UUDELLEEN- JÄRJESTELYT TUOTTAVAT TULOSTA

Transcription

Osavuosikatsaus Tammi–syyskuu 2014
Q3
UUDELLEENJÄRJESTELYT
TUOTTAVAT TULOSTA,
MARKKINANÄKYMÄ
EDELLEEN VAIHTELEVA
2 OSAVUOSIKATSAUS Q3 2014 | RAMIRENT OYJ
RAMIRENTIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI–SYYSKUU 2014:
UUDELLEENJÄRJESTELYT TUOTTAVAT TULOSTA,
MARKKINANÄKYMÄ EDELLEEN VAIHTELEVA
HEINÄ–SYYSKUU 2014 PÄÄKOHDAT
- Ramirentin liikevaihto 163,6 (166,2) miljoonaa euroa, laskua 1,6 %; oikaistuna myydyillä toiminnoilla
liikevaihto kasvoi 1,9 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla
1)
- EBITA 28,0 (25,9) miljoonaa euroa eli 17,1 %
(15,6 %) liikevaihdosta
- EBITA ilman kertaluonteisia eriä ja oikaistuna myy2,3)
dyillä liiketoiminnoilla oli 29,9 (28,7) miljoonaa euroa eli 18,3 % (17,5 %) liikevaihdosta
- Katsauskauden tulos 18,4 (16,8) miljoonaa euroa ja
tulos/osake 0,17 (0,16) euroa
- Katsauskauden tulos 28,1 (40,1) miljoonaa euroa ja
tulos/osake 0,26 (0,37) euroa
- Bruttoinvestoinnit 125,6 (91,9) miljoonaa euroa
- Rahavirta investointien jälkeen −10,7 (48,2)
miljoonaa euroa
- Nettovelka 259,7 (230,3) miljoonaa euroa
- Nettovelka/EBITDA 1,5x (1,1x)
RAMIRENTIN NÄKYMÄT VUODELLE 2014
ENNALLAAN
Vuonna 2014 talouskasvun odotetaan pysyvän vaatimattomana ja rakennusmarkkinoiden kysynnän arvioidaan vaihtelevan päämarkkinoillamme. Ramirent jatkaa
tiukkaa kustannusten hallintaa ja arvioi, että vuoden
2014 investoinnit ovat noin vuoden 2013 tasolla. Vahva
taloudellinen asema mahdollistaa konsernin jatkavan
kannattavan kasvun tavoittelua.
TAMMI–SYYSKUU 2014 PÄÄKOHDAT
- Ramirentin liikevaihto 452,9 (479,8) miljoonaa euroa, laskua 5,6 %; oikaistuna siirrettyjen ja myytyjen
liiketoimintojen vaikutuksella, liikevaihto laski 0,3 %
vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna
1)
- EBITA 51,3 (71,2) miljoonaa euroa eli 11,3 %
(14,8 %) liikevaihdosta
- EBITA ilman kertaluonteisia eriä ja oikaistuna siirre2,3)
tyillä sekä myydyillä liiketoiminnoilla oli 53,2 (62,7)
miljoonaa euroa eli 11,7 % (13,3 %) liikevaihdosta
AVAINLUVUT (milj. EUR)
Liikevaihto
Käyttökate (EBITDA)
Osuus liikevaihdosta, %
EBITA-liiketulos
1)
(Huom! Sulkeissa olevat luvut viittaavat edeltävän tilikauden
vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu.)
7–9/14
7–9/13
Muutos
1–9/14
1–9/13
163,6
166,2
−1,6 %
452,9
53,9
52,0
3,8 %
127,8
33,0 %
31,3 %
28,2 %
31,0 %
28,0
25,9
17,1 %
15,6 %
26,0
24,3
15,9 %
14,6 %
23,7
20,6
14,5 %
12,4 %
Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden tulos
18,4
16,8
Tulos/osake, EUR (laimentamaton ja laimennettu)
0,17
0,16
Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin
23,8
29,5
14,6 %
17,8 %
13,7
34,4
Liiketulos (EBIT)
Tulos ennen veroja (EBT)
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta
Rahavirta investointien jälkeen
8,0 %
Muutos
1–12/13
479,8
−5,6 %
647,3
148,8
−14,1 %
195,1
30,1 %
51,3
71,2
11,3 %
14,8 %
45,6
63,3
10,1 %
13,2 %
36,0
51,0
8,0 %
10,6 %
9,6 %
28,1
40,1
−29,9 %
54,0
9,6 %
0,26
0,37
−29,9 %
0,50
−19,4 %
125,6
91,9
36,6 %
125,8
27,7 %
19,2 %
7,0 %
15,0 %
92,1
14,2 %
−27,9 %
82,3
12,7 %
−29,4 %
63,9
9,9 %
19,4 %
−10,7
48,2
−122,3 %
73,4
605,2
604,1
0,2 %
579,8
12,3 %
17,5 %
12,0 %
16,9 %
259,7
230,3
12,7 %
206,9
1,5x
1,1x
32,9 %
1,1x
Nettovelkaantumisaste, %
76,1 %
63,9 %
55,8 %
Omavaraisuusaste, %
42,8 %
45,2 %
48,9 %
2 621
2 597
Sijoitettu pääoma kauden lopussa
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 3)
Oman pääoman tuotto (ROE), %
Nettovelka
Nettovelka/EBITDA
3)
Henkilöstö kauden lopussa
4)
3)
−60,2 %
−27,9 %
16,5 %
14,7 %
0,9 %
2 589
1) EBITA-liiketulos tarkoittaa liiketulosta ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia.
2) Kertaluonteisiin eriin sisältyi 1,9 miljoonan euron varaus uudelleenjärjestelykustannuksista, joka kirjattiin vuoden 2014 kolmannelle neljännekselle.
3) Kertaluonteiset erät sisältävät 10,1 miljoonan euron suuruisen verottoman myyntivoiton liittyen Fortrent-konsernin perustamiseen vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä, 1,9 miljoonan
euron tappion Unkarin toimintojen myynnistä ja 1,5 miljoonan euron varauksen uudelleenjärjestelykustannuksista Tanskassa vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä. Siirretyt ja myydyt
liiketoiminnat sisälsivät Venäjän, Ukrainan ja Unkarin toiminnot.
4) Rullaava 12 kuukautta
5) Henkilöstömäärän raportointia muutettiin vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä FTE (full-time equivalent) laskennaksi, joka kertoo henkilöstön määrän, jotka lasketaan aktiivisten
työntekijöiden työpanoksen mukaisesti. Vertailuvuoden tiedot on muutettu vastaavasti.
MAGNUS ROSÉN,
RAMIRENTIN TOIMITUSJOHTAJA:
“Usean vuosineljänneksen liikevaihdon laskun jälkeen liikevaihtomme kasvoi hieman; 1,9 % oikaistuna
myydyillä toiminnoilla ja vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Tehostimme kustannusten hallintaa kaikilla markkinoillamme ja voimme tyytyväisinä
raportoida EBITA-liiketulosprosentin parantuneen
kolmannella neljänneksellä viime vuoden 15,6 %:sta
17,1 %:iin.
Markkinatilanne oli edelleen vaihteleva emmekä havainneet merkittäviä muutoksia toimintaympäristössämme kolmannella neljänneksellä. Lisääntynyt kysyntä tuki liikevaihtoa Ruotsissa, jossa useat projektit
käynnistyivät neljänneksellä. Suomessa liikevaihtoa
tukivat viimeisimmät yritysostot, rakentamisen kokonaisaktiviteetin ollessa edelleen alhainen. Pidämme
mahdollisena, että Suomen markkinatilanne heikkenee edelleen. Konevuokrauspalveluiden kysyntä
Norjassa jatkuu heikkona asuntorakentamisen sektorilla. Tanskassa kysyntää tukivat rakentaminen pääkaupunkiseudulla ja kysyntä julkisella sektorilla. Baltian maiden toimintomme kehittyivät suotuisasti vakaan markkinatilanteen vallitessa. Europe Central –
segmentissä kysyntä parani Puolassa ja Tšekin tasavallassa, kun taas markkinoiden aktiviteetti oli alhainen Slovakiassa.
Vuoden kolmannella neljänneksellä toteutimme useita toimenpiteitä sopeuttaaksemme kustannustasoamme alhaisen kannattavuuden segmenteillä, erityisesti Ruotsin ja Norjan toiminnoissa. Kirjasimme
kolmannelle neljännekselle 1,9 miljoonan euron varauksen uudelleenjärjestelykustannuksista Norjassa.
Tanskassa jatkoimme toimintojen tehostamista ja
synergioiden tavoittelua yli maarajojen Ruotsin toimintojen kanssa. Lisäsimme Suomen toimintojen
joustavuutta ulkoistamalla ydinliiketoimintoihin kuulumattomat piha- ja varastotoiminnot. Kustannusleikkaukset jatkuvat myös neljännellä neljänneksellä ja
odotamme kustannussäästöjen vaikututtavan täysimääräisesti vuonna 2015.
Solmimme neljänneksellä tärkeän kolmivuotisen konevuokraussopimuksen Skanskan konevuokrausyksikön kanssa Ruotsissa. Neljänneksen päättymisen
jälkeen uudistimme yhteistyösopimuksemme Veidekken kanssa Norjassa kolmeksi vuodeksi. Suomessa
rakennusyhtiö Hartela ulkoisti torninosturikalustonsa
Ramirentille ja solmimme Hartelan kanssa myös
viiden vuoden konevuokraussopimuksen.
Jatkamme toiminnan kehittämistä ja pyrimme parantamaan liiketoiminnan ennakoituvuutta. Tehokkuusohjelmamme etenee suunnitelmiemme mukaan. Neljänneksen aikana jatkoimme organisaatiomme kehittämistä asiakaslähtöisemmäksi, jotta voimme tehokkaasti palvella sekä asiakkaita toimipisteissä että
asiakkaita joille toimitamme integroituja palveluratkaisuja. Tämä tulee parantamaan asiakaspalveluamme
ja lisää erottautumistamme kilpailijoista. Toinen
avaintoimenpide on yhtenäisen Ramirenttoimintamallin kehittäminen, joka mahdollistaa mittakaavaetujen saavuttamisen, paremman hinnoittelun
hallinnan sekä kaluston käyttöasteiden parantamisen.
Vahvan taloudellisen asemamme johdosta olemme
hyvin asemoituneet jatkamaan ulkoistusten ja yritysostojen tavoittelua.”
RAMIRENT LYHYESTI
Ramirent on johtava konevuokrauskonserni, joka
yksinkertaistaa asiakkaittensa liiketoimintoja toimittamalla dynaamisia vuokrausratkaisuja. Ramirent
palvelee laajaa asiakaskuntaa, kuten rakentamista,
teollisuutta, palvelusektoria, julkista sektoria ja kotitalouksia. Ramirent keskittyy Itämeren alueen markkinoilla Pohjoismaihin, Keski- ja Itä-Eurooppaan.
Ramirent on markkinajohtaja seitsemässä maassa
yhtiön kymmenestä toimintamaasta.
MARKKINAKATSAUS
TAMMI–SYYSKUU 2014
Markkinatilanne päämarkkinoillamme tammi–
syyskuussa 2014 oli heikompi verrattuna edelliseen
vuoteen. Lisääntynyt makrotalouden epävarmuus
heijastui erityisesti rakentamisen aktiviteettiin pohjoismaissa. Markkinoiden kysyntä Ruotsin konevuokrausmarkkinoilla parani katsauskauden loppua lähestyttäessä. Asunto- ja infrarakentaminen olivat edelleen tärkeimmät kasvun moottorit Ruotsin markkinoilla. Asuntorakentamisen lasku Norjan suurimmissa
kaupungeissa vaikutti konevuokrauspalveluiden kysyntään negatiivisesti. Kysyntä öljy- ja kaasuteolli-
suudessa säilyi vakaana ensimmäisen yhdeksän
kuukauden aikana, vaikka asiakkaat ovat tulleet varovaisemmiksi uusien investointien suhteen. Suomessa markkinoiden kysyntä säilyi heikkona rakentamisen sektorilla ja teollisuuden eri asiakassektoreilla. Tanskassa rakentamisen aktiviteetti jatkoi elpymistään, mutta konevuokrauspalveluiden kysyntä oli
silti edelleen suhteellisen alhaisella tasolla. Puolassa
rakentamisen ja teollisuuden suotuisa markkinaaktiviteetti paransi hintatasoja konevuokrauspalveluissa. Tšekin tasavallassa kysyntä lähti elpymään
katsauskauden loppua lähestyttäessä rakentamisen
aktiviteetin tukemana. Slovakiassa kysyntä säilyi
heikkona alhaisen markkina-aktiviteetin seurauksena.
Baltian maissa markkinatilanne oli edelleen suotuisa
johtuen vakaasta aktiviteetistä talonrakentamisessa
ja energiasektorilla. Korkea poliittinen ja makrotaloudellinen epävarmuus jatkui Fortrentin markkinoilla
Venäjällä ja Ukrainassa.
lä, liikevaihto kasvoi 1,9 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna.
LIIKEVAIHTO
7–9/2014
Ramirent-konsernin kolmannen neljänneksen liikevaihto laski 1,6 % ja oli 163,6 (166,2) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna
konsernin liikevaihto kasvoi 1,0 % kolmannella neljänneksellä. Oikaistuna Unkarin toimintojen myynnil-
Tammi–syyskuussa 2014 liikevaihto kasvoi Suomessa 0,7 %. Liikevaihto laski Ruotsissa 5,5 %, Norjassa
9,7 % ja Tanskassa 10,6 %. Europe East – segmentissä liikevaihto laski 8,8 %, mutta oikaistuna ilman
Fortrent-konserniin siirrettyjä toimintoja Venäjällä ja
Ukrainassa liikevaihto kasvoi 9,6 %. Europe Central –
segmentissä liikevaihto laski 6,2 % ja oikaistuna Unkarin liiketoiminnan myynnillä, liikevaihto kasvoi 5,8 %.
Liikevaihto kasvoi Suomessa 4,0 %, Ruotsissa 1,7 %
ja Europe East – segmentissä 4,9 %. Liikevaihto laski
Norjassa 5,3 % ja Tanskassa 15,0 %. Europe Central
– segmentissä liikevaihto laski 15,6 % ja oikaistuna
Unkarin toimintojen myynnillä, liikevaihto laski 7,0 %.
1–9/2014
Ramirent-konsernin tammi–syyskuun liikevaihto laski
5,6 % ja oli 452,9 (479,8) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna konsernin
liikevaihto laski 2,3 % tammi–syyskuussa.
Oikaistuna Fortrent-konserniin siirretyillä toiminnoilla
Venäjällä ja Ukrainassa sekä Unkarin toimintojen
myynnillä, Ramirent-konsernin tammi–syyskuun liikevaihto laski 0,3 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla
laskettuna.
Liikevaihdon maantieteellinen jakauma tammi–
syyskuussa 2014 oli: Ruotsin osuus konsernin liikevaihdosta 32,1 % (32,1 %), Suomen osuus 25,1 %
(23,5 %), Norjan osuus 22,4 % (23,4 %), ja Tanskan
osuus 6,3 % (6,7 %). Europe East – segmentin osuus
konsernin liikevaihdosta oli 5,4 % (5,6 %) ja Europe
Central – segmentin osuus 8,7 % (8,7 %)
Segmenttikohtainen liikevaihdon kehitys oli seuraava:
LIIKEVAIHTO
(milj. EUR)
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Segmenttien välisen
liikevaihdon eliminointi
Liikevaihto, yhteensä
7–9/14
7–9/13
Muutos
1–9/14
1–9/13
Muutos
1–12/13
43,5
52,0
34,0
10,1
10,3
14,2
41,8
51,1
35,9
11,9
9,8
16,9
4,0 %
1,7 %
−5,3 %
−15,0 %
4,9 %
2)
−15,6 %
114,1
146,0
101,8
28,7
24,7
39,4
113,3
154,5
112,8
32,1
27,1
42,0
0,7 %
−5,5 %
−9,7 %
−10,6 %
1)
−8,8 %
2)
−6,2 %
151,9
207,3
153,6
44,0
35,5
57,3
−0,5
163,6
−1,2
166,2
−1,6 %
−1,9
452,9
−2,0
479,8
−5,6 %
−2,3
647,3
1) Oikaistu liikevaihdon kasvu ilman Fortrent-konserniin siirrettyjä toimintoja Venäjällä ja Ukrainassa (alkaen 1.3.2013) oli 9,6 % tammi–syyskuussa 2014.
2) Oikaistuna ilman myytyjä Unkarin toimintoja (17.9.2013) liikevaihdon lasku oli 7,0 % heinä–syyskuussa 2014 ja oikaistu liikevaihdon kasvu oli 5,8 % tammi–syyskuussa 2014.
TULOS
7–9/2014
Ramirent-konsernin kolmannen neljänneksen käyttökate (EBITDA) kasvoi 3,8 % verrattuna edelliseen
vuoteen ja oli 53,9 (52,0) miljoonaa euroa, EBITDAmarginaali oli 33,0 % (31,3 %) liikevaihdosta. Luottotappiot ja luottotappiovarausten muutokset olivat −1,0
(−0,3) miljoonaa euroa.
Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat ja olivat 27,9
(27,6) miljoonaa euroa.
Konsernin kolmannen neljänneksen EBITA-liiketulos
oli 28,0 (25,9) miljoonaa euroa eli 17,1 % (15,6 %)
liikevaihdosta. EBITA ilman kertaluonteisia eriä ja
myytyjä toimintoja oli 29,9 (28,7) miljoonaa euroa eli
18,3 % (17,5 %) liikevaihdosta. Kolmannelle neljännekselle kirjattiin 1,9 miljoonan euron varaus uudelleenjärjestelykustannuksista Norjassa. Vertailuvuoden kertaluonteisiin eriin sisältyi 1,5 miljoonan euron
varaus uudelleenjärjestelykustannuksista Tanskassa
ja 1,9 miljoonan euron myyntitappio Unkarin liiketoiminnoista.
Nettorahoituserät olivat −2,4 (−3,7) miljoonaa euroa
ja niihin sisältyi valuuttakurssieroja 0,7 (−0,5) miljoonaa euroa.
1–9/2014
Ramirent-konsernin tammi–syyskuun käyttökate
(EBITDA) laski 14,1 % edellisvuodesta ja oli 127,8
(148,8) miljoonaa euroa. EBITDA-marginaali oli 28,2
% (31,0 %) liikevaihdosta. Luottotappiot ja luottotappiovarausten muutokset olivat −2,5 (−3,2) miljoonaa
euroa.
Poistot ja arvonalentumiset laskivat ja olivat 82,2
(85,5) miljoonaa euroa. Vertailuvuonna arvonalentumisiin sisältyi 2,9 miljoonan euron arvonalentumistappio Unkarin liikearvosta.
Tammi–syyskuun EBITA-liiketulos oli 51,3 (71,2)
miljoonaa euroa eli 11,3 % (14,8 %) liikevaihdosta.
EBITA-liiketulos ilman kertaluonteisia eriä ja oikaistuna siirretyillä sekä myydyillä liiketoiminnoilla oli 53,2
(62,7) miljoonaa euroa eli 11,7 % (13,3 %) liikevaih-
dosta. Kolmannelle neljännekselle kirjattiin 1,9 miljoonan euron varaus uudelleenjärjestelykustannuksista Norjassa.
Vertailuvuoteen sisältyi 10,1 miljoonan euron veroton
myyntivoitto yhteisyritys Fortrent-konsernin muodostamisesta, 1,5 miljoonan euron varaus uudelleenjärjestelykustannuksista Tanskassa ja 1,9 miljoonan
euron myyntitappio Unkarin liiketoiminnoista.
Nettorahoituserät olivat −9,6 (−12,3) miljoonaa euroa
ja niihin sisältyi valuuttakurssieroja −0,1 (−2,5) miljoonaa euroa. Tammi–syyskuun EBIT-liiketulos laski
45,6 (63,3) miljoonaan euroon ja oli 10,1 % (13,2 %)
liikevaihdosta. Vertailukauden EBIT-liiketulos sisälsi
lisäksi 2,9 miljoonan euron arvonalentumistappion
Unkarin liikearvosta. EBIT-liiketulos ilman kertaluonteisia eriä ja oikaistuna siirretyillä sekä myydyillä
liiketoiminnoilla oli 47,5 (60,6) miljoonaa euroa eli
10,5 % (12,9 %) liikevaihdosta.
Konsernin tulos ennen veroja laski edellisvuoteen
verrattuna ja oli 36,0 (51,0) miljoonaa euroa. Tuloverojen määrä oli −8,2 (−10,9) miljoonaa euroa. Konsernin efektiivinen tuloveroprosentti nousi hieman ja
oli 22,8 % (21,4 %) tammi–syyskuussa 2014. Vertailuvuoden efektiivinen tuloveroprosentti ilman 10,1
miljoonan euron verotonta myyntivoittoa yhteisyritys
Fortrent-konsernin muodostamisesta sekä ilman
Unkarin myyntitappiota oli 25,5 %.
Vuoden 2014 alusta lähtien yritysverokanta laski
Suomessa 24,5 %:sta 20,0 %:iin, Norjassa 28,0
%:sta 27,0 %:iin ja Tanskassa 25,0 %:sta 24,5 %:iin.
Tammi–syyskuun 2014 katsauskauden tulos laski
29,9 % ja oli 28,1 (40,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) laski 0,26 (0,37) euroon.
Rullaava 12 kuukauden sijoitetun pääoman tuotto
(ROI) oli 12,3 % (17,5 %) ja oman pääoman tuotto
(ROE) oli 12,0 % (16,9 %). Osakekohtainen oma
pääoma oli 3,17 (3,35) euroa katsauskauden
lopussa.
Segmenttikohtaiset EBITA liiketulokset on esitetty alla:
EBITA
(milj. EUR)
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Segmenteille kohdistamattomat erät
Konsernin EBITA
7–9/14
7–9/13
Muutos
1–9/14
1–9/13
Muutos
1–12/13
8,3
19,0 %
8,9
17,2 %
4,0
11,8 %
−0,1
−1,2 %
3,7
35,8 %
1,6
11,3 %
10,2
24,5 %
8,6
16,8 %
6,3
17,6 %
−2,0
−17,3 %
3,5
35,6 %
1,2
7,0 %
−19,3 %
17,2
15,1 %
19,9
13,6 %
10,8
10,6 %
−3,0
−10,4 %
4,6
18,5 %
1,2
3,0 %
19,7
17,4 %
25,5
16,5 %
19,2
17,0 %
−3,5
−11,0 %
14,6
53,8 %
−0,8
−1,9 %
−12,5 %
25,7
16,9 %
36,6
17,6 %
22,0
14,3 %
−4,3
−9,7 %
17,3
48,8 %
−0,7
−1,2 %
1)
−1,8
25,9
15,6 %
0,7
51,3
11,3 %
−3,4
71,2
14,8 %
1,6
28,0
17,1 %
4,1 %
−36,2 %
94,0 %
5,4 %
36,4 %
8,0 %
−22,2 %
−43,6 %
15,9 %
−68,7 %
251,5 %
−27,9 %
−4,6
92,1
14,2 %
1) Kolmannen neljänneksen segmenteille kohdistamattomat erät olivat 1,6 (-1,8) miljoonaa euroa johtuen aikaisempien kausien kustannusten uudelleen kohdistamisesta Ramirent Oyj:ltä
segmenteille. Kyseiset kustannukset on kirjattu kuluiksi segmenteille vuoden 2014 kolmannen neljänneksellä.
Kertaluonteiset erät ja
siirretyt tai myydyt toiminnot, joilla vaikutus
EBITA-liiketulokseen
(milj. EUR)
SUOMI
RUOTSI
1)
NORJA
2)
TANSKA
3)
EUROPE EAST
4)
EUROPE CENTRAL
Yhteensä
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
−
−
−1,9
−
−
−
−
−
−
−1,5
−
−1,3
−
−
−1,9
−
−
−
−
−
−
−1,5
11,4
−1,4
−
−
−
−1,5
11,4
−1,4
−
−1,9
−
−2,8
−
−1,9
−
8,5
−
8,5
1) 1,9 miljoonan euron varaus uudelleenjärjestelykustannuksista vuoden 2014 kolmannelle neljännekselle
2) 1,5 miljoonan euron varaus uudelleenjärjestelykustannuksista vuoden 2013 kolmannelle neljännekselle
3) 10,1 miljoonan euron veroton myyntivoitto yhteisyritys Fortrent-konsernin muodostamisesta vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä ja 1,3 miljoonan euron EBITA-liiketulos Venäjän ja
Ukrainan toiminnoista
4) 1,9 miljoonan euron tappio Unkarin myynnistä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä ja 0,5 miljoonan EBITA-liiketulos Unkarin toiminnoista tammi–syyskuussa 2013
EBITA ilman kertaluonteisia eriä ja siirrettyjä tai
myytyjä toimintoja
(milj. EUR)
SUOMI
RUOTSI
7–9/14
7–9/13
Muutos
1–9/14
1–9/13
Muutos
1–12/13
8,3
19,0 %
8,9
17,2 %
10,2
24,5 %
8,6
16,8 %
−19,3 %
17,2
15,1 %
19,9
13,6 %
19,7
17,4 %
25,5
16,5 %
−12,5 %
25,7
16,9 %
36,6
17,6 %
4,1 %
−22,2 %
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Konsernin EBITA ilman
kertaluonteisia eriä
5,9
17,3 %
−0,1
−1,2 %
3,7
35,8 %
1,6
11,3 %
6,3
17,6 %
−0,6
−4,7 %
3,5
35,6 %
2,5
16,2 %
1,6
−1,8
29,9
18,3 %
28,7
17,5 %
INVESTOINNIT JA RAHAVIRRAT
7–9/2014
Ramirent-konsernin kolmannen neljänneksen
bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 23,8
(29,5) miljoonaa euroa, joista 0,1 (0,0) miljoonaa
euroa liittyi yritysostoihin. Investoinnit koneisiin ja
laitteisiin olivat yhteensä 20,4 (28,0) miljoonaa euroa.
Aineellisten pitkäaikaisten varojen vähennykset olivat
myyntiarvoltaan 5,9 (5,7) miljoonaa euroa, joista
vuokrakoneiden ja laitteiden osuus oli 5,8 (5,6) miljoonaa euroa.
Konsernin kolmannen neljänneksen liiketoiminnan
rahavirta oli 35,7 (57,2) miljoonaa euroa, mistä käyttöpääoman muutos oli −12,0 (−5,6) miljoonaa euroa.
Investointien rahavirta oli −21,9 (−22,8) miljoonaa
euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 13,7 (34,4)
miljoonaa euroa.
1–9/2014
Ramirent-konsernin tammi–syyskuun
bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 125,6
(91,9) miljoonaa euroa, joista 46,2 (0,0) miljoonaa
euroa liittyi yritysostoihin. Joidenkin yrityshankintojen
yhteydessä Ramirent on tehnyt sopimuksen ehdollisen lisäkauppahinnan maksamisesta myyjälle. Arvioidut lisäkauppahinnat sisältyvät bruttoinvestointeihin. Investoinnit koneisiin ja laitteisiin olivat yhteensä
92,5 (85,3) miljoonaa euroa.
Aineellisten pitkäaikaisten varojen vähennykset olivat
myyntiarvoltaan 17,9 (17,7) miljoonaa euroa, joista
vuokrakoneiden ja laitteiden osuus oli 17,1 (17,5)
miljoonaa euroa. Myytyjen pitkäaikaisten varojen
tasearvo oli 14,9 (8,0) miljoonaa euroa, joista
−6,6 %
77,6 %
5,4 %
−35,0 %
4,0 %
12,7
12,5 %
−3,0
−10,4 %
4,6
18,5 %
1,2
3,0 %
19,2
17,0 %
−2,0
−6,4 %
3,2
14,3 %
0,6
1,6 %
0,7
−3,4
53,2
11,7 %
62,7
13,3 %
−33,9 %
−45,7 %
41,8 %
99,8 %
22,0
14,3 %
−2,8
−6,3 %
6,0
19,3 %
0,7
1,2 %
−4,6
−15,2 %
83,6
13,1 %
7,9 (8,0) miljoonaa euroa kohdistui vuokrakoneisiin ja
laitteisiin.
Konsernin vuoden 2014 tammi–syyskuun liiketoiminnan rahavirta oli 86,8 (126,8) miljoonaa euroa, mistä
käyttöpääoman muutos oli −32,8 (−9,0) miljoonaa
euroa. Investointien rahavirta oli −97,5 (−78,6) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli
−10,7 (48,2) miljoonaa euroa.
Vuokrauskalustoon kohdistuvien investointisitoumusten määrä oli 9,5 (7,2) miljoonaa euroa neljänneksen
lopussa.
Ramirent maksoi osakkeenomistajille osinkoja yhteensä 39,8 (36,6) miljoonaa euroa huhtikuussa
2014. Katsauskauden aikana ei ostettu omia
osakkeita.
TALOUDELLINEN ASEMA
Syyskuun 2014 lopussa korollinen vieras pääoma oli
263,1 (243,4) miljoonaa euroa. Katsauskauden lopussa nettovelan määrä oli 259,7 (230,3) miljoonaa
euroa. Nettovelkaantumisaste nousi ja oli 75,9 %
(63,9 %). Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) oli 1,5x (1,1x) syyskuun lopussa, mikä on alle
Ramirentin pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen
1,6x (jokaisen tilikauden lopussa).
Ramirent Oyj uudelleenrahoitti 145 miljoonan euron
rahoituslimiittisopimuksen 9.6.2014 ja sopimus asetettiin erääntymään vuonna 2020. Monivaluuttainen
rahoituslimiitti oli aiemmin osa syndikoitua luottosopimusta, joka erääntyy vuonna 2017. Uudelleenrahoituksen jälkeen Ramirentilla on sitovia pitkäaikaisia
lainajärjestelyjä yhteensä 415,0 miljoonan euron
arvosta.
Ramirentilla oli käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä
156,4 (208,6) miljoonan euron arvosta syyskuun
2014 lopussa. Lainasalkun keskimääräinen korko
syyskuun lopussa oli 2,5 % (2,8 %). Sisältäen korkosuojaukset keskimääräinen kokonaiskorko oli 2,8
% (3,9 %) katsauskauden lopussa.
Taseen loppusumma syyskuun 2014 lopussa oli
799,1 (797,7) miljoona euroa, josta aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 434,7 (436,0) milHENKILÖSTÖ JA
TOIMIPISTEET
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Konsernihallinto
YHTEENSÄ
joonaa euroa. Konsernin oma pääoma oli 342,1
(360,7) miljoonaa euroa ja konsernin omavaraisuusaste oli 42,8 % (45,2 %).
Katsauskauden lopussa taseen ulkopuoliset leasingvuokravastuut olivat yhteensä 81,8 (91,6) miljoonaa
euroa, joista 1,0 (1,3) miljoonaa euroa kohdistui
vuokrauskalustoon.
Henkilöstö (FTE)
Henkilöstö (FTE)
Henkilöstö (FTE)
Toimipisteet
Toimipisteet
Toimipisteet
30.9.2014
30.9.2013
31.12.2013
30.9.2014
30.9.2013
31.12.2013
538
771
410
151
241
473
37
1)
2 621
531
644
470
192
240
489
32
1)
2 597
547
656
460
175
235
479
38
1)
2 589
67
75
43
16
42
59
−
302
74
75
43
16
41
57
−
306
74
74
43
16
41
56
−
304
työntekijöiden työpanoksen mukaisesti. Vertailukauden tiedot on muutettu vastaavasti.
LIIKETOIMINNAN LAAJENTAMINEN, YRITYSOSTOT JA YRITYSMYYNNIT
Ramirent solmi kumppanuussopimuksen henkilönostinhuollosta Suomessa Rostek-Tekniikka Oy:n kanssa 20.1.2014. Rostek-Tekniikka osti henkilönostinten
huoltoliiketoiminnat Ramirentiltä ja sopimuksen myötä 20 työntekijää nostinhuoltotoiminnoista siirtyi Rostek-Tekniikka Oy:lle.
Ramirent solmi 4.6.2014 NSS Group AB:n kanssa
sopimuksen sääsuoja- ja telineliiketoimintaa harjoittavan divisioonan DCC:n (Dry Construction Concept)
ostosta. DCC divisioonan vuotuinen liikevaihto on
noin 16 miljoonaa euroa ja divisioonan 120 työntekijää siirtyivät Ramirentille. Yritys on erikoistunut kehittämään tehokkaita sääsuoja- ja telineratkaisuja Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.
Ramirent allekirjoitti 10.3.2014 sopimuksen kurottajaliiketoiminnan ostamisesta Kurko-Koponen yhtiöiltä.
Kurko-Koponen on johtava kurottajien vuokrausliiketoimintaa harjoittava yritys Suomessa. Lisäksi
Ramirent solmi yhteistyösopimuksen Kurko-Koponen
yhtiöiden kanssa kurottajien kuljettajapalvelusta.
Yhteistyön myötä Ramirent kalusto muodostaa laajimman kurottajien palvelutarjoaman Suomessa.
Ramirentille siirtyvän kurottajaliiketoiminnan vuotuinen liikevaihto on noin kuusi miljoona euroa ja sopimuksen myötä seitsemän työntekijää kurottajatoiminnoista siirtyi Ramirentin palvelukseen. Yritysosto
toteutettiin 1.4.2014.
Empower ulkoisti merkittävän osan kalustostaan
Ramirentille 9.6.2014. Yhtiöt solmivat viiden vuoden
yhteistyösopimuksen, joka kattaa Ramirentin koko
kalusto- ja palveluvalikoiman Empowerin Suomessa
toimiville yksiköille. Sopimuksen arvioitu vuosittainen
liikevaihto on noin 1,0 miljoonaa euroa.
Ramirent osti 24.4.2014 enemmistöosuuden ruotsalaisesta Safety Solutions Jonsereds yhtiöstä, joka on
erikoistunut kehittämään ja suunnittelemaan putoamissuojia ja turvallisuusratkaisuja rakennusalalle.
Safety Solutions Jonsereds työllistää 18 henkilöä.
Ramirent allekirjoitti 17.7.2014 sopimuksen saksalaisen Zeppelin Rentalin kanssa yhteisyrityksen muodostamisesta valmistautuakseen palvelemaan rajanylittävää Fehmarnbeltin rakennusprojektia Saksan
ja Tanskan välillä. Yhteisyritys vaatii vielä viranomaisten hyväksynnän. Perustamalla yhteisyrityksen
(Fehmarnbelt Solution Service) kaksi Euroopan johtavaa konevuokraus- ja rakennustyömaaratkaisujen
toimittajaa yhdistävät resurssinsa ja osaamisensa
Fehnmarbeltin suurten rakennustyömaiden käsittelyssä. Fehmarnbelt Fixed Link (Saksan ja Tanskan
välillä) tulee olemaan maailman pisin vedenalainen
kuuluvat integroitujen palveluratkaisuiden tarjoaminen kaikille asiakassektoreille ja parempi operatiivinen tehokkuus yhtenäisen Ramirent-toimintamallin
kautta. Lisäksi toimenpiteisiin kuuluvat hinnoittelun
kehittäminen, toimipisteverkoston optimointi, kaluston
käyttöasteen parantaminen ja hankintatoimen kehittäminen.
tunneli. Projekti alkaa vuonna 2015 ja jatkuu aina
vuoteen 2021. Rakennusprojektin arvioitu kokonaisarvo on 5,5 miljardia euroa, josta mahdollisen konevuokrauksen osuus on tyypillisesti noin 1-3 %.
Ramirent julkisi 23.9.2014 ulkoistavansa Suomen
piha- ja varastotoiminnot Baronalle. Sopimuksen
mukaan 23 työntekijää siirtyi Baronalle 1.10.2014.
Neljänneksen aikana jatkoimme organisaatiomme
kehittämistä asiakaslähtöisemmäksi, jotta voimme
tehokkaasti palvella sekä asiakkaita toimipisteissä
että asiakkaita joille toimitamme integroituja palveluratkaisuja. Tämä auttaa meitä parantamaan asiakaspalveluamme ja lisää erottautumistamme kilpailijoista.
TOIMINNAN TEHOKKUUSOHJELMA 2012–2016
Ramirent aloitti tehokkuusohjelman vuonna 2013
ylläpitääkseen ja vahvistaakseen kilpailukykyään
sekä mahdollistaakseen pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös tulevaisuudessa. Määriteltyjen tehokkuustoimenpiteiden on suunniteltu tuottavan konsernille 17 %:n EBITAliiketulosprosentin vuoden 2016 loppuun mennessä.
Tehokkuustoimenpiteiden täytäntöönpano jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä kaikissa segmenteissä. Avaintoimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi
KEHITYS SEGMENTEITTÄIN
SUOMI
AVAINLUVUT
(milj. EUR)
Liikevaihto
EBITA
Investoinnit
Henkilöstö (FTE)
Toimipisteet
7–9/14
7–9/13
Muutos
1–9/14
1–9/13
Muutos
1–12/13
43,5
8,3
19,0 %
4,9
538
67
41,8
10,2
24,5 %
7,4
531
74
4,0 %
−19,3 %
114,1
17,2
15,1 %
31,4
534
67
113,3
19,7
17,4 %
21,9
531
74
0,7 %
−12,5 %
151,9
25,7
16,9 %
28,8
547
74
−33,5 %
1,4 %
−9,5 %
43,1 %
0,6 %
−9,5 %
Liikevaihto
7–9/2014
Ramirentin kolmannen neljänneksen liikevaihto Suomessa kasvoi 4,0 % ja oli 43,5 (41,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi yritysostojen ja koko Suomen
toimintojen aktiivisen myyntityön ansiosta. Kysyntä
säilyi hyvänä Etelä- ja Keski-Suomessa. Kysyntä oli
heikkoa Länsi- ja Pohjois-Suomessa rakentamisen
sektorin alhaisen aktiviteetin ja teollisuuden projektien hitaan etenemisen takia.
ja Keski-Suomessa ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana. Vertailukauden liikevaihtoon sisältyivät
suuret teollisuuden projektit, jotka saatiin päätökseen
viime vuonna sekä muottiliiketoiminnot, jotka myytiin
toukokuussa 2013. Ramirent vahvisti osaamispohjaansa ostamalla kurottajaliiketoiminnan ja tekemällä
ulkoistussopimuksen Empowerin kanssa koskien
merkittävää osaa yhtiön kalustosta Suomessa. Ulkoistus kasvattaa Ramirentin kalustoa teollisuuden
asiakassektorilla.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun liikevaihto Suomessa
kasvoi 0,7 % ja oli 114,1 (113,3) miljoonaa euroa.
Liikevaihto kasvoi hieman yritysostojen, parantuneen
myyntityön ja keskisuurten yritysten vakaan kysynnän
johdosta. Työmaapalveluiden korkeampi kysyntä
osana integroituja palveluratkaisuja tuki liikevaihtoa
katsauskaudella. Liikevaihto kehittyi parhaiten Etelä-
Kannattavuus
7–9/2014
Kolmannen neljänneksen EBITA-liiketulos Suomessa
laski edellisvuodesta 19,3 % ja oli 8,3 (10,2) miljoonaa euroa. Kolmannen neljänneksen EBITAliiketulosprosentti oli 19,0 % (24,5 %). EBITAliiketulokseen vaikutti Suomen markkinoiden haasta-
va hinnoitteluympäristö, mikä johtui rakentamisen
sektorin alhaisesta kysynnästä. Neljänneksen aikana
Ramirent jatkoi toimintojen joustavuuden lisäämistä
ja ulkoisti ydinliiketoimintoihin kuulumattomat piha- ja
varastotoiminnot Baronalle.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun EBITA-liiketulos Suomessa laski 12,5 % edellisvuodesta ja oli 17,2 (19,7)
miljoonaa euroa. Tammi–syyskuun EBITAliiketulosprosentti oli 15,1 % (17,4 %). EBITA heikkeni pääasiassa teollisuuden projektien alhaisemman
kysynnän ja rakentamisen sektorin heikon aktiviteetin
takia. Ramirent on toteuttanut useita toimenpiteitä
sopeuttaakseen kiinteät kustannukset vallitsevaan
markkinatilanteeseen. Toimenpiteet pitivät sisällään
muun muassa lomautuksia ensimmäisen yhdeksän
kuukauden aikana. Vuoden 2014 aikana Ramirent on
sulkenut seitsemän toimipistettä, jotka sijaitsevat
pääosin Keski- ja Itä-Suomessa. Tiukka kustannusten hallinta ja toimenpiteet operatiivisen tehokkuuden
parantamiseksi jatkuvat myös neljännellä neljänneksellä.
Markkinoiden näkymät 2014
Rakennusteollisuuden (RT) lokakuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Suomen rakennusmarkkinoiden odotetaan supistuvan kaksi prosenttia vuonna 2014. Uusien asuntojen aloitukset
tulevat laskemaan selvästi verrattuna edelliseen vuoteen. Toimitilarakentamisen kysynnän odotetaan
pysyvän vakaana julkisen sektorin projektien hyvän
aktiviteetin seurauksena. Korjausrakentamisen ennustetaan kasvavan hallituksen elvytystoimien ja
lisääntyneen korjaustarpeen seurauksena. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) odottaa, että teollisuuden
investoinnit kasvavat tänä vuonna hieman energiateollisuuden korkeamman investointiaktiviteetin tukemana. ERA:n (Euroopan konevuokrausalan järjestö)
lokakuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen
mukaan Suomen konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan laskevan 1,6 % vuonna 2014.
RUOTSI
AVAINLUVUT
(milj. EUR)
Liikevaihto
EBITA
Investoinnit
Henkilöstö (FTE)
Toimipisteet
7–9/14
7–9/13
Muutos
1–9/14
1–9/13
Muutos
1–12/13
52,0
8,9
17,2 %
10,3
771
75
51,1
8,6
16,8 %
7,6
644
75
1,7 %
4,1 %
146,0
19,9
13,6 %
56,0
771
75
154,5
25,5
16,5 %
26,8
644
75
−5,5 %
−22,2 %
207,3
36,6
17,6 %
35,8
656
74
Liikevaihto
7–9/2014
Ramirentin kolmannen neljänneksen liikevaihto Ruotsissa kasvoi 1,7 % ja oli 52,0 (51,1) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto kasvoi 7,7 %. Konevuokrauspalveluiden kysyntä suurissa rakennusprojekteissa lähti vahvistumaan kolmannella neljänneksellä kasvattaen samalla
myös neljänneksen palvelumyyntiä. Konevuokrauspalveluiden kysyntä oli suotuisaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja parani myös Länsi-, Itä-, ja EteläRuotsissa useiden projektien käynnistyessä neljänneksellä. Syyskuun lopussa Ramirent solmi Ruotsissa kolmen vuoden konevuokraussopimuksen Skanskan konevuokrausyksikön (Skanska Maskin AB:n)
kanssa. Sopimuksen myötä Ramirentistä tulee
Skanska Maskin AB:n ensisijainen konevuokrauskumppani.
34,1 %
19,8 %
−
109,5 %
19,8 %
−
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun liikevaihto Ruotsissa
laski 5,5 % ja oli 146,0 (154,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto
laski 0,4 %. Hiljainen vuoden alku rakentamisen sektorilla ja uusien projektien aloitusten hidas eteneminen rasittivat liikevaihtoa ensimmäisen yhdeksän
kuukauden aikana. Hyvä kysyntä asuntoja infrarakentamisen sektoreilla tuki aktiviteettitasoa Tukholman alueella. Rakentamisen sektorin aktiviteetti lähti
elpymään katsauskauden loppua lähestyttäessä.
Kannattavuus
7–9/2014
Kolmannen neljänneksen EBITA-liiketulos Ruotsissa
kasvoi 4,1 % edellisvuodesta ja oli 8,9 (8,6) miljoonaa
euroa. Kolmannen neljänneksen EBITAliiketulosprosentti oli 17,2 % (16,8 %). Kysynnän
paraneminen suurissa projekteissa tuki kannattavuutta neljänneksellä. Hintapaine jatkui Etelä-Ruotsissa
aktiviteetin elpymisestä huolimatta. Neljänneksen
aikana Ramirent toteutti toimenpiteitä kiinteiden kustannusten laskemiseksi. Kustannusleikkaukset jatkuvat myös neljännellä neljänneksellä ja odotamme
kustannussäästöjen vaikututtavan täysimääräisesti
vuonna 2015.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun EBITA-liiketulos Ruotsissa laski 22,2 % edellisvuodesta ja oli 19,9 (25,5)
miljoonaa euroa. Tammi–syyskuun EBITAliiketulosprosentti oli 13,6 % (16,5 %). EBITA heikkeni pääosin odotettua heikomman liikevaihdon seurauksena, mikä johtui viivästymisistä projektien aloituk-
sissa vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla. Hintapaine ja alhainen kysyntä jatkui Etelä-Ruotsissa.
Ruotsin rakennusteollisuuden (BI) lokakuussa 2014
julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Ruotsin
rakennusmarkkinoiden odotetaan kasvavan 11,0 %
vuonna 2014. Asuntorakentamisen ennustetaan kasvavan merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen.
Toimitilarakentamisen odotetaan kasvavan selvästi
vuonna 2014. Infrarakentamisen aktiviteetin ennustetaan kasvavan hieman ja valtaosa kasvusta tulee
Tukholman ja Göteborgin alueilta. Korjausrakentamisen odotetaan lisääntyvän myös vuonna 2014 kiinteistökannan jatkuvan kasvun ja ikääntymisen seurauksena. ERA:n lokakuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Ruotsin konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvavan yhden prosentin vuonna
2014.
NORJA
AVAINLUVUT
(milj. EUR)
Liikevaihto
EBITA
Osuus liikevaihdosta,
%
Investoinnit
Henkilöstö (FTE)
Toimipisteet
7–9/14
7–9/13
Muutos
1–9/14
1–9/13
Muutos
1–12/13
34,0
1)
4,0
35,9
6,3
−5,3 %
−36,2 %
101,8
1)
10,8
112,8
19,2
−9,7 %
−43,6 %
153,6
22,0
1)
17,6 %
8,4
470
43
1)
−55,3 %
−12,8 %
−
10,6 %
13,5
410
43
17,0 %
25,4
470
43
−47,1 %
−12,8 %
−
14,3 %
34,5
460
43
11,8 %
3,8
410
43
1) EBITA ilman kertaluonteisia eriä oli 5,9 miljoonaa euroa eli 17,3 % liikevaihdosta heinä–syyskuussa 2014 ja 12,7 miljoonaa euroa eli 12,5 % liikevaihdosta tammi–syyskuussa 2014.
Kertaluonteiset erät sisälsivät 1,9 miljoonan euron varauksen uudelleenjärjestelykustannuksista, jotka kirjattiin vuoden 2014 kolmannelle neljännekselle.
Liikevaihto
7–9/2014
Ramirentin kolmannen neljänneksen liikevaihto Norjassa laski 5,3 % ja oli 34,0 (35,9) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto laski 1,6 %. Liikevaihtoon vaikutti alhaisempi
kysyntä asuntorakentamisen sektorilla erityisesti
pääkaupunkiseudulla. Norjan kaakkoisosissa liikevaihtoa rasittivat kireä kilpailutilanne ja ylikapasiteetti
konevuokrausmarkkinoilla.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun liikevaihto Norjassa laski
9,7 % ja oli 101,8 (112,8) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto
laski 2,5 %. Liikevaihtoon vaikuttivat heikentynyt Norjan kruunu ja alhaisempi kysyntä erityisesti asuntorakentamisen sektorilla. Konevuokrauspalveluiden
kysyntä oli vahvempaa Pohjois- ja Länsi-Norjan alueilla verrattuna muihin alueisiin Norjan markkinoilla.
Vakaa aktiviteetti öljy- ja kaasuteollisuudessa tuki
konevuokrauspalveluiden kysyntää ensimmäisen
yhdeksän kuukauden aikana.
Kannattavuus
7–9/2014
Ramirentin kolmannen neljänneksen EBITA-liiketulos
Norjassa laski 36,2 % edellisvuoteen verrattuna ja oli
4,0 (6,3) miljoonaa euroa. Kolmannen neljänneksen
EBITA-liiketulosprosentti oli 11,8 % (17,6 %) liikevaihdosta. Kannattavuutta heikensivät kaluston alhaisempi käyttöaste verrattuna edelliseen vuoteen ja
hintapaineen jatkuminen rakentamisen sektorilla.
Ramirent jatkoi kustannustason sopeuttamista ja
kirjasi 1,9 miljoonan euron varauksen uudelleenjärjestelykustannuksista kolmannelle neljännekselle.
EBITA-liiketulos Norjassa ilman kertaluonteisia eriä
oli 5,9 (6,3) miljoonaa euroa eli 17,3 % (17,6 %) liikevaihdosta. Kustannusleikkaukset jatkuvat myös neljännellä neljänneksellä ja odotamme kustannussäästöjen vaikututtavan täysimääräisesti vuonna 2015.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun EBITA-liiketulos Norjassa laski 43,6 % edellisvuodesta ja oli 10,8 (19,2)
miljoonaa euroa. Tammi–syyskuun EBITAliiketulosprosentti oli 10,6 % (17,0 %). Kannattavuutta
rasittivat alhaisempi kysyntä, hintapaine ja alhaisempi
kaluston käyttöaste verrattuna edelliseen vuoteen.
Kustannusleikkauksia tehostettiin katsauskauden
loppua lähestyttäessä.
Progonosesenteretin lokakuussa 2014 julkaistun
suhdanne-ennusteen mukaan Norjan rakennusmark-
kinoiden arvioidaan kasvavan yhden prosentin vuonna 2014. Asuntojen uudisrakentamisen odotetaan
laskevan, kun taas infrarakentamisen odotetaan pysyvän aktiivisena valtion määrärahojen kohdistuessa
rata- ja metroprojekteihin. Korjausrakentamisen aktiviteetin odotetaan säilyvän vakaana kaikilla rakentamisen sektoreilla. Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden
keskusjärjestön mukaan öljy- ja kaasusektorin investointien ennustetaan pysyvän tänä vuonna lähellä
viime vuoden tasoa. Markkinoiden alhainen aktiviteetti asuntorakentamisen sektorilla sekä konevuokrausmarkkinoiden ylikapasiteetti vaikuttavat negatiivisesti
konevuokrausmarkkinoihin vuoden 2014 neljännellä
neljänneksellä. ERA:n lokakuussa 2014 julkaistun
suhdanne-ennusteen mukaan Norjan konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvavan kaksi prosenttia vuonna 2014.
TANSKA
AVAINLUVUT
(milj. EUR)
Liikevaihto
EBITA
%
Investoinnit
Henkilöstö (FTE)
Toimipisteet
7–9/14
7–9/13
Muutos
1–9/14
1–9/13
Muutos
1–12/13
10,1
−0,1
11,9
1)
−2,0
−15,0 %
94,0 %
28,7
−3,0
32,1
1)
−3,5
−10,6 %
15,9 %
44,0
−4,3
−1,2 %
1,5
151
16
−17,3 %
1,3
192
16
17,6 %
−21,3 %
−
−10,4 %
3,3
151
16
−11,0 %
4,7
192
16
−30,5 %
−21,3 %
−
−9,7 %
6,6
175
16
1)
1)
1) EBITA ilman kertaluonteisia eriä oli −0,6 miljoonaa euroa eli −4,7 % liikevaihdosta heinä–syyskuussa 2013 ja −2,0 miljoonaa eli −6,4 % liikevaihdosta tammi–syyskuussa 2013.
Kertaluonteiset erät sisälsivät 1,5 miljoonan euron varauksen uudelleenjärjestelykustannuksista vuoden 2013 kolmannelle neljännekselle.
Liikevaihto
7–9/2014
Ramirentin kolmannen neljänneksen liikevaihto
Tanskassa laski 15,0 % oli 10,1 (11,9) miljoonaa
euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna
liikevaihto laski 15,1 %. Liikevaihtoon vaikuttivat toiminnan uudelleenjärjestelyt, joiden tavoitteena on
palauttaa kannattavuus. Aktiviteetin parantuminen
pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinoilla ja hyvä
kehitys useissa integroiduissa ratkaisuprojekteissa
tukivat liikevaihtoa kolmannella neljänneksellä. Konevuokrauspalveluiden kysyntä kehittyi suotuisasti julkisella sektorilla.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun liikevaihto Tanskassa
laski 10,6 % ja oli 28,7 (32,1) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto
laski 10,5 %. Konevuokrauksen liikevaihto laski en-
simmäisen yhdeksän kuukauden aikana verrattuna
edelliseen vuoteen. Markkinatilanne elpyi hieman
ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana pääosin
infrarakentamisen kohonneen aktiviteetin ja julkisen
sektorin projektien ansiosta. Kysyntä teollisuuden
sektorilla säilyi vakaana.
Kannattavuus
7–9/2014
Tanskassa oli −0,1 (−2,0) miljoonaan euroon. EBITAliiketulosprosentti oli −1,2 % (−17,3 %). Toimintomme
ovat kehittymässä parempaan suuntaan, mutta niitä
rasitti edelleen alhainen liikevaihdon taso konevuokrauksessa. Hintataso säilyi vakaana huolimatta voimakkaasta kilpailusta konevuokrausmarkkinoilla.
Tukitoimintojen yhdistämisiä Ruotsin toimintojen
kanssa jatkettiin suunnitelmien mukaan synergiaetujen saavuttamiseksi.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun EBITA-liiketulos Tanskassa parani −3,0 (−3,5) miljoonaan euroon. EBITAliiketulosprosentti oli −10,4 % (−11,0 %). Kannattavuutta rasitti liikevaihdon alhainen taso ensimmäisen
yhdeksän kuukauden aikana. Ramirent jatkaa toimenpiteitä operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi
Tanskan toiminnoissa. Kustannustehokkuutta haetaan myös lisäämällä yhä enemmän integraatiota
Ruotsin toimintojen kanssa.
vuonna 2014. Asuntorakentamisen volyymien ennustetaan elpyvän, tosin alhaiselta tasolta. Markkinoiden
aktiviteetin odotetaan paranevan toimitilarakentamisessa johtuen pääosin lisääntyneestä rakentamisesta
koulutuksen ja terveydenhuollon sektoreilla sekä
asteittain toipuvasta yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Korjausrakentamisen odotetaan kasvavan
johtuen hyvästä kysynnästä kaikilla rakentamisen
sektoreilla. Infrarakentamisen kasvua tukevat uudet
suuret projektit liikenteen infrastruktuuriin ja energiaalan investoinnit. ERA:n lokakuussa 2014 julkaistun
suhdanne-ennusteen mukaan Tanskan konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 0,7 % vuonna
2014.
Tanskan rakennusteollisuuden (DB) lokakuussa 2014
julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Tanskan
rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 2,5 %
EUROPE EAST
- Baltian maat ja Fortrent, yhteisyritys Venäjällä ja Ukrainassa
AVAINLUVUT
(milj. EUR)
Liikevaihto
EBITA
%
Investoinnit
Henkilöstö (FTE)
Toimipisteet
7–9/14
7–9/13
Muutos
1–9/14
1–9/13
Muutos
1–12/13
10,3
3,7
9,8
3,5
4,9 %
5,4 %
24,7
4,6
27,1
2)
14,6
−8,8 %
−68,7 %
1)
35,5
2)
17,3
35,8 %
1,3
241
42
35,6 %
2,5
240
41
−47,9 %
0,4 %
2,4 %
18,5 %
8,7
241
42
53,8 %
6,9
240
41
26,4 %
0,4 %
2,4 %
48,8 %
9,6
235
41
2)
2)
1) Oikaistu liikevaihdon kasvu ilman Fortrent-konserniin siirrettyjä toimintoja Venäjällä ja Ukrainassa (alkaen 1.3.2013) oli 9,6 % tammi–syyskuussa 2014.
2) EBITA ilman kertaluonteisia eriä ja ilman EBITA-liiketulosta Venäjältä ja Ukrainasta oli 3,2 miljoonaa euroa eli 14,3 % liikevaihdosta tammi–syyskuussa 2013 ja 6,0 miljoonaa euroa eli 19,3
% liikevaihdosta tammi–joulukuussa 2013.
Kertaluonteiset erät sisälsivät 10,1 miljoonan euron verottoman myyntivoiton Fortrent-konsernin muodostamisesta. Myyntivoitto on kirjattu vuoden 2013 ensimmäiselle neljännekselle.
Liikevaihto
7–9/2014
Ramirentin kolmannen neljänneksen liikevaihto Europe East – segmentissä kasvoi 4,9 % ja oli 10,3
(9,8) miljoonaa euroa. Baltian maissa liikevaihdon
kasvua vauhdittivat konevuokrauspalveluiden kysyntä
rakentamisen ja energiateollisuuden sektoreilla. Infrarakentamisen heikkoutta paikkasi kysyntä muilla rakentamisen sektoreilla. Liikevaihto kasvoi kaikissa
Baltian maissa verrattuna edelliseen vuoteen.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun liikevaihto Europe East
– segmentissä laski 8,8 % ja oli 24,7 (27,1) miljoonaa
euroa. Oikaistuna Fortrent-konserniin siirretyillä toiminnoilla Venäjällä ja Ukrainassa (alkaen 1.3.2013)
liikevaihdon kasvu oli 9,6 % tammi–syyskuussa. Baltian maissa konevuokrauspalveluiden kysyntää
vauhdittivat korkea aktiviteetti voimalaitosprojekteissa
ja kasvanut kysyntä pienissä ja keskisuurissa yrityk-
sissä. Rakentamisen ja teollisuuden aktiviteetti oli
suotuisalla tasolla koko katsauskauden ajan.
Kannattavuus
7–9/2014
Europe East – segmentissä kasvoi 5,4 % edellisvuodesta ja oli 3,7 (3,5) miljoonaa euroa. Kolmannen
neljänneksen EBITA-liiketulosprosentti oli 35,8 %
(35,6 %). Baltian maissa EBITA-liiketulos oli 3,2 (3,0)
miljoonaa euroa eli 31,3 % (30,4 %) liikevaihdosta.
Kannattavuus vahvistui pääosin konevuokrauksen
liikevaihdon kasvun ja korkeamman kaluston käyttöasteen johdosta verrattuna edelliseen vuoteen. Hintataso pysyi vakaana kolmannella neljänneksellä.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun EBITA-liiketulos Europe
East – segmentissä laski edellisvuodesta ja oli 4,6
(14,6) miljoonaa euroa. Tammi–syyskuun EBITA-
liiketulosprosentti oli 18,5 % (53,8 %). Vertailukausi
sisältää 10,1 miljoonan euron verottoman myyntivoiton yhteisyritys Fortrentin muodostamisesta. Vertailukauden EBITA-liiketulos ilman kertaluonteisia eriä ja
siirrettyjä toimintoja oli 3,2 miljoonaa euroa eli 14,3 %
liikevaihdosta.
Tammi–syyskuun EBITA-liiketulos Baltian maissa oli
4,7 (3,7) miljoonaa euroa eli 19,0 % (16,4 %) liikevaihdosta. EBITA-liiketulosta vahvisti liikevaihdon
kasvu konevuokrauksessa kaikissa Baltian maissa.
Markkinoiden näkymät 2014 Baltian maissa
Euroconstructin kesäkuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Baltian rakennusmarkkinoiden
odotetaan olevan hieman edellisvuoden tason alapuolella. Euroconstructin ennusteen mukaan rakennusmarkkinoiden arvioidaan kasvavan Liettuassa
kolme prosenttia ja supistuvan Latviassa kaksi prosenttia sekä Virossa seitsemän prosenttia. Uusien
asuntoaloitusten ja paranevan kuluttajien luottamuksen arvioidaan tukevan asuntorakentamisen kasvua
Baltian maissa. Toimitilarakentamisen odotetaan
elpyvän Latviassa ja Liettuassa vuonna 2014. Infrarakentamisen markkinat ovat tänä vuonna alhaisemmalla tasolla johtuen siirtymäkaudesta EU rahoituksessa. Korkea aktiviteetti energiasektorilla tukee
Baltian konevuokrausmarkkinoita vuonna 2014.
FORTRENT - YHTEISYRITYS VENÄJÄLLÄ
JA UKRAINASSA (Tammi–syyskuun 2014 vertailukausi oli maalis–syyskuu 2013)
Liikevaihto
7–9/2014
Fortrent-konsernin kolmannen neljänneksen liikevaihto laski 22,4 % ja oli 10,4 (13,4) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto laski 11,2 %. Kysyntä heikkeni erityisesti Moskovan alueella ja suurten asiakkaiden segmentillä.
Konevuokrauspalveluiden kysyntä uusilla alueilla
kuten Volgassa ja Venäjän eteläosissa on osoittanut
piristymisen merkkejä. Ukrainassa kriisi on hiljentänyt
rakennusmarkkinat ja useat rakennustyömaat ovat
keskeytyksissä. Venäjän ruplan ja Ukrainan hryvnian
heikentymisellä suhteessa euroon oli edelleen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.
1–9/2014
Fortrent-konsernin tammi–syyskuun (maalis–
syyskuu) liikevaihto laski 0,5 % ja oli 29,2 (29,3) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla
laskettuna liikevaihto kasvoi 18,5 %. Fortrent aloitti
toimintansa 1.3.2013. Liikevaihto laski heikon markkinatilanteen takia Venäjällä ja Ukrainassa, joka johtui erityisesti Ukrainan kriisistä. Lisäksi merkittävät
muutokset valuuttakursseissa vaikuttivat liikevaihtoon.
Kannattavuus
7–9/2014
Fortrent-konsernin kolmannen neljänneksen EBITAliiketulos oli 1,4 (2,1) miljoonaa euroa. Kolmannen
neljänneksen EBITA-liiketulosprosentti oli 13,5 %
(15,7 %) liikevaihdosta. Katsauskauden tulos oli 0,9
(1,0) miljoonaa euroa. Fortrent on keskittynyt sopeuttamaan kustannustasoaan heikompaan markkinatilanteeseen ja laskenut investointitasoaan.
1–9/2014
Fortrent-konsernin tammi–syyskuun (maalis–
syyskuu) EBITA-liiketulos oli 1,3 (1,9) miljoonaa euroa. Tammi–syyskuun EBITA-liiketulosprosentti oli
4,5 % (6,4 %). Katsauskauden tulos oli −0,3 (−1,0)
miljoonaa euroa. Alkuvuonna 2014 Fortrent laajensi
toimipisteverkostoaan uusiin kaupunkeihin Venäjällä
sekä perustamalla uusia toimipisteitä että liittämällä
yrittäjävetoisia toimipisteitä Fortrentiin. Toimenpiteet
kannattavuuden parantamiseksi jatkuvat.
Fortrentin omistajuus ja hallinta on jaettu Ramirentin
ja Cramon kesken tasan 50/50, ja Fortrentin emoyhtiö Fortrent Oy on suomalainen osakeyhtiö. Osuus
yhteisyrityksen tuloksesta esitetään konsernin tuloslaskelmassa käyttökatteen (EBITDA) yläpuolella
pääomaosuusmenetelmää hyödyntäen (50 % Fortrentin konsolidoidusta nettotuloksesta). Ramirentin
osuus Fortrent-konsernin tuloksesta tammi–
syyskuussa 2014 oli −0,1 (−0,5) miljoonaa euroa
(edellisvuoden luku sisältää vain maalis–syyskuun
2013). Venäjän liiketoimintayksiköitä koskeva fuusio
yhdeksi juridiseksi yhtiöksi toteutui tammikuussa
2014.
Markkinoiden näkymät 2014 Venäjällä ja
Ukrainassa
Merkittävä lähiaikojen riski on Ukrainan kriisin pitkittyminen ja laajentuminen. Euroconstructin kesäkuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan
Venäjän rakennusmarkkinoiden arvioidaan supistuvan noin yhden prosentin vuonna 2014. Venäjällä
asuntorakentamisen ennustetaan pysyvän lähellä
viime vuoden tasoa kun taas toimitilarakentamisen
arvioidaan supistuvan vuonna 2014. Ukrainassa
markkinatilanne säilyy haastavana.
EUROPE CENTRAL – Puola, Tšekin tasavalta ja Slovakia
AVAINLUVUT
(milj. EUR)
Liikevaihto
EBITA
Investoinnit
Henkilöstö (FTE)
Toimipisteet
7–9/14
7–9/13
Muutos
1–9/14
1–9/13
Muutos
1–12/13
14,2
1,6
11,3 %
1,1
473
59
16,9
2)
1,2
2)
7,0 %
2,5
489
57
−15,6 %
36,4 %
1)
39,4
1,2
3,0 %
6,7
473
59
42,0
2)
−0,8
2)
−1,9 %
4,9
489
57
−6,2 %
251,5 %
1)
57,3
−0,7
−1,2 %
7,1
479
56
−55,9 %
−3,3 %
3,5 %
38,0 %
−3,3 %
3,5 %
1) Oikaistuna ilman myytyjä Unkarin toimintoja liikevaihdon lasku oli 7,0 % heinä–syyskuussa 2014 ja oikaistu liikevaihdon kasvu oli 5,8 % tammi–syyskuussa 2014.
2) EBITA ilman kertaluonteisia eriä ja ilman EBITA-liiketulosta Unkarista oli 2,5 miljoonaa euroa eli 16,2 % liikevaihdosta heinä–syyskuussa 2013 ja 0,6 miljoonaa euroa eli 1,6 % liikevaihdosta
tammi–syyskuussa 2013.
Kertaluonteiset erät sisälsivät 1,9 miljoonan euron tappion Unkarin myynnistä. Tappio kirjattiin vuoden 2013 kolmannelle neljännekselle.
Liikevaihto
7–9/2014
Ramirentin kolmannen neljänneksen liikevaihto Europe Central – segmentissä laski 15,6 % ja oli 14,2
(16,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto laski myös 15.6 %.
Oikaistuna Unkarin toimintojen myynnillä vuoden
2013 kolmannella neljänneksellä, liikevaihdon lasku
oli 7,0 %. Puolassa liikevaihtoon vaikuttivat päättymäisillään olevat projektit, mutta kokonaisuutena
kysyntä sekä rakentamisen että teollisuuden sektoreilla oli vakaata. Konevuokrauspalveluiden kysyntä
lähti elpymään Tšekin tasavallassa. Slovakiassa
kysyntä jatkui heikkona ja Ramirent pyrkii aktiivisesti
laajentamaan asiakaskuntaansa.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun liikevaihto Europe Central – segmentissä laski 6,2 % ja oli 39,4 (42,0) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla
laskettuna liikevaihto laski 5,7 %. Oikaistuna Unkarin
toimintojen myynnillä, liikevaihdon kasvu ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana oli 5,8 %. Puolassa
konevuokrauksen volyymit lähtivät elpymään rakentamisen sektorilla. Voimalaitosprojektien hyvä aktiviteetti tuki liikevaihtoa tammi–syyskuussa. Tšekin
tasavallassa konevuokrauspalveluiden kysyntä piristyi kolmannella neljänneksellä. Kysyntä Slovakiassa
oli vaatimatonta ensimmäisen yhdeksän kuukauden
aikana.
Kannattavuus
7–9/2014
Europe Central – segmentissä parani 36,4 % edellisvuodesta ja oli 1,6 (1,2) miljoonaa euroa. Kolmannen
neljänneksen EBITA-liiketulosprosentti oli edellisvuotta korkeampi ja oli 11,3 % (7,0 %). Hintojen korotukset vahvistivat edelleen kannattavuutta. Kannatta-
vuus Tšekin tasavallassa parani verrattuna toiseen
neljännekseen. Slovakiassa vuoden kolmannen neljänneksen kannattavuutta rasitti alhainen liikevaihto
konevuokrauksessa. Toimenpiteitä kannattavuuden
parantamiseksi jatketaan.
1–9/2014
Ramirentin tammi–syyskuun EBITA-liiketulos Europe
Central – segmentissä parani selvästi ja oli 1,2 (−0,8)
miljoonaa euroa. EBITA-liiketulosprosentti tammi–
syyskuussa vahvistui 3,0 %:iin (−1,9 %). EBITA vahvistui pääosin Puolan ja Tšekin tasavallan korkeampien liikevaihtojen ansiosta. Kannattavuutta tukivat
myös hintojen nousu, korkeampi kaluston käyttöaste
ja alhaisemmat kiinteät kustannukset, jotka ovat laskeneet edellisvuoden kustannussäästöjen johdosta.
Markkinoiden näkymät 2014 (Europe Central)
Euroconstructin kesäkuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Puolan rakennusmarkkinoiden
odotetaan kasvavan 4,2 % vuonna 2014. Rakentamisen aktiviteetin odotetaan elpyvän erityisesti asuntoja infrarakentamisen sektoreilla Puolan markkinoilla.
Tosin useiden suurten projektien päättyessä markkinoilla on pula uusista käynnistyvistä suurista projekteista lyhyellä aikavälillä. Markkinatilanteen arvioidaan säilyvän vakaana korjausrakentamisessa. Uudet voimalaitos- ja liuskekaasuprojektit energiasektorilla tukevat kysyntää vuonna 2014. ERA:n lokakuussa 2014 julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan
Puolan konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 1,5 % vuonna 2014. Tšekin tasavallassa rakennusmarkkinoiden ennustetaan supistuvan tänä
vuonna 3,8 %. Slovakian rakennusmarkkinoiden
ennustetaan kasvavan 1,7 % asuntoja infrarakentamisen tukemana.
MUUTOKSET KONSERNIN JOHTORYHMÄSSÄ
TAMMI–SYYSKUU 2014
Tomasz Walawender, SVP, Puola ja johtoryhmän
jäsen päätti 12.2.2014 siirtyä pois Ramirentistä uusiin
tehtäviin. Mikael Kämpe, EVP, Europe Central nimitettiin virkaatekeväksi Ramirent Puolan toimitusjohtajaksi 12.2.2014.
Erik Høi, SVP, Ramirent Tanska ja konsernin johtoryhmän jäsen, päätti siirtyä pois yhtiön palveluksesta
yhteisellä sopimuksella 14.4.2014. André Bakke,
Ramirent Tanskan myynti- ja markkinointijohtaja nimitettiin Ramirent Tanskan maajohtajaksi ja hän raportoi Erik Alterydille, EVP, Ramirent Ruotsi.
Bjørn Larsen, SVP, Ramirent Norja ja konsernin johtoryhmän jäsen, päätti siirtyä pois yhtiön palveluksesta yhteisellä sopimuksella 14.8.2014. Bjørn Larsen
jatkaa työskentelyä yhtiössä neuvonantajan roolissa
raportoiden suoraan Magnus Rosénille, Ramirentkonsernin toimitusjohtajalle. Kunnes seuraaja on
nimitetty, Magnus Rosén, toimii virkaatekevänä Norjan tytäryhtiön Ramirent AS:n toimitusjohtajana.
OSAKKEET
Kaupankäynti osakkeilla
Ramirent Oyj:n markkina-arvo syyskuun 2014 lopussa oli 677,2 (978,3) miljoonaa euroa. Markkina-arvo
ilman yhtiön omia osakkeita oli 671,1 (969,3)
miljoonaa euroa.
Osakkeen päätöskurssi katsauskauden lopussa oli
6,23 (9,00). Kauden korkein noteeraus oli 10,25
(9,29) ja alin 6,18 (6,31). Kaupankäynnillä painotettu
osakkeen keskihinta oli 8,03 (7,71). Osakekurssi laski
32,6 % tammi–syyskuussa 2014.
Tammi–syyskuussa osakkeen vaihto oli 255,6
(174,3) miljoonaa euroa, eli 31 735 665 (22 670 514)
vaihdettua osaketta, mikä vastaa 29,5 % (21,0 %)
Ramirentin ulkona olevista osakkeista.
Keskimääräinen päivittäinen vaihto osakkeella oli
168 807 (119 950) kappaletta, mikä vastaa 1 357 396
(922 482) euron päivittäistä keskimääräistä volyymia.
Syyskuun lopussa 2014 yhtiöllä oli yhteensä 14 695
(12 744) osakkeenomistajaa. Katsauskauden lopussa
hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset osakkeenomistajat
omistivat 51,6 % (52,8 %) yhtiön osakkeista.
Syyskuun 2014 lopussa yli 5,0 % osakkeista omistavat osakkeenomistajat olivat Nordstjernan AB, joka
omistaa 28,80 % osakepääomasta ja Oy Julius Tallberg Ab, joka omistaa 11,23 % osakepääomasta.
Liputusilmoitukset
Ramirent vastaanotti 26.3.2014 arvopaperimarkkinalain luvun 9 pykälän 5 mukaisen Ramirent Oyj:n
osakkeita koskevan liputusilmoituksen Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Varmalta, jonka mukaan heidän
osuutensa Ramirent Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä alitti kahdeskymmenesosan
(1/20). 26.3.2014 tehdyn transaktion myötä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varman omistus Ramirent
Oyj:n osakkeista laski 4,37 %:iin osakkeiden kokonaismäärästä.
Osakepääoma ja osakkeiden määrä
Katsauskauden lopussa Ramirent Oyj:n osakepääoma oli 25,0 miljoonaa euroa ja ulkona olevien osakkeiden määrä 107 723 371 kappaletta.
Omat osakkeet
Ramirent Oyj:llä oli hallussaan 973 957 omaa osaketta eli 0,90 % kaikista osakkeista syyskuun lopussa
2014. Omia osakkeita ei ole hankittu tammi–
syyskuun 2014 aikana.
YHTIÖKOKOUKSEN 2014 JA HALLITUKSEN
JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET
Ramirent Oyj:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin
26.3.2014 vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen ja
myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, että
osinkoa jaetaan 0,37 euroa osaketta kohti vuoden
2013 vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 31.3.2014. Osinko maksettiin
11.4.2014.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan (8). Yhtiökokous valitsi uudelleen
hallitukseen seuraavat nykyisistä jäsenistä: Kevin
Appleton, Kaj-Gustaf Bergh, Peter Hofvenstam, Erkki
Norvio, Mats O Paulsson, Susanna Renlund ja Gry
Hege Sølsnes. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin
Ulf Lundahl. Peter Hofvenstam valittiin hallituksen
puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi valittiin
Susanna Renlund. Peter Hofvenstam (puheenjohtaja), Ulf Lundahl ja Susanna Renlund valittiin jäseniksi
työvaliokuntaan, jonka vastuulle kuuluvat myös tar-
kastusvaliokunnan tehtävät. Hallituksen jäsenten
palkkiot pysyvät muuttumattomina.
Ehdotus yhdestä tilintarkastajasta hyväksyttiin ja
yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen PricewaterhouseCoopers Oy:n (”PwC”). Vastuunalaisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson.
HALLITUKSEN VALTUUTUKSET
Omien osakkeiden hankinta
Yhtiökokous valtuutti hallituksen esityksen mukaisesti
hallituksen päättämään enintään 10 869 732 yhtiön
oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus käsittää
myös oikeuden ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita.
Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Mahdollinen lisäosinko
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen päättää
harkintansa mukaan lisäosingon jakamisesta
31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella. Lisäosingon määrä on enintään
0,63 euroa osakkeelta. Mahdollinen lisäosinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on hallituksen päättämänä täsmäytymispäivänä merkittynä Euroclear
Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Hallitus päättää lisäosingon maksupäivästä, joka voi
olla aikaisintaan viidentenä pankkipäivänä täsmäytyspäivästä. Hallitus päättää kaikista muista lisäosingon jakamiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti.
SUUNNATTU OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN AVAINHENKILÖILLE VUODEN 2011
OSAKEPOHJAISESTA KANNUSTINJÄRJESTELMÄSTÄ
Hallitus hyväksyi 26.3.2014 varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen perusteella luovuttaa
käteismaksutta yhteensä 24 674 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta konsernin avainhenkilöille vuoden
2011 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän täytäntöönpanon mukaisesti. Järjestelmän tarkoituksena oli
yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden
tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Suunnattuun
omien osakkeiden luovuttamiseen oli vahvat taloudelliset perusteet. Luovutettujen osakkeiden arvo, 199
400 euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoon.
PITKÄN AIKAVÄLIN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ
2014
Ramirentin hallitus hyväksyi uuden osakepohjaisen
kannustinjärjestelmän yhtiön johdolle 26.3.2014.
Kannustinjärjestelmän tarkoituksena on yhdistää
osakkeenomistajien ja konsernin avainhenkilöiden
tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto
yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön osakkeiden omistukseen. Uudessa järjestelmässä on yksi ansaintajakso,
kalenterivuodet 2014–2016. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolla 2014–2016 perustuu
yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder
Return, TSR) ja konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic profit).
STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET
Ramirentin strategia keskittyy kolmeen tavoitteen
ympärille;
1. Tavoitteena on kestävä kannattava kasvu vahvistamalla tuote- ja palvelutarjoaamme, laajentamalla
asiakaspohjaa ja kasvamalla ulkoistamismahdollisuuksien sekä valikoitujen yritysostojen avulla.
Ramirent keskittyy asiakkaaseen vahvan paikallisen
asiakastuntemuksen sekä ympäristöä, turvallisuutta,
terveyttä ja laatua painottavien räätälöityjen ratkaisujen sekä erinomaisen avainasiakkuuksien hallinnan
avulla;
2. Toiminnan korkealaatu kehittämällä yhtenäistä
Ramirent-toimintamallia; joka lisää tehokkuutta ja on
olennainen osa toimenpiteitä joiden odotetaan tuottavan kolmen prosenttiyksikön parannuksen EBITAliiketulosprosentissa konsernitasolla vuoden 2012
14 %:in tasolta 17 %:iin vuoteen 2016 mennessä.
3. Riskien vähentäminen tasapainoisen liiketoiminta-,
asiakas-, tuote-, ja markkinaportfolion hallinnan kautta. Vähentääkseen riippuvuutta rakennussektorista,
Ramirent tavoittelee asiakaspohjan laajentamista ja
on asettanut tavoitteekseen kasvattaa rakentamisen
ulkopuolisen liikevaihdon osuutta 40 %:iin konsernin
liikevaihdosta.
Ramirentin strategian tavoitteena on luoda hyvää
tuottoa osakkeenomistajille ylläpitämällä samalla
taloudellista vakautta.
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:
1. Kannattavuus: Oman pääoman tuotto (ROE), 18 %
yli suhdanteen
2. Velkaantumisaste ja riski: Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) tulee olla alle 1,6x jokaisen
tilikauden lopussa
3. Osingonjako: Osingonjako vähintään 40 % nettotuloksesta
RISKIENHALLINTA JA LIIKETOIMINNAN RISKIT
Riskit ovat tapahtumia tai olosuhteita, jotka toteutuessaan voivat vaikuttaa Ramirentin tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyteen myönteisesti tai kielteisesti. Ramirentin riskienhallinnan tarkoituksena on
varmistaa toiminnan jatkuvuus ja se, että Ramirentkonserni saavuttaa tavoitteensa.
Ramirentin hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet. Riskien kartoitus ja arviointi on osa vuosittaista
strategiaprosessia ja ne tehdään konserni-, segmentti- ja maatasolla. Johto luo riskien seurantaa varten
riskimittareita ja riskien toteutumisen varalle toimenpidesuunnitelmia, jotka kuvataan riskien arvioinnin
yhteydessä. Toimintasuunnitelmat sisältävät vastuuhenkilöt ja aikataulun toteutettaville toimenpiteille.
Konsernin johtoryhmä vastaa yhdessä segmenttien ja
maiden johdon kanssa riskimittareiden säännöllisestä
valvonnasta ja riskienhallinnan toimenpiteiden toteuttamisesta tarvittaessa.
Olennainen osa Ramirentin riskienhallintaa on ylläpitää ja kehittää toimivaa vakuutussuojaa kalustoomme
liittyen. Konserni vakuuttaa kaikki henkilöstöriskit,
taloudelliset riskit, toiminnalliset riskit ja vahinkoriskit,
jotka riskinhallintatoimenpiteiden jälkeen ylittävät
konsernin riskinottohalun ja jotka voidaan kustannustehokkaasti vakuuttaa.
Strategiset riskit, joita on seuraavassa kuvattu eivät
kata kaikkia riskejä konsernissa, mutta sisältävät
avainriskit, joille Ramirent ja sen osakkeenomistajat
ovat alttiita.
Muutokset asiakassektorien kysynnässä saattavat
vaikuttaa Ramirentin liiketoimintaan ja yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset voivat liittyä esimerkiksi talouden sykleihin, asiakasyritysten strategioiden muutoksiin, tuotevaatimuksiin tai ympäristöasioihin. Ramirent pyrkii vähentämään liiallista riippuvuutta yksittäisestä toimialasta etsimällä uusia asiakasryhmiä rakennusalan ulkopuolelta ja tekemällä pidempiä sopimuksia.
Ramirent toimii joustavasti tarjoamalla asiakkaiden
tarpeiden mukaan räätälöityjä ratkaisuja: yleisiä vuokrauspalveluja yksittäisestä tuotteesta tietyn projektin
koko kaluston hallintaan sekä tarjoamalla teknistä
tukea ja paikallista läsnäoloa. Ramirent jatkaa panostuksia henkilöstön kouluttamisessa ja kehittää projektinhallinnan työkaluja, jotta projektit voidaan viedä
läpi ammattimaisesti ja kustannustehokkaasti.
Ramirent on luonut yhtenäisen kalustorakenteen
optimoidakseen kaluston käytön ja ylläpitääkseen
hintatason. Ramirent jatkaa kaluston kehittämistä
kalustostrategiansa mukaisesti. Kalustostrategia on
laadittu jokaiselle markkina-alueelle ja valikoiduille
tuotemerkeille. Erityishuomiota on kiinnitetty kaluston
johtamisprosesseihin kuten kunnossapitoon ja korjaukseen, jotta kaluston käyttöastetta voidaan pyrkiä
maksimoimaan.
Ramirentin toiminnot ovat riippuvaisia ulkoisista, sisäisistä ja integroiduista IT-palveluista ja ratkaisuista.
Ramirent pyrkii käyttämään luotettavia tietotekniikkaja tietoturvaratkaisuja voidakseen välttää käyttökatkot, tietojen häviämisen tai tietojen luottamuksellisuuden tai käytettävyyden heikentymisen.
Yhtenäistä toimintamallia kehitetään konsernin synergioiden saavuttamiseksi ja pitkäaikaisen kannattavuuden varmistamiseksi. Useiden muiden liiketoimintamallin muutosten suunnitellaan toteutuvan samanaikaisesti, mistä syystä resurssien riittävyys,
aikataulu ja laajuus säilyvät haasteellisina. Sisäisiä
resursseja on allokoitu enemmän muutoshankkeelle
ja huomiota on kiinnitetty enemmän muutosten kommunikointiin ennakkoon organisaation valmistamiseksi muutokseen.
Toiminnasta erilaisilla markkinoilla seuraa riskejä
liittyen paikallisiin lakeihin ja säädöksiin ja samalla
niiden huomioimisesta laadittaessa yhtenäisiä toimintaperiaatteita.
Hajautetusta organisaatiosta johtuen Ramirentin
liiketoimintayksiköiden luonne on itsenäinen. Liiketoiminnan hallinta tällaisessa organisaatiossa asettaa
raportoinnille ja valvonnalle vaatimuksia, jotka saattavat muodostua hankaliksi organisaation tietyille
osille ja voivat vaikeuttaa konsernijohdon toimenpiteiden nopeaa täytäntöönpanoa liiketoimintayksiköissä olosuhteiden muuttuessa. Ramirent on kehittänyt
konserniohjeistuksiin liittyvää viestintää ja koulutusta
sekä raportoinnin laatua.
Whistleblowing-järjestelmä on julkaistu konsernin ja
kaikkien toimintamaiden verkkosivuilla sekä intranetissä kannustamaan työntekijöitä ja kolmansia
osapuolia raportoimaan mahdollisista ohjeistuksen
rikkomuksista. Kaikki raportoidut asiat tutkitaan ja
syylliset henkilöt saatetaan vastuuseen.
Ramirentiin kohdistuu tiettyjä taloudellisia riskejä,
kuten valuuttariski, korkoriski ja maksuvalmius- ja
jälleenrahoitusriskit. Ramirentin taloudellisten riskien
hallinta pyrkii varmistamaan riittävän rahoituksen
toiminnallisille tarpeille ja minimoimaan rahoituskulut
sekä valuuttakurssien ja korkojen vaihtelun ja muiden
taloudellisten riskien vaikutuksen kustannustehokkaasti.
Luottoriskillä tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, ettei
asiakas täytä sitoumuksiaan Ramirentiä kohtaan.
Liiketoimintayksiköt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden ottamalla huomioon asiakkaan taloudellisen aseman, asiakashistorian ja muut asiaan
vaikuttavat tekijät. Ramirent seuraa tarkasti erilaisia
luottoriskiä kuvaavia tunnuslukuja ja on valmiina toimenpiteisiin luottoriskiaseman heiketessä.
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Ramirent ja Veidekke solmivat 1.10.2014 maanlaajuisen kolmen vuoden yhteistyösopimuksen Norjassa.
Sopimus kattaa Ramirentin koko tuotevalikoiman
aina pienkalustosta suuriin rakennuskoneisiin ja työmaatiloista työmaahisseihin. Sopimuksen arvoa ei
julkistettu.
Hartela Oy ulkoisti 9.10.2014 torninosturikalustonsa
Ramirentille ja allekirjoitti yhteistyösopimuksen
Ramirentin kanssa viideksi vuodeksi. Torninostureiden lisäksi yhteistyösopimukseen kuuluu Ramirentin
koko kalusto- ja palveluvalikoima. Sopimuksen myötä
3 henkilöä siirtyy Ramirentin palvelukseen.
RAMIRENTIN NÄKYMÄT VUODELLE 2014
ENNALLAAN
Vuonna 2014 talouskasvun odotetaan pysyvän vaatimattomana ja rakennusmarkkinoiden kysynnän
arvioidaan vaihtelevan päämarkkinoillamme.
Ramirent jatkaa tiukkaa kustannusten hallintaa ja
arvioi, että vuoden 2014 investoinnit ovat noin vuoden 2013 tasolla. Vahva taloudellinen asema mahdollistaa konsernin jatkavan kannattavan kasvun
tavoittelua.
TULEVAISUUTTA KOSKEVAT ARVIOT
Tämän katsauksen lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita ja joihin kuuluvat rajoituksetta lausumat yleisen taloudellisen ja markkinatilanteen kehityksen odotuksista, asiakastoimialojen kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta, yhtiön kasvusta,
kehityksestä ja kannattavuudesta, säästötoimenpiteistä, valuuttakurssien ja korkotason vaihtelusta,
vireillä olevien ja tulevien yrityshankintojen ja uudelleenjärjestelyjen menestyksellisyydestä, sekä lausumat, joita edeltävät sanat ”uskoo”, ”odottaa”, ”ennakoi”, ”ennustaa” ja vastaavat ilmaisut, ovat tulevaisuutta koskevia lausumia.
Tällaiset lausumat perustuvat tämänhetkisiin odotuksiin ja tällä hetkellä tiedossa oleviin tosiasioihin. Siksi
niihin sisältyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden
johdosta todelliset tulokset voivat erota merkittävästi
yhtiön tällä hetkellä odottamista tuloksista.
TAULUKOT
Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Siinä on sovellettu samoja
laskentaperiaatteita kuin konsernin 31.12.2013 päättyneen tilikauden tilinpäätöksessä lukuun ottamatta alla lueteltuja IFRS-standardimuutoksia.
IFRS 10 ”Konsernitilinpäätös”: Standardi määrittelee määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, jonka
perusteella arvioidaan tuleeko yhteisö sisällyttää emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. Standardilla ei ole
merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin.
IFRS 11 ”Yhteisjärjestelyt”: Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen
raportointiin sillä Fortrent luokitellaan yhteisyritykseksi myös uuden IFRS 11 mukaisesti sekä Ramirentin
osuus Fortrentin tuloksesta lasketaan samoin periaattein kuin aikaisemminkin.
IFRS 12 ”Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä”: Standardi sisältää
liitetietovaatimukset kaikenlaisista omistuksesta muissa yhteisöissä mukaan lukien yhteisjärjestelyt
osakkuusyritykset ja strukturoidut yhteisöt. Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Ramirentin
taloudelliseen raportointiin.
IAS 27 (uudistettu) ”Erillistilinpäätös”: Standardi sisältää IFRS–erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset,
jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.
Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin.
IAS 28 (uudistettu) ”Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä”: IFRS 11 julkistamisen johdosta IAS 28
standardi sisältää vaatimukset yhteisyritysten sekä osakkuusyritysten yhdistelystä
pääomaosuusmenetelmällä. Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen
raportointiin.
IAS32 (muutettu) “Rahoitusinstrumentit esittäminen”: ”Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen netottaminen”:
Muutetulla standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin.
IFRIC 21 ”Julkiset maksut”: antaa ohjausta siitä milloin julkisen maksuun liittyvästä velvoitteesta
tulee kirjata velka. Tulkinnalla ei ole olennaista vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin.
Konsolidoidut tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, jollei toisin ole ilmoitettu. Pyöristyksistä johtuen yksittäisten lukujen summa voi erota yhteenlasketusta luvusta.
Tämän osavuosikatsauksen taloudellisia tietoja ei ole tilintarkastettu.
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
Tuotot vuokraustoiminnasta
Tuotot liitännäispalveluista
Koneiden ja laitteiden myyntituotot
LIIKEVAIHTO
Liiketoiminnan muut tuotot
107 672
50 041
5 839
163 551
958
112 764
47 830
5 574
166 168
827
292 541
143 219
17 115
452 875
2 111
316 133
146 186
17 471
479 791
12 524
420 895
198 040
28 317
647 252
12 732
Materiaalit ja palvelut
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Liiketoiminnan muut kulut
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
Poistot ja arvonalentumiset
LIIKETULOS (EBIT)
−52 955
−37 690
−20 407
476
−27 905
26 028
−51 876
−39 625
−24 099
572
−27 638
24 330
−149 375
−112 287
−65 378
−106
−82 217
45 623
−152 064
−120 813
−70 277
−353
−85 501
63 307
−213 169
−156 791
−95 660
688
−112 768
82 284
3 195
−5 546
−2 351
23 677
−5 402
18 276
3 207
−6 946
−3 739
20 590
−3 776
16 814
7 365
−16 945
−9 580
36 044
−8 207
27 837
13 031
−25 302
−12 270
51 037
−10 907
40 130
15 639
−34 055
−18 415
63 869
−9 839
54 030
18 435
−160
18 276
16 814
−
16 814
28 142
−304
27 837
40 130
−
40 130
54 030
−
54 030
0,17
0,17
0,16
0,16
0,26
0,26
0,37
0,37
0,50
0,50
KONSERNIN TULOSLASKELMA
(EUR 1 000)
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
LIIKETULOS ENNEN VEROJA (EBT)
Tuloverot
KATSAUSKAUDEN TULOS
Katsauskauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Osakekohtainen tulos (EPS) emoyhtiön
omistajien osuus tilikauden voitosta
Laimentamaton (EUR)
Laimennettu (EUR)
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
18 276
16 814
27 837
40 130
54 030
−2 517
−
−2 517
−
487
2 779
2 708
−2 365
−5 732
−10 180
831
−60
837
1 548
3 444
−
−
−
−
−127
−2 075
−2 870
−3 699
−2 870
−4 386
(EUR 1 000)
KATSAUSKAUDEN TULOS
Muut laajan tuloksen erät:
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Vakuutusmatemaattiset voitot/(tappiot) etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä, netto verojen jälkeen
Erät jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot
Rahavirran suojaukset, netto verojen jälkeen
Tulosvaikutteiseksi luokiteltujen rahavirtojen suojausten osuus, netto
verojen jälkeen
Osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen muista laajan tuloksen eristä
Myytävissä olevat rahoitusvarat
4
−
-59
−
105
YHTEENSÄ
1 539
−222
−5 286
−7 054
−11 144
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ
−978
−222
−7 803
−7 054
−10 657
17 298
16 592
20 034
33 077
43 373
17 457
16 592
20 339
33 077
43 373
KATSAUSKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
YHTEENSÄ
KONSERNIN TASE
−160
−
−304
−
−
17 298
16 592
20 034
33 077
43 373
30.9.2014
30.9.2013
31.12.2013
142 460
126 590
124 825
46 613
37 894
38 427
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
434 694
436 012
432 232
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
14 747
19 026
18 524
Pitkäaikaiset lainasaamiset
18 254
20 261
20 261
150
412
517
(EUR 1 000)
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Liikearvo
Muut aineettomat hyödykkeet
Laskennalliset verosaamiset
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ
1 582
1 291
647
658 500
641 486
635 432
12 015
14 434
11 494
121 148
125 300
109 207
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus
Myynti- ja muut saamiset
Verosaamiset
4 042
3 351
1 495
Rahavarat ja muut rahoitusvarat
3 436
13 118
1 849
140 642
156 202
124 045
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ
VARAT YHTEENSÄ
799 143
797 687
759 477
25 000
25 000
(EUR 1 000)
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
25 000
Arvonmuutosrahasto
−724
−3 376
−1 502
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
113 767
113 568
113 568
Aikaisemmilta tilikausilta kertyneet voittovarat
174 980
185 368
179 882
Tilikauden tulos
28 142
40 130
54 030
341 165
360 690
370 978
950
−
−
342 114
360 690
370 978
Laskennalliset verovelat
54 731
57 417
54 286
Eläkevelvoitteet
17 600
14 806
13 923
2 399
1 379
1 198
207 256
243 405
174 981
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysvallattomien omistajien osuus
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
PITKÄAIKAISET VELAT
Pitkäaikaiset varaukset
Pitkäaikaiset korolliset velat
Muut pitkäaikaiset velat
19 963
5 546
−
301 949
322 553
244 388
Ostovelat ja muut velat
93 271
101 973
104 369
Lyhytaikaiset varaukset
1 219
1 128
664
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset verovelat
4 727
11 303
5 278
55 863
40
33 800
LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ
155 079
114 444
144 111
VELAT YHTEENSÄ
457 028
436 997
388 499
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
799 143
797 687
759 477
Lyhytaikaiset korolliset velat
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
23 677
20 590
36 044
51 037
63 869
27 905
27 638
82 217
85 501
112 768
saatuihin maksuihin
3 231
1 304
14 101
7 703
8 975
Rahoitustuotot ja -kulut
2 351
3 739
9 580
12 270
18 415
−
−5 481
−
−15 609
−15 609
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
(EUR 1 000)
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
Tulos ennen veroja
Oikaisut
Oikaisu vuokrauskäytössä olleen kaluston myynnistä
Oikaisut tytäryhtiöiden myynneistä saatuihin maksuihin
Muut oikaisut
−4 538
20 035
−3 520
18 195
4 735
52 626
67 826
138 422
159 098
193 153
−9 242
7 022
−11 257
8 046
18 994
1 057
1 196
−481
816
3 114
−3 778
−13 829
−21 077
−17 868
−5 724
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
40 663
62 214
105 606
150 091
209 537
Maksetut korot
−1 975
−2 972
−9 820
−8 022
−5 270
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
Saadut korot
256
549
959
1 857
1 047
Maksetut välittömät verot
−3 293
−2 566
−9 953
−17 153
−23 068
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA
35 650
57 226
86 791
126 773
182 245
−
−
−27 272
−
−2 832
−19 809
−26 928
−72 576
−85 339
−110 115
−239
−890
−817
−2 465
−2 825
−2 897
−588
−6 356
−4 121
−6 503
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT
Liiketoimintojen ja tytäryhtiöiden hankinnat, netto saatujen
rahavarojen jälkeen
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
(vuokrauskalusto)
Investoinnin muihin aineellisiin hyödykkeisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
myynnistä saadut maksut (ilman vuokrauskaluston myyntejä)
−
138
7 482
262
360
Tuotot sijoitusten myynnistä
−
5 481
−
14 681
14 681
1 006
−
2 006
−1 577
−1 577
−21 939
−22 786
−97 534
−78 560
−108 812
Lainasaamisten lisäys, vähennys ja muut muutokset
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT
Maksetut osingot
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut
Pitkäaikaisten lainojen nostot
−
−
−39 858
−36 618
−36 618
−22 621
−21 545
57 442
−49 719
−49 771
−
37
−
99 113
99 031
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
−9
−2 906
−5 255
−49 210
−85 565
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA
−22 630
−24 414
12 330
−36 433
−72 923
RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS TILIKAUDEN AIKANA
−8 919
10 026
1 588
11 780
511
Rahavarat katsauskauden alussa
12 356
3 093
1 849
1 338
1 338
Rahavarojen muuntoerot
Rahavarojen muutos
Rahavarat katsauskauden lopussa
−
−
−
−
−
−8 919
10 026
1 588
11 780
511
3 436
13 118
3 436
13 118
1 849
Konsernin tammi–kesäkuun 2014 rahavirtalaskelmaa on oikaistu ja vastaava oikaisu on tehty myös raportointikaudelle tammi–syyskuu 2014. Oikaisun jälkeen rahavirrat kuvastavat paremmin
yrityshankintojen vaikutusta.
LASKELMA KONSERNIN OMAN
PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
(EUR 1 000)
OMA PÄÄOMA 1.1.2013
Osakepääoma
25 000
Arvonmuutosrahasto
SVOP-rahasto
−4 924
113 329
Muuntoerot
6 220
Kertyneet
voittovarat
223 948
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma
pääoma
363 573
Määräysvallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
−
363 573
Muuntoerot
−
−
−
−5 732
−
−5 732
−
−5 732
Rahavirran suojaukset
−
1 548
−
−
−
1 548
−
1 548
−
−
−
−2 870
−
−2 870
−
−2 870
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
muista laajan tuloksen eristä
Katsauskauden tulos
−
−
−
−
40 130
40 130
−
40 130
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
−
1 548
−
−8 602
40 130
33 077
−
33 077
Osakeperusteiset maksut
−
−
−
−
419
419
−
419
Omien osakkeiden luovutus
−
−
239
−
−
239
−
239
Osingonjako
−
−
−
−
−36 618
−36 618
−
−36 618
−
−
239
−
−36 198
−35 959
−
−35 959
25 000
−3 376
113 568
−2 382
227 880
360 690
−
360 690
−
−
−
−4 448
−
−4 448
−
−4 448
etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
−
−
−
−
487
487
−
487
−
1 768
−
−
−
1 768
−
1 768
−
−
−
−1 517
−
−1 517
−
−1 517
−
105
−
−
−
105
−
105
Katsauskauden tulos
−
−
−
−
13 900
13 900
−
13 900
−
1 873
−
−5 964
14 386
10 295
−
10 295
−
−
−
−
−8
−8
−
−8
−
−
−
−
−8
−8
−
−8
25 000
−1 502
113 568
−8 346
242 258
370 978
−
370 978
−
−
−
−2 365
−
−2 365
−
−2 365
LIIKETOIMET OMISTAJIEN KANSSA
YHTEENSÄ
Muuntoerot
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
YHTEENSÄ
Muuntoerot
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
−
−
−
−
−2 517
−2 517
−
−2 517
−
837
−
−
−
837
−
837
−
−
−
−3 699
−
−3 699
−
−3 699
−
-59
−
−
−
−59
−
−59
Katsauskauden tulos
−
−
−
−
28 142
28 142
−304
27 837
−
778
−
−6 064
25 625
20 339
−304
20 034
−
−
−
−
223
223
−
223
Omien osakkeiden luovutus
−
−
199
−
−
199
−
199
Osingonjako
−
−
−
−
−39 858
−39 858
−
−39 858
−
−
−
−
−
−
1 254
1 254
−
−
−
−
−10 717
−10 717
−
−10 717
Määräysvallattomien omistajien osuus
yrityshankinnasta
Määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvollisuus
YHTEENSÄ
−
−
199
−
−50 351
−50 152
1 254
−48 898
25 000
−724
113 767
−14 410
217 532
341 165
950
342 114
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ
KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
(milj. EUR)
Liikevaihto, milj. EUR
Liikevaihdon muutos, %
Käyttökate (EBITDA), milj. EUR
EBITA-liiketulos, milj. EUR
163,6
166,2
452,9
479,8
647,3
−1,6 %
−10,6 %
−5,6 %
−7,7 %
−9,4 %
53,9
52,0
127,8
148,8
195,1
33,0 %
31,3 %
28,2 %
31,0 %
30,1 %
28,0
25,9
51,3
71,2
92,1
17,1 %
15,6 %
11,3 %
14,8 %
14,2 %
26,0
24,3
45,6
63,3
82,3
15,9 %
14,6 %
10,1 %
13,2 %
12,7 %
23,7
20,6
36,0
51,0
63,9
14,5 %
12,4 %
8,0 %
10,6 %
9,9 %
18,4
16,8
28,1
40,1
54,0
11,3 %
10,1 %
6,2 %
8,4 %
8,3 %
23,8
29,5
125,6
91,9
125,8
14,6 %
17,8 %
27,7 %
19,2 %
19,4 %
605,2
604,1
579,8
12,3 %
17,5 %
16,5 %
12,0 %
16,9 %
14,7 %
Korolliset velat, milj. EUR
263,1
243,4
208,8
Nettovelka, milj. EUR
259,7
230,3
206,9
1,5x
1,1x
1,1x
Nettovelkaantumisaste, %
75,9 %
63,9 %
55,8 %
Omavaraisuusaste, %
42,8 %
45,2 %
48,9 %
2 564
2 767
2 725
2 621
2 597
2 589
Liiketulos (EBIT), milj. EUR
Tulos ennen veroja, milj. EUR
Emoyhtiön omistajille kuuluva
katsauskauden tulos, milj. EUR
Emoyhtiön omistajille kuuluva
katsauskauden tulos, % liikevaihdosta
Bruttoinvestoinnit, milj. EUR
Sijoitettu pääoma, milj. EUR (kauden lopussa)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
Oman pääoman tuotto (ROE), %
1)
1)
Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA)
2)
Henkilöstö, keskimäärin kauden aikana
Henkilöstö, kauden lopussa
2)
1)
1) Tunnusluvut on laskettu liukuvana 12 kuukauden keskiarvona
työntekijöiden työpanoksen mukaisesti. Vertailuvuoden tiedot on muutettu vastaavasti.
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
0,17
0,16
0,26
0,37
0,50
0,17
0,16
0,26
0,37
0,50
3,17
3,35
3,44
3,17
3,35
3,44
Osakekohtainen osinko, EUR
n/a
n/a
0,37
Osinko / tulos, %
n/a
n/a
73,7 %
Efektiivinen osinkotuotto, %
n/a
n/a
4,0 %
1)
16,0
11,9
18,2
Osakkeen ylin kurssi, EUR
10,25
9,29
9,75
Osakkeen alin kurssi, EUR
6,18
6,31
6,50
Osakkeen keskikurssi, EUR
8,03
7,71
7,96
Osakkeen kurssi kauden lopussa, EUR
6,23
9,00
9,15
671,1
969,3
985,4
31 735,7
22 670,5
28 117,2
29,5 %
21,0 %
26,1 %
Osakemäärä, painotettu keskiarvo, laimennettu
107 715 598
107 688 870
107 691 347
Osakemäärä, painotettu keskiarvo, laimentamaton
107 715 598
107 688 870
107 691 347
Osakemäärä, kauden lopussa, laimennettu
107 723 371
107 698 697
107 698 697
Osakemäärä, kauden lopussa, laimentamaton
107 723 371
107 698 697
107 698 697
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), painotettu keskiarvo,
laimennettu, EUR
Osakekohtainen tulos (EPS), painotettu keskiarvo,
laimentamaton, EUR
Oma pääoma / osake, kauden lopussa,
laimennettu, EUR
Oma pääoma / osake, kauden lopussa,
laimentamaton, EUR
Hinta / tulos -suhde (P/E)
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. EUR
Osakkeiden vaihto 1 000 kpl
Osakkeiden vaihto osakekannan kokonaismäärästä, %
1) Tunnusluvut on laskettu liukuvana 12 kuukauden keskiarvona
2) Poislukien hallussa olevat omat osakkeet
2)
OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT
Segmenttitiedot
Segmenttien tiedot on esitelty IFRS-laskentaperiaatteiden mukaisesti. Liiketuloksen alapuolisia eriä ja rahoituseriä
ja veroja - ei kohdisteta segmenteille.
LIIKEVAIHTO
(milj. EUR)
SUOMI
- Liikevaihto (ulkoinen)
- Segmenttien välinen liikevaihto
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Segmenttien välisen liikevaihdon
eliminointi
KONSERNIN LIIKEVAIHTO
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
43,3
0,1
41,3
0,5
113,5
0,6
112,5
0,7
150,9
1,0
51,7
0,2
50,8
0,3
145,6
0,5
153,9
0,6
206,7
0,6
34,0
0,0
35,9
−
101,3
0,5
112,8
−
153,6
0,0
10,1
−
11,6
0,2
28,7
−
31,9
0,2
43,7
0,2
10,3
0,0
9,8
0,0
24,7
0,0
27,0
0,1
35,4
0,1
14,2
0,0
16,8
0,1
39,1
0,3
41,7
0,3
56,9
0,4
−0,5
163,6
−1,2
166,2
−1,9
452,9
−2,0
479,8
−2,3
647,3
EBITA
(milj. EUR)
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
KONSERNIN LIIKETULOS (EBITA)
EBIT
(milj. EUR)
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
KONSERNIN LIIKETULOS (EBIT)
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
8,3
19,0 %
8,9
17,2 %
4,0
11,8 %
−0,1
−1,2 %
3,7
35,8 %
1,6
11,3 %
1,6
28,0
17,1 %
10,2
24,5 %
8,6
16,8 %
6,3
17,6 %
−2,0
−17,3 %
3,5
35,6 %
1,2
7,0 %
−1,8
25,9
15,6 %
17,2
15,1 %
19,9
13,6 %
10,8
10,6 %
−3,0
−10,4 %
4,6
18,5 %
1,2
3,0 %
0,7
51,3
11,3 %
19,7
17,4 %
25,5
16,5 %
19,2
17,0 %
−3,5
−11,0 %
14,6
53,8 %
−0,8
−1,9 %
−3,4
71,2
14,8 %
25,7
16,9 %
36,6
17,6 %
22,0
14,3 %
−4,3
−9,7 %
17,3
48,8 %
−0,7
−1,2 %
−4,6
92,1
14,2 %
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
7,9
18,1 %
8,0
15,5 %
3,6
10,6 %
−0,1
−1,2 %
3,7
35,5 %
1,6
11,1 %
1,4
26,0
15,9 %
9,9
23,8 %
7,9
15,5 %
5,7
16,0 %
−2,1
−17,4 %
3,5
35,3 %
1,2
7,1 %
−1,9
24,3
14,6 %
16,1
14,1 %
17,6
12,1 %
9,4
9,2 %
−3,0
−10,4 %
4,5
18,1 %
1,1
2,8 %
−0,1
45,6
10,1 %
18,8
16,6 %
23,5
15,2 %
17,4
15,5 %
−3,6
−11,1 %
14,5
53,4 %
−3,7
−8,9 %
−3,6
63,3
13,2 %
24,6
16,2 %
34,0
16,4 %
19,7
12,8 %
−4,4
−10,1 %
17,2
48,4 %
−3,7
−6,5 %
−5,0
82,3
12,7 %
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
(milj. EUR)
SUOMI
Poistot aineellisista hyödykkeistä
Poistot aineettomista hyödykkeistä
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista
hyödykkeistä
Segmenteille kohdistamattomat erät ja
eliminoinnit
YHTEENSÄ
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
6,3
0,4
5,5
0,3
18,0
1,1
16,1
0,9
21,4
1,2
7,6
0,9
7,3
0,6
22,7
2,2
22,0
2,0
29,3
2,6
5,9
0,4
6,9
0,6
17,6
1,5
20,2
1,7
26,3
2,3
1,5
−
1,8
0,0
4,6
−
5,3
0,0
7,1
0,2
1,8
0,0
1,7
0,0
5,2
0,1
4,7
0,1
6,4
0,1
2,9
3,0
8,8
9,8
13,1
0,0
0,0
0,1
3,0
3,0
0,2
27,9
0,0
27,6
0,5
82,2
−0,4
85,5
−0,3
112,8
INVESTOINNIT
(milj. EUR)
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Segmenteille kohdistamattomat erät ja
eliminoinnit
YHTEENSÄ
7–9/14
7–9/13
1–9/14
1–9/13
1–12/13
4,9
10,3
3,8
1,5
1,3
1,1
7,4
7,6
8,4
1,3
2,5
2,5
31,4
56,0
13,5
3,3
8,7
6,7
21,9
26,8
25,4
4,7
6,9
4,9
28,8
35,8
34,5
6,6
9,6
7,1
1,0
23,8
−0,2
29,5
6,0
125,6
1,3
91,9
3,3
125,8
SEGMENTEILLE KOHDISTETUT VARAT
(milj. EUR)
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Segmenteille kohdistamattomat erät ja eliminoinnit
YHTEENSÄ
SEGMENTEILLE KOHDISTETUT KOROTTOMAT
VELAT
(milj. EUR)
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Segmenteille kohdistamattomat erät ja eliminoinnit
YHTEENSÄ
30.9.2014
30.9.2013
31.12.2013
156,4
261,0
190,7
33,2
67,6
67,3
22,9
799,1
146,9
243,3
206,9
37,8
81,5
75,6
5,7
797,7
145,0
229,6
196,1
36,9
72,8
74,7
4,4
759,5
30.9.2014
30.9.2013
31.12.2013
28,8
103,0
43,5
6,0
4,1
7,6
1,0
193,9
29,7
76,6
61,2
9,5
5,6
9,1
2,0
193,6
21,8
73,5
56,4
9,5
3,1
8,9
6,5
179,7
AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN
SEKÄ SIJOITUSTEN MUUTOKSET
(milj. EUR)
KIRJANPITOARVO KAUDEN ALUSSA
Lisäykset
Koneet ja laitteet
Muut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Vähennykset
Kaluston myynnit
Muun käyttöomaisuuden myynnit
Tytäryhtiöiden myynnit
Myytävänä luokitelluksi olevat varat
Muut*
KIRJANPITOARVO KAUDEN LOPUSSA
30.9.2014
30.9.2013
31.12.2013
614,5
−82,2
626,9
−85,5
626,9
−112,8
92,5
33,1
−3,8
85,3
6,6
18,1
115,3
10,5
17,5
−7,9
−7,0
−
−
−0,5
638,7
−8,0
−
−
−
−23,5
619,9
−11,1
−
−5,1
−
−26,8
614,5
30.9.2014
30.9.2013
31.12.2013
1,2
9,5
3,3
7,2
0,7
4,8
81,8
91,6
88,7
−
−
0,1
−0,1
0,1
−0,1
81,9
0,2
91,6
0,1
88,7
0,2
30.9.2014
30.9.2013
31.12.2013
54,2
−1,3
133,8
−4,4
88,8
−2,6
66,8
−0,6
29,6
−
30,9
−0,2
*Muut sisältää muuntoerot, uudelleenluokitukset ja muutokset yrityskauppojen arvioiduissa lisäkauppahinnoissa
VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT
(milj. EUR)
Takaukset
Investointisitoumukset
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vastaiset vähimmäismaksut
Ei purettavissa olevien rahoitusleasing-sopimusten vastaiset vähimmäismaksut
Rahoitusleasingvelka taseessa
Ei purettavissa olevien leasingsopimusten taseen ulkopuoliset vastaiset vähimmäismaksut
Konsernin osuus yhteisyritysten vastuusitoumuksista
JOHDANNAISINSTRUMENTEISTA AIHEUTUVAT
VASTUUT
(milj. EUR)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Kohde-etuuden nimellisarvo
Johdannaisinstrumenttien käypä arvo
Valuuttajohdannaiset
Kohde-etuuden nimellisarvo
Johdannaisinstrumenttien käypä arvo
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVIEN RAHOITUSVAROJEN HIERARKIATASOT
Alla olevassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämisen menetelmät. Eri tasot on määritelty seuraavasti:
Taso 1: näkyvät markkinahinnat (oikaisemattomat) toimivilla markkinoilla samanlaisille varoille ja veloille
Taso 2: syöttötietona käytetään muita kuin tason 1 näkyviä markkinahintoja, jotka ovat todettavissa varoille ja veloille joko suoraan (hinta) tai epäsuoraan (johdettu hinnasta)
Taso 3: syöttötietona varoille ja veloille käytetään muita kuin todettavia markkinahintoja
30.9.2014
(milj. EUR)
Ehdollinen kauppahintavelka
Taso 1
Taso 2
Taso 3
−
−
−
−1,3
−0,6
−
−
−
25,6
30.9.2013
(milj. EUR)
Ehdollinen kauppahintavelka
Taso 1
Taso 2
Taso 3
−
−
−
−4,4
−
−
−
−
8,3
Kirjanpitoarvo
30.9.2014
Käypä
arvo
30.9.2014
Kirjanpitoarvo
30.9.2013
Käypä
arvo
30.9.2013
RAHOITUSVARAT
Pitkäaikaiset lainasaamiset
Myytävissä olevat sijoitukset
Myyntisaamiset
Rahavarat
Yhteensä
18,3
0,2
104,9
3,4
126,7
18,3
0,2
104,9
3,4
126,7
20,3
0,4
111,3
13,1
145,1
20,3
0,4
111,3
13,1
145,1
RAHOITUSVELAT
Lainat rahoituslaitoksilta
Joukkovelkakirjalaina
Yritystodistukset
Rahoitusleasingvelat
Muut velat
Ostovelat
Yhteensä
107,7
99,3
55,0
−
21,1
5,7
28,2
316,9
107,7
99,3
55,0
−
21,1
5,7
28,2
316,9
144,3
99,1
−
0,1
5,5
2,7
34,9
286,6
144,3
99,1
−
0,1
5,5
2,7
34,9
286,6
54,2
66,8
−1,3
−0,6
133,8
29,6
−4,4
−
RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT
VERRATTUNA KIRJANPITOARVOIHIN
(milj. EUR)
Valuuttatermiinit
Yrityshankinnat 2014
Ramirent osti kurottajaliiketoiminnan Kurko-Koponen yhtiöiltä 10.3.2014. Kurko-Koponen on johtava kurottajien
vuokrausliiketoimintaa harjoittava yritys Suomessa. Lisäksi Ramirent solmi yhteistyösopimuksen Kurko-Koponen
yhtiöiden kanssa kurottajien kuljettajapalvelusta. Ramirentille siirtyvän kurottajaliiketoiminnan vuotuinen liikevaihto
on noin kuusi miljoona euroa ja sopimuksen myötä seitsemän työntekijää kurottajatoiminnoista siirtyi Ramirentin
palvelukseen. Yritysosto toteutettiin 1.4.2014.
Ramirent osti 24.4.2014 enemmistöosuuden ruotsalaisesta Safety Solutions Jonsereds AB -yhtiöstä, joka on erikoistunut kehittämään ja suunnittelemaan putoamissuojia ja turvallisuusratkaisuja rakennusalalle. Safety Solutions
Jonsereds AB työllistää 18 henkilöä.
Ramirent solmi 4.6.2014 NSS Group AB:n kanssa sopimuksen sääsuoja- ja telineliiketoimintaa harjoittavan divisioonan DCC:n (Dry Construction Concept) ostosta. DCC -divisioonan vuotuinen liikevaihto on noin 16 miljoonaa
euroa ja divisioonan 120 työntekijää siirtyi Ramirentille.
Ramirent hankki 9.6.2014 merkittävän osan Empower Oy:n kalustoa ja solmi Empowerin kanssa viiden vuoden
yhteistyösopimuksen, joka kattaa Ramirentin koko kalusto- ja palveluvalikoiman Empowerin Suomessa toimiville
yksiköille. Sopimuksen arvioitu vuosittainen liikevaihto on noin 1,0 miljoonaa euroa.
Ramirent allekirjoitti 17.7.2014 sopimuksen saksalaisen Zeppelin Rentalin kanssa yhteisyrityksen muodostamisesta
valmistautuakseen palvelemaan rajanylittävää Fehmarnbeltin rakennusprojektia Saksan ja Tanskan välillä. Yhteisyritys vaatii vielä viranomaisten hyväksynnän.
Hankintojen yhdistely 30.9.2014 on alustava. Hankittujen varojen ja velkojen arvonmääritys on alustava ja arvot
voivat muuttua kunnes ne arvonmääritys on lopullinen.
Yhteenveto vuoden 2014 hankinnoista esitetään alla.
YHTEENVETO
YRITYSOSTOISTA
(milj. EUR)
Rahavarat
Ehdollinen vastike
KOKONAISHANKINTAMENO
HANKITUT NETTOVARAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Myynti- ja muut saamiset
Rahavarat ja muut rahoitusvarat
Laskennalliset verovelat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
NETTOVARAT
Vähemmistöosuus
Liikearvo
Vuoden 2013 vertailukaudella ei toteutettu yritys- ja liiketoimintahankintoja.
30.9.2014
28,4
14,6
43,0
7,5
20,3
4,5
1,1
−2,2
−2,2
−3,2
25,8
1,3
18,5
TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITTELY
Oman pääoman tuotto (ROE), %:
Katsauskauden tulos x 100
Oma pääoma (katsauskauden aikana keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %:
(Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100
Varat yhteensä – korottomat velat (katsauskauden aikana keskimäärin)
Omavaraisuusaste, %:
Oma pääoma x 100
Varat yhteensä – saadut ennakot
Osakekohtainen tulos (EPS), EUR:
Katsauskauden tulos +/- määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus katsauskauden tuloksesta
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin katsauskauden aikana
Oma pääoma / osake, EUR:
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä raportointipäivänä
Osinko / tulos, %:
Osakekohtainen osinko x 100
Osakekohtainen tulos
Nettovelka:
Korolliset velat - rahavarat ja muut rahoitusvarat
Nettovelka/EBITDA:
Nettovelka
Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja
Nettovelkaantumisaste, %:
Nettovelka x 100
Oma pääoma
Osakekohtainen osinko, EUR:
Maksettu osinko
Osakkeiden määrä osingonjaon täsmäytyspäivänä
Efektiivinen osinkotuotto, %:
Osakeantioikaistu viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto –suhde P/E-luku :
Osakeantioikaistu viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT
DKK
HUF
LTL
LVL
NOK
PLN
RUB
SEK
UAH
CZK
Tuloskurssi
1–9/2014
7,4592
−
3,4528
−
8,2744
4,1753
48,0778
9,0375
12,5201
27,5039
Tuloskurssi
1–9/2013
7,4575
296,3569
3,4528
0,7010
7,6588
4,2011
40,2595
8,5798
10,8017
25,7484
Tuloskurssi
1–12/2013
7,4580
296,3569
3,4528
0,7015
7,8051
4,1971
40,2595
8,6505
10,8017
25,9872
Tasekurssi
30.9.2014
7,4431
−
3,4528
−
8,1190
4,1776
48,7800
9,1465
15,6165
27,5000
Tasekurssi
30.9.2013
7,4580
298,1500
3,4528
0,7027
8,1140
4,2288
43,8240
8,6575
11,0599
25,7300
Tasekurssi
31.12.2013
7,4593
297,0400
3,4528
0,7028
8,3630
4,1543
45,3246
8,8591
11,3500
27,4270
NELJÄNNESVUOSITTAISET SEGMENTTITIEDOT
LIIKEVAIHTO
(milj. EUR)
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Segmenttien välisen liikevaihdon
eliminointi
LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ
Q3
2014
Q2
2014
Q1
2014
Q4
2013
Q3
2013
Q2
2013
Q1
2013
43,5
52,0
34,0
10,1
10,3
14,2
39,0
48,7
33,8
9,1
8,2
13,3
31,6
45,4
34,0
9,6
6,2
11,8
38,6
52,8
40,8
11,8
8,4
15,3
41,8
51,1
35,9
11,9
9,8
16,9
36,4
53,1
38,8
11,2
7,6
14,1
35,1
50,3
38,1
9,1
9,7
11,0
−0,5
−0,4
−1,1
−0,4
−1,2
−0,4
−0,4
163,6
151,8
137,5
167,5
166,2
160,8
152,8
EBITA
(milj. EUR ja osuus liikevaihdosta)
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Segmenteille kohdistamattomat
kulut
Konsernin liiketulos (EBITA)
EBIT
(milj. EUR ja osuus liikevaihdosta)
SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
EUROPE EAST
EUROPE CENTRAL
Segmenteille kohdistamattomat
kulut
Konsernin liiketulos (EBIT)
Q3
2014
Q2
2014
Q1
2014
Q4
2013
Q3
2013
Q2
2013
Q1
2013
8,3
19,0 %
8,9
17,2 %
4,0
11,8 %
−0,1
−1,2 %
3,7
35,8 %
1,6
11,3 %
6,0
15,4 %
6,7
13,8 %
4,2
12,5 %
−1,7
−19,1 %
1,0
12,1 %
0,8
5,8 %
2,9
9,3 %
4,2
9,3 %
2,6
7,6 %
−1,1
−11,7 %
−0,1
−1,8 %
−1,2
−10,2 %
6,1
15,7 %
11,1
21,0 %
2,8
6,9 %
−0,7
−6,2 %
2,7
32,6 %
0,1
0,4 %
10,2
24,5 %
8,6
16,8 %
6,3
17,6 %
−2,0
−17,3 %
3,5
35,6 %
1,2
7,0 %
6,0
16,6 %
9,6
18,0 %
7,9
20,4 %
−0,0
−0,4 %
0,1
0,8 %
0,4
2,7 %
3,4
9,7 %
7,4
14,6 %
5,0
13,0 %
−1,4
−15,9 %
11,0
113,5 %
−2,3
−21,2 %
1,6
28,0
17,1 %
−0,8
16,2
10,7 %
−0,2
7,1
5,2 %
−1,1
20,9
12,5 %
−1,8
25,9
15,6 %
−1,2
22,7
14,1 %
−0,4
22,6
14,8 %
Q3
2014
Q2
2014
Q1
2014
Q4
2013
Q3
2013
Q2
2013
Q1
2013
7,9
18,1 %
8,0
15,5 %
3,6
10,6 %
−0,1
−1,2 %
3,7
35,5 %
1,6
11,1 %
5,6
14,4 %
6,0
12,4 %
3,7
10,9 %
−1,7
−19,1 %
1,0
11,7 %
0,7
5,6 %
2,6
8,3 %
3,6
7,9 %
2,0
6,0 %
−1,1
−11,7 %
−0,1
−2,3 %
−1,2
−10,5 %
5,8
14,9 %
10,4
19,8 %
2,3
5,6 %
−0,9
−7,2 %
2,7
32,3 %
−0,0
−0,1 %
9,9
23,8 %
7,9
15,5 %
5,7
16,0 %
−2,1
−17,4 %
3,5
35,3 %
1,2
7,1 %
5,8
15,8 %
8,9
16,8 %
7,3
18,9 %
−0,1
−0,5 %
0,0
0,3 %
0,3
2,1 %
3,1
8,8 %
6,7
13,3 %
4,3
11,4 %
−1,5
−16,0 %
11,0
113,1 %
−5,2
−47,5 %
1,4
26,0
15,9 %
−1,1
14,2
9,4 %
−0,4
5,4
3,9 %
−1,3
19,0
11,3 %
−1,9
24,3
14,6 %
−1,3
21,0
13,0 %
−0,4
18,0
11,8 %
TIEDOTUSTILAISUUS ANALYYTIKOILLE
JA LEHDISTÖLLE
Tiedotustilaisuus analyytikoille ja lehdistölle järjestetään torstaina 6.11.2014 klo 11.00 Suomen aikaa
Ramirent-konsernin pääkonttorissa Äyritie 16,
Vantaa, Suomi.
NETTILÄHETYS JA KONFERENSSIPUHELU
Tiedotustilaisuutta voi seurata torstaina 6.11.2014 klo
11.00 Suomen aikaa suorana nettilähetyksenä yhtiön
nettisivujen www.ramirent.com kautta tai konferenssipuhelun kautta. Konferenssipuhelun numerot ovat
+358 9 81710 465 (FI), +46 8 5199 9355 (SE), +44 2
0319 4 0550 (UK) ja +1 8 5526 92605 (US). Nauhoitus on saatavilla yhtiön internet sivuilla
www.ramirent.com myöhemmin samana päivänä.
KALENTERI VUODELLE 2015
Ramirent noudattaa 21 päivän hiljaista jaksoa
(ns. silent period) ennen tilinpäätöksen tai osavuosikatsauksen julkistamista.
Tilinpäätös 2014
12.2.2015 klo 9.00
Vuosikertomus 2014
27.2.2015
Yhtiökokous
25.3.2015
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2015
7.5.2015 klo 9.00
Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2015
6.8.2015 klo 9.00
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2015
4.11.2015 klo 9.00
Tämän pörssitiedotteen taloudellisia tietoja ei ole
tilintarkastettu.
Vantaalla 6.11.2014
RAMIRENT OYJ
Hallitus
LISÄTIETOJA:
Magnus Rosén, toimitusjohtaja
puh. +358 20 750 2845
magnus.rosen@ramirent.com
Jonas Söderkvist, talousjohtaja
ja EVP konsernitoiminnot
puh. +358 20 750 3248 jonas.soderkvist@ramirent.com
Franciska Janzon, SVP, markkinointi,
viestintä ja sijoittajasuhteet
puh. +358 20 750 2859 franciska.janzon@ramirent.com
JAKELU:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.ramirent.com
Ramirent Oyj I PL 116 (Äyritie 16), 01511 Vantaa
Puh. 020 750 200 I Fax 020 750 2810 I www.ramirent.com I Y-tunnus 0977135-4

UUDELLEEN- JÄRJESTELYT TUOTTAVAT TULOSTA

Transcription

Similar documents

Ammattirakentajan hinnasto

Uudet 126 -metriset roottorit - MN

Ramirent.fi Files Attachments Ramirent Fi Ramirent Asiakaslehti

ME DELETOIMME ONGELMASI. 29/10/15 Kimmo Palomäki

SEOT55_Tyomaasahkoistys_its_opt - ao

Strateginen toimialakatsaus

PDF-muodossa olevasta ohjeesta

lue koko tarina (pdf)

Vuosikertomus 2013 - Jyväskylän Vuokra

KC_Q3_2014_fi

Vuosikertomus - Pellon Sähkö Oy

HENKIRIKOSKATSAUS 2015 - Helda