Ansioturvan ABC 2012

ANSIOTURVAN ABC
Vakuuttava työttömyyskassa
Vakuuttava työttömyyskassa
YTK uudella ilmeellä vuoteen 2012
YTK uudisti vuoden 2011 lopussa visuaalista ilmettä. Myös tämä Ansioturvan ABC muuttui tässä yhteydessä. Toivottavasti uusi ilmeemme miellyttää sinunkin silmääsi. YTK:n jäsenen kannalta tärkeintä uudistuksessa oli nettisivujemme uudistaminen. Pyrimme saamaan aikaan entistä käyttäjäystävällisemmät nettisivut. Työttömyysturvasäädökset ovat monimutkaisia ja oikean tiedon löytäminen yksittäisestä työttömyysturvaan vaikuttavasta asiasta voi
joskus olla hyvinkin haasteellista. Olemme pyrkineet rakentamaan uudet nettisivumme niin, että ne osaltaan helpottaisivat tämän tiedon löytämistä. Toivottavasti olemme onnistuneet. Voit antaa risuja ja ruusuja uusista sivuistamme nettisivujen palautteen kautta.
Menneenä vuonna tapahtui toki paljon muutakin. YTK maksoi etuuksia yhteensä 365 miljoonaa euroa. Keskimääräiset käsittelyaikamme pysyivät läpi vuoden hyvällä tasolla, ensimmäiset hakemukset saimme käsiteltyä hiukan alle kahdessa viikossa ja soviteltavat hakemukset noin 11 päivässä. Kokonaan työttömän jatkohakemukset
saimme käsiteltyä alle viikossa. Oma YTK:n kautta lähetetyt, kokonaan työttömän henkilön päivärahahakemukset
olivat tilillä jopa parissa päivässä.
Alkava vuosi 2012 on haasteita täynnä. Talouden epävakaa tilanne näkyi jo vuoden 2011 lopulla kasvavina
hakemusmäärinä ja etuusmenoina. Olemme YTK:ssa varautuneet kasvaviin hakemusmääriin, mutta vuoden 2009
kaltaiseen taantumaan varautuminen tarkoittaa meillä tälläkin kertaa sitä, että henkilökunnan määrää kasvatetaan,
jotta maksuaikataulut pysyvät hyvällä tasolla. Edellisestä taantumasta YTK:n maksamat etuusmenot ja hakemusmäärät ovat jääneet taantumaa edeltävää tasoa korkeammalle. Tästä syystä työttömyyden mahdollinen kasvu edellyttää lisäpanostuksia hakemusten käsittelyyn ja asiakaspalveluun. Vuoden 2011 päättyessä ei valitettavasti oikein
kukaan osaa ennustaa, miten talouden epävakaa tilanne vaikuttaa työttömyyden kehitykseen. Alkuvuoden 2012
aikana tilannetta seurataankin tarkasti viikko- ja jopa päivätasolla, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin osataan ryhtyä
mahdollisimman nopeasti.
Tämä Ansioturvan ABC sisältää tärkeää tietoa ansiopäivärahan hakemisesta, sen saamisen edellytyksistä sekä
sellaisista seikoista, jotka estävät päivärahan saamisen. Tämän lisäksi nettisivumme tarjoavat paljon tietoa asiasta.
Nettisivuilta näet myös maksuaikataulumme. Päivärahan hakeminen käy joustavimmin OmaYTK:n kautta. Kun
lähetät kokonaan työttömän jatkohakemuksen OmaYTK:n kautta, saat päivärahan myös nopeammin tilillesi. Päivärahahakemuksen liitteet voit lähettää sähköisesti nettisivujemme kautta. Mikäli joku asia jää epäselväksi, kannattaa olla yhteydessä asiakaspalveluumme. YTK:n päätehtävät ovat etuuksien maksaminen työttömille jäsenilleen
sekä jäsentensä asiantunteva ja ystävällinen palvelu työttömyysturva-asioissa. Näihin asioihin panostamme tänäkin
vuonna, sillä nämä tehtävät ovat talouden epävakaassa tilanteessa hyvin ajankohtaisia ja haasteellisia.
Auli Hänninen
Toimitusjohtaja
2
Sisällysluettelo
Päivärahan hakeminen . . . . . . . . . . . . . . . 4
Päivärahaoikeuden esteet . . . . . . . . . . . . . . 9
Työvoimapoliittiset edellytykset . . . . . . . . . . . 11
Päivärahan suuruus . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Päivärahan kesto . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Työllistymistä edistävät palvelut . . . . . . . . . . 14
Korotettu ansio-osa . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Muutosturvan ansio-osa . . . . . . . . . . . . . . 15
Oikeus soviteltuun päivärahaan . . . . . . . . . . 16
Vuorotteluvapaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Yrittäjien työttömyysturvasta . . . . . . . . . . . . 21
Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva . . . . . . 22
Työttömyysturvatietoa . . . . . . . . . . . . . . . 25
Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville . . . . 28
Työttömyyskassan jäsenyydestä . . . . . . . . . . 29
3
Päivärahan hakeminen
Oikeus päivärahaan
Hakujakso
Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan
perustoimeentulo työttömyyden aikana. Tämä tarkoittaa, että lailla on turvattu työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai
palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Päivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle henkilölle. Koska pääsäännön mukaan henkilön tulee olla vakuutettu siinä maassa, missä hän työskentelee,
katsotaan Suomessa asuvaksi myös tänne muuttanut henkilö,
mikäli hän työskentelee Suomessa.
Perusedellytys ansiopäivärahan saamiselle on, että olet työttömyyskassa jäsen. Silloin sinulle maksetaan työttömyyden tai
lomautuksen aikana päivärahaa seuraavin ehdoin:
• Olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
• Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä.
• Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyyskassassa vähintään 34 viikkoa ennen työttömyyden alkua.
• 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy ollessasi
vakuutettuna.
Päivärahaa voi hakea kuukauden, kalenterikuukauden tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voit
lähettää oltuasi työttömänä vähintään kaksi viikkoa. Täytä
jatkohakemus, kun ensimmäisestä hakemuksesta on kulunut
kuukausi tai neljä viikkoa, vaikka et olisi vielä saanut hakemuksen johdosta päätöstä ja/tai ensimmäistä suoritusta. Voit
tällöin käyttää jatkohakemuksena samaa lomaketta, jota käytit ensimmäiseen hakemukseenkin. Maksun yhteydessä saat
esitäytetyn lomakkeen, jolla haet jatkossa päivärahaa. Neljän
tai kahden viikon hakujaksot on hyvä päättää sunnuntaihin.
Hakemusten käsittelyajat voit tarkistaa osoitteesta www.ytk.fi.
Hakuaika
Työttömyysetuuden hakemiselle säädetyn kolmen kuukauden
määräajan laskeminen aloitetaan asian vireille tulosta eli hakemuksen saapumisajankohdasta lukien. Hakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on saapunut työttömyyskassalle joko
postitse tai sinne muuten toimitettuna. Määräajan ylittyminen
johtaa pääsääntöisesti siihen, että hakija menettää oikeutensa päivärahaan ajalta, jolta hakemus on myöhässä. Määräajan
pituus lasketaan siten, että esimerkiksi 12.4.2012 työttömyyskassaan saapuneen hakemuksen perusteella etuus voidaan ilman erityisen painavaa syytä myöntää aikaisintaan 12.1.2012
alkaen. Määräaika koskee sekä ensimmäistä päivärahahakemusta että jatkohakemusta. Muista myös allekirjoittaa hakemus. Vaikka et olisi saanut kaikkia tarvittavia liitteitä kokoon
kolmen kuukauden kuluessa, toimita kuitenkin hakemus kassaan. Täydennä puuttuvat liitteet, kun olet ne saanut. Näin et
menetä oikeuttasi päivärahaan yli kolme kuukautta vanhempien työttömyyspäivien osalta.
Ilmoittautuminen TE-toimistoon
Jos sinut irtisanotaan, lomautetaan tai siirretään lyhennetylle työajalle, ilmoittaudu kotipaikkakuntasi TE-toimistoon
viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työnhakijana TE-toimistossa.
Päivärahahakemus
Päivärahaa haetaan kirjallisesti. Saat päivärahan hakemista varten lomakkeen TE-toimistosta tai nettisivuiltamme (www.ytk.fi
kohdasta lomakkeet). Puutteellisesti täytetty hakemus saatetaan joutua palauttamaan, jolloin päivärahan maksu viivästyy. Täytä hakemukseen kaikki viikonpäivät, myös lauantai ja
sunnuntai. Jos olet ollut työssä, ilmoita työtuntien lukumäärä kaikilta työpäiviltä. Toimita alkuperäinen ja allekirjoitettu
hakemus kassaan postitse osoitteella Yleinen työttömyyskassa
YTK, PL 100, 32201 LOIMAA, taikka täytä hakemus sähköisesti Oma YTK:n kautta (kts. jäljempänä).
Päivärahaa on haettava työttömyyskassalta kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan maksettavaksi (kts. hakuaika). Työttömyyspäiväraha haetaan aina jälkikäteen. Huomaa myös, että hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä
lähettää työttömyyskassalle ennen jakson päättymistä, vaikka
jakson viimeinen päivä olisi pyhäpäivä. Myös jatkohakemus on
toimitettava kassaan kolmen kuukauden kuluessa jakson alkupäivästä. Päivärahan myöntämisestä tai epäämisestä saat kassalta kirjallisen päätöksen, johon on muutoksenhakuoikeus.
Sähköinen asiointi Oma YTK:ssa
Voit täyttää hakemuksen myös sähköisesti Oma YTK:ssa osoitteessa www.ytk.fi. Ohjelma ohjaa sinua täyttämään hakemuksen siten, että hakemus tulisi kassaan oikein täytettynä. Työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia on kaksi, joista toinen on
kokonaan työttömän jakson jatkohakemus ja toinen sellaiselle
jaksolle, jossa on ollut muitakin päiviä kuin kokonaan työttömiä päiviä, esimerkiksi työpäiviä tai sairaspäiviä. Jos etuushakemukseen pitää liittää liitteitä, ne pitää toimittaa kassaan postitse,
faksilla tai sähköisesti osoitteesta www.ytk.fi.
Oma YTK:ssa voit hakemusten täyttämisen lisäksi maksaa vuosittaisen jäsenmaksusi sekä tarvittaessa tarkistaa, että jäsenmaksu on maksettu. Myös yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen käyvät vaivattomasti Oma YTK:ssa.
Lisäksi voit tarkistaa päivärahan hakemisen ja maksamisen tilannetiedot sekä esittää jäsenasioihin tai päivärahan
4
Tarvittavat liitteet
maksamiseen liittyviä kysymyksiä tämän palvelumme kautta. Oma YTK:hon pääset kirjautumaan sisään jäsennumerollasi, joka toimii käyttäjätunnuksena. Jäsennumeron näet esimerkiksi jäsenmaksulaskusta. Ennen ensimmäistä kirjautumista sinun tulee tunnistautua verkkopankkitunnuksillasi tai tilata tunnukset kirjeiste osoitteesta
www.ytk.fi. Tunnistautumisen jälkeen palvelu antaa sinulle
salasanan, jolla pääset kirjautumaan Oma YTK:hon. Kirjauduttuasi sisälle, voit vaihtaa salasanan haluamaksesi kohdassa ”Jäsentiedot > salasanan vaihto”. Jos sinulla on jo voimassa
olevat tunnukset ja olet käyttänyt sähköistä asiointia ennen
TUPAS-tunnuksen käyttöönottoa, ei erillistä tunnistautumista
enää tarvita, vaan voit kirjautua Oma YTK:hon suoraan jäsennumerollasi ja vanhalla salasanallasi.
YTK suosittelee käyttämään yhteydenotoissa aina Oma
YTK:ta, koska sen kautta viestit kulkevat suojatussa yhteydessä. Palautteen antaminen YTK:n kotisivujen kautta tai
sähköpostin lähettäminen osoitteeseen ytk.palaute@ytk.fi on
myös edelleen mahdollista, mutta tällöin on huomattava, että
viestit kulkevat julkisessa verkossa. Palautteeseen tai sähköpostiviestiin on syytä kirjoittaa yksilöintitiedoksi jäsennumero, jotta viestisi voidaan käsitellä juuri sinun viestinäsi.
Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot.
Kassan tarvitsemat tiedot vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle
tai lyhennetylle työpäivälle, osa-aikatyöntekijä tai satunnaisesti työtä tekevä henkilö. Toimita verokorttia lukuun ottamatta
kaikki liitteet kassalle jäljennöksinä. Muutosverokortti ja kesken kuluvaa vuotta liittyneiden jäsenten verokortti pitää toimittaa kassaan alkuperäisenä (kts. tarkemmin kohdasta Verokortti). Mikäli kassaan toimitettuja asiakirjoja pyydetään
palauttamaan, ne palautetaan jäljennöksinä kassan sähköisestä arkistosta.
Palkkatodistus tai -laskelma
Päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneiden 34 kalenteriviikon palkkojen perusteella.
Jos sinulla ei ole ollut vähintään 34 kalenteriviikkoa kestävää yhtenäistä työsuhdetta, sinun tulee toimittaa kassalle jokaisen työsuhteen palkkatodistukset, joiden yhteenlasketut
kalenteriviikot ylittävät 34 viikkoa.
Työnantajan on ilmoitettava palkat ns. ansaintaperiaatteen
mukaisesti, eli ilmoitettu ajanjakso ei saa sisältää muuna aikana tehtyjen töiden palkkoja, vaikka palkka olisikin maksettu palkkatodistuksen ansainta-ajalla. Myös mahdolliset urakkapalkat, provisiopalkat, tuotantopalkkiot, bonukset tai muut
vastaavat erät tulee ilmoittaa ansaintaperiaatteella. Jos palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palkkoja, ne on
erikseen merkittävä todistukseen. Myös tieto maksuajankohdasta on ilmoitettava.
Palkkatodistukseen on tärkeää merkitä kaikki palkattomat
poissaolot. Tällaisia jaksoja voivat olla esimerkiksi sairausajat,
opiskelu sekä äitiys- tai vanhempainvapaa. Lisäksi on erittäin
tärkeää, että palkkatodistukseen on merkitty erikseen lomakorvaus ja lomaraha. Lomakorvaus on työsuhteen päättyessä
pitämättä jääneestä lomasta maksettu korvaus. Lomarahalla tarkoitetaan yleisesti sitä työehtosopimukseen perustuvaa
suoritusta, joka maksetaan työntekijän palatessa loman jälkeen työhön. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Huomaa, että työnantajan
tai työnantajan yhteyshenkilön on allekirjoitettava palkkatodistus. Itselle tai lähisukulaiselle kirjoitettua palkkatodistusta
kassa ei pääsääntöisesti hyväksy. Palkkatodistuksen tulisikin
olla ”kolmannen henkilön”, esimerkiksi tilitoimiston, allekirjoittama. Jos sinulla on sama sukunimi kuin palkkatodistuksen allekirjoittajalla, ilmoita selvyyden vuoksi, jos kyse ei ole
sukulaissuhteesta.
Jatkohakemus puhelimitse kassaan
YTK:n jäsenet voivat tehdä kokonaan työttömän tai lomautetun jatkohakemuksen puhelimitse. Tämän lisäksi palvelussa
voi kuunnella kokonaan lomautetun ja kokonaan työttömän
hakijan päivärahan hakuohjeet ja tilata kassan esitteitä työttömyysturvasta. Palvelussa voi päivittää myös puhelinnumeron
ja tiedustella viimeisimmät maksatustiedot.
Palveluun pääsee soittamalla YTK:n päivärahaneuvontaan (02) 760 7620. Päivärahan hakemista koskevat ohjeet
ja työttömyysturvaesitteet kassan jäsen saa, kun hän kertoo
palvelussa henkilötunnuksensa. Henkilökohtaisten maksatustietojen saamiseen sekä hakemusten tekemiseen vaaditaan hakijan henkilökohtainen jäsennumero. Jäsennumeron
näet laskustasi.
Palvelussa hakija voi
• lähettää kokonaan työttömän tai lomautetun
jatkohakemuksen
• kokonaan lomautetun ja kokonaan työttömän hakuohjeet
• tilata kassan esitteitä työttömyysturvasta
• päivittää puhelinnumeron
• tarkistaa viimeisimmät maksatustiedot
Palvelun kautta lähetetty jatkohakemus maksetaan hakijan tilille yhtä nopeasti kuin kassaan Oma YTK:n kautta lähetetty
hakemus, eli pääsääntöisesti lähettämispäivää seuraavan kahden päivän sisällä. Hakemuksen lähettäminen sähköisesti on
entistä helpompaa, sillä nyt et tarvitse nettiyhteyttä ja tietokonetta, vaan asioimiseen riittää tavallinen puhelin.
5
Irtisanomisilmoitus
Jos sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto siitä, hoitaako puolisosi lasta. Huomioi, että mikäli puolisosi on
jollain tapaa estynyt (esimerkiksi opintojen, työskentelyn tai
yritystoiminnan vuoksi) hoitamasta lasta, vaikuttaa kotihoidontuki vähentävästi sinun päivärahasi määrään.
Työsopimuksen päättämisilmoitus on työsopimuslain mukaan
toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi toimittaa myös kirjeitse tai sähköpostitse. Irtisanomisilmoitus voi siten olla suullinen tai kirjallinen, mutta työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava
kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä ja irtisanomisen perusteet. Lisäksi kassa tarvitsee irtisanomisajan selvittämiseksi tiedon siitä, milloin työsopimus on irtisanottu.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen.
TE-toimiston lausunto
Ilmoittaudu TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työvoimapoliittinen lausunto toimitetaan kassalle sähköisesti linjasiirtona.
Viikkotuntilista
Työsopimus
Kassa voi ottaa huomioon työssäoloehtoon ja ansiopäivärahasi
perusteeksi vain ne kalenteriviikot, joissa työaikasi on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Etuudenhakijan pyynnöstä
kassa voi huomioida työssäoloehtoon myös alle 18 työtunnin
kalenteriviikkoja, jos neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana on tehty työtä vähintään 80 tuntia ja jokaisena neljänä
kalenteriviikkona on tehty työtä. Huomioi, että joillakin työaloilla (esimerkiksi opetusala tai taiteellinen työ) voidaan hyväksyä myös alle 18 tunnin työviikkoja. Jos olet tehnyt kahta
tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista jokaiselta työnantajalta viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi
on eritelty. Samoin sinun pitää toimittaa kassaan viikkotyötuntilista aina, kun työaikasi vaihtelee.
Voimassaolevista työsuhteista tulee toimittaa kassaan työsopimus. Lisäksi sinun tulee toimittaa kassalle työsopimus ainakin silloin, kun määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai
kun sinut on lomautettu. Työsopimusta saatetaan tarvita myös
muissa tilanteissa, mutta silloin kassa pyytää sitä erikseen. Jos
kirjallista työsopimusta ei ole tehty, on kassalle toimitettava
työnantajan laatima kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.
Lomautusilmoitus
Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan antaa
henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa
on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto
tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi kassa tarvitsee myös tiedon siitä, milloin lomautusilmoitus on
annettu.
Lapsikorotus
Kassa saa tiedot omista lapsistasi väestörekisterikeskuksesta.
Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita
sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen
päätös kassaan. Oikeus lapsikorotukseen on myös puolison
lapsista, jotka asuvat hakijan kanssa samassa taloudessa.
Verokortti
Kassa saa vanhojen jäsenten verotiedot suoraan verottajalta.
Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa kassaan alkuperäinen verokortti. Oikean veroprosentin varmistamiseksi
sinun kannattaa hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiin,
jolloin saat verottajalta verokortin etuutta varten. Tämä muutosverokortti pitää toimittaa kassaan alkuperäisenä.
Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta
Selvitykset muista tuloista ja etuuksista
Työssäoloehto ja jäsenyysehto
Jos sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi
osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta. Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä,
toimita kassaan tiedot viimeksi valmistuneesta verotuksesta.
Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, toimita kassaan ennakkoverolippu ja/tai tuloslaskelma yritystoiminnan
tai oman työn tuloksesta kuukausittain. Jos saat sosiaalietuutta, toimita kassalle kopio viimeisestä päätöksestä. Ilmoita kassalle aina eläkkeen hakemisesta tai eläkepäätöksestä tehdystä
valituksesta.
Ansiopäiväraha edellyttää työssäoloehdon täyttymistä vakuutettuna (kassan jäsenenä) ollessa. Työssäolo- ja jäsenyysehto
on vähintään 34 kalenteriviikkoa.
Palkansaajan on täytettävä 34 kalenteriviikon työssäoloehto
työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana.
Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea myös yrittäjäkassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa enintään 10 viikkoa.
Edellytyksenä muun muassa on, että kassasiirto yrittäjäkassasta palkansaajakassaan on tapahtunut yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta ja yrittäjäkassasta eroamisesta.
Jos olet ollut äitiysvapaalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan
laatima palkkatodistus. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.
6
Jos palkansaaja ei ole työskennellyt vuonna 2010 vähintään
yhtä työssäoloehdon täyttävää viikkoa, tarkastellaan työssäoloehdon täyttymistä seuraavasti: ensimmäistä kertaa työttömäksi tulevan henkilön on täytettävä 43 kalenteriviikon
työssäoloehto ja 10 kuukauden jäsenyysehto työttömyyttä
edeltäneen 28 kuukauden aikana. Sen sijaan henkilön, joka
on saanut päivärahaa 1.1.1997 jälkeen, on kerättävä työssäoloehtoa 34 kalenteriviikkoa 24 kuukauden aikana voidakseen
palata uudelleen päivärahan saajaksi (paluuehto).
Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä kassan asiakaspalvelusta.
Työaikapankki
Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla on
sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on normaalia työssäoloehtoon luettavaa
työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta
työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaa-aika voitaisiin
lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun palkan on vastattava työssäoloehdon työaikaedellytyksen täyttävältä työajalta
maksettavaa palkkaa.
Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi
nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana
vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymiseen.
Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos työaikapankista nostetaan rahakorvausta, tulee
se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa aikaa tai
jaksotusaikaa ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan esimerkiksi
työaikapankin säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua
pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin
ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua palkkaa ei jaksoteta,
ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa.
Tarkastelujakso
Tarkastelujakso on työttömyyttä edeltävä ajanjakso, jolta ajalta
työssäoloehtoon luettavat kalenteriviikot huomioidaan. Tarkastelujakso on 28 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää
enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt olemasta
työmarkkinoilla muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai
enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos olet työskennellyt
sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei kyseinen aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa.
Aiemmin työttömyyspäivärahaa saaneilla tarkastelujakso
on ollut 24 kuukautta ja 1.1.2010 se on pidentynyt 28 kuukauteen. Lakimuutoksen mukaan aiemmin päivärahaa saaneen henkilön tarkastelujakso ulotetaan kuitenkin enintään
1 päivään tammikuuta 2008, ellei tarkastelujaksoa ole syytä
pidentää.
Työehtosopimuksen mukainen palkka tai
palkkaminimin mukainen palkka
Työaika
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa
työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia, ja jaksotyössä silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen
työaika on tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut
18 tuntia kalenteriviikossa.
Etuudenhakijan kirjallisesta pyynnöstä voidaan työssäoloehtoon ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika yhteensä on vähintään 80 tuntia ja työssäoloa on ollut jokaisena viikkona.
Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty työssäoloehdon täyttymisestä työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Asetuksella säädetään poikkeus ainoastaan työaikaedellytykseen. Esimerkiksi opetusalan
osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko,
1. j ona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia;
2. j ona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia.
Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalainen työ.
Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä on toimitettu
ennakonpidätys.
Työssäoloehto edellyttää lisäksi, että työstä on maksettu vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työalalla ei
ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna
2012 tehdystä työstä 1 103 €/kk (vuonna 2011 palkan oltava
vähintään 1 071 €/kk). Osa-aikatyössä ansaittu palkka suhteutetaan tehtyihin tunteihin.
Palkkatuettu työ
Työssäoloehtoon huomioidaan puolet työskentelyajan kalenteriviikkojen lukumäärästä, jos työnantaja on saanut palkkakustannuksia varten korkeinta korotettua palkkatukea. Jos
työnantaja ei ole saanut korkeinta korotettua palkkatukea, voidaan työssäoloehtoon hyväksyä työskentelyjakson kalenteriviikot, joina työtä on ollut vähintään 18 tuntia. Tämä palkkatuki on 1.1.2006 alkaen korvannut yhdistelmätuen.
Vuoden 2005 loppuun saakka työnantaja saattoi saada palkkauskustannuksiin ns. yhdistelmätukea. Jos yhdistelmätukena maksettiin työmarkkinatukea ja työllistämistukea, voitiin
7
työssäoloehtoon lukea tästä työstä puolet kalenteriviikkojen
lukumäärästä. Mikäli työnantaja sai palkkauskustannuksiin
vain työmarkkinatukea, voitiin työ lukea työssäoloehtoon
kokonaisuudessaan.
3. J os jäsen vaihtaa kassaa ja vanhasta kassasta eroamisen
ja uuteen kassaan liittymisen välinen aika on yli kuukausi, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt uudessa kassassa.
Jäsenen katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut
työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat sairaus,
laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, päätoimiset
opinnot, työllistymistä edistävät palvelut, lapsen syntymä, enintään
3-vuotiaan lapsen hoito tai muu näihin verrattava syy.
Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko
34 kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen ennen kuin palkansaajalla on oikeus päivärahaan.
Työssäoloehdon voimassaolo
Palkansaajakassan jäsenenä hankitun 34 kalenteriviikon työssäoloehdon voi menettää työttömyysturvalain 5 luvun säännösten mukaan seuraavissa tilanteissa:
1. J os jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto
on täyttynyt yritystoiminnan jälkeen uudelleen.
2. J os jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida
myöntää ennen kuin työssäoloehto on työmarkkinoilta
poissaolon jälkeen täyttynyt uudelleen.
8
Päivärahaoikeuden esteet
Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa:
Omavastuuaika
Omavastuuaika on seitsemän (7) täyttä työpäivää ja se asetetaan kerran 500 päivän enimmäisaikaa kohti. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa aikaisintaan siitä
ajankohdasta, jolloin olet ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi. Omavastuupäivät eivät kulu mahdollisen rangaistuskarenssin tai lomakorvauksen jaksottamisen aikana.
Lyhennettyä työpäivää tai osa-aikatyötä tekevän omavastuuaika katsotaan hankituksi, kun työttömyysaikaa on kertynyt seitsemää täyttä työttömyyspäivää vastaava aika kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
Omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle
on maksettu työttömyysetuutta työllistämistä edistävien palveluiden ajalta. Etuutta maksetaan näissä tilanteissa omavastuuajan estämättä. Omavastuuaikaa ei aseteta palvelun päättymisen jälkeen siltä osin, kun se on kulunut palvelun aikana.
Omavastuuaikaa ei aseteta, kun työnteon estymisen syynä on työtaistelutoimenpide, jolla ei pyritä muuttamaan tai
vaikuttamaan päivärahaa hakevan henkilön työehtoihin tai
työoloihin. Tällöinkin on ilmoittauduttava työnhakijaksi TEtoimistoon. Päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, kun
oikeus saada työnantajalta palkkaa työnteon estymisen ajalta
lakkaa. Omavastuuaika pidätetään, jos hakija jää työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työttömäksi.
• Olet alle 17-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta (lomautetuille
ja sääestepäivillä oleville on 1.1.2005 alkaen voitu maksaa
työttömyyspäivärahaa 68-vuotiaaksi saakka).
• Olet päätoiminen opiskelija.
• Olet hoitovapaalla.
• Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai eronnut työstä
ilman pätevää syytä.
• Työllistyt omassa, puolison tai perheenjäsenen yrityksessä.
• Saat työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea (ennen
1.1.2010 alkaneet koulutukset).
• Saat tai sinulla on oikeus saada irtisanomisajan palkkaa
tai vastaavaa korvausta tai saat muuta taloudellista etuutta
työnantajalta.
• Saat vuosiloma-ajan palkkaa tai lomakorvausta päättyneestä työsuhteesta.
• Olet työkyvytön.
• Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille, joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus saada muutoksia.
• Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai
virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan
lyhentämiseen.
• Siltä ajalta, jolle yli kahden viikon työsuhteen päättyessä
lain taikka työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan maksettava lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien.
• Omavastuuajalta.
Työkyvyttömyys
Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos hän saa sairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai jonkin muun lain
nojalla etuutta, joka myönnetään täyden työkyvyttömyyden
perusteella. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä. Tältä työkyvyttömyysajalta
haetaan ensisijaisesti työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa työkyvyttömyydestä, vaikka työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta ei olisi vielä myönnetty.
Lomakorvaus
Yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä tai myöhemmin maksettu lomakorvaus jaksotetaan viimeisimmästä
työsuhteesta saadun palkan perusteella. Tältä jaksotusajalta ei
ole oikeutta päivärahaan.
Jaksotus tehdään siten, että lomakorvauksen määrä jaetaan
viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla. Tästä palkasta ei tehdä työntekijän eläkemaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuvaa vähennystä. Lomakorvaus jaksotetaan vastaamaan täysiä työttömyyspäiviä, joita kalenteriviikon
aikana on viisi. Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta myöskään siltä ajalta, jolta saat kokoaikatyöstä ansaittua vuosiloma-ajan palkkaa.
Työnhakijalla, joka on
1. saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja
2. jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä
kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos
3. hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai
hylätty.
Työriita
Työriidan aikana ei saa suorittaa päivärahaa jäsenelle, joka on
joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta. Sama koskee lakon tai työsulun välillistä vaikutusta, jos
on pääteltävissä, että työriidan tarkoituksena on aikaansaada
muutoksia työ- ja palkkasuhteisiin.
9
Vähentävät sosiaalietuudet
Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä. Työkyvyttömäksi katsotulla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka
on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön.
Hakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta työkyvyttömyydestään huolimatta, vaikka hän ei sairautensa vuoksi olisi
työmarkkinoiden käytettävissä tai TE-toimistossa työnhakijana kyseisenä aikana. Työttömyysetuuden myöntäminen
edellyttää kuitenkin, että henkilö on välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan alkamista saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun
ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää.
Seuraavat sosiaalietuudet vaikuttavat vähentävästi
päivärahan määrään:
• k ansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen
työkyvyttömyyseläke
• toisen valtion lainsäädännön mukainen
työkyvyttömyyseläke
• kotihoidon tuki (hoitoraha/hoitolisä)
• liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja
työkyvyttömyyseläke (ei täysi työkyvyttömyys)
• luopumiseläke
• osa-aikaeläke
• osatyökyvyttömyyseläke
• sotilasvammalain mukainen päiväraha
• tapaturmavakuutuslain mukainen
• päiväraha ja tapaturmaeläke
• takuueläke
• tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa
• TEL 11 §:n mukainen rekisteröity lisäeläke työnantajan
rahoittama rekisteröimätön lisäeläke
Estävät sosiaalietuudet
Seuraavat sosiaalietuudet estävät ansiopäivärahan
saamisen:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
äitiys-, isyys- tai vanhempainraha
erityishoito- ja erityisäitiysraha
koulutustuki (ennen 1.1.2010 alkaneet koulutustuet)
työttömyyseläke
täysi työkyvyttömyyseläke
täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta valtion eläkelain
1295/2006 mukaista eläkettä)
varhennettu vanhuuseläke
yksilöllinen varhaiseläke
takuueläke eläkkeen täydennyksenä
eläketuki
sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha
liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mukainen
ansionmenetyskorvaus
kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetyskorvaus
luopumistuki
sukupolvenvaihdoseläke
Vaikutuksettomat etuudet
Seuraavilla etuuksilla ei ole vaikutusta
päivärahaoikeuteen tai päivärahan määrään:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
asumistuki
kansaneläkelain mukainen hoitotuki
kunnan maksama omaishoidon tuki
lapsilisä
liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen
korvaukset
perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huolto- ja
lisähuoltoeläkkeitä
perhehoitajalain mukaiset palkkiot
sotilasavustus
sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko
sekä erityiset kustannusten korvaukset
tapaturmavakuutuslain mukaiset erityiset kustannusten
korvaukset
tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha
toimeentulotuki
vammaistuki
ylimääräiset sotaeläkkeet
henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke
Epäselvyyksien välttämiseksi ilmoita aina päivärahaa hakiessasi kaikki saamasi eläkkeet ja etuudet. Muista ilmoittaa kassalle myös ulkomailta saamasi eläkkeet ja etuudet.
10
Työvoimapoliittiset edellytykset
Saadakseen päivärahaa työttömän työnhakijan pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahaa
voidaan maksaa aikaisintaan siitä päivästä, kun hakija on ilmoittautunut TE-toimistoon. Lisäksi hakijan pitää olla työkykyinen sekä hakea kokoaikatyötä. Työvoimaviranomainen
tarvitsee työsuhteen päättymisestä selvityksen, jossa on työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekä päättymisen syy.
Työvoimaviranomainen tutkii työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Jotta kassa voi maksaa
työttömyyspäivärahaa, pitää kassalla olla työvoimaviranomaisen antama esteetön lausunto.
on 10.5.2010 lukien hänen asuinpaikastaan 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue.
Työssäkäyntialueella tarkoitetaan aluetta, jolta työttömän
työnhakijan on lähtökohtaisesti oltava valmis ottamaan tarjottu työ vastaan ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Lisätietoa asiasta löytyy osoitteesta www.mol.fi
Ulkomaanmatka
Lyhyen, satunnaisen ulkomaanmatkan ajalta voit saada työttömyyspäivärahaa seuraavin edellytyksin:
• O
let työmarkkinoiden käytettävissä eli olet ilmoittanut
matkasta etukäteen TE-toimistolle.
• Olet tavoitettavissa eli olet ilmoittanut yhteystiedot matkan aikana.
• Kykenet kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan
vastaan työtä tai koulutusta.
• Matkan kesto on noin yksi viikko (6 maksupäivää)
vuoden aikana ja ja matkan kohteena EU/ETA-maat
(seuramatkakohteet).
• Onko hakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä esteitä ovat esimerkiksi ulkomaanmatka, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa tapahtuva hoito tai muu vastaava laitoshoito. Ulkomaan matkan ajalta
voi edellä mainituin edellytyksin kuitenkin olla oikeus
päivärahaan.
• Työllistyykö hakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy
päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole.
• Onko hakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun
loma-aikoja.
• Onko hakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos hakija itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun
työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai
osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden
käytettävissä.
• Työstä eroaminen ja erottaminen sekä pätevä syy työstä
eroamiseen. Jos hakijalla on ollut pätevä syy työstä eroamiseen taikka hänen työsopimuksensa on päätetty ilman
omaa syytä, työvoimaviranomainen antaa hakijalle esteettömän lausunnon.
• Työmarkkinoilta poissaolo. Työvoimaviranomainen tutkii, onko hakija ollut työmarkkinoilla vähintään 6 viikkoa
edellisen 6 kuukauden aikana.
• Kieltäytyminen työstä, koulutuksesta työnhakusuunnitelmasta taikka työllistymistä edistävästä toimenpiteestä.
• Työllistymistä edistävän toimenpiteen keskeyttäminen
taikka työnhakusuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti.
Päätoiminen opiskelija
Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Työvoimaviranomainen tutkii opiskelun luonteen
ja antaa lausunnon päivärahan maksamisen edellytyksistä.
Opintojen aloittamisesta tulee siis ilmoittaa TE-toimistoon.
Pääsääntöisesti opiskelu katsotaan päätoimiseksi silloin, kun
se on esteenä kokopäivätyön vastaanottamiselle.
Päätoimisena opiskeluna pidetään korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintoja. Myös lukio-opinnot ovat päätoimista opiskelua, jos niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Sisäoppilaitoksessa järjestettyä lukiokoulutusta pidetään niin
ikään päätoimisena opiskeluna. Ammatilliset ja muut opinnot
ovat päätoimisia silloin, kun opintoja on opintosuunnitelman
mukaan keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme
opintoviikkoa opiskelukuukaudessa tai opintojen laajuus on
vähintään 25 viikkotuntia.
Opiskelun päätoimisuutta arvioitaessa otetaan huomioon
muun muassa opetussuunnitelman laajuus, opintojen vaatima
työmäärä ja opiskelun sitovuus. Harrastusluonteista opiskelua
ei pidetä päätoimisena.
Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelun päättymisestä tulee esittää
tutkinto- tai muu todistus.
Työtön henkilö on voinut 1.1.2010 alkaen opiskella omaehtoisesti tietyin edellytyksin menettämättä oikeuttaan ansiopäivärahaan. Lue lisää kohdasta ”Omaehtoinen opiskelu”
Työssäkäyntialue
Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä. Työvoimaviranomainen antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Työssäkäyntialueiden määritelmä on muuttunut
10.5.2010 lukien. Aiemmin käytössä olleista kuntapohjaisista
työssäkäyntialueista on luovuttu. Henkilön työssäkäyntialue
11
Työvoimaviranomaisen lausunnon perusteella
määrättävä määräaika eli karenssi
tietyksi ajaksi (ns. lepäävä työsuhde), ei työntekijällä ole tälle
ajalle ammattitaitosuojaa.
Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä palkkaa ja päivärahaa vertailemalla. Työtön työnhakija voi kieltäytyä vain osa-aikatyöstä
menettämättä päivärahaoikeuttaan. Osa-aikatyö tarkoittaa työtä, jossa työaika on enintään 80 % kokoaikatyön työajasta.
Edellä esitettyjä periaatteita sovelletaan myös silloin, jos ilman pätevää syytä kieltäydyt sellaisesta työvoimaviranomaisten
osoittamasta koulutuksesta, jonka aikana oma ja huollettaviesi
toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, tai jos ilman pätevää syytä olet eronnut tai joutunut eroamaan koulutuksesta.
Jos olet ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa kuuden kuukauden aikana etkä voi esittää hyväksyttävää
syytä poissaololle, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan
60 päivän ajalta siitä päivästä lukien, jolloin tulet uudelleen
työmarkkinoille. Jos toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäydyt vastaanottamasta työtä tai menemästä koulutukseen tai
menettelystäsi muutoin voidaan päätellä, ettet halua vastaanottaa sinulle sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua soveltuvaan koulutukseen, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa vähintään
kolme kuukautta.
Työvoimaviranomainen asettaa erikseen määrätyissä tilanteissa määräajan eli karenssin. Tämän karenssin ajalta työttömällä
työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Karenssi määrätään seuraavissa tilanteissa:
• J os olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse
aiheuttanut työsuhteen päättymisen, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 90 päivän ajalta. Jos työ olisi
kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu päivärahaan 30 päivän ajalta.
• Jos omalla menettelylläsi aiheutat sen, että työsopimusta
ei synny, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 60
päivältä. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole
oikeutettu työttömyyspäivärahaan 30 päivän ajalta.
Päivärahaoikeutta menettämättä voit kolmen ensimmäisen
työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida
ammattitaitosi perusteella pitää sinulle sopivana. Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työnteon keskeyttämisestä
Päivärahan suuruus
Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta. Vakiintuneena palkkatulona pidetään ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta vähennetään lomaraha tai lomaltapaluuraha
ja lomakorvaus.
Vakiintunut palkka lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä
edeltäneiden, työssäoloehtoon oikeuttavien 34 kalenteriviikon
palkan perusteella. Huomaa, että kahdesta tai useammasta
osa-aikatyöstä saatu palkka luetaan vakiintuneena pidettävään palkkatuloon alan enimmäistyöaikaan asti, korkeintaan
kuitenkin 40 viikkotuntiin saakka.
Jos työ ja siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista, päiväraha määräytyy vuositulon kuukautta kohti lasketusta määrästä. Vuositulon määrittäminen on poikkeussäännös
ja sen soveltaminen edellyttää työn kausiluonteisuuden lisäksi
sitä, että tehty työmäärä ja sitä kautta ansiot ovat olleet työjakson aikana huomattavasti tavanomaista korkeammat. Tällaisen työn tekijöitä voivat olla esim. asfalttimiehet ja matkailukeskusten työntekijät.
Päivärahan suuruus määritellään uudelleen aina, kun uusi työssäoloehto on täyttynyt, jolloin päivärahan perusteena
oleva palkka lasketaan näiden 34 kalenteriviikon ajalta. Uusien tulotietojen perusteella määräytyvä työttömyyspäiväraha
on kuitenkin aina vähintään 80 % (ns. suojasääntö) aiemmin
määritellystä päivärahasta edellyttäen, että uusi työssäoloehto
on täyttynyt ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Vertailu tehdään ilman lapsikorotusta. Päiväraha ei voi olla pienempi kuin peruspäiväraha.
Jos saat päivärahaa ns. lisäpäiväoikeuden perusteella, päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudelleen, vaikka työssäoloehto täyttyisi.
Yrittäjänä työskentelyn vaikutusta päivärahaoikeuteen ja
päivärahan määrään on selostettu tarkemmin Yrittäjyys -kohdassa. Valtioneuvoston asetuksella on säädetty vakiintuneesta palkkatulosta ja siinä huomioon otettavista tuloista ja niiden selvittämisestä palkkatodistuksella tai verotustiedoin sekä
vuositulon määrittämisestä. Asetus löytyy YTK:n nettisivuilta, www.ytk.fi.
Ansiopäivärahaan voidaan maksaa korotusosia, joko korotettuna ansio-osana tai muutosturvan ansio-osana. Lue aiheesta lisää kohdista korotettu ansio-osa ja muutosturvan
ansio-osa.
12
Lapsikorotus
päiväpalkka saadaan jakamalla palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä.
Niissä tapauksissa, joissa työssäoloehdon kertymisen tarkastelujaksoa on voitu pidentää hyväksyttävästä syystä (kts.
tarkastelujakson pidentäminen), tehdään ansaittuun palkkaan
TEL-eläkeindeksin mukainen tarkistus.
Kuukausipalkkasi perusteella laskien saat arvion ansiopäivärahasi määrästä seuraavasti: Vähennä ensin kuukausipalkastasi 3,94 % eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaavana
osuutena. Päiväpalkan saat jakamalla näin saamasi summan
21,5 päivällä. Vähennä sitten päiväpalkasta perusosa 31,36 €.
Ota erotuksesta 45 prosenttia ja lisää siihen perusosa 31,36 €.
Summa muodostaa ansiopäivärahan. Huomaa siis, että palkastasi on vähennettävä 3,94 %. Puolison tulot eivät vaikuta
työttömyyskassan jäsenen ansiopäivärahaan.
Jos sinulla on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia, päiväraha maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. Sen suuruus on
vuonna 2012 yhdestä lapsesta 5,06 €, kahdesta lapsesta yhteensä 7,43 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,58 €.
Oman päivärahasi suuruuden voit laskea kassan päivärahalaskurilla
(www.ytk.fi ).
Päivärahan laskenta
Ansiopäiväraha muodostuu voimassaolevan peruspäivärahan
suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on
rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia (kts. myös
korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa).
Vuonna 2012 peruspäiväraha on 31,36 € ja ansio-osa 45
prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.
Ansioon suhteutettu päiväraha voi lapsikorotuksineen olla
enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta ja vähintään
mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
Ansiopäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneiltä vähintään 34 kalenteriviikolta saadusta
vakiintuneena pidettävästä palkkatulosta. Keskimääräinen
Laskentaesimerkki (ilman lapsikorotuksia)
Kuukausipalkka 1.500 €
• vähennetään 3,94 % eläke- ja työttömyys-vakuutusmaksua
• päiväpalkka (1.440,90 € : 21,5 pvä)
= 67,02 €/pvä
• peruspäiväraha 31,36 € + ansio-osa
[0,45 x (67,02 – 31,36)]
= päivärahan määrä 47,41 €
Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia 1.1.2012 alkaen.
Palkka €/kk
Päiväraha €/pv
1000 €
1200 €
1400 €
1600 €
1800 €
2000 €
2200 €
2500 €
3000 €
3500 €
4000 €
4500 €
5000 €
6000 €
KorotetullaMuutosturvan
ansio-osalla €/pv
ansio-osalla €/pv
37,35 €
41,37 €
45,40 €
49,42 €
53,44 €
57,46 €
61,48 €
67,51 €
77,56 €
86,81 €
91,28 €
95,75 €
100,22 €
109,15 €
39,02 €
44,16 €
49,29 €
54,43 €
59,57 €
64,71 €
69,85 €
77,55 €
90,40 €
102,52 €
110,34 €
118,16 €
125,98 €
141,61 €
13
40,02 €
45,83 €
51,63 €
57,44 €
63,25 €
69,06 €
74,87 €
83,58 €
98,10 €
111,73 €
120,11 €
128,49 €
136,87 €
153,62 €
Päivärahan kesto
Päivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Työ-,
omavastuu- ja korvauspäivien määrä kunakin kalenteriviikkona saa olla enintään viisi. Enimmäismaksuaikaan luetaan
myös työllistymistä edistävän palvelun aikana maksetut päivät
sekä ns. sopimusvaltiossa maksetut työttömyyspäivät.
Uuden 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen alkaa
aina, kun 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy 28 kuukauden aikana päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Tällöin sovelletaan ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään 80 % aikaisemmin
maksetusta ansiopäivärahasta. Ansiopäiväraha on vähintään
peruspäivärahan suuruinen.
Sen jälkeen kun 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt, ansiopäivärahaoikeus voi alkaa uudestaan 34 kalenteriviikon työssäoloehdon kertymisen jälkeen. Työssäoloehdon
tulee kertyä 28 kuukauden aikana ja siihen voidaan ottaa huomioon myös ennen 500 päivän täyttymistä tehty työ, jota ei
ole aikaisemmin luettu työssäoloehtoon. Tällöin ei sovelleta
ns. suojasäännöstä.
Enimmäisajan täytyttyä Kela voi maksaa työmarkkinatukea,
joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan
alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon.
päivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tämän jälkeen hänen on mahdollista hakea
työttömyyseläkettä.
Työttömän henkilön oikeus vanhuuseläkkeeseen
jo 62-vuotiaana lisäpäivien perusteella
Vuoden 2012 helmikuun alusta pitkäaikaistyötön voi saada
vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä.
Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen on työttömällä, joka on
• syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen,
• täyttänyt 62 vuotta ja
• saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä
eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä.
Tätä kyseistä vanhuuseläkettä on erikseen haettava. Hakemuslomakkeen saa työeläkelaitoksesta, Kelasta, Eläketurvakeskuksesta sekä edellä mainittujen tahojen internetsivuilta.
Hakemuksen voi jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Eläkkeenhakijan on lisäksi pyydettävä työttömyyskassalta todistus työttömyyspäivärahan saamiselta lisäpäiviltä. Kassan antama todistus tulee liittää hakemukseen.
Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta, eikä sitä saa takautuen.
Lisäpäiväoikeus
Ansiopäivärahaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin 500 päivän enimmäisajan estämättä ns. lisäpäiviltä seuraavasti:
Vuosina 1950–1954 syntyneiltä henkilöiltä edellytetään lisäpäiväoikeuden saamiseksi, että henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt
ja että hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana. Tällöin päivärahaa voidaan
maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65
vuotta.
Vuoden 1955 jälkeen syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos
henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä ja
hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana.
Työtön henkilö voi itse valita, hakeeko hän vanhuuseläkettä
62-vuotiaana vai myöhemmin. Jos hän ei halua hakea sitä, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
Ennen vuotta 1950 syntyneillä työttömyyspäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä säilyy edelleen oikeus työttömyyseläkkeeseen. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö täyttää
työttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 62-vuotiaana,
hänelle myönnetään kuitenkin työeläkelakien mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä työttömyyseläkkeen sijaan. Kela
myöntää hänelle työttömyyseläkkeen, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65-vuotiaana.
Ennen vuotta 1950 syntyneet
Jos vuonna 1949 tai aikaisemmin syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, maksetaan
Työllistymistä edistävät palvelut
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan ansiopäivärahaa, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan.
Lisäksi tältä ajalta voidaan maksaa korotettua ansio-osaa tai
muutosturvan ansio-osaa ja ylläpitokorvausta.
14
Työllistymistä edistävästä palvelusta sovitaan TE-toimiston kanssa. Henkilön tulee hakea ansiopäivärahaa etuushakemuksella myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ja
pitää työnhaku voimassa TE-toimistossa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta etuutta voidaan maksaa omavastuuaikaan, korvauksettoman määräaikaan, työssäolovelvoitteen
tarveharkintaan tai ammatilliseen koulutukseen liittyvistä rajoituksista huolimatta.
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava ansiopäiväraha kerryttää 500 päivän enimmäisaikaa.
Omaehtoinen koulutus
Työllistymistä edistäviä palveluja ovat:
Ylläpitokorvaus
• julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen koulutus
• työkokeilu
• työelämävalmennus
• työharjoittelu
• työ- ja koulutuskokeilu
• maahanmuuttajien rinnasteiset toimenpiteet, sekä
kuntouttava työtoiminta
Ylläpitokorvausta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena. Ylläpitokorvaus on 9 euroa päivässä. Jos koulutus
järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella, maksetaan ylläpitokorvaus korotettuna, jolloin se on 18 euroa päivässä. Jos
koulutus tapahtuu työssäkäyntialueella, mutta kotikunnan ulkopuolella ja koulutuksesta aiheutuu majoituskustannuksia,
joista on esitetty luotettava selvitys, voidaan ylläpitokorvaus
maksaa myös korotettuna. Ylläpitokorvauksesta ei pidätetä
ennakonpidätystä. Ylläpitokorvausta ei makseta työ- ja koulutuskokeilun ajoilta.
Omaehtoinen opiskelu voidaan katsoa työllistymistä edistäväksi palveluksi seuraavilla edellytyksillä:
• Opiskelija on vähintään 25-vuotias
• TE-toimisto arvioi opiskelun tarkoituksenmukaiseksi
• Opiskelu parantaa olennaisesti mahdollisuuksia työllistyä
avoimilla markkinoilla
• Opiskelusta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä
korvaavassa suunnitelmassa
• Etuutta voidaan maksaa enintään 24 kuukautta
Korotettu ansio-osa
Sinulla voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan kolmessa
tilanteessa:
päättymisperusteen, maksetaan korotettua ansio-osaa vasta,
kun asia on lopullisesti ratkaistu.
1. Työttömyyden alkaessa
3. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta
Olet ollut työsuhteessa vähintään 3 vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista.
Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa korotettuna työttömyyden alkaessa enintään 20 päivän ajan.
Korotettua ansio-osaa ei makseta tämän kohdan perusteella, jos henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan kohdan kaksi (pitkän työuran perusteella), ellei korotettua ansioosaa ole maksettu vähintään yhdeltä päivältä pitkän työuran
perusteella ja henkilö on tämän jälkeen täyttänyt uuden
työssäoloehdon.
Osallistut työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, josta on
sovittu TE-toimiston laatimassa työllistymissuunnitelmassa
tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa, eikä sinulla ole oikeutta muutosturvan ansio-osaan. Korotettua
ansio-osaa voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta, jos
palvelujen väli on enintään 7 kalenteripäivää. Korotettua ansio-osaa voidaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksaa enintään 200 päivää.
Korotetun ansio-osan suuruus
Ansiopäivärahan korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa
on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, korotettu ansioosa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 35 prosenttia. Korotettuun ansio-osaan ei sovelleta ns. 90 prosentin sääntöä,
vaan ansiopäiväraha voi lapsikorotuksineen olla yhtä suuri
kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
2. Pitkän työuran päätyttyä
Olet menettänyt työsi taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tai olet irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää ja sinulla on ennen työsuhteen päättymistä työssäoloaikaa yhteensä vähintään 20 vuotta ja kassan
jäsenyyttä vähintään 5 vuotta.
Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa tällä perusteella enintään 100 päivää. Mikäli olet riitauttanut työsuhteesi
15
Muutosturvan ansio-osa
Sinulla on oikeus muutosturvan ansio-osaan, kun
• t yösuhteesi on ollut määräaikainen ja sinulla on työssäoloaikaa samaan tai eri työnantajaan vähintään 5 vuotta
työsuhteen päättymistä edeltäneen 7 vuoden aikana, tai
• sinut lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja sinulla on lomautusilmoituksen antohetkellä työssäoloaikaa vähintään
kolme vuotta, tai
• olet ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai
• olet lomautettuna itse irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja sinulla on
työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta.
• kuulut muutosturvan piiriin
• sinulla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma
• olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 34 viikkoa, jonka aikana olet täyttänyt työssäoloehdon.
Muutosturvan ansio-osaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
Muutosturvaan liittyvä työllistymissuunnitelma laaditaan TEtoimistossa yhdessä työnhakijan kanssa. Se voidaan laatia jo
irtisanomisaikana eli työsuhteen kestäessä.
TE-toimisto tutkii muutosturvan piiriin kuulumisen edellytykset työllistymissuunnitelman laatimisen tai tarkistamisen yhteydessä.
Muutosturvan ansio-osan suuruus ja kesto
Muutosturvan ansio-osa on 65 % päiväpalkan ja perusosan
erotuksesta. Jos palkka on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, on lisän suuruus tämän rajan ylittävältä päiväpalkan
osalta 37,5 %.
Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200
päivältä. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa sovittujen palvelujen väliseltä ajalta,
jos palvelujen välinen aika on enintään seitsemän (7) kalenteripäivää. Muutosturvan ansio-osaa ei makseta kuitenkaan
henkilölle, joka saa päivärahaa lisäpäiviltä tai on päätoiminen yrittäjä.
Tällöin TE-toimisto tutkii seuraavia edellytyksiä:
• t yösuhteesi on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme
vuotta, tai
• määräaikainen työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, tai
• olet ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana, tai
Oikeus soviteltuun päivärahaan
Työttömyyskassan jäsenenä sinulla on oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tapauksissa:
tilanteesta.
Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa
työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, on työajan tarkastelu myös silloin
80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän
enimmäistyöajasta.
Lomautus tarkoittaa, että työsuhteen kestäessä työnantaja voi lomauttaa sinut tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Lomautus voi toteutua viikoittaista tai päivittäistä työaikaa
lyhentämällä taikka lomautus voi olla kokoaikainen. Kokoaikaiseksi lomautukseksi katsotaan yhtäjaksoinen kalenteriviikon kestävä lomautus, jolloin olet kokonaan työtön. Päiväraha
maksetaan kokoaikaisen lomautuksen aikana täysimääräisenä.
Päiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä myös ns. sääestepäiviltä rakennus- ja metsäaloilla.
Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa
työaika ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen
1. T
eet osa-aikaista työtä. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos
osa-aikaisuus perustuu sinun aloitteestasi tapahtuneeseen
työajan lyhentämiseen.
2. Päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Kun työaikaa lyhennetään lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, eikä
työaika ylitä 80 % kokoaikaisen työntekijän viikkotyöajasta, maksetaan työttömät päivät täyttä työttömyyspäivärahaa. Edellä mainittu koskee niitä lomautuksia, jotka
on toteutettu kokonaisia päiviä lomauttamalla.
3. J os työntekosi on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei kuitenkaan ole riippuvuussuhdetta sinun työehtoihisi tai työoloihisi.
4. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän
kokoaikatyön.
5. Sinulla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä.
Vain edellä esitetyissä tapauksissa on kyse ns. sovittelu­-­­­
16
Sovittelussa huomioon otettava tulo
työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa, ei työssäoloajalta ole oikeutta soviteltuun päivärahaan. Sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä
työttömyyden aikana saatu tulo otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. TE-toimisto ratkaisee, onko yrittäjyys
päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota ei yleisesti tehdä yrittäjänä eikä työsuhteessa. Esimerkiksi erilaisista toimeksiantosuhteista saatuja palkkioita ja tekijänoikeuskorvauksia voidaan pitää
omasta työstä saatuna tulona.
Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka
tai muu työn perusteella saatu ansiotulo. Soviteltavaa tuloa
ovat siten esimerkiksi työstä saatu peruspalkka, erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä,
yötyölisä, provisiot, lomaraha, lomakorvaus palkkaan rinnastettavat palkkiot jne.
Tulot osoitetaan työnantajan laatimalla palkkatodistuksella
tai palkanmaksujaksolta saadulla palkkalaskelmalla. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa hakujaksolla tehdyt työtunnit
ja niiden tulee vastata palkkalaskelman tietoja.
Kun käytetään erityistä sovittelujaksoa (=alle kuukausi tai
neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa), soviteltava tulo muutetaan
laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa.
Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä siten, että kalenteriviikossa on viisi laskennallista työpäivää
Yritystoiminnan tulot voidaan sovitella verotustietojen tai
muun luotettavan selvityksen perusteella. Työttömyyskassa
käyttää yritystulon sovittelussa huomioon otettavien tulojen
arvioinnissa verotuksen tietoja aina, kun se on mahdollista.
Vahvistetun verotuksen tietoja ei voida käyttää, kun kysymys
on aloittavasta yritystoiminnasta tai kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen muuttunut oleellisesti. Kun
työttömyyskassa ei voi käyttää tulojen arvioinnissa verotuksen
tietoja, arvioidaan tuloja kuitenkin mahdollisimman pitkälle
verotuksen sääntöjen mukaan.
Kaikki liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia, jolloin tulojen arviointi perustuu esitettyihin
tuloslaskelmiin. Jos kysymys on sovittelun piirissä olevasta
omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä voidaan
pitää vain itsenäisenä tulonhankkimistoimintana (pääsääntöisesti erilaiset verkostomarkkinointityöt), on toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot.
Sovittelussa huomioon otettavien tulojen arviointi perustuu
näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja
menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan.
Sovittelujakso
Pääsääntö on, että sovittelujaksona käytetään kuukautta, kalenterikuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa (maanantaista sunnuntaihin) palkanmaksujaksosta riippuen. Tämä
on tavanomainen sovittelujakso.
Erityistä sovittelujaksoa, joka on aina tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempi, käytetään silloin, kun edellä mainittuun
tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta
ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan (esim. omavastuuaika,
lomakorvauksen jaksotusaika).
Erityinen sovittelujakso muodostetaan edellä mainituissa tapauksissa haku- ja maksujakson niistä osista, joilta on
oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Jos työttömyyspäivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa. Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää yli neljä viikkoa kestävän
osa-aikatyön alkaessa, jotta sovittelujakso saadaan vastaamaan
palkanmaksujaksoa.
Työajan tarkastelujakso
Osa-aikatyössä ja satunnaisessa työssä työaikaa tarkastellaan
sovittelujaksoittain. Jos työaikaasi on lyhennetty lomautuksen
johdosta, työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko.
Siinä tapauksessa, että osa-aikatyössä tai satunnaisessa työssä käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen
kalenteriviikon sovittelujaksoa, työajan tarkastelujaksonakin
käytetään tätä jaksoa. Jos käytetään lyhyempää eli erityistä sovittelujaksoa, myös työaikaa tarkastellaan tältä lyhyemmältä
jaksolta.
Oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan ei ole, jos työaika työajan tarkastelujakson aikana ylittää 80 prosenttia alalla
sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lyhennetylle työviikolle lomautetulla työntekijällä (työntekijä on lomautettu kokonaisiksi työpäiviksi) ei ole oikeutta päivärahaan,
jos työaika kalenteriviikossa ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta kalenteriviikossa.
Työaikaa laskettaessa otetaan huomioon todelliset työtunnit ja
niitä verrataan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaan.
Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain
mukaiseen säännölliseen työaikaan.
Päivärahan suuruus
Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy hakijan normaalin
päivärahan pohjalta. Jos päiväraha on myönnetty korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla, myös soviteltua
päivärahaa maksetaan korotettuna.
Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet
(50 %) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään
täysimääräisestä päivärahasta. Soviteltu päiväraha ja puolet
saadusta tulosta voivat yhteensä nousta määrään, joka olisi
muutoin voitu maksaa päivärahana. Soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen voi kuitenkin yhdessä tulojen kanssa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Tämä
17
on ns. 90 prosentin sääntö. Jos edellä mainittua 90 prosentin
sääntöä noudatettaessa soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi vähemmän kuin soviteltuna peruspäivärahana olisi voitu maksaa, maksetaan päiväraha sovitellun peruspäivärahan
suuruisena. Tätä sanotaan vertailusäännöksi.
Laskenta
pääsäännön mukaan Laskenta 90 % säännön mukaan Laskenta vertailusäännön mukaan Laskentaesimerkkejä
Sovittelu pääsäännön mukaan:
Osa-aikatyössä oleva henkilö on hakenut ansiopäivärahaa
1.–31.1.2012 väliseltä ajalta. Palkkatodistuksen mukaan hän
on saanut palkkaa edellä mainitulta ajalta 250,00 euroa.
Osa-aikatyön perusteella hakijalla on oikeus saada soviteltua
ansiopäivärahaa ja sovittelujaksona voidaan käyttää päivärahan
hakujaksoa. Hakijan ansiopäivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi on määritelty 53,09 euroa. Päiväpalkan perusteella
ansiopäivärahan määräksi on laskettu 40,20 euroa.
Sovitellun ansiopäivärahan määrää laskettaessa otetaan
huomioon puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta työtulosta. Tässä tapauksessa 250,00 euroa kuukaudessa, joka muutetaan päiväkohtaiseksi käyttämällä jakajaa 21,5. Päiväpalkka
on ollut 11,63 euroa, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 5,82 euroa päivässä. Täysimääräisestä ansiopäivärahasta
(40,20 euroa) vähennetään sovittelussa huomioon otettava tulo 5,82 euroa. Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa 1.–
31.1.2012 väliseltä ajalta 34,38 euroa päivässä. Hakija saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 721,98 euroa (21 x 34,38). Kun
otetaan huomioon työstä saatu palkka, hakijan kokonaistulot
1.–31.1.2012 väliseltä ajalta ovat yhteensä 971,98 euroa
(250,00+721,98). Mikäli hakija olisi ollut kokonaan työtön,
hän olisi ansainnut kyseiseltä ajalta 844,20 euroa (21 x 40,20).
72,93 €/pv
27,50 €/pv
45,43 €/pv
96,51 €/pv
55,00 €/pv
41,51 €/pv
38,79 €/pv
27,50 €/pv
11,29 €/pv
Vaikutus 500 päivän kertymään
Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Muuntaminen tehdään niin, että
sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla (vrt. esimerkki). Myös mahdollisesti
korotettuna maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla tavoin kuin korottamaton päiväraha eli korotusta ei tässä oteta huomioon.
Esimerkki: Hakijan päiväraha on 42,05 €/pv ja ansio sovittelujaksolla 336,00 €, josta 50 % vaikuttaa maksettavan päivärahan määrään. Hakijan päiväpalkka on siis ollut 15,63 €,
josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 7,82 €. Sovitellun päivärahan määrä on siis ollut 34,23 €/ pv. Maksettavien
päivien lukumäärä on kuukaudessa ollut 23, jolloin hakijalle
maksetaan etuutta 787,29 € (23 x 34,23 €). Vaikutus 500 päivän kertymään on 19 päivää (787,29 : 42,05).
Sovittelussa käytetty ns. 90 prosentin sääntöä / vertailusääntöä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
perustepalkka kuukaudessa . . . . . . . . . . 2.400 €
palkasta tehtävä tel-vähennys . . . . . . . . 3,94 %
päivärahan perusteena oleva palkka . . 107,23 €/pv
työstä saatu tulo kuukaudessa . . . . . . . . 1.182,50 €
työstä saatu tulo päivässä . . . . . . . . . . . . 55,00 €/pv
ansiopäivärahan suuruus . . . . . . . . . . . . 65,50 €/pv
lapsikorotus kahdesta lapsesta . . . . . . . 7,43 €/pv
sovittelussa huomioon 50 % . . . . . . . . . 27,50 €/pv
soviteltu päiväraha ilman
90 %:n sääntöä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45,43 €
• 90 % päivärahasi perusteena
olevasta palkasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96,51 €/pv
• ansiopäiväraha lapsikorotuksineen ja
sovittelujakson tulo yhteensä . . . . . . . . . 100,43 €
• ansiopäiväraha kun 90 %:n
sääntöä sovelletaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 41,51 €
Työssäoloehdon kertyminen
Työssäoloehtoa on käsitelty ansiosidonnaisen päivärahan yhteydessä. Kassa on velvollinen seuraamaan jatkuvasti uuden
työssäoloehdon kertymistä.
Työssäoloehtoa kertyy, kun kalenteriviikoittainen työaika
yhdessä tai useammassa työssä on vähintään 18 tuntia ja palkka työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vuonna 2012 vähintään
1103 €/kk (vuonna 2011 palkan oltava vähintään 1071 €/kk).
Tätä määrää korotetaan työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla
palkkakertoimella.
Jos teet työtä vain osa-aikaisesti, palkka voidaan suhteuttaa tehtyyn työaikaan. Lisäksi edellytetään, että palkasta suoritetaan asianmukaisesti verot ja muut ns. lakisääteiset maksut.
Seuranta tärkeää
Pätkätöille ominaiset lyhyet työsuhteet edellyttävät työssäoloehtoon oikeuttavan työn seurantaa. Tämä helpottaa
18
mahdollisen päivärahahakemuksesi käsittelyä, ja toisaalta kassa saa tehdyksi rekistereihin lain edellyttämät seurantatiedot.
Ole itsekin tarkkana, että verot ja muut ns. lakisääteiset
maksut otetaan huomioon palkkaa maksettaessa, ja vaadi selvitys niistä. Näin vältytään yllättäviltä tilanteilta laskettaessa
työssäoloehtoa kerryttävää työtä.
Kassan tarvitsemat tiedot
Toimita kassalle päivärahahakemuksen yhteydessä palkka- ja
työtodistus, josta käyvät ilmi työnantajan yhteystiedot, työsuhteen kesto, maksettu palkka ja työsuhteen päättymisen syy
(esim. määräaikaisuus tai irtisanominen). Mikäli sinut on irtisanottu, kassa tarvitsee myös irtisanomisilmoituksen. Edellä
mainittujen tietojen perusteella kassa voi tarkistaa mm. työssäoloehdon ja palkkaminimin täyttymisen. Muistathan pyytää tarvittavat todistukset aina työn päättyessä, niin vältytään
”vanhojen asioiden” muistelemiselta.
Kassa tarvitsee myös tiedot viikoittain tehdyistä työtunneista. Ellei niistä ole mainintaa palkkatodistuksessa, ne voi
ilmoittaa helposti työtuntilistan mukaan, jonka työnantaja
allekirjoittaa. On oman etusi mukaista, että kassa saa tarvitsemansa selvityksen työssäoloehtoon oikeuttavista työviikon
tunneista.
Päivärahan ennakkomaksu
Työttömyyskassa voi maksaa päivärahaan ennakkomaksuna
ilman päätöstä, jos hakijalla on työvoimapoliittinen lausunto tai hänet on lomautettu tarkistusilmoituksella ja hakijalla on todennäköisesti oikeus ansiopäivärahaan. Lain mukaan
työttömyyskassalla on aina oikeus päättää, maksaako se ennakkoa ja kuinka paljon ennakkoa maksetaan. Ennakkoa voidaan maksaa enintään kahdelta kuukaudelta ja sitä maksetaan
ilman päätöstä. Etuudesta annetaan päätös vasta varsinaisen
hakemuksen käsittelyn yhteydessä ja maksettu ennakko kuitataan maksettavaksi tulevasta päivärahasta.
Vuorotteluvapaa
Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on tullut olla yli 80
prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta.
Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvaa järjestelyä, jossa
työntekijä vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti
vapautuu palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Työnantajan on samalla sitouduttava vastaavaksi ajaksi
palkkaamaan TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva
henkilö.
Vuorotteluvapaan kesto
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjakoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa,
mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 90 kalenteripäivän pituinen. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on
sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista.
Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden
vuoden kuluessa sen alkamisesta, eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaalle voit päästä uudelleen, kun edellisen vuorotteluvapaan
päättymisen jälkeen on kertynyt työeläkelakien mukaista työhistoriaa viisi (5) vuotta.
Työhistoriaedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet tehnyt työeläkelakien mukaista työtä 10 vuotta ja/tai 1.1.2007 alkaen sinulla
on työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita yhteensä 10 vuoden
ajalta. Myös yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan. Työntekoon voidaan rinnastaa myös muuta kuin em. työeläkelakien
mukaista aikaa kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa,
siviilipalvelusaikaa ja työsopimuslakiin tai työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaa hoitovapaa-aikaa. Enintään neljännes
ajasta voi olla tällaista rinnastettavaa aikaa.
Työssäoloedellytys
Vuorottelusopimus
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän
ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot
rinnastetaan työssäoloon.
Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys
siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava TE-toimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista.
19
Vuorottelukorvauksen suuruus
Rajoitukset
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta ilman korotusosia, johon olisit oikeutettu
työttömäksi jäädessäsi. Korvaus on 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos olet ollut vähintään 25 vuotta työssäoloedellytykset täyttävässä työssä. Lapsikorotuksia eikä muita korotusosia oteta huomioon.
Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorottelijan vähintään 52 viikon ajalta saamasta palkkatulosta, joka on vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja,
joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaa aikana.
Oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole ajalta, jolta saat työnantajaltasi palkkaa, olet kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa toisen
työnantajan palveluksessa, saat sairauspäivärahaa tai täyden
työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa muuta etuutta tai
äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Vuorotteluvapaan aikana
saatu palkka ja muu työtulo sekä eräät lakisääteiset etuudet
otetaan huomioon vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa
samoin kuin työttömyysturvalaissa säädetään sovitellun päivärahan maksamisesta.
Hakeminen
Vuorottelukorvausta haetaan erillisellä lomakkeella, jota on
saatavana TE-toimistoista. Vuorotteluvapaasta saa lisätietoja
TE-toimistoista tai työvoimahallinnon kotisivuilta www.mol.
fi. Vuorottelukorvauksen suuruuden voit laskea kassan kotisivuilla olevalla päivärahalaskurilla
.
Vuorottelukorvauksen määrä vuonna 2012.
Palkka €/kk
1 000 €
1 200 €
1 400 €
1 600 €
1 800 €
2 000 €
2 200 €
2 500 €
3 000 €
3 500 €
4 000 €
4 500 €
5 000 €
6 000 €
Päiväraha €/pv
Vuorottelu 70 %
37,35 €
41,37 €
45,40 €
49,42 €
53,44 €
57,46 €
61,48 €
67,51 €
77,56 €
86,81 €
91,28 €
95,75 €
100,22 €
109,15 €
26,15 €
28,96 €
31,78 €
34,59 €
37,41 €
40,22 €
43,04 €
47,26 €
54,30 €
60,77 €
63,90 €
67,02 €
70,15 €
76,41 €
20
Vuorottelu 80 %
29,88 €
33,10 €
36,22 €
39,53 €
42,75 €
45,97 €
49,18 €
54,01 €
62,05 €
69,45 €
73,02 €
76,60 €
80,17 €
87,32 €
Yrittäjien työttömyysturvasta
Yrittäjien työttömyysturva yrittäjäkassoista
Palkansaajasta yrittäjäksi
Sinut katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, jos olet YELtai MYEL-vakuutusvelvollinen päätointasi varten.
Henkilö voi pääsääntöisesti työskennellä yrittäjänä 18 kuukautta menettämättä oikeuttaan palkansaajan ansiopäivärahaan. Jos henkilö on kuitenkin yrittäjäksi ryhdyttyään liittynyt
heti yrittäjäkassaan ja täyttänyt yrittäjäkassan jäsenenä yrittäjän työssäoloehdon, hän menettää myös oikeutensa palkansaajan ansiopäivärahaan. Jos palkansaajakassasta yrittäjäkassaan
siirtynyt jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt yrittäjän
työssäoloehdon, hänellä on oikeus siihen työttömyyspäivärahaan, joka hänelle maksettaisiin, jos hän olisi edelleen palkansaajakassan jäsen. Edellä tarkoitettua jälkisuojaa sovelletaan, jos henkilö on palkansaajakassasta erottuaan kuukauden
kuluessa liittynyt yrittäjäkassaan. Yrittäjäksi siirtynyt henkilö
voi siis 18 kuukauden ajan valita, onko hän palkansaaja- vai
yrittäjäkassan jäsen ja tänä jälkisuoja-aikana työttömäksi jäädessään hänelle maksetaan palkansaajan ansiopäiväraha siitä
kassasta, jonka jäsen hän on.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy kuitenkin vain yrittäjäkassan
jäsenyyden aikana tehdystä yrittäjätyöstä, jolloin mahdollinen
18 kuukauden yrittäjätyö palkansaajakassan jäsenenä ei kerrytä yrittäjän työssäoloehtoa.
Sinut katsotaan yrittäjäksi myös muun
eläkevakuutuksen piiriin kuuluessasi, jos
1. t yöskentelet johtavassa asemassa yrityksessä, josta omistat yksin vähintään 15 % taikka jos omistat yhdessä perheesi kanssa tai sinun perheesi omistaa vähintään 30 %
yhtiöstä
2. t yöskentelet yrityksessä, josta omistat yksin taikka yhdessä perheesi kanssa tai perheesi omistaa vähintään 50 %
yhtiöstä
3. t yöskentelet muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa sinulla tai perheenjäsenilläsi tai sinulla yhdessä perheenjäsentesi kanssa on vastaava määräämisvalta.
Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos sinä tai perheenjäsenesi tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa omistat väliyhteisöstä vähintään puolet tai teillä on
vastaava määräämisvalta.
Olet johtavassa asemassa, jos olet osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos olet osakeyhtiössä tai muussa
yrityksessä tai yhteisössä vastaavassa asemassa.
Perheenjäseneksi katsotaan henkilön kanssa samassa taloudessa asuva puoliso, lapset ja vanhemmat.
Huomaa, että pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen
ei tee sinusta yrittäjää. Olennaista on, että myös työskentelet
yrityksessä edellä mainitulla tavalla.
Yrittäjien työttömyysturvasta huolehtivat Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT), puh. (09) 622 4830 ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa (AYT), puh. (09)
2535 3100.
Yrittäjäkassaan voi liittyä Suomessa vakinaisesti asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja jolla on vähintään 8.520
euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus.
Aikaisemmin palkansaajana ollut henkilö voi yritystoiminnan aloittaessaan säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden enintään 18 kuukautta. Palkansaajakassan jäsenenä ei kuitenkaan
voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavaa yrittäjätyötä, joten sen keräämiseksi pitää siirtyä yrittäjäkassaan. Mikäli
yrittäjäksi siirtyvä palkansaajakassan jäsen siirtyy yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkkatyön lopettamisesta, voi hän saada palkansaajakassasta mukaansa enintään 6 kuukautta yrittäjän työssäoloehtoon hyväksi
luettavaa aikaa.
Yrittäjästä palkansaajaksi
Jos yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkassan jäsenenä täyttänyt
henkilö siirtyy palkansaajakassan jäseneksi, hänen oikeutensa
yrittäjän työttömyyspäivärahaan päättyy, kun hän täyttää palkansaajakassan jäsenenä palkansaajan työssäoloehdon. Yrittäjä, joka aloittaa palkkatyön ja siirtyy kuukauden kuluessa
yrittäjäkassan jäsenyyden päättymisestä ja palkkatyön aloittamisesta palkansaajakassaan, saa tuoda mukanaan 10 kalenteriviikkoa vakuutus- ja työssäoloaikaa palkansaajakassaan.
Yrittäjästä palkansaajaksi ryhtynyt henkilö voi siis täyttää palkansaajan työssäoloehdon jo 24 kalenteriviikon palkkatyön
jälkeen.
Jos yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siirtynyt jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon, hänellä on oikeus siihen työttömyyspäivärahaan,
joka hänelle maksettaisiin, jos hän olisi edelleen yrittäjäkassan jäsen. Edellä tarkoitettua jälkisuojaa sovelletaan, jos henkilö on yrittäjäkassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittynyt
palkansaajakassaan.
21
Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva
Työssäoloehtoon Suomessa hyväksytään
Ulkomailla työskentelyn jälkeen työttömyysturva voi olla erilainen riippuen siitä, missä asemassa henkilö on lähtenyt ulkomaille ja mihin hän on lähtenyt.
• Suomessa tehty työ
• EU/ETA-maassa tehty työ
• lähetettynä työntekijänä tehty työ
Tilanteet voidaan jakaa seuraaviin neljään ryhmään:
1. Työskentely lähetettynä työntekijänä
a. E
U/ETA-maassa, jolloin Eläketurvakeskus (ETK) antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta
b.Ei-sopimusmaassa, jolloin KELA antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta
2. Työskentely EU/ETA-maassa ei-lähetettynä työntekijänä,
eli paikallisen työnantajan palveluksessa
3. Työskentely muussa sopimusmaassa
ei-lähetettynä työntekijänä
4. Työskentely muussa kuin sopimusmaassa
ei-lähetettynä työntekijänä
Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä. Näissä
maissa työntekijän pitää hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pääsee ansioturvan piiriin. Muissa maissa on yleinen
työttömyysvakuutus, jolloin työssä olevat ovat automaattisesti sen piirissä.
EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso- Britannia ja Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta Kanaalisaaria), Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua,
Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin tasavalta,
Unkari ja Viro. ETA-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja.
Sveitsi ei ole EU/ETA-maa, mutta sen kanssa Suomella on ollut voimassa sopimus vapaasta liikkumisesta 1.6.2002 lähtien.
Kun henkilö palaa työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen,
EU/ ETA-maassa hankitut vakuutus- ja työskentelykaudet
voidaan lukea Suomessa työssäoloehtoon, mikäli palkka- ja
työtodistusten lisäksi kassalle toimitetaan U1-lomake (EUmaat) tai E301-todistus (ETA-maat) työskentelymaan viranomaiselta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on liittynyt Suomessa työttömyyskassaan kuukauden kuluessa siitä, kun hän
lakkasi olemasta työskentelymaan työttömyysturvan piirissä.
Tästä syystä ulkomailta palatessa työttömyyskassan jäseneksi
voi liittyä myös työttömänä ollessa.
Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä on lisäksi yleensä se, että henkilö on tietyn ajan työskennellyt siinä
maassa, josta hän hakee työttömyysturvaa. EU/ETA-maat
voivat itse määritellä, kuinka pitkä tämän työskentelyjakson pitää olla. Suomessa edellytetään neljän viikon työskentelyä, eli henkilön on työskenneltävä Suomessa vähintään
neljän viikon ajan sellaisessa työssä, joka kerää työssäoloehtoa, jonka jälkeen työssäoloehdossa huomioidaan EU/ETAmaassa tehty työ. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena
oleva palkka kuitenkin määritellään tästä Suomessa tehdystä vähintään neljän viikon työstä. Jos EU/ETA-maassa
työskentely on kestänyt alle vuoden, ei tätä neljän viikon
työskentelyä kuitenkaan edellytetä. Tällöin ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka määritellään ulkomailla tehdystä työstä.
Lähetetty työntekijä
Kun henkilö lähtee lähetettynä työntekijänä töihin joko sopimusmaahan tai ei-sopimusmaahan, ulkomailla tehty työ otetaan huomioon työssäoloehdossa, kuten otetaan Suomessakin
tehty työ. Työnantajan pitää maksaa pakolliset työantajamaksut Suomeen ja suomalaisen kassan jäsenyys pitää säilyttää. Jos
ulkomailla työskentelyn jälkeen jää työttömäksi, kassalle pitää
toimittaa palkkatodistus tästä ulkomaan työstä sekä ETK:n tai
KELA:n todistus siitä, että on ollut lähetetty työntekijä.
Lähetetyksi työntekijäksi katsotaan henkilö, joka tekee
palkkatyötä ja jonka työnantaja Suomessa lähettää hänet
työhön ulkomaille ja maksaa palkan tämän ulkomaan työskentelyn ajan. Henkilön tulee kuulua lähtömaan eli Suomen
sosiaaliturvajärjestelmänpiiriin.
Ulkomaan työskentely saa kestää enintään vuoden, mutta
aikaa voidaan hakemuksesta pidentää pääsääntöisesti enintään viiteen vuoteen saakka. ETK antaa todistuksen niiden
maiden osalta, joiden kanssa Suomella on joko monenvälinen
tai kahdenkeskinen sosiaaliturvasopimus. KELA antaa todistuksen kolmansien maiden osalta, joiden kanssa Suomella ei
ole sosiaaliturvasopimusta. Mikäli työskentely ulkomailla kestää yli viisi vuotta, pitää Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista hakea uudelleen.
Työ EU- tai ETA-maassa
Työntekijän on työttömyysturvan saamiseksi oltava vakuutettu
pääsääntöisesti siinä maassa, jossa hän työskentelee. Kun työntekijä lähtee työhön toiseen EU/ETA-maahan, kuuluu hän ensisijaisesti työskentelymaan työttömyysvakuutuksen piiriin. Jos
työntekijä työskentelee ulkomailla, hänen on pääsääntöisesti
hankittava työttömyysvakuutus työskentelymaassa.
22
Eräistä työntekijäryhmistä on erityismääräyksiä.
Tällaisia ryhmiä ovat:
maksettu niin paljon, että vastaava työ Suomessa tehtynä keräisi työssäoloehtoa.
• kuljetusyritysten matkustava henkilökunta, johon sovelletaan yleensä kuljetusyritysten kotimaan lainsäädäntöä
• laivalla työskentelevät henkilöt, joihin sovelletaan pääsääntöisesti sen EU-maan lainsäädäntöä, jonka lippua
alus käyttää
• julkisyhteisöjen palveluksessa olevat lähetetyt työntekijät, jotka kuuluvat ilman aikarajoitusta työnantajan kotivaltion sosiaaliturvan piiriin työskennellessään toisessa
EU-maassa.
Vakuutus- ja työskentelykausien siirto
Työskentelykausien siirtäminen Suomeen edellyttää, että Suomessa työttömyyskassan jäseneksi liitytään kuukauden kuluessa siitä, kun työskentelymaan työttömyysturvajärjestelmään
kuuluminen päättyi. Pohjoismaiden välillä tämä siirtymäaika
on kahdeksan viikkoa, jos on pohjoismainen paluumuuttaja.
Jos liittyminen tapahtuu myöhemmin, ei työssäoloehtoon voida lukea toisessa maassa tehtyä työtä. Koska siirtymäaika on
näin lyhyt, voi ulkomailta tullessa kassaan liittyä myös työttömänä ollessaan.
Työssäolokaudet hyväksytään Suomessa työssäoloehtoon
vain, kun työskentelykausista esitetään sen maan viranomaisen antama U1 -lomake (EU-maat) tai E301-todistus (ETAmaat), jossa työtä on tehty. Lomake on aina työskentelymaan
viranomaisen kielellä annettu ja se on kaikissa EU/ETA-maissa ulkonäöltään samanlainen, eli tarvittavat tiedot ovat aina
samassa paikassa. Ruotsissa ja Tanskassa työttömyyskassa antaa todistuksen. Norjassa todistusten antaminen on keskitetty
Grense tjänsten i Morokulien Infocenter -toimistolle. Muissa
Euroopan maissa paikallinen työvoimaviranomainen antaa todistuksen. Todistus voidaan antaa toiseen EU/ETA-maahan
työhön lähdettäessä tai se voidaan pyytää tarvittaessa myöhemminkin. Yleensä todistusta tarvitaan vasta, jos kohdemaassa jäädään työttömäksi, eikä siellä ole työskennelty työssäoloehtoon vaadittavaa aikaa.
Jos Suomeen palaava työnhakija on jo saanut toisessa EU/
ETA-maassa päivärahaa, lasketaan ne Suomessa työttömyysturvalain mukaiseen 500 päivän enimmäismaksuaikaan. Toisessa maassa otettu omavastuuaika siirtyy myös, vaikka se olisi
ollut lyhyempi kuin Suomessa vaadittava omavastuuaika. Toisessa maassa hankitut työskentelykaudet otetaan huomioon
myös silloin, kun tarkistetaan, onko työssäoloehto täyttynyt
uudelleen, jolloin päivärahan perusteena oleva palkka määritellään uudestaan ja enimmäismaksuaika aloitetaan alusta.
Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa on sovittu paluuoikeudesta, joka parantaa henkilöiden asemaa työttömyysturvan osalta, jos he ovat pohjoismaisia paluumuuttajia. Sopimuksen mukaan henkilöltä ei edellytetä neljän viikon
työskentelyä ennen päivärahaoikeuden saamista, jos hän on
viiden vuoden kuluessa ollut työttömyyskassan jäsen, työskennellyt vähintään yhden viikon ajan palkansaajana tai vähintään yhden jakson yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävässä
työssä taikka saanut työttömyysetuuksia, joihin ei lueta työmarkkinatukea. Työnhakijalla on siis oikeus ansiopäivärahaan
muiden edellytysten täyttyessä heti palatessaan työstä muusta
Pohjoismaasta, jos hän on ns. paluumuuttaja.
Ruotsissa ja Tanskassa on samanlainen kassajärjestelmään
perustuva työttömyysvakuutus kuin Suomessa. Näissä maissa
tehdystä työstä työssäoloehtoon hyväksytään siis vain kassan
jäsenenä tehty työ. Muiden Pohjoismaiden osalta hyväksytään
kaikki työssäoloehdon täyttävä työ. Pohjoismaasta toiseen siirtyessä tulee uuden maan kassaan liittyä kahdeksan viikon kuluessa, jos on ns. paluumuuttaja, muussa tapauksessa liittymisen on tapahduttava kuukauden kuluessa.
Työ muussa kuin sopimusmaassa
Kun henkilö on ollut työssä ns. kolmansissa maissa paikallisen työnantajan palveluksessa, hänen pitää Suomeen palattuaan tarkistaa, pidetäänkö häntä ulkomaan työskentelyn aikana Suomessa asuvana henkilönä. KELA tekee päätöksen
siitä, pidetäänkö henkilöä Suomessa asuvana. Jos ulkomailla
työskentely on kestänyt yli vuoden, ei henkilöä pääsääntöisesti pidetä Suomessa asuvana. Tällöin hän tulee oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan vasta, kun on täyttänyt uudelleen
työssäoloehdon. Jos taas henkilö saa Suomeen palatessaan
KELA:n todistuksen siitä, että häntä pidetään edelleen Suomessa asuvana, kassa voi maksaa päivärahaa seuraavien edellytysten täyttyessä:
• työskentely ulkomailla on kestänyt enintään vuoden
• hakija on säilyttänyt kassajäsenyyden Suomessa
• työssäoloehto on täyttynyt ennen ulkomaille lähtöä
Päivärahan perusteena oleva tulo
Työttömyyspäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti niistä
ansioista, jotka on ansaittu siinä valtiossa, joka vastaa etuuden
myöntämisestä. Päivärahan suuruus määrätään siten Suomessa ansaittujen tulojen perusteella, kun työskentely Suomessa
on kestänyt vähintään neljä viikkoa. Alle vuoden EU/ETAmaassa kestäneen työskentelyn jälkeen ei vaadita neljän viikon työskentelyä Suomessa, joten palkka määritellään ulkomaan työn tulosta.
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan henkilöllä on viiden vuoden paluumuutto-oikeus, joten toisesta Pohjoismaasta palatessa palkka määritellään tästä toisessa Pohjoismaassa ansaitusta tulosta. Kun palkka määritellään
ulkomaan työn tulosta, muunnetaan ulkomaille ansaittu tulo
Kolmannessa maassa työskentely voi siis pidentää tarkastelujaksoa, jos työtä on tehty siinä määrin ja palkkaa
23
hakemuksen käsittelypäivänä voimassa olevalla kurssilla Suomen viralliseksi valuutaksi. Vaihtokurssi määritellään EU:n
Virallisessa lehdessä kolmen kuukauden välein.
tilanteessa, jossa aviopuolisot muuttavat yhdessä ulkomaille
ja vain toinen puoliso työllistyy siellä, ei mukana muuttaneella puolisolla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kotimaahan
paluun jälkeen, jos ulkomailla oleskelu on kestänyt yli kuusi
kuukautta. Jos työmarkkinoilta poissaololle on puolison osalta
henkilökohtainen hyväksyttävä syy, esimerkiksi alle 3-vuotiaan lapsen hoito tai opiskelu, ei uuden työssäoloehdon täyttämistä edellytetä.
Työnhaku EU-maassa
Kokonaan työttömänä työnhakijana voi lähteä toiseen EUmaahan työhakuun lähtömaan kustantamalla työttömyysturvalla, jos
• on ollut työttömänä työnhakijana neljä viikkoa ennen
lähtöä,
• ei ole työvoimapoliittisessa karenssissa ja
• rekisteröityy työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siinä jäsenvaltiossa, johon muuttaa.
Työnhaku Islannissa, Liechtensteinissa,
Norjassa ja Sveitsissä
EU:n ulkopuolisiin ETA-maihin (Islanti, Liechtenstein ja Norja) sekä erillisen sopimuksen perusteella Sveitsiin sovelletaan
ns. vanhaa asetusta (ETY N:o 1408/71). Lisäksi tätä vanhaa
asetusta sovelletaan ns. kolmannen maan kansalaisiin, jos
toinen toimivaltainen jäsenvaltio on Iso-Britannia tai Tanska. Kokonaan työttömänä työnhakijana voi lähteä työhakuun
näihin edellä mainittuihin maihin työnhakumaan kustantamalla työttömyysturvalla, jos
• on ollut työttömänä työnhakijana neljä viikkoa ennen
lähtöä,
• ei ole työvoimapoliittisessa karenssissa ja
• rekisteröityy työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siinä jäsenvaltiossa, johon muuttaa.
Oikeus etuuksiin jatkuu enintään kolme kuukautta, ellei lähtömaan enimmäisaika täyty ennen tätä. Päivärahan saamiseksi
tarvitaan lähtömaan viranomaisen antaman U2-lomake, josta
ilmenevät mm. päivä, josta lähtien henkilö ei enää ole lähtömaan työmarkkinoiden käytettävissä ja määräaika työnhakijaksi ilmoittautumiselle kohdemaassa sekä etuuden maksamisen enimmäisaika.
Suomessa työttömyyskassa antaa U2-lomakkeen omille jäsenilleen. Toisessa EU-maassa työskenneltyään työhakija voi
myös Suomeen palatessaan käyttää työnhakumahdollisuutta
hyväksi. Esimerkiksi, jos työskenneltyään toisessa EU-maassa
yli vuoden ja jäätyään siellä työttömäksi, työnhakija voi neljän viikon työttömyyden jälkeen tulla Suomeen työnhakuun
kolmeksi kuukaudeksi, jonka kuluessa pyrkii keräämään Suomessa neljän viikon työssäolon. Tämän neljän viikon työssäolon keräämisen jälkeen työnhakija on oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa.
Työnhakija voi työnhakumatkan aikana myös siirtyä halutessaan maasta toiseen. Tällöin oikeus työttömyysetuuteen
ratkaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston antamien
asetusten mukaisesti riippuen siitä, mihin maahan työnhakija kulloinkin siirtyy. Oleellista työnhakijan kannalta on tällöin noudattaa kunkin työnhakumaan kansallisia säännöksiä
työnhakuun liittyen.
Jos työnhakija ei saa työtä toisesta EU-maasta, on hänen
palattava Suomeen ja ilmoittauduttava TE-toimistoon U2-lomakkeen voimassaoloajan kuluessa, jotta oikeus työttömyyspäivärahaan säilyy keskeytyksettä. Mikäli TE-toimistoon ilmoittautuminen tapahtuu vasta lomakkeen voimassaolon
päätyttyä, päivärahaa ei makseta, ennen kuin työnhakija on
ollut työssä tai koulutuksessa neljä viikkoa.
Ulkomailla oleskelu ilman työttömyysturvalain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä on aina rinnastettava kotimaassa
tapahtuvaan ilman hyväksyttävää syytä tapahtuneeseen työmarkkinoilta poissaoloon. Jos henkilö on yli kuusi kuukautta
poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä, ei hänellä
ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Siten esimerkiksi sellaisessa
Oikeus etuuksiin jatkuu enintään kolme kuukautta, ellei työttömyysetuudelle säädetty enimmäisaika täyty ennen tätä. Päivärahan saamiseksi tarvitaan lähtömaan viranomaisen antaman E303-todistus, josta ilmenevät mm. päivä, josta lähtien
työnhakija ei enää ole lähtömaan työmarkkinoiden käytettävissä ja määräaika työnhakijaksi ilmoittautumiselle kohdemaassa sekä etuuden maksamisen enimmäisaika. Suomessa
työttömyyskassa antaa E303-todistuksen omille jäsenilleen.
Työttömyyspäiväraha maksetaan työnhakumatkan ajalta
työnhakumaasta. Mikäli siis työnhakumaa on Islanti, Liechtenstein, Norja tai Sveitsi, maksaa työnhakumaan viranomainen työttömyyspäivärahaa sen suuruisena, mihin työnhakijalla olisi oikeus Suomessa.
Rajatyöntekijä
Rajatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee yhdessä maassa ja asuu muussa maassa, johon hän palaa
yleensä päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Rajatyöntekijä on vakuutettu siinä maassa, jossa hän työskentelee. Jos
rajatyöntekijä jää osittain työttömäksi tai lomautetaan, hänen
pitää hakea työttömyysetuutta työskentelymaasta. Jos hän jää
kokonaan työttömäksi, maksetaan työttömyysetuutta kotimaasta ilman neljän viikon työskentelyedellytystä.
24
Kansainväliset järjestöt
Palkkaturva
Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa tehtyä työtä ei hyväksytä työssäoloehtoon. Poikkeuksena tästä on YK:n rauhanturvaajana tehty työ, joka siis hyväksytään työssäoloehdon täyttäväksi työksi. Se aika, jonka henkilö on työskennellyt
sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joihin Suomi valtiona osallistuu, pidentää henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Se siis pidentää sitä 28 kuukauden tarkastelujaksoa, jonka aikana henkilön pitää täyttää 34 kalenteriviikon
työssäoloehto. Tarkastelujaksoa voidaan enimmillään pidentää seitsemän vuotta. Tällaisia järjestöjä on esimerkiksi YK ja
sen erityisjärjestöt. Sen sijaan esimerkiksi Punainen Risti ja
erilaiset ystävyysseurat eivät ole valtioiden välisiä järjestöjä,
joten työskentely näissä ei pidennä tarkastelujaksoa.
Jos työsuhteesta on työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden vuoksi jäänyt saamatta työsuhteesta johtuvia
saatavia, voi niitä hakea tietyin edellytyksin palkkaturvasta.
Saatavan tulee olla selvä ja riidaton. Palkkaturvana voidaan maksaa vain sellainen saaminen, jota koskeva hakemus
on jätetty kolmen (3) kuukauden kuluessa saamisen erääntymisestä. Hakemuslomakkeen ja lisätietoja palkkaturvasta saat
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten palkkaturvahenkilöstöltä (www.ely-keskus.fi). Myös työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta www.mol.fi löydät tietoa palkkaturvasta.
Työttömyysturvatietoa
Hyvä muistaa
työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta. Työttömyyskassa saa
sähköisesti tiedot Kelan maksamista etuuksista siltä osin, kun
niillä saattaa olla vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin.
Työttömyyskassalla on oikeus saada maksutta tehtäviensä
hoitamista varten TE-toimistolta työttömyyskassaa sitova työvoimapoliittinen lausunto työttömyysetuudensaamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä sekä rangaistuslaitokselta ja
vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 §:ssä
tarkoitetulta pakkolaitokselta tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä. Rangaistuslaitoksen ja pakkolaitoksen on
annettava tiedot välittömästi, kun henkilö otetaan rangaistustai pakkolaitokseen. Työttömyyskassa saa työvoimapoliittiset
lausunnot sähköisesti työvoimahallinnolta.
Kelan on ilmoitettava asianomaiselle työttömyyskassalle, jos
ansiopäivärahan saajalle tai tämän puolisolle myönnetään lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuki.
Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä
tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja TE-toimistoon työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin
vaikuttavista seikoista. Salassapitosäännösten estämättä voidaan edellä mainittuja tietoja luovuttaa edelleen asianomaiselle viranomaiselle rikkomusten ja rikosten selvittämistä ja
syytteeseen panoa varten.
Työttömyyskassalla on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministeriölle, verohallinnolle ja
Osa-aikatyö, lyhennetty työpäivä sekä työttömänä vastaanotettu enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö maksetaan
ns. soviteltuna päivärahana, jota on käsitelty tarkemmin oman
otsikon yhteydessä.
Jos työttömänä ollessaan sairastuu, voi ansiopäivärahaa saada sairasajan omavastuuajalta, mikäli on ollut päivärahan saajana välittömästi ennen sairastumista. Jos kysymys on lyhennetystä työajasta, ilmoitetaan kassalle työnantajan maksamat
sairaspäivät. Päivärahahakemukseen liitetään mukaan kopio
Kelan sairauspäivärahapäätöksestä tai mikäli sairaus on kestänyt enintään omavastuuajan, kopio lääkärintodistuksesta.
Muista pitää työhakemuksesi voimassa
TE-toimistossa. Ota itsellesi kopio
päivärahahakemuksesta.
Saapuvat päivärahahakemukset rekisteröidään päivittäin. Hakemuksen saapumisen voi tarkistaa Oma YTK:sta osoitteesta
www.ytk.fi. Kassa maksaa ansiopäivärahat tileille joka arkipäivä. Mahdolliset jäsenmaksurästit voidaan vähentää päivärahaa maksettaessa.
Työttömyyskassan oikeus tietojen saamiseen ja
luovuttamiseen
Työttömyyskassalla on oikeus saada salassapitosäännösten ja
muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muiden sille säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta
julkisoikeudelliselta yhteisöltä, eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä eläkesäätiöltä, työnantajalta,
25
Työttömyysturvan väärinkäytökset
lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai
yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen työttömyysturvalain mukainen etuus vaikuttaa, työttömyysturvalain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista
etuuksista ja korvauksista sekä muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien
rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä
mainitut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämiseksi ja syytteeseen panoa varten. Työttömyyskassat luovuttavat Kelalle ja työvoimaviranomaiselle sähköisesti tietoja
maksamistaan etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta Kelan tai maksamiin etuuksiin tai työvoimaviranomaisen vastuulla oleviin toimiin. Terveydentilaa koskevia tietoja
tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon perusteita, ei kuitenkaan saa luovuttaa. (Työttömyysturvalaki 13 luku.)
Työttömyysturvaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi.
Jos työttömyyspäivärahaa hakiessa jättää ilmoittamatta saamaansa tuloa työnteosta, sosiaalietuudesta, yritystoiminnasta
tai muusta, saattaa syyllistyä työttömyysturvarikkomukseen.
Työttömyyskassojen velvollisuus on ilmoittaa kaikki tahalliset etuuksien väärinkäytökset poliisille. Tämän vuoksi on tärkeää, että päivärahahakemus täytetään huolellisesti ja työttömyystilanteessa tapahtuneet muutokset muistetaan ilmoittaa.
Työttömältä edellytetään huolellisuutta ja etuudenhakijalla on
velvollisuus selvittää työttömyysetuuden saamiseen liittyvät
rajoitukset.
Maksetun etuuden takaisinperintä
Työttömyysturvalain mukaan väärin perustein maksetut päivärahat on perittävä takaisin. Kassa on lisäksi tilivelvollinen
etuuksina maksamistaan varoista.
Yleisimpiä väärinkäsityksiä ovat aiheuttaneet esim. satunnaisten palkkatulojen, saadun sosiaalietuuden tai lomautuksen aikana saadun lomapalkan ilmoittamatta jättäminen.
Jos taas työttömyyspäivärahaa on myönnetty samalta ajalta, jolta myönnetään takautuvasti eläkettä tai muita aiemmin
lueteltuja etuuksia, työttömyyskassa saa periä perusteettomasti
maksetun työttömyyspäivärahan eläke- tai vakuutuslaitoksen
myöntämästä takautuvasta suorituksesta. Tällaisia eläkkeitä
ja etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, eläke työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, tapaturmaeläke,
luopumiskorvaus, luopumistuki, kuntoutusraha ja sairausvakuutus- tai tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha.
Mikäli takautuvasti myönnettävä eläke tai etuus on pienempi kuin jo maksettu työttömyyspäiväraha, saattaa olla mahdollista, että tietyin edellytyksin voidaan luopua takaisinperinnästä siltä osin kuin sitä ei saada perittyä em. etuudesta.
Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa kaikki työssäolojaksot,
myös lyhyet, sairaspäivät, lomapäivät, ulkomaanmatkapäivät,
sosiaalietuuksiin tulleet muutokset ym. päivärahaoikeuteen
vaikuttavat tekijät. Väärin perustein maksetut etuudet peritään työttömyysturvalain ja kassan sääntöjen mukaisesti takaisin. Vilpillisyys voi johtaa kassasta erottamiseen ja mainittuun
tutkintapyynnön tekemiseen poliisiviranomaisille.
Päivärahan hakijan velvollisuus tietojen
antamiseen
Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot.
Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos,
joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää
etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta työttömyysetuuden maksajalle. (Työttömyysturvalaki
11 luku 2 §)
Muutoksenhaku työttömyyskassan päätöksestä
Jos hakija on tyytymätön kassan päätökseen, hän voi hakea
siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella viimeistään 30. päivänä sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon kassan kirjallisesta päätöksestä. Valituskirjelmään pitää liittää se kassan päätös, johon
valitus kohdistuu.
Valittajan katsotaan saaneen tiedon kassan päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu ilmoitetulla osoitteella, jollei muuta näytetä.
Valituksentekijän pitää toimittaa valitus työttömyyskassaan. Kassan on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä
lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Jos hakija on tyytymätön työttömyysturvan muutoksenlautakunnan päätökseen, siihen voi hakea muutosta
vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätöksestä ei saa
hakea muutosta valittamalla.
26
Työttömyysetuuksien verotus
ennakonpidätysprosenttia koroteta 2 tai 4 prosenttiyksiköllä,
vaan ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston etuutta varten antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta.
Jos suorituksen maksaja ei ole saanut ennakkoperintälain
10 §:ssä tarkoitetulla tavalla pidätyksen toimittamista varten
tarvittavia tietoja eikä verovelvollinen esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan seuraavasti:
Verohallituksen päätöksen mukaan työttömyysturvaetuuksista ennakonpidätykset on tehtävä seuraavasti:
Ansiopäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna kahdella (2) prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos ansiopäiväraha
maksetaan korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansioosalla korotettuna, toimitetaan ennakonpidätys palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna neljällä (4) prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin
suuruisena. Jos suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, ei
Työttömyysturvalain mukainen korvaus
ja sitä vastaava ennakonpidätysprosentti
euroa/päivä %
0,17 – 26,00
26,01 – 39,00
39,01 – 51,00
51,01 – 66,00
66,01 – 100,00
100,01 – 156,00
156,01 – 20
25
30
35
40
45
50
Huomaathan, että työttömyyskassa ilmoittaa suoraan verottajalle verovuoden aikana maksetut etuudet ja niistä suoritetut
ennakonpidätykset. Myös maksetusta jäsenmaksusta menee
tieto suoraan verottajalle.
27
Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville
Mikäli tarvitset työsuhteesta johtuvaa oikeudellista neuvontaa,
tässä muutama hyödyllinen vinkki.
Neuvonta ei ole työttömyyskassan palvelua. Asianajajat ovat
itsenäisiä ja riippumattomia lakimiehiä, jotka toimivat tiukkojen normien mukaan aina asiakkaalle lojaalina. Kokemus on
osoittanut, että jäsenet ovat saaneet hyvät neuvot ongelmiinsa
tämän verkoston kautta.
Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualue
neuvoo
Työsuojeluviranomaiselta saa tietoa mm. työsuhdelainsäädännöstä, työsopimuksen tekemisestä, palkoista ja irtisanomisasioista, työajoista ja ylitöistä, työelämän tietosuojasta, vuosiloma-asioista, työehtosopimuksista tai työsuhteen päättymiseen
liittyvistä asioista. Työsuojeluviranomaisten vastuualueet on
jaettu seuraavasti:
Suomen Asianajajaliiton maksuton neuvonta
Asianajajien järjestämässä päivystyksessä noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomea saa maksutonta neuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeen
hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa
laajempia toimeksiantoja. Päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ajanvarausta päivystykseen
ei yleensä voi tehdä eikä neuvontaa voida antaa puhelimitse.
Lähinnä omaa asuinpaikkaa olevan asianajajapäivystyspaikan ja päivystysajat saa vaivattomasti selville sivuilta
www.asianajajaliitto.fi/asianajotoiminta/asianajajapaivystys
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 020 636 1040 klo 8 – 16.15)
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 020 636 1050, työsuhdeasiat klo 8 – 12)
Itä-Suomen aluehallintovirasto
(020 636 1030, työsuhdeasioiden neuvonta ma-to klo 9.00 – 14.00, pe 9.00 – 13.00)
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
(020 636 1060, työsuhdeasiat klo 9.00 – 15.00)
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
(020 636 1020, työsuhdeasiat klo 8 – 12)
Valtion oikeusaputoimistot – julkiset
oikeusavustajat
Valtion ylläpitämistä oikeusaputoimistoista voi myös saada
neuvontaa ja oikeusapua. Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi perhe- ja
perintöoikeuden alaan, sopimus- ja velkasuhteisiin, kaupankäyntiin, vuokrasuhteisiin, oikeudenkäynteihin, rikosasioihin, työoikeuden alaan tai sosiaalilainsäädäntöön liittyvät
asiat. Työsuhteisiin liittyvistä asiakokonaisuuksista voidaan
esimerkkeinä mainita, työsopimuksen purkuun tai irtisanomiseen, vuosilomaan, työaikaan, työehtojen muuttamiseen tai
palkkasaataviin liittyvät asiat. Oikeusapua voi saada joko korvauksetta tai vain omavastuuosuutta vastaan. Oikeusapua haetaan oikeusaputoimistosta. Perittävät kulut määräytyvät hakijan tulojen, menojen, varallisuuden ja elatusvelvollisuuden
perusteella. Oikeusapua ei anneta, jos asianosaisella on asian
käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus.
Valtakunnalliseen Oikeusapuohjaus-puhelinnumeroon
0100 86200 soittamalla pääsee parhaiten eteenpäin. Numerossa palvellaan maanantaista keskiviikkoon sekä perjantaisin
klo 13.30 – 15.00 ja torstaisin klo 9.00 – 11.00.
OPUSLEX-toimistot antavat neuvontaa
palvelupuhelimessa
Opuslex-palvelupuhelin palvelee arkisin klo 9 – 17 numerossa
0600 19933. Tietoa löytyy myös www.opuslex.fi -osoitteesta.
Opuslex on runsaan kahdenkymmenen Suomen Asianajajaliittoon kuuluvan asianajotoimiston muodostama valtakunnallinen verkosto, jossa on noin 50 lakimiestä. Neuvonnan
piiriin kuuluvat kaikki riita-asiat, myös työsuhteen ongelmat.
Neuvoja voi saada lakien ja yleisten periaatteiden sisällöstä.
Tällaisia ovat mm. työehtojen muuttaminen, työsopimuksen
irtisanominen tai purkaminen, vuosiloma, työaika, tasa-arvo, syrjintä ja tietysti niihin liittyvät korvausasiat. Sen sijaan
työehtosopimusten sisältöön (esim. palkkataulukot, minimipalkat, pekkaset tai erilaiset lisät) liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä esim. aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen
puoleen. Huomaa, että useimmat työehtosopimukset löytyvät
valtion säädöstietopankista, osoitteesta www.finlex.fi.
OpusLex-asiantuntijat antavat palvelunumerossa neuvoja
myös muissa lakiasioissasi, kuten avioero-, testamentti-, perinnönjako- tai elatusapuriidoissa, rikosasioissa, vahingonkorvausriidoissa tai asunto- ja kiinteistökauppariidoissa. OpusLexin kotisivuilla www.opuslex.fi löytyy laaja artikkelikirjasto ja
tuomioistuimen toimintaa esittelevä sivu. Kartasta näet miten
verkosto kattaa Suomen eri talousalueet. Klikkaamalla kaupunkia pääsee lähimmän kaupungin toimiston kotisivuille,
josta saa tarkempaa tietoa toimiston osaamisesta.
28
Työttömyyskassan jäsenyydestä
Yleistä
kun olet esim. opiskelemassa, äitiys- tai hoitovapaalla taikka
varusmiespalveluksessa.
Liittymistä seuraavana vuonna ja sen jälkeen jäsenmaksulasku postitetaan sinulle automaattisesti alkuvuoden aikana.
YTK:n jäsenmaksulasku on mahdollista vastaanottaa myös
sähköisesti. Saat sähköisen laskun suoraan joko verkkopankkiisi tai Itellan ylläpitämään Netposti-palveluun. Verkkolaskun
voi ottaa käyttöön joko laskua maksaessa tai erikseen. Maksaessasi paperilaskua verkkopankissasi saat maksun yhteydessä
tiedon mahdollisuudesta tilata lasku jatkossa suoraan verkkopankkiisi. Toiminnot vaihtelevat pankista riippuen. Jäsenmaksun maksaminen tapahtuu siis vielä vuonna 2012 postitse
tulleella paperilaskulla, mutta valitsemalla verkkolaskun verkkopankissasi, saat vuoden 2012 jäsenmaksulaskun sähköisesti. Mikäli et tee verkkolaskutilausta paperilaskua maksaessasi,
voit tehdä sen myöhemmin verkkopankissasi. Tällöin tarvitset
viimeisestä jäsenmaksulaskusta viitenumeron ja jäsennumeron. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi ja valitse verkkolaskujen tilauskohta. Toimintatavat vaihtelevat pankeittain. Lisätietoa saat omasta pankistasi.
Netposti on Postin tarjoama maksuton sähköinen vaihtoehto postilaatikolle ja mappiarkistolle. Netpostiin saat sähköisesti samoja kirjeitä, joita muuten saisit paperisina. Netpostiin
tulevat kirjeet voivat olla laskuja, palkkalaskelmia tai viranomaiskirjeitä. Netpostissa lasku näyttää samalta kuin tavallinen paperinen lasku. Netpostissa kirje säilyy varmassa tallessa
ja on helppo arkistoida. Lisätietoa Netpostista ja sen käyttöönotosta löytyy postin sivuilta www.posti.fi/netposti/esittely/
Kassan jäsenmaksu voidaan periä myös maksetusta
etuudesta.
Jäsenellä on oma-aloitteinen velvollisuus pitää yhteystietonsa ajan tasalla. Muista ilmoittaa osoitteenmuutokset, nimenmuutokset tai vaikkapa sähköpostiosoitteen muutos
työttömyyskassaan. Helpoiten se käy osoitteessa www.ytk.fi.
Tietojesi muutoksista voit ilmoittaa myös sähköpostitse tai
puhelimitse. Työpaikan tai palkkauksen muutoksista ei tarvitse ilmoittaa.
Vain siinä tapauksessa, että olet toiminut yrittäjänä yli 18
kuukautta, sinun tulee erota kassasta. Yrittäjäksi ryhtyessäsi
sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko siirryt heti yrittäjäkassan jäseneksi tai voit säilyttää kassan jäsenyyden enintään tuon puolentoista vuoden ajan. Tällöin kyseessä on ns. jälkisuoja-aika
(katso tarkemmin kohdasta Yrittäjyys) Jos haluat päättää jäsenyytesi, sinun on lähetettävä kassalle kirjallinen eroilmoitus.
Puhelimitse jäsenyyttä ei voi päättää. Ilmoituksen voi lähettää kotisivujemme kautta, sähköpostilla, postitse tai faksilla.
Työttömyysturvalain mukaan maassamme on kaksi päivärahajärjestelmää. Kela maksaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan maksavat ansiosidonnaisia
etuuksia, joita ovat työttömyyspäiväraha ja vuorottelukorvaus.
Työttömyyskassa on julkista tehtävää hoitava, keskinäisen
vastuun perusteella toimiva yhteisö. Maassamme on 32 palkansaajille tarkoitettua työttömyyskassaa ja kaksi yrittäjäkassaa. Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
Kaikista kassoista saa samansuuruisen päivärahan samansuuruisesta palkasta, sillä päiväraharatkaisut perustuvat
lainsäädäntöön ja valvovan viranomaisen antamaan ohjeistukseen. Lisäksi lainsäädäntö edellyttää kassan jäsenten yhdenvertaista kohtelua.
Keskeisimpiä lakeja, joita työttömyyskassat soveltavat,
ovat työttömyyskassalaki, työttömyysturvalaki ja vuorotteluvapaata koskevat lait, niitä täydentävät asetukset sekä
palkanmääritysasetus. Niin ikään työsopimuslain ja työehtosopimusten tunteminen on välttämätöntä. Kassojen
toimintaan sovelletaan hallintolakia. Kotimaisen lainsäädännön lisäksi kassat soveltavat Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksia liittyen työttömyysturvaan.
Työttömyyskassan jäsenmaksun suuruuden vahvistaa Finanssivalvonta ottaen huomioon kassan maksamat etuudet,
hallintokulut sekä tasoitusrahaston suuruuden. Näin ollen
mm. kassan vakavaraisuus ja jäsenten työttömyysaste vaikuttavat jäsenmaksun määräytymiseen.
Jäsenyydestä
YTK on palkansaajakassa, joten on välttämätöntä, että jäsenyyttä hakeva henkilö on työssä palkansaajana ja saa palkkaa.
Näin ollen esim. toimeksiantosopimuksin tehtävä työ, ammatinharjoittajana tehty työ tai toimiminen yrittäjänä estävät jäseneksi hakeutumisen Yleiseen työttömyyskassaan. Myöskään
työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna ei voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ulkomailta Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä.
Jäsenyyden säilyttäminen ja eroaminen
Kassan jäsenen tärkein velvollisuus on huolehtia vuotuisen
jäsenmaksun maksamisesta ajallaan. Vain maksamalla jäsenmaksun säilytät jäsenyytesi ja oikeutesi työttömyysturvaan. Se
on ehdoton edellytys. Yleisen työttömyyskassan jäsenmaksu
on kiinteä, kalenterivuodeksi vahvistettu jäsenmaksu. Jäsenmaksun vahvistaa vuosittain Finanssivalvonta. Koska kyseessä on kalenterivuosikohtainen jäsenmaksu, se maksetaan täysimääräisenä, vaikka Yleiseen työttömyyskassaan liittyminen
tai Yleisestä työttömyyskassasta eroaminen tapahtuisi kesken
vuotta. Muista, että jäsenmaksu tulee maksaa myös silloin,
29
Kassasta erottaminen
Työttömyyskassan jäsenen oikeuksista
Mikäli jäsenmaksun maksaminen laiminlyödään, kassa voi
erottaa jäsenen. Käytännössä erottaminen tapahtuu seuraavan vuoden aikana taannehtivasti siitä ajankohdasta, josta jäsenmaksu on maksamatta. Maksumuistutuksessa on kerrottu,
mihin jäsenmaksun laiminlyönti johtaa.
Muut perusteet erottamiselle ovat yli 18 kuukauden ajan
harjoitettu yritystoiminta sekä syyllistyminen työttömyyskassalain 4 §:n mukaiseen väärinkäytökseen. Jäsenen kuulemisen
jälkeen kassa voi erottaa jäsenen. Erottamisen ajankohdaksi tulee tällöin päätöksen tekoajankohta. Edellä mainittuihin
päätöksiin on muutoksenhakuoikeus.
Yleinen työttömyyskassa YTK:n kotisivuilla www.ytk.fi on
runsaasti keskeisintä tietoa työttömyysturvan saamisen edellytyksistä ja ohjeita, miten työttömäksi joutuneen henkilön
tulee menetellä. Kotisivuilla on luettavissa myös yleistä tietoa
maamme työttömyyskassajärjestelmästä. Työttömyyskassojen
yhteisjärjestön sivuilla www.tyj.fi on niin ikään monenlaista
tietoa näistä asioista.
On tärkeää huomata, että työttömyyskassan jäsenyydellä ei
ratkaista työttömäksi jääneen henkilön oikeutta päivärahaan,
vaan oikeus tulee ratkaistavaksi vasta vakuutustapahtuman hetkellä eli käytännössä työttömyyden alkaessa. Keskeisin asia on
muistaa, että sekä irtisanotun että lomautetun henkilön oikeus
työttömyyspäivärahaan ei koskaan ala ennen TE-toimistoon ilmoittautumista. Lisäksi edellytetään aina, että jäsenyysehto ja
työssäoloehto ovat täyttyneet. Näiden ja muidenkin edellytysten
täyttyessä on oikeus saada työttömyyskassoista ansiosidonnaista
työttömyyspäivärahaa tai vuorottelukorvausta.
Siirtyminen kassasta toiseen
Työttömyyskassan vaihtaminen on mahdollista. Tällöin on
syytä lähettää ensin jäsenhakemus uuteen työttömyyskassaan.
Kun uuden työttömyyskassan jäsenyydestä on tullut varmistus, pitää edelliseen kassaan toimittaa eroilmoitus, sillä kahden kassan jäsen ei voi olla. Näin työttömyysturva jatkuu katkoksitta, ja siirtyminen kassasta toiseen tapahtuu ns. vanhana
jäsenenä. Tällöin myös aikaisemman kassan jäsenyysaikana
hankittu työssäoloaika ja jäsenenä oloaika säilyvät ja siirtyvät
mukana. Mikäli et itse halua hoitaa edellisestä kassasta eroamista, liittymislomakkeessa on kohta, jossa voit valtuuttaa
YTK:n hoitamaan eroamisen puolestasi.
Kassasiirron yrittäjäkassasta palkansaajakassaan tulee tapahtua yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta.
Tällöin palkansaajan työssäoloehtoon voi lukea yrittäjäkassassa hankittua työssäoloehtoa enintään 10 viikkoa.
Mikäli kassaa vaihtava henkilö on jo ehtinyt erota entisestä
työttömyyskassasta, työssäoloaika ja jäsenyys edellisessä kassassa voidaan laskea hyväksi vain, jos uuteen kassaan liitytään
yhden kuukauden kuluessa edellisestä kassasta eroamisesta.
Jos kuukauden siirtymäaika ylittyy, uuteen kassaan liittyminen tapahtuu ns. uutena jäsenenä, jolloin työssäoloehtoon
vaadittavien työssäoloviikkojen kerääminen alkaa alusta eikä
kyseessä ole kassasiirto. On myös muistettava, että vanhasta
kassasta eroamisen ja uuteen liittymisen väliin mahdollisesti
jäävä työssäoloaika, jolloin ei ole kummankaan työttömyyskassan jäsen, ei ole vakuutettuna oloaikaa eikä siten kerrytä
työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa. Tämän vuoksi
suositellaan menettelytapaa, joka edellä on ensin esitetty. Joka
tapauksessa on välttämätöntä huolehtia siitä, että asianmukaiset velvoitteet edelliseen työttömyyskassaan on hoidettu eroamisajankohtaan asti.
Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet
Työttömyysetuuksien rahoituksesta on olemassa sekä laki
että asetus. Niiden mukaan valtio vastaa työttömyyspäivärahojen, vuorottelukorvauksien perusturvaksi katsottavasta osuudesta. Vuonna 2012 tämä osuus on 31,36 €/pv. Työttömyyskassat rahoittavat kassan jäsenmaksutuloilla noin
5,5 % etuusmenoista.
Työttömyysvakuutusrahasto huolehtii yllä mainittujen
etuuksien rahoituksesta niiltä osin kuin valtio tai työttömyyskassa ei niistä vastaa. Työttömyysvakuutusrahasto hallinnoi
työnantajilta ja työntekijöiltä kerättyjä työttömyysvakuutusmaksuja. Tämä tarkoittaa vuonna 2012 sitä, että irtisanotun
henkilön työttömyyspäivärahasta valtio maksaa 31,36 euroa,
työttömyyskassa 5,5 % ja loppuosasta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto. Valtio ei osallistu lainkaan lapsikorotusten eikä
ns. lisäpäivien rahoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että työttömyyskassa vastaa 5,5 % osuudesta ja työttömyysvakuutusrahasto 94,5 % osuudesta esim. lisäpäivillä olevan henkilön päivärahan rahoituksesta.
30
Vakuuttava työttömyyskassa
Yleinen työttömyyskassa YTK
YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa. Jäseniä on jo yli 310.000 ja YTK onkin Suomen
suurin työttömyyskassa. YTK toimii Loimaalla, missä noin 110 ansioturvan ammattilaista hoitaa
jäsenten etuuksien maksamiseen ja työttömyysturvanneuvontaan liittyviä asioita. YTK maksoi
etuuksia vuonna 2011 noin 365 miljoonaan euroa. YTK on keskinäisen vastuun yhteisö, joka
ei jaa voittoa, vaan se rahastoidaan tasoitusrahastoon. Tasoitusrahaston tarkoituksena on
varmistaa kassan vakavaraisuus etuusmenojen heilahtelusta huolimatta.
YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan työttömyyden varalle sekä vuorottelukorvauksen
vuorotteluvapaan ajalle. Tämä tarkoittaa, että YTK:n jäsenenä sinulla on oikeus työttömyyden
aikana ansiosidonnaiseen päivärahaan ja työnantajan kanssa sovitun vuorotteluvapaan aikana
ansiosidonnaiseen vuorottelukorvaukseen. Jos et ole minkään työttömyyskassan jäsen, saat
Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea taikka vuorottelukorvausta, joka on 70 prosenttia
peruspäivärahasta.
YTK:n toimipiste sijaitsee Loimaalla, josta hoidetaan kaikki palvelut. YTK:n johtoryhmään
kuuluvat toimitusjohtaja Auli Hänninen, talousjohtaja Jouni Niuro ja palvelupäällikkö Saara
Perho. Etuuksien maksamisesta huolehtii viisi maksuryhmää. Asiakaspalvelu hoidetaan YTK:n
maksamiin etuuksiin liittyvissä kysymyksissä puhelinpalvelussa ja jäsenasioihin liittyvissä
kysymyksissä jäsenryhmässä. Nämä ryhmät hoitavat myös sähköisen palautteen. Saapuneen
postin käsittelyn ja sähköisen arkistoinnin hoitaa kassan sisäinen palvelu. Lisäksi YTK:ssa
on pienempiä yksiköitä, joiden tehtäviin kuuluvat esimerkiksi talousasiat, henkilöstöhallinto,
tietohallinto, takaisinperintä ja valitusasioiden käsittely. Jokaista ryhmää johtaa palveluesimies.
31
Postiosoite
PL 100, 32201 LOIMAA
Käyntiosoite
Teollisuuskatu 4, 32200 LOIMAA
Vaihde (02) 760 7600
Fax (02) 762 4917
Vakuuttava työttömyyskassa
Päiväraha-asiat
(Päivärahoja ja maksatuksia koskevat tiedustelut)
(02) 760 7620
ytk.palaute@ytk.fi
Jäsenasiat
(Jäsenyysehdot, jäsenmaksuasiat)
(02) 760 7630
ytk.jasenrekisteri@ytk.fi