Jännitetyöt SFS 6002 2.painos mukaan

 Martti Hallamäki
Sivu 1/14
15.8.2013
Jännitetyöt SFS 6002 2.painos mukaan
Yleistä
Jännitetyö
Jännitetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti ja ennalta suunnitellusti
koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä
työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.
Jännitetyössä noudatetaan kohteen mukaisia jännitetyöohjeita. Tällaisia töitä ovat esim.
huoltotyöhön liittyvä komponenttien vaihto, liitännän teko ja irrotus.
Jännitetyöstä päättäminen
Päätöksen jännitetyön tekemisestä tekee sähköalan ammattihenkilö, joka toimii työnantajana
tai työnantajan sijaisena (”pomo”), tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja. Voidaan myös
käyttää menettelyä, jossa jatkuvasti pienjännitteellä tehtävissä perustason jännitetöissä
työnjohtaja tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja päättää jännitetyön tekemisen yleisistä
edellytyksistä yksityiskohtaisilla pysyväismääräyksillä, ja työnaikaisen sähköturvallisuuden
valvoja päättää yksittäisen jännitetyön aloittamisesta.
Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide
Jännitteistä osaa voidaan koskettaa myös käyttötoimenpiteissä ja toiminnan tarkistamisessa tai
vaihtotöissä esim. mittauksessa, jännitteen koettamisessa sulakkeen vaihdossa tai riviliittimen
kiristämisessä tai voidaan joutua lähelle jännitteistä osaa esim. releiden kuittauksessa tai
työskentelysuojien asentamisessa. Näitä toimenpiteitä ei pidetä standardissa tarkoitettuina
jännitetöinä, vaan jännitteiseen osaan kohdistuvina toimenpiteinä. Tarvittaessa on kuitenkin
käytettävä jännitetyön menettelyjä. Jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä, joissa ei tarvita
jännitetyöohjeita, ovat ammattihenkilön tekemät pienoisjännitteellä tehtävät työt. Mittauksissa ja
testauksissa ja vaihtotöissä noudatetaan standardin mukaisia menettelyjä.
Jännitetyö ja jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide on siis tarkoituksellinen ja etukäteen
suunniteltu toimenpide, jossa turvallisuus varmistetaan käyttämällä tähän työhön tarkoitettuja
työ- ja suojavälineitä sekä menetelmiä.
Tahaton jännitteisen osan koskettaminen tai jännitetyöalueelle joutuminen ei ole jännitetyötä
vaan taitamatonta toimintaa.
Korkeintaan 1 kV jännitteellä taulukossa esitettyä jännitetyöetäisyyttä 0,2 m pitää käyttää
sellaisissa kohteissa, joissa on laajoja paljaita jännitteisiä osia, esim. kun työskennellään
täysin kosketussuojaamattomissa kohteissa kuten paljaissa kiskoissa.
Etäisyyttä voidaan pienentää 0,05 m:iin, jos jännitteinen osa on kotelon sisällä tai kooltaan
pieni, ja se on suojattu esim. horjahtamisesta johtuvalta koskettamiselta. Jos tällaisessa
laitteistossa työskennellään alle 0,2 m etäisyydellä jännitteisestä osasta, pitää käyttää
jännitetyökaluja tai muita jännitteisen osan koskettamiseen tarkoitettuja välineitä, esim.
mittalaitteita tai sulakkeenvaihtokahvaa. Tarvittaessa käytetään myös henkilönsuojaimia.
Jos pienjänniteasennuksissa, esim. jakokeskuksen sisällä kaikki jännitteiset osat on suojattu
IPXXB mukaisesti, varsinaista jännitetyöalueen ulkorajan mittaa ei ole, mutta tehtäessä
jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä tai jännitetöitä, pitää noudattaa niitä koskevia
vaatimuksia.
 Martti Hallamäki
Sivu 2/14
Taulukko Y.1 Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat
Nimellisjännite
UN kV
Jännitetyöalueen
ulkorajan mitta1
DL1 m
1
3
6
10
20
30
45
110
220
400
0,2 (0,05)
0,22
0,25
0,35
0,4
0,56
0,63
1,0
1,6
2,5
( 0,3) MH
(0,3) MH
(0,4) MH
(0,4) MH
(0,6) MH
(0,7) MH
Jännitetyöalueen
ulkorajan mitta
ilmajohdoilla2
DL2 m
0,5
1,5 (1,0)
1,5 (1,0)
1,5 (1,0)
1,5 (1,0)
1,5 (1,0)
1,5 (1,0)
1,5 (1,2)
2,0
3,5
1
Jännitetyöalueen ulkorajan mitan pienentäminen pienjännitteellä, ks. edellä oleva
teksti
2
Ilmajohdoilla suluissa oleva arvo tarkoittaa etäisyyttä suoraan jännitteisen osan
alapuolella.
3 – 45 kV suluissa olevat MH merkityt arvot ovat monisteen tekijän mielipide!
EI VARSINAISTA JT-ALUETTA
JT-ALUE 0,2 M TAI ENEMMÄN
15.8.2013
 Martti Hallamäki
Sivu 3/14
15.8.2013
Vaadittuun jännitetyöalueen mittaan vaikuttaa jännitteestä riippuva sähköinen etäisyys sekä
työskentelytavoista, työkohteen sijainnista, laitteiston rakenteesta ja vastaavista seikoista riippuva
ergonominen osatekijä.
Sähköinen etäisyys tarkoittaa pienintä etäisyyttä, joka kullakin jännitteellä ei aiheuta valokaarta
maadoitetun työkalun ja jännitteisen osan välillä. Sähköisen etäisyyden määrittelyssä on huomioitu
erilaiset ilmastolliset olosuhteet, joten siinä on kohtuullinen varmuuskerroin.
Ergonominen osatekijä pyrkii ottamaan huomioon seuraavat tekijät:
- työtekijöiden tarkoituksettomat liikkeet työtä suorittaessaan
- vaikeuden arvioida vaadittua etäisyyttä, varsinkin suurilla etäisyyksillä, kuten
suurjännitteillä
- vaikeuden arvioida pieniä etäisyyksiä, kuten pienillä jännitteillä
- vahingossa tapahtuvat johtavien esineiden liikkeet
Jännitetyöalue on sähköisen etäisyyden ja ergonomisen osatekijän summa.
Koulutus ja pätevyys
Jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä vain ammattihenkilö, jolla on
erikoiskoulutus jännitetyöhön.
Jännitetyön teoriakoulutuksen on käsitettävä vähintään jännitetyön perusperiaatteet ja
kysymykseen tulevat yksityiskohtaiset työohjeet. Teoriakoulutuksen sisältö ja kesto voidaan
määritellä ottaen huomioon koulutettavien peruskoulutuksen taso ja viimeksi suoritetun yleisen
sähkötyöturvallisuuskoulutuksen ajankohta.
Jännitetyökoulutukseen pitää kuulua myös käytännön harjoittelu. Pienjännitteellä tärkeintä on
perehtyä jännitetyökäsineiden ja –kasvosuojuksen vaikutukseen työntekoon ja ohjeiden
noudattamiseen Jokaisen koulutettavan on tehtävä sen tyyppisiä käytännön olosuhteita vastaavia
harjoitustöitä, jollaisten jännitetöiden taito hänen on tarkoitus saavuttaa. Harjoittelu voidaan tehdä
myös työvaiheittain. Yhdistämällä eri työvaiheita voidaan samalla koulutuksella valmistautua
useiden yksityiskohtaisten työohjeiden mukaisiin töihin.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota myös niiden paljaana olevien jännitteisten osien
eristämiseen tai peittämiseen, jotka ovat työn kohteena olevan osan läheisyydessä, niin ettei esim.
jännitetyövälineiden eristämättömien metalliosien koskettaminen tai välineiden putoaminen pääse
aiheuttamaan oikosulkua tai maasulkua.
Koulutuksesta on annettava todistus, jossa kerrotaan minkä lajin jännitetöihin koulutus antaa
pätevyyden. Annettavassa todistuksessa pitää ilmetä koulutuksen sisältö ja mihin töihin koulutus on
kohdennettu. Todistus voidaan antaa myös korttimuodossa.
Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen
Työnantajalla pitää olla tiedot työntekijöiden saamasta jännitetyökoulutuksesta ja sen
soveltamisalasta.
 Martti Hallamäki
Sivu 4/14
15.8.2013
Henkilöstön koulutuksen ajan tasalla oleminen ja soveltuvuus nykyisiin työtehtäviin suositellaan
tarkistettavaksi vuosittain, ellei ole syytä tarkistaa sitä useammin, esim. henkilöstövaihdosten
yhteydessä.
Jännitetyökoulutus pitää kerrata siten, että kertauskoulutusten väli on enintään viisi vuotta.
Jos henkilö ei ole tehnyt jännitetöitä kolmen vuoden aikana, jännitetyökoulutus pitää kerrata
ennen kuin jännitetöiden tekeminen aloitetaan.
Työmenetelmät
Eristävien käsineiden menetelmässä työn suorittajan kädet on suojattu sähköisesti eristävillä
käsineillä. Suomessa ei ole tarkoitus suojakäsineillä kosketa suoraan paljaisiin jännitteisiin
kohteisiin, vaan aina käytetään myös työkaluja. Jännitteen ja työtä suorittavan henkilön sekä
jännitteen ja samanaikaisesti JT-työkalulla kosketeltavissa olevan maadoitetun osan välissä on
oltava kaksi eristettä (tuplaturva). Suomessa tehdään tällä menetelmällä jännitetöitä vain
nimellisarvoltaan enintään 1000 Vac järjestelmissä. Tämä on yleisin Suomessa käytettävä
jännitetyömenetelmä.
Sauvamenetelmä, riittävän pitkillä eristävillä sauvoilla ja niihin kiinnitetyillä työkaluilla
suoritetaan työ noudattaen riittävää turvaetäisyyttä.
Tällä menetelmällä Suomessa tehdään paljon jännitetöitä 20 kV suurjännitteillä.
Jännitetyöt kohteen potentiaalissa ovat Suomessa erittäin harvinaisia, niitä tehdään rajoitetusti
vain Helsingin raitiovaunujen rataverkossa. Maailmalla jännitetöitä kohteen potentiaalissa tehdään
erityisesti suurjännitejakeluverkoissa. Työskentely kohteen potentiaalissa vaatii mm.
erikoisvaatetuksen, erikoistyökalujen ja -laitteiden käyttöä.
Ympäristöolosuhteet
Ympäristöolosuhteet on kaikissakin töissä huomioitava! Jännitetyön tekemistä ulkona rajoittavat
sade ja sumu, molemmista on haittaa sekä eristysvastusta huonontavan kosteuden että näkyvyyden
huononemisen vuoksi. Silloin kun tuuli haittaa työn turvallista suoritusta, on JT-työ lopetettava.
Ukkosilma uhatessa on mahdollista että kaikki sähkötyöt on lopetettava.
Liian kylmä tai kuuma on myös huomioitava tekijä sekä ulkona että sisällä, niin ihmisen kuin
työkalujen ja asennustarvikkeidenkin kannalta.
Myös kohteen pölyisyys tai ympäristön kosteus voi olla riski jännitetyön suorittamiselle.
Työskennellään sisällä tai ulkona, tulee ympäristön olosuhteet aina ottaa huomioon.
Työalue jossa on palo- tai räjähdysvaara
Kun sähkötyötä tehdään paikassa, jossa voi olla tulipalo- tai räjähdysvaara, pitää ryhtyä sopiviin
toimenpiteisiin vaaran hallitsemiseksi, kuten siivota pölyt pois.
Kaasusta tai nesteistä aiheutuva palo tai räjähdysvaara::
1) tarkkaillaan ilmaa jatkuvasti ja poistetaan kaikki energialähteet, jotka todennäköisesti
sytyttävät räjähdyskelpoisen seoksen
2) tuuletetaan ja tarkkaillaan ilmatilaa jatkuvasti
 Martti Hallamäki
Sivu 5/14
15.8.2013
3) rajoitetaan työskentely sellaiseen työhön, jossa käytetään vaarattomia työkaluja.
Tilojen haltijan vastuulla on että EX-tilat on tunnistettu ja että niihin on tehty ohjeistus ja
työlupamenettely töiden suorittamisesta.
Työkalut, laitteet ja välineet
Jännitetyötä tehtäessä on käytettävä jännitetyövälineitä ja jännitetöihin tarkoitettuja
henkilönsuojaimia. Erityyppisten suojaimien tarve riippuu tehtävästä työstä ja käyttö tulee
määritellä työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa.
Pienjännitteellä käytettäviä jännitetyövälineitä ja jännitetyökäsineitä koskevat standardit SFS-EN
60900 ja SFS-EN 60903.
Hyväksytyn JT-työkalun ja suojaimen merkintä
Paljaiden jännitteisten tai maadoitettujen osien tilapäiseen suojaamiseen (peittämiseen) käytettävien
eristysaineisten lisäsuojusten on oltava sähköisesti ja mekaanisesti riittävän lujia.
Jännitetyövälineet on pidettävä ehjinä, puhtaina ja kuivina. Vaurioiden estämiseksi niitä on
käsiteltävä oikein työn, kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Käsineiden ja muiden
jännitetyövälineiden säilytyksessä ja kunnon määräaikaisessa tarkistamisessa on noudatettava
valmistajan antamia ohjeita. Ne on myös tarkastettava joka kerta ennen työn aloittamista.
Suositellaan, että kaikissa pienjännitteellä tehtävissä sähkötöissä, joissa voidaan joutua lähelle
jännitteisiä osia, käytetään jännitetyövälineitä.
Ellei työkohteen lattia ole eristävä, tulee käyttää riittävän eristäviä jalkineita tai erillistä
neliömetrin suuruista eristävää mattoa, jonka paksuus on vähintään 2.5 mm. On erittäin
suositeltavaa että kaikissa sähkötöissä käytetään jalkineita, joiden tuoteselosteessa on salaman kuva.
Tällöin valmistaja takaa, että jalkineen eritysvastus maata vasten on vähintään 100 kedellyttäen
että kengät ovat hyvässä kunnossa, käytännössä useita megaohmeja.
Suojavaatetus
Valokaarivaarallisessa jännitetyössä on käytettävä valokaarikestoista JT-kasvosuojusta ja
asianmukaista suojavaatetusta. Suojavaatetuksen tulee olla standardin SFS-EN ISO 11612
Kuumuudelta ja tulelta suojava vaatetus. Vaatteessa tulee olla asianmukainen merkintä. Myös
vanhat EN 531 merkityt hyvässä kunnossa olevat vaatteet kelpaavat. Löytyy myös suojavaatteita,
jotka täyttävät myös antistaattisuusstandardin EN 1149-1.
Suojaus perustuu riittävän tukevaan materiaaliin ja kemialliseen käsittelyyn. Suojauksen
parantamiseksi suositellaan suojavaatteiden alla käytettäväksi luonnonkuituisia alusvaatteita,
puuvillaa tai villaa. Tekokuituiset vaatteet voivat kuumuuden vaikutuksesta sulaa.
 Martti Hallamäki
Sivu 6/14
15.8.2013
Jännitetyökäsineitä tulee aina käyttää JT-työssä, aluskäsineiden käyttö on suositeltavaa.
Varmistakaa että myös JT-käsineenne ovat valokaarikestoisia!
Jännitetöiden ryhmittely
Sallittuja jännitetöitä ovat:
1. Pienoisjännitteillä (alle 50 V vaihtojännite, alle 120 V sykkeetön tasajännite) tehtävät työt
SELV ja PELV järjestelmissä ellei ole erityistä valokaarivaaraa (esim. akustot).
FELV järjestelmissä edellytetään pienjännitesääntöjen (kohta 2) noudattamista.
2. Alle 1 kV jännitteellä tehtävät työt jakokeskuksissa tai vastaavissa (teollisuus ja installaatiot).
Käyttöönotot, vianetsinnät, pienet käyttötyötyyppiset korjaukset ja vastaavat.
3. Riippukierrekaapelityöt (AMKA)
4. Kaapelijakokaappityöt
5. Suurjännite jännitetyöt
Työn organisointi
Sähkölaitteiden käytöstä vastaavan henkilön ja työstä vastaavan henkilön on toimittava
hyvässä yhteisymmärryksessä siten että jännitetyön turvallisuus voidaan aina varmistaa.
Jännitetöitä pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen
saanutta sähköalan ammattihenkilöä, joista toinen on nimetty työnaikaisen sähköturvallisuuden
valvojaksi ja toinen on työtä suorittava henkilö. Jännitetyön tekemisen aikana henkilön, joka ei
tee asennustyötä, on seurattava tarkoin työn kulkua, eikä hän saa poistua työkohteen luota. Hän saa
avustaa työn tekijää vain turvallisuuteen liittyvän seurantatehtävän puitteissa. Mikäli tarvitaan
avustava henkilö, hän on silloin kolmas erillinen henkilö. Myös valvojan ja avustavan henkilön
on käytettävä työmenetelmän mukaisia suojavarusteita. Mikäli jännitteen katkaisuun tarvitsee
varautua, tarvitaan mahdollisesti erillinen henkilö sitä varten.
Pienoisjännite- ja pienjännitelaitteistoissa voidaan eräitä jännitetöitä tehdä myös yksin, katso
yksintyöskentely. Käytännössä Suomessa tehdään erittäin suuri osa jännitetöistä yksin.
Jakeluverkon puolella tehdään paljon AMKA- ja kaapelijakokaappijännitetöitä yksin, teollisuudessa
jännitetöitä tehdään useimmiten ohjausvirtapiireissä, joissa voidaan yleensä työskennellä yksin.
Pienoisjännitelaitteistot
 Martti Hallamäki
Sivu 7/14
15.8.2013
SELV- ja PELV-pienoisjännitteisissä laitteistoissa jännitteisenä tehtävissä töissä käytetään
jännitetyövälineitä ja niissä noudatetaan niitä koskevia ohjeita. Jos laitteistossa on suurivirtaisen
oikosulun vaara, esim. suuret akustot, pitää työn tekijän olla sähköalan ammattihenkilö tai työtä
tekevälle opastetulle henkilölle on annettava yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus ja työtä koskeva
jännitetyökoulutus. Myös ajoneuvojen isoissa akustoissa suositellaan noudatettavaksi näitä
vaatimuksia, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu standardin soveltamisalaan.
FELV-järjestelmien jännitetöissä sovelletaan pienjännitejärjestelmiä koskevia vaatimuksia.
Pienjännitelaitteistot
Pienjännitteellä tehtävissä jännitetöissä pitää määritellä työryhmä, joka tekee työn. Yleensä on
käytettävä työryhmää, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan
ammattihenkilöä.
Yksintyöskentely:
Yhden hengen työryhmää voidaan käyttää, jos tehtävän työn riskit arvioidaan niin pieniksi että työn
voi tehdä yksin, ja seuraavat ehdot täyttyvät:
 jännitetyötä tekevä henkilö on perehtynyt kyseiseen työhön ja kohteeseen
 jännitetyötä tekevällä henkilöllä pitää olla mahdollisuus saada tarvitessaan neuvoja tai apua
toiselta sähköalan ammattihenkilöltä esim. puhelimen avulla
 työohjeessa on huomioitu turvallinen työskentely yksin
Laitteistolta, jossa jännitetyötä tehdään yksin, edellytetään että alue, johon työ kohdistuu, sijaitsee
laitteistossa helposti luokse päästävässä paikassa, esim. kojeiston etuosassa ja lisäksi työkohteella
on seuraavia ominaisuuksia:
 työaluetta suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on enintään 25 A, tai
 työ tehdään erityisen työohjeen mukaan enintään 63 A ylivirtasuojalla suojatuissa
ryhmäkeskuksissa, tai
 työkohteen, esim. jakokeskuksen työn kohteena olevat osat on suojattu vähintään IP2X (tai
IPXXB) mukaisella kosketussuojauksella ja suojaava ylivirtasuoja on enintään 125 A, esim.
jakokeskus, jossa kaikki komponentit vastaavat suojausta IPXXB ja komponenttien väliset
johtimet ja kiskot ovat eristettyjä, tai
 erityisesti jännitetyöhön tarkoitetut komponentit, esim. jonovarokekytkimen lisäys sellaisessa
kaapelijakokaapissa, jossa lisäys on suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä, tai riippukierrekaapelin
liitosten teko eristyksen läpäisevillä liittimillä.
Jos työkohde sisältää erityisiä mekaanisia tai muita vaaratekijöitä tai työntekijän on mahdollista
joutua hädänalaiseen tilaan esim. työskennellessään pylväässä, tulee fyysisen avun saannin olla
järjestetty.
Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille
Suurjännitelaitteistoissa tehtävät jännitetyöt vaativat aina työmenetelmäkohtaisten erityisohjeiden
käyttämistä tämän standardin perusvaatimusten perusteella. Näissä erityisohjeissa voidaan poiketa
 Martti Hallamäki
Sivu 8/14
15.8.2013
henkilökohtaisien suojavälineiden käytön vaatimuksesta, jos suojavälineillä ei ole käytössä olevaan
jännitteeseen nähden merkitystä.
Suurjännitelaitteistoissa tapahtuvan jännitetyön tekeminen vaatii aina työryhmän, jossa on
vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä.
Pienivirtaiset erikoissuurjännitelaitteistot, esim. valoputkilaitteistot tai näyttöpäätteet,
voidaan rinnastaa pienjännitelaitteistoihin.
Jännitetyön ehdot
Jännitetöissä noudatetaan työmenetelmäkohtaisia työohjeita. Työohjeiden on oltava kirjallisia, ja
ohjeiden käyttäjä voi laatia ne itse. Työohjeet suositellaan laadittaviksi yhteistyössä esimiehen ja
työtä tekevien henkilöiden kanssa. Sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan pitää
hyväksyä käyttöön otettavat työohjeet. Silloinkin kun käytetään yleisesti tunnettuja tai
laitevalmistajan jännitetyöohjeita, sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan on
hyväksyttävä niiden käyttöönotto.
Työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa esitetään toimenpiteet suoritusjärjestyksessä ja
annetaan ohjeet yleisistä menettelyistä. Itse työn tekeminen pitää suunnitella ja harjoitella
etukäteen, esim. jännitetyökoulutuksen yhteydessä.
 Martti Hallamäki
Sivu 9/14
15.8.2013
Yksityiskohtaiseen työohjeeseen sisältyy yleensä seuraavat vaiheet:
1. Jännitetyön yleisten edellytysten tarkistus
Tähän kuuluvat mm. seuraavat asiat:
 Jännitetyön tekemisen tarpeellisuus ja luvat
 Työryhmän koko ja työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan nimeäminen
 Ympäristöolosuhteet ja muut kuin sähköiset vaaratekijät
 Kyseisen työn aiheuttamat vaarat
 Tarvittaessa sähköisten asettelujen muutokset, esim. jälleenkytkentöjen ja automaattisten
varasyöttöjen estäminen, releasettelujen muutokset ja mahdollisen valokaarisuojauksen
käyttöön ottaminen
 Tiedonsiirtoyhteyksien toiminnan varmistaminen mikäli tarvitsee varautua jännitteen
katkaisuun
 Varoituskilpien ja mekaanisten lukitusten asettaminen
2. Laitteiston rakenteesta johtuvien rajoitusten tarkistus
Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat:
 Nollajohtimen tai suojamaan irtoaminen syötön puolelta saattaa aiheuttaa sähköiskun tai
laitteiden vioittumisen vaaraa
 Ohjauspiirien ketjutukset (lukitukset, nollajohtimien ketjutus) voivat estää tai ainakin
vaikeuttaa työtä
 Virtamuuntajan toisiopiiriä ei saa jättää avoimeksi
 Keskusten ovissa saattaa olla kosketussuojaamattomia komponentteja, jotka on
eristettävä ennen työn aloittamista, niin etteivät ne häiritse työn tekoa.
 Vaihdettavan laiteen kiinnitys läpipulteilla, kierreniiteillä tms. siten että pultteja ei saa irti
 Jälkikiristyksen yhteydessä mahdollinen pultin katkeaminen, kiristyksiä tehtäessä on
käytettävä momenttiavainta
 Hankalat asennustilat, niin ettei työnsuorittaja pysty kunnolla työskentelemään; ahtaat,
mutkikkaat tilat
 Muuten erityistä vaaraa aiheuttavat tilanteet, huomioitava sekä riskin todennäköisyys että
mahdollisten vahinkojen suuruus
 Valokaarivaaran arviointi, todennäköisyys ja mahdollisen vahingon laatu ja suuruus
 Jännitetyön tekemisen aikana tehtävien kytkentämuutosten vaikutusten arviointi, esim.
onko käytetty ketjutusta, onko lukituspiirejä, onko piirissä virtamuuntaja.
3. Tarvittavien työ- ja suojavälineiden varaaminen ja tarkistus
Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat:
 Tarvittavat työ- ja suojavälineet sekä mahdollisesti tarvittavat lisäsuojukset
 Aina ennen työn aloittamista työ- ja suojavälineet tarkastetaan. Tarkastukseen
kuuluu vähintään työkalujen, eristeaineisten suojuksien ja suojaimien puhtauden ja
 Martti Hallamäki
Sivu 10/14
15.8.2013
eheyden tarkastus silmämääräisesti, jännitetyökäsineiden eheyden tarkistus sekä
jännitteenkoettimen toimintakunnon tarkistus, jos sitä tarvitaan työn tekemisessä
 Jännitetyöhön tarvittavat suojavälineet tulee ottaa käyttöön viimeistään silloin, kun
aloitetaan työskentely jännitetyöalueella
 Työn suorittajilla ei saa olla metallisia esineitä, kuten koruja, jos näistä voi aiheutua
vaaraa, myös metallisankaiset silmälasit voivat ahtaassa paikassa olla vaaralliset.
4. Varmistuminen niiden osien jännitteettömyydestä, joiden pitää olla
jännitteettömänä työn aikana
Nämä, esim. työkohde ja sen lähellä olevat osat, tehdään jännitteettömäksi ja jännitteettömänä
säilyminen varmistetaan standardin ohjeiden mukaisesti, lukitukset, varoituslaput yms.
5. Varmistautuminen siitä, että työkohde voidaan tarvittaessa tehdä nopeasti
jännitteettömäksi
Työohjeessa määritellään tarvitseeko jännitteen katkaisuun varautua. Mikäli tarvitsee,
selvitetään katkaisukohta ja tarvittaessa hankitaan sinne erillinen henkilö, johon on reaaliaikainen
puheyhteys. Mahdollisuus jännitteettömäksi tekemiseen on tarpeen erityisesti sellaisissa töissä,
joissa on suuri oikosulkuvirta ja kosketussuojaamattomiin laitteistoihin tehtävissä töissä, joissa on
mahdollisuus horjahtaa jännitteisiin osiin.
6. Varmistuminen siitä, että virtapiiriin ei ole kytkettynä kuormitusta
Tämä on tarpeen esim. silloin, kun tehdään tilapäisliitäntä tai kaapeli lisätään tai poistetaan.
7. Tarvittaessa lähellä olevien jännitteisten tai maadoitettujen osien
suojaaminen
Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat:
 Työalueella olevien paljaiden jännitteisten osien suojaaminen, mikäli se on tarpeen
 Työkohteen alapuolella olevien paljaiden jännitteisenä olevien osien peittäminen
eristysaineisella suojuksella, jotta mahdollisesti putoavat esineet eivät aiheuta oiko- tai
maasulkua
 Jos työ kohdistuu paljaaseen jännitteisenä olevaan osaan, valokaarivaaran estämiseksi
eristetään työn ajaksi ne maadoitetut osat, joihin koskettaessaan jännitetyöväline voi
aiheuttaa maasulun
8. Työvaiheittainen ohje itse työn tekemisestä
Erityisesti on kiinnitettävä huomiota toimenpiteiden suoritusjärjestykseen ja turvallisuuden
jatkuvaan valvontaa.
9. Toimenpiteet, jotka tehdään työn valmistuttua tai keskeytyessä
Jännitetyö pitää suunnitella niin hyvin että vain poikkeuksellisesti joudutaan työ keskeyttämään. Jos
työ joudutaan keskeyttämään, saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan ja ilmoitetaan keskeytyksestä
käytöstä vastaavalle henkilölle ja tarvittaessa myös esimiehelle.
Kun työ on valmis, työkohde saatetaan turvalliseen tilaan, poistetaan tilapäissuojukset, jännitetyössä
tarvittavat varoituskilvet ja vastaavat. Työkohteelle tehdään aina vähintään silmämääräinen
 Martti Hallamäki
Sivu 11/14
15.8.2013
käyttöönottotarkastus. Kun koko työ on saatu valmiiksi, siitä ilmoitetaan käytöstä vastaavalle
henkilölle.
YHTEENVETO JÄNNITTEISEEN OSAAN KOHDISTUVISTA TOIMENPITEISTÄ
Esimerkkejä jännitteiseen osaan kohdistuvista toimenpiteistä ovat:
 työt SELV- tai PELV-piireissä, joissa on pieni oikosulkuvirta
 pienjännitteellä ja FELV-piireissä tehtävä mittaus, jännitteettömyyden toteaminen tai vaihtotyö,
joihin ei liity erityisiä riskejä
 riviliitintyyppisten liittimien jälkikiristys, jos liittimien kosketussuojaus vastaa luokkaa IPXXB
 työskentelysuojan tai tilapäisen suojan laittaminen paikalleen
 asettelun muutos tai kuittaaminen
 pistokekantareleen asennus ja vaihto, johon ei tarvita työkaluja.
Jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä voivat tehdä myös opastetut henkilöt. Harjoittelijat
voivat tehdä koulutuksensa ja kokemuksensa mukaisesti standardin eri kohtien mukaan näitä töitä.
Maallikosta opastettu henkilö saa tehdä vain sellaisia jännitteisiin osiin kohdistuvia toimenpiteitä,
esim. sulakkeen vaihtotöitä, mittauksia tai releiden kuittauksia osittain kosketussuojatuissa
laitteistoissa, joihin hänet on erityisesti opastettu määrätyssä käyttöpaikassa.
Tunnuspiirteitä
Jännitteistä osaa vain kosketetaan siihen tarkoitetulla välineellä, jännitteistä osaa ei kiinnitetä tai
irroteta
Kiinnitetään eristäviä osia, esim. työskentelysuojia
Kyseessä on SELV- tai PELV-järjestelmä jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa
Työkohde
SELV tai PELV, jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa tai pienjännite tai FELV
Työvälineet ja suojaimet
Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitteenkoettimet ja mittapäät
Tarvittaessa eristysaineinen suojus ja jännitetyökäsineet
Työohje ja työlupa
Ei erityisiä lupia eikä yleensä erityisiä ohjeita, elleivät kyseessä ole maallikosta opastetut henkilöt.
Harjoittelijoilla riittävä opastus ja valvonta.
 Martti Hallamäki
Sivu 12/14
15.8.2013
Yhteenveto eritasoisista jännitetöistä
Perustason jännitetyöt
Esimerkkejä perustason jännitetöistä ovat
 työt akustoissa tms., joissa on iso oikosulkuvirta
 ohjauspiirien muutostyöt, esim. johtimien kytkentä liittimeen ja siirtäminen liittimeltä toiselle
 liitosten kytkennät liittimillä, jotka on tarkoitettu kytkettäväksi jännitteisenä, esim. eristyksen
läpäisevät liittimet
 helposti tehtävä komponentin lisäys tai poisto esim. jonovarokekytkimen lisäys silloin kun se on
suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä.
Perustason jännitetöitä saavat yleensä tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt. Harjoittelijat saavat
tehdä vain pienoisjännitteisiä töitä, joihin heillä on annettu työmenetelmäkohtainen
jännitetyökoulutus.
Jos ei olla varmoja, että työ voidaan tehdä perustason jännitetyönä, työ pitää tehdä vaativan
jännitetyön vaatimusten mukaisesti.
Tunnuspiirteitä
Jännitteinen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa.
Oikosulkuvirta on rajoitettu tai on käytössä suojaus koskettamiselta
Vaatimukset työn tekijöille
Pienjännitteellä sähköalan ammattihenkilöillä jännitetyökoulutus, jossa työvaihekohtainen
harjoittelu
Pienoisjännitteellä myös harjoittelija, jolla on työmenetelmää koskeva yksityiskohtainen
jännitetyökoulutus.
Työkohde
Pienoisjännite, jossa on suuren oikosulun vaara tai pienjännite tai pienivirtainen erikoissuurjännite
Työvälineet ja suojaimet
Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitteenkoettimet ja mittapäät
Tarvittaessa työmenetelmäkohtaiset erikoistyökalut
Suojaimet työohjeen mukaan. Yleensä jännitetyökäsineet, valokaarelta suojaava vaatetus ja
kasvosuojain silloin kun on voimakkaan valokaaren vaara
Työohje ja työlupa
Työmenetelmäkohtainen ohje ja kirjallinen pysyväislupa tai tapauskohtainen lupa
 Martti Hallamäki
Sivu 13/14
15.8.2013
Vaativa jännitetyö
Esimerkkejä vaativista jännitetöistä ovat:
 suurjännitteellä tehtävät työt
 vaativien liitosten esim. pulttiliitosten teko liitäntöjä varten ja niiden jälkikiristys
 korjaus- ja muutostyöt kosketussuojaamattomissa kojeistoissa
 avojohdoilla tehtävät työt
 muut työt joita ei voida tehdä perustason jännitetyönä.
Vaativia jännitetöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt, joilla on työmenetelmäkohtainen
koulutus kyseiseen jännitetyöhön.
Tunnuspiirteitä
Jännitteisen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa
Oikosulkuvirta on suuri
Kyseessä on suurjännite
Vaatimukset työn tekijöille
Sähköalan ammattihenkilö, jolla on yksityiskohtainen työmenetelmäkohtainen jännitetyökoulutus
Työryhmä
Aina vähintään kaksi kyseiseen työhön sopivan jännitetyökoulutuksen saanutta ammattihenkilöä
Työkohde
Pienjännite, jossa oikosulkuvirta on suuri tai muuten vaativa taikka suurjännite
Työvälineet ja suojaimet
Kuten perustason jännitetyössä
Suurjännitteellä kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitetyövälineet
Työohje ja työlupa
Työmenetelmäkohtainen ohje ja tapauskohtainen lupa
 Martti Hallamäki
Sivu 14/14
15.8.2013
JÄNNITETYÖN MUISTILISTA
1.
Onko jännitetyön teko tarpeen ja onko se luvallista. (Riskinarviointi)
2.
Varmistu ettei laitteiston rakenne aiheuta rajoituksia kuten:
– nollajohdinta ei voi irrottaa
– kojeet on ketjutettu
– lukitus katkeaa
– virtapiirissä on virtamuuntaja
– kojeen irrotus JT-työnä ei onnistu
– valokaarivaara
– työkohteen hankala sijainti
3.
Suunnittele työn tekeminen huolellisesti:
- työryhmän kokoonpano ja koulutus
- muut kuin sähkön aiheuttamat vaarat
- työkohteen merkitseminen
- tarvittavien osien jännitteettömäksi tekeminen
- kytkimien lukinta ja varoituskilvet
- jännitteettömyyden toteaminen
- työmaadoitus tarvittaessa
- lisäsuojuksien asentaminen tarvittaessa
- oikeat työ- ja suojavälineet käytettävissä
4.
Varmista ettei johdossa tai kojeessa ole kuormitusta
5.
Selvitä mistä työkohde voidaan tehdä jännitteettömäksi, jos tähän on varauduttava
6.
Estävätkö tai hankaloittavatko sää- tai muut ympäristötekijät JT-työn tekemistä
7.
Tee vähintäänkin silmämääräinen käyttöönottotarkastus
8.
Saata työkohde JT-työn päätyttyä normaaliin käyttötilaan ja tee tarvittavat ilmoitukset