Bunkkeriuutiset 3/11 - Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys

BUNKKER
UUTISET
3 • 2011
SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS
Ainutlaatuiset
rinneominaisuudet
Paraller Series
4-vedon
ansiosta!
Leikkurit ovat
aidosti muutettavissa parissa
minuutissa alle
jättävistä taakse
heittäviksi!
· FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION
Tehokas Kubotan
60 hv 4-sylinterinen
turbomoottori!
Ylivoimainen
teho / työleveys
suhde!
AR-522
on ainoa aito
rough- ja semirough
leikkuri!
Jacobsen kehitti moniyksikköiset vaakatasoleikkurit.
AR-522 vie ne uudelle tasolle.
Varaa koeajo!
MAAHANTUONTI,
MYYNTI JA HUOLTO
SAMAN KATON ALLA
KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA
PUH 020 7458 600
WWW.J-TRADING.FI
BUNKKER
UUTISET
Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:n
virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille.
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus – puheenjohtaja Ora Paloheimo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Jätteiden kierrätys á la Keimola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Rakentamisreportaasi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Ympäristöjärjestelmän luominen - osa 2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Jäsensihteerin palsta ja valmistuneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Onko kenttäsi nurmikko valmis talventuloon? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Ajankohtaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Mukana kuvioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Tapahtumakalenteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa.
FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys
Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä
kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa.
Yhteystiedot
Puheenjohtaja
Ora Paloheimo
Vammala
040 716 2364
ora.paloheimo@lakesidegolf.fi
Varapuheenjohtaja
Tuukka Mönttinen
Vihti
040 766 4394
tuukka.m@gmail.com
Sihteeri:
Pasi Sallinen
Siilinjärvi
020 187 8709
pasi.sallinen@tarinagolf.fi
Rahastonhoitaja: Jäsenet:
Timo Puusaari
Vantaa
040 705 6372
timo.puusaari@keimolagolf.com
Peter Gilbert
Kuusankoski
050 564 8152
peter.gilbert@koskigolf.fi
Tommi Turunen
Nurmijärvi
045 7731 3141
tommi2.turunen@gmail.com
Pasi Voutilainen
Oulu
050 521 86 29
jasensihteeri@fga.fi
Tapio Mäkinen
Oulu
0440 581 292
tapio.makinen@oulugolf.fi
Koulutustoimikunta: Pasi Voutilainen ja Pasi Sallinen
Ympäristötoimikunta: Ora Paloheimo ja Tommi Turunen
Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen ja Petteri Lehmuskoski
Kansainvälisten asioiden toimikunta:
Tuukka Mönttinen ja Peter Gilbert
Nettitoimikunta: Pasi Voutilainen ja Mika Nurminen
Risteilytoimikunta: Tapio Mäkinen ja Pasi Sallinen
Lehtitoimikunta:
Tuukka Mönttinen
Ora Paloheimo
Tiina Kotajärvi
Tommi Turunen
Jean Johansson
Simo Kairus
Pirjo Hotti
Bunkkeriuutisten päätoimittaja:
Pirjo Hotti
Kajaani
044 7970 866 tai 050 5271 571
pirjo.hotti@kao.fi
Bunkkeriuutisten ilmoitusmyynti: Tuukka Mönttinen
040 766 4394
tuukka.m@gmail.com
Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen
numero 4
lehti 4
13.10.2011
1.11.2011
Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina
pirjo.hotti@kao.fi tai taittopalvelu@forssaprint.fi
Taitto Forssa Print
Paino Forssa Print
03 4155 677, fax 03 4155 726
Faktori Hannu Kurkikangas
taittopalvelu@forssaprint.fi
03 41 551
tarjoaa vain parasta
pelikenttien
ammattilaisille
Risto Asikainen puh. 0500-558 801
risto.asikainen@berner.fi
PL 15, 00131 Helsinki
Bunkkeriuutiset_175x262mm.indd 1
29.6.2011 12.49
Lämpöä, vettä, ilmaa ja valoa
Taas ollaan pisteessä, että kausi on puolivälissä. Monella
on takana vaikea kevät heinien idätyksen suhteen. Erot
talven jälkeen eri kenttien välillä ovat olleet aika hurjia. Kylvetty on enemmän ja vähemmän. Toisella on ollut vain muutama homelaikku ja toisella vain muutama
laikku tervettä heinää. Aina ei voi keliäkään syyttää, kun
heinä ei kasvuun lähde. Tänä keväänä itämisen varmistaminen on ollut todella haastavaa. Ensin oli kylmää ja
tuulista, sitten kuumaa ja vielä tuulisempaa. Itse toista
kenttää useamman kerran kylväneenä voin todeta, että
holkki-ilmastuksella ja suorakylvetyllä siemenellä, idätys on onnistunut parhaiten. Pintakylvöt ovat olleet taas
ihan onnenkauppaa..
Helpolla heinä ei tänä vuonna ole tullut. Sateita saatiin
odotella kesäkuun puoliväliin asti. Sadetuksen varassa
oltiin täysin. Muutaman viikon hellejakso näytti taas sen,
missä kunnossa kastelujärjestelmä on. Kaikki viat löytyivät. Oli viallisia sadettimia ja virheellisiä sektoreita. Tämä opetti taas sen, että järjestelmän kunnon tarkistamista ei voi tehdä liikaa. Kone kun ei itse tiedä pyöriikö
sadetin vai ei.
Näin keskellä kautta pitää muistaa myös se, että kautta on vielä toinen mokoma jäljellä. Pieni vapaa, vaikka
edes pidennetty viikonloppu ja muiden asioiden miettiminen, parantaa jaksamista ja antaa voimia pitkään kauteen. Varsinkin elokuu on monelle se suuri rypistys. Silloin koululaiset jatkavat opiskelujaan ja heinä jatkaa kasvuaan. Elokuussa on monia isoja kilpailuja joihin valmis-
4
tautuminen alkaa hyvissä ajoin. Eikä sitä totuutta saa
unohtaa, että elokuussa heinää pitää alkaa valmistelemaan kohti talvea. Kova kilpailurypistys aiheuttaa varmasti päänvaivaa kentänhoidolle. Varsinkin hoidon mekaaninen puoli pitää saada mahtumaan johonkin väliin.
Jos vain leikataan alas ja jyräillään, niin ongelmia on varmasti tulossa.
Säännölliset ilmastukset ovat kauden aikana avain pitkälle syksyyn. Itse olen holkki-ilmastuksen kannalla. Holkki
ei nosta kasvualustaa ja koneita vio käyttää heti ilmastuksen jälkeen. Lisäksi holkilla tulee todellinen reikä. Toki kerääjä on silloin ehdoton. Mielestäni pieni holkki taajaan noin tuuman silmälle ja noin 5-10 cm syvälle antaa
parhaan tuloksen kauden aikana. Tappi siirtää tavaraa
johonkin tai nostaa sitä ylös. Tappi-ilmastuksen jälkeen
jää aina kohoumat, jos ei pintaa jollain lailla jyrätä. Jotenkin kuulostaa typerältä kun halutaan ilmaa kasvualustaan tapittamalla ja sitten heti tiivistetään…. Toki, jos on
tarvetta mennä syvälle, niin tappi on paras, mutta harvoin kuitenkaan keskellä pelikautta. Aikaa vievää hommaa ilmastus on, mutta varmasti siitä saa työlle vastinetta. Monta muuta asiaa helpottuu, kun kasvualustassa on
riittävästi ilmaa.
Pidetään kaikki mielessä kauden loppuun asti muutama
perusasia: LÄMPÖ, ILMA, VESI ja VALO.
Ora
Bunkkeriuutiset 3-2011
Kun laatu ja luotettavuus ratkaisevat!
Oy Hako Ground & Garden Ab
Sienitie 50
00760 Helsinki
www.hako.fi
GOLF_175x130mm_1044.pdf
1 11/1/2010
Petri Aaltonen
Divisioonapäällikkö
puh.
3:07:28
PM 040 587 4045
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
Laajan ja korkealaatuisen tuotevalikoimamme lisäksi meillä on tarjota
teille uusinta teknistä asiantuntemusta ja ensiluokkaista asiakaspalvelua.
Uskomme, että näistä on hyötyä myös teidän yrityksellenne.
Soita ja kysy lisää!
Myynti: Nina Piippo
Puh: 010 217 9804
Gsm: 040 553 4110
sähköposti: nina.piippo@sibelco.com
Tilaukset:
Säkylän tehdas: Eija Männistö
Puh 010 217 9875
GSM 0400 415 190
Karvian tehdas: Marita Kangas
Puh 010 217 9851
GSM 050 440 1201
Sibelco Nordic
Mikkelänkallio 3
02770 Espoo
+358 10 217 9800
info.espoo@sibelco.com
www.sibelconordic.com
Hiekkatoimittajalla uusi
lippu salossa!
Sibelco Nordic Oy Ab toimittaa teille myös tulevana kautena
• katehiekat
• bunkkerihiekat
• väylähiekat
• kasvukerrosmateriaalit
”Jätteiden” kierrä
TEKSTI JA KUVAT: TIMO PUUSAARI
”Jätteistä” eroon pääseminen lienee kaikilla kentillä jollain tavalla järjestetty.
Osa saadaan kierrätykseen, mutta osa menee väkisin kaatopaikalle.
Tänä päivänä liki kaikki pakataan kahteen kertaan, ensin on pahvilaatikko ja sitten
sisältö on vielä pakattu muoviin tai toisinpäin. Kaatopaikalle menevän jätteen
minimoimiseksi on eri materiaaleille kehitelty erilaisia kierrätyskeinoja.
Kuinka moni lajittelee omat kotitalousjätteensä? Se on omasta viitseliäisyydestä kiinni,
laitetaanko kaikki jätteet samaan, citymarketin, roskapussiin vai lajitellaanko niitä.
Sama asia se on työpaikallakin, mennäänkö helpomman kautta ja laitetaan kaikki
Molokin kitaan vai nähdäänkö hieman vaivaa ja kierrätetään.
1) Roskat
Kentällä on roskikset jokaisella tiiauspaikalla ja kaikilla keltaisilla ja punaisilla tiiauspaikoilla on pikku kupit
katkenneille tiitikuille, niihin päätyy
osa tikuista. Roskikset tyhjennetään
kolmesti viikossa,”banaaninkuoria ”
ei tästä sekajätteestä erotella, ainoastaan kierrätyspullot. Klubin parkkipaikalla on ns.jaettu Molok, city-Ki-
ta, jossa toinen kita on kierrätyspulloille ja toinen kita muulle roskalle.
Ainakin meidän parkkipaikalle tämä
on liian pieni, se täyttyy turhan nopeasti, roskapuolen tyhjennysväli on
Kompostipatteri.
6
Bunkkeriuutiset 3-2011
tys á la Keimola
pari viikkoa. Kentällä täyttymisväli
olisi todennäköisesti paljon pidempi, joten tämä testikappale tuli laitettua väärään paikkaan.
2) Klubiravintolan
ruuantähteiden
kompostointi
Ravintolasta tuleva ylijäämäruoka
yms. kompostoidaan neljään 550l
kokoiseen Biolanin lämpökompostoriin. Kompostoreita meillä on tällä hetkellä neljä, mutta periaatteessa kuusi olisi oikea määrä, koska
ruuantähteitä tulee niin paljon. Päivittäin kenttähenkilökunta tyhjentää
nämä ravintolasta tulevat kompostisammiot kompostoriin ja sekoittaa joukkoon Biolanin komposti/
huussikuiviketta. Yhden kompostorin täyttyminen kestää viikosta kahteen. Tyhjennämme lopulta kompostoreiden sisällön jatkojalostukseen samaan aumakompostiin ruohojätteen kanssa. Kompostorit sijaitsevat huoltohallin roskakatoksen vieressä, mutta niiden siirtoa
harkitaan aumakompostialueelle,
tällä hetkellä siirron esteenä on pesupisteen pesuveden puuttuminen
alueelta. Kompostisammiot täytyy
huuhdella päivittäin ruuantähteistä,
jotta ne voi viedä taas takaisin ravintolan keittiöön.
3) Paperin/pahvin
kierrätys
Pahvit kerätään niin klubilta, ravintolasta, proshopista kuin huoltohal-
liltakin pahvi-Paavoon, joka tyhjennetään kerran viikossa. Paperille on
oma kierrätysastiansa, se tyhjennetään tarvittaessa Paperitiikereiden
toimesta.
4) Öljyt
Huoltohallilla on 1000l jäteöljysäiliö,
johon kerätään koneiden huolloista
tulevat öljyt. Ekokem käy tyhjentämässä säiliön sen täytyttyä.
5) Ongelmajätteet
Öljynsuodattimet, akut, paristot,
lamput, öljyinen/rasvainen paperi,
ravintolasta tuleva paistorasva, vanhat maalit, tyhjät aerosolipullot yms.
haetaan kerran kaudessa Sitan toimesta huoltohallilta.
"Muhju"kärry.
Bunkkeriuutiset 3-2011
7
Aumakompostin alkua.
6) Muut jätteet
Elektroniikkaromut viedään itse sorttiasemalle.
Metalliromu menee naapurin siirtolavalle, luvan kanssa, ja painekyllästetty puulle tilataan tarvittaessa
siirtolava. Joten nekin tulee hävitettyä asianmukaisesti.
7) Viheriöiden
leikkuujätteen
kompostointi
Viheriöleikkurin perässä on kärry,
johon leikkuujäte kerätään. Meillä
on 6 kpl itse tehtyjä kärryjä. Kärryt tyhjennetään päivittäin kompostointipaikalle, jossa ruohojäte sekoitetaan kerran viikossa hakkeen
kanssa sekaisin ns. aumakompos-
ti. Kompostoinnin tuloksena syntyvä aines käytetään seuraavina vuosina kentän korjausrakentamisessa.
Hake saadaan risuista/puista, jotka
vuosittain raivataan kentän reunaalueilta. Viheriöiden kasvua voi seurata osittain syntyvän leikkuujätteen
määrästä. Jos yhdeltä kentältä lähtee
kaksi kärryllistä tavaraa, niin silloin
tietää, ettei lannoituksella ole kiirettä. Kärryihin siirryttiin yli kymmenen
Toro kastelee
Toro-kastelujärjestelmä kastelee viheralueet
automaattisesti, oikeassa järjestyksessä haluttuun aikaan.
Lisätiedot: Puhelin 02071 50500, www.lemminkainen.fi/omni
Bunkkeriuutiset_175x63mm.indd
1
8
27.4.2011 3-2011
16:05:52
Bunkkeriuutiset
www.hami.fi
GOLFKENTÄNHOITAJAN
AMMATTITUTKINTO
St. Andrew’s The Old Couse ei ole välttynyt peruskorjauksilta ja
tässä on korotettu reuna-alueiden kumpareita, jotta jalankulkijat
ovat peliltä paremmin suojassa.
vuotta sitten, kun pelaajilta tuli riittävä määrä palautetta väärissä paikoissa olleista, haisevista, ruohokasoista.
Toki leikkuujätteen voi karheikoihinkin levittää, mutta
ainakin meillä tuntuvat nuo karheikot kasvavan muuten
ihan tarpeeksi.
8) Jäteveden
pienpuhdistamo
Vaikka kenttä sijaitsee pääkaupunkiseudulla, niin kentällä ei ole kunnallista vesihuoltoa. Kaikista kentän lämpimistä rakennuksista tulevat jätevedet menevät omaan
pienpuhdistamoon. Pienpuhdistamo rakennettiin yhdessä uuden huoltohallin kanssa ja se on toiminut keväästä
2007. Puhdistamo purkaa puhdistusprosessin päätyttyä
puhdistetun veden kentän vesiesteeseen, joten esim. viime kesänä, 2010, kesä-syyskuun kaikki puhdistettu vesi jäi kentän omiin vesiesteisiin, kuivuuden vuoksi, ja sitä kautta puhdistettu vesi käytettiin kentän kasteluun.
Puhdistamon toimintaa valvotaan säännöllisin väliajoin
otettavilla näytteillä. Näytetulokset ovat pysyneet pienpuhdistamoille asetettujen raja-arvojen sisällä. Kenttävessoissa, 4kpl, on 5000l umpisäiliöt, jotka tyhjennetään 3 viikon välein pelikaudella. Vesi näihin vessoihin
tulee kastelujärjestelmän kautta. Ennen pienpuhdistamoa jätevedet menivät kahteen umpisäiliöön, jotka piti
tyhjentää kahdesti viikossa. Tuoksu oli klubitalon edustalla varsin mehevä pumppuauton vierailun aikana. ■
Bunkkeriuutiset 3-2011
Opinnot koostuvat lähiopetusjaksoista Lepaalla
(2–4 pv.), etätehtävistä sekä verkko-opiskelusta.
Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijat osallistuvat tutkintotilaisuuteen, hyväksytystä suorituksista myönnetään tutkintotodistus.
Koulutuksen sisältö:
Nurmipintojen hoito, Kentän pelikuntoon saattaminen sekä Rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi
vapaavalintaisena tutkinnon osana on Yrittäjyys.
Hakuaika alkaa 1.6.
Hakuohjeet ja -lomakkeet www.hami.fi
OSANÄYTÖT JA
TUTKINTOTILAISUUDET 2011
Golfkentänhoitajan tutkintotilaisuus 13. –15.9.
Lisätiedot
petteri.lehmuskoski@hamk.fi
puh. (03) 646 5231 tai 040 839 2945 ja
www.hami.fi
EVO
LEPAA
MUSTIALA
MEIJERIALA
9
RAKENTAMISREPORTAASI
Vaikka pelaajamäärien lisäys ei Suomessa ole enää aikaisempien vuosien
huippulukemissa, on golfkenttähankkeita suunnitteilla, rakenteilla ja valmistumassa. Myös mittavia peruskorjauksia ja laajennuksia on käynnissä
maassamme. Rakentaminen siis jatkuu monessa muodossa golfkentillä.
Seuraavassa on esitelty muutamia maassamme käynnissä oleva golfkenttien rakentamishanke. Rakentamisesta vastaaville henkilöille esitettiin
seuraavia kysymyksiä:
1. Kuka olet ja missä rakennuskohteessa työskentelet?
2. Milloin rakennustyöt on aloitettu ja mikä on arvioitu valmistumisaikataulu?
3. Milloin vietetään kentän virallisia avajaisia?
4. Montako jäsentä /osakasta kentällä on/otetaan?
5. Mikä on kentän tai maaston tyyli ja suunnittelija?
6. Mitkä ovat kentän erikoisuudet tai erityispiirteet eli miten kenttä eroaa muista kentistä?
7. Mitkä ovat tähän asti suurimmat haasteet kentän rakentamisessa?
8. Mitkä ovat olleet onnistumisia tai positiivisia asioita rakentamisessa tähän saakka?
9. Muuta kentän rakentamiseen ja käyttöön liittyvää?
10. Mistä saa lisätietoja?
➥
10
Bunkkeriuutiset 3-2011
HIMOS PATALAHTI GOLF OY, JÄMSÄ
1. Elise Järvinen, vastaava mestari,
pääurakoitsijan edustaja Maarakennus M. Laivola Oy
2. Rakenteilla on siis 18-reikäinen kenttä, jossa tullaan pelaamaan
pay & play -periaatteella. Rakentaminen aloitettiin helmikuulla alustavilla töillä ja varsinainen rakentaminen
pyörähti käyntiin toukokuun alussa
2011. Kentän arvioidaan valmistuvan kesällä 2013.
3. Avajaiset ovat mahdollisesti kesäkuussa 2013. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä sovittu.
4. Osakkeita tai jäsenyyksiä ei tällä hetkellä ole kentälle, koska se on
pay & play -periaatteella toimiva.
5. Maasto on Elisen uran haasteellisin, sillä alueella on paljon suota,
jossa on paljon vettä. Alueen erikoisuus ovat ehdottomasti Himoksen
rinteet 35 metrin korkeuseroineen.
Kenttä sijaitsee saviharjulla eikä soraharjulla. Kentän on suunnitellut Jari Koivusalo ja metsäisestä alueesta
johtuen kentän tyyli tulee olemaan
forestland eli metsäkenttä.
6. Erikoisin asia kentässä on tietysti maisema ja kentän sijoittelu saviharjun rinteeseen, josta on hyvät
näköalat. Kentällä on alppitunnelma,
sillä niin Himoksen rinteet ovat sen
verran jyrkät. Toinen erikoisuus on
vesirange. Kolmas erikoisuus ovat
liito-oravametsät, sillä niitä paljon
alueella. Ne on pitänyt huomioida jo
suunnittelussa, joten oravien kanssa
pystytään olemaan sulassa sovussa
samalla alueella.
7. Haastelllisinta on tähän mennessä ollut suolle ja saviharjuille rakentaminen. Suon yli on tehty risuarinat eli väylät kelluvat puulauttojen
päällä. Vedenpinnan pitää korkealla Kuikkajärvi, johon rinteeen vedet laskevat. Järven veden pinta on
sen verran korkealla, että neljä väylää on melkein järven pinnan kanssa samassa tasossa. Näille väylille on tehty risuarinat. Jämsän savet
ovat kuukuisia kautta maan ja Elise
on päässyt tekemään tuttavuutta niiden kanssa jo rakentamisen alkuvaiheessa saviharjulla, jossa Himos sijaitsee. Jyrkät savirinteet ovat täynnä
vettä eri muodoissa eli rinteissä on
vesisuonia, lähteitä ja vesisilmäkkeitä sekä suotovesiä. Vettä tulee koko ajan läpi savipatjoista rakentamisen myötä.
8. Onnistumisena voidaan mainita
se, että talven kovien pakkasten aikana saatiin tehtyä metsätyöt ja turpeen talteenotto vesirangen alueella. Suo ei oikein meinannut jäätyä,
vaikka jäätietä jäädytettiin kovien
pakkasten aikana ja koko työ meinasi mennä hukkaan viikon mittaisella suojajaksolla. Suon pinta-ala on
1,5 hehtaaria ja koko ala saatiin kuorittua talvella kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Turvetta saatiin talteen noin 35 000 m3. Rakentaminen
on vasta alussa, joten parin kuukauden kokemuksella ei vielä voi vielä
tuulettaa huippuhetkillä.
9. Kentän korkeuseroista johtuen kentällä on huimat alppimaisemat. Alueelle on kaavoitettu mökkejä kentän välittömään läheisyyteen.
Mielenkiintoista on nähdä kuinka
mökit ja kenttä limitetään yhteen.
Mökkitontit on huomioitava koko rakentamisen ajan. Alueesta tulee vilkas asutusalue, jossa on hienot maisemat ja harrastusmahdollisuudet lähellä. Golfkenttä ja mökkikylä tulevat muuttamaan Himoksen
käyttöä enemmän ympärivuotiseen
suuntaan, koska palvelutarjonta alueella lisääntyy kentän rakentamisen
myötä.
10. Rakentamisesta saa lisätietoja Elise Järviseltä 044 5733 032 tai
greenconsultinggc@gmail.com ja
Himoksen alueesta Hannu Mäntyharju hannu.mantyharju@himosresort.com
➥
Bunkkeriuutiset 3-2011
11
HILLSIDE GOLF & COUNTRY CLUB,
VALLEY - KENTTÄ, VIHTI
1. Haastateltavana Jorma Erikson,
Backtee Oy:n toimitusjohtaja ja pitkän linjan golfkenttärakentaja. Haastattelu koskee kentän laajennusta eli
Jore on ollut projektin vetäjän Hillside GolfIn Valley kentällä.
2. Yhdeksän reikäisen Valley -kentän rakentaminen 18-reikäiseksi aloitettiin 2010 tammikuulla. Koko kenttä avattiin kesäkuun 2011 alussa. Ensimmäisenä peliviikko oli pyhitetty
osakkeenomistajille ja kenttä avasi
suurelle yleisölle ovensa pari viikkoa
sitten. Tämä vuonna on tehty kentän
viimeistelytöitä.
3. Viralliset Valley-kentän avajaisia tullaan viettämään heinä-elokuulla 2011.
4. Hillside Golf Oy:ssä noin 1850
jäsentä, osakkeita on noin 1600 ja
osakkeenomistajia on noin 850.
Kenttiä on kaksi 18 reikäistä, joista Hill kenttä on ensisijaiseti varattu
osakkeenomistajille ja Valley kenttä on niin sanottu pay & play kenttä eli siellä voivat pelata kaikki halukkaat ilman osakkuuksia tai jäsenyyksiä. Kentän erikoispiirre on se,
12
että kentälle voivat tulla pelaamaan
myös henkilöt, joilla ei ole green
cardi:a tietyin edellytyksin. Yksi
edellytyksistä on, että mukana on
peliseuraa, jolla on jo vihreä kortti
suoritettuna.
5. Maasto Valleylla on jokilaakso, johon on laajennettu vesiesteitä kauniiksi ylivuotopatojen helminauhaksi. Alue oli niittyjä ja peltoa.
Kenttää voisi luonnehtia avoimeksi
ja puistomaiseksi kentäksi. Alueelle
on istutettu paljon puita. Avoin alue
ja pehmeä muotoilu luovat kentälle
myös links-tuntua. Kentän suunnitteli Backtee Oy:sta Jorma Eriksson.
Kenttä sopii takatiiltä pelattaessa hyvin myös kilpakentäksi.
6. Erikoisempana asiana on kentän avoin pelaamispolitiikka eli pay
& play. Kentän toivotaan aktivoivat
uudelleen niitä pelaajia, jotka ovat
joutuneet jättämään harrastuksen
tauolle perhe- tai työkiireiden vuoksi. Kenttä mahdollistaa lajin harrastamisen myös aloittelijoille. Sijainti
on erittäin hyvä, sillä Vihdin alue on
Ruuhka-Suomessa.
7. Jore kertoi, että mitään suurempia haasteita ei rakentamisessa ollut. Sää suosi rakentamista ja budjetti saatiin alitettua reilusti ja aikataulussa pysyttiin. Ikävin yllätys oli
kahukärpäsinvaasio kahdella väylällä
kylvösten noustua ylös, sillä tuholaiset pääsivät tekemään tuhojaan nuoressa kasvustossa.
8. Rakentamisen positiivisiksi asioiksi Jore listaa pelaajilta tuleen positiivisen palautteen. Kenttä on siis
pelaajien mieleen. Rakentamisen
hinta-laatu-suhde oli myös hyvä.
9. On erinomaisen hienoa, kun
tilaaja tietää mitä haluaa. Hillside
Golf:n päättäjillä on pitkällinen kokemus golfin harrastamisesta ja golfkulttuureista, joten yhteisen näkemyksen löytyminen oli helppoa. 10. Rakentamisesta saa lisätietoja Jorma Erikssoilta 0500 424 240
jorma.erikson@backtee.fi ja Hillside
Golf Oy kentistä toimitusjohtaja Lassi Kiviniemeltä 0400 905 870 ja lassi.kiviniemi@hillsidegolf.fi
Bunkkeriuutiset 3-2011
Ammattilaisen valinta
LAAJASTA
VALIKOIMASTA
LÖYDÄT SOPIVAN
VAIHTOEHDON
KYLVÖKSIISI
• Vakioseokset viheriöille, väylille ja
karheikoille
• Rönsyröllit Independence 1, Penncross, Penn A4, PennG1 ja L93
• Nurmiröllit Bardot ja Jorvik
• Luhtaröllit Vesper pinnoitettu ja
Villa I
• Kylänurmikat
”pussi” ja Juurtonurmikka Supranova
• Englanninraiheinä
Condrad1, westervoldinraiheinä Axcella1 ja jäykkänata
Spartan
• Kulutusta kestävät,
nopeasti taimettuvat
Julius Pregermniittynurmikka ja nurmikkotyypin timotei Piccolo
GRIINO-LANNOITTEET
GOLFKENTILLE
Nyt ei korkea laatu tarkoita korkeaa
hintaa. Griino-lannoitteet on kehitetty erityisesti golfkenttien ja urheilukenttien tarpeisiin. Griino-lannoitteet
mahdollistavat siirtyä kayttämään
lannoitteiden huipputeknologiaa
aikaisempaa kustannustehokkaammin.
• Griino Form viheriölannoitteet
• Griino Permanent- ja Coteväylälannoitteet
• Griino Sport syysja -täydennyslannoite
• Griino Sol-kastelulannoite
S.G. Nieminen Oy
Puh. 030 650 50
www.sgnieminen.fi
Bunkkeriuutiset 3-2011
13
RUKA GOLF OY, KUUSAMO
1. Haastateltavan Hannu Auvinen
Ruka Golf Oy:stä rakennuttajan
edustaja. Rakenteilla oleva kenttä
on Kuusamon Golf Petäjäkankaalla.
2. 18-reikäisen kentän rakennustyöt on aloitettu toukokuussa 2011
ja 2013 olisi tarkoitus päästä pelaamaan.
3. Viralliset avajaiset on suunniteltu kesälle 2013, mutta päivämäärää
ei ole lyöty lukkoon.
4. Ruka Golf ry:ssä on tällä hetkellä 700 jäsentä ja uusi osakeanti on
juuri tullut markkinoille. Uutuutena
ovat viikko-osakkeet hiljaiselle ja sesonkiajalle.
5. Maasto on harjumaastoa, kuten
alueen nimikin sen sanoo. Alueella
on paljon vettä jo luonnostaan. Vesi
tulee peliin melkein jokaisella väyläl-
14
lä. Väylillä on jonkin verran korkeuseroja harjumaastosta johtuen. Kangasmetsään sopii luonnollisesti forestland- kenttä. Kentän on suunnitellut Mika Lindroos.
6. Kentän erikoisuutena ovat historialliset suojelukohteet, joista osa on
pelissä vahvasti mukana. Esimerkiksi bunkkerit ovat oikeita alueella olleita taisteluasemia ja niistä on tehty peliin hiekkaesteitä. Kenttäalue on
visuaalisesti erittäin kaunis.
7. Haastavinta on ollut lupaprosessi, joka kesti noin 8 vuotta.
8. Parasta rakentamisessa on ollut hyvä ja helposti työstettävä maapohja. Myös alueen luontaiset muodot on otettu huomioon suunnittelussa, joten suuria massojen ajoja ei
ole tarvinnut tehdä.
9. Yksi poikkeuksellinen asia kentälle tulee, jota ei taida löytyä Suomesta. Nimittäin kentällä on ympäri
vuoden 12 asteinen kasteluvesi. Vesi on läheisien meijerin laudevettä ja
kaikki arvot ovat osoittaneet sen sopivaksi kasteluun nurmikkoalueille.
10. Rakentamisen nettisivut tulevat lähiaikoina Ruka Golfin sivuille.
Osakkeista saa tietoja toimitusjohtaja Kyösti Salmirinteeltä 0500
283 135 kyosti.salmirinne@kuusamogolf.fi ja rakentamisesta saa tietoja Hannu Auviselta 0400 862 888
hannu.auvinen@kuusamogolf.fi
Bunkkeriuutiset 3-2011
Arkkitehti muotoilee itse puskukoneella koko kentän – myös viheriöt ja bunkkerit.
Kaasupumppaamo imee kaikki kaatopaikkakaasut tiivistyskerroksen alta. Tällä hetkellä niitä poltetaan soihdussa, mutta
golfyhtiö rakentaa mikroturbiinilaitoksen, joka tekee kaasusta
sähköä. Hukkalämmöstä tehdään kaukolämpöä ja -kylmää.
Kaikki kastelujärjestelmän liitokset tehdään hitsaamalla. Kaikki
kentän kaikki sadettimet ovat viheriösadettimia sektorisäädöllä.
Sadettimia tulee kaiken kaikkiaan 950 kpl ja tässä hitsaan putkiliitosta viheriöllä 17.
TAPIOLA GOLF OY
1. Haastateltavana Ilkka Kaivosoja,
Tapiola Golf Oy, projektipäällikkö
2. 18- reikäisen kentän rakentaminen alkoi kesäkuussa 2011 ja 2012
loppukaudesta kentällä mahdollisesti jo pelataan. Tosin kentälle pääsevät pelaamaan mahdollisesti vain
osakkaat 2012.
3. Kentän virallisia avajaisia on tarkoitus viettää keväällä 2013.
4. Osakkeenomistajien määrä on
rajattu 600:an
5. Kentän alue on entinen kaatopaikka, joten alue on avoin. Sen on
suunnitellut Tim Nugent.
6. Kentästä tulee avoimeen maastoon istutettu links kenttä. Vaikka
kummut ovat matalia, niiden muotoa voisi kuvailla sanoilla terävä ja
monimuotoinen.
7. Suurin haaste rakentamisessa on aikataulu. Toinen iso haaste
on kaatopaikkaympäristö eli melkein kaikki rakentaminen tapahtuu
Bunkkeriuutiset 3-2011
ylöspäin. Jokaisessa työvaiheessa
on huomioitava alueen stabiliteetti ja alueen kaatopaikkarakentaminen tapahtuu osittain samaan aikaan kuin golfkentän rakentaminen. Kaatopaikan sinetöinti itsessään maksaa noin 15 milj. € ja tästä
summasta golfyhtiö maksaa noin 15
%. Kaatopaikalle tehdään suodevesijärjestelmät, kaasujen poisto ja kuivatus. Golfkentän pinta-alasta kaatopaikka on 50 ha ja 5 ha on ympäröivää aluetta.
8. Suurimpia onnistumisia on tietysti se, että suunnittelija itse tekee
kentän muotoilut ihan fyysisesti.
Tim Nugent oli viime vuonna kentällä 3 kk ja aikoo olla tänä kesänä 6 kk
tekemässä kentän muotoilua.
Kenttä on myös erittäin urbaanissa
ympäristössä, joten kentän rakentamiseen käytetään ylijäämä maamassoja. Jopa kasvualusta saadaan kaupunkiympäristöstä. Maa-aineksia siis
kierrätetään ja ne päätyvät lopulta
golfkentälle. 9. Poiketen monesta muusta kentästä, tällä kentällä ei tule olemaan
kastelulampia, koska niitä ei voida
kaivaa alueelle. Kastelussa tullaan
käyttämään vesijohtoverkoston vettä. Kentän kastelu on erikoinen, sillä sadettimia tulee olemaan 950 ja
kaikki ovat viheriösadettimia 2 – 4 rivissä. Toisaalta links heinät eivät kovin paljoa kastelua tarvitse.
Toinen erikoisuus on metaanikaasu, jota kaatopaikoilla syntyy. Golfkentän metaanikaasua aiotaan käyttää hyväksi miniturbiinin ja biokaasulaitoksen avulla. Kaasun avulla
saadaan sähköä, jota sitten voidaan
mahdollisesti tuottaa ja myydä.
10. Lisätietoja rakentamishankkeesta saa Ilkka Kaivosojalta 0500
880 505, ilkka.kaivosoja@golf.fi tai
nettisivulta www.tapiolagolf.fi
15
Y M P Ä R I ST ÖA S IAT
Artikkelisarjaan kuuluu 4 osaa…
Olen luvannut avata tässä ja seuraavissa lehdissä hieman sitä, mistä arjen ympäristöasioissa on kyse. Lähtökohtani on isosta pieneen, siis tässä lehdessä ajatuksia siitä, miksi ympäristöjärjestelmää tulisi kentillä pohtia ja työstää. Seuraavassa lehdessä sitten hieman siitä miten luoda ympäristöjärjestelmää ja miten kentän
koko vaikuttaa tähän työhön. Kolmannessa artikkelissa sitten katson mitä ja miten tuota luotua järjestelmää
pitäisi käyttää. Viimeinen artikkeli sitten kokoaa edelliset auditoitavaksi kokonaisuudeksi eli kuvaan mitä ja
miten auditoinnissa tapahtuu.
Ympäristöjärjestelmän
luominen – osa 2
V
iime lehdessä aloitimme
ympäristöasioihin tutustumisen hyvin yleisellä
tasolla. Tässä käyn hieman läpi, miten tuollainen ympäristöjärjestelmä (EMS) voidaan luoda. Järjestelmän rakentaminen ja kuvaaminen on syytä tehdä rauhassa ja harkiten, sillä nythän ollaan tarttumassa
asiaan, josta useimmilla on mielipide ja joka herättää tunteita! Kun järjestelmän kuvausta kirjoitetaan, pitää
vielä muistaa käyttää sellaista kieltä
ja sanastoa, jotta erilaiset lukijat saavat riittävän hyvin selvää.
EMS (Enviroment Management System) on golfyhteisön sääntökirja (aivan kuten pelilläkin on sääntökirjansa ja paikallissäännöt), jota harva aivan pilkulleen hallitsee. Täydellinen
hallinta ei olekaan se olennaisin juttu, vaan arjessa tapahtuvien asioiden ratkaiseminen sovittujen sääntöjen hengessä, muistaen perussäännöt eli aivan kuten pelissäkin,
niin ympäristöasioissa ei saa muita
vaarantaa.
Ympäristöjärjestelmän rakenteen
valinnassa on muutamia olennaisia
seikkoja syytä ottaa huomioon.
- rakenteen on oltava selkeä, jotta myös aihetta heikommin tuntevat
saavat siitä selvää
16
- rakenteen on huomioitava koko
yhteisö ja siihen liittyvät erilaiset toiminnot
- rakenteen on palveltava arjen
toimintaa
Selkeysvaatimus nousee siitä, että kirjalliseen muotoon tehty EMS on
apuväline henkilöstön ja myös pelaajien ympäristötietoisuuden ja ympäristöön liittyvien sääntöjen kouluttamisessa. Rakenteen avulla kukin
löytää omaa toimintaansa koskevat
asiat helposti. EMS:ssä on siis syytä olla omat osionsa kentänhoidolle, klubitalon toiminnoille ja pelaajille. Rakenteessa on hyvä myös olla
osa josta selviää, millaisilla selvityksillä ja tutkimuksilla alueen erityis-
piirteet on kartoitettu ja miten tilannetta seurataan.
Golfyhteisö on monien erilaisten
toimijoiden summa. Sen vuoksi joitakin asioita voi olla järkevää kuvata
hieman eri sanoin eri kohdissa kirjallista tuotosta. Kirjallisen osa arvioinnissa ja suunnittelussa on syytä
mennä lukijan ”saappaisiin” ja miettiä, mistä lukija tätä tietoa etsisi ja
millaisessa muodossa asian parhaiten saisi menemään aina toiminnan
tasolle saakka. EMS ei niinkään ole
työohje (toki sellaisiakin sen tulee sisään joiltakin osin), vaan tavoiteohje, millaiseen lopputulokseen eri tilanteissa kukin toimija toivottavasti
pääsee. Noihin lopputuloksiin (roskat päätyvät oikeisiin keräyspisteisiin, energiaa / vettä ei tuhlata jne.)
pääsemiseksi kentällä on sitten syytä sopia pelisääntöjä.
Koko yhteisön huomioimisvaatimus nousee tuolta alussa mainitulta tunnetasolta, jos EMS ei kata koko toimintaa, niin silloin jää arvailuille ja huhuille tilaa. Yhteisön päätoiminta on kentänhoito, jota me
luonnollisesti kuvaamme kattavasti. Mutta yllättävän suuria ympäristövaikutuksia, varsinkin ympäristön
kuormittamista vähentäviä, on klubitalon eri toiminnoilla, alihankkiBunkkeriuutiset 3-2011
joilla ja pelaajien valinnoilla. Niinpä järjestelmässä tulisi olla myös
kuvattuna, muun muassa, alihankkijoiden valinnassa ympäristötekijöiden huomioiminen ja se miten
alihankkijoita ohjeistetaan kentän
EMS:n huomioimisessa.
Mikään teksti tai kuva ei itsessään
ole olennainen, jollei se palvele arjen toimintaa. Koko EMS’n on ohjattava ajattelua ja päätöksen tekoa eri
toimijoiden tasolla siten, ettei ympäristöriskit realisoidu. EMS:stä löytyy
apuväline, tietoa, sille nuorelle kausityöntekijälle, jonka koneesta kesken työn tulevat hydrauliikkaöljyt
ulos. EMS auttaa pelaajia huomioimaan alueen erityispiirteet, niin etteivät esimerkiksi harvinaiset lajit tai
erityistä huomiota ansaitsevat luontotyypit turhaan vaarannu.
Edellä olevasta syntyy luonnollisesti kysymys, pitääkö muka jokaisella olla EMS mukana, eihän he muutoin voi tietää mitä ja miten toimia.
Vaikka EMS liitteineen (mm. luontoja maisemaselvitys) kuvaa kattavasti
aluetta ja yhteisöä sekä antaa ohjausta erilaisiin tilanteisiin, niin mappina, tiedostona se ei voi olla jokaisen
”taskussa”. Sen pitää olla jokaisen
saatavilla, ja tämä tarkoittaa, että se
pitää olla aidosti ja helposti saatavilla, ehkäpä tätä voidaan verrata työnantajan velvollisuuteen pitää TES jokaisen nähtävillä työpaikalla.
Rakenteen kautta olennaisimmat
asiat, kuten vaikkapa koneen kunnon tarkistuslista, voidaan ”irrot-
Bunkkeriuutiset 3-2011
ta” tukemaan arjessa toimivaa henkilöä. Näin varmistetaan, että yleisen arvomaailman ja ohjeistuksen
rinnalla kullakin toimijalla on heille
kriittiset tiedot aina käsillä ja käytettävissä.
EMS:n rakenne riippuu edellä olevien lisäksi aina myös kentästä, siellä olevasta toiminnasta ja henkilöstön valmiuksista. Olennaista ei ole
se, onko jokin asia viety tietojärjestelmiin tai nettiin, vaan se, että asiat
on riittävästi kuvattu myös johonkin
kirjalliseen muotoon ja että tiedot
ovat oikeasti tarvitsevien saatavissa.
Olkoon se muoto sitten esimerkiksi
kenttämestarin pöydällä oleva päivä-
kalenteri, josta ilmenee mitä kunakin päivänä on kentänhoidossa tehty työ eli kenttämestarin kentänhoitokalenteri ei sitten voi olla lukkojen
takana tai kotona mukana. Osansa
EMS:n vaatimuksista asettaa kentän
omat tavoitteet ja asema paikallisessa yhteisössä. Pieni 9-väyläinen harrastekenttä selviää yksinkertaisemmilla järjestelmillä, kuin 2x 18 reikäinen kansainvälisiä kilpailuja tavoitteleva kenttä. Yhteistä kuitenkin on se, että kumpikaan ei voi toiminnassaan vahingoittaa ympäristöä
huolimattomuuden tai välinpitämättömyyden seurauksena. Vahinkoja
sattuu, mutta niiden hoidon pitää
17
olla määrätietoista, selkeää ja niistä pitää kyetä ottamaan opiksi, aina
opin jakamiseen asti.
EMS:n rakenteeseen pitää myös
kuulua tavat toiminnan kehittämiseen. Tämä kattaa sekä sidosryhmien antaman palautteen käsittelyä,
toiminnan kehittämistavoitteita että henkilöstön kouluttamista. Kaikessa toiminnassa on aina varaa kehittyä, saada aikaan enemmän vähemmällä tai ainakin nykyinen toiminta vähemmän ympäristöä kuormittavaaksi. Toki jossain vaiheessa
tulee vastaan raja, jossa uusia säästöjä tai ympäristökuormituksen vähennyksiä ei enää merkittävästi ole
saavutettavissa, mutta aina on tilaa
ihmisten paremmalle osaamiselle ja
aktiivisemmalle asenteelle, siis koulutukselle!
EMS:n voi rakentaa ihan oman mallin pohjalle, mutta silloin tarvitaan
melkoista sitoutumista, vihkiytymistä aiheeseen ja melko paljon aikaakin. Helpompana ratkaisuna on jonkin kansallisesti tai kansainvälisesti kehitetyn mallin käyttö. Tällaisia
malleja ovat mm. Golfliiton ympäristöjärjestelmä, ISO14001, EMAS
sekä GEO (Golf Environment Organisation). Suomessa on ollut toistakymmentä vuotta SGL:n ympäristö-
18
Terkuin Yours Sincerely
Kari I. Mattila
P. +358 400 428 950
Email. kari.i.mattila@gmail.com
käsikirja kenttien käytettävissä. Se
luo hyvän, toimialan erityispiirteet
huomioivan, puitteen rakenteelle.
ISO14001, EMAS ja GEO ovat järjestelmiä, joihin voi saada ulkopuolisen
arvioinnin ja sen kautta sertifioinnin.
ISO14001 ja varsinkin EMAS ovat
kohtuullisen raskaita kehittää, ylläpitää ja saada auditoitua. Niihin liittyy myös vähintään vuosittainen auditointi. GEO on toimialan yhteinen
kansainvälinen järjestelmä, jossa auditointi tehdään kolmen vuoden välein. Järjestelmä huomioi alan erityispiirteet ja on jo saavuttanut kansainvälisesti merkittävän aseman.
Kaikkiin edellä mainittuihin järjestelmiin on saatavissa konsultatiivista apua. Yleisellä tasolla uskon, että suurin osa toimijoista säästää
melkoisesti aikaa, rahaa ja hermoja
hyödyntäessään ammattilaisia EMS:n
luomisessa. SGL:n osalta apuna toimivat liiton kenttäkonsultit, GEO:n
osalta suomessa on asiantuntijana
Apila Group ja ISO14001 sekä EMAS
osalta löytyy runsas määrä erilaisia
konsultointiorganisaatioita.
Ensi kerralla sitten käyn hieman
enemmän läpi sitä, miten EMS:ää
voisi arjessa käyttää. ■
Bunkkeriuutiset 3-2011
J Ä S E N S I HT E E R I N PA L STA
Uudet jäsenet
Nimi
Hellberg Arto
Hilpinen Henri
Hyvönen Jari Petri Kalervo
Järvinen Aslan
Karvonen Jukka
Kaunismäki Ari
Kojo Jarmo
Kyllönen Nico
Kyrki Juhani
Laurila Jens
Lindqvist Pasi
Moilanen Miika
Perttunen Pirkka
Rantanen Heikki
Salonen Ari
Tuomala Tomi
Uunila Tuomas
Vilja Jonne
Asunmaa Roosa
Horn Teemu
Jähi Tuomas
Kasanen Timo
Saari Nina
Sandberg Tony
Varelius Tiiu
Vehkaperä Jaakko
Villamo Marja
Ylinara Emilia
Jäsenluokka
A-Jäsen
A-jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-jäsen
A-jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-jäsen
B-jäsen
B-Jäsen
B-jäsen
B-jäsen
B-jäsen
B-jäsen
B-Jäsen
B-jäsen
B-Jäsen
B-Jäsen
Työpaikka
Kanava Golf
Kankaisten Golf
Laukaan Peurunkagolf
Tawast Golf
KoskiGolf
Espoo Ringside Golf
Vierumäki Golf
Espoo Ringside Golf
Kankaisten Golf
Master Golf
Hirvihaaran Golf
Hillside Golf & Country Club
Nokia River Golf
Hyvigolf
Vierumäki Golf
Helsingin Golfklubi
Hirsala Golf
Kankaisten Golf
Laukaan Peurunkagolf
Mikkelin Golf
Mikkelin Golf
Muurame Golf
Ruukki Golf
Suur-Helsingin Golf
Helsingin Golfklubi
Kajaanin Golf
Botnia Golf
Tornio Golf
V A L M I ST U N E I T A
Golfkenttien rakentamisen ja hoidon
ammattiaineopettaja
Kainuun ammattiopisto- liikelaitoksessa työskentelevä Pirjo Hotti on
suorittanut hyväksytysti Post Graduate Certification of Teacher Status –opinnot Jyväskylä University of Applied Science – oppilaitoksessa 23.5.2011. Tutkinto on suoritettu englanniksi ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajankoulutusyksikössä. Tutkinto on antaa pätevyyden ammattiaineopettajaksi ja
ammattialana on golfkenttien rakentaminen ja hoito eli golfkenttäala.
Bunkkeriuutiset 3-2011
Suomessa golfkenttien rakentamisen ja hoidon ammattiaineopettajakunta on vielä harvalukuinen. Suoritettu tutkinto taitaa olla ensimmäinen laatuaan ja erikoisuutena on
muulla kuin suomenkielellä suoritetut opinnot.
Kainuun ammattiopistoliikelaitoksen Seppälän
luonnonvara-alan yksikkö
19
Talvi tulee kohta –
onko kenttäsi nurmikko
valmis talven tuloon?
K
esä on parhaimmillaan ja
nurmikoiden viherpeittävyyden pitäisi olla erinomainen. Ainakin, jos asiaa tarkastellaan nurmikon kasvukalenterista. Alkukesä on nurmikon
kasvatuksen aikaa ja luonto antaa
eväät vahvaan kasvuun. Kentänhoidon tehtäväksi jää tukea kasvua ravinteilla, vedellä ja leikkaamisella.
Mutta kuinka nurmiheinät selviävät
talven tuloon asti, talvesta puhumattakaan?
Kasvu loppuu,
kun valo vähenee
Nurmikon kunnon ylläpito vaatii aktiivisia toimenpiteitä ja olosuhteiden
seuraamista, ja tarvittaessa olosuhteisiin reagoimista. Kalenteri kertoo
varmuudella valonmäärän muutoksen kesän taittuessa syksyyn. Kun
valon määrä vähenee, nurmikon yh-
20
teytystehokkuus pienenee nopeasti. Kansankielellä sanottuna kasvu
hidastuu ja lopulta pysähtyy. Tämä
on luonnollinen ilmiö, jonka näemme omin silmin.
Kalenteriin pitää merkitä ainakin
yksi merkkipaalu. Tämä on päivämäärä, jonka jälkeen valo ei riitä yhteyttämiseen. Siis viikko, jolloin nurmikon versojen kasvu pysähtyy. Ennen sitä ja sen jälkeen täytyy tehdä
oikeita toimenpiteitä. Etelä-Suomessa tämä ajankohta on noin lokakuun
puolivälissä. Nurmiheinien välillä on
eroja valon käytön tehokkuudessa ja
paikkakunta etelä-pohjoinen akselilla vaikuttaa suoraan ajankohtaan. Lisäksi kasvun loppumiseen vaikuttaa
puiden ja maaston aiheuttama varjostus. Oikeaan suuruusluokkaan
osutaan, kun päivän pituus jää alle
10 tunnin.
Kesästä on pitkä aika siihen, kun
nurmikon kasvu loppuu. Oikeilla toi-
menpiteillä nurmikko pysyy elinvoimaisena ja kasvattaa sekä juuria että versoja. Onnistuminen antaa parhaat edellytykset pitkään talveen.
Hellejakso voi
pysäyttää kasvun
Suomessa käytettävät nurmikkolajit
ovat viileisiin olosuhteisiin sopeutuneita lajeja. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä nurmikkolajit hidastavat tai jopa lopettavat yhteyttämisen helteellä. Liian kuumassa säässä nurmikko alkaa yhteyttämisen sijaan hengittää ja kuluttaa varastoituja ”sokereita”.
Kun ennusteet lupaavat yli viikon
jaksoa, jolloin päivällä on hellettä ja
yölläkin lämmintä, niin silloin täytyy
reagoida tilanteeseen sen mukaisella lannoituksella. Helteellä nurmikkoheiniä ei saa pakottaa kasvuun typellä, koska silloin kasvu kuluttaa
Bunkkeriuutiset 3-2011
juurakon vararavinnon loppuun ja
kasvu voi hidastua, jopa pysähtyä
pitkäksikin ajaksi. Lisäksi nurmikon
yleiskunto heikkenee ja kasvitaudit
iskevät helpommin.
Ohje hellejakson lannoitukseen on
yksinkertainen. Vaihdetaan lannoitteeseen, jonka NK-suhde on reilusti kaliumin puolella. Silloin typpeä ei
tule liikaa ja kalium ylläpitää vesitasapainoa. Lisäkalium on joka tapauksessa tarpeen ja ruiskutuslannoituksessa nurmikko saa sitä heti. Jos
kasvu hidastuu runsaasti, on syytä
vähentää lannoitusmäärää jopa 50
%. Lisäksi kasvua ja yhteyttämistä voi
ylläpitää glysiinibetaiinilla. Ruiskuta
Greenstimiä heti helteiden alkaessa
viikon välein.
Helteiden jälkeen palataan normaaliin hoitolannoitukseen. Siis lannoitetaan kasvun ja ajankohdan mukaisesti. Jos olosuhteet ovat kuivat ja
lämpimät, kannattaa jatkaa kaliumpainotteista lannoitusta. Jos lämpötila on ”normaali” ja vettä riittää, jatketaan tasapainoisella NK-suhteella.
Anna nurmikolle
mahdollisuus
valmistautua talveen
Syksyllä nurmikko pyrkii kasvattamaan vahvan juuriston ja varastoimaan sinne yhteyttämistuotteita talvea ja kevään kasvuun lähtöä varten.
Kasvun hidastumisen aikana täytyy
pitää lehtipinta-ala mahdollisimman
suurena. Tämä tarkoittaa käytännössä leikkuuvälien harventamista
ja leikkuukorkeuden nostoa. Muista, että leikkaamalla poistat yhteyttämistuotteita, jotka oli tarkoitettu
varastoitavaksi juurakkoon. Ylläpidä
versojen kasvua maltillisella lannoituksella. Pienet kerta-annokset tasapainoisella (NK 1:08-1,2) lannoitteella sopivat syksyyn. Lisäksi kalsiumlannoitus on eduksi, koska sillä varmistetaan vahva solurakenne syksyn
kasvuun. Vahva solurakenne kestää
mekaanista rasitusta ja pystyy vastustamaan taudinaiheuttajien iskuja.
Juuret jatkavat kasvuaan,
jos niille annetaan oikeat
eväät
Kun versojen kasvu on loppunut,
juuret jatkavat kasvu vielä useita
Bunkkeriuutiset 3-2011
viikkoja lämpötilan mukaan. Juurten
kasvu ei ole kiinni valosta, vaan hapesta, lämmöstä ja ravinteista. Jotta juuret voivat kasvaa, täytyy juurten pystyä hengittämään. Tämä tarkoittaa sitä, että juurten pitää saada happea ja hengityksessä muodostuvan hiilidioksidin täytyy siirtyä
maasta ilmaan. Hyvän kaasujenvaihdon edellytys on hyvä maan rakenne ja salaojitus. Kaasujenvaihto tapahtuu kasvualustan ilmahuokosissa. Siksi ylimääräisen veden pitää
päästä pois, jotta ilmahuokoset eivät ole täynnä vettä. Ja kaasujenvaihdolle ei saa olla esteitä, kuten tiivis
kuitukerros.
Lienee sanomattakin selvää, että ilmastus varmistaa kaasujenvaihdon. Tiheä ja riittävän syvä holkitus
tekee varmuudella kanavat, joiden
kautta juuret saavat happea ja voivat
kasvaa alaspäin. Lisäksi juuret tarvitsevat kasvuun typpeä. Älä siis lopeta lannoitusta kokonaan, kun versojen kasvu loppuu, vaan jatka lannoitusta kerran tai kaksi pienillä kertaannoksilla.
Nurmikon kasvua ja kuntoa säätelevät monet tekijät. Lopputulos on
hoitotoimenpiteiden ja kasvutekijöiden summa. Kirjoitan toisen osan
nurmikkoheinien kasvusta ja kasvutekijöistä ensi vuoden puolella. Silloin käsittelen kevään ja alkukesän
erityispiirteitä. ■
Janne Pulkkinen
Liiketoimintapäällikkö
Berner Osakeyhtiö
NH-KONEET OY
Kerro mitä tuotteita tarvitset – Me järjestämme sen!
•
•
•
•
•
•
Maredo viheriöleikkurin paikkokylvin
enää
Tähden muotoiset vibraterät tekevätÄlä
reikiäkaiva
aina 1200
reikääkaivurilla!
/ m2.
Kylvömäärä: 0.17 – 2.00 kg / 100 m2 Nyt myös Ketjukaivuri
Tähtiterän pää asettaa siemenen maaperään
ja juuri oikeaan kohtaan.
urakointia/vuokrausta!
”taloudellinen” paikkokylvin ei tuhlaa siemeniä
Sopii Toro, JD ja Jacobsen
nh-koneet@nh-koneet.com • www.nh-koneet.com • puh: 044-2700374
www.nh-koneet.com nh-koneet@nh-koneet.com puh: 044 2700 374
21
G O L F K E N T Ä N H O I D O N T U T K I N TOTO I M I K U N N A N PA L S TA
GOLFKENTÄNHOIDON
TUTKINTOTOIMIKUNTA 8212
Toimikausi 2010 – 2013
A JA N K O HTA I STA
Kokoonpano
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
sihteeri
Kai Jylhä
Jan Ruoho
Tapio Mäkinen
Pirjo Hotti
Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on OPH:n nimittämä asiantuntijaelin, joka vahvistaa oppilaitosten tutkintoesitykset tutkinnoista, ohjaa ja valvoo tutkintotoi-
OAJ/ opetus; kai.jylha@hamk.fi
FGMA/ työnantaja; jan.ruoho@vierumaki.fi
FGA/ työntekijä; tapio.makinen@oulugolf.fi
OAJ/ opetus; pirjo.hotti@kao.fi
mintaa sekä kehittää tutkintoja. Tutkintotoimikunta tekee työtään kokouksissa, oppilaitoksissa ja tutkintotilaisuuksissa.
LAUSUNTOPYYNTÖ
Opetushallitus pyysi toukokuussa golfkentänhoidon tutkintotoimikunnalta lausuntoa koskien golfkentänhoitajan ja liikuntapaikkahoitajan ammattitutkintojen yhdistämisestä. Esityksen yhteisestä tutkinnosta oli OPH:lle tehnyt liikuntapaikka-alan tutkintotoimikunta. Esitystä olivat puoltaneet Itä-Suomen, Kuortaneen ja Vierumäen urheiluopistot. Uudeksi tutkinnoksi esitettiin liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkintoa, jossa golfkentänhoito olisi
valinnaisena osana kesäliikuntapaikkojen hoidossa. Esityksessä tutkintojen yhdistämistä perusteltiin mm. golfkentänhoitajien ympärivuotisella työllistymisellä liikuntapaikoille.
Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta otti lausunnossaan kielteisen kannan tutkintojen yhdistämiseen, sillä tutkintotoimikunta katsoi, että golfken-
22
tänhoitajan at on luonnonvara-alan ammatti ja liikuntapaikkahoitajan at on liikuntapaikka-alan ammatti. Golfkentänhoidon ammatti perustuu kasvuun
ja sen hallintaan, kun taas kasvullisia asioita on hyvin vähän liikuntapaikkahoitajan ammatinperusteissa. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta pyysi lausunnot luonnonvara-alan oppilaitoksilta, jotka järjestävät golfkentänhoidon tutkintotilaisuuksia
eli Hämeen ammatti-instituutti Lepaalta ja Kainuun
ammattiopisto-liikelaitokselta. Molempien oppilaitosten lausunnoissa oli kielteinen kanta esitykseen.
Asiaa käsitellään kesälomien jälkeen Opetushallituksessa, josta se lähtee Opetusministeriöön. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta seuraa esityksen
käsittelyä ja tiedottaa siitä tarvittaessa myös golfkentänhoitoa.
Bunkkeriuutiset 3-2011
Näyttötutkintojen
järjestämissopimukset
Suomessa on tälle hetkellä kolme oppilaitosta, joilla on
golfkentänhoitajan ammattitutkintoon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta:
Hämeen ammatti-instituutti Lepaa, Kainuun ammattiopisto- liikelaitos ja Suomen urheiluopisto Vierumäki.
Tällä hetkellä voimassa olevat tutkintojen järjestämissopimukset (28.6.2011):
Golfkentänhoitajan
ammattitutkinto
Tutkintoja voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin yllämainituista oppilaitoksista ja neuvotella tutkinnonsuorittamisesta heidän kanssaan tutkinnonsuorittamisesta. Mikäli koko tutkinnonsuorittaminen suorittaminen ei sovi
elämäntilanteeseen, voi tutkintoja suorittaa osatutkintoina. Osatutkintoja voi suorittaa valmistavan koulutuksen avulla tai ilman.
Lisätietoja tutkintojen suorittamisesta saa tutkintotoimikunnalta tai oppilaitoksista.
Mikäli
Tutkintotoimikunnan kotisivu:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus
jos saa tietoja mm. toimikunnan kokouksista ja ajankohtaisista aiheista.
Seuraava tutkintotoimikunnan sähköinen kokous on
19.7.2011 ja kokoukseen tulevien aineistojen tulisi olla
sihteerillä viimeistään 12.7.2011.
• Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa
• Kainuun ammattiopisto- liikelaitos
• Suomen urheiluopisto, Vierumäki
Golfkenttämestarin
erikoisammattitutkinto
• Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa
• Kainuun ammattiopisto- liikelaitos
VEITSI-ILMASTIN
- jaetut ja jousitetut teräyksiköt
- veitset uppoavat jopa 15 cm syvyyteen
- jyrkät käännökset mahdollisia
- kiinnitys 3-pistenostolaitteeseen
Carrier Turf 175
Työleveys: 1,75 m
Paino: 549-769 kg
Suositus: 30 – 40 hv
Carrier Turf 225
Työleveys: 2,25 m
Paino: 636-919 kg
Suositus: 30 – 40 hv
Katso esittelyvideo: www.goldenpro.fi
ClubCar Turf 252
- 48 volttia
- IQ Plus System – 8 kpl 6V akkuja
- enemmän tehoa
- yhdellä latauksella jopa 130 km!
- kiihtyvyys, huippunopeus ja moottorijarrutus
_säädettävissä
- ruostumaton alumiinipalkkirunko
- jousitus ja iskunvaimennus edessä ja takana
- 4-pyörä jarrut - tehokas sähkökippi - ajovalot
- CE-hyväksytty
Myös bensakäyttöisenä 350cc
GOLDEN PRO OY
Bunkkeriuutiset 3-2011
Ruusumäentie 1 b Vantaa puh. 09-2411 020 www.goldenpro.fi
23
MUKANA KUVIOISSA
Golfkenttä on monen ihmisen työpaikka. Kentällä työskentelee kentänhoitajia, toimitusjohtajia, rangepoikia ja
-tyttöjä, proshopin henkilökuntaa, kokkeja, kenttämestareita ja monia muita ammattilaisia. Golfalaan liittyy
lisäksi iso joukko muiden alojen edustajia. He myyvät ja toimittavat lannoitteita, koneita, kentän tarvikkeita
tai mm. viherrakennusalan palveluita. Kaikki he luovat omalta osaltaan sitä hienoa kokonaisuutta jollaisena
palaajat ja ohikulkijat golfkentät kokevat ja näkevät. Tarkoituksena on esitellä kentällä työskenteleviä sekä
näitä monien eri alojen osaajia leppoisan haastattelun merkeissä.
Golfkenttämestari Pekka Karttunen
Haastattelija: Simo Kairus
Tämän lehden henkilökuvassa on golfkenttämestari Pekka Karttunen. Työpaikkana hänellä on Pickala Golf. Pekka on ajankohtainen henkilö haastateltavaksi, sillä pelataanhan FGA:n mestaruuskisat Pickalassa. Haastattelu
kannattaa siis lukea tarkkaan!
Olen
Olen Pekka Karttunen 48-183-83 yksikköa, viimeinen luku vain ”kisakaudella”. Toimin kenttämestarina Pickala
Golfissa. Vapaa-aikaan kuuluvat kaukosäätimen hypistely ja Vinskin kanssa lenkkeily. Suunnasta ja vauhdista
meillä on usein eri käsitys. Lumisina talvina tulee hiihdettyä.
Olen Kotkasta lähtöisin. Poikavuodet kuluivat hiihdon
ja yleisurheilun parissa ilman merkittäviä saavutuksia,
kunnes 16 vuotiaana ymmärsin lopettaa ja siirtyä lentopallon pariin alasarjoihin. Maailmalle lähdön myötä jäi
myös lentopallo.
Kotiväkeeni kuuluvat avovaimoni Marjo, psykiatriaan
erikoistuneena sairaanhoitajana hän laittaa tarpeen tullen pitkälle laukalle vauhkoontuneen ukon takaisin radalle. Meillä on 11- vuotias ”heppahullu” tytär Telma ja
2- vuotias uppiniskainen cairnterrieri Danny De Vito, alias Vinski. Lisäksi on islanninhevosruuna Mikki, jolla tosin on tallipaikka Kirkkonummen Evitskogissa.
Asumme Espoon Olarissa rivitaloyhtiössä, työpaikalle
Pickalaan työmatkaa kertyy 33 kilometriä.
Työhistoriaa
Koulutukseltani olen puutarhateknikko 1985 kurssilta
Lepaalta. Koulun jälkeen pääsin rakentamaan jalkapallokenttiä seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Jalkapallokenttien rakentamisessa sain eniten oppia kenttien mittauksista, massalaskennasta ja korkeuksien hallinnasta.
Vuonna 1987 pääsimme mukaan eturintamassa rakentamaan golfkenttiä ja silloinhan niitä värkättiin lähes
TERVETULOA
syyskuussa Pickalaan FGA ry:n
mestaruuskilpailuihin!
Jessen porukalla ovat kisavalmistelut
jo kuumeisesti käynnissä.
Pekka Karttunen
24
Bunkkeriuutiset 3-2011
kaikkialle. No, sellaisia tekeleitähän niistä tuli, mutta sitkeä kentänhoito, aika ja luonto ovat muokanneet niistä
kaikista kelpo kenttiä, joista jäsenet /osakkaat ovat ylpeitä.
Elise Järvinen oli 1988 talvella sukkelana tyttönä onnistunut hankkimaan itselleen peräti kaksi kenttämestarin pestiä rakenteilla oleville kentille. Elise joutui luopumaan Hyvinkään paikasta ja suositteli minua Hyvigolfin
puuhamiehille ja siitä alkoi matkani golfkenttien kiehtovaan maailmaan. Hyvigolfissa kahden ensimmäisen hyvin sujuneen vuoden jälkeen, vuonna-91 jääpolte tuli hyvin tutuksi osaksi kentänhoitoa. Viheriöt olivat seuraavina kesinä hyvässä pelikunnossa vasta heinäkuun alussa, silloin opin ymmärtämään mitä hapettomuus viheriöille voi tarkoittaa! Hyvigolfin johto oli kuitenkin pitkämielinen ja sain pitää työpaikkani.
Elokuussa -94 minut kutsuttiin Pickala Golfin kenttämestariksi. Lokakuun loppuun hoidin sekä Hyvinkään että Pickalan kenttämestarin pestiä.
Pickalassa toimin kentänhoidon vastaavana kenttämestarina aina vuoteen 2009 saakka, kunnes yhtiössä
todettiin tarve muodostaa kehitysyksikkö kenttien korjausrakentamiseen. 1980- luvun kentät ovat aikansa tekeleitä ja niiden korjaaminen ja perusparantaminen on
miltei loputon työ, kuten hyvin tiedämme. Itselleni tilaisuus siirtyä rakentamisen pariin tuli hyvään aikaan ja 20
Bunkkeriuutiset 3-2011
vuotta kentänhoidon kenttämestarina tuntui riittävän ja
”kilometrit” olivat hyvällä tavalla täynnä. Töiden organisointi oli helppo tehtävä, koska omassa organisaatiossamme oli sekä kyvykäs että halukas henkilö ottamaan
vastuun kentänhoidosta, joten apulaiskenttämestari Jesse Kaan otti vastaan vt. kenttämestarin paikan.
Olemme sopineet tämän järjestelyn vuoden 2012 loppuun. Toivon osakkaiden halua sitoutua senkin jälkeen
kenttien kehittämiseen, jotta järjestelystä tulisi pysyvä.
Suunnitelmia ja haaveita meillä on Pickalassa, nimenomaan Park ja Seaside kenttien kehittämisen tiimoilta.
Tämä nykyinen työni tuntuu oikealta unelmatyöltä ja
mielenrauha on ihan toisella tasolla kuin 60 reiän hoidon hullunmyllyssä!
Pickala Golfista
Pickala Golf sijaitsee Siuntion kunnassa, osittain meren
rannalla. Pickalassa on 2040 pelioikeutta ja yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 2,2 miljoonaa euroa. Pickalassa
on kolme 18 reiän kenttää; Forest, Park ja Seaside sekä
6- reikäinen Par 3- kenttä Garden. Park ja Seaside ovat
1988 avattuja kenttiä ja Forest avattiin peliin 2004. Park
ja Seaside kenttien viheriöt ja väylät ovat heinälajiltaan
kylänurmikkaa. Forest- kentän viheriöt ovat rönsyrölliä
ja väylät on niittynurmikka-nataseosta.
Golfyhtiöllä on palveluksessa 12 vakituista henkilöä,
25
joista kentänhoidossa työskentelee
9 henkilöä.Jessellä on apunaan kolme apulaiskenttämestaria ja kaksi
mekaanikkoa sekä kastelujärjestelmän hoitaja, puutarhuri, kiinteistöjen hoitaja ja myös ”pahimmillaan”
kesäkuusta alkaen 25 kausi- ja kesätyöntekijää. Kesäkuun alussa on yksi
suurimpia haasteita saada uudet ”suviuunot” tekemään työtänsä eksymättä väärille kentille. Juhannuksen
jälkeen harharetket loppuvat, kun
paikat, kentät ja toiminta tulevat tutuksi.
Konekalustoa on luonnollisesti
paljon, koska kentät ovat runsaan
200 hehtaarin alueella. Hoidettua
pinta-alaa on noin 140 hehtaaria.
Leikkuukalustosta valtaosa on punaista ja lisäksi on muutama oranssi
kone.
Golfkeskuksena Pickala on vireä ja
kenttiin sekä oheispalveluihin on panostettu voimakkaasti viime vuosina. Tänä keväänä valmistuivat Golfkartanoon uudet tilat caddiemastereille ja toimistoväelle ja pukutilat ja
saunat uusittiin täysin. Vanha kivinen navetta saneerattiin vuokrattavien sähköautojen lataus- ja huoltotilaksi.Pickalassa kenttien ympäristössä on paljon osakkaidemme asuntoja ja sen vuoksi kerholla on verrattain vilkasta myös iltaisin. Monille
kentät ovat ”takapihan” jatke ja osallistuminen golfyhteisömme toimintaan on aktiivista. Osakkailla on selkeä tahtotila toimitilojen ja kenttien
parantamiseen. Luonnollisesti hankesuunnitelmat pitää olla esillä hyvissä ajoin eli mitä, missä, milloin ja
paljonko? Osakkaat ovat selkeästi
tyytyväisiä yhtiön toimintaan ja saavutettuihin tuloksiin. Kenttähenki-
GOLFKENTTIEN
KENTTIEN
ENTTIEN
NITTELUSUUNNITTELU
NITTELU
SKORJAUS
KORJAUSPERUSKORJAUS
RAKENTAMISEN
URAKOINTI
NTAMISEN
URAKOINTI
NTAMISEN
URAKOINTI
VALVONTA
ONTA
NTA
KENTÄNHOIDON
NEUVONTA
ÄNHOIDON
NEUVONTA
ÄNHOIDON
NEUVONTA
26
löstö saa ansaitsemaansa arvostusta
työstään.
Kehitysryhmä
Siirryin 2009 keväällä työskentelemään ja johtamaan kehitysryhmää.
Työntekijänä ja ihmisenä olen mielestäni suoraviivainen toteuttaja, joten tällainen työ on minulle juuri
omiaan ja olen suorastaan innoissani tästä työstä. Kehitystyön toteutuneet kustannukset olivat viime vuonna 285 000 euroa. Työni keskeisiä
elementtejä ovat muutostöiden
suunnitteluun osallistuminen, kustannusten arviointi ja aikataulutuksen laatiminen sekä päättäminen mitä, missä ja milloin on järkevintä tehdä golftoimintaa häiritsemättä. Olen
mukana kohteiden määrittämisessä
ja mittauksissa. Tilaan materiaalit
työmaalle ennakoivasti rajallisten varastopaikkojen vuoksi sekä opastan
rekat kippauspaikkaan. Osallistun
myös varsinaisiin töihin, kuormaan
usein traktoreita, tiivistän, kylvän ja
tasaan. Kalustona meillä on ostopalveluna yhdeksän tonnin tela-alustainen kaivukone, tarvittaessa myös 14
tonninen. Yhtiön omana kalustona
on traktorikaivuri lähinnä kuormaukseen ja tarvittava määrä traktoreita
perävaunuineen sekä 600 kilon
tärylevy. Mittauskalustona meillä on
kaksitoiminen lasertasain sekä vaakituskone. Ryhmässä työskentelee
kolme henkilöä. Myös metsien harvennushakkuita suorittavan metsurin työn ohjaaminen kuuluu työhöni.
Pääosin tehtävämme on uudelleenrakentaa Park ja Seaside kenttien lyöntipaikat golfautoteineen. Lyöntipaikkojen rakentamisen lisäksi tehtäviimme on kuulunut vesiesteiden
BACKTEE
OY OY
BACKTEE
OY
BACKTEE
Jorma
Eriksson
Jorma
Eriksson
Jorma
Eriksson
0500
424424
240424
0500
0500
240240
jorma.eriksson@backtee.fi
jorma.eriksson@backtee.fi
jorma.eriksson@backtee.fi
Purotie
3 B 57
Purotie
B 57
Purotie
3 B357
00380
Helsinki
00380
Helsinki
00380
Helsinki
kaivamista ja rakentamista, taukokioskin perustusten tekemistä sekä
piha ja kivitöitä. Park- kentän lyöntipaikkojen muutostyöt saimme päätökseen viime kesänä ja Seasiden
lyöntipaikkojen muutostöiden parissa olemme olleet vuoden ajan.
Työpäiväni alkaa klo 6.30 sähköpostin lukemisella kahvin kera, sitten työnjako ja siirtyminen kohteeseen. Usein ensimmäinen tehtävä on
arviointia tai mittausta, montako
kuormaa vielä menee, jne. Eniten
työaikaa vie massojen kuormaus,
siirto ja eri kerrosten tasaus.Viikonloppuisin osallistun vuorollani reikien ja teemerkkien vaihtoon kentillämme.
Kesälomaa olen pitänyt viikon verran loppukesällä, silloin olen käynyt
kiertämässä lähikenttiä mailojen
kanssa. Vuosilomaa olen pitänyt
tammikuun lopulta maaliskuun puoleenväliin, riippuen tehtävästä työstä
ja talvesta. Kahtena viimeisenä talvena työt on lopetettu jouluviikolla
paksun lumikerroksen vuoksi, joten
lomailua on kertynyt enemmän kuin
vuosikausiin.
Tällä hetkellä meillä on työn alla
Seaside 7:n väylän muutostyöt.
Bunkkeri muutettiin ruohopainanteeksi, ruohopainanne bunkkeriksi
ja viheriönkumpu ruohopainanteeksi. Kolme viimeistä viikkoa olemme
työstäneet metsään uusia lyöntipaikkoja. Työ on pitänyt sisällään louheen tasausta, kiilausta murskeella,
tiivistystä, täytehiekan ajoa murskeen päälle, täytemaiden ajoa luiskiin, sadetusputkien asennusta, kasvualustan ajoa, tiivistystä ja tasausta. Seaside 7:nen väylän valmistumisen jälkeen (tiedossa) olevassa ohjelmassa on Seasiden ”takaysin” lyöntipaikkojen uusiminen ja valmista tulisi olla ensi vuoden lopulla. Projektimme ”Park ja Seaside lyöntipaikat
kuntoon 2012” on silloin lopussa.
Jatko on auki ja päätöksiä ei ole vielä tehty. Uskomme ja toivomme
”näyttöjen” riittävän osakkaille, jotta
hyvässä vauhdissa oleva kehitystyö
saisi jatkua.
Haasteita työssäni
Kentänhoito golfpelin keskellä on
kaikkialla haasteellista ja hermojen
kiristymistä tapahtuu molemmilla
puolilla. Toivotaan, että jatkossakin
mahdumme kentille samaan aikaan
ja pelaajat jaksavat tarpeen tullen
Bunkkeriuutiset 3-2011
hetken malttaa ja kentänhoitajat
muistavat antaa sopivasti tilaa.
Tällä hetkellä en koe ylivoimaisia
haasteita työssäni. Paineita ei ole
päässyt kertymään, koska on sellainen varmuuden tunne, että tämä
homma on hanskassa. Työryhmäni
on kokenut ja osaava. Tärkeätä työssämme on tehdä niin hyvää jälkeä,
että osakkaat kokevat panostuksensa kenttien kehittämiseen mielekkääksi. Jos toiveemme ja suunnitelmamme toteutuvat, niin kehitystyö
muuttuu 2013 laajemmaksi. Tuolloin myös ulkopuolisia urakoitsijoita
tarvittaisiin ja se toisi uudenlaiset
haasteet työlleni. Toteuttaminen
muuttuisi silloin enemmän työn valvomiseksi.
Mikä on muuttunut
Kentänhoidon konekalusto ei ole
muuttunut aikojen saatossa niin paljon kuin voisi kuvitella. 80 – luvun lopulla oli jo ihan kelpo viheriöleikkurit. Jacobsenin Greensking ja Toron
Greenmaster olivat lähes samoja leikkureita kuin tänä päivänä. Myös 5yksikköisiä väyläleikkureita oli saata-
villa. Suurin kehitys on tapahtunut
karheikkoleikkureissa. Vielä 90 – luvun puolivälissä karheikkoja höylättiin metrin levyisillä rimpuloilla ja
työtunteja kului! 1995 Jacobsen toi
markkinoille HR-5111 mallin, joka
mullisti karheikkoleikkuun. Pian kyseinen kone löytyi lähes jokaisen
golfkentän arsenaalista. Esikarheikkoja on leikattu yleisesti vasta viidentoista vuoden ajan. Ravinnepuolella
on ollut kovaa kehitystä, vaikka kyllä
80 – luvullakin osattiin ja rankkaa
kasvua saatiin aikaiseksi Oulun-salpietarilla tai ammoniumsulfaatilla.
Kaksikymmentä vuotta sitten ainainen purnauksen aihe oli viheriöiden pitävyys tai niiden pitämättömyys. Silloin viheriöiden leikkuukorkeus oli kireimmässä kisakunnossa
4 milliä. Tosin Sarfvikin vanhalla
kentällä hurjasteltiin jo silloin ihan
omissa lukemissa. Viimeiset seitsemän vuotta viheriöt ovat olleet liian
tahmeita, mutta ilmeisesti riittävän
pitäviä.
”Hyvinä vanhoina aikoina” talven
runtelemille viheriöille työnnettiin
reippaasti evästä, kovasta heinän-
kasvusta ei moitittu, vihreydestä kehuttiin. Nykyisin mestarit joutuvat
rajoittamaan rankasti alkukesän typenantoa, sillä muuten joutuu kesäkuun iltakierroksilla puttaamaan
kaislikossa ja sehän on ihan sietämätöntä! Mutta ilmeisesti pitkään aukkoisen aneemiset viheriöt on sitten
pelaajien valinta, kun ei malteta
odottaa heinäkuun alkuun. Pienelle
mutta äänekkäälle pelaajaryhmälle
viheriöiden nopeus on kerta kaikkiaan lähes kaikki kaikessa ja homma
on osittain riistäytynyt epäterveille
urille. Viheriöjyrät antavat mahdollisuuden jumpata sekaviheriötkin
säälliseen kisakuntoon, mutta ei sitäkään parane tehdä joka päivä koko
kesän ajan, vaikka sellaisiakin esityksiä on ollut.
Mielestäni kentänhoidon taso on
noussut vähintään samassa tahdissa
kuin pelaajien taso, mutta pelaajien
vaatimustaso taas on noussut kuitenkin vielä enemmän.
Yhteistyöstä
Suoranaista kilpailutilannetta ei lähikenttien kanssa ole, varsinkaan kun
HYVINVOINTIALA | KULTTUURIALA | LIIKETALOUDEN ALA | LUONNONVARA-ALA
MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA | TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA
Golfkenttämestarin
erikoisammattitutkinto
Opintoja voi suorittaa työn
ohessa ja niihin sisältyy verkko-opiskelua.
Koulutuksen
kesto on noin 1,5 vuotta ja
laajuus on 60 opintoviikkoa.
Etätehtävät ja työssäoppiminen tehdään pääsääntöisesti
omille työpaikoille. Tutkinto
koostuu viidestä eri tutkinnon
osasta, jotka suoritetaan intervalli- ja monimuotokoulutuksena osio kerrallaan.
Voit aloittaa opiskelun myös
osatutkintona.
Lisätietoja:
• Pirjo Hotti
p. 044 797 0866
• Maarit Knuutinen
p. 044 797 4559
• Olga Ovchinnikova
p. 044 797 0814
S-postit muodossa
etunimi.sukunimi@kao.fi
Koulutus alkaa vuoden 2012 alussa.
Kirkkoahontie 115, Seppälä | 87910 Linnantaus
www.kao.fi
Bunkkeriuutiset 3-2011
27
ei ole mitään myydä, korkeintaan
golfelämyksiä. Yritystapahtumien
osalta on ehkä jonkinlaista kilpailua
ollut. Lähikenttien välillä on kaikkien
kanssa hyvä yhteistyö, mutta se jää
aikapulasta johtuen lähinnä puhelinkeskustelujen asteelle. Kaikki lähialueen kentät ovat konekalustoltaan
omavaraisia ja lainaamistarvetta ei
ole esiintynyt. Jäsenet kyllä kommentoivat kerkeästi kenttiä, joissa
ovat vierailleet, mutta yleensä positiivisesti.
Hienoja Golfkenttiä
Olen kiertänyt suurimman osan Suomen kentistä, mutta ihan kaikkialle
ei ole vielä tie vienyt. Yhtään mielestäni huonoa kenttää en ole kiertänyt,
monta sitäkin parempaa. Itse pidän
avarista kentistä, joissa on maltilliset
korkeuserot, suuret vastaanottavat
viheriöt, joiden pinta näkyy lähestymislyönnissä. En ole onnistunut saamaan hyviä golfelämyksiä pitkillä
Championship kentillä, joissa viheriöt on nostettu korkealle bunkkereiden taakse. Teknisesti valioluokan
kenttiä ovat nämä suuret hankkeet,
joissa suuri taloudellinen panostus
kyllä näkyy; Kytäjän kentät, Linnagolf, Hirsala ja varauksin Vierumäen
Cook. Minulle mieluisia kenttiä (pelaamistani) ovat esimerkiksi Lohjan
molemmat kentät, Nordcenter Benz,
Wiurila ja Ringside. Pickalan kenttiä
olen jäävi arvioimaan. Kolmen parhaan kentän joukkoon mahtuu ensimmäiseksi Kytäjän Northwest. Sisääntulo on todella hieno ja hyvin
muotoillut viheriöt ja kaikki esteet
on näkyvillä ja rakentamisen laatu
on korkealla tasolla. Kytäjän toinen
kenttä ei mahdu listalleni vain ja ainoastaan liian monen nostetun sokkoviheriön vuoksi. Toinen on Lohjan
Kalkkipetteri, jossa on todella suuret
ja vastaanottavat viheriöt ja muutenkin tosi reilu kenttä. Kolmanneksi
laitan Vierumäen Cook kentän ”ainutlaatuisen” maaston ja kivan
layoutin ansiosta.
Pelaamisestani
Lapsuuden kotini oli Kotkan Vanhan
kentän liepeillä ja siellä tuli kyllä pal-
• MAANRAKENNUS – Isoja ja pieniä koneita
• SALAOJITUS – Isoja ja pieniä koneita
• MURSKAUSJYRSINTÄ/JÄÄNJYRSINTÄ
• VÄYLÄHIEKOITUS
MASIINERI OY
A. Leino Ahmoontie 319, 03620 Karkkila
puh/fax 09-2258 100, 0400 478 302
asko.leino@masiineri.fi
www.masiineri.fi
LÄHETÄ MAA
MAA–– JA KASTELUVESINÄYTTEET MEILLE
n
en
e
i
n
i
s
yy
ila
l
t
t
a
ma
An
m
a
Oy Hortilab Ab
Vaasantie 41
jon vietettyä aikaa, mutta laji ei kuitenkaan vielä silloin tarttunut. Pelaamisen aloitin tammikuussa 1990
Floridassa, mistä myös hankin upouudet Golden Ramit.Harrastusta jatkoin sitten Hyvinkään kentällä. Pelasin aktiivisesti joka viikonloppu kilpailuissa, tasoitus painui lähelle
kymppiä. Pickalaan mentyäni pelaaminen väheni vuosi vuodelta ja viime
vuonna minulle tuli vain 15 kierrosta. En enää osallistu vakavahenkisiin
kilpailuihin, mutta kutsukilpailuihin
osallistun innokkaasti. Tasoitus on
noussut vuosien kuluessa 7,6:sta yli
kahdentoista eikä takalautaa ole näkyvissä. Tavoitteita ei sinänsä ole,
mutta joskus kun on aikaa, sitten isketään veteraanisarjassa. Myöhemmin Golden Ramit ovat vaihtuneet
Ping Zing rautoihin vuodelta 1997.
Pisin maila on Taylor Made Burner
ihan parin vuoden takaa ja uusimpana hankintana Pingin ”reskari”, joka
on johtanut minut nimestään huolimatta useammin vaikeuksiin kuin
pelastanut.Muu perhe ei juuri harrasta golfia, he vain ”hevostelevat.”
Marjo on tosin Vihti Golfin jäsen ja
pelasi viimeksi golfia kaksi vuotta
sitten Katinkullassa.
Tulevaisuuden haaveet
Toivon saavani jatkaa Pickalan kenttien kehittämistä. Uskoisin jaksavani
tätä työtä eläkeikään saakka ainakin
henkisesti, mutta fyysisesti en mene
takuuseen. Tosin työkaverit ovat luvanneet hitsata pienen puskulevyn
rollaattoriin, jos askel alkaa painaa
liikaa. Siviilipuolella perheen naisilla
on haaveena pieni maapaikka, jossa
hevosen pito olisi mahdollista ja itse
pääsisin Hansuksi sinne. Mutta ne
hinnat ovat täälläpäin ihan tavoittamattomissa.
Sitten eläkkeellä ollessa on haaveena mennä golfkentälle aamuisin,
noitua pullakahvin hinta ja lähteä pelaamaan seniorien viikkokilpailuun.
Kierroksen jälkeen istutaan muiden
supersenioreiden kanssa terassilla ja
taivastellaan miksi kenttää ei voi leikata takaperin.
Ja missä ne tulokset viipyy, ei tässä ole aikaa koko päivää odotella.
64200 Närpiö
Puh 06-3474250 Fax 06-3474260 S-posti: hortilab@hortilab.fi
28
Bunkkeriuutiset 3-2011
TA PA HT U MA KA L E NT E R I
FGA:n tapahtumakalenteri
vuodelle 2011
11. – 13. Elokuuta
Lepaan puutarhamessut. Paikkana Lepaa, Hattula. Virallisesti Fga ei ole mukana näillä messuilla mutta käykää ihmeessä vierailemassa FGA:n yhteistyökumppaneiden luona, joista moni on varmasti paikalla.
28. – 29. Syyskuuta
Mestaryyskilpailut 2011. Peliareena Pickala Golf
30. Marraskuuta
Fga:n syyskokous. Tarkka aika ja paikka ilmoitetaan
myöhemmin.
30. Marraskuuta – 2. Joulukuuta
Laivaristeily. Välillä Helsinki – Tukholma ja paikkana
laiva
HARROGATE 2012
FGA pyrkii järjestemään opintomatkan Harrogateen ja
alustava päivämäärä matkalle on 22. – 25. Tammikuuta 2012. Matkan arvioitu hinta olisi noin 500 – 600 €.
Olemme alustavasti kaavaillut noin 20 hengen porukkaa ja alustavat ilmoittautumiset saa laittaa sähköpostiosoitteeseen jasensihteer@fga.fi. Jos kiinnostuit ilmoita itsesi mukaan.
Lisätietoa tulee seuraavassa lehdessä ja mahdollisesti yhdistyksen internet sivuilla. Lisäksi asiasta voi myöhemmin kysellä sähköpostitse matkanjärjestäjiltä.
Peter Gilbert
peter.gilbert@koskigolf.fi
Mika Nurminen
mika.nurminen@schetelig.com
I L M O ITTA JAT
Koneet, Laitteet, Tarvikkeet
Siemenet
Golden Pro Oy 09-2411 020
Hako Ground & Garden Oy 040-5874 045
J-Trading Oy 020-7458 600
NH-Koneet Oy 044-2700 374
Lemminkäinen
020-71 5000
S.G. Nieminen Oy
Maa-ainekset
Neuvonta
Sibelco Nordic Oy Ab
010-2179804
Urakointi, Palvelut
Masiineri Oy Backtee Oy
09-5028 238
Lannoitteet
Arctic Nature Product Berner Oy Hortilab Oy Ab
050-5708 572
0500-558 801
06-347 4251
Koulutus
0400-478 302
0500-424240
Kainuun ammattiopisto Hamk
08-6165 6602
03-6461
Mikäli haluat FGA:n tiedotteita sähköpostiisi,
niin lähetä sähköpostiosoitteesi jäsensihteerille
jasensihteeri@fga.fi
Bunkkeriuutiset 3-2011
29
KOLUMNI
”Meillä ei oo aikaa tä
Olen kuullut tuon lausahduksen sivustaseuraajana tai
lausahduksen kohteena kerran kuin useammin. Ei ole
aikaa, millä usein on tarkoitettu että ei ole tarpeeksi työntekijöitä. Monessa tapauksessa mielestäni kumpaakin olisi ollut vallan mainiosti, kyse on vain organisoinnista. Olen ollut sen suhteen erittäin onnekas, että
olen päässyt työskentelemään eri tasoisilla ja kokoisilla
kentillä. Suurista kentistä (enemmän kuin perinteinen
18 väylää) olen nähnyt työntekijöiden määrän suhteen
lähes ääripäät, pienemmillä kentillä jo budjetista johtuen erot eivät tietenkään ole niin suuret.
Minne se aika sitten oikein katoaa? Monesti kauden
aikana se kiire syntyy siitä, että ns. mopo lähtee käsistä; raffit pääsevät rehottamaan siellä kentän etäisimmässä päässä tai että ylemmältä taholta laitetaan
tärkeysjärjestys uusiksi, luodaan projekteja jotka voisi hoitaa vaikkapa vasta siellä kesän lopussa kun leikkuurumba rauhoittuu. Kun lopulta luodaan keinotekoinen paniikki, mennään siihen mukaan ja ruvetaan sähläämään sen sijaan, että laitettaisiin uusi kuuppa jäitä
hattuun ja mentäisiin eteenpäin hoitaen ne listalla oikeasti tärkeimmät asiat ensin kunnolla. Korjataan hoitovirheitä hoitovirheillä. Pelaajan silmin kenttä on hyvin
hoidettu, kun greenit ovat ummessa ja johdonmukaiset, väylät leikattu, teet kunnossa ja raffit pelattavalta
alueelta matalana. Niin ja ne bunkkerit.
Aikaa ja työvoimaa saa kyllä kulumaan jos laitetaan
vaikkapa kaksi kesäpoikaa liimailemaan ”haravat bunkkeriin” tarroja samalla kun annetaan kentänhoitajan lapioida yksin bunkkerin kantteja. ”Ei oo nyt ketään auttamaan”.
Sitä voi myös tuhlata laittamalla joka viikko, tai mahdollisesti joka päivä, kokonaan asiaan perehtymätön
henkilö oppimaan koneen käyttöä ja järkevää tapaa
leikata. Valehtelematta millään tavoin olen todistanut
kuinka tällä tapaa saadaan kokematon raffikuski käyttämään vartin alueeseen kolmisen tuntia. Tärkeintä
tässäkin tapauksessa oli se, että kone oli käynnissä ja
pyöri kentällä sen sijaan että kuinka siistiä ja tehokasta jälkeä se sai aikaan.
Tai että annetaan muuten vain kesäpoikien näyttää
kiireisiltä; annetaan heidän valikoida työnsä ja työkumppaninsa. Hyvin äkkiä muodostuukin pareja ja
ryhmiä jotka kyllä hymyssä suin ajelevat ympäri kent-
30
tää mutta kukaan ei tiedä että mitä he tekevät ja missä ajassa. Onko sen kantojyrsintämontun täyttöön järkevä päästää kolme kesäpoikaa muutamaksi tunniksi?
Meneekö kolmen neliön nurmettamiseen oikeasti kaksi työntekijää ja yksi päivä
Mitä enemmän tekijöitä yhden projektin kimpussa ei
tarkoita sitä, että työntekijöiden määrä tarkoittaisi laadultaan parempaa ja nopeampaa työtahtia. Projektista
riippuen, kun liioitellaan työntekijöiden määrällä, projekti hidastuu. Tärkeää on myös se, ketä laitetaan tekemään sitä projektia; kymmenen kesäpoikaa vai pari
ammattitaitoista kentänhoitajaa ja vielä mieluummin
vaikkapa yksi kentänhoitaja kahden kesäpojan kanssa ahkeroimaan?
Ensisijaista ajan säästämisessä on se, että luottohenkilöille jaetaan vastuualueet; valitaan henkilöt heidän
omien vahvuuksien mukaan ja käytetään niitä hyväksi. Annetaan vastuuhenkilöille mahdollisuus muokata
oman vastuualueen omat viikkorutiinit ja jaetaan heille
pari kättä siihen avuksi; näin vältytään siltä arpomiselta
että kuka hoitaa ja mitä, sen lisäksi, että joka kerta ei
tarvitse opettaa perusasioita uusiksi sille uudelle projektiin tulevalle. Apukädet ovat vastuussa vastuuhenkilöille, vastuuhenkilöt apulaiskenttämestarille/reille ja
apulaiskenttämestari/t kenttämestarille.
Omalla kentällä vastuullani on (tähän ne rummut ja
fanfaarit :D) bunkkerit. Perinteisesti tätä perin väheksyttyä, mutta yhtä oleellista osaa kuin mikä tahansa
muu alue kentästä, hoitaa kauden aikana yleensä vain
se yksi kesäpoika. Päivästä toiseen sitä samaa vatkaamista ja reunojen haravointia. Kun lopulta juolavehnä
ja voikukat ovat tehneet temppunsa, laitetaan kiireellä
töihin joku random kitkentäpartio ja siihen perään siimapojat skalppaamaan ne bunkkerien reunat. Tätä samaa kaudesta toiseen kunnes on lopulta pakko laittaa
se kanttauspartio suorittamaan sitä vastenmielistä tehtävää. Omalla kohdalla ratkaisu tähän on ollut se, että
bunkkeripojalla on tietyt päivät, jolloin päivästä riippuen tehdään bunkkerien vatkaus, kriittisten alueiden
flymous , kitkentä tai reunojen haravointi. Avuksi olen
saanut siimapojat (2) flymoamaan kaikki bunkkerien
reunat ja puhaltamaan leikkuujätteet pois bunkkerista kerran viikossa. Kun rytmiin pääsee, jokainen hoitokerta on nopea; ei tarvitse hoitaa yhdellä kertaa koko
Bunkkeriuutiset 3-2011
lläseen”
kentän ongelmia vaan ainoastaan yksittäisiä ongelmakohtia. Tällä saadaan pidettyä myös mielenkiinto yllä
tehtävää työtä kohtaan, jokainen työpäivä on hiukan
erilainen. Kaikki tämä on järjestetty niin, että ”priimakunto” on aina viikonloppu. En väitä että omalla kohdalla bunkkerien kunnossa oltaisiin vielä siinä missä
haluaisin, mutta muutos on parempaan päin; jokainen
hoitokerta helpottaa seuraavaa.
Toinen alue, missä monesti kuulee mopon lähteneen käsistä, on raffit. Suuri osa pelaajista pelaa suurehkolla tasoituksella; pallo lentää miten sattuu. Pallon etsimiseen menee aikaa ja se taas hidastaa peliä.
Kenties heti maanantaina kannattaisi laittaa raffikuskit ajamaan joka ikisen väylän ympäri se kaksi, kolme
tai neljä kierrosta, jonka jälkeen tiistain voi käyttää niihin lyöntipaikkojen ympäryksiin ja muihin vähemmän
tärkeisiin alueisiin. Tärkeää pelaajille on kuitenkin ne
leikatut raffit siellä väylän välittömässä läheisyydessä ja vain murto-osa sinkoaa pallonsa sille sektorille
150 metriä eteenpäin +150 metriä oikealle/vasemmalle. Loppuviikon voi käyttää raffien pelattavan osan (se
kahdesta neljään raitaa väylän ympäri) matalana pitämiseen ja ei niin tärkeiden alueiden alas leikkuuseen.
Tähtäimenä viikonlopun priimakunto. Väitän että tällä
myös leikkuujätteen kertyminen vähentyy merkittävästi ja kenttä pysyy siistimmän näköisenä.
Väylät. On tapauksia, jossa joka ikinen arkipäivä kentälle lähtee neljä väyläkonetta kuskeineen ja kun he
ovat saaneet työnsä tehtyä, he lähtevät uudelle kierrokselle leikkaamaan pois aamun kosteudesta johtuvat
leikkuujätteet. Tajutonta työvoiman tuhlausta, etenkin kun lopulta työntekijät oppivat rytmittämään työpäivänsä niin, että yhdeksän väylän leikkaamiseen menee tasan koko päivä. Omalla kohdalla pelaajana mikään ei harmita niin paljon kuin se peliä viivästyttävä
kone tai sen pörinä.
Keinoja, olosuhteita ja tapoja on tietenkin monenlaisia, mutta loppujen lopuksi kyse on vain asioiden
järjestelystä. Tämä ei ole mitään ydinfysiikkaa, jossa
kenttämestarin täytyy naama punaisena ajella ympäri kenttää valvomassa jokaista yksittäistä työntekijää.
Vastuun ja työvoiman oikealla jakamisella pääsee jo
aika pitkälle. Loppujen lopuksi pelaajia vartenhan me
olemme töissä.
Jean Johansson
Bunkkeriuutiset 3-2011
31
KUTSU
FGA ry:n syyskokoukseen
Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistyksen
sääntömääräinen syyskokous
vuonna 2011 pidetään
keskiviikkona 30. marraskuuta kello 14.00 alkaen.
Kokouspaikka on Berner Oy:n toimitilat,
Käyntiosoite: Eteläranta 4 B, 00130 Helsinki.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Vapaa- ja kunniajäsenten esittäminen ja hyväksyminen:
esitykset ja ehdotukset hallitukselle
mielellään etukäteen 23.11.2011 mennessä
Tervetuloa!
Hallitus