Ei tullut Vapaudenkatua Töölönlahdelle

Transcription

Ei tullut Vapaudenkatua Töölönlahdelle
SUNNUNTAINA 25. MAALISKUUTA 2012
HELSINGIN SANOMAT l A 15
Kaupunki
A
ALVAR AALTO -MUSEO
VESA OJA HS
LY H Y E ST I
Ilmastoinfo
keskittyy
pientaloasujiin
ENERGIANEUVONTAA antava Ilmastoinfo sulkee Sanomatalossa Helsingin keskustassa olevan toimipisteensä
vähäisen käytön takia.
Neuvonnan painopistettä
siirretään pientaloasujiin,
jossa neuvonnan hyöty ja
vaikuttavuus koetaan suurimmaksi.
Ilmastoinfon energiaasiantuntija neuvoo pientaloasujia muun muassa lämmitysjärjestelmän vaihtamisessa, sen oikeassa käytössä
ja sähkön kulutuksen vähentämisessä.
Asukkaat voivat ottaa
yhteyttä Ilmastoinfon energia-asiantuntijaan ja selvit-
Alvar Aallon alkuperäisessä suunnitelmassa Vapaudenkatu oli rautatien vieressä Töölönlahden itärannalla. Toisella rannalla olivat kulttuurirakennukset. Finlandia-taloa vastapäätä olisi tullut Terassitori.
tää, millaiset energiaratkaisut sopivat parhaiten. Neuvonta on maksutonta.
Tietoja saa nettiosoitteesta
http://ilmastoinfo.fi/energianeuvonta/ HS
Vantaan
opaskartta
uusittu
VANTAAN opaskartasta on
julkaistu uusi painos, jossa
on satoja muutoksia verrattuna edelliseen, joka valmistui vuonna 2009.
Kartta on A5-kokoinen ja
116-sivuinen. Siinä on myös
luettelo Vantaan kadun- ja
paikannimistä.
Karttaa myydään kirjakaupoissa ja Tikkurilassa osoitteessa Kielotie 28. HS
Töölönlahden alue on vieläkin keskeneräinen. Taustalla näkyvät Finlandia-talo, Musiikkitalo, Sanomatalo sekä rakenteilla olevat uudet liiketalot rautatien vieressä.
Ei tullut Vapaudenkatua Töölönlahdelle
Alvar Aallon
keskustasuunnitelma
murentui
alkuihastuksen
jälkeen.
Jäljelle jäi vain
Finlandia-talo.
Antti Manninen HS
Alvar Aalto sai
elokuussa 1959 kaupunginvaltuustolta tehtäväksi laatia
Helsingin keskustasuunnitelman.
Se oli hankala työ, jota moni
tunnettu arkkitehti 40 vuoden
aikana ennen häntä oli yrittänyt ratkoa. Poliitikot turvautuivat Aaltoon, joka oli noussut kansainvälisesti tunnetuksi Suomen ykkösarkkitehdiksi.
Uusi Kampin ja Töölönlahden aluetta koskeva suunnitelma valmistui keväällä
1961 samoihin aikoihin kuin
Aallon piirtämänä Enson pääkonttori oli rakenteilla Katajanokalla.
Aallon vision julkistus oli
suuri mediatapahtuma. Paikalla
olivat
kutsuvieraina
tasavallan presidentti Urho
Kekkonen, eduskunnan puhemies K. A . Fagerholm, pääministeri V. J. Sukselainen ja
kaupungin korkeimmat johtajat.
Se oli Aallon uran huipentuma. ”Vastakaiku olikin ylenpalttinen ja lehdistön innostus rajaton”, Göran Schildt
kirjoittaa Aalto-elämäkerrassaan.
KUOLLEET
FA N TA S I AT, O S A 7/ 1 0
Helsingistä tuli Suomen
pääkaupunki 1812. Siitä alkoi
valtava kasvu, jota varten
tehtiin paljon suunnitelmia.
Monet niistä jäivät paperille,
kuolleiksi fantasioiksi.
ARKKITEHTI
lautakunnat alkoivat ensimmäiseksi moittia
kulttuurirakennusten kokoamista Töölönlahden rannalle.
Aallon ehdotuksessa oli vierekkäin jonossa muun maussa
konserttitalo, ooppera, pääkir-
HELSINGIN
Nuoret radikaalit
nousivat
vanhenevaa
Aaltoa vastaan.
ja
nuorten arkkitehtien hyökkäys
voimistui. Kaupungin virkamiesarkkitehti Kalevi Hietanen halusi keskittää Töölönlahden rakennukset ja liikennepalvelut ratapihalle yhdeksi
kokonaisuudeksi.
Aalto
joutui
tekemään
uuden version vuonna 1973.
Se oli Schildtin mielestä tasapainoinen, mutta alkuperäinen loistokkuus oli poissa.
Vastatuuli vain voimistui, ja
mukaan
liittyivät
uutena
ryhmänä ympäristönsuojelijat.
KULTTUURIRADIKAALIEN
ja
yksityisautoilu joutuivat silmätikuksi. Valtuusto päätti vuonna
1976, ettei Vapaudenkatua rakenneta. Päätös vei pohjan
Aallon keskustasuunnitelmalta.
”Suuret suunnitelmat eivät
enää toteudu, vain palapeli
onnistuu”, kirjoitti professori Osmo Lappo vuonna
1981.
Schildt arvioi elämäkerrassa, että mikään ei koskenut vanhenevaan Aaltoon yh-
VAPAUDENKATU
tä kipeästi kuin hänen suunnitelmansa kokema haaksirikko.
Suurisuuntaisesta
ideasta
toteutui vain Finlandia-talo.
Lisäksi Aalto määritteli viimeisessä versiossa uuden oopperatalon paikan.
Lähde: Göran Schildt: Alvar
Aalto -elämäkerta 3. osa –
Inhimillinen tekijä. Otava
1990.
Elämä-sivut Hesarissa maanantaisin.
KOTI ULKOMAILLA TAPAHTUMA
Sairaudet,
lääkkeet ja
liikenne
Sijoitus, josta voit nauttia!
Tervetuloa Suomen suurimpaan ulkomailla
asumisen teematapahtumaan.
STUDIA MEDICINA
keskiviikkona 28.3.2012 kello 18-20
Biomedicum Helsinki, luentosalit 1-3
Haartmaninkatu 8, Helsinki
Vapaa pääsy  Kahvitarjoilu kello 17-18
Pj. professori, varadekaani Hannu Sariola
kello 18.00-18.30
Lääkäri, potilas ja liikenne
Professori, osastonylilääkäri Timo Tervo, HUS, HY
Tapaa näytteilleasettajia eri
puolilta maailmaa ja tutustu
tuhansiin eri kohteisiin ja asuntoihin.
Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia seminaareja ja nauti tarjoilusta ravintolassa.
LAPSILLE
OMA VALVOTTU
LEIKKINURKKA
Lauantaina ja
sunnuntaina 24.–25.3.
klo 10.30–17.00
Wanha Satama
Pikku Satamakatu 3–5
Katajanokka, Helsinki
Raitiovaunu nro 4.
VAPAA PÄÄSY
kello 18.30-19.00
Aivot ja ajokyky
LKT, neurologi Mikael Ojala
kello 19.00-19.30
Diabetes ja liikenne
Dosentti, osastonylilääkäri Timo Sane, HUS, HY
kello 19.30-20.00
Yleisökysymyksiä ja keskustelua
Maksuttomat luennot mm. asunnonhankintaa ja verotusta koskevista asioista.
SALI 1
11.00 Espanja; asunnon
ostoprosessi
12.00 Verotus ja muutto ulkomaille
13.00 Italia
14.00 Espanja
15.00 Turkki
Järjestäjät
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)
Helsingin yliopiston (HY) lääketieteellinen tiedekunta
Biomedicum Helsinki -säätiö
 www.biomedicum.fi 
SALI 2
11.30 Turkki
12.30 Albania
13.30 Yksilöllinen varainhoito
14.30 Viro
15.30 Verotus ja muutto
ulkomaille
Voit tutustua eri
kohteisiin mm.
Turkki, Espanja, Italia,
Viro, Kreikka, Thaimaa,
Usa, Belize, Costa Rica,
Kypros, Ranska, Albania,
Englanti, Liettua, Latvia
Järjestäjä: www.fairmedia.fi
KAUPUNGIT JA KUNNAT
N TERVE
RA
YS
EI
RA
Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat
Tule sijaisperheeksi lapselle
Helsinki
torstaina 29.3.2012 klo 18.00 - 20.00
Info- ja näyttelytila Laituri, Narinkka 2 (vanha linja-autoasema)
VAIKEAN YLIPAINON VOI
HOITAA LEIKKAUKSELLA.
Espoo ja Kauniainen
tiistaina 27.3.2012 klo 17.00 - 20.00
Valtuustotalon kahvio, Espoonkatu 5
Kun perinteiset laihdutuskeinot eivät tehoa, lihavuusleikkaus
saattaa olla oikea ratkaisu. Se on tehokas hoitomuoto, ja
yhdistettynä pysyviin elämäntavan muutoksiin leikkaus antaa uutta energiaa loppuiäksi. Lihavuusleikkaus voi myös
osaksi parantaa vakavia sairauksia kuten 2-tyypin diabetesta, kohonnutta verenpainetta ja korkeita kolesteroliarvoja.
Eiran sairaalassa lihavuusleikkauksia tehdään yhteistyössä Bariatric
Centerin kanssa, joka tekee Euroopassa n. 1500 leikkausta vuodessa.
Älä epäröi olla yhteydessä. Varaa aika vastaanotolle, puh.
(09) 1620 610, niin selvitetään, onko leikkaus sopiva hoitomuoto Sinulle. Tutustu myös etukampanjaamme netissä!
www.eiransairaala.fi
www.bariatriccenter.fi
Lähes 100 helsinkiläistä lasta tarvitsee vuosittain uuden
sijaiskodin. Voisiko sinun perheesi tarjota turvallisen kodin lapselle? Juuri nyt tarvitsemme sijaisperheitä EteläSuomesta erityisesti kouluikäisille lapsille ja sisaruksille.
Ota yhteyttä
puh. (09) 310 46979 tai lasten.perhehoito@hel.fi
www.hel.fi/sosv
EIRA Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki. Ajanvaraus (09) 1620 570.
PIENTALOILTA - SMÅHUSKVÄLL
www.pksrava.fi
R A NSAI
> Perheet > Lasten sijaishuolto
Vantaa
tiistaina 27.3.2012 klo 17.30 - 20.00
Vantaan seurakuntayhtymän auditorio,
Unikkotie 5 C (Tikkurila)
www.pksrava.fi
W
W
.EI
A
W
LA
.FI
•
LIIN
TI
• TUTUSTU
SUUNNITELMAAN kuului komea rivistö kulttuurirakennuksia, jotka peilautuivat Töölönlahden veteen kuin venet-
sialaiset palatsit Canal Grandeen.
Kulttuurirakennuksia
olisi voinut ihailla auton ikkunasta Vapaudenkadulta, joka
johti Pasilasta Helsingin ydinkeskustaan. Uuden pääkadun
tuomat tuhannet autot oli tarkoitus pysäköidä jättimäiseen
pysäköintilaitokseen Terassitorin alle.
Helsingin valtuusto hyväksyi puoli vuotta myöhemmin
yksimielisesti Aallon suunnitelman
jatkosuunnittelun
pohjaksi. ”Samalla oli kuitenkin pantu rotat nakertamaan
pohjaa
suunnitelmalta”,
Schildt kirjoittaa.
jasto, kaupunginmuseo, keskustaidemuseo, Suomen akatemia.
Arvostelijoiden
seuraava
hyökkäyskohde oli viuhkamainen Terassitori, jota moitittiin
liian suureksi aukeaksi. Aalto
oli puhunut keskustasta avoimena kraatterina, joka on perinteisen umpinaisen torin
vastakohta.
Liikennesuunnittelijat
arvostelivat yhä voimakkaammin Aallon suunnitelmaa,
mutta valtuusto pysyi lujana
ja vaati vuonna 1966 sen toteuttamista
kokonaisuudessaan.
Sanomalehdet julistivat, että ”Helsinki saa uudet kasvot
vuosisadoiksi”.
Tarkemmat tiedot iltojen ohjelmista
www.pksrava.fi
Olemme myös mukana Omakoti-messuilla
29.3.-1.4.2012 (osasto 2d68)
www.pksrava.fi
www.pksrava.fi
1
SI
P
1