Merieläkeläisten lehti El-Meri

Merieläkeläisyhdistysten keskusliitto ry:n äänenkannattaja
El-Meri
Numero 2 • Marraskuu 2012
kesän kuulumisia:
Helsinkiläisten matkat
hämeenlinna ja kemiö
kotkalaiset hyökyllä
ja lehmän konsertissa
vaasalaiset virossa
ja raippaluodossa
oululaiset perinne ruokatapahtumassa
maskottina
merikotkan
poikaset
Merimiestarina
Australian kirjeenvaihtajaltamme!
s e u ra a to i m i n ta a mm e m yö s n e t i s s ä: w w w.m e r i e la k e la i s e t.f i
keskusliitto
03 Puheenjohtajalta
Liiton kuulumiset
04
Kuulumisia meiltä ja merien takaa
Pikku-uutisia, ajankohtaista yhdistyksiltä ym.
05 Tallink to Spa
Muistoja kevään kylpyläreissulta
Yhdistykset
6-7
Helsinki Matkat Hämeenlinnaan ja Kemiöön
8Kotka
Kesän kuulumiset, Hyökyn tapaaminen ja konsertti Lehmässä
9Vaasa
Kesäretket Viroon ja kotisaaristoon
10-11 Oulu
Kesän kahvitapaamiset ja perinneruokatapahtuma Hietasaaressa
12
Turku
Jäsentapaamis- ja kokoontumispaikat sekä ajat
kolumnit, muistelmat
12 Merenkulun näkymät
Varustamoyhdistyksen tilannekatsaus
13Merikotka lemmikkinä
Reijon tarina merikotkan poikasista laivassa
14Mennyttä kesää muistellen
Timppa arvioi menneen kesän tapahtumia
Kansikuva: Seppo Nieminen m/s Keppo
Sisäkannen kuvat Seppo Nieminen ja Kalevi
Riikonen
2 • El-Meri • www.merielakelaiset.fi
Puheenjohtajalta
Merieläkeläinen kädessäsi on painoasultaan uudistunut El-Meri.
Keskusliiton kokous päätti keväällä 2011 uudistaa tiedottamista
sekä painetulla tekstillä että internetissä (omat sivut osoitteessa
http://www.merielakelaiset.fi) mikäli taloudelliset resurssit riittäisivät.
Olemme myymällä ilmoitustilaa sekä MEK:n tuella mahdollistaneen
lehden ilmestymisen ja tähän pyrimme myös jatkossakin. Täytyy
kuitenkin muistaa, että lehdessä ei voi olla pelkkiä mainoksia vaan
sen tärkeänä tehtävänä on kertoa jäsenyhdistysten toiminnasta sekä
tarinoita ja tapahtumia merenkävijöiden työuralta.
Lehti julkaistaan myös netissä. Huomioikaa että lehden lukijoina voitte
osallistua ja vaikuttaa lehden sisältöön kirjoittamalla juttuja lehteen
.Julkaisukynnyksen ylittäminen ei ole vaikeaa eikä tarvitse pelätä
epäonnistumisia. Saamalla paljon tarinoita saamme lehdestä luettavan
ja voimme ensi numerossa yrittää 24 sivuista versiota joka ilmestyy
Päätoimittaja
Tapio Nurminen
maaliskuussa 2013.
Yhdistysten toimitus:
Merieläkeläisiä on viimeisen tiedon mukaan enemmän kuin aktiivisessa
Pentti Ojanen, Helsinki
työelämässä (noin 8300 kpl). Keskusliittoon jossa on 6 jäsenyhdistystä
kuuluu noin 500 jäsentä. Jäsenmäärä ei ole kasvamassa vaan päinvastoin se pysynyt aika vakiona. Tuntuu siltä että ei haluta tavata entisiä
seilauskavereita vaan piiloudutaan ”hyttiin”. Yhdistykset kokoontuvat
noin kerran viikossa johonkin omaan tai vuokrattuun tilaan jossa juodaan kahvia ja keskustellaan nykymaailman ja entisaikojen menosta.
Jos rahat riittävät niin tehdään teatterimatkoja sekä käydään bussiretkillä lähiympäristössä. Keskusliitto on järjestänyt vuosittain myöskin
kylpylämatkoja johon yhdistykset ja keskusliitto ovat myöntänee avustuksia. Keskusliiton osuus on ollut pelkkien matkakustannuksien korvaus kylpylään. Vuoden lopussa on tehty pikkujouluristeily Tukholmaan
tänäkin vuonna osallistujia 73 kappaletta.
Paljon on esitetty kysymyksiä siitä miksi esim Porin seudulla tai muualla Suomessa ei ole merieläkeläisyhdistyksiä. Yhteenottoja on ollut
Tuula Valjus, Kotka
Pekka Teräväinen, Turku
Sirpa Kaikkonen, Vaasa
Timo Haipus, Oulu
Ulkopuoliset avustajat:
Reijo Simojoki, Fremantle WA Australia
Timo Nenonen, Helsinki
mutta innostus on sammunut. Selvää on että jokainen yhdistys tarvitsee aktiivisia ihmisiä jotka ottavat hoitaakseen yhdistyksen toiminnan se ei vaadi mitään rakettitiedettä vaan halua osallistua ja auttaa.
Sivunvalmistus
Keskusliitto on valmis auttamaan uusien yhdistysten perustamisessa
Painomiehet/Haipeli Oy
omien resurssiensa mukaan. Kaikki vinkit jäsenmäärän lisäämiseksi
ovat tarpeen. Samalla toivoisin, että Lounais-Suomessa löytyisi sopu ja
unohdettaisiin vanhat erimielisyydet.
Lopuksi toivotan kaikille lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta
Painopaikka
Painomiehet/Haipeli Oy
Oulunsalo
Vuotta.
Tapio Nurminen
El-Meri • www.merielakelaiset.fi • 3
“Kuulumisia meiltä
ja merien takaa”
TÄYSIÄVUOSIA
Joulunodotusta Helsingissä!
Vaasalaisten pikkujoulu!
Heino Kovanen 70 v . 2.11.2012
Tiistaina 11.12. kerholla perinteinen glö-
Vaasalaiset voivat osallistua yhteisesti
Helsingin seudun merieläkeläisten toi-
gitilaisuus alkaen klo 9.30. Sunnuntaina
Länsi-Suomen osaston kanssa pikkujou-
minnantarkastaja.
18.12. joulumyyjäiset jouluaiheisine lei-
luun Sramppenilla, sisäsatamassa. Viime
Anneli Kovanen 70 v . 29.11.2012
vonnaisineen ja arpajaisineen klo 10–13.
kokouksen yhteydessä vaasalaiset kävi-
Helsingin seudun merieläkeläisten yhdis-
Sitten päästäänkin kodin jouluvalmis-
vät syömässä pikkujouluaterian Härmän
tyksestä.
teuihin.
Kylpyläravintolassa.
Pentti Manninen 70 v . 24.12.2012
Oululaisten pikkujoulu!
Ilmoitusasiaa Kotkasta!
Pikkujoulu vietetään itsenäisyyspäivänä,
Joulumyyjäiset 07.12.2012 klo 11.00
eli 5.12. klo 14 alkaen Varjakan karta-
alkaen Kotkan Seurakuntakeskuksessa.
nossa Oulunsalon Varjakassa. Paikka on
Helsingin seudun merieläkeläisten yhdistyksestä. (Joulun lapsi)
IN MEMORIAM
Myytävänä Hernekeittoa, leivonnaisia,
Pekka Sakkelin
kahvia, käsitöitä, ym. Arpajaiset.
Pitkäaikainen
Tervetuloa !
stuertti Pekka Juhani Sakkelin synt.
Kotkalaisten pikkujoulu!
12.07.2012 KOKS:ssa
Pitkäaikainen pj. Veikko Malmi muut-
Pikkujoulua vietämme Ravintola Vaus-
keläiset ry
tunnelmallinen, vanhaa Varjakan sahan
rakennuksia ja pihapiiriä.
Vaasalaisten kuulumisia!
Vaasassa
vaihtui
puheenjohtaja.
yhdistyksemme
jäsen,
10.06.1940 Haminassa, nukkui pois
Pekkaa muistaen Kymenlaakson merielä-
ti Pirkanmaalle Virroille ja halusi luo-
tissa ke. 12.12.2012 klo 17 alkaen.
pua tehtävästään pitkän matkan vuoksi.
Perinteinen joulumenyy, Joulupukkikin
Hänen tilalleen valittiin Rainer Kallio..
varmaan saapuu paikalle
Veikko on edelleen tiiviissä yhteyksissä
Ilmoitelkaa tulostanne Tuulalle
nukkui yllättäen pois 11.09.2012.
Puh 050 5614771.
Anteron muistoa kunnioittaen Oulun
Kaikki jäsenet tervetuloa!
merieläkeläiset ry
Vaasaan ja muuallekin Suomeen vanhoihin seilauskavereihinsa.
Antero Pöykiö
Pitkäaikainen yhdistyksemme jäsen, konemestari Antero Pöykiö synt. 02.02.1942,
kevennystä arkeen, pieni englanninkielen käännösharjoitus
A man returns home a day early after a business trip. It´s after
HE paid for the Porsche I gave you.
midnight.
HE paid for our new cabin cruiser.
While in the taxi home, he asks the cabby if he´ll be witness
HE pais for your private box at the football grounds.
to his wife´s adultery, which he suspects. For 100 $, the cabby
HE paid for our house on the Riviera.
agrees.
HE paid for your Hawaiin golf vacation.
On arriving home, the husband and the cabby tip toe to ythe
bedroom. The husband switches on the the light, yanks the
blankets back and there is his wife in bed with another man!
The husband puts a gun to the naked man´s head.
HE paid for our country club membership, and
HE even pays some of our household bills!”
Shaking his head, the husband lowers the gun. He looks over
at thetaxi driver and asks, ”What do you think?”
The wife shouts, ”Don´t do it! I lied when I told you I inherited
The taxi driver without hesitation replies, ”I´d cover him up
money.
before he gets a chill.”
Jutun lähetti Reijo Simojoki, Australia
4 • El-Meri • www.merielakelaiset.fi
ta l l i n k to s pa
Tapio Nurminen
Merieläkeläisten
kuntoloman
Yläkuva: Tervehtynyt ja kuntoutunut
porukka kotiinlähdössä.
Oikealla: Vaikka kylpylässä oli omakin
kampaamo niin porukastakin löytyi kampaaja.
kohde
ulkomaalaiset saavatkin keväällä mat-
tu yksityistilaisuuden vuoksi. Yritimme
oli tänä keväänä jälleen Pirita Top Spa,
kustaa ilmaiseksi Tallinnan alueen bus-
myöskin Merimuseoon mutta sekin oli
Tallinnan suurin kylpylä, jonne lähdim-
seissa. Taksimatka maksoi noin kahdek-
suljettu jolloin päätimme palata takai-
me 15. huhtikuuta. Se on vuonna 1980
san euroa per suunta.
sin kylpylään. Hotellin aulassa sijaitsi
rakennettu Moskovan olympialaisten
Ainoastaan toisen kerroksen huoneisiin
myös myymälä, optikkoliike, pelikasi-
purjehduskilpailuja varten ja ulkomuo-
pääsee hissillä, muihin majoituskerroksiin
no ja apteekki. Myymälä myi edelleen
doltaan muistuttaakin katamaraania.
kuljetaan toisen kerroksen kautta por-
suomalaisia iltalehtiä jotka olivat edel-
Arvostettuna arkkitehtuurikohteena se
taita pitkin. Kuntoviikkolaisten huoneet
lispäiväsiä. Onneksi huoneessa oli Tv
kuuluu museoviraston suojelukohteisiin.
sijaitsivat merenpuolella joissa oli mah-
josta näkyi Ylen kanavia joten pystyim-
Kylpylää on vuosien varrella entisöity
dollisuus seurata Tallinnan sataman sekä
me seuraamaan kotimaan tapahtumia.
vastaamaan paremmin nykyaikaisen ter-
Suomenlahden vilkasta laivaliikennettä.
Maanantaina sekä keskiviikkona oli ylä-
veyskylpylän vaatimuksia, vaikka se onkin
Hoidot ja palvelut jotka kuului paket-
kerroksen ravintolatiloissa illanviettoa
suojelukohteena ollut haasteellista.
tiin, oli neljä kappaletta sekä sen lisäksi
karaokelaiteineen sekä erilaisia seura-
Matkaan lähti 26 merieläkeläistä jois-
pystyi ostamaan lisähoitoja. Lisähoidot
pelejä sekä tanssia karaoken tahdissa.
ta viisi oli Turusta, yksi Kymenlaaksosta
olivat ajallisesti pidempiä kuin pakettiin
Iltojen vetäjä oli vaihtunut viimekertai-
ja yksi Kemistä sekä loput Helsingistä.
kuuluneet hoidot. Hoitojen ja ruuan laatu
sesta pitäjästä mieheksi. Hän piti omasta
Matkat suoritettiin ms Star ja Supersitar
olivat hyviä. Ruokaa jota oli vähän tur-
lauluäänestään vaikka yleisö olikin eri
aluksilla. Perillä Tallinnassa oli bussikul-
hankin usein tarjolla oli riittävästi joten
mieltä. Omastakin porukasta löytyi muu-
jetus suoraan hotelliin. Hotelli sijaitsee
nälkä ei todellakaan päässyt yllättämään.
tama laulaja sekä tanssijoita. Torstaina
merenrannalla Pirita-joen suulla lyhy-
Hoitojen lomassa päätettiin käydä tutu-
palasimme takaisin Helsinkiin ainakin
en matkan päässä Tallinnan keskustas-
massa Tallinnan TV-torniin joka oli juuri
oman kokemukseni perustella levännee-
ta. Hotellista on hyvät bussiyhteydet
aukaistu yleisölle. Saavuttuamme tornille
nä rentoutuneena ja uskoisin muiden
Tallinnan keskustaan. Yli 65-vuotiaat
meille ilmoitettiin, että torni on suljet-
osallistujien yhtyvän tähän.
El-Meri • www.merielakelaiset.fi • 5
kulttuuria
ja historiaa
helsinkiläisille
Pentti Ojanen
Kuvat Hannu Hulkkonen
Hämeenlinna ja Riihimäki
Toukokuun 3. päivä täyttyi bussi Helsingin
kohteemme - Kemiön kirkko - edessä
sölle kesäisin. Museossa on noin sadan
Pirkkolassa kun 41 yhdistyksen jäsentä
meitä odotti paikallinen opas joka pereh-
maalauksen lisäksi pienoisveistoksia ja
aloitti retkensä Hämeenlinnaan. Perillä
dytti meidät Pyhän Andreaksen kirkon
grafiikkaa. Painopiste on 1900-luvun
odotti opas torin varrella. Hänen johdol-
historiaan. Kirkko on yksi vanhimmista
alkupuolen suomalaisessa taiteessa.
laan tutustuttiin ensin kaupungin nähtä-
harmaakivikirkoista Suomessa. Kirkon
vyyksiin ja arkkitehtuuriin. Matka jatkui
torni rakennettiin tuhoisan tulipalon jäl-
Ahvenistolle, missä oppaan asiantunte-
keen 1781. Kirkko on omistettu Neitsyt
valla selostuksella saatiin palautettua
Marialle. Lasimaalauksen kirkon alttari-
muistiin vuoden 1952 kesäolympialais-
ikkunassa lahjoitti seudun oma poika
ten tapahtumia kuten viisiottelun, miek-
Amos Anderson ja sen on piirtänyt pro-
kailun, ratsastuksen, soudun, jousiam-
fessori Armas Lindgren. Matka jatkui
munnan ja uimahyppyjen suorituspaikat.
Sagalundiin joka on yksi maamme van-
Niissä kisoissa oli suomalaisillakin jon-
hemmista kotiseutumuseoista, joka esit-
kinlaisia menestyksiä.
telee Suomen ruotsinkielisen rannikko-
Matka jatkui sitten Hämeenlinnan toiselle puolelle Aulangon maisemiin.
Aulangon huipulla ihailtiin hetki alhaalla levittäytyvää näköalaa. Siirryttiin sen
jälkeen Inkalan Kartanoon lounaalle ja
matkan varrella ohitimme olympialaisiin osallistuneiden neuvostoliittolaisten
osallistujien majapaikan. Maittavan lounaan jälkeen matka jatkui Riihimäelle
missä oli liput varattuna Riihimäen kaupungin teatteriin katsomaan Englantiin
sijoittuvaan vakoilutarinaan ”39 askelta”.
Helsinkiin palasimme illansuussa entistä
rikkaampana historian havinasta.
hengen
lopulla
voimin
suuntasimme
39
Kemiönsaarelle
ja
Taalintehtaan maisemiin. Ensimmäisen
6 • El-Meri • www.merielakelaiset.fi
Andersonille. Testamentissaan
Amos
Anderson määräsi perustamansa yhdistyksen,
Föreningen Konstsamfundet,
ainoaksi perijäkseen. Yhdistys vastaa
nykyään tilan metsäalueista, viljelyksistä
ja puutarhasta. Tila tuottaa omenanviljelyn lisäksi tomaatteja ja kukkia.
seudun talonpoikaista rakennusperinnet-
Retkemme päätteeksi tutustuimme
tä ja asumiskuttuuria. Museon alueella
Taalintehtaan Ruukin historiaan. Ruukin
on yli kaksikymmentä erilaista saariston
masuunin taustasta ja toiminnasta saim-
ja rannikon vanhaa rakennusta. Opettaja
me havainnollista tietoa Ruukin muse-
Nils Oskar Jansson perusti Vretan kan-
ossa sijaitsevan masuunin alueen pie-
sakoulun yhteyteen puutarhan 1886 ja
noismallin kautta. Pää täynnä historiaa ja
Sagalundin
kotiseutumuseutumuseon
myöskin tietoa paikkakunnan nykyajasta
1900. Opettajan työn ohella Jansson
alkoi kotimatka ja perillä Helsingissä
keräsi ja dokumentoi oman kotisaarensa
olimme illansuussa.
menneisyyttä. Museopuistoon siirrettiin
ensimmäiset rakennukset 1900-luvun
alkupuolella. Sagalundin huvila rakennettiin 1911 museopuistoon Nils Oskar
Janssonin ja hänen työtoverinssa Adele
Wemanin eläkeläisasunnoksi. Sagalundin
Kemiönsaari ja Taalintehdas
Syyskuun
Vuonna 1927 Söderlångvikin kartano
siirtyi Taalintehtaan osakeyhtiölta Amos
kierros päättyi Cafe Ade´len herkulliseen
Kuvat:
lohikeittoon.
Ylh.vasemmalla, Kemiön kirkko.
Kylläisinä
jatkoimme
matkaa
Söderlångvik´iin Amos Andersonin museoon. Museo avattiin 1965 ja on auki ylei-
Ylh.oikealla, ”kiertokoululaiset”.
Oik.keskellä, ”Aamoksen haamu”.
Alhaalla, ”kiertokoululaiset ulkoilee”.
El-Meri • www.merielakelaiset.fi • 7
terveisiä
kotkasta!
Tuula Valjus
Kuvat ylh.vas. Hyökyn kippari Patu,
tyttöjoukkomme piirittämänä kaijalla.
Alh. Tunnelmaa Lehmässä
Tapaaminen Hyökyllä
Keskiviikkona 25.7 2012 n. klo. 13.00
tilanne. Syksyn alkaessa Kotkan kaupunki
ja Kotkan seudun Kulttuuridemokraatit,
kokoonnuimme perinteiselle sopalle S/S
tuli hätiin ja järjesti tälläisille pienil-
jonka puheenjohtaja Esa myös on, sekä
Hyökylle Kotkan Kantasatamaan. Pienen
le yhdistyksille kokoontumis/toimitilat
Kotkan Musiikkidirectorit.
aikataulusekaannuksen
soppa
Satamakatu 1:n. Kiitokset kaupungille.
Lauantaina 27 heinäkuuta Lehmä-
vaihtui gillimakkaraksi kaikkine lisuk-
saimme aloittaa syksyn toiminnan reip-
saareen kokoontui porukkaa kuunte-
keineen, mutta meitä se ei haitannut.
pain mielin.
lemaan Kvintetti Vanha Puosun solis-
takia
Rami kumppaneineen grillasi maistuvat
teineen esittämiä 50-luvun iskelmiä.
makkarat jotka nautittiin kyytipojan kera.
Bändissä soittivat Timo Peltola basso,
Soittajamme Esa ei ehtinyt mukaan muilta kiireiltään, mutta iltapäivä sujui mukavasti menneitä muistellen ja pohdittiin
hiukan tulevaisuuttakin. Kippari-Patu on
myymässä jo legendaariseksi muodostunutta Hyöky-alustaan. Mietimme, oliko
viimeinen kerta kun me merieläkeläiset saimme epävirallisesti avata Kotkan
Meripäivät S/S Hyökyllä. Pohdimme myös,
missä kerhomme kokoontuu alkavana
syksynä. Tornatorilla olevan kerhotilan
vuokraa taloyhtiö nosti n. 150 %, joten
meidän budjetillamme se on mahdoton
8 • El-Meri • www.merielakelaiset.fi
Lehmässä nautittiin kesästä
Kotkalainen Iiro Lempinen ja Esa
Honkanen voittivat viime vuonna järjestetyn Kotka-laulukilpailun tekemällään
biisillä – Lehmäsaareen palmun alle.
”Soitin Iiro Lempiselle talvella ja kerroin, että meillä on nyt tämä laulu ja on
tää Lehmäsaarikin lähellä, niin järjestettäisiinkö joku tilaisuus”, kertoi Esa. Esa on
mukana Kymenlaakson merieläkeläisissä
ja niin mekin innoistuimme mukaan järjestelyihin. Mukana oli myös Kotkan MEPA
Risto Ranta rummut, Iiro Lempinen
kitara ja laulu,
Mane Hyytiä alttosak-
sofoni, Heikki Kauppinen klarinetti ja
Esa Honkanen kurttu. Laulusolisteina
Ritva Saarentaa ja Viola Toikka. Illan
aikana kuultiin sellaisia lauluja kuin
Capri, Isatanbul, Afrikan tähti, Alohaoe,
Maruzella ja Karavaani sekä orkesterin
itse tekemiään lauluja, esimerkiksi laulun
taatelipalmuun kiipeävästä Kekkosesta.
Tämä on Suomen kesässä parasta, kun
on ihmisiä, musiikkia ja hieno paikka, ja
kaikilla on kivaa, totesi Esa.
vaasan
seudun
meri eläkeläiset
Sirpa Kaikkonen
Kesän kuulumiset
Kevättapaamiset alkoivat uusia tapah-
Tulihan siinä jo nälkäkin reittiä kier-
tumia suunnitellen. Mitä kivaa olisi tarjol-
täessä. Menimme viihtyisään ja hyvää
la meille aktiivisille eläkeläisille ja mitkä
ruokaa tarjoavaan ravintola Arkeniin,
olisivat mahdollisuudet toteuttaa ne?
joka on kalasatamassa kauniilla pai-
Olihan meillä tarkoitus lähteä Gotlantiin,
kalla. Paikka oli maineensa veroinen
joka olisi varmasti mieltä hyväilevää
ja nautimme ruuasta. Saaristossa on
luonnonkauneuden takia, mutta matkoja
idyllisiä pikkukauppoja, menimme
ei löytynyt räätälöitynä sopiviksi. Olivat
ostoksille ja tarjolla oli paikallisia
kalliita ja yhteydet huonosti suuniteltuja
tuotteita kalaa, leipää ja saaristolais-
ei muuta, tuli piste sille retkelle. Vaasan
ten tekemiä kädentaitotöitä, kaikkea
kaupungin teatteriin tuli hyvä esitys,
näitä tuli ostettua. Koko päivä siinä
Mielensäpahoittaja. Sitä lähdimme kat-
meillä meni ja paljon tietoa saimme
somaan porukalla.
lähialueelta. Kaunis saaristo meillä
Tulihan se kylpylälomakin sitten mieleen. Osa meistä lähtikin Pärnuun. Viikko
vierähti kaikenlaisissa hemmotteluhoi-
on täällä, suosittelen paikkaa, on
nähtävyyden arvoinen.
Lopulta
saavuttiin
kaupungin
doissa. Sääkin suosi matkaamme, oli
talolle takaisin mistä matka alkoikin.
aurinkoa ja lämpöä.
Toivotimme kaikille hyvää kesää ja
Kesäkuun alussa teimme matkan lähi-
syksyllä tapaamme jälleen.
ympäristöön, Raippaluotoon. Meitä oli
parisenkymmentä saaristoretkelle lähtevää. Linja-auto tilattiin ja saaristo-opas
matkalle mukaan. Aloitimme retken saaristokirkosta, joka oli tuotu sinne joskus
1700 luvulla hirsikasana jääteitse. Sitten
se oli kasattu ja rakennettu paikan päällä
valmiiksi. Sieltä matka jatkui maailmanperintöalueelle joka on suojeltua aluetta.
Saltkarentornista oli mahtavat maisemat.
Liitteenä
muutamia
valokuvia
meidän retkiltä.
Kuvat ylhäältä alaspäin:
Pärnussa, Margot, Anna, Gunnel ja
kuski.
Tallinassa, Aatu ja Rainer.
Pärnussa, Sirpa ja runoilija.
Rantamaisema Saltkarenin tornista.
Raippaluodon retkiporukkaa.
El-Meri • www.merielakelaiset.fi • 9
Pohjoisen valoisa
kesä
Aaro työnsä ääressä Hietasaaren keittiössä, hyvää ja
terveellistä sapuskaa syntyi.
Timo Haipus
Oulussa kesä meni nopsaan. Tapahtumia
mistettu puhvelinlihasta. Puhvelinlihan
oli runsaasti, joka toinen keskiviikko
loputtua se korvattiin Pampaksen härällä
”kympinkahvit”, tosin kello 12, aikamuu-
jota vielä 60-luvulla sai tynnyreihin suo-
tos johtui pitkämatkalaisten toiveesta
lattuna”, Aaro jatkoi.
ja hyvin se kahvi ja juttu maistui tähän-
Pampaksen
kin kellonaikaan. Tapahtumapaikkana oli
puhumattakaan, ei ollut nyt saatavilla,
tietenkin yhdistyksen kesäpaikka Oulun
joten liha tilattiin oululaisesta erikois-
Hietasaaressa.
liikkeestä tarkkojen ohjeiden evästäminä.
Kesän muita tapahtumia oli jo keväällä
Muu proviantti hankittiin lähikaupoista
pidetyt majan kunnostustalkoot. Pihan
”Pikkelsiä käytiin ostamassa Ruotsista,
ja majan kunnostustöitä tehtiin pitkin
etsimäämme Piccalilli-pikkelsiä emme
kesää ja tätä kirjoittaessa nyt syksyllä on
löytäneet”, kertoi toinen moottoripyörillä
menossa piha-alueen raivaus- ja puhdis-
hankintareissun tehneistä pikkelsipojista,
tustalkoot. Nyt otetaan metsältä takaisin
Seppo Hannula.
sille vuosien kuluessa menetetyt pihapii-
Muitakin valmisteluja oli; -teltat, -pöydät,
sesta oli kulunut vuosia. Juttua ja muis-
rinalueet jotka oli viilliintynyt heinikko ja
-tuolit, jne. joiden lisäksi puuhaporukka
telemista riitti vanhojen merenkyntäjien
risukko vallannut.
rukoili vielä iltaisin hyvää säätä tapah-
kesken. Niissä muisteltiin myös milloin
Kesän muita tapahtumia oli teatteriretki
tuman ajaksi. Tämä onnistuikin, aurinko
oli viimeksi syöty suolalihaa.
naapurikuntaan Liminkaan. Siellä paikal-
paistoi lämpöisesti koko juhlan ajan ja
Paikalla oli myös Olli Salo. Vaasasta
linen harrastajateatteri esitti näytöksen
suvi oli kauneimmillaan maaseutumai-
50-luvulla merelle lähtenyt, nykyisin
kesäteatterissaan. Saimme siellä hyvän
sessa juhlaympäristössä.
Ruotsissa asuva maailmankiertäjä. Hän
vastaanoton, meitä kohdeltiin kunniavie-
Ihmisiä saapui juhlapaikalle hyvissä
oli saapunut juhlaan vaimonsa kanssa
raina. Istuimme eturivissä, vartavasten
ajoin. Perinteinen merimiesmusiikki otti
Ruotsista. Pariskunta oli tehnyt hiljat-
meille varatuilla paikoilla. Kaikesta näki,
tulijat vastaan piha-alueella. Kaiuttimista
tain Kiinan matkan. Olli esitteli hienoja
että teatterin ohjaaja/johtaja on vanha
kaikui vanhat tutut kappaleet: Zeeman,
matka- ja hääkuvia, sekä kertoi eksootti-
merimies, hän osasi homman.
Die Gitarre und Das Meer, La Paloma, jne.
sesta matkastaan.
Heinäkuussa pidimme Hietasaaressa gril-
alkuperäisten esittäjien esittyksinä kuin
Paikalle pyöräili myös Mepan entinen
li- ja savustustapahtuman. Savustimme
konsanaan saksalaisessa satamakapakas-
pohjoisen asiamies, Aisku Pohjola. Hänkin
siikoja ja paistoimme räiskäleitä. Grilliin
sa kauan sitten. Tarjoiluvatien tyhjentyes-
tapasi vanhoja tuttujaan, joita löytyikin
emme koskeneetkaan, koska muu tarjon-
sä messikallena häärinyt Seppo Haipus
paljon.
ta oli riittävän runsasta ja hyvää.
loihti noutopöytään hetkessä lisää saf-
Näin kului aurinkoinen päivä Oulun
Kesän
Perinneruoka-
kaa. Byssäapulaisen roolissa touhunnut
Hietasaaressa. Nautimme siitä ja suola-
tapahtuma. Siinä tarjosimme purjelaiva-
Pentti Eskonniemi hoiteli kahvitermoksia.
lihasta. Parasta tapahtumassa oli iloinen
aikakaudelta peräisin olevalla reseptillä
Vierasjoukosta Timppa Nenonen tapasi
ja välitön seurustelu. Tapahtuma tullaan
tehtyä suolalihaa, rootmuusin ja pikkelsin
yllätyksekseen vanhoja seilaus- ja meri-
uusimaan tulevina kesinä.
kera. Kokkina toiminut Aaro Nahkuri, joka
koulukavereitaan. Törmäsen Martti seilasi
Syksyn tullen kokoontumiset ovat alka-
tunnettiin laivoissa Aaro Einarina hoiti
Timpan kanssa s/s Oinaksessa vuonna
neet entiseen tapaan Aleksinkulmassa,
sapuskapuolen kiitettävästi. ”Suolaliha
1957. Pojat olivat viimeksi tavanneet
kokoonnumme kerran kuussa, aikatau-
oli tuttu ruoka, varsinkin merimiesurani
joskus 70-luvulla. Komulan Veikko oli
lu löytyy netistä www.merielakelaiset.fi
ensimmäisen
vuosikymmenen aikana”
Merikoulussa Timpan kanssa samalla
Oulun kohdalta.
kertoi Aaro. ”Purjelaivoissa ruoka oli val-
luokalla. Heidänkin viimeisestä tapaami-
päätapaus
oli
10 • El-Meri • www.merielakelaiset.fi
härkää,
puhvelinlihasta
Kuvakimara Hietasaaren ja kesän tapahtumista. Talkoita , tapaamisia, pikkelsireissua ja
venevierailua.
El-Meri • www.merielakelaiset.fi • 11
TULE mukaan TURUN SEUDUN
MERIMIESELÄKELÄISTen
TOIMINTAAN!
Turun seudun merimieseläkeläiset ry. on
Turun kaupungin järjestämiin seniori-
ki merenkulkualan eläkeläiset. Uudet
vanhin merieläkeläisyhdistys Suomessa.
tapahtumiin ovat jäsenet osallistuneet.
merieläkeläiset ovat erittäin tervetullei-
Se on perustettu vuonna 1974 Turussa.
Yhdistys tekee yhteistyötä merenkulkua
ta mukaan toimintaan. Myös uusia toi-
Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 72
lähellä olevien organisaatioiden kuten
mintaideoita otetaan mielellään vastaan.
jäsentä. Yhdistyksen toiminta on vireää ja
Merimieskirkon ja Merimies- Unionin
Yhdistyksen
sen toimintaan osallistuu säännöllisesti
Lounais-Suomen osaston kanssa. Kesällä
Pekka Teräväinen, varapuheenjohtajana
noin puolet jäsenistä. Yhdistys kokoontuu
on järjestetty vuosittain kesätapahtuma
Pirkko Virta ja sihteerinä Ritva Mohn.
kerhopäivään joka toinen viikko kesäai-
Mepan huvilalla Ruissalossa. Lisäksi on
kaa lukuun ottamatta. Kokoontuminen
järjestetty erilaisia päiväretkiä ja teatte-
Kerhotapaamiset ovat joka toinen tiistai
pidetään Turun Martin seurakunnan ker-
rikäyntejä. Syyskauden päätteeksi pide-
parillisina viikkoina kello 11.00.
puheenjohtajana
hokeskus Yrjänässä Itäisellä Pitkäkadulla.
tään pikkujoulujuhla. Yhdistyksen jäsenet
Kerho tapaamisissa on vaihtelevaa ohjel-
osallistuvat
maa kuten laulua, jumppaa, tietokilpailu-
Keskusliiton järjestämiin tilaisuuksiin.
porukkaan!
ja ja arpajaisia. Lisäksi on tietoiskuja eri
Osallistumista niihin on tuettu mahdol-
Lisätietoja:
aiheista sekä esittelyjä senioreja tuke-
lisuuksien mukaan.
Pekka Teräväinen 0400- 432668,
vista apuvälineistä ja esineistä. Myös
Yhdistykseen ovat tervetulleita kaik-
email: pekka.teravainen@pp.inet.fi
myös
Merieläkeläisten
toimii
Merieläkeläinen, tule mukaan mukavaan
MERENKULUN NÄKYMIÄ
Varatoimitusjohtaja Hans Ahlström
Tilanne ja näkymät. Suomen lipun alla
oleva kauppalaivasto kasvaa ja uudistuu.
Vuodesta 2011 alkaen Suomen lipun alle
on tuotu 20 rahtialusta, joista 12 uudisrakennusta. Työpaikkojen kokonaiskasvu
Suomen lipun alla on ollut noin 700
Tämä kehitys jatkuu myös vuonna 2013.
Suomen lippu on kilpailukykyinen vaihtoehto varustamoille.
Myönteinen kehitys johtuu kolmesta seikasta: 1) Merenkulun työmarkkinaosapuolten työehtosopimusratkaisut, jotka
koskevat sekä suomalaista että EU:n ulkopuolista työvoimaa, ovat vahvistaneet
Suomen lipun kilpailukykyä. Osapuolilla
on sama tavoite, lisätä kauppalaivastomme markkinaosuutta Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksissa ja luoda
uusia työpaikkoja. 2) Tonnistoverolain
uudistaminen jonka eduskunta hyväksyi
tämän vuoden alussa sekä 3) meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn
parantamisesta annetun lain mukainen
12 • El-Meri • www.merielakelaiset.fi
työvoimakustannustuki.
Rahtimarkkinoilla näkymät ovat synkemmät. Maailmanlaajuinen talouden
hidastuminen vähentää kuljetustarvetta.
Voimakas uudisrakentaminen vuodesta
2005 lähtien on lisännyt tarjolla olevaa
tonnistoa, samalla vanhempien alusten
romuttaminen on jäänyt vähäiseksi. Tämä
on johtanut tonniston ylikapasiteettiin.
Markkinarahdit ovat alhaisella tasolla
eikä markkinoiden toipumista ole odotettavissa lähivuosina. Laivapolttoaineiden
hinnat ovat nousseet voimakkaasti. 1990luvun lopussa raskaan polttoöljyn hinta
oli alle 100 USD tonnilta, tänään se on
yli 600 USD tonnilta. Tämä on johtanut
kannattavuuskriisiin.
Rikkidirektiivin voimaantulo vuonna
2015 lisää varustamoiden kustannuksia
merkittävästi. Itämerellä, Pohjanmerellä
ja Englannin kanaalissa on siirryttävä
käyttämään vähärikkistä polttoainetta.
Hintaero laivojen nykyisin käytössä ole-
vaan polttoaineeseen ja meridieseliin
on noin 350 USD tonnia kohti. Suomen
merikuljetuksissa polttoainekustannukset voivat nousta vuositasolla noin 600
miljoonaan euroon tai sen yli. On laskettu, että rahtihintoihin tulee 30 - 50
%:n lisäys kun käytetään matalarikkistä
polttoainetta laivoissa. IMO on myös
päättänyt, että painolastivesien käsittely tulee pakolliseksi asteittain kaikille
aluksille vuonna 2014 ja siitä eteenpäin.
Järjestelmän kustannus on 1-3 miljoonaa
euroa alusta kohden. Uudet ympäristövelvoitteet aiheuttavat lisäkustannuksia.
Merenkulun tiukentuvat ympäristömääräykset ovat suurin taloudellinen ja operatiivinen haaste varustamoille seuraavan viiden vuoden aikana
linnuilla oli
suomalaiset nimet
pilli ja pulla
maskot tina merikotkan
poikaset
Pikkuva ylhäällä: ”pirun villejä lintuja,
mutta timppa teki lintuboxin”.
Luin täällä eräästä lehdestä kertomuksen
kertaa saarelle, kävin kipparin puheilla
laivojen maskoteista. Listalla oli koirat,
ja sanoin, että linnut kuolevat varmasti
kissat, papukaijat, kilpikonnat ja apinat
jos ne jätetään yksin saarelle. Kippari
sekä kaikenlaiset ”kultakalat”. Listalla ei
kysyi, että mitä meidän pitäisi tehdä niil-
ollut merikotkaa. 1958 joulun jälkeen
le. Sanoin, että hän voi pyytää timppaa
otin jobin valtion omistamaan majakoi-
tekemään pienen lintuboxin niin minä
den huoltoalukseen ss CAPE OTWAY´hin.
ruokin niitä Fremantle´en saakka sitten
Kiertelimme Länsi-Australian rannikolla
villieläinporukka voi ottaa ne haltuunsa.
korjaten ja maalaten majakoita. Tällä
Niin sitten kävi, että linnut tulivat muka-
matkalla me saimme laivaan 2 merikot-
na Fremantle´en. Satamaan tultuamme
kan poikasta maskoteiksi ihan vahingos-
minulle ilmoitettiin, että lintujen haki-
sa 2-3 kuukauden ajaksi.
jat ovat laivalla. Toin lintuboxin täkille
Olimme jossain Koalan Islandin tienoilla
ja siellä olivat hakijoiden lisäksi kaik-
huoltamassa majakkaa johon oli meri-
ki lehtimiehet ja valokuvaajat valmiina.
kotka tehnyt pesän. Pesässä oli pari poi-
Olin lintujen kanssa kuin filmitähti ikään.
kasta. Jouduimme laskemaan pesän maa-
Kaikista oli erikoista että linnuilla oli
han huoltotöiden ajaksi. Emolintu kierteli
suomalaiset nimet Pilli ja Pulla. Olin
uhkaavasti ympärillä tehden hyökkäyksiä
antanut nimet niiden käyttäytymisen
kuin syöksypommittaja. Meidän oli pakko
perusteella. Pilli oli se joka aina vislasi
huoltaa majakka ja työn kestäessä emo
kuin erotuomari ja kovasti. Pulla, sillä oli
hylkäsi poikaset sillä aikaa kun pesä oli
aina nälkä ja tykkäsi pullasta, näin se oli.
Isokuva: ”Pulla, oli pienempi ja lihavempi,”.
Alakuva: ”tästä majakasta laskin pesän ja
linnut maahan säkissä ennen kuin aloitimme työt”.
maassa. Ennen kuin menimme viimeistä
El-Meri • www.merielakelaiset.fi • 13
Timo Nenonen
“Toivoisin sinunkin muistelevan, hetkiä kesämme kaunehimman”
Lauletaan laulussa. Meikäläiselle, entiselle merenkulkijalle viime kesä piti sisällään kolme merenkulkijoille tarkoitettua
tapahtumaa, joita tässä muistelen.
Elokuun alkupuolella eräänä viikonloppuna meitä vanhoja ”timereita” kokoontui
Raumalla paikallisen Merimuseon tiloissa viitisenkymmentä henkeä. Tilaisuus
kantoi nimeä ”Merimiehen kulttuuripäivät.” Tuolla samalla teemalla on yritetty
aikaisemminkin, mutta jostakin syystä
ne ovat aina katkenneet kuin kanan
lento. Tämä kokoontuminen oli tällä kertaa jo järjestyksessään kolmas peräkkäinen. Joka kerta eri instanssin järjestämä,
mutta aina noissa tilaisuuksissa on ollut
kivaa.
laisen sisaryhdistyksemme kutsumana
ruoka tapahtumaan. Syksyisen aurinkoi-
Raumalla oli yhdessäoloa ruokailun ja
Tallinnaan kolmeksi päiväksi. Isäntämme
sena lauantaipäivänä oli Hietasaareen,
muisteloiden kera. Täytyy todeta, että
olivat järjestäneet meille huippuhienon
merenkulkijoiden ”majalle”, kokoontunut
tilaisuus oli hyvin järjestetty ja muse-
ohjelman, johon kuului ensimmäisenä
väkeä 30-40 henkeä. Ruokana oli suo-
on johtaja Hannu Vartiainen ansaitsee
päivänä tutustuminen uuteen Tallinnan
lalihaa ja rotmuusia. Kokki oli pannut
meidän kiitoksemme. Tuollainen parin
merimuseoon. Seuraavana päivänä oli
parastaan ja jos käyttää vanhaa fraasia,
päivän tilaisuus on juuri sopivan mit-
vuorossa Viitnan kartano, Käsmun meri-
niin ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.
tainen. Jatkoa kaivataan ensi vuodek-
museo ja Viinistun taidemuseo. Teemana
Allekirjoittaneelle tapahtuma oli hyvin-
si. ”Kun on alkuun päästy, niin antaa
oli tutustuminen kieltolain aikaiseen pir-
kin nostalginen, sillä sen lisäksi, että siel-
mennä
vaan”, lauloi
kansantaitelija
tun salakuljetusreittiin.
lä näki vanhoja tuttuja, seutu oli lapsuus-
Irwin Goodman. Kuka järjestää ja missä
Noita paikkoja voi suositella kaikille
aikani maisemia. Kävimme Tipen kanssa
onkin sitten eri kysymys. Ehkä poruk-
Virossa kävijöille. Tuon reitin voi kiertää
vielä lopuksi katsomassa taloa, jossa vie-
kaa saa parhaiten koolle täällä Ruuhka-
vuorokaudessa bussilla. Näin merenkul-
tin varhaislapsuuteni vv. 1939-51.
Suomessa.
Olipahan seuraava tapaa-
kijan kannalta katsoen Käsmun merimu-
”Kesästä jäljelle jäi muisto vain, polttava
minen missä tahansa, sen pitopaikasta
seo oli todella mielenkiintoinen ja siellä
kaipuu nyt on rinnassain..”, jatkaa laulun-
ym:sta on aloitettava keskustelu jo nyt.
nautittu lounas maittava. Merenkulkuun
tekijä. No mitään polttavaa kaipuuta se
Eivät nuo tapahtumat synny vaan sormia
liittyviä esineitä siellä oli paljon ja tun-
ei minulle aiheuttanut, mutta antoipahan
napsauttamalla.
nelma erinomainen.
aihetta muisteloihin. Hyvää alkanutta
kohdal-
Elokuun loppupäivinä minulla oli vielä
syksyä ja aktiivista puuhastelua yhdessä.
Helsingin
tilaisuus ottaa osaa Oulun merieläkeläis-
Toivoo Timppa
Laivanpäällikköyhdistyksen kanssa viro-
ten järjestämään merimiesten perinne-
Toinen
lani
oli
tapahtuma
kun
omalla
menimme
14 • El-Meri • www.merielakelaiset.fi
hukkuneiden merimiesten
muistomerkillä 3.11.2012
Kuvassa järjestöjen edustajia sekä
NMKY:n kuoro
Kuva Pekka Karppanen
SUOMEN
LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO•
FINLANDS
SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND r.y.
www.seacommand.fi
Laivanpäällystön eduksi
yli 100 vuotta
•
För skeppsbefälet
i över 100 år
El-Meri • www.merielakelaiset.fi • 15