aurinkopaneelien käyttö ja kuivauskaapin ratkaisut

AURINKOPANEELIEN KÄYTTÖ JA
KUIVAUSKAAPIN RATKAISUT
EKOPAKUSSA
Anna-Maija Mattila 13iENVE
9.6.2014
Projektiopinto
Ohjaaja: Seija Haapamäki
Environmental Engineering
Tampereen
ammattikorkeakoulu
2
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ................................................................................................................ 3
2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT ........................................................................ 4
2.1 Virrankulutuksen arvioiminen ............................................................................. 4
2.2 Paneelit ja niiden vertailu .................................................................................... 5
2.2.1 Mallit, koko ja kestävyys .......................................................................... 6
2.2.2 Virrantuotto ja nimellisteho ...................................................................... 6
2.3 Virran varastointi, muunto ja varavoimanlähteet ................................................ 7
2.4 Kuivauskaapin tilatarve ja energiankulutus ......................................................... 7
3 TULOKSET ................................................................................................................ 9
3.1 Ekopakun sähkölaitteiden virrankulutus .............................................................. 9
3.2 Paneelien vertailu ............................................................................................... 10
3.2.1 Mallit ....................................................................................................... 10
3.2.2 Koko ........................................................................................................ 11
3.2.3 Virrantuotto ............................................................................................. 11
3.2.4 Kestävyys ................................................................................................ 11
3.3 Muu aurinkosähköjärjestelmä ............................................................................ 12
3.3.1 Virran varastointi .................................................................................... 12
3.3.2 Virran muuntaminen ............................................................................... 12
3.4 Muut lisävoimanlähteet...................................................................................... 13
4 KUIVAUSKAAPPI................................................................................................... 14
4.1 Kuivauskaapin tilatarve ja energiankulutus ....................................................... 16
5 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT ................................................................................ 18
5.1 Aurinkopaneelien käyttömahdollisuus............................................................... 18
5.2 Virran varastointi ja muuntaminen .................................................................... 20
5.3 Muut lisävoimanlähteet...................................................................................... 22
5.4 Kuivauskaapin ratkaisut ..................................................................................... 22
LÄHTEET ....................................................................................................................... 24
LIITTEET ....................................................................................................................... 31
Liite 1. Laskurin asetukset ja tulokset 111 W ja 221 W paneeleille ......................... 31
3
1
JOHDANTO
Tämän projektin on tilannut Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkoston (LYKE)
Ekopaku-projekti, jonka tavoitteena on edistää perusopetuksen luonto- ja ympäristökasvatusta. Tavoitteeseen pyritään luomalla malli pakettiautosta, joka sisältää tarvittavat
varusteet lasten opettamiseksi luontoympäristössä. (Ekopaku- kokemuksia ja elämyksiä… 2014.)
Tässä hankkeeseen kuuluvassa projektissa on kaksi päätehtävää. Ensimmäisen tarkoituksena on selvittää, minkälainen aurinkopaneeli sopisi Ekopakuun ja millä tasolla se
kattaisi käytettävien sähkölaitteiden virrankulutuksen. Lisäksi pohditaan muita tarkoitukseen sopivia lisävoimanlähteitä. Toinen tehtävä on arvioida Ekopakuun tulevan kuivauskaapin tilatarvetta ja energiankulutusta kuivatettaessa opetuksessa käytettyjä tavaroita. Energiankulutuksessa pohditaan eri mahdollisuuksia kuivauskaapin lämmitysenergian ratkaisuina, kuten esimerkiksi moottorin hukkalämmön käyttöä. Molemmissa
tehtävissä on tavoitteena luoda yleinen malli, jota voitaisiin mahdollisesti soveltaa useammissa Ekopakuissa. Projekti tehtiin vapaavalintaisena projektiopintona ja sen tekijänä oli ensimmäisen vuoden ympäristöinsinöörilinjan opiskelija. Projektin ohjaajana
toimi tuntiopettaja Seija Haapamäki ja toimeksiantajana Ekopaku-projektin projektipäällikkö Aulikki Laine. Projektin laajuus oli 5 opintopistettä, eli 5 x 27 tuntia opiskelijan työtä ja siihen kuului matka Lahteen katsomaan ympäristöneuvonta-auto Kaislaa.
4
2
MATERIAALIT JA MENETELMÄT
Projekti aloitettiin 21.3.2014 ja 1.4.2014 pidettiin aloituspalaveri, jossa määriteltiin projektin tehtävät ja suurpiirteinen aikataulu. Sen jälkeen laskettiin arvio sähköntarpeesta
Ekopakussa. Tämän pohjalta tehtiin laskelmat paneelin nimellisteholle ja vertailtiin sen
mukaan markkinoilla olevia paneeleita. Tarvittavan tehon lisäksi huomioitiin myös paneelien malli, koko, hinta ja kestävyys auton katolle asennettavaksi. Näiden tietojen
pohjalta tehtiin taulukko mahdollisesti Ekopakuun sopivista paneeleista. Myös virran
muuntamista ja varastointia aurinkosähköjärjestelmässä tutkittiin, sekä kartoitettiin järjestelmälle mahdollisia lisävoimanlähteitä. Kuivauskaapin suhteen selvitettiin erilaisia
ratkaisumahdollisuuksia ensin asiantuntijan avulla ja näistä etsittiin tietoa, sekä vertailtiin markkinoilla olevia ratkaisuja. Näiden pohjalta tehtiin arvio kuivauskaapin tilatarpeesta ja energiankulutuksesta. Tiedon hankintaan käytettiin internetin ja kirjallisuuden
lisäksi asiantuntijoita, sekä soittoa matkailuajoneuvoja myyvään liikkeeseen. Projekti
päättyi 9.6.2014.
2.1
Virrankulutuksen arvioiminen
Ekopakun sähkölaitteiden keskimääräinen virrankulutus päivässä arvioitiin käyttämällä
apuna Ramseyn ja Hughesin kirjan (2010, 195) virrankulutustaulukkoa. Sen avulla
kulutus laskettiin ensin kaikille laitteille yhdessä ja tämän tiedon pohjalta luotiin
erikseen mallit ajossa ja opetuksessa tarvittavalle virralle.
Ensin toimeksiantajan avustuksella kartoitettiin Ekopakussa olevat mahdollisesti paneelin tuottamaa sähköä hyödyntävät laitteet. Tämän jälkeen määriteltiin laitteiden keskimääräinen teho (W), osa toimeksiantajan toiveiden mukaisista laitteista ja osa Verkkokauppa.com:n suosituimpien laitteiden pohjalta. Näytön keskimääräinen teho laskettiin
kahdeksan Samsungin 40 tuuman näytön pohjalta tyypillisen ja maksimitehon keskiarvoista (Samsung 2014a, 2014b, 2014c, 2014d, 2014e, 2014f, 2014g, 2014h). Tablettien
teho laskettiin kolmen suuren (9,7”) ja kahden pienen (7,9”) iPadin akun tehojen keskiarvoista (Apple Inc 2014, Verkkokauppa.com 2014a, 2014b, 2014c, 2014d). Kannettavan tehon arviointiin käytettiin viittä Samsungin ja kuutta Panasonicin kannettavaa
(Panasonic Finland 2014a, 2014b, 2014c, 2014d, 2014e, 2014f, Samsung 2014i, 2014j,
5
2014k, 2014l, 2014m). Kameran teho määritettiin laskemalla ensin viiden eri kameran
(Canon 2014, Fujifilm Europe a, b, Olympus 2014, Panasonic 2014) tehot niiden akun
kapasiteetin (Ah) ja jännitteen (V) tulona (Smartia). Näistä tehoista laskettiin keskiarvo.
Valaistuksen teho arvioitiin Verkkokauppa.com:n yhdentoista eri energiansäästölampun
tehon keskiarvosta (Verkkokauppa.com 2014e). Sääaseman teho laskettiin kahden erilaisen langallisen sääaseman adapterien tehojen keskiarvosta, joka ensin laskettiin laitetiedoissa ilmoitetun jännitteen ja virran avulla, kuten yllä kameroiden suhteen (Davis
Instruments 2012, Ventusdesign 2008). Mikroskoopin tehon arviointiin käytettiin kahden IS-VET:n digitaalimikroskoopin (40-1000x) lamppujen tehoa (IS-VET Oy), sillä
oletettiin että lamppu on mikroskoopin ainoa virtaa kuluttava osa.
Laitteiden käyttöaika määriteltiin kokonaisina tunteina päivässä (h), sekä montako päivää (d) niitä käytettäisiin viikossa. Tässä käytettiin apuna toimeksiantajan arviota. Edelliset tulokset laitteiden määrästä, keskimääräisestä tehosta, käyttötunneista ja käyttöpäivistä kerrottiin keskenään ja jaettiin taulukon ohjeen (Ramsey & Hughes 2010, 195)
mukaan seitsemällä, jotta saataisiin jokaisen laitteen yhden päivän keskimääräinen virrankulutus tunnissa. Nämä virrankulutukset laskettiin yhteen koko virrankulutuksen
selvittämiseksi.
Koska kaikki laitteet eivät ole jatkuvasti päällä ajettaessa tai opetuksen aikana, muodostettiin näistä tilanteista arviot erikseen omiin taulukoihin. Näissä molemmissa virtaa
kuluttamattomat laitteet merkittiin harmaalla ja niiden käyttötunnit, sekä käyttöpäivät
nolliksi, jotta näiden vaikutus virrankulutukseen poistuisi.
2.2
Paneelit ja niiden vertailu
Aurinkoenergialla tarkoitetaan auringosta tulevaa säteilyenergiaa, joka muutetaan sähköksi tai lämmöksi. Sitä voidaan hyödyntää aktiivisesti laitteiden, kuten aurinkopaneelien avulla tai passiivisesti ilman laitteita. (Aurinkoenergia 2014.) Aurinkopaneeli tuottaa auringon valosta sähköä (Suntekno 2010).
Aurinkopaneeli muodostuu johtimesta ja kahdesta päällekkäisestä puolijohdemateriaalista. Toinen niistä on n-tyyppinen ja toinen p-tyyppinen. Kun tietyn aallonpituusalueen
auringon säteily osuu paneelin pinnalle, muodostuu elektroni-aukkopareja. Nämä parit
6
saavat sähkövirran kulkemaan johtimessa tiettyyn suuntaan, mikä aiheuttaa sähkövirran.
(Suntekno 2010.)
Vain tietyn energian omaava fotoni saa aikaan yhden elektroni-aukkoparin. Fotonin
energia riippuu valon aallonpituudesta siten, että mitä pienempi aallonpituus, sitä suurempi energia. Pienienergisin elektroni-aukkoparin aikaansaava fotoni muodostuu aallonpituudella 1150 nm. Jos aallonpituus on suurempi, fotonilla on liian vähän energiaa
ja se tuottaa ainoastaan lämpöä paneeliin. Jos taas aallonpituus on pienempi, fotoni tuottaa parin, mutta sen ylimääräistä energiaa ei voida hyödyntää. Aallonpituuden pienentymiselläkin on rajansa. Sen pienentyessä UV valoksi aurinkopaneeli ei voi enää käyttää
liian suurienergisiä fotoneita hyödyksi ja UV valo heikentää paneelia pikkuhiljaa. Aurinkopaneeli voi siis hyödyntää vain osan auringon tuottamasta säteilystä. Liian suuriaaltoinen (ja pienienerginen) infrapunasäteily muuttuu lämmöksi ja liian pieniaaltoinen
(ja suurienerginen) ultraviolettisäteily on haitaksi paneelille. (Suntekno 2010.)
2.2.1
Mallit, koko ja kestävyys
Ensin selvitettiin internetin avulla, minkälaisia paneeleita on yleisesti saatavilla ja niiden ominaisuuksia. Lisäksi selvitettiin Ekopakun katon koko, koska oletuksena oli, että
paneelien on mahduttava auton katolle vaakatasoon kiinnitettynä. Tietoa paneelien kestävyydestä auton katolla kysyttiin sähköpostilla Verhoomo Sorsa Oy:stä, joka oli aikaisemmin hankkinut paneelin ympäristöneuvonta-auto Kaislaan.
2.2.2
Virrantuotto ja nimellisteho
Oletuksena paneelien tuottaman virran arvioinnissa oli, että Ekopakua säilytetään ulkona auringon ulottuvilla ja että paneeli asennetaan vaakatasoon auton katolle. Lisäksi
oletettiin, että paneelien virrantuoton olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä laitteille
aikaisemmin laskettua virrankulutusta. Tätä arvoa käytettiinkin apuna paneelilta vaadittavan nimellistehon laskemiseksi. Valmistajat voivat ilmoittaa nimellistehon eri tavoilla,
esimerkiksi yksilöllisesti testattuna taulukossa tai suurpiirteisesti tietyn prosentin avulla
(Eurosolar b). Yleisesti nimellisteho tarkoittaa optimaalisissa olosuhteissa mitattua tehon arvoa (SMA Solar Technology 2014). Sen laskemisen mallina on käytetty Santtu
7
Vatasen (2012) opinnäytetyötä. Siinä määritellään, että aurinkosähköjärjestelmän tuoton
(E) olisi hyvä olla 1,1-1,5 -kertainen todelliseen kulutukseen (Etod) nähden omavaraisissa systeemeissä (Vatanen 2012). Laskuissa arviointiin on käytetty 1,3 suuruista kerrointa, eli E = Etod ∙ 1,3. Vatasen käyttämän mallin mukaan laskettu järjestelmän tuotto E,
jaetaan systeemin hyötysuhteen (akullisilla 0,6-0,7) ja keskimääräisen päivittäisen säteilymäärän t (h) tulolla eli W = E/(0,6 x t). Päivittäiseksi säteilymääräksi arvioitiin kesällä
10 tuntia ja talvella 5 ja näin saatiin kaksi eri nimellistehon arvoa paneeleille.
Näitä laskettuja nimellistehoja käytettiin vielä Euroopan komission laskurissa (European Commission) ja arvioitiin miten hyvin niiden tuotto vastasi alkuperäistä virrantarvetta laskurin mukaan. Laskurin asetuksiksi valittiin säteilymäärä keskisuomessa, paneelin
malliksi kiderakenteinen pii, laitteiston hyötysuhteeksi 14 %, kiinnitykseksi rakennukseen asennettu, vaakatasossa oleva etelään suunnattu paneeli.
2.3
Virran varastointi, muunto ja varavoimanlähteet
Internetin ja kirjallisuuden avulla selvitettiin, pystyykö paneelien tuottamaa virtaa varastoimaan ja muuntamaan sähkölaitteille sopivaksi verkkovirraksi. Lisäksi johtopäätöksissä annettiin myös esimerkit kyseisistä laitteista ja arvio näiden kustannuksista.
Varavoimanlähteitä tutkittiin myös internetin ja kirjallisuuden avulla. Niitä pohdittaessa
pyrittiin
ottamaan
huomioon
varavoimalaitteiston
painon
vaikutus
ajoneuvon
kokonaispainoon, sekä tilavuus, jonka se tarvitsisi autosta.
2.4
Kuivauskaapin tilatarve ja energiankulutus
Kuivauskaapin ratkaisujen pohdinnassa oli apuna TAMK:n auto- ja kuljetustekniikan
koulutusohjelman laboratorioinsinööri Jari Seppälä. Keskustelun pohjalta muodostettiin
kuusi ehdotusta ja käytiin läpi niiden yleiset toimintaperiaatteet. Laitteiden tilatarvetta,
energiankulutusta ja muita pakettiautoon soveltumisen kannalta tärkeitä ominaisuuksia
on arvioitu myös käyttäen muita lähteitä. Lisäksi tutkittiin Lahden ympäristöneuvontaauto Kaislan kuivauskaapin ratkaisua Verhoomo Sorsa Oy:stä saatujen tietojen ja Lahteen tehdyn vierailun perusteella.
8
Yleisesti on ajateltu, että kuivauskaappi kuivaisi tavarat auton ollessa ajossa (Ekopaku).
Lisäksi on haluttu ottaa huomioon myös se, että kuivaaminen pelkästään ajon aikana
saattaa olla tehotonta tai hankalaa toteuttaa. Esimerkiksi ajaessa moottorin tuottaman
hukkalämmön kuivaustehoa on vaikea arvioida ja järjestelmän rakentaminen vaatisi
paljon muutoksia autoon. (Seppälä 2014.)
Ensin selvitettiin toimeksiantajalta pakettiauton tavaratilaan suunnitellun rakennettavan
kuivauskaapin mitat. Sen jälkeen muodostettiin valmiina ostettavan kaapin tilatarvearvio neljän markkinoilla olevan kaapin mittojen keskiarvosta. Valmiiden kaappien tiedot
saatiin sähköisistä käyttöohjeista. Näitä tilavuusarvoja verrattiin kuivattaville tavaroille
laskettuun tilavuuteen. Se laskettiin taulukkoon valmiin tavaralistan (Laine 2014)
pohjalta, jossa ilmeni mm. tavaroiden kuivaustarve ja mitat. Tavaroiden tilavuuden
lisäksi myös muita ominaisuuksia, kuten yhteispainoja merkittiin taulukkoon. Laskuissa
oletettiin, ettei kaikkia kuivausta tarvitsevia tavaroita käytetä samanaikaisesti, jolloin
niitä ei tarvitse kuivata samaan aikaan. Lämmittämiseen tarvittavien ratkaisujen tilatarve
arvioitiin internetistä etsittyjen laite-esimerkkien avulla.
Valmiiden kuivauskaappien virrankulutus arvioitiin myös saman taulukon pohjalta kuin
niiden tilavuuskin, laskemalla laitteiden liitäntätehon tai elementin tehon keskiarvo.
Muut kuivauskaapin ratkaisut pyrittiin löytämään myös tästä samasta teholuokasta, jotta
niiden käyttökelpoisuutta olisi helpompi vertailla.
9
3
3.1
TULOKSET
Ekopakun sähkölaitteiden virrankulutus
Kaikkien laitteiden arvioitu yhteiskulutus on kuvattu taulukossa 1. laskemalla yhteen
jokaisen laitteen keskimääräinen virrankulutus wattitunteina päivässä. Tulokseksi saatiin 837 Wh päivässä ja lopputulos näkyy harmaalla pohjalla. Lisäksi taulukossa 1. on
esitetty sähköä tarvitsevia laitteita koskevat arviot laitteiden määrästä, tehosta, käyttötunneista päivässä, sekä käyttöpäivistä viikossa.
TAULUKKO 1. Arvioitu kaikkien laitteiden yhteinen virrankulutus päivässä
LAITE
KPL
näyttö 40"
tabletit
kannettava tetokone
kamera
valaistus
sääasema
opettajan mikroskooppi
Laitteen
teho (W)
1
15
1
1
7
1
1
Käyttötunnit
päivässä (h)
151
23
64
5
11
1,5
20
2
4
4
2
2
4
4
Käyttöpäivät
viikossa (d)
5
2
3
2
5
5
5
Yhteensä
Keskiarvo
wattitunnit
päivässä (Wh)
215,7
394,3
109,7
2,9
110,0
4,3
57,1
837
Taulukko 2. kuvaa arvioitua virrankulutusta ajon aikana ja taulukko 3. opetuksessa. Ne
on muodostettu samalla periaatteella, kuin kaikkien laitteiden kulutusta kuvaava taulukko 1. Ajon aikaiseksi keskimääräiseksi virrankulutukseksi päivässä saatiin 511 Wh ja
opetuksen aikaiseksi 387 Wh. Ne on myös merkitty harmaalle pohjalle. Lisäksi taulukoissa on annettu lisätietoa laitteiden arvioidusta tilasta ajon tai opetuksen aikana.
TAULUKKO 2. Arvioitu virrankulutus ajon aikana
LAITE
näyttö 40"
tabletit
kannettava tetokone
kamera
valaistus
sääasema
opettajan mikroskooppi
KPL
1
15
1
1
7
1
1
Laitteen Käyttötunnit Käyttöpäivät
watit (W) päivässä (h) viikossa (d)
151
23
64
5
11
1,5
20
0
4
4
2
0
4
0
0
2
3
2
0
5
0
Yhteensä
Keskiarvo
wattitunnit tila/muuta huomioitavaa
päivässä (Wh)
0,0
394,3
109,7
2,9
0,0
4,3
0,0
511
ei päällä
latauksessa
latauksessa
latauksessa
ei päällä
toiminnassa
ei päällä
10
TAULUKKO 3. Arvioitu virrankulutus opetuksen aikana
LAITE
näyttö 40"
tabletit (iPad, keskiarvo)
kannettava tetokone
kamera
valaistus
sääasema (Is-Vet)
opettajan mikroskooppi
3.2
3.2.1
KPL
Laitteen Käyttötunnit
watit (W) päivässä (h)
1
15
1
1
7
1
1
151
23
64
5
11
1,5
20
2
0
0
0
2
4
4
Keskiarvo
Käyttöpäivät
wattitunnit
tila/muuta huomioitavaa
viikossa (d)
päivässä (Wh)
5
0
0
0
5
5
5
Yhteensä
215,7
0,0
0,0
0,0
110,0
4,3
57,1
387
toiminnassa
toiminnassa, ei latauksessa
toiminnassa, ei latauksessa
toiminnassa, ei latauksessa
toiminnassa
toiminnassa
toiminnassa
Paneelien vertailu
Mallit
Aurinkopaneelit valmistetaan useimmiten kiteisestä piistä. Muita vaihtoehtoja ovat erilaiset ohutkalvokennot. Uudenlaisia kennotyyppejä kehitetään jatkuvasti. Paneeli muodostuu kun kennoja kytketään sarjaan. (Kauranen 2012, 12–21.)
Kiderakenteiset kennot valmistetaan muuttumattomasta kiteisestä piistä. Ne säilyttävät
rakenteensa ja sitä kautta tehokkuutensa ajan kuluessa. Kiderakenteiset kennot jaetaan
yksi- ja monikiteisiin. Näiden ominaisuuksissa on eroja, mutta tärkeintä paneelien tehokkuuden kannalta on kennojen tasalaatuisuus. (Eurosolar a.) Monikiteisten kennojen
valmistus on hiukan halvempaa, mutta niiden hyötysuhde on vähän yksikiteisiä alhaisempi. Myös kidetyyppinen gallium-arseenikenno (GaAs) on mahdollinen, mutta sen
raaka-aineet ovat harvinaisia ja myrkyllisiä. (Kauranen 2012, 12–21.)
Ohutkalvomoduulit valmistetaan epävakaammasta amorfisesta piistä. Tämän takia niiden rakenne muuttuu aikaa myöten ja niiden tehokkuus voi laskea paljon. Ohutkalvomoduuleita kehitetään kuitenkin jatkuvasti ja niiden valmistamiseen tarvitaan vähemmän piitä. (Eurosolar b.) Ohutkalvokennoja voidaan valmistaa lisäksi myös kokonaan
muista raaka-aineista, kuten erilaisista kadmium yhdistelmistä, mutta kadmiumin myrkyllisyyden takia vaihtoehtoja kehitetään (Kauranen 2012, 12–21). Ohutkalvomoduulien valmistus on halvempaa, mutta Eurosolarin Aurinkoenergiaoppaan mukaan pintaalan ollessa rajoitettu kannattaa valita pinta-alahyötysuhteeltaan parempi kiderakenteinen kenno. (Eurosolar d.)
11
3.2.2
Koko
Paneelit sijoitetaan pakettiauton katolle. Katto on kooltaan noin 3,2 m x 1,7 m (Kallamäki ym.) eli 5,44 m2. Oletetaan, että paneelit asennetaan vaakatasoon ja että lähes koko auton katto on käytössä (hiukan tilaa reunoille). Näin auton katon koko rajaa paneelien mahdollisen maksimipinta-alan.
3.2.3
Virrantuotto
Paneeleilta vaadittava nimellisteho on laskettu kattamaan suurin arvioitu virrankulutus
511 Wh päivässä. Vatasen (2012) käyttämän mallin avulla aurinkosähköjärjestelmän
tuotoksi saadaan E = 511 Wh ∙ 1,3 = 664,3 Wh. Tätä tuoton arvoa käyttäen kesällä tarvittavan paneelin nimellistehoksi saadaan Wkesä = 664,3 Wh/(0,6 x 10h) = 111 W ja
talvella Wtalvi = 664,3 Wh/(0,6 x 5h) = 221 W.
Euroopan komission laskurin mukaan 111 W paneeli tuottaa menetelmissä kuvatuilla
oletuksilla suurimman sähkömäärän kesäkuussa, 430 Wh päivässä ja pienimmän talvella joulu- ja tammikuussa, 0 Wh. Samoin 221 W paneeli tuottaa vastaavina kuukausina
850 Wh ja 0 Wh päivässä. Kesäkuun arvot ovat molemmissa suurimpia sähkömääriä ja
määrät pienenevät laskurin mukaan huomattavasti pimeämpinä kuukausina. Laskurin
tietoalue, sekä tulokset molemmista laskuista ovat nähtävissä liitteessä yksi.
3.2.4
Kestävyys
Paneelien kestävyystietoja kyseltiin Verhoomo Sorsa Oy:n tuotantopäällikkö Ilari Saloselta sähköpostilla. Heidän mukaansa Lahden ympäristöneuvonta-auto Kaislaan oli
hankittu autoon sopiva paneelimalli (Salonen 2014b). Esimerkiksi veneisiin suunniteltuja, myös asuntovaunuihin, sekä autoihin soveltuvia kestäviä paneeleita löytyy mm. JNSolarilta. JN-Solarin mukaan myös osaa mökkikäyttöön suunnitelluista paneeleista voidaan käyttää. (JN-Solar 2014a.)
12
3.3
Muu aurinkosähköjärjestelmä
Tarvittavat laitteet vaihtelevat systeemin mukaan. Näitä ovat itse paneelit, asennusteline, akut, lataussäädin, vaihtosuuntaaja, monitori, generaattori, sulakkeet ja kaapelit.
(Ramsey & Hughes 2010, 200–201.) Itsenäisessä aurinkopaneelijärjestelmässä pakollisia laitteita ovat paneeli ja lataussäädin (Verkkoon kytkemätön aurinkosähköjärjestelmä
2014).
3.3.1
Virran varastointi
Paneelien tuottamaa sähköä voi varastoida akkuihin. Akun olisi hyvä olla deep-cycle tyyppinen, jolloin se kestää kunnolla purkausta ja latausta. Näitä on avoimina ja suljettuina akkuina. (Ramsey & Hughes 2010, 87.) Lisäksi akun olisi hyvä pystyä varastoimaan viiden päivän sähköntarve (Ramsey & Hughes 2010, 89).
Lataussäädin on laite, joka säätelee akkuihin tulevaa ja sieltä lähtevää virtaa ja näin suojelee järjestelmää estämällä mm. akun ylilatautumisen. Lataussäätimiä on esimerkiksi
PWM (pulse-width modulation) ja MPPT (maximum power point tracking) tyyppisiä.
(Ramsey & Hughes 2010, 89-90.) MPPT säätimen lataushyötysuhde on paljon suurempi, mutta ne ovat kalliimpia (Aurinkosähkö.net a).
3.3.2
Virran muuntaminen
Ekopakun sähköä kuluttavat laitteet, kuten näyttö ja kannettava tietokone käyttävät
verkkovirtaa. Verkkovirta on sinimuotoista vaihtovirtaa (AC), jonka jännite on 230 V ja
taajuus 50 Hz (Hinderman 2011). Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa (DC) ja se voidaan vaihtosuuntaajan (invertterin) avulla muuntaa vaihtovirraksi (Ramsey & Hughes
2010, 78). Erilaiset vaihtosuuntaajat voivat tuottaa puhdasta siniaaltoa tai modifioitua
siniaaltoa. Puhdasta siniaaltoa tuottavat ovat usein kalliimpia. Jotkin elektroniset laitteet
kuitenkin vaativat puhdasta siniaaltoista vaihtovirtaa eivätkä välttämättä toimi tai niiden
toiminta häiriintyy modifioidusta siniaallosta. (Ramsey & Hughes 2010, 93.) On myös
hyvä tietää onko tarvittava teho jatkuvaa vai aaltoilevaa. Jotkut monesti päivässä käynnistyvät ja sammuvat laiteet, kuten puhaltimet saattavat tarvita hetkellisesti suurta tehoa
13
eivätkä käynnisty jos vaihtosuuntaaja ei pysty tuottamaan sitä. (Ramsey & Hughes
2010, 94.) Suuntaajan teho on määritettävä laitteiden maksimitehon mukaan (Verkkokauppa.com 2014f) ja niistä on myös versioita, jotka sisältävät aikaisemmin mainitun
lataussäätimen (Ramsey & Hughes 2010, 96).
3.4
Muut lisävoimanlähteet
Motivan sivuilla yleiseen verkkoon kytkemättömän aurinkosähköjärjestelmän mahdolliseksi varavoimanlähteeksi mainitaan järjestelmään liitettävä aggregaatti (Verkkoon
kytkemätön aurinkosähköjärjestelmä 2014) eli sähkögeneraattorin ja polttomoottorin
yhdistelmä (Aggregaatit.com 2014). Generaattorit toimivat mm. bensiinillä, dieselillä,
biodieselillä tai propaanilla. Bensakäyttöisiä suositellaan kun generaattoria tarvitaan
vain vähän ja muita yllä mainittuja vaihtoehtoja kun käytetään enemmän. Generaattori
aiheuttaa toimiessaan pakokaasua ja melua mallista riippuen. (Ramsey & Hughes 2010,
180–182.) Aggregaatteja on käsitelty lisää kuivauskaapin ratkaisujen yhteydessä seuraavassa kappaleessa.
Muita vaihtoehtoja lisävoiman tai varavoiman lähteeksi voisivat olla häiriöttömän sähkönsyötön ratkaisut (UPS, uninterruptible power supply) tai lisäakut. Häiriöttömän sähkönsyötön ratkaisut ovat usein akkuja ja ne valitaan laitteiden tehovaatimusten mukaan.
(Ramsey & Hughes 2010, 179–180, 183.) UPS ratkaisuja on saatavana eritehoisia yksittäisten tietokoneiden voimanlähteistä teollisuuden käyttökohteisiin (Eaton 2014).
14
4
KUIVAUSKAAPPI
Yleisesti Seppälän kanssa käydyssä keskustelussa todettiin kuivauskaapin ratkaisun
koostuvan kaapista ja sen lämmittämiseen vaaditusta laitteistosta. Kaapin määriteltiin
voivan olla tilaratkaisun (Kallamäki ym.) mukaan auton tavaratilaan rakennettava tai
valmiina ostettu kuivauskaappi. Lämmittämiseen tarvittavia laitteistoehdotuksia, joita
pohdittiin, olivat auton moottorin ylimääräinen laturi, aggregaatti, veneen puhallinlämmitin, moottorin jäähdytysnesteen tai moottorin tuottaman lämpimän ilman hukkalämpöä hyödyntävät ratkaistut tai valmis nestekaasukäyttöinen kuivauskaappi. Näiden lisäksi on myös arvioitu Webastolla toimivaa Kaisla-auton kuivauskaappia. (Seppälä
2014, Salonen 2014a.) Arviot laitteiden yhdistämismahdollisuuksista ja toiminta-ajasta
on tehty taulukkoon 4. Seppälän kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Siinä on arvioitu
toimiiko kuivausvaihtoehto ajon aikana vai auton ollessa paikallaan ja voiko sen yhdistää valmiiseen kuivauskaappiin vai autoon rakennettavaan kaappiin.
TAULUKKO 4. Kuivauskaapin ratkaisumahdollisuudet ja toiminta
vaihtoehto
ylimääräinen laturi
aggregaatti
veneen puhallinlämmitin
Webasto
moottorin ilma
moottorin jäähdytysneste
valmis nestekaasukaappi
kuivaus toimii
paikallaan
ajaessa
vaatii lisän
kyllä
ei
kyllä
kyllä
kyllä
kyllä
kyllä
kyllä
ei
kyllä
ei
varmistettava liikkeestä kyllä
vaihtoehto yhdistettävissä valmiiseen kuivauskaappiin
tai rakennettavaan kaappiin
valmiiseen kuivauskaappiin
valmiiseen kuivauskaappiin
molemmpiin
molempiin
molemmpiin
molemmpiin
itsessään valmis systeemi
Auton moottorin ylimääräinen laturi tuottaa vaihtosähköä ja toimii ajon aikana. Auton
ollessa paikallaan se tarvitsee lisävoimaksi esimerkiksi aggregaatin. Koska laturi tuottaa
sähköä, kannattaa se yhdistää vain valmiiseen kuivauskaappiin. Jos se liitetään pelkkään
kaappiin, olisi sähköstä lämpöä tuottava järjestelmä rakennettava itse. TAMK:n rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman laboratorioinsinööri Jarno Oravasaaren sähköpostin perusteella saatiin tietää, että esimerkiksi Dynawatt -merkkisiä latureita on markkinoilla. Näistä Dynawatt 2000 laturi tuottaa laadukasta vaihtosähköä 2100 VA jatkuvalla teholla. Siihen kuuluu ohjausyksikkö ja generaattori ja näiden paino on yhteensä
noin 15 kg, sekä laitteiden mittojen pohjalta laskettu tilavuus noin 0,0122 m3. (Dynawatt, Oravasaari 2014, Seppälä 2014.)
Aggregaatti sisältää generaattorin ja polttomoottorin. Se tuottaa myös suoraan vaihtosähköä, minkä takia sekin on helpointa yhdistää valmiiseen kuivauskaappiin. Aggre-
15
gaatti voi toimia vain auton ollessa paikallaan, sillä aggregaatti on sijoitettava auton
ulkopuolelle sen tuottaman pakokaasun takia. Aggregaatin valinnassa on huomioitava,
että sen nimellistehon on oltava jonkin verran suurempi kuin todellinen tarve, esimerkiksi 3 kW aggregaatti riittää hyvin 2 kW tarpeeseen. Esimerkkinä Stanley SIG200i
aggregaatti käyttää bensaa ja kuluttaa noin 0,68 l tunnissa. Sen jatkuva teho on 1600 W
ja maksimiteho 2000 W, mitat 49,9 x 28,5 x 45,5 cm ja paino 21 kg. (Grillikauppa.com
2014, Seppälä 2014.)
Veneen puhallinlämmitin toimii oman säiliön tai moottorin polttoaineen avulla ja tuottaa lämmintä ilmaa. Se ottaa kipinän akusta, joten lisäakun saattaa joutua hankkimaan.
Puhallin voitaisiin yhdistää molempiin, rakennettuun tai valmiiseen kaappiin. Järjestelmä voisi olla päällä sekä ajettaessa, että auton ollessa paikallaan. Esimerkiksi Wallas 22
Dt merkkinen veneenlämmitin toimii dieselöljyllä tai kevytpolttoöljyllä ja on teholtaan
1-2,2 kW. Sen puhallusteho on 54-72 m3/h, kulutus 0,1-0,2 l/h mitat 424 x 278 x 140
mm ja paino noin 10 kg. Kyseinen venelämmitin vaatii savukaasuputken. (Seppälä
2014, Wallas.)
Kaisla-autossa on käytössä 2 kW Webasto liitettynä autoon rakennettuun kaappiin.
Esimerkiksi Air Top 2000 ST Webasto on dieselkäyttöisenä teholtaan 0,9-2,0 kW ja
kuluttaa 0,12-0,24 l/h. Sen mitat ovat 317 x 120 x 121 mm ja paino 2,6 kg. (Oy Kaha
Ab 2014, Salonen 2014a.)
Moottorin hukkalämpöä käyttävien järjestelmien on arvioitu olevan vaativia ja kalliita
rakentaa. Myös tuotetun lämmön riittävyydestä tavaroiden kuivattamiseen ei ole tietoa.
Molemmat ratkaisut voisi yhdistää valmiiseen tai rakennettuun kaappiin. Ne toimisivat
vain auton ollessa käynnissä, joten vaatisivat paikalla ollessa korvaavan lämpölähteen,
kuten Webaston. Jäähdytysnesteen lämpöä hyödyntävää laitteistoa varten auton jäähdytysjärjestelmää olisi muutettava ja rakennettava lämpöä johtava kenno kuivauskaapin
alle. Lämmintä ilmaa hyödyntävä järjestelmä olisi vielä haastavampi rakennettava. Se
olisi tehtävä auton korin sisälle ja sisäilman lämmityslaitteen kautta kuivauskaappiin.
Molemmat ratkaisut saattaisivat viedä autolta takuun, sillä auton rakennetta jouduttaisiin muokkaamaan. (Seppälä 2014.)
Valmis nestekaasukäyttöinen kuivauskaappi olisi itsessään toimiva järjestelmä (Seppälä
2014). Tällaisia ei kuitenkaan ole saatavilla matkailuajoneuvoja myyvään liikkeeseen
16
tehdyn soiton perusteella. Tämä johtui heidän mukaansa siitä, että kuivauskaapit toteutetaan useimmiten asuntovaunujen ja -autojen lämmitystä hyödyntäen laittamalla kaapin
alle patteri ja ilmanvaihto yläpuolelle. Näin erillisille kuivauskaapeille ei ole tarvetta,
minkä takia niitä ei ole markkinoilla. Moottorin jäähdytysnestettä tai lämmintä ilmaa
hyödyntävien systeemien, sekä valmiin nestekaasukäyttöisen kuivauskaapin tilatarvetta
tai energiankulutusta ei arvioitu tässä työssä.
Valmiin kuivauskaapin yleistietojen arviointiin on käytetty neljää markkinoilla olevaa
kuivauskaappia, jotka on esitetty taulukossa 5. Taulukossa on laskettu keskiarvot eri
kuivausohjelmien (säästö- ja pikaohjelmat) lämpötiloille ja niiden kestolle, kaappien
koolle, pyykkimäärälle, teholle, sekä ilmamäärälle. Myös näiden pyöristetyt arvot on
ilmoitettu. Kuivausaika saattaa vaihdella suuresti tavaramäärästä ja laadusta riippuen.
Voisi esimerkiksi ajatella, että kevyet haavit kuivuvat nopeammin kuin raskaat
kahluusaappaat.
TAULUKKO 5. Valmiiden kuivauskaappien vertailu (Bosch 2014, Cylinda 2004,
Electrolux, UPO 2011)
Kuivauskaapit
SINITUULI 6002 UPO
EDD2400RH
Cylinda TS 150
Bosch B1TXC0001A
keskiarvot
pyöristetty
4.1
lämpötila (°C)
kuivauksen kesto (h)
säästöohj. pikaohj. säästöohj. pikaohj. koko (cm)
tilavuus m3 pyykkimäärä (kg)
2
45
60
3
190 x 59,5 x 61
0,69
3,5
50
70
1,6
1,4
185 x 60 x 60
0,67
5
30
45
3
2
143,5 x 59,5 x 61
0,52
3,5
30
45
3
2
171,5 x 59,5 x 61
0,62
3,5
38,75
55
2,65
1,85 172,5 x 59,6 x 60,8
0,62
3,9
40
55
3
2
173 x 60 x 61
0,6
4
teho (W)
1600
2035
1500
1535
1667,5
1700
ilmamäärä (m3/h)
180
ei tietoa
180
180
180
180
Kuivauskaapin tilatarve ja energiankulutus
Auton rakenteisiin suunnitellun kaapin mitoiksi oli toimeksiantaja suunnitellut kahta
vaihtoehtoa, 185 x 58 x 58 cm tai 185 x 70 x 70 cm. Näistä laskemalla kaapin
tilavuudeksi saadaan noin 0,6 m3 tai 0,9 m3. Taulukosta 5. voidaan nähdä, että valmiin
kaapin mitat ovat keskimäärin 173 x 60 x 61 cm ja tilavuus noin 0,6 m3. Valmiin
tavaralistan (Laine 2014) pohjalta tehdyn taulukon 6. avulla selviää, että kaapissa
kuivataan maksimissaan noin 15 kg tavaroita kerrallaan ja joiden maksimitilavuus on
noin 0,34 m3.
17
TAULUKKO 6. Arvio kuivattavista tavaroista ja niiden painosta ja tilavuudesta
tavarat
luupit
imupyytimet
ötökkäpurkit
petrimaljat
vesitutkimusluupit (kaksi linssiä)
vesiötökkähaavit
maaötökkähaavit
planktonhaavit
perhoshaavi
valkoiset pesuvadit
sangot
kasviprässi
määrä leveys pituus korkeus paino (g) kokonaispaino (kg)
35
5
5
5
80
2,8
15
6
25
6
100
1,5
30
5
6
5
50
1,5
30
9
9
2
10
0,3
30 20
10
15
200
6,0
15 26,5 26,5
3
400
6,0
15 28
28
3
400
6,0
5 15
15
3
300
1,5
5 24
24
3
200
1,0
3,0
15 50
50
15
200
10 30
30
40
100
1,0
1 40
55
40
5000
5,0
kaapissa yhteensä
14,5
lumikengät
30
25
65
7
500
kaapissa yhteensä
kevät ja syksy
kevät ja syksy
kevät ja syksy
kevät ja syksy
kuivattava
JOSKUS
X
X
X
kevät ja syksy X
kevät ja syksy
kevät ja syksy
kevät ja syksy
kevät ja syksy
X
X
X
X
kevät ja syksy joskus
kevät ja syksy joskus
kevät ja syksy x
oletus
tilavuus (m3)
ei kaapissa
ei kaapissa
ei kaapissa
ei kaapissa
ei kaapissa
kaapissa
0,032
kaapissa
0,035
kaapissa
0,003
kaapissa
0,009
ei kaapissa
ei kaapissa
ei kaapissa
yhteensä
0,079
15
15
talvi
X
kaapissa
0,341
1200
6
kevät ja syksy ?
kaapissa
0,150
kaapissa yhteensä
6
mahdollisesti myös:
kahluusaappaat
5
20
30
50
Yleisesti taulukossa 5. olevien valmiiden kuivauskaappien virrankulutus on noin 15002000 W ja keskiarvo noin 1700 W laskettuna laitteiden liitäntätehon tai elementin tehon
avulla. Muut kuivauskaapin ratkaisut on pyritty löytämään myös tästä samasta
teholuokasta, jotta niiden käyttökelpoisuutta on helpompi vertailla. Nämä vaihtoehdot
on esitetty taulukossa 7. yhteenvetona aiemmin tekstissä mainituista esimerkkilaitteista.
Taulukko 7. sisältää laitteiden merkin tai mallin, painon, tilavuuden, sekä arvion energiankulutuksesta (diesellitraa tunnissa). Tiedot on saatu laitteita myyviltä internetsivuilta
tai sähköisistä käyttöohjeista. Tilavuuden arvot on laskettu laitteille lähteissä annetuista
mitoista. Arviota ylimääräisen laturin energiankulutuksesta ei löytynyt.
TAULUKKO 7. Vaihtoehdot kuivauskaapin lämpöenergian tuottamiseen
vaihtoehto
aggregaatti
ylimääräinen laturi
veneen puhallinlämmitin
Webasto
esimerkkituote paino (kg) tilavuus (m3) energiankulutus (l/h)
0,68
Stanley SIG200i
21
0,0647
Dynawatt 2000
15
0,0122
Wallas 22 Dt 10
0,0165
0,1-0,2
Air Top 2000 ST
2,6
0,0046
0,12-0,24
18
5
5.1
POHDINTA JA PÄÄTELMÄT
Aurinkopaneelien käyttömahdollisuus
Aurinkopaneelien käytön kannattavuutta arvioitaessa on huomioitu ensin itse paneeleista, miten ne mahdollisesti pystyvät kattamaan sähkölaitteiden kulutuksen, minkälaisia
malleja on markkinoilla, mahtuvatko ne pakettiauton katolle ja ovatko ne tarpeeksi kestäviä käyttötarkoituksessaan. Näiden tietojen pohjalta on taulukkoon 8. kerätty markkinoilla olevista paneeleista ehdotuksia Ekopakuun. Lisäksi huomioitiin myös virran varastointi ja muuntaminen laitteiden käyttöön, sekä tämän järjestelmän kustannukset.
Arviot virrankulutuksesta on tehty oletusten ja keskiarvojen pohjalta, joten ne eivät ole
tarkkoja. Kuitenkin niiden avulla voi saada suuntaa antavan kuvan virrankulutuksesta
Ekopaku -mallia varten. Jos verrataan virrankulutuslaskelmien pohjalta saatujen paneelien (111 W ja 221 W) tuottamaa laskurin avulla arvioitua sähkömäärää päivässä (kesäkuu 430 Wh tai 850 Wh) laskettuun kulutukseen (511 Wh) voidaan huomata, että laskettu kulutus osuu näiden välille. Tästä voidaan päätellä, että Ekopakuun valittavan paneelin tehon olisi hyvä olla 111 W ja 221 W väliltä tai hiukan suurempi, jolloin oletettavasti myös virrantuotto olisi 430 Wh ja 850 Wh väliltä, eli lähellä laskettua kulutusta.
Paneelin teho voisi olla 221 W suurempikin, koska mm. paneelin pinnan lämpeneminen
(Eurosolar b), varjot ja siitepöly vaikuttavat paneelin tehoon huonontavasti (Eurosolar
c). Silti kulutusta paljon suuritehoisemman paneelin hankkiminen ei ole kustannustehokasta, koska paneelin hankintakustannus nousee ja välttämättä kaikkea paneelin tuottamaa virtaa ei saada varastoitua. Jotta saatiin tietää, onko paneelien nimellistehon laskuissa oikea suuruusluokka, laskettua virrankulutusta verrattiin Euroopan komission
laskurin antamiin lukemiin.
Paneelit ovat kannattava voimanlähde sähkölaitteille luultavasti vain kesällä, koska talvella säteilymäärät jäävät pienemmiksi ja laskurin mukaan virrantuotto loppuu kokonaan, mikä voidaan nähdä liitteestä yksi. Tällöin lisävoimanlähteet voisivat mahdollisesti korvata paneelien tuottaman sähkön. Toisaalta talvella virrankulutus on pienempi,
jos elektroniikkaa käytetään vähemmän.
19
Paneelien mallin kannalta kannattaisi todennäköisesti valita kiteisestä piistä valmistettu
mahdollisesti yksikiteinen paneeli. Koska paneelit valmistetaan useimmiten kiteisestä
piistä (Kauranen 2012, 12–21), olisivat nämä luultavasti helposti saatavilla. Lisäksi kiteinen rakenne takaa tehokkuuden ajan kuluessa (Eurosolar a), jolloin se voisi säästää
kustannuksia kun paneelin käyttöikä on pidempi ja muuta varavoiman käyttöä ei tarvitsisi lisätä huomattavasti virrankulutuksen kattamiseksi. Ohutkalvopaneeli olisi luultavasti edullisin hankintakustannukseltaan, koska sen valmistuskustannukset ovat edulliset (Eurosolar c) mutta se saattaisi olla kannattava ratkaisu vasta kun mallit ovat kehittyneet vakaammiksi. Yksikiteisillä paneeleilla on hiukan monikiteisiä parempi hyötysuhde (Kauranen 2012, 12–21), jolloin ne olisivat tehokkaampia, mutta todennäköisesti
myös hiukan kalliimpia. Koska tasalaatuisuus on tärkeä tekijä punnittaessa vaihtoehtoa
moni- ja yksikiteisen paneelin välillä (Eurosolar a), on yhteenvetotaulukkoon (taulukko
8.) kerätty paneeleita molemmista malleista. Myös se, että paneelin on mahduttava pakettiauton katolle, on huomioitu tähän taulukkoon kerätyissä esimerkeissä. Katon rajattu
pinta-ala tukee myös kiderakenteisen kennon hankintaa, sillä Eurosolarin Aurinkoenergiaopas kehottaa tällöin hankkimaan kiderakenteisen paremman pinta-alahyötysuhteen
ansiosta (Eurosolar d).
Taulukosta 8. voidaan huomata, että valittujen paneelien hinta vaihtelee 209 ja 605 euron välillä ja että yleisesti tehokkaammat paneelit maksavat enemmän. Keskimäärin
yksi- tai monikidepaneeli maksaa näiden keskiarvoista laskettuna noin 350 euroa.
Koska paneeleita on suunniteltu erikseen myös autoon asennettaviksi ja osa mökkikäyttöisistäkin voi sopia tarkoitukseen (JN-Solar 2014b), todennäköisesti löytyy myös Ekopakuun soveltuva malli. Esimerkiksi JN-Solarilta (2014a) tällaisia paneeleita löytyy 22
W, 33 W ja 44 W nimellistehoilla ja näitä voi kytkeä sarjaan ja rinnakkain. Koska paneelien halutuksi tehoksi on laskettu 111 W ja 221 W väliltä, pitäisi esimerkiksi 44 W
paneeleita, jonka tiedot on esitetty taulukossa 8. hankkia kolme tai neljä, jolloin tehoksi
tulisi teoriassa 132 W tai 176 W. Koska paneelien leveys on 670 mm (JN-Solar 2014d)
ja katon noin 3200 mm (Kallamäki ym.) olisi neljä paneelia maksimimäärä ja näiden
yhteishinta 2236 euroa. Tämä on kalliimpi ratkaisu kuin mökkikäyttöön suunnitellut
yksi- ja monikidepaneelit, joiden hankkiminen olisikin kustannusten kannalta parempi,
mutta näiden paneelien kestävyys täytyisi huomioida erikseen. Kuitenkin muilta valmistajilta saattaisi löytyä taulukossa 8. esitetyn ainoan venepaneeliesimerkin lisäksi erihintaisia autoon soveltuvia paneeleita.
20
TAULUKKO 8. Ekopakuun mahdollisesti soveltuvia aurinkopaneeleita (Green Future
2013a, 2013b, 2013c, 2013d, JN-Solar 2014b, 2014c, 2014d, Suntekno 2012, Taloon.com 2014a, 2014b)
merkki
Victron Energy: BlueSolar
Victron Energy: BlueSolar
Victron Energy: BlueSolar
Victron Energy: BlueSolar
Rene Solar: JC-200 Wp
Centrosolar: Solara 140 W Ultra
Istar IS4000P
Kyocera KD 140 GH 2YU
Innotech Solar EcoPlus
Naps NP130GK
NAPS NP 44 RSS
5.2
malli
yksikide
yksikide
monikide
monikide
yksikide
monikide
monikide
monikide
monikide
monikide
vene
koko (mm)
1956x992x50
1220x808x35
1956x992x50
1480x680x35
1580 x 808 x 36
1500 x 680 x 40
1490 X 675X 42
1500 X 668 X 46
1720 x 1045 x 180
1480 x 670 x 34
670 x 596 x 4
teho (W)
280
130
280
130
200
140
145
140
240
130
44
hinta (euroa)
557,29
290,19
541,89
248,19
220,00
230,00
209,00
269,00
370,00
605,00
559,00
Virran varastointi ja muuntaminen
Oletetaan, että Ekopaku -mallin aurinkosähköjärjestelmään hankitaan paneelien lisäksi
ainakin pakollinen lataussäädin, sekä virran muuntamiseen tarvittava vaihtosuuntaaja ja
varastointiin tarvittavat akut. Nämä on esitetty kaaviossa 1. Seuraavassa on esitetty pari
esimerkkiä laitteista ja näiden kustannuksista (paneeli poisluettuna).
Aurinkopaneeli(t)
Lataussäädin
Akut
Vaihtosuuntaaja
Sähköä tarvitsevat laitteet
KAAVIO 1. Ekopakun aurinkosähköjärjestelmän keskeisimmät laitteet
Akkujen mitoittamiseen on käytetty Smartian laskentamallia (Smartia) Sunwind 245
Ah:n akuille. Ensin päivittäinen virrankulutus muunnetaan akun energiaksi, ampeeritunneiksi jakamalla virrankulutus akun jännitteellä. Päivittäisen virrankulutuksena
käytetään suurinta, ajon aikana tapahtuvaa virrankulutusta, 511 Wh ja akun jännitteenä
esimerkin 12 V. Näin akun energiaksi saadaan 43 Ah. Jos oletetaan että akkuihin olisi
21
hyvä saada varastoitua viiden päivän energiantarve, tarkoittaisi se akun päivittäisen
energian viisinkertaista määrää, eli 215 Ah. Smartian suosituksessa kesällä akusta saisi
käyttää korkeintaan 70 % ja talvella 50 % (Smartia). Tästä voidaan laskea, että kesällä
tarvittaisiin noin 307 Ah (215 Ah on 70 % 307 Ah:sta) edestä akkuja ja talvella noin
430 Ah (215 Ah on 50 % 430 Ah:sta). Esimerkiksi Sunwind 245 Ah akkuja tarvittaisiin
kaksi kappaletta sekä kesällä (215 Ah/(0,7 x 245 Ah) = 1,25), että talvella (215 Ah/(0,5
x 245 Ah) = 1,76 Ah ). Verkkokaupasta ostettuna yksi Sunwind 245 Ah akku maksaa
395 euroa ja jos akkuja hankitaan kaksi, niiden kustannukseksi tulee yhteensä 790 euroa
(J.Kärkkäinen Oy 2013).
Jos oletetaan, että paneelien teho on 100-220 W välillä, saisi PWM tyyppisen 240 W
tehoa kestävän lataussäätimen Aurinkosähkö.net:stä 36 eurolla ja MPPT tyyppisen ainakin 260 W kestävän 220 eurolla (Aurinkosähkö.net b, c).
Koska Ekopakun laitteet sisältävät paljon elektronisia laitteita, voisi puhdasta sinimuotoista vaihtovirtaa tuottava vaihtosuuntaaja olla varmin vaihtoehto niiden kunnollisen
toiminnan kannalta. Jos laiteet kestävät ja toimivat kunnolla, voisi modifioitu suuntaaja
tulla halvemmaksi. Sähköä tarvitsevissa laitteissa ei luultavasti ole suurta käynnistystehoa vaativia laitteita, ellei kuivauskaappia yhdistetä järjestelmään, joten suuntaajan tuottama teho voisi olla jatkuvaa. Koska suuntaajan teho on valittava siihen kytkettävien
laitteiden maksimitehojen mukaan (Verkkokauppa.com 2014f), sen olisi luultavasti hyvä olla yli 511 W. Näillä kriteereillä esimerkiksi Intelligent merkkinen 600 W:n puhdasta siniaaltoa tuottava vaihtosuuntaaja maksaa 199 euroa Suomen erikoistekniikan verkkokaupassa (Erikoistekniikka.fi 2014). Vastaavasti HQ:n 600 W:n modifioitua siniaaltoa tuottava suuntaaja maksaa verkkokaupassa 69,90 euroa (Verkkokauppa.com 2014f).
Vaihtosuuntaajan ja MPPT tyypin lataussäätimen yhdistelmä maksaa aurinkosähkö.net:ssä 1099 euroa, mutta siitä on kysyttäessä mahdollista saada halvempi PWM
versio (Aurinkosähkö.net d).
Kaksi akkua 790 euroa, PWM lataussäädin 36 euroa ja modifioitua siniaaltoa tuottava
vaihtosuuntaaja 69,90 euroa, yhteensä 895,90 euroa.
Kaksi akkua 790 euroa, MPPT lataussäädin 220 euroa ja puhdasta siniaaltoa tuottava
vaihtosuuntaaja 199 euroa, yhteensä 1209 euroa.
22
Kaksi akkua 790 euroa ja yhdistetty lataussäädin sekä vaihtosuuntaaja 1099 euroa, yhteensä 1889 euroa.
Edellisten pohjalta voidaan olettaa että muu järjestelmä maksaisi noin 900-1900 euroa
valituista laitteista riippuen, sekä tähän vielä päälle mahdollisesti tarvittavat sulakkeet ja
kaapelit.
5.3
Muut lisävoimanlähteet
Aggregaatin tehon olisi hyvä olla suurempi kuin todellinen tehontarve (Seppälä 2014) ja
näin esimerkiksi 600 W jatkuvaa tehoa tuottava Honda EX 7 generaattori (Reimo) voisi
sopia lisävoimanlähteeksi. Se painaa 12 kg, on kooltaan 45 x 24 x 38 cm ja äänitasoltaan 83 dB (Reimo).
Jos oletetaan että UPS ratkaisu mitoitetaan hiukan yli tarvittavan maksimitehon, esimerkiksi Eatonin valmistama 750 W laite painaa 6,7 kg ja on kooltaan 8,1 x 31,2 x 30,5
cm (Gigantti Business). Tämä olisi kooltaan ja painoltaan suhteellisen pieni varavoimanlähde verrattuna yllä mainittuun aggregaattiin. Siitä, kuinka pitkäksi aikaa ja kuinka
moneen laitteeseen ratkaisu voidaan yhdistää, ei ole arviota. Koska järjestelmään on
suunniteltu joka tapauksessa käytettäväksi akkuja, voisi myös oikeanlainen akkujen
mitoitus toimia hyvänä varavoimanlähteenä silloin kun auringon energiaa on tarpeeksi
saatavilla. Talvella aurinkopaneelin lataamat akut eivät voi toimia lisävoimanlähteenä,
koska latausteho ei luultavasti riitä.
Lisävoimanlähteinä voisi soveltaa aggregaatin lisäksi myös muita seuraavassa kappaleessa esiteltyjä kuivauskaapin energianlähteitä. Hyödyllisintä luultavasti olisi, jos kuivauskaapin energia ja varavoima muille sähkölaitteille saataisiin samasta lähteestä. Tätä
voisi hyödyntää erityisesti silloin, kun kuivausta vaativia tavaroita ei ole ja paneelien
tuottama sähkö ei riitä.
5.4
Kuivauskaapin ratkaisut
23
Taulukosta 6. voidaan huomata, että tavaroiden pitäisi mahtua kaikkiin kolmeen
kaappivaihtoehtoon (kaksi rakennettavaa ja valmiiden keskiarvo), sillä mahdollisen
kaapin tilavuudeksi on arvioitu pienimmillään noin 0,6 m3, suurimmillaan 0,9 m3 ja
tavaroiden maksimitilavuudeksi noin 0,34 m3, jos kaikkia tavaroita ei kuivata samaan
aikaan. Lämmityslaitteiden tilavuudet on ilmoitettu taulukossa 7. ja siitä voidaan nähdä,
että pienin tilavuus on moottorin ylimääräisellä laturilla, 0,0122 m3 ja suurin
aggregaatilla, 0,0647 m3. Taulukossa 7. ei ole huomioitu vaihtoehtoihin tarvittavien
lisälaitteiden ym. tilavuuksia, joten arvot ovat suuntaa antavia. Kaapin ja
lämmityslaitteiden tilavuuksien avulla voidaan muodostaa arviot kuivauskaapin
ratkaisun pienimmälle ja suurimmalle tilavuudelle. Pienin tilavuus saadaan, kun
yhdistetään moottorin ylimääräinen laturi kumpaan tahansa 0,6 m3 kuivauskaappiin.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 0,0122 m3 + 0,6 m3 = 0,6122 m3 ≈ 0,61 m3. Suurin tilavuus
taas yhdistämällä aggregaatti isompaan rakennettuun kuivauskaappiin, eli 0,0647 m3 +
0,9 m3 = 0,9647 m3 ≈ 0,96 m3. Tästä voidaan päätellä, että kuivauskaappijärjestelmän
tilatarve on noin 0,61 m3-0,96 m3.
Valmiiden kuivauskaappien virrankulutus on taulukon 5. mukaan noin 1700 W. Samaa
teholuokkaa olevien mahdollisten lämmitysratkaisujen energiankulutus on taulukon 7.
mukaan pienin veneen puhallinlämmittimellä, 0,1 l/h ja suurin aggregaatilla, 0,68 l/h.
Näiden arvojen pohjalta voidaan päätellä, että energiankulutus olisi 0,1 l/h-0,68 l/h. Autoon asennettava ylimääräinen laturi tuottaa sähkön moottorin avulla (Dynawatt), mutta
ei ole tietoa vaikuttaako se moottorin toimintaan esimerkiksi niin, että yleinen polttoaineen kulutus lisääntyisi.
Valmista asuntoautoon tai -vaunuun suunniteltua nestekaasukäyttöistä kuivauskaappia
ei voi pitää sellaisenaan vaihtoehtona, koska sellaista ei käytettävissä olevan tiedon mukaan ole saatavilla. Toisaalta saatavuustiedot ovat vain yhden yrityksen tietojen pohjalta, joten niitä saattaisi ehkä löytyä kyselemällä vielä muualta. Kuitenkin asuntoautojen
ja -vaunujen kuivauskaappien nykyinen toimintaperiaate voisi olla käyttökelpoinen, jos
sitä sovellettaisiin Ekopakuun. Tällöin täytyisi tietää miten asuntoautojen ja -vaunujen
ja Ekopakun pakettiauton lämmitysjärjestelmät vastaavat toisiaan ja miten paljon hankintoja ja rakentamista kyseinen järjestelmä vaatisi. Moottorin hukkalämmön hyödyntäminen ilman tai jäähdytysnesteen välityksellä olisi varmasti teoriassa hyvä tapa, mutta
käytännössä vaikuttaa vaikealta ja kalliilta toteuttaa auton laajan muokkaamistarpeen
takia.
24
LÄHTEET
Aggregaatit.com. 2014. Sähkön tarpeessa? Tilaa aggregaatti!. Luettu 8.6.2014.
http://www.aggregaatit.com/
Apple Inc. 2014. Apple iPad 2 16GB. Luettu 7.6.2014.
http://store.apple.com/us/product/FC769LL/A/refurbished-ipad-2-with-wi-fi-16gbblack-2nd-generation
Aurinkoenergia.
2014.
Päivitetty
7.5.2014.
Luettu
http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia
3.6.2014.
Aurinkosähkö.net a. Lataussäätimet. Luettu 8.6.2014.
http://aurinkosahko.mycashflow.fi/category/11/lataussaatimet
Aurinkosähkö.net b. EPsolar 12/24V 10A PWM lataussäädin. Luettu 8.6.2014.
http://aurinkosahko.mycashflow.fi/product/16/epsolar-1224v-10a-pwm-lataussaadin
Aurinkosähkö.net c. EPsolar 12/24V 20A MPPT lataussäädin, lisänäytöllä. Luettu
8.6.2014.
http://aurinkosahko.mycashflow.fi/product/44/epsolar-1224v-20a-mppt-lataussaadinlisanaytolla
Aurinkosähkö.net d. All in one ! (invertteri + laturi + mppt säädin). Luettu 8.6.2014.
http://aurinkosahko.mycashflow.fi/product/80/all-in-one--invertteri--laturi--mppt-saadin
Bosch. 2014. Kuivauskaappi B1TXC0001A. 2.6.2014. Luettu 6.6.2014.
https://www.bshneps.com/files/_upload/BSH/Product_Sheets_LR/Bosch/B1TXC0001A
_FI_FI.pdf
Canon. 2014. Canon PowerShot S110. Luettu 6.6.2014.
http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/Digital_Camera/PowerShot/P
owerShot_S110/
Cylinda. 2004. Käyttöohje, kuivauskaappi TS 150. 5/2004. Luettu 6.6.2014.
http://www.cylinda.se/resurs/Cylinda/Bruksanvisningar/Torksk%C3%A5p/Torksk%C3
%A5p%20TS%20150.PDF
Davis Instruments. 2012. Vantage Pro2 Console Manual. Luettu 6.6.2014.
http://www.davisnet.com/product_documents/weather/manuals/07395234_IM_06312.pdf
Dynawatt. Variable Speed Generator System. Luettu 8.6.2014.
http://www.sma-ag.ch/dynawatt/global/pdf/2000/DataSheet_2000_engl._07.09.pdf
Eaton. 2014. Häiriötön sähkönsyöttö (UPS). Luettu 8.6.2014.
http://powerquality.eaton.com/Suomi/Products-services/Backup-Power-UPS/default.asp
Ekopaku. Kokemuksellista, elämyksellistä ja tutkivaa oppimista koulujen lähiluonnossa.
Luettu 3.6.2014. http://www.luontokoulut.fi/ekopaku/index.html
25
Ekopaku- kokemuksia ja elämyksiä ulkona luonnossa kiertävän auton avulla hankesuunnitelma.
2014.
Päivitetty
14.1.2014.
Luettu
17.5.2014.
http://www.luontokoulut.fi/pdf/Hankesuunnitelma_ekopaku2014-01.pdf
Electrolux. Kuivauskaapin käyttöohje. Luettu 6.6.2014.
http://www.electrolux-ui.com/1997/295/635901fi.pdf
Erikoistekniikka.fi. 2014. Invertteri 600W, Intelligent. Luettu 8.6.2014.
http://www.erikoistekniikka.fi/tuote/invertteri-600w-intelligent/5001010405/
European Commission. Photovoltaic Geographical Information System. Luettu
3.6.2014. http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php
Eurosolar
a.
Aurinkoenergiaopas,
sivu
http://www.eurosolar.fi/aurinkoenergiaopas/2s.pdf
2.
Luettu
3.6.2014.
Eurosolar
b.
Aurinkoenergiaopas,
sivu
http://www.eurosolar.fi/aurinkoenergiaopas/3s.pdf
3.
Luettu
3.6.2014.
Eurosolar
c.
Aurinkoenergiaopas,
sivu
http://www.eurosolar.fi/aurinkoenergiaopas/5s.pdf
5.
Luettu
3.6.2014.
Eurosolar
d.
Aurinkoenergiaopas,
sivu
http://www.eurosolar.fi/aurinkoenergiaopas/9s.pdf
9.
Luettu
3.6.2014.
Fujifilm Europe a. FinePix SL240. Luettu 6.6.2014.
http://www.fujifilm.eu/fi/tuotteet/digitaalikamerat/model/finepix-sl240/specifications/
Fujifilm Europe b. Fujifilm X10. Luettu 6.6.2014.
http://www.fujifilm.eu/fi/tuotteet/digitaalikamerat/model/x10/specifications/
Gigantti Business. Eaton Ellipse ECO 1200 USB DIN - UPS - 750 watt - 1200 VA.
Luettu 8.6.2014.
http://giganttibusiness.fi/products/UPS-virransyotto/UPS/Eaton/Eaton-Ellipse-ECO1200-USB-DIN-UPS-750-watt-?prodid=1101240&info=2
Green Future. 2013a. Solar Panel 280W – 24V Monocrystalline. 30.1.2013. Luettu
5.6.2014. http://www.greenfuture.fi/product_info.php?products_id=303
Green Future. 2013b. Solar Panel 130W – 12V Monocrystalline. 30.1.2013. Luettu
5.6.2014. http://www.greenfuture.fi/product_info.php?cPath=29_30&products_id=301
Green Future. 2013c. Solar Panel 280W – 12V Polycrystalline. 31.1.2013. Luettu
5.6.2014.
http://www.greenfuture.fi/product_info.php?cPath=29_54&products_id=309
Green Future. 2013d. Solar Panel 130W – 12V Polycrystalline. 31.1.2013. Luettu
5.6.2014.
http://www.greenfuture.fi/product_info.php?cPath=29_54&products_id=308
Grillikauppa.com. 2014. Aggregaatti STANLEY SIG2000i: digitaalinen invertteri. Luettu 8.6.2014.
26
http://www.grillikauppa.com/kampanja-aggregaatti-stanley-sig2000i-digitaalineninvertteri-hiljainen-p-1097.html?gclid=CPDQ17uEvb4CFRQctAodtFQA3w
Hinderman, T. 2011. Tuulivoiman soveltuvuus kotitalouksien energiantuotantoon. Automaatiotekniikka.
Metropolia
Ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32620/Tuulivoiman%20soveltuvuus%20
kotitalouksien%20energiantuotantoon.pdf?sequence=1
IS-VET Oy. Mikroskoopit, Preparaatit. Luettu 6.6.2014.
http://www.isvet.fi/assets/Uploads/mikroskoopitjapreparkevyt.pdf
J.Kärkkäinen Oy. 2013. Sunwind 245Ah AGM-akku. Luettu 8.6.2014.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/sunwind-245ah-agm-akku
JN-Solar. 2014a. Aurinkopaneelit veneeseen. Luettu 7.6.2014.
http://www.jn-solar.fi/index.php?main_page=index&cPath=9
JN-Solar. 2014b. Istar IS4000P. Luettu 5.6.2014.
http://www.jn-solar.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=8
JN-Solar. 2014c. Kyocera KD 140 GH 2YU. Luettu 5.6.2014.
http://www.jn-solar.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=10
JN-Solar. 2014d. NAPS NP 44 RSS Aurinkopaneeli. Luettu 5.6.2014.
http://www.jn-solar.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=9&products_id=33
Kallamäki, S., Seppälä, O., Keituri, K., Niininen, M., Puhakka, P., Räisänen, V. &
Laukkanen, A. n.d. Ekopaku Tilaratkaisut Ympäristökasvatuksen tarpeisiin. Power
Point -esitys.
Kauranen, J. 2012. Valosähköisten aurinkopaneelien hyötysuhteet. Energiatekniikan
koulutusohjelma. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Teknillinen tiedekunta. Energiatekniikan
kandidaatintyö
ja
seminaari.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/86886/Kandi_Joona_Kauranen.pdf?sequenc
e=1
Laine, A. Ekopaku-projektin projektipäällikkö. 2014. Varusteiden mitat ja painot.
Sähköpostiviesti. aulikki.laine@luontokoulut.fi. Luettu 1.4.2014.
Olympus. 2014. Tekniset tiedot, TG-2. Luettu 6.6.2014.
http://www.olympus.fi/site/fi/c/cameras/digital_cameras/tough/tg_2/tg_2_specifications
.html
Oravasaari, J. laboratorioinsinööri, rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma. 2014.
Moottorin ylimääräinen laturi. Sähköpostiviesti. jarno.oravasaari@tamk.fi. Luettu
21.5.2014.
Oy Kaha Ab. 2014. Air Top 2000 ST. Luettu 8.6.2014.
http://www.kaha.fi/category.php?comp=38&pid=50&cid=90
Panasonic. 2014. DMC-FZ72EP Digitaalikamera. Luettu 6.6.2014.
27
http://www.panasonic.com/fi/consumer/video-ja-digitaalikamerat/lumixdigitaalikamera-point-shoot/dmc-fz72ep.specs.html
Panasonic Finland. 2014a. CF-AX3 tuote-esite. Luettu 6.6.2014.
http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/business-ruggedized/cf-ax3
Panasonic Finland. 2014b. CF-53 tuote-esite. Luettu 6.6.2014.
http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/panasonic-computer-product-solutionstuotevalikoima/taydellisen-toughbook-valikoiman-esittely/osittain-vahvistetutkannettavat-tietokoneet/cf-53
Panasonic Finland. 2014c. CF-52 tuote-esite. Luettu 6.6.2014.
http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/panasonic-computer-product-solutionstuotevalikoima/taydellisen-toughbook-valikoiman-esittely/osittain-vahvistetutkannettavat-tietokoneet/cf-52
Panasonic Finland. 2014d. CF-C2 tuote-esite. Luettu 6.6.2014.
http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/panasonic-computer-product-solutionstuotevalikoima/taydellisen-toughbook-valikoiman-esittely/osittain-vahvistetutkannettavat-tietokoneet/cf-c2
Panasonic Finland. 2014e. CF-19 tuote-esite. Luettu 6.6.2014.
http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/panasonic-computer-product-solutionstuotevalikoima/taydellisen-toughbook-valikoiman-esittely/taysin-vahvistetuttoughbook-tietokoneet/cf-19
Panasonic Finland. 2014f. CF-31 tuote-esite. Luettu 6.6.2014.
http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/panasonic-computer-product-solutionstuotevalikoima/taydellisen-toughbook-valikoiman-esittely/taysin-vahvistetuttoughbook-tietokoneet/cf-31
Ramsey, D. & Hughes, D. 2010. The Complete Idiot’s Guide to Solar Power for Your
Home. 3. pianos. USA: Penguin Group.
Reimo. HONDA EX 7 generaattori. Luettu 8.6.2014.
http://www.reimo.com/fi/91296-honda_ex_7_generaattori/
Salonen, I. tuotantopäällikkö,Verhoomo Sorsa Oy. 2014a. Kaisla-atuon Webasto. Sähköpostiviesti. ilari.salonen@verhoomosorsa.fi. Luettu 26.5.2014.
Salonen, I. tuotantopäällikkö,Verhoomo Sorsa Oy. 2014b. Paneelien kestävyys. Sähköpostiviesti. ilari.salonen@verhoomosorsa.fi. Luettu 30.5.2014.
Samsung.
2014a.
40"
LCD
400DX-3.
Luettu
7.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40CSPLBC/EN-spec
Samsung. 2014b. 40" LCD 0UXN-3. Luettu 7.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40GWSLBC/EN-spec
Samsung. 2014c. 40" e-LED BLU-näyttö PE40C. Luettu 7.6.2014.
28
http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40PECPLBC/EN-spec
Samsung. 2014d. 40” LED SyncMaster ME40B – LH40MEBPLGC/EN. Luettu
7.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40MEBPLGC/EN-spec
Samsung. 2014e. 40" LED-näytöt MD40C. Luettu 7.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40MDCPLGC/EN-spec
Samsung. 2014f. 40" LED-näytöt ME40C. Luettu 7.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40MECPLGC/EN-spec
Samsung. 2014g. 40” LED SyncMaster MD40B – LH40MDBPLGC/EN. Luettu
7.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40MDBPLGC/EN-spec
Samsung. 2014h. 40" LCD 400UX-3. Luettu 7.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/business/business-products/large-format-display/generaldisplay/LH40GWPLBC/EN-spec
Samsung. 2014i. 15,6-tuumainen 3-sarja NP350V5C. Luettu 5.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/consumer/computerperipherals/notebook/notebook/NP350V5C-T01SE-spec
Samsung. 2014j. 13,3-tuumaa 5-sarjan ULTRA. Luettu 5.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/consumer/computerperipherals/notebook/notebook/NP530U3B-A01SE-spec
Samsung. 2014k. 13,3-tuumainen 5-sarjan NP535U3C. Luettu 5.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/consumer/computerperipherals/notebook/notebook/NP535U3C-A06SE-spec
Samsung. 2014l. 14-tuumainen 5-sarjan NP535U4C. Luettu 5.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/consumer/computerperipherals/notebook/notebook/NP535U4C-A02SE-spec
Samsung. 2014m. 13,3" 5-sarjan ULTRA Touch NP540U3C. Luettu 5.6.2014.
http://www.samsung.com/fi/consumer/computerperipherals/notebook/notebook/NP540U3C-A01SE-spec
Seppälä, J. laboratorioinsinööri, auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma. 2014. Keskustelu 15.5.2014. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.
Smartia.
Aurinkovoimalan
mitoittaminen.
pdf.
Luettu
http://www.smartia.fi/filemanager/productfiled/9489file3Upload.pdf
3.6.2014.
29
SMA Solar Technology. 2014. FAQ: What does kilowatt peak (kWp) actually mean?
Luettu
3.6.2014.http://www.solar-is-future.com/faq-glossary/faq/photovoltaictechnology-and-how-it-works/what-does-kilowatt-peak-kwp-actually-mean/
Suntekno. 2010. Aurinkopaneelit. Julkaistu 15.4.2010.
http://www.suntekno.fi/resources/public/tietopankki//paneelit.pdf
Luettu
3.6.2014.
Suntekno. 2012. JC-200 Wp, Solara 140 W Ultra. Luettu 5.6.2014.
http://www.suntekno.fi/aurinkopaneelit
Taloon.com. 2014a. Aurinkopaneeli ITS EcoPlus 240 Wp. Luettu 5.6.2014.
http://www.taloon.com/aurinkopaneeli-its-ecoplus-240wp/FW600710/dp?nosto=nosto_tuotehaku_searchTermRelated
Taloon.com. 2014b. Aurinkopaneeli Naps NP130GK 130 W 1480x670x34 mm. Luettu
5.6.2014.
http://www.taloon.com/aurinkopaneeli-naps-np130gk-130-w-1480x670x34-mm/S8011813/dp?openGroup=267
UPO. 2011. Pyykinkäsittely. 6/2011. Luettu 6.6.2014.
http://www.upo.fi/filelib/upo/finland/catalogue/upo-pyykinkasittely-w-d.pdf
Vatanen, S. 2012. Aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu loma-asuntoon. Sähkötekniikan
koulutusohjelma.
Pohjois-Karjalan
ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51379/Vatanen_Santtu.pdf?sequence=1
Ventusdesign. 2008. VENTUS W928-ULTIMATE. 25.9.2008. Luettu 6.6.2014.
http://www.ventusdesign.com/uploads/tx_hmrventus/Ventus_W928-manual_07.pdf
Verkkokauppa.com. 2014a. Apple iPad Air 16GB. Luettu 7.6.2014.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/39186/dqfcq/Apple-iPad-Air-16-GB-Wi-FiCellular-multimedialaite-musta-MD
Verkkokauppa.com. 2014b. Apple iPad 16GB RETINA. Luettu 7.6.2014.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/35742/drxdx/Apple-iPad-Retina-naytolla-16GB-Wi-Fi-Cellular-valkoinen-MD
Verkkokauppa.com. 2014c. Apple iPad mini 16GB. Luettu 7.6.2014.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/2464/dqgkj/Apple-iPad-mini-16-GB-Wi-Fimultimedialaite-musta-MF432
Verkkokauppa.com. 2014d. Apple iPad mini 16GB RETINA. Luettu 7.6.2014.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/14342/dqdnt/Apple-iPad-mini-Retinanaytolla-16-GB-Wi-Fi-multimedialaite
Verkkokauppa.com. 2014e. Energiansäästölamppujen teho. Luettu 6.6.2014.
http://www.verkkokauppa.com/fi/search?q=energians%C3%A4%C3%A4st%C3%B6la
mppu&s=popularity&o=A
Verkkokauppa.com. 2014f. HQ 600W invertteri, 12V. Luettu 8.6.2014.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/9197/dbjjs/HQ-600W-invertteri-12V-230VUSB-virta
30
Verkkoon kytkemätön aurinkosähköjärjestelmä. 2014. Päivitetty 12.5.2014. Luettu
3.6.2014.
http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko/jarjes
telman_valinta/tarvittava_laitteisto/verkkoon_kytkematon_aurinkosahkojarjestelma
Wallas. Käyttöohje. Luettu 8.6.2014.
http://www.wallas.fi/flippingbook/dtheater/#/18/
31
LIITTEET
Liite 1. Laskurin asetukset ja tulokset 111 W ja 221 W paneeleille