Lisää kasvua TuhkaLannoiTukseLLa

Leht i
si n u l l e
m et s ä n o m i staja
SYKSY
2 0 1 3
Tuhkalannoituksella
turvemaat kasvukuntoon s. 4
Lisää kasvua
metsän terveyslannoituksella s. 7
viidessä
vuodessa
Suomen neljänneksi
suurimmaksi
puunostajaksi s. 9
Oman
maakunnan
tukkia
Pohjois-Karjalan
sahoille s. 14
www.harvestia.fi
S I S Ä L T Ö
SISÄLTÖ
HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Syksy 2013
Pääkirjoitus
3
Tuhkalannoituksella turvemaat kasvukuntoon
4
Lisää kasvua metsän terveyslannoituksella
7
Harvestia Oy - Viidessä vuodessa Suomen
neljänneksi suurimmaksi puunostajaksi
9
Powerflute Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Dermot Smurfit: Hyödyntäkää metsienne potentiaali
13
Oman maakunnan tukkia Pohjois-Karjalan sahoille
14
Ylpeästi metsäläinen
17
Lähivaara Oy - puunkuljetusta vuosikymmenien ajan
18
Hyvin suunniteltu leimikko - kuin juhlaillalliselle
istahtaisi
22
Hyvä konemies ratkaisi puukaupan
26
Iloiset metsämatkalaiset voittivat ruotsalaiset kollegansa
28
Lieksan Kevätniemen sahan avoimet ovet
29
Puumarkkinabarometri alueittain
30
Hankintaesimiehet
32
Kiitos palautteesta
35
HARVESTIA
Harvestia Oy:n lehti
metsänomistajalle
Painopaperi:
paperi UPM Star Silk 80g
kansilehti Galerie Art Gloss 130 g
Päätoimittaja:
Liisa Viikari, Harvestia Oy
Kansikuva: Forest Vital Oy
Toimituskunta:
Harvestia Oy
Vesa Hyyryläinen
Niko Pettinen
Tommi Rissanen
Markku Turunen
2 Ha
H a rve
r ve st i a
Ulkoasu ja taitto:
Susanna Muurman
Painopaikka:
ScanWeb Oy, Kouvola
Painosmäärä: 21 000 kpl
P Ä Ä K I R J O I T U S
Suomen hyvinvoinnin,
metsätalouden ja
menestyvän
vientiteollisuuden
kohtalonyhteys
HARVESTIA OY
on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n
omistama puunhankintayhtiö.
Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän
puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö
hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla.
www.harvestia.fi
Hyvät metsänomistajat, kiitos kuluneesta viidestä vuodesta. Ilman teidän
arvokasta panostanne emme tänä
vuonna juhlisi Harvestian viisivuotissyntymäpäivää. Täysin tyhjästä liikkeelle
lähteneen yhtiön kautta kulkee jo yli 4
miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain
– tästä kehitystyöstä erityiskiitos myös
koko henkilöstölle.
Savon Sellun tuotanto ei onnistu
ilman hyvää raaka-ainetta – meidän
tapauksessamme koivua. Harvestia
on ansiokkaasti pystynyt nostamaan
kotimaisen koivun toimitusmäärää
tehtaallemme. On todella tärkeää, että
tämä kehitys jatkuu ja saamme edelleen
lisättyä kotimaisen koivun määrää. Jatkuvasti kasvavat metsävaramme kannattaa
hyödyntää lisääntyvinä hakkuina – tämä
metsätalouden ja –teollisuuden toimeliaisuus on hyvää lääkettä monessa maakunnassa esillä oleviin talousongelmiin.
Ympäristö, jossa toimimme, on jatkuvassa muutoksessa ja meidän pitää pysyä
muutoksessa mukana – mielellään jopa
johtaa sitä. Suomi on ajautunut sellaiseen
tilaan, että pienenevät tulomme eivät
riitä kattamaan kasvavia menojamme.
Poliitikot joutuvat tekemään hyvin
raskaita päätöksiä, kun erilaisia rakenteita joudutaan muuttamaan ja etuisuuksia
leikkaamaan. Eli kulupuolta yritetään
sopeuttaa vastaamaan tuloja.
Kustannuskilpailukyky on tärkeää,
mutta miten saisimme myös vientituloja
kasvatettua. Savon Sellun kohdalla
tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää
tehdä jatkuvasti tulosta, jolla voimme
rahoittaa investoinnit tulevaisuuteen.
Investointeja pitää suunnata mm. vanhenevien laitteiden uusimiseen, tehtaan
energiatehokkuuden parantamiseen,
päästöjen vähentämiseen, tuotannon
pullonkaulojen avartamiseen, tuotelaadun parantamiseen ja turvallisemman työympäristön luomiseen. Pelkkä
tuotantokyvyn kasvattaminen yksinään ei
tietenkään riitä, vaan tuotanto on myös
saatava kaupaksi. Tähän tarvitaan yhä
parempaa tuotelaatua ja laajaa markkinointia ympäri maailman. Meidän pitää
saada aaltopahvilaatikon valmistajat ja
käyttäjät ympäri maailman ymmärtämään
se, että ”mualiman paras flutinki” tulee
Kuopiosta.
Kun kaikki edellä mainitut asiat on
tehtävä kustannuskilpailukykyisesti
maailmanmarkkinoilla, niin vientiteollisuutemme ei kestä ylimääräisiä rasitteita
kuten rikkidirektiivin kustannuksia tai
nousevaa energiaverotusta. Maamme
sijaitsee muutenkin jo kaukana päämarkkinoista, joten meidän ei kannata
antaa lisää etumatkaa kilpailijoillemme.
Lisäkustannusrasitteiden sijaan meidän
pitää varmistaa, että meidän tiestö, mukaan lukien metsäautotiet, rautatiet ja satamat ovat hyvässä kunnossa ja toimivat
joustavasti ja tehokkaasti.
Tämä on meidän kaikkien yhteinen
haaste. Meidän kohdallamme se lähtee
siitä, että saamme jatkossakin kotimaista
raaka-ainetta riittävästi ja kilpailukykyiseen hintaan!
Elinvoimaisen teollisuuden,
metsätalouden ja kasvavan
puunkulutuksen puolesta,
Juha Koukka
Harvestia Oy:n hallituksen
puheenjohtaja
Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja
H ar ve st i a 3
M E T S Ä N H O I T O
Helikopterilla suoritettavaa tuhkalannoitteen lentolevitystä
ei ole sidottu mihinkään vuodenaikaan. Lento-levityksessä
on huomioitava nousu- ja laskupaikat sekä tuhkan varastointi.
Lentolevitys on hyvä vaihtoehto kivisissä tai soiden ja vesistöjen
rikkomissa maastoissa.
Tuhkalannoituksella
turvemaat kasvukuntoon
Tuhkalannoituksen perimmäisenä tarkoituksena on saada suometsät parempaan
kasvukuntoon tarjoamalla puille niitä ravinteita, jotka sen kasvua rajoittavat.
Tuhkalannoitteen luonnolliset käyttökohteet ovatkin runsaasti typpeä sisältävät
suometsät, joilla puuston kasvua rajoittavat tavallisesti fosforin ja kaliumin puute.
Teksti: Tommi Rissanen Kuvat: Harvestia Oy, FA Forest Oy
Suomen metsäteollisuuden ja lämpölaitosten energiantuotannossa syntyy
vuosittain puuperäistä tuhkaa yli
150 000 tonnia sekä turve- ja puusekatuhkaa noin 450 000 tonnia. Pelkästään
puhtaalla puutuhkalla voitaisiin lannoittaa ainakin 35 000 hehtaaria suometsiä.
Käytännössä vuotuiset turvemaiden
lannoitukset ovat olleen noin 8000
hehtaarin luokkaa.
4 Ha rve st i a
Tuhkan käytöllä
rajoituksia
Energian tuotannossa syntyvää tuhkaa
pidetään usein ongelmana. Monesti
tuhka kuljetetaan kaatopaikoille tai
läjitetään voimalaitosten pihalle odottamaan jatkokäyttöä. Lisäksi ongelmia
tuhkan hyötykäytössä tuottaa eri polttoaineiden sekapoltto, jolloin lannoituk-
seen soveltuvien tuhkien erotteleminen
muista tuhkalajeista on hankalaa.
Millä tahansa tuhkalla ei metsiä saa
lannoittaa. Tuhkalannoitteen valmistusta, käyttöä ja kuljetusta säädellään
lannoitevalmistelaissa ja sen perusteella
annetuissa asetuksissa. Metsien lannoitukseen voidaan käyttää sellaista tuhkaa,
joka on syntynyt puun, turpeen tai peltobiomassojen poltossa. Näiden tuhkien
M E T S Ä N H O I T O
Tuhka on käsittelemättömänä hyvin
hienojakoista ja näin ollen pölyävää,
eikä sovellu sellaisenaan levitettäväksi
metsään. Levityksen helpottamiseksi
hienojakoisuutta on vähennettävä.
Käytettävät menetelmät ovat yleensä
joko itsekovetus tai rakeistus. Molemmat
menetelmät perustuvat siihen, että tuhkaa
kostutetaan vedellä ja käsitellään edelleen
tarpeen mukaan.
Kuva: FA Forest Oy
Lannoituskohteina
paksuturpeiset puolukkaja mustikkaturvekankaat
nimeksi on annettu lannoitevalmistelaissa
metsätuhka.
Tuhkalla on hyvä neutralointikyky,
pH10-13, ja lisäksi puhtaassa puutuhkassa
on kaikki puun kasvuun tarvittavat ravinteet oikeassa suhteessa lukuun ottamatta
typpeä. Tuhkien alkuainepitoisuudet
vaihtelevat poltettavan materiaalin sekä
polttotekniikan mukaan.
Ravinteiden lisäksi tuhkaan rikastuu
jonkin verran raskasmetalleja kuten kadmiumia ja arseenia. Raskasmetalleille on
annettu lannoitevalmistelain asetuksessa
enimmäispitoisuudet, jotta voidaan varmistua tuhkalannoitteiden tasalaatuisuudesta, turvallisuudesta ja sopivuudesta
käyttötarkoitukseensa.
Tyypillisiä tuhkalannoituskohteita ovat
paksuturpeiset puolukka- ja mustikkaturvekankaat. Tuhkalannoituksella voidaan
korjata myös kasvuhäiriöistä kärsivien
metsien ravinnetilaa. Tuhkaan voidaan
lisätä kivennäisravinteita, esimerkiksi
booria, kasvuhäiriön korjaamiseksi ja estämiseksi. Kasvuhäiriöt voidaan varmistaa
neulasnäytteistä, jotka analysoidaan
laboratoriossa, tai tunnistamalla esiintyvät
oireet kasvavasta puustosta.
Tuhkalannoitettavan alueen vesitalouden tulee olla kunnossa tai se tulee hoitaa
kuntoon kunnostusojituksella lannoituksen jälkeen. Lisäksi alueen on oltava
mielellään havupuuvaltainen, hoidettu ja
kasvatuskelpoinen.
Kangasmailla suurin kasvua rajoittava
tekijä on usein typpi. Tuhka itsessään ei
sisällä typpeä ja siksi tuhkalannoitus ei
juurikaan lisää puuston kasvua kangasmailla. Tuhkalla ei voida myöskään
korvata kasvupaikoilta energiakäyttöön
vietyä orgaanista ainesta.
Yhteishankkeella säästöä
lannoituskustannuksiin
Tuhkalannoituksen levitys voidaan hoitaa
kahdella tapaa joko maalevityksenä tai
lentolevityksenä helikopterilla. Tuhkalannoitus kannattaa suunnitella ja toteuttaa
usean tilan yhteishankkeena, jolloin
lannoituspinta-alan laajuus tuo säästöjä
sekä kuljetus- että levityskustannuksiin.
Maalevitys tehdään tavallisesti
metsä- tai maataloustraktorilla. Levitysyksikköön on liitetty säiliö tai siilo, josta
lannoitetta levitetään yleensä lautaslevittimien tai vastaavien avulla maastoon.
Käytettävä tuhka voi olla joko itsekovetettua tai rakeistettua. Maalevitystä
varten maapohjan tulee olla kantavaa,
joten lannoitus suoritetaan pääasiallisesti
talviaikaan harvennushakkuun jälkeen.
Suositeltavaa olisikin, että se tehtäisiin
juuri harvennushakkuun jälkeen. Tällöin
voidaan hyödyntää tamppautuneita
ajouria sekä hyödyntää harvennusta varten tehdyt mahdolliset teiden auraukset.
Helikopterilla suoritettavaa lentolevitystä ei ole sidottu mihinkään vuodenaikaan. Lentolevityksessä on huomioitava nousu- ja laskupaikat sekä tuhkan
varastointi. Lentolevityksessä käytetään
rakeistettua tuhkaa. Lentolevitys onkin
hyvä vaihtoehto kivisissä tai soiden ja
vesistöjen rikkomissa maastoissa. Lentolevitys on tehokkaampaa mutta kustannuksiltaan kalliimpaa kuin maalevitys.
Tuhkaa levitetään hehtaarille 3000 - 5000
kiloa, yleisohjeena voidaan kuitenkin
pitää 4000 kilon levittämistä hehtaaria
kohden. Tällöin alueelle tulee 40 - 50
kiloa fosforia ja 80 - 100 kiloa kaliumia
hehtaarille. Tuhka tuodaan lannoitusalueen läheisyyteen ennen lannoitusta joko
irtotavarana tai suursäkeissä. Varastointia
varten on hyvä varata riittävän suuri
tila. Pidempään varastoitaessa kannattaa
harkita säältä suojausta kovettumisen
ehkäisemiseksi.
Pitkäaikaisia vaikutuksia
puuston kasvuun
Tuhkalannoitus parantaa puuston ravinnetilaa pitkäaikaisesti ja muutokset
maaperän happamuudessa sekä alkuainepitoisuuksissa näkyvät vielä 40 - 60
vuoden kuluttua lannoituksesta. Käytetystä tuhkamäärästä riippuen puuston
ravinnetila säilyy hyvänä tai tyydyttävänä
20 - 50 vuoden ajan.
Lannoituksen vaikutukset alkavat
näkyä fosforin ja kaliumin puutosalueilla
vihreämpinä neulasina ja neulasten koon
kasvuna parhaimmillaan jo lannoitusta
seuraavana vuonna. Varsinainen tilavuuskasvu alkaa näkyä puissa muutaman
vuoden viiveellä riippuen kasvupaikan
typpitilanteesta. Mitä enemmän turvemaassa on typpeä, sitä enemmän
tuhkalannoitus tuottaa lisäkasvua.
Kasvunlisäys oikein valitulla kohteilla on
tyypillisesti kahdesta neljään kuutiometriä
hehtaarille vuodessa. Rämemänniköissä
on saatu lisättyä kasvua 100 - 200 kuutiometriä hehtaarille, käytännössä kasvun
lisäys puuston kiertoajassa on ainakin
80 - 100 kuutiometriä hehtaarille.
Tuhkalannoitus vähentää maaperän
happamuutta ja lisää maaperän pintakerroksen ravinnevaroja pitkäaikaisesti.
Maaperän happamuuden väheneminen
vilkastuttaa pitkällä aikavälillä maaperän
hajotustoimintaa ja typen vapautumista >
H ar ve st i a 5
M E T S Ä N H O I T O
> kasvien käyttöön. Tämä vaikuttaa
puuston kasvun lisääntymiseen.
Vaikutukset ympäristöön
Haitallista ja rehevöitymistä aiheuttavaa
fosforin huuhtoutumista vesistöihin ei ole
juurikaan havaittu lannoitusten yhteydessä. Syynä tähän on ilmeisesti fosforin
sitoutuminen tuhkan sisältämiin rauta- ja
alumiiniyhdisteisiin. Tuhkan levityksessä
on kuitenkin huomioitava, ettei tuhkaa
joudu ojiin tai suoraan vesistöihin. Lannoitusta tehtäessä jätetäänkin erityiset
suojakaistat vesistöjen, ojien ja purojen
yhteyteen.
Tuhkalannoitus nostaa yleensä sienten,
marjojen ja kasvien ravinnepitoisuuksia.
Yhteyttä esimerkiksi marjasadon kasvamiseen tällä ei ole kuitenkaan havaittu.
Marjojen ja sienten raskasmetallipitoisuudet voivat nousta tilapäisesti tuhkapölyn
vuoksi, joten poimimista heti levitystä
seuraavana kesänä tulisi välttää. Raskasmetallispitoisuuksien ei ole kuitenkaan
huomattu nousevan pysyvästi niin
korkeiksi lannoituksen jälkeen, että sillä
olisi haitallisia vaikutuksia. Heinät ja ruohot tavallisesti lisääntyvät ja varpukasvit
vähentyvät lannoituksen jälkeen.
Hankkeelle Kemera-tukea
Kustannuksiltaan tuhkalannoitus ei
ole juuri muuta lannoitusta kalliimpaa.
Helikopterilla tehtävän lannoituksen
kustannukset ovat suuremmat kuin maalevityksessä, mutta helikopterilevityksellä
päästään parempaan levitystarkkuuteen ja
-tehokkuuteen. Puutuhka ja lentolevitys
maksavat tällä hetkellä metsänomistajalle
noin 400 - 450 euroa hehtaaria kohden.
Turvemaille tehtynä tuhkalannoituksessa on kyseessä yleensä terveyslannoitus.
Tuhkalannoituksen kannattavuutta voidaankin parantaa hakemalla hankkeelle
valtion terveyslannoituksiin maksamaa
Kemera-tukea. Rahoitus kattaa noin
puolet todellisista kustannuksista.
Tuhkalannoituksesta saatava tuotto
vaihtelee käytetyn levitysmenetelmän ja
tuhkan määrän mukaisesti. Eri tutkimuksissa tuottoprosentin on todettu olevan
viidestä kymmeneen prosenttia.•
Lähteet:
• Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion
tekemä Tuhkalannoitusopas vuodelta 2008
• Tuhkan käyttö metsälannoitteena, Metla
• Tuhkalannoitus turvemailla -seminaariesitys, Puuta turvemailta -seminaari,
Varpaisjärvi 6.6.2012, Heikki Suvanto,
FA Forest Oy
• Hyvän metsänhoidon suositukset
turvemaille, Tapio
Tuhkalannoitteen maalevitys voidaan tehdä metsätraktorilla. Metsätraktoriin liitetään säiliö tai siilo, josta lannoitetta levitetään yleensä
lautaslevittimien tai vastaavien avulla maastoon. Maalevitystä varten maapohjan tulee olla kantavaa, joten lannoitus suoritetaan pääasiallisesti
talviaikaan harvennushakkuun jälkeen.
6 Ha rve st i a
M E T S Ä N H O I T O
Lisää kasvua metsän
terveyslannoituksella
Metsänhoitotöiden ja hakkuiden suorittaminen ajallaan ovat parasta metsänhoitoa. Tarvittaessa metsän ravinnetasapaino saatetaan kuntoon terveyslannoituksella. Nämä kaikki
asiat on huomioitu Heikki Ruuskasen metsässä Rantasalmella.
Teksti: Tommi Rissanen Kuvat: Harvestia Oy
Terveyslannoitettavia kohteita löytyi niin nuorista kuin varttuneemmistakin metsistä. Näin ollen lannoitteiksi valikoitui Yara Metsän NP2
sekä Ecolan BT-300. Valituilla lannoitteilla metsien puutosoireet korjaantuvat ja puut saavat tarvitsemiaan ravinteita kasvuunsa.
Heikki Ruuskanen on varsin tuore
metsänomistaja. Omia metsiä hänellä
on ollut parin vuoden ajan. Ruuskasesta
tuli metsänomistaja varsin perinteisellä
tavalla, hän peri metsät sukulaiseltaan.
Uusi metsänomistaja on tarttunut heti
toimeen ja alkanut hoitaa aktiivisesti
tilaansa. Noviisiksi, metsään liittyvissä,
varsinkaan puuasioissa, häntä ei voi
kuitenkaan kutsua. Hänellä on ollut sahatavaran jatkojalostusyritys Savonlinnan
Kallislahdessa parinkymmenen vuoden
ajan. Omien sanojensa mukaan hän on
tuona aikana oppinut erottamaan kuusen
männystä ilman neulasia tai kuorta.
Metsä kuntoon
harvennuksella ja
terveyslannoituksella
Metsänomistajaksi tultuaan Ruuskanen
alkoi laittaa metsätilaa kuntoon ja suorittamaan tilallaan harvennuksia ja muita
metsänhoitotoimenpiteitä. Viime talvena
suoritetun harvennussavotan aikana Harvestian koneurakoitsija Jyrki Ruuttanen
huomasi osan puista olevan kaksilatvaisia
ja muutenkin vajaakuntoisen näköisiä.
Konemies mainitsi asiasta metsänomistajalle ja tämä keskusteli asiasta edelleen
Harvestian paikallisen puun ostajan Liisa
Hälvän kanssa.
Asiaa päätettiin tutkia enemmän
ja lähteä suunnittelemaan metsiin
terveyslannoitusta. Metsissä todettiin
boorinpuutosta, johon kaksilatvaisuus ja
pallolatvat esimerkiksi kuusella viittaavat.
Kaikkiaan lannoitettavia kohteita löytyi
tilalta reilun parinkymmenen hehtaarin
verran. Suoritettavalle lannoitukselle
päätettiin hakea Kemera-tukea, tarkemmin ottaen tukea metsänterveyslannoitukseen.
Terveyslannoitettavia kohteita löytyi
niin nuorista kuin varttuneemmistakin
metsistä. Näin ollen lannoitteiksi valikoitui Yara Metsän NP2 sekä Ecolan BT-300.
Valituilla lannoitteilla metsien puutosoireet korjaantuvat ja puut saavat tarvitsemiaan ravinteita kasvuunsa. Metsän
NP 2 on suunniteltu erityisesti viljavien
kivennäismaiden boorin puutteesta kärsivien kasvatusmetsien terveyslannoituksiin. BT-300 on tuhkapohjainen lannoite
ja se on kehitetty erityisesti taimikoiden
ja nuorten, vielä harventamattomien
kasvatusmetsien lannoituksiin.
Valintana lentolevitys
Kohteessa suoritettiin lannoitteen
lentolevitys elokuun puolessa välissä. Työ
suoritetaan helikopterin ja maayksikön
avulla. Helikopteriin kiinnitetään
erityinen suppilo lentolevitystä varten.
Lentoa ja lannoitteen levitystä ohjataan
käyttäen hyväksi GPS – tekniikkaa.
Lähestyttäessä lannoitettavan metsän
reunaa suppilo aukeaa ja sulkeutuu
automaattisesti. Helikopterin tyhjentäessä
suppiloa maayksikkö lastaa sillä aikaa
seuraavan suppilon, joten lentotoiminta
voi toimia tehokkaasti ja keskeytyksettä.
10 hehtaarin kohteella viivytään puolesta
tunnista tuntiin.
Lannoitteen levityksestä vastasi Forest
Vital Oy, joka suorittaa lannoituksia
niin maa- kuin lentolevityksinäkin.
Hankintaesimies Liisa Hälvä otti
yhteyttä yritykseen, toimitti suunnitelman lannoitevalinnoista sekä kohteen >
H ar ve st i a 7
M E T S Ä N H O I T O
>
kartat. Lannoitteet toimitetaan kohteelle
etukäteen, joten lannoituksen aikaan
paikalle tulee maayksikkö ja helikopteri
suorittamaan lentolevityksen.
Terveyslannoitukseen
Kemera-tukea
Valtion maksamaa Kemera- tukea on
mahdollisuus hakea lannoituskohteille,
kun kyseessä on ns. terveyslannoitus.
Tämä tarkoittaa sitä, että metsän kehitys
on ravinne-epätasapainosta johtuen
taantuvaa metsänhoidosta huolimatta.
Ravinne-epätasapaino voidaan määrittää silmämääräisesti tai ravinneanalyysin
perusteella. Tukea voi saada varttuneesta
taimikosta aina varttuneeseen kasvatusmetsään saakka. Pinta-alan tulee
olla vähintään hehtaari. Suunnitelmalle
on haettava hyväksyntä ennen töiden
aloittamista. Kemera- tukea ei makseta
kasvatuslannoituksiin.
Terveyslannoituksen saaman tuen
suuruus vaihtelee sen mukaan, millä rahoitusvyöhykkeellä metsä sijaitsee. Lisäksi
asiaan vaikuttaa lannoitelaji. Ellei tilalla
ole voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa,
tuen määrää alennetaan 10 prosenttia.
Ravinne-epätasapainon toteamiseksi
tehdyn ravinneanalyysin kulut korvataan
kokonaan. Lisäksi suunnittelukustannukset korvataan, mutta arvonlisävero
peritään metsänomistajalta.
8 Ha rve st i a
Lannoitus hyvänä
sijoituksena
Kysyttäessä mitä Ruuskanen odottaa
lannoitukselta, on vastaus selkeä: ”Lisää
kasvua”. Odotukset ovat varsin realistiset,
sillä kasvu parantuu kohteessa muutaman
vuoden viiveellä ja puumäärä hehtaaria
kohden suurenee entistä voimakkaammin.
Lannoituksen kannattavuudesta, erityisesti nuorissa metsissä, keskusteltaessa
metsänomistaja näkee myös sen järkevänä. ”Vaikka et omana omistusaikana
ennättäisikään hyödyntää lannoituksesta
saamaasi lisäkasvua puukaupalla, niin tuohan se kuitenkin arvonnousua metsäkiinteistöllesi”, Ruuskanen perustelee. Hän
näkee lannoituksen myös kohtuullisen
varmana sijoituksena, se antaa melkein
takuuvarmasti hyvän tuoton sijoitetulle
pääomalle.
Kahden vuoden kokemuksella
metsänomistuksesta Ruuskanen toteaa
metsänomistuksen olevan kivaa, kun
siihen on aikaa. Keskusteltaessa harvennuksista hän painottaa, että ne on syytä
hoitaa ajallaan ja panostaa korjuujälkeen.
Viimetalvisia harvennuskohteita kierrettäessä voi todeta, että metsänomistaja
elää niin kuin opettaa. Harvennusjälki
metsässä on hyvä, korjuuvaurioita ei juuri
näy ja harvennus on suoritettu ajallaan.
Lannoituksella vielä kun korjataan ravinneasiat kuntoon, niin mikäs on metsän
kasvaessa.•
Terveyslannoitus Heikki Ruuskasen metsässä
tehtiin lentolevityksenä elokuun puolivälissä.
Työ suoritettiin helikopterin ja maayksikön
avulla. Helikopteriin kiinnitetään erityinen
suppilo lentolevitystä varten. Helikopterin
tyhjentäessä suppiloa maayksikkö lastaa sillä
aikaa seuraavan suppilon, joten lentotoiminta
voi toimia tehokkaasti ja keskeytyksettä.
Metsänomistaja Heikki Ruuskanen (oik.) sai
seurakseen naapurin isännän Jani Härkäsen
seuraamaan lannoituksen onnistumista.
H A R V E S T I A
5 - V U O T T A
Viisi vuotta sitten metsänomistajat saivat uuden kumppanin puukauppaan, kun puunhankintayhtiö Harvestia perustettiin.
Viidessä vuodessa
Suomen neljänneksi suurimmaksi puunostajaksi
Harvestian puunhankinnan aloittamisesta tuli loppukesästä kuluneeksi viisi vuotta.
Puunostaminen aloitettiin yhdeksän hankintaesimiehen voimin. Nyt, viisi vuotta
myöhemmin, puuta ostavia hankintaesimiehiä on kolmekymmentäviisi ja Harvestia on
kasvanut Suomen neljänneksi suurimmaksi puunhankkijaksi.
Teksti: Liisa Viikari Kuvat: Harvestia Oy, AK-Forest Oy
Kun Harvestia perustettiin vuonna 2008,
olivat edellisen kerran tämän kokoluokan
puunhankintayrityksinä tulleet markkinoille Tehdaspuu ja Puulaaki lähes
neljäkymmentä vuotta sitten. Harvestian
perustaminen oli Myllykoski Oyj:n ja
Savon Sellun omistajayhtiön Powerflute
Oyj:n strateginen valinta. Molemmissa
yhtiöissä nähtiin, että yhtiöt pystyvät
paremmin hallitsemaan puunhankintajärjestelyitään ja turvaamaan tehtaiden
puuhuollon oman puunhankintayhtiön
turvin.
Näin kaikki alkoi
Myllykoski Oyj:n toimitusjohtaja Sverre
Norrgård muistutti ensimmäisessä Harvestia-lehdessä syksyllä 2008, ettei oman
puunhankintayrityksen perustaminen
ollut mikään uusi asia. Myllykoskella
oli ollut oma metsäosasto vuoteen 1996
saakka. Harvestiassa alusta asti työskennellyt hankintaesimies Vesa Hyyryläinen
korostaa, että yksi syy Harvestiaan töihin
hakeutumisessa oli Myllykosken oman
puunhankinnan hyvä maine niin metsänomistajien kuin metsäammattilaistenkin
keskuudessa.
Metsäteollisuudessa tapahtuneet
rakennemuutokset olivat Harvestian
perustamisen taustalla. Venäjän puutullit
puhuttivat ja omistajayhtiöille oli tärkeää
varmistaa puuhuoltonsa kaikissa tilanteissa. Molemmille perustajayrityksille
kuitupuu oli merkittävä ja strategisesti
tärkeä raaka-aine. Toisiaan täydentävät
puulaadut ja tehtaiden sijainti nähtiin
uuden yrityksen synergiaetuina.
Harvestian puunhankinta käynnistyi
yhdeksän hankintaesimiehen voimin
heinä-elokuun vaihteessa viisi vuotta
sitten. Ensiharvennusten verovapaus oli
päättymässä elokuun lopussa, mikä toi
uudelle, lähinnä kuitupuuta hankkivalle,
puunhankintayritykselle räväkän alun.
”Kauppaa tehtiin elokuun viimeisinä
päivinä niin paljon, että Mikkelin toimiston ulkopuolella oli jono metsänomistajia
odottamassa omaa kaupantekovuoroansa”, muistelee Hyyryläinen.
Toiminta käyntiin
pitkän linjan
metsäammattilaisilla
Henkilöstön rekrytointi Harvestiaan
käynnistettiin keväällä 2008. Uuden,
erilaisen puunostajan, ilmaantuminen
markkinoille herätti metsäammattilaisten
kiinnostuksen. Ensimmäisessä haussa >
H ar ve st i a 9
5 - V U O T T A
“Toiminta oli lähes
välttämätön
käynnistää pitkän linjan
metsäammattilaisten
kanssa”
Toimitusjohtaja Pekka Kauranen
>
työhakemuksia saatiin lähes 400 kappaletta. ”Toiminta oli lähes välttämätön
käynnistää pitkän linjan metsäammattilaisten kanssa”, perustelee Harvestian
toimitusjohtaja Pekka Kauranen alkutaipaleen rekrytointeja. ”Puuostajamme
tunnettiin jo metsänomistajien keskuudessa ja tällä varmistettiin puunhankinnan onnistuminen alkumetreiltä lähtien”,
hän jatkaa.
Jorma Frisk aloitti työt Harvestiassa
elokuun alussa 2008. Jorma kuvailee
hakeutumistaan Harvestiaan seuraavasti:
”Tärkeimpänä syynä oli mahdollisuus
päästä osallistumaan uuden puunhankintayhtiön luomiseen. Toinen syy oli se, että
täytin 40 vuotta kyseisenä vuonna. Olin
ollut toimihenkilönä lähes parikymmentä
vuotta saman työnantajan palveluksessa.
Vaihtelun vuoksi oli hyvä nähdä muidenkin työnantajien tapakulttuureja. Tänä
päivänä oloni on kokemusten suhteen
paljon rikkaampi.”
Harvestian historian ensimmäinen puunostaja Matti Rantala on Friskin kanssa
pitkälti samoilla linjoilla. ”Harvestiaan
hakeutumisen syynä oli palava halu lähteä
1 0 H a r ve st i a
Arto Säisä (vas.) ja
Kari Niskanen päättivät perustaa oman
puunkorjuuyrityksen
AK-Forest Oy:n, kun
Harvestian puunhankinnan aloittaminen
Ylä-Savossa mahdollisti
oman urakoinnin aloittamisen. Takana on nyt
viisi vuotta Harvestian
korjuuyrittäjinä.
Kuva: AK-Forest Oy
H A R V E S T I A
Hankintaesimies Jorma Frisk
kehittämään uutta puunhankintayritystä,
jossa hankintaesimiehellä on alueellaan
suuri vastuu ja valta. Muualla kehitys
näytti kulkevan päinvastaiseen suuntaan
ja työnkuva kaventui jatkuvasti.”
Kuitupuun hankkijasta
tukkipuun ja koivukuidun
ostajaksi
Harvestian puunhankinta toi mukanaan
uuden, ison kuitupuun ostajan. Kuitupuusta olivat viimeisinä vuosina kilpailleet
lähinnä isot integraatit, joten Harvestian
tuleminen puumarkkinoille oli piristysruiske koko puukauppaan ja ennen kaikkea kuitupuukauppaan.
Viiden vuoden aikana metsäteollisuus
kotimaassa on kokenut isoja muutoksia.
Ennen kaikkea paperinvalmistuskapasiteettia on hävinnyt merkittävästi. Osansa
tästä sai myös Harvestia, kun jo ensimmäisenä vuonna Stora Enso osti Myllykoskelta Sunilan sellutehtaan puolikkaan ja
myöhemmin UPM osti Myllykoski Oyj:n
ja lakkautti Myllykosken perinteikkään
paperitehtaan vuoden 2011 lopussa.
Aluepäällikkö Jari Takkinen
Harvestian uudeksi omistajaksi tuli
Vapo Oy. Kuitupuupainotteisen ostajan
rooli muuttui merkittävästi uuden
omistajan myötä. Nyt ruokittavana oli
Savon Sellun koivukuitua käyttävän aallotuskartonkitehtaan lisäksi Vapon sahat
Nurmeksessa, Lieksan Kevätniemessä ja
Hankasalmella. Vapon omat puunostajat
siirtyivät samassa yhteydessä Harvestian
henkilöstöksi. Lisäksi Harvestia sai vastuulleen Vapon energiapuun hankinnan
omalla toimialueellaan.
Uusi vaihtoehto
puukauppakumppaniksi
Harvestia tekee vuosittain 7000 - 9000
puukauppaa yksityisten metsänomistajien
kanssa. Yhtiön puunhankinta perustuu
lähes täysin yksityismetsiin.
Jorma Frisk näkee, että Harvestian
ilmaantuminen puumarkkinoille paransi
lisääntyneen kilpailun kautta työn laatua,
metsänomistajien kohtelua ja kuitupuusta
saatavaa hintaa. Metsänomistajat saivat
yhden uuden valintamahdollisuuden lisää,
kenen kanssa hoitaa metsäasioitansa.
”Jos leikkii ajatuksella, että olisi vain yksi
H A R V E S T I A
Harvestialaisia
Kiuruveden
metsätyönäytöksessä
vuonna 2009,
vasemmalta
Tapio Bruun,
Pasi Pohtinen ja
Teija HyytiäinenKoskimäki.
Hankintaesimies Vesa Hyyryläinen
puuta ostava yritys, niin toiminnan taso
saattaisi olla metsänomistajan näkökannalta aika tylyä sanelupolitiikkaa”, Frisk
maalailee.
Hyyryläinen täydentää, että Harvestia on tuonut metsänomistajalle uuden
vaihtoehdon myös metsänhoitotöiden
toteuttajaksi. ”Meillä on ollut myös iso
merkitys siinä, että kotimaan koivukuiduille on löytynyt ihan toisenlainen
kysyntä, kun tavoitteena on ollut saada
Savon Sellu pyörimään kotimaisella koivulla”, Hyyryläinen jatkaa.
Harvestia työnantajana
Harvestian ensimmäiset toimihenkilöpäivät järjestettiin elokuun alussa
2008. Paikalla oli tuolloin 17 toimihenkilöä. Uusien toimihenkilöiden rekrytointi on ollut jatkuvaa. Tällä hetkellä
henkilöstön kokonaisvahvuus on jo 64
toimihenkilöä.
Alussa rekrytointi kohdistui kokeneisiin puunostajiin ja pitkän linjan metsäammattilaisiin. Sittemmin Harvestia on
mahdollistanut monen nuoren työllistymisen. Viimeisen kahden vuoden
5 - V U O T T A
Harvestian 5-vuotista taivalta juhlittiin
risteilemällä Kallavedellä.
Aurinkoisesta
säästä ja kauniista
järvimaisemista
nauttivat
korjuuesimies
Juuso Voutilainen
(vas.) ja
hankintapäällikkö
Mikko
Palmroth.
Hankintaesimies Matti Rantala
aikana on palkattu kymmenisen nuorta
metsänhoitajaa ja metsätalousinsinööriä.
Lisäksi Harvestia on vuosittain tarjonnut harjoittelupaikan 10 - 20 metsäalan
opiskelijalle.
Jari Takkinen tuli Harvestiaan kesäharjoittelijaksi kesällä 2010. Hän opiskeli tuolloin Joensuussa metsänhoitajaksi. Nuori
mies oli ehtinyt valmistua jo metsätalousinsinööriksi. Kesän jälkeen Takkinen
jatkoi opiskelun ohessa hankintaesimiehen tehtävissä Heinävedellä. Seuraavana
kesänä harjoittelu jatkui Etelä-Suomessa.
Työ vaihtui korjuuesimiehen tehtävään,
kunnes Takkinen nimitettiin viime
vuoden vaihteessa Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan ja Kainuun aluepäälliköksi.
”Harvestia on reilusti haasteita,
vastuuta ja samalla vapautta tarjoava yrittäjähenkinen työnantaja. Tällä Harvestia
erottuu muista metsäalan työnantajista”,
kiteyttää Takkinen. ”Toimintakulttuuri
pakottaa kehittymään jatkuvasti ja luo
siten hyvät edellytykset uusien mahdollisuuksien jalostamiseen. Kevyt organisaatiorakenne mahdollistaa nopean
päätöksenteon, mikä haastavassa kilpailuympäristössä on keskeinen menestyksen
edellytys”, hän jatkaa.
Alueelle ja tilanteeseen
parhaiten sopivat
urakoitsijat
Harvestia työllistää päivittäin noin 400
henkilöä, kun huomioidaan toimihenkilöt,
korjuu-urakoitsijat, autoilijat, haketusyrittäjät ja heidän työntekijänsä. Harvestia on
tarjonnut monelle yrittäjälle vaihtoehdon
ja hyvän työllisyyden kuluneiden vuosien
aikana. ”Emme ole lähteneet tavoittelemaan jotakin tietynlaista urakointimallia
vaan etsineet kulloiseenkin tilanteeseen ja
kullekin alueelle parhaiten sopivat
urakoitsijat”, kommentoi Kauranen
Harvestian yrittäjäpolitiikkaa. ”Jollakin
alueella meillä on töissä yhden koneen
yrityksiä, kun taas jossakin maantieteessä
työllistämme isoja yrityksiä, jotka urakoivat myös muille metsäalan toimijoille”,
täsmentää Kauranen.
Harvestian perustaminen antoi Arto
Säisälle ja Kari Niskaselle sysäyksen oman
korjuuyrityksen perustamiseen vuonna
2008. ”Oman yrityksen perustaminen oli
kytenyt mielessä jo jonkin aikaa. Olimme >
H ar ve st i a 1 1
H A R V E S T I A
5 - V U O T T A
> molemmat olleet kolmetoista vuotta
vieraalla töissä metsäkonekuskina. Kun
Harvestia aloitti puunhankinnan PohjoisSavossa, ajattelimme, ettei tätä tilaisuutta
voi ohittaa. Laitoimme hakemuksen
menemään ja toivoimme parasta”, muistelee Säisä. Nyt AK-Forest Oy on urakoinut Harvestialle Ylä-Savossa jo viisi vuotta.
Säisä korostaa, että työtilanne on
pysynyt hyvänä koko ajan. ”Töitä on ollut
riittävästi ympäri vuoden, mikä on elinehto
metsäkoneyrittäjälle. Kiitosta ja kannustusta olemme myös saaneet, mikä on
rohkaissut panostamaan yritykseen.”
Lakimuutokset
tervetulleita
Harvestian perustamisen aikaan oli takana
huima puukauppavuosi 2007 ja ennätyskorkeiksi nousseet puunhinnat. Toisaalta
ensiharvennusten verovapaus ja ensiharvennuksista maksettu korkea puunhinta
värittivät puukauppaa.
Viisi vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain muutos puhuttavat, kartonkia ja
sellua lukuun ottamatta metsäteollisuuden
tuotantomäärät ovat laskeneet merkittävästi, vuotuinen puun kokonaiskäyttö on
laskenut lähes 10 miljoonaa kuutiota ja
metsävaramme ovat runsaammat kuin koskaan. Luottamus puujalkaan on kuitenkin
1 2 H a r ve st i a
taas vahvistunut ja puulle etsitään jatkuvasti uusia käyttömuotoja kuten biopolttoaineet. Omiin luonnonvaroihin ja työhön
nojaavat investoinnit edistävät oikeata
toipumista finanssikriisistä alkaneesta ja
pitkäksi venyneestä taantumajaksosta.
Harvestiassa lakimuutokset nähdään
positiivisina asioina. ”Toimintaympäristö
on muuttunut, kilpailu on kiristynyt ja
metsänomistajakunta muuttuu jatkuvasti.
Nämä toimenpiteet olisi pitänyt tehdä jo
aikaisemmin”, korostaa Kauranen.
”Tukipolitiikka, ennen kaikkea Kemera- ja Petu-tuki –seikkailut, ovat sotkeneet muutenkin haastavaa energiapuun
hankintaa entisestään. Selkein ratkaisu
olisi ensiharvennusten pysyvä verovapaus,
mikä aktivoisi nuorten metsien kauppaa
järkevällä hintatasolla ja samalla aktivoisi
muidenkin leimikoiden kauppaa. Saisimme
nuoret metsät hoidettua ajallaan ja pidettyä Suomen metsät hyvässä kasvukunnossa”, Kauranen ottaa kantaa.
Harvestian tulevaisuuteen toimitusjohtaja Kauranen suhtautuu varovaisen
toiveikkaasti. ”Meillä on hyvä konsepti,
kun asiat tehdään vielä pikkuisen paremmin, hieman kustannustehokkaammin,
ollaan edelleen ketteriä ja joustavia
muutoksissa sekä katsotaan avoimesti
tulevaisuuteen ja puun jalostuksen muuttuvaan toimintaympäristöön.”•
Harvestia on vuosittain järjestänyt tai
osallistunut kymmenien metsänomistajatilaisuuksien järjestämiseen. Kesäkuun
alussa Harvestia oli näkyvästi esillä
Silva-messuilla Joensuussa.
Tuloa ja työtä
maakuntiin
Vuoden 2012 aikana
Harvestia
• maksoi metsämaksuja
metsänomistajille
74 826 819 euroa.
• tilitti palkkoja sosiaalikuluineen 3 977 903 euroa.
• tilitti urakointimaksuja
yrittäjille 52 097 725 euroa.
• toimitti puuta omistajayhtiöiden ja yhteistyökumppaneiden laitoksille
3 425 000 m3.
P O W E R F L U T E ,
S A V O N
S E L L U
Powerflute Oyj:n
hallituksen puheenjohtaja
Dermot Smurfit:
Hyödyntäkää
metsienne
potentiaali
Harvestia -lehdelle tarjoutui mahdollisuus
haastatella Powerflute Oyj:n hallituksen
puheenjohtajaa Dermot Smurfitiä.
Smurfit on toiminut yli 50 vuotta
pakkausliiketoiminnassa. Savon Sellun
Smurfit osti M-realilta vuoden 2005 alussa.
Hänen johdollaan Savon Sellu on noussut
uuteen kukoistukseen.
Dermot Smurfit
Teksti: Juha Koukka Kuva: Powerflute Oyj
Dermot Smurfitin oma suhde metsään
on varsin läheinen ja hän tunnustaa
liikkuneensa vuosien aikaan hyvin
erilaisissa metsissä. ”Omistimme
aikanaan Jefferson Smurfitin (nykyisin Smurfit Kappa) kanssa noin 600
hehtaaria metsää USA:ssa ja meillä
oli myös plantaaseja Kolumbiassa ja
Venezuelassa”, Smurfit kertoo.
”Nykyisin toimin hallituksen
puheenjohtajana Timber Capitalissa,
joka hoitaa The Forest Companyn
investoinnit metsiin Brasiliassa ja Kolumbiassa. Kokonaisinvestoinnit ovat
olleet noin 400 miljoonaa dollaria.
Tämä tausta antaa minulle ainutlaatuisen näkökulman siihen, kuinka
tärkeää on, että metsänomistajat
voivat kasvattaa metsiään tehokkaasti
ja tuottavasti”, perustelee Smurfit.
Tarvitsemme
metsänomistajien
täyden tuen
Suomalaiset metsät ja metsänomistus
ovat tulleet Smurfitille tutuksi Savon
Sellun omistajuuden myötä. Smurfit
toteaa havainneensa, että suomalaiset
ovat pitäneet hyvää huolta ”vihreästä
kullastaan” jo pitkän aikaa. Hän kertoo
vaikuttuneensa siitä, että ensimmäinen laki liittyen metsien käyttöön
ja uusiutumiseen laadittiin Suomessa
jo vuonna 1886. ”Ilmeisesti tämänkin
ansiosta Suomen metsävarat ovat
kasvaneet vahvasti 2000-luvulla. On
tärkeää, että Savon Sellun asiakkaat
ympäri maailman voivat luottaa siihen,
että suomalaisia metsiä hoidetaan kestävällä tavalla”, Smurfit korostaa.
Savon Sellun tulevaisuuden
Smurfit näkee turvattuna niin kauan,
kun tehdas pysyy kansainvälisesti
kilpailukykyisenä.”Tulevina vuosina
nostamme tehtaan kapasiteetin nykytason 270 000 tonnista 300 000 tonniin.
Tämä tarkoittaa lisätarvetta myös
koivukuidulle. Tähän haluaisimme ja
tarvitsemme metsänomistajien täyden
tuen – erityisesti Savosta. Puun lyhyemmät toimitusmatkat ja pienemmät
toimituskustannukset auttavat meitä
pitämään tehtaan kilpailukykyisenä.”
Metsänomistajilla
merkittävä rooli
Suomen taloudelle
Kysyttäessä Dermot Smurfitilta
mitä hän haluaa sanoa suomalaisille
metsänomistajille, on vastaus valmiina.
”Metsänomistajilla on merkittävä rooli
Suomen taloudelle. Nykyisin teidän
metsänne kasvavat yli 100 miljoonaa
kuutiota vuodessa ja vain noin puolet
tuosta kasvusta hyödynnetään. Minä
suosittelen teitä hyödyntämään tuon
potentiaalin ja myymään puuta teollisuudelle.”
”Teidän on hyvä muistaa, että
Suomen hyvinvointi perustuu
menestyvän ja kannattavan vientiteollisuuden varaan. Miettikää ja
kehittäkää keinoja, jolla puu saadaan
toimitettua tehtaille mahdollisimman
kustannustehokkaasti. Suomi sijaitsee
kaukana markkinoista ja tämä tosiasia
huomioiden teollisuutenne pitää olla
kustannuskilpailukykyinen”, päättää
Smurfit.•
H ar ve st i a 1 3
V A P O
Oman maakunnan tukkia
Pohjois-Karjalan sahoille
Vapo Timberin Pohjois-Karjalan sahat sijaitsevat Nurmeksessa ja Lieksan Kevätniemessä.
Vapo Timberin puunhankintayhtiönä Harvestia vastaa näiden sahojen puunhankinnasta.
Tämä tarkoittaa hyvää kysyntää mänty- ja kuusitukille koko Pohjois-Karjalassa,
Etelä-Kainuussa ja Koillis-Savossa.
Teksti: Liisa Viikari Kuvat: Harvestia Oy, Vapo Timber Oy
Kevätniemen sahan pihassa sijaitsee
Vapo Oy:n voimalaitos sekä Vapo
Timberin konttorirakennus (puutalo
vasemmalla), mistä löytyvät myös
harvestialaisten toimistotilat.
14 Ha rve st i a
V A P O
Kuva: Vapo Timber Oy
Pohjois-Karjalan sahojen puunsaannin ja laadun varmistaminen
edellyttää oston, korjuun ja kuljetuksen saumatonta yhteistyötä.
Kevätniemen sahan pihalla Harvestian Nurmeksen hankintaesimies Tommi Räsänen (vas.), Pohjois-Karjalan korjuuesimies
Jaana Jalasaho, Lieksan hankintaesimies Hannu Jehkonen ja
Pohjois-Karjalan kuljetusesimies Tarja Hartikainen.
Kuva: Vapo Timber Oy
Nurmeksen sahalla valmistetaan
parhaana vuonna mäntytukista
valmista sahatavaraa 210 000 m³.
Tähän tarvitaan 420 000 m³
mäntytukkia.
Sahanjohtaja Pasi Meriläinen johtaa
Vapo Timberin Nurmeksen ja Lieksan
Kevätniemen sahoja. Lisäksi hänen vastuullaan
on mäntysahatavaran vientimyynti.
Pielisen rannalla sijaitsevilla Nurmeksen ja Kevätniemen sahoilla on pitkä
ja värikäs historia. Kevätniemen sahan
tarina alkoi vuonna 1902, kun silloiset
Pankakosken tehtaan omistajat, liikemies
luutnantti James Lindgren ja ruotsalainen
varatuomari C.A.V. Ek, aloittivat Kevätniemen ensimmäisen sahan rakentamisen. Sahaamaan päästiin maaliskuussa
1903.
Nurmeksen sahan nykyiselle paikalle
rakennettiin ensimmäinen sahalaitos,
Nurmeksen Puu Oy, vuonna 1921.
Monien vaiheiden ja omistajavaihdosten
kautta Kevätniemen saha on ollut Vapo
Oy:n omistuksessa vuodesta 1985 ja
Nurmeksen saha vuodesta 1993.
Nurmekseen mäntyä ja
Kevätniemeen kuusta
Nurmeksen saha on erikoistunut männyn sahaukseen. Parhaana vuonna saha
käyttää raaka-aineenaan mäntytukkia
noin 420 000 m³, mistä syntyy 210 000
m³ valmista sahatavaraa. Nurmeksen
saha jalostaa tiukkasyisestä Karjalan
männystä kysyttyjä sahatavaratuotteita
sekä kotimaahan että vientiin. Viennin
osuus sahan tuotannosta on noin 70 %
ja tärkeimmät vientimaat ovat PohjoisAfrikassa. Nurmeksen sahan sahatavara
päätyy suurelta osin puusepänteollisuuteen ikkunoihin ja oviin, huonekaluihin
sekä hirsirakentamiseen.
Kevätniemen saha Lieksassa on perinteisesti ollut kuusisaha. Tosin mäntysahatavaran parempi markkinatilanne on
vaikuttanut siihen, että Kevätniemessä
on sahattu myös osittain mäntyä. Sahan
kapasiteetti on 240 000 m³ sahatavaraa
vuodessa, mihin tarvitaan 500 000 m³
tukkeja. Kevätniemen sahan tuotannosta
viedään yli puolet ulkomaille, lähinnä
Keski-Eurooppaan. Kevätniemen sahan
kuusisahatavaraa käytetään rakentamisessa mm. runkotolppina, kattoristikkoina ja
paneeleina.
Toiveikkuutta ilmassa
Sahateollisuuden tilanne kotimaassa
on ollut kohtuullisen synkeä viimeiset
vuodet. Vapo Timberin Pohjois-Karjalan
sahojen johtajan Pasi Meriläisen äänessä
on kuitenkin pientä toiveikkuutta.
”Syksyyn lähdetään pienistä sahatavaravarastoista sekä tuottajien että asiakkaiden osalta. Ilmassa on pieniä toiveita
hintojen noususta ja osalla markkinoista
niitä on jo saatu.”
Meriläisen mukaan sahatavaran
hintojen nousu olisi kannattavuuden
kannalta erittäin tervetullutta muutaman
>
H ar ve st i a 1 5
V A P O
“Puunsaannin turvaaminen tulevaisuudessa
on sekä metsänomistajien että meidän sahojen
yhteinen haaste.”
>
tappiollisen vuoden jälkeen. Olisi tärkeää
saada aikaan positiivisia tuloksia ja paikattua syntyneitä tappioita. ”Haasteita riittää
puunhankinnassakin. Erityisesti kuusen
sahaaminen nykyisellä kantohintatasolla
on edelleen tappiollista”, Meriläinen
muistuttaa.
Loppuvuosi on suunniteltu käytävän
täydellä kapasiteetilla sekä Nurmeksen
että Kevätniemen sahoilla. ”Tämä tietenkin edellyttää, ettei sahatavaramarkkinoilla tapahdu mitään yllättävää ja että
tukkikauppa käy edelleen vilkkaana”,
täsmentää Meriläinen.
Tasainen puunsaanti
kaikkien yhteinen etu
Vapon omistusaikana sekä Nurmeksen
että Kevätniemen sahoihin on investoitu
ja niitä on kehitetty jatkuvasti. Meriläinen
toteaa jatkuvan kehitystyön ja investointien olevan yksi sahojen elinehto. Se ei
kuitenkaan yksin riitä. Metsäteollisuuden
toiminnan ehtona, niin myös PohjoisKarjalan sahoilla, on tasainen, ympärivuotinen puunsaanti kilpailukykyiseen
hintaan.
Venäjän tuontipuulla on ollut PohjoisKarjalan sahoille iso merkitys. Tuontipuun
vähenemisen seurauksena PohjoisKarjalassa on ollut ongelmia sekä puun
hinnan että saatavuuden kanssa. Meriläinen heittää haasteen metsänomistajien
suuntaan. ”Puunsaannin turvaaminen
tulevaisuudessa on sekä metsänomistajien
että meidän sahojen yhteinen haaste.
Raaka-ainetta meidän metsissä vielä
kuitenkin kasvaa enemmän kuin vuodessa
hakataan.”
Meriläinen näkee Pohjois-Karjalan sahojen paremman tulevaisuuden kaikkien
yhteisenä etuna. ”On metsänomistajien,
paikkakuntalaisten ja meidän vapolaisten
etu pitää rattaat omalla paikkakunnalla
pyörimässä ja näin ollen pitää seutukunta
vireänä”, hän uskoo. ”Uskon jatkossakin
Pohjois-Karjalan hyvälaatuisen raakaaineen jalostamiseen sahatavaraksi.”
Meriläinen kehottaa Pohjois-Karjalan
metsänomistajia kääntymään puukauppaasioissa Harvestian metsäammattilaisten
puoleen. ”Harvestia on Vapo Timberin
puunhankkijana niin hinnaltaan kuin
laatuvaatimuksiltaankin kilpailukykyinen
paikallinen puunostaja.”•
Kevätniemen sahan tukkilajittelua uusittiin vuonna 2010.
Tuolloin hankittiin tukkinosturit tukkilajitteluun sekä sahan syöttöön.
1 6 Ha rve st i a
M E T S Ä N O M I S T A J A
Ylpeästi metsäläinen
Kun Sarianna Saastamoisesta tuli metsänomistaja kymmenen vuotta sitten,
lähti hän aktiivisesti etsimään tietoa oman osaamisensa vahvistamiseksi. Paikallinen
metsänomistajayhdistys osoittautui loistavaksi harrastukseksi oman metsällisen
tieto-taidon kasvattamisessa.
Teksti: Liisa Viikari Kuvat: Harvestia Oy
Auto kaartaa vaaleansinisen rintamamiestalon pihaan. Kaunista pihaa reunustaa joka puolelta metsä. Ei uskoisi,
että ollaan vain kivenheiton päässä
vilkkaasta kaupungista. ”Ihan pienestä
tytöstä asti olen ollut metsässä, leikkinyt,
marjastanut ja sienestänyt. Sen takia
varmaan tämmöinen paikka ostettiin
kodiksikin”, kertoo Sarianna Saastamoinen. Rintamamiestalossa hänen kanssaan
asuvat aviomies ja neljä lasta.
Toinenkin tärkeä paikka sijaitsee
metsän keskellä oman metsäpalstan
ympäröimänä. ”Mökillä Ristiinassa
käymme aina kuin mahdollista. Sinne
on rakenteilla talviasuttava mökki
oman metsän hirsistä. Sähköä uudelle
mökillekään ei tule. Me kun ollaan tällaisia metsäläisiä ja ylpeitä siitä”, toteaa
Saastamoinen.
Ensimmäiseksi tehtiin
metsäsuunnitelma
Sarianna Saastamoinen on kotoisin
Ristiinasta, Etelä-Savosta. Kotitila on
ollut saman suvun hallussa vuodesta 1547
lähtien. Kotitilaan kuului metsää ja osa
näistä tutuista lapsuuden metsistä on nyt
Saastamoisen omistuksessa. ”Minusta tuli
metsänomistaja vähän yllättäen. Metsäasioista oli kyllä ollut puhetta jo aikaisemmin tätieni kanssa, mutta äidin yllättävä
poismeno vuonna 2003 teki minusta
metsänomistajan”, kuvailee Saastamoinen
metsänomistuksen alkutaivalta. Sittemmin hän on saanut lisää metsäomaisuutta
lahjana ja hankkinut sitä myös ostamalla.
Vaikka Saastamoinen onkin lapsuudessaan ollut paljon tekemisissä metsän
kanssa, on hän siinä mielessä tyypillinen
kaupunkilaismetsänomistaja, että kokee
oman osaamisensa metsätilan hoidosta ja
hallinnasta olleen alkuun varsin heikolla
tasolla. Ensimmäiseksi hän kertoo hankkineensa metsäsuunnitelman. ”Ajoin Ristiinaan, kiersin suunnittelijan mukana 50
hehtaaria ja illalla ajoin takaisin kotiin”,
muistelee Saastamoinen ensimmäisen
metsäsuunnitelman tekoa. Nyt metsiä
hoidetaan ja käsitellään suunnitelman
mukaisesti.
Mistä aloitteleva metsänomistaja
sitten saa apua ja tietoa metsänomistukseen? ”Kävin Mikkelissä Metsäkeskuksen
järjestämän kurssin: Nainen ja metsä.
Muuten olen hankkinut tietoa lähinnä
lukemalla”, Saastamoinen vastaa.
Paljon tieto-taitoa
metsänomistajayhdistyksen
toiminnasta
Sarianna Saastamoisesta huokuu
päättäväisyys ja ennakkoluulottomuus
uusia asioita kohtaan. Ennakkoluulottomuutta kuvastaa myös se, että nuori
metsänomistaja lähti mukaan paikallisen
metsänomistajayhdistyksen toimintaan.
”Etämetsänomistajien liitto piti kokouksia
työpaikallani ja sitä kautta sain tietoa
toiminnasta ja lähdin mukaan PäijätHämeen metsänomistajien toimintaan”,
kertoo Saastamoinen.
Päijät-Hämeen metsänomistajat ry on
yksi Etämetsänomistajien liiton kuudestatoista jäsenyhdistyksestä. Saastamoinen
on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa
lähes kymmenen vuotta ja melkein koko
ajan hallituksessa.
”Olen saanut yhdistystoiminnasta
hirveästi tieto-taitoa. En olisi koskaan
saanut tällaista tietomäärää ilman tuota
harrastusta. Aina tietää, kenelle voi
soittaa, kun jokin asia askarruttaa”,
Saastamoinen vakuuttaa. ”Toiminta
on mukavaa yhdessäoloa ja retkeilyjä,
koulutuksia, kokouksia ja seminaareja.
Olen saanut paljon ihmiskontakteja niin
ystävinä kuin asiakkainakin”, Saastamoinen jatkaa.
Saastamoinen on ollut lähes koko
metsänomistajayhdistyksen hallituskau-
tensa ajan hallituksen nuorin jäsen. Hän
kehottaakin ennen kaikkea nuoria ja
aloittelevia metsänomistajia lähtemään
mukaan yhdistystoimintaan. ”Eihän
metsänomistaminen helppoakaan ole,
mutta mielekästähän se on. Se on tällaiselle maalaisihmiselle se oma juttu.”
Fiilis ratkaisi puukaupan
Osaamisen lisäännyttyä Saastamoinen
on tarttunut metsäasioihin oma-aloitteisesti ja tarmokkaasti. Viime vuoden
kesällä tehtiin kaupat Harvestian kanssa.
”Hyyryläisen Vesa oli tuttu jo metsänhoitoyhdistyksen ajoilta ja oli luontevaa
ottaa yhteyttä tuttuun puunostajaan”,
kertoo Saastamoinen. Vesa vietti tuolloin
kesälomaa, mutta kesälomaa tuuraava
harjoittelija tuli heti seuraavana päivänä
tilakäynnille ja kaupat saatiin sovittua.
”Puusto oli niin vanhaa, että hakkuu olisi
pitänyt tehdä jo monta vuotta sitten.
Hinta oli tyydyttävä ja se oli se fiilis, mikä
ratkaisi lopulta kaupan teon”, kuvailee
Saastamoinen kaupan syntymistä.
Saastamoinen kiittelee, että kaikki
sujui hyvin Harvestian kanssa. Tällä
kertaa Harvestia hoiti myös maanmuokkauksen ja istutuksen. ”Maasto oli niin
hankalakulkuinen, että oli hyvä jättää
uudistaminen ammattilaisten tehtäväksi”,
Saastamoinen perustelee ja toteaa samalla, että kyllä pääsääntöisesti istutuksetkin
on hoidettu omalla porukalla.
Kun Saastamoiselta kysyy, miten
metsäammattilaisten tulisi huomioida
metsänomistajarakenteen muutos ja
metsänomistajien kaupunkilaistuminen,
menee nainen mietteliääksi. ”Ensimmäisenä kannattaa aina kartoittaa
metsänomistajan tilanne ja varmistaa,
tietääkö toinen metsäasioista mitään.
Vaikka tietäisikin teoriassa paljon, niin
asioiden siirtäminen käytäntöön voi olla
vaikeaa.”•
H ar ve st i a 1 7
Y R I T T Ä J Ä
Lähivaara Oy
Lähivaara Oy
puunkuljetusta
vuosikymmenien ajan
Entisaikojen puuautojen
vinssiratkaisut puiden
lastaamiseksi näyttävät
nykymittapuulla varsin
alkeelliselta, mutta ovat
varmaankin asiansa
ajaneet ja edustaneet sen
hetken parasta
tekniikkaa. Lähivaarat
aloittivat puun ajon
aikanaan tällä
1959-mallisella
Volvo Vikingillä.
Kuormaa kyytiin
lastaavat Pertti
Lähivaara (vas.) ja
Martti Räisänen.
1 8 H a r ve st i a
Y R I T T Ä J Ä
Alalle vihkiytyneenä tulee seurattua vastaan ajavia puuautoja, niiden kuormia ja kuka niitä
ajaa. Pohjois-Savon alueella tien päällä näkyy usein Lähivaaran puurekka. Näin on ollut jo
vuosikymmenien ajan.
Teksti: Tommi Rissanen ja Markku Turunen Kuvat: Harvestia Oy, Lähivaara Oy
Lähivaara ajaa puita Harvestialle
viidellä puuautolla. Kaikkiaan yhtiöllä
on kolmetoista puutavara-autoa, kaksi
siirtoautoa sekä yksi lastausauto. Yritys
työllistää 35 henkilöä, kun mukaan lasketaan sekä omat että vierastyöntekijät.
Harvestia työllistää yritystä ajankohdasta
riippuen 10 - 12 henkilön työpanoksen
verran vaihdellen kuskeista huoltoa tekeviin henkilöihin. Harvestialle Lähivaara
kuljettaa vuosittain noin neljännesmiljoona kuutiota pyöreää puuta.
Hatunnosto Harvestian
kasvutarinasta
Lähivaara Oy on ollut mukana kuljettamassa puita koko Harvestian historian
ajan. Yritys vastasi Harvestian hakuilmoitukseen puutavaran kuljettamisesta
ja sen seurauksena syntyi urakointisopimus. Alkuun puiden kuljetus hoidettiin tietokonejärjestelmän puuttuessa
perinteiseen tyyliin käsikarttojen avulla.
Yrityksessä kuljetuksista vastaava Kari
Lähivaara muisteleekin tuota aikaa
hymy huulilla. ”Saatiin ne puut ajettua
silläkin tavalla. Sittemmin järjestelmät
ovat kehittyneet ja nykyisin ajo-ohjelmat
tulevat tietokoneiden välityksellä suoraan
puuautoihin”, hän toteaa.
Yhteistyö Harvestian kanssa on sujunut hyvin. Kysyttäessä etuja muihin
yhtiöihin verrattuna nousee Karin
vastauksessa esille joustavuus. Harvestian
organisaatio on pieni verrattuna suurempiin metsäteollisuusyrityksiin ja tämä
antaa mahdollisuuden toimia joustavasti
tarpeen niin vaatiessa.
Yhteistyöstä puhuttaessa Kari
mainitsee nimeltä hankintaesimies Tapio
Bruunin. Tapio ja Lähivaara ovat tehneet
yhteistyötä vuosikymmenen ajan. Tapion
siirryttyä Harvestian leipiin ja urakointi-
sopimuksen synnyttyä yhteistyötä on ollut
helppo ja mukava jatkaa. Lähivaaran
miesten mukaan yhteistyö on sujunut
myös muiden Harvestian hankintaesimiesten kanssa.
Kari muistelee Harvestian haasteellista alkutaivalta hieman huvittuneena.
Kovalla työllä käyntiin potkaistu organisaatio saa kokeneelta automieheltä
loppujen lopuksi suuren hatunnoston
hienosta kasvutarinastaan. Samalla hän
toivoo tarinan ja yhteistyön menestyksekästä jatkoa metsäalan haasteellisesta nykytilanteesta huolimatta.
Lähivaaran perheyritys
Lähivaara Oy:n historia on hyvä kuvaus
suomalaisesta perheyrityksestä. Lauri
Lähivaara aloitti vakituisen puunajon
vuonna 1959. Kymmenisen vuotta
myöhemmin vastuu siirtyi nuoremmalle
sukupolvelle, kun Pertti Lähivaara aloitti
yrittäjänä ja muutama vuosi myöhemmin
toinen Lauri Lähivaaran liikenneluvista
siirtyi Paavo Lähivaaralle. P. Lähivaara Ky
perustettiin kahdeksankymmentäluvun
alussa Pertti, Paavo ja Pauli Lähivaaran
toimesta. Yhtiömuodoksi tuli osakeyhtiö
viisitoista vuotta sitten, kun sukupolvenvaihdoksen myötä mukaan tulivat Kari,
Jussi ja Jouni. Tällä kuviolla yritys jatkaa
edelleen.
Yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimii edelleen Pertti Lähivaara,
mutta kuljetuksista vastaa Pertin poika
Kari Lähivaara. Paavo Lähivaara vastaa
yrityksen hankinnoista, Jussi Lähivaara
kuljetusten järjestelyistä ja kaluston
ohjailuista, Jouni Lähivaara kaluston
kunnossapidosta ja korjaamotoiminnoista
ja Pauli Lähivaara ajaa lastausautoa ja
hoitaa mm. Savon Sellun otantapuiden
käsittelyt. Kaikki ”omat miehet” osallistuvat myös laivojen lastauksiin ja tyhjen- >
H ar ve st i a 1 9
Y R I T T Ä J Ä
>
Kari Lähivaara vastaa Lähivaara Oy:n
kuljetuksista.
nyksiin satamissa oman työnsä ohella.
Puun kuljetuksien lisäksi Lähivaara
urakoi myös puunlastauspalveluita ja muita lastauspalveluita satamissa. Yrityksellä
on muun muassa Savon Sellun satamassa
Liebherr -materiaalinkäsittelykaivinkone
puukuormaimella varustettuna. Tällä koneella pystytään tehokkaasti lastaamaan ja
purkamaan satamaan saapuvat ja lähtevät
puukuormat. Kaivinkone on erityisesti
tällaista toimintaa varten suunniteltu.
Varustuksena on mm. kahdeksaan metriin
nouseva ohjaamo, puomikamera sekä
toista kuutiota puuta kerrallaan poimiva
kuormain. Lisäksi yrityksellä on pyöräkoneita materiaalinkäsittelyä varten Savon
Sellun tehdasalueella.
Harrasteena vanhojen
kuorma-autojen entisöinti
Nykyisellään Pertti Lähivaara on siirtynyt
oloneuvoksen tehtäviin ja kunnostaa
siinä ohessa vanhoja kuorma-autoja.
Lähivaaran tallissa ja autokatoksessa
2 0 H a r ve st i a
onkin useita entiseen loistoonsa entisöityjä autoja. Vanhin tallissa entisöinnin
alla oleva kuorma-auto on Volvo 1930
– luvulta. Volvo on Pertin muisteluiden
mukaan toiminut sekä puunajossa Kymi
Oy:lle että paloautona.
Entisaikojen puuautojen vinssiratkaisut
puiden lastaamiseksi näyttävät nykymittapuulla varsin alkeelliselta, mutta ovat varmaankin asiansa ajaneet ja edustaneet sen
hetken parasta tekniikkaa. Tuskin on tuon
ajan kuljettaja osannut edes unelmoida
nykyaikaisesta hydrauliikkaan perustuvasta puutavaranosturista sekä umpinaisesta
nosturiohjaamosta suojaamaan sateelta ja
tuiskulta. Tässä asiassa kehitys on helpottanut kuljettajan arkea.
Toinen huomattava muutos on puutavara-autojen koon kasvu. Autokatoksessa
olevat vanhat kuorma-autot ovat samaa
kokoluokkaa kuin nykyiset isot pakettiautot. Mittojen kasvaessa myös puunkuljetuskapasiteetti on lisääntynyt. Nykyaikainen puuauto peräkärryineen kuljettaa
noin 50 kuutiota puutavarasta riippuen,
Y R I T T Ä J Ä
“Nykyaikainen
puuauto
peräkärryineen
kuljettaa noin
50 kuutiota
puutavarasta
riippuen, kun
ennen päästiin
noin kymmeneen
kuutioon
kuorma-autolla.”
Pohjois-Savon alueella tien päällä näkyy
usein Lähivaaran puurekka. Näin on
ollut jo vuosikymmenien ajan. Harvestian
koivukuitukuormat ajetaan Savon Sellulle
Kuopion Sorsasaloon.
Pertti Lähivaara kunnostaa vanhoja kuorma-autoja. Vanhin tallissa entisöinnin alla oleva
kuorma- auto on 1930 – luvulta peräisin oleva Volvo. Volvo on Pertin muisteluiden mukaan
toiminut sekä puunajossa Kymi Oy:lle että paloautona.
kun ennen päästiin noin kymmeneen
kuutioon kuorma-autolla.
painoilla ei saa kuitenkaan ajaa. Kuljetusyrittäjät tarvitsevatkin pikaisesti tiedon
suuremmille yhdistelmille soveltuvista
kuljetusreiteistä. Liikennevirasto on
arvioinut saavansa tiemerkinnät valmiiksi
syyskuun alkuun mennessä.
Muutoksen tarkoituksena on tuoda
säästöjä kuljetuskustannuksiin kuormakoon kasvaessa sekä vähentää polttoaineen kokonaiskulutusta ja päästöjä.
Teihin kohdistuvaa rasitusta pyritään
vähentämään lisäämällä akseleita puuautoon.
Ongelmaksi suurimpien sallittujen
painojen noustessa muodostuu kuitenkin tieverkon kestävyys. Erityistä huolta
aiheuttaa siltojen kantavuus ja painorajoituksia onkin suunnitteilla useisiin siltoihin maakunnissa, kun jättirekat sallitaan
Jättirekat tulevat –
Huolena tieverkoston
kestävyys
Keskustelu Kari Lähivaaran kanssa
kääntyy luontevasti niin sanottuihin jättirekkoihin. Lokakuun alusta 2013 alkaen
Suomen teillä saa ajaa tilavuudeltaan
ja painoltaan suuremmilla puuautoilla.
Ajoneuvon suurin sallittu korkeus nousee
4,2 metristä 4,4 metriin ja massa 60 tonnista 76 tonniin.
Asiaan liittyy myös siirtymäaikoja
ja muita tarkempia ohjeistuksia mm.
nykykaluston suurimman sallitun painon
nostosta 64 tonniin. Missä tahansa uusilla
maanteille lokakuussa.
Lähivaaralta asiasta kommenttia
kysyessä, asia ei saa suurta kannatusta,
eivätkä he olleet uusien painoluokkien
kannalla. Ongelmaksi yrityksen mukaan
voi muodostua parhaimman hyödyn
saaminen asiasta.
”Nykykalustoon meilläkin on tehty
muutoksia tulevien painon nousujen hyödyntämiseksi ja vain aika näyttää, oliko
muutoksista hyötyä kaikille osapuolille
tasapuolisesti”, toteaa Kari.•
Lähteet painoihin ja aikamääreisiin:
Kari Lähivaara
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/
superrekat-saapuvat-1.1402863
www.skal.fi
H ar ve st i a 2 1
P U U K A U P P A
Tuplanauhoitus tilan rajalla näkyy hyvin hakkuukoneeseen.
Hyvin suunniteltu leimikko
- kuin juhlaillalliselle istahtaisi
Leimikon suunnittelua on kaikki, mitä tapahtuu maastokäynnin ja korjuun päättymisen välissä.
Minkälainen sitten on hyvin suunniteltu leimikko? Asiaa on helpompi lähestyä esittämällä
yksinkertainen kysymys: Kuinka vältetään kaikki vahingot, jotka näkyvät metsässä, tuntuvat
rahassa sekä kihelmöivät jalkapohjissa pitkäikäisenä naapurikatkeruutena? Asiasta ei
kannata tehdä itseään suurempaa, maalaisjärki ja hankintaesimiestemme ammattitaito
auttavat onnistuneeseen puukauppaan, jossa lopulta sinun tulee olla tyytyväisin. Korjuun
alkaessa voit istahtaa alas kannolle ja seurata hakkuunäytöstä.
Teksti: Niko Pettinen Kuvat: Harvestia Oy
2 2 H a r ve st i a
P U U K A U P P A
Lähtökohtana leimikon suunnittelussa
voi pitää metsänomistajan näkemyksiä
sekä toiveita. Tämä näkyy leimikon rajauksessa, varastopaikoissa, suojelualueissa
sekä korjuun ajankohdassa. Valmiiseen
leimikkoon vaaditaan vielä ripaus työturvallisuutta, selkeät korjuulohkot sekä
ammattitaitoisten yrittäjien suunnittelema
korjuu.
Leimikon rajaus ja
metsänkäyttöilmoitus
Korjuun suunnittelun onnistuminen edellyttää oston ja suunnittelun saumatonta
yhteistyötä. Näin varmistetaan, että ostohetkellä sovitut asiat pidetään sovittuna
myös leimikkoa suunniteltaessa.
Hakkuualue rajataan kuviokartan
pohjalta puustoa ja maastonmuotoja
myötäillen. Hakkuualueista tulisi
saada selkeitä, ja myös jatkossa hyvin
käsiteltäviä kuvioita. Esimerkiksi harvennuksessa ei kannata niinkään tuijottaa
puuston ikää, vaan todellista harvennustarvetta. Vierekkäiset, hieman
eri-ikäiset, kuviot kannattaa käsitellä
kerralla kasvukuntoon, jolloin seuraavaan
käsittelyyn päästään yhdellä kertaa.
Rajauksessa täytyy ottaa huomioon
hakkuualueen muoto sekä vallitsevat olosuhteet ympärillä. Kapeat ”niemekkeet”
eivät todennäköisesti kestä tuulenpuuskilta pystyssä, etenkään jos tuulella on varaa
ottaa vauhtia tuhoretkelleen. Järvet sekä
isot peltoaukeat ovat kriittisiä hakkuualueen naapureita; Yksittäiset rungot ja kaistaleet eivät jää suojaan tuulenpuuskilta.
Leimikon rajauksessa tulisi myös
huomioida säästöpuut. Kun tiedossamme
on hyvä ja arvokas säästöpuuryhmä,
korjuukartan merkintä helpottaa yrittäjää
säästämään juuri sille metsälle parhaan
säästöpuuryhmän. Vesistöihin rajoittuvat
hakkuut on hyvä varustaa nauhoitetulla
suojavyöhykkeellä, näin pimeässäkin
hakattu avohakkuu loppuu oikeaan paikkaan.
Kun leimikko viimein on saanut
nauhoituksen eli hakattava alue on lopullisesti varmistunut, tekee hankintaesimies
metsänkäyttöilmoituksen Metsäkeskukselle. Jos jo leimikkoa miettiessä tiedetään,
että kaava asettaa tietyt vaatimukset tai
jopa esteen korjuulle, on syytä ostajan
kanssa pohtia, miten poikkeusluvan
kanssa edetään. Monesti maisematyöluvan laatiminen ja sen toimeenpano on
mielikuvia pienempi vaiva.
Hakkuuajankohta?
Jos maapohja ei kanna kesällä kovan
maan korjuuseen tarkoitetulla kalustolla, on leimikko korjattava talvella.
Isopyöräisillä ja telavarustetuilla koneilla myös kosteikoiden korjuu onnistuu
kesällä ilman juuristovaurioita. Leimikko
jaetaan korjuuajankohtien perusteella
korjuulohkoihin, jotka käsitellään omina
kokonaisuuksina korjuuajan voimassaolon
aikana.
Tiestö jakaa leimikot pitkälti talvi- ja
kesäleimikoihin. Pienillä kustannuksilla voidaan heikot alueet vahvistaa tai
mutkat leventää siten, että varastoille
päästään yhdistelmällä. Tienkunnostukseen kohdistuvaa kustannusta on helpompi ajatella, kun tiedostaa pienellä vaivalla
talvileimikosta tehdyn kesäleimikon
tuovan rahan jo ensimmäisen hakkuun >
Huoliteltu pino viimeistelee leimikon suunnittelun.
H ar ve st i a 2 3
P U U K A U P P A
Ammattitaidolla tehty havutus,
oikea kohdevalinta ja kantokäsittely
varmistavat onnistuneen kuusikon
harvennuksen kesälläkin.
> yhteydessä takaisin. Jatkossa tietysti sijoitus kannattaa vielä avokätisemmin.
Sulan maan aikaan kykenee
kuusikoitakin harventamaan tarkalla
leimikon valinnalla sekä ammattitaitoisella koneenkuljettajalla. Hyvin
suunnitellut ajourat ajokonetta ajatellen sekä latvusten puinti uralle tekevät
sopivasta kuusikosta keskimääräistä
kantavamman kesäharvennuksen.
Tärkeintä on estää juuriston painaumat sekä juurenniskojen nirhamat.
Edellisten talvien huono routatilanne
ja paikoitellen korkeat pohjavedet
antavat aiheen pohdintaan, voisiko
leimikon hakata vielä tänä syksynä
kuivempaan aikaan.
Rajat reilulla
nauhoituksella
Rajaloukkaukset ovat ikäviä tapahtumia, jotka saattavat vaikuttaa
naapurisuhteisiin pitkän aikaa. Ne
ovat helppo välttää halvalla ratkaisulla. Tuplanauhoitus kuitunauhalla,
tiiviillä välimatkalla, näkyy hyvin
hakkuukoneeseen, eikä pitkänkään
tilanrajan läpikäyntiin mene aikaa
tuhottomasti. Kaksi nauhaa päällekkäin korkealla puun rungossa näkyy
hyvin kuusen tuuheampienkin oksien
takaa. Olennaisinta on muistaa, että
raja täytyy nähdä metsästä käsin, ei
vain rajalta.
Latvuksessa näkyvä puuston
raja, maassa seisovat katajaseipäät,
viisarikivet sekä piikkilangan jämät
sammaleessa kertovat tilanrajan
alkuperäisen reitin. Jalkamiehelle
rajan seuraaminen nauhan kanssa on
pienehkö vaiva ja samalla kaukaisimmankin kuvion hakkuutarve tulee
tarkistettua. Hyvin tehty nauhoitus
kestää aikaa ja nauhoituksen uusiminen
myöhemmin on edellistä pienempi
vaiva. Kun kulmapyykkiin kompastuu,
2 4 H a r ve st i a
P U U K A U P P A
“Harvestian paikallinen hankintaesimies vastaa kaikkien suoraan
metsänomistajalta ostamiensa leimikoiden suunnittelusta. Näin kaupan
teossa puhutut ja pohditut asiat siirtyvät myös toteutukseen asti.”
Puutavaralaji
Puutavaraa, m³
100200300400500
Tilantarve, m
tukki
1630405060
kuitu 5 m
2543556575
kuitu 3 m
35608792105
energiapuu ¹
7 14212835
riskeeraamisen vuoksi. Jos itse hakkuualalla on sähkö- tai puhelinlinjoja, on ne
merkattava varoitusnauhoin maastoon.
Riskialue on mainittava työmaakartassa.
Eihän tämä nyt ennakkoraivausta vaadi…?
Ennakkoraivauksessa kaadetaan korjuuta
haittaava alikasvos. Mutta miksi näin
energiapuu ² 1224364860
pitäisi tehdä? Alikasvos estää hakkuupään
hakkuutähdepaali 3 m7 12172128
vientiä puun tyvelle sekä hidastaa ja
kantoauma ³
40 m jokaista nostettavaa hehtaaria kohti
vaikeuttaa korjuutyötä merkittävästi.
Alikasvos heikentää näkyvyyttä, mikä
¹ Kasan korkeus 5 m
vaikeuttaa poistettavien puiden valintaa
² Kasan korkeus 4 m
³ Auman korkeus ja leveys 5 m
ja ajourasuunnittelua. Uudistushakkuussa
alikasvos vaikeuttaa myös uudistamista
Lisäksi pinojen välialueita varten tarvitaan jokaista puutavaralajia kohden 2 metriä.
täysin turhaan. Voisi ajatella, että
Lähde: Korjuun suunnittelu ja toteutus. Metsätehon opas. 2005
raivattava vesakko on tiellä viimeistään
taimikon perkauksessa. HarvennushakVarastopaikan tilantarve määräytyy puumäärän mukaan.
kuussa korjuujälkeen vaikuttaa ennakkoraivaus siinä missä koneenkuljettajien
ammattitaitokin. Poistettavat rungot
sekä edelliset ajourat täytyy nähdä, jotta
sijainti suunnitella parhaaksi nähdyllä
todennäköisyys pyykin häviämiseen on
jäljelle jäävän puuston arvo voidaan
tavalla
turvallisuutta
ja
taloutta
ajatellen.
melko suuri. Nauharullan pohja on hyvä
maksimoida ja ajourasuunnittelu toteutuu
käyttää pyykin merkkaamiseen. Tulevasta
tavoitteen mukaisesti.
kaupasta juhlatuulella oleva isäntä saatVarastopaikat ja
taa laittaa samaan keppiin nauhan jopa
Apu lähellä
työturvallisuus
sinisestä ja keltaisesta rullasta.
Leimikon suunnittelussa on otettava
Varaston sijoitukseen vaikuttavat hakattamonta asiaa yhdellä kertaa huomioon.
van
puutavaran
määrä
(ks.
kuva),
metsäTarkista tieoikeus
Siksi olemme pitäneet tiukasti kiinni
ja kaukokuljetuksen ajankohta, tiestön
Varastopaikkojen sijainnin ja kuljetuskeltoimintatavastamme. Harvestian paikalkunto sekä valmiit varastopaikat.
poisuuden kannalta tilaan kuuluvien
linen hankintaesimies vastaa kaikkien
Varasto ei saa sijaita valta- ja kantatien
teiden tunteminen on ensiarvoisen
ostamiensa leimikoiden suunnittelusta.
varressa. Toisin sanoen kolmenumeroinen
tärkeää. Alueen hankintaesimiehillä on
Näin kaupan teossa puhutut ja pohditut
seututie sallii varaston tien varressa sekä
hyvä käsitys alueen tieverkoista, mutta
luonnollisesti tätä pienemmät tiet. Varasto asiat siirtyvät myös toteutukseen asti.
tieoikeuden selvittäminen on tehtävä
Ostaja on vastuussa leimikosta myös
ei saa sijaita mutkassa, jossa näkyvyyden
yhteistyössä metsänomistajan kanssa. Jos
koneyrittäjille.
puute aiheuttaa vaaraa ohikulkijoille sekä
tiehen ei ole oikeutta, tietä ei voi ensisiMiksi vastuu pitäisi jakaa, kun ostajalurakoitsijoille. Itse varastoa tehdessä on
jaisesti käyttää kaukokuljetukseen ennen
la on paras tieto hakattavasta alueesta? Ei
huomioitava, ettei varasto pääse sortukuin metsänomistaja liittyy tiekunnan
miksikään. Hankintaesimies Ville Väinölä
maan tielle, ja että varoetäisyys liittymään
toteaa toimintamallin olevan hyvä ja
osakkaaksi. Vastuu tieoikeudesta on aina
on riittävä, vähintään 10 metriä.
erittäin selkeä palvelu metsänomistajalle.
Varastopaikkaa ei saa sijoittaa kasvavia
metsänomistajalla, leimikon suunnitteliHän kokee leimikon suunnittelun ja
puita, puhelin- ja sähkötolppia vasten,
jasta riippumatta. Tämä on hyvä muistaa
korjuun ohjeistamisen kuitenkin hyvin
eikä muita esteitä saa olla kuormauksen
myös tilakauppoja tehdessä.
pieneksi vaivaksi. Sovitut asiat pitävät,
tiellä. Sähkö- ja puhelinlinjojen alle
Kun tieoikeus on olemassa tai oikeus
tiehen hankittu, voidaan varastopaikkojen varastoja ei tule sijoittaa työturvallisuuden ihan alusta aivan loppuun saakka. •
H ar ve st i a 2 5
P U U K A U P P A
Hyvä konemies ratkaisi
puukaupan
Puun ostaminen on haastavaa työtä.
Helpommaksi ja mielekkäämmäksi se
muuttuu, kun on tutut metsänomistajat,
hyvä paikallistuntemus ja luotettavat,
hyvän korjuujäljen tekevät konemiehet.
Teksti: LIISA VIIKARI Kuvat: Harvestia Oy
Yhteistyö puukaupassa sujuu silloin, kun
jokainen osapuoli hoitaa oman tehtävänsä
odotusten mukaisesti.Tunnelma hakkuutyömaalla Hausjärven Hikiällä oli leppoisa, kun
hakkuukoneenkuljettaja Tuomas Arovuori
(vas.), metsänomistaja Matti Mattila ja
hankintaesimies Ari Aalto pistäytyivät
katsomassa korjuujälkeä.
Hyvä korjuujälki näkyy myös maisemapuiden
valinnassa ja sijoittelussa.
2 6 H a r ve st i a
P U U K A U P P A
“Täällä on sopiva tekemisen meininki ja yritys on riittävän
pieni, jotta päätöksenteko on nopeaa ja sujuvaa.”
Hankintaesimies Ari Aalto on yksi
Harvestian ensimmäisistä puunostajista,
jotka aloittivat työn uudessa
puunhankintayhtiössä loppukesästä
2008. Arin siirtymiseen Harvestialle
vaikutti ennen kaikkea juuret Myllykosken puunhankinnassa. ”Koskaan en
hakeutunut Myllykoskelta pois. Puunhankinta vaan siirtyi toiselle yhtiölle
ja me silloiset ostajat siinä mukana.
Heti tulin takaisin Myllykosken omaan
puunhankintayhtiöön, kun se vaan tuli
mahdolliseksi”, Ari kertoo.
Harvestian puunhankinta Myllykoskelle loppui tehtaan lakkauttamiseen pari vuotta sitten. Ari vakuuttaa
kuitenkin olevansa edelleen tyytyväinen
nykyiseen työnantajaansa, vaikka yritys
on muuttunut paljon kuluneen viiden
vuoden aikana. ”Täällä on sopiva
tekemisen meininki ja yritys on riittävän
pieni, jotta päätöksenteko on nopeaa ja
sujuvaa”, Ari perustelee. ”Omaan työhönsä
pystyy vaikuttamaan ja se on tärkeää”, hän
jatkaa.
Arin toimialueena on lähes koko
Kanta-Häme. Toiminnan painopiste on
kuitenkin vahvasti Janakkalassa, mistä Ari
on kotoisin sekä Hausjärvellä, missä hän
on ehtinyt toimimaan puunhankintatehtävissä jo 25-vuotta. Kilpailu puusta on
kovaa, mutta Ari näkee vahvuudekseen
pitkän uran tuoman kokemuksen samalla
seudulla, tutut metsänomistajat sekä hyvät,
luotettavat konemiehet. Pistäytyminen
käynnissä olevalla hakkuutyömaalla Hausjärven Hikiällä vahvistaa Arin puhumaa.
Hyvä työnjälki ratkaisi
puukaupan
Tullessamme hakkuutyömaan laitaan,
kone pysähtyy ja hakkuukoneesta astuu
ulos hymyilevä mies meitä tervehtimään.
Hakkuukoneenkuljettaja Tuomas Arovuori
on työskennellyt syksystä 2008 lähtien
Harvestian työmailla Jyrki Virtasen yrityksessä. Tuomas on kotoisin Hausjärveltä
ja vuosien kuluessa hänestä onkin tullut
monen hausjärveläisen metsänomistajan
luottomies.
”Kyllä on ammattitaitoinen mies”,
kehaisee metsänomistaja Matti Mattila
Tuomaksen työskentelyä hakkuukoneen
puikoissa. Työn alla on Mattilan pojan
omistama metsäpalsta. Isä-Matti huolehtii
puukaupan käytännön asioista.
Ratkaiseva tekijä puukaupan allekirjoittamisessa olikin tuttu konemies. ”Ei tässä
Aria tarvittu kuin laittamaan nimi paperiin. Tuomaksen kanssa me tämä kauppa
sovittiin”, tarinoi Mattila leikkisään
tyyliinsä. Tosiasiassa metsänomistaja itse
ratkaisi, kenelle puut myydään. Ratkaiseva
tekijä oli hyvän työjäljen tekevä, tuttu
hakkuukoneenkuljettaja. Tila sijaitsee
asutuksen vieressä, aivan kylän kupeessa
ja oli tärkeä varmistaa, että hakkuujälki on
sen mukainen.
Hausjärvellä on hyvät
metsät
Matti Mattila on itse pitkän linjan
metsäammattilainen. Hän ehti toimia
Hausjärven metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana yli kolmekymmentäviisi
vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Aikaisemmin oli työkokemusta karttunut jo Riihimäen sahalta, Piirimetsälautakunnasta,
Vapolta, Myllykoskelta ja metsäneuvojana
niin Iitistä kuin Hausjärveltäkin. ”Se oli
paras firma se Myllykoski”, toteaa Mattila
entisistä työnantajistaan.
Mattila on vuosien ja vuosikymmenien
aikana nähnyt, miten metsäsektori ja
siinä sivussa metsänhoitoyhdistyksen
toimintamalli on muuttunut paljon.
Hausjärvelläkään ei ole kymmeneen
vuoteen ollut omaa metsänhoitoyhdistystä.
Metsänhoitoyhdistyslain muutosta Mattila
ei lähde analysoimaan, toteaa vaan omaan
suoraan tyyliinsä: ”Jätkät joutuu jatkossa
tekemään tosissaan töitä, kun kaikki rahoitus on hankittava itse.”
Hausjärven metsiä Mattila innostuu
kehumaan. ”Hausjärvellä on hyvät ja hyvin
hoidetut metsät. Kyllä täällä riittää hakattavaa jatkossakin.”
Ensimmäinen pystykauppa
viisikymmentä vuotta
sitten
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Mattila asioi tällä tilalla. ”Oma ensimmäinen
pystykauppani Paloheimon työnjohtajana
toimiessani oli aikanaan tällä samalla tilalla
vuonna 1963. Silloin leimattiin ja hakattiin
40 runkoa”, muistelee Mattila.
Tila siirtyi viime vuonna Mattiloille
pojan omistukseen. Tällä kertaa puuta
hakataan reippaasti enemmän kuin viisikymmentä vuotta sitten. Mänty- ja
kuusitukkia onkin kertynyt mukavasti tien
varteen. Hakkuujälkikin taitaa vastata
odotuksia, sillä naapuritalon mies käy
kehumassa, kuinka hän on seurannut
konemiehen työskentelyä monta päivää.
”Ammattimies se on”, hän toteaa.•
H ar ve st i a 2 7
T A P A H T U M A T
Iloiset metsänomistajat voittivat
ruotsalaiset kollegansa
Harvestian 5-vuotis syntymäpäivän kunniaksi Mikkelin paikallistoimiston väki järjesti Iloisen
Metsänomistajien Opintomatkan Ruotsin puolelle Ruotsi-Suomi maaottelun aikoihin.
Ankarassa maiden välisessä mittelössä suomalaiset metsänomistajat voittivat ruotsalaiset
kollegansa tuloksella 7 – 3, ainakin tämän hieman subjektiivisen ja asenteellisen analyysin
mukaan.
Teksti: Vesa Hyyryläinen Kuvat: Harvestia Oy
Ruotsissa osataan tuottaa tehokkaasti laadukkaita puuntaimia.
Kuvassa Skogsplantor Ab Vibytorps plantskolan johtaja Örjan Bilock
esittelee 2-vuotiaita kuusentaimia, jotka on kasvatettu vuoden aikana.
0 - 1, Vahva ruotsin
kruunu
Ruotsin kruunu on tällä hetkellä hyvin
vahvalla kurssitasolla dollariin nähden,
mistä on seurannut se, että Ruotsi on
menettänyt markkinoita kansainvälisillä
sahatavaramarkkinoilla. Euron kurssi sen
sijaan on tässä asiassa meille eduksi ja
suomalaiset sahat ovat saaneet etumatkaa
sahatavaramarkkinoilla. Hyvä Suomi!
0 - 2, Tukkipuun alhaisempi
hinta
Heikenneistä sahatavaran vientimarkkinoista johtuen ovat ruotsalaiset puunostajat pudottaneet tukkipuun ostohintaa.
Tänä keväänä tukkipuusta maksettavaa
ostohintaa pudotettiin 100 kruunua kuutiometriltä. Tällä hetkellä puukauppa
Ruotsissa on aika lailla jumissa ja
puunkorjuut ovat siirtyneet yhtiöiden
omiin metsiin, joita niitäkin siellä kyllä
riittää. Suomessa sahatukista maksettava
hintataso on ollut vakaa ja hyvä. Niinpä
meillä puukauppa käy iloisesti ja korjuut
pyörivät täysillä yksityisten metsänomistajien metsissä. Hyvä Suomi!
2 8 H a r ve st i a
Seppo Eerikäinen Ab Karl Hedin ostoyhtiöstä kertoi puun oston olevan
tällä hetkellä vaikeaa ja puun korjuut ovat siirtyneet yhtiöiden omiin
metsiin, joita Ruotsissa on 40 % metsäpinta-alasta.
0 - 3, Puukaupan
arvaamaton lopputulos
Ruotsalainen puunmyyjä ei tiedä kovin
tarkkaan etukäteen myymänsä leimikon
kantohintaa eikä kaupan lopputulosta.
Puukaupan tehdessään hän saa ostajalta
tienvarsihintalistan, jossa on määritelty
tukkipuun tienvarsihinta eri laatu- ja
latvaläpimittaluokittain. Laadutus ja
mittaus tapahtuu sahan mittalinjalla.
Tämän päivän mäntytukkimotin tienvarsihinta vaihtelee 230 - 677 kruunun
välillä. Metsänomistajalle maksettavasta
tienvarsihinnasta vähentää ruotsalainen
puunostaja pois korjuukulut. Korjuukuluissa vaihtelu on verraten suurta leimikon
hakkuutavasta, järeydestä ja metsäkuljetusmatkasta riippuen. Että paljonko siitä
jäi sitten sitä kantohintaa? Hyvä Suomi!
0 - 4, Puukaupparahat
tasetileille
Jos ruotsalaisen metsänmyyjän puukaupasta jää jotakin tilitettävää viivan alle,
siirtyvät rahat metsänomistajan puukau-
pan tasetilille, joita tarjoavat metsäfirmat
ja pankit. Tasetililtä voidaan sitten maksaa metsään liittyviä uudistamis- ja muita
hoitokuluja. Tasetilin käyttö vaatii tarkan
kaksinkertaisen kirjanpidon ja Ruotsiin
onkin syntynyt uusi metsätasetilien kirjanpitäjien ammattikunta. Suomessa on
tosin harmillisia kirjanpainajia.
Hyvä Suomi!
0 - 5, Puukauppatulot
progressiivisesti verolle
Jos puukaupan tehnyt ruotsalainen
metsänomistaja haluaa käyttää puukaupparahoja vaikkapa uuden Volvon
hankintaan, niin sekin kyllä onnistuu
kirjanpitäjän luvalla. Tällöin puukaupan
tasetiliä rokotetaan, mutta nostettu summa lisätään verotuksessa metsänmyyjän
ansiotulojen päälle. Tuolloin henkilön tulotasosta riippuen veronpidätys toteutuu
progressiivisen veroasteikon mukaisesti.
Jos henkilöllä on hyvät ansiotulot, voi
verojen määrä nousta yli 50 %:iin. Että
kyllä meillä Suomessa metsäverotus taitaa
olla mukavampaa. Hyvä Suomi!
T A P A H T U M A T
0 - 6, Kemeroita ei tunneta
Ruotsissa valtio ei tue yksityisten metsänomistajien metsätalouden harjoittamista
minkäänlaisilla avustuksilla eli metsänomistajat saavat pärjätä omillaan. Avustusten puute ei kyllä mitenkään näkynyt
metsien kunnossa ajamamme 800 km
lenkin varrella. Mutta meillä Suomessa
on vielä käyttämätöntä Kemera-rahaa
runsaasti jäljellä. Hyvä Suomi!
0 - 7, Metsämaan korkea
hinta
Paikallisessa ruotsalaisessa sanomalehdessä oli Upsalan liepeillä myynnissä
65 hehtaarin metsätila, jossa oli puustoa
noin 175 m³/ha ja hintapyyntö oli yli
10 000 euroa/ha. Perehdyttyämme Ruotsin
kantohintatasoon ja metsäverotukseen ei
kukaan ryhmästämme ollut valmis sijoittamaan metsämaan ostoon Ruotsista.
Mutta metsämaan osto Suomesta sopivalla hinnalla on vielä houkuttelevaa.
Hyvä Suomi!
1 - 7, Kuolinpesä purettava
vuoden kuluessa
omistajan kuollessa
Ruotsissa metsänomistajan kuollessa
pitää kuolinpesä purkaa vuoden aikana
omistajan kuolemasta. Yleensä tällöin
joku perikunnan jäsen ostaa toiset ulos tai
sitten muodostetaan uusi yhtymä, jolla voi
olla useampi omistaja. Ruotsissa tilojen
jakamista ja sitä kautta tilojen pirstoutumista pieniin osiin pyritään välttämään.
Suomessa metsätaloutta voi harjoittaa
perikuntana hamaan tappiin ja perikuntien sisälläkin alkaa olla omia perikuntia.
Heja Sverige!
2 - 7, Ruotsalaiset osaavat
tuottaa hyviä taimia
Iloiset opintomatkalaiset tulivat vakuuttuneiksi siitä, että ruotsalaiset osaavat
kasvattaa hyviä puuntaimia. Ruotsissa on
panostettu jatkuvasti laadukkaan metsänviljelysiemenen tuottamiseen ja jalostetulla alkuperällä puut saadaan kasvamaan
laatupuuta 15 % paremmin, jolloin
päätehakkuuseen päästään jo 50 vuoden
jälkeen istutuksesta. Ruotsissa metsänviljelymateriaali on liki sataprosenttisesti jalostettua alkuperää, kun meillä
Suomessa viljelymateriaalista jalostettua
alkuperää on vain 20 %. Heja Sverige!
3 - 7, Tuulimyllyjen tuoton
jaosta selvät pelisäännöt
Viimeisenä opintopäivänä tutustuimme
yksityisten metsänomistajien maille rakennettuun kuuden tuulimyllyn voimalapuistoon. Kukin mylly tuotti vuodessa 2 megawattia eli niistä saatiin vuotuinen sähkövirta yhteensä 5000 kotitaloudelle. 100
metriä korkea tuulimylly ja 60 metriä pitkät siivet eivät pitäneet kovin voimakasta
ääntä tornin juurella, eikä kilometrin
päässä myllyistä kuultu ääniä ollenkaan.
Maanvuokraajat voimala-alueella ja
kyläyhteisön asukkaat olivat sähköntuottajien kanssa sovittuihin pelisääntöihin ja
vuotuisiin korvauksiin varsin tyytyväisiä.
Suomessa yhteiset pelisäännöt puuttuvat
tuulimyllyjen rakentamiselta ja käyttökorvauksista, joten tuulivoimakin on
Suomessa tällä hetkellä vastatuulessa.
Heja Sverige!
Harvestia Oy ja Vapo Timber Oy
järjestävät yhteistyössä
AVOIMET OVET
Lieksan Kevätniemen sahalla,
torstaina 17. lokakuuta klo 12.00 - 16.00
Tervetuloa tutustumaan puunhankintaan sekä kuusitukin matkaan sahalinjan läpi!
Tilaisuuteen järjestetään bussikuljetuksia Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Kainuusta.
Lisätietoa bussireiteistä ja aikatauluista löytyy lähiaikoina Harvestian kotisivuilta:
www.harvestia.fi
Keittolounas
Kahvitarjoilu
Metsäinen visailu
http://www.vapo.fi/filebank/1583-vapologo.jpg
H ar ve st i a 2 9
P U U M A R K K I N A B A R O M E T R I
Kysyimme Harvestian aluepäälliköiltä,
minkälainen markkinatilanne on heidän
toimialueellansa.
1. Minkälainen on puumarkkinatilanne
omalla alueellasi?
2. Mitkä ovat halutut puutavaralajit
Harvestian ostossa?
3. Mitä metsänomistajan kannattaa
tehdä NYT?
Erinomainen kysyntä
Aluepäällikkö Heikki Alanne:
1. Puuta tarjotaan ja ostetaan koko eteläisessä
Suomessa aktiivisesti. Paras kysyntä kohdistuu
ennen talvea korjattavissa oleviin päätehakkuuleimikoihin.
2. Harvestian ostossa kysytyimmät puutavaralajit ovat
kuusi- ja mäntytukki sekä koivukuitupuu. Energiapuu
on myös haluttua Etelä-Suomessa.
3. Metsänomistajan kannattaa käydä tarkistamassa
heinäntorjunnan tarve hiljattain viljellyillä alueilla
ennen lumien tuloa. On myös hyvä sopia metsäkäynti
paikallisen Harvestian hankintaesimiehen kanssa hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Kehotan myös
hyödyntämään syksyn sienisadon täysimääräisesti.
Etelä-Suomi ja Kaakkois-Suomi
PUUMARKKINABAROMETRI
ALUEITTAIN
Etelä-Suomi ja
Kaakkois-Suomi
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Yleisesti hyvä kysyntä
Koivukuitu
Kysyntä vaihtelee ja
voi olla paikoin heikko
3 0 H a r ve st i a
Energiapuu
P U U M A R K K I N A B A R O M E T R I
KESKI-SUOMI ja
Etelä-Savo
Pohjois-Savo, PohjoisKarjala ja Etelä-Kainuu
Aluepäällikkö Jari Takkinen:
Aluepäällikkö Teija Hyytiäinen-Koskimäki:
1. Kesälomien jälkeinen tarjonta on jatkunut hyvänä.
Hyvä metsänomistajat!
2. Me tarvitsemme koko loppuvuoden Hankasalmen
sahalle hyvälaatuista mänty- sekä kuusitukkia.
Sahalinjojen läpi menevät myös pikkutukit. Koivukuitua
ostamme edelleen kaikilla mahdollisilla kauppatavoilla,
jotta Savon Sellu saa tarvitsemansa raaka-aineen
kotimaasta.
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
Energiapuu
Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Kainuu
KESKI-SUOMI ja Etelä-Savo
3. Metsänomistajan on hyvä pysyä ajan tasalla oman
metsänsä tilasta. Tämän vuoden kasvukausi on takana
ja monet metsäkuviot ovat kasvaneet huomaamatta
rahaa tuoviksi myyntikohteiksi. Puuta kannattaa myydä
aina silloin, kun se käy kaupaksi.
1. Puuntarjonta on kesälomien jälkeen käynnistynyt
verkkaisesti Savo-Karjala-Kainuu alueella. Tarjolla on
tällä hetkellä etenkin havukuituvaltaisia harvennusleimikoita niin talvi- kuin kesäkorjuuseen. Talvileimikoiden
tarjonta on lisääntymään päin syksyä kohti mentäessä.
Tukkipuun ja koivukuidun osalta vallitsee hyvä kysyntä
koko alueella, lisäksi Pohjois-Savossa energiapuulla on
hyvä ja tasainen kysyntä.
2. Ostamme aktiivisesti puuta Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan sekä Kainuun eteläosien alueella. Halutuimmat
ostokohteet ovat kelirikko- ja talvikorjuukelpoiset havutukkivaltaiset päätehakkuuleimikot sekä koivukuituvaltaiset harvennukset. Sopivia tukkileimikoita ostetaan
myös heti korjuuseen. Kysy ajankohtainen tilanne
alueesi Harvestian hankintaesimieheltä.
3. Metsänomistajien kannattaa nyt hyödyntää hyvän
puunkysynnän ohella myös Vapon sahojen käyttämät
puunmyyjän kannalta edulliset tukkipituudet. Sopivien
mitta- ja laatuvaatimuksien
sekä ammattitaitoisten Harvestian puunkorjuuyrittäjien
ansiosta saadaan päätehakkuuleimikoilta tukkiosuus tarkasti
talteen ja metsänomistajan
puunmyyntitili mukavasti
kasvamaan. Puunmyyntitiliä
kannattaa kasvattaa myös
oikein ajoitetulla puukaupalla.
Yksinomaan hetkellisen kantohintatason tarkastelun sijaan
metsänomistajan kannattaakin pohtia päätöstä metsän
uudistamisesta puuston arvokasvun ehdoilla. Harvennuksien osalta etenkin koivikot,
on myös järkevää harventaa
aina ajallaan kasvutappioiden
välttämiseksi ja arvokkaan
tukkipuun tuottamiseksi.
Syksy on hyvää puukaupan
aikaa, joten laitetaan yhdessä
metsäsi tuottamaan ja puu
liikkumaan!
H ar ve st i a 3 1
H A N K I N T A E S I M I E H E T
Hankintaesimiehet
Hausjärvi, Janakkala, Riihimäki, Hyvinkää,
Loppi, Nurmijärvi, Hattula, Hämeenlinna
(pois lukien Lammi ja Tuulos), Hämeenkoski ja Kärkölä
Ari Aalto
Puh. 040 484 8168
ari.aalto@harvestia.fi
Jorma Frisk
Puh. 0400 186 633
jorma.frisk@harvestia.fi
Artjärvi, Askola, Myrskylä, Mäntsälä,
Orimattila, Pornainen ja Pukkila
Keuruu, Multia, Petäjävesi ja
Mänttä-Vilppula
Juha Kortelainen
Jukka Rekola
Puh. 040 488 9522
juha.kortelainen@harvestia.fi
Puh. 040 167 8050
jukka.rekola@harvestia.fi
Hollola, Lahti, Nastola, Iitti ja
Kouvolasta Jaala
Uurainen, Saarijärvi, Kannonkoski ja
Karstula
Tuomo Oksanen
Vesa Koskimäki
Puh. 0400 673 918
tuomo.oksanen@harvestia.fi
Puh. 040 673 6780
vesa.koskimaki@harvestia.fi
Kangasala (pois lukien Kuhmalahti),
Pälkäne, Valkeakoski, Akaa, Lempäälä,
Pirkkala, Tampere, Orivesi, Ruovesi ja
Juupajoki
Hankasalmi, Laukaa ja Toivakka
Hannu Lehdonmäki
Puh. 040 521 7089
hannu.lehdonmaki@harvestia.fi
Padasjoki, Asikkala (pois lukien Kalkkinen),
Kuhmoinen, Kangasalalta Kuhmalahti ja
Hämeenlinnasta Lammi ja Tuulos
Matti Rantala
puh. 040 484 0550
matti.rantala@harvestia.fi
Hartola, Sysmä, Heinola ja
Asikkalasta Kalkkinen
Juhani Stjernvall
puh. 044 333 5002
juhani.stjernvall@harvestia.fi
Kangasniemi, Joutsa ja Luhanka
Teemu Ukkonen
Puh. 040 180 1181
teemu.ukkonen@harvestia.fi
32 Ha rve st i a
Jämsä, Jyväskylä ja Muurame
Vesa Lahikainen
Puh. 040 196 6643
vesa.lahikainen@harvestia.fi
Viitasaari, Äänekoski ja Konnevesi
Timo Pasanen
Puh. 040 672 0780
timo.pasanen@harvestia.fi
Leppävirta, Suonenjoki ja Rautalampi
Pekka Hartikainen
Puh. 040 674 4510
pekka.hartikainen@harvestia.fi
Keitele, Tervo, Vesanto ja Kuopiosta
Karttula
Markku Turunen
Puh. 0400 786 301
markku.turunen@harvestia.fi
H A N K I N T A E S I M I E H E T
Hankintaesimiehet
Kaavi, Juankoski, Tuusniemi ja
Kuopion itäosat
Jaakko Malinen
Puh. 040 822 3865
jaakko.malinen@harvestia.fi
Juuka ja Koli Lieksasta
Jukka Alanko
Puh. 040 507 1108
jukka.alanko@harvestia.fi
Lapinlahdelta Varpaisjärvi, Kuopiosta
Nilsiä, Riistavesi, Soisalon saari ja
Vehmersalmi (pois lukien Suvasveden
itäpuoli)
Polvijärvi, Kontiolahti ja Liperi
Pasi Pohtinen
Puh. 0400 159 290
jari.nevalainen@harvestia.fi
Puh. 040 411 1915
pasi.pohtinen@harvestia.fi
Pielavesi, Siilinjärvi, Maaninka ja Kuopio
(pois lukien Karttula, Nilsiä, Riistavesi,
Vehmersalmi ja Soisalon saari)
Tapio Bruun
Puh. 040 722 6603
tapio.bruun@harvestia.fi
Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi ja
Lapinlahti (pois lukien Varpaisjärvi)
Ari Sirviö
Puh. 040 521 4756
ari.sirvio@harvestia.fi
Kuhmo, Sotkamo, Kajaani ja Paltamo
Hannu Klemetti
Puh. 0400 169 891
hannu.klemetti@harvestia.fi
Lieksa (pois lukien Koli)
Hannu Jehkonen
Puh. 040 584 1695
hannu.jehkonen@harvestia.fi
Nurmes, Rautavaara ja Valtimo
Tommi Räsänen
Puh. 0400 964 463
tommi.rasanen@harvestia.fi
Jari Nevalainen
Joensuu ja Ilomantsi
Risto Mutanen
Puh. 040 513 5594
risto.mutanen@harvestia.fi
Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi
Jarkko Eskelinen
Puh. 040 357 7231
jarkko.eskelinen@harvestia.fi
Heinävesi, Outokumpu, Enonkoski ja
Savonlinnasta Savonranta
Olli Kukkonen
Puh. 040 722 8744
olli.kukkonen@harvestia.fi
Savonlinna (pois lukien Savonranta)
ja Parikkala
Ville Kekkonen
Puh. 040 167 8445
ville.kekkonen@harvestia.fi
Juva, Sulkava ja Rantasalmi
Liisa Hälvä
Puh. 040 180 1550
liisa.halva@harvestia.fi
H ar ve st i a 3 3
H A N K I N T A E S I M I E H E T
Hankintaesimiehet
Pieksämäki, Varkaus ja Joroinen
Aarne Tiainen
Puh. 040 175 9957
aarne.tiainen@harvestia.fi
Mikkeli (pois lukien Ristiina ja
Suomenniemi) ja Puumala
Teemu Simpanen
Puh. 040 722 6522
teemu.simpanen@harvestia.fi
Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa
ja Mikkelistä Ristiina ja Suomenniemi
Vesa Hyyryläinen
Puh. 0400 423 122
vesa.hyyrylainen@harvestia.fi
Lappeenranta (pois lukien Ylämaa),
Taipalsaari, Lemi, Savitaipale, Imatra,
Rautjärvi ja Ruokolahti
Riitta Hakkarainen
Puh. 040 532 7857
riitta.hakkarainen@harvestia.fi
Luumäki, Miehikkälä ja Lappeenrannasta
Ylämaa
Ville Väinölä
Puh. 040 673 7760
ville.vainola@harvestia.fi
Kouvola (pois lukien Elimäki ja Jaala)
Matti Vesanen
Puh. 040 519 1540
matti.vesanen@harvestia.fi
Kouvolasta Elimäki, Virolahti, Hamina,
Kotka, Pyhtää, Loviisa ja Lapinjärvi
Kari Salonen
Puh. 0400 751 575
kari.salonen@harvestia.fi
34 Ha rve st i a
Jaakko Malinen –
Harvestian UUSIN
puunostaja
Teksti: TOMMI RISSANEN Kuva: Harvestia Oy
Jaakko Malinen (30) aloitti hankintaesimiehen tehtävät
elokuun alussa Harvestiassa. Jaakon ostoalueena on
Juankoski, Kaavi, Tuusniemi sekä Kuopion itäosat.
Koulutukseltaan hän on metsätalousinsinööri ja aiemmin hän on toiminut metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa kuuden vuoden ajan.
Jaakko on kotoisin Kuhmosta ja vapaa-aika kuluu
metsästyksen, kalastuksen ja monipuolisen liikunnan
parissa.
Jaakon toimisto tulee olemaan Kaavilla. Toimisto
aukeaa vuoden loppuun mennessä. Siihen saakka
toimisto sijaitsee Savon Sellulla. Jaakon tavoittaa numerosta 040-822 3865 tai osoitteesta
jaakko.malinen@harvestia.fi.
K I I T O S
P A L A U T T E E S T A
Kiitos palautteesta!
Ensimmäinen Harvestia-lehti ilmestyi syksyllä 2008.
Siitä lähtien metsällistä luettavaa on tipahtanut
postiluukusta pari kertaa vuodessa. Lämmin kiitos
kaikille lukijoillemme palautteesta, jota olemme
lehdestä vuosien mittaan saaneet!
Saimme taas kevään lehdestä paljon positiivista palautetta.
Te, lukijat, äänestitte kiinnostavimmaksi lehtiartikkelin:
Kotimainen lämpökäsitelty puu. Paljon kiitosta sai myös juttu
nuoresta yrittäjästä Sami Kohvakasta. Kiitos kaikille lehdestä
palautetta antaneille!
Kaikkien lipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin
Harvestian tuotepalkintoja.
Voittajia olivat:
Seppo Moilanen, Iisalmi
Tapani Saarinen, Humppila
Markku Nutikka, Lappeenranta
Veikko Savolainen, Vieremä
Onnea
le!
l
i
j
a
t
t
i
o
v
H ar ve st i a 3 5
Hyvä Harvestia-lehden lukija!
Toivomme palautetta lehdestämme. Arvomme lipukkeen palauttaneiden
kesken tuotepalkintoja. Kiitos palautteestanne!
Kiinnostavin artikkeli:
Harvestia Oy
maksaa
postimaksun
Toiveita seuraavaa lehteä varten:
Toivon yhteydenottoa puukauppaan liittyvissä asioissa.
Minuun saa ottaa yhteyttä:
Nimi:
Harvestia Oy
Tunnus 5017390
00003 VASTAUSLÄHETYS
Osoite:
Puhelin:
Sähköposti:
Metsän sijaintikunta:
En halua jatkossa metsällistä postia.