Lisää tontteja tulossa s. 4–5

Yhteistyö on voimaa s. 14‒15
VA S K E N V U O S I J U L K A I S U 2 012
VASKE
‒ Pirkanmaan
paras
elinkeinoyhtiö
Lisää tontteja tulossa s. 4–5
Etelä-Pirkanmaalla palvelut pelaavat, tilaa on tarjolla ja
tekemisen meininkiä riittää. Yrittäjä, tervetuloa menestymään!
V A S K O O L I
Etelä-Pirkanmaa NYT
1 miltä Etelä-Pirkanmaan tulevaisuus näyttää?
2 mitkä ovat alueen vahvuudet ja millainen
Rakkaalla seudulla
on monta nimeä
rooli niillä on tulevaisuuden rakentamisessa?
Etelä-Pirkanmaa, Tampere eteläinen, Hämeenlinna pohjoinen, Pirkanmaan
1 Pirkanmaa on Suomen vetovoimaisimpia
portti. Siinä yhteisiä nimittäjiä Akaalle, Urjalalle ja Valkeakoskelle.
alueita, ja Tampereen keskusseudun kasvu vaikuttaa
Rakkaalla seudulla on monta nimeä.
myönteisesti myös Akaassa ja Valkeakoskella. Urjalan
hannu maiJala,
kunnanjohtaja, urjala
tulevaisuus on hiukan haasteellisempi, mutta ei lain-
Meillä VASKEssa on ilo palvella useilla nimillä tunnetun seutumme
yrityksiä. Suurin osa henkilökunnastamme työskenteleekin nimenomaan
kaan toivoton. Valoisin mielin siis kohti tulevaa.
yrityspalveluissamme, jotka tarjoavat monipuolisesti apua rahoitus-,
2 Etelä-Pirkanmaan vahvuuksia ovat sijainti
tontti- ja toimitila- sekä kehittämisasioissa. Yrittäjiksi aikovat puolestaan
Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-moottoritien ja ysitien
ja perustamisasiakirjat. Myös yrittäjiksi kasvavien eteen on tehty
pitkäjänteistä kehittämistyötä yhdessä koulujen kanssa. Vuonna 2011
yrityspalveluitamme käytti noin 1 000 asiakasta!
Seudun yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan myös
useilla VASKEn hallinnoimilla ja kuntien ja EU:n rahoittamilla
kehittämishankkeilla.
vaikutusalueella, monipuolinen elin-
Kuva: Minna Mäkelä, Urjalan Sanomat
laativat avullamme ja kanssamme tarvittavat liiketoimintasuunnitelmat
keinorakenne, vahva yrittäjähenki sekä kiinteä kuntayhteistyö.
Nämä tekijät vaikuttavat keskeisesti alueen menestymiseen
tulevaisuuden yhä kovenevassa
kilpailussa.
Olemme hyvästä syystä ylpeitä seutumme yrityksistä, sekä uusista että vanhoista. Toivotamme myös
maRkku auvinEn,
uudet yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi Etelä-
kaupunginjohtaja, valkeakoski
Pirkanmaan yritysten joukkoon ja autamme
1 Etelä-Pirkanmaalla tekemisen mei-
sijoittumisessa kaikin tavoin. Jos on seudul-
ninki on käsin kosketeltavaa. Mo-
la nimiä, niin on kyllä tilaa ja mahdollisuuksia
net tekijät viestivät, että alueen
menestykseenkin – kaikenlaisille ja -kokoisille
tulevaisuus näyttää lupaavalta.
yrityksille!
Esimerkiksi väestönkasvu on
jatkuvaa ja alueen kiinnostavuus
katriina huvi
kasvussa. Alueen kunnat ovat teh-
Toimitusjohtaja
neet voimallisesti työtä yritysten toi-
Valkeakosken Seudun Kehitys Oy
mintaedellytysten parantamiseksi. Myös merkittäviä
yrityskaavahankkeita on kaiken aikaa menossa.
2 Etelä-Pirkanmaan ehdoton vahvuus on sijainti.
Olemme Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-”pääsuonen” varrella. Tämän kehityskäytävän uskotaan
vahvistuvan entisestään tulevaisuudessa. Kuntien
ja kaupunkien rooli on tarjota tasokasta asumista ja
kehittyvää yritystoimintaa.
aki viiTasaaRi,
kaupunginjohtaja, akaa
1 Etelä-Pirkanmaan tulevaisuus näyttää
valoisalta.
2 Alueemme vahvuuksia ovat muun muassa
terve väestörakenne, toimivat
kuntapalvelut ja hyvät
liikenneyhteydet. Menestyvät
yritykset ja aktiiviset ihmiset
rakentavat tulevaisuuden.
VASKEn henkilökuntaa kehittämispäivänä
vaskE teetti keväällä 2012 Etelä-Pirkanmaan alueen ostovoimakartoituksen, jonka tavoitteena oli selvittää
alueen asiakaspotentiaalia muun muassa erikoistavarakaupan tarjonnan kasvattamisen näkökulmasta.
lisäksi kartoitettiin uusia erikoistavarakaupan yrityksiä, jotka voisivat sijoittua alueelle.
Ostovoimakartoitus paljasti suuren
mahdollisuuden erikoistavarakaupoille
Ostovoimakartoituksen toteutti VASKEn toi-
prosenttia erikoistavarakaupan ostovoi-
västi. Alueesta halutaankin tehdä nyt entistä
meksiannosta Ramboll Finland Oy kirjoitus-
masta. Valkeakoskella tilanne on hieman
houkuttelevampi kohde erikoistavarakaupoil-
pöytätutkimuksena, eli käyttämällä hyväksi
parempi, sillä ostovoimaa valuu muualle vain
le ja erilaisten palveluiden tarjoajille.
olemassa olevia aineistoja esimerkiksi Tilas-
44 prosentin verran – joka sekin tosin tar-
tokeskuksesta. Urjalassa, Valkeakoskella ja
koittaa euroissa 29 miljoonaa.
– Aluetta kehitetään yhtäältä edistämällä
erilaisia kauppakeskushankkeita, kuten Valkeakosken keskustaan syksyllä 2012 val-
Akaassa käytiin lisäksi tutustumassa keskus-
mistuva Torikeskus sekä Akaan Toijalan
voimasta päätyy kunnan rajojen ulkopuolelle
Kaupan palveluita EteläPirkanmaalle kehityshankkeilla ja
määrätietoisella toiminnalla
jopa 20 miljoonaa euroa, mikä on 36 pro-
SISU (Sijoitu sujuvasti Etelä-Pirkanmaalle)
via, valmiita toimitiloja on alettu markkinoida
senttia erikoistavarakaupan ostovoimasta.
-hankkeen projektipäällikkö Jaakko
tehokkaammin suoraan potentiaalisille yri-
Urjalassa luku on suhteessa vieläkin suu-
lEinosEn mukaan ostovoima saadaan py-
tyksille, jotta asiakkaille saataisiin parempia
rempi, sillä 11 miljoonan euron ostovoiman
symään Etelä-Pirkanmaalla vain, jos palvelui-
palveluita ja vältyttäisiin tyhjäkäynniltä, ker-
siirtymä vastaa lähes seitsemääkymmentä
ta ja erikoistavarakauppaa on tarjolla riittä-
too Leinonen.
toihin ja liiketiloihin.
Kartoituksessa selvisi, että Akaassa osto-
rautatieaseman läheisyyteen kaavailtu kauppakeskus. Toisaalta alueen käytettävissä ole-
Horsmalahti Oy 100 vuotta ‒ VASKE onnittelee!
Levy- ja teräsrakenteita valmistava Horsmalahti Oy täytti tänä keväänä
pyöreät 100 vuotta. Perheyritys perusti juhlansa kunniaksi Valkeakosken
ammatti- ja aikuisopiston kone- ja metallitekniikan osastolle Horsmalahti
Oy -stipendirahaston. Toimitusjohtaja kaRi hoRsmalahTi luovutti
5.6.2012 VAAOn rehtori Raimo alaRovallE ja koulutuspäällikkö
lEEvi lEhTosEllE rahastoa varten 10 000 euron alkupääoman.
Horsmalahti Oy:n toiminta alkoi 100
vuotta sitten peltisepänliikkeestä. Liike
sijaitsi Valkeakosken ytimessä, nykyisen
kauppatorin tuntumassa. Kuvassa näkyy
Läkki- vaski- ja peltisepänliikkeen piippu.
3
V A S K O O L I
Etelä-Pirkanmaalle syntyy
Tampereen eteläinen
logistinen vyöhyke
Akaan Yritys-Konho, Valkeakosken Jutikkala sekä Urjalan Kolkka muo-
Lisätietoja tonteista
Akaa ja Urjala: Jaakko Leinonen p. 040 335 6098,
jaakko.leinonen@akaa.fi
Valkeakoski: Mikko Seppälä p. 040 335 6095,
mikko.seppala@valkeakoski.fi
Myös seudun yritysasiamiehet ovat palveluksessasi.
dostavat logistisen yritysalueiden vyöhykkeen Suomen elinkeinoelämän
kasvukolmiossa eli Helsingin, Turun ja Tampereen keskiössä. Vyöhyke
sijaitsee Helsinki–Tampere-moottoritien, Turku–Tampere-valtatien sekä
rautateiden solmukohdassa. Akaan ja Valkeakosken välillä on käytössä
Tontti- ja toimitilapörssi
www.vaske.fi
Helsingin pääradalta erkaneva teollisuusraide. Lisäksi Akaan Toijalasta on
rautatieyhteys muun muassa Helsingin ja Turun satamaan. Myös EteläSuomen lentokentät ovat alueen välittömässä läheisyydessä. Akaan ja
Valkeakosken välillä on käytössä teollisuusraide, ja alueen läpi kulkevaan
Suomen päärataan suunnitellaan kolmatta raidetta.
Kangasala
Tampere n. 30 min.
Lempäälä
310
Tampere n. 30 min.
12
Mallasvesi
11
Lempäälä
13
3
9
304
307
Pälkäne
Lahti n. 1 h 30 min.
VALKEAKOSKI
14
E12 Metsäkansa
Vesilahti
15
E63
Sääksmäki
5
Halkivaha
Pynnänjärvi
9
E63
10
Toijala
2981
Sastamala
6
Viiala
8
9
Kikurinjärvi
Jalanti
Vanajavesi
7
AKAA
Tarttila 130
3
E12
Kylmäkoski
Tursa
Huittinen
16
Kortejärvi
URJALA
230
Urjalankylä
Valajärvi
2
3
Rutajärvi
Hämeenlinna n. 30 min.
Helsinki n. 1 h 30 min.
1
4
Urjalan
asema
2847
Nuutajärvi
Nuutajärvi
E63
9
Särkijärvi
Kokonjärvi
Forssa
4
Turku n. 1 h 20 min.
uRJala
akaa
valkEakoski
1. Ruokola
5. Taipale
11. Pispantalli
2. Urjalantie
6. Koivisto
12. Vanhakylä
3. Savikontie
7. Akaanportti ja Satama
13. Mahlia
4. Kolkan alue
8. Tipuri
14. Holmi
9. Sipilän alue
15. Lumikorpi
10. Akaan Yritys-Konho
16. Jutikkala
Maakuntakaava menestyksen mahdollistajana
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 etenee suunnitellusti. kaavassa linjataan maakunnan kasvuun ja menestykseen
tähtäävät maankäytölliset toiminnot ja kansalliset runkoverkot. siinä huomioidaan myös kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne, palvelukeskusverkko ja liikennejärjestelmä.
Maakuntakaavaan merkitään realistises-
siä, joihin voidaan tukeutua, kun etsitään
sina. Seudun menestys vahvistaa parhaiten
ti toteutettavissa olevia asioita. Esimerkiksi
parhaita paikkoja yhdyskuntien toiminnoille,
yksittäisten kuntien mahdollisuuksia. Myös
joukkoliikenteen lähijunat tarvitsevat lisää
Majuri selventää. Rakennemalli ei ole suun-
Hämeen kehittämissuunnitelmat on tärkeää
raiteita. Kun radat ovat jo maakuntasuunni-
nitelma, vaan periaatteellinen malli. Se tekee
ottaa huomioon Pirkanmaan maakuntakaa-
telmassa ja -kaavassa, voi toteuttamisrahakin
näkyviksi ja analysoitaviksi seudun erityispiir-
vassa.
joskus hellitä, Akaan vs. kaavoituspäällikkö
teet ja -tavoitteet, jotka tiedostamalla voi-
lassE maJuRi toteaa.
daan saada aikaan oikeasti käyttökelpoinen
Pitkäjänteinen yhteistyö tärkeää
maakuntakaava. Tarkastelussa huomioidaan
– Akaalaisia maakuntakaavassa kiinnostavat
kanmaan liiton seuraavan valtuustokauden
muun muassa väestön ja työpaikkojen mää-
erityisesti moottoritien varsien hyödyntämi-
aikana eli neljässä vuodessa, mikä on vaativa
rän kehitys, olemassa olevat maankäytön
sen mahdollisuudet, kertoo Akaan yritysasia-
tavoite.
suunnitelmat, ympäröivä aluerakenne, vireillä
mies RisTo RanTala.
Kaava on tarkoitus saada valmiiksi Pir-
– Kaavan valmistuminen on tärkeää, sillä
nykyinen kaava ei enää ohjaa alueen kehitystä parhaalla tavalla. Uuden kaavan tarve
olevat hankkeet ja yleiset yhteiskunnalliset
trendit.
Majurin mukaan avainsana on seudulli-
Myös Valkeakoskella nähdään, että moottoritien hyödyntäminen on yhteinen asia,
jossa naapurikuntien kannattaa jatkaa ja
tunnetaan meillä akuuttina, kun kaikki taaja-
suus. Kun suunnittelualue ei katkea kunta-
marakenteen ja työpaikka-alueiden varannot
rajoihin, on tarjolla enemmän vaihtoehtoja
– Esimerkiksi Jutikkalaan suunniteltava
ovat jo käytössä, Valkeakosken kaavoitus-
esimerkiksi työpaikka-alueiden ja taajamien
logistinen alue täydentäisi Akaan Yritys-Kon-
päällikkö alF linDsTRÖm kertoo.
laajennussuunnittelulle.
hon palveluprofiilia ja lisäisi asiantuntijoiden
– Alueiden profilointia on tarkasteltava
syventää yhteistyötään.
mukaan koko seudun elinkeinoelämän pai-
Maankäytön rakennevaihtoehdot
kuntarajojen yli, vahvistaa myös Alf Lind-
noarvoa. Uudet työpaikat hyödyttäisivät koko
Kaavatyön pohjaksi laaditaan parhaillaan
ström. – Seudun kehittäminen ei onnistu, jos
seutua, jopa maakuntarajan yli, toteaa Alf
maankäytön rakennevaihtoehtoja, jotka nos-
kaikille pyritään osoittamaan vähän kaikkea.
Lindström.
tavat esiin seudun erityispiirteet.
On löydettävä ne paikat ja vyöhykkeet, joilla
� Pirkanmaan liitto teettää ja tekee selvityk-
tietyt toiminnot voivat kehittyä elinvoimai-
Akaan Yritys-Konhon asemakaava valmistumassa
Akaan kaupunginvaltuusto hyväksyi Yritys-Konhon asemakaavan 20.6.2012. Alueen
kiistattomana vahvuutena ovat tuleva pistoraide ja alueen sijainti: Helsinki–Tamperemoottoritie, Tampere–Turku-valtatie ja Akaan Toijalan rautatieasema ovat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä alueesta.
Teollisuusalueen kokonaisala on noin 180 hehtaaria ja rakennusoikeutta tulee olemaan yhteensä noin 440 000 kerrosneliömetriä. Tontit ovat räätälöitävissä tarpeen
mukaan erikokoisiksi. Tavoitteena on, että alueen rakentaminen alkaa 2013.
Yritysalueet täydentävät
toisiaan
Valmistumassa olevien Yritys-Konhon ja
Jutikkalan lisäksi tarjolla on jo valmiita
tonttivaihtoehtoja monenlaisiin yritystarpeisiin.
Katso tarjonta esimerkiksi Akaassa Akaan portin,
Valkeakosken Jutikkalan yleiskaava valmistumassa
Valkeakosken Jutikkalan alueelle on tulossa yhteensä noin 500 hehtaarin työpaikkaalue, jolle voidaan sijoittaa tilaa vaativan teollisuuden, tukkukaupan ja logistiikan
Junkkarin, Taipaleen ja Tipurin yritysalueilla,
Urjalassa Kolkan ja Ruokolan yritysalueilla
sekä Valkeakoskella Mahlianmaan, Holmin ja
Pispantallin alueilla.
toimintoja. Alue sijaitsee Pirkanmaan etelärajalla Helsinki–Tampere-moottoritien ja
vanhan kolmostien risteyksessä ja sitä kutsutaan myös Pirkanmaan portiksi. Alueen
yleiskaavoitus on meneillään, ja tavoitteena on sen valmistuminen vuoden 2012
aikana. Kaavoitus suunnitellaan siten, että tontit ovat kokonsa puolesta räätälöitävissä
tarpeen mukaan. Jutikkalan vahvuustekijöitä ovat sen sijainti välittömästi moottoritien
varressa sekä energialähteenä hyödynnettävä maakaasu.
5
V A S K O O L I
Kinon Talo –
elämyksiä
Toijalan ytimessä
Kinon Talon kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen toimintaa pyörittämään
ja edelleen kehittämään haetaan
parhaillaan aktiivista henkilöä,
yhdistystä tai muuta tahoa.
Akaan Toijalan ydinkeskustassa sijaitseva ar-
lan asemanseudun uutta strategiaa.
vokiinteistö, Kinon Talo, tarjoaa monipuolisia
Olemme myös halunneet säilyttää
mahdollisuuksia niin yrittäjille kuin yksityisil-
hienon ja arvokkaan kiinteistön ja antaa sille
Toijalan rautatieasemas-
lekin. 1930-luvun alussa rakennettua Kinon
sen ansaitseman arvon ja huomion, kuvaa
ta sijaitseva Kinon Talo
Taloa on nyt peruskorjattu ja siitä on muodos-
Timo Tommila, toinen Kinon Talon kehit-
tarjoaa elämysten lisäksi
tumassa kulttuuri- ja tapahtumakeskus, jossa
täjistä.
erinomaisen paikan liiketoiminnan harjoittamisel-
on erinomaiset puitteet esimerkiksi seminaa-
Myös Kinon Talon alakerran – Kinon Kella-
rien, kokousten ja juhlien järjestämiseen jopa
rin – muutostyöt ovat suunnitteilla ja parhail-
le. Tällä hetkellä kiinteistössä toimii
150 hengelle. Elokuvien lisäksi Kinon Talon
laan lupakäsittelyssä.
parturi-kampaamo, hammasteknik-
valkokankaalta voisi seurata nyt vaikkapa jääkiekko-otteluita tai konsertteja suorana.
Idea kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen
– Kellariin olemme suunnitelleet lämpiötä
sekä pieniä harraste- ja kokoustiloja, Tom-
hoitola, tilitoimisto ja kahvila, mutta
mila vinkkaa.
vapaitakin toimisto- ja vastaanotto-
rakentamisesta syntyi halusta herätellä koko
Akaata yhteisölliseen toimintaan.
– Näemme talon tärkeänä osana Toija-
ko, fysioterapeutti, kauneus- ja jalka-
tiloja on vielä. Kiinteistössä on myös
Liiketiloja ja vuokra-asuntoja
tyylikkäitä vuokra-asuntoja, joita val-
Loistavalla paikalla vain sadan metrin päässä
mistuu lähiaikoina lisää.
Toimitilat täyteen liiketoimintaa
Pirkanmaalle) projektipäällikkö Jaakko lEi-
tiin myös Akaan, Urjalan ja Valkeakosken kat-
vaske.fi) tilan tarjoaja voi maksutta ilmoittaa
nonEn kertoo. – Mitä enemmän saamme
tava erikoistavarakaupan ostovoimaselvitys.
tonteista ja vapaista toimitiloista. Pörssistä
tiloihin toimintaa, sitä paremmin alueella
asiakas voi löytää kätevästi Etelä-Pirkanmaan
voidaan palvella asiakkaita.
VASKEn tontti- ja toimitilapörssissä (www.
tarjonnan. Tavoite on saada tarjonta ja kysyn-
Samanaikaisesti SISU-hankkeessa teetet-
tasalle. Tämän jälkeen olemme
markkinoineet tontteja ja tiloja
potentiaalisille sijoittujille yhdessä
yritysasiamiesten kanssa, SISUhankkeen (Sijoitu Sujuvasti Etelä-
6
Suomen. Kiinnostuneita on ollut mukavasti,
mutta työtä on vielä paljon tehtävänä.
tä kohtaamaan.
– Päivitimme pörssin tiedot ajan
– Tämän perusteella olemme nyt kontaktoineet potentiaalisia yrityksiä ympäri
Tontti- ja
toimitilapörssi
Katso vapaat tontit ja toimitilat
www.vaske.fi
Tavoitteemme on siis auttaa uusia toimijoita sijoittumaan, lisätä paikallista
kauppaa ja palvelua ja saada yhä suurempi osa ostovoimasta jäämään seudulle, Leinonen summaa.
Lasikylä houkuttelee
tulevaisuudessakin
Nuutajärvi tunnetaan kansainvälisestikin korkeatasoisen lasiosaamisen
synnyinsijana, jossa käsityöperinteet elävät yhä vahvoina lukuisten mainetta niittäneiden lasitaiteilijoiden ja Iittalan lasitehtaan ansiosta. Pitkäjänteinen työ kylän kehittämiseksi saa pian uutta hehkua, kun Nuutajärvellä starttaa mittava kehityshanke.
Syksyllä 2012 alkava Hehkuva Nuutajärven lasikylä -hanke tähtää
kylän määrätietoiseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tavoitteena
on esimerkiksi lisätä kylän tunnettuutta kansallisesti ja kansainvälisesti,
houkutella paitsi matkailijoita, myös yrittäjiä sekä tiivistää yhteistyötä
Urjalan kunnan, lasikylän kiinteistöt omistavan Fiskarsin ja kylän yrittäjien
välillä. Hankkeen vetäjänä aloittaa syyskuun alussa maRi vaTanEn.
– Nuutajärven yhteisö on varsin aktiivinen, mutta kun kaikilla toimijoilla on omat työnsä ja liiketoimintansa, on yhteistoiminnan koordinoiminen haasteellista. Siksi on ilahdutta-
Iittalan lasitehtaassa valmistetaan edelleen käyttölasia ja esimerkiksi Oiva Toikan kuuluisia lasilintuja. Lasikylä on myös suomalaisen
taidelasiosaamisen keskus. Kuvassa Markku Salon uutta tuotantoa.
vaa saada joku hoitamaan hankkeen puitteissa erilaisia
suurempia kokonaisuuksia, joihin kylän yrittäjät sitten
voivat omalla panoksellaan osallistua, pohtii lasitaitei-
yksin on mahdotonta yrittäjälle. Nuutajärvi on käsityöyrittäjälle luonteva paikka siksikin, että se on suurten
kaupunkien läheisyydessä, tilaa on mukavammin kuin
ahtaissa kaupunkitiloissa ja vuokrat ovat kohtuulliset.
Ennakoitavuutta kiinteistöjen ylläpitoon
Nuutajärven kiinteistöjä hallinnoiva Fiskars-yhtiö on
Akaaseen
kauppakeskus?
EILLA
Salon mukaan lasin tekemisessä yhteisöllisyys on
elinehto, sillä esimerkiksi lasiuunien ylläpitäminen
SU
Nuutajärvellä.
NNIT
T
U
lija maRkku salo, joka paitsi työskentelee, myös asuu
akaassa on ideoitu kauppakeskusta, joka tarjoaisi palveluita
siellä, missä päivittäinen liikennevirta on suuri eli rautatieaseman läheisyydessä.
vastikään teettänyt alueen rakennuksista kuntokartoituksen, jonka tuloksia parhaillaan tulkitaan tarkempien
Toijalan rautatieaseman kautta kulkee päivittäin yli 70 junavuoroa ja yli 600
toimenpidesuunnitelmien tekemiseksi.
junamatkustajaa koko Etelä-Pirkanmaan alueelta. Osa päivittäisiin ostoksiin
– Aiomme tehdä nyt pidemmän aikavälin suunnitelman Nuutajärven rakennusten ylläpitämiseksi ja kun-
käytetystä rahasta kuitenkin virtaa matkalaisten mukana muihin kuntiin.
– Liikenteen solmukohta olisi luonnollinen paikka saada palvelut sinne,
nostamiseksi. Tavoitteena on tietysti pitää kylä mahdol-
missä ihmiset päivittäin liikkuvat. Aina ei haluta lähteä erikseen ostoksille
lisimman houkuttelevana yritystoimintaa ja matkailijoita
Ideaparkiin tai Tiiriöön, vaan olisi mukava asioida lähellä Akaassa työmatkan
silmällä pitäen, kertoo Fiskarsin kiinteistöpäällikkö kim
varrella, kuvailee projektipäällikkö Jaakko lEinonEn VASKEsta.
VASKE teetti keväällä 2012 Akaan matkakeskuskyselyn, jolla selvitettiin
saWkins.
Sawkins kertoo Fiskarsin tavoittelevan Nuutajärvelle
kaupunkilaisten palveluja koskevia toiveita. Kahdestasadasta vastaajasta yli
toimivaa yhdistelmää eri alojen käsityöosaajia. – Vaikka
puolet toivoi aseman yhteyteen päivittäistavarakauppaa ja yli joka kolmas
lasitaide ja lasialan osaaminen on Nuutajärven ehdoton
ravintolapalveluita tai kahvilaa. Lisäksi toivottiin erilaisia päivittäisen asioin-
valtti, tilaa ja kysyntää on myös muiden alojen osaa-
nin palveluita apteekista kukkakauppaan ja pankkiautomaattiin.
jille. Esimerkiksi sepät ovat saaneet hyvän vastaanoton
– Tilausta kauppakeskukselle siis on. Parhaillaan käymme alustavia kes-
täällä. Käymme kunnan ja esimerkiksi Nuutajärven Gal-
kusteluja keskuksen konseptoinnista eli siitä, mitä yrityksiä keskukseen voisi
leria Osuuskunnan (NuGO) kanssa vuoropuhelua siitä,
tulla vuokralle ja mitkä parhaiten palvelisivat asukkaita. Sen jälkeen on mah-
minkälainen yrityskimara olisi Nuutajärvellä ihanteelli-
dollista tehdä aitoihin tarpeisiin perustuvat tarkemmat suunnitelmat, kertoo
sin.
Leinonen.
www.nuutajarvi.fi
7
V A S K O O L I
Tonttikauppa käy
kuumana EteläPirkanmaalla
Viihtyisää asumista
ja aktiivista elämää
Akaassa
Akaan kaupunki haluaa lisätä viihtyisyyttään sekä asuinalueidensa tunnettuutta. Samalla kaupunki myös kartoittaa ulkoilu- ja virkistysreitit, niiden kehittämistarpeet
Akaassa erityisesti Viialan tontit ovat käyneen kaupaksi
sekä kevyenliikenteen toimivuuden ja turvallisuuden.
Akaan kaupunki tarjoaa satoja omakotitontteja Uudenkylän, Hukarin ja Män-
Myös Akaan brändäämistä suunnitellaan.
nikön kaupunginosista lähivuosina. Uudessakylässä erityisesti lapsiperheitä
Kaupungin tunnettuuden ja vetovoiman lisäämiseksi
houkuttelee otollinen sijainti parin kilometrin etäisyydellä Toijalan keskustasta
sekä asukasluvun kasvattamiseksi Akaassa selvitetään
ja alakoulun läheisyys. Lähellä on myös Kuusikankaan ulkoalue ja alueen kes-
myös kaupungin edellytyksiä omien asuntomessujen
kelle jäävä lähivirkistysmetsä, jotka tarjoavat hienot mahdollisuudet liikkumi-
järjestämiseen lähivuosina. Asuntomessukaupungit on
seen.
jo valittu vuoteen 2016 asti, joten Akaan vuoro tulisi
Viialan taajamassa odotetaan kovasti Hukari II:n valmistumista. Männik-
aikaisintaan vuonna 2017. Lopullisen päätöksen asun-
köön valmistuu 25 tonttia aikaisintaan keväällä 2013. Eniten valinnanvaraa on
tomessuhakemuksen jättämisestä tekee kaupunginval-
Kylmäkosken taajamassa. Tontteja löytyy muun muassa Sotkialta ja Tipurista,
tuusto.
joista jälkimmäinen sijaitsee Jalantijärven hienoissa maisemissa.
Kehittämiseen on haettu rahoitusta ELY-keskuksesta.
Pirkan Helmi puolsi kehittämishankkeen ”AKAA – Akaan
Akaassa Viialan
tontit ovat
olleet erityisen
kysyttyjä.
Uusia tontteja
on luvassa
Koiviston taakse
Hukariin.
Valkeakoski kovassa kasvussa
Valkeakoski on todellinen Mansikkapaikka. Useat tutkimukset ovat vahvistaneet, että Valkeakosken palvelutarjonta on koko maan kärkitasoa. Ei siis ihme,
että viime vuonna Valkeakoskelle muutti jo yli tuhat uutta asukasta. Kaupunki luovuttaa vuosittain noin 50 pientalotonttia eri puolilta kaupunkia. Suuret,
kaupunki aktiivisena asuinpaikkana” rahoittamista.
Lähitoimisto Campus Center
‒ uudenlainen työympäristö ‒
käytössäsi loppuvuonna 2012
edulliset ja lähellä palveluita sijaitsevat tontit ovat kiinnostaneet etenkin nuo-
Innovatiiviset, valmiit työpisteet. Nopea ja turval-
ria lapsiperheitä. Kaupungin ydinkeskustaan, aivan palveluiden ja veden ää-
linen langaton verkko. Maksat vain käyttämästäsi
relle, on tänä vuonna valmistumassa myös useita korkeatasoisia kerrostalo-
ajasta. Ota kannettavasi kainaloon ja tervetuloa!
kohteita, jotka ovat houkutelleet muuttajia kauempaakin.
kysy lisÄÄ:
Urjalassa väljää asumista vauvasta vaariin
Janne Jokinen, projektipäällikkö
Urjala on rauhallinen maaseutupitäjä, jonka kunnossa olevat peruspalvelut ja
040 534 9675
luonnonläheinen ympäristö luovat turvallisen kotipaikan kaiken ikäisille. Urja-
janne.jokinen@hamk.fi
lassa on tarjolla omistusasuntoja, vuokra-asuntoja sekä edullisia, väljän kokoisia omakotitontteja. Urjalan Huhtiin kaavoitetaan juuri uutta omakotialuetta
Arja Rantamäki, yritysyhteydet
ja Laukeelan Peltorinteen alueelle laajennetaan omakotialuetta. Molemmille
040 335 6087
alueille valmistuu reilunkokoisia tontteja hyville paikoille. Alueiden kunnallis-
arja.rantamaki@vaske.fi
tekniikka rakennetaan tänä vuonna valmiiksi.
8
Valkeakoski Campus, Tietotie 1, 37630 Valkeakoski
Valkeakosken keskustan uusi aika
Ostovoimaisia asukkaita löytyy, mutta kuka heitä palvelisi? Valkeakos-
Nopeaa asiointia ja yrittäjäyhteistyötä
ken uudessa kauppakeskuksessa yhdistyvät laajentuva palveluvali-
Päivittäistavaran lisäksi keskukseen sijoittuu päivittäisen asioinnin
koima sekä keskeinen sijainti kaupungin ytimessä.
palveluita, kahvila- ja ravintolatoimijoita sekä erikoisliikkeitä, jotka
Valkeakosken keskustaan rakenteilla oleva uusi Torikeskus valmis-
muodostavat yhdessä viihtyisän kokonaisuuden. K-Citymarketin
tuu lokakuussa 2012. Tilaa on varattu noin 6 000 m :n K-Citymarketille
lisäksi tilansa kauppakeskuksesta ovat jo varanneet Itella, Life, Tiimari,
sekä tukulle pienempiä liikkeitä ja palveluntarjoajia. Kauppakeskuk-
Hesburger, CM-Hiustalo, Kotipizza, Subway ja Sisustajannurkka.
2
sen rakennuttaa Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja urakoi Hartela Oy.
Ruokaostoksilla käyvälle kauppakeskus merkitsee nykyaikaista
Syyt kauppakeskuksen rakentamiselle juuri keskustaan ovat
ostospaikkaa, parempaa tuotevalikoimaa ja täydempiä hyllyjä myös
selvät: nyt kaupallista tarjontaa on ostovoimaan verrattuna
vähänlaisesti ja kauppapaikat uhkaavat paeta keskustojen
viikolla.
– Keskustojen ulkopuolella kaupanteko painottuu viikonloppuihin,
ulkopuolelle, isojen teiden varrelle. Torikeskuksella on myös
keskustassa saamme pidettyä valikoiman tasaisemmin hyvänä, ker-
potentiaalia houkutella asiakkaita laajemmaltakin alueelta.
too ennen joulumarkkinoita avattavan K-Citymarketin tuleva kauppias
ERkki kuivaJÄRvi.
– Yhtenä keskustan kehit-
Ruokakauppias odottaa
tämisen tavoitteena on, että
keskusta pysyisi elävänä myös
innolla yhteistyötä
kello viiden jälkeen. Rakenta-
kauppakeskuksen ja
malla keskustaan ja vakiintu-
Valkeakosken keskustan
neille kauppapaikoille voimme
muiden yritysten kanssa.
– Löydämme varmasti
myös hyödyntää olemassa
olevaa infrastuktuuria kuten
yhteisiä teemoja, joilla houku-
teitä ja sähkö- ja viemäriverk-
tella asiakkaita keskustaan ja
koa, kertoo Ilmarisen kiinteis-
siten tehdä keskustasta elin-
töjohtaja Tomi aimonEn.
voimaisempi.
Keskustan viihtyisyyden lisäämiseksi Valkeakosken Apianlahden
– kunnosta ja fyysisistä ominaisuuksista riippumatta, Valkeakosken
ympäristöön suunnitellaan hyvinvointipuistoa, joka toteutuessaan
kaupungin rakennustarkastaja siRPa JokEla kertoo.
niin paikallisille kuin ulkopaikkakunnilta tulevillekin.
Apianlahden alueelta löytyy ennestään muun muassa jäähalli,
tenniskenttiä, Kirjaslammen vanha uimala, rantahotelli Waltikka sekä
Valkeakosken kaupunkisuunnittelu on ideoinut hanketta jo puolitoista vuotta, ja ideointia on käyty läpi muun muassa nuoriso- ja
liikuntalautakunnan sekä paikallisten urheiluseurojen kanssa.
A
tarjoaisi monipuolisia virkistäytymisen ja liikunnan mahdollisuuksia
Mahdollisia aktiviteetti-ideoita alueelle on tarjolla valtavasti mini-
pururata. Hyvinvointipuistohankkeen tarkoituksena on monipuolis-
golfista kiipeilyyn, kanoottivuokraukseen ja arboretumin perustami-
taa ja parantaa liikuntapaikkoja sekä tarjota tiloja esimerkiksi van-
seen. VASKE koordinoi hankkeen rahoitushakua ja maankäyttösuun-
husten tuetulle palveluasumiselle sekä kuntoutus- ja työhyvinvointi-
nitelma on jo esitelty kaupunginhallitukselle.
palveluille.
– Alueesta voisi tulla kaikenikäisten harrastus- ja viihtymispaikka
TEILL
S
U
T
Hyvinvointipuistossa virkistyy jokainen
UNNI
– Seuraava vaihe on varmistaa hankkeen rahoitus ja löytää oikeat
palveluntarjoajat, jotta kaava saataisiin elämään, kertoo Jokela.
9
V A S K O O L I
Etelä-Pirkanmaalla yrittäminen kannattaa
Mitkä ovat
Etelä-Pirkanmaan
menestystekijät?
‒ Alueen
vaikuttajat
vastaavat
siRkka koivuniEmi, Toijalan yrittäjät
1. Etelä-Pirkanmaa on hyvä alue yritystoiminnalle niin tiiviin väestöpohjansa kuin toimivien tie- ja
ratayhteyksiensä vuoksi. Pirkanmaa on muuttovoittoinen ja voimakkaasti kehittyvä alue.
2. Ennakoiva maapolitiikka, siis riittävä ja houkutteleva yritystonttitarjonta.
Yritysten lisääminen, uusien työpaikkojen syntyminen. Kuntien elinkeinopoliittiset ohjelmat ja
niiden järjestelmällinen ohjaus.
3. Pirkanmaan alueen näen vahvana, muuttuvana ja positiivisesti kehittyvänä
maakuntana.
1 millainen paikka
Etelä-Pirkanmaa on
JaRi kosTiainEn, valkeakosken kauppakamariosaston puheenjohtaja
yrittäjälle toimia?
1. Houkutteleva – kaavoitettuja tontteja sekä valmiita toimitiloja löytyy runsaasti. Kunnat ovat
2 mitkä ovat mielestäsi
alueen elinkeinoelämän
näkökulmasta
merkittävimmät
kehittämiskohteet?
aktiivisia ja kiinnostuneita uusista yrityksistä.
2. Maantieliikenteen osalta määrärahat eivät riitä teiden ylläpitoon eivätkä ainakaan
kehittämiseen. Moottoritiehanke Tampere–Turku siirtyy aina vain tuonnemmaksi, kun määrärahat
ohjautuvat muualle.
3. Keskeinen sijainti sekä hyvä työvoiman saatavuus. Lisäksi työvoiman
koulutus sekä yrittäjille suunnattu neuvontatoiminta ovat alueella hyvin hanskassa.
3 mitkä ovat alueen
suurimmat vahvuudet
suvi PÄÄkkÖnEn, urjalan yrittäjät
yrittäjän ja yrittäjyyden
1. Urjalassa yrittäjiä on paljon ja he muodostavat hyvän ja laajan tukiverkoston toisilleen.
näkökulmasta?
Moninainen ja eri-ikäisistä urjalalaisista koostuva asiakaskunta asettaa monelle yrittäjälle haasteita, kun omaa palvelutarjontaa ei voi kohdistaa vain hyvin kapealle asiakassektorille. Tämä toisaalta on myös vahvuus, sillä yrittäjälle päivien erilaisuus tuo usein työhön mielekkyyttä.
2. Muuttotappion kääntäminen positiiviseksi muuttovirraksi on kunnassa suuri huoli ja vaatii ponnisteluja niin kunnalta kuin sen asukkailtakin. Myös väestön ikääntyminen ja sitä myötä eläköityminen asettaa yrityksille haasteita löytää koulutettua työvoimaa vapautuviin tehtäviin.
3. Urjala on monipuolisen yrittämisen kunta, jossa ei pelätä yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatus on
merkittävässä roolissa tulevaisuutta ajatellen, ja jo nyt monet nuoret pitävät yrittäjyyttä yhtä hyvänä työuravaihtoehtona kuin tavallista palkkatyötä. Tämän suuntauksen säilyminen on tärkeää,
koska yrittäyyden jatkuvuus voidaan taata varmimmin oman kunnan nuorten kautta.
VASKEn ja Yritys-Suomen yhteistyö yrittäjien menestykseksi
– VASKE ja Yritys-Suomi auttavat yrityksiä kasvamaan ja kehittymään.
halutaan kehittää henkilöstön osaamista, apua löytyy TE-toimiston ja
Tukea ja apua on tarjolla yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa, Ete-
yrityksen yhteishankintakoulutuksista, jotka suunnitellaan ja räätälöi-
lä-Pirkanmaan TE-toimiston yritysneuvoja hannElE niEminEn
dään aina yrityksen omien tarpeiden mukaan. Koulutusten rahoituk-
kiteyttää. – Apua saa aina, ohjaamme asiakkaamme varmasti oikean
seen voi saada tukea.
TE-toimisto ja VASKE järjestävät yhdessä myös useita avoimia tilai-
kontaktin luokse ilman turhaa pompottelua.
– Uuden firman perustamista suunnittelevan kannattaa kääntyä
suuksia. Syksyn aikana on luvassa muun muassa infotilaisuuksia yri-
VASKEn puoleen muun muassa yritysidean arviointiin, rahoituksen
tystoiminnan aloittamisesta ja koulutusta yrityksen työsuhteisiin liitty-
järjestämiseen, starttirahahakemuksen sekä
vistä lakiasioista sekä viennin kehittämisestä.
Näihin ja muihin VASKEn ja TE-toimiston tarjoamiin monipuolisiin
liittyvissä kysymyksissä, Ensimetri-yritysneuvoja Jukka huilla muistuttaa. Starttirahan
myöntämisestä vastaa puolestaan TE-toimisto,
joka saa taustatietoa ja tukea päätökseensä
myös VASKEn asiantuntijoilta.
Kun yritykseen tarvitaan lisää henkilöstöä tai
10
olli Ristimäki / urjalan sanomat
yrityksen perustamisasiakirjojen laatimiseen
yrityspalveluihin voi tutustua helposti osoitteessa www.yrityssuomi.fi.
Etelä-Pirkanmaan TE-toimiston yritysneuvoja Hannele Nieminen.
VASKEn yrityspalvelut
– yrityksen kaikkiin vaiheisiin
Erikoisrakentamispalveluita aina pohjarakentamisesta kalliorakentamiseen
tarjoava ITS-Vahvistus Oy tehostaa toimintaansa laajentamalla toimitilojaan
sekä hankkimalla uusia tuotantolaitteita.
ITS-Vahvistus Oy investoi uusiin toimitiloihin
kasvanut koko lähes 20-vuotisen historiansa
Tasaista kasvua myös
tulevaisuudessa
aikana tasaisesti, ja uusia koneita on han-
Tällä hetkellä noin 25 henkilöä työllistävä
kittu sitä mukaa, kun yrityksen liikevaihto
ITS-Vahvistus pyrkii investointiensa kautta
on kasvanut. Kolmen viime vuoden aikana
pysymään tasaisella kasvu-uralla myös tule-
liikevaihto on ollut suorastaan hurjassa kas-
vaisuudessa.
Akaan Toijalassa toimiva ITS-Vahvistus Oy on
vussa, ja yritys on tullut siihen pisteeseen,
– Odotamme ja uskomme, että toimin-
että toiminnan kehittämiseksi on harpattava
tamme jatkaa laajenemista ja kehittymistä
hieman suurempi askel.
kuten tähänkin asti. Myös henkilöstömme
Tuotannon laajentaminen nykyisten toi-
määrä todennäköisesti kasvaa liikevaih-
mitilojen viereen tuntui ITS-Vahvistuksessa
don kasvun myötä, Niemeläinen pohtii.
luonnolliselta vaihtoehdolta, sillä Akaa on
Arto Niemeläinen on mielissään VASKEsta
sijainniltaan oivallinen paikka toimia.
saamastaan avusta laajennuksien keskellä.
– Koneemme ja laitteemme ovat melko
Yritysasiamies RisTo RanTala on ollut
suuria, joten Akaa on meille ihanteelli-
neuvottelemassa tonttiasiaa Akaan suun-
nen paikka hyvien logististen yhteyksiensä
taan ja auttanut investointitukihakemusten
vuoksi. Lisäksi Akaasta on löytynyt niin hyviä
laatimisessa.
yhteistyökumppaneita kuin osaavaa henki-
– Osaava apu oli paperitöissä kyllä terve-
löstöäkin, yrityksen toimitusjohtaja aRTo
tullutta. Yrittäjänkään aika ei tahdo kaiken
niEmElÄinEn summaa.
opettelemiseen riittää, Niemeläinen hymyi-
Muun muassa paalutuksia, tukiseiniä sekä
maan ja kallion tiivistämistä ja vahvistamista
tekevä ITS-Vahvistus Oy laajentaa tulevan
vuoden aikana toimitilojaan Akaan Toijalassa.
lee.
Yritystukia
Yrityspolku – yrityspalvelujen reittiopas
investointeihin

kehittämiseen

työntekijän palkkaamiseen
vaskE tarjoaa ensimmäisenä suomalaisena yrityspalvelutoimijana asiakkailleen yrityspolku.fityökalun. Palveluun pääsee www.vaske.fi etusivulla
olevasta linkistä.
kysy lisää!
www.vaske.fi
Yrityspolku soveltuu niin yrittäjäksi aikovalle, yritystoimintaansa kehittävälle
kuin yritystoiminnasta luopumistakin harkitsevalle. Yrityspolun esittämiin
kysymyksiin vastattuaan asiakas saa henkilökohtaisen suosituksen
etenemisjärjestyksestä, hyödyllisistä tietolähteistä, tarvittavista lomakkeista,
suositeltavista työkaluista ja yritysneuvojan yhteystiedoista. Yrityspolkupalvelu
opastaa neuvonta-asiakkaat parhaimmin tilanteeseensa soveltuvalle VASKEn
yritysneuvojalle järkevintä reittiä.
11
V A S K O O L I
Urjalalainen perheyritys Paijan Tilateurastamo tuottaa laadukasta lähiruokaa tilan
omaan myymälään sekä läheisiin kauppoihin, ravintoloihin ja jalostamoihin. Tilalla
on parhaillaan käynnissä muun muassa teurastamon laajennusprojekti. Lisäksi Paijan
oma kasvatussikala on hiljattain peruskorjattu ja tilalle on hankittu uusi kylmäauto.
Paijan Tilateurastamo
– lähiruokaa laadusta tinkimättä
– Lähiruuan kysyntä kasvaa jatkuvasti. Lähilihan tuottaminen on
ja tuotteidemme tuoreus, laatu ja luotettavuus. Emme halua mässäil-
myös ekologisempaa ja eläimille helpompaa – ja tästä me haluamme
lä määrällä vaan laadulla, Paijan Tilateurastamon isäntä Juha Paija
pitää kiinni jatkossakin. Meille on tärkeintä porsaidemme hyvinvointi
toteaa.
– Toimintamme
kehittyy
jatkuvasti. Nyt
pöydältä löytyvät
muun muassa
hahmotelmat
uusista tuoteetiketeistä, Juha
ja Henna Paija
vinkkaavat. Kuvassa
Juhan ja Hennan
kanssa poseeraavat
perheen pienokaiset
Miina ja Fanni. Myös
tilan perustaneet
Juhan vanhemmat
työskentelevät yhä
tilalla.
Investoinnit mahdollistavat
monipuolisemman palvelun
Vuonna 1995 perustetun Paijan Tilateurastamon viime vuonna peruskorjatussa kasvatussikalassa elelee keskimäärin 700 sikaa. Näistä
kolmasosa on porsaita ja loput lihasikoja. Omia emakoita tilalla ei ole,
vaan porsaat ostetaan tilalle vieroitusiän jälkeen läheisestä porsitussikalasta.
Porsaiden suhteen omavaraisella tilalla teurastetaan viikoittain
noin 40 possua sekä pari hevosta, nautaa ja lammasta. Laajennuksen jälkeen tilateurastamo pystyy tarjoamaan myös entistä enemmän
muiden eläinten rahtiteurastusta sekä asiakkaiden toiveiden mukaisia
leikkuu- ja pakkauspalveluita. Uusi kylmäauto puolestaan mahdollistaa
myös kokonaisten ruhojen kuljettamisen muun muassa pienemmille
jalostamoille.
Sikalan peruskorjaukseen, teurastamon laajentamiseen sekä uuden
kylmäauton hankintaan Paija haki ELY-keskukselta investointitukea.
Noin 20 prosenttia hyväksyttävistä menoista korvaava investointituki
oli merkittävä apu yksityiselle tilateurastamolle. Tukien hakeminen
sujui Juha Paijan mukaan mukavasti ja joustavasti. Kiitokset hän osoittaa VASKEn osaavalle henkilöstölle, joka tuntee tukimenettelyt ja osaa
huomioida kaikki hakuprosessissa tarvittavat seikat.
Urjala Works on positiivinen poikkeus
Aikana, jolloin yhä useammat yritysuutiset
kertovat saneerauksista ja irtisanomisista,
metallialan yritys Urjala Works Oy investoi
ja palkkaa lisätyövoimaa.
Urjala Works Oy valmistaa hitsattuja ja koneistettuja teräsrakenteita.
Urjalalaisyrityksen asiakkaita ovat koti- ja ulkomaiset konepajat, jotka
valmistavat esimerkiksi nostureita ja meriteollisuuden tuotteita vientiin. Kauppa käy, ja yritys onkin investoinut ja kehittänyt toimintaansa
voimakkaasti parin viime vuoden sisällä. Investointeihin lukeutuvat
muun muassa Alikon entisten toimitilojen osto sekä läheisen maalaamoyrityksen tilojen hankinta vuonna 2011. Reilun 80 hengen hen-
12
Maa-, viher- ja vesistörakentamiseen erikoistunut valkeakoskelainen Kuokka & Kosla
Paasikivi Oy on hiljattain investoinut omaan kuljetusalukseen. Uuden kuljetusaluksen
ansiosta tarvittava kalusto kulkeutuu paikasta toiseen helposti ja turvallisesti, joten muun
muassa rakennusten pohjatyöt, salaojitukset sekä vesi- ja jätevesijärjestelmät onnistuvat
nyt niin maissa kuin saaristossakin.
Kuokka & Kosla Paasikiven uusi
kuljetusalus vie kaivinkoneen saariin
– Saaristojen maarakentaminen on aiemmin täytynyt hoitaa talvisin,
– Olemme osallistuneet muun muassa Valkeakosken markkinoille
jolloin saariin on päässyt jäitä pitkin. Kaluston kuljettaminen jäällä
sekä mainostaneet uusia palveluitamme paikallismedioissa. Myös vii-
on kuitenkin vaarallista, joten päätimme investoida alukseen, jonka
dakkorumpu käy kuumana, Rauman-Paasikivi kertoo.
avulla pääsemme kulkemaan saariin myös kesäisin, Kuokka & Kosla
Paasikiven yleismieheksi itseään tituleeraava Tiina Rauman-
Suuri investointi pienelle yritykselle
Paasikivi kertoo.
Kuljetusalus oli pienelle yritykselle tuntuva investointi. Kuokka &
Koska vanhat 50–60-luvuilla valmistetut alukset osoittautuivat kal-
Kosla Paasikivi sai ELY-keskuksen investointitukea, joka oli mukava
liiksi, päätti yrittäjä Pasi Paa-
apu suurissa kustannuksissa.
sikivi rakentaa koneen itse
Tuen hakemiseen yritys sai neu-
– olihan hänellä entuudestaan
voa ja opastusta VASKElta.
kokemusta kaikenlaisten vem-
– VASKEn tarjoama apu oli
painten rakentamisesta.
meille erittäin tärkeä. Jos oli-
Rakennusprojektiin kului
sin joutunut painimaan hake-
Paasikiveltä aikaa töiden ohessa
muksen kanssa yksin, olisi koko
pari vuotta, ja 4 x 12 -metrinen
hakemus saattanut jäädä teke-
alus valmistui vuoden 2011
mättä, Rauman-Paasikivi toteaa.
alkupuoliskolla. Ensimmäiset
kuljetukset tehtiin heti samana
kesänä, mutta varsinainen
Itse rakennettu kuljetusalus on
ollut iso investointi, mutta sen
ansiosta saaristojen maarakentamista voidaan tehdä ympäri
vuoden.
kuljetus­aluksen markkinointi
käynnistyi vauhdilla vuoden
2012 alussa.
kilöstö on kasvanut vuoden sisällä kolmellatoista. Missä on kasvun
salaisuus?
investoimalla pysyy mukana aallon harjalla.
– Jos haluaa pysyä pelissä mukana, toimintaa täytyy kehittää koko
– Olemme pitäneet lähes kaiken tuotannon itsellämme alkaen
ajan. Esimerkiksi koneinvestoinnit ovat hitaita prosesseja, ja nyt poh-
levyn esikäsittelystä eli poltto- ja plasmaleikkauksesta tuotteen pinta-
dittua hankintaa voi päästä käyttämään vasta vuoden parin kuluttua.
maalaukseen saakka, ja olemme halunneet kehittää siihen ympärille
Pitää siis olla koko ajan hereillä.
lisää tilauksia. Emme siis ole keksineet mitään uutta ja mullistavaa,
VASKE toimii Etelä-Pirkanmaan yritysten keskustelukumppanina ja
vaan vahvistaneet olemassa olevaa osaamistamme ja tekemis-
avustaa muun muassa rahoituskuvioissa. Myös Urjala Worksissa VAS-
tämme, valottaa toimitusjohtaja Jyrki Salo.
KEn toiminta on koettu hyödylliseksi.
Investoinnit pitävät aallonharjalla
täneet yhdessä rahoitushakemuksia. Se on säästänyt omaa aikaa,
Kasvua ja tehostamista tarvitaan, sillä vallalla on ulkoistaminen ja
kun ei ole tarvinnut opetella kaikkia asioita itse vaan on saanut apua
toimintojen valuminen halvemman työvoiman maihin. Tasaiseen su-
ihmisiltä, jotka tekevät niitä työkseen. Olemme myös mukana VAS-
vantovaiheen menoon ei kannata tuudittautua, vaan Salon mukaan
KEn yhteisosastolla Alihankintamessuilla, kertoo Salo.
– Yhteistyö on sujunut mielestäni hyvin. Olemme esimerkiksi täyt-
13
V A S K O O L I
Työt tehdyksi yhteistyöllä
Etelä-Pirkanmaan muovi- ja kemianalalta kantautuu positiivisia uutisia vähän väliä.
Leikkausten ja vähennysten sijaan useat yritykset satsaavat niin tuotantoon kuin
ihmisiinkin. Onnistumisten tiellä auttaa, kun on avoin yhteistyölle ja suhteet ovat kunnossa.
Yritykset ovat huomanneet, että toimimalla yhdessä pystytään palvelemaan paremmin ja
useampia asiakkaita.
Kotilaakso kasvaa ja kehittyy
Vuonna 1947 perustettu Kotilaakso Oy on vuosikymmenten saatossa
pääsääntöisesti muutamaan tuoteryhmään ja parannamme toimin-
voimakkaasti uudistunut perheyritys. Viime aikoina etenkin yrityksen
taamme ja tarjontaamme niiltä osin. Jatkossa aiomme panostaa vielä
tuotevalikoima on kokenut suuria muutoksia vanhojen tuotteiden jää-
aiempaa enemmän Aino-, Valley- ja Tupsu-tuotesarjoihin sekä omaan
dessä pois markkinoilta ja uusien tullessa tilalle.
valmistukseemme, Kotilaakson toimitusjohtaja JannE kouvo ker-
– Olemme kehittäneet toimintaamme siten, että nyt keskitymme
too.
Kotilaakson liikevaihdosta suurin osa koostuu kotimaan markkinoista, mutta myös viennin määrä kasvaa. Yrityksen toimitilat sijaitsevat Pirkanmaalla: myynti ja hallinto Tampereella, varastot ja valmistus
Akaassa.
Kouvo kehuu Akaata loistavien logististen yhteyksien kaupungiksi,
jossa yhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuu kitkattomasti.
– Akaassa vallitsee hyvä henki ja täällä puhalletaan yhteen hiileen,
Kouvo toteaa. – Avoin mieli onkin tulevaisuuden voittajan asenne.
Yhteistyössä ja verkostoissa on voimaa, Kouvo vinkkaa.
Kodinhoito- ja siivoustuotteita valmistava, maahantuova ja
jälleenmyyvä Kotilaakso tunnetaan muun muassa kodin siivouksen
ja järjestyksen Aino-tuoteperheestä, johon kuuluvat muun muassa
tyhjiösäilytyspussit, astia- ja lakaisuharjat, levymopit sekä laudepesin.
– Iloista puhtautta Aino-tuotteilla, Kotilaakson
toimitusjohtaja Janne Kouvo kiteyttää.
Muovityö Hiltunen
tähtää maailmalle
Muovityö Hiltunen Oy valmistaa muovista ja lujitemuovista kemikaalinkestäviä tuotteita teollisuudelle. Tuotevalikoimaan kuuluvat niin
säiliöt, putkistot, altaat kuin piiputkin. Uusimpana innovaationa tuotevalikoimaan ovat tulleet lujamuovista valmistetut kuljetussäiliöt.
– Metallisten kuljetussäiliöiden kanssa on tullut vastaan ongelmia
etenkin metallia syövyttäviä aineita kuljetettaessa, sillä kumivuoraukset ja pinnoitteet eivät aina toimi odotetulla tavalla. Me tarjoamme
ongelmaan nyt aivan uudenlaisen ratkaisun, toimitusjohtaja Esa
hilTunEn kertoo.
Kuljetussäiliöille on ollut jo runsaasti kysyntää Suomessa,
14
Piiplast Oy suuntaa
katseensa tulevaan
Paikallinen yhteistyö on
Leomuoville voimavara
Kestomuovituotteita ruiskuvalutekniikalla valmistava
Piiplast Oy sai alkunsa jo vuonna 1970, kun Piippo
Oy perusti muoviosaston ja hankki ensimmäisen
ruiskuvalukoneen. Nyt, 42 vuotta myöhemmin, itsenäinen
yritys on kasvanut ja kehittynyt merkittävästi sekä
Muovituotteita suunnitteluprosessista kokoonpanoon asti valmistava
vakiinnuttanut asemansa muovituotevalmistajana.
Leomuovi Oy on viime vuosina investoinut voimakkaasti uusiin tiloihin
Myös tulevaisuus näyttää lupaavalta.
ja laitteisiin. Kesällä 2011 yritys osti naapurihallit ja lisäsi toimitilojaan yli
tuhannella neliöllä.
Leomuovin valmistamat osa-
– 2008–2009-vuosien lama kosketti paljon konepajayrityksiä ja näkyi merkittävästi myös meidän liikevaihdossamme. Olemme saaneet kuitenkin korjattua tilanteen
komponentit päätyvät rakennus-
parin viime vuoden aikana ja tilanne näyttää nyt hyvältä.
ja sähkötarvikkeisiin, esimerkiksi
Suuntaamme katseemme eteenpäin ja aiomme kehittyä
betonivalutarvikkeisiin, ilmastoin-
edelleen monipuolisena muovituotevalmistajana. Lisäksi
tilaitteisiin ja ikkunateollisuuteen.
aiomme satsata myös konekantaamme entisestään, Piiplast
Yritys on kasvattanut liikevaihto-
Oy:n toimitusjohtaja Juha-PEkka PiiPPo kiteyttää.
aan tasaisesti. Suurin pyrähdys
kaupassa, joka on nyt yksi Leo-
Laaja konekapasiteetti
myös muiden käytössä
muovin kasvun avaimista.
Piiplastin asiakaskunta koostuu merkittävistä kotimaisista
on tänä vuonna tullut Venäjän
– Olemme pistäneet lisään-
ja monikansallisista teollisuusyrityksistä. Yrityksen liikevaih-
tyneet paukut toimintamme
dosta 90 prosenttia tulee alihankinnasta, viisi prosenttia
tehostamiseen ja automatisoin-
omien tuotteiden valmistuksesta ja loput viisi prosenttia
tiin – mutta samalla onnistuneet
välitystuotteista.
välttämään tehostamista valitet-
– Teemme tiivistä yhteistyötä alihankintaverkostomme
tavan usein seuraavat irtisanomi-
kanssa tarjoamalla asiakkaillemme muun muassa verkos-
set, kehuu toimitusjohtaja RisTo
tomme osaavien tekijöiden muotteja, Piippo kertoo.
kalliainEn.
Kun tärkeimmät muovialan kilpailijat tulevat ulkomailta, on paikallinen
Laajaa konekantaansa Piiplast on tarjonnut asiakkaiden lisäksi myös alueen muille muovituotevalmistajille.
alan yhteistyö selkeä voimavara. Yksi Leomuovin yhteistyökumppaneista
– Kiinteistössämme sijaitseva muotinvalmistaja on myös kil-
on toijalalainen Piiplast Oy. – Kun kumppaniyritykseltä on mahdollista
pailijoiden ahkerassa käytössä.�Yhteistyö pelaa puolin ja toi-
ostaa raaka-aineita ja työtä, jota itsellä ei tehdä, pystytään palvelemaan
sin. Verisen kilpailun sijaan tuemme ja autamme toisiamme
sellaisiakin asiakkaita, joille muuten joutuisi myymään eioota.
esimerkiksi välittämällä muovimateriaaleja, Piippo hymyilee.
Messustandiltä Esa Hiltunen sekä
Tommy Anero ja Jari Vatka (Admor Composites).
Ruotsissa ja Venäjällä. Hiltunen uskoo, että markkinoita löytyy
jatkossa myös muualta Euroopasta.
Monipuolisen palvelun takaamiseksi Muovityö Hiltunen toimii
tiiviissä yhteistyössä naapurissaan sijaitsevan IPP Muovitekniikka
Oy:n kanssa. Toiminnan kasvaessa ja kehittyessä Muovityö Hiltunen rekrytoi myös lisää omaa henkilöstöä. Osaavien ja aktiivisten
ammattilaisten löytäminen on kuitenkin tällä hetkellä hankalaa. Hiltunen vinkkaakin, että alalle haluavien kannattaa hankkia koulutus
jo ennakkoon, sillä pienellä yrityksellä rekrytointitarpeet syntyvät
Piiplastin suurin ruiskuvalukone pystyy valmistamaan
jopa 4 kg:n muovituotteen.
usein akuutisti.
15
V A S K O O L I
VASKE palvelee koko yrityksen elinkaaren ajan
yritysneuvoja,
akaa, urjala,
valkeakoski
Piritta Forstén
040 335 6081
Toimitusjohtaja
(1.3.2012 - 23.2.2013)
Katriina Huvi
040 335 6083
yritysasiamies,
akaa
Risto Rantala
040 335 6086
yritysasiamies,
valkeakoski
Vesa Varho
040 335 6090
Toimitusjohtaja
(vuorotteluvapaalla 1.3.2012
- 23.2.2013)
Raimo Koskela
040 335 6084
hankekoordinaattori
Tiina Paukkonen
040 335 6091
Ensimetriyritysneuvoja, akaa,
urjala, valkeakoski
Jukka Huilla
040 335 6082
Campus Center,
yritysyhteydet
Arja Rantamäki
040 335 6087
sisu-hanke
Projektijohtaja
Mikko Seppälä
040 335 6095
sisu-hanke
Projektipäällikkö
Jaakko Leinonen
040 335 6098
Toimistonhoitaja
Aira Ylinen
040 335 6080
Valkeakosken Seudun Kehitys Oy
Tietotie 1, 37630 Valkeakoski
puh. 040 335 6080
etunimi.sukunimi@vaske.fi
www.vaske.fi
FINLAND
VALKEAKOSKI
Tampere
Turku
Helsinki
AKAA
URJALA
Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Tulus Oy
Painatus: PunaMusta Tampere 2012
yritysasiamies,
urjala ja akaa
Vesa Leppänen
040 335 6096