docTaustatukena bisnesenkeli - Suomen Teollisuussijoitus
download 
Report Transcription
Taustatukena bisnesenkeli - Suomen Teollisuussijoitus
2/2011 MultiTouch osui kasvutrendiin Kaivosklusteri tarvitsee uusia avauksia Taustatukena bisnesenkeli S u o m e n T e o l l i s u u ss i j o i t u s O y : n s i d o s r y h m ä l e h t i Kuva: Susa Junnola Pääkirjoitus 2 Sanoma Talous elpyi finanssikriisin jälkeisestä taantumasta viime vuoden lopulle asti. Tämän vuoden alkupuolella kasvu on lähes pysähtynyt Yhdysvalloissa ja monessa Euroopan maassa. Epävarmuus on liittynyt erityisesti EU:n kykyyn vakauttaa kriisimaiden julkisen sektorin rahoitus. Pääomasijoitusmarkkinat Suomessa kehittyivät alkuvuonna myönteisesti. Teollisuussijoitus on tehnyt uusia sijoituksia noin 70 miljoonalla eurolla ja hankevirta on edelleen hyvällä tasolla. Talouden epävarmuus heijastuu kuitenkin nyt pääomasijoitusmarkkinoihin, pysäyttää monia hankkeita ja laskee sijoitusten arvostustasoja. Ellei luottamuksen ilmapiiri markkinoilla palaudu, Teollisuussijoituksen tuloskehitys heikkenee myönteisen alkuvuoden jälkeen. Teollisuussijoitus käynnisti Vakautuksen rahoitusohjelman kolme vuotta sitten. Kun ohjelmaan varatusta 100 miljoonasta eurosta osa on vielä sijoittamatta, valtioneuvosto päätti jatkaa ohjelmaa vuoden 2012 loppuun. Näin varaudumme rahoittamaan hyviä suomalaisia yrityksiä, jotka mahdollisessa taantumassa tarvitsevat riskirahoitusta. Hallitusohjelmassa on kirjattu kunnianhimoinen tavoite: Suomi Euroopan johtavaksi kaivosteollisuusmaaksi. Teollisuussijoitus on kehittänyt sijoitusosaamista kaivossektorille monen vuoden ajan ja voi osaltaan tukea tavoitteen toteutumista. Jotta uusia kaivoshankkeita saadaan ripeästi eteenpäin, kehitysvaiheen riskirahoitukseen tarvitaan lähivuosina 150 miljoonaa euroa kotimaista rahoitusta. Teollisuussijoituksen osuus tästä olisi kolmannes. Tässä lehdessä esittelemme kasvuyritysten uudesta aallosta verensokerimittausyhtiö Mendorin. Tutustumme myös OpenOcean Capitalin uuteen rahastoon sekä Aidonin, Design-Talon ja MultiTouchin kasvutarinoihin. 188 iStockphoto Kuva: MultiTouch 4 Kansikuva: Susanna Kekkonen Toivotan yhteistyökumppaneillemme menestyksekästä syksyn jatkoa! Kareline iStockphoto Kuva: Susanna Kekkonen 10 Kuva: Design-Talo Oy Kuva: Kari Ylitalo Sijoitamme kasvuyritysten uuteen aaltoon Juha Marjosola Toimitusjohtaja Sisältö 2/2011 4–6 18 KAiVosKLustEri KAipAA rAhoittAjiA helsingin pörssiin tarvitaan kaivosalan varhaisen vaiheen hankkeitten yhtiöitä, sanovat teollisuussijoituksen johtaja Kimmo Viertola ja neuvonantaja tuomo Mäkelä. 7 äLY VALtAA EuroopAn sähKÖVErKot 8–9 MEnDor VAKuutti risto siiLAsMAAn 10–13 MuLtitouch VALitsEE tArKoin KuMppAnit 14–16 opEn ocEAn spArrAA uuDEn AjAn ohjELMistoYritYKsiä älykkäät sähköverkot avaavat jyväskyläläiselle Aidonille tietä sähkömittauksen miljardimarkkinoille. terveysteknologian nouseva tähti, Mendor oy, sai taustavoimakseen arvostetun bisnesenkelin. Kansainväliseen kasvuun tarrannut monikosketusnäyttöjen valmistaja näkee tehokkaan verkottumisen ja oikein valitut kumppanit menestyksensä kivijalkana. uusi varhaisen vaiheen pääomarahasto poimii kohteikseen ohjelmistoyrityksiä, joiden bisnestä ovat suurten käyttäjäyhteisöjen palvelut. 4 14 pääKirjoitus 17 VAstuuLLisuus Korostuu 18–19 VALMistALoMArKKinAn YKKÖnEn 20–21 tEoLLisuussijoitus VAhVistAA suorAA sijoitustoiMintAA 22–23 uutisEt teollissuussijoitus liittyi vastuullsita sijoittamista edistävän FinsiFin jäseneksi. pohjolan Design-talo kuuntelee herkällä korvalla omakotitalosta haaveilevien toiveita. 14 JULKAISIJA suoMEn tEoLLisuussijoitus oY, KALEVAnKAtu 9 A, pL 685, 00101 hELsinKi, puh. (09) 680 3680, EtuniMi.suKuniMi@tEoLLisuussijoitus.Fi, www.tEoLLisuussijoitus.Fi | PÄÄTOIMITTAJAT juhA MArjosoLA, AnnA KiLpELäinEn | KUSTANTAJA sAnoMA MAgAzinEs FinLAnD oY | TOIMITUS piA hYVÖnEn | ULKOASU Anu pYYKKÖ | PAINO pAinoYhtYMä oY 2011 | ISSN 1796-0266 | OSOITEMUUTOKSET tEsi@tEoLLisuussijoitus.Fi 2 Teollisuussijoitus 02/2011 3 teksti: Risto Pennanen kuvat: Susa Junnola kaivosten vetovoima jatkuu Teollisuussijoituksen johtaja Kimmo Viertola teollisuussijoitus haluaa vahvistaa ja monipuolistaa suomalaista kaivosklusteria. Yksi askel olisi alan ensimmäinen junioriyhtiön listaus Helsingin pörssiin. S uomi Euroopan johtavaksi kaivosteollisuuden maaksi. Teollisuussijoitus vie tätä uuden hallituksen kunnianhimoista tavoitetta määrätietoisesti askeleen eteenpäin. Yleisen taloustilanteen heikkeneminen tosin saa pohtimaan, löytävätkö hallitusohjelmassa kaivosteollisuuden investointeihin varatut 30 miljoonaa euroa tiensä Teollisuussijoituksen kassaan. Sijoitukset alalle jatkuvat nyt Teollisuussijoituksen nykyisistä varoista. ”Jatkamme sijoitustoimintaa kaivossektorille yhtä vahvasti kuin aiemminkin”, sanoo johtaja Kimmo Viertola. Osassa kaivosklusteria suomalaisyrityksillä on jo johtava asema Euroopassa ja koko maailmassakin. Kaivosteknologian alalla menestyneitä yhtiöitä ovat Metso ja Outotec. Myös hiipumassa ollut metallikaivostoiminta on saanut vauhtia viime vuosien kaivosbuumista. Alan kotimainen rahoitusosaaminen on kovin kapeaa. ”Instituutiot ovat alkaneet vasta hiljattain ymmärtää alan dynamiikkaa. Pääomasijoittajien puolelta voidaan laskea yhden tai kahden käsin sormin henkilöt, jotka ovat hankkineet alan tuntemusta niin, että voisivat toimia varhaisen vaiheen sijoittajina”, pohtii Outokumpu Miningin toimitusjohtaja Tuomo Mäkelä, joka toimii Teollisuussijoituksen kaivossijoitustoiminnan neuvonantajana syksystä 2011 lähtien. Kaivosalan tilanne on tuttu monilta aloilta. Kotimaista pääomaa on tarjolla kypsän vaiheen yrityksille, mutta kehityskaaren alkupäässä olevat yritykset joutuvat etsimään rahoitusta julkiselta sektorilta ja ulkomailta. Tavoite rakentaa Euroopan johtava kaivosteollisuusmaa voisi edistyä tasaisemmin, jos kotimaista pääomaa löytyisi monipuolisemmin koko kehityskaarelle. 4 Teollisuussijoitus 02/2011 ”Suomalaiset sijoittavat alalle varhaisvaiheessa luonnottoman vähän, kun ajattelee, kuinka suuri volyymi alalla on”, Mäkelä sanoo. Teollisuussijoituksen neuvonantaja Tuomo Mäkelä Ulkomainen pääoma piristää Ulkomainen pääoma on onneksi paikannut kotimaisen pääoman puutteen myös varhaisvaiheen hankkeissa. Muutoin kaivoshankkeiden eteneminen olisi ollut äärettömän hidasta. Kaivosteollisuudessa riski vikkeläliikkeisen ulkomaisen pääoman nopeasta häipymisestä on pienempää kuin monilla muilla aloilla. ”Kaivoksia ei voi siirtää minnekään, joten pääoman kotimaisuus ei ole keskeistä. Kaivoshankkeisiin tuleva ulkomainen pääoma tuo maahan paljon työtä myös piristäessään paikallista elinkeinoelämää”, Viertola muistuttaa. Maailman kaivosteollisuuden myynnin arvo on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Vuonna 2010 kyseessä oli noin 500 miljardin dollarin liiketoiminta. Suomessa kaivostoiminta synnytti vuonna 2010 liikevaihtoa noin 800 miljoonaa euroa ja työllisti 3 500 henkeä. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä liikevaihdon ennustetaan kasvavan 2,5 miljardiin ja työllisten määrän 5 000 henkeen. Suomessa on tuotantoa 22 kaivosyrityksellä. Etsintä- ja kehitysyhtiöitä maassa toimii kymmeniä. JUnioreita pörssilistalle Suomalaisessa kaivostoiminnassa on tyhjä aukko niin sanottujen junioriyhtiöiden kohdalla. Näitä ovat yritykset, jotka ovat keskittyneet mineraalien etsintään ja varhaisen vaiheen kehityshankkeisiin. Hankkeiden jatkokehityksen ja investointien rahoitustarpeen vuoksi junioriyritysten esiintymät usein päätyvät osittain tai kokonaan suuremmille yrityksille, jotka hoitavat tuotannon. Investoinnit ja kasvu tuottajaksi onnistuvat junioreiltakin, kunhan hankkeen mittakaava ja tuotteiden markkinatilanne mahdollistavat rahoitettavuuden. Junioriyhtiöiden puute johtuu muun muassa siitä, että pääomasijoittajat eivät ole ottaneet kaivosalaa omakseen. Ruotsissa junioriyhtiöitä on paljon, ja suurin osa niistä on listattu pörssiin. Muutamilla näistä on tuotantovaiheeseen edenneitä hankkeita Suomessa. Jos Teollisuussijoitus saa hallitusohjelmassa luvatut 30 miljoonaa euroa, se auttaa osaltaan tyhjän aukon täyttöä. ”Tavoitteemme on, että saisimme Suomen pörssilistalle yhden tai kaksi junioriyhtiötä”, Viertola kertoo. Teollisuussijoitus on jo merkittävä omistaja muutamassa ulkomaisessa junioriyhtiössä. Uusien rahoituskierrosten yhteydessä suurella omistajalla olisi mahdollisuus kannustaa yrityksiä harkitsemaan listautumista myös Helsinkiin. Junioriyhtiöiden saaminen Suomeen voisi houkutella myös uusia sijoittajia alalle. Se puolestaan olisi tärkeää sikTeollisuussijoitus 02/2011 » 5 Aidon ottAA mittAA EuroopAStA Sähkönmittausteknologian taitaja Aidon tavoittelee isoa siivua Euroopan sähkönmittausmarkkinoista. teksti: Olli Manninen Kuvat: Eeva Anundi, Petteri Kivimäki ja iStockphoto Tulossa toinen aalto Suomessa etenevän uuden kaivosbuumin ensimmäinen aalto käynnistyi nopeasti, koska hankkeet hyödynsivät jo kymmenien vuosien aikana tehtyä pohjatyötä. varannoista oli valmiiksi tietoa tai mittavan tutkimusaineiston ansiosta ainakin vahva käsitys. nyt on käynnistymässä toinen aalto, joka lähtee liikkeelle joko malminetsinnän kautta tai tunnettujen kohteiden osalta varhaisen kehitysvaiheen tasolta. siksi vauhti ei ole aivan yhtä rivakkaa kuin ensimmäisessä aallossa. alkuvaiheen aikajännettä on pidentänyt myös käsittelyä ja lainvoimaisuutta vuosia odottaneiden lupahakemusten ruuhka. Hankkeiden etenemisessä on paljon epävarmuuksia kuten malmin määrä ja laatu sekä teknologian kehitys. myös yritysten ja rahoittajien näkemys sääntely-ympäristöstä ja maailmanmarkkinahintojen liikkeistä pitkän kehitysvaiheen aikana voi hidastaa investointeja. alkuvaiheessa hankkeisiin tarvitaan pääomia kohtuullisia määriä, mutta jatkossa pääomatarve kasvaa roimasti. Toisen aallon odotetaan tuovan vähintään kolmen miljardin euron investoinnit, kun nykyisiin hankkeisiin on investoitu noin 1,3 miljardia. 6 si, että suuria pääomia hallitseville eläkeyhtiöille aloitusvaiheen hankkeiden suora rahoitus on joskus liian pientä toimintaa. Salkunhoitajien aika ei yksinkertaisesti riitä muutaman miljoonan euron hankkeiden hallinnointiin. Uusia yrityksiä alalle syntyy myös irtaantumisten kautta. Kansainväliset kaivosyhtiöt järjestelevät ajoittain omistuksiaan, sillä harvalla on voimavaroja hoitaa kaikkia menossa olevia kaivoshankkeita. Yhtiö saattaa Suomessakin irtautua kehityskelpoisesta hankkeesta tai kaivoksesta, joka ei täytä ison konsernin ydinprojektin kriteerejä. ”Olen odottanut jo jonkin aikaa, että tällaisia irtaantumisia alkaisi tulla. Sitä kautta saattaisi syntyä yrityksiä, jotka olisivat hyvin nopeasti listauskelpoisia myös Helsinkiin”, Mäkelä pohtii. pääomia TarviTaan Tällä hetkellä Teollisuussijoitus on mukana viidessä suomalaisessa kaivoshankkeessa yhteensä 36 miljoonan euron sijoituksilla. Kolmesta sijoituksesta Teollisuussijoitus on jo irtautunut. Pääomia tarvitaan myös jatkossa, sillä jo toteutuneen ja nähtävillä olevan kehityksen pohjalta voidaan vuosina 2011-2017 odottaa kymmenien miljoonien sijoituksia suomalaisiin kehitysvaiheen kaivoshankkeisiin. Lisäksi huomattavasti suurempia summia tarvitaan rakennusvaiheeseen. Teollisuussijoitus on tehnyt vuosittain kahdesta neljään sijoitusta, jotka ovat vaihdelleet 4-10 miljoonan euron välillä. Teollisuussijoituksen merkitys on kuitenkin numeroita suurempi, sillä se on mukana hankkeissa tärkeässä korkean riskin aloitus- ja kehitysvaiheissa. n Teollisuussijoitus 02/2011 J yväskylä joulukuussa 2004. Joukko sähkönmittaus- missä se on myynyt energiayhtiöille yli 800 000 sähkömittaria. teknologian ammattilaisia perustaa yrityksen. Joulun alla medialle lähtee lehdistötiedote, joka Tänä syksynä käydään kisaa Norjan 2,6 miljoonan on otsikoitu ”Aidonista vahva haastaja energianmit- sähkömittarin markkinoista. Euroopassa tarjolla on noin taukseen”. 25 miljardin euron arvoiset markkinat, mikä tarkoittaa Etäluettavien sähkömittareitten sekä niihin liit- arvolta 250 miljoonan mittarin tarvetta. ”Jos olemme riittävän nälkäisiä, haukkaamme noistyvien ohjelmistojen ja palvelujen tekijä Aidon syntyy tilanteeseen, jossa Euroopan energiamarkkinat ovat ta markkinoista viidenneksen ensi vuosikymmenellä”, vapautumassa. Lisäksi EU:lla on kovat ympäristöta- Chrons arvioi. voiteet. Kasvihuonekaasupäästöjä on kaikin keinoin Aidonin kilpailuvaltteja ovat asiakaslähtöinen toiminvähennettävä. Yksi keino on tehostaa sähköntuotannon tatapa ja omat innovaatiot. ja -kulutuksen hallintaa. Esimerkiksi siirtymällä älykkäi”Kehittämämme uudet teknologiat ja toimintamallit siin, etäluettaviin sähkömittareihin – EU:n päätöksellä, erottavat meidät suurista kansainvälisistä kilpailijoista, vuoteen 2013 mennessä. jotka ovat alkaneet kopioida meitä”, Chrons sanoo. Aidonin oivallukset markkinoiden muuttumisesta ja Sähkömittarien sijasta Chrons puhuu mieluummin näkemys liiketoimintansa poenergiapalvelulaitteista, joihin tentiaalista herättävät jo alkuvoidaan yhdistää useita erilaisia vaiheessa luottamusta rahoittatoimintoja. jissa. Suomen Teollisuussijoitus Aidon toimii verkostoperiottaa yrityksen sijoituskohteekaatteella. Yhtiön pääkonttorissa Jyväskylässä työskentelee 46 henseen vuonna 2004. kilöä, jotka vastaavat laitteiden Tätä nykyä Aidonin muita Älykäs sähköverkko tarkoittaa verkohjelmistoista ja tuotekehitykrahoittajia ovat pääomasijoittaja koja, joita täydennetään tietoliikensestä. Elektroniikan valmistus on Midinvest ja norjalainen 2VK neverkolla ja älykkäällä energiankäyulkoistettu partnereille Kiinaan, Invest, bisnesenkeli Alpo IkoViroon ja Liettuaan. tön seurannalla. Etäluettava, älykäs nen sekä henkilöstö, jolla on 42 energiamittari on tärkeä osa älykästä ”Ripeä kasvu merkitsee lisää prosenttia osakkeista. sähköverkkoa. työpaikkoja sekä yrityksellemme ”Aluksi muutama vuosi Hajautettu sähköntuotanto ja että verkostoillemme”, Chrons kului tuotekehityksen parissa. kysynnän vaihtelut edellyttävät toteaa. n Markkinaosuutemme alkoi kassähköverkoilta ja asiakkaiden vaa toden teolla vuonna 2007, kun saimme ensimmäiset suusähkönmittaukselta etäluettavuutta. Näin saadaan tietoa muun muassa ret tilaukset”, toimitusjohtaja sähköverkkojen hallinnan, vikapalveTimo Chrons kertoo. lun ja sähkömarkkinoiden toimivuuSiitä lähtien kasvu on ollut Aidonin kehittämillä den parantamiseen. ripeää. Reilun 30 miljoonan euteknologioilla riittää ron liikevaihtoon yltävä Aidon toimitusjohtaja Timo on markkinajohtaja Suomessa, Chronsin mukaan kopioijia. Äly valtaa sähköverkon Teollisuussijoitus 02/2011 7 Teksti: Olli Manninen Kuva: Susanna Kekkonen Komeetta ja KonKari yhdiStäVät VoimanSa Kasvuyritysten uusi aalto virkistää Suomen elinkeinoelämää ja kiinnostaa pääomasijoittajia. Verensokerimittareita valmistavan mendorin into ja taidot herättivät arvostetun bisnesenkelin, risto Siilasmaan, kiinnostuksen. Kristian Ranta (vas.) on nuoren yrittäjäpolven menestyjä, Risto Siilasmaa on jo urallaan ehtinyt hallitusammattilaisen rooliin. Voimien yhdistämisestä hyötyvät molemmat. 8 Teollisuussijoitus 02/2011 N uori sukupolvi perustaa Hän tunnustaa kuitenkin olleensa rohkeasti kansainvälivaikuttunut Kristian Rannan sinniksille markkinoille tähkyydestä. Nuori yrittäjä oli aktiivisesti tääviä kasvuyrityksiä, yhteydessä Siilasmaahan, antoi lisätietoa jotka luovat kansantaja vakuutti innostuneisuudellaan sekä loudelle elintärkeitä uusia työpaikkoja. Mendor julkisti kesäkuussa 8,1 miljoomyyntitaidoillaan. Yksi niistä, Mendor, syntyi käytännön nan euron venture Capital -rahoituskier”Mendorin liiketoiminnan tekee kiintarpeista. roksen, jonka avulla rahoitetaan yrityksen nostavaksi siihen liittyvä potentiaali. ” ”Halusimme tarjota diabeetikoille käkansainvälistä kasvua. Yrityksen tulevaisuuden lisäarvosta suuri osa perustuu verensokerimittarin tevän, helposti mukana kulkevan laitteen, johtavana sijoittajana toimii yrittäjä avulla kerättävään tietoon potilaista. jolla mitata verensokeri huomaamattoja enkelisijoittaja Risto Siilasmaa. muita masti”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja sijoittajia ovat hollantilainen life sciences Mendorin palvelun avulla syntyy aineisja perustajajäsen Kristian Ranta. partners, suomen Teollisuussijoitus oy, toa, jota voidaan jalostaa tutkimustyössä Taskukokoisen laitteenmittaustueläkevakuutusyhtiö ilmarinen ja yksityija potilaiden itsehoidossa. ”Sijoittamalla yritykseen pääsen tutuslokset puretaan web-sovellukseen, josta nen suomalainen sijoitusyritys Biothom. niitä voi seurata ja tulkita. Yksi laite Finnveran pääomasijoitusyhtiö veratumaan myös uuteen kiinnostavaan kasvukorvaa perinteiset mukana kulkevat venture osallistuu kierrokseen jo aiemmin yritykseen ja lääketeknologian toimialaan”, verensokerin mittauksessa käytettävät mukana olleena sijoittajana. Siilasmaa sanoo. tarvikkeet. Laite on kehitetty erityisesti diabeeKasvuyriTTäjyys nosTeessa tikoille, jotka tarvitsevat verensokerin säännöllistä mittaamista. Kasvuyrittäjät ovat kansantalouden sanMuotoilultaan ”verensokerimittareiden iPhoneksi” ristitty laite kareita luodessaan Suomen kipeästi kaipaamia uusia työpaikkoja. kerää kehuja käyttäjiltä. Tammikuussa 2011 myyntiin tullut mittari Rannan mukaan nuoret ovat innostuneet yrittäjyydestä. on saanut vauhdikkaan alun ja Mendorin tulevaisuus näyttää lu- Nuorten yrittäjien piirissä on hyvä meno päällä. Puhutaan paavalta. Yhtiö on solminut merkittäviä sopimuksia kansainvälisten ”Helsingin keväästä”, opiskelijoiden startup-huumasta, joka kumppaneiden kanssa ja edennyt jo Euroopan markkinoille. on tehnyt Helsingistä yhden kansainvälisesti kiinnostavimmista Verensokerin mittauksella on EU:ssa yli kahden miljardin eu- startup-keskuksista. ron ja globaalisti yli seitsemän miljardin euron markkinat, jotka ”Aalto-yliopisto on lyhyessä ajassa ehtinyt saada aikaan palkasvavat noin kymmenen prosenttia vuodessa. jon hyvää yrittäjyyden edistämiseksi. Mielestäni julkisuudessa pitäisi nostaa vielä vahvemmin esiin onnistuneita yrittäjiä. He ovat esikuvia, joihin on helpompaa samastua kuin pelkkiin HalliTus Kumppanina yrityksiin”, Ranta sanoo. Yrityksen perustaja Kristian Ranta on yrittäjävanhempien kasvatti. Myös Siilasmaa näkee uutta myönteistä virettä kasvuyritEnerginen, innostunut nuori yrittäjä perusti Mendorin neljän täjyyttä kohtaan. ”Asenne on muuttunut suotuisammaksi viime vuosina. On muun opiskelijakaverinsa kanssa vuonna 2005. ”Meillä jokaisella on hieman erilainen opiskelutausta, mikä tuo silti väärin kuvitella, että kaikki olisi jo saavutettu. Hyviä avaukyritykseen osaamista useasta eri näkökulmasta. Se on tärkeää, kun sia on tehty, mutta tarvitsemme lisää kannustavia esimerkkejä halutaan luoda uutta ja kyseenalaistaa vanha”, hän sanoo. kansainvälisesti menestyvistä kasvuyrityksistä.” Viisikolla on myös jalat maassa. Kasvuyritysten alkuvaiheen rahoituksen haasteisiin on ”Ymmärsimme aika pian, että meillä on paljon nuoruuden Siilasmaan mukaan onnistuttu luomaan viime aikoina hyviä intoa, mutta meiltä puuttuu bisneksen tajua. Siksi lähdimme ratkaisuja. Yhtenä onnistumisista hän mainitsee Vigo-kiihdytetsimään yrityksen hallitukseen arvostettua senioriteettia, jonka tämöohjelman. Sen avulla on kahdessa vuodessa perustettu avulla vahvistaa liiketoiminnan kehittämistä”, Ranta sanoo. kuusi yrityskiihdyttämöä. Niissä on kerätty rahaa 60 miljoonaa Lisää muskelia Mendorin toimintaan tuovat yhtiön hallituksessa euroa 40 yhtiöön. ”Kaksikolmasosaa rahasta on yksityistä ja siitä valtaosa kanistuvat liike-elämän vaikuttajat. Mukana ovat lääketeollisuuden tuntijat Olli Riikkala ja Matti Vaheri, hollantilaisen pääomasijoit- sainvälistä. Se on uskomaton saavutus”, Siilasmaa sanoo. tajan Life Science Partnersin partneri Anne Portwich, Finnveran Hän arvioi menestyksen perustuvan laadukkaisiin yritysportpääomasijoittaja Mikko-Jussi Suonenlahti sekä arvostettu bisnes- folioihin ja toiminnan fiksumpaan kohdentamiseen. Siilasmaa toivoo Suomeen lisää Vigon kaltaisia rahoitusratenkeli, kasvuyrittäjä ja hallitusammattilainen Risto Siilasmaa. Siilasmaa myöntää aluksi empineensä lähtöä mukaan Mendorin kaisuja kasvuyritysten toiminnan kehittämiseksi. Esimerkkinä hän mainitsee asymmetriset rahastot, joissa valtio ja yksityiset toimintaan. ”Olen tähän asti ollut mukana bisnesenkelinä ainoastaan ICT- sijoittaisivat varhaisen vaiheen yrityksiin erilaisin riskein. ”Se voisi aktivoida sijoitustoimintaan mukaan myös eläkealan yrityksissä. Olen halunnut keskittyä vain toimialaan, jonka rahastoja.” n hallitsen hyvin”, Siilasmaa kertoo. Teollisuussijoitus 02/2011 Kansainvälinen rahoituskierros 9 Kasvuyrityksen rahoitus kuntoon MultiTouchin toimitusjohtaja Petri Martikainen korostaa, että keksinnön kaupallistamisen ohella kasvuyrityksessä pitää kiinnittää paljon huomiota kasvun mahdollistavan rahoituksen järjestämiseen. ”multitouchin kaltainen laitteita myyvä yritys tarvitsee runsaasti käyttöpääomaa. Rahoitus on syytä laittaa kuntoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.” multitouch on saanut tekesiltä tuotekehitysrahaa sekä nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille tarkoitettua rahoitusta markkinoinnin ja muun liiketoiminnan kehittämiseen. toiminnan käynnistämisvaiheessa vuonna 2008 multitouchin osakkaaksi tuli perustajajäsenten ohella Finnveran aloitusrahasto Vera. elokuussa 2011 suomen teollisuussijoitus ja eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas osallistuivat yhtiön seuraavaan rahoituskierrokseen ja sijoittivat siihen yhteensä kaksi miljoonaa euroa. sijoitus kohdistuu nyt kasvun kiihdyttämiseen vahvistamalla yhtiön myynti- ja markkinointiresursseja sekä kansainvälisiä toimintoja. sijoituspäällikkö Juha Lehtola sanoo, että kyse on teollisuussijoituksen tyypillisestä pääomasijoituksesta kasvuvaiheen yritykseen. ”multitouch on lyhyessä ajassa luonut kansainväliset jakelukanavat ja lisännyt asiakkaidensa määrää. mahdollisuuksia kasvuun on jatkossakin runsaasti. samaan aikaan liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen edellyttää yhtiöltä lisäinvestointeja”, lehtola sanoo. Veritaksen sijoitusjohtaja Staffan Sevón huomauttaa, että multitouchin monikosketusnäyttö mullistaa tietojen ja kokemusten jaon. ”Yrityksen kansainvälinen menestystarina on vasta alkuvaiheessa, ja odotuksemme ovat korkealla”, hän sanoo . Petri martikaisen mukaan multitouch voi hankkia toimintansa kehittämiseen myös normaalia pankkirahoitusta. Yhtiön tulos on ollut voitollinen lähes toiminnan alusta lähtien, ja tase on hyvässä kunnossa. Viime vuonna liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa. multitouchin multitouchin monikosketusnäyttöjen suosio kasvaa maailmalla, sillä niistä löytyvät käyttäjien kaipaamat ominaisuudet ja hintakin on kohdallaan. Kosketusnäyttö koukuttaa teksti: Matti Remes Kuvat: MultiTouch K ansainvälisillä markkinoilla menestyvä tuote syntyy usein puolivahingossa. Näin kävi suomalaiselle tutkijaryhmälle, joka muutama vuotta sitten rakensi erääseen tapahtumaan videoprojektorilla seinälle heijastettavan kosketusnäytön. Hauskasta kehitelmästä YouTubeen laitettu video nostatti kyselyjen vyöryn: voisiko ryhmä tehdä vastaavia monikosketusnäyttöjä muillekin maksaville asiakkaille. Vielä varsin raakileasteella olevan innovaation kau- 10 pallistamiseksi perustettiin vuonna 2007 MultiTouch Oy. Sen suojissa jokaiselle asiakkaalle erikseen räätälöity hanke lähti kehittymään tuotteeksi, jota voitaisiin myydä suuremmassa mittakaavassa. Runsaan vuoden kehitystyön tuloksena syntyi laite, 46 tuuman monikosketusnäyttö, jota voi joustavasti käyttää useisiin eri tarkoituksiin. ”Siitä alkoi varsinainen vauhti”, MultiTouchin toimitusjohtaja Petri Martikainen kuvailee. Teollisuussijoitus 02/2011 alusta asti maailmalle Ylivoimainen osuus MultiTouchin asiakkuuksista on tullut alusta lähtien ulkomailta. Suomen osuus myynnistä on vain viitisen prosenttia. ”Laitteita on toimitettu nyt jo yli 40 maahan lähes 200 loppuasiakkaalle. Joukossa on telekommunikaatioalan yhtiöitä, kauppaketjuja, autonvalmistajia, museoita ja yliopistoja ”, Martikainen luettelee. Suomalaisyrityksen monikosketusnäytöt ovat ihastuttaneet kävijöitä muun muassa Shanghain maailmanTeollisuussijoitus 02/2011 » 11 näyttelyssä ja Geneven autonäyttelyssä sekä monissa suurissa taidemuseoissa ja kansallismuseoissa. Yrityksen tunnetuimpia referenssejä on Yhdysvaltain avaruusvirasto Nasa, jonka Space Center -vierailukeskuksessa Houstonissa kävijät voivat tutustua avaruuden valloitukseen MultiTouchin interaktiiviselta seinältä. KOsKetusNÄYttÖ taiPuu mONeKsi MultiTouchin ratkaisu taipuu moneen eri käyttötarkoitukseen. Siitä voidaan rakentaa suuria yhtenäisiä kuvapintoja seinälle tai pöytätasossa toimivia näyttöjä. Yrityksen kosketusnäyttöjen juju on, että niitä voivat käyttää samanaikaisesti useat käyttäjät. Tavanomaiset näytöt menevät sekaisin, jos niitä yrittää kosketella useampi ihminen. Laitteiden mukana toimitetaan MultiTouchin kehittämä ohjelmistoalusta. Sille asiakas voi rakentaa itse tai teettää haluamansa käyttöliittymän. ”Yksi vahvuuksistamme on, että käyttöliittymä ei ole sidottu mihinkään ohjelmistomaailmaan. Työssä voidaan käyttää yhtä hyvin Windows- kuin Linux-työkaluja.” isOista tOimiJOista VetOaPua Monikosketusnäyttöjen kysyntää maailmalla vauhdittaa se, että älypuhelimia ja iPadeja näpelöivät ihmiset ovat oppineet käyttämään kosketusnäyttöjä. Nopeasti kasvavat markkinat houkuttelevat useita laite- ja ohjelmistovalmistajia. Esimerkiksi Microsoft markkinoi globaalisti omaa ratkaisuaan monikosketusnäytöissä. Isot pelurit eivät Martikaista pelota, päinvastoin. ”On hyvä, että monikosketusnäytöistä ovat kiinnostuneet myös Microsoftin kaltaiset jätit. Ne pystyvät valtavilla resursseillaan tekemään asiaa tunnetuksi maailmalla. Kaikki eivät päädy ostamaan Microsoftin omiin ohjelmistoihin rajattuja tuotteita, vaan asiakkaat löytävät googlaamalla meidät.” usa:ssa Ja aasiassa NOPeiN KasVu Nopeimmin monikosketusnäyttöjen myynti kasvaa Yhdysvalloissa ja Aasiassa, joissa kuluttajat ovat ottaneet kosketusnäytöt omikseen Eurooppaa vikkelämmin. Yhdysvalloissa MultiTouchilla on myynnistä vastaava tytäryhtiö. Vastaavanlainen toimipiste on perusteilla Singaporeen, josta on tarkoitus hoitaa myynti ja markkinointi Aasiassa. Epävarma taloustilanne näkyy myös MultiTouchin toimialalla. Monikosketusnäytön ominaisuuksiin kuuluu, että siitä voi rakentaa suuria kokonaisuuksia, joita usea henkilö voi käyttää yhtäaikaa. Houston Space Centerissä, Yhdysvalloissa, MultiTouchin interaktiivinen seinä opastaa vierailijoita avaruuden saloihin. ”Haastavin tilanne on Euroopassa, jossa euroalueen ongelmien vatvominen hiljensi markkinat kesän jälkeen. Sen sijaan muilla alueilla voimakas kasvu jatkuu.” KumPPaNit ValittaVa HuOlella ”Liiketoimintamallimme perustuu tehokkaaseen verkostoitumiseen ja kumppaneiden huolelliseen valintaan.” MultiTouchilla on 25 omaa työntekijää. Liiketoimintamalli perustuu tehokkaaseen verkostoitumiseen ja kumppaneiden huolelliseen valintaan. Yritys vastaa itse kokonaisuuden hallinnasta, johtamisesta ja tuotekehityksestä. Laitteet teetetään ulkopuolisella sopimuskumppanilla Suomessa. Myynnistä vastaavat jälleenmyyjät, joiden verkostojen kautta loppuasiakkaat löytävät tarvittaessa myös tekijän haluamalleen käyttöliittymälle. ”Jälleenmyyjiä on löytynyt alan messuilla. Meillä on tietty prosessi, jonka mukaan jälleenmyyjät valitaan ja koulutetaan.” Martikainen on havainnut, että liiketoimintaa edistävien kumppanuuksien rakentaminen tahtoo olla suomalaisille yrityksille vaikeaa. Hän korostaa, että kumppaneiden on oltava luotettavia ja heiltä on myös vaadittava paljon. ”Näin syntyy yhteistyötä, joka vie liiketoimintaa eteenpäin.” itseluOttamusta Ja tulOKsia MultiTouchin tulevien vuosien tavoitteena on kasvaa kannattavasti 12 Teollisuussijoitus 02/2011 Teollisuussijoitus 02/2011 ja nousta näkyväksi peluriksi monikosketusnäyttöjen kansainvälisillä markkinoilla. Martikaisen menestysresepti on yksinkertainen. ”Teemme sellaisia tuotteita, joissa on käyttäjien tarvitsemat ominaisuudet ja hinta on sellainen, että asiakkailla on varaa niitä ostaa.” Paljon puhutussa asiakaslähtöisyydessä ei kuitenkaan kannata mennä liiallisuuksiin, Martikainen huomauttaa. ”Jos asiakkaan ehdoilla mennään liikaa, tuote voi latistua. Omat ratkaisut ja aitous tuovat menestystä. Kilpailijoista kannattaa ottaa mallia, mutta matkimisen sijaan on oleellista kehittää oman näköisiään tuotteita. ” Martikainen sanoo törmäävänsä Suomessa usein sellaiseen ajatteluun, ettei täällä osata eikä pystytä tekemään mitään isoa. ”Ainakin meillä itseluottamusta riittää. Ja tekemisen on oltava hauskaa, sillä se synnyttää lisää itseluottamusta ja tuloksia.” Martikaisen mielestä Suomessa on totuttu tekemään liiankin hyviä ja pitkälle hiottuja laitteita. Multi Touch ei tyytynyt pelkkään kehitystyöhön, vaan toi ensimmäiset tuotteet mahdollisimman nopeasti myyntiin. Uusi, entistä hiotumpi tuotesukupolvi tulee markkinoille loppuvuodesta. ”Uusien tuotteiden myötä pääsemme kiinni entistä suurempiin volyymeihin.” Martikainen uskoo, että merkittävä osa tulevasta kasvusta tulee oikeista kumppanuuksista. Yksi sellainen voisi löytyä koulutusalalta, jossa monikosketusnäyttöjen käytön uskotaan kasvavan nopeasti. Martikaisen mielestä suomalaisten opetusalan toimijoiden tulisi hyödyntää Suomen koulutusjärjestelmän erinomainen maine maailmalla ja tuotteistaa alan osaaminen vientituotteiksi ja -palveluiksi. ”Tämä edellyttää yhteistyötä ja ennen muuta vahvaa edelläkävijäyritystä, joka toimisi viennin veturina.” 13 ”p alveluyritys on sijoittajan kannalta kiinnostava, jos sen ympärille voi rakentaa suuren käyttäjäkunnan. Silloin yhteisölle voi kehittää myös kiinnostavia tuotteita”, sanoo Open Ocean Capital Oy:n pääosakkaisiin kuuluva Michael Monty Widenius. Jos yhteisö ja kaupallinen toiminta tukevat toisiaan ja kasvavat nopeasti, on suureen kansainväliseen menestykseen edellytykset. Resepti kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sen noudattaminen vaatii kokemusta. Suomen ehkä merkittävimmän it-menestyksen, MySQL:n isänä Wideniuksella kokemusta epäilemättä on. Siksi Widenius perusti kollegoineen varhaisen vaiheen pääomarahaston, joka sijoittaa ohjelmistoyrityksiin, jotka hyödyntävät suuria käyttäjäyhteisöjä. Vaikka Michael Widenius on tunnettu avoimen lähdekoodin puolestapuhuja, ei koodin avoimuus ole ehdoton edellytys sijoitukselle. Avoin koodi oli hyvin hyödyllistä vielä muutama vuosi sitten, kun käyttäjät ottivat ohjelmiston fyysisesti omalle koneelleen. Nyt useimmat uudet ohjelmistot ovat pilvipalvelussa, jolloin käyttäjien tarve muokata koodia omiin tarpeisiin vähenee. Avoimuus tarkoittaa muutakin kuin lähdekoodia. Kyse on siitä, että muun muassa suunnitelmat, ohjelmis- ton rajapinnat ja keskustelut ovat avoimia. Samoin avoin yritys itse kommunikoi aktiivisesti ja inspiroi käyttäjiä osallistumaan. ”Oikein hallittuna luodaan yhteisö, joka on aloittaville yrityksille valtava voimavara ja, jonka päälle voi rakentaa kansainvälistä nopeaa kasvua”, sanoo Open Ocean Capitalin toimitusjohtaja Patrik Backman. erityisen vahva toimialakokemus Mullistus vaatii pääoMia Internet on yritteliäiden innovaattorien kannalta mainio kanava siksi, että hyvät liikeideat voidaan käynnistää melko pienellä rahalla. Wideniuksen ja Backmanin eteen » open ocean Fund three on yrittäjävetoinen rahasto, jossa pääosakkailla on poikkeuksellisen vahva alan osaaminen. Pääosakkaista Monty Widenius, patrik Backman ja Ralf Wahlsten olivat mukana MySQL-yhtiössä, joka myytiin Sun Microsystemsille vuonna 2008 miljardilla dollarilla. Neljäs keskeinen henkilöomistaja on tom Henriksson, joka on toiminut pitkään Nokialla uusien liiketoimintojen johtotehtävissä sekä MySQL:n ensimmäisiin sijoittajiin kuuluneessa Holtron Venturessa. Pääosakkaat ovat mukana rahastossa yhteensä viiden miljoonan sijoituksella. Suomen Teollisuussijoitus on sijoittanut hankkeeseen viisi miljoonaa euroa sekä hallinnoimansa Kasvurahastojen Rahaston pääomia 10 miljoonaa euroa. Euroopan investointirahasto on kolmas suuri sijoittaja uudessa rahastossa. Lisäksi mukana on parikymmentä kotimaista yksityissijoittajaa. Jos aluillaan olevalla ohjelmistotuotteella tai internetpalvelulla on valmis käyttäjäyhteisö, on sillä usein myös hyödyntämättömiä bisnesmahdollisuuksia. silloin apuun voi tulla open ocean Fund. aavan Meren tällä puolen teksti: Risto Pennanen Kuvat: Susanna Kekkonen 14 Teollisuussijoitus 02/2011 Teollisuussijoitus 02/2011 15 Hyvät ideat tarvitsevat rahoituksen lisäksi reilua sparrausta, uskovat Open Ocean Capitalin Michael Widenius (vas.) ja Patrik Backman. tulee usein kiinnostavia palveluhankkeita, jotka ovat parin–kolmen hengen työn tuloksia. Pienistä lihaksista huolimatta palveluilla voi olla jo lupaavan kokoisia käyttäjämääriä. Idean voi todistaa pienillä voimilla, mutta jättimenestyksen tekeminen vaatii todennäköisesti kymmenien miljoonien eurojen pääoman. Rahaa kuluu sekä kehitystyöhön että markkinointiin. Kehitys ei tarkoita pelkästään alkuperäisen palvelun hiomista. Enemmänkin kyse on lisäpalveluista, jotka tekevät alkuperäisestä palveluideasta käyttäjän kannalta ylivoimaisen. Backman ottaa vertauskuvan kahvikauppiaasta, joka ottaa kahvin rinnalle valikoimaan keittimet, kupit ja muut kahvinjuojan tarpeet, joista muodostuu palvelukokonaisuus. ”Kehitystyöhön ja myyntihenkilöstön palkkoihin tarvitaan rahaa. Myyntivoimiin täytyy investoida aika paljon, ennen kuin toiminta pääsee vahvaan kasvuun.” Kaupallistaminen nielee paljon pääomia erityisesti siksi, että pääomasijoittajaa kiinnostavat hankkeet ovat kansainvälisiä. Yksittäinen yrittäjä voi tehdä hyvää liiketoimintaa kotimaisella palvelulla. Hän voi olla tyytyväinen, kun saa tuplattua miljoonan kahdeksi. ”Riskiraha hakeutuu kohteisiin, joissa on realistinen edellytys ainakin kymmenkertaistaa sijoitus”, Backman sanoo. TiuKKa Seula Kiinnostavia verkkopalveluideoita sikiää Euroopassa tiuhaan, mutta kansainvälisesti lupaavat menestysideat ovat harvassa. Open Ocean on käynyt läpi jo noin 180 mahdollista sijoituskohdetta uuden rahaston sulkemisen jälkeen. Näistä pari saattaa johtaa sijoitukseen tämän vuoden puolella. Monet muut kaipaavat apua tai aikaa ennen kuin ovat valmiita sijoituskohteeksi. Open Ocean Fund Three -rahastoon on kertynyt pääomaa 40 miljoonaa euroa, mutta tavoite on kasvattaa rahastoa vielä 20 miljoonalla. Nykyiset pääomat rahasto voi hajauttaa noin 15 kohteeseen. Rahoitusaskeleet etenevät niin, että ensimmäisellä 16 kierroksella yritykset saavat parista sadasta tuhannesta miljoonaan euroon. Toiselle kierrokselle valikoituvat yritykset saavat parin miljoonan euron lisäruiskeen ja kolmannelle kierrokselle nousevat kenties jopa kolme miljoonaa lisää Opean Oceanilta. Uusia rahoittajia tulee yleensä matkan aikana lisää. Wideniuksen ja Backmanin luotsaama täsmärahasto on erikoisuus myös siksi, että se sijoittaa ohjelmistoyrityksiin koko Euroopan laajuisesti. ”Alalla on näkemys, että ainoa tapa tehdä rahaa on muuttaa aikaisessa vaiheessa Yhdysvaltoihin. Me haluamme saada sijoittajat ymmärtämään, että tähän teollisuuteen ja yrittäjyyteen voi satsata myös Euroopassa”, Widenius sanoo. OSaamiSTa yriTTäJien TueKSi Opean Oceanin sijoitusalueena on koko Eurooppa. Suomalaisten kohteiden löytäminen on rahastolle tärkeää. Kotimaassa on kiinnostavia kohteita ja menestymisen edellytyksiä. ”Työ Suomessa on huomattavasti halvempaa kuin Piilaaksossa, mutta sijoittajan verotus menee väärään suuntaan. Verotuksen pitäisi olla lievempää, kun rahat sijoitetaan uudelleen ja tehdään hyvää Suomelle”, Widenius pohtii. Widenius ja Backman näkevät, että heidän arvokkain panoksensa yhtiöön ei aina ole raha, vaan osaaminen. Monet ehdokkaat ovatkin saaneet ilmaista konsultointia pidemmän ajan, vaikka sijoitusajatus on vasta kypsymässä. Tyypillisesti kehitystarpeet liittyvät näkökulman laajentamiseen. Liiketoimintaa kannattaa ajatella heti globaalina. Lisäksi monissa hankkeissa pitää olla enemmän asiakkaan näkökulmaa. ”Monet kehittävät ideoita omassa hiljaisuudessa, jopa samassa huoneessa istuen, vaikka pitäisi keskustella enemmän asiakkaiden kanssa ja kerätä heiltä informaatiota”, Backman kannustaa. Open Ocean pysyttelee pitkäjänteisessä tukiroolissa myös omistajana. Yhdysvalloissa monet rahastot vaativat heti alussa täyden kontrollin yrityksestä. ”Yrittäjinä näemme, että se on väärin. Me pysyttelemme vähemmistöomistajina ja huolehdimme, että yrittäjät ovat tyytyväisiä”, sanoo Widenius. n Teollisuussijoitus 02/2011 Vastuullisuus sijoitustoiminnassa Teollisuussijoitus on tänä vuonna määritellyt vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteensa ja liittynyt vastuullista sijoittamista edistävän FINSIFin jäseneksi. Miten FINSIF toimii, Teollisuussijoituksen sijoitusjohtaja Riitta Jääskeläinen? Millä tavoin sijoittajat reagoivat, jos sijoituskohteiden vastuullisuudessa on puutteita? FINSIF edistää vastuullista sijoittamista, joka ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat sijoituspäätöksiä tehtäessä ja varainhoidossa. Yhdistyksen jäseninä on suomalaisia institutionaalisia sijoittajia. Tämän vuoden keväällä Teollisuussijoituksen hallitus määritteli nämä periaatteet yhtiölle. Ensisijainen tavoite on saada yritykset muuttamaan epätyydyttäviä toimintatapoja käyttäen kannustimia, ei rangaistuksia. Pääsääntöisesti selvitetään ensin keskustelemalla, mitä on tällaisen toiminnan taustalla. Yleensä sijoituskohde ryhtyy korjaamaan toimintatapaansa, ja parhaimmillaan sijoittaja voi olla apuna omalla kokemuksellaan. Mikäli tilannetta ei haluta korjata ja sijoittaja kokee puutteen vakavaksi, sijoittaja usein ”äänestää jaloillaan” eli luopuu sijoituskohteesta. Miten Teollisuussijoituksen vastuullisuus sijoittajana ilmenee? Teollisuussijoitus edellyttää, että sen sijoituskohteet ottavat toiminnassaan huomioon yritysvastuuasiat. Tämä tarkoittaa, että yritykset toimivat vastuullisesti sosiaalisissa, ympäristöön vaikuttavissa sekä talouteen ja hallintoon liittyvissä asioissa. Teollisuussijoitus tukee parhaansa mukaan sijoituskohteitaan yritysvastuuasioiden hoitamisessa sekä siihen liittyvän tietoisuuden lisäämisessä. Mahdollisuus vaikuttaa eri osa-alueisiin vaihtelee paljon yrityskohtaisesti, sillä eri toimialojen ja eri maantieteellisillä alueilla toimivien yritysten kohdalla korostuvat eri asiat. Onko suomalainen sijoitustoiminta yleisesti vastuullista? Mielestäni suomalainen sijoittaja on aina toiminut vastuullisesti. Viimeaikainen kehitys on lisännyt vastuullisen sijoittamisen näkyvyyttä ja merkitystä. Yhä useampi sijoittaja on tiedostanut vastuullisen sijoitustoiminnan merkityksen, ja vahvistanut erikseen periaatteet, joita se noudattaa. Tämä näkyy myös FINSIF-yhdistyksen perustamisena sekä yhä uusien jäsenien liittymisenä yhdistykseen. Yhdistyksen jäsenten yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus on tällä hetkellä 565 miljardia euroa. Taitava sijoittaja reagoi ripeästi mahdollisuuksiin. Epäkohdat tulee kuitenkin sijoituskohteen arvioinnissa nostaa esiin ja puuttumiseen tulee olla nopeaa. n 17 teksti: Matti Remes kuvat: pohjolan Design-Talo Oy rakentamiseen on aiempaa vähemmän intoa. Toisaalta halutaan valita huoneratkaisut ja pintamateriaalit”, Design-Talon toimitusjohta ja Saku Sipola sanoo. vAlmiiksi pArempi tAlo kilpailijoita aktiivisempi tuotekehitys ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaavat ratkaisut ovat tehneet Design-talosta muuttovalmiiden pientalojen markkinajohtajan suomessa. A sukkaiden toiveiden mukaan muunneltu, muuttovalmis ja mahdollisimman vähän energiaa kuluttava koti. Tällaisista asioista unelmoi yhä useampi uuden omakotitalon hankkija. Pohjolan Design-Talo Oy:ssä asiakkaiden jatkuvasti muuttuvia ja kovenevia vaatimuksia kuunnellaan herkällä korvalla. Se on nostanut yrityksen markkinajohtajaksi muuttovalmiiden pientalojen suunnittelussa ja valmistamisessa Suomessa. ”Muuttovalmis talo on entistä useamman asiakkaan toive. Itse 18 Teollisuussijoitus 02/2011 AsiAkkAAlle AvAimet käteen Design-Talo Oy perustettiin vuonna 1989. Vuosituhannen vaihteessa yritys päätti keskittyä kokonaan muuttovalmiiden talojen tuotantoon. Talomallit suunnitellaan Oulunsalossa, seinäelementit valmistetaan tehdasolosuhteissa Nivalassa ja talot rakennetaan avaimet käteen -periaatteella valmiiksi työmaalla. Asiakkaan vastuulle jäävät perustusten teon ohella pihatyöt ja ulkomaalaus. Asiakaskohtaisen muuntelun mahdollistavat ratkaisut yritys otti käyttöön vuonna 2008. Seuraava virstanpylväs tuotekehityksessä olivat matalaenergiatalot, jotka tulivat myyntiin vuonna 2009. Tänä vuonna lanseerattiin passiivitalot, joissa on entistä parempi lämmöneristys, tiiviit rakenteet ja energiatehokas ilmanvaihto. Lämmitysenergian tarve on vain kolmannes normaalitaloon verrattuna. ”VTT myönsi meille heinäkuussa Suomen ensimmäisen muuttovalmiita passiivitaloja koskevan sertifikaatin. Talojen myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle.” Tulevaisuudessa kiristyviin rakennus- ja energiamääräyksiin varautuminen hyvissä ajoin on Sipolan mielestä keskeinen kilpailuvaltti. ”Muutoksiin kannattaa reagoida hyvissä ajoin – eikä vasta pakon edessä, kuten rakennusalalla on tyypillistä. Yritämme pysyä jatkossakin aidosti mukana alan kehityksessä.” kilpAiltu kAsvumArkkinA Kilpailu kiristyy joka tapauksessa myös muuttovalmiissa omakotitaloissa, Sipola arvioi. ”Suurimmilla talontekijöillä painopiste on ollut muualla. Nyt kaikki alan toimijat lisäävät kuitenkin osaamistaan tällä alueella. Toisaalta tarjonnan lisääntyminen kasvattaa myös kysyntää. Uskon, että markkina kasvaa Suomessa vielä jonkin aikaa.” Design-Talo on toistaiseksi keskittynyt kotimaan markkinoihin. Sipolan mukaan yrityksen toimintamalli on sellainen, että ulkomaille lähtö edellyttäisi huolellista etabloitumista kuhunkin toimimaahan. ”Myös kansainvälistymisen mahdollisuutta on syytä tutkia, sillä kasvun rajat tulevat jossakin vaiheessa vastaan Suomessa.” teollisuussijoitus osAkkAAksi Design-Talon osakkaita ovat CapMan Oyj ja yhtiön toimiva johto. Kesäkuussa Suomen Teollisuussijoitus tuli omistajaksi noin 16 prosentin osuudella. Sijoitusjohtaja Heikki Vesterinen Teollisuussijoituksesta sanoo, että kasvuhakuinen ja kannattava yhtiö on sijoituksena erittäin kiinnostava. "Muuttovalmiiden talojen kysyntä kasvaa vahvasti lähitulevaisuudessa yksityishenkilöiden varallisuuden kasvaessa sekä kiireen lisääntyessä. Yhä harvemmalla omakotitalosta haaveilevalla on aikaa ja osaamista rakentaa kotinsa itse”, hän toteaa. n epävArmuus vielä tAkA-AlAllA Design-Talon liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu ovat olleet viime vuosina toimialan nopeimpia. Kesä 2011 oli ennätysmäisen vilkas. Syksyn tilauskirjat näyttävät, että synkistä talousnäkymistä huolimatta pientalorakentaminen kiinnostaa edelleen suomalaisia. ”Viime kuukaudet ovat poikenneet selkeästi syksyn 2008 taantuman alusajoista. Tuolloin kiinnostus hiipui, mutta nyt suunta on ollut päinvastainen. Asuntolainojen korot ovat matalalla. Se helpottaa rakennusprojektin aloittamista”, Sipola sanoo. Tilastokeskuksen mukaan pientalojen uudisrakentamisen volyymi oli kesällä kasvussa, samoin rakennuslupien määrä. Pientaloteollisuudessa on kuitenkin ennakoitu talopakettien myynnin notkahtavan lähikuukausien aikana. ”Mahdollinen talouden alamäki rokottaisi erityisesti sellaisia talotoimittajia, joiden taloudellinen tilanne on heikko. Design-Talo on luokiteltu korkeimpaan luottoryhmään AAA.” Teollisuussijoitus 02/2011 kohta 3000 omaa kotia Toimiala: puurakenteisten, muuttovalmiiden omakotitalojen suunnittelu ja valmistus. Perustettu: 1989 Pääkonttori: oulunsalossa Liikevaihto 2010: 56,2 miljoonaa euroa Liikevoitto 2010: 12 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 175 Valmistuneet kodit 2011 loppuun mennessä: 3000 19 Nimitykset Kuvat: Kari Ylitalo, Wilma Hurskainen ja Juha Salminen Teollisuussijoitus vahvistaa suoraa sijoitustoimintaa Sijoitustoiminnan volyymin ja sijoitussalkkujen kasvaessa Teollisuussijoitus jakaa suoran sijoitustoimintansa kolmeen tiimiin. Muutos varmistaa sijoituskohteiden tehokkaan hallinnoinnin ja uusien sijoitushankkeitten aktiivisen toteuttamisen. Juuso Puolanne KTM Sijoitusjohtaja e, J Anne Riekki OTK, KTM Johtaja, Rahastosijoitukset A nne Riekki toimii Teollisuussijoituksen rahastotiimin vetäjänä 8.8.2011 alkaen. Hän sijaistaa tehtävässään Jouni Hakalaa, joka toimii nyt työ- ja elinkeinoministeriössä valtiosihteerinä. Riekki jatkaa johtoryhmän jäsenenä. Rahastotiimin vetäjänä Riekki vastaa suomalaisiin ja ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin tehtävistä sijoituksista. Riekki on työskennellyt Teollisuussijoituksessa sijoitusjohtajana ja sijoituspäällikkönä vuodesta 2007. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa EqvitecPartnersilla ja Euroopan investointirahastossa Luxemburgissa. 20 Jussi Hattula DI Johtaja, Kasvusijoitukset ja StartFund I Ky J ussi Hattula toimii Teollisuussijoituksen kasvusijoitustiimin vetäjänä ja johtoryhmän jäsenenä. Hattula vastaa Teollisuussijoituksen suorista sijoituksista kasvuvaiheen yrityksiin. Hän vastaa myös StartFund I Ky:n hallinnoinnista. Hattula on työskennellyt Teollisuussijoituksessa sijoitusjohtajana vuodesta 2008 ja sitä ennen sijoitusjohtajana EqviteqPartnersilla sekä teknologiajohtajana Soneralla Suomessa ja Yhdysvalloissa. Antti Kummu Kimmo Viertola KTM, CFA Johtaja, Yritysjärjestelyt KTM Johtaja, Rahoitusohjelmat A K ntti Kummu toimii Teollisuussijoi- tuksen yritysjärjestelytiimin vetäjänä ja johtoryhmän jäsenenä. Kummu vastaa Teollisuussijoituksen suorista sijoituksista yritysjärjestelyiden yhteydessä. Kummu on työskennellyt Teollisuussijoituksessa sijoitusjohtajana ja sijoituspäällikkönä vuodesta 2004. Ennen tätä Kummu on työskennellyt Finnverassa sekä yrittäjänä. Teollisuussijoitus 02/2011 immo Viertola toimii Teollisuussijoituksen rahoitusohjelmien vetäjänä. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat vakautuksen rahoitusohjelma, kaivosrahoitusohjelma sekä sijoitukset julkisesti noteerattuihin yhtiöihin. Viertola jatkaa johtoryhmän jäsenenä. Viertola on ollut Teollisuussijoituksen johtoryhmän jäsen vuodesta 1998. Hän on vastannut yhtiössä muun muassa yritysjärjestelysijoituksista. Ennen Teollisuussijoitusta hän on toiminut rahoitus- ja neuvonantajatehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Teollisuussijoitus 02/2011 Henri Grundstén TkT Johtaja, Uudet sijoitusmahdollisuudet ja innovaatioyhteistyö uuso Puolanne on nimitetty sijoitusjohtajaksi 5.9.2011 alkaen. Hänen tehtäväalueenaan Teollisuussijoituksessa on sijoituskohteiden analysointi, sijoitusesitysten valmistelu sekä kohdeyhtiöiden hallinnointi läheisessä yhteistyössä kohdeyhtiöiden, kanssasijoittajien ja muiden rahoittajien kanssa. Puolanteella on yli kahdeksan vuoden kokemus yrityskauppaprojekteista sekä liikkeenjohdon konsultoinnista hänen työskenneltyään aikaisemmin Ernst & Youngilla sekä Corporate Advisor Groupilla. H enri Grundstén on nimitetty johtajaksi vastuualueenaan uudet sijoitusmahdollisuudet, innovaatioyhteistyö ja kansainvälinen verkosto. Grundstén jatkaa johtoryhmän jäsenenä. Grundstén on ollut Teollisuussijoituksen palveluksessa vuodesta 2004 ja työskennellyt tiimin johtajana vastuualueenaan suorat sijoitukset kasvuyrityksiin. Ennen Teollisuussijoitusta Grundstén vastasi Tekesissä teknologialiiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä palveluista. 21 Suomen Teollisuussijoitus ja eläkevakuutusyhtiö Etera ovat merkinneet suunnatussa osakeannissa noin 25 prosentin osuuden IT- ja tietoliikenneratkaisuja yrityksille tarjoavan Academica Oy:n emoyhtiön osakekannasta. Yhtiön muina omistajina jatkavat suomalaiset yksityiset sijoittajat sekä yhtiön työntekijät. Viime vuosina Academica on panostanut erityisesti laitesaliliiketoimintaan ja palveluiden virtualisointiin rakentamalla Helsingin keskustaalueelle ekotehokkaita konesaleja. Konesalien palvelinten hukkalämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon lämmittämään helsinkiläisiä koteja. ”Academican ratkaisu energiatehokkaaseen tietotekniikan hyödyntämiseen on edistyksellinen. Sijoituksen avulla yhtiö pystyy vastaamaan kasvavaan asiakastarpeeseen”, sanoo sijoitusjohtaja Jussi Hattula Teollisuussijoituksesta. Kuva: Valmet Automotive Valmet Automotive hakee Uudenkaupunkiin noin 200 työntekijää loppuvuoden 2011 aikana. Tuotantohenkilöstön lisätarpeen taustalla on ennen kaikkea Fisker Karma -mallin tuotantomäärien nopea kasvu. Työpaikkoja on tarjolla autojen kokoonpanossa, maalaamossa ja logistiikkatoiminnoissa. Valmet Automotive rekrytoi jatkuvasti myös toimihenkilöitä. Osa tehtävistä liittyy tuotannon kehittämiseen, osa puolestaan yrityksen strategiaan, joka painottaa autoteollisuudelle tarjottavia suunnittelupalveluja, joiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Uudenkaupungin tehtaalla työskentelee 850 henkilöä. Holiday Club Saimaa avautuu 22 Suominen Yhtymä on ostanut Ahlstrom Oyj:ltä tämän Home and Personal -kuitukangasliiketoiminnan noin 170 miljoonalla eurolla. Kauppa rahoitetaan velkarahoituksella ja osakeannilla. Suomen Teollisuussijoitus on uutena osakkeenomistajana sitoutunut merkitsemään osakkeita yhdessä suurimpien nykyisten ja muiden uusien osakkeenomistajien kanssa, yhteensä noin 80 miljoonalla eurolla. Suomisen tuotantoyksiköt sijaitsevat Pohjois-Amerikassa, Italiassa, Espanjassa ja Brasiliassa. Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2010 oli 291 miljoonaa euroa ja liikevoitto 6,1 miljoonaa euroa. Yrityskauppa tekee Suominen Yhtymästä pyyhintäkuitukankaiden globaalin markkinajohtajan. Teollisuussijoitus 2/2011 Kuva: Pöyry Architects Oy Kuva: Beneq Suomalainen ympäristöteknologia on saanut tunnustusta maailmalla. Neljä suomalaista cleantech-yritystä on päässyt 30 finalistin joukkoon Later Stage Award -kilpailussa. Kilpailun järjestää maailman eturivin cleantech-klustereiden yhdistys Global Cleantech Cluster Association (GCCA). Suomella on finaalissa USA:n jälkeen toiseksi vahvin edustus. Valinnan kriteereinä olivat muun muassa liiketoimintamalli, markkina-asema, kannattavuus sekä kyky luoda ja vallata markkinaosuuksia. Suomalaisfinalistit ovat Akkuser Oy, Beneq Oy, Chempolis Ltd ja Moventas Oy. Näistä Beneq kuuluu Teollisuussijoituksen sijoitussalkkuun. ”Finalistien joukkoon pääsy on osoitus siitä, että yrityksen liiketoiminnassa on tehty oikeita ratkaisuja jo vuosia sitten”, kiteyttää Beneqin markkinointipäällikkö Joe Pimenoff. Teollisuussijoitukselle Suomisen osakkeita Kuva: Suominen Joustopakkaukset Oy Suomi vahvasti cleantech-finaalissa Lokakuussa avautuva Holiday Club Saimaa -kylpylähotelli ja lomakeskus on merkittävä työllistäjä matkailualalla. ”Paikallisten osaajien lisäksi työvoimaa on peräti 12 maasta. Saimaalle on palkattu 122 ihmistä, ja jatkossa tullaan palkkaamaan vielä 70–80 henkilöä lisää. Alihankintakumppanuudet moninkertaistavat kohteen työllistämisvaikutukset”, kertoo Holiday Clubin henkilöstöpäällikkö Merja Kolehmainen. Holiday Club Saimaalla on kolme, profiililtaan erilaista hotellia, elämyskylpylä, jääareena ja useita ravintoloita. Alueelle nousee lisäksi loma-asuntoja, 63 Villas-huoneistoa sekä 18-reikäinen golfkenttä. Holiday Club Saimaa -kylpylähotellihanke on alansa suurin Pohjoismaissa. Holiday Club Resorts Oy:n omistavat toimiva johto, työeläkevakuutusyhtiö Varma, Teollisuussijoitus ja ryhmä suomalaisia yksityissijoittajia. Teollisuussijoitus 2/2011 Kuva: Sanna Liimatainen Valmet Automotive työllistää lisää teoLLisUUssiJoitUs irtaUtUi Pekkaniska oy:stä Teollisuussijoituksen laina nostureita ja henkilönostimia vuokraavalle ja myyvälle Pekkaniska Oy:lle on kesällä 2011 maksettu kokonaisuudessaan takaisin. Teollisuussijoitus sijoitti alkuvuonna 2010 yhdessä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja yhtiön pääomistajan kanssa Pekkaniskaan yhteensä 14,5 miljoonaa euroa. Rahoitus oli tarkoitettu kasvattamaan ja kehittämään Pekkaniskan toimintoja Venäjällä ja Ukrainassa. Yhtiön kansainvälistyminen etenee suunnitelmien mukaan. Kuva: FEM Sijoitus ekotehokkaaseen Academicaan Kuva: Academica Oy Uutisia Levin kaivoskonferenssiin ennätysyLeisö Fennoskandian malminetsintä- ja kaivannaisteollisuuskonferenssi kokoaa marraskuun alussa Leville ennätyksellisen osanottajajoukon. Joka toinen vuosi järjestettävään tapahtumaan osallistuu tänä vuonna noin 900 henkeä 20 maasta. Näytteilleasettajia on liki 90. Näiden joukossa on useita Teollisuussijoituksen sijoituskohteina olevia kaivosalan yrityksiä. Konferenssin pääpuhujat tulevat Australiasta, Kanadasta ja Ruotsista. Konferenssin järjestävät kaivosalan keskeiset asiantuntijatahot Suomesta ja Ruotsista. Lisätietoja: fem.lappi.fi 23 ENTERPRISE FINLAND VENTURE FORUM January 26, 2012 | Espoo, Finland Showcasing the most promising growth companies in Finland. Enterprise Finland Venture Forum is back! The splendid premier of the new growth company event Enterprise Finland Venture Forum took place on January 2011 in Espoo. Focusing on showcasing the stars of the Finnish entrepreneurial community to a wide and respected audience of international and local investors, the first edition turned out to be a huge success – nearly 40 investors were linked with 25 entrepreneurs and some 150 pre-booked meetings were arranged during the day! Following the successful landing of the first Enterprise Finland Venture Forum, Finnish Industry Investment, Tekes and Finnvera in collaboration with Technopolis are proud to announce the second edition of the event that will be organized on January 26th 2012 at Technopolis Innopoli 2 in Otaniemi, Espoo, Finland. Enterprise Finland Venture Forum 2012 provides a proven platform for international and Finnish investors to meet with a hand-picked group of Finland’s most promising growth companies. The day starts with keynote speeches and company pitches that will be followed by pre-qualified, pre-scheduled one-to-one meetings and an evening networking reception in downtown Helsinki. During the first half of the year we’ve seen the rise of Venture Capital investments in Finnish growth companies. Despite the cheerful news the challenge is still there, and now it’s time to continue opening the doors even wider and creating stronger linkages between Finnish entrepreneurs, growth companies and the international investor community. Join us! Please visit the event website at www.efvf.fi for more information. Powered by:
