kaj:n hallitus esittäytyy keskustelu kääntäjien palkkioista reilua

Transcription

kaj:n hallitus esittäytyy keskustelu kääntäjien palkkioista reilua
KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI
01
2011
KAJ:N
HALLITUS
ESITTÄYTYY
KESKUSTELU
KÄÄNTÄJIEN
PALKKIOISTA
REILUA
PELIÄKÖ?
AV­ALAN
LEVOTTOMAT
VUODET
KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY
Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki
toimisto@kaj.fi
www.kaj.fi
Puheenjohtaja Anita Tuohino
Puhelin
050 338 5614
Sähköposti
anita.tuohino@sok.fi
Vt. toiminnanjohtaja Elena Gorschkow­Salonranta
Puhelin
0201 235 380
Sähköposti
elena.gorschkow­salonranta@kaj.fi
JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT
JA JÄSENMAKSUT
Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit
Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi
Palvelunumero
0201 235 370
TÄSSÄ LEHDESSÄ
Toiminnanjohtajalta ................................................... 3
KAJ:n hallitus esittäytyy ........................................... 4
Keskustelu kääntäjien palkkioista ...................... 6
EU­kääntämistä Suomessa .................................. 10
Selvitys käännöstekstien vaikutuksista
EU:n monikieliseen yhteiskuntaan ............... 11
Lyhyet ............................................................................... 12
Reilua peliäkö?
Av­alan levottomat vuodet ................................. 13
Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki
Jäsenmaksut
Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 %
päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja
luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttö­
myyskassan maksamista etuuksista. Ammatinhar­
joittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa
vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän
on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia
viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja elä­
keläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa.
Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja
työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa
www.kaj.fi/jasenmaksu.
Muista ilmoittaa muuttuneet jäsentietosi!
LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA
(AKAVAN ERITYISALAT)
Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi
Tuire Torvela, lakimies,
yksityissektori, ammatinharjoittajat 0201 235 356
Kari Eskola, lakimies, yksityissektori 0201 235 367
Harri Ikonen, lakimies,
kunta­ ja valtiosektori
0201 235 354
Maarit Leppänen, lakimies,
julkinen sektori
0201 235 353
Jaakko Korpisaari, asiamies,
kuntasektorin sopimukset
0201 235 363
Kalevi Juntunen, asiamies,
valtiosektorin sopimukset
0201 235 351
Arja Ahola, asiamies,
palkkatilastot, tutkimukset
0201 235 359
TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa
Puhelin
(09) 7206 4343
Puhelinajat
ma–to klo 12–15
Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki
www.erko.fi
2
KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN
JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI
Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry
Päätoimittaja: Elena Gorschkow­Salonranta
Toimitus: Heidi Blomster, Jenny Jeskanen,
Heidi Mittler, Vanessa Sjögren
Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy
Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos: 2500 kpl
Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero
ilmestyy toukokuussa 2011. Aineistopäivä 15.4.2011.
JAANA PARKKOLA
TOIMINNANJOHTAJALTA
Vaalikevät
H
uhtikuussa 2011 valitaan Suomelle uusi eduskunta,
joka tulee kohtaamaan suurempia haasteita kuin pit­
kään aikaan. EU:n talous on kriisissä, globaali kilpailu
tuo monenlaisia paineita työelämään ja Suomen
väestö vanhenee nopeammin kuin uusia veronmaksajia syntyy.
Vaalikeskusteluissa ovat päärooleissa verotus, työurien pituu­
det sekä julkisten palvelujen rahoitus. Perinteisesti suuret puo­
lueet ovat saaneet uusia haastajia.
Akavan Erityisalat on osallistunut eduskuntavaalikeskuste­
luun järjestämällä eri paikkakunnilla vaalipaneeleita teemalla
”Arjen hyvinvointi kasvaa kulttuurista”. Tilaisuuksissa on tavattu
laajasti jäsenkuntaa, tentattu ehdokkaita kulttuuripalveluista
ja markkinoitu Akavan Erityisalojen omia vaaliteemoja, jotka
löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: www.akavaneri­
tyisalat.fi/fi/arjen­hyvinvointi­kasvaa­kulttuurista­­eduskun­
tavaalikiertue.html . Samalta sivulta löytyy myös Akavan Eri­
tyisalojen tutkimusraportti ”Kansalaisten käsitykset kulttuuri­
palveluista 2011”. On nähtävissä, että puolueissa ja ehdokkaissa
on eroja.
•••
Yksi olennainen osa demokratiaa, myös järjestöissä, on keskus­
telu. Sitä tarvitaan uskottavan päätöksenteon ja edunvalvonnan
pohjaksi. Mikään edunvalvonta ei tapahdu tyhjiössä ja ammatti­
yhdistys on yhtä kuin jäsenistönsä, erilaisine mielipiteineen.
Tässä lehdessä palataan viime numeron (4/10) keskuste­
luun käännöstoimistojen palkkioista, joka kumpusi Kääntäjien­
Elena Gorschkow­Salonranta
Vt. toiminnanjohtaja
päivästä. Jenny Jeskasen kirjoitus kirvoitti palautetta ja vastak­
kaisia mielipiteitä, joista on tehty tiivistelmä alkaen sivulta 6.
KAJ työskentelee sen eteen, että kääntäjät saisivat mahdol­
lisimman hyviä palkkioita. Alalla on erittäin suuria epäkohtia,
mikä käy ilmi myös saadussa palautteessa. Koimme kuitenkin,
että on jäsenistömme etu käydä asiasta keskustelua, lehtem­
mekin välityksellä. Siten luodaan yhteisiä tavoitteita ja muistu­
tetaan kaikkia alalla toimivia epäkohdista. Mitä useampi jäsen
niistä puhuu ja mitä useampi kääntäjä ne tiedostaa, sitä helpom­
paa on KAJ:nkin tehdä tehtävänsä mukaista edunvalvontaa ja
saa käyttöönsä jäsenistöltä tarvittavia argumentteja.
Toivommekin, että tämä keskustelu leviää myös laajem­
maksi ja siihen osallistutaan myös muun muassa yhdistyksen
kokouksissa. Toivotankin kaikki mukaan keskustelemaan ke­
vätkokoukseen 28.3., josta on kutsu lehden takakannessa!
Uutena keskustelufoorumina haluamme mainostaa KAJ:n
omaa Facebook­sivua: www.facebook.com/kaannosalan­
asiantuntijatKAJ. Sosiaalinen media mahdollistaa ajantasai­
sen keskustelun helposti ja nopeasti. Lisäksi Kajawassa on nu­
merosta 2/11 eteenpäin mielipidepalsta, jossa julkaistaan tii­
viitä kirjoituksia. Lähetäthän mielipidekirjoituksesi osoittee­
seen toimisto@kaj.fi.
•••
Toivotan jäsenistöllemme ja lukijoillemme mielenkiintoista vaa­
likevättä 2011 ja puhtia kaikkiin niihin keskusteluihin, joita vaa­
lien alla käydään.
3
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Haastattelut: Vanessa Sjögren
Kajawan toimitus toivoi KAJ:n uuden
hallituksen esittelevän itsensä koko
jäsenistölle, joten esitimme kaikille kolme
kysymystä:
Helena Pystynen:
1)
Olen Helena Pystynen, valmistunut kauan sitten Savonlinnan
Kieli­Insituutista pääkielenä saksa, sivukielenä englanti. En
ole työssäni varsinaisesti tekemisissä kääntämisen kanssa,
mutta kielet ovat päivittäisessä käytössä työssäni ostajana.
1) Kuka olet?
2)
Pääasiassa osallistun kokouksiin ja niissä esiin tulevien asioi­
den käsittelyyn.
2) Mitä teet KAJ:n hallituksessa?
3)
Ammattijärjestönä yhdessä AE:n kanssa valvoa jäsentensä
etuja, tuoda käännösalaa esiin ja edistää sen kehitystä.
3) Mikä on mielestäsi KAJ:n tehtävä?
Sini­Tuulia Lehtinen:
1)
Olen 55­vuotias Espoossa asuva yhteiskunta­ ja kasvatustie­
teilijä sekä Helsingin yliopiston Kouvolan käännöstieteen lai­
tokselta valmistunut tulkki ja kääntäjä. Tulkkaus­ ja käännös­
kieliparini ovat pääasiassa saksa­suomi, suomi­saksa sekä
ruotsi­saksa, sen lisäksi käännän niin ikään Hollannista suo­
meen ja pohjoismaisista kielistä suomeen. Tällä hetkellä toi­
min freelancerina sekä omarahoitteisena tutkijana, väitös­
kirjani valmistunee kuluvan vuoden alkusyksyllä.
2)
3)
Olen AE:n yliopistojaoksen jäsen.
Anita Tuohino:
1)
Olen Anita Tuohino, Division sourcing manager Helsingistä,
naimisissa, 55 v.
2)
3)
Hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja.
KAJ:n tehtävä on koota käännösalan asiantuntijat saman ka­
ton alle, jolloin voimme yhdessä liiton, Akavan Erityisalojen,
kanssa hoitaa kääntäjien ja muiden käännösalan asiantun­
tijoiden edunvalvontaa, sekä yksilö­ että kollektiivitasolla.
Lisäksi KAJ:lla on tärkeä tehtävä ammatillisessa edunvalvon­
nassa sekä koulutuspolitiikassa.
Anna Quaraine:
1)
Olen Anna Quagraine. Valmistuin englannin ja ruotsin opet­
tajaksi viime vuonna ja työskentelen nyt peruskoulun ylä­
luokilla englanninkielen opettajana. Olin pitkään lentoase­
malla töissä ja toimin siellä ammattijärjestössä, joten kun
siirryin käännösalalle, ennen tätä opettajuutta, tuntui mie­
lekkäältä jatkaa myös ay­aktiivina.
2)
Olen KAJ:n hallituksessa nyt toista kautta varsinaisena jäse­
nenä. Viime kaudella olin Opiskelijatoimikunnan varapu­
heenjohtajana vuoden, jonka jälkeen puheenjohtajana vuo­
den. Oli mukava päästä seuraamaan myös AE:n hallituksen
toimintaa. Näin näki kokonaisuudesta vähän isomman
osan!
3)
Toivon KAJ:n voivan olla käännösalalla toimivien apuna niin
pienissä kuin isommissa asioissa. Että voimme parantaa tun­
nettavuutta alana ja näin kohentaa työoloja sekä käännös­
alan asiantuntijoita kohdistuvaa kunnioitusta.
Liisa Vahtera:
1)
2)
Olen Liisa Vahtera, DKK vuodelta 1983, opiskellut Savonlin­
nassa saksaa ja englantia. Olen ollut koko työurani töissä yk­
sityissektorilla erilaisissa sihteerintehtävissä ja myös teknis­
ten ja kaupallisten tekstien kääntäjänä.
Hallituksessa olen ollut vuodesta 1995 varsinaisena tai va­
rajäsenenä. Tämän vuoden alusta olen jäsenenä AE:n järjes­
tötoimikunnassa ja toimihenkilöedunvalvontaryhmässä.
Liisa Nemitz:
1)
Olen Liisa Nemitz, Savonlinnasta valmistunut DKK. Toimin
tulkkina ja kääntäjänä omassa yrityksessäni pääkielenä sak­
sa ja toisena työkielenä englanti. Olen myös auktorisoitu
kääntäjä saksa­suomi­saksa.
2)
Edustan tällä hetkellä ainoana ammatinharjoittajia ja vien
yhdistyksen terveisiä ammatinharjoittajien toimikuntaan,
minkä jäsen olen.
3)
4
KAJ:n tulee luonnollisesti pyrkiä huolehtimaan kääntäjien
ja tulkkien eduista. Nyt tulee päällimmäisenä mieleen kova
hintakilpailu, missä laatu tahtoo jäädä huomiotta.
KAJ:n tehtävä on jäsentensä edunvalvonta sekä käännös­
alan tunnetuksi tekeminen ja sen yhteiskunnallisen merki­
tyksen osoittaminen.
Hanna Lindroos:
1)
Olen Hanna Lindroos, 27­vuotias ja asun Kouvolassa. Val­
mistuin Kouvolan käännöstieteen laitoksesta vuonna 2008
ja nyt olen ollut muutaman vuoden työelämässä. Järjestö­
toiminnan ohella harrastan mm. ulkoilua, kotoilua, lukemis­
ta ja etsintäkoiratoimintaa.
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
ELENA GORSCHKOW-SALONRANTA
Hallituksen jäseniä ryhmäkuvassa. Kuvassa vasemmalta oikealle: Erika Bruun, Liisa Nemitz, Agneta Åfeldt, Anita Tuohino, Liisa Vahtera, Sini­
Tuulia Lehtinen ja Anna Quagraine.
2)
3)
Opiskeluaikana olin mukana Akavan Erityisalojen opiskelija­
toimikunnassa, jonka kautta innostuin lähtemään mukaan
myös KAJ:n hallitukseen. Nyt alkaa neljäs vuoteni KAJ:n hal­
lituksessa. Vaikken itse enää opiskelija olekaan, minulle on
mielekästä etenkin opiskelijoiden ja työuraansa aloittele­
vien etujen valvonta ja KAJ:n opiskelijatoiminnan kehittämi­
nen.
KAJ:n tehtävä on valvoa kaikkien käännösalalla työskente­
levien ja opiskelevien etuja sekä herätellä yhteiskuntaa tun­
temaan ja arvostamaan alaa paremmin. Yhteisen tukiver­
koston luominen, kouluttaminen ja ammatti­identiteetin
vahvistaminen ovat myös tärkeässä roolissa. KAJ:n tärkein
tehtävä on aina kuitenkin kuunnella jäseniään sekä tarttua
ja vastata heidän tarpeisiinsa mahdollisimman hyvin.
3)
Annika Nuotiomäki:
1)
Olen Annika Nuotiomäki, työskentelen englannin kääntä­
jänä ja kielenhuolto­ ja käännöspalvelujen suunnittelijana
Turun ammattikorkeakoulussa. Vapaa­aikana harrastan lu­
kemista, pilatesta, jazztanssia ja liikun luonnossa mieheni
kanssa.
2)
Aloitin kolmannen vuoden hallituksen varajäsenenä. Lisäksi
kuulun KAJ:n opiskelijatyöryhmään.
3)
Edunvalvonnan ja käännösalan tunnettuuden kasvattami­
sen lisäksi järjestölle sopii mielestäni se, että järjestetään jä­
senille mahdollisuuksia verkostoitua muiden oman alan
edustajien kanssa.
Erika Bruun:
1)
2)
Olen Erika Bruun. Urani käännösalalla käynnistyi aikanaan
opinnoilla Turun yliopistossa (pääaineena englannin kielen
kääntäminen ja tulkkaus), ja opiskeluvuosien jälkeen olen
toiminut erilaisissa tehtävissä käännösalalla noin kahdeksan
vuotta. Asun tällä hetkellä Espoossa ja työskentelen asiakas­
palvelupäällikkönä Delinguassa, Helsingissä. Olen työsken­
nellyt useita vuosia myös Isossa­Britanniassa ja Tanskassa.
Olen aloittanut KAJ:n hallituksessa vasta tämän vuoden alus­
sa, joten olen toistaiseksi ehtinyt vasta tutustua hallituksen
muihin jäseniin ja hallituksen toimintaan. Toivon, että vii­
meistään ensi vuonna voin jo sanoa konkreettisesti tehnee­
ni jotain merkittävää! Haluaisin päästä vaikuttamaan erityi­
sesti alan koulutuksen kehittämiseen ja arvostuksen lisää­
miseen.
KAJ:n tehtävä on ajaa kääntäjien ja tulkkien etuja sekä ke­
hittää mm. koulutusta ja alan ammattien/ammattilaisten
arvostusta.
Agneta Åfeldt:
1)
Olen Agneta Åfeldt ja toimin kielenkääntäjänä Valtioneuvos­
ton käännöstoimistossa.
Käännän pääasiassa säädöstekstejä suomesta ruotsiksi.
2)
Olen varajäsenenä Kaj:n hallituksessa ja toimin linkkinä
Kaj:n hallituksen ja Akavan Erityisalojen valtion sektorin neu­
vottelukunnan välillä.
3)
Kaj:n tehtävä on mielestäni ajaa käännösalan ammattilais­
ten etuja ja heidän asemansa vahvistamista. Kaj:n tulee
myös tukea jäseniään työelämän eri vaiheissa.
5
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Jenny Jeskanen
Keskustelu kääntäjien palkkioista
E
dellisessä Kajawan numerossa (4/10)
julkaistiin Kääntäjienpäivän seminaarista
kertovan jutun yhteydessä mielipide­
kirjoitukseni kääntäjien palkkioista.
Tavoitteena oli herättää keskustelua palkkio­
tasosta sekä kerätä KAJ:n jäsenistön joukosta
perusteluja palkkioille suuntaan tai toiseen.
Saadusta palautteesta on poimittu tähän
tärkeimpiä huomioita.
KOMMENTTEJA PALKKIOIHIN
Tilanpuutteen takia mielipidekirjoituksessa käytetty palkki­
oiden laskukaava oli yksinkertaistettu. Kuten Peki Kuusinen ja
Päivi Nironen ystävällisesti huomauttivat, laskelmassa ei otettu
huomioon lomien pitämistä, laskutusta, kirjanpitoa ja muuta
ns. näkymätöntä työtä, jota jokainen yrittäjä joutuu tekemään.
Myös se jäi mainitsematta, että esimerkkinä annettu 0,10 sen­
tin sanapalkkio oli vain kieliparille englannista suomeen – muis­
sa kielipareissahan hinta on eri, kieliparin harvinaisuuden ja sa­
nojen pituuden mukaan, kuten Päivi Nironen toteaa. Hän myös
harmittelee, että tästä sanahinnasta on tulossa jonkinlainen
yleispalkkio alalla, ja sitä sovelletaan kaikkiin kielipareihin huo­
limatta sanojen pituudesta tai esimerkiksi siitä, onko kyseiseen
kielipariin edes olemassa sanakirjoja.
Peki Kuusinen huomauttaa, etteivät kuukausipalkkaisen
työntekijän palkka ja yrittäjän palkkio ole keskenään vertailu­
kelpoisia: Palkansaaja saa palkkansa aina senhetkisestä työti­
lanteesta riippumatta, yrittäjän tai ammatinharjoittajan kuu­
kausiansio on oletusarvoisesti 0 euroa. Ostaessaan ulkoistettuja
6
palveluita yritys ulkoistaa osan yrittämisen riskistä alihankkijalle
ja maksaa siitä korvauksena korkeampaa yksikköhintaa. Tämä
on aivan normaali käytäntö kaikilla aloilla, miksi käännösala olisi
poikkeus?
KÄÄNTÄJÄT VERRATTUNA MUIHIN AMMATTEIHIN
Peki Kuusinen myös vertaa mielipidekirjoituksessa mainittua
250 päiväveloitusta osuvasti muihin aloihin: Juristi veloittaa 250
euroa tunnissa, siis halpa juristi. 250 euroa päivässä tekee 7,5
tunnin työpäivän mukaan laskettuna noin 33 euroa tunnissa.
Vapaa toimittaja ei tuolla hinnalla lähde edes kaljalle, eikä insi­
nööritoimistosta saa kolmella kympillä edes lämmintä kättä. Au­
tokorjaamon tuntilaskutus on jotakin 50 eurosta ylöspäin, pis­
torasian korjaavan sähkömiehen helposti 65 euroa.
Mitä sitten saa 33 eurolla tunnissa? Siivoojan kotiinsa, jos
tekee sopimuksen säännöllisestä siivouksesta. Kertasiivouksen
tuntilaskutus onkin sitten jo enemmän. Siivous on tietysti arvo­
kasta työtä sinänsä, mutta se ei kuitenkaan taida olla aivan sitä,
mihin meidän ammattikuntana pitäisi pyrkiä samaistumaan.
KÄÄNNÖSTOIMISTOT VÄLITTÄJINÄ
Kaikki palautetta lähettäneet olivat kuitenkin samaa mieltä siitä,
että käännöstoimisto ei tietystikään ole vastuussa freelancer­
kääntäjän työmäärästä. Useimmat freelancerit tekevätkin töitä
useille eri käännöstoimistoille ja mahdollisesti suorille asiakkail­
le, ja joutuvat punnitsemaan työtarjouksia toisia työtarjouksia
vastaan – seikka, joka usein jää käännöstoimistoilta huomaa­
matta. Käännöstoimisto voi olla tyytyväinen sovittuihin alhaisiin
hintoihin, kun taas käytännössä freelancer­kääntäjä ottaa en­
nemmin vastaan paremmin maksavasta toimistosta tarjotun
työn.
Useimmat palautetta lähettäneet myös ihmettelivät tätä
nykyistä trendiä, että edellytyksenä on kääntää 2500 sanaa päi­
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
HANNA GORCHELNIK
1.10.2010 Kääntäjienpäivän seminaarissa laadukkaan käännöksen
syntyprosessista keskustelivat Susanne Väisänen (vas.), Kirsi
Kemppainen, Kristiina Abdallah ja Lea Heinonen­Eerola.
vässä – jota surutta sovelletaan myös esimerkiksi käännettäessä
suomesta englantiin päin. Tämä vaatimus ei koske pelkästään
ammatinharjoittajia tai yrittäjiä, vaan joissakin tapauksissa
myös käännöstoimistojen omia in­house­kääntäjiä. Eli oletuk­
sena tuntuu olevan, että 7,5 tunnin päivän aikana kääntäjä kään­
tää 2500 sanaa, ja vielä hyvää laatua.
KÄÄNNÖSALAN ARVOSTUKSESTA
On selvää, että käännösalalla kilpailu on kovaa. Yksittäisen kään­
täjän on helppo hyväksyä hieman alhaisemmat hinnat, jos sillä
keinolla saa kuitenkin pari tuhatta sanaa käännettäväksi päiväs­
sä. Monelle kääntäjälle voi olla parempi vaihtoehto ”myydä hal­
vemmalla”, jotta saa edes jonkinlaisen elannon rakastamastaan
työstä, kuin pyytää korkeampaa hintaa ja pyöritellä peukaloita
odotellen töitä, joita saattaa tulla vain muutama kuukaudessa.
Tätä ajatellen on helppo ymmärtää, miksi niin monet kääntäjän­
koulutuksen käyneet ovat työssä, joka ei millään tavalla vastaa
heidän koulutustaan. Meidän pitäisi kuitenkin ammattikuntana
pyrkiä siihen, ettei tuhottoman alhaisia hintoja hyväksytä ja että
kaikki käännösalalla työskentelevät tietävät, mikä on kohtuu­
palkkio tai palkka kääntämisestä.
Käännösalan arvostus on kovin alhaista, se on totta. Ja var­
masti puheet Google­kääntäjästä ja konekääntämisestä eivät
auta arvostuksen nousussa. Arvostuksen täytyy kuitenkin nous­
ta sekä loppuasiakkaiden päästä että kääntäjien itsensä puolella
niin, että se muuntuu myös rahaksi. Käännöstoimistojen pitää
uskaltaa pyytää työstään kunnon palkkio ja kääntäjien pitää
myöskin yhtenäisenä ammattikuntana uskaltaa pyytää kunnon
palkkio – ja tämä koskee myös muita maita, ei pelkästään Suo­
mea. Niin kauan kuin on pienen hinnan hyväksyviä kääntäjiä tai
käännöstoimistoja, suuri hintojen nosto loppuasiakkaiden puo­
lelta saattaa jäädä haaveeksi. Tässä onkin liitolle työsarkaa ja yh­
teistyön paikka maailmanlaajuisesti.
Peki Kuusisen sanoin:
”Ongelmaan on odotettavissa
parannusta vasta, kun käännös­
toimistot lopettavat alan polku­
myynnin ja rupeavat oikeasti
arvostamaan, myymään ja käyttä­
mään kilpailuvalttina kääntä­
jiensä, niin talon sisäisten kuin
ulkoa ostettujenkin, ammattitai­
toa ja osaamista. Ja sitä puoles­
taan on turha odottaa, jos emme
edes itse arvosta itseämme.”
7
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Kiinan kieltä
ei pidetä
tarpeellisena
KAJ otti yliopistojen käännöstieteiden
ainejärjestöjen kanssa kantaa käännös­
alan koulutuspolitiikkaan 19.1.2011.
Y
liopistojen uudistuksessa ollaan ajamassa
alas käännösalaa itsenäisenä oppialana.
Rahoituspohjan laajeneminen ei kosketa
yleisesti humanistisia tieteitä ja sisäisessä
rahanjaossa säästetään vääristä asioista. Esi­
merkiksi erittäin tarpeelliset käännöskielet
kuten mandariinikiina, korea, hindi ja portugali
puuttuvat valikoimasta.
Käännösalan asiantuntijat KAJ ja ainejärjestöt ovat erittäin pet­
tyneet käännösalan koulutuspoliittisiin uudistuksiin. Monia
kursseja on säästösyistä yhdistetty kielten opetukseen, vaikka
kielen tutkijoiden ja opettajien tarpeet eroavat merkittävästi
kääntäjien tarpeista. Samalla kurssikohtaiset opiskelijamäärät
ovat kasvaneet siten, että opettajat ylikuormittuvat ja opetuk­
sen laatu kärsii. Tämä tulee erityisesti ilmi kielten opetuksessa,
jossa kontaktiopetus on äärimmäisen tärkeää oppimistavoittei­
den saavuttamiseksi.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa unohdetaan, että eten­
kin globalisaation myötä suuri osa kaikesta päivittäin käyttämäs­
tämme informaatiosta ja esimerkiksi tuotteiden käyttöohjeista
on käännetty ­ jokaisen käännöksen takana on ihminen, jolla on
myös juridinen vastuu käännöksestään tai tulkkauksestaan.
Käännöksen tai tulkkauksen käyttäjän oikeusturvan kannalta
on äärimmäisen tärkeää, että Suomessa koulutetaan osaavia ja
vastuunsa tuntevia kääntäjiä ja tulkkeja. Siihen ei riitä pelkkä
kielitaito, vaan taustalla on oltava kääntämiseen tai tulkkauk­
seen erikoistuneita, laajan yleissivistyksen omaavia, korkeasti
koulutettuja henkilöitä.
KAJ ja ainejärjestöt pitävät erikoisena, että kansainvälisesti
ihailtua kääntäjien ja tulkkien koulutusohjelmaa ollaan supista­
massa. Maailmalla syntyy koko ajan uusia Suomen entisen mal­
lin mukaisia käännöstieteen laitoksia sitä mukaa, kun laaduk­
kaan käännöksen arvo ja tarve ymmärretään.
8
Samanaikaisesti Euroopan parlamentti on hyväksynyt oi­
keustulkkaus­ ja käännösdirektiivin, joka edellyttää laadun vaa­
limista. Miten laatua voi vaalia, mikäli asianmukaista koulutusta
ei ole saatavilla?
KAJ ja ainejärjestöt haluavat lisäksi muistuttaa, että suoma­
laisten tuotteiden kilpailukyvyn varmistamiseksi laadukkaat
käännökset suomen kielestä muihin kieliin ovat avainasemassa.
Tähän voidaan kouluttaa asiantuntijoita vain Suomessa.
Sen sijaan, että käännöstieteitä kategorisesti supistetaan,
tulisi pohtia koulutuksen parantamista ja kehittämistä. Eri kiel­
ten opetusta tulee lisätä ja äidinkielen erinomaiselle osaamisel­
le tulee antaa entistä suurempi painoarvo. Lisäksi tulkkauksen
opetus ja alakohtaiset erikoiskurssit on palautettava opetusoh­
jelmaan sekä kehitettävä uusia erikoiskursseja yhteistyössä eri
tiedekuntien kanssa. Erikoisalojen ja työelämän tuntemus on
äärimmäisen tärkeää kääntäjän tai tulkin ammattitaidon var­
mistamiseksi. Tällaisia erikoisaloja ovat mm. oikeus­, hallinto­,
talous­, lääke­ ja yhteiskunnalliset tieteet sekä tekniikka.
LISÄTIETOJA:
toimisto@kaj.fi
puheenjohtaja Anita Tuohino, puh:050 338 5614
vt. toiminnanjohtaja Elena Gorschkow­Salonranta,
puh: 050 576 2553
Käännösalan asiantuntijat KAJ ry
Helsingin yliopiston käännöstieteen ainejärjestö KouKi ry
Itä­Suomen yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen aine­
järjestö Lingtwisti ry
Tampereen yliopiston kääntämisen opiskelijoiden aine­
järjestö Transla ry
Turun yliopiston kääntämisen opiskelijoiden ainejärjestö
Kääntöpiiri ry
Vaasan yliopiston kieltenlukijoiden ainejärjestö Övertäjät ry
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Petrea
Kuntoutuskeskus
Käännösalan asiantuntijat (KAJ:n jäsenille)
valtakunnallinen ASLAK-kuntoutuskurssi nro 41352 alkaa
Petreassa elokuussa 2011
ASLAK
Pysähdy kiireen
keskellä...
Työkyky on osa Sinua, osa elämääsi.
Me Petreassa haluamme auttaa Sinua
jaksamaan nyt ja tulevien työvuosien
haasteissa.
NÄIN PÄÄSET MUKAAN:
AJANKOHTA:
www.petrea.fi
–vaikuttavaa kuntoutusta –
Olet lämpimästi tervetullut Petreaan!
9
KOLUMNI
Kajawan kolumnisteina vuonna 2011
toimivat Suomessa käännösalalla työs­
kentelevät ulkomaalaiset, jotka kerto­
vat työelämästään. Sarjan aloittaa
Nerija Jukniute­Suominen.
EU­kääntämistä
Suomessa
E
uroopan unioni tarjoaa merkittäviä mah­
dollisuuksia käännös­ sekä muiden kieli­
tieteellisten alojen osaajille. Vaikka
suurin osa unionin valtavasta käännös­
työstä tehdään Euroopan komissiossa tai Euroo­
pan parlamentissa joko Luxemburgissa tai
Brysselissä, tarjoavat myös EU:n erilaiset viras­
tot työpaikkoja monikielisyydestä kiinnostu­
neille.
Toimin itse käännöskoordinaattorina Helsingissä sijaitsevan Eu­
roopan kemikaaliviraston viestinnän yksikössä. Virasto toimii
elämänlaadun parantamiseksi huolehtimalla kemikaalien tur­
vallisesta käytöstä sekä kannustamalla uusiin innovaatioihin.
Viestintäyksikön vastuulla on sekä viraston ulkoinen että si­
säinen viestintä. Kohderyhmiä ovat niin yleinen julkisuus kuin
ennen kaikkea kemikaaliasetuksen vaikutuspiirissä olevat sidos­
ryhmät kuten teollisuus. Yksikkö järjestää myös monenlaisia
kampanjoita asetuksen tiimoilta. Sisäisellä tiedotuksella pyri­
tään pitämään koko 500n hengen henkilökunta tietoisena viras­
ton ajankohtaisista asioista, strategian jalkautuksesta jne.
Käännöskoordinaattorin vastuulla on ennen kaikkea, toi­
menkuvan nimenkin mukaisesti, toimia koordinoivana toimija­
na Luxemburgin käännöskeskuksen sekä kemikaaliviraston vä­
lillä. Viraston sisältä tulee lukuisia toimeksiantoja käännösten
suhteen, jotka on toimitettava edelleen kootusti käännökseen.
Käännösten yhteydessä suoritetaan myös käännösten laadun­
valvontaa. Käännökseen tulevat asiakirjat ovat monipuolisia.
10
Nerija Jukniute­Suominen
käännöskoordinaattori
Euroopan kemikaalivirasto
Kyse voi olla suosituksista yrityksille, uutisista, hallinnollisista
dokumenteista, tiedotusmateriaaleista, IT­käyttöoppaista, verk­
kosivujen sisällöstä tms.
Eräs merkittävä uusi hanke on kemikaaleihin liittyvän ter­
minologisen tietokannan julkaiseminen. Lähiaikoina julkaista­
van, monikielisen online­portaalin tavoitteena on helpottaa ase­
tuksen mukanaan tuomaa hallinnollista taakkaa ja lisätä selkeyt­
tä ja yhdenmukaisuutta termien käytössä.
Arkipäiväisen työn kannalta oleellista on ennen kaikkea hy­
vä organisointikyky sekä EU:n hallintomenettelyiden tuntemus.
Muodollinen kääntäjän koulutus ei ole välttämättömyys, mutta
siitä tai alan työkokemuksesta on selkeää hyötyä. Käytännön
kautta kertyy kokemusta erityisesti erilaisten kulttuuristen käy­
täntöjen tunnistamisesta. Kääntäjille annetut ohjeet tulkitaan
usein eri tavoin eri maissa, jonka vuoksi on kiinnitettävä huo­
miota tapaan, joilla ohjeita annetaan.
Oma taustani matkalla EU­n työntekijäksi kulki monen mut­
kan kautta. Valmistuin humanististen tieteiden kandidaatiksi,
pääaineena liettualainen filologia, Klaipedan yliopistosta Liet­
tuassa. Tästä jatkoin Turun yliopistoon maisteriohjelmaan, josta
valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2005. Työkokemusta
alalta kartutin ennen kaikkea Euroopan komissiossa suoritetun
harjoittelun kautta, jonka jälkeen kilpailun kautta sain kaksivuo­
tisen määräaikaisen työsopimuksen Euroopan komission kään­
nöspääosaston palvelukseen Luxemburgissa.
Kaikki tämä kuitenkin alleviivaa lähinnä monipuolisen am­
matillisen ja koulutuksellisen kokemuksen merkitystä. Parhaim­
pia kouluttajia monikieliseen ja ­kulttuuriseen ympäristöön on­
kin useassa maassa vietetty aika.
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Henriikka Hakkala
Selvitys käännöstekstien
vaikutuksista EU:n monikieliseen
yhteiskuntaan
I
nformaatiotulvan seassa käännöstyö mielle­
tään usein tekniseksi taustatoiminnoksi, joka
on toissijainen alkuperäiseen tekstiin näh­
den. Itse käännös huomataan vasta, kun sen
laadussa on ongelma.
Euroopan komission käännöstoimen pääosasto ja asiantuntijat
uskovat kuitenkin, että käännöstyön pelkistäminen tekniseksi
taustaprosessiksi voi johtaa etenkin ammattilaisen tekemän
käännöstyön mieltämiseen tarpeettomaksi toiminnoksi, jonka
kustannukset eivät ole oikeutettuja.
Estääkseen tätä eurooppalaisen monikielisyyden perus­
edellytyksiä uhkaavaa käsitystä juurtumasta käännöstoimen
pääosasto on tehnyt selvityksen käännöstyön vaikutuksista yh­
teiskuntaan sekä siihen liitetyistä tulkinnoista Euroopan maissa:
”Contribution of translation to the multilingual society in the
EU, European Commission, 2010.”
Selvitys toteutettiin vuoden 2010 aikana. Lähteinä käytet­
tiin tieteellisiä artikkeleja, viestimiä sekä asiantuntijoiden, am­
mattikääntäjien, tutkijoiden ja viranomaisten haastatteluja.
VAIKUTUKSET ESIIN KÄSITEANALYYSILLÄ
Asiantuntijapaneeli käytti käsiteanalyysia käännöstyön vaiku­
tusten tunnistamisessa. Tiedon ja taiteen, kauppavirtojen, kult­
tuurien välisen viestinnän ja jaetun identiteetin liikkuvuuteen
liittyvät vaikutukset jaoteltiin kuuteen kategoriaan: kulttuurien
vuorovaikutus, Euroopan talouden globalisoituminen, tiedon
siirtyminen, sosiaalinen osallisuus, Euroopan rakentaminen se­
kä toiminta konflikti­ ja vallankäyttötilanteissa.
VAIKUTUSTEN LUOKITTELUA
Eri ilmiöihin liitetyt käännöstyön vaikutukset voidaan jaotella
edelleen sen mukaan, minkä laatuisia ne ovat.
Vaikutukset voivat kohdistua:
• etäisyyteen yksilön ja toisella kielellä tuotetun resurssin
välillä
• resurssin saatavuuteen (nopeus)
• käytettävän resurssin tarkkuuteen ja täsmällisyyteen
• saatavilla olevien resurssien määrään
• resurssin saatavuuden kattavuuteen
• toimijoiden autonomiaan tietyllä alalla tai tietyssä
paikassa.
JÄSENVALTIOISSA ERILAISIA NÄKEMYKSIÄ
Jäsenvaltioissa käännöstyötä ei arvioitu erityisen myönteisesti
tai kielteisesti. Jaettu kokemus on kuitenkin, että suuri yleisö ei
näytä tunnustavan käännöstyötä ammattina.
Etenkin Brittein saarilla tietoisuus käännöstyöstä osana päi­
vittäistä elämää on hyvin vähäistä. Briteissä myös viestimet ovat
taipuvaisia esittämään käännöstyön muita maita negatiivisem­
massa valossa.
Tietyillä sektoreilla ja tietyissä palveluissa suuret yritykset
ovat valmiita maksamaan ammattimaisesta käännöstyöstä. Pie­
net yritykset sen sijaan kokevat käännättämisen kalliina ja liike­
voittoa leikkaavana. Ne luottavat mieluusti konekäännöksiin tai
henkilöstönsä kielitaitoon.
MITEN ETEENPÄIN?
Käännöstoimen profiilin nostamiseksi selvityksen tekijät esittä­
vät muutamia suosituksia:
1. Käännöstoimesta Euroopassa tarvitaan täsmälliset tiedot ja
luvut edistämään tietoisuutta sen hyödyistä.
2. Käännöstyön ammatillista organisointia tulisi edistää. (Esim.
yhtenäiset tutkintovaatimukset).
3. Euroopan komission muiden pääosastojen rahoitusta tulisi
käyttää käännöstyön aseman edistämiseen Euroopassa.
4. Kansalaisia tulisi rohkaista osallistumaan käännöstyöhön
(esim. talkoistamalla julkisten tekstien kääntäminen).
11
LYHYESTI
IX KÄÄNTÄMISEN JA TULKKAUKSEN TUTKIMUKSEN SYMPOSIUMI
Monitieteisyys – mitä se on?
Itä­Suomen yliopisto Joensuu 15.–16.4.2011 http://katu2011jns.wordpress.com/
K
äTu­symposiumi on vuosittain koonnut yhteen kääntämisen ja tulkkauksen tutkijoita ja teki­
jöitä. Toivotamme sinut sydämellisesti tervetulleeksi symposiumiin, olitpa sitten kääntäjä, tulk­
ki, kääntäjien ja tulkkien kouluttaja, heidän toimintansa tukija tai alan opiskelija. Itä­Suomen
yliopistossa Joensuussa järjestettävän yhdeksännen symposiumin teemaksi on valittu kääntämisen
ja tulkkauksen tutkimuksen monitieteisyys. Monitieteisyyttä voidaan lähestyä useista näkökulmista,
vaikkapa pohtimalla, mitä konkreettista hyötyä kääntämisen ja tulkkauksen monitieteisyydestä on
ammatissa toimiville kääntäjille ja tulkeille. Symposiumin perinteitä noudattaen myös muut kään­
tämiseen ja tulkkaukseen sekä niiden tutkimukseen liittyvät aiheet ovat tervetulleita.
Symposiumissa on kaksi pääpuhujaa, jotka tänä vuonna ovat Susanne Göpferich (Justus­Liebig­
Universität, Gießen) ja Pekka Kujamäki (Itä­Suomen yliopisto). Plenaariesitelmien lisäksi ohjelmassa
on esitelmiä rinnakkaisissa sektioissa, työpajoja sekä posteri­, kirja­ ja hankenäyttely.
ILMOITTAUTUMINEN JA OSALLISTUMISMAKSU
Osallistumismaksu on 60 euroa; opiskelijoilta ja jatko­opiskelijoilta 30 euroa (sis. alv 23 %). Osallis­
tumismaksuun sisältyy symposiummateriaali sekä kahvi molempina päivinä.
Kätu2011­symposiumiin ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa
http://katu2011jns.wordpress.com/ilmoittautuminen/. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 15.3.
2011 asti. Ilmoittautuminen on sitova. Samalla lomakkeella ilmoittaudutaan myös työpajoihin ja
illanviettoon, josta tulee tarkempia tietoja symposiumin kotisivulle lähiaikoina.
12
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Lauri Mäkelä
Kirjoittaja on freelancekääntäjä, joka edustaa Pre­Text
Oy:n kääntäjiä av­käännöstoimistojen ja toimisto­
kääntäjien välisissä työehtosopimusneuvotteluissa.
Reilua peliäkö?
Av­käännösalan levottomat
vuodet jatkuvat toimisto­
kääntäjien työehtosopimus­
neuvotteluissa
S
uomalaisten av­kääntäjien ammatti­
kunta on pieni, muutaman sadan hen­
gen ryhmä, joka kääntää kaikki koti­
maisilla tv­kanavilla näkyvät ohjelmat
suomeksi tai ruotsiksi. Katsojalle käännökset
näkyvät ja kuuluvat ruututeksteinä, selostuksen
ja ruututekstin yhdistelmänä tai yksinomaan se­
lostuksena, joka on ruututekstien lailla kääntä­
jän alkukielestä kääntämää. Lisäksi av­kääntäjiä
työllistävät elokuvateatterilevitykseen tulevat
elokuvat sekä dvd­ ja blu­ray­muodossa julkais­
tavat sarjat, elokuvat ja moninaiset muut ohjel­
matyypit, kuten dubbaustyöt. Näiden lisäksi
suomennetaan myös muun muassa tietokone­
ja konsolipelejä sekä oopperoita.
Työn tekeminen vaatii erinomaista äidinkielentaitoa ja vieraan
kielen osaamista, laajaa yleissivistystä, tiedonhakukykyä sekä
vieraiden kulttuurien ja tapojen tuntemusta. Työn vaativuus on­
kin asianmukaisesti otettu huomioon alalla voimassa olevassa
Yhtyneet­työehtosopimuksessa, joka koskee Yleisradion ja
MTV3:n freelancekääntäjiä. Sopimus ei ole yleissitova eli se si­
too ainoastaan sopimusosapuolia (Yleisradiota ja MTV3:a), mut­
ta ei työnantajaliittoon kuulumattomia yrityksiä. Sopimus takaa
av­kääntäjille työtä vastaavat kohtuulliset palkkiot, jotka on
määritelty 1980­luvulla av­kääntäjien työstä ja siihen kuuluvista
käytännöistä tehtyjen mittausten ja laskelmien perusteella.
Vuosien saatossa myös Yhtyneet­kääntäjät ovat joutuneet tais­
telemaan palkkiotasostaan ja töistään, sillä kanavat ovat halun­
neet useaan otteeseen ulkoistaa töitä toimistoille, jotka tarjoa­
vat huomattavasti halvempia hintoja kääntäjien kustannuksella.
Käännöstoimistoille työskentelevät av­kääntäjät ovat puo­
lestaan jo vuosia kärsineet paikallaan junnaavista alhaisista palk­
kioista, jotka eivät tunnu seuraavan edes yleisimpiä yhteiskun­
nallisia kasvuindeksejä. Alimmillaan toimistokääntäjien palkkiot
ovat noin 30 prosenttia Yhtyneet­sopimuksen käännöspalkkiois­
ta ja parhaimmillaankin alle 70 prosenttia. Lisäksi toimistojen
kääntäjiä vaivaa niin kutsuttu pakkoyrittäjyys, sillä toimistot ke­
hottavat heitä ryhtymään ammatinharjoittajiksi, jolloin kaikki
yrittäjätoimintaan kuuluvat sivukulut ja muut velvoitteet lan­
keavat kääntäjän kontolle – ilman että niitä otetaan mitenkään
huomioon alkujaankin matalissa palkkioissa. Vertailun vuoksi
todettakoon, että Yleisradion ja MTV3:n freelancekääntäjät
ovat työsuhteisia freelancereita, joiden eläke­ ja sosiaaliturva­
maksut sekä lomakorvauksen maksaa työnantaja. Työnkuvaa
on tutkittu työ­ ja elinkeinoministeriön työneuvostossa asti, ja
sielläkin todettiin, ettei se ole yrittäjäluonteista. Toimistokään­
täjien työnkuva ei käytännössä eroa Yhtyneet­kääntäjien työn­
kuvasta mitenkään. Yksi ammattiliittojen tavoitteista onkin
osoittaa, että työ on työsuhteista, jos kääntäjä tekee valtaosan
töistään yhdelle toimeksiantajalle tämän valvonnassa ja eh­
doilla.
Alalla pitkään vallinneen eriarvoisuuden ja toimistojen hin­
takilpailun takia Yhtyneet­sopimukseen on jouduttu jo vuosia
laatimaan uusien neuvottelukierrosten yhteydessä erillissopi­
muksia, joissa Yleisradion ja MTV3:n freelancekääntäjille taa­
taan tietty osuus kanavien käännöstöistä. Määritellyn osuuden
ulkopuolelle jäävät työt voidaan teettää käännöstoimistoilla, ja
muun muassa näistä osuuksista kilpaileminen on ajanut toimis­
tot ja etenkin niiden kääntäjät ahdinkoon.
Vuoden 2009 joulukuussa noin 60 freelancekääntäjää työl­
listänyt Pre­Text Oy hävisi kilpailutuksessa kaikki Nelonen Me­
dialle tekemänsä käännöstyöt (suuri osa Nelonen­, Jim­ ja Liv­
13
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
ANNA-MAIJA IHANDER
kanavien suomennoksista) kansainväliselle käännöstoimisto
Broadcast Text Internationalille, joka on viime vuosina tehnyt
huikeaa, yli 20 prosentin liikevoittoa osin alhaisten käännöspalk­
kioidensa ansiosta. Kääntäjien tyytymättömyys saavutti ”kriitti­
sen massan”, ja uuden verkkosivuston ja liittojen aktivoitumisen
ansiosta Suomen Journalistiliiton ja Akavan Erityisalojen Kään­
nösalan asiantuntijat KAJ ry:n jäseniksi liittyi toistasataa kään­
täjää. Samalla päätettiin käynnistää neuvottelut, joiden tavoit­
teena on luoda alalle käännöstoimistot kattava, aikanaan yleis­
sitova työehtosopimus.
5. maaliskuuta 2010 alkaneisiin työehtosopimusneuvotte­
luihin kutsuttiin Suomen suurimmat av­käännöstoimistot eli
Broadcast Text International Oy, SDI Media Oy ja Pre­Text Oy.
Broadcast Text jättäytyi kuitenkin neuvottelupöydästä
11.5.2010 vedoten siihen, etteivät asiakkaat suostu läheskään
sellaisiin hinnankorotuksiin, joita suunnitteilla oleva työehtoso­
pimus edellyttää. Lisäksi todettiin, ettei yrittäjän asemassa ole­
vien kääntäjien työehdoista voida kilpailulainsäädännön takia
sopia kootusti.
Neuvotteluja jatkettiin SDI Median ja Pre­Textin edustajien
kanssa, ja viime vuoden kesän ja syksyn aikana sopimusteksti
saatiin valmiiksi palkkioita myöten. Alkuvuodesta 2011 neuvot­
teluissa on enää hiottu tekstiä ja keskusteltu siitä, miten sopi­
mus käytännössä vaikuttaa alaan. Perjantaina 25.2. järjestettiin
neuvottelutapaaminen, jossa SDI Median ja Pre­Textin edusta­
jien oli määrä ilmoittaa, ovatko he sopimuksen allekirjoittami­
sen kannalla. Lehden mennessä painoon tulos ei ollut vielä sel­
villä, mutta jos sopimus saadaan aikaan, voi koko av­käännösala
muuttua pian tasa­arvoisemmaksi ja reiluksi työllistäjäksi.
Valitettavasti vuosien hintakilpailu on johtanut siihen, että
toimistot vetoavat asiakkaiden niukkaan maksuhalukkuuteen,
joka puolestaan perustuu siihen, mihin hintaan toimistot ovat
niille todelliselta hinnaltaan paljon arvokkaampia käännöstöitä
14
myyneet. Kääntäjien ja liittojen perimmäisenä tavoitteena on
luoda koko alan – niin kanavayhtiöt kuin käännöstoimistotkin –
kattava yleissitova työehtosopimus, joka on reilun ja turvallisen
työnteon perusta.
Ilman yleissitovaa työehtosopimusta toimistojen on vaikea
sitouttaa kääntäjiä pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Sen sijaan ne
joutuvat vuodesta toiseen haalimaan palvelukseensa työelä­
mään vasta tutustuvia opiskelijoita, jotka eivät välttämättä ole
perillä kaikista alan realiteeteista. Ilman vakaita ja tasapuolisia
ehtoja toimistot eivät myöskään pysty toimimaan tasapainoi­
sesti, vaan joutuvat nyhtämään mahdolliset vuosineljännesvoit­
tonsa tekemällä jatkuvasti alempia tarjouksia ja kiskomalla
omat hupenevat marginaalinsa suostuvaisten kääntäjien selkä­
nahasta. Kääntäjät puolestaan eivät kykene tuottamaan laaduk­
kaita suomennoksia, kun pienet palkkiot pakottavat tekemään
töitä liian nopeasti, jolloin huolellisuudesta on tingittävä. Kun
kääntäjien palkkiot ja käännösten hinnat ovat kohdallaan eli ny­
kyisiä toimistojen palkkioita korkeammalla, av­käännösala ei
ajaudu läpikulkualaksi, vaan tarjoaa pysyvän, asiallisesti palka­
tun ja vakaan työpaikan kaikille suomalaisten ylivoimaisesti eni­
ten lukemien tekstien kirjoittajille.
Lisätietoa aiheesta on av­kääntäjien uudehkolla
verkkosivulla osoitteessa www.av­kaantajat.fi
Yhtyneet­sopimukseen voi tutustua Radio­ ja televisiotoimitta­
jien liitto ry:n verkkosivuilla osoitteessa
www.rttl.fi/fi/index.php/yhtyneet_sopimus/
KAJ:n verkkosivuilla on neuvottelurupeaman varrelta lukuisia
tiedotteita, joista uusin osoitteessa www.kaj.fi/kaj_ry/ajankoh­
taista/av­kaannostoimistojen_uuden_tyoehtosopimuksen_si­
salto_on_valmis.html
Käännösalan asiantuntijat KA J ry
Katri Blomster
Penni tekstistäsi
Hinnoittelumuutos syvensi
av­kääntäjän ahdinkoa.
MISTÄ KAIKKI ALKOI?
” Kääntäjien ja liittojen
perimmäisenä tavoitteena
on luoda koko alan – niin
kanavayhtiöt kuin käännös­
toimistotkin – kattava yleis­
sitova työehtosopimus,
joka on reilun ja turvallisen
työnteon perusta.”
Vuonna 2010 Nelosen kanaville tehtävien tekstitysten
hinnoittelu muuttui. Ennen kääntäjä sai palkkionsa tv­
ohjelman repliikkimäärien mukaan, mutta nyt hinta
lasketaan ohjelman keston perusteella. Kääntäjän
palkkio on siis sama, huolimatta siitä, sisältääkö tunnin
ohjelma tiukkaa keskustelua alusta loppuun vai vain
vähän puhetta musiikin lomassa.
Hinnoittelumuutos johtui siitä, että Nelonen sol­
mi uuden sopimuksen ohjelmiensa tekstityksestä.
Työt siirtyivät suomalaiselta Pre­Text Oy:lta kansainvä­
liselle Broadcast Textille, ja uuden sopimuksen myötä
vaihtuivat myös palkkioiden perusteet.
ANNA-MAIJA IHANDER
MIKÄ MUUTTUI?
Muutoksen seurauksena freelancerina toimivan av­
kääntäjän palkkapussi keveni roimasti. Pahimmillaan
kuukausiansiot tippuivat 500 euroa kuussa. Jos uuden
hinnoittelun piirissä olevaa kääntäjää verrataan niihin
av­kääntäjiin, jotka kuuluvat Yhtyneet­sopimuksen pii­
riin, palkkiot ovat jopa 2,5 kertaa pienemmät. Työeh­
tosopimuksen piirissä oleva kääntäjä saa siis keskimää­
rin 750 euroa käännöksestä, josta sopimuksen ulko­
puolella oleva saisi 300 euroa. Yhtyneet­työehtosopi­
mus kattaa mm. Ylen ja MTV:n kääntäjät.
MIKÄ MÄTTÄÄ?
Kuva viime keväänä Kolmen sepän patsaalla järjestetystä av­kääntäjien
infotempauksesta.
Uusi hinnoittelu on freelancereille ongelmallinen, kos­
ka heille lähetetään talk­showt ja dokumentit, joiden
kääntäminen vie paljon aikaa repliikkien määrän vuok­
si. Alhaisia hintoja poljetaan siis entisestään.
Aiemmin ajateltiin, että av­kääntäjän ihanteelli­
nen työtahti on yhden 45­minuuttisen ohjelman teks­
tittäminen viikossa. Nyt minuuttitaksalla kääntävä
freelancer saa kahden 45 minuutin ohjelman viikko­
tahdilla alle 1800 euroa kuussa bruttona. Jotta itsensä
työllistävän palkasta jäisi jotain käteen, on ohjelmia
käännettävä kolmekin viikossa. Kiireessä kärsii laatu,
mikä harmittaa alan ammattilaista:
– Harvalla käännösalalla palaute on yhtä välitöntä
ja tylyä, sanoo alalla vuosia työskennellyt kääntäjä.
– Kamalinta on kuitenkin, että rakastamaansa työ­
tä joutuu tekemään kiireen ehdoilla. Nykyinen työtah­
ti sotii kääntäjän ammattietiikkaa vastaan kaikin mah­
dollisin tavoin.
15
KOKOUSKUTSU
Käännösalan asiantuntija KAJ ry:n sääntömääräinen kevät­
kokous pidetään maanantaina 28.3.2011 klo 17.00 alkaen
Akavan Erityisalojen toimistolla, Maistraatinportti 4 A,
6 krs. Helsinki
Kokouksessä käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010
5. Tilinpäätös vuodelta 2010 ja tilintarkastajien lausunto
sekä tilinpäätöksen vahvistaminen
6. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja tili­
velvollisille
7. Kokouksen päättäminen
Tervetuloa!
Helsingissä, 28.2.2011
Hallitus
Tarjoilun vuosi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen
keskiviikkoon 23.3. mennessä osoitteeseen
toimisto(at)kaj.fi. Kokouskutsu ja kokousmateriaali on
saatavilla osoitteessa www.kaj.fi.
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki
www.kaj.fi
Kokouksen aluksi
Kirjastoseuran puheen­
johtaja, kolumnisti,
radiohenkilö ja free­
lancer Jukka Relander
alustaa filosofis­yhteis­
kunnallisella teemalla
”Itsensä työllistäminen,
järjestäytyminen ja yh­
teiskunnallinen oikeuden­
mukaisuus”, jonka
jälkeen on mahdollisuus
vapaamuotoiseen kes­
kusteluun.