Ei tullut Vapaudenkatua Töölönlahdelle
Transcription
Ei tullut Vapaudenkatua Töölönlahdelle
SUNNUNTAINA 25. MAALISKUUTA 2012 HELSINGIN SANOMAT l A 15 Kaupunki A ALVAR AALTO -MUSEO VESA OJA HS LY H Y E ST I Ilmastoinfo keskittyy pientaloasujiin ENERGIANEUVONTAA antava Ilmastoinfo sulkee Sanomatalossa Helsingin keskustassa olevan toimipisteensä vähäisen käytön takia. Neuvonnan painopistettä siirretään pientaloasujiin, jossa neuvonnan hyöty ja vaikuttavuus koetaan suurimmaksi. Ilmastoinfon energiaasiantuntija neuvoo pientaloasujia muun muassa lämmitysjärjestelmän vaihtamisessa, sen oikeassa käytössä ja sähkön kulutuksen vähentämisessä. Asukkaat voivat ottaa yhteyttä Ilmastoinfon energia-asiantuntijaan ja selvit- Alvar Aallon alkuperäisessä suunnitelmassa Vapaudenkatu oli rautatien vieressä Töölönlahden itärannalla. Toisella rannalla olivat kulttuurirakennukset. Finlandia-taloa vastapäätä olisi tullut Terassitori. tää, millaiset energiaratkaisut sopivat parhaiten. Neuvonta on maksutonta. Tietoja saa nettiosoitteesta http://ilmastoinfo.fi/energianeuvonta/ HS Vantaan opaskartta uusittu VANTAAN opaskartasta on julkaistu uusi painos, jossa on satoja muutoksia verrattuna edelliseen, joka valmistui vuonna 2009. Kartta on A5-kokoinen ja 116-sivuinen. Siinä on myös luettelo Vantaan kadun- ja paikannimistä. Karttaa myydään kirjakaupoissa ja Tikkurilassa osoitteessa Kielotie 28. HS Töölönlahden alue on vieläkin keskeneräinen. Taustalla näkyvät Finlandia-talo, Musiikkitalo, Sanomatalo sekä rakenteilla olevat uudet liiketalot rautatien vieressä. Ei tullut Vapaudenkatua Töölönlahdelle Alvar Aallon keskustasuunnitelma murentui alkuihastuksen jälkeen. Jäljelle jäi vain Finlandia-talo. Antti Manninen HS Alvar Aalto sai elokuussa 1959 kaupunginvaltuustolta tehtäväksi laatia Helsingin keskustasuunnitelman. Se oli hankala työ, jota moni tunnettu arkkitehti 40 vuoden aikana ennen häntä oli yrittänyt ratkoa. Poliitikot turvautuivat Aaltoon, joka oli noussut kansainvälisesti tunnetuksi Suomen ykkösarkkitehdiksi. Uusi Kampin ja Töölönlahden aluetta koskeva suunnitelma valmistui keväällä 1961 samoihin aikoihin kuin Aallon piirtämänä Enson pääkonttori oli rakenteilla Katajanokalla. Aallon vision julkistus oli suuri mediatapahtuma. Paikalla olivat kutsuvieraina tasavallan presidentti Urho Kekkonen, eduskunnan puhemies K. A . Fagerholm, pääministeri V. J. Sukselainen ja kaupungin korkeimmat johtajat. Se oli Aallon uran huipentuma. ”Vastakaiku olikin ylenpalttinen ja lehdistön innostus rajaton”, Göran Schildt kirjoittaa Aalto-elämäkerrassaan. KUOLLEET FA N TA S I AT, O S A 7/ 1 0 Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki 1812. Siitä alkoi valtava kasvu, jota varten tehtiin paljon suunnitelmia. Monet niistä jäivät paperille, kuolleiksi fantasioiksi. ARKKITEHTI lautakunnat alkoivat ensimmäiseksi moittia kulttuurirakennusten kokoamista Töölönlahden rannalle. Aallon ehdotuksessa oli vierekkäin jonossa muun maussa konserttitalo, ooppera, pääkir- HELSINGIN Nuoret radikaalit nousivat vanhenevaa Aaltoa vastaan. ja nuorten arkkitehtien hyökkäys voimistui. Kaupungin virkamiesarkkitehti Kalevi Hietanen halusi keskittää Töölönlahden rakennukset ja liikennepalvelut ratapihalle yhdeksi kokonaisuudeksi. Aalto joutui tekemään uuden version vuonna 1973. Se oli Schildtin mielestä tasapainoinen, mutta alkuperäinen loistokkuus oli poissa. Vastatuuli vain voimistui, ja mukaan liittyivät uutena ryhmänä ympäristönsuojelijat. KULTTUURIRADIKAALIEN ja yksityisautoilu joutuivat silmätikuksi. Valtuusto päätti vuonna 1976, ettei Vapaudenkatua rakenneta. Päätös vei pohjan Aallon keskustasuunnitelmalta. ”Suuret suunnitelmat eivät enää toteudu, vain palapeli onnistuu”, kirjoitti professori Osmo Lappo vuonna 1981. Schildt arvioi elämäkerrassa, että mikään ei koskenut vanhenevaan Aaltoon yh- VAPAUDENKATU tä kipeästi kuin hänen suunnitelmansa kokema haaksirikko. Suurisuuntaisesta ideasta toteutui vain Finlandia-talo. Lisäksi Aalto määritteli viimeisessä versiossa uuden oopperatalon paikan. Lähde: Göran Schildt: Alvar Aalto -elämäkerta 3. osa – Inhimillinen tekijä. Otava 1990. Elämä-sivut Hesarissa maanantaisin. KOTI ULKOMAILLA TAPAHTUMA Sairaudet, lääkkeet ja liikenne Sijoitus, josta voit nauttia! Tervetuloa Suomen suurimpaan ulkomailla asumisen teematapahtumaan. STUDIA MEDICINA keskiviikkona 28.3.2012 kello 18-20 Biomedicum Helsinki, luentosalit 1-3 Haartmaninkatu 8, Helsinki Vapaa pääsy Kahvitarjoilu kello 17-18 Pj. professori, varadekaani Hannu Sariola kello 18.00-18.30 Lääkäri, potilas ja liikenne Professori, osastonylilääkäri Timo Tervo, HUS, HY Tapaa näytteilleasettajia eri puolilta maailmaa ja tutustu tuhansiin eri kohteisiin ja asuntoihin. Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia seminaareja ja nauti tarjoilusta ravintolassa. LAPSILLE OMA VALVOTTU LEIKKINURKKA Lauantaina ja sunnuntaina 24.–25.3. klo 10.30–17.00 Wanha Satama Pikku Satamakatu 3–5 Katajanokka, Helsinki Raitiovaunu nro 4. VAPAA PÄÄSY kello 18.30-19.00 Aivot ja ajokyky LKT, neurologi Mikael Ojala kello 19.00-19.30 Diabetes ja liikenne Dosentti, osastonylilääkäri Timo Sane, HUS, HY kello 19.30-20.00 Yleisökysymyksiä ja keskustelua Maksuttomat luennot mm. asunnonhankintaa ja verotusta koskevista asioista. SALI 1 11.00 Espanja; asunnon ostoprosessi 12.00 Verotus ja muutto ulkomaille 13.00 Italia 14.00 Espanja 15.00 Turkki Järjestäjät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Helsingin yliopiston (HY) lääketieteellinen tiedekunta Biomedicum Helsinki -säätiö www.biomedicum.fi SALI 2 11.30 Turkki 12.30 Albania 13.30 Yksilöllinen varainhoito 14.30 Viro 15.30 Verotus ja muutto ulkomaille Voit tutustua eri kohteisiin mm. Turkki, Espanja, Italia, Viro, Kreikka, Thaimaa, Usa, Belize, Costa Rica, Kypros, Ranska, Albania, Englanti, Liettua, Latvia Järjestäjä: www.fairmedia.fi KAUPUNGIT JA KUNNAT N TERVE RA YS EI RA Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat Tule sijaisperheeksi lapselle Helsinki torstaina 29.3.2012 klo 18.00 - 20.00 Info- ja näyttelytila Laituri, Narinkka 2 (vanha linja-autoasema) VAIKEAN YLIPAINON VOI HOITAA LEIKKAUKSELLA. Espoo ja Kauniainen tiistaina 27.3.2012 klo 17.00 - 20.00 Valtuustotalon kahvio, Espoonkatu 5 Kun perinteiset laihdutuskeinot eivät tehoa, lihavuusleikkaus saattaa olla oikea ratkaisu. Se on tehokas hoitomuoto, ja yhdistettynä pysyviin elämäntavan muutoksiin leikkaus antaa uutta energiaa loppuiäksi. Lihavuusleikkaus voi myös osaksi parantaa vakavia sairauksia kuten 2-tyypin diabetesta, kohonnutta verenpainetta ja korkeita kolesteroliarvoja. Eiran sairaalassa lihavuusleikkauksia tehdään yhteistyössä Bariatric Centerin kanssa, joka tekee Euroopassa n. 1500 leikkausta vuodessa. Älä epäröi olla yhteydessä. Varaa aika vastaanotolle, puh. (09) 1620 610, niin selvitetään, onko leikkaus sopiva hoitomuoto Sinulle. Tutustu myös etukampanjaamme netissä! www.eiransairaala.fi www.bariatriccenter.fi Lähes 100 helsinkiläistä lasta tarvitsee vuosittain uuden sijaiskodin. Voisiko sinun perheesi tarjota turvallisen kodin lapselle? Juuri nyt tarvitsemme sijaisperheitä EteläSuomesta erityisesti kouluikäisille lapsille ja sisaruksille. Ota yhteyttä puh. (09) 310 46979 tai lasten.perhehoito@hel.fi www.hel.fi/sosv EIRA Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki. Ajanvaraus (09) 1620 570. PIENTALOILTA - SMÅHUSKVÄLL www.pksrava.fi R A NSAI > Perheet > Lasten sijaishuolto Vantaa tiistaina 27.3.2012 klo 17.30 - 20.00 Vantaan seurakuntayhtymän auditorio, Unikkotie 5 C (Tikkurila) www.pksrava.fi W W .EI A W LA .FI • LIIN TI • TUTUSTU SUUNNITELMAAN kuului komea rivistö kulttuurirakennuksia, jotka peilautuivat Töölönlahden veteen kuin venet- sialaiset palatsit Canal Grandeen. Kulttuurirakennuksia olisi voinut ihailla auton ikkunasta Vapaudenkadulta, joka johti Pasilasta Helsingin ydinkeskustaan. Uuden pääkadun tuomat tuhannet autot oli tarkoitus pysäköidä jättimäiseen pysäköintilaitokseen Terassitorin alle. Helsingin valtuusto hyväksyi puoli vuotta myöhemmin yksimielisesti Aallon suunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi. ”Samalla oli kuitenkin pantu rotat nakertamaan pohjaa suunnitelmalta”, Schildt kirjoittaa. jasto, kaupunginmuseo, keskustaidemuseo, Suomen akatemia. Arvostelijoiden seuraava hyökkäyskohde oli viuhkamainen Terassitori, jota moitittiin liian suureksi aukeaksi. Aalto oli puhunut keskustasta avoimena kraatterina, joka on perinteisen umpinaisen torin vastakohta. Liikennesuunnittelijat arvostelivat yhä voimakkaammin Aallon suunnitelmaa, mutta valtuusto pysyi lujana ja vaati vuonna 1966 sen toteuttamista kokonaisuudessaan. Sanomalehdet julistivat, että ”Helsinki saa uudet kasvot vuosisadoiksi”. Tarkemmat tiedot iltojen ohjelmista www.pksrava.fi Olemme myös mukana Omakoti-messuilla 29.3.-1.4.2012 (osasto 2d68) www.pksrava.fi www.pksrava.fi 1 SI P 1