Robin Langenskiöldin Targa 35 on

Robin Langenskiöldin
Targa 35 on
Tehty toiveiden
mukaiseksi
Moni varmasti tyytyisi Targaan sellaisenaan,
mutta jo toista Targa kolmevitosta hankkiessaan
Robin Langenskiöld päätti tilata uuden
veneensä pienin muutoksin.
Pikkuparannuksia oli tullut mieleen
edellisen veneen käytön aikana.
TEKSTI
88
Kippari 6/2003
J A K U VAT
J U H A V I R TA N E N
+
Käyttäjän plussat
+
+
+
+
Ajettavuus
Merikelpoisuus
Vankkarakenteisuus
Helppokäyttöisyys
yksin ajaessa
–
Käyttäjän miinukset
– Asuttavuus
kompromissi
Targa 35 on Robin Langenskiöldin mukaan vene, jolla pääsee valokuvaamaan
ulkomeren maisemia melkein säässä kuin säässä.
왘
Kippari 6/2003
89
Targa 35
E
spoolainen Robin Langenskiöld on ollut meren ja veneiden kanssa pitkään tekemisissä. Hän pyöritti useita vuosia
Ranskassa yritystä, joka myi
ranskalaisille suomalaisia purjeveneitä.
Palattuaan Suomeen hän on
pikkuhiljaa vaihtanut purjeveneet moottoriveneisiin. Pääsyynä vaihtoon oli lähinnä Suomen
kesän lyhyys. Moottoriveneellä
veneilykautta voi venyttää molemmista päistään helpommin ja
miellyttävämmin. Purjeveneessä
on aina sään armoilla.
Kokonaan hän ei ole kuitenkaan purjeista luopunut. Silloin
tällöin hänet voi tavata vesillä
pienestä Laser-jollasta, jolla hän
pitää purjehdustaitonsa tallella.
Langenskiöldillä on nyt kokemusta kahdesta Targa 35 -veneestä. Ensimmäisellään hän
ajoi kolme vuotta, meripeninkulmia kertyi mittariin 14 000.
– Se oli sitä alkuintoa Ranskanvuosien jälkeen.
Niiden meripeninkulmien aikana tuli mieleen useita pikku juttuja, joilla hänen mielestään olisi
voinut parantaa veneen käyttömukavuutta. Kun veneen vaihtaminen tuli ajankohtaiseksi, Targan erinomainen peruskonsepti
mielessään hän kääntyi veistämön puoleen ja alkoi neuvotella
uudesta samanlaisesta veneestä ja haluamistaan muutoksista.
Ei prameilua vaan
käytännöllisyyttä
Ulkoisesti Langenskiöldin uusi
Targa 35 ei paljoa eroa hänen vanhastaTargastaan. Muutokset ovat
ehkä merkittäviä kokonaisuuden
kannalta mutta ulkoisesti pieniä.
Uudesta Targasta ei lähdetty
varustelemaan isolla rahalla mitään luksusvenettä, vaikka sellainen se monien mielestä varmasti on jo perusmuodossaan –
jos luksukseksi luokittelee veneen ominaisuudet ja laadun.
Muutenhan Targa on monien
90
Kippari 6/2003
Sisäohjaamossa on kaikki hyvin kipparin ulottuvilla, eikä varustelussa ole enää
pahemmin toivomisen varaa.
mielestä loppujen lopuksi melko
askeettinen ja asumisen kannalta jopa hiukan epäkäytännöllinen.
Langenskiöld halusi teettää
veneen, jolla myös yksin liikkuminen on helppoa. Yleensä tämän kokoluokan veneen käsittely ei välttämättä enää onnistu
pelkästään yhdeltä mieheltä –
tarvitaan siis joku kaveriksi, kun
esimerkiksi rantaudutaan.
– Muutosten lähtökohtana oli
parantaa tämän veneen käytännöllisyyttä entisestään. Vaikka
Targan laatutaso on korkea jo
alunperin, halusin viedä sitä vielä hiukan pitemmälle joiltakin
osin, Langenskiöld kertoo.
Targan peruskonsepti eli ohjaamon ympärikäveltävyys helpottaa jo sinänsä yksin veneilevän
toimia. Ohjaamosta pääsee nopeasti kannelle, joko eteen tai
taakse. Tässä tapauksessa myös
kahden koneen ja lisäksi keulapotkurin avulla veneen saa ohjattua ahtaisiinkin satamiin vaivatta.
Lisäksi rantautumista helpottaa keulaan asennettu vinssi, jota voi ohjata jalkapolkimilla. Iso
Targa on painava vene, joten pelkällä käsipelillä sitä ei saa vedet-
Yläohjaamo on varusteltu lähes sisäohjaamon tyyliin.
tyä köyttä kiskomalla laituriin, jos
tuuli sattuu sopivasti painamaan
vastaan tai sivusta.
Takana avotilan penkit ovat kiinteät. Yhden alle on kätketty iso
kylmäboksi ja toisen alla on suuri säilytystila. Sen ja avotilan takanurkassa olevan penkin sisään
on asennettu ankkuriliinoille rullat. Liinat saa vedettyä penkkien
etuseinissä olevista aukoista esille. Ajon aikana ne ovat siististi
poissa näkyvistä ja vastaavasti
tarvittaessa nopeasti saatavilla.
Järeää tekoa
– Sähkölaitteet ovat Targoissa
ihan laadukkaat jo alunperin,
mutta halusin tähän vielä vähän
järeämmät Mastervoltin järjestelmät, Langenskiöld kertoo.
Veneen sähköjärjestelmään
kytketty Power System Control
Panel kertoo kipparille koko ajan,
paljonko virtaa juuri silloin kuluu
ja paljonko sitä tuotetaan. Ledivalot kertovat sisäohjaamossa
ajavalle myös sen, onko joku paljon virtaa syövä hakuvalo jäänyt
päivällä vahingossa palamaan.
Järjestelmän myötä virran liiallisesta kulumisesta ja yhtäkkisestä loppumisesta ei tarvitse
kantaa huolta.
Ledejä löytyy tässä veneessä
myös muualta. Esimerkiksi pimeällä veneen sivukansia valaisevat hytin räystään alle asennetut ledivalot. Ne eivät vie paljon
virtaa, mutta lisäävät veneessä
liikkuvan turvallisuutta.
Mastervoltin generaattori varmistaa virran riittämisen satamissa. Akkuja on pitkä rivi. Käyttöakkuja on kaksi, samaten starttiakkuja. Lisäksi on pari akkua
muussa käytössä. Kaikki sulakkeet on myös siirretty paremmin
näkösälle.
– Generaattori käynnistyy
myös automaattisesti, mutta pi-
dän sitä yleensä
manuaaliasennossa ympäristösyistä.
Ei ole mukavaa herätä itse tai herättää
naapuriveneen ihmisiä keskellä yötä
itsekseen käynnistyvän generaattorin
jyrinään, Robin Langenskiöld huomauttaa.
Luonnollisesti veneeseen on rakennettu myös maasähköjärjestelmä.
Alkuperäistä järeämpää tekoa on
myös Langenskiöldin Targan yläohjaamon varustelukaari. Yläohjaamon penkkien takana kiertää tässä veneessä kaari lisäämässä ylhäällä istuvien turvallisuutta.
Yleensähän Targoissa sellaista ei
ole ollut.
Asuttava
kompromissi
Targa 35 on iso ja ulkotiloitaan
selkeä ja toimiva vene.
– Asuttavuus voisi olla oikeastaan ainoa pieni miinus, joka tulee mieleen. Itselläni ei ole kuitenkaan ongelmia sen suhteen
ollut.
Sisätilojen suhteen on jouduttu tekemään joitakin kompromisseja veneen walkaroundkonseptin takia. Pienemmissä
Targoissa se tulee esiin helpommin, mutta näin isossa veneessä
harvemmin.
Leveät sivukannet syövät vähän kajuuttojen leveydestä ja
makuukajuutoille on pitänyt etsiä
paikat ”kellarista”, mutta veneen
Tuulilasin yläreunaan on sijoitettu vasemmalle mm. veneen sähköjärjestelmän valvontapaneeli. Keskellä on joko kipparin tai navigaattorin suuntaan käännettävissä oleva Raymarinen päivänvalonäytöllä varustettu plotteri. Auringon häikäisy ei ole ongelma, kun vetää ikkunan eteen
suojakalvon. Ero tavallisen näkymän ja suodatetun välillä näkyy keskimmäisessä ruudussa.
monet muut hyvät ominaisuudet
korvaavat nämä pienet puutteet
moninkertaisesti. Sitä paitsi, kajuutat ovat täysin kelvolliset ja
riittävät venereissulla yöpymiseen.
Targan keskikajuutassa on ohjaamo, pentteri ja L-sohva. Salongin pöytä on keskellä hyttiä olevan tolpan ympärillä ja tarvittaessa nostettavissa ylös katonrajaan pois tieltä.
Apukuskin edessä on iso karttataso, jonka alta löytyy myös ve-
Nämä on jo esitelty
Artella 22
Barlit 30
Bayliner 2655 Ciera
Bella 8000
Bella 530 HT
Bella 685
Blauwe Hand Cruiser
Doppel 31
Doris-fiskari
Falcon 26
Family Cruiser
Finn-ess
Finnmaster 740 F
Finnspeed 700
Finnsport 650 AC
Finnsport 8500 Cruiser
Fjord Dolphin
Fjord 24 Weekender
Flipper 575 HT
Flipper 740
Flipper 760
Flipper 850
Flying Albatross 870
Getasnipan 23
Gruno 1050 FB
Jokker
Jurmo Cabin
Kala-Kalle 24
Kalossi
Kaunotar 27R
Kirri 27
KS 1030
Lovene 32
Marino 7100
Marino 8000
Marino 9000
Marino Rocca
Marsund
Matador 8000 XR
Matador 9000 CD FB
Minor 28
Ms Jutta
MS-900/90
Naviga 8S
Nidelv23
Nimbus 2600
Nordic 77
Nordic 800
Norppa 9 TK
Northsteel 34
Scand 27 Nordic
Sea-Bee Lady
Sea Ray 220 Sundancer
Sea Star Cruiser 7000
SeaStar 8000 C
Seiskari S-27
Seiskari S-23
Storö 34
Sunmar 870 C
Suvi 440
Targa 27
Targa 35
Telfa Cat 27
TG-6000 SportCruiser
Tiiskeri 771
Tristan 820
Uttern 6000 Cabin
Utö 31
Vator 17 HT
Vator 22
Wellcraft Antigua 26
Wikingboat 28
Yamarin 5800 Big Catch
Kippari 6/2003
1/02
10/02
7/98
3/94
7/95
3/96
5/94
7/00
4/98
7/94
1/95
3/99
8/96
1/01
4/94
6/98
4/01
6/97
3/98
5/99
8/93
2/99
5/96
7/01
9/99
4/02
2/98
8/97
6/00
5/98
8/01
6/02
3/02
8/99
6/95
9/02
10/01
3/01
2/95
5/03
8/02
6/01
8/95
3/03
5/97
3/95
6/99
5/00
6/94
9/01
2/03
8/98
2/94
2/02
3/97
1/94
7/97
5/01
6/96
7/02
4/96
6/03
1/98
8/94
1/96
2/96
7/96
1/97
1/00
2/01
3/00
5/02
4/00
91
왘
muttamaan radiota, kun haluaa
sammuttaa laitteen nukkumaan
mennessään. Riittää, kun punkasta suuntaa kaukosäätimen
peilin välityksellä kohti radiota.
Hyvää (t)yötä!
Lakattua pintaa
neen pentteri, liesi ja tiskiallas
taittuvine hanoineen.
Kaikissa vetolaatikoissa on
kunnolliset liukukiskot, joilla laatikot liukuvat kevyesti. Käyttömukavuutta lisää se, että laatikot
saa vedettyä kunnolla auki ilman,
että tarvitsee pelätä niiden putoavan paikoiltaan. Ne eivät myöskään pääse kolisemaan ajossa.
Hytin etuosasta laskeudutaan
muutama porras alas keulakajuuttaan, johon tulee hiukan
enemmän luonnonvaloa kuin tavallisessa Targassa, sillä Langenskiöld asennutti omaan veneeseensä kaksi lisäikkunaa.
Keulahytin poikki voi laittaa
tangon, johon voi ripustaa vaatteita, sadevaatteet, pelastusliivit
ja vaikka kelluntahaalarit helposti saataville. Tietysti vain silloin
kun keulahytillä ei ole muuta
käyttöä.
– Itse nukun yleensä takakajuutassa, mutta joskus kun on ulkomaalaisia vieraita mukana, niin
annan takakajuutan heille ja nu-
Targan tiikillä verhoilluilla
kansilla on mukava oleskella.
Keulaan saa myös pöydän.
Varusteille on penkkien alla
hyvin tilaa.
Vene on ulkoilmaihmisen
toivevene. Takana on iso avotila ja uimataso. Yläohjaamoon on helppo kiivetä.
Takana
penkkien sisältä löytyy
ankkuriliinat
siististi omilta rulliltaan.
Köysien sekamelskaa ei
sieltä löydy.
kun sitten itse keulassa, kippari
kertoo.
Takakajuutta on tilava ja vuoteessa pituus riittää pitkällekin
kipparille tai vieraalle. Veneen
vessa löytyy myös veneen takaosasta.
Takakajuuttaan johtavissa portaissa on pieni näppärä yksityiskohta. Nurkkaan on asennettu
pieni peili. Sijoituspaikka hiukan
ihmetyttää, mutta asia selviää
nopeasti kun kippari havainnollistaa peilin käyttötarkoituksen:
sen kautta voi ohjata kaukosäätimellä veneen stereoita.
Takakajuutasta ei siis tarvitse
kömpiä ylös ohjaamoon sam-
Haluatko kertoa
VENEESTÄSI?
쐽 Jatkamme erittäin suosittua Kokemuksia veneestäni -sarjaamme myös tulevaisuudessa. Mikäli sinulla
on vene, jota ei vielä ole esitelty, ja olet halukas kertomaan kokemuksistasi sen
kanssa, ota yhteyttä toimittaja Juha Virtaseen, puh.
(09) 156 66 236 tai sähköposti juha.virtanen@kuvalehdet.fi.
92
Kippari 6/2003
Moottorien huoltokohteet ovat helposti esillä, kun avaa
taka-avotilan luukut. Volvon KAD300 -moottoreista Langenskiöldillä on toistaiseksi vain hyviä kokemuksia.
Kaikki hytin puuosat on lakattu
6–7 kertaan. Jokainen osa lakattiin irrallaan ja vasta sitten sisustus koottiin ja asennettiin veneeseen. Hytin sisäkatossa käytettiin tavallista paksumpaa vaneria.
Se ei vedä mutkalle ruuvien kohdalla, kuten ohuemmalla vanerilla on taipumus tehdä.
Hytissä riittää seisomakorkeutta aivan perälle asti, sillä tässä veneessä yläohjaamoa on rakennettu hiukan korkeammalle,
jotta se ei vie tilaa salongista. Ulkoa eroa tavalliseen Targaan ei
juuri huomaa, ellei kaksi samanlaista mallia satu satamaan vierekkäin. Ja silloinkin varmasti aika harva kiinnittää asiaan huomiota.
– Portaiden askelmissa on kumilistat estämässä liukastumiselta. Se kopioitiin eräästä ruotsalaisveneestä, omistaja paljastaa.
Moni hyvä idea onkin jo keksitty. Pitää vain löytää ne ja sitten
soveltaa omaan veneeseensä.
Messuilla siis kannattaa käydä
tutkimassa veneitä tarkkaan,
vaikka ei olisikaan ostoaikeissa.
Alas laskettavien säleverhojen
ansiosta Targan matkustamossa
voi istua suojassa liialliselta auringonpaisteelta tai uteliaiden
katseilta. Tuulilasien eteen voi
vetää myös kalvomaiset verhot,
jotka poistavat merellä häiritseviä heijastuksia.
- Vaaleat verhot eivät pimennä
liikaa, mutta antavat näkösuojaa
ja ne ovat toimineet ihan hyvin,
Langenskiöld kertoo.
Veneellä liikutaan paljon myös
kylmien kelien aikaan keväällä ja
syksyllä. Sitä ajatellen lämmitystäkin on mietitty.
- Lämmityskanavien ulostulot
on vedetty alas jalkojen tasalle,
jolloin lämmin ilma nousee ylös
ja jakautuu tasaisemmin kajuuttoihin, Langenskiöld kuvaa.
Veneessä olevien palelemista
torjutaan viiden kilowatin tehoisella dieselkäyttöisellä puhallinlämmittimellä.
Kokemuksia
Targa 35
veneestäni
Langenskiöldin Targa 35 ei ulkoisesti juuri eroa tavallisesta Targasta, vaikka siihen on tehty
kaikenlaisia pieniä muutoksia omistajansa toiveiden mukaisesti.
Merten maasturi
쐽 Targat nykyisin valmistava Oy
Botnia Marin Ab perustettiin
vuonna 1976. Tuotanto alkoi seuraavana vuonna ja silloin päätuotteena oli vielä H-vene. Näitä
purjeveneitä on tehty jo vähintäänkin tuhat kappaletta.
Muidenkin purjevenemallien
lisäksi tuotannossa oli moottorivene Botnia 23. Se oli uppoumarunkoinen, hieman yli seitsenmetrinen retkivene, joita valmistettiin 1990-luvun alkuun saakka
useita satoja.
Nykyisin veistämö tunnetaan
parhaiten jo lähes legendan maineen saaneista Targoistaan. Ensimmäinen malli oli Targa 25 BM,
jonka oikeudet veistämö osti
1984 jämijärveläiseltä Targa
Yachts Oy:ltä.
Targa 25 oli ollut tuotannossa
jo vuodesta 1981 lähtien. Silloin
tekijänä oli Himangalla toiminut
Targa Oy, jonka venemalleja olivat myös Targa 460 ja Targa 625.
Pienempi oli 4,5 metrin pituinen
pulpettivene ja isompi uppoumarunkoinen avofiskari. Targa
25:n tekijäksi vaihtui paria vuotta
myöhemmin Targa Yachts.
Kyseiset kaksi yritystä tekivät
Targan nimellä myös isoja purjeveneitä, joiden suunnittelusta
vastasi Hans Groop.
Targa 25:n siirryttyä Botnia
Marinen haltuun alkoi samalla
suunnittelu uudesta mallista. Se
oli Targa 29, joka saatiin markkinoille 1989. Vuonna -92 tulivat
Targa 23 ja 27 ja paria vuotta
myöhemmin Targa 25 MK II.
Kolmekolmonen tehtiin -95 ja
Targa 30/31 pari vuotta myöhemmin. Vuosi 1998 toi ison 37mallin.
Kun 1990-luvun alkuvuosien
lamasta alettiin selvitä, oli aika
tuoda uusia malleja nopeammin
markkinoille. Targan oma suunnittelutiimi pisti ajatuksensa paperille ja lopputuloksena oli tässä Kokemuksia veneestäni -sarjan jutussa päätähtenä oleva Targa 35. Tai oikeammin siis sen
edeltäjä, sillä tämän jutun päätähtihän on alkuperäisestä hieman muunneltu versio.
Kolmevitonen esiteltiin vuonna 1999 ja veneen hinta oli silloin
reilut 1,3 miljoonaa markkaa. Nykyinen 267 000 euroa näyttää
numeroina siedettävämmältä –
markoissa ilmaistuna sekin on
kuitenkin melkoinen eli lähes 1,6
miljoonaa markkaa. Ja sen jälkeenhän alkaa vasta veneen varustelu.
Mutta jos siihen on mahdollisuuksia, rahalla saa erinomaisen
veneen.
Kolmevitosen markkinoille tulon jälkeen on jo esitelty myös 31
MK II ja tämän vuoden uutuus-
malli Targa 27.1, josta on ollut
esittely Kipparin numerossa
3/2003.
Targaa markkinoidaan mielellään merten maasturina. Sen ominaisuudet varmasti antavatkin oikeutuksen tuohon ilmaisuun. Veneellä ei tarvitse kavahtaa pahempaakaan ja röykkyistä keliä.
Todennäköisesti juuri siksi sitä on
hankittu paljon myös viranomaiskäyttöön ympäri maailmaa.
Maasturiksi nimittäminen antaa toisaalta veneestä hieman
yksipuolisen kuvan. Viimeistelyltään ja laadultaan nämä veneet
menevät reippaasti ohi monista
kuivalla maalla möyrivistä maastureista. 쏔
Tekniset tiedot
Lujitemuovinen kolmekajuuttainen matka-/monikäyttövene
Pituus 11,3 m
Leveys 3,5 m
Syväys 0,9 m
Paino n. 7 200 kg
Polttoainesäiliö 980 l
Moottorisuositus
460–600 hv (2 moottoria)
Huippunopeus
33–38 solmua
Matkanopeus n. 30 solmua
(2x230 hv moottoreilla)
Makuusijoja 5 (2+1 takana,
2 keulassa)
CE-kategoria B (avomeri)
Vakiovarusteet mm. 2 x
285 hv Volvo KAD300 -sisäperämoottorit, yläohjaamo,
uimataso ja tikkaat, pentterissä kaksiliekkinen keitin ja
makea vesi, takakajuutan
yhteydessä wc ja suihku
Lisävarusteet ostajan
toiveiden mukaisesti
Valmistaja
Oy Botnia Marin Ab,
PL 9, 66101 Maalahti.
Puh. (06) 211 2200,
fax (06) 365 1551.
Internet: www.targa.fi.
Sähköposti: info@targa.fi.
Päämyyjä
Derek Breitenstein,
puh. 0400 401 401. Internet:
www.breitenstein.fi,
sähköposti derek@iki.fi.
Kippari 6/2003
93
왘
Takakajuutassa on kahden hengen pitkä vuode.
Apukipparin vieressä on laatikosto, johon on tehty
paikat juomalaseille ja virvoitusjuomapulloille.
Targa 35
Kipparille mieleinen
Keskihytin sivuovet helpottavat
kipparin siirtymistä nopeasti
kannelle joko kiinnittämään itse
vene laituriin tai auttamaan muita siinä puuhassa. Ajoasento
löytyy joko istuvalle tai seisovalle kuskille helposti näppärästi
säädettävissä olevan ohjauspisteen avulla.
Targan ohjaamossa kipparin
ulottuvilla on kaikki tarpeellinen.
Navigointilaitteiden sijoittelu on
onnistunut ja veneen kipparille
mieleinen.
Navigointilaitteisto on varsin
monipuolinen sekä sisä- että yläohjaamossa. Kaiku ja karttaplotterit ja tutkaplotteri helpottamassa kippari pysymistä reitillä.
– Yhdistelmä antaa todellisen
sijainnin määrätyissä olosuhteissa erittäin varmasti. Pimeässäkin
voi ajaa turvallisesti hyvää vauhtia ilman pelkoa väylältä eksymisestä, kippari kertoo kokemuksistaan.
– Pitää vaan muistaa silloin tähystää tarkasti muita kulkijoita,
hän lisää.
Yhteydenpito tapahtuu Raytheonin VHF-puhelimella ja rannikon tuntumassahan myös kännykkä tietysti pelaa.
Kaikkiin keleihin
Targa 35 on Langenskiöldin mielestä kaikkien kelien vene. Kertaakaan ei ole esimerkiksi niin
isoa aaltoa vielä tullut vastaan,
että se olisi päässyt keulakannelle. Ajo-ominaisuudet ovat Targoissa monien muidenkin mielestä lähes täydelliset ja mitä
isommista malleista on kyse, sitä paremmat ne vain ovat.
– Yläohjaamossa keinuminen
tietysti tuntuu isossa aallokossa,
kun istutaan niin korkealla, mutta muuten vene on erittäin vakaa.
Tuulisuojat on kuitenkin rakennettu niin hyviksi, ettei viima häiritse pahasti.
Kaksi Volvo KAD300 -moottoria
antavat veneelle 34–35 solmun
huippunopeuden. Langenskiöld
kertoo parhaan marssivauhdin
olevan 28–29 solmun lukemissa.
Pentteri on apukipparin edessä vasemman sivuoven vieressä.
Keulakajuutta on yleensä varusteiden säilytyspaikka,
mutta tilaa on toki yöpymiseenkin.
Lisäikkunat tuovat valoa keulakajuuttaan.
94
Kippari 6/2003
– Näistä koneista on tullut paremmat kokemukset kuin entisen veneen KAD-neljänelosista.
Olen kuullut, että joku olisi halunnut kolmekin konetta, mutta
mielestäni veistämön on osattava sanoa ei. Tätä venettä on turha yrittää saada kulkemaan yli
omien rajojensa. Jos vauhtia haluaa enemmän, on valittava joku
muu vene, joka on tehty juuri sitä varten, Langenskiöld toteaa.
Meriturvallisuus
tärkeää
Turvallisuus vesillä on Robin Langenskiöldille tärkeää. Hän ihmettelee sitä, ettei suomalaisissa veneissä, isoissakaan, näe esimerkiksi pelastuslauttoja kannella.
Kalliin veneen kokonaiskustannuksissa pelastuslautta on enää
hyvin pieni lisä.
– Tässä veneessä sellainen on.
Pidän sitä erittäin tärkeänä lisävarusteena, jos liikkuu keväällä
tai syksyllä paljon merellä. Mitä
vaan voi sattua. Vesi on kylmää
eikä apu tule välttämättä kovin
nopeasti, hän painottaa.
Toinen tärkeä turvallisuuteen
vaikuttava asia hänen mielestään
on veneeseen tutustuminen. Valitettavan usein merellä tapaa ilmeisesti hyvään tuuriinsa luottavia ihmisiä, jotka eivät tiedä veneestään yhtään mitään.
– Vaikka antaisikin jonkun
muun huoltaa veneensä, niin kyllä jokaisen veneilijän pitää käyttää aikaa siihen, että opettelee
tuntemaan oman veneensä. Miten se on rakennettu, miten sen
eri laitteet toimivat, mitkä sen
ominaisuudet ovat ja miten se
käyttäytyy merellä, hän opastaa.
Valokuvausta harrastava kippari halusi veneen, jolla voi liikkua myös ulkosaaristossa turvallisesti yksin, kelissä
kuin kelissä ja myös
varsinaisen veneilysesongin ulkopuolella
keväällä ja syksyllä.
Sen hän on ilmeisesti
saanutkin.
Kun veneen käyttäjän omat ideat ja toiveet yhdistetään laadustaan tunnetun veistämön
ammattitaitoon, ja veneen tilaajan
taloudelliset resurssit
mahdollistavat hankkeen, saadaan aikaiseksi ainakin jotain
erinomaista – jos ei
ihan täydellistä. 쏔