SEnIORIT - Escola Superior de Tecnologia da Saúde de Coimbra

Transcription

2/2011
Opettaja- ja opiskelijavaihdossa Coimbrassa,
opiskelijoiden kaupungissa
www.bioanalyytikkoliitto.fi
KUNTOREMONTTI UUDISTUU!
Tule mukaan > www.kuntoremontti.fi
Etsimme kokeilunhaluisia miehiä ja naisia – siis juuri sinua
Haluatko kokeilla uutta? Koetko olevasi rapa
kunnossa? Haluatko antaa kiloille kyytiä pysy
västi? Onko elämässäsi liikuntaharrastuksen
mentävä aukko? Kaipaatko tietoa, tukea ja
motivaatiota?
Kuntoremontti on laitettu remonttiin, ja toimin
taa uudistetaan kuudessa pilottikohteessa eri
puolilla Suomea. Pilottijaksoille haetaan nyt
osallistujia. Tule siis mukaan tekemään hyvää
itsellesi sekä kehittämään kuntoremontista
entistä ehompi.
Tarjolla on erityyppisiä jaksoja kadonnutta
liikuntakipinää etsiville ja kevyttä oloa haikaile
ville naisille ja miehille.
Varsinaiselle jaksolle ja sen seurantaosioon
osallistuminen on maksutonta. Ainoastaan
matkakustannukset jäävät osallistujan
maksettavaksi.
Lisätietoja, ohjelmat, hakeminen ja nimikilpailu:
www.kuntoremontti.fi
Yhteistyössä palkansaajalomajärjestöt, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja RAY.
Sisällys
AMMATTI JA KOULUTUS
Lehden julkaisija:
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Finlands Bioanalytikerförbund rf.
Postiosoite PL 110, 00060 Tehy,
Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3.kerros, 00520 Helsinki
puh. 09-54227471 tai 050 3026504,
fax 09-6150 0264, email: toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi
Päätoimittaja:
Seija Tuokko, puh. 02-4381426 tai 040 5067632,
email: Seija.Tuokko@pp.inet.fi
Bioanalyytikkoja kulttuuripääkaupungistamme
Turusta 2011 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
Kokemuksia ammattikorkeakoulun opettajan
toimimisesta työelämän kehittäjänä
– ASTE-hanke TYKSLABissa . . . . . . . . . . . . . . 10
Tie YAMK-opiskelijaksi . . . . . . . . . . . . . . . . 11
Toimittajat:
Vieritestipassi – Turun sosiaali- ja terveystoimen
hoitohenkilökunnan vieritestiosaamisen
varmistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Ilmoitusmyynti:
Opettajavaihdossa Coimbrassa,
opiskelijoiden kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . 15
Karin Lauren, karinsjlauren@gmail.com, GSM 040 070 5396
Kaisa Kinnarinen, kaisa.kinnarinen@hotmail.com, GSM 044 345 7132
Seija Tuokko, puh. 040 5067632, seija.tuokko@pp.inet.fi
Ilmoitushinnat
koko
Hinta, mv
Hinta, 4 – väri
1/1 sivu 365 €
685 €
½ sivu
210 €
525 €
¼ sivu
110 €
285 €
1/8 sivu
75 €
175 €
takakansi 420 €
720 €
Liiton jäsenille vapaasti tekstisivuille sijoittava teksti-ilmoitus
(maks. 40 x 80 pmm) on maksuton.
Muiden kuin jäsenten pienet teksti-ilmoitukset (maks. 40 x 80 pmm) 35
euroa/ilmoitus.
Ilmestymisaikataulu ja aineiston
viimeinen jättöpäivä:
Nro 1
Nro 2
Nro 3
Nro 4
Ilmoitukset ja teksti
17.1.2011
29.4.2011
29.8.2011
7.11.2011
Postituspäivä
15.2.2011
25.5.2011
21.9.2011
1.12.2011
Bom dia! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Huge success for 2´nd International
suPAR Symposium in Copenhagen . . . . . . . . . . . 20
Kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan
osaaminen ja yhteistyö- kehittämisprojekti
Kanta-Hämeen keskussairaalassa . . . . . . . . . . 26
Mevlidan tarina: Bosnia-Hertsegovinasta Suomeen . 32
Terveisiä TYK-kuntoutuksesta . . . . . . . . . . . . . 34
Lausunto sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
valinnaisten tutkinnon osien ”näytteenotto ja
asiakaspalvelu kliinisessä laboratoriotyössä”
luonnoksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
VAKIOT
Lehden tekniset tiedot:
Koko A4, palstamäärä 3, painatus 4 – väri (CMYK)
Ajankohtaista
– mukavia ja vähemmän mukavia asioita . . . . . . . 4
Painopaikka ja taitto:
Kokemuksista ja näyttöön perustuvista
toimista hyviin käytäntöihin . . . . . . . . . . . . . . . 6
Kopio Niini, paino- ja tulostustalo
Höyläämötie 2
00380 Helsinki
Varastokatu 3
33100 Tampere
Yhteystiedot: Kirsi Tingvall
puh. 010 6803 476, kirsi.tingvall@kopioniini.fi
Tekstiaineiston toimittaminen:
Tekstiaineistot toimitetaan seija.tuokko@pp.inet.fi
Ilmoitukset:
Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa
ja se toimitetaan painoon tulostusvalmiina tiedostona,
osoite tampere@kopioniini.fi
Toimitusvastuu
Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa
ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen
pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.
Painosmäärä: 4500 kpl
Lyhyesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Seniorit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
TIEDOTTEET
Vuoden 2011 bioanalyytikko, hakuilmoitus . . . . . . . 8
Kansainvälinen bioanalyytikkopäivä 15.4.2011
Bioanalyytikoiden rooli tarttuvien tautien
ehkäisytyössä, selvittämisessä ja seurannassa . . . . . 8
Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 . . . . . . . . 23
Vanhustyön vastuunkantajat
-gerontologinen kongressi . . . . . . . . . . . . . . 47
ALUEYHDISTYKSET
Keväiseen tapaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
Alueyhdistysten ilmoitukset . . . . . . . . . . . . . . 44
3
Bioanalyytikko 2/2011
Ajankohtaista
– mukavia ja vähemmän mukavia asioita
- miksi samat asiat nousevat aina uudelleen esille vaikka ovat huonoksi havaitut?
V
uoden 2009 loppupuolella alkanut TYK-kurssi päättyi 15.4.2011 varsin mukavissa merkeissä. Tapasin viisi todella tyytyväistä kurssilaista. Tyk-kuntoutukseen voivat hakea työelämässä
olevat, joiden työkyky on olennaisesti
heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joiden työkyvyn ylläpitämiseksi työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäneet. Hakijat valitaan työterveyslääkärin antaman lausunnon perusteella. Kurssin
kesto oli 33 vuorokautta, toteutettuna useammassa jaksossa. Kela maksoi
Tyk -ryhmään valituille matkakustannukset (vähennettynä omavastuulla), kuntoutuksen, täysihoidon kahden hengen huoneessa ja kuntoutusrahan, joka maksetaan työnantajalle,
jos kuntoutuja saa palkkaa kuntoutuksen ajalta.
Kaikki osanottajat vakuuttivat,
että kokivat kuntoutuneensa. ”Nyt
jaksetaan taas tehdä työtä” eikä tarvitse miettiä ennenaikaiselle eläkkeelle jäämistä. Myös oman ajan käyttö ja elämänlaatu sitä kautta koettiin kohentuneen. Ryhmästä näytti
muodostuneen varsin kiinteästi toimiva tiimi. Kulttuuriharrastuksetkin
yhteisten tapaamisten aikana oli hoidettu. Kaikki olivat todella tyytyväisiä. Ryhmän kehotuksesta ja innoittamana liittohallitus päätti anoa uutta TYK-kurssia.
Terveydenhuoltoalan tehtävänjaot ovat kovan kiinnostuksen kohteena ja työnjako näyttää olevan uusjaossa. Kun bioanalyytikkoja on koko
ammattikorkeakoulun olemassa olon
ajan koulutettu liian vähän, työvoimapula on vallinnut jo useamman
vuoden ajan. Välillä jää miettimään
onko tämä joltakin taholta ohjattua
tavoitteellista politiikkaa. Koko ajan
palkataan laboratoriotyöhän pika-
4 Bioanalyytikko 2/2011
koulutuksella muiden ammattiryhmien edustajia, pääsiassa lähihoitajia ja jossain määrin myös hoitotyön
koulutuksen saaneita. Viime kädessä
osaamattomien käytöstä kärsii potilas.
Parhaillaan on ollut lausunnolla lähihoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaan suunniteltu 10 ov:n (15 op)
näytteenotto ja asiakaspalvelu kliinisessä laboratoriotyössä opinnot. Työpaikoilla ”pikakoulutetaan näytteenottajia jatkuvasti. Kaikki tämä osoittaa lyhytnäköistä suunnittelua. Pikakoulutuksen saaneilla ovat todella
rajalliset osaamisresurssit laboratoriotyöhön. Laboratoriossa työskentelee jo nyt hyvin monen koulutuksen saaneita. Käytäntö poikkeaa muualla Euroopassa olevista käytännöstä.
Laboratoriohoitajan työn pirstaloiminen tulee vaikuttamaan potilaan saamiin palveluihin, todella murheellista. Pikakoulutetut viihtyvät yleensä
työssä vain vähän aikaa, vaihtuvuus
on suuri.
Ammattikorkeakouluissa meneillä
olevista koulutusrakenneuudistuksista terveysalan osalta ei kaikuja kantaudu. Tämä kertoo terveysalalle muodostuneesta toimintatavasta. Avoimuus ja pienten erikoisalojen osaa-
misen arvostus ja kunnioitus puuttuu
kokonaan. Muut näyttävät tietävän paremmin kuin me, miten bioanalyytikkokoulutusta tulisi kehittää.
Ammattikorkeakoulun muilla aloilla
suunnittelu näyttää tapahtuvan avoimemmin, niistä saamme tietoja mutta emme terveysalan suunnitelmista.
Rivien välistä lukien voi arvata, että
suunnitteilla on koulutusohjelmien
poistaminen, niitä kun on kuulemma liian paljon. Ilmeisesti kaikilta
vaaditaan arvaamaton määrä yhteisiä
opintoja ja vasta myöhemmässä vaiheessa voi valita oman alan opintoja.
Tämä tie on kokeiltu vuosien varrella jo monta kertaa, lähes säännöllisesti 10 vuoden välein ja aina on todettu, ettei sitä kautta saada osaajia eikä
pienille erikoisaloille motivoituneita
opiskelijoita. Tämä on turhauttavaa
myös niille, jotka vastaavat koulutuksesta. Suuri huoli on myös tutkinnon
kansainvälisen vertailtavuuden säilymisestä. Tässäkin pätee kirjassa The
Enthusiastic Employee 2005 ilmaistu osuva ajatus: “Useimmat yritykset
häärivät väärän ongelman kimpussa.
Niiden ei tarvitse motivoida työntekijöitään, vaan lakata heikentämästä
heidän motivaatiotaan (http://www.
spiik.fi).
Ei pidä kuitenkaan antaa periksi.
Ammattikuntaa tarvitaan jatkossakin.
Pidetään huoli, että ammatti ja koulutus kehittyvät oikeassa suunnassa ja
bioanalyytikoille on kysyntää.
Kaikille mukavia ja rentouttavia
kesäpäiviä toivottaen
Aktuellt
– trevliga och mindre trevliga ärenden
- varför stiger samma saker fram återigen fast de har konstaterats vara dåliga?
D
en kurs för upprätthållande av arbetsförmågan
som började år 2009 slutade 15.4.2011 under mycket trevliga
tecken. Jag träffade fem verkligt nöjda
kursdeltagare. Till denna rehabilitering kan sådana personer i arbetslivet
söka, vilkas arbetsförmåga betydande
har minskat på grund av sjukdom, fel
eller skada och i de fall då arbetshälsovårdens åtgärder för att upprätthålla
deras arbetsförmåga inte har räckt till.
De sökande väljs enligt ett utlåtande av arbetshälsovårdsläkaren. Kursen räckte 33 dygn, uppdelade på flere perioder. Fpa betalade resekostnaderna till dem som valts (självrisken
minskad), rehabiliteringen, helpension i två personers rum och en rehabiliteringspeng som betalas åt arbetsgivaren om den rehabiliterade får lön
under rehabiliteringstiden. Alla deltagare intygade att de upplevde sig
rehabiliterade. ”Nu orkar man jobba
igen” och behöver inte fundera på att
bli förtidspensionerade. Man upplevde också att användning av egen tid
och därmed livskvaliteten hade förbättrats. Gruppen verkade ha blivit
ett mycket sammansvetsat team. Man
hade också skött om kulturintressena
vid sammankomsterna. Alla var verkligen nöjda. På uppmaning och inspiration av gruppen beslöt förbundsstyrelsen att anhålla om en ny kurs.
Uppgiftsfördelningen inom hälsovårdsbranschen verkar vara centrum
för stort intresse och arbetsfördelningen verkar förnyas. Eftersom man
under hela den tid yrkeshögskolor-
na funnits, har utbildat för få bioanalytiker, har arbetskraftsbristen härskat redan i flere år. Stundvis funderar man om detta från något skikt är
målinriktad politik. Man anställer till
laboratoriearbete hela tiden snabbutbildade representanter för andra
yrkesgrupper, främst närvårdare och
i viss mån också vårdutbildade. I sista hand är det patienten som lider av
att man använder okunniga. För närvarande har man för utlåtande haft
en studieplan för närvårdarutbilningen, provtagning och kundbetjäning
i kliniskt laboratoriearbete, med en
omfattning av 10 studieveckor (15
sp). På arbetsplatserna ”snabbskolar”
man hela tiden provtagare. Allt detta tyder på kortsiktig planering. De
snabbskolade har verkligen för laboratoriearbete begränsade kunskapsresurser. På laboratorierna jobbar redan
nu personer med mycket varierande
utbildning. Detta avviker från praxis
annanstans i Europa. Sönderdelandet
av laboratorieskötarens arbete kommer att inverka på de tjänster patienten får, och det är verkligen sorgligt.
De snabbskolade trivs vanligtvis bara
kort i arbetet, bytesfrekvensen är stor.
Man hör inte, när det gäller hälsobranschen, ekon av de reformer inom
utbildningsstrukturerna som försiggår i yrkeshögskolorna. Detta beskriver det verksamhetsmönster som uppstått inom hälsobranschen. Öppenhet och värdesättning och respekt för
kunskapen inom små specialområden saknas helt. Det verkar som om
andra vet bättre än vi hur man bor-
de utveckla bioanalytikerutbildningen. Inom andra områden av yrkesskolorna tycks planeringen ske mer
öppet, om dem får vi uppgifter, men
inte om planerna för hälsobranschen.
Om man läser mellan raderna kan
man gissa att man planerar att nedlägga skolningsprogrammen, det finns ju
för många av dem. Tydligen krävs det
en okänd mängd gemensamma studier och först i ett senare skede kan
man välja studier i sitt eget område.
Den här vägen har man provat redan
många gånger under årens lopp, nästan regelbundet med 10 års intervall och alltid har man konstaterat att
man inte på detta sätt får kunniga och
inte heller motiverade studerande för
små specialriktningar. Det här är frustrerande också för dem som ansvarar
för utbildningen. Också här stämmer den träffande tanke som 2005
uttrycktes i boken The Enthusiastic
Employee: ”De flesta företag sysslar med fel problem. De behöver inte
motivera sina arbetstagare, utan sluta
göra deras motivation svagare (http://
www.spiik.fi).
Man ska ändå inte ge upp. Yrkeskåren behövs också i fortsättningen. Vi
ska se till att yrket och utbildningen
utvecklas i rätt riktning och att det
finns efterfrågan för bioanalytiker.
Med önskan om trevliga och
avslappnande sommardagar
Seija
5
PUHEENJOHTAJAN PALSTA 2/2011
Kokemuksista ja näyttöön
perustuvista toimista hyviin käytäntöihin
K
näytteenottoon liittyen tänä keväänä.
Näytteenoton siirtäminen siivoojalle
romuttaa koko preanalytiikan. Työyhteisön, lähiesimiesten ja ylemmän
johdon ratkaisut luovat perustan sille,
miten erilaisia käytäntöjä toteutetaan
työpaikoilla. Oman ammattikuntamme kollegiaalisuus on tärkeää. Selkeät pelisäännöt lisäävät myös työhyvinvointia työpaikoilla.
evät on jo pitkällä ja eri puolella Suomea lomasunnitelmia on lyöty lukkoon.
Etsimme kokemuksia erilaisista asioista vapaa-ajalla työn vastapainoksi.
Osa viettää viikonloppuja mökkeillen, osaa suuntaa matkansa kaupunkikohteisiin ja osalle on tärkeää päästää
löhöilemään aurinkorannoille. Kokemuksemme asiakkaana olemisesta on
yhä tärkeämpää eri toimialoilla. Yrityksiä johdetaan yhä enemmän asiakaskokemusten suuntaan.
Kokemuksemme vapaa-ajan matkoistamme sisältävät mielikuvia ja tunteita. Uniikkien kokemusten kautta yritykset voivat kehittää toimintaansa
erottuakseen muista. Useiden palvelutuottajien arvoihin ja strategiaan on
kirjattu asiakaskeskeisyys. Tavoitteista
käyntäntöön voi kuitenkin olla vielä
pitkä matka.
Toukokuun alussa (eli juuri tänään)
uusi terveydenhuoltolaki antaa meille mahdollisuuden valita terveyskeskuksen ja vuonna 2014 voimme valita
entistä laajemmin terveydenhuollon
palveluista itsellemme sopivimmat
kohteet. Jouduimme viime kesänä perheemme lomamatkalla testaamaan Ruotsin tervydenhuoltoa. Tukholman Södermalmin sairaalan päivystys palveli meitä erinomaisesti ja
yhdelle perheen jäsenellemme luotiin
henkilötunnus Ruotsiin, jonka avul-
la saimme sähköisen reseptin keskustan apteekkiin. Saimme apua nopeasti ja kokonaisuutena hoitopaketti
toimi. Peruspositiiivisella asenteella
hoitohenkilökunta ja tiimit pystyvät
kohtaamaan ja voittamaan vaikeitakin ongelmia ja yllätyksiä työssään.
Työmme kehittyvät koko ajan entistä
asiakaskeskeisempään suuntaan.
Näyttöön perustuvien menetelmien avulla voimme luoda hyviä käytäntöjä laboratoriohin ja hoitotyöhön. Hyvien käytäntöjen työkalujen
käyttö on tulevaisuudessa yhä merkittävämpää asiakaspalvelukokemusten ohella. Näytteenottoon ja näytteenottoon liittyvien oheispalveluiden hyvin käytäntöjen kehittäminen
ja kirjaaminen on tärkeää. Olemme
saaneet lukea huolestuttavia asioita
Olemme ottaneet tänä keväänä kantaa lähihoitajakoulutukseen kaavailtuihin, vasta suunnitteluasteella oleviin opinto-ohjelmiin. Liiton työryhmää, näytteenoton hyvät käytännöt,
on tuettava ja aktivoitava, jotta saamme luotua preanalytiikkaan selkeät
pelisäännöt.
Meidän on pidettävä huolta siitä,
että yhtä meidän tärkeintä asiantuntijaosa-aluettamme preanalytiikkaa
toteutetaan asianmukaisesti ympäri
Suomea.
Hyvää kevättä ja kesälomia ! Nähdään
kevään ja syksyn tapahtumissa !
P.S. Voitte jättää liitolle palautetta
kotisivujen kautta myös nimettömänä toimintamme kehittämiseksi.
Ystävällisin terveisin Oulusta
1.5. 2011 klo 15.00
Mika Paldanius
ORDFÖRANDESPALTEN 1/2011
Till god praxis via
erfarenheter och åtgärder som prövats
V
åren är redan långt gången
och i olika delar av Finland
har man slagit fast semesterplanerna. Vi söker på fritiden erfarenhet av olika saker som motvikt
mot arbetet. En del tillbringar veckoslut på stugan, vissa reser mot stadsmål och för en del är det viktigt att
få slappa på solstränder. Våra upplevelser som kunder är allt viktigare
inom olika branscher. Företag styrs
allt mera mot kunderfarenheter.
Våra upplevelser av resor på fritiden
innehåller sinnebilderoch känslor.
Genom unika upplevelser kan företag utveckla sin verksamhet så att de
skiljer sig från andra. Kundcentrering
har skrivits i flere tjänstproducenters
värden och strategier. Vägen från mål
till praktik kan ändå vara lång.
I början av maj (det vill säga just idag)
ger den nya hälsovårdslagen oss möjlighet att välja hälsocentral och år
2014 kan vi allt vidare välja den av
hälsovårdens tjänster som passar oss
bäst. Senaste sommar var vår familj
under semesterresan tvungna att pro-
va hälsovården i Sverige. Jouren på
Södermalms sjukhus i Stockholm
betjänade oss utomordentligt och en
familjemedlem fick svenskt personsignum, med vilket vi fick ett elektroniskt recept till ett apotek i centrum.
Vi fick hjälp snabbt och som helhet
fungerade vårdpaketet. Genom ett i
grunden positivt förhållningssätt kan
vårdpersonalen och teamet möta och
lösa också svåra problem och överraskningar i sitt arbete. Vårt arbete
utvecklas hela tiden mot större kundcentrering.
Med hjälp av metoder som grundar
sig på erfarenhet kan vi skapa god
praxis på laboratorier och inom vårdarbetet. Att använda de redskap som
god praxis ger, är i framtiden allt mer
betydelsefullt vid sidan av kundbetjäningserfarenhet. Det är viktigt att
utveckla och dokumentera de goda
erfarenheter som rör provtagning och
härmed relaterade tjänster. Vi har fått
läsa oroande saker om provtagning
denna vår. Att flytta provtagningen
till en städerska skrotar hela preanalytiken. De lösningar som arbetsgemen-
skapen, förmännen och den högre
ledningen gör, skapar grunden för hur
man förverkligar olika sorts praxis på
arbetsplatserna. Vår egen yrkeskårs
kollegialitet är viktig. Klara spelregler
ökar också trivseln på arbetsplatserna.
Vi har denna vår tagit ställning till
de först under planering varande studieprogrammen för närvårdarutbildningen. Vi måste stödja och aktivera förbundets kommitté, God praxis i
provtagning, så att vi kan skapa klara
spelregler för preanalytik.
Vi måste se till att ett av våra viktigaste specialistområden, preanalytiken, förverkligas sakligt runt om i
Finland.
Skön vår och semester! Vi ses under
vårens och höstens evenemang!
P.S. Ni kan ge förbundet feedback
också anonymt på vår hemsida för att
utveckla vår verksamhet.
Med vänliga hälsningar från
Uleåborg 1.5.2011 kl 15.00
Mika Paldanius
7
Vuoden 2011 bioanalyytikko
Ehdotuksia Vuoden bioanalyytikoksi voi tehdä:
yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö, alueyhdistys
Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä:
• ehdokkaan henkilö- ja osoitetiedot, puhelin ja sähköpostiosoite
• työpaikka ja asema
• perustelut valinnalle
• ehdotuksen tekijä, osoite ja työpaikka.
Edellytykset valinnalle:
• Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen
• kunnostautunut erityisesti työssään/ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/kliinisen laboratoriotieteen
kehittämisessä. Tai on toiminut merkittävällä tavalla laboratoriohoitajan/bioanalyytikon ammatin tunnetuksi
tekemiseksi tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.
Hakemukset lähetetään liittohallitukselle 18.8.2011 mennessä osoitteella
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittohallitus päättää vuoden Bioanalyytikon valinnasta
kokouksessaan ja ilmoittaa siitä kirjallisesti syyskuun aikana valitulle.
Valinta julkistetaan Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 -tapahtumassa, jonne valittu kutsutaan.
Valitulle korvataan saapumisesta aiheutuvat kustannukset.
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry
Lehdistötiedote 15.4.2011
Kansainvälinen
bioanalyytikkopäivä 15.4.2011
BIOANALYYTIKOIDEN ROOLI TARTTUVIEN TAUTIEN EHKÄISYTYÖSSÄ,
SELVITTÄMISESSÄ JA SEURANNASSA
B
ioanalyytikot viettävät joka
vuosi kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää 15.4. Vuoden 2011 teemana on bioanalyytikoiden rooli tarttuvien tautien ehkäisytyössä, selvittämisessä ja seurannassa. Bioanalyytikot (aikaisemmin
laboratoriohoitajat) ovat laillistettuja
ammattihenkilöitä.
Kansainvälisen Bioanalyytikkopäivän tarkoituksena on lisätä kansalaisten tietoisuutta bioanalyytikoiden
roolista terveydenhuollossa ja mm.
tarttuvien tautien ehkäisytyössä. Bioanalyytikot ottavat näytteitä, analysoivat näytteitä ja vastaavat suorittamiensa laboratoriotutkimusten laadunhallinnasta. Luotettavilla laboratoriotutkimustuloksilla on merkittävä
rooli potilaiden taudin syyn selvittämisessä, hoidon määrittelyssä ja seurannassa.
Kliininen laboratoriotyö on nopeasti kehittyvä ala. Bioanalyytikot osallistuvat laboratoriotutkimusten ja
laboratoriopalvelujen kehittämiseen.
Terveydenhuollossa bioanalyytikot
ovat näytteenoton asiantuntijaryhmä.
Toiminnallaan he pyrkivät varmistamaan laboratoriotutkimustulosten
oikeellisuuden. Bioanalyytikkoliitto on hyvin huolestunut tapauksista, joissa näytteenottoon on palkattu huolettomasti muuta henkilökuntaa, joilla ei ole näytteenoton edellyttämää osaamista. Jokaisen luotettavan
laboratoriotutkimuksen edellytys on
oikein otettu näyte. Näytteenottoon
liittyvät virhearvioinnit ja väärät päätökset voivat johtaa kohtalokkaisiin
hoitovirheisiin.
Suomen Bioanalyytikkoliitossa on
jäseniä 4500 ja vuodesta 1958 lähtien
liitto on aktiivisesti edistänyt asiantuntijoidensa ammatti- ja koulutusasioita Suomessa. Suomen Bioanalyytikkoliitolla on 15 alueyhdistystä.
Suomen Bioanalyytikkoliiton
puheenjohtajan toimii oululainen osastonhoitaja, terveystieteiden maisteri ja
filosofian tohtori Mika Paldanius.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja
Mika Paldanius, puh. 050 5660233
Varapuheenjohtaja
Seija Tuokko, puh. 040 5067632
Bioanalyytikkoja
kulttuuripääkaupungistamme Turusta 2011
Teksti: Leila Tiilikka, koulutuspäällikkö, leila.tiilikka@turkuamk.fi
Bioanalyytikkokoulutus ja innovaatiopedagogiikka
T
urun ammattikorkeakoulussa innovaatiopedagogiikka
määritellään asiakaslähtöisyyden ja monialaisuuden avulla, jolloin
sen avulla voidaan tukea VarsinaisSuomen työpaikoilla hyödynnettäviä
innovaatioita.
Innovaatiopedagogiikan kulmakivet Turun ammattikorkeakoulussa muodostuvatkin monialaisuudesta, tutkimus- ja kehitystoiminnasta, joustavista opetussuunnitelmista,
yrittäjyys- ja palvelutoiminnasta sekä
kansainvälisyydestä.
Innovatiivisuutta, innovaatiopedagogiikkaa ja innovaatio-osaamista on pyritty nitomaan osaksi Turun
ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutusohjelman nykyistä opetussuunnitelmatoteutusta ja -tulevaisuutta. Innovatiivisuutta ovat tukeneet jo tällä hetkellä bioanalytiikan
koulutusohjelman joustavat opetussuunnitelman rakenteet, opinnäytetyöt, palvelutoiminta, työelämäharjoittelu, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä opiskelijoille tarjotut
opintojaksojen vaihtoehtoiset suoritustavat. Erilaisista koulutusohjelmamme innovatiivisista ratkaisuista
löytyy artikkeleja Moodi 6/2010- julkaisusta.
Opetussuunnitelmat on kirjattu
vuodesta 2010 lähtien uuteen oppilastietojärjestelmään SoleOPSiin. Järjestelmä sisältää tässä vaiheessa lukusuunnitelmat, opintojaksokuvauk-
set ja toteutussuunnitelmat. Ensi
syksystä lähtien opiskelijat tekevät
henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa eHOPS- järjestelmään. SoleOPS toimii julkisessa verkossa ja sinne ei tarvitse kirjautua, joten jokainen voi tutustua opetussuunnitelmiimme osoitteessa https://ops.
turkuamk.fi/opsnet/disp/fi/welcome/
nop?menuid=0.
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on arvioitu tämän vuoden alusta
lähtien asteikolla hyväksytty – hylätty. Muutosta viedään eteenpäin kouluttamalla käytännön ohjaajia sekä
opiskelijoita arvioinnin perusteisiin. Samalla arviointiin sisällytettiin
aikaisempien ammattispesifien kliinisen laboratoriotyön osaamisvaatimusten (ohjausosaaminen, asiakkuusosaa-
minen, näytteenotto-osaaminen, analyysiosaaminen, laatuosaaminen ja
turvallisuusosaaminen) lisäksi myös
yleiset ammattikorkeakoulututkinnoille asetetut osaamisvaatimukset
(oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen). Arvioinnin muutoksella yhtenäistetään arviointikäytäntöjä
muiden koulutusalojen ja ammattikorkeakoulujen välillä sekä taataan
yhdenmukaisuus eri ammattikorkeakouluista valmistuneille bioanalyytikoille.
Tärkeänä yhdyssiteenä työelämään päin on ollut TYKSLABin klinikkaohjaaja jo vuodesta 2001 alkaen. Hänen pääsiallisin tehtävänsä on
opiskelijoiden harjoittelujaksojen ja
Jobstep-varausten valmistelu yhdessä
osastojen ja bioanalytiikan koulutusohjelman edustajien kanssa sekä niiden yhteensovittaminen eri osastoille opetussuunnitelman mukaisesti.
Klinikkaohjaaja toimii opiskelijoiden
tukihenkilönä työharjoittelun aikana
yhdessä eri osastojen opiskelijavastaavien kanssa. Lisäksi hän kerää opiskelijapalautteita, joiden perusteella tehdään parannusehdotuksia harjoittelun toteutukseen eri osastoille.
Klinikkaohjaaja osallistuu bioanalytiikan koulutusohjelman kokouksiin
kerran kuukaudessa, mikä helpottaa
ja nopeuttaa useiden käytännönohjaukseen liittyvien asioiden järjestelyssä.
9
Kokemuksia ammattikorkeakoulun
opettajan toimimisesta työelämän
kehittäjänä – ASTE-hanke TYKSLABissa
Teksti: Benita Paloheinä, ylihoitaja, TYKS-SAPA liikelaitos
P
erinteisesti bioanalyytikkoopiskelijat ovat osallistuneet
työelämän kehittämiseen opinnäytetöissään. Ammattikorkeakoulujen opettajien mukanaolo työelämän
kehittämishankkeissa on ollut vähäistä ja kehittämishankkeet ovat liittyneet läheisesti opettajan pedagogisten
taitojen hyödyntämiseen työelämässä kuten työelämän opiskelija-ohjaajien ohjaustaitojen kehittämiseen tai
opiskelija-arviointien kehittämiseen.
Esteenä opettajien osaamisen hyödyntämiselle on ollut ammattikorkeakoulussa sekä taloudellisten ja henkilöstöresurssien puuttuminen. Työelämässä opettajien mieltäminen laajemmin työelämän kehittäjinä on ollut
vaikeasti hahmotettavissa ja työelämässä on ennakkokäsityksiä opettajien tietämyksestä nykyisestä työelämästä. Opettajan omasta työelämäkokemuksesta voi olla pitkä aika tai
työyhteisön toimintatavat voivat olla
vieraita opettajalle. Kuitenkin tietoisuus työelämän muuttuvista vaatimuksista tulee opettajilla olla ajan
tasalla ja vain jatkuva yhteistyö ja dialogi työelämän kanssa takaavat tulevien ammattilaisten saamisen kliinisiin
laboratorioihin tulevaisuudessa.
Turun ammattikorkeakoulun Astehanke mahdollisti lehtorin Soile Kemin osaamisen hyödyntämisen
työelämän kehittämisessä. TYKSLABissa on meneillään suuri muutos,
joka liittyy uuden laboratorion perustamiseen. Toimintaympäristön muutos tuottaa sekä organisaatiolle että
yksilöille haasteen osaamisen kehittämiselle ja toisaalta uuden oppiminen merkitsee myös vanhan poisoppimista.
Ennen ammattikorkeakoulun
opettajan osallistumista hankkee-
dittiin kullekin osaamisalueelle tasokuvaukset. Koska samaa osaamiskarttaa käyttävät sekä perus- että huippuosaajat, arviointiasteikko tehtiin
riittävän laajaksi – tasot 1- 5. Tulevissa yhteistyöhankkeissa pitää kiinnittää enemmän huomiota hankkeen
resursointiin. Tasokuvausten lopullinen tarkistus jäi hieman keskeneräiseksi. Mittarin testaus ei kuulunut
projektin tavoitteisiin.
seen, käytiin keskusteluja opettajan
keskeisestä asiantuntijuudesta ja sen
liittämisestä muutokseen. Opettajan
keskeiseen asiantuntijuuteen liittyy
osaamisen arviointi ja Aste-hankeen
tavoitteeksi tuli tulevan laboratorion
vaatiman osaamisen kuvaus ja - mittarin (mallin) kehittäminen. Osaamiskartoituksen tavoitteena on tehdä
laboratoriohoitajien osaaminen näkyväksi ja selvittää osaamisen nykytaso
lähiajan ja tulevien kehittämissuunnitelmien ja perehdyttämisen pohjaksi.
Henkilöstö koki ammattikorkeakoulun opettajan kehittämistyön erittäin myönteisenä ja saamani palautteiden mukaan osaamisen kuvaaminen oli vaikeata, mutta asiantuntevalla ryhmätyötekniikalla osaaminen
saatiin kuvattua. Osaamismittarin
kehittämiseen osallistuminen vahvisti
henkilökunnan ammatillista itsetuntoa ja työn hallinnan tunnetta. Projektiin osallistuneille ammattikorkeakoulun opettaja loi mallin osaamismittarin kehittämisestä. Tärkeä osa
mittarin kehittämistä oli laboratoriohoitajien osaamisen saaminen näkyväksi ja osaamisalueiden ryhmittely
työryhmissä.
Aste-hankkeen tuloksena syntyi
laboratoriohoitajien osaamiskartta.
Osaamisen arvioinnin helpottamiseksi työn vaatimista osaamisalueista laa-
Osaamismittaria on tarkoitus käyttää
uuteen laboratorioon tulevien laboratoriohoitajien osaamisen kehittämisessä ja suunnittelussa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Mittaria on tarkoitus kehittää edelleen
myös muille laboratorion erityisalueille. Sen on tarkoitus olla apuna täydennyskoulutuksen suunnittelussa
ja toteutuksessa. Tavoitteena on saada tietoa, jonka tuloksena koulutukseen hakeutuminen perustuu enemmän perusteltuihin tarpeisiin kuin
pelkkiin toiveisiin. Osaamisen kartoituksen odotetaan paljastavan kehittämishaasteita, joita voidaan ratkaista muutenkin kuin koulutukseen
hakeutumalla. Osaamisen kartoituksen toivotaan myös herättävän motivaatiota oman työn kehittämiseen
Lähde
Kemi, S., Heinonen, H., Joukas, H.
R., & Paloheinä, B.Ylönen, 2011.
Laboratoriohoitajien osaamisen kartoitus. Julkaisussa von Schantz, M.,
Toivonen, H. & Lind, K. (toim.)
2011. Asiantuntijana terveysalan
muuttuvilla työmarkkinoilla. Aluevaikuttavuutta ASTE-projektilla.
Turun ammattikorkeakoulu. Raportteja 104. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Tie YAMK-opiskelijaksi
Teksti: Minna Mäkelä,
Bioanalyytikko/ YAMK-opiskelija, Turku AMK, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
V
almistuttuani bioanalyytikoksi 2002 oli selvää, että jossain
vaiheessa suunnittelisin jatko-opintoja. Silloin päällimmäisenä
ajatuksena olivat opettajanopinnot.
Syksyllä 2008 tarjoutui mahdollisuus
aloittaa TYKSLABin klinikkaohjaajana. Tämä toi uusia haasteita normaalin laboratoriotyön rinnalle. Klinikkaohjaajana toimiminen on tarjonnut oivan mahdollisuuden tutustua koko TYKSLABin toimintaan.
Se on tarjonnut myös moniammatillista yhteistyötä Turun AMK:n bioanalytiikan koulutusohjelman lehtoreiden kanssa. Klinikkaohjaaja- toiminnan kautta kiinnostukseni heräsi myös hallinnolliselle puolelle, jota
olin joskus aikaisemmin pitänyt erittäin kaukaisena vaihtoehtona.
Talvella 2010 ylihoitajan kannustama aloin jälleen miettiä jatko-opintomahdollisuuksia. Tutkittuani eri
vaihtoehtoja, ammattikorkeakoulun
ylempitutkinto alkoi vaikuttaa parhaimmalta vaihtoehdolta ja oman
elämäntilanteeseen parhaiten sopivammalta. Hain kevään 2010 yhteishaussa ja pääsykokeisiin valmistautuminen alkoi. Pääsykokeet onnistuivat
ja pääsin aloittamaan opinnot syksyllä 2010 Turun AMK:n sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
koulutusohjelmassa.
Opintoja on nyt takana lähes puolet. Alkuhämmennyksen jälkeen, että
mihin sitä tulikaan lähdettyä, ovat
opinnot olleet erittäin mielenkiintoiset ja antoisat. Omat odotukset opintojen käytännönläheisyydestä ei ole
tuottanut pettymystä. Myös opiskelu moniammatillisessa ryhmässä on
ollut erittäin antoisaa. Ryhmässäni
olen ainut bioanalyytikko, mutta se
ei ole mitenkään aiheuttanut ongelmaa opintojen kanssa.
Opiskelu työn ohessa, pienen lapsen äitinä, ei ole kevyttä ja helppoa.
Tämä vaatii pitkää pinnaa ja aikataulujen luomista. Opiskelujen painottu-
essa itsenäiseen opiskeluun avoimissa
oppimisympäristöissä on ollut haasteellista. Lähipäiviä koululla on vain
kaksi kuukaudessa. Perheen ja läheisten tuella on ollut täysin korvaamaton merkitys opintojen edistymisessä.
Olen varma, että kaikista meistä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kehittyy erittäin
päteviä tulevaisuuden osaajia vaativiinkin asiantuntija tehtäviin.
YAMK-tutkinto
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen
ja johtamisen koulutusohjelma perustuu aikaisemmalle ammattikorkeakoulussa suoritetulle terveysalan tutkinnolle tai muulle soveltuvalle korkeakoulussa suoritetulle tutkinnolle
sekä kolmen vuoden alaa vastaavalle työelämäkokemukselle. Opintojen
laajuus on 90 opintopistettä, joka vastaa noin 2 vuoden opintoja. Opiskelu
tapahtuu terveysalan moniammatillisessa ryhmässä. Opinnot on jäsennetty rakenteellisesti kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat syventävät opinnot, opinnäytetyö ja vapaasti valittavat opinnot. (www.tukuamk.fi.)
Syventävien opintojen sisälle rakentuvat tutkimus- ja kehittämisosaamisen sekä johtamisosaamisen opintojaksot. Syventävät opinnot
tukevat vaativaa asiantuntijaosaamista sekä opiskelijan opinnäytetyönään
toteutettavan kehittämishankkeen
sisällöllisiä ja metodisia oppimistarpeita. (www.turkuamk.fi.)
Opinnäytetyö, laajuudeltaan
30op, on työelämän käytäntöjä kehittävä hanke, ja se on koko koulutuksen kestävä prosessi. Kehittämishanke toteutetaan työelämäyhteistyönä
suunniteltuna projektina, jota lähestytään tarkoituksenmukaisesti soveltavan tutkimuksen menetelmin.
(www.turkuamk.fi.) Kehittämistyössä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija toimii projektin
vetäjänä.
Vapaasti valittavien opintojen
avulla opiskelija voi syventää asiantuntijuuttaan tarkoituksenmukaisella tavalla (www.turkuamk.fi).
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamassa osaamisessa korostuvat laaja-alaisuus ja siirrettävyys, jotka mahdollistavat työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä
eri toimintaympäristöissä. Terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollistaa kehittymisen vaativiin asiantuntijatehtäviin. Ylempi
ammattikorkeakoulututkinto tuottaa
saman kelpoisuuden julkiseen virkaan
tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005). Kansainvälisessä käytössä tutkintonimike on Master of Health Care (Asetus
423/2005).(www.turkuamk.fi).
Aikuisopiskelijan oppimisympäristö on haasteellinen sekä meille
opiskelijoille että kouluttajille, koska opinnot sisältävät paljon itsenäistä
opiskelua verkossa. Vastauksia terveysalan oppimishaasteisiin 4: teemana
on aikuiskoulutus –julkaisu esittelee
Terveysala- tulosalueen aikuiskoulutusyksikön monipuolista opetus- ja
kehittämistoimintaa. Terveys-AIKO
on luonut yksilölliset ammatillisen
kasvun mahdollisuudet meille opiskelijoille. (http://julkaisut.turkuamk.
fi/isbn9789522161734.pdf )
11
Vieritestipassi – Turun sosiaali- ja
terveystoimen hoitohenkilökunnan
vieritestiosaamisen varmistaminen
Teksti: Raini Tuominen, lehtori, TTM, Turun ammattikorkeakoulu, raini.tuominen@turkuamk.fi
T
urun ammattikorkeakoulu ja
Turun sosiaali- ja terveystoimi toteuttavat yhteistyössä Vieritestauksen hyvät käytänteet eli VIENO–projektin, jonka tavoitteena on
lisätä vieritestausosaamista kehittämällä koulutuskokonaisuus muuttuviin
sekä työelämän että koululla toteutuvan
ammatillisen perusopetuksen tarpeisiin
ja näin lisätä vieritutkimusten luotettavuutta potilaan hyvän hoidon toteutumiseksi. Tänä vuonna käynnistyneen
projektin tehtävänä on vieritestaustoiminnan toimintaprosessin esille tuominen sekä toimintaprosessin laadullinen
kehittäminen, toimintatapojen yhtenäistäminen ja ohjeistuksen selkeyttäminen Turun sosiaali- ja terveystoimessa. Vieritestipassi muodostuu monimuotoisesta koulutuksesta koostuvasta
koulutuspaketista. Vieritestien tekijältä
edellytetään vieritestipassin suorittamista ja sen päivittämistä tietyin välein.
Hoitohenkilökunnan vieritestausosaamisen varmistamisella lisätään potilasturvallisuutta ja hoidon laadukkuutta.
Tämä yhteistyössä toteutettava projekti
on ajankohtainen ja uraauurtava.
VIERITESTIPASSI
– vieritestaus vaatii
osaamista
Vieritestauksen hyvät käytänteet eli
VIENO-projekti on Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen ja Turun sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöprojekti, jossa tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveystoimen
toimipisteissä tehtävien vieritutkimusten luotettavuutta. Tämä projekti on jatkoa kehittämisjaksolleni asiantuntijana terveysalan muuttuvilla
työmarkkinoilla (ASTE)-hankkeessa,
Vieritestipassin taustaa
jonka vieritestaukseen ja laskimoverinäytteenottoon liittyvän kysely- ja
havainnointiselvitysten mukaan vieritestaustoiminnan kehittämisprojekti on ajankohtainen ja tarpeenmukainen (Tuominen ym. 2011). Vieritestituloksen on oltava luotettava, sillä
vieritestitulos vaikuttaa välittömästi potilaan hoitoon ja myös hoitopaikan valintaan. Edelleen suurin osa
laboratoriotutkimuksista on laboratoriohoitajien/bioanalyytikkojen laboratorioiden näytteenottotiloissa kyynärtaipeen laskimoista ottamia verinäytteitä, mutta nykyisin yhä enenevässä määrin vieritestejä tehdään
laboratorioiden ulkopuolella, vastaanotoilla, hoitolaitoksissa ja kotikäynneillä muiden kuin em. koulutuksen saaneiden hoitajien toimesta.
Laboratorion ulkopuolella näyte otetaan yleisimmin sormenpäästä ja tutkitaan potilaan läheisyydessä vieritestillä. Näin tulos saadaan mahdollisimman nopeasti ja hoitopäätökset voidaan tehdä heti.
Viime vuonna toteutuneen ASTEkehittämisjaksoni tavoitteena oli lisätä Turun sosiaali- ja terveystoimen
perusterveydenhuollon ja vanhustenpalvelujen kotihoidon hoitohenkilökunnan vierianalytiikan ja verinäytteenoton osaamista ja tuoda esille vastuu omasta toiminnasta, tulosten luotettavuuden ja potilaan hyvän hoidon
toteutumiseksi. Tehtävänäni oli kartoittaa eri toimipisteissä ja potilaan
kotona suoritettavaa vierianalytiikkaa
ja laskimoverinäytteenottoa kyselyllä sekä havainnoimalla näitä hoidon
osa-alueita toimipisteissä ja kotikäynneillä. Perusterveydenhuollon ja vanhustenpalvelujen kotihoidon hoitajille suunnatulla Webropol®-kyselyllä
ja heidän arkityötään havainnoimalla hankin tietoa tarvelähtöisen koulutuksen suunnitteluun. Tehtävänä oli
myös oman opetusalueen, näytteenoton ja vierianalytiikan opetuksen,
opetussisällön kehittäminen kyselyn
ja havainnoinnin tulosten perusteella käytännön tarpeita vastaavaksi sekä
bioanalytiikan että hoitotyön koulutusohjelmissa.
Työelämän tarpeiden mukaisen
koulutuksen suunnittelua varten laaditussa kattavassa kyselyssä kartoitin
missä ja mitä näytteitä otetaan, analysoidaan, kenen toimesta ja miten
usein. Hoitajilta kysyttiin mm. heidän ammatilliseen peruskoulutukseensa sisältyneistä vierianalytiikan ja
verinäytteenoton opinnoista, tarpeesta lisäkoulutukseen ja itselleen tärkeimmistä koulutusaiheista. Vierianalytiikan laadunvarmistuksen toteutumista kartoitettiin kysymyksillä mm.
perehdytyksestä, kontrollien käytös-
tä, vastuuhenkilöistä, työohjeista ja
tuloksen kirjaamisesta.
Kysely- ja
havainnointitulokset
suunnittelun pohjana
Nämä aikaisemmassa hankkeessa kerätyt kysely- ja havainnointitulokset ovat olleet lähtökohtana vieritestipassin koulutusten suunnittelussa. Kyselyn tuloksena selvisi, että
kyselyyn vastanneista lähi-, kodin-,
perus-, sairaan- tai terveydenhoitajista hieman yli puolet oli ammatillisessa peruskoulutuksessaan saanut opetusta vieritestauksesta. Yleisimmin
käytössä olleet vieritestit olivat verensokerin mittaus ja virtsan kemiallinen seulonta. Yleisimmin oli tiedossa, että vieritesteistä laadunvarmistuksen piiriin kuuluvat verensokerin mittaus ja virtsan kemiallinen seulonta.
Tiedusteltaessa laadunvarmistuksesta,
vähän yli puolet vastaajista vastasi tehneensä vähintään kerran verensokerin
sisäisen laadunohjausnäytteen, virtsan
kemiallisen seulonnan sisäisen laadunohjausnäytteen vähintään kerran oli
tehnyt vajaa puolet. Verensokerin tai
virtsan kemiallisen seulonnan ulkoi-
sen laadunarviointinäytteen oli tehnyt
vähintään kerran selvästi alle puolet
vastaajista. Alle kolmannes vastaajista vastasi vieritestauksen perehdytyksen olevan käytössä. Perehdytyksessä
otettiin useimmin esille näytteenotto,
näytteenottotekniikka ja testin suoritus, harvimmin ulkoinen laadunarviointi, sisäinen laadunohjaus ja huoltovihon täyttö. Eniten koulutusta
vastaajat kokivat tarvitsevansa virtsan
kemiallisesta seulonnasta ja verensokerin mittauksesta, toivotuimpina
aiheina näytteenotto, testin tekninen
suoritus ja vieritestituloksen tulkinta.
Vieritestaukseen liittyvää hoitajien arkityötä havainnoin kotikäynneillä ja vastaanotoilla mm. terveysasemilla, päivystyksessä ja neuvoloissa. Vastaanotto oli joka paikassa hyvä
ja havainnoitavana monia ammattiryhmiä. Vieritestausta havainnoitaessa tuli esille, että ihopistostekniikassa, aseptiikan toteutumisessa ja testien
analysoinnissa oli puutteita ja esimerkiksi virtsan kemiallisen seulonnan
edellyttämiä laatuvaatimuksia näytteelle ja sen analysoinnille ei aina tunnettu, eikä liuskan tuloksen tulkintaa
aina hallittu. Sisäinen laadunohjaus
ja ulkoinen laadunarviointi käsitteinä olivat epäselviä, myös kontrollien
tekeminen oli puutteellista. Erityistä haastetta näytteenottoon ja näytteen käsittelyyn toi hoitajien työympäristöt, potilaan koti tai vastaanottohuone, jota ei ole suunniteltu näytteen käsittelyä tai analysointia varten,
valaistus saattoi olla huono, laskutilaa
vähän ja työskentelytila sekä –asento
haastavia.
Opettajalle tutustuminen toimipisteissä työskentelyyn ja osallistuminen hoitajien vastaanotoille ja kulkeminen kotihoidon hoitajien mukana
kotikäynneillä antoi uusia näkökulmia ja tavoitteita opetukseen ja sen
sisältöön sekä bioanalytiikan että hoitotyön koulutusohjelmien näytteenoton ja vierianalytiikan opintojaksojen toteuttamisessa. Bioanalyytikkoopiskelijat ohjaavat koulussa opettajan johdolla hoitotyön opiskelijoita
näytteenoton ja vierianalytiikan opintojaksolla sekä teoria- että laboraatio-opetuksessa. Moniammatillisessa
oppimisympäristössä bioanalytiikan
opiskelijoiden tulee osata perustella
toimintansa, huomioida opetuksessa
käyttämiensä käsitteiden selkeys sekä
13
myös työskentely koulun laboratorioolosuhteista poikkeavissa olosuhteissa, esim. potilaan kotona tai hoitolaitoksessa.
Vieritestauksen hyvät
käytänteet -projekti
Turun sosiaali- ja terveystoimen eri
toimialueiden lääketieteen- ja hoitotyön johto koki vieritestauksen potilashoidon toteuttamisessa merkitykselliseksi ja ajankohtaiseksi, joten
kehittämisjakso sai jatkokseen Vieritestauksen hyvät käytänteet, VIENO-projektin, jonka päätavoitteena
on lisätä vieritutkimusten luotettavuutta potilaan hyvän hoidon toteutumiseksi.
Projektissa varmistetaan Turun
sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan vieritestausosaamista kaikissa sitä
toteuttavissa yksiköissä. Toimikenttä
on laaja, vieritestauksia tehdään hoidon seurannasta aina kiireelliseen hoitoon, testejä tekeviä hoitajia on paljon ja he toimivat useilla sosiaali- ja
terveysalan ammattinimikkeillä terveysasemilla, päivystyksessä, kouluissa, neuvoloissa, vanhainkodeissa jne.
Lisäksi on monia vieritestejä, erilai-
sia tarpeita, työjärjestelyjä ja työympäristöjä. Vieritestauksen toimintojen
yhtenäistäminen ja laadunvarmistuksen toteuttaminen ovat laajoja ja pitkäkestoisia kehittämiskohteita.
Vieritestipassi yhtenäistää
toimintatavat
Vieritestipassin ensimmäisiksi koulutussisällöiksi on valittu verensokerin mittaus ja virtsan kemiallinen
seulonta, jotka ovat kaksi eniten käytössä olevaa testiä. Vieritestin tekijältä edellytetään voimassaolevaa vieritestipassia. Vieritestipassin suoritus
edellyttää osallistumisen lähi- ja verkko-opetuksena tapahtuvaan teoria- ja
laboraatiokoulutukseen, hyväksytty
suoritus kirjataan ja passin voimassaolo tulee päivittää tietyin välein. VIENO-projekti kehittää ja varmentaa
henkilökunnan vieritestausosaamista
ja tuottaa sisällöltään työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen toimintamallin. Koulutusten suunnittelusta,
sisällöstä ja toteutuksesta vastaa artikkelin kirjoittaja. Myös bioanalyytikko-opiskelijat osallistuvat toimipaikoilla tapahtuvaan teoria- ja laboraatiokoulutusten toteuttamiseen. Tämä
lisää opiskelijoiden oman alan asiantuntijuutta, kasvattaa moniammatillisuus- ja työelämävalmiuksia sekä edistää laboratorio- ja hoitohenkilökunnan yhteistyötä.
Vieritestipassi sitouttaa hoitajat vieritestauksessa yhtenäisiin toimintatapoihin, laadunvarmistus muodostuu
osaksi arkityötä, lisäksi vieritestipassin
päivittäminen tulee edellyttämään jatkuvaa tarpeenmukaisen koulutuksen
järjestämistä tietojen ja taitojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Nämä
toteutuessaan takaavat potilaan hyvän
hoidon.
Lähteet
Tuominen, R., Soini, T. & Ylönen, M. 2011. Vierianalytiikan ja
näytteenoton koulutuksen suunnittelu ja toteutus. Julkaisussa von
Schantz, M., Toivonen, H. & Lind,
K. (toim.) 2011. Asiantuntijana terveysalan muuttuvilla työmarkkinoilla. Aluevaikuttavuutta ASTE-projektilla. Turun ammattikorkeakoulu. Raportteja 104. Turku: Turun
ammattikorkeakoulu.
Bioanalyytikon, laboratoriohoitajan erityispätevyyden hakuaika
1.10. – 31.10.2011
Bioanalyytikot, laboratoriohoitajat voivat hakea todistuksen hankkimastaan erityispätevyydestä. Erityispätevyysjärjestelmän kuvaus ja valintakriteerit kokonaisuudessaan sekä hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät liiton kotisivuilta www.bioanalyytikkoliitto.fi. Liiton toimistosta on myös saatavissa erityispätevyyttä kuvaavaa esitettä. Hakemukset tulee jättää liiton toimistoon 31.10.2011 Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Seija Tuokko, puh. 040 5067632.
Vuonna 2010 myönnettiin neljä erityispätevyyttä:
Jaana Jurva Bioanalytiikka, kliininen neurofysiologia
Liisa Lehto Bioanalytiikka, vierianalytiikka
Marjatta Paavilainen Bioanalytiikka, näytteenottotoiminta
Ulla Peltola Bionalytiikka, verikeskustoiminta
Opettajavaihdossa Coimbrassa,
opiskelijoiden kaupungissa
Teksti: Soile Kemi, TtM, lehtori
Raini Tuominen, TtM, lehtori, kv-yhdyshenkilö,
Bioanalytiikan koulutusohjelma, Turun ammattikorkeakoulu
T
urun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelmassa on jo vuosien
ajan ollut vilkasta kansainvälistä toimintaa. Tällä hetkellä kansainvälinen toimintamme painottuu opiskelija- ja opettajavaihtoihin eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Yksi
koulutusohjelmamme kansainvälinen partnerikorkeakoulu on Portugalissa, Coimbran kaupungissa sijaitseva Escola Superior de Tecnologia
da Saúde de Coimbra, jonka kanssa kahdenvälinen ERASMUS -sopi-
muksemme on jatkunut jo 10 vuoden ajan. Oppilaitos on monialainen oppilaitos, jossa bioanalyytikkoja
koulutetaan Análises Clinicas e Saúde
Pública (Clinical Analysis and Public
Health) koulutusohjelmassa. Tähän
kouluun suuntautui Erasmus-opettajavaihtomme huhtikuussa 2011.
Matkamme tavoitteena oli mm. kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen, opetussuunnitelmien sisällön ja
toteutuksen vertailu sekä opiskelijoiden harjoittelupaikkoihin ja toteutukseen tutustuminen.
Matkalle lähdimme Turusta lentäen Kööpenhaminan kautta Lissaboniin, josta jatkoimme junalla 200
km Lissabonista pohjoiseen sijaitsevaan Coimbraan. Myöhään iltapäivällä saavuimme Coimbran rautatieasemalle, josta yhteistyökumppanimme Fernando Mendés ystävällisesti
vei meidät hotelliimme. Seuraavaksi
päiväksi oli sovittu tutustumiskierros
alueen sairaaloihin Fernando Mendésin johdolla. Aloitimme tutustumisen Centro Hospitalar de Coimbran
hematologian ja immunohematolo-
15
gian laboratorioista. Laboratoriossa
osaston toimintaan, menetelmiin ja
laitteisiin meitä tutustutti laboratorion toiminnasta vastaava bioanalyytikko Rogério Barreira. Saimme nauttia
Rogérion valtavasta tietomäärästä ja
tutustua laajasti laboratorioon.
Tutustumiskierrosta jatkoimme
onkologisen sairaalan, Instituto Português Oncologia de Coimbran, laboratorioihin patologi Carlos Cortesin
johdolla. Laboratoriossa tapasimme
myös ohjattua harjoittelua suorittavan Turun AMK:n bioanalyytikkoopiskelijan Ira-Sofia Vastavirran. Oli
mielenkiintoista päästä seuraamaan
osaston toimintaa ja mm. verinäytteenottoa ruiskumenetelmällä. Vierailuista näissä laboratorioissa sai hyvän
käsityksen opiskelijoidemme monipuolisista mahdollisuuksista suorittaa ohjattua harjoittelua Coimbrassa.
Iltapäivällä ohjelmamme jatkui
koululla. Tapasimme koulun vararehtorin Graciano Nobre Paulon, joka
toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi ja oli hyvin ilahtunut koulujemme välisestä yhteistyöstä. Hän ehdotti uutena yhteistyömuotona koulutusohjelmien välisten yhteisten tutkimushankkeiden kehittämistä. Ennen
lounasta Fernando Mendés esitte-
Soile Kemi, Ira-sofia Vastavirta (vaihto-opiskelija) ja Raini Tuominen
li meille muut bioanalytiikan koulutusohjelman opettajat ja tutustuimme yhdessä koulun luokka- ja laboratoriotiloihin sekä muihin koulun
toimintoihin. Tutustumiskierroksella olivat mukana koulun bioanalytiikan opettajat António Gabriel, Nadia
Osorio ja Armando Caseiro. Keskinäistä tutustumista jatkettiin yhteisellä lounaalla koulun ruokalassa.
Lounaan jälkeen oli Soilen luento hematologiasta, jota oli kuulemassa ensimmäisen ja toisen vuoden bioanalyytikko-opiskelijoita, koulun
opettajia sekä sairaalan henkilökuntaa. Lyhyen tauon jälkeen pidimme
esityksen Turun ammattikorkeakoulun toiminnasta ja opiskelijavaihdoista. Kerroimme opiskelijoille mahdollisuuksista opiskella Turussa bioanalytiikan koulutusohjelmassa osana ERASMUS -opiskelijavaihtoa.
Opiskelijat olivat hyvin kiinnostuneita mahdollisuudesta ja tekivät paljon kysymyksiä.
Illalla tavatessamme vaihto-opiskelijamme Ira-Sofia Vastavirran yhteisen illallisen merkeissä hän kertoi
kokemuksistaan vaihdon aikana ja oli
hyvin tyytyväinen saamaansa ohjaukseen ja harjoittelun sisältöön. Lisäksi Ira-Sofia kertoi hyödyllisiä vinkkejä välitettäviksi tuleville Coimbraan
vaihtoon lähtijöille, esim. asumisesta, omista suojavaatteista ja kengistä.
Ira-Sofia kertoo enemmän kokemuksistaan tämän lehden artikkelissaan.
Coimbra on opiskelijoiden kau-
ESTES Coimbran opiskelijoita koululla.
Edessä vasemmalta Soile Kemi, Raini Tuominen ja Fernando Mendés
punki, pääosa sen asukkaista on korkeakouluissa opiskelevia nuoria. Keskiviikkoaamuna tutustuimmekin Fernando Mendésin johdolla mm. korkeakoulun ja Coimbran yliopiston,
joka on yksi Euroopan vanhimmista, moniin vanhoihin ja uudempiin
rakennuksiin. Kaupunkikierroksen
jälkeen tapasimme koululla koulun
kansainvälisen toimiston kv-vastaavan Rui Branco Lopes’in ja keskustelimme Erasmus- ja Leonardo da Vinci-ohjelmien toteuttamismuodoista terveysalalla. Lounastimme yhdessä aikaisemman kv-koordinaattorin
Henrique Santosin kanssa. Keskustelimme aikaisemmin toteutuneista opiskelijavaihdoista ja sen pohjalta tarpeista kehittää vaihtoon valmistautuvien opiskelijoiden kotimaassa
tapahtuvaa ohjausta. Lounaan jälkeen oli Soilen luento immunohematologiasta. Luennolle osallistui runsaasti ensimmäisen ja toisen vuoden
bioanalyytikko-opiskelijoita, koulun
opettajia ja sairaalan henkilökuntaa.
Luennon jälkeisessä kokouksessa
Fernando Mendésin kanssa kävimme
läpi koulutusohjelmien opetussuunnitelmia ja vertailimme niiden sisältöjä ja toteutuksia. Nyt voimme suunnitella tulevien opiskelijavaihtojen
sisällöt paremmin vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja opiskelijan omaa HOPSia. Lisäksi Fernando Mendés, joka on EPBS:n (European Association for professions in
Biomedical Science) Management
Body:n sihteeri (general secretary),
kertoi valmisteilla olevasta eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavasta
maisteriohjelmasta bioanalyytikoille, European Master Program in Biomedical Science. Hän kertoi verkoston seuraavan suunnittelukokouksen
olevan tämän vuoden toukokuussa ja
verkoston etsivän parhaillaan eurooppalaisia partnereita eri korkeakouluis-
Soile Kemi ja Rogério Barreira
ta. Illalla ohjelmamme jatkui tutustumisella Figueira da Fozin viehättävään
rannikkokaupunkiin, joka on professori Mendésin kotikaupunki. Illastimme yhdessä hänen, hänen vaimonsa ja vaihdossa olevan opiskelijamme
kanssa.
Torstaina koululla vietettiin
World Health Day’tä, jolloin eri terveysalojen opiskelijat järjestivät koululla tietoiskuja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista, esim.
alkoholista, ravinnosta ja liikunnasta.
Tilaisuus jatkui kaupungin keskustan puistossa, jolloin myös kaupungin asukkailla oli mahdollisuus saada
tietoa päivän teemoista ja vaikka osallistua opiskelijoiden ohjaamaan Tai
Chi-liikuntaan. Iltapäivällä jouduimme jättämään aurinkoisen Coimbran
kaupungin ja lähtemään kohti Lissabonia, koska paluulentomme oli
aikaisin perjantaiaamuna.
Saavuimme Turkuun myöhään
perjantai-iltana matkan antiin hyvin
tyytyväisinä, olimme myös saavuttaneet opettajavaihdolle asettamamme
tavoitteet. Opettaja- ja opiskelijavaihtojen sisältöjen suunnittelu helpottuu, kun on voinut nähdä ja tutustua
harjoittelupaikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Samoin yhteydenotto
Coimbraan ja sähköpostitse tapahtuva kommunikointi on luontevampaa,
kun kontaktihenkilöillä on kasvot,
tiedämme kuka siellä toisessa päässä
viestejä kirjoittaa ja viesteihimme vastaa. Vaikka viikon ohjelma oli erittäin
tiivis ja haastavakin vieraalla kielellä
tapahtuvan kommunikoinnin vuoksi,
vaihtoon kannatti osallistua. On avartavaa tavata oman alan kansainvälisiä
kollegoita, keskustella yhteisistä koulutukseen sekä työelämään liittyvistä kysymyksistä ja myös saada ideoita
oman opetuksen kehittämiseen.
17
Bom dia!
Teksti ja kuvat : Ira-Sofia Vastavirta,
bioanalyytikko-opiskelija Turun ammattikorkeakoulu, ryhmä TBAK09
S
iihen se portugalin osaaminen
sitten jo melkein jääkin, hienosti täällä on englannilla pärjännyt. Mitä nyt välillä harjoittelussa turhauttaa, kun tietäisi jonkun asian muttei tunnista englanninkielistä
termiä, onneksi internet auttaa. Enää
kolme viikkoa tätä kokemusta jäljellä ja ihan siltä tuntuu kuin vasta viime viikolla olisin jännittänyt miten
lentojen vaihdot ja junalla seikkailu määränpäähän onnistuvat. Suurin
kulttuurishokki olikin heti ensimmäisenä iltana, kun koko päivä oli mennyt matkustamisessa ja juna-asemalla
vastassa olevat tytöt tervehtivät poskisuudelmin. Tästä kun selvisin majapaikkaan niin seuraavat tervehtijät
kysyvät, josko lähtisin päivälliselle,
kello yhdentoista aikaan illalla. Kieltäydyin niin kohteliaasti kuin vain
suinkin ja seuraavaksi tuli vuokraemäntä jäyhän suomalaisen reviirille
poskisuudelmineen.
Eka viikko menikin siinä, että löy-
si oikealla bussilla harjoittelupaikkaan
(ja sieltä pois). Koko talvena en myöskään ollut palellut niin paljoa kuin
täällä. Rakentamisessa kun ei tunneta
sanoja lämmitys tai eristys. Kuumavesipullo olikin alkuviikkojen parhaita
ostoksia. Muutama päivä meni myös
siihen, että kieli ja pääkoppa tottuivat kommunikoimaan englanniksi,
yksin kun tänne maailmalle tuli lähdettyä. Lähes poikkeuksetta olen nähnyt täällä yksinolon positiivisena asiana, saman maalaiset kun yleensä tuppaavat oleilemaan vain keskenään ja
käyttämään toisiaan apuna jos eivät
jotain sanaa tiedä. Itse olen aina saanut asiani selitettyä, kunhan vain keksii, miten selittää haettu asia. Aluksi pelotti miten harjoittelussa pärjää
kaikkien hienojen ammattisanojen
kanssa, mutta hyvinhän se sujuu.
Kadonneet-ohjelmassa eräs poika
kertoi, että suomalaiset ja portugalilaiset ovat luonteeltaan melko samanlaisia. Osittain tämä ehkä pitää paikkansa, hieman ujoa sakkia ollaan
molemmat, mutta harvemmin Suomessa näkee teini-ikäisten poikien
päästävän naiset ensin bussiin. Muutenkin ihmiset ovat äärimmäisen
ystävällisiä. Ensimmäinen lause suurin piirtein aina on ”hauska tutustua,
jos sinulle joskus tulee jotain ongelmia niin käänny vain minun puoleeni”. Ja vaikkei englanti sujuisikaan
niin etenkin vanhemmat rouvat saavat kyllä asiansa
sanottua, kunhan vain uskaltaa kysyä
tai edes näyttää kysyvältä. Suomalaisena on myös hieman ollut totuttelemista siihen, että kukaan ei ole koskaan ajoissa. Ensimmäisessä harjoittelupaikassa katsoivat kun hullua kun
pahoittelin kahden minuutin myöhästymistä.
Muutenkin elämä kulkee täällä vähän rauhallisemmin ja kaikilla
on aina aikaa. Joskus kaupan jonossa
seistessä tulee mieleen, että se ostosten maksaminen voisi käydä hieman
nopeammin sen sijaan, että kassaneiti pakkaa ostokset ja sitten kaivetaan puoli tuntia rahoja ja tämän jälkeen vielä keskustellaan kassan kanssa jostain. Sairaaloita täällä on paljon ja niistä ohi kulkiessa lähes aina
näkee hoitajan ulkoiluttavan potilaita, ei tunnu olevan hoitajapulaa, tätä
kaipaisin Suomeenkin. Lisäksi sairaalan kanttiinin ruoka on parasta ”laitosruokaa” mitä olen saanut sitten alaasteen pienessä kyläkoulussa. Ruoka
on yksinkertaista ja raaka-aineet laadukkaita, kertaakaan en ole vielä nähnyt kaupassa marinoitua lihaa.
Täällä ”laboratoriohoitajat” mieltävät itsensä enemmän teknikoiksi ja monessa paikkaa teknikot eivät
otakaan mitään näytteitä vaan ovat
analyysipäässä. Monet kauhistuneet
ilmeet on tullut kerättyä sillä, että
otetaan Suomessa paljon kaikenlaisia kokeita, erityisesti gynekologiset näytteet ovat herättäneet ihmetystä, samoin fysiologian tutkimukset. Opiskelijoiden joukossa ihailua on herättänyt meidän tapamme
aloittaa verinäytteen oton harjoittelu
jo ensimmäisenä lukukautena, nämä
kun aloittavat toisen vuoden lopussa, tekokädellä. Käsihygieniasta täällä
ei pidetä niin suurta lukua, käsidesiä
olen nähnyt nyt kahdessa sairaalassa
yhteensä yhden pullon, eikä sitäkään
kukaan käyttänyt haju- ja käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Laitettuja kynsiä ja sormuksia vilisee sekä laboratorion, että sairaalan osastojen puolella. Laboratoriossa kaikilla ovat yleensä
omat vaatteet ja labratakki siinä päällä, niin huimia piikkikorkoja ei Suomessa näe edes baarissa, kuin millä
täällä viiletetään menemään.
Talouskriisi on tullut huomattua,
vaikkei uutisista mitään tajuakaan.
"Coimbra unelmoi, sen kattoin yllä soi,
tää sävel joka mulle kevään rintaan toi.
Näin kanssa ystäväin, Coimbran lumoon jäin,
ja Portugalin huhtikuun..."
Nuoret ovat huolissaan siitä, ettei työpaikkoja ole. Töissä on paljon suhteellisen nuoria ihmisiä ja ne vanhat eivät
halua jäädä eläkkeelle, eläkkeiden
mahdollisten leikkausten takia. Jokunen vuosi sitten monet tekivät töitä
ilmaiseksi saadakseen kokemusta ja
tätä kautta töitä yksityisiltä, nykyisin tämä portti on kielletty. Harjoittelussa sanovat, että tulevaisuus hieman pelottaa, kun mistään ei tule
mitään tietoa, miten tämä kriisi vaikuttaa normaalien ihmisten elämään.
Mahtava kokemus, jota suosittelen kaikille. Harjoittelussa aukeaa uusia näkökulmia laboratoriotyöskentelyyn ja siinä sivussa tulee nähtyä
toinen kulttuuri pintaa syvemmältä.
Hakuprosessi oli sekä Suomen, että
Portugalin päästä helppo, paperiso-
taa yllättävän vähän ja asuntokin löytyi muutaman meilin jälkeen, joten
kaikki kenellä mahdollisuus on, lähtekää vaihtoon! Itselle on jäänyt käteen
paljon uusia ystäviä ja kokemuksia ja
ehkä pienoinen kipinä omatoimiseen
matkailuun kun täällä on pärjännyt
niin hienosti. Portugalissa kannattaa
ehdottomasti tutustua muuhunkin
kuin Lissaboniin ja Algarveen. Figueira da Foz, Porto, Coimbra, Aveiro,
Fatima, Obidus.... junat ja bussit kulkevat ja apua saa varmasti kun vain
uskaltaa kysyä. Viimeisiin viikkoihin
mahtuu vielä mikrobiologian lisäksi mm. yksi Euroopan suurimmista
opiskelijatapahtumista Queima das
Fitas.
Ira
19
Huge success for 2´nd International
suPAR Symposium in Copenhagen
Denmark, March 31, 2011
From left to right: Dr Maria Lönnkvist, Karolinska University Hospital Solna, Sweden, Laboratory Research Director Jesper Eugen-Olsen,
Hvidovre Hospital, Copenhagen, and Professor Marcus Schultz, Academic University Center, Amsterdam.
B
road recognition was given and
several promising insights were
shared, when numerous clinicians and scientists were gathered in
Copenhagen to discuss the new health
marker suPARnostic®.
Nearly 100 medical professionals attended the 2nd International
suPAR Symposium in early March,
to present and discuss clinical study
findings. A strong interest in usage
of the new biomarker in both critical
care settings as well as in the general
population is apparent, and expectations are high to this unique new tool
in clinical decision making.
Background
Almost 100 delegates met at “The
2’nd International suPAR Symposium” in Copenhagen in March
2011. Approximately 25 high level presentations, with sole focus on
the new biomarker suPAR, were presented and discussed by a variety of
international researchers representing, among others, such important
institutions as Karolinska Institutet,
Stockholm, Rigshospitalet University Hospital, Copenhagen, Erasme
University Hospital, Brussels, Achen
University Hospital, Germany, Institute of Molecular Oncology (IFOMIEO), Milan, and Academic Medi-
cal Center, University of Amsterdam.
The symposium was hosted by Jesper Eugen-Olsen, Ph.D., Laboratory
Research Director, Clinical Research
Centre, Hvidovre University Hospital, Copenhagen.
The Danish developed biomarker, suPARnostic®, is already well integrated in several high level clinical
research settings in a number of European countries. The marker detects
inflammation and hence immune system activation, and has mainly proved
its value in the hospital acute care setting, however recent studies document the biomarkers capabilities of
also supporting health improvement
in the general population.
The Symposium Outcome
The symposium presentations
emphasized the strong prognostic
power of suPAR in the critical care
setting and a range of application areas were detailed and discussed.
"suPAR is an important bio marker in especially critically ill patients.
Maybe one should combine it with
other markers or scores used today
and then use it as a combined marker
to decide on therapy" states Professor
Marcus Schultz, MD, Ph.D., Head of
ICU at Academic University Centre,
Amsterdam.
Ove Andersen, MD, Ph.D., Head
of Clinical Research Centre, Hvidovre University Hospital, Copenhagen, says that "Biomarkers like suPAR
or other biomarkers in combination
will help us triage the patients who
need more care when admitted to
hospital".
Jyrki Tenhunen, MD, Ph.D.,
Head of ICU, Tampere University Hospital, Finland supplements by
commenting that “What we really
seem to have in our hands is a meth-
od for early risk recognition, enabling
us to choose the patients for further
investigations and early treatment
interventions.”
It has been clearly demonstrated
that moderately elevated suPAR levels in the general population provides
important and tangible information
with respect to risk factors and long
term health prognosis for assumed
healthy persons.
Nicolai Sidenius, Ph.D., IFOMIEO, Milan says that "I assume that
the major use of suPAR will be in the
big diseases where there is also a market of even marginal improvement in
diagnosis and prognosis. In particular in cardio vascular disease there is
a great future".
This statement links closely with
the MONICA cohort findings published in Journal of Internal Medicine
on 28 May 2010. Here it was demonstrated that elevated baseline suPAR
level was associated with a significant
increased risk of developing cancer,
cardiovascular diseases (CVD), type2 diabetes (T2D) and mortality.
Dr. Eugen-Olsen says “Our data
suggest that suPAR may, in addition
to patient triaging, be used in individual risk assessment. We have recently found that suPAR is influenced by
lifestyle, e.g. it is higher in smokers.
However, what is really interesting is
that it is those smokers with the highest suPAR levels that have the highest risk of developing diseases, such
as lung cancer.”
About ViroGates A/S
ViroGates is an international
Medtech company headquartered in
Copenhagen, Denmark. ViroGates
develops and distributes prognostic
products for healthcare management
with a single goal in mind: To identify risk patients early and improve
or save the lives. The novel ViroGates method, called suPARnostic®,
involves the measurement of the concentration of a protein found in every individual (known as soluble urokinase Plasminogen Activator Receptor
or suPAR). ViroGates has launched
suPARnostic® in several countries in
Europe, Africa and Asia and is preparing further suPARnostic® prod-
From left to right: MD Ove Andersen, Head of Clinical Research Centre, Hvidovre Hospital, Copenhagen, Laboratory Research Director
Jesper Eugen-Olsen, Hvidovre Hospital, Copenhagen, MD Margaretha Persson, Skåne University Hospital, Sweden, and MD Jyrki Tenhunen,
Head of ICU, Tampere University Hospital, Finland.
21
ucts for launch. ViroGates A/S has so
far invested more than USD 10M in
private capital over the past decade to
make suPARnostic® accessible to the
medical profession.
Further Information
Please contact: Jussi Kontturi, Electra-Box Diagnostica Oy
(+358 (0)9 7244330 or jussi.kontturi@electrabox.com)
Recent published articles about suPAR:
Elevated soluble urokinase plasminogen activator receptor
(suPAR) predicts mortality in Staphylococcus
aureus bacteremia
T. Mölkänen, E. Ruotsalainen, C. W. Thorball , A. Järvinen
Eur J Clin Microbiol Infect Dis. 2011 Mar 20. DOI 10.1007/s10096-011-1236-8
suPAR – A future risk marker
Eugen-Olsen J.
J Intern Med. 2011 Mar 3. doi: 10.1111/j.1365-2796.2011.02372.x.
Plasma level of soluble urokinase-type plasminogen activator receptor as a predictor of disease
severity and case fatality in patients with bacteraemia: aprospective cohort study
Huttunen R, Syrjänen R, Vuento R, Hurme M, Huhtala H, Laine J, Pessi T, Aittoniemi J.
Journal of Internal Medicine. 2011 Feb. DOI: 10.1111/j.1365-2796.2011.02363.x
Increased plasma soluble uPAR level is a risk marker of respiratory cancer in initially cancer-free individuals.
Langkilde AA, Hansen TW, Ladelund S, Linneberg A, Andersen O, Haugaard SB, Jeppesen J, Eugen-Olsen J.
Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2011 Jan 14.
Circulating soluble urokinase plasminogen activator receptor is stably elevated during the first week
of treatment in the intensive care unit and predicts mortality in critically ill patients.
Koch A, Voigt S, Kruschinski C, Sanson E, Dückers H, Horn A, Yagmur E, Zimmermann H, Trautwein C,
Tacke F. Crit Care. 2011 Feb 16;15(1):R63
Soluble Urokinase Plasminogen Activator Receptor Is Associated With Subclinical Organ Damage
And Cardiovascular Events.
T. Sehestedt, S. Lyngbæk, J. Eugen-Olsen, J. Jeppesen, O. Andersen, T.W. Hansen, A. Linneberg, T.
Jørgensen, S.B. Haugaard and M.H. Olsen
Atherosclerosis. 2011 Feb 22. doi:10.1016/
Circulating soluble urokinase plasminogen activator receptor predicts cancer, cardiovascular
disease, diabetes and mortality in the general population.
Eugen-Olsen J, Andersen O, Linneberg A, Ladelund S, Hansen TW, Langkilde A, Petersen J, Pielak T, Møller LN,
Jeppesen J, Lyngbaek S, Fenger M, Olsen MH, Hildebrandt PR, Borch-Johnsen K, Jørgensen T, Haugaard SB.
J Intern Med. 2010 Sep;268(3):296-308.
Laboratoriolääketiede
ja näyttely ´08 2011
Marina Congress Center 9.–10.10.2008, Helsinki
6. – 7.10.2011 Marina Congress Center, Helsinki
ILMOITTAUTUMINEN
Ilmoittautuminen tehdään 11.9.2011 mennessä osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi. Jos samasta työpaikasta on tulossa useampi osanottaja ja halutaan yhteislaskutus, ilmoita yhteislaskutuksesta ilmoittautumisen yhteydessä ja kirjaa huolella
laskutusosoite. Ongelmatilanteissa ota yhteys Bioanalyytikkoliiton toimistoon
p. 09 54227471 tai sähköpostilla toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi
OSANOTTOMAKSU
• 290 €/ 2pv + alv 23 %, yht. 356,70 €/2 pv
• 220 €/ 1pv + alv 23 %, yht. 270,60 €/1pv
Työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevat
• 87 €/2pv + alv 23%, yht. 107,01 €/2pv
• 50 €/1 pv + alv 23%, yht. 61,50 €/1 pv
Kopio opiskelijakortista tai vastaava on toimitettava ilmoittautumisen yhteydessä.
Osanottomaksu sisältää luennot, luentomateriaalin ja näyttelyn.
Osanottomaksusta lähetämme laskun. Huom! Arvonlisäveron muuttuessa vuoden aikana maksujen perusteena käytetään ajankohdan käypää ALV prosenttia.
PERUUTUSEHDOT
Varaukset tehdään Sokos Hotels myyntipalvelusta/yksittäisiä huonevarauksia, puh. 020 - 1234 600 tai sähköpostitse sokos.hotels@
sok.fi 18.9.2011 mennessä. Varausta tehtäessä mainittava ”kiintiö
Laboratoriolääketiedepäivät”
Hinnat: Sokos Hotel Helsinki: yhden hengen huone
140 €/huone/yö, kahden hengen huone 160 €/huone/yö.
Sokos Hotel Vaakuna: yhden hengen huone 150 €/huone/yö, kahden
hengen huone 170 €/huone/yö.
Hotel Arthur (www.hotelarthur.fi)
Vuorikatu 19. Varaukset 6.9. mennessä p. 09 173441, varauskoodi
”laboratoriolääketiedepäivät”, varausnumero 443529.
Yhden hengen huone 95 €/yö, kahden hengen huone 115 €/yö.
Hintaan sisältyy aamiainen ja alv.
TIEDUSTELUT
Toimistosihteeri Kirsi Haarala, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry,
puh. (09) 5422 7471, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi
Osallistujan peruuttaessa osallistumisensa myöhemmin kuin 2 viikkoa, mutta
aikaisemmin kuin 7 päivää ennen tapahtumaa, palautetaan 50% osallistumismaksusta. Peruutuksen tapahtuessa myöhemmin kuin 7 päivää ennen tapahtumaa
osallistumismaksua ei palauteta. Sairaustapauksissa osallistumismaksu palautetaan
ainoastaan lääkärintodistuksen perusteella, jos peruutus tapahtuu myöhemmin
kuin 3 viikkoa ennen tapahtumaan.
Tapahtuman Järjestävät Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus
Koulab Oy, Suomen Bioanalyytikkoliitto Ry, Suomen Lääkäriliiton
Kliinisen Kemian Alaosasto, Suomen Kliinisen Kemian
Erikoislääkäriyhdistys Ja Kliiniset Mikrobiologit Ry.
RUOKAILU
TIETOTORI torstaina 6.10. klo 11.15
11.45 alkaen
Ilmoittautumisen yhteydessä voi varata Marina Congress Centerin ateriapaketin
(lounas + 1 kahvi/pv), hinta 28 €/pv (sis. alv %). Ateriapaketti laskutetaan osallistumismaksun yhteydessä.
MAJOITUS
Päivittty ohjelma on luettavissa www.bioanalyytikkoliitto.fi
ILTATAPAHTUMA 6.10. klo 18.00
Ilmoittautuminen iltatapahtumaan tehdään ilmoittautumisen
yhteydessä, hinta 30 €.
Seuraavista Helsingin hotelleista on varattu kiintiö osallistujille.
Osanottajat hoitavat hotellivarauksensa suoraan ilmoitetulla koodilla,
Scandic Hotel Grand Marina
Katajanokanlaituri 7. Varaukset 15.9. mennessä varauskoodilla BLAB061011.
Varaukset voi tehdä www.scandichotels.fi/grandmarina,
sähköpostilla: grandmarina@scandichotels.com tai p. 09 16661
Yhden hengen huone/vrk 125 €, kahden hengen huone 145 € /huone/vrk.
Hinnat sisältävät aamiaisen, sekä saunan ja kuntohuoneen käytön.
Lisämaksu Superior - huoneesta 45 €/huone/vrk. Hinnat sisältävät alv:n.
Sokos Hotel Helsinki (Kluuvikatu 8) ja Sokos Hotel Vaakuna (Asema-aukio 2)
Huonehintaan sisältyy runsas buffet aamiainen, hotelliasukkaiden saunavuoro
ja alv. Hinnat eivät sisällä kanta-asiakaskortin etuja eikä bonuksia/pisteitä.
ja näyttely 2011
Laboratorioalan ammattilaiset kohtaavat
23
Kilpirauhasen vajaatoiminnan ja liikatoiminnan
diagnostiikka: kliinikon näkökulma,
Niina Matikainen
10.15 - 10.45 Kilpirauhasvasta - aineet: milloin määritys on
tarpeen? Anna - Maija Haapala
10.45 - 11.15 Kahvi ja näyttely
11.15 - 12.00 Nivelreuman uudet luokittelukriteerit ja hoidon
seuranta - tavoitteena remissio, Heidi Mäkinen
12.00 - 12.45 Nivelreuma ja laboratorio, Anu Mustila
12.45 - 14.15 Lounas ja näyttely
14.15 - 14.45 Mikrosiru mullistaa allergiadiagnostiikkaa,
Soili Mäkinen - Kiljunen
14.45 - 15.15 Suojaavatko infektiot allergioilta?
Tapio Seiskari
9.30 - 10.15
Koordinaattorit Anna - Maija Haapala ja Irma Valtonen
IMMUNOLOGIA JA ALLERGOLOGIA
SYMPOSIUM 2
9.30 - 10.15 Kantasolujen biologia, Outi Hovatta
10.45 - 11.15 Laboratorion osuus autologisissa kantasolusiirroissa, Eija Mahlamäki
11.15 - 11.45 Autologiset kantasolujensiirrot: indikaatiot ja
näkökohtia aikuisilla, Esa Jantunen
11.45 - 12.15 Autologiset kantasolujensiirrot: indikaatiot ja
näkökohtia lapsilla, Pekka Riikonen
12.15 - 13.00 Kantasolujensiirron jälkeinen vastearvio,
Tarja-Terttu Pelliniemi
14.15 - 14.45 Leukeemiset kantasolut, Satu Mustajoki
14.45 - 15.15 Mesenkymaaliset kantasolut soluterapiassa,
Matti Korhonen
Koordinaattorit Irma Matinlauri ja Tarja Laine
HEMATOLOGIA
Kantasolujen biologiasta kliinisiin sovelluksiin
SYMPOSIUM 1
9.30 - 10.00 Kuinka kohtaan lapsen asiakkaana,
Marja Nikiforow
10.00 - 10.30 Laboratoriohoitajan mielenkiintoinen arki
pienessä laboratoriossa, Seija Vartiainen
11.00 - 11.45 Laadukas spirometriaprosessi,
Anu Seppälä
11.45 - 12.15 Mikrobiologisten näytteiden laatuhaasteet,
Eija Esko
13.15 - 14.00 Sähköiset palvelut pienen terveysaseman
apuna, Paula Järvenpää
14.00 - 14.30 Onnistuneen EKG:n edellytykset,
Hanna - Maarit Riski
14.30 - 15.15 Mitä bioanalyytikon/laboratoriohoitajan tulee
tunnistaa EKG:stä, Tomi Kaukonen
Koordinaattorit: Tarja Tick - Sinkkilä ja Pirjo Valtokari
PIENEN LABORATORION ARKEA
SYMPOSIUM 4
9.30 - 10.30
10.30 - 11.00
11.00 - 12.15
12.30 - 13.30
13.30 - 15.15
9.30 - 10.00 Aineenvaihduntataudit kliinikon kannalta,
Harri Niinikoski
10.30 - 11.15 Vastasyntyneiden aineenvaihduntatautien
seulonta Suomessa - Neopilot - projekti,
Ilkka Mononen
11.15 - 11.45 Mitokondriotaudeista, Anu Wartiovaara
13.30 - 14.00 Rasvahappojen beeta - oksidaation häiriöt,
Tiina Tyni
14.00 - 14.30 Aminohappojen määritys tandem - massaspektrofotometrialla, Kari Savolainen
14.30 - 15.15 Aineenvaihduntatautien kehittyvä geenidiagnostiikka, Arto Orpana.
Koordinaattorit Esa Hämäläinen,
AINEENVAIHDUNTATAUTIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
SYMPOSIUM 6
Ilmoittautuminen iltatapahtumaan
tehdään ilmoittautumisen
yhteydessä, hinta 30 €.
Iltatapahtuma 6.10. klo 18.00
Tietotori
Kahvi ja näyttely
15.30 - 16.00 Vuoden 2011 Bioanalyytikon
Potilaan kohtelusta verinäytteenottotilanteessa,
julkistaminen ym.
Matti Laukkanen
16.00 - 17.00 Tyyntä myrskyn silmässä:
10.30 - 11.15 Liikkuva näytteenotto, Katri Seppänen
mielenrauhan uudet reseptit,
11.15 - 12.00 Vierianalytiikan toimintamalleista
Maija-Riitta Ollila
- esimerkkinä OYS:n alue, Liisa Lehto
- esimerkkinä HUS:n alue, Lotta Joutsi - Korhonen
13.30 - 14.00 Leikki - ikäisen lapsen kivusta ja pelosta verinäytteenottotilanteessa, Tarja Friman
14.00 - 14.30 Lasten ihopistonäytteen otto, luennoitsija avoin
14.30 - 15.15 Näytteenoton prosessin kehittäminen,
torstaina 6.10. klo 11.45 alkaen
Tommi Jokiniemi
9.30 - 9.45
9.45 - 10.30
Koordinaattori/Puheenjohtaja Raimo Tenhunen
Koordinaattorit: Sirpa Kuopus ja Tiina Mäki
Koordinaattorit: Paula Kujala,
Luentoja
Kahvi ja näyttely
Luentoja
Lounas ja näyttely
Luentoja
YHTEISLUENTO
LABORATORIONÄYTTEIDEN OTTO
SYMPOSIUM 7
SYMPOSIUM 5
HISTOLOGIA
SYMPOSIUM 3
TORSTAI 6.10.2011 KLO 9.15 PÄIVIEN AVAUS / Yleinen tervehdys keskusradion kautta
6. – 7.10.2011 Marina Congress Center, Helsinki
Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011
9.00 - 9.45
9.00 - 9.45
9.45 - 10.15
10.15 - 11.15
11.15 - 12.45
12.45 - 15.15
9.00 - 9.45
YLEISLUENTO EUROPAEA
Geenien lukemisesta luetun ymmärtämiseen,
Juha Kere
Kahvi ja Näyttely
Luentoja
Lounas ja Näyttely
Luentoja
Koordinaattorit: Leena Krogerus
SYTOLOGIA (teema: endokrinologia)
SYMPOSIUM 9
Juha Kere
10.15 - 10.45 Tartuntatautirekisteri, Petri Ruutu
10.45 - 11.15 Ajankohtaista asiaa rokotuksista,
Hanna Nohynek
11.15 - 11.45 Käsihygienia, Katariina Kainulainen
13.15 - 13.45 Milloin vanhuksella on virtsatietulehdus,
Laura Lehtola
13.45 - 14.15 Miten tulkitsen virtsaviljelyn – kuvaäänestys,
Olli Meurman
14.15 - 14.45 Kokemuksia lasten hengitystieinfektioiden
pikadiagnostiikasta, Ville Peltola
14.45 - 15.15 Norovirus, Raisa Loginov
Juha Kere
9.45 - 10.15 Luentoja
10.45 - 12.15 Luentoja
13.30 - 15.15 Luentoja
9.00 - 9.45
Koordinaattorit: Kari Pulkki
LABORATORIANALYTIIKKA TULEVAISUUDESSA
Juha Kere
Miten kalustan ergonomisesti oikein
laboratorioni, Nina Nevala
Kahvi ja näyttely
Hankintalain huomioiminen laboratorion
toiminnassa, Vesa Haapamäki
Lounas ja näyttely
Laboratorion hankinnat ja hankintalaki juridiikkaa vai laboratorioalan asiantunte musta, Aila Leino
Mitä huomioin vierianalytiikan laitteita
ja reagensseja valitessani, Inga Hjelm
Hankinko palvelua vai ostanko laitteita ja
testejä, Heikki Aaltonen
Unelmieni toimittaja, Kerttu Irjala
SYMPOSIUM 13
14.30 - 15.15
14.00 - 14.30
13.30 - 14.00
11.45 - 13.00
13.00 - 13.30
10.30 - 11.00
11.00 - 11.45
9.45 - 10.30
9.00 - 9.45
Koordinaattorit Kerttu Irjala ja Satu Laurema
LABORATORION HANKINNAT
SYMPOSIUM 12
Laboratorioalan ammattilaiset kohtaavat
Juha Kere
10.15 - 11.15 Asiakasyhteistyön keinot TYKSLABissa,
Pia Leino
11.15 - 11.45 Miten asiakasyhteistyö toimii mikrobiologian
laboratoriossa, Martti Vaara
11.45 - 12.15 Laajennetun palvelutarjonnan malli, luennoitsija
avoin
13.30 - 14.00 Vakavasti sairas potilas laboratorion asiakkaana,
Paula Lumme
14.00 - 14.30 Terveysaseman potilaskysely, Katri Seppänen
14.30 - 15.15 Asiakastyytyväisyystutkimus laboratoriossa
verrattuna muihin asiakastutkimuksiin,
Paula Lehto
9.00 - 9.45
Koordinaattorit Raija Lahdenperä ja Suvi - Sirkku Kaukoranta
ASIAKASPALVELU
SYMPOSIUM 11
Juha Kere
9.45 - 10.15 Luentoja (ohjelma valmistumassa)
10.45 - 12.30 Luentoja
13.30 - 15.15 Luentoja
Koordinaattorit: Anssi Sovijärvi
KLIININEN FYSIOLOGIA
Koordinaattorit Mika Paldanius ja Tytti Vuorinen
MIKROBIOLOGIA
SYMPOSIUM 10
SYMPOSIUM 8
PERJANTAI 7.10.2011
ja näyttely 2011
Ilmoittautuminen:
11.9.2011 mennessä
Lisätietoja:
Puh. (09) 54227471
Email: toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi
Kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan
osaaminen ja yhteistyö- kehittämisprojekti
Kanta-Hämeen keskussairaalassa
Kirjoittajat: Virpi Tomppo, bioanalyytikko, K-HKS Paula Lemmetty, HTM, apulaisosastonhoi-taja, K-HKS
Raija Nurminen, TtT, yliopettaja, Turun AMK
Kuvat: Tarja Engblom
Kehittämisprojektin lähtökohdat
Kanta-Hämeen keskussairaalan kliinisen laboratorion ja
päivystysklinikan välistä yhteistyötä on kehitetty vuosina
2010-2011 toteutetulla yhteistyöprojektilla. Kehittämisprojekti päättyy maaliskuussa 2011, mutta kehittämisprojektissa kehitetty yhteistyön toimintamalli vakiinnutetaan
päivystysklinikan ja laboratorion väliseksi yhteistyömuodoksi. Kehittämistyö on osa Turun Ammattikorkeakoulun
ylempää AMK tutkintoa, terveydenhuollon kehittäminen
ja johtaminen. Kehittämistyön tarve nousi käytännön töissä ilmenneistä jokapäiväisistä pienistä ”klikeistä”, mitkä selkeästi hidastuttivat ja hankaloittivat työprosesseja. Prosessien toimimattomuus haittaisi päivystysklinikalla näytteitä
ottavan laboratoriohoitajan työtä, näytteitä tutkivien laboratoriohoitajien työtä ja päivystysklinikan työtä. Loppujen
lopuksi prosessien toimimattomuus ja yhteistyön ongelmat
heijastuvat potilaan hoidossa.
Potilaan kokemaan hyvään hoitoon kuuluu mm. osaava
henkilökunta, työympäristö, palveluiden saatavuus, nopeus ja jatkuvuus, henkilökunnan käyttäytyminen, selkeä ja
tarkka potilaan ohjaus sekä potilaan hoidosta ja tilanteesta tiedottaminen. (Korpelin 2002; Kaartinen 2003). Hyvä
hoito koostuu moniammatillisesta yhteistyöstä ja interventioista, jota kukin ammattiryhmä tekee oman ammattinsa ja tieteenalansa lähtökohdista ajatellen potilaan parasta ja yhteistyössä hänen kanssaan (Etelä-Pohjanmaan SHP
2010, 5). Yhteistyö käsitteenä merkitsee sitä, että ihmisillä on yhteinen työ tai tehtävä suoritettavanaan, ongelma
ratkaistavanaan tai päätös tehtävänään tai he etsivät uusia
näkymiä yhdessä keskustellen. Yhteistyö on toimintaa
yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä korostuu sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus (Isoherranen, Rekola, Nurminen 2008, 27.) Tässä kehittämistyössä yhteistyö tarkoittaa päivystysklinikan ja laboratorion yhteisiä toimenpiteitä turvatakseen potilaan hyvän hoidon sekä kehittääkseen
toimintatapojaan.
Laboratoriohoitajan ja päivystyksen osaamista selvitettiin osallistumalla tiedontuottajana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun
hallinnoimaan valtakunnalliseen Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa projektin ensimmäiseen vaiheeseen. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoiman ja ESR/OPH rahoittaman SOTE-ennakointi
-hankkeen (projektikoodi S10155) osaprojekti (Nurminen
2010, 2.) Lisätietoa projektista voi lukea projektin internet
sivuilta (http://sote-ennakointi-esh.turkuamk.fi/ ). Projektin projektipäällikkö TtT Raija Nurminen Turun AMK:sta
esittelee Kanta-Hämeen keskussairaalassa toukokuussa
koko ”Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa” -projektin tuloksia ja samassa yhteydessä esitellään
myös toteutettua yhteistyöprojektia.
Koska K-HKS osallistui vain ensimmäisen vaiheen
aineistonkeruuseen, ei aineiston tuloksissa ole vielä nähtävissä tulevaisuuden erityisosaamista. Saaduista tuloksista
nousi kuitenkin niitä osaamisalueita, mitä päivystävä laboratoriohoitaja ja päivystyksen henkilöstö tarvitsee työssään.
Tätä tietoa voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä,
mm. laadittaessa osaamisprofiileja yksiköille ja henkilöstölle.
Kehittämisprojektin kehittämistavoitteet
Päivystysklinikan ja kliinisen laboratorion osaaminen ja
yhteistyö Kanta-Hämeen keskussairaalassa - kehittämisprojektin pitkän aikavälin muutostavoite eli kehittämistavoite oli edistää potilaan hoitoa Kanta-Hämeen keskussairaalassa kehittämällä päivystysklinikan ja kliinisen laboratorion välistä yhteistyötä ja tunnistamalla työssä tarvittava osaaminen.
Osatavoitteet olivat:
1. kartoittaa päivystysklinikan ja päivystävän laboratorio hoitajan osaaminen Kanta-Hämeen keskussairaalassa (vaikuttaa myös hoidon laatuun)
2. Luoda yhteistyötä edistävä moni ammatillinen toimin tamalli kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan välille
3. Kartoittaa yhteistyötä haittaavat tekijät ja pyrkiä korjaa vin toimenpitein vähentämään yhteistyön esteitä
4. Kehittää henkilökunnan osaamista
Kehittämisprojektin tuotokset
Yhteistyökehittämisprojektin tuotoksena syntyi päivystysklinikan ja laboratorion välille toimintamalli, eli joukko yhdessä sovittuja prosesseja parantavia toimintatapoja
ja sääntöjä, jotka ohjaavat molempien osastojen toimintaa. Kehittämistoimet on johdettu alkukartoituksen perusteella ilmenneiden käytännön ongelmatilanteiden pohjalta. Säännöt lisätään voimassa oleviin työohjeisiin ja niitä
tutustutetaan perehdytyksen yhteydessä, osastokokouksissa ja yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Toimintamalli liitetään osaksi laboratorion ja päivystysklinikan laatujärjestelmää. Mallin toiminnan ydin on moni ammatillinen tiimi, mikä kokoontuu säännöllisesti keskinäisen sopimuksen mukaisesti.
Kuvio 1. Projektin eteneminen
Kehittämisprojektin eteneminen
Kehittämisprojektin eteneminen on kuvattu kuviossa 1.
Alkuvuodesta 2010 koottiin projektiorganisaatio (kuva 2).
Ohjausryhmä on antanut valtuudet ja mahdollisuuden projektiryhmälle toteuttaa kehittämistyötä ja projektiryhmä on
keskinäisen työnjaon mukaan osallistunut aktiivisesti kehittämistyöhön. Maaliskuussa 2010 osallistuttiin Tulevaisuuden
erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa valtakunnalliseen
kyselyyn. Huhtikuussa lähetettiin päivystysklinikan henkilöstölle ja kliinisen laboratorion koko henkilöstölle alkukartoituskysely. Varsinaiset kehittämistoimenpiteet toteutettiin projektiryhmän toimesta kesäkuusta 2010 alkaen sen
mukaan, kuinka niitä oli mahdollista toteuttaa töiden ohessa.
Toimintamallin kuvaus on valmis maaliskuussa 2011.
Kuvio 2. projektiorganisaatio
Aineisto ja sen analyysi
Osaamisen tunnistamiseksi aineisto kerättiin avoimilla
kysymyksillä verkkoperusteisesti (webropol®) tiedonantajan työsähköpostiosoitteen kautta. Kanta-Hämeen keskussairaalan vastuualueen osastonhoitaja nimesi tiedonantajat
hoitohenkilöstöstä (10/ päivystys, 10/ laboratorio, 10 röntgen/sairaala). Vastaukset saatiin 10 päivystystyötä tekevältä
laboratoriohoitajalta, joten vastausprosentti oli 100. Päivystysklinikalta kyselyyn vastasi 6 sairaanhoitajaa 10:sta. Vastausprosentti oli siten 60. Kuvantamisen yksikön tuloksia
ei tässä yhteistyöprojektissa käsitellä. Aineiston keruun tarkoitus oli tunnistaa Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen hoitajien ja päivystystyötä tekevien laboratoriohoitajien työssä vaadittavat osaamisalueet.
Yhteistyön kehittämiseksi aineisto kerättiin avoimilla
kysymyksillä laboratorion ja päivystysklinikan henkilöstölle
suunnatulla alkukartoituskyselyllä. Kyselylomakkeella pyydettiin vastaajaa mainitsemaan 2-3 asiaa, mitkä kaipaavat
kehittämistä laboratorion ja päivystysklinikan yhteistyössä. Aineiston keruun tarkoituksena oli löytää molempien
osastojen henkilökunnan mielestä tärkeimmät kehittämistä
kaipaavat asiat yhteistyössä. Laboratoriosta palautettiin 27
vastauslomaketta. Lomake lähetettiin sähköpostilla koko
kemian ja mikrobiologian henkilöstölle ja lisäksi laboratorion näytteenottopisteissä työskenteleville. Yhteensä lähetettiin 72 lomaketta. Vastausprosentti oli 37,5. Koska kaikki eivät ole suoraan päivystysklinikan kanssa tekemisissä,
heidän olisi ollut mahdoton nimetä yhteistyön ongelmia.
Päivystysklinikalta vastauksia palautettiin 7 kpl. Lomakkeet
lähetettiin 98 päivystyksen henkilölle, joista osa oli kuitenkin lomalla tai muulla vapaalla kyselyn aikana. Vastausprosentti oli siis noin 7.
Molempien aineistojen analyysi suoritettiin aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla. Sisällön analyysi on menettelytapa, jossa pyritään erilaisten sisällöllisten luokittelujen
avulla tiivistämään, analysoimaan ja tulkitsemaan aineiston
sisältöä. Sisällönanalyysi sisälsi kolme päävaihetta; aineiston pelkistäminen, aineiston ryhmittely sekä aineiston teoreettisten käsitteiden luominen. Aineiston analyysi perustui tutkimustehtäviin, ja aineisto ryhmiteltiin pääluokkiin. Pääluokat jaoteltiin alaluokkiin, jonka jälkeen tuloksia voitiin käsitellä ja tarkastella huomattavasti helpommin.
Esimerkki aineiston analyysista on kuviossa 3. Näistä alaluokista muodostui yläluokka ”Potilaiden löytyminen”
27
osaamista aineiston perusteella tarvitaan molemmilla osastoilla.
Kuvio 3. Esimerkki aineiston analyysistä
Kehittämisprojektin tulokset
Laboratoriohoitajan osaaminen
Kanta-Hämeen keskussairaalasta haastatteluun oli valittu
päivystäviä kliinisen kemian laboratorion laboratoriohoitajia ja bioanalyytikoita. Päivystävien hoitajien osaamista haluttiin kartoittaa, koska samalla oli käynnissä päivystysklinikan ja laboratorion yhteistyön kehittämisprojekti.
Tulosten perusteella tulevaisuuden erityisosaamista on: 1)
näytteenotto osaaminen, 2) verensiirtotoiminnan osaaminen, 3) laatuosaaminen, 4) itsensä johtamisen osaaminen,
5) analyysiosaaminen, 6) laiteosaaminen, 7) Eettinen osaaminen ja 8) työyhteisöosaaminen.
Valtakunnallisessa aineistossa on mukana muidenkin
kuin kemian laboratorion henkilökuntaa. Laboratorion
osaamista ovat tulosten mukaan: 1) näytteenotto- ja analyysiosaaminen, 2) tekninen osaaminen, 3) työyhteisöosaaminen, 4) oman työn hallinnan osaaminen, 5) laatuosaaminen, 6) ohjausosaaminen sekä 7) hallinnollinen osaaminen.
Päivystyksen osaaminen
Päivystyksen sairaanhoitajan tulevaisuuden erityisosaamista Kanta-Hämeen keskussairaalassa on akuuttihoidon osaaminen, eettinen osaaminen, asiakasosaaminen, itsensä johtamisen osaaminen, työyhteisöosaaminen ja laaja-alainen
hoitotyön osaaminen.
Päivystyksen osaamisina kuvattiin valtakunnallisen
aineiston pohjalta yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen,
monikulttuurisuusosaaminen, eettinen osaaminen, oman
työn hallinta- ja kehittämisosaaminen, moni ammatillinen hoitoprosessiosaaminen päivystyksen eri erikoisaloilla,
akuuttihoidon toimintaosaaminen, päivystyspotilaan tarkkailuosaaminen, lääkehoito-osaaminen, näytteenotto-osaaminen, ohjaus- ja neuvontaosaaminen, sairaanhoitajan vastaanottotoimintaosaaminen, päivystyspotilaan erityisosaaminen, triage osaaminen, laite- ja tekninen osaaminen sekä
johtamis- ja lainsäädäntöosaaminen.
Yhteenveto
Laboratoriohoitajan substanssiosaamiseksi voidaan luokitella analyysiosaaminen, verensiirto-osaaminen, laite osaaminen, laatu osaaminen ja näytteenotto-osaaminen ja päivystyksen substanssiosaamiseksi akuuttihoidon osaamisen
ja laaja-alaisen hoitotyön osaamisen. Se osaaminen, mikä
nousi kummankin osaston osaamisalueeksi, voidaan luokitella perusosaamiseksi. Kuviossa 4 on eritelty, millaista
Kuvio 4. Molemmille osastoille yhteinen osaaminen
Yhteistyön kehittäminen
Laboratorion kehittämisehdotukset
Pyydettäessä nimeämään 2-3 asiaa, mitkä kaipaavat kehittämistä laboratorion ja päivystysklinikan välillä nousi laboratorion vastauksissa 8 kehittämistä vaativaa pääluokkaa ja
lisäksi pääluokka ”toiminnan tutuksi tekeminen” (4 mainintaa). Seuraavia asioita haluttiin kehittää:
1. potilaiden löytyminen yhteispäivystyksessä
(11 mainintaa),
2. potilaiden tunnistaminen (6 mainintaa),
3. mikrobiologisten näytteiden esitietojen merkitseminen
lähetteisiin (4 mainintaa),
4. tiedonkulun parantaminen (10 mainintaa),
5. lasten näytteenotossa avustaminen (4 mainintaa),
6. päivystysklinikan itse ottamien näytteiden otto ja
identifiointi (9 mainintaa)
7. eristyspotilaiden huoneiden merkitseminen
(3 mainintaa)
8. jatkotutkimuksiin siirtyvien potilaiden virheelliset tai
puutteelliset laboratoriopyynnöt (4 mainintaa).
Toiminta tutuksi pääluokkaan kirjattiin kehittämistä
vaativia asioita, mitkä eivät kuuluneet mihinkään muuhun
pääluokkaan. Kun tunnetaan toisten työtä, lisääntyy keskinäinen kunnioitus ja arvostus. Tähän ryhmään kuuluu
asenteiden muokkaaminen, yhteiset sopimukset ja päivystysklinikan sisustukseen liittyvät asiat. Toisen työn tuntemisella on positiivinen vaikutus yhteistyön toimivuuteen.
Potilaan löytymistä hankaloittaa vastausten mukaan
puutteellinen huone/vuode tiedon merkitseminen laboratoriolähetteeseen, potilaan omatoiminen liikkuminen
hänelle osoitetulta paikalta, päällekkäiset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet tai potilaan siirtäminen toiseen vuode/huone paikkaan. Varsinkin päivystysklinikan perusterveydenhuollon potilaat, joiden sijoituspaikaksi on merkitty ”aula”,
ovat usein hukassa. Aula on avara ja laaja tila, mikä on jaettu väliseinällä kahteen osaan. Seinän toisella puolella olevien potilaiden on vaikea kuulla laboratorion kutsua.
Laboratoriohoitajat tarvitsevat usein verikokeita ottaessaan apua potilaiden tunnistuksessa tai potilaiden kiinnipitoapua. Potilaiden tunnistukseen on toisinaan vaikeaa saada
apua, joten tähän ehdotettiinkin jo kehittämisehdotuksena
rannekkeiden laittamista kaikille potilaille. Laboratoriohoitaja ei saa ottaa verinäytteitä potilaasta, jonka henkilöllisyyttä ei voida osoittaa luotettavasti.
Tiedonkulussa koettiin erityisesti hankalaksi selkeiden
puhelinnumeroiden puuttuminen. Laboratoriolla on käytössä lista päivystysklinikan puhelinnumeroista, mutta aina
ei tiedetä kenen vastuulla kukin potilas on. Käytännössä
vaatii useamman puhelinsoiton tavoittaa potilaasta tietävä
hoitaja. Tämä koetaan hankalana ja aikaa vievänä prosessina. Tähän toivotaan parannusta selkeiden informatiivisten
puhelinnumerolistojen avulla. Tutkimuksia tilattaessa pitää
lisäksi merkitä potilaan erikoisala selvästi tilaukseen, jolloin
laboratorio saa tiedon siitä, minkä erikoisalan puhelinnumerosta apua voidaan pyytää.
Päivystysklinikalla otetaan itse erilaisia punktionäytteitä ja mikrobiologisia näytteitä. Lisäksi he vastaavat lähes
kokonaan virtsanäytteiden otosta. Heidän itse ottamiensa näytteiden lähete ja identifiointikäytäntöön toivottiin
parannusta. Mikrobiologian laboratoriossa tarvitaan esitietoja, jotta tiedetään mitä tutkimuksia ja herkkyyksiä mikrobiologisesta näytteestä tehdään.
Päivystysklinikan itse ottamien näytteiden käsittelyn kehittämisestä mainittiin ATK pyyntöjen tekeminen
oikein, näytepurkkien identifiointi oikeilla potilastiedoilla ja ATK tutkimuspyynnön oikeaoppinen kiinnittäminen
näyteputkeen. Toimintavirheet hidastuttavat hoitoa ja voivat aiheuttaa virhediagnooseja potilaan hoidossa.
Lasten verikokeen ottaminen poikkeaa huomattavasti aikuisen verinäytteen ottamisesta. Laboratoriohoitajan
aikaa menee lapsen luottamuksen herättämiseen, rauhoitteluun, oikean punktiokohdan hakemiseen ja toisinaan puudutusaineen (EMLA:n) iholta irrottamiseen. Ehdottoman
tärkeää on saada lapsi ja lapsen käsivarsi pidettyä paikallaan
koko näytteenoton ajan. Vanhemmat eivät toisinaan raaski tai osaa pitää lastaan riittävän tiukasti paikallaan. Laboratorion melko yleinen mielipide on, että hoitajat pitävät
lapset paremmin paikallaan kuin omat vanhemmat. Hoitajien tavoittaminen ja apuun saaminen on koettu vaikeaksi.
Eristyspotilaiden huoneet on toisinaan merkattu epäselvästi tai ei ole merkattu ollenkaan. Laboratoriohoitajan
pitää kuitenkin suojautua, kun hän menee ottamaan verikokeita eristyspotilaasta. Aiheuttaa ongelmia ja potilasturvallisuuden vaarantumista, jos eristyspotilaiden huoneita
ei erota selvästi. Laboratoriohoitaja voi tartuttaa seuraaviin
potilaisiin eristyspotilaan taudin. Myös turhaan suojavarusteiden pukemiseen kuluu aikaa, joten pitäisi todella olla
tarkkana huoneiden merkitsemisessä.
Kun potilas on käynyt yhteispäivystyksessä ja lääkäri
käskee potilaan mennä terveyskeskukseen kontrollikokeisiin, lähete puuttuu hyvin usein laboratoriojärjestelmästä
tai on tilattu väärin. Lääkärin tulisi aina tehdä lähete oikein
ATK-järjestelmään, jotta asiat sujuisivat jouhevasti. Potilaiden ohjeistus koetaan puutteellisena. Tähän pitäisi panostaa, koska potilaat voivat olla huonomuistisia ja hätääntyneitä sairaudestaan. Jos heitä ohjeistetaan vain suullisesti,
he saattavat unohtaa ohjeet. Usein potilasta lähtee viemään
jatkotutkimuksiin esim. omainen, jolla ei ole mitään tietoa
potilaalle annetuista ohjeista. Puhelimitse on usein hidasta
ja hankalaa selvittää puuttuvia lähetteitä.
Päivystysklinikan kehittämisehdotukset
Päivystysklinikan vastauksista nousi seuraavia kehittämistä edellyttäviä asioita:
1. Tiedonkulun kehittäminen (5 mainintaa)
2. Laboratorion järjestämää koulutusta heidän itse ottamiin näytteisiin (4 mainintaa)
3. Laboratorio Effican kehittäminen (3 mainintaa)
4. Toiminta tutuksi (3 mainintaa)
Tiedonkulun kehittäminen sisälsi tiedottamisen ongelmia, puhelinliikenteen ongelmia, toivomuksen siitä, että
laboratoriohoitaja kertoisi, milloin on ottanut näytteet jos
näytteenottoa varten on jouduttu sulkemaan tippa ja tietoa siitä, mitä analyysejä voidaan määrittää mistäkin verinäyteputkesta.
Näytteenottokoulutusta toivottiin punktionesteistä ja
mikrobiologisista näytteistä, joita osastolla otetaan. Koulutusta toivottiin säännölliseksi aika ajoin toistuvaksi.
Efficaa toivottiin kehitettävän siten, että siihen muodostetaan lisää tutkimuspaketteja, esim. lasten paketti,
sydänpotilaan paketti ja veriviljelypaketti, jolloin yhdellä
kerralla voisi tilata molemmat veriviljelyt. Pakettien käyttö
helpottaa ja nopeuttaa tutkimusten tilaamista. Toivottiin
myös, että päivystysklinikka voisi jostakin tarkistaa, onko
laboratoriokokeet otettu potilaasta. Silloin ne on varmasti
otettu, kun näytteenottaja on kuitannut näytteet otetuiksi
Efficaan, tämä tieto ei kuitenkaan näy päivystysklinikalla.
Toiminta tutuksi alaluokkaan sijoittui yleinen osastojen
välinen toiminta. Kannettiin huolta pitkistä klo 6 laboratorion aamukierroista ja potilaiden tunnistus- ja löytämisongelmasta. Kustakin oli 1 maininta.
Kehittämistoimet
Edellä esitettyjen tulosten perusteella projektiryhmä valitsi kehittämistehtäviksi tiedonkulun kehittämisen, potilaiden löytymisen tehostamisen, päivystysklinikan itse ottamien näytteiden kehittäminen, toiminta tutuksi - toiminnan
esittelyt ja potilaan tunnistamisen tehostamisen. Toiminta
tutuksi -esittelyn yhteydessä käydään läpi mm. alkukartoituksen pohjalta nousseita yhteistyöhön vaikuttavia asioita. Yhteenveto kehityskohteista, tehtävistä toimenpiteistä,
aikatauluista ja vastuuhenkilöistä laadittiin projektiryhmässä ja sen pohjalta alettiin vastuuhenkilöiden johdolla työstää määriteltyjä toimenpiteitä (taulukko 1). Aikataulua ja
vastuuhenkilöitä ei tässä yhteydessä esitetä.
Tiedonkulku
Molempien yksiköiden käyttöön on laadittu uudet puhelinnumerolistat. Listat laminoidaan ja ne on suunniteltu
niin pieniksi, että ne mahtuvat hoitajan taskuun. Toiselle
puolelle laitetaan päivystysklinikan puhelinnumerot laboratoriohoitajia varten ja toiselle puolella laboratorion puhelinnumerolista, mistä näkee myös, mitä tutkimuksia tehdään missäkin työhuoneessa ja minkälaisesta putkesta voidaan tehdä mikäkin analyysi. Näin pyritään varmistamaan,
että päivystysklinikka soittaa suoraa siihen työhuoneeseen,
mitä heidän asiansa koskee eikä aina laboratorion päivystäjän puhelimeen, joka voi olla sairaalan osastoilla ottamassa
29
Taulukko 1. Kehittämistehtävät
KEHITETTÄVÄ ASIA
KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AIKATAULU
TIEDONKULKU
Tuotetaan selkeät, laminoidut tasku- puhelinnumerolistat laboratorion päivystäjille ja päivystysklinikan henkilöstölle. Puhelinnumeroiden lisäksi merkitään laboratorion puhelinnumero listaan mihin tutkimukseen liittyvää asiaa
päiv.klinikka voi kysyä mistäkin numerosta.
Vuoronumerojärjestelmän käyttöönotto päivystysklinikalla aulapotilailla ja
selkeä opaste asiakkaille vuoronumero-automaatin viereen
x
VASTUU
TUUHENKILÖT
xx
x
x
x
x
POTILAAN LÖYTYMINEN
POTILAAN TUNNISTAMINEN
Merkitään potilaan paikkatiedot oikein lähetteisiin, tuotetaan ohjeet päivystysklinikan käyttöön.
Ranneke kaikille päivystysklinikan potilaille ja muistutusohje hoitajille
PÄIVYSTYSKLINIKAN
OTTAMAT NÄYTTEET
Päivystysklinikalla olevien ohjeiden tarkistus. Kuvalliset ohjeet näytepurkkeihin liimattavien tarrojen kiinnittämisestä päivystysklinikan näytteiden käsittelyhuoneiden seinälle.
x
x
TOIMINTA TUTUKSI
Järjestetään päivystysklinikalla ja laboratoriossa toimintaa esittelevät kiertokäynnit toisillemme.
x
x
Kiertokäynneille laaditaan yhteinen ohjelma, mikä sisältää mm. mikrobiologisten tutkimusten tilaamista Efficaan, lasten kantapää näytteenottoon liittyviä asioita, huone ja paikkatietojen merkitseminen laboratorio lähetteeseen
ja päivystysklinikan eristyskäytäntöjä.
PÄIVYSTYSKLINIKALTA
JATKOTUTKIMUKSIIN
SIIRTYVIEN POTILAIDEN
LÄHETTEIDEN PUUTTUMINEN
Ongelma on tiedossa ja ratkaisua on jo mietitty.
Jätetään tämän kehittämisprojektin ulkopuolelle.
verinäytteitä. Hoitajat näkevät puhelinnumerolistasta, mitä
tutkimuksia voi tehdä mistäkin putkesta eikä tarvitse kysyä
sitä laboratoriosta, jos potilaasta määrätään lisäpyyntöjä.
Potilaan löytyminen
Päivystysklinikan hoitajille laadittiin uudet laminoidut
ohjeet tutkimuksien tilaamiseksi oikein. Ohjeet kiinnitettiin päivystysklinikalle lähes jokaisen päätteen viereen, missä tutkimuksia tilataan. Ajatus olisi saada varsinkin potilaan
huone, vuode ja erikoisala tiedot lähetteeseen oikein, jolloin laboratoriohoitaja löytää potilaan helpommin ja tietää
minkä erikoisalan hoitajan puhelinnumerosta siitä potilaasta voi kysyä tarvittaessa.
Päivystysklinikalla otettiin siellä jo valmiina oleva vuoronumeroautomaatti käyttöön kävelevien potilaiden verikokeiden otossa. Laboratoriohoitajilla on päivystyksessä käveleviä ns. ”aulapotilaita” varten näytteenottohuone,
missä verikokeet otetaan. Teetettiin uusi opaskyltti potilaita varten aulaan ja automaatti aktivoitiin toimintakuntoon. Parin viikon jälkeen vuoronumeroautomaatin käyttö
päätettiin lopettaa päivystysklinikan koettua sen työllistävän heitä liikaa. Vuoronumeroautomaatti otetaan käyttöön
uudelleen, kun saadaan päivystysklinikalla tehtävä remontti valmiiksi.
Potilaan tunnistaminen
Päivystysklinikalle kiinnitettiin hoitajien toimistoon muis-
tutuskyltti tunnistusrannekkeen käytöstä kaikille potilaille.
Toisaalta myös uudet puhelinnumerolistat ja oikeat potilaan vuode/huone ja erikoisalan merkinnät lähetteissä auttavat oikean hoitajan paikalle kutsumisessa, jos ranneke
puuttuu.
Päivystysklinikan ottamat näytteet
Punktionäytteiden otto-ohjeet on taulukkomuodossa toimitettu aiemmin päivystysklinikalle. Olemassa oleviin
ohjeisiin liitettiin myös sen putken kuva, mihin tutkimus
otetaan. Päivystysklinikalle laadittiin valokuvat myös virtsa
ja veriputkista, mistä näkyy, kuinka viivakoodilliset identifiointitarrat tulee kiinnittää putkeen oikeaoppisesti.
Mikrobiologian ja kemian laboratoriosta käytiin kouluttamassa päivystysklinikan henkilöstöä kaksi kertaa näytteiden otosta ja näyteputkien oikeasta käsittelystä.
Toiminta tutuksi
Toiminta tutuksi esittelyn aikataulua jouduttiin tarkentamaan yksiköiden toiminnan takia. Toiminnan esittelyt järjestettiin kliinisessä laboratoriossa päivystyksen henkilöstölle helmikuussa 2011 neljänä perjantaina klo 14-15. Kierroksille oli laadittu etukäteen ohjelma ja siellä käytiin läpi
mm. tutkimusten tilaamista, näytteenottoa ja näytteiden
käsittelyä ja laboratorion toimintaa eri työvuoroissa samalla kun n. 10 hengen ryhmälle esiteltiin laboratorion työtilat. Päivystysklinikalla laboratoriolle tarkoitetut tutustu-
miskierrokset järjestetään vasta päivystysklinikan remontin
valmistuttua.
Päivystysklinikalta jatkotutkimuksiin siirtyvien potilaiden lähetteet
Ongelman ratkaisu ei kuulunut tähän kehittämistehtävään.
Ongelma on kuitenkin tiedossa ja siihen pyritään etsimään
ratkaisua.
Johtopäätökset
Kehittämisprojektin tarkoituksena oli päivystysklinikan ja
laboratorion yhteistyön kehittämisen lisäksi selvittää, millaista osaamista päivystystyössä tarvitaan laboratoriohoitajalta ja päivystyksen henkilöstöltä. Osaamisvaatimuksissa
näytti korostuvan kiireellisestä, äkillisistä ja odottamattomista tilanteista selviäminen sekä nopeiden päätöstentekoja ongelmienratkaisukyky.
Kuvio 4. Potilaan hyvään hoitoon vaikuttava päivystyksen ja laboratorion osaaminen ja yhteistyö.
Kuviossa 4 on esitetty aineistosta nousseet osaamisalueet,
mitkä vaikuttavat potilaan hyvään hoitoon. Potilaan kokonaishoitoa voidaan parantaa tunnistamalla, mitä osaamista henkilöstö tarvitsee ollakseen oman alansa asiantuntija.
Tunnistamalla osaamistarpeet, voidaan osaamiskartoituksella selvittää, mitä osaamista on kehitettävä. Osaamisen
tunnistamisen lisäksi henkilöstön pitää tuoda omaa osaamistaan esille osallistumalla esimerkiksi moni ammatilliseen yhteistyöhön.
Laboratorion ja päivystysklinikan yhteistyön kehittämis-projektiin
kuuluvista "toiminta tutuksi" esittelykierrokselta. Laboratoriohoitaja ja projektiryhmän jäsen, Marja Savolainen esittelee päivystysklinikan hoitajille laboratorion toimintaa kemiana työhuoneessa.
Yhteistyön esteet sijoittuivat tulosten perusteella pääasiassa laboratoriokokeiden tilaamiseen ja näytteenottoon. Jos
tutkimusten tilaaminen ei suju ohjeiden mukaan, ellei potilasta tavoiteta näytteenottoon ajoissa tai tunnistamiseen ja
kiinnipitämiseen ei saada apua, aiheutuu laboratoriotutkimusten valmistumisessa viivettä. Kehittämisprojektin seurauksena käyttöön otetut uudistukset sisällytetään päivystysklinikan henkilöstön ja päivystävän laboratoriohoitajan
perehdytykseen. Toimintamallin jatkuvuus varmistetaan
liittämällä toimintamalli osaksi laboratorion ja päivystysklinikan laatujärjestelmää ja nimeämällä yhteistyöstä jatkossa vastaavat henkilöt, jotka voivat harkintansa mukaan
muodostaa tiimin tai organisoida toimintansa muuten.
Yhteistyötä voidaan kehittää parantamalla toimintaprosesseja, lisäämällä koulutusta, sopimalla yhteiset toimintatavat ja jakamalla tietoa toisten yksiköiden toiminnasta. Tässä kehittämisprojektissa parannettiin prosesseja,
lisättiin ohjausta, esiteltiin yksikön toimintaa, järjestettiin
koulutusta, otettiin yhteistyön kehittäminen osaksi perehdytystä ja muodostettiin yhteistyön kehittämistä ylläpitävä malli, minkä toiminnasta vastaa nimetyt vastuuhenkilöt
laboratoriosta ja päivystysklinikalta.
Lähteet:
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 2010. Potilaan hyvä hoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä - ihmisen terveyden tähden.
http://www.epshp.fi/tiedostot/potilaan_hyva_hoito1.pdf
Isoherranen, K.; Nurminen, R.; Rekola, L. 2008. Enemmän yhdessä moniammatillinen yhteistyö. WSOY. Helsinki.
Kaartinen, M. 2003. Hyvä hoito yhteispäivystyksessä potilaiden arvioimana. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon
laitos. Pro gradu -tutkielma.
Korpelin, S. 2002. Potilaan kohtelu verinäytteenottotilanteessa hoitajien ja potilaiden kuvaamana. Oulun yliopisto. Hoitotieteen
ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu - tutkielma.
Nurminen, R. 2010. Projektiin liittyvä aineiston keruun suunnitelma. Tulevaisuuden erityis-osaaminen erikoissairaanhoidossa –
projekti 2009 – 2011 sote – ennakointi Ennakoiva sosiaali- ja terveysalan 2008 – 2011 osa-projekti. Turun Ammattikorkeakoulu. Turku.
31
Mevlidan tarina:
Bosnia-Hertsegovinasta Suomeen
Teksti: Mevlida Kararic, mkararic@helsinki.fi
Haastattelu: Eija Kaila, ekaila@mappi.helsinki.fi
T
ämän tarinan kertoja Mevlida
työskentelee Helsingissä tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumissa, jossa tutkimusta tekevät
Helsingin yliopiston, HUS-kuntayhtymän, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Folkhälsanin ja tutkimuskeskus
Minervan tutkijat. Mevlidan tarinasta selviää, minkälainen bioanalyytikon
koulutus on ollut Mevlidan kotimaassa Bosnia- ja Hertsegovinasssa. Mevlida on tullut Suomeen vuonna 1993,
hän on naimisissa ja kolmen lapsen
äiti. Mevlidan elämän kaari on jakautunut kahteen vaiheeseen: elämä ennen
sotaa ja sen jälkeen. Hän joutui rakentamaan elämänsä Suomessa alusta ja
kokee onnistuneensa kuluneen 17 vuoden aikana siinä hyvin.
Tultuani Suomeen olin liian vanha
aloittamaan kaiken alusta ja toisaalta liian nuori jäämään paikalleni ja
luovuttamaan. Koulutukseltani olen
bioanalyytikko. Valmistuin Helsingin
ammattikorkeakoulusta tammikuussa 2003. Parhaillaan toimin Helsingin yliopiston Lasten ja nuorten sairaalan tieteellisessä laboratoriossa,
TRIGR- ja DIABIMMUNE – projekteissa. TRIGR - projektin tarkoituksena on tutkia, voidaanko tyypin
1 diabetekseen sairastumista ehkäistä korvaamalla tavanomainen äidinmaidonkorvike pilkottua proteiinia
sisältävällä äidinmaidonkorvikkeella.
DIABIMMUNE - projektin tarkoituksena on selvittää hygienian mahdollista osuutta tyypin 1 diabeteksen
tautiprosessissa.
Viihdyn hyvin nykyisessä työpaikassani, joka tarjoaa minun kaltaiselle, kunnianhimoiselle ihmiselle, riittävän haasteellista työtä. Työtehtävät
ovat kiinnostavat ja vastaavat hyvin
osaamistani.
Kotimaassani, Bosnia- ja Hertsegovinassa, suoritin neljä vuotta kestävän laboratoriohoitajan koulutuk-
sen lääketieteellisessä lukiossa. Kaksi
ensimmäistä lukuvuotta olivat hyvin
teoriapainotteisia ja sisälsivät vähän
työharjoittelua, kun taas kaksi viimeistä lukuvuotta sisälsivät ammattiopintojen lisäksi noin 40 opintoviikkoa käytännön harjoittelua. Opintojen sisältö painottui mikrobiologiaan,
kliiniseen kemiaan ja kliiniseen hematologiaan, joten päättötyö piti tehdä
kaikista kolmesta alueesta. Päättötyön
tekeminen oli varsin haasteellinen,
koska opiskelijan piti kirjoittaa aika
laajasti empiirinen osa ja varsinainen
työtehtävän aihe tulee täysin yllätyksenä. Lukuvuoden viimeisellä viikolla vedetään tutkimuskomission edessä paperilappu, josta selviää työtehtävä ja samana hetkenä piti olla valmis
työn suoritukseen.
Valmistuin 80- luvun puolivälissä,
jolloin Jugoslaviassa oli paljon työttö-
miä ja työn saanti oli todella vaikeaa.
Onneksi laboratoriohoitajia koulutettiin hyvin vähän. Niinpä opintojen
päätyttyä pääsin heti töihin aluesairaalan kliinisen kemian- ja hematologian laboratorioon, jossa olin harjoittelijana koulutukseni aikana. Työn
ohella aloin opiskella kauppatiedettä
sarajevolaisessa yliopistossa, rakastuin
ja aloin suunnitella tulevaisuutta. Viiden vuoden päästä tuli sota, sain potkut työpaikaltani. Opiskelut ja tulevaisuuden suunnitelmat jäivät kesken.
Kesällä 1993, pakolaisuuden tie
toi minut Suomeen, Haukivuorelle. Vaikka sieluni ja ajatukseni olivat
kotimaassani, aloin innolla opiskella suomen kieltä. Ajatukseni oli kielen kautta tutustua paikalliseen väestöön ja yhteiskuntaan, joka otti meidät pakolaiset hyvin vastaan.
Intensiivisen kielen opiskelun
lisäksi kaksi ensimmäistä vuotta kului
erilaisiin kursseihin ja koulutuksiin.
Sopeutuminen on sujunut ongelmitta. Tarjosin monenlaista talkoo-apua
erilaisiin töihin, kunnes eränä päivänä sain työtarjouksen kotikielen opettajan tehtäviin pääkaupunkiseudulla,
jonne muutin mieheni kanssa. Innostuin työstäni niin paljon, että suoritin työn ohella kasvatustieteen perusopinnot. Ehdin olla nelisen vuotta
opettajan työssä kunnes jäin äitiyslomalle. Käydessäni lasten neuvoloissa,
mieleeni palautuivat laboratoriohoitajana toimimiseni jaksot ja halusin
palata laboratorioon.
Vuonna 2001 aloitin opiskelut
Helsingin ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelmassa päivittääkseni tutkintoani. Kotimaassani suorittamani tutkinnon perusteella sain hyvin vähän opintoja hyväksiluettua. Minulle selvisi, että pitää
suorittaa 86 opintoviikon opintokokonaisuus, jotta saan bioanalyytikon
pätevyyden Suomessa. Silloin olin järkyttynyt päätöksestä. Opinnoissa oli
paljon päällekkäisyyksiä, pelkäsin turhautumista. Kuitenkin nyt olen hyvin
iloinen, että sain tilaisuuden kehittää
ammattitaitoani. Opinnoista seurasi
pelkkää hyvää työmarkkinoilla ja sain
lisäpotkua työssä jaksamiseen.
Onneksi teen työtä, josta pidän
todella paljon. Työyhteisöni on hyvin
toimiva. Työkavereiden kanssa voi
jutella avoimesti asioista kuin asioista. Yritän olla korrekti ja pitää kodin
ja työpaikan asiat erillään, mutta on
pakko myöntää, että se on vaikea
tämän kaltaisessa porukassa, joka on
melkein kuin toinen perheeni.
On vaikea vertailla tätä työyhteisöä kotimaahani jääneeseen työyhteisöön, koska siitä on kulunut melkein
pari vuosikymmentä. Sekä paikka että
aikakausi ovat niin erilaisia, että on
vaikea tehdä suora vertailu. Kuitenkin
yhteistä on se, että kummassakin paikassa minulla on hyvät työkaverit, joiden kanssa tulen hyvin toimeen. Toivottavasti tällä kertaa ei toistu sama
tilanne, mikä tapahtui kotimaassani
laboratoriossa työskennellessäni.
Terveystalo on yksi Suomen johtavista terveyspalveluyrityksistä. Tarjoamme monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Asiakkaitamme ovat
yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalossa työskentelee
2 500 työntekijän lisäksi yli 2 000 itsenäistä ammatinharjoittajaa.
Ilmianna
itsesi!
Haemme pääkaupunkiseudulle eri yksiköihin
LABORATORIOHOITAJIA vakituisiin työsuhteisiin
Sinulla on laboratoriohoitajan koulutus sekä työkokemusta
vastaavista tehtävistä. Olet vastuuntuntoinen, joustava,
oma-aloitteinen ja kielitaitoinen asiakaspalvelija.
Tarjoamme Sinulle vaihtelevan työn sekä mukavan ja
kannustavan työyhteisön. Talo tarjoaa lisäksi erinomaiset
mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen sekä hyvät
henkilöstöedut.
Katso tarkemmin www.terveystalo.com/tyopaikat. Täytä
sähköinen hakemuksemme pikaisesti, viimeistään su 12.6.
Sähköpostilla lähetettyjä hakemuksia emme käsittele.
Tervetuloa työkaveriksemme Terveystaloon!
Luonteeltani olen positiivisesti ajatteleva ja näen tulevaisuuteni valoisana.
33
Terveisiä TYK-kuntoutuksesta
B
ioanalyytikkoliitto järjesti Kelan kanssa yhteistyössä
ensimmäisen vain bioanalyytikoille suunnatun TYK-kuntoutuksen. Kuuden hengen ryhmä kokoontui Helsingin Malminkartanossa
yhteensä viidellä jaksolla. Seuraavassa joitakin poimimiamme vinkkejä
myös muille:
Ole itsellesi tärkeä- ota
huomioon myös muut!
Jokainen on omalta osaltaan mukana
luomassa työilmapiiriä. Ole jämäkkä, älä liian kiltti. Edistä tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua.
Oma aktiivisuus on kaiken perustana. Mihin voit itse vaikuttaa? Käytä
hyväksesi työterveyshuollon ammattilaisia, ota selvää asioista, kysy ja kuuntele.
Ammatillinen valmennus
- Onko töissä oikeasti aina kiire? Pidä
huolta myös tauoista.
- Älä vie kahvihuoneeseen pelkkiä
ikäviä työasioita
- Puhu palavereissa, älä niiden
jälkeen. Sano asiat kasvotuksin, älä
puhu selän takana
- Yhteistyö, tiimityö
- Organisaatiokulttuuri, työympäristö muuttuu, mihin voit oikeasti vaikuttaa itse? Joskus täytyy tarkastella tai muuttaa myös omaa asennoitumista
- Kaikki työ on yhtä tärkeää,
arvosta kaikkia työtehtäviä ja muiden
työpanosta
Psykososiaalinen ohjaus
- Vuorovaikutus, ihmissuhteet, pidä
huolta perhe- ja ystävyyssuhteista
- Psyykkinen kuormitus,
jätä työasiat töihin, osaa sanoa
myös EI
- Stressinhallinta, opettele tunnistamaan omat
rajasi
- Nuku tarpeeksi
- Syö hyvin, terveellisesti
- Harrasta mieluisia asioita, kulttuuri, liikunta, luonto, käsityöt...
- Hulluttele
- Opettele rentoutumaan (rentoutus-CD, musiikki, lukeminen, metsä)
- Anna itsellesi aikaa ja lupa toipua
sairauksista, älä sinnittele liikaa
Fyysinen ohjaus
- Muista hyvät työasennot (esim tyyny näytteenoton apuna), säädettävät
sängyt/tuolit/työtasot
- Vältä tekemästä liikaa toistoliikkeitä (apuna esim. sekoittajat)
- Vaihtele työasentoa/työtehtäviä
- Työturvallisuus, noudata ohjeita
myös oman itsesi vuoksi
- Liiku myös työpäivän aikana,
nosta pylly välillä ylös penkistä. Taukojumppaa tai venyttele
- Etsi itsellesi sopiva,
kiva liikuntamuoto
(esim. jooga, pilates, jumppa,
tanssi tai
vaikkapa vuorikiipeily)
- Muista monipuolisuus,
lihaskuntoa ja liikehallintaa, kestävyyskuntoa. Hengästy, venyttele ja
tasapainoile
Kurssi toteutettiin moniammatillisesti, ryhmää ohjasivat fysioterapeutti
Eivor Melavuori ja psykologi Johanna
Sallinen. Lisäksi jaksojen aikana kaikki tapasivat lääkärin ja sosiaalityöntekijän. Kuntoutuksen tuotti Avire-kuntoutus Oy. Kiitokset henkilökunnalle monipuolisesta ja antoisasta
kuntoutuksesta!
TYK-kuntoutusryhmä
tammikuu 2010–huhtikuu 2011:
Pirkko Alanko, Seija Pesonen,
Leena Pohju, Susanna Karinkanta,
Eeva Peltomaa, Ullamari Vienonen
35
Lyhyesti
MIELENKINTOISTA FAKTAA
Kuluva vuosi tuo meille neljä epätavallista kuukauden päivää:
1.1.11 11.1.11 1.11.11 11.11.11
Eikä siinä vielä kaikki:
ota oman syntymävuotesi kaksi viimeistä numeroa ja laske yhteen se ja ikäsi tänä vuonna.
Saat summaksi 111.
Esimerkiksi Onni on syntynyt vuonna 1957 ja täyttää tänä vuonna 54 v, siis 57+54= 111. Inkeri on syntynyt 1936 ja täyttää tänä vuonna 75 v: 36+75=111.
Mari on syntynyt 1974 ja täyttää tämän vuoden aikana 37 v: 74+37=111.
Kiinan FEM SHUIN mukaan tämä vuosi on rahan vuosi. Tuleva lokakuu on erikoinen kuukausi.
Lokakuussa on 5 lauantaita, 5 sunnuntaita ja 5 maanantaita. Näin on aina joka 823:s vuosi.
Juuri sellaista vuotta nimitetään rahan vuodeksi.
Vuoden 2011 Ammatinkehittämisapurahat myöneettiin seuraaville:
Marko Björn, pro gradu -työhön (Bioanalyytikko-opiskelijoiden motivaatio koulutuksessa)
Päivi Koskinen, OSETin kongressiin osallistuminen (posteriesitys)
Pirjo Laaksonen, Euromedlab 2011 kongressiin osallistuminen Berliini15.-19.5.2011
Pirjo-Riitta Kääriäinen, 36th European Congress of Cytology, Istanbul: 22.-25.9.2011
Eija Kaila, NML-kongressiin osallistuminen (posteriesitys)
Teija Häkkinen, NML-kongressiin osallistuminen
Kati Kannisto, Laboratoriohoitajien osaamisen arviointimallin kehittäminen patologian laboratoriossa
Sanna Mattila, liiton tilaama projektityö (ylempi amk-tutkinto) Bioanalyytikon tulevaisuuden osaaminen
Auli Kähärä-Uppgård, Pro gradu- opinnäytetyön loppuun saattamiseen
Sanna Salmela, NML-kongressi, Kööpenhamina: 13.-15.9.2011
YLIOPISTOUUDISTUS
Opetusministeri Henna Virkkusen järjestämä toimittajatapaaminen 3.3.2011
• Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain kesällä 2009, joka tuli voimaan 1.1.2010
-yliopistot irtaantuivat valtiosta, 33 000 henkilöä yliopistojen omille palkkalistoille
• Yliopistouudistuksen tavoitteena on luoda suomalai sille yliopistoille samanlaiset toimintaedellytykset kuin
parhailla ulkomaisilla yliopistoilla.
• Yliopistojen päätehtävinä säilyivät tutkimus ja opetus.
• Yliopistojen rahoitusmalli uudistui
Valtio vastaa perusrahoituksesta, perusrahoitus sidot tu yliopistoindeksiin (indeksin vaikutus v. 2011 rahoi tuksessa yli 40 m€).
Laatu ja vaikuttavuus korostuvat.
Suomalaisten maksuton koulutus säilyy.
Mallia uudistetaan vuodeksi 2013.
Haasteena kansainvälistyminen, rakenteet, infrastruktuurit
DEVELOPING A PORTABLE
EUROPEAN PROFESSIONAL CARD
The European Commission has set up an expert group
to report to them on the idea of developing portable
Europe-wide “professional cards” which could speed up
the exchange of information about a professional’s credentials. A professional could carry a card certifying their qualifications and their legal status as a professional established
in a Member State, and the card could potentially carry
other information
too. 2/2011
Bioanalyytikko
36 PARVIÄLY MULLISTAA TYÖTAVAT
”Työpaikoilla tulee vielä mielenkiintoisia muutoksia uusien,
verkon kautta parviälyä käyttämään oppineiden sukupolvien myötä”. Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän professori Leif Åberg tuo esille netin tuoman mahdollisuuden
yhdistää omat aivot miljooniin muihin aivoihin.
-Osa ajattelusta voidaan laajentaa oman pään ulkopuolelle.
Parviälyn käytöstä on esimerkkejä eläinkunnassa; muuten tyhmät muurahaiset pystyvät yhdessä rakentamaan hienoja yhdyskuntia.
Åberg uskoo, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa työstä
tehdään yhdessä verkon kautta.
Parviäly ei ole organisoitua, vaan se toimii itseohjautuvasti. Siksi sen suuntaa on vaikea ennustaa. Tutkijat ovat havainneet, että siinä syntyy omia kontrollimekanismeja.
Laajennetun mielen työkalupakki:
Tiedonhaku
-Google-hakukone
-Wikipedia
-Aadrdvark, Quora
Tiedon suodattamien
-iGoogle
-StumleUpon
-Twitter
-Google Reader
Tiedon arkistointi
-Evernote
Tiedon jakaminen
-Prezi, SlideShare; Google docs, Youtube
-Facebook, Twitter
Lähde: Turun sanomat 20.l2.2011
RYHMÄHENKIVAKUUTUS
Virka- ja työehtosopimus ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta
Tehyyn tulee ajoittain tiedusteluja liiton hautausavustuksesta. Tehyn jäsenetuihin hautausavustus tai vastaava etuus ei kuulu. Asiassa tulee kääntyä työnantajan puoleen, koska työnantaja maksaa samantyyppistä taloudellista etua. Ryhmähenkivakuutuksen ehdot koskevat kaikkia työntekijäryhmiä. Mikäli paikallisesti ilmenee ongelmia, niin asiassa voi kääntyä KT Kuntatyönantajien puoleen. Alla lisätietoja ko. etuudesta.
1.1.2009 astui voimaan uudistettu virka- ja työehtosopimus kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olleen viranhaltijan/
työntekijän kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta.
Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun tarkistamisesta neuvotellaan osapuolten kesken vuosittain joulukuun aikana.
24.1.2011 julkaistu KT:n yleiskirje 2/2011 on luettavissa kokonaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilla
Kunnallinen työmarkkinalaitos on kehottanut kuntia/kuntayhtymiä kiinnittämään huomiota ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta tiedottamiseen edunsaajille.
Edunsaajille suoritettava ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen etuisuus:
Edunjättäjän ikä
kuolinhetkellä
–49 tai vähemmän
–50
–51
–52
–53
–54
–55
–56
–57
–58
–59
–60 tai enemmän
Lapsikorotus
Edunjättäjä kuollut vuonna
2008 2009 ja 2010
€
€
14 810
15 380
13 830
14 360
12 860
13 350
11 830
12 280
10 860
11 280
9 900
10 280
8 920
9 260
7 920
8 230
6 990
7 260
5 960
6 190
4 980
5 170
4 100
4 260
6 660
6 920
2011
€
15 600
14 570
13 540
12 460
11 440
10 430
9 390
8 350
7 370
6 280
5 250
4 320
7 020
Lisätietoja: asiamies Marja Haapa-aho marja.haapa-aho@tehy.fi
Ammattikorkeakoulujen rahoituksen,
hallinnon ja ohjauksen uudistus
Selvitys luovutettiin 1.12.2010 (Selvitys luettavissa www.minedu.
fi). Selvityksestä ministeriö sai 70 lausuntoa, lausuntoyhteenveto on valmistunut.
Lausunnoissa laajaa kannatusta saavat:
• siirtyminen 100 %:n valtion rahoitukseen
- samalla halutaan turvata alueiden ja kuntien
vaikutusmahdollisuudet
• tuloksellisuutta tukevien elementtien kasvattaminen
rahoituksessa
• osakeyhtiö ylläpitomuotona, joskaan sen ei haluta olevan ainoa mahdollinen vaihtoehto
• siirtyminen yhden hallituksen järjestelmään.
Kritiikkiä:
• valtion ohjauksen mahdollinen lisääntyminen
• toimilupien uusimismenettely
• korkeakoulujen strategisten liittoumien malleja ei käsitellä
(Opetusministeri Henna Virkkusen järjestämä toimittajatapaaminen 3.3.2011: Ajankohtaista koulutus- ja tiedepolitiikasta.
Kela tiedottaa 31.3.2011
EU AVASI ERI MAIDEN
VASTAANOTOT POTILAILLE
EU-maissa saadusta sairaanhoidosta voi saada Kelakorvauksen. Hoitoon voi saada myös ennakkoluvan.
Kelan nettisivuilla on lisätietoja hoitoon hakeutumisesta toiseen EU-maahan
Suomessa sairausvakuutetulla on oikeus hakeutua
hoitoon ulkomaille tarkoituksenaan saada hoitoa sairauteensa. Hoitoon voi hakeutua joko omatoimisesti
tai ennakkoluvalla.
EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin omatoimisesti
hoitoon hakeutuneet voivat hakea kuluista korvausta jälkikäteen Kelasta. Korvauksia voi saada lääkärin
ja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämistä tutkimuksista tai hoidosta.
Korvauksen määrä on sama kuin jos kustannus olisi
syntynyt kotimaassa.
Eurooppaan voi myös hakeutua hoitoon ennakkoluvalla, jota haetaan Suomesta ennen hoitoa. EUlainsäädännön mukaan ennakkolupa on myönnettävä, jos lääketieteellisesti perusteltua sairaanhoitoa ei
voida järjestää asuinvaltiossa. Jos henkilölle voidaan
järjestää lääketieteellisesti perusteltu sairaanhoito
asuinvaltiossa, ennakkolupaa ei ole pakko myöntää.
Kela myöntää ennakkoluvan hakemuksesta, jos julkinen terveydenhuolto puoltaa luvan myöntämistä.
Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto
ovat hyväksyneet tänä talvena direktiivin potilaiden oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa.
Direktiivin mukaan muista EU-maista tulevia potilaita on kohdeltava terveydenhuollossa samoin kuin
oman maan kansalaisia. Perimmäisenä tarkoituksena
on taata kaikille potilaille samat oikeudet kaikkialla
EU:n alueella. Direktiivin säännöksiä pitää noudattaa viimeistään vuoden 2013 lopulla.
Potilaiden liikkuvuutta sääntelevän direktiivin
vaikutuksia arvioi tuote Sosiaalivakuutus-lehti.
Lue artikkeli Sosiaalivakuutus 1/11, s. 28–31.
Lisätietoja hoitoon hakeutumisesta ulkomaille
on verkossa www.kela.fi > Sairastaminen > Hoitoon
hakeutuminen ulkomaille
Lisätietoja asiakkaalle:
Kelan Kymenlaakson kansainvälinen tilitysyksikkö, puh. 020 635 1808, kymenlaakso.kv(@)kela.fi
37
Lyhyesti
TYÖURIEN PIDENTÄMINEN
Opetusministeri Henna Virkkusen järjestämä toimittajatapaaminen 3.3.2011
Opinto-ohjaus kaikilla koulutusasteilla siten, että ketju perusopetuksesta työelämään toimii katkeamatta.
• opinto-ohjaajien koulutuksen laajennusohjelma käynnistyy 2011, 1,2 m€ varattu, koulutetaan 250 opinto-ohjaajaa
• lukioissa jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman, lukioiden oppilaanohjauksen pilotit käynnissä.
Tavoitteena on juurruttaa hyvät mallit kaikkiin lukioihin.
Opiskelijavalintoja kehitetään
• yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä 2013
• todistusvalintojen osuutta kasvatetaan merkittävästi
• hakijat kahteen ryhmään: ilman opinto-oikeutta olevat ja jo korkeakoulupaikan omaavat
• laajemmat opintokokonaisuudet
Ammatilliseen koulutukseen läpäisyn tehostamisohjelma
Parannetaan jo korkeakoulututkinnon omaaville aikuisille suunnattua täydennyskoulutustarjontaa
Toimittajan kommentti
Missä syntyy päätös, mitkä ovat tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamat laajat opintokokonaisuudet?
Ministeriön vastaus: yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat autonomisia, tekevät päätöksensä.
STM: Verkkouutinen 07.04.2011 13:56
MAAILMAN TERVEYSPÄIVÄ: VASTUSTUSKYKYISET BAKTEERIT UHKA TERVEYDELLE
ten bakteerien leviämistä hillitään ja ehkäistään.
Maailman terveyspäivää vietetään 62. kerran tänään
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tilanne
7.4.2011. Päivän teemaksi WHO on valinnut mikrobion Suomessa kohtuullisen hyvä, koska bakteerien leviämisen vastustuskyvyn maailmanlaajuisen leviämisen. Maailtä pyritään torjumaan tehokkaasti. Bakteerien leviämistä
man terveysjärjestön mukaan lääkkeille vastustuskykyiset
yli maiden rajojen ei kuitenkaan pystytä estämään.
mikrobit ovat uhka monien tartuntatautien parantamiselLänsimaissa ongelmana on myös laaja ja osin turle, pitkittävät sairastamista ja aiheuttavat kuolemia.
ha antibioottien käyttö. Antibioottien teho katoaa, mitä
WHO:n painopiste on erityisesti HIV:ssä ja AIDSisenemmän bakteerit sopeutuvat ja muuntuvat antibiooteilsa sekä tuberkuloosissa ja malariassa. WHO vetoaa hallile vastustuskykyisiksi. Antibioottien oikea käyttö voi estää
tuksiin ja yrityksiin, jotta ne panisivat täytäntöön sellaisia
bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä.
menettelytapoja ja keinoja, joilla erittäin vastustuskykyis-
TYÖMOTIVAATIO HUKASSA KAHDELLA KOLMESTA
Suurin osa suomalaisista viihtyy huonosti työpaikallaan ja
pohtii työpaikan vaihtamista.
Suomalaisten asenteita, toiveita ja käyttäytymistä selvittävä Suomalaiset 2011 -tutkimus kertoo, että jopa kaksi kolmannesta kansalaisista pohtii vähintään kerran kuukaudessa työmotivaationsa riittävyyttä. Työpaikan vaihtoa
harkitsee viikoittain yli kolmannes alle 45-vuotiaista kokopäivätyössä käyvistä suomalaisista.
Arvostuksen kokeminen työssä korreloi vahvasti työpaikan vaihtomietteiden kanssa. Niistä, jotka kokevat, että
heidän työtään arvostetaan paljon, vain 12 prosenttia pohtii työpaikan vaihtoa viikoittain. Lisää arvostusta kaipaakin 25–55-vuotiaiden joukossa 66 prosenttia naisista ja 56
prosenttia miehistä.
Tutkimuksen toteuttaneen Redera Oy:n toimitusjohtaja Isa Merikallio sanoo, että arvostettu ja hyvinvoiva työntekijä palkitsee työnantajansa. Tutkimuksen toinen löydös
on epäterveellisen ravinnon ja vähäisen liikunnan yhteys onnellisuuden kokemuksiin. Huono fyysinen kunto ja
epäterveellinen ravinto heikentävät selvästi suomalaisten
puhtia ja motivaatiota työntekoon. Tutkimuksen mukaan
yli puolet kokopäivätyössä käyvistä kuntoliikkujista olisikin valmis ottamaan lisää työtunteja ja vastuuta, harvoin
kuntoilevista vain 30 prosenttia.
Tutkimuksen toteuttanut konsulttiyhtiö Redera on
erikoistunut strategisiin motiivitutkimuksiin ja brändien
rakentamiseen.
Lähde: Kauppalehti 20.4.2011
REKISTERÖIDYT LABORATORIOHOITAJAT
Valviralta saadun tiedon mukaan Terhikki rekisteriin oli
31.12.2010 kirjattuna laboratoriohoitajia 10 984. Kaikkiaan elossa olevia henkilöitä, joilla on laboratorionhoitajan ammattioikeus, on rekisterissä 12041. Rekisterissä
on myös henkilöitä, joilla on yhtenä tutkintona merkitty
laboratoriohoitajan tutkinto mutta ovat sen lisäksi suorit-
taneet muita tutkintoja ja voivat toimia niiden mukaisesti eri ammateissa.
Vuonna 2010 laillistetun ammattiharjoittamisoikeuden
laboratoriohoitajana sai 171 henkilöä
(Valvira 25.2.2011)
TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ
SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY
14. -15.5.2011
21.5.2011
28.5.2011
6.6.2011
26.8.2011
27.-28.8.2011
13.-15.9. 2011
24.9.2011
1.10.-31.10.2011
6.-7.10. 2011
13.-14.10.2011
14.-15.10.2011
29.10.2011
19.11.2011
20.11.2011
10.12.2011
UUTUUSKIRJA
Alueyhdistyspäivät Scandic Jyväskylässä
Master Programme Meeting
Fachhochschule Salzburg - University of Applied Sciences
-myös Suomesta edustus
Liittohallituksen kokous
Tehy: Osaamisen tunnistamien, kutsuseminaari
Opettajien ja esimiesten tapaaminen
NML-kongressi, Köpenhamina
Erityispätevyyden haku
Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011
Vanhustyön vastuunkantajat – gerontologinen kongressi
Marina Congress Center Helsinki
EPBS meeting, Utrecht, Netherlands
Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opintopäivä, Turku
(Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry)
Liittokokous, Turku
Koivuniemi Kauko & Simonen Kimmo. 2011. Kohti asiakkuutta. Ihmistä arvostava terveydenhuolto. PerSona-sarja. Duodecim.
Tekstistä poimittua; ”Epätyypillinen
verikoe…..Laboratoriossa ei kuitenkaan suostuttu ottamaan näytettä,
josta ei ollut tietokoneella lähetettä.
Lääkärin tekemä paperinen lähete ei
riittänyt….
Useita puhelinsoittoja myöhemmin selvisi, että kannattaa täyttää
alusta alkaen tyhjä lomake. Ohjeita
kysyttiin luonnollisesti laboratoriosta, jossa ei kuitenkaan ollut osaamista
tyhjän lomakkeen täyttämisestä. Siellä vain otettiin vastaan valmiit lomakkeet ja toimittiin niiden mukaan. Yrityksen ja erehdyksen kautta sitten
osaston henkilökunta rakensi sähköisen tyypityspyynnön, jonka laboratoriokin hyväksyi.”
Tässä on kyllä mietittävää.
Seija Tuokko
Tiedote 1.3.2011
STTK VAATII LAIN SUOJAA PÄTKÄTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTERVEYSHUOLLOLLE
STTK ei ole tyytyväinen niin sanotun Ahtelan ryhmän
esitysten edistämiseen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä. STTK:n ja Akavan edustajat ovat jättäneet eriävän mielipiteen valtiosihteeri Vesa Rantahalvarin johtaman työterveyshuoltotyöryhmän esityksiin ja loppuraporttiin. Ryhmässä valmisteltiin työterveyshuollon laadun
ja vaikuttavuuden parantamista työurien nykyistä tehokkaammaksi tukemiseksi. STTK:n mielestä työterveyshuollon suuntaaminen työurien pidentämiseksi ja kattavuuden parantamiseksi edellyttää työterveyshuoltolain korjaamista.
- Rantahalvarin työryhmä ehdotti tilanteen korjaamista ainoastaan suosituksin, moittii STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen.
Työterveyshuoltolain tavoitteeksi tulisi STTK:n mielestä jo laissa säätää myös työhyvinvoinnin parantaminen,
jotta siihen liittyvän työn kehittäminen saadaan juurrutettua kaikille työpaikoille.
- Erityisesti työterveyshuoltopalveluiden takaaminen
pätkätyöntekijöille edellyttää lakitasoista suojaa, mitä työryhmän esitys ei pidä sisällään, Leila Kostiainen korostaa.
Ahtelan ryhmässä todettiin yksimielisesti, että nykyi-
nen työterveyshuoltolaki jättää lyhyissä työsuhteissa työskentelevät pätkätyöntekijät tosiasiallisesti työterveyshuoltolain etujen ulkopuolelle. Tilanne johtuu siitä, että työsuhteiden lyhyyden vuoksi yhteyttä työterveyshuollon ja
työntekijän välille ei ehdi syntyä.
- Jotkut työnantajat jopa estävät pätkätyöntekijöitä pääsemästä työterveyshuoltoon, Kostiainen ihmettelee.
Ahtelan ryhmän esityksiä käsiteltiin kahdessa sosiaali- ja
terveysministeriön työryhmässä ja yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Kahdessa ryhmässä saavutettiin yksimieliset esitykset ehdotusten eteenpäin viemiseksi.
Lisätiedot: STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, puhelin 0400 805 417.
Taina Lepistö
verkkoviestintäasiantuntija
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
PL 421, 00101 Helsinki,
Mikonkatu 8 A, 6 krs, 00100 Helsinki
puh. 09 1315 2287, 040 1841464
www.sttk.fi
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 341/2011 laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. (http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110341.pdf). Asetus tulee voimaan ensimmäinen päivä toukokuuta 2011.
39
Lausunto sosiaali- ja terveysalan
perustutkinnon valinnaisten tutkinnon
osien ”näytteenotto ja asiakaspalvelu
kliinisessä laboratoriotyössä” luonnoksesta
S
osiaali- ja terveysalan perustutkinnon yhdeksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi (10 ov) on
esitetty näytteenotto ja asiakaspalvelu
kliinisessä laboratoriotyössä, joka on
osa bioanalyytikon tutkinnon (210
ov) ydinosaamisaluetta. Sosiaali- ja
terveysalan perustutkinnon laajuus
on 120 ov (180 op) sisältäen perusopintojen ohella pakollisena yhden
vaihtoehtoisen koulutusohjelman ja
valinnaiset tutkinnon osat. Opetussuunnitelman tarkastelusta saa käsityksen, että koulutus muodostuu pienistä kokonaisuuksista, on pirstaleinen ja hyvin erilaisiin tehtäviin sosiaali- ja terveyshuollossa suunnattu.
Jatkuva koulutuksen laajentaminen
vaarantaa lähihoitajan tehtävissä tarvittavan ydinosaamisen saavuttamisen ja ammatti-identiteetin kehittymisen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa
tarvitaan monenlaista asiantuntemusta, jota varten ovat muodostuneet erilaiset ammattiryhmät ja niille suunnattu koulutus. Laadukkaat palvelut
edellyttävät aina monen ammattiryhmän yhteispanosta. Lähihoitajilla on
työelämän tarpeisiin perustuva oma
arvokas osaamisalue ja tehtäväkenttä terveydenhuollossa. Koulutuksessa
tulisi keskittyä ammatin ydinosaamisalueen opintoihin.
Luonnoksesta ei tarkalleen ilmene,
minkälaisiin tehtäviin 10 ov:n näyt-
teenotto ja asiakaspalvelun opinnoilla pyritään. Näytteenottotehtäviin
laboratoriossa eivät nämä opinnot riitä eikä siihen ole tarvetta. Jos laboratoriossa on pulaa näytteidenottajista,
laboratorion johdon tulee huolehtia
että bioanalyytikkokoulutuksen aloituspaikkoja on riittävästi. Vain siten
voidaan varmistaa, että laboratorion
näytteidenotossa on tarvittava osaaminen. Jotta voidaan varmista, että
laboratoriotutkimusten näytteet ovat
oikein otetut ja täyttävät niille asetetut laatuvaatimukset, tarvitaan näyttöön perustuvaa tietoa paitsi näytteenotosta myös laboratoriotutkimuksista
ja niiden asettamista laatuvaatimuksista: koko laboratoriotutkimus-prosessin hallintaa. Laboratoriotutkimus-prosessi käsittää preanalyyttisen
(johon sisältyy myös näytteenotto ja
asiakaspalvelu), analyyttisen ja postanalyyttisen vaiheen. Tämä osaaminen edellyttää laajat kliinisen laboratoriotyön opinnot. Kapea-alainen
osaaminen ei mahdollista henkilöstön joustavaa käyttöä laboratoriossa.
Ongelmaksi muodostuu henkilöstön
tarkoituksenmukainen liikuteltavuus
laboratorion työtehtävissä.
mahdollistavat hankkimaan lähihoitajan omassa työssä tarvittavan laboratoriotutkimusten preanalyysivaiheen perusosaamisen. Opetus tulee
suunnitella ja toteuttaa laboratoriotyöhön perehtyneen opettajan asiantuntemusta hyödyntäen. Esitetyssä
muodossa opinnot eivät tuota osaamista, jota terveydenhuollossa tarvitaan. Luonnoksessa opintokokonaisuuden ammattitaitovaatimukset ovat
pääosin sellaisia, joiden tulee olla lähihoitajakoulutuksen, ei vapaasti valittavien opintojen tavoitteita. Ne eivät
tuota näytteenoton osaamista. Toisaalta osa ammattitaitovaatimuksista on ajallisesti mahdoton saavuttaa ja epätarkoituksenmukaisia, koska niiden ymmärtämiseen tarvittavat
perusopinnot puuttuvat: esimerkiksi
”käyttää laboratoriotyössä tarvittavia
perusvälineistöä, -laitteistoa ja -menetelmiä”.
Asiakaslähtöisten terveyspalvelujen tuottamisen kannalta katsottuna näemme ainoana tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona, että lähihoitajille suunnitellaan opinnot, jotka
Seija Tuokko
varapuheenjohtaja
Suomen Bioanalyytikkoliiton
hallituksen puolesta
Mika Paldanius
puheenjohtaja
In Memoriam
Anja Kornilow
yksi liittomme perustajajäsenistä
28.3.1931 – 5.2.2011
Kirjoittaja: Seija Tuokko, liiton varapuheenjohtaja.
Tekstiä laatiessani olen haastatellut mm.Anna-Liisa Scharfia (liiton ensimmäinen puheenjohtaja) ja Anjan aviomiestä Kalevia.
A
nja valmistui ensimmäiseltä
laboratorioteknillisten apulaisten kurssilta vuonna 1954.
Heti alusta alkaen hän oli aktiivinen
oman ammattikuntansa puolestapuhuja. Uuden ammatin edustajina
laboratorioteknillisten apulaisten piti
todistaa kelpoisuutensa laboratoriotyössä. Anja työskenteli laboratorioteknillisenä apulaisena, laboratoriohoitajana, osastonhoitajana ja vt. ylihoitajana useassa pääkaupunkiseudun
laboratoriossa. Vuonna 1974 hän suoritti patologian erikoistumisopinnot.
Anja oli mukana perustamassa
liittoamme. 18.1.1958 allekirjoitettiin sopimus Suomen Sairaalalaborantit ry nimisestä yhdistyksestä Helsingissä tieteellisten Seurojen talolla.
Anja oli yksi sopimuksen allekirjoittajista. Kurssilaiset muistavat Anjan
innokkaana ja tarmokkaana toimijana yhdistyksessä. Kokouksissa hänellä oli aina uusia ehdotuksia, jotka hän
oli huolella valmistellut. Myöhemmin
hän toimi myös yhdyshenkilönä kurssilaisiinsa ja yhdistyksen toiminnassa
mukana olleisiin. Anja osallistui liiton
senioritoiminnan käynnistämiseen ja
oli aktiivien toimija. Kun keräsimme aineistoa liiton historiikkia varten, Anja oli aina valmis antamaan
apua. Hänet palkittiin yhtenä muistitiedon keruukilpailuun osallistujana.
Karjalainen syntyperä näkyi Anjassa
iloisena, vilkkaana sosiaalisen toimijana. Wiipurin yhdistyksen arkistosta hänen ansiostaan osa aineistoa siirrettiin Kansallisarkistoon. Sairaus vei
Anjan vuoteeseen juuri siinä vaiheessa, kun olimme valmistautumassa liiton 50-vuotisjuhlaan.
Me jäämme kaipaamaan Anjaa
seurallisena, joukkonsa koossa pitävänä, tarmokkaana toimijana ja iloisena karjalaisena.
Ari Lievonen
23.3.1970 – 9.3.2011
A
ri saapui työyhteisöömme ujona opiskelijana, joka keskittyi käytännön harjoitteluun
ja laboratoriotyön oppimiseen intensiivisesti. Bioanalyytikon ammattiin
valmistuminen oli hänelle iso asia.
Se vaati lujaa työtä ja paljon tsemppausta. Valmistumista Pohjois-Karjalan AMK:sta kesällä 2010 juhlittiin koko työyhteisön voimin kakkukahvilla. ”Tuntui kuin oma poika olisi valmistunut” muistelee yksi Arin
mentoreista.
Ari oli ihastuneen iloinen saatuaan vakituisen toimen lähes saman
tien valmistumisen jälkeen. Työura
edistyi nopeasti päivystävästä laboratoriohoitajasta eritelaboratorion vastuuhoitajaksi. Työyhteisön jäsenenä
Ari oli reipas, aktiivinen ja aina valmis järjestämään yhteisiä juttuja, joita olivat muun muassa porukkalotto
ja leffarinki. Yksityiselämässä erilai-
Koskaan ei tiedä,
onko aikaa paljon vai vähän.
Yhtäkkiä vain huomaa,
se päättyi tähän.
Kun sammui sydän läheisen,
on aika surun hiljaisen.
set urheiluharrastukset, muun muassa lentopallo, olivat Arille tärkeitä.
Hyvin nopeasti Ari lähti mukaan
myös yhdistystoimintaan. Etelä-Karjalan Bioanalyytikoiden virkistysvastaavana hän organisoi iloisia yhdistystapahtumia erityisellä innokkuudella.
Ja jo ensimmäinen edustus Bioanalyytikkoliiton liittokokouksessa toi pestin liittohallituksen varajäsenenä.
Niin moni asia jäi kesken aktiivisen miehen elämässä.
Aria lämmöllä muistaen:
Työkaverit
Etelä-Karjalan keskussairaalan
kliinisen kemian laboratorio
Hallitustoverit
Etelä- Karjalan Bioanalyytikot ry
41
SENIORIT
Seniorit vierailivat Katajanokan vankilassa 5.4.2011
Tulevat seniorit
Muistattehan hyvissä ajoin ilmoittaa liiton toimistoon ajankohdan, jolloin jäätte eläkkeelle. Jäsenmaksuajot tehdään aina heti tammikuun alussa ja jäsenmaksu määräytyy
sen hetkisen jäsenrekisteritiedon perusteella. Eläkkeelle jäädessä voit jatkaa seniorijäsenenä, halvemmalla jäsenmaksulla mutta samoin jäseneduin. Liiton senioreilla on
myös paljon yhteistä toimintaa.
Laita ilmoitukseesi seuraavat tiedot:
• Nimi (sukunimi, etunimi)
• Jäsennumero
• Yhteystiedot
• Osoite
• Alueyhdistys, johon kuulut
• Jatkatko seniorijäsenenä vai haluatko erota.
Voit tehdä ilmoituksen jäsenmuutoksesta liiton kotisivuilla (jäsensivut) tai lähettämällä viestin osoitteeseen toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi
Keväiseen tapaan
Teksti ja kuvat: Mirjami Kylmälä, mirjami.kylmala@telemail.fi
Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot
kokoontuivat kahtena tammikuisena iltana 2011 Marttojen opastamina
tutustumaan Italialaiseen keittiöön.
Tunnelma oli pakkaspäivästä huolimatta lämmin ja poreileva!
Luovuutta näillä ruokakursseilla oppii
aina. Focaccialeivät saivat illoissa selvästi eri muodot: leipäsistä sämpylöihin.
tomaatit (sellaisenaan tai aurinkokuivattuna) ja monenlaiset juustot tekevät ruoista niin maittavia!
Pastan keittäminen on suorastaan
taidetta, saaden kokin välillä myhäilemään mietteliäästi. Lajivalikoima pastakaupassa on päätä huimaava kertoivat Italiassa matkailleet. Iltojemme Gorgonzola-Päärynäpasta
oli oikeasti herkullista ja antoi uusia
näkökulmia vihannesten ja hedelmien yhdistämiseen pastalinjalla juustoa
unohtamatta!
Grissinit muistuttivat kovasti suolatikkuja, mutta olivat verrattomasti
herkullisempia! Kiitoksia sateli kotiväeltä, kun ylimäärät tarjoilimme
heille.
pastankeittäjän myhäily
faccacialeipä
Anti Pasta tarkoittaa ennen pastaa,
näin analyytikoiden mieleen sana
anti toi kyllä jotain muuta. Työohjeita olemme tottuneet lukemaan ja
niin uusiin ruokalajeihin solahtaminen sujui ongelmitta.
Anti Pastaksi Martat olivat valinneet ilmakuivattua kinkkua hunajaja kandelop’melonin kera, taiteilijamme tekivät todella upeat annokset!
Insalata capresem – muunneltuna
pestokastikkeen kera. Salaattiohje
hämmensi kohdassa ripottele oliiviöljyä… Lorauttaminen olisi ollut luontevampi sana. Me suomalaiset annostelemme kermaa ja voita avokätisesti, italialaisilla vastaavasti oliiviöljy,
italialaisen illan anti pasta annokset
hymyjä ruokaa odotellessa
Kommelluksena tällä kurssilla oli
akun loppuminen kamerasta jälkiruokien kohdalla. Panna cotta aprikoosikastikeella ja Tiramisu kah-
vikupposen kera kruunasivat aterian. Hymyssä suin ja kylläisinä, hyvillä ohjeilla evästettyinä suuntasimme
kotiin nukkumaan!
insalata capresem,
muunneltuna ja pestokastike
grissinit, melkein suolatikut
43
Alueyhdistysten ilmoitukset
Etelä-Karjalan Bioanalyytikot ry:n
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS
to 22.9.2011 kello 18
Ravintola Wanhassa Makasiinissa
(Satamatie 4, 53900 Lappeenranta)
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi pe 16.9.2011 mennessä varapuheenjohtaja Kaija Kiiskille sähköpostilla kaija.
kiiski@gmail.com tai puh. 050 531 8789.
Pohjolan Bioanalyytikkopäivä
15. 10. 2011
Oys luentosali 10.
Järjestämme perinteisen koulutuspäivän,
Pohjolan Bioanalyytikkopäivän 15.10.2011
Luentoaiheina:
• Näytteenoton ergonomiaa
• Lasten näytteenotto
• Mikrobiologinen näytteenotto
• Spirometrian suorittaminen
• Keuhkosairaudet
• Päätöksen teon vaikeudesta
Lisäksi käymme tutustumassa OYS Päivystyslaboratorion
automaatiolinjastoon.
Uudenmaan Bioanalyytikoiden
Illallisristeily 30.8.2011
Laitathan päivämäärän kalenteriisi.
Tarkempi ohjelma seuraavassa Bioanalyytikko lehdessä ja
Alueyhdistyksemme kotisivuilla.
Tervetuloa! Opintopäivätoimikunnan psta: Eila Rantsi
Lähtö kello 18.00 kauppatorilta.
Risteilyn kesto on noin kaksi tuntia.
Illallisristeilyn hinta on 20 €.
Hintaan sisältyy laivamatka,
runsas illallinen noutopöydästä,
jälkiruoka sekä kahvi/tee.
Tervetuloa kaikki varsinaiset jäsenet,
seniorit ja opiskelijat.
Varmista paikkasi 30.7.2011 mennessä
lähettämällä viesti osallistumisestasi
osoitteeseen ubi.hallitus@gmail.com
Lisäinformaatiota risteilystä saat sähköpostiisi.
Pohjolan Bioanalyytikot, PoSBit ry.
Hyvät pohjois-suomalaiset
laboratoriohoitajat/bioanalyytikot,
Olemme suunnittelemassa Pietarin matkaa 1.– 4.9.2011.
Kun matkan hinta ja ohjelma varmistuu laitamme siitä
lähiaikoina lisätietoja kotisivuillemme.
Seuraathan ilmoittelua.
Kevätterveisin PoSBit ry:n hallitus
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry,
F i n l a n d s B i o a n a l y t i ke f ö r b u n d r f
Liittohallitus 2011–2012
Pu h e e n j o h t a j a
Va r a p u h e e n j o h t a j a ( 2 0 1 1 )
Mika Paldanius
Seija Tuokko
GSM 050 379 7921
mikapalda@gmail.com
GSM 040 506 7632
seija.tuokko@pp.inet.fi
Va r s i n a i s e t j ä s e n e t
Va r a j ä s e n e t
Raija Lahdenperä
Terhi Pokkinen
GSM 040 720 7840
raija.lahdenpera@elisanet.fi
terhi.pokkinen@pp1.inet.fi
Karin Lauren
GSM 040 516 8479
rkkhukkanen@hotmail.com
GSM 040 070 5396
karin.lauren@gmail.com
Tommi Kuusela
GSM 040 742 2139
kuusela.tommi@hotmail.com
Kirsi Hukkanen
Kaisa Kinnarinen
GSM 044 345 7132
kaisa.kinnarinen@hotmail.com
Pirjo Natri
GSM 040 721 6494
pirjo.natri@pp.inet.fi
Ismo Rokka
GSM 050 358 3950
ismo.rokka@hus.fi
Tarja Tick-Sinkkilä
GSM 040 563 0364
tarja.tick-sinkkila@phsotey.fi
Maija Vuorenpää
GSM 050 910 5984
maija.vuorenpaa@gmail.com
45
S U O M E N B I O A N A L Y Y T I K K O L I I T T O R Y,
F I N L A N D S B I O A N A LY T I K E R F Ö R B U N D R F
Alueyhdistysten puheenjohtajat ja osoitteisto:
Etelä-Karjalan Bioanalyytikot ry
Kirsi Turtia puh. 050 575 5598
Mäkitervakontie 11 A 10, 53920 LAPPEENRANTA
e-mail kirsi.turtia@gmail.com
Etelä-Savon Bioanalyytikot ry
Lea Salomaa puh. 044 533 9550
puh. työ (015) 351 2474
Graanintie 35 as 22, 50190 MIKKELI
e-mail lea.salomaa@gmail.com
Kanta-Hämeen Bioanalyytikot ry
Marjo Anttila puh. työ (03) 629 2287
Kylätie 8 B 17, 13500 HÄMEENLINNA
e-mail kanta-hame@bioanalyytikkoliitto.fi
Keski-Suomen Bioanalyytikot ry
Kati Bergendahl puh. 050 597 2119
Isokatu 1a A 2, 40520 JYVÄSKYLÄ
e-mail kati.bergendahl@elisanet.fi
Kymen Bioanalyytikot ry
Pia Nykänen, puh. 045 7840 1510,
puh. työ (05) 2205 404
Saarinkotie 33-35 C 12, 48310 KOTKA
e-mail pia.nykanen@carea.fi
Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry
Jaana Perälä-Haapa-aho puh. 050 522 8618
Suovillanpolku 8, 60510 HYLLYKALLIO
e-mail jaana.pha@gmail.com
Pirkanmaan Bioanalyytikot ry
Arja Alkula puh. 050 528 3887,
puh. työ (03) 3117 6154
Aarnikuja 3, 33710 TAMPERE
e-mail arja.alkula@pshp.fi
Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot ry
Arja Hakala puh. 050 411 9081
Niinivaarantie 77 A , 80230 JOENSUU
e-mail arjahakal@gmail.com
Pohjois-Savon Bioanalyytikot ry P-S Ba ry
Tero Hongisto puh. 040 565 2941,
puh. työ (017) 173 155
Lohkaretie 1 B 4, 70700 KUOPIO
e-mail tero.hongisto@uku.fi
Pohjois-Suomen Bioanalyytikot PoSBit ry
Eila Rantsi puh. 044 260 4789,
puh. työ 044 703 6284
Nujulantie 3 A, 90420 OULU
e-mail eila.rantsi@ouka.fi
Päijät-Hämeen Bioanalyytikot ry
Tarja Tick-Sinkkilä puh. 040 563 0364
Laurilantie 13, 15860 HOLLOLA
e-mail tarja.tick-sinkkila@phsotey.fi
Satakunnan Bioanalyytikot ry
Katri Tunttunen puh. 050 342 4826
Itsenäisyydenkatu 64 as 2, 28100 PORI
e-mail katri.tunttunen@satadiag.fi
Uudenmaan Bioanalyytikot ry
Risto Hilla puh. 040 556 1334
Untamonkatu 10 E 66, 00610 HELSINKI
e-mail risto.hilla@kolumbus.fi
Vaasan Seudun Bioanalyytikot ry,
Vasanejdens Bioanalytiker rf
Paulina Forss puh. 040 583 6508
Näsebackvägen 21,
68500 KRONOBY/KRUUNUPYY
e-mail paulina.forss@kpshp.fi
Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry
Pipsa Allén puh. 044 046 7747,
puh. työ (02) 313 0166
Peltopohjankatu 7, 21280 RAISIO
e-mail pipsa.allen@tyks.fi
47
Vain yksi
on nopein.
Luotettava CRP-tulos
hoitopäätöksen tueksi!
Made
in Finland
QuikRead go
®
CRP-tulos 2 minuutissa
automaattinen – ei manuaalivaiheita
joustava ja kestävä laite
helppo kuljettaa mukana
Orion Diagnostica Oy, puh. 010 426 2709
www.oriondiagnostica.fi, sähköposti: suomi@oriondiagnostica.fi

SEnIORIT - Escola Superior de Tecnologia da Saúde de Coimbra

Transcription

Similar documents

Tehyn palkkiosuosituksia vuodelle 2016

Laboratoriohoitajan erityisosaaminen Patologian - SOTE

näytteenottopisteissä

Menetelmänkehittämisen Käsikirja

Laboratoriolääketiede ja näyttely 2015 Hyvät puheenjohtajat