700 000 metsänomistajaa, joista yli puolet voi käyttää Metsään.fi-palvelua vuoden 2013 loppuun mennessä. Jokainen metsänomistaja saa Metsäkeskukselta henkilökohtaisen tiedotteen postitse, kun oman metsän tiedot ovat palvelussa. Tämän jälkeen palvelua voi kokeilla maksutta parin päivän ajan ja halutessaan tilata sen maksamalla vuosimaksun suoraan verkkopankissa. Metsään.fi-palvelua on testattu metsänomistajilla ja myös Metsämessuilla sadat kävijät tutustuivat palveluun. ”Väkeä riitti osastollamme ruuhkaksi asti. Useimmat tulivat Tärkeä vaihe Metsään.fi-palvelun kehitystä on metsäalan organisaatioiden mukaantulo vuoden 2013 lopulla. Metsänomistajat voivat tulevaisuudessa jakaa palvelun kautta metsävaratietojaan organisaatioille ja esimerkiksi kilpailuttaa hoito- tai hakkuutöitään palvelun kautta. Myös metsänkäyttöilmoituksen voi jatkossa jättää verkossa. ”Toimijoiden liittyminen palveluun on olennainen osa kokonaisuutta. Haluamme tehdä tästä nimenomaan koko metsäalan yhteisen palvelun, jossa metsistä koottu tieto, omistajat ja alan organisaatio kohtaavat”, Greis tähdentää. Metsäkeskus on kerännyt metsävaratietoa vuosikymmeniä ja Suomen tietovarasto on tältä osin ainutlaatuinen maailmassa. Tietoa kootaan laserkeilauksilla ja myös maastokäynneillä. Tietoja lisäksi päivitetään säännöllisin väliajoin. ”Toivomme, että metsäalan muut organisaatiot tulevat mukaan tietotalkoisiin kertomalla meille metsässä tehdyistä töistä, jolloin voimme pitää tiedot ajan tasalla. Näin voimme yhdessä luoda entistä paremman ja laajemman palvelun, joka on kaikkien yhteinen etu”, korostaa Metsäkeskuksen asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen. ”Meillä on Metsäkeskuksessa päämääränä luoda Metsään.fi-palvelusta yhteinen työkalu metsäalan markkinoille. Haluamme aktivoida metsänomistajia oman metsänsä hoitajina ja käyttäjinä – uskon, että tätä haluavat muutkin metsäalan toimijat”, Iittainen lisää. Entä perinteinen metsäsuunnitelma? Metsämessuilla monet metsänomistajat pohtivat perinteisen metsäsuunnitelman suhdetta Metsään.fi-palveluun. Kysymykseen vastattiin Metsäkeskuksen osastolla messujen aikana useita kertoja. ”Kysymys on hyvä ja toki ymmärrettävä. Monet metsänomistajat ovat teettäneet metsäsuunnitelman ja miettivät nyt, oliko tämä turhaa uuden Metsään.fi-palvelun tullessa käyttöön. Nämä kaksi eivät kuitenkaan sulje pois toisiaan. Metsään.fi-palvelussa ovat metsän mahdollisuudet esillä ilman metsänomistajan tavoitteita ja tieto myös päivittyy palvelussa säännöllisesti”, Veikko Iittainen kertoo. ”Metsäsuunnitelma on puolestaan erikseen tilattava asiantuntijapalvelu, joka laaditaan metsänomistajalle henkilökohtaisen neuvonnan ja maastokäynnin avulla. Siinä otetaan huomioon metsänomistajan toiveet ja tarpeet sekä kestävä metsien käyttö. Tämä palvelu puolustaa edelleen paikkaansa, jos selkeät toimintaohjeet ovat metsänomistajalle tärkeitä. Ensi keväästä lähtien metsänomistaja voi tuoda halutessaan metsäsuunnitelmatiedon myös Metsään.fi-palveluun”, lisää Iittainen. Metsäkeskuksen Julkiset palvelut ei enää 1.1.2012 voimaan tulleen organisaatiomuutoksen jälkeen laadi metsäsuunnitelmia, vaan niitä tekevät metsäalan yritykset, joista yksi on organisaatiomuutoksen yhteydessä Metsäkeskuksesta eriytetty Metsäpalvelut-liiketoimintayksikkö. nostuksesta suvun metsätilan hoitoon. Metsät ovat monesti kaukana lasten asuinpaikkakunnista ja niissä tulee harvoin käytyä. Omien voimien vähentyessä vanhemmat toivovat lapsiltaan aktiivisuutta ja kiinnostusta omaan metsään. ”Monet vanhemmat metsänomistajat pohtivat aluksi, osaavatko hyödyntää sähköistä palvelua, koska netin käyttö on muuten vähäistä. Olemme tällöin ehdottaneet, että he kokeilisivat palvelua yhdessä lastensa tai lastenlastensa kanssa. Tämä ajatus ilahduttaa ja innostaa – viimeinkin on olemassa palvelu, jolla voi suunnitella suvun metsätilan hoitoa yhdessä kotisohvalla. Tietokone ja netti ovat luontevia nuoremmalle polvelle ja Metsään.fi mahdollistaa hyvin myös eri paikkakunnilla asuvien yhteiskäytön”, kertoo Kirsi Greis. • Metsään.fi on myös linkki sukupolvien välille Metsänomistajien kanssa keskustellessa nousee välillä esiin iäkkäiden vanhempien tai isovanhempien huoli nuorempien polvien kiin- Kuvakaappaus uudesta Metsään.fipalvelusta, jossa metsänomistaja voi tarkastella omia metsätilatietojaan. Metsänhoitaja 4•2012 | 25 metsänhenki Joel Erkkonen Iiris Kivi Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen pakina Miten päädyit metsäalalle? Olen kaupunkilainen, mutta harrastukseni liittyivät silti jo lapsuudessani tiiviisti metsään. Nuorena olin pitkään partiolippukunta Haagan Eräveikkojen kantavia voimia. Armeijan jälkeen näin Metsänhoitajaliiton mainoslehtisen ”Opiskelisinko Metsänhoitajaksi”, jossa metsänhoitaja nojaili Range Roverin konepeltiin ja tutkiskeli karttaa. Siitä se ajatus sitten lähti. Mutta Range Roveria ei ole vielä pihallani näkynyt… Mitä olet opiskellut ja milloin valmistuit? Pääaineenani opiskelin kansantaloudellista metsäekonomiaa. Lisäksi opiskelin sivuaineena neuvontaoppia, joka nykyisin taitaa kulkea yhteisöviestinnän nimellä. Neuvontaopinnoista on ollut minulle erityisen paljon hyötyä työelämän eri vaiheissa. Opiskeluaikoina olin myös aktiivisesti mukana Metsäylioppilaat ry:n toiminnassa sekä muissa ainejärjestöissä. Kerran pääsin jopa lahjoittamaan presidentti Mauno Koivistolle joulukuusen. Valmistuin metsänhoitajaksi vuonna 1996. Kolmas ovi käytävän päässä Kerro työurastasi ja mitä teet nykyisin? Aloitin urani Helsingin yliopistossa metsäekonomian assistenttina ja sen jälkeen tutkijana Metlan ja Metsähallituksen yhteishankkeessa. Hankkeen päätyttyä siirryin luontevasti Metsähallitukseen Tikkurilan konttorille käynnistämään yhtenäisiä kävijäseurantoja kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla. Nykyään toimin virkistyskäytön erikoissuunnittelijana luontopalveluissa ja toimipaikkani on Rovaniemellä. Työtehtäväni liittyvät virkistyskäytön ja luontomatkailun kestävyyden ja vaikuttavuuden seurantaan sekä Lapissa että koko valtakunnan tasolla. Teemme yhä tiiviimmin myös kansainvälistä yhteistyötä. Olen erittäin tyytyväinen monipuoliseen työhöni. Onko sinulla harrastuksia? Minulla on paljon harrastuksia ja skaala laajeni mukavasti, kun muutimme pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle. Talvilajit, kuten hiihto, laskettelu ja lautailu, tulivat tuolloin mukaan entistä enemmän. Lasten kautta olemme koko perheen voimin aktiivisesti mukana telinevoimistelussa. Retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen Lapissa on loistavat mahdollisuudet miltei heti kotiovelta. Juokseminen ja lenkkeily ovat aina olleet minulle läheisiä harrastuksia, jotka palkitsevat välittömästi hyvällä fiiliksellä. Mikä oli ensikosketuksesi Metsänhoitajaliittoon? Ensikosketukseni Metsänhoitajaliittoon oli heti ensimmäisenä opiskelusyksynä vuonna 1989. Taisimme käydä ekskursiolla Akavan saunatiloissa, jossa virallisen osuuden jälkeen meille tarjoiltiin kinkkukiusausta ja saunaoluet. Metsäylioppilaat ja Metsänhoitajaliitto olivat aika usein tekemisissä toistensa kanssa eri yhteyksissä. Millaista kokemusta sinulla on Metsänhoitajaliiton luottamustehtävistä? Olen ollut Metsänhoitajaliiton jäsen opiskeluajoistani lähtien. Toimiessani Metsäylioppilaiden puheenjohtajana olin vuoden myös Metsänhoitajaliiton hallituksessa opiskelijoiden edustajana. Olin tuolloin parikymppinen noviisi, mutta tunsin aina olevani tervetullut mukaan toimintaan. Myöhemmin olen ollut pariin otteeseen valtuuston varajäsenenä. Mikä on mielestäsi Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä? Kirveelle on töitä muuallakin kuin metsässä ”Metsänhoitajaliitto pitää minunkin puoliani, vaikka en itse aina osaisi tai ehtisi”, toteaa Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Joel Erkkonen liiton tärkeimmästä tehtävästä. Itseään ruokkiva työryhmäbyrokratia ja ennen lomia pöydille ja sähköpostiin hyökyaallon lailla kasaantuvat kommenttipyynnöt, raporttiluonnokset ynnä muu paperituote pistivät miettimään oman työni ja metsälainsäädännön merkitystä noin ylipäänsä ihmiselämässä. Mikä tässä on oikeasti tärkeää ja kaiken tämän vaivan arvoista? Metsälakeja ja metsänhoitosuosituksia uudistetaan, mutta kaipaisiko lakien uudistamistyökin vähän uudistamista? Mitäs jos kokeiltaisiin vaihteeksi ehdotettuja ja olemassa olevia metsänhoidollisia toimenpiteitä sinne asiantuntijatyöhönkin? Ihan ensimmäisenä tulee mieleen jatkuvan kasvatuksen periaate päätehakkuumenetelmän sijaan. Jos siis vaikka sen sijaan että maailma pitää joka hemmetin vuosi saada valmiiksi joko kvartaaleittain tai vähintään jouluksi ja juhannukseksi, jaeskeltaisiin niitä deadlinejä tasaisesti pitkin vuotta. Poimittaisiin vaan parhaat päältä jättäen vähäisemmät projektit muhimaan hetkeksi omiin liemiinsä? Olisiko vähemmän pakokauhuisia tunteita jouluviikolla ja kuluisiko sitä korpikuusen kyyneltäkin pari kuppia vähemmän jos ei vetäisi itseään ihan piippuun? Harvennushakkuu on ainakin muutamissa hyvin tuntemissani työpaikoissa todella pahasti viivästynyt. Tukkipuut ovat kuolemassa pystyyn ja nuorempi kasvusto tukahtumassa pahasti yli-ikäisen alle. Vähintäänkin kasvutappioita ja kaikenlaista harsuuntumista ja haaroittumista on ainakin päässyt syntymään. Kasvu on hidastunut, elämänilo kadonnut, käki kukkuu, ydin lahoaa ja muutenkin etupäässä odotellaan että iskis salama ja polttas koko roskan. Osaavan työvoiman kiertoaika on suurin piirtein sama kuin havutukilla eteläsuomessa. Samanlaisia ovat ongelmat molempien uudistamisessa. Pitäisi osata nähdä kysynnän kehittyminen vuosikymmeniä nokkaansa pitemmälle muttei juuri kukaan näe kuin korkeintaan seuraavaan kesään. Silloin kun minä olin vielä enempi taimikkoa kuin nuorta metsää, oltiin kovasti sitä mieltä, että ympäristöala se on tulevaisuuden ala. Sitä lukemaan vaan yliopistoon, siitä se ura urkenee. Nyt kun alkaa jo tukkipuuikä lähestyä, huomataan, että ei ole vieläkään lähtenyt ympäristöosaajien kysyntä nousuun. Vihreää kasvua huudellaan, muttei kukaan ymmärrä, mitä tekemistä pajupusikolla on töpselistä tulevan sähkön kanssa saati että metsä kasvaa kun sen antaa kasvaa. No, akateemisella moniosaajalla on aina kysyntää, mutta kun kuusi on istutettu niin kuusi siitä kasvaa. Lasten kasvattaminen yhteiskuntakelpoisiksi ja taimikonhoito ne vasta käsi kädessä kulkevatkin. Joskin ne lapset oppivat valitettavan nopeasti pysymään muualla kun raivaussahaa aletaan kaivella esiin. Hyvällä hoidolla tulee kaunista mutta höttöä ja huonolla hoidolla pihlajaviidakko. Mutta paistaa se aurinko risukasaankin ja varjossa kasvaneista kuusista ja lapsista voi tulla yllättävän sitkeää ja hyvää tavaraa työnantajien sorvattavaksi. Mielestäni Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä on ajaa jäsentensä yhteistä etua niin taloudellisessa kuin ammatillisessakin mielessä. Metsänhoitajaliitto pitää minunkin puoliani, vaikka en itse aina osaisi tai ehtisi. Lisäksi meillä metsänhoitajilla on perinteisesti ollut hyvä yhteishenki ja sitä on syytä vaalia jatkossakin. 26 | Metsänhoitaja 4•2012 Metsänhoitaja 4•2012 | 27 Juhani Siivonen metsäylioppilas, Helsingin yliopisto SMK:n järjestäjä 2012 Tunnistetusta tarpeesta toteutukseen: miten SMK syntyi? Suomen metsäopiskelijat konferenssin 2012 osallistujat yhteispotretissa. Suomen metsäopiskelijat konferenssi kokosi opiskelijoita yhteen yli oppilaitosrajojen Ensimmäistä kertaa järjestetty Suomen metsäopiskelijat konferenssi toi metsäalaa opiskeleville uutta tarmoa oman alan maineen ja vetovoimaisuuden edistämiseen. K Lars Gädda kertoo Fibic:in uusista innovaatioista. 28 | Metsänhoitaja 4•2012 ello löi tasan yhdeksän ja oli aika aloittaa Suomen metsäopiskelijat konferenssi 2012, huolella ja innostuksella pitkään valmisteltu tapahtuma sai vihdoinkin nähdä päivänvalon. Tiettävästi ensimmäistä kertaa lähihistoriassa oli paikalle Hyytiälän metsäasemalle saapunut opiskelijoita näin useasta eri oppilaitoksesta, ja kaikki olivat tulleet paikan päälle rakentamaan yhdessä uudenlaista metsäistä yhteistyötä. Hermostuneisuuteni oli tilaisuuden kynnyksellä melkoinen, sillä aloituksen ja ensimmäisen esityksen tulisi pitämään maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Jännityksen suurimpina tekijöinä olivat varmasti oma puheenvuoroni suuren yleisön edessä, sekä tieto siitä, ettei ministeri Koskinen ollut vielä saapunut paikalle Hyytiälään sovitussa ajassa. Vähintään yhtä jännittynyt oli toinen järjestäjistä, Jenni Kylmäaho, jonka kanssa olimme viettäneet jo useita kuukausia suunnitellen ja järjestellen tätä tapahtumaa. Tapahtuma vastasi odotuksia Suureksi huojennukseksemme ministeri saapui paikalle Hyytiälään kreivin aikaan ja tapahtuma sai varsin vauhdikkaan lähdön. Viikonlopun kestävässä konferenssissa luennoitiin ja keskusteltiin metsäalan ajankohtaisista asioista sekä tulevaisuuden näkymistä. Eri metsäalan koulutusta tarjoavista oppilaitoksista tulevien opiskelijoiden kesken verkostoiduttiin, luotiin uusia tuttavuuksia ja tuotiin esille opiskelijoiden halu olla mukana kehittämässä uudistunutta, kestävää ja kehittyvää imagoa metsäalan tulevaisuudelle. Kuulimme myös kiitettävän määrän asiantuntijaesityksiä eri organisaatioiden ja yritysten edustajilta. Viikonlopun aikana kuulimme jatkuvasti kiitosta järjestelyjen onnistumisesta sekä osallistujilta että puhujilta. Palaute tuntui varsin mukavalta, etenkin kun Suomen metsäopiskelijat konferenssi (SMK) järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja aikaisempaa kokemusta vastaavanlaisesta tilaisuudesta ei ollut. Haasteena ja kokemuksena järjestämäni konferenssi oli aivan mahtava. Kun kesällä 2011 Hyytiälän kesäjuhlissa, aamun jo sarastaessa, istuskelimme kokon ääressä Janne-Perttu Rantosen kanssa keskustellen jos jostakin joutavasta, syntyi ajatus kaikkia metsäopiskelijoita yhdistävästä tapahtumasta. Sillä hetkellä ajatus tuntui hiukan kaukaiselta, mutta kiinnostavalta. Siinähän meitä istui jo kaksi, toinen Helsingin metsäylioppilaista ja toinen Rovaniemen metsäpojista. Kuului siellä taustalla vielä joku Joensuun metsäylioppilaskin mölisevän. Suurta ihmetystä herätti silloin se, ettei kyseistä tapahtumaa ollut vielä olemassa: olihan kuluneen vuoden aikana tullut vierailtua monissa metsäisissä tapahtumissa ympäri Suomea ja aina löytyi uusia, mielenkiintoisia tuttavuuksia. Kokon räiskyessä viimeisiä kipunoita ja päivän jo valjetessa, siirtyi ajatus oman tilaisuuden järjestämisestä sivummalle. Metsäylioppilaiden kesäjuhlat ovat vuosien saatossa jättäneet monille metsäläisille ikimuistoiset kokemukset ja niistä kuulee usein puhuttavan jo työelämässä olevien Metsänhoitajien kanssa keskustellessa. Sittemmin kesäjuhlien jälkeen ajatus oman, erilaisen tilaisuuden järjestämisestä palasi mieleen ja syksyllä asia otettiinkin uudestaan esille metsäpäivien aikaan. Silloin todettiin, että tapahtuma voisi olla hieman erilainen verrattuna jo olemassa oleviin opiskelijatapahtumiin. Tästä kesäisestä illasta muutama kuukausi eteenpäin tilaisuus palasi mieleen Joensuun räkäposkella – hiihtotapahtumassa. Tässä täysin järjettömässä hiihtokilpailussa, jonka joensuulaiset järjestävät vuosittain, oli tällä kertaa pakkasta -32 astetta ja ladulla viihdyimme yhteensä 12 tuntia. Lieneekö ollut tuon päivän koettelemuksen vaikutusta, mutta silloin päätimme, että ensi syksynä tapahtuu! Järjestelyvastuun otimme Helsinkiin. Haasteita syntyi heti alussa, sillä lähdimme järjestämään tapahtumaa liian pienellä työryhmällä, vain kahden ihmisen voimin. "Tulkoon tästä tapahtumasta kaikkia metsäalan opiskelijoita yhdistävä perinne" tiivinen yllätys ja useimmat soitot johtivat yhteistyöhön tapahtuman teemoilta. Suurin haaste oli tavoittaa kaikki metsäiset opinahjot ja saada opiskelijayhdistyksistä oikeat henkilöt kiinnostumaan ja lähtemään mukaan. Onneksi muutamissa opiskelijayhdistyksissä oli jo vanhoja tuttuja, jotka veivät viestiä eteenpäin. Tapahtuman kehittyessä kiinnostus heräsi muillakin ja apuja tuli monelta suunnalta. Usean kuukauden jälkeen kaikki oli valmista ja 14.9.2012 matkasimme jälleen kohti Hyytiälän metsäasemaa. Hyytiälä valikoitui konferenssin pitopaikaksi sen keskeisen sijainnin ja mahtavien puitteiden perusteella. Mukaan oli ilmoittautunut vajaa 50 opiskelijaa yhdeksästä eri oppilaitoksesta, sekä 13 puhujaa. Esitykset antoivat kattavan kuvan metsäsektorin kuulumisista useasta näkökulmasta. Konferenssin lisäksi pääsimme tietenkin saunomaan ja grillikatoksen kautta Vanhaan ruokalaan karkeloimaan. Ne juhlat jatkuivatkin osalla sitten aamuun asti. Tapahtuma saa jatkoa 2013 Konferenssin lauantain ohjelmaan kuului ryhmätyöskentelyosuus, jossa pohdimme alamme kehityksen ja imagon kohottamisen lisäksi SMK:n tulevaisuutta. Kaikki olivat poikkeuksetta vakuuttuneita, että tapahtumalle tulee saada jatkoa myös tulevina vuosina. Vetovastuun tulisi vaihtua vuosittain eri oppilaitoksille ja samalla tapahtuman teeman. Sunnuntaihin mennessä olikin jo seuraavan vuoden tekijät tiedossa. Vuonna 2013 Suomen metsäopiskelijat konferenssi saa uuden ilmeen, kun vetovastuun ottavat Joensuun metsäylioppilaat. Haluan kiittää kaikkia mukana olleita aktiivisia ja hienoja ihmisiä, sekä tapahtuman tukijoita. Tulkoon tästä tapahtumasta kaikkia metsäopiskelijoita yhdistävä perinne. Yhdessä tekeminen on mukavaa ja uudet tuttavuudet arvokas resurssi myöhemmin työelämässä. Tästä on hyvä jatkaa. • Yhteistyötahoja mukaan kiitettävästi Pienestä työryhmästä huolimatta tilaisuuden suunnittelu ja järjestelyt etenivät hitaasti, mutta varmasti. Aluksi pidimme yhteyttä Suomen metsäyhdistykseen, josta saimme neuvoja puhujien ja sponsoreiden hankintaan. Vastaanotto kyselyihimme oli todella posi- Pohdiskelua metsäalan tulevaisuudesta. Metsänhoitaja 4•2012 | 29 opiskelija Sami Nivala Koulutuskalenteri 2013 Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamies, Itä-Suomen yliopisto Vuoden 2013 koulutukset sopivat ensisijaisesti niille, jotka ovat etsimässä paikkaansa työelämässä. Koulutustilaisuuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulu tuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta Uutta ja vanhaa vuoden varrelta puh. (09) 2511 1660. T Alkukevään opiskelijatapahtumia Opiskelijana työelämässä • Joensuussa 23.1.2013 • Helsingissä 30.1.2013 Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, eivätkä edellytä ennakkoilmoittautumista. MOTOn vaihtokaronkka • Helsingissä 25.1.2013 Mentorointi • Haku ohjelmaan maaliskuussa. Lisäksi huhtikuussa järjestetään • Nuorten illat ja • Työttömyyskassainfot • Päivityksiä, muutoksia ja uusia kujeita varten tarkkaile sähköpostiasi ja liiton verkkosivujen etusivulta löytyvää”Tapahtumia”-osiota. aas on yksi vuosi vierähtänyt ja on aika katsoa taaksepäin, mitä kaikkea on matkan varrella tapahtunut. Opiskelijarintamalla on ollut hyvin rikas vuosi erilaisine tapahtumineen, niistä mainittakoon ainakin Joensuu ekskursio, Metsänhoitajaliiton opiskelijaristeily, Mukuramajan kokous ja suurimpana kaikista, Suomen Metsäopiskelijoiden Konferenssi Hyytiälässä. Huhtikuussa järjestetylle Metsähoitajaliiton risteilylle Viroon osallistui vajaat 40 opiskelijaa, jotka pääsivät verkostoitumaan ja aloittamaan myöhemmin Suomen Metsäopiskelijoiden konferenssissa jatkettua keskustelua metsäalan imagosta. Vuoden suurin yhteinen opiskelijatapahtuma Suomen metsäopiskelijoiden konferenssi järjestettiin Hyytiälässä syyskuun puolessa välissä. Opiskelijoiden järjestämässä konferenssissa kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja, yritysesittelyitä sekä toteutettiin ryhmätöitä ajankohtaisista asioista. Konferenssin järjestäjän Juhani Siivosen jutun tilaisuudesta voit lukea tästä lehdestä. Perinteenä muiden joukossa myös tänä vuonna Joensuun Metsäylioppilaiden ja Metsäylioppilaiden edustajat tapasivat Metsäpäivillä ja Metsänhoitajaliiton Urafoorumilla, jossa muistettiin myös työelämään siirtyviä vastavalmistuneita. Iso positiivinen huomio vuoden varrelta on se, että metsäalan opiskelijat yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ovat linkittyneet keskenään enemmän kuin aikaisemmin. Eikä yhteistyö ole suinkaan vain kuluvana vuonna tapahtuvaa, vaan myös ensi vuodelle on suunnitteilla yhteisiä tapahtumia ja ekskursioita. Syynä välien lähentymiselle on ollut aktiivinen metsäalan opiskelijajärjestötoiminta ja uskallan väittää, että nykyisellä helppokäyttöisellä sosiaalisella medialla on ollut myös vaikutuksensa yhteistyön lisääntymiseen. Yhteisissä tapahtumissa on noussut entistä suurempana asiana esiin metsäalan imagon ja vetovoimaisuuden kehittäminen. Opiskelijoiden keskuudessa on havahduttu huomaamaan, että olisi erityisen tärkeää saavuttaa koko metsäsektorille yhteinen ryhmähenki ja antaa positiivinen kuva medialle metsäalan tulevaisuudesta. Metsäalalla on mietitty kovasti myös muita ajankohtaisia ja tulevaisuuden asioita metsälain, pienpuuenergiatuen, rikkidirektiivin sekä bioenergian ongelmien suhteen. Kaikille opiskelijoille nämä keskustelut eivät välttämättä ole näyttäytyneet niin suuressa roolissa kuin työssäkävijöille, mutta keskusteluita on herännyt myös opiskelijoiden yhteisissä tapahtumissa. Suosittelen kaikille opiskelijoille tervettä aktiivisuutta yhteisiin tapahtumiin osallistumisessa, niiden järjestämisessä sekä ideoinnissa. Nyt on kuitenkin aika katsoa eteenpäin ja miettiä tulevaa vuotta uusine tuulineen. Kesätöiden haku alkaa jo kaivertaa mieltä ja onkin hyvä muistaa, että kannattaa olla ajoissa liikenteessä työnhaun suhteen. Osa yksityisistä yrityksistä aloittaa kesätyöntekijöiden hakemisen jo joulukuussa! Muistuttaisin, että työsopimusten suhteen voitte olla yhteydessä Metsänhoitajaliittoon ja kannattaa hyödyntää Metsänhoitajaliiton palkkasuosituksia, jotka löydätte Metsänhoitajaliiton nettisivuilta. Antoisaa joululomaa ja hyvää tulevaa vuotta! Opiskelijana työelämässä Osaamisen näkyväksi tekeminen klo 14-16 Joensuu 23.1.2013 Helsinki 30.1.2013 Tilaisuus on avoin kaikille, klo 16.30-20.00 Oulu, 24.1.2013 Helsinki, 6.2.2013 Helsinki, 15.5.2013 Turku, 13.3.2013 Joensuu, 24.4.2013 ei edellytä ilmoittautumista. Työnhakupäivä luonnontieteilijälle klo 8.30-16.00 Joensuu, 15.3.2013 Jyväskylä, 6.4.2013 Helsinki, 11.4.2013 Tampere, 17.4.2013 Psykologinen henkilöarviointi rekrytoinnissa Luonnontieteilijä työpaikkahaastattelussa Luottamushenkilöseminaari klo 16.30-20.00 Joensuu, 25.9.2013 Kuopio, 23.10.2013 Helsinki, 6.11.2013 Helsinki, 13.11.2013 klo 16.30-20.00 Turku, 1.10.2013 Tampere, 29.10.2013 Helsinki, pe - la 1 - 2.3.2013 Perjantai klo 9:30 – 17.00 Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta: 30 | Metsänhoitaja 4•2012 Teemu Markkanen Riku Lyly Vuoden metsänhoitaja on tutkijan työn ohella huippuurheilija. Mikko Vastaranta haluaa edistää kotimaista maastopyöräilymatkailua. n e d o Vu etsähoitaja m a a lm i a a m i r ä mp y e e l i ä r tutkii ja pyö Nimi: Mikko Vastaranta Valmistunut: MMM 2007; MMT 2012, Helsingin yliopisto Työpaikka: Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto 32 | Metsänhoitaja 4•2012 Maija Kovanen M profiili Metsänhoitajaliiton Vuoden metsänhoitaja Mikko Vastaranta tekee huippututkimusta 3D-kaukokartoituksesta ja on sen lisäksi huipputason urheilija. Mikon saama tunnustus on hänelle kunnia. Hän kokee olevansa aidosti omalla alalla, vaikka ei perinteinen metsäylioppilas aikoinaan ollutkaan. ”On hienoa olla nuori, perinteisen ammattikunnan Vuoden metsänhoitaja”, hän sanoo. etsäalan opinnot olivat aikoinaan luonnollinen vaihtoehto nuorelle tamperelaiselle. Vastaranta oli jo lukiossa kiinnostunut matemaattisista aineista ja biologiasta, ja lisäksi aktiivinen pyöräilyharrastus, talven hiihtolenkit sekä yleensäkin liikkuminen metsässä lisäsivät metsäopintojen houkuttelevuutta. Metsäylioppilaiden sankkaan joukkoon hän liittyi vuonna 2002 aloittaessaan opinnot Helsingin yliopistossa. Vastaranta kokee olevansa onnekas, että päätyi lukemaan itseään kiinnostavia aineita – metsänarvioimistiedettä pääaineenaan opiskellut huippu-urheilija on ollut valintaansa erittäin tyytyväinen. ”Tein itselleni hyvän valinnan”. Omien sanojensa mukaan hän ei ollut mikään perinteinen metsäylioppilas. ”En käynyt opiskeluaikanani koskaan Hyytiälän keskiviikkobileissä ja väliin jäivät myös hirvi- ja taimijuhlat, vuosijuhlat sekä muut perinteiset opiskelijabileet”, hän kertoo. Opiskelijaelämää rytmitti sitä vastoin urheilu: normipäivään kuului aamulenkki, muutama tunti luentoja, päiväunet ja vielä toinen lenkki. ”Opiskeluajan akateeminen vapaus tuli hyödynnettyä”, hän nauraa. Vaikka viimeinen opiskeluvuosi kului triathloneja varten harjoitellessa eikä opintoja juuri kertynyt, valmistui Vastaranta silti alle viidessä vuodessa; syksyisin, kilpailukauden jälkeen hän aina keskittyi tiiviisti opiskeluun. tellä”, hän kertoo. ”Uskon, että liian suuret vaatimukset ja odotukset väitöskirjan suhteen voivat monesti olla esteenä jatko-opinnoille”. Vastaranta kiitteleekin ohjaajiaan siitä, että he ”tukivat aina tutkimuksen ja urheilun yhdistämistä ja antoivat vain porkkanoita”. ”Kun tunsi, että saa arvostusta ja tukea ohjaajiltaan ja lisäksi akateeminen vapaus mahdollisti urheilemisen, oli väitöskirjan aloittaminen aika luonnollista ja työn tekeminen maittoi”, hän kertoo. Vuonna 2010 hänestä tulikin virallisesti jatko-opiskelija. Vastaranta väitteli kesällä 3D-kaukokartoituksesta ja on tällä hetkellä tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksella. Hän nauttii siitä, että elämä ei ole liian raskasta. ”Työni on sellaista kuin haluan, nautin akateemisesta vapaudesta ja lisäksi työkaverit ovat huippuja”, Vastaranta kertoo tyytyväisenä. Tutkijan työtä hän kuvailee ”itsenäiseksi, mutta ei missään nimessä yksinäiseksi”. Tutkimusryhmän jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. ”On hienoa, että on saatu aikaan niin mukava porukka. Yhdessä tekemisestä hyötyvät kaikki”, Vastaranta kiittelee. ”Tutkimusryhmällämme on laitoksella asiat mallillaan – meillä on hyvä henki”. Hän ei liioin ota tutkijan työtä liian tosissaan. ”Tutkijan työlle ei tarvitse uhrata koko elämää vaan on hyvä nauttia myös muista asioista”, hän uskoo. Itsenäistä mutta ei yksinäistä Intohimona urheilu Valmistumisensa jälkeen Vastaranta jatkoi laserkeilaukseen liittyvissä tutkimusprojekteissa nykyisellä Metsätieteiden laitoksella. ”Väitöskirjan tekeminen ei kuitenkaan ollut mielessä tutkimusta tehdessä”, hän vakuuttaa, päinvastoin. ”Vastavalmistuneena minulla ei ollut selkeää ajatusta siitä, että haluan väi- Urheilu on edelleen olennainen osa Vastarannan elämää – sen avulla hän tuulettaa ajatuksiaan. Vuosien kova harjoittelu on tuonut palkintokaappiin lukuisia mitaleita ja parhaimmat saavutukset ovat pääosin opiskeluajoilta. Vastaranta on voittanut neljä Suomen mestaruutta maastopyöräilyssä ja seitsemän triathlonissa, josta on lisäksi maastotriathlonin EM-pronssia. Viimeisen väitöskirjavuoden rutistuksessa työmatkaliikunta mahdollisti huippu-urheilutasolla pysymisen – Vastaranta kulki töihin pyörällä, juosten ja hiihtäen. Vuoden aikana hän laskee urheilleensa noin 800 tuntia. Urheilu ja metsä yhdistyvät Vastarannan elämässä myös toisella tavoin: oman Northern Trail Experience -yrityksensä avulla hän haluaa edistää maastopyöräilymatkailua ja luonnossa liikkumista Suomessa. ”Suomessa on hienoja metsiä ja hyvät polut, mutta näitä ei hyödynnetä matkailussa riittävästi”, hän innostuu. ”Metsille tarvitaan mahdollisimman paljon erilaisia käyttömuotoja”. Vuodenvaihteessa Vastaranta pääsee tutustumaan uusiin pyöräilymaastoihin, kun hän lähtee tutkijavaihtoon Kanadan Victoriaan. Pyöräilymaastot tuottavat tuskin pettymystä sillä British Columbiassa kuvatut pyöräilyvideot olivat aikoinaan yksi syy miksi hän innostui metsäalasta. Kilpaileminen ei sekään jää vaan tarkoituksena on kiertää maastopyöräily- ja triathlonkilpailuja niin Kanadassa kuin USA:ssakin. Myös ammatillisesti on odotettavissa paljon. ”Seuraavat vuodet tulevat olemaan mielenkiintoisia”, hän sanoo innostuneesti. ”Nyt tutkimuksen tekeminen vasta oikeastaan alkaa”. Vaikka ainakin tulevan vuoden Vastaranta viettää Kanadassa, ei hänen mielestään työrintamalla kannata tehdä liian pitkiä suunnitelmia. ”Nuorena pätkätyöt olisivat stressanneet, mutta nyt näen asian niin, että vielä on monta mielenkiintoista pätkää edessä”. Unelmatyöstä voi silti haaveilla, ja yhdeksi sellaiseksi hän kertoo tutkimuksen ja opetuksen yhdistämisen. ”Olisi hienoa, jos voisin tehdä tutkimusta puolet vuodesta Kanadassa ja toisen puolen olla opetustehtävissä Suomessa”. • Metsänhoitaja 4•2012 | 33 henkilöuutiset TUONEN SATOA Seppo Sakari Ilmari Takoja *17.3.1931†23.7.2012 Paavo Wladimir Jokinen* *14.10.1918†17.8.2012 Arvi Antero Koivisto* *13.11.1930†22.8.2012 Väinö Aarne Ensio Nikkilä *15.10.1920†25.8.2012 *Muistokirjoitukset luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia: www.metsanhoitajat.fi/liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia Alpo Salomo Harala* *24.9.1913†13.9.2012 NIMITYKSIÄ Euroopan metsäinstituutti (EFI) MMT Marc Palahí on nimitetty EFI:n varajohtajaksi 1.1.2013 alkaen. Merkkipäivät • Päivämäärä/Nimi/Ikä 1.1.Lähde Erkki Kaarlo 1.1.Asikainen Kaarle Kalevi 2.1.Hannuksela Anna-Maija 3.1.Ikävalko Tuomas Kari 3.1.Vaario Lu-Min 5.1.Länsitalo Jorma Juhani 6.1.Kauko Heikki 7.1.Huittinen Pertti Juhani 7.1. Jukka Timo Antero 7.1.Salakari Hannu-Pekka 10.1.Kallio-Koski Knuutti Ilmo Aulis 10.1.Timonen Erkki Ensio 13.1.Vierula Jorma Matti Kalervo 15.1. Mäkelä Jouko Ilmari 19.1. Pertovaara Heikki Lennart 19.1.Salmi Sirkka-Liisa 19.1.Laiho Raija Leena Hellevi 20.1. Wärri Heikki Paavali 20.1.Anttila Jaakko Tapani 20.1.Turkia Kyösti Antero 21.1.Vänskä Vilho Olavi 21.1.Yli-Hukkala Juho Elias 21.1.Autere Eero Tapio 21.1.Niemelä Juha Sakari 22.1. Paasonen Kai Ville Vilhelm 75 70 85 70 50 50 90 70 50 50 95 80 60 75 90 90 50 95 70 50 85 75 60 50 60 24.1. Mäkelä Jarmo Juhani 25.1.Talvio Eero Sakari 25.1.Vantaala Jouni Kalervo 26.1.Alho Paula Tellervo 27.1.Niku Jukka Tapani 30.1.Aaltonen Pentti Erne Juhani 3.2. Pilkama Eero Ilmari 4.2. Wennerström Hans Olof 8.2. Partio Eero Eino 10.2.Hämäläinen Antti Juhani 11.2. Piironen Veli Jaakko 13.2.Strömmer Einar Mikael 14.2.Ahde-Uusitalo Terhi Päivikki 20.2. Poso Simo Johannes 21.2. Finne Björn Johan Gustaf-Adolf 21.2.Vilmi Tapio Heikki 24.2.Sievänen Tuija Leena Irmeli 26.2.Hanhimäki Pekka Heikki 27.2.Hartikainen Seppo Pellervo 28.2. Malinen Harri Veikko Tapio 28.2. Purhonen Matti Markku Kalervo 28.2.Tyrväinen Liisa Helena 1.3.Sundström Folke Göran Johannes 3.3.Kantola Hemmo Johannes 5.3. Jämsä Einari Ensio 50 85 50 50 60 70 70 90 80 75 85 95 50 75 70 70 60 50 70 60 60 50 60 70 60 7.3.Tarvasmäki Pertti Kalervo 9.3.Koivuniemi Lasse Heikki 9.3.Knuutinen Pekka Antero 13.3.Kirjavainen Anne Helena 13.3.Tukiainen Jorma Tapio 16.3.Rouhiainen Arvo Esa 17.3.Kettula Kirsi Helena 17.3. Wallenius Tarja Anita 19.3.Terävä Jari Juhani 20.3.Huttunen Kalervo 21.3. Puranen Pentti Ensio 21.3.Ruuth Anna-Leena 25.3.Gustafsson Virpi Pauliina 26.3.Huikari Ransa Olavi 26.3.Laxen Jörn Paul Erik 27.3.Saikku Markus Severi 29.3. Mäkelä Mika-Jussi 29.3.Säilä Antro Mikael 60 75 50 50 50 80 50 50 50 100 80 50 50 90 50 50 50 50 Onko autovakuutukselle ollut tarvetta? Puun koputtamisen sijaan suosittelemme autoosi mahdollisimman kattavaa ja laadukasta vakuutusta. Sellaisen saat meiltä. Kun keskität sekä pankki- että vakuutusasiasi OP-Pohjolaan, asioinnistasi kertyvillä OP-bonuksilla saattaa kuittaantua isokin osa vakuutusmaksuista. Yhdessä hyvä tulee. 34 | Metsänhoitaja 4•2012 OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 ¤/kk. Perinteisten postikorttitervehdysten sijaan olemme tehneet rahalahjoituksen Helsingin Lastenklinikan osasto 10:n syöpäsairaiden lasten hyväksi. Metsänhoitajaliitto toivottaa hyvää ja rauhallista joulua!
