Esityslista (.pdf) - Suomen Lions
Transcription
Esityslista (.pdf) - Suomen Lions
Kutsu Suomen Lions-liitto ry:n 60. vuosikokoukseen Heinolassa 8. – 9.6.2013 Arvoisa vuosikokousosanottaja Heinolan vuosikokous Vierumäen luonnonläheisessä ja -kauniissa ympäristössä on viiden heinolalaisen lionsklubin ja LC Pertunmaan suurponnistus. Kyseessä on Euroopan suurin lionskokous. Valmistelutyötä on tehty vuosia, jotta kaikki sujuisi hyvin. Lisätyötä ovat aiheuttaneet monet uudistukset, ei vähiten rekisteröitymiseen ja äänestyksiin liittyvät. Kauan toivottuja muutoksia on tehty myös kokouksen esityslistaan ja iltaohjelmiin. Kyseessä on myös sääntömuutoskokous, koska liiton sääntöihin ehdotetaan tehtäväksi pieniä, mutta oleellisia muutoksia. Osallistujilla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua varapuheenjohtajaehdokkaisiin perjantai-illansuun paneelissa. Sitä ennen esitellään päättymässä olevan kauden Lions-tapahtumia ja aktiviteetteja. Lauantai-iltapäivän kokous alkaa tavanomaisesta poiketen klubien lippujen juhlavalla sisääntulolla, ja juhlakokouksen kunniaksi esittelemme lionsväelle paikalla olevat entiset suomalaiset kansainväliset johtajat ja puheenjohtajat. Ennen lauantain iltajuhlaa järjestetään ensimmäistä kertaa Melvin Jones -jäsenten tapaaminen ja iltajuhlan aluksi esitellään ja kukitetaan liiton tuleva puheenjohtajisto sekä seuraavan kauden piirikuvernöörit. Kokous jatkuu tarvittaessa sunnuntaiaamuna, mutta kaikki äänestykset suoritetaan kuitenkin lauantaina. Vuosikokouksen kotisivuilta (http://www.lionsvuosikokous2013.fi) löytyy lisätietoa vuosikokouksesta. Arvoisa lion, puoliso, seuralainen tai leo, olet sydämellisesti tervetullut vuosikokoukseen! Me palvelemme – Vi hjälper – We Serve – luonnollisesti Heinolassakin Inbjudan till Finlands Lionsförbund rf:s 60:e årsmöte i Heinola 8-9.6.2013 Bästa årsmötesdeltagare Årsmötet i Heinola, i Vierumäkis naturnära och natursköna omgivning, är en kraftansträngning av lionsklubbarna i Heinola och LC Pertunmaa. Det är fråga om Europas största lionsmöte. Det förberedande arbetet har gjorts under flera år för att allt skulle gå bra. Många förnyelser, inte minst det som berör registreringen och röstningsförfarandet, har förorsakat extra arbete. Man har även gjort länge önskade förändringar i mötets föredragningslista och i kvällsprogrammen. Det är även fråga om ett stadgeändringsmöte då man föreslår att man gör mindre men betydelsefulla ändringar i förbundets stadgar. Deltagarna har för första gången möjlighet att bekanta sig med kandidaterna till viceordförandeposten under fredagskvällens panel. Före det presenteras lionshändelser och aktiviteter under perioden som nu går till ända. Under lördageftermiddag börjar mötet, avvikande från tidigare, med ett festligt intåg av fanorna och till jubileumsmötets ära presenterar vi för lionspubliken de tidigare finländska internationella direktorerna och förbundsordförandena som är på plats. Före lördagens kvällsfest ordnas för första gången en tillställning där Melvin Jones-medlemmarna träffas och i början av kvällsfesten presenteras och uppvaktas med blommor den kommande periodens presidium och distriktsguvernörer. Vid behov fortsätter mötet på söndag morgon men alla omröstningar sker ändå under lördagen. På årsmötets webbsida (http://www.lionsvuosikokous2013.fi) hittar man ytterligare information om årsmötet. Bästa lion, partner eller leo, du är hjärtligt välkommen till årsmötet! Vi hjälper – Me palvelemme – We Serve – naturligtvis även i Heinola TERVETULOA! VÄLKOMMEN! SUOMEN LIONS-LIITTO RY Seppo Söderholm Finlands Lionsförbund rf Maarit Kuikka Seppo Söderholm Maarit Kuikka puheenjohtaja pääsihteeri Sääntömuutoskokous Stadgeändringsmöte Hyvä lionspresidentti Bästa lionspresident Jyväskylässä 8. - 9.6.2012 pidetyn vuosikokouksen päätöksen mukaisesti pidetään Suomen Lions-liitto ry:n 60. vuosikokous 8. - 9.6.2013 Heinolassa. Kutsumme täten kaikkia maamme klubeja lähettämään edustajansa kokoukseen. Sääntöjen § 9*) mukaan jokaisella hyvässä asemassa olevalla lionsklubilla on oikeus valtuuttaa äänioikeutettuja edustajia seuraavasti: Enligt beslut av årsmötet i Jyväskylä 8-9.6.2012 håller Finlands Lionsförbund rf sitt 60:e årsmöte 8-9.6.2013 i Heinola. Härmed inbjuder vi alla klubbar i vårt land till att sända sina representanter till mötet. Enligt § 9*) i stadgarna har varje lionsklubb som fullgjort sina åligganden rätt att befullmäktiga ett antal röstberättigade representanter enligt följande: 1. Ennen 30.4.2012 perustetut klubit, joiden jäsenet ovat olleet klubissa vuoden ja päivän 30.4.2013 mennessä: Jäsenmäärä 14 tai alle 15 – 24 25 – 34 35 – 44 45 – 54 55 – 64 2. 1. Edustajia 1 2 3 4 5 6 30.4.2011 tai sen jälkeen perustetulla lionsklubilla, joka on merkitty Suomen Lions-liiton jäsenrekisteriin viimeistään 30.4.2012, on oikeus valtuuttaa yksi äänioikeutettu edustaja. Jokaisella jäsenellä on kuitenkin oikeus osallistua vuosikokoukseen. 3. Jokaisella kansainvälisellä johtajalla, entisellä kansainvälisellä johtajalla, piirikuvernöörillä sekä entisellä piirikuvernöörillä, joka on hyvässä asemassa olevan lionsklubin toimiva ja hyvässä asemassa oleva jäsen, on oikeus osallistua täysivaltaisena edustajana piirinsä ja moninkertaispiirinsä vuosikokouksiin eikä häntä lasketa klubinsa edustajien kokonaismäärään näissä kokouksissa. Klubin virallisiksi edustajiksi katsotaan lionit, jotka ilmoittautumisen yhteydessä esittävät klubin varmentaman pöytäkirjanotteen tai valtakirjan heidän nimeämisestään klubinsa edustajiksi. Vuosikokoukseen ja sen yhteydessä pidettäviin eri tilaisuuksiin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki lionit perheineen ja leot. Lionsklubbar, som bildats före 30.4.2012 och vars medlemmar varit i klubben ett år och en dag före 30.4.2013: Medlemsantal 14 eller mindre 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Representanter 1 2 3 4 5 6 2. Lionsklubbar, som bildats 30.4.2011 eller senare och som registrerats i Finlands Lionsförbunds medlemsregister senast 30.4.2012, har rätt att befullmäktiga en röstberättigad representant. Varje medlem har dock rätt att delta i mötet. 3. Varje internationell direktor, tidigare direktor, distriktsguvernör samt tidigare distriktsguvernör, som är aktiv medlem i en lionsklubb som fullgjort sina åligganden och som själv fullgjort sina åligganden, är berättigad att delta som befullmäktigad representant på sitt distrikts och multipeldistrikts årsmöten och räknas inte med i klubbens totala antal representanter på dessa möten. Som officiella representanter för klubben betraktas de lions, som vid anmälan uppvisar av klubben bestyrkt protokollutdrag eller fullmakt, som anger att de utsetts till klubbens representanter. Alla lions jämte familjer och leos är välkomna att delta i årsmötet och till de tillställningar, som arrangeras i samband med detta. *) Liiton säännöt ovat kotisivuillamme www.lions.fi. Ne saa myös liiton toimistosta pyytämällä. Förbundets stadgar finns på vår hemsida www.lions.fi. De kan också beställas från förbundets kansli. HUOM! Käsittele vuosikokousasiat klubisi kokouksessa. Anna "eväät" ja muista antaa valtakirja (kutsun lopussa) sekä yksi kappale näitä kokouskutsuja jokaiselle klubisi nimeämälle vuosikokousedustajalle. OBS! Ta upp årsmötesärendena till behandling på klubbens möte. Ge anvisningar och kom ihåg att ge fullmakt (i slutet på kallelsen) samt ett exemplar av dessa möteskallelser till varje medlem, som representerar klubben på årsmötet. Suomen Lions-liitto ry:n ja Moninkertaispiirin 107 vuosikokous Årsmötet för Finlands Lionsförbund rf och Multipeldistrikt 107 8.6.2013 ja/och 9.6.2013 Heinolan Vierumäellä/i Heinolas Vierumäki SÄÄNTÖMUUTOSKOKOUKSEN ESITYSLISTA § 01. Avataan kokous 02. STADGEÄNDRINGSMÖTETS FÖREDRAGNINGSLISTA Sivu/Sid. Mötet öppnas Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat Val av mötets ordförande, sekreterare, protokolljusterare samt rösträknare 03. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Mötets stadgeenlighet och beslutförhet konstateras 04. Hyväksytään työjärjestys Arbetsordningen fastställs 05. Todetaan kokouskieli Mötesspråket 06. Päätetään kokouksen menettelytavoista Mötets procedurer 07. Todetaan valtakirjojen tarkastus päättyneeksi Granskning av fullmakter 08. Toimintakertomus 2011 - 2012, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus Förbundets verksamhetsberättelse, bokslut och revisionsberättelse för perioden 2011-2012 behandlas 5 - 20 09. Vahvistetaan tilinpäätös Bokslutet fastställs 10. Myönnetään vastuuvapaus kaudelta 2011 - 2012 Beviljas ansvarsfrihet för perioden 2011-2012 11. Arne Ritari -Säätiön raportti Arne Ritari-stiftelsens rapport 20 - 22 12. Päätetään muutosesityksistä Lions-liiton sääntöihin Förslag presenteras och beslut fattas om ändringar i Finlands Lionsförbund rf:s stadgar 22 - 25 13. Liiton puheenjohtajan (CC) valinta Val av förbundets ordförande (CC) 14. Kansainvälisen johtajan (ID) valinta Val av internationell direktor (ID) 15. Todetaan piirikuvernööriehdokkaat kaudelle 2013 - 2014 Distriktens förslag till distriktsguvernörer för perioden 2013-2014 konstateras 16. Liiton varapuheenjohtajan (VCC) vaali – puheenvuorojärjestyksen arvonta ja ehdokasesittelyt 17. Liiton tilintarkastajat ja varatilintarkastajat 2013 - 2014 18. Vuosikokouspaikat 2014 - 2016 (todetaan) ja ehdokkaat 2017 19. Äänestykset Val av förbundets vice ordförande (VCC) – lottdragning om i vilken ordning kandidaterna yttrar sig samt presentation av kandidaterna 25 25 - 26 27 Förslag till förbundets revisorer och revisorssuppleanter för 2013-2014 Orterna för de tre följande årsmötena (konstateras) och kandidaterna för 2017 28 Röstningar Tauko Paus 20. Strategiset tavoitteet ja tapahtumataulukko 2013 - 2018 Strategiska mål och händelsekalender 2013-2018 21. Kotimainen teema 2014 - 2015 Inhemska temat 2014-2015 22. Toimintasuunnitelma ja vuosikello 2013 - 2014 Verksamhetsplanen och årsklockan 2013-2014 30 - 39 23. Jäsenmaksu 2013 - 2014 Medlemsavgiften 2013-2014 39 - 40 24. 28 - 29 29 Varainhankinta: joulukorttiaktiviteetti 2013 ja Anna tukesi Medelanskaffning: julkortsaktiviteten 2013 och Stöd nuorisolle -arpajaiset 2013 - 2014 ungdomen -lotteriet 2013-2014 25. Talousarvioesitys 2013 - 2014 Förbundets budget 2013-2014 40 - 42 26. Klubialoitteet Klubbmotioner 42 - 45 27. Suomi johtoon -kampanjarahasto Finland i toppen -kampanjfond 45 - 46 28. Muut asiat Övriga ärenden 29. Ilmoitusasiat Anmälningsärenden Todetaan liiton ja MD 107:n puheenjohtaja (CC) sekä 30. varapuheenjohtaja (VCC) 2013 - 2014 ja valitaan kuvernöörineuvoston jäsenet kaudelle 2013 - 2014 Förbundets och MD 107:s ordförande (CC) samt vice ordförande (VCC) konstateras och guvernörsrådets medlemmar väljs för 2013-2014 31. Kokouksen päättäminen Mötet avslutas OHJE ILMOITTAUTUMISESTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ Ilmoittautuminen vuosikokoukseen Ilmoittautuminen tehdään ennakkoon verkkosivujen www.lionsvuosikokous2013.fi kautta Verkkosivuilla ovat ohjeet ilmoittautumisesta Ilmoittautumisen yhteydessä ei vielä tarvitse yksilöidä klubin virallisia vuosikokousedustajia Viimeinen ilmoittautumispäivä on 30.4.2013 Klubin valtakirja Jokainen klubi täyttää valtakirjan, johon merkitään klubin viralliset vuosikokousedustajat (= äänioikeutetut) Valtakirjaan merkitään myös Lions-liiton sääntöjen mukaan asemansa tai virkansa puolesta äänioikeutetut henkilöt klubin virallisiksi edustajiksi, mutta heitä ei lasketa mukaan klubin kiintiöön Vain klubin valtakirjassa mainitut henkilöt ovat äänioikeutettuja vuosikokouksessa ja vain heille luovutetaan äänestysmateriaali Valtakirjan allekirjoittajina toimivat klubin presidentti ja sihteeri Rekisteröityminen vuosikokouspaikalla Vierumäellä Kaikkien vuosikokoukseen tulevien on ilmoittauduttava piirikohtaisessa ilmoittautumispisteessä, jotka sijaitsevat Scandic Vierumäen tiloissa Ilmoittautumispisteet ovat avoinna perjantaina 7.6.2013 klo 9:00 – 20:00 ja lauantaina 8.6.2013 klo 8:00 – 13:30 Rekisteröitymisen yhteydessä vuosikokoukseen ilmoittautuvat saavat vuosikokouskansion ja ennakkoon tilatun kokouspassin Virallisten vuosikokousedustajien rekisteröityminen Klubista ensimmäisenä rekisteröityvä virallinen vuosikokousedustaja luovuttaa klubin alkuperäisen valtakirjan virkailijoille Virkailijat tarkastavat valtakirjan ja vertaavat sitä SLL:sta saatuun viralliseen vuosikokousedustajien kiintiöön Jokaisen virallisen vuosikokousedustajan henkilöllisyys tarkistetaan Vain klubin valtakirjassa mainituille henkilöille luovutetaan äänestysmateriaali Virallisten vuosikokousedustajien kokouspassiin tehdään merkintä äänestysoikeudesta 8.6.2013 klo 13:30 jälkeen ei voi enää ilmoittautua viralliseksi vuosikokousedustajaksi eikä saada äänestysmateriaalia Äänestäminen vuosikokouksessa Lippuäänestyksissä ei ole piirikohtaisia äänestyspisteitä Äänestämisen voi suorittaa missä tahansa äänestyspisteessä Äänestyslippuihin on etukäteen tehty merkintä piiristä (A, B, C…) Vaalivirkailijat tarkistavat äänestysoikeuden ja valvovat äänestystapahtumaa Mahdollisissa neuvoa-antavissa lappuäänestyksissä käytetään erivärisiä (sininen ja keltainen) äänestyslappuja, kokouksen puheenjohtaja ohjeistaa äänestyslippujen käytön Varsinaisissa tai neuvoa-antavissa äänestyksissä voi äänestää vain virallinen vuosikokousedustaja, äänestysoikeutta ja äänestysmateriaalia ei saa luovuttaa toiselle henkilölle Juristit ovat tarkastaneet äänestyskäytännön oikeellisuuden yhdistyslaista Liiton sääntötyöryhmä on ollut mukana äänestyskäytännön uudistamisessa Lions-liiton hallitus ja KVN ovat hyväksyneet uuden äänestyskäytännön ESITYSLISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Avataan kokous Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hyväksytään työjärjestys Todetaan kokouskieli Päätetään kokouksen menettelytavoista Todetaan valtakirjojen tarkastus päättyneeksi Toimintakertomus 2011 – 2012, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään liiton kauden 2010 – 2011 toimintakertomus ja tilinpäätös ja merkitään tiedoksi tilintarkastuskertomus. SUOMEN LIONS-LIITTO RY MD 107 FINLAND KERTOMUS TOIMINNASTA 2011 – 2012 1. ALKUSANAT Kauden 2011 – 2012 keskeisiä tavoitteita oli toteuttaa Vaasan vuosikokouksen päätökset, sekä liiton talouden tasapainottaminen. Lisäksi toteutettiin toimikuntauudistus. Uutena toimialana aloitti Palvelu- ja varainhankinta toimikunta. Toimialan perustaminen tuli ajankohtaiseksi, koska liiton kasvaneet työryhmät ja projektien määrät edellyttävät jatkossa tarkempaa koordinointia. Myös talouden tasapainottaminen edellytti työryhmien ja toimikuntien kokousten määrän rajoittamista. Jäsen- ja koulutustoiminta eriytettiin omiksi toimialoiksi kansainvälisen mallin mukaisesti. Kansainvälinen järjestö lakkautti usean vuoden toimineen MERL – jäsenohjelman. Merl korvattiin uudella jäsen ohjelmalla GMT, sekä uudella koulutus ohjelmalla GLT. Ohjelmat korostavat tiimityön merkitystä erityisesti piirien tasolla. Toteutimme kaudella Hämeenlinnan vuosikokouksen päätöksen mukaisesti arvokeskustelun klubeissa, sekä niistä kerättiin yhteenveto. Tulosten pohjalta vuosikokouksessa Jyväskylässä uusiksi suomalaisen lionstoiminnan arvoiksi hyväksyttiin; PALVELUHALU, TALKOOHENKI, PAIKALLISUUS, LUOTETTAVUUS, IHMISLÄHEISYYS ja lisäksi tavoitearvona KANSAINVÄLISYYS. Vaasan vuosikokouksen päätöksen mukaisesti toteutettiin avoimuutta lisääviä toimenpiteitä viestinnän eri keinoin. Liiton hallituksen kokousten päätöspöytäkirjat lisättiin liiton nettisivuille, samoin kuin KVN – kokousten pöytäkirjat. Uutena kanavana otettiin toimintakaudella käyttöön uutiskirjeet. Kaudella aloitettiin myös nettisivujen uudistamisprojekti. Sri Lankan silmäsairaala Ratnapuraan valmistui vuodenvaihteessa 2011–2012. Leikkaustoiminta alkoi tammikuussa 2012. Kansainvälisen presidentin Wing-Kun Tamin tavoite miljoonan puun istuttamisesta ympäri maailmaa onnistui yli odotusten. Kauden aikana puita istutettiin yli 14 miljoonaa. Suomi toteutti osaltaan tavoitetta erinomaisesti. 1.VIP Wayne Madden vieraili maassamme toukokuun 10 – 15 päivä. Vierailu ulottui Helsingin ja Turun lisäksi myös Ahvenanmaalle. 2.VIP Barry Palmer osallistui liiton vuosikokoukseen Jyväskylässä. Osaltaan näillä vierailuilla tuettiin Suomi Johtoon kampanjaa. Kaudelle osui myös liiton uuden pääsihteerin valinta pitkäaikaisen pääsihteerin Markus Flaamingin jäädessä eläkkeelle 31.6.2012. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin YTM Maarit Kuikka joka aloitti tehtävässä 1.3.2012. Tiukalla talouden seurannalla ja toteutetuilla säästötoimilla liiton hallinnon tulos muodostui ylijäämäiseksi. Toimintakaudella maksettiin AR-säätiöltä ollut laina 60 000 euroa pois. Kauden päättyessä liitolla ei ollut ulkopuolista velkaa. 2. TUNNUSLAUSE JA TEEMA Kauden tunnuslauseena ja teemoina olivat: -Järjestön tunnuslause: Me palvelemme – Vi tjäna – We serve -Järjestön kv. presidentin teema: I believe Luotan siihen Jag tror -Kotimainen teema: Vastuu on minun – Ansvaret är mitt 3. JÄSENISTÖ Kertomuskaudella 2010 – 2011 päämajan tilastot osoittivat seuraavia lukuja: kertomusvuoden alkaessa/päättyessä lionstoimintaa oli 206/207 maassa tai itsehallintoalueella. Jäsenklubeja oli 46 075/46 318 ja niissä oli jäseniä yhteensä 1 341 508/1 347 360. Muutos koko järjestössä oli siten +243 klubia (edellisellä kaudella -93) ja +5 852 (+2 705) lionia. Vastaavat luvut Suomessa olivat 953/945 klubia ja 25 698/25 279 lionia. Muutos oli siten -8 klubia ja -419 jäsentä (edellisellä kaudella ±0 klubia ja -260 jäsentä). Kauden aikana rekisteröitiin seuraavat klubit: 107-N 107-A 107-F LC Mäntsälä/Mamsellit (1027) LC Turku/Lucia (1028) LC Vaasa/Ostrobotnia (1029) Kaudella perustettiin liitännäisklubi LC Vaasa/Merelle, joka itsenäistyi klubiksi LC Vaasa/Ostrobotnia 9.5.2012. Kauden aikana seuraavat klubit lopettivat toimintansa: Espoo/Espoonlahti (107-B), Helsinki/Merituli (107-N), Kajaani/Kreivittäret (107-I), Karhula/Kyminsuu (107-D), Kemi/Perämeri (107-L), Kemijärvi/Koillistunturit (107-L), KotkaHamina/Global (107-D), Kuopio/Puijo (107-K), Pyhäntä (107-I), Tikkakoski (107-G), Vasa/Old Wasa (107-F). LC Karhula/Kyminsuun jäsenet siirtyivät kaikki LC Karhulan jäseniksi ja LC Vasa/Old Wasa yhdistyi LC Vasa/Vasabygdnenin kanssa. Yhdistyneen klubin uusi nimi on LC Vasa/Old Vasabygden. 4. LIITTOTOIMISTO, LIONS-TALO JA HENKILÖKUNTA Lions-liiton toimisto oli Lions-talossa Malmilla, Helsingissä, Kirkonkyläntie 10. Liittotoimiston käytössä oli talon 3. kerros. 1. kerroksen vuokraajat olivat If Vahinkovakuutusosakeyhtiö ja Bewe Sport. 2. kerroksen vuokraaja oli Primanet Oy. Sähköliike Elektrium Oy vuokrasi osan Lions-talon varastotiloista. Kertomusvuonna Lions-liiton henkilökunta on ollut seuraava: 5 -Toimisto Pääsihteeri Markus Flaaming 31.12.2011 saakka, jonka jälkeen lomalla 30.6.2012 asti. Uusi pääsihteeri Maarit Kuikka aloitti työssään 1.3.2012. Sihteeri Susanna Gustafsson, sekä toimistovirkailijat Satu Hildebrand (tarvikemyynti ja palkitsemiset, osa-aikaisesti), Kaisa Kukko (projektisihteeri), Marja Pakkanen (jäsenrekisteri, kassa ja maksuliikenne) sekä Paula Westling (toimistosihteeri). Vieno Jantunen (Tai-Vi Oy) on kauden aikana hoitanut Quest-asioita 23.4.2012 saakka. Kirjanpitoa hoiti kirjanpitotoimisto Tilistar Oy. Huhtikuussa uudistettiin henkilökunnan nimikkeet ja toimenkuvia tarkistettiin. Hallituksen päätöksellä 27.4.2012 lähtien olivat henkilöstön nimikkeet seuraavat: Maarit Kuikka (pääsihteeri), Susanna Gustafsson (järjestösihteeri), Satu Hildebrand (myyntisihteeri), Kaisa Kukko (tiedotussihteeri), Marja Pakkanen (talous- ja jäsensihteeri), Paula Westling (Quest-sihteeri). Lions-talossa tehtiin vuodenvaihteessa 2011 - 2012 kuntotarkastus, jossa mm. selvisi, että lämmönjakelulaitteisto on uusittava mahdollisimman pikaisesti. Myös ilmastointi on puutteellinen. Toimenpiteet puutteiden korjaamiseksi käynnistettiin keväällä 2012, ja ne valmistuivat elokuussa 2012. -LION-lehti Päätoimittajan ja suomenkielisen osan toimittajana toimi PDG Raimo Naumanen. Lehden ruotsinkielisen osuuden toimitti PDG Bo Lindberg. Lehden ilmoitusmyynnin hoiti Media-ammattilainen Adspace Oy. Lehteä julkaistiin 6 numeroa. Lehden painopaikka oli PunaMusta, Tampere. Lehden kirjanpidon hoiti kirjanpitotoimisto Tilistar Oy Hyvinkäällä. 6. HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT Suomen Lions-liitto ry:n hallituksen kokoonpano kaudella oli seuraava: Puheenjohtaja CC Heimo Potinkara Jäsenet IPCC Lauri Vainio VCC Seppo Söderholm DG Päivi Ihamäki DG Pekka Sarvanto IPDG Sakari Rahkala PDG Hans Frantz Sihteeri GS, PCC Markus Flaaming 31.12.2011 saakka, sihteeri Susanna Gustafsson 1.1. – 28.2.2012 saakka ja GS Maarit Kuikka 1.3.2012 -. Hallitus on kokoontunut 17 kertaa. Kolme kokouksista pidettiin sähköpostitse. Tilintarkastajat Liiton tilintarkastajina olivat: Varsinaiset tilintarkastajat Lion Aimo Silventoinen, KHT, C/LC Lahti/Laune Lion Marja-Leena Turunen, KHT, N/LC Helsinki/Aurora Varatilintarkastajat Lion Jouko Aho, KHT, B/LC Helsinki/Torni Lion Jorma Kuoppala, HTM, N/LC Helsinki/Pakinkylä Valvontatilintarkastajina toimivat lion Aimo Silventoinen ja lion MarjaLeena Turunen. 5. KUVERNÖÖRINEUVOSTO Kuvernöörineuvoston kokoonpano oli toimintakaudella seuraava: 7. TOIMIALAJOHTAJAT, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Puheenjohtajat Toimialajohtajat Liiton toimialajohtajina olivat: Puheenjohtaja (CC )Heimo Potinkara, C/LC Lahti/Laune Varapuheenjohtaja (VCC) Seppo Söderholm, D/LC Lappeenranta/Raja Edellinen puheenjohtaja Lauri Vainio, C/LC Tervakoski Jäsenet 107-A 107-B 107-C 107-D 107-E 107-F 107-G 107-H 107-I 107-K 107-L 107-M 107-N 107-O - Mikko Torkkeli, LC Turku/Suikkila Matti Tenkanen, LC Helsinki/Meilahti Torsti Ruokoski, LC Rajamäki Olli Katila, LC Lappeenranta/Rakuuna Päivi Ihamäki, LC Virrat/Tarjanne Heikki Loukola, LC Vaasa/Meri Pertti Jämsén, LC Viitasaari Alpo Kosunen, LC Saari Eino Jakkula, LC Liminka/Liminganlahti Pekka Järvelä, LC Kuopio/Päiväranta Terho Mäkimartti, LC Tornio/Pudas Jaakko Räikkönen, LC Rauma/Pori Pekka Sarvanto, LC Helsinki/Kruunuhaka Pekka Siekkinen, LC Nykarleby Kuvernöörineuvoston sihteerinä toimi GS, PCC Markus Flaaming 31.12.2011 saakka, tämän jälkeen tehtävään kutsuttiin sihteeri Susanna Gustafsson liiton toimistosta. Hän hoiti tehtävää uuden pääsihteerin Maarit Kuikan aloittamiseen, eli 1.3. saakka. Kokoukset Kokouksia kuvernöörineuvosto piti seuraavasti: 1/20.8.2011 Seinäjoki 2/19.11.2011 Lahti 3/18.2.2012 Vantaa 4/29.3 – 2.4.2012 Sähköpostikokous 5/8.6.2012 Jyväskylä Piirikuvernöörien työkokouksia pidettiin Seattlen Conventionin yhteydessä 8.7.2011 ja Seinäjoella kuvernöörineuvoston kokouksen yhteydessä 21.8.2011. - 7.1 Jäsentoimikunta Puheenjohtaja: MD-GMT Maija-Liisa Heikkilä Jäsenet: IPDG Helena Rahko (107-C), PDG, Reima Nyrhivaara (107-N), DC Susanna Saranlinna (107-I) ja DG Mikko Torkkeli (107A) Jäsentoimikunta kokoontui kauden aikana viisi kertaa, heinä-, loka-, marras, tammi- ja toukokuussa. Piirien jäsenjohtajille järjestettiin kaksi seminaaria, elokuussa Seinäjoella ja helmikuussa Vantaalla. Suomen naislioneille järjestettiin yhteisseminaari Helsinki-Tallinna risteilyn yhteydessä maaliskuussa, jolle osallistui yhteensä 112 naislionia. Lisäksi järjestettiin kolme opaslionien koulutustilaisuutta: tammikuussa Rovaniemellä, helmikuussa Turussa ja maaliskuussa Helsingissä. Muu toiminta - 6 Jäsenjohtaja (MD-GMT): Maija-Liisa Heikkilä, LC Pori/Sofia Nuorisotyöjohtaja (MD-YC): Kari Isorinne, LC Mikkeli/Porrassalmi Viestintäjohtaja (MD-PRC): Auvo Mäkinen, LC Lempäälä/Kanava Koulutusjohtaja (MD-GLT): Rafael Frans, LC Vasa/Vasabygden Palvelujohtaja (MD-SC): Reijo Ikäheimonen, LC Espoo Kotimaisen 100 % presidentin ansiomerkin saamisen edellytykset on muutettu paremmin jäsenkasvua tukevaksi. Klubin mallisääntöön on tehty korjaus jäsenen erottamista koskevaan kohtaan. Säännöt poissaolojen korvaamiseksi on uudistettu On laadittu kummin opas On järjestetty Kasvun Voima -jäsenhankintakilpailu, jonka palkitsemiset tapahtuivat vuosikokouksessa Jäsenkutsu/anomuslomake on uusittu liiton sivuille Kiinnostaako jäsenyys? -linkki lisätty liiton sivuille ja kauden aikana tätä kautta saatu uusia jäseniä Klubien sihteereitä on opastettu jäsenrekisterin päivityksessä Jäsenasia on ollut esillä jokaisessa LION-lehdessä - Piirikuvernööreille ja piirien jäsenjohtajille on lähetetty kuukausittainen jäsenkirje 7.2. Koulutustoimikunta Ohjausryhmän jäsenet ja kokoontumiset Rafael Frans (puheenjohtaja), Tapani Rahko, Kristiina Nummi ja Ossi Eloholma sekä piirikuvernöörien edustaja Torsti Ruokoski lisäksi vuoden vaihteessa Suomessa oli viisi ulkomaista nuorta perheoleskelussa, kaksi Australiasta ja kolme Malesiasta. Leirit laativat omat raporttinsa piirikohtaisesti ja raportoivat piirihallitukselle. Leirit pidettiin B, H, K, ja M- piireissä. Jyväskylän vuosikokouksessa oli nuorisovaihdolla oma esittelypiste. Busanin Conventionissa Pohjoismaiden nuorisovaihto-osastolla oli jaossa kesän 2013 leiriesitteitä, pinssejä ja nuorisovaihtoviirejä. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa toimikauden aikana. Muutosvalmentajat Toimintakauden aikana pidettiin 4. muutosvalmentajakurssi. Kurssi pidettiin Ahlmanin Kartanolla Tampereella ja siihen osallistui 17 opiskelijaa yhdeksästä eri piiristä. Tämän kurssin jälkeen kaikissa piireissä on aktiivisia muutosvalmentajia. Tulevien piirikuvernöörien koulutus Syksyllä pidetyn KVN-kokouksen yhteydessä koulutettiin 1. piirikuvernööreitä. Koulutus jatkui kahden päivän DGe-koulutuksena, joka toteutettiin toukokuussa. Tämän koulutustapahtuman yhteydessä tulevat 1. ja 2. varapiirikuvernöörit osallistuivat yhden päivän valmennukseen. Koulutussuunnitelmat ja –aineistot Toimikauden aikana tehtiin tulevien piirikuvernöörien koulutusta koskeva suunnitelma, jonka mukaan voitaneen toteuttaa 1. heinäkuuta 2. varapiirikuvernöörin viran vastaanottaneiden koulutus. Liiton kotisivulla olevia koulutusaineistoja on osittain päivitetty ja uusittu toimikauden aikana. Työstettiin myös muutosvalmentajien käyttämien aineistojen päivittämistä. 7.3 Nuorisotyötoimikunta Puheenjohtaja: MD-YC Kari Isorinne Jäsenet: LQ-CD, PCC Heidi Rantala, YCED Tuula Rantaeskola, LeoD Antti Forsell ja PDG Pertti Harju Nuorisotyötoimikuntaan kuuluivat seuraavat työryhmät: Lions Quest, nuorisoleiri ja – vaihto, leot ja SKEBA. Lisäksi Vastuu on minun – työryhmä otettiin omaksi ryhmäkseen Lions Questin alle, pj lion Jukka Isotalo. Liiton toimiston kautta on hoidettu toimikuntaan liittyvät Orkester Norden, rauhanjulistekilpailu ja yhteistyö keskusliittotasoisten järjestöjen kanssa. Nuorisotyötoimikunnan kokoukset on korvattu sähköpostiyhteyksin. 7.3.1 Nuorisotyön foorumi Puheenjohtaja: MD-YC Kari Isorinne Jäsenet: LQ-CD, PCC Heidi Rantala, LeoD Antti Forsell, PDG Pertti Harju, YCED Tuula Rantaeskola ja lion Jukka Isotalo. Foorumin jäsenten välisissä sähköpostineuvotteluissa päädyttiin siihen, että ”Vastuu on minun” seminaaria ei ajanpuutteen takia voitu järjestää. 7.3.2 Nuorisoleiri- ja vaihtotyöryhmä (YCET) Puheenjohtaja: YCED Tuula Rantaeskola Jäsenet: piirien YCEC:t Työkokoukset pidettiin 4. - 5.2.2012 Tampereella ja 28. - 29.4.2012 Jyväskylässä. Tuula Rantaeskola ja YCEC-D Tapio Suokas osallistuivat virallisina edustajina Europa Forumin yhteydessä pidettyyn YCE-kokoukseen Maastrichtissa 13.–15-10.2011. Kokoukseen osallistuivat myös YCEC-G Anne Nieminen ja YCEC-H Juhani Kautonen. YCED Tuula Rantaeskola osallistui YCEC-H Juhani Kautosen kanssa NSR:n nuorisoleiri- ja vaihtoseminaariin Reykjavikissa 20.– 21.1.2012. Vaihtoon lähti 235 nuorta 38 eri maahan, Kanadan kolmeen osavaltioon ja USA:n 23 osavaltioon. Hakemuksia vastaanotettiin kaikkiaan 261 nuorelta. Ns. keskimääräristetysti hinnoitellut matkat Australiaan & UuteenSeelantiin, Japaniin ja USA:han hoiti matkatoimisto Kilroy. Suomeen saapui kesällä vaihtoon 35 maasta 133 nuorta, joista leireillä oli 116 nuorta ja loput pelkästään perheoleskelussa. Näiden 7.3.3 Leotoiminta (LeoT) Puheenjohtaja: LeoD Antti Forsell Jäsenet: Suomen Leojen hallituksen (SLH) presidentti Jukka Mäkitalo, SLH varapresidentti Ida Forsell ja DG Olli Katila Kauden aikana elvytettiin ja perustettiin yhteensä neljä leoklubia ympäri Suomea ja leojen jäsenmäärässä pysyi samana jäsenrekisteritalkoiden seurauksena. Leotoiminnassa näkyi tiukan talouspaineen vaikutukset, jotka supistivat toimintaa osaltaan. Leot ovat aktiivisesti luoneet uusia projekteja ja aloittivat valmistelut uutta kansallista aktiviteettia varten. Edellisellä kaudella hyväksytyt uudistetut säännöt vaihtoivat Leoneuvosto-nimen Suomen Leojen hallitukseksi. Hallituksen suosituksesta vielä jatkettiin kansallisina aktiviteetteina Lämpöä Karjalan Lapsille sekä osallistumista Skeba-bändikilpailuun, ja osa leoklubeista osallistui myös Nenäpäivään. Kansainvälisesti suomalainen leotoiminta oli aktiivista. Suomalaisten leojen delegaatio innoitti omalla markkinoinnillaan Romaniassa ulkomaalaiset jo odottamaan elokuussa 2013 järjestettävää Leo Europa Forum 2013-tapahtumaa. Suomalaisia leoja osallistui myös Lions Europa Forumiin, sekä muiden maiden leo-vuosikokouksiin. Lisäksi LeoD Antti Forsell toimi aktiivisesti kansainvälisen Leoklubiohjelman neuvoa-antavassa paneelissa ryhmänjohtajana. 7.3.4 Lions Quest -työryhmä Puheenjohtaja: LQ-CD, PCC Heidi Rantala Jäsenet: DG Jarmo Rastas, PDG Erkki Honkala, DC Leena LahtiTaillon, PCC, GS Markus Flaaming, Quest-koordinaattori Ulla SirviöHyttinen Kauden aikana Quest -kurssille osallistui 949 opettajaa. Kursseja järjestettiin 42 ja osallistujamäärä oli 22,6 henkilöä / kurssi. Suoramarkkinointi kouluille oli kauden pääasiallisin ja tehokkain markkinointikanava. Extranetin käyttäjämäärä laajeni, koulutetuilla opettajilla on mahdollisuus kommentoida ja keskustella siellä kurssinvetäjän ja toistensa kanssa Questiin liittyvistä asioista. Questin Facebook sivuilla käytiin myös keskustelua ajankohtaisista asioista. LCIF:ltä Core4 avustuksen turvin jatkettiin Normaalikoulujen opettajien koulutusta. Laajan suosioin sai Täydennyskoulutus, joka tarjottiin veloituksetta jo kurssin käyneille opettajille Punaisen Sulan Questin osuudesta. Näitä kursseille, joita pidettiin 11, osallistui 285 opettajaa. Selkeästi kuitenkin pääasiallinen 2 päivän kurssitettava on alakoulun opettaja, heille suuntautuvia koulutuksia oli koko määrästä suurin osa. Koulutettujen opettajien määrä suhteessa piirien klubien määrään oli seuraava: F-piiri 1,54 / B-piiri 1,53 / A-piiri 1,4 / E-piiri 1,24 / G-piiri 1,14 sekä C-piiri 1,02. Maan keskiarvon oli 1,01 opettajaa/klubi. Loput piirit olivat alle koko maan keskiarvon. 7.3.5 SKEBA – Nuorten bändiskaba 2012 Puheenjohtaja: PDG Pertti Harju Jäsenet: CS-CT Tauno Laine, siht., PID Tapani Rahko, GS, PCC Markus Flaaming/GS Maarit Kuikka, MD-SC Reijo Ikäheimonen, lion Martti Metsäketo, lion Johanna Arho-Forsblom ja leo Vili Urpilainen Työryhmä kokoontui viisi kertaa, lisäksi pidettiin lukuisia kokouksia eri yhteistyökumppaneiden kanssa. SKEBAn päärahoittaja oli opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukana oli myös ensi kertaa Warner Music Finland. SKEBAssa on ollut mukana kolmen vuoden aikana jo yli 150 bändiä B-piiristä L-piiriin ja M-piiristä H-piiriin. Vuonna 2012 kisa keräsi runsaat 35 bändiä, ja piirien karsinnat järjestettiin kuudella paikkakunnalla. 7 Karsintojen kuusi parasta bändiä kilpaili Jyväskylässä Rock-klubi Lutakossa 8.6.2012. Kisan voitti Softengine Seinäjoelta. Palkintosijoille ylsivät myös Abhorrent Ritual Oulusta/Haukiputaalta ja Lost Society Jyväskylästä. Yleisön suosikkibändi puolestaan oli Defiant Jämsästä. 7.3.6 Vastuu on minun Itse palveluaktiviteetin ja kohderyhmän valistamisen lisäksi VOM – palveluaktiviteetti on lisännyt kiinnostusta Lions-toimintaa kohtaan ja on nostanut lionstoiminnan huomionarvoa klubin toiminta-alueella ja valtakunnallisestikin. Toimintakauden aikana palveluaktiviteetti on luonnollisesti lisännyt myös aktiivisten jäsenten määrää, sillä klubit vievät aineiston(24 –sivuiset opasvihkot) suoraan kouluille klubin VOM-vastaavan toimesta. Vastuu on minun –palveluaktiviteetti oli esillä useissa tapahtumissa eri puolella Suomea, ja mm. Presidentin vaalikampanjan aikana Vastuu on minun –oppaat luovutettiin LC Vantaankoski/Vandaforsen toimesta nykyiselle Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle hänen kampanjoidessaan Vantaan kauppakeskus JUMBO:ssa. Kaudella 2012-2013 Vastuu on minun –palveluaktiviteetti on osa Lions Quest - yhdessä kasvamisen ohjelmaa. Toteuma kaudella 2011-2012: Noin 15.000 koululaista ja perhettä (26 % ikäluokasta) tavoitettiin. Palveluaktiviteettiin osallistui noin 120 Lions klubia (~12 % klubeista). 7.4 PR- ja viestintätoimikunta Puheenjohtaja: MD-PRC Auvo Mäkinen Jäsenet: Thorleif Johansson, Tuomo Holopainen, Pertti Harju, Viljo Hokkanen, Ossi Kurki, Tauno Laine, Terho Mäkimartti, Kaisa Kukko 7.4.1 PR-toiminta ja viestintä Kauden kevätpuolisko oli viestinnän kehittämiselle suotuisaa aikaa. Kauan muhineita viestinnän suunnitelmia päästiin toteuttamaan käytännössä. Viestintä oli yksi liiton toiminnan painopistealueista. Suomen Lions-liiton ensimmäinen sähköinen uutiskirje lähetettiin klubien virkailijoille ja piirikuvernööreille 14.12.2011. Ensimmäinen koko jäsenistölle suunnattu uutiskirjekirje oli 17.2.2012. Kaiken kaikkiaan uutiskirjeitä lähetettiin yhdeksän. Lions-liiton kotisivu-uudistus aloitettiin. Päämääränä on nykyistä selkeämpi, ajantasaisempi ja käyttäjien toiveita vastaavampi sivusto. Alkukartoituksen pohjalta suunnittelua jatkaa opinnäytetyönä Laureaammattikorkeakoulu. Toimikunnalla oli kaksi varsinaista kokousta. Lisäksi erilaisia suunnittelukokouksia pienemmillä ryhmillä oli lukuisa määrä. 7.4.2 Yhteisösuhteet-työryhmä Puheenjohtaja CT Tauno Laine Jäsenet: PCC Jouko Ruissalo, PCC Markus Flaaming, MD-SC Reijo Ikäheimonen ja DC Thorleif Johansson viestinnän asiantuntijana Työryhmän tehtävänä oli tehdä Lions-toimintaa tunnetuksi ja lujittaa yhteistoimintaa sidosryhmien ja partnereiden kanssa. Työryhmä kokoontui kauden aikana viisi kertaa. Lisäksi oli lukuisia kokouksia ja tapaamisia nykyisten ja uusien yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä Palvelu- ja varainhankintatoimikunnan puheenjohtajan kanssa. Useasta tapaamisesta toteutui käytännön yhteistyötä Palvelu- ja varainhankinnan toimikunnan työryhmien kanssa. Työryhmä laati luettelon Lions-liiton yhteistyökumppaneista (yritykset, yhteisöt, keskusjärjestöt ja viranomaiset), joille lähetettiin alkuvuodesta 2012 ensimmäinen Yhteisösuhteet–uutiskirje. Sen myötä tuli useita yhteistyöehdotuksia. 7.4.3 LION-lehden toimitusneuvosto Päätoimittaja PDG Raimo Naumanen Toimittaja/ruotsinkieliset sivut PDG Bo Lindberg Toimittaja /Leosivut leo Ida Forsell Talous GS Markus Flaaming 28.2.2012 saakka, GS Maarit Kuikka 1.3.2012 alkaen Jäsenrekisteri Marja Pakkanen 8 Ilmoitusmyynti Veli-Matti Wilska, Media-ammattilainen Adspace Oy Toimitusneuvosto: Puheenjohtaja PDG Ossi Kurki, varsinaiset jäsenet DC Heimo Turunen ja DC Kari Heikkilä. Kokoukset 31.8.2011 Sanomatalo, Martinlaakso 1.11.2011 PunaMusta Oy, painotalo Tampere 23.4.2012 Saarijärven Offset Oy, kirjapaino Saarijärvi Toimintavuoden aikana LION-lehden talous pysyi vakaana ja ilmoitustuloilla sekä päämajan lehtiavustuksen kanssa se pysyi katteellisena. Ilmoitustuottoa nosti mm. niin sanotut pienilmoitukset, joita myytiin edellisvuosia runsaammin. Ilmoitushintaan ei kuluvalla kaudella tehty muutoksia. Toimituksellisesti lehden taittoa selkeytettiin mm. ryhmittelemällä juttuaineisto selkeisiin kokonaisuuksiin ja jatkettiin teemasivujen tekoa, jotka myös tukivat ilmoitushankintaa. Lehden sivuilla uutisoitiin näyttävästi Suomi johtoon kampanjaa. Leosivujen päätoimittajana toimi Ida Forsell, jonka johdossa leosivuilla jatkui nuorekas ilme ja ajankohtainen sisältö. Lehden teknisessä sivun- ja ilmoitusvalmistuksessa ilmeni alkukaudesta hankaluuksia ja virheherkkyyttä, mikä korjaantui Tampereella pidetyn toimitusneuvoston ja lehteä painavan PunaMusta kirjapainon yhteiskokouksen jälkeen, kun kirjapainolle painosopimuksen mukaan kuuluva sivun- ja ilmoitusvalmistus siirtyi uudelle alihankkijalle. Paino- ja postituskulujen maltillista nousua pyrittiin kompensoimaan tarkastamalla lehden jakelua ja painosmäärää mukauttaen se kulloinkin vallitsevaan jäsenmäärään. LION-lehti ilmestyi toimintakauden aikana kuusi kertaa. 7.4.4 Nettityöryhmä Puheenjohtaja: lion Viljo Hokkanen (107-G) Jäsenet: DC Timo Hakkarainen (107-H), DC Thorleif Johansson (107-N), lion Pasi Olkkonen (107-G), lion Henri Säilä (107-A) Nettityöryhmä kokoontui kauden aikana kolme kertaa. Sähköpostitse, puhelimitse ja skypessä yhteydenpitoa oli runsaasti. Nettityöryhmä järjesti Joomla-koulutustilaisuuden liiton toimikunta- ja työryhmäpuheenjohtajille. Internet-toimintaohje päivitettiin. Lions-palvelimen toiminnasta, virustorjunnasta, tietoturvasta ja postitusjärjestelmän toimivuudesta vastattiin. Piireille ja klubeille tehtiin uusia käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Pohjoismaiden välinen IT-yhteistyö käynnistyi Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan Lions-liittojen nettityöryhmien puheenjohtajien välillä. Osallistuttiin Reykjavikin NSR-kokouksen yhteydessä järjestettyyn IT-seminaariin. Lions-liiton uutiskirjeiden lähettäminen aloitettiin kauden aikana. Nettityöryhmä oli aloitteellinen toimija. Sosiaalisen median työryhmä Puheenjohtaja: Jouni Huotari Jäsenet: Juhani Alanen, Thorleif Johansson SoMe-työryhmä teki kaudella 2011–2012 toimintasuunnitelmansa mukaisesti mm. SWOT-analyysin, suositukset parhaista käytännöistä Suomessa (huomioiden myös mahdolliset riskit) ja linkkilistan. Työryhmä kokoontui kauden aikana kolme kertaa virtuaalisesti. 6.3.2012 pidetyn kokouksen mukaisesti työryhmän puheenjohtaja piti tietoiskun Jyväskylän vuosikokouksessa aiheena "sosiaalinen media lionstoiminnassa". 7.5 Palvelu ja varainhankinta Puheenjohtaja: MD-SC Reijo Ikäheimonen Jäsenet: PCC Christer Löfström, IPCC Lauri Vainio, PID Tapani Rahko, GS/PCC Markus Flaaming, PDG Marjo Kiviranta ja sihteeri CT Tauno Laine Ohjausryhmä kokoontui kauden aikana kolme kertaa, joista yksi kokous oli yhdessä toimikunnan työryhmien puheenjohtajien kanssa. Työryhmät: Auditointi IPDG Reijo Stedt, Kortit PDG Seppo Lappalainen, Sri Lanka PID Erkki Laine, LCIF PDG Marjo Kiviranta, Katastrofitoiminta/ALERT PID Tapani Rahko, NSR ja pohjoismainen IR-toiminta PID Tapani Rahko, Invalidiliitto IPCC Lauri Vainio, Nenäpäivä –kampanja 2012 MD-SC Reijo Ikäheimonen ja Lasten Turvapäivä MD-SC Reijo Ikäheimonen. Työryhmien puheenjohtajat kokoontuivat toimialajohtaja MD-SC Reijo Ikäheimosen johdolla kolme kertaa, joista yksi kokous oli yhteiskokous ohjausryhmän kanssa. Varainhankinta-aktiviteeteilla toimikunnan tehtävänä on edesauttaa Lions-liittoa taloudellisen tasapainon ylläpidossa sekä luoda klubeille vaihtoehtoja avustustoiminnan varainhankintaan lisäten Lionstoiminnan näkyvyyttä. 7.5.1 Korttityöryhmä Puheenjohtaja: PDG Seppo Lappalainen Jäsenet: PCC Christer Löfström, GS, PCC Markus Flaaming Sisäinen yrityskortti -kehitysryhmä PDG Timo Roos, lion Riku Karhunen, lion Anne Lagus, webmaster lion Jari Huhtinen, sihteeri, lion Leena Lappalainen Työryhmän tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa kauden joulukorttimyynti. Vaasan vuosikokouksen päätöksen mukaisesti korttituotoilla tuetaan liiton nuorisotyötä sekä yhteispohjoismaisia NSR -aktiviteetteja ja projekteja. Korttien myyntituotosta puolet jää myyvälle klubille, jonka tulee käyttää tuotot omiin nuorisoprojekteihinsa. Liitto maksoi omasta osuudestaan kaikki korttiprojektin kustannukset. Työryhmä piti kaksi kokousta, joiden lisäksi yhteydenpitoa pidettiin tiiviisti sähköpostin välityksellä ja skypellä. Korttiprojekti toteutettiin edellisvuosien tapaan pyrkien saamaan piiriorganisaatioita mahdollisimman paljon mukaan piirien korttivastaavien kautta. Joulun 2011 kortit esiteltiin näyttävästi Vaasan vuosikokouksessa omalla standillä. Mukana oli myös taidenäyttely lähetetyistä korttiehdotuksista (63 kpl) Elokuun alussa lähetettiin piirien korttivastaaville sekä klubipresidenteille korttiesitteet ja tilauslomakkeet. Korttivastaaville lähetettiin lisäksi A0-kokoinen juliste korttien markkinointiin piirien PNAT:issa. Jokaiseen piirin luovutettiin oma kortti – roll up. Korttimyynnin logistiikka- ja painopaikkana toimi Painoyhtymä Oy, joka vastasi postituksesta ja jakelusta. Paula Westling SLL:n toimistossa hoiti tilastoinnin. Ostopalvelut (liiton kortteihin liittyvät ostot ja hankinnat) uudistettiin, palvelun tarjoajille (11 kpl) järjestettiin tarjouskilpailu. Paino- ja jakelusopimus allekirjoitettiin SLL pääsihteerin toimesta elokuussa 2011. Korttiaktiviteettia esiteltiin kauden jokaisessa KVN-kokouksissa. Jäsentiedottamiseen käytettiin LION-lehteä yhteensä neljässä (4) numerossa. Myös lionsvuosikirjassa kortit olivat näyttävästi esillä. Joulukorttimyynnin tavoitteeksi asetettiin 400 000 korttia. Kortteja myytiin 200 345 kpl kokonaismyynnin ollessa 166 023,30 euroa. Joulun 2012 kortteja varten saatiin 120 ehdotusta kuvahaulla, joka järjestettiin siis nyt toisen kerran. Uusi korttiryhmä (2012-2015) valitsi joulun 2012 kortit. Kauden parhaiten myynyt klubi oli LC Tuusula C-piiristä. Palkinnoksi klubi sai Jyväskylän vuosikokouksessa alkuperäisen “Luminen talvi” joulukorttiteoksen. 7.5.2 Ratnapuran silmäsairaala –projekti Puheenjohtaja: PID Erkki Laine Jäsenet: PID Harri Ala-Kulju (asiantuntija), PDG Ossi Eloholma (projektiasiantuntija, sihteeri), GS, PCC Markus Flaaming (liiton edustaja), lion, DI Harri Ilomäki (rakennusasiantuntija) 31.12.2011 saakka, lion Osmo Kari (silmälääkäri), CC Heidi Rantala (talousasiantuntija), 1.1.2012 alkaen PDG Otfried Blümchen (Sri Lankan Lions-ystävät seura) ja GS Maarit Kuikka 1.3.2012 alkaen. UM:n ja sittemmin LCIF:n tukeman hankeen tarkoituksena on ollut rakentaa sairaala ja käynnistää sen toiminta vuosien 2009 – 2011 aikana. Rakennus valmistui elokuussa 2011 ja ensimmäiset potilaat seulottiin 18.8.2011. Sairaalan kokonaispinta-ala on noin 1.750m2 ja se on kahdessa tasossa. Toimintavuoden aikana tehtiin seurantamatkat eli neljä matkaa. Erkki Laine osallistui kaikille matkoille, Harri Ilomäki kerran suorittaen rakennuksen lopputarkastuksen. Jokaisen matkan aikana Sri Lankassa oleva sairaalan säätiön hallitus piti kokouksen, yhteensä kahdeksan kpl. Erkki Laine ja Heidi Rantala ovat hallituksen jäseniä, ja Heidi Rantala on LCIF:n apurahan Grant Administrator. Kotimainen työryhmä kokoontui kuusi kertaa ja on käynyt runsasta sähköpostivaihtoa. Vajaan vuoden toiminnan jälkeen sairaalan kortistossa oli 4249 potilasta ja potilaskäyntejä oli 7756. Leikkausta tarvitsevia harmaakaihipotilaita oli löydetty 807. Leikkaukset alkoivat tammikuussa 2012 ja kymmenen leikkauspäivän aikana leikattiin 268 potilasta. 7.5.3 Sri Lankan Lions-ystävien seura Puheenjohtaja: PDG Otfried Blümchen Jäsenet: DC Veikko Teerioja (sihteeri), Lion Kaarina Laine (jäsensihteeri), PID Harri Ala-Kulju, PDG Markku Talvio, PDG Aulis Eskola, VCC Seppo Söderholm (liiton hallituksen edustajana) ja GS Markus Flaaming / GS Maarit Kuikka. PID Erkki Laine toimii työryhmässä Sairaalatyöryhmän pj:n ominaisuudessa asiantuntijana. Joulukuussa työryhmän avustajiksi tulivat mukaan Lion Ilona Aarnio ja Lion Mia Wynne-Ellis tiedotuspuolen asiantuntijoina. Työryhmä kokoontui kauden aikana kahdeksan kertaa. Kolmannen kokonaisen toimintavuoden lopussa henkilöjäseniä oli 296 (+36), klubijäseniä 54 (+7) ja yritysjäseniä 6 (+/- 0). Kokokauden ajan seura on pyrkinyt parantamaan tiedotustoimintaa: kaudella lähetettiin 2 jäsenkirjettä, LION lehdissä kirjoitettiin seuran saavutuksista, liiton nettisivujen kautta jaettiin perusinformaatiota ja joissakin piireissä pidettiin info-tilaisuuksia, joihin seuran puheenjohtaja osallistui. Jyväskylän vuosikokouksessa seuralla oli oma infopiste, lisäksi piirien SuurPnateissa ja Pnateissa oli informaatiota tarjolla. N-piirin ystävyyspiiri OS-111 lahjoitti seuralle varat, noin 10.000 €, jolla silmäsairaalaan hankittiin tarpeellinen varageneraattori. Seura muisti ulkomaisia tukijoitamme kunniakirjoin. Kotimaisista tukijoista tulee mainita LC Hki/ Aurora N-piiristä, joka yksin lahjoitti seuralla 4100 € jo aikaisemman 1500 € lahjoituksen lisäksi. Seuran yhdeksi tukitoimintamuodoksi Sri Lankaan on muodostunut silmälasienkeräys N-piirin Lion Mauri ja lady Paula Lindströmin kautta. Ensimmäinen lähetys edellisellä kaudella oli noin 5000 kpl silmälaseja ja tämän kauden aikana on keräystä jatkettu aktiivisesti. Kauden lopussa piirikuvernöörit jakoivat piirien vuosikokouksissa jälleen jäsentodistukset kauden aikana liittyneille klubeille. 7.5.4 Sri Lankan kummilapsityöryhmä Puheenjohtaja: lion Eero Arvo Jäsenet: PDG Ossi Vuorinen, lion Leena Marvola-Sine, lion Pirjo Puoskari Yleistä Kummilapsitoiminta jakautuu kahteen osaan, toimintaan Suomessa ja toimintaan Sri Lankassa. Kotimaassa tapahtuvaa toimintaa on kummimaksujen laskutus, kummilapsirekisterin ja kotisivujen ylläpito, uusien kummisuhteiden luominen sekä yhteydenpito yhteistyöklubeihin Sri Lankassa. Tätä kaikkea on toimintakauden aikana tehty. Toiminta Sri Lankassa Toimintakauden alussa Sri lankalaisia yhteistyöklubeja oli 22. Ohjelmaan otettiin kolme uutta klubia, yksi Walasmullasta ja kaksi Matarasta. Lasten lukumäärä molemmilla paikkakunnilla olevissa klubeissa on kasvanut liian suureksi ja siitä syystä oli tarpeen ottaa uusia klubeja. Klubeja on kahden piirin alueella. Piirin 306 A1 alueella on kahdeksan klubia ja piirin 306 A2 alueella on 17 klubia. Vuotuinen omakustanteinen tarkastusmatka noudatteli vanhaa kaavaa. Tarkastettiin klubien kummilapsitoiminta ja osallistuttiin klubien järjestämiin lastenjuhliin. Hankittiin koulutarvikkeita lapsille jaettaviin lahjakasseihin ja pakattiin ne (n. 1000 kpl) talkoilla, joihin osallistui sillä hetkellä Sri Lankassa vierailleita kummeja. Tänäkin vuonna lasten raporttien, kirjeiden ja kuittien kuljettamiseen Suomeen osallistui joukko kummeja. Matkan jälkeen maaliskuun lopussa toimikunta kokoontui pakkaamaan kummeille lähetettävät ns. kevätkirjeet. 9 Kummilapsitoiminnalla oli oma osasto Jyväskylän vuosikokouksessa. Osastolla vieraili runsaasti kokousväkeä. Talous Koulutusmaksut on pidetty entisellään, ja ne on laskutettu kaksi kertaa vuoden aikana, huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa. Maksujen siirrot Sri Lankaan on tehty kesäkuun ja joulukuun puolessa välissä. Kummien maksama hallintokulu 10 € per vuosi on pidetty myös entisen suuruisena. Summa riittää hyvin pakollisiin menoihin ja suurin osa siitä käytetään lasten koulutarvikkeiden hankintaan ja stipendeihin. Koulutusavustusmaksuja (kummimaksuja) lähetettiin toimintakauden aikana yhteensä 147122 €. 7.5.5 Auditointi Puheenjohtaja: IPDG Reijo Stedt Jäsenet: GS, PCC Markus Flaaming, PVDG Reijo Ikäheimonen, Lion Jorma Lahti-Nuuttila Nesenta Oy:n psta, Riku Riskaja ja Markku Miettunen Auditointia suoritettiin Expert-Asan myymälöissä. Myymälöitä 34 kpl ja käynnit 4 kertaa vuodessa. Uusista yhteistyösopimuksista neuvotellaan. 7.5.6 LCIF LCIF aloitti lukuisista kyselyistä johtuen Afrikan sarven auttamisen. Suomen lionit olivat tässä mukana. Lisäksi varoja kerättiin vielä jonkun verran myös Japaniin. Tärkeimmäksi keräyskohteeksi tuli kauden toisella puoliskolla tuhkarokkoprojekti ONE SHOT, ONE LIFE eli YKSI ROKOTE, YKSI ELÄMÄ, mikä on kansainvälinen ohjelma yhdessä mm. WHOn UNICEFin ja Punaisen Ristin kanssa. Bill ja Melinda Gates -säätiö haastoi maailman lionit; Jokaista lionien lahjoittamaa kahta dollaria vastaan antoi edellä mainittu säätiö yhden dollarin. Kampanjalla yritetään saada tuhkarokko hävitettyä koko maailmasta. Neljässä pilottimaassa Madagaskarissa, Malissa, Etiopiassa ja Nigeriassa on rokotettu tähän mennessä 41 miljoonaa lasta. Lisäksi rokotukset ovat alkaneet myös Nepalissa. Lionit tukivat myös rokotuskampanjoita Keniassa, Ugandassa, Kongon Demokraattisessa Tasavallassa ja Haitilla. Suomen lionien osuus keräyksestä oli noin 154 000 dollaria, mitä ei saavutettu kauden loppuun mennessä mutta keräys jatkuu vielä tulevalla kaudella. Suomen lionien lahjoitukset LCIF:lle kauden aikana oli yhteensä 230 631,98 USD. Tiedottaminen tapahtui LION-lehden ja piirikoordinaattorien kautta suoraan jäsenille. He osallistuivat oman piirinsä juhliin, PNATtilaisuuksiin ja klubien kokouksiin kertoen säätiömme toiminnasta. Lahjoitus- ja MJF-listat lähettiin kuukausittain päämajasta. Suomen Lions-liiton johdolle tiedotus tapahtui LCIF MD koordinaattorin kautta. Lisäksi KVN:n kokouksessa elokuussa 2011 oli LCIF tmk:n info. LCIF MD koordinaattorien kokous- ja tiedotustilaisuus rokoteohjelmasta oli Pariisissa helmikuussa 2012. Autoimme klubien jäseniä tarvittaessa MJF-anomuksien kanssa. Samoin selvitimme muita kysymyksiä päämajan kanssa sitä mukaa, kun niitä on tullut ilmi. LCIF:n hallitus hyväksyi ja myönsi kesäkuun kokouksessaan REHAtyöryhmän laatiman 107-N apuraha-anomuksen 20.000 € (US$ 27.050), Näkövammaisten Keskusliiton Iiris-keskukseen perustettavan näkövammaisten lasten oppimiskeskuksen (Equip Center for Visually Impaired Children) laitehankintoja varten. Hankkeen suomenkieliseksi nimeksi on valittu Lions- oppimiskeskus. Haiti Haitin varat eivät menneet LCIF:n kautta, mutta koordinaattorit hoitivat Haitin taloprojektia piireissään. Lion Leena Lappalainen hoiti yhdessä LCIF-MDC Marjo Kivirannan kanssa projektia. Edellisellä kaudella tehtyä aloitetta haitilaisten saamiseksi pois telttakylistä jatkettiin. Yhden paritalon hinta oli 6 000 euroa. Asiaa oli esitelty jo viime kauden aikana piireissä ja se käynnistyi elokuussa 2011. Yhteistyökumppaneina oli suomalainen Apua Haitille ry ja kansainvälinen Youth with a Mission (YWAM) järjestö. Viimeksi mainittu on toiseksi suurin kristillinen nuorten järjestö maailmassa. Kauden aikana varoja saatiin kerättyä yhteensä 39 337,45 euroa. Sillä summalla saatiin 12 perhettä pois teltoista pysyvään asuntoon. LC Pello keräsi yksittäisenä klubina yli yhden paritalon verran varoja. 7.5.7 Kansainväliset suhteet Puheenjohtaja: PID Tapani Rahko Kansainvälisten suhteiden työryhmään ei kuulunut varsinaisia jäseniä. Työryhmällä oli mahdollisuus kutsua tarvittaessa asiantuntijoita. ALERT-työryhmän kokoonpano oli seuraava: PID Tapani Rahko (pj), CC Heimo Potinkara, GS Markus Flaaming/Maarit Kuikka, MD LCIFkoordinaattori, PDG Marjo Kiviranta ja DG Heikki Loukola Kansainväliset suhteet organisoitiin kauden 2011-2012 toimikuntauudistukseen liittyen siten, että palveluun ja varainhankintaan liittyvät kansainväliset suhteet toimivat palvelu- ja varainhankintatoimikunnan alaisuudessa. Kansainvälisten suhteiden johtajana toimi viimeisin PID Tapani Rahko. Palvelu- ja varainhankintatoiminnan lisäksi hän hoiti kansainvälisiin vierailuihin ja ystävyysklubitoimintaan kuuluvia kansainvälisiä suhteita. LCIFasiat, Sri Lankan ja Haitin projektit sekä Suomi Johtoon eivät kuuluneet kansainvälisten suhteiden työryhmän tehtäviin. NSR:n hallinnolliset yhteistyöasiat jäivät pois IR-toiminnasta ja siirtyivät liiton johdon vastuulle. ALERT-työryhmä teki sähköpostikokouksissaan esitykset katastrofirahojen suuntaamisesta Afrikan Sarven nälänhädän lievittämiseen ja Espanjan Lorcan maanjäristyksessä tuhoutuneen syntymävammaisten lasten hoito- ja kuntoutuskeskuksen jälleenrakentamiseen. Afrikkaan suunnattiin 10 000 euroa ja Espanjaan 5 000 euroa katastrofiapua. Lisäksi toteutettiin virolaisen lastenkodin tulipalon uhrien avustamiseen kerätyn ylimääräisen rahoituksen uudelleensuuntaaminen Viroon, Haitiin ja LCIF:n tuhkarokkorokotusohjelmaan. Viroon annettiin katastrofitililtä 2 000 euroa, Haiti-projektiin 6 000 euroa ja LCIF:lle 10 600 euroa. Piirien kautta toimitettiin vetoomus liiton katastrofitilin kartuttamiseksi siten, että avun suuntaaminen mahdollisen katastrofin sattuessa voitaisiin toteuttaa jatkossakin mahdollisimman nopeasti. Haitin taloprojekti toimi itsenäisesti PDG Marjo Kivirannan johdolla. Rahoitus saatiin kuuden paritalon rakentamiseen yhteensä 12 perheelle. Baltic Sea Lions -konferenssi järjestettiin Ruotsissa Norrtäljessä. Samalla päättyi PDG Ilkka Siissalon kausi BSL:n presidenttinä. Tavarakeräys Karjalaan sai runsaasti lahjoituksia klubeilta ja myös BSL-yhteistyömaista. Pohjoismaiset IR-johtajat kokoontuivat useita kertoja sekä Eurooppa Forumissa ja NSR:ssä että Skype-kokouksissa valmistellen IRprojekteihin liittyviä asioita ja laatien pohjoismaisten IR-johtajien yhteistyön suuntaviivat ja tavoitteet. NSR-projektina toteutettava Lions Quest-koulutuksen käynnistäminen Georgiassa toteutui suunnitelmien mukaisesti. Suomen edustajana projektin johtoryhmässä oli Lion Markus Talvio. Projektivuodet ovat 20112013. NSR:n seuraavaksi kansainväliseksi projektikohteeksi valittiin silmäklinikan toiminnan käynnistäminen Burkina Fasossa. Projektivuodet tulevat olemaan 2013-2015. Vuosikokouksen yhteydessä Jyväskylässä LCIF:llä oli oma osasto, jossa lionit kävivät runsaslukuisesti tutustumassa oman säätiömme toimintaan. Osastolla oli myynnissä tuhkarokkopinssejä ja serviettirasioita. 7.5.8 Nenäpäivä-kampanja 2011 Puheenjohtaja: MD-SG Reijo Ikäheimonen Jäsenet: CT Tauno Laine, siht., GS/PCC Markus Flaaming, PDG Pertti Harju, PDG Jorma Laurila, IPDG Reijo Stedt ja leo Riikka Mustonen Yhteistyö LCIF-piirikoordinaattorien kanssa on ollut vilkasta. Monet heistä ovat käyneet oman piirinsä juhlissa, PNAT:ssa ja klubien kokouksissa kertomassa säätiömme toiminnasta. Suomen Lions-liitto ry oli toista kertaa mukana Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-kampanjassa. Liitto oli Säätiön pääyhteistyökumppani. 10 Keräystulos kasvoi edellisvuodesta reilusti. Keräsimme yli 149 573 euroa, josta runsaalla 600 lippaalla 123 500 euroa, tempauksilla 8204 euroa ja muilla rahalahjoituksilla 17 727 euroa. Lisäksi nenämyynnin arvo oli 8658 euroa. Yhteensä kerättiin yli 158 000 euroa. Mukana oli runsaat 320 klubia. Yhteistyö Ylen maakuntaradioiden kanssa sai jatkoa tänäkin vuonna. Myös TV:ssä ja printtimediassa oltiin näyttävästi esillä. Uutena yhteistyökumppanina liitolla oli sekä SM-liiga että Jääkiekkoliitto. 7.5.9 Turvapäivä 2012 Puheenjohtaja: MD-SC Reijo Ikäheimonen Jäsenet: PDG Pertti Harju, lion Johanna Arho-Forsblom ja leo Vili Urpilainen Työryhmä kokoontui kolme kertaa, ja sen lisäksi neuvoteltiin yhteistyökumppaneiden kanssa useita kertoja. Suomen Lions-liitto ry:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetty 5. Lasten Turvapäivä keräsi Jyväskylän kävelykadulle 9.6.2012 runsaat 600 lasta vanhempineen. Yhteistyötahoina turvapäivän järjestelyissä olivat mukana mm. Liikenneturva, SPR ja Maanpuolustusyhdistys, Pelastakaa lapset, Jyväskylän pelastuslaitos, Jyväskylän poliisilaitos ja Optisen Alan tiedotuskeskus. Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen neuvottelukunta tarjosi hernekeittoa. Lisäksi turvapäivä sai apua jyväskyläläisiltä leijonilta. Lasten Turvapäivälle on vakiintunut toimiva formaatti ja vuoden 2013 päivä järjestetään Heinolassa 8.6.2013. 7.6 Arne Ritari –säätiön toimikunta (ART) Puheenjohtaja: PDG Erkki Manninen Jäsenet: PDG Matti-Pekka Mäkelä (varapj.), Ari Mårtensson, Martti Lehtelä, Reino Sihvola, Matti Tallgren, IPCC Lauri Vainio, PDG Timo Haasto (sihteeri-asiamies) ja PDG Ismo Laine (tiedottaja) Toimintakausi oli säätiön kahdeskymmeneskuudes. Apurahat Klubien palveluaktiviteetteihin myönnettiin apurahoja yhteensä 57 390 euroa. Edellä mainittujen apurahojen lisäksi säätiö myönsi piirilehtien tukemiseen apurahaa 3 600 euroa sekä piireille annettiin toimikuntatukena 4 200 euroa. Lisäksi on tuettu klubien ja piirien adressimyyntiä kannustusapurahoilla, yhteensä 4 500 eurolla. Arne Ritari-kilta Arne Ritari-killan jäseniksi hyväksyttiin Lionsritarit numerot 1186 – 1292, yhteensä 107 Lionsritaria. Talous Toimintavuoden adressituotot olivat 103 067,40 euroa ja Lionsritarituotot 89 250,00 euroa. Muina lahjoituksina säätiö sai 1 090,12 euroa. Korkotuotot olivat yhteensä 11 753,67 euroa. Varainhankinnan kulut olivat 56 505,90 euroa. Säätiön kaikki ylimääräiset varat olivat sijoitettuna pankin määräaikaistileille. Tilikauden ylijäämä oli 43750,31 euroa. Taseen mukainen oma pääoma oli 653 726,77 euroa. Taseen loppusumma oli 667 521,97 euroa. 7.7. Toiminnan ja talouden –suunnittelutoimikunta Puheenjohtaja: IPCC Lauri Vainio Jäsenet: PID Tapani Rahko, PCC Jouko Ruissalo, GS, PCC Markus Flaaming, VCC Seppo Söderholm, PDG Esko Viinikainen ja DG Alpo Kosunen että saamme edustajamme vuonna 2013 järjestön 2. varapresidentiksi. Toimikunnan alaisuudessa toimii PCC-neuvosto. Puheenjohtaja: IPCC Lauri Vainio Jäsenet: PID Kari Heinänen, PID Harri Ala-Kulju, PCC Jouko Ruissalo, PCC Olli Ollila 7.8 Suomi johtoon Puheenjohtaja: PCC Jouko Ruissalo Jäsenet: PID Harri Ala-Kulju, PCC Christer Löfström, IPCC Lauri Vainio, CC Heimo Potinkara, PID Erkki Laine, PID Tapani Rahko, PDG Aulis Eskola, PDG Tuomo Holopainen, LeoD Antti Forsell, pääsihteeri Maarit Kuikka, PCC Markus Flaaming, lion Jaakko Harjumäki (sihteeri) Piiriorganisaatio 107A Lasse Karen, 107B PDG Juhani Londen, 107C lion Hilkka Ruusuvirta, 107D PDG Arto Lehtovirta, 107E PCC Heidi Rantala, 107F PDG Jussi Paarvala, 107G PDG Väinö Tamminen, 107H PCC Harri Forss, 107I PDG Jouko Lampinen, 107K DG Eero Holopainen, 107L DG Jarmo Rastas, 107M PDG Kimmo Rouhas, 107N PDG Ossi Eloholma, 107O VDG Heikki Hemmilä. Kauden aikana jatkettiin edellisellä kaudella aloitettua kansainvälisen aktiviteetin vahvistamista. PID Harri Ala-Kulju ja PCC Jouko Ruissalo vierailivat viidessä aluefoorumissa eri puolilla maailmaa. Vierailujen tavoitteena oli tehdä ehdokkaamme tunnetuksi sekä ilmaista vakava suhtautumisemme presidentin tehtävään. Tavoite saavutettiin. Presidenttikampanjan rahoituksen järjestämiseksi päätettiin kesän 2011 Liiton vuosikokouksessa järjestää arpajaiset, joiden tuotto oli tarkoitus käyttää kampanjan tukemiseen. Luvan saanti suunniteltuun tarkoitukseen osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Niinpä rahoituksen takaamiseksi järjestettiin kauden aikana vapaaehtoinen tukimaksukeräys, joka onnistui hyvin. Keräyksen tuloksen uskotaan riittävän koko kampanjan toteuttamiseen. Tukimaksukeräyksen tuloksen perusteella kuuden klubin edustajat pääsivät mukaan kesällä 2012 Busaniin Lions-järjestön kansainväliseen kokoukseen. Matkat olivat kannustepalkkiota parhaita tuloksia keräyksessä saavuttaneille klubeille. Kauden aikana kävi selväksi, että kauden 2013 – 2015 presidentiksi valitaan Japanin edustaja PID Jitsuhiro Jamada. Euroopan presidenttivuoron arvellaan tulevan seuraavana joko 2014 tai 2015. Kampanjointi Harri Ala-Kuljun saamiseksi presidentin tehtävään jatkuu. 8. LIITON EDUSTUS MUISSA YHTEISÖISSÄ PUNAINEN SULKA Suomen Lions-liitto ry on yhdistyksen yhteisöjäsen ja sitä edustivat CC Heimo Potinkara, IPCC Lauri Vainio ja GS, PCC Markus Flaaming. Yhdistyksellä ei ollut toimintaa kauden aikana. ARNE RITARI –SÄÄTIÖ Säätiön hallituksessa on ollut Lions-liiton edustajana IPCC Lauri Vainio SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ – IYF Suomen Lions-liitto on yksi säätiön perustajajäsenistä. Suomen lasten ja nuorten säätiön hallituksen jäsenenä toimi PCC Jouko Ruissalo 31.12.2011 saakka ja 1.1.2012 alkaen tehtävässä jatkoi PDG Tuomo Holopainen. Neuvottelukunnan jäsenenä oli GS, PCC Markus Flaaming 31.12.2011 saakka ja 1.1.2012 alkaen PCC Jouko Ruissalo. 9. LIITON TALOUS JA TOIMINTA Toimikunta kokoontui kauden aikana neljä kertaa. Toimikunta käsitteli taloutta ja toimikuntarakennetta eri vaihtoehtojen pohjalta ja päivitti toimikuntaohjeet. Toimikunta laati toimintasuunnitelman ja budjetin kaudelle 2012 - 2013 sekä käsitteli 2012 - 2013 toimintaajatukset ja painopistealueet. Toimikunta laati myös strategiset tavoitteet ja linjaukset kausille 2012 - 2017. Kokouksissa käytiin vilkasta keskusteltua Lions-liiton talouden elvyttämisestä, strategisista linjauksista ja kriittisistä menestystekijöistä. Strategiset linjaukset perustuvat tavoitteeseen, TALOUS Liiton taloudenhoito on tapahtunut pääsihteerin toimesta liiton hallituksen valvonnassa. Valvontatarkastuksen ovat suorittaneet lionit Aimo Silventoinen ja Marja-Leena Turunen. TOIMINTA Kansainvälinen vuosikokous – Convention Convention – järjestön 94. kansainvälinen vuosikongressi pidettiin 11 Seattlessa USA:ssa 4. – 9.7.2011. Liiton edustajina kokouksessa olivat CC Heimo Potinkara, GS, PCC Markus Flaaming, LION-lehden päätoimittaja Raimo Naumanen ja leoneuvoston presidentti Jukka Mäkitalo. Suomi johtoon -varoilla osallistuivat PID Harri Ala-Kulju ja PCC Jouko Ruissalo ja NSR:n kustannuksella NSR-koordinaattori Ulf Nummelin sekä YCED Tuula Rantaeskola. Päämajan kustannuksella osallistui elekti-kouluttaja PID Erkki Laine. Mukana olivat myös uudet piirikuvernöörit. vuosikokouspaikat (Heinola, Pori ja Sotkamo). Kauden 2012-2013 teemaksi valittiin ”Palvelulla hyvinvointia – Välfärd genom service”. Todettiin piirien piirikuvernöörit kaudelle 2012-2013: Reino Laine (107-A), Jukka Uusitalo (107-B), Jouko Inkeroinen (107-C), Juhani Nyyssönen (107-D), Tapani Matintalo (107-E), Seppo Rajamäki (107-F), Taisto Kotila (107-G), Pekka K. Vatanen (107-H), Toivo Sistonen (107-I), Martti Törrönen (107-K), Matti Mälkiä (107-L), Jari Vuorinen (107-M), Jukka Kärkkäinen (107-N), Kerttu Illikainen (107O). Samalla valittiin kauden 2012-2013 kuvernöörineuvoston jäsenet Kokouksessa asettuivat järjestömme johtoon kaudelle 2011-2012: - International President Wing-Kun Tam, Hong Kong, Kiina International I Vice President Wayne Madden, Indiana, USA International II Vice President Barry John Palmer, Boerowra, Australia Skandinavia voitti 3. palkinnon paraatin univormukilpailussa. L-piirin piirilehti palkittiin parhaana piirilehtenä. C-piirin lehti sai kunniamaininnan. Klubien sarjassa LC Vantaa/Pähkinärinteen julkaisu sai kunniamaininnan. Europa Forum Europa Forum järjestettiin 13. -15.10.2011 Maastrichtissa, Hollannissa. Liiton edustajina kokouksessa olivat CC Heimo Potinkara, VCC Seppo Söderholm GS, PCC Markus Flaaming, PID Aimo Viitala, PID Erkki Laine, PID Tapani Rahko, YCED Tuula Rantaeskola, D-YCED Tapio Suokas, DGe Päivi Ihamäki sekä DGe Pekka Sarvanto. PID Harri Ala-Kulju osallistui Suomi johtoon -varoin. Musiikkikilpailussa Suomea edusti Saku Mattila. Instrumenttina oli oboe. Koulutus Piirikuvernöörien kansainvälinen koulutus tapahtui kansainvälisen vuosikongressin yhteydessä Seattlessa 1. – 4.7.2011. Lisäksi koulutusta oli etukäteen netin välityksellä. Lions-vuosikirja Lions-vuosikirjan 2011-2012 painoi Painoyhtymä Oy Loviisassa. Painosmäärä oli 19 000 kpl. Kirjat kuljetettiin piireittäin piirikuvernöörien antamiin osoitteisiin, joista ne jaettiin edelleen klubeille. Kirjan toimittivat ja taittoivat Paula Westling (piirisivut) ja Kaisa Kukko (muut osat). Kansainväliset vieraat Seuraavat kansainväliset vieraaat osallistuivat moninkertaispiirin vuosikokoukseen: 2VP Barry J Palmer Australiasta, ID Janez Bohoric Sloveniasta, ID Joaquim Antonio Cardoso Borralho Portugalista, ID Gudrun Bjort Yngvadottír Islannista, VDG Jarkko Enqvist Ruotsista, DG Arne Martin Presterud Norjasta, CC Vagn Jessen Tanskasta, CC Arni Vidar Fridriksson Islannista, PDG Ulrich Fricke Saksasta ja DG Olev Saluveer Virosta. NSR-kokous NSR-kokous pidettiin 20. – 21.1.2012 Reykjavikissa, Islannissa. Liiton edustajina olivat CC Heimo Potinkara, VCC Seppo Söderholm, PID Tapani Rahko, DG Olli Katila, PDG, LION-lehden toimittaja Bo Lindberg, YCED Tuula Rantaeskola, PID Harri Ala-Kulju (Suomi johtoon -varoin), GS, PCC Markus Flaaming (NSR-varoin) sekä lion Pasi Olkkonen. Kilpailut Lions-liiton mestaruuskilpailuja järjestettiin kauden aikana seuraavasti: Muiden maiden vuosi- ym. kokoukset Moninkertaispiiriämme edustivat seuraavat henkilöt muiden maiden vuosikokouksissa: VCC Seppo Söderholm (Ruotsi), PCC Christer Löfström (Norja), CC Heimo Potinkara (Tanska), PCC Jouko Ruissalo (Islanti), DG Heikki Loukola (Viro) ja PID Harri Ala-Kulju (Saksa). Lions Barents konferenssiin (entinen pohjoiskalotti) Ruotsissa 18. – 20.5. osallistui DG Terho Mäkimartti. Vuosikokous Liiton 59. vuosikokous pidettiin 9. – 10.6.2012 Jyväskylässä. Kokousjärjestelyistä vastanneen päätoimikunnan puheenjohtajana toimi Heikki Pamilo. Vuosikokouksessa klubien virallisia edustajia oli 1159 lionia (edellisenä kautena 1 028) 525 klubista (502). Klubien osanottoprosentti oli siten (52,7). Kokonaisosanottajamäärä oli noin 2300 lionia, puolisoa ja leoa. Kokouksessa käsiteltiin kaikki sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat. Liiton tilintarkastajiksi 2012-2013 valittiin lion Marja-Leena Turunen (KHT), LC Helsinki/Aurora ja lion Hannu T Koskinen (KHT), LC Helsinki/Revonsalmi sekä varatilintarkastajiksi lionit Guy Willman (KHT), LC Grankulla-Kauniainen sekä Jorma Kuoppala (HTM), LC Helsinki/Pakinkylä. Suomen Lions-liitto ry:n toimintakertomus ja tilinpäätös kaudelta 2010-2011 hyväksyttiin ja hallitukselle ja pääsihteerille myönnettiin vastuuvapaus liiton hallinnosta ja tileistä kyseiseltä kaudelta. Liiton puheenjohtajaksi kaudeksi 2012-2013 valittiin VCC Seppo Söderholm (LC Lappeenranta/Raja) ja varapuheenjohtajaksi neljän ehdokkaan joukosta PDG Asko Merilä (LC Utajärvi). Klubi- ja muut aloitteet käsiteltiin ja niistä päätettiin kuvernöörineuvoston päätösten mukaisesti. Lisäksi päätettiin liiton toiminta-ajatuksesta ja toiminnasta 2012-2013 ja toimenpiteistä kauteen 2017 saakka. Hyväksyttiin jäsenmaksuksi 28 €/jäsen. Kannatusjäsenen maksut säilyvät ennallaan. Näiden päätösten jälkeen päätettiin liiton talousarviosta2012-2013. Kuultiin raportit Suomi johtoon –kampanjasta, jäsenohjelmasta, Arne Ritari – säätiön toiminnasta sekä Lions Quest-, nuorisoleiri-, nuorisovaihto- ja leotoiminnasta. Todettiin kolmen seuraavan vuoden 12 Kilpailu Ajankohta Järjestäjä Golf 16. – 17.6.12 Helsinki/Laajasalo Hiihto 24. – 25.3.12 Tornio/Pudas Karaoke 18.2.12 Juankoski Karting 19.5.12 Alahärmä Keilailu 31.10. – 19.11.11 Kuusankoski Lentopallo 28. – 29.42013 Viiala Mölkky 19.5.12 Kausala Pilkkionginta 18.3.12 Tammela Shakki 1.10.11 Sastamala/Vammala Sökö 28.1.12 Hartola 10. PALKITSEMISET Kansainvälisen presidentin palkinnon, Presidential Award, saivat CC Heimo Potinkara, PCC Markus Flaaming, PCC Heidi Rantala. PDG Marjo Kiviranta, MD-PRC Auvo Mäkinen ja Lion Kyösti Koivusalo. Kansainvälisen presidentin johtajuuspalkinnon, Leadership Award, saivat VCC Seppo Söderholm, PDG Otfried Blümchen, MD-GLT Rafael Frans, PDG Ulf Nummelin, PDG Seppo Lappalainen, Lions Viljo Hokkanen ja D-GLT Coordinator Carita Pänkälä. Kansainvälisen presidentin arvostuspalkinnon, IP’s Certificate of Appreciation, saivat MD-YC Kari Isorinne, LeoD Antti Forsell, PDG Antti Tuomikoski ja MD-GMT Coordinator Maija-Liisa Heikkilä. PID Erkki Laineelle ojennettiin taulu, joka esittää Ratnapuran silmäsairaalaa. Maakuntaviirejä ojennettiin yhteensä 95 kpl eri lionsklubeille tai henkilöille. Suomen Lions-liiton kolmen ruusukkeen ansiomerkin sai PDG Markku Talvio. Suomen Lions-liiton kahden ruusukkeen ansiomerkin saivat lion Pekka Marttila, lion Mauri Lindström, PDG Urho Karhu, PDG Ilkka Siissalo, PDG Seppo Haario ja PID Asoka de Z. Gunasekera, Sri Lanka. Medal of Merit –ansiomerkki myönnettiin 30 lionille. Suomen Lionsliiton ansiotähden sai neljä lionia. Kotimainen piirikuvernöörin ansiomerkki ojennettiin vuosikokouksessa 14 piirikuvernöörille ja kotimainen piirikuvernöörin puolison ansiomerkki 12 piirikuvernöörin puolisolle. Liiton juhlamitaleita jaettiin yhteensä 106 kpl, joista numeroituja 17 kpl. Suomen Lions-liiton kahden tähden leoansiomerkin sai Jukka Mäkitalo. PIP Tae Sup Leen palkinto klubille, joka on eniten kasvattanut jäsenmääräänsä alle 20 jäsenen klubista vähintään 20 jäsenen klubiksi, ojennettiin LC Kemijärvelle. 11. LOPUKSI Kiitokset MD 107 kuvernöörineuvosto ja Suomen Lions-liitto ry:n hallitus kiittävät klubeja, lioneita, puolisoita ja Leoja arvokkaasta ja erinomaisesta työstä toimintakaudella. Lisäksi kiitämme liiton henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Oli ilo tehdä yhteistyötä Teidän kanssanne! SUOMEN LIONS-LIITTO ry Kuvernöörineuvosto Council Chairpersonin ja Council Chairpersonin puolison ansiomerkki jaettiin CC Heimo Potinkaralle ja Tuire Potinkaralle. Suomen Lions-liiton yhden ruusukkeen ansiomerkin sai 108 lionia ja ladyjen ansiomerkin 51 ladya. Heimo Potinkara puheenjohtaja 2011 – 2012 Maarit Kuikka pääsihteeri 13 SUOMEN LIONS-LIITTO RY MD 107 FINLAND TILINPÄÄTÖS 30.6.2012 TULOSLASKELMA EUR 1.7.2011 - 30.6.2012 1.7.2010 - 30.6.2011 1 511 015,65 1 566 102,78 -369 459,27 -44 398,63 -1 866 742,37 -2 280 600,27 -357 846,33 -50 141,53 -1 893 882,59 -2 301 870,45 -769 584,62 -735 767,67 Tuotot Kulut 702 917,35 0,00 702 917,35 710 703,50 32,00 710 671,50 Tuotto-/Kulujäämä -66 667,27 -25 096,17 11 066,47 -274,67 10 791,80 3 396,71 -117,19 3 279,52 -55 875,47 -21 816,65 0,00 11 834,85 58 213,22 -61 567,07 2 337,75 -71 548,87 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuotto-/Kulujäämä VARAINHANKINTA SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Tuotto-/Kulujäämä SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Tilinpäätössiirrot Siirrot omakatteisiin rahastoihin TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ 14 TASE EUR 30.6.2012 30.6.2011 8 251,64 25 483,02 33 734,66 8 251,64 37 071,42 45 323,06 424 872,94 3 520,02 428 392,96 455 923,25 5 279,94 461 203,19 5 000,00 5 000,00 0,00 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 467 127,62 506 526,25 OMAKATTEISTEN RAHASTOJEN VARAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Muut saamiset Sisäiset muut saamiset Rahastoarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 13 099,35 3 970,70 28 774,42 49 029,10 193 227,56 166 291,00 1 413,34 2 922,00 109 492,66 11 446,46 203 251,43 252 025,71 OMAKATT. RAHASTOJEN VARAT YHTEENSÄ 454 392,13 580 551,60 46 257,02 45 632,16 16 484,52 369,34 128 755,59 55 908,72 2 744,41 204 262,58 13 480,09 8 186,60 96 609,78 55 540,05 28 266,75 202 083,27 Rahat ja pankkisaamiset 145 965,20 82 433,53 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 396 484,80 330 148,96 1 318 004,55 1 417 226,81 67 876,38 51 201,68 156 474,63 75 965,32 12 560,03 38 867,66 15 966,10 418 911,80 77 728,79 46 092,28 157 265,64 42 701,51 78 625,01 62 196,76 13 731,76 478 341,75 448 187,90 2 337,75 869 437,45 519 736,77 -71 548,87 926 529,65 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat Saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset Muut saamiset Ennakkomaksut Siirtosaamiset Sisäiset siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot Omakatteiset rahastot Punainen Sulka -rahasto Leo-rahasto Katastrofirahasto Suomi johtoon -rahasto Korttirahasto Sri Lanka -rahasto Kummilapsirahasto Toimintapääoma Tilikauden alijäämä 15 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Velka AR-säätiöltä Aktiviteettirahastojen velat Ennakkomaksut Muut velat Aktiviteettirahastojen velat yhteensä Ostovelat Muut velat Siirtovelat Sisäiset muut velat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 0,00 60 000,00 32 735,92 2 744,41 69 654,85 32 555,00 35 480,33 94 295,74 187 899,39 81 862,54 49 029,10 102 209,85 116 265,64 125 257,08 79 289,21 7 675,38 448 567,10 490 697,16 448 567,10 490 697,16 1 318 004,55 1 417 226,81 LIITETIEDOT TULOSLASKELMA OSASTOITTAIN Hallinto Kokoukset Julkaisut Hall. yht. Hallinnon ennen proj. projektit 103 605 Hallinto Muut yht. aktiviteetit SLL Quest Sri Lanka yhteensä 215 575 1 511 016 Varsinainen toiminta Tuotot 197 854 25 037 272 740 495 631 Kulut -692 467 -213 918 -275 684 -1 182 069 -494 613 -188 881 -2 944 -686 438 Tuotto-/kulujääm ä 599 236 -72 887 -1 254 956 30 718 -655 720 471 105 225 100 -544 363 -235 279 -73 258 -10 179 -246 003 -2 280 601 -30 427 -769 584 Varainhankinta Tuotot Tuotto-/kulujääm ä 702 917 208 304 702 917 -188 881 -2 944 702 917 702 917 16 479 30 718 47 197 -73 258 -10 179 -30 427 -66 667 487 11 498 3 319 137 7 113 11 067 Sijoitustoiminta Tuotot 487 Kulut -260 -15 -275 227 0 0 227 11 238 3 319 137 7 098 10 792 208 531 -188 881 -2 944 16 706 30 729 47 435 -69 939 -10 042 -23 329 -55 875 0 -33 264 -33 264 59 145 9 003 23 329 58 213 208 531 -188 881 -2 944 16 706 -2 535 14 171 ‐10 794 ‐1 039 0 2 338 Sijoitustoiminta Tuotto-/kulujääm ä -260 Siirrot rahastoihin Tilikauden tulos -260 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostusperiaatteet ja -menetelmät vähennettyyn hankintamenoonsa. Vaihto-omaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa noudattaen FIFO- periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 § 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta. Saamisiin merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä korkeampaan vertailuperusteen mukaiseen arvoonsa Tilinpäätöksen esitystapa Tilinpäätöksen esitystapaa on muutettu sisäisten avustustuottojen ja -kulujen osalta sekä lyhytaikaisten muiden saamisten ja siirtosaamisten osalta. Aikaisemmasta poiketen sisäiset avustukset esitetään nyt tilinpäätössiirtojen osiossa. Vertailutiedot on muutettu vastaamaan uudistettua käytäntöä. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Yhdistyksen pysyviin vastaaviin kuuluvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenot poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Poistot on mukautettu verotuspoistojen kanssa. Tilikauden poistoina kirjataan kuluksi poistomenetelmästä riippuen verotuksessa hyväksyttävää enimmäistasapoistoa tai menojäännöspoistoa vastaava määrä. 16 arvioitu pitoaika poisto- % ja poistomenetelmä Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 4 % menojäännös Rakennelmat n. 10 -12 vuotta 25 % menojäännös Koneet ja kalusto n. 10 -12 vuotta 25 % menojäännös Vuosikuluksi on kirjattu ne hyödykkeiden hankinnat, joiden taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta tai joihin on voitu soveltaa pienhankintasäännöksiä Avustukset Ulkoministeriöltä saatu hanketuki Sri Lankan silmäsairaalaprojektille on kirjattu saatuihin avustuksiin ja jaksotettu ennakkomaksuihin siltä osin kuin se ylittää 85 % toiminnanalalle kirjatuista kuluista Kulujen kohdistusperiaatteet Toiminnanaloille on kohdistettu niiden erilliskulut sekä lisäksi osuus yhteiskuluista. Yhteiskuluosuutta laskettaessa on noudatettu mahdollisimman tarkkaa aiheuttamisperiaatetta. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä liitetiedot Yhdistyksen palveluksessa olleiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä Liitto Quest Lehti 2012 2011 7 6 4 2 2 1 13 9 Yhtiön henkilökunnan lakisääteiset eläkevastuut on hoidettu vakuutusyhtiöissä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamattomia eläkevastuita ei ole. Satunnaiset tuotot ja kulut 2011 2010 Satunnaisiin tuottoihin sisältyy palautunut luottotappio ilmoitustuotoista. Poistot ja arvonalentumiset 2012 2011 Suunnitelman mukaiset poistot 44 398,63 50 141,53 TASEEN LIITETIEDOT Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Hankintameno tilikauden alussa Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 2012 2011 8 251,64 8 251,64 8 251,64 8 251,64 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno tilikauden alussa Lisäykset Siirrot erien välillä Hankintameno tilikauden lopussa Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 37 071,42 0,00 0,00 37 071,42 -11 588,40 25 483,02 0,00 30 730,32 17 929,53 48 659,85 -11 588,43 37 071,42 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno tilikauden alussa Lisäykset Hankintameno tilikauden lopussa Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 455 923,25 0,00 455 923,25 -31 050,31 424 872,94 423 790,49 68 925,89 492 716,38 -36 793,13 455 923,25 Koneet ja kalusto Hankintameno tilikauden alussa Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 5 279,94 -1 759,92 3 520,02 7 039,91 -1 759,97 5 279,94 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno tilikauden alussa 0,00 17 929,53 17 Siirrot erien välillä Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa Omakatteiset rahastot Omakatteisten rahastojen varat Leo-rahasto Punainen Sulka -rahasto Katastrofirahasto Suomi johtoon -rahasto Korttirahasto Kummilapsirahasto Sri Lanka -rahasto Aktiviteettirahastojen rahastoarvoperit Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Saamiset Myyntisaamiset Usa tarvikesaamiset Kotimaan tarvikesaamiset Jäsenmaksusaamiset Quest saamiset Lehden saamiset Nuorisovaihtosaamiset Muut saamiset Muut saamiset Ennakkomaksut Siirtosaamiset Muut Sisäiset siirtosaamiset Hallinnon saamiset aktiviteettirahastoilta Leo-rahasto Kummilapsi -rahasto Suomi johtoon -rahasto Korttirahasto Sri Lanka -rahasto 0,00 0,00 -17 929,53 0,00 51 201,68 67 876,38 156 474,63 75 965,32 14 639,48 16 620,84 71 613,80 454 392,13 49 245,05 77 728,79 157 265,64 42 701,51 103 158,99 13 746,76 136 704,86 580 551,60 178 725,04 144 212,82 34 512,22 183 083,99 154 383,89 28 700,10 5 584,08 2 469,35 321,75 1 238,34 6 505,00 366,00 16 484,52 2 902,05 4 805,75 519,75 1 244,54 2 680,00 1 328,00 13 480,09 369,34 128 755,59 129 124,93 8 186,60 96 609,78 104 796,38 55 908,72 55 908,72 55 540,05 55 540,05 0,00 654,74 0,00 2 079,45 10,22 2 744,41 3 152,77 0,00 24 533,98 0,00 580,00 28 266,75 Oma pääoma Sidotut rahastot Omakatteiset rahastot Punainen Sulka rahasto pääoma tilikauden alussa korkotuotot avustukset muut kulut Rahastojen lisäys/vähennys pääoma tilikauden lopussa 2012 2011 77 728,79 495,41 -10 220,00 -127,82 -9 852,41 67 876,38 79 353,94 0,00 0,00 -1 625,15 -1 625,15 77 728,79 Leo -rahasto pääoma tilikauden alussa lahjoitustuotot korkotuotot avustukset muut kulut Rahastojen lisäys/vähennys pääoma tilikauden lopussa 46 092,28 1 000,00 993,13 11 400,00 -8 283,73 5 109,40 51 201,68 48 640,65 0,00 636,10 0,00 -3 184,47 -2 548,37 46 092,28 Katastrofirahasto pääoma tilikauden alussa lahjoitustuotot 157 265,64 75 180,20 133 064,55 181 685,00 18 korkotuotot avustukset muut kulut Rahastojen lisäys/vähennys pääoma tilikauden lopussa 1 259,75 -76 897,86 -333,10 -791,01 156 474,63 980,19 -157 998,25 -465,85 24 201,09 157 265,64 Suomi johtoon rahasto pääoma tilikauden alussa lahjoitustuotot korkotuotot muut tuotot muut kulut Rahastojen lisäys/vähennys pääoma tilikauden lopussa 42 701,51 70 750,65 10,65 29 565,50 -67 062,99 33 263,81 75 965,32 48 732,88 5 100,00 0,00 19 025,04 -30 156,41 -6 031,37 42 701,51 Korttirahasto pääoma tilikauden alussa myyntituotot korkotuotot avustukset muut kulut Rahastojen lisäys/vähennys pääoma tilikauden lopussa 78 625,01 94 109,75 162,30 -64 300,00 -96 037,03 -66 064,98 12 560,03 87 251,36 124 705,19 632,27 -76 073,00 -57 890,81 -8 626,35 78 625,01 Sri Lankarahasto pääoma tilikauden alussa lahjoitustuotot avustukset Ulkoministeriön hanketuki korkotuotot muut tuotot muut kulut Rahastojen lisäys/vähennys pääoma tilikauden lopussa 62 196,76 36 095,00 14 606,25 164 818,93 7 113,00 55,00 -246 017,28 -23 329,10 38 867,66 -4,89 21 507,10 81 056,25 229 951,04 82,89 135,00 -270 530,63 62 201,65 62 196,76 Kummilapsirahasto pääoma tilikauden alussa lahjoitustuotot avustukset muut kulut Rahastojen lisäys/vähennys pääoma tilikauden lopussa 13 731,76 169 425,11 -163 952,92 -3 237,85 2 234,34 15 966,10 19 736,19 155 187,00 -152 813,16 -8 378,27 -6 004,43 13 731,76 Aktiviteettirahastot yhteensä 418 911,80 478 341,75 Toimintapääoma tilikauden alussa Muutos Toimintapääoma tilikauden lopussa 519 736,77 -71 548,87 448 187,90 581 167,67 -61 430,90 519 736,77 Tilikauden yli-/alijäämä 2 337,75 -71 548,87 Oma pääoma yhteensä 869 437,45 926 529,65 Vieras pääoma Aktiviteettirahastojen velat Leo-rahasto Korttirahasto Sri Lanka -rahasto Kummilapsirahasto 2012 2011 0,00 2 709,45 32 746,14 654,74 36 110,33 3 152,77 24 533,98 74 508,10 15,00 102 209,85 49 029,10 7 675,38 Sisäiset muut velat Hallinnon velat aktiviteettirahastoille Suomi johtoon -rahasto 19 Siirtovelat Lomapalkkavelka Quest lahjoitukset MUUT LIITETIEDOT Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöön Muut velat Annetut panttikirjat 24491+24492 lainan vakuudeksi Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Muut vastuut Muita vakuuksia, vastuusitoumuksia ja vastuita ei ole. 73 752,73 8 109,81 81 862,54 70 951,93 8 337,28 79 289,21 2012 2011 0,00 0,00 0,00 60 000,00 60 000,00 60 000,00 Helsingissä 16.10.2012 CC Seppo Söderholm, IPCC Heimo Potinkara, VCC Asko Merilä, DG Tapani Matintalo, DG Jari Vuorinen, PDG Bo Lindberg, IPDG Terho Mäkimartti, GS Maarit Kuikka TILINTARKASTUSKERTOMUS Suomen Lions-liitto ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Suomen Lions-liitto ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.7.2011–30.6.2012. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimihenkilöt syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Helsingissä, 16. lokakuuta 2012 Aimo Silventoinen, KHT Marja-Leena Turunen, KHT 9. Tilinpäätöksen vahvistaminen 10. Vastuuvapauden myöntäminen kaudelta 2010 - 2011 11. Arne Ritari -Säätiön raportti Arne Ritari-säätiön TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2011 - 30.6.2012 (lyhennelmä) 1. Yleistä Toimintakausi oli säätiön kahdeskymmeneskuudes. Tarkoituksensa mukaisesti säätiö teki tunnetuksi Arne Ritarin elämäntyötä ja tuki lionsklubien sekä piiri- ja liittotason hyväntekeväisyysaktiviteetteja ja muutakin lionstoimintaa. 20 2. Hallinto Hallitus: PDG Erkki Manninen, puheenjohtaja PDG Matti-Pekka Mäkelä, varapj. PDG Martti Lehtelä DC Ari Mårtensson IPDG Reino Sihvola DC Matti Tallgren IPCC Lauri Vainio LC Oulu/Pokkitörmä Seinäjoki/Botnia Punkalaidun Tuusula Joensuu/Jokelaiset Haapavesi Tervakoski Muut toimihenkilöt: PDG Ismo Laine, tiedottaja PDG Timo Haasto, sihteeri-asiamies Tilintarkastajat: Lion Aimo Silventoinen (KHT) Lion Marja-Leena Turunen (KHT) Varatilintarkastajat: Lion Jouko Aho (KHT) Lion Jorma Kuoppala (HTM) LC Suonenjoki/Soittu Vihti/Hiidenvesi Lahti/Laune Helsinki/Aurora Helsinki/Torni Helsinki/Pakinkylä 3. Kokoukset Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 19.8.2011 Sokos Hotelli Lakeuden kokoustiloissa Seinäjoella. Hallitus on kokoontunut 5 kertaa. 4. Tiedotus ja opastus Tiedottamiseen käytettiin LION-lehteä, säätiön omia internet-sivuja sekä sähköpostijakelua. Piirien puheenjohtajien ja säätiön hallituksen yhteisiä koulutuspäiviä on pidetty kolme kertaa: 20.8.2011 Seinäjoelle, 19.11.2011 Lahdessa sekä kaksipäiväinen seminaari Jyväskylässä Hotelli Laajavuoren tiloissa 24.3 – 25.3.2012. 5. Apurahat Säätiön hallitus on hyväksynyt seuraavat apurahat käytettäviksi klubien palveluaktiviteetteihin: Nro Klubi Piiri Kohde 580 LC Oulu/Sillat I Oulun seudun CP-Yhdistyksen saunarakennus 580 LC Oulu ja Oulu/Sillat I Oulun seudun CP-Yhdistyksen saunarakennus 582 LC Parola C Saappaan tuki r.y:n palvelu-/kuljetusauto 584 LC Suonenjoki K Lasten liikennepuisto 586 LC Sastamala/Vammala E Vanhuksen liiterirakennuksen vesikaton korjaaminen 588 LC Uusikaupunki A Leijonapuistoon uusi laite ja korjaustyötä 589 LC Hämeenkyrö/Kyröskoski E Nuorisosoittokunnalle soittovälineitä 590 LC Jyväskylä/Lohikoski G Välineitä keskussairaalan lastenosasto 591 LC Suodenniemi E Näkötorni, parkkipaikka, jätehuoltopiste, opasteet 592 LC Nurmijärvi/Kanerva C Kosketinsoitin sairaalaan 593 LC Kerimäki ja Kerimäki/Puruvesi H 2 kpl kipupumppuja terveyskeskukseen 595 LC Mynämäki A OK-talon katon korjaus 596 LC Kitee/Ilmarinen H Pyörätuoleja palvelutaloon 597 LC Kemijärvi/Kaarnikka L Ns. vauvapussukat neuvolaan 598 LC Uurainen G Lasten leikkikentän ja kotakatoksen rakentaminen 599 LC Hämeenlinna/Linnattaret C Vertaissovittelukoulutus 601 LC Orimattila/Viljamaa C Kummipoika-projektin päätöstapahtuma 607 LC Muurame G Uimalaiturin ja pitkospuiden rakentaminen 608 LC Saari H Grilli-/ruokakatoksen rakentaminen 609 LC Tampere/Wivi Lönn E Pirkanmaan Vammaistyö ry:n kesäleiritapahtuma 610 LC Luvia M Lapsiperheen pesutilojen kunnostus 611 LC Karkku E Uimaranta-alueen kunnostus, lasten leikkipaikka, grillikatos, portaat 614 LC Vaala I Peruskoulun piha/ARCSPORT-areena 617 LC Pori/Koivisto M Grillikota meripartiolippukunnalle 620 LC Lappträsk-Liljendal-Pernå N Byggande av motioinspark 622 LC Urjala/Linnattaret E Omaishoitajien virkitys 623 LC Juuka H Pyörätuoleja terveyskeskuksen hoivakodin käyttöön Yhteensä Myönnetty 7000 4000 1250 3000 900 1900 500 1500 4 000,00 380 550 2 000,00 560 300 3 000,00 1 475,00 1 000,00 1 000,00 2 000,00 825 3 000,00 6 000,00 5 000,00 1 000,00 1 500,00 2 000,00 1 750,00 57 390,00 Päätös pv 18.11.2011 18.11.2011 18.11.2011 18.11.2011 18.11.2011 18.11.2011 18.11.2011 18.11.2011 18.11.2011 24.11.2011 28.1.2012 28.1.2012 28.1.2012 29.2.2012 1.3.2012 24.3.2012 24.3.2012 24.3.2012 24.3.2012 29.3.2012 28.3.2012 18.4.2012 26.4.2012 4.5.2012 8.6.2012 8.6.2012 8.6.2012 Klubien palveluaktiviteetteihin myönnettiin apurahoja yhteensä 57 390 euroa. Edellä mainittujen apurahojen lisäksi säätiö myönsi piirilehtien tukemiseen apurahaa 3 600 euroa sekä piireille annettiin toimikuntatukena 4 200 euroa. Lisäksi on tuettu klubien ja piirien adressimyyntiä kannustusapurahoilla, yhteensä 4 500 eurolla. Klubikilpailujen palkinnot Klubien välisessä kilpailussa kilpailtiin maksetuista adresseista, jotka oli tilattu viimeistään 30.4.2012 ja maksettu 15.5.2012 mennessä. Viisi parasta klubia palkittiin kunniakirjoin vuosikokouksessa 1. sija 2. sija 3. sija 4. sija 5. sija LC Muhos LC Laitila/Untamoinen LC Liminka/Liminganlahti LC Vilppula LC Iisalmi/Yläsavottaret kannustepalkintoraha 500 € kannustepalkintoraha 400 € kannustepalkintoraha 300 € kannustepalkintoraha 200 € kannustepalkintoraha 100 € 21 Piirikilpailujen palkinnot Piirien välisessä kilpailussa kilpailtiin adressi- ja Lions-ritarituottojen kasvulla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Viisi parasta piiriä palkittiin seuraavilla kannusterahapalkinnoilla: 1. sija 2. sija 3. sija 4. sija 5. sija K-piiri D-piiri L-piiri H-piiri I-piiri Kannustepalkintoraha 1 000 € Kannustepalkintoraha 800 € Kannustepalkintoraha 600 € Kannustepalkintoraha 400 € Kannustepalkintoraha 200 € 6. Arne Ritari-kilta Arne Ritari-killan jäseniksi hyväksyttiin Lonsritarit numerot 1186 – 1292. Yhteensä 107 Lions-ritaria. Listaus Lions-ritareista on säätiön internet-sivuilla. 7. Palkitseminen. Palkitsemistoimikunta ja säätiön hallitus päättivät toimintakauden aikana seuraavista palkitsemisista: Sertifikaatit myönnettiin seuraaville: Nimi Lion Mäkimartti Tuula Lion Kemppi Arvo Lion Koivula Pasi LC Lempäälä LC Juupajoki Lion Ylikunnari Juhani VDC Laine Reijo LC Mynämäki LC Kitee/Ilmarinen Pöytäviirit myönnettiin seuraaville: Nro Saaja Arvo 159 Rosenberg Lars Lion 160 Koskivirta Raimo PDG 161 Kiiskinen Vesa Lion 162 Sihvola Reino IPDG 163 Vainio Lauri IPCC 164 Salokas Silja DC 165 Mäkelä Reima PDG 166 Hiltunen Pentti DC 167 Kynsijärvi Auli DC 1-ruusukkeen ansiomerkit myönnettiin seuraaville: Nro Arvo Saaja 107 PDG Mattila Jukka 108 DC Kirves Matti 109 DC Kulmala Timo 110 DC Sillanpää Kalevi 2- ruusukkeen ansiomerkit myönnettiin seuraavalle: Nro Arvo Saaja 19 DC Mårtensson Ari 3- ruusukkeen ansiomerkki myönnettiin seuraavalle: Nro Arvo Saaja 11 PDG Manninen Erkki Piiri L E E E E I A A H Piiri N H H H C B E N L Klubi LC Tornio/Mamselli LC Hämeenkyrö LC Tampere/Amuri LC Oulu/Sillat LC Somero Klubi LC Askola LC Joensuu/Pielisjoki LC Lieksa LC Joensuu/jokelaiset LC Tervakoski LC Helsinki/Maininki LC Tampere/Kaakinmaa LC Mäntsälä LC Enontekiö Myönnetty 24.11.2011 13.2.2012 13.2.2012 13.2.2011 13.2.2012 14.4.2012 14.4.2012 14.4.2012 21.4.2012 Myönnetty 24.11.2011 7.3.2012 7.3.2012 24.3.2012 24.3.2012 24.3.2012 24.3.2012 24.3.2012 24.3.2012 Piiri A D F M Klubi LC Uusikaupunki LC Hirvensalmi LC Kauhajoki/Aro LC Punkalaidun Myönnetty 4.3.2012 24.4.2012 24.3.2012 24.3.2012 Piiri C Klubi LC Tuusula Myönnetty 24.3.2012 Piiri I Klubi LC Oulu/Pokkitörmä Myönnetty 24.3.2012 8. Talous. Toimintavuoden adressituotot olivat 103 067,40 euroa ja Lions-ritarituotot 89 250,00 euroa. Muina lahjoituksina säätiö sai 1 090,12 euroa. Korkotuotot olivat yhteensä 11 753,67euroa. Varainhankinnan kulut olivat 56 505,90 euroa. Säätiön kaikki ylimääräiset varat olivat sijoitettuna pankin määräaikaistileille. Varsinaisia apurahoja myönnettiin 57 390 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 43750,31 euroa. Taseen mukainen oma pääoma oli 653 726,77 euroa. Lyhytaikaisia velkoja oli 13 795,20 euroa, jotka ovat seuraavan toimintakauden alussa maksettuja edellisen kauden maksuja sekä päätettyjä apurahaeriä. Taseen loppusumma oli 667 521,97 euroa. 12. Päätetään muutosesityksistä Lions-liiton sääntöihin KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään PRH:n ennakkotarkastamat muutokset liiton sääntöihin sellaisenaan. Lisäksi hyväksytään, että sääntömuutokset astuvat voimaan liiton sisäisessä toiminnassa heti kun vuosikokous on ne hyväksynyt. 22 SUOMEN LIONS-LIITTO RY:N SÄÄNNÖT (Lähetetty patentti- ja rekisterihallitukseen ennakkotarkastettavaksi 27.2.2013. Ennakkotarkastelun mahdolliset kommentit käsitellään tässä pykälässä.) 1. § Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Suomen Lions-liitto ry ja sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue Suomi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi. Ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä on suomi. 3. § Liiton tarkoituksena on toimia Suomen lionsklubien yhdyssiteenä ja keskuselimenä sekä tukea ja ohjata niiden toimintaa. Liitto ja sen jäsenklubit ovat voittoa tavoittelemattomia yleishyödyllisiä yhdistyksiä. 6. § Piiriorganisaatio Liitto jaetaan järjestön sääntöjen mukaan lionsklubien muodostamiin rekisteröimättömiin piireihin. Lionsklubit ovat toimialueensa piirin jäseniä. Piirin toimintaa ohjaa ja valvoo piirin klubien valitsema piirikuvernööri, jonka vaalin järjestö vahvistaa, apunaan piirihallitus. Piirit jaetaan järjestön sääntöjen mukaisesti alueisiin ja lohkoihin virkailijoineen. Lionsklubit kokoontuvat vuosittain piirikokoukseen, jonka kutsuu koolle piirikuvernööri. Kutsu on lähetettävä kirjallisesti vähintään 30 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Piirit pitävät piirikokouksensa huhti- tai toukokuussa vähintään 30 päivää ennen kansainvälistä vuosikokousta. 8. § Liiton vuosikokouksten aika ja kokoon koolle kutsuminen Liiton sääntömääräinen kokous, jota kutsutaan vuosikokoukseksi, pidetään edellisen vuosikokouksen vahvistamalla paikkakunnalla toukokesäkuussa siten, että se kokoontuu vähintään 15 päivää ennen järjestön kansainvälistä vuosikokousta. Piirit pitävät piirikokouksensa huhtikuussa. Ylimääräinen liiton kokous pidetään, milloin kokous itse tai liiton hallitus tai kuvernöörineuvosto niin päättää tai milloin vähintään yksi kymmenesosa (1/10) lionsklubeista sitä hallitukselta kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten pyytää. Kokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun ylimääräistä liiton kokousta on asianmukaisesti pyydetty. Liiton hallituksen on toimitettava kirjallinen kutsu liiton kokoukseen lionsklubeille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 12. § Kuvernöörineuvoston kokoukset Kuvernöörineuvoston varsinaisia kokouksia on pidettävä vähintään kolme toimintakauden aikana, heinä- tai elokuussa, marraskuussa ja helmi- tai maaliskuussa. Kuvernöörineuvoston ylimääräinen kokous pidetään, jos kuvernöörineuvosto itse tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai, jos vähintään 1/3 kuvernöörineuvoston jäsenistä sitä vaatii. Kuvernöörineuvoston ylimääräiseen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai kuvernöörineuvoston niin päättäessä sähköpostitse tai muun dokumentoitavan tietoliikenneyhteyden avulla. Kuvernöörineuvoston varsinainen kokous hyväksyy etäkokouksia koskevan äänestys- ja vaalijärjestyksen. Kuvernöörineuvostolla on päätäntävalta kaikissa asioissa, jotka eivät sääntöjen mukaan kuulu liiton kokoukselle tai joista liiton kokous ei ole tehnyt päätöstä. Kuvernöörineuvostossa käsiteltäviin asioihin kuuluvat: selonteko liiton taloudellisesta tilanteesta päätöksenteko järjestön toimintaan ja organisaatioon liittyvistä asioista Suomessa päätös liiton varoista mahdollisesti myönnettävistä avustuksista liiton ohjesääntöjen vahvistaminen liiton yhteydessä toimivien säätiöiden hallitusten valinta piirin sääntöjen vahvistaminen pääsihteerin valinta ja tehtävästä vapauttaminen toimihenkilöiden toimien perustaminen ja lakkauttaminen Kuvernöörineuvoston varsinaiset kokoukset Heinä- tai elokuun kokouksessa asetetaan työryhmät ja nimitetään niiden puheenjohtajat nimetään jäsenet liiton toimialoille ja työryhmiin käsitellään vuosikokouksen päätökset ja niistä seuraavat toimenpiteet käsitellään kansainvälisen järjestön vuosikokouksen päätökset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Marraskuun kokouksessa käsitellään hallituksen ehdotus liiton toimintakertomukseksi, tilinpäätökseksi sekä tilintarkastajien lausunto edellisen toimintakauden tileistä ja hallinnosta päätetään liiton toimialoista ja valitaan määräajaksi liiton toimialojen puheenjohtajat 23 kuullaan selonteko seuraavan toimintakauden toiminnan ja talouden suunnittelusta käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Helmi- tai maaliskuun kokouksessa käsitellään hallituksen ehdotus seuraavan kauden toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi sekä jäsenmaksuksi käsitellään vuosikokoukselle esitetyt aloitteet sekä niistä annettavat lausunnot päätetään liiton toimialoista ja nimitetään määräaikaiset toimialojen puheenjohtajat, mikäli vaalia ei ole voitu suorittaa marraskuun kokouksessa, ja päätetään sellaisten työryhmien puheenjohtajien jatkosta, joiden toimikausi on yhtä toimintavuotta pidempi käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat valitaan määräajaksi liiton toimialojen puheenjohtajat, mikäli vaalia ei ole voitu suorittaa marraskuun kokouksessa Tulevan kuvernöörineuvoston järjestäytymiskokous Pidetään liiton vuosikokouksen yhteydessä kesäkuussa kuvernöörineuvoston valinnan jälkeen valitaan liiton hallituksen jäsenet ja vahvistetaan hallituksen kokoonpano tulevalle kaudelle 13. § Hallitus Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajana liiton varapuheenjohtaja, liiton edellinen puheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Mikäli mahdollista, kaksi (2) jäsenistä valitaan piirien kuvernöörien keskuudesta ja kaksi (2) edellisten kausien kuvernöörien keskuudesta. Hallituksen toimikausi on sama kuin liiton toimintakausi. Koollekutsuminen Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai, kun se itse niin päättää, tai jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti erikseen ilmoitettua asiaa varten. Päätösvaltaisuus Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta edellyttävät: 1. Määritellä liiton puheenjohtajien tehtävien jako sekä määritellä hallituksen eri jäsenten tehtävät ja vastuualueet. 2. Johtaa liiton toimintaa liiton kokousten ja kuvernöörineuvoston päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita liiton toiminnan kehittämiseksi. 3. Ohjata ja tukea lionsklubien toimintaa liiton ja järjestön periaatteiden mukaisesti. 4. Valmistella liiton kokousten ja kuvernöörineuvoston kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle. 5. Vastata liiton talouden hoidosta vuosikokouksen vahvistaman tulo- ja menoarvion mukaisesti sekä huolehtia varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta. 6. Pitää luetteloa liiton lionsklubeista ja niiden henkilöjäsenistä. 7. Päättää kannatusjäsenten ottamisesta ja erottamisesta. Hallituksella on oikeus erottaa liitosta kannatusjäsen, joka laiminlyö velvollisuutensa liittoa kohtaan tai toimii tai sallii jäsentensä toimivan vastoin liiton tarkoitusperiä. 8. Hoitaa liiton ja järjestön julkaisutoimintaa Suomessa. 9. Vahvistaa liittotoimiston johto-ohjesääntö. 10. Päättää liiton edustuksesta kansainvälisissä kokouksissa. 11. Valitsee projektit ja nimittää niiden puheenjohtajat ja jäsenet. 12. Antaa suositukset toimialajohtajiksi ja työryhmien puheenjohtajiksi. Hallitus voi asettaa myös työryhmiä sekä käynnistää projekteja joko enintään vuoden määräajaksi tai erityistä tehtävää varten. 16. § Luottamus- ja toimihenkilöt Luottamustehtäviin voidaan valita vain liiton jäsenklubien hyvässä asemassa olevia toimivia jäseniä. Kelpoisuus liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtäviin määräytyy järjestön sääntöjen kuvernöörineuvoston puheenjohtajaa koskevan kelpoisuusvaatimuksen mukaan. Puheenjohtajan tehtävään valittavan täytyy toimia tällä hetkellä liiton varapuheenjohtajana. Vain siinä tapauksessa, että nykyinen varapuheenjohtaja ei asetu ehdokkaaksi tai jos varapuheenjohtajan virka on avoin vuosikokouksen aikaan, kuka tahansa liiton jäsenklubin hyvässä asemassa oleva toimiva jäsen, joka on toiminut kuvernöörineuvoston jäsenenä sekä varapuheenjohtajana tai kaksi vuotta tai suurimman osan niistä hallituksen jäsenenä voi asettua ehdolle. Tehtäviin vaadittava kannatustodistus on voimassa ainoastaan hakuilmoituksessa mainittua tehtävää haettaessa. Puheenjohtajana toiminut ei voi asettua uudelleen varapuheenjohtaja- tai puheenjohtajaehdokkaaksi. Varapuheenjohtajaksi voidaan valita vain lion, joka on toiminut tai toimii piirikuvernöörinä. Kelpoisuus kuvernöörineuvoston jäsenen tehtävään määräytyy järjestön sääntöjen mukaan. Pääsihteerin valitsee ja vapauttaa tehtävästään hallituksen esityksestä kuvernöörineuvosto hallituksen esityksestä. Hän on liiton ylin toimihenkilö ja liittotoimiston johtaja. Hänen tehtävänään on ohjata liiton toimintaa kuvernöörineuvoston vahvistaman ohjesäännön vahvistamien ohjesääntöjen mukaisesti. Hallitus nimittää ja erottaa kaikki toimihenkilöt lukuun ottamatta pääsihteeriä. Säännöt vahvistettu vuosikokouksessa Jyväskylässä 9.6.2012 Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä 18.6.2012 24 Viimeisimmät sääntömuutokset §§ 3, 6, 8, 12, 13 ja 16 hyväksytty kuvernöörineuvostossa 15.2.2013 13. Liiton puheenjohtajan (CC) valinta Suomen Lions-liiton ja moninkertaispiiri 107:n (MD 107) puheenjohtajaksi kaudelle 2013 - 2014 on määräaikaan mennessä ilmoittautunut yksi ehdokas, varapuheenjohtaja (VCC) Asko Merilä, LC Utajärvi. Koska muita ehdokkaita tehtävään ei ole, puheenjohtajasta ei tarvitse äänestää. VCC ASKO MERILÄ (LC Utajärvi) Henkilötiedot: 24.8.1956 Hallintotieteiden tohtori Kehitysjohtaja, Utajärven kunta Toimitusjohtaja, Utajärven Yrityspuisto Oy Puoliso Kaisu Lapset Mikko, Anna-Miina, Iikka Tärkeimmät lionstehtävät: VCC Lion vuodesta 1991 100 o/o lion vuodesta 1998 Presidentti 1999 - 2000 Jäsenjohtaja2004 - 2006 + muut klubivirat 1991 Lohkon puheenjohtaja 2000 -2001 Alueen puheenjohtaja 2006 - 2007 Varapiirikuvernööri 2007 - 2008 Piirin Lions-johtajakouluttaja 2008 Piirikuvernööri 2008 – 2009 l-piirin MERl-tiimin jäsen 2009 - 2010 MD 107 perhe-ja naisjäsenyysvastaava 2008 - 2009 MD 107 TTST 2008 - 2010 MD hallitus 2009 - 2011 LCIF:n aluevastaava D 107-I 2010- 2012 Osallistuminen lionskokouksiin: Liiton vuosikokous 10 kertaa NSR Hyvinkää 2011, Trollhättan 2013 Europa Forum Tampere 2009 Kansainvälinen vuosikokous Bangkok 2008 Norjan vuosikokous, Geiranger 2009 Palkitsemiset: Klubin tehtäväkohtaisia palkintoja Membership Key DG's Appreciation Award Melvin Jones -jäsen 2007 I ruusukkeen ansiomerkki 2007 Piirikuvernöörin ansiomerkki 2009 lP:n jäsenkasvupalkinto 2009, kasvu l-piirissä yli 2 % DG:n laajennuspalkinto 2008 – 2009 (LC Liminka/Kultasirkut) Laajennuspalkinto 2009 - 2010 (LC Utajärvi/lsa Asp) Medal of Merit 2011 Kielitaito: Suomi, englanti, ruotsi ja saksa 14. Kansainvälisen johtajan (ID) valinta Järjestön kansainvälisen hallituksen jäsenen (kansainvälisen johtajan) tehtävään kaudelle 2014 – 2016 tuli määräaikaan mennessä kaksi hakemusta, molemmat N-piiristä. Kansainvälisen järjestön sääntöjen mukaan vuosikokous valitsee moninkertaispiirin ehdokkaan kansainväliseksi johtajaksi siitä ehdokkaasta, joka on saanut oman piirinsä kannatuksen. Vuosikokouksen päätöksenteon osalta kansainvälisen järjestön säännöissä todetaan, ettei suljettua lippuäänestystä tarvitse järjestää, kun ehdokkaita on vain yksi. 25 Ehdokkaat kansainväliseksi johtajaksi PCC Markus Flaaming (LC Vantaa/Kaivoksela) Henkilötiedot: 2.4.1945 Filosofian maisteri, toimitusjohtaja Avopuoliso, lion Susanna Gustafsson 2 aikuista tytärtä, 3 lastenlasta Tärkeimmät lionstehtävät: Lion vuodesta 1977, Charter-presidentti (LC Vantaa/Martinlaakso) Lohkon puheenjohtaja 1983 - 1984 Piirin toimikunnan puheenjohtaja 1984 - 1987 ja 1992 1993 Piirisihteeri 1987 - 1988 ja 1989 – 1990 Lions-liiton valtakunnankokouksen 1992 päätoimikunnan sihteeri Piirikuvernööri 2000 - 2001 Lions-liiton puheenjohtaja 2002 - 2003 Europa Forumeissa Euroopan musiikkikilpailun Suomen osuuden vastaava 2002 - 2011 Lions-liiton pääsihteeri 2004 - 2012 Vuosikokousten päätoimikunnissa 2004 - 2011 Jäsen useissa liiton työryhmissä 2004 - 2012 Suomi johtoon –johtoryhmän jäsen 2011 Liiton SKEBA-työryhmän jäsen 2012 - 2013 Leo Europa Forum 2013 –työryhmän jäsen NSR:n työvaliokunnan jäsen 2007 - 2017 Suomen Lasten ja Nuorten säätiön neuvottelukunnan jäsen 2009 – 2011 Osallistuminen lionskokouksiin: Liiton valtakunnan-/vuosikokoukset 22 kertaa NSR-kokoukset 13 kertaa Europa Forum –kokoukset 13 kertaa Convention-kokoukset 11 kertaa Muut vuosikokoukset: Tanska (2002), Saksa (2003), Hollanti (2010) USA-Canada Leadership Forum 2009 Lionien YK:n päivä 2 kertaa Palkitsemiset: Melvin Jones Fellowship (progressiivinen) Arne Ritari –killan jäsen International President´s Award (2) Liiton III ruusukkeen ansiomerkki 100 % piirikuvernöörin palkinto Arne Ritari –säätiön II ruusukkeen ansiomerkki IP’s Certificate of Appreciation (useita) Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, saksa 26 PCC Jouko Ruissalo (LC Helsinki/Mellunmäki) Henkilötiedot: 15.7.1944 Toiminnanjohtaja, eläkkeellä Puoliso Pirkko Kaksi tytärtä, neljä lastenlasta Tärkeimmät lionstehtävät: Lion vuodesta 1974 Lions Europa Forumin Neuvonantaja 2008 – 2012, valittu toiselle kaudelle 2013 – 2017 Lions Liiton puheenjohtaja (CC) 1998 – 1999 Piirikuvernööri (DG) 1996 – 1997 Piirin nuorisovaihtojohtaja 1991 – 1995 Presidentti 1981 – 1982 Lohkon puheenjohtaja 1982 - 1983 Suomi Johtoon työryhmän puheenjohtaja 2011 Useita toimikunta ja työryhmäjäsenyyksiä 1999 – Osallistuminen lionskokouksiin: Liiton vuosikokoukset 24 kertaa NSR 7 kertaa Europa Forum 1996,1998, 2006 – Convention 1996, 1998, 2011, 2012 Muut vuosikokoukset: Saksa, Islanti, Norja, Ruotsi, Viro Palkitsemiset: Melvin Jones jäsen 1993 Aarne Ritari jäsen 2006 III ruusukkeen ansiomerkki 2002 Erinomaisen piirikuvernöörin mitali 1997 2 x Kansainvälisen presidentin mitali International Leadership Award 4 x International President’s Certificate of Appreciation Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, (saksa) 15. Todetaan piirikuvernööriehdokkaat (DG) 2013 - 2014 16. Liiton varapuheenjohtajan (VCC) vaali: puheenvuorojärjestyksen arvonta ja ehdokasesittelyt PDG TUOMO HOLOPAINEN (LC Helsinki/Vuosaari) PDG ESKO VIINIKAINEN (LC Helsinki/Metsälä) Henkilötiedot: 18.07.1952 Paltamo Apulaisjohtaja, eläkkeelle Finnvera Oyj:stä syksyllä 2012 Merkonomi ja Diploma in Marketing and Communications Management (MJD). Puoliso Kaija, aikuinen tytär Tärkeimmät lionstehtävät: Lion vuodesta 1980 Presidentti 1992 - 1993 ja 2003 - 2004 Lohkon puheenjohtaja 1994 - 1995, 2005 - 2006, 2008 2009 Jäsentoimikunnan puheenjohtaja 1995 - 1996 Alueen puheenjohtaja 2006 - 2007 Ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja 2007 - 2008 Piirikuvernööri 2010 - 2011 Kuvernöörikurssin 2010 – 2011 valitsema kurssinvanhin Liiton viestintätoimikunnan jäsen 2010 - 2011 Suomi johtoon -kampanjan johtoryhmän ja työvaliokunnan jäsen sekä viestintätyöryhmän puheenjohtaja 2011 Hampurin kansainvälisen vuosikokouksen Suomen matkakoordinaattori 2012 - 2013 Suomi Näkyviin -arpajaisten viestintävastaava 2012 - 2013 Lions-liiton edustaja Suomen lasten ja nuorten säätiön hallituksessa 2012 Osallistuminen lionskokouksiin: Liiton vuosikokoukset 11 kertaa Europa Forum Tampere 2009, NSR Hyvinkää 2011 Kansainvälinen vuosikokous Sydney 2010, Seattle 2011, Busan 2012 Palkitsemiset: DG Excellence Award 2012 Suomen Lions-liiton I ruusukkeen ansiomerkki International President´s Letter of Commendation Kansainvälisen presidentin Founder´s Membership Growth Award 2012 Melvin Jones Fellow 1998 ja Lionsritari 2010 DG´s Appreciation Award Lions Innovation, yhdellä timantilla 1996 President´s Appreciation Award (2 kertaa) 100 % lion vuodesta 1988 Useita piiri- ja klubitasoisia muita ansiomerkkejä ja tunnustuspalkintoja Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti Henkilötiedot: 20.12.1946 Kauppaopisto Laskentatoimen tutkinto Vero-oikeuden tutkinto Yksityisoikeuden tutkinto Toimitusjohtaja, Porvoon Yrityslaskenta Oy Kihlattu: Tiina Pham, meillä on yhteensä kuusi lasta + 4 lastenlasta Tärkeimmät lionstehtävät: Kahdesti klubin presidentti Piirin rahastonhoitaja Piirin tilintarkastaja Piirikuvernööri Kuvernöörineuvoston jäsen Liiton hallituksen jäsen Liiton toiminnan ja talouden suunnittelutoimikunnan jäsen Liiton taloushallinnon työryhmän puheenjohtaja Osallistuminen lionskokouksiin: Liiton vuosikokoukset 7 kertaa Europa Forum 1 kerta Convention 1 kerta Palkitsemiset: DG Excellence Award DG ansiomerkki I ruusukkeen ansiomerkki lP's Cerificate of Appreciation Melvin Jones -jäsen Lions-ritari Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti 27 17. Liiton tilintarkastajat ja varatilintarkastajat 18. Vuosikokouspaikat 2014 - 2016 (todetaan) ja ehdokkaat 2017 Vuosikokouspaikkakunnat 2014 - 2016 ovat Pori, Sotkamo ja Turku. Lions-liiton vuosikokousta 2017 ovat määräaikaan mennessä hakeneet seuraavat ehdokkaat: 1) Paikkakuntana Joensuu, piiri 107-H ja järjestäjinä lionsklubit Joensuu/jokelaiset, Joensuu, Joensuu/Puukello, Joensuu/Adam&Eva, Joensuu/Carelian, Joensuu/Kalevaiset, Joensuu/Kanteletar, Joensuu/Pielisjoki, Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä ja Tuupovaara. Joensuussa on järjestetty vuosikokous vuosina 1969 ja 2001. 2) Paikkakuntana Helsinki, piirit 107-B ja 107-N, järjestäjinä lionsklubit Helsinki/Cosmopolitan, Helsinki/Maininki, Helsinki/Malminkartano, Helsinki/Torni, Helsinki/Töölö, Helsinki/Malmittaret, Helsinki/Metsälä, Helsinki/Soihdut ja Helsinki/Vuosaari. Helsingissä on järjestetty vuosikokous vuosina 1954, 1975 ja 1992. 3) Paikkakuntana Rovaniemi, piiri 107-L, järjestäjinä lionsklubit Rovaniemi, Rovaniemi/Alakemijoki, Rovaniemi/Arctos, Rovaniemi/Ounasjoki, Rovaniemi/Jyrhämä, Rovaniemi/Ounasvaara, Rovaniemi/Lainas, Rovaniemi/Petronella, Rovaniemi/Napapiiri, Rovaniemi/Pöyliö. Rovaniemellä on järjestetty vuosikokous vuosina 1963, 1977 ja 2007. 19. Äänestykset 20. Strategiset tavoitteet ja tapahtumataulukko 2013 - 2018 KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään strategiset tavoitteet ja tapahtumataulukko 2013 – 2018. SUOMEN LIONS-TOIMINNAN STRATEGINEN SUUNNITELMA 2013 - 2018 Lions -järjestön tunnuslause Me palvelemme - Vi hjälper - We Serve Lions - järjestön toiminta-ajatus (missio) Havaitsemme inhimilliset tarpeet, rohkaisemme vapaaehtoisia palvelemaan yhteiskuntaansa, tuemme rauhaa ja edistämme kansainvälistä yhteisymmärrystä lionsklubien avulla Lions - järjestön tavoitetila (visio) Järjestö säilyy vapaaehtoisten yhteiskunnallisten ja humanitaaristen palvelujen maailmanlaajuisena johtajana. Suomalaisen Lions-liikkeen arvot Palveluhalu Talkoohenki Paikallisuus Luotettavuus Ihmisläheisyys Kansainvälisyys Suomen lionien toiminta-ajatus Teemme yhdessä työtä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi. Toiminta tarjoaa jäsenelle mahdollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisössä, mahdollisuuden kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamistaitoja sekä solmia kontakteja kotimaassa ja ulkomailla. Toimintamme on yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta. STRATEGISET TAVOITTEET 2013 – 2018 Suomen Lions-toiminnan strategiset linjaukset vuosille 2013 - 2018 Suomen lionien tavoite on, että PID Harri Ala-Kulju valitaan järjestön 2. varapresidentiksi. Suomen lionit uudistavat suomalaisten klubien ja Suomen Lions-liiton toimintaa kansainvälisen presidenttiyden ja kehittyvän järjestön edellyttämällä tavalla. Naisten osuus jäsenistöstä nostetaan yli 25 %. Pohjoismainen tavoite on 50 %. Suomen Lions-klubeissa on yli 25 000 jäsentä, jotta suomen kieli säilyy Lions-järjestön virallisena kielenä. Suomen lionit tekevät arvojensa mukaista vapaaehtoistyötä kotimaassa ja ulkomailla apua tarvitsevien parhaaksi. Suomen lionit parantavat laatua ja toteuttavat toiminnassa kustannustehokkuutta ja kestävää kehitystä. Punainen Sulka -keräystavoitteet kaudella 2016 – 2017 saavutetaan. Suomen Lions-toiminnan kriittiset menestystekijät vuosille 2013 - 2018 Talouden näkökulma: Talous pidetään kunnossa ilman perusvarallisuuden myymistä. Lions-talo säilytetään suomalaisten lionien omistuksessa. Talouden rahoitusrakenne on terveellä pohjalla. Toimintaprosessien näkökulma: Suomen lionit tuottavat aktiviteeteillaan ja toimillaan vaikuttavia tuloksia, joiden syntymistä liitto tukee. Suomen lionit perustavat aktiivisesti uusia klubeja ja uudistavat toimintamallejaan. Suomen Lions-toimintaa kehitetään siten, että naisten osuus jäsenistöstä nousee suunnittelukaudella yli 25 prosenttiin. 28 Henkilöstön kehittämisen näkökulma: Lions-liitto tarjoaa palkatuille työntekijöilleen mielenkiintoiset ja palkitsevat työtehtävät. Lionstoiminnassa huolehditaan luottamushenkilöiden hyvinvoinnista. Suositaan hyvää käytöstä ja avointa vuorovaikutusta. Jäsentensä hyvinvoinnista huolehtivat klubit tarjoavat hyvät toimintaedellytykset vapaaehtoistyölle. Asiakasnäkökulma: Suuri yleisö, media ja muut yhteistyötahot Suomen ja maailman Lions-toiminnasta syntyy Suomessa kehittyvä ja realistinen kuva. Yhteistyötahoille markkinoidaan niitä mahdollisuuksia, joita noin 940 klubia ja yli 25 000 suomalaista lionia tarjoavat. Kansainvälinen lionstoiminta Lisätään kansainvälistä vuorovaikutusta lionien kesken. Lionsklubeja kannustetaan solmimaan kansainvälisiä yhteyksiä. Huolehditaan Sri Lankan kummilapsista ja muusta kansainvälisestä toiminnasta Kannustetaan ystävyysklubitoimintaan. Liitto, piiri, klubit ja jäsenet Suomen Lions-liitto ja -piirit tukevat klubeja, kouluttavat jäseniä ja koordinoivat aktiviteetteja. Suomalaiset Lions -klubit ja -jäsenet tukevat kaikin tavoin naisten osuuden lisäämistä. Lionstoiminnassa kunnioitetaan perinteitä ja Lions-etiikkaa sekä arvostetaan sitoutumista. SUOMEN LIONS-LIITTO RY:N TOIMINNASSA HUOMIOON OTETTAVAT TAPAHTUMAT 2013 – 2018 TAPAHTUMA 2013 - 2014 2014 – 2015 2015 – 2016 2016 – 2017 2017-2018 Vuosikokous Pori 7. – 8.6.2014 Sotkamo 13. – 14.6.2015 Turku 27. - 29.5.2016 X x Pohjoismainen yhteistyö (NSR) Norja 2014 Tanska 2015 Suomi 2016 Islanti 2017 Ruotsi 2018 NSR-koordinaattori MD 101, Ruotsi MD 101, Ruotsi MD 106, Tanska MD 106, Tanska NSR-työvaliokunta, puheenjohtajamaa MD 104, Norja MD 106, Tanska MD 107, Suomi MD 109, Islanti MD 101, Ruotsi Europa Forum Istanbul, Turkki Birmingham, UK X X X Kv. vuosikokous Toronto 4. – 8.7.2014 Honolulu 26. – 30.6.2015 Fukuoka 24. – 28.6.2016 Chicago 30.6. – 4.7.2017 X Suomi johtoon X X X X X Kansainvälinen johtaja (ID) MD 101, Ruotsi MD 107, Suomi MD 104, Norja MD 107, Suomi MD 104, Norja MD 107, Suomi MD 107, Suomi MD 107, Suomi (vuosille 2018 – 2020) MD 107, Suomi (vuosille 2016 -2018) ID-vaali NSR-aktiviteetit Burkina Faso (S) Burkina Faso (S) X X Punainen Sulka S S/X S/X X Nuorisoleirit 5 (A,E,G,N,O) 4 (C,D,F,I,L) 5 (B,H,K,M) 5 (A,E,G,N,O) Juhlavuoden suunnittelu Juhlavuoden tapahtumat (mm. juhlapostimerkki) Lions-järjestö 100 v Juhlavuoden suunnittelu Juhlavuoden suunnittelu MD 104, Norja X 4 (C,D,F.I,L) 21. Kotimainen teema 2014 - 2015 KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään kotimaiseksi teemaksi kaudelle 2014 – 2015 ”Palvelulla hyvinvointia – Välfärd genom service”. 29 22. Toimintasuunnitelma ja vuosikello 2013 - 2014 KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään toimintasuunnitelma ja vuosikello 2013 – 2014. TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2013 - 2014 1. ALKUSANAT Suomen Lions-liitto ry:n toiminnan suunnittelu on tehty kaudelle 2013-14 uudella otteella. Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista osallistuu kuukausittain hyväntekeväisyystyöhön jossain muodossa. Seuraavien vuosien aikana haluamme uudistaa kasvavan, maailman suurimman palvelujärjestömme julkisuuskuvaa vastaamaan realistista kuvaa järjestönä, joka auttaa maailmanlaajuisesti niitä, jotka ovat eniten avun tarpeessa. Suomen Lions-brändiin ja sen kehittämiseen keskitytään huolella. Strateginen tavoite on uudistaa järjestöä klubitasolta saakka myös niin, että perustetaan uusia klubeja. Useimmissa uusissa klubeissa on naisia ja keskimääräistä selvästi nuorempia jäseniä. Näin voimme rakentaa Suomen Lions-toimintaa tulevaisuuteen, sillä auttamisen tarve näyttää lisääntyvän myös Suomessa. Uusien klubien perustamiseen tarvitsemme yhteistyötä, joka toimii yhtenäisesti jäsenistä klubeihin, piireihin ja liiton toimialoihin sekä työryhmiin saakka. Positiivinen jäsenkehitys on onnistuessaan laajan yhteistyön tulosta. Strateginen suunnitelma linjaa tulevaisuuden tavoitteet Suomen Lions-toiminnan jokaiseen jäseneen saakka. Strategia myös määrittelee keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Strateginen suunnitelma myös parhaimmillaan rajaa tekemistä, sillä kaikkea ei voi tehdä samanaikaisesti. Kauden 2013-2014 toimintasuunnitelman tavoite on, että jäsenet, klubit ja piirit sekä liiton organisaatio saavat suunnitelman, joka on tarkoitettu toteutettavaksi yhdessä. Tavoitteena on, ettei vuosikokouksen jälkeen tulisi lisäyksiä suunnitelmiin. Näin jäsenet, klubit ja piirit sekä liiton toimialat voivat toteuttaa toimet suunnitellusti ja tehokkaasti. Tehoja toteutukseen tarvitaan, sillä pitkän aikavälin strateginen suunnitelma sisältää palveluvoiman kasvattamisen jäsenmäärää lisäämällä kaksi prosenttia vuodessa. Aiempi ote ei riitä. Tarvitsemme järjestömme uudistamiseksi uusia klubeja uudella otteella. Olemassa olevat klubit ottavat uusia jäseniä niin paljon kuin mahdollista ja pitävät olemassa olevat jäsenet, mutta erityinen huomio tulee kiinnittää uusien klubien perustamiseen. Tämä on erityinen kriittinen menestystekijä, sillä jäsenmäärän laskeminen alle 25 000 jäsenen aiheuttaa pitkittyessään suomen kielen poistumisen päämaja virallisista kielistä, jota emme halua. Suomen Lions-toimintaa ryhdytään uudistamaan piirien ja klubien yhteistyöllä, jota Suomen Lions-liito tukee. Kokonaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna Suomen Lions-toiminnan ominaisuudet uudistuvat uusia klubeja perustamalla. Klubit ja piirit käynnistävät yhteistyön, jolla saadaan naisia jäseniksi Suomen Lions-toimintaan. Naisosuutta on tavoite kasvattaa viisi prosenttia vuodessa. Nykyisestä keskimäärin noin 18 prosentista naisten osuus halutaan Suomessa nostaa 25 prosenttiin. Pohjoismainen tavoite on 50 prosenttia, joka jo Suomessakin on joillakin paikkakunnilla toteutumassa. Jokaiseen piiriin on tavoitteena perustaa vähintään kaksi uutta klubia joka vuosi. Vähempi ei enää vain taida oikein riitä. Onnea ja menestystä tulokselliseen toimintaan kaudelle 2013 -2014 kaikille toimijoille, Leijonille, Leoille sekä puolisoille ja Leijona-perheille. 2. KANSAINVÄLINEN JA KOTIMAINEN TEEMA Kansainvälisen presidentin Barry J. Palmerin teema: Follow your dream - Seuraa unelmaasi - Följ din dröm Kotimaisena teemana jatkaa: Palvelulla hyvinvointia - Välfärd genom service Paikallisella palvelulla ja yhteistyöllä tuemme nuoria, ikääntyneitä, vammaisia ja koko yhteiskuntaa. Haastamme kaiken ikäiset mukaan hyvän tekemiseen. Hyvän tekeminen ja siihen liittyvä henkinen kasvu lisäävät myös omaa hyvinvointiamme. 3. TOIMINNAN KAUSITAVOITTEET 2013 - 2014 (= arvojen, toiminta-ajatuksen sekä strategisten linjausten huomioon ottamiseksi ja kriittisten menestystekijöiden toteuttamiseksi 2013 – 2018) Talouden näkökulma: Suomen Lions -jäsenmäärän nostaminen yli 2 prosentilla/vuosi ja naisten jäsenosuuden nostaminen 5 prosentilla/vuosi Jäsenkehityksen nostaminen kasvu-uralle uusia klubeja perustamalla, uusia jäseniä ottamalla ja Lions-toiminnan näkyvyyttä lisäämällä Jäsenmaksun korotus 5 €:lla. Lions-liiton taloudesta huolehtiminen liiton toimintoja sekä toimialojen ja työryhmien työtä tiivistämällä ja kehittämällä Tavoitteena ylijäämäinen tulos koko Suomen Lionsliiton toiminnalle Katastrofirahaston kartuttaminen 30 Arpajaisten jatkaminen Punainen Sulka-keräykseen valmistautuminen Toimintaprosessien näkökulma: Suomen Lions-brändin kirkastaminen uudistumisen ja viestinnän keinoin Viestinnän kehittäminen lisäämään kansainvälistä ja kansallista näkyvyyttä Toimialarakenteen selkiyttäminen Tehdyn palvelutyön tulosten kerääminen ja julkaiseminen innostuksen kiihdyttämiseksi Hyväksytyn strategian toteuttaminen ja siitä tiedottaminen koko organisaatiolle uudistumisen voimistamiseksi Henkilöstön näkökulma: Palkattujen ja vapaaehtoistyöntekijöiden tiimiyttämisen jatkaminen sekä keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen Riittävä perehdyttäminen ja koulutus sekä resurssit tehtävien hoitoon Piirien jäsen- ja koulutusvastaavien sekä muutosvalmentajien koulutuksen yhtenäistäminen Asiakasnäkökulma: Suuri yleisö, media ja muut yhteistyötahot Ulkoisen viestinnän kehittämisen jatkaminen Yhteistyösuhteiden monipuolistaminen ja kehittäminen Lions Quest -ohjelman ja -koulutuksen markkinoinnin tehostaminen kohderyhmille Lions-toiminnan mahdollisuuksien esittely suurelle yleisölle 4. Kansainväliset yhteistyökumppanit Kansainvälisen tason palvelutoiminnan lisääminen Tiedon lisääminen kansainvälisestä (LCIF) säätiöstä Kansainvälisten ystävyysklubien perustaminen ja muistaminen Kummilapsitoimintaan osallistuminen Sri Lankassa ja muissa maissa Kansainvälisiin tapahtumiin osallistuminen Liitto, klubit ja jäsenet Lions-palvelujen markkinointi Lohkojen puheenjohtajien voimaannuttaminen strategisen suunnitelman toteuttamiseen lohkossa PDG ja PCC –verkostojen tietämystä liiton ajankohtaisista asioista päivitetään säännöllisesti ja toimintoja kehitetään liittoa, piirejä ja klubeja tukevaksi voimavaraksi Leo-aktiviteetin ja Lions Quest -ohjelman korostaminen toiminnassamme Tiedon lisääminen ARS-säätiöstä LIITON HALLINTO JA KOKOUKSET Liiton hallinto jatkaa mahdollisimman kustannustehokkalla linjalla kokousten järjestämisessä. Internet otetaan käyttöön etäkokousten järjestämiseksi (mm. Skype ja GoToMeeting, GoToWebinar –ohjelmat). Ylimääräisiä kuvernöörineuvoston ja hallituksen kokouksia on mahdollista järjestää myös sähköpostikokouksina, joita varten on olemassa ohjeistus. Kuvernöörineuvoston ja hallituksen kokousten ajankohdat on kerrottu vuosikellossa 2013 – 2014. Kaudella 2012 - 2013 työnsä aloittanut vuosikokouksen rakennetyöryhmä viimeistelee ohjeistuksensa liiton vuosikokousten järjestämiseksi. Uudistukset otetaan käyttöön liiton Porissa 6.-8.6. järjestettävässä vuosikokouksessa teemalla ”Hyvällä tuulella”. Liiton säännöt ja ohjesäännöt on uudistettu kaudella 2012 2013, mutta tarvittaessa sääntötyötä jatketaan 2013 - 2014. Jäsenrekisterin kehittämistä jatketaan vastaamaan entistä paremmin liiton jäsenistön, viestinnän ja talouden hoidon tarpeisiin. Mikäli tavoitteeksi asetettu jäsenrekisterin avaaminen kaikille jäsenille 1.7.2013 alkaen ei ole toteutunut, siihen paneudutaan alkukaudesta huolellisesti. 5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA KOKOUKSET Kansainvälisen toiminnan merkityksen lisääminen on yksi kauden painopistealueista. Liitto etsii tapoja kannustaa klubeja sekä kansainväliseen palvelutoimintaan, kummilapsitoimintaan Sri Lankassa ja muissa kohteissa että ystävyysklubitoimintaan osallistumiseksi. Tiedon välittämistä kansainvälisestä toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista lisätään. Liiton eri toimijoiden rooli kansainväliseen toimintaan liittyvissä käytännön järjestelyissä selkiytetään. Kokoukset, vierailut ja palkitsemiset Hallitus päättää syyskaudella 2013 liiton edustajista Europa Forum- (Istanbul 31.10. – 2.11.2013) ja NSR-kokouksiin (Hönefoss, Norja 17. – 19.11.2014) ja kansainväliseen vuosikokoukseen (Toronto, Kanada 4. – 8.7.2014). Jäsenistöä kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin kokouksiin. Liiton nuorisotoiminnan tukemiseksi järjestettävissä arpajaisissa on palkintoina mm. matkoja kansainvälisiin tapahtumiin. Liiton viralliset edustajat osallistuvat muiden maiden vuosikokouksiin (lähinnä Pohjoismaat, Viro ja Barentsin alue, mahdollisesti Saksa) hallituksen päätöksen mukaisesti. Liitto ja piirit (max 3) isännöivät kansainvälisiä vieraita vuosikokousten yhteydessä. Lisäksi liitto varautuu muihin mahdollisiin kansainvälisen johdon vierailuihin talousarvionsa puitteissa ja yhteistyössä Suomi Johtoon kampanjan kanssa. Yhteistyössä liiton viimeisimmän kansainvälisen johtajan kanssa huolehditaan kansainvälisten vierailuiden järjestämisestä ja ohjelmasta sekä kansainvälisistä palkitsemisista. LCI:n kilpailut Liitto osallistuu LCIn rauhanjuliste- ja esseekilpailuun (teemalla ”Meidän maailmamme, meidän tulevaisuutemme”) ja ympäristövalokuvakilpailuun. Näistä jäseniä ohjeistetaan piirien kautta ja www.lions.fi Extranet-sivuilla (jäsenille tarkoitettu alue). LCIF Kotimaan toiminnan painopisteet ovat seuraavat: Toiminta tähtää LCIF:n työn edistämiseen ja annettavan tuen lisäämiseen. Piirien LCIF koordinaattorien kouluttaminen, LCIF asioista tiedottaminen sekä säännöllinen yhteydenpito kauden aikana ovat oleellisen tärkeitä toimenpiteitä. Yhteistyötä piirikuvernöörien ja moninkertaispiirin johdon kanssa tulee lisätä molemminpuolisesti. Klubeja autetaan MJF anomusten tekemisessä ja selvitetään epäselviä lahjoituksia. Järjestetään koulutustilaisuus kauden alussa (syyskuussa 2013). Yhteistyö LCIF:n kanssa: Yhteydenpito LCIF:n henkilökunnan kanssa on jatkuvaa, jolloin voidaan varmistaa saatavien raporttien oikeellisuus ja tarvittaessa eroavaisuuksien korjaus. 31 Mahdollisten kampanjoiden ja keräysten osalta konsultointi LCIF:n henkilökunnan kanssa auttaa onnistumaan tavoitteessa. mahdollisuuksia hyödynnetään myös toimialojen ja työryhmien kokousten järjestämiseksi. a. Tiedottamisen osalta painopisteenä ovat: Aktivoidaan piirikoordinaattorit pitämään esitelmiä klubeissa sekä tiedottamaan LCIF asioista piirinsä tiedotteissa ja tiedotuskanavissa. Tavoitteena sisältörikas LCIF-tietosivu jokaisen piirin nettisivuilla. Piirikoordinaattorit osallistuvat myös oman piirinsä PNAT-kokouksiin kertoakseen LCIF:n ajankohtaisista asioista. Tulevien piirikuvernöörien koulutuksen osalta tehdään yhteistyötä Maailmanlaajuisen jäsentyöryhmän ja Maailmanlaajuisen johtajuustyöryhmän kanssa siinä, että LCIF on osa moninkertaispiirin DGe -koulutusta. Varmistetaan että LCIF-rahoitetut projektit saavat näkyvyyttä. Ajankohtaista ja nopeaa tiedottamista annetaan tarvittaessa moninkertaispiirin verkkosivuilla. Tiedotuskanavana on myös Lion-lehti. LCIF on esillä vuosikokouksen yhteydessä. Varainhankinta: Monipuolisen tiedottamisen kautta edistetään varainhankintaa LCIF:lle ja kannustetaan lioneita ja klubeja tekemään lahjoituksia. Autetaan klubien ja piirien LCIF-varainhankintatilaisuuksien järjestämisessä. Avustetaan lioneita lahjoitusten ja LCIFtunnustushakemusten lähettämisessä, sekä autetaan LCIF:lle lähetettävien varojen, MJF- hakemusten ja muun lahjoitustiedon kanssa. Kansainvälinen palvelutoiminta Kansainvälisen tason palvelutoimintaa lisätään kehittämällä Sri Lankan ja Haitin palveluprojekteja sekä elvyttämällä N-piirin aurinkokeitinprojektia. Aurinkokeitinprojekti on erittäin ajankohtainen. Sille on käytännön tarvetta polttopuiden ehtyessä Afrikassa. Samalla se edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tuetaan kansainvälisten ystävyysklubisuhteiden solmimista ja elvyttämistä tuomalla esille käytännön esimerkkejä kansainvälisestä ystävyysklubitoiminnasta. Koulutustoimiala Suomen Lions liiton koulutustoimialan painopistealue kaudella 2013 - 2014 on tukea piiritasolla tapahtuvaa klubijohtajien sekä lohkon- ja aluepuheenjohtajien johtamistaidon kehittämiseen tähtäävää valmennustoimintaa. Toimialalla käytetään Internetia (GoToMeeting ja GoToWebinar) koulutuksen kommunikaatio- ja sitouttamisvälineenä. Johtamiskoulutus Toimikauden alkaessa 14 piirissä toimii yhteensä 52 muutosvalmentajaa. Heidän päätehtävänsä on omissa piireissään toteuttaa klubien johtajille – ensisijaisesti 1. varapresidenteille – suunnattua valmennusta, jolla tähdätään siihen, että ALERT-työryhmä kuuluu palveluun ja varainhankintaan, mutta se voi suunnata kansainvälistä katastrofiapua Lions-liiton katastrofitilin kautta niihin maihin, joissa suomalaisilla lioneilla on palveluprojekteja sekä näihin liittyvät suorat kontaktit. Muu kansainvälinen katastrofiapu suunnataan LCIF:n kautta. 6. TOIMIALAT, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Toimialat, toimikunnat ja työryhmät noudattavat työssään liiton sääntöjä, menettelytapasääntöä, toimialaohjetta, matkustussääntöä ja muita liiton ohjesääntöjä. Kokonaistavoitteena on liiton toimiala- ja työryhmärakenteen selkiyttäminen ja tiivistäminen. Internetin tarjoamia 32 jokainen klubi tekee annetun mallin mukaisen oman strategian klubijohtajat saavat paremmat valmiudet johtaa toimintaa niin, että jäsenet ovat sitoutuneita, motivoituneita ja innokkaita osallistumaan Lionstyöhön. Pyrkimyksenä on, että kuluvan toimikauden loppuun mennessä vähintään 350 klubilla on oma kirjallinen strategia. Klubien strategiaohje tuotteistetaan. Tämä tarkoittaa nykyisen strategiaohjeen ja muutosjohtamisen yhdistämistä siten, että pakettiin kuuluu useampaan jaksoon tehty diasarja, projektin vetäjän ohje ja osallistujan työkirja. Alue- ja lohkonpuheenjohtajien koulutus Tavoitteena on kehittää alue- ja lohkonpuheenjohtajille tarkoitettua koulutusta, jotta piirien linjaorganisaatiota hyödynnettäisiin tehokkaammin. Ko. koulutus suunnitellaan toteuttavaksi toimikauden alussa kaikissa piireissä. Kansainvälisten suhteiden johtaja osallistuu yhteispohjoismaiseen IR-yhteistyöhön ja sitä kautta NSRpalveluprojektien suunnitteluun, koordinointiin ja valvontaan. Suomen edustajat kunkin projektin johtoryhmään määrätään erikseen. Mikäli Burkina Fasoon suunniteltu NSR-projekti ei hallinnollisista syistä onnistu, valmistellaan pikaisella aikataululla uusi kaksivuotinen, yhteispohjoismainen projekti vuosille 2013 – 2015 toisessa kohteessa. Klubien johtajien koulutus Muutosvalmentajien palautepäivät Muutosvalmentajien osaamista ylläpidetään ja jalostetaan. Kokemusten vaihtamiseksi ja sitoutumisen vahvistamiseksi järjestetään syksyn aikana muutosvalmentajien palautepäivät. Muutosvalmentajakurssi Koska monessa piirissä tarvitaan lisää/ja tai uusia muutosvalmentajia, järjestetään toimikauden aikana viides muutosvalmentajakurssi. Tavoitteena on kouluttaa 15-20 uutta muutosvalmentajaa. Osallistujia rekrytoitaessa keskitytään erityisesti niihin piireihin, joissa ei ole tarpeeksi aktiivisia muutosvalmentajia. Klubin laatuprosessin pilottihanke Sen jälkeen kun Suomen moninkertaispiirissä oli ryhdytty rakentamaan muutosvalmentajaverkostoa klubijohtajien valmennusta varten, LCI julkaisi kehittämänsä Klubin laatuprosessi (CEP)-valmennuspaketin. Kaudella 2013 - 2014 tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää CEP-valmennusta joko erillisenä toimintana tai muutosvalmentajatoimintaan yhdistettynä toteuttamalla pilottihanke piireissä. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten CEP-ohjelman läpivienti suomalaisissa klubeissa onnistuu. Pilotista saatuja kokemuksia arvioidaan loppuvuodesta 2013 ja sen jälkeen päätetään jatkotoimenpiteistä. VDG- ja DGe-koulutus Syksyllä 2012 Lions-liiton hallitus on koulutustoimialan esityksestä hyväksynyt VDG-valmennussuunnitelman. Sen mukaan koulutetaan 2. VDGt kolmena kurssipäivänä ja 1. VDG kolmena kurssipäivänä. 1. VDGeiden puolisot ovat mukana kahtena viimeisenä päivänä, eli lähiopetusta annetaan yhteensä 112 henkilökoulutuspäivää. Toimikautena 2013 - 2014 2. ja 1. varapiirikuvernöörien sekä DG-electien valmennus toteutetaan ensimmäisen kerran tämän suunnitelman mukaan. Koulutusjohtajien seminaarit Toimikauden aikana järjestetään kaksi seminaaria piirien koulutusjohtajille, toinen alkusyksystä ja toinen keväällä. Nämä seminaarit järjestetään yhteystyössä jäsentoimikunnan kanssa. b. Jäsenyystoimiala Toiminnan kausitavoitteen mukaisesti jäsentoimialan tärkeimpinä tavoitteina on Suomen Lions-liitom jäsenmäärän säilyttäminen vähintään 25 000 jäsenessä, ja naisten jäsenosuuden nostaminen 5 prosentilla/vuosi. Tavoitteiseen tähdätään seuraavilla toimintatavoilla: Jäsenkehityksen nostaminen kasvu-uralle uusia klubeja perustamalla, uusia jäseniä ottamalla ja Lions-toiminnan näkyvyyttä lisäämällä sekä korostamalla jäsenhuollon merkitystä, klubiviihtyvyyden tärkeyttä ja klubin jäsenjohtajan ja kummin tehtävien merkitystä. Näkyvyyden ja kiinnostavuuden lisääminen järjestämällä jäsenhankintakampanjoita ja jäsenseminaareja. Piirikuvernöörien ja piirien jäsenjohtajien opastaminen jäsenasioissa. Opaslionkoulutuksen järjestäminen uusien klubien perustamisen edistämiseksi. Jäsenasioista tiedottaminen Lion-lehdessä ja uutiskirjeissä. Yhteistyötä tehdään koulutuksen ja viestinnän toimialojen kanssa ja osallistutaan brändityöryhmän työskentelyyn tuomalla siihen jäsenhankinnan näkökulmia. c. Viestintätoimiala Viestintätoimialalla käynnistetään seuraavan neljän tavoitteen täytäntöönpano: 1. Hyvin organisoitu ja tuettu Lions-viestintä Luodaan toiminnallinen malli, jossa Suomen Lions-liitto palvelee piirien viestintää ja nämä vuorostaan klubeja kehittämällä liiton, piirien ja klubien käyttöön niiden tarvitsemia työkaluja. Tällaisia ovat mm.: Suomen Lions-liiton vuosikokousviestinnän yhdenmukaistaminen. Kehittämisen pohjana ovat vuoden 2013 vuosikokousviestinnässä saadut kokemukset. Liiton ja piirien vuosikokousilmoittautumisjärjestelmän kehittäminen. Ilmoittautumistarpeisiin kehitetään sopivat lomakkeet, joissa pyritään hyödyntämään jäsenrekisterissä olevia valmiita tietoja. Markkinointiviestinnän työkalujen sekä joulukorttien ja tarvikkeitten tilausjärjestelmän liittäminen jäsenrekisterin antamiin mahdollisuuksiin. Piireille tarjotaan mahdollisuus PK-kirjeitten lähettämiseen uutiskirjeinä. Kehitystyö pohjautuu syksystä 2012 toteutettuun ja hyväksi havaittuun tapaan, jossa PK- uutiskirjeet sisältävät myös aktiivisia osia, kuten jäsenkyselyjä, ilmoittautumislomakkeita jne. Tuotetaan klubien viestinnän tarpeisiin ohjeita mm. jäsentietojen näkyvyydestä tekijänoikeuksista kriisiviestinnästä 2. Myönteisen julkisuuskuvan rakentaminen Rakennetaan määrätietoisesti Suomen Lions-liitolle myönteistä ja kiinnostavaa julkisuuskuvaa mm. jäsenhankinnan tarpeisiin seuraavilla tavoilla: Teetetään Lions-toimintaa koskeva julkisuuskuvatutkimus. Toteutetaan tempauksia, viestintäkampanjoita sekä median kohtaamisia. Tuotetaan pääsihteerin julkisuuskuvan edellyttämät mediaaineistot. Pyritään monipuolistamaan ja kehittämään yhteistyösuhteita. Osallistutaan kolmannen sektorin kiinnostavuuden sekä näkyvyyden parantamiseen yhteistyössä medioiden kanssa. Tuetaan klubeja uusien jäsenien rekrytoinnissa tuottamalla niille sähköistä ja painettua tukiaineistoa. Tehostetaan ulkoista ja kohdennettua viestintää. Pyritään lisäämään kansainvälistä näkyvyyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä kaudelle 2013 – 2104 perustettavan brändityöryhmän kanssa. 3. Viestinnän laaja-alaisen koulutuksen toteuttaminen Toteutetaan laaja-alainen viestinnän koulutus koko organisaatiossa päämäärän riittävä perehdyttäminen ja sekä resurssit viestinnältä edellytettävien tehtävien hoitoon. Viestintäjohtaja kouluttaa tarvittaessa piirikohtaisesti verkkoviestintään. Tuetaan Skypen käyttämistä niin koulutuksen kuin kokoustenkin työkaluna lähettämällä piireille ja klubeille yksinkertaiset ohjeet Skypen asentamisesta ja käyttämisestä. N-piirin viestintäkoulutuksen aineisto liitetään Suomen Lions-liiton viestintään kaikkien halukkaitten käytettäväksi. Kehitetään Suomen Lions-liiton verkkopalvelun sisällöntuotannon hajauttamista ja toteutetaan siihen liittyvät koulutustarpeet. Suomen Lions-liiton tiedotussihteerille tehdään hänen tehtäviinsä liittyvä koulutussuunnitelma. 4. Suomen Lions-liiton verkkosivuston ja julkaisujärjestelmän päivittäminen Saatetaan Suomen Lions-liiton verkkosivuston sisällön uudistaminen loppuun ja julkaisujärjestelmän ominaisuuksien päivittäminen vastaamaan joustavan ja tehokkaan verkkoviestinnän edellyttämiä toiminnallisia tarpeita. Tarkistutetaan verkkosivuston sisältö toimialajohtajilla sisällön oikeellisuuden varmistamiseksi. Karsitaan sisältöä tehokkaamman toiminnallisuuden takaamiseksi. Mahdollistetaan palautteen antaminen toiminnasta wwwsivujen kautta. Tuotetaan Suomen Lions-liiton sosiaalisen median ohjeistus piirien ja klubien käyttöön. Tuotetaan julkaisujärjestelmän toiminnallisten vaatimusten luettelo. Tarvittaessa valitaan uusi julkaisujärjestelmä. 33 Verkkosivuston ja julkaisujärjestelmän päivittäminen on osa Lions-liiton tietohallintajärjestelmän kokonaisuudistusta. Sähköinen jäsenviesti (uutiskirje) ilmestyy välillä elokuu 2013 – kesäkuu 2014 kerran kuukaudessa. Se lähetetään kaikille niille Suomen Lions-liiton jäsenille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissä. Jäsenviestin rakenne koostuu puheenjohtajan viestistä ja siihen liitetyistä ajankohtaisista alasivuista, jotka ovat tarvittaessa aktiivisia (jäsenkyselyt, ilmoittautumislomakkeet jne.) Vuosikirja kaudelle 2013 – 2014 ilmestyy entiseen tapaan. Se jaetaan suhteessa 2/3 jäsenistä. Mikäli jäsenrekisterin käyttöönotto onnistuu suunnitellusti toimintakaudella, vuosikirjojen tarve vähenee jatkossa. Vuosikirjan julkaiseminen jatkuu toistaiseksi. LION-lehti on järjestön suomenkielinen jäsenlehti. Osa artikkeleista ja jutuista julkaistaan myös ruotsiksi. LION-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, ja sen keskimääräinen painos on 26.200 kpl. Lehti julkaistaan myös Lions-liiton verkkosivuilla. Jäsenten lisäksi lehti lähetetään Leoille ja sidosryhmille. Se on myös tehokkaassa suhdetoimintakäytössä. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät Mediakortista 2013. d. Lapset ja nuoret Lions Quest ja Vastuu on Minun Quest-työryhmä tulee edelleen panostamaan eri nuorisokasvatustahojen kanssa yhteistyössä toimimiseen, kouluttajien ammattitaidon kehittämiseen ja Quest-materiaalin uudistamiseen sekä sisäisen ja ulkoisen rahoituksen kehittämiseen. Lions Quest-ohjelman sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin pitkäjännitteinen suunnittelu yhteistyössä eri tahojen kanssa toteutetaan kuluvalla kolmivuotiskaudella. Piireille ja klubeille valmistellaan koulutuksen rahoitus- ja suunnittelumalli, jonka avulla pystytään valmistelemaan ja ennakoimaan seuraavan kauden koulutusohjelman toteuttaminen. Lähtökohtana on, että jokainen klubi varautuu yhden opettajan kouluttamiseen. Tämä voi tapahtua joko luovuttamalla varat liiton kurssiohjelman käyttöön tai osallistumalla piirin, alueen tai lohkon järjestämään kurssin rahoittamiseen. Koulutus Uusi kouluttaja ja uusi seniorkouluttaja aloittavat toimintansa. Materiaalin uudistamiseen liittyvä osaaminen hyödynnetään. Kouluttajasopimukset on uudistettu. Ohjelma Laaditaan ohjelma Quest-koulutuksen laajentamisesta uusiin kohderyhmiin ja toteutetaan kokeiluja erilaisilla kohderyhmäkoostumuksilla. Kauden 2012-13 aikana laadittua suunnitelmaa toteutetaan ja hyödynnetään hankittua ulkopuolista rahoitusta. Otetaan käyttöön edellisen kauden aikana valmisteltu budjetointi, joka perustuu mahdollisimman pitkälle piirien Quest –vastaavien keräämään klubien antamaan materiaaliin. Tuetaan LC Hyvinkää/ Sveitsin ja muiden Hyvinkään klubien aloitetta ja varmistetaan Quest- koulutuksen vaikuttavuutta selvittävän tutkimuksen sisäinen ja ulkoinen rahoitus. 34 Markkinointi Toteutetaan keväällä 2013 valmisteltua markkinointisuunnitelmaa, joka vahvistaa sisäistä ja ulkoista markkinointia. Tukimateriaalin kehittäminen toteutetaan osana markkinointisuunnitelmaa. Klubeille ja piireille on valmisteltu toimintamalli, joka otetaan asteittain käyttöön toimikauden aikana. Rahoitus Tavoitteena on pitää kurssin hinta kohtuullisena niin, että klubeilla on mielenkiintoa panostaa rahoitukseen. Samanaikaisesti varmistetaan, että voimme tarjota korkeatasoista koulutusta pitämällä yllä kouluttajien ammattitaitoa ja kiinnostusta tehdä työtä. Toteutetaan edellisen kauden aikana laadittua suunnitelmaa ulkopuolisen rahoituksen avulla toteutettavista toimenpiteistä. Ulkopuolelta hankittu rahoitus on pääsääntöisesti projektiluonteista ja saadut varat kohdistetaan ensisijaisesti ohjelman kehittämiseen. Kansainvälinen yhteistyö LCIF:n kanssa sovittua yhteistyötä Quest-ohjelman arvioinnissa ja kehittämisessä jatketaan. Yhteistyötä eräiden eurooppalaisten Quest-maiden kanssa vahvistetaan EU-rahoituksen ja ohjelman kehittämisen varmistamiseksi. Yhteistyötahot Jatketaan yhteistyöverkon luomista edellisellä kaudella aloitetulla tavalla. Leo-toiminta Kaudella 2013-2014 johtavana ajatuksena on jäsenien aktivointi ja säilyttäminen. Suomen Leojen hallitus lähtee myös kehittämään ja innostamaan klubeja uuteen palveluaktiviteettiin oman hallinnollisen toimintansa lisäksi. Raha on kohdistettu kaudella 2013-2014 aktiviteettien järjestämiseen. Budjetoimalla rahaa aktiviteetteihin toivotaan samalla palveluaatteen ja yhteistyön korostuvan. Kauden aluksi Suomen Leot myös isännöivät kansainvälisen suurtapahtuman Leo Europa Forumin Himoksella 10.17.8.2013. Suomen Leojen hallitus Normaalin hallinnon ohella SLH haluaa esimerkillään innostaa klubeja mukaan toimintaan. Leohallitus haluaa tukea Leo Europa Forumin järjestämisessä järjestystoimikuntaa, mutta ei varsinaisesti osallistu tapahtuman suunnitteluun. Kuitenkin LEF2013-tapahtuman jälkeen SLH tehtävänä on täyttää tyhjiö ja aktivoida järjestelyihin osallistuneet leot klubitoimintaan. Muita kauden aikana järjestettäviä tapahtumia, joissa SLH on mukana järjestämässä, ovat vuosikokous, koulutuspäivät ja Talvipäivät. Aktiviteetit ja palvelu Jäsenistöä pyritään aktivoimaan esimerkkivetoisesti, leohallituksen ajatuksena on järjestää itse ja yhteistyössä Suomen leoklubien kanssa aktiviteetteja sekä kokoustensa yhteydessä että niiden ulkopuolella. Klubeille on myös varattu tukirahaa heidän omia aktiviteettejaan varten, jotta SLH voi hakemuksesta avustaa ja rohkaista klubeja erinomaisiin uusiin aktiviteetteihin. Leohallituksen aktiviteettipäivän ideana on järjestää aktiviteetti, josta klubit voivat sekä ottaa idean että myös osallistua. Esimerkillä halutaan pienentää klubin kynnystä lähteä mukaan, koska idea ja toteutus ovat valmiina ja varmistua, että aktiviteetti on toimiva ja hauska. Jäsenyyskampanja Jäsenien säilyttäminen organisoidaan yhteisten aktiviteettien ohella myös järjestämällä kansallisia tapahtumia Suomen leoille. Toimintaa tukevien ja kehittävien (Koulutuspäivät ja Talvipäivät) tapahtumien sekä vuosikokouksen lisäksi Suomen Leojen hallitus toivoo, että klubit pitäisivät rohkeasti chartereita sekä muita tapahtumia. Tästä on sekä klubille itselleen että muulle jäsenistölle iloa. Nuoriso on sitoutunutta, kun he viihtyvät ja luovat uusia ystävyyssuhteita myös oman klubinsa ulkopuolelta. Talousarviossa on varattu rahaa jäsenistön aktivoimista varten. Kampanja voidaan suorittaa joko osana edellä mainittuja aktiviteetteja ja tapahtumia, tai se voi olla erillinen kokonaisuus. Kantavana ajatuksena on kuitenkin, että mahdollisimman moni Suomen leo pääsisi osallistumaan kampanjaan, ja se toisi puhtia ja uusia innostuneita jäseniä, sekä muistuttaisi vanhoja jäseniä leo- ja lions-työn tärkeydestä. Kansainvälisyys Tulevalla kaudella tärkeänä leojen ja leijonien yhteisenä projektina toimii Leo Europa Forum 2013 (LEF2013), joka järjestetään Suomessa nyt viidettä kertaa. Tammikuussa 2013 Himoksella järjestettyyn Pre Forumiin osallistui n. 80 leoa ympäri maailmaa ja elokuun Forumiin odotetaan noin 300 leoa. Koska LEF2013 järjestetään Suomessa, sekä delegaationjohtajan että ILO:n (kansainvälisten asioiden sihteeri) budjettia on pienennetty. Kuitenkin on tärkeää lähettää Suomen Leojen edustaja Hampuriin Lions International Conventioniin, koska siellä on myös laaja leoohjelma seminaareineen sekä laajempaa huomiota saanut Leo-Lion Summit. Leojohtajat ja leoneuvojat Leojohtajan (LeoD) tulee osallistua suurimpaan osaa SLH kokouksia ja tapahtumia sekä 1-2 Lions KVN kokoukseen, joihin hänelle on varattu matka- ja osallistumiskuluja. Tämän lisäksi leojohtajan tärkein tehtävä on vastata piirien leojohtajien koulutuksesta sekä aktiivisesta viestinnästä leojohtajille, leojen taustaklubien leoneuvojille ja tehdä aloitteita uusien leoklubien perustamiselle piireissä. Huom: YE -toimikausi kestää muusta Lions-toiminnasta poiketen syyskuun alusta elokuun loppuun. Nuorisoleiri ja - vaihtojohtajat (YCEC) YCEC:T koordinoivat omien Lions-piiriensä nuorisovaihtoa ja toimivat klubien apuna kaikissa nuorisovaihtoon liittyvissä asioissa. Kukin YCEC toimii kirjeenvaihtajana niihin maihin ja valtioihin jotka on heidän vastuualueikseen yhdessä sovittu. Toiminta kaudella 2013 – 2014: Nuorisovaihto Nuorisovaihto (YE) on lionien perinteinen vankka palveluaktiviteetti, joka on vuosien myötä monipuolistunut ja laajentunut yhä useampiin maihin. Samalla kuitenkin määrät ovat olleet laskussa niin meillä kuin muissakin perinteisissä lionsmaissa. Positiivisella tiedottamisella ja näkyvällä esillä ololla lisätään kiinnostusta nuorisovaihtoon ja se pyritään määrällisesti pitämään nykyisellä tasolla, 200 – 250 lähtevää ja 125 – 160 saapuvaa nuorta. Vaihtoa harjoitetaan noin 40 maan kanssa. Kaudella 2013 – 2014 leiripaikkoja on n.150. Nuoret itse ovat potentiaalisia Leoja ja nuorten vanhemmat potentiaalisia leijonia. Positiivinen vaihtokokemus lisää kiinnostusta järjestöämme kohtaan ja sitä kautta voimme saada toivottuja uusia jäseniä. Tavoitteet: Jatketaan jo pitkään harjoitettua ja hyväksi koettua koordinointia / työskentelyä moninkertaispiiri- ja piiritasoilla. Kansainväliset nuorisoleirit ovat osa nuorisovaihtoa. Suomessa leirivastuut ovat kiertäneet systemaattisesti piireissä siten, että pääsääntöisesti piiri on järjestänyt leirin joka kolmas vuosi. Pääosin tätä käytäntöä jatketaan. Mikäli kiinnostusta on, voidaan järjestää myös vuosittain toistuvia leirejä. Tavoitteena on noin 120 – 160 leiripaikkaa (ulkomaalaisille) vuodessa. Nuorisovaihto kehittää yhteistyötä Leojen kanssa erityisesti leiritoiminnassa. Leireille suositellaan, että ohjaajina/isäntänuorina käytetään Leoja mahdollisuuksien mukaan. Suomen nuorisovaihto pidetään tunnettuna osallistumalla kansainvälisiin YE-kokouksiin ja tuomalla niissä esiin suomalaisia ja pohjoismaisia nuorisovaihdon tavoitteita, mm. laatunormeja ja leirien maksuttomuutta. Pyritään lisäämään nuorisovaihdon tunnettavuutta ja arvostusta myös kotimaassa. Kauden 2014–2015 nuorisovaihtoa esitellään Porin vuosikokouksen yhteydessä nuorisovaihdon standillä. EF:n nuorisovaihtojohtajien kokoukseen osallistuu YCED ja vähintään yksi YCEC. EF:ssä tehdään vaihtosopimukset Euroopan maiden ja Japanin kanssa. Piirien nuorisovaihtojohtajat kokoontuvat toimintakaudella kaksi kertaa virallisiin työryhmän kokouksiin. Helmikuun kokouksen asialistan painopiste on lähtevän nuorisovaihdon järjestelyissä. Käsiteltävien asioiden suuren määrän vuoksi kokous on kaksipäiväinen. Huhtikuun/ toukokuun kokouksen keskeisimmät asiat ovat saapuvan nuorisovaihto, kesän leirit ja isäntäperhetilanne. Fyysisten kokoontumisien lisäksi YCE- asioita käsitellään ja niistä voidaan päättää sähköpostin / skypen välityksellä. Niin piirien nuorisovaihtojohtajille kuin leiriorganisaatiolle tullaan järjestämään erilliset koulutukset nuorisovaihtoleirien osalta. Kansainväliset leirit järjestetään kesällä 2014 piireissä C, D, F, I ja L. Nuorisovaihdon sivuja päivitetään tarpeen mukaan. Kohdemaiden/kohteiden kuvaukset täydennetään syksyllä 2013. Sopimukset kohdemaiden/kohteiden kanssa tehdään syksyn 2013 aikana. Leijona-lehden Nuorisovaihtopalstaa jatketaan. USA:n, Japaniin sekä Australiaan ja Uuteen Seelantiin (ja mahdollisesti muihinkin kohteisiin) järjestetään matkat Kilroyn matkatoimiston kanssa. Orkester Norden Lions-liitto, piirit ja klubit tukevat vähintään kymmenen nuoren suomalaisen soittajan osallistumista Orkester Norden toimintaan. Toimintaa esitellään piirikuvernööreille esim. kuvernöörineuvoston kokouksessa. Lisäksi Okester Nordenia esitellään Lion-lehdessä kauden aikana, jotta klubit aktivoituisivat tukemaan paikallisia soittajia orkesterin toimintaan osallistumiseksi. Skeba SKEBA 2014 –kilpailu alkaa 1.8.2013 ja loppukilpailu käydään 7.6.2014 Porin vuosikokouksen aikana. Jokaisessa piirissä on SKEBA –vastaava. Hänen tehtävänään on ohjeiden mukaan hankkia piiristään kilpailun osallistujat. Piirien SKEBA –vastaaville pyritään järjestämään syyskuun 2013 aikana perehdyttämispäivä. 35 Kilpailun säännöt tarkistettiin tämän vuoden kisaan, joten ne ovat nyt ajan tasalla. koordinoimana klubien paikallistason palveluaktiviteettina, ja siihen voi sisältyä myös varainhankintaa. SKEBAn suurimpana haasteena on löytää ne nuorisobändit, jotka haluaisivat olla mukana tässä valtakunnallisessa ja osallistujille maksuttomassa hienossa kilpailussa. Palvelu- ja varainhankinnan ohjausryhmä valmistelee ja ohjeistaa sekä käy neuvottelut veteraanijärjestöjen ja mahdollisten muiden osapuolien kanssa kauden 2013 – 2014 aikana, jotta aktiviteetti voidaan käynnistää täyspainoisesti kaudella 2014 – 2015. Lasten turvapäivä Lasten Turvapäivä järjestetään vuosikokouksen yhteydessä Porissa 7.6.2014 katu-/toritapahtuma. Tavoitteena on tarjota iloinen tapahtuma alueen lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä saada myönteistä julkisuutta Lions-toiminnalle. Arvioitu kävijämäärä tapahtumassa on 600 – 800 henkeä. Yhteistyökumppaneina ovat paikalliset ja valtakunnalliset järjestöt. Palvelu- ja varainhankintatoimiala vastaa turvapäivän järjestämisestä. Kummilapsitoiminta Kummilapsitoiminta tukee klubien ja yksittäisten jäsenten kansainvälistymistä. Toimintaa Sri Lankassa jatketaan aikaisempien vuosien tapaan, ja mahdollisia muita kohteita kartoitetaan. e. Palvelu- ja varainhankintatoimiala Palvelu- ja varainhankintatoimialan tavoitteena on kauden 2013 – 2014 aikana kehittää ja uudistaa toimialan palvelutoimintaa siten, että liittotason palveluaktiviteetteihin saadaan kaikki piirit mukaan ja aktiviteettien operatiivinen johtaminen tapahtuu entistä vahvemmin piiritasolla. Liittotason palveluprojekteja voi kauden aikana olla vain muutama, jotta klubeilla on valinnanvaraa. Varainhankinnan osalta on tavoitteena joulukorttien myynnillä ja arpajaisten tuotoilla turvata Lions-nuorisotyön tukeen – lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy - tarvittava vuositason pääomatarve. Arpajaisten osalta toinen merkittävä tavoite on lisätä lionien kiinnostusta ja mahdollisuuksia osallistua jatkossa runsaslukuisemmin kansainvälisiin kokouksiin. Toimintakaudelle on suunnitteilla seuraavia uusia yhteistyöprojekteja, joista saadaan neuvottelujen myötä lisätiedot kevään 2013 aikana: Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-keräys 2013 osallistuminen, MTV3:n päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan kanssa neuvottelu aiheena nuorten syrjäytymisen estävä pitkäkestoinen projekti. EHJÄ ry – Tukea itsenäistymiseen projekti Näkövammaisten Keskusliitto ry – äänikirjojen ja -lehtien kuuntelulaitteiden asennustuki. Neuvottelujen perustaksi laaditaan ulkoisen yhteistyön strategiasuunnitelma yhdessä palvelu- ja Varainhankinnan ohjausryhmän, viestintäjohtajan ja kauden 2013 – 2014 puheenjohtajan kanssa. Palveluaktiviteetit: Lions-liiton omat Lasten Turvapäivä – ks. Lapset ja nuoret Palveluaktiviteetti veteraaneille Mikäli vuosikokous hyväksyy LC Urjalan Heinolan vuosikokoukselle tekemän aloitteen, kaudella 2014 – 2015 järjestetään valtakunnallinen palveluaktiviteetti sotiemme veteraanien hyväksi. Aktiviteetti toteutuu parhainten piirien 36 Yhteistyöprojektit Invalidiliitto ry Invalidiliitto ry:n kanssa tehty yhteistyösopimus on voimassa 30.6.2014 saakka. Tavoitteena on, että keväällä 2013 käynnistetty piirikohtainen toimintamalli liittojen välillä on toimintakaudella täydessä toiminnassa. Projekti toimii itseohjautuvasti klubien ja Invalidiliiton paikallisyhdistysten jäsenten välillä ja toimintaa ohjataan ja koordinoidaan järjestöjen piiriorganisaatioiden välillä. Nenäpäivä-keräys Ylen Hyvä Säätiö – Nenäpäivä-keräyksen 2013 osalta edetään, mikäli keväällä 2013 käydyt neuvottelut Ylen Hyvä Säätiön ja palvelu- ja varainhankinnan ohjausryhmän välillä ovat johtaneet Lions-liittoa tyydyttävään sopimukseen ja Lions-liiton hallitus ja kuvernöörineuvosto ovat hyväksyneet asiaa koskevan esityksen. Ulkopuolisella rahoituksella toteuttavat hankkeet Sri Lanka -työryhmä (sairaalahanke ja SL-ystävät) Sairaalatyöryhmä jatkaa entiseen malliin eikä tarvitse rahaa toimintansa tukemiseen. Sairaalan kuluista korvataan 50 %. Varat siihen saadaan UM:ltä 85 % ja Sri Lankan Ystäviltä 15 %. Sri Lankan Lions-ystävien seuran tavoitteena on jäsenmäärän kasvattaminen 10 %:lla nykyisestä noin 300 jäsenestä. Ratnapuran silmäsairaalan rahallinen tukeminen jatkuu lupausten mukaisesti vuoden 2014 loppuun. Seuran jäsenmäärää lisätään mm. esittelemällä sen toimintaa eri tilaisuuksissa. Tiedotustoimintaa tehostetaan lähettämällä sähköinen jäsentiedote mahdollisuuksien mukaan kuukausittain, nettisivut päivitetään säännöllisesti ja Lions-lehteen laaditaan kirjoituksia. Käytettyjen silmälasien keräys jatkuu. Uutta keräystukikohtaa pyritään saamaan Porin suunnalta. Keräystoiminnalle haetaan koordinaattori. Selvitetään mahdollisuutta järjestää jäsenille tutustumismatka Ratnapuran silmäsairaalaan. Varainhankinta ALERT ALERT-työryhmä ylläpitää valmiutta suunnata tarvittaessa nopeasti katastrofiapua liiton katastrofitilin kautta kotimaahan ja suomalaisten lionien palvelukohteisiin ulkomaille. Tämän mahdollistamiseksi katastrofitilillä ylläpidetään riittävää pääomaa. Välitön lahjoittaminen mahdollistetaan tukemalla keräysluvan saantia ja ylläpitämistä katastrofitilille. ALERTtyöryhmä toimii vain liittotasolla ja välittää keräystiedot piireihin. Arpajaiset Heinolan vuosikokoukselle esitetään arpajaisten järjestämistä kaudella 2013 – 2014. Arpajaisten tavoitteena on tukea Lions- liiton nuorisoaktiviteetteja – lasten ja nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisyyn - sekä suomalaisten lionien osallistumista kansainväliseen vuosikokoukseen 4.7. – 8.7.2014 Torontossa tai muihin kansainvälisiin Lions-kokouksiin. kehittämistarpeista. Työryhmän tarkoituksena tulee jatkossa olla ensisijaisesti liiton mutta myös piirien tukeminen ja tarvittaessa avustaminen erilaisissa tietoliikenteeseen liittyvissä ongelmissa, jotka määritellään tarvittaessa erikseen. Markkinointi ja tiedotus sekä arpojen jakelu klubeille toteutetaan samalla toimintamallilla kuin kaudella 2012 – 2013 järjestetyissä arpajaisissa. Mahdolliset muut lyhytaikaiset hallintoa kehittävät työryhmät ja hankkeet: Joulukortit Joulukorttien myynti on Lions-liiton merkittävä varainhankintaaktiviteetti, jonka tuotto käytetään nuorten elämän tukemiseen. Syksyllä 2013 on tavoitteena myydä klubien kautta yksityishenkilöille ja yrityksille 150 000 postikorttia ja 150 000 taittokorttia sekä 1 500 lahjapakettikorttia. Toiminnan tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi hyödynnetään joulukorttien 2012 kokemukset. Valitaan vain 3 – 4 kuva-aihetta ja käytetään samoja kuvia sekä posti- että taittokorteissa. Korteissa on vain yhdet tekstit. Markkinointiin kiinnitetään erikoista huomiota tuloksen varmistamiseksi. Punainen Sulka -keräys Punainen Sulka -keräyksen suunnittelu ja valmistelu on käynnistynyt kaudella 2012 – 2013. Neuvotteluja yhteistyökumppaneiden kanssa keräyskohteesta on jo käyty, mutta valmistelun jatkoon vaikuttaa LC Urjalan Punainen Sulka -keräystä kaudella 2016 – 2017 koskevan aloitteen kohtalo vuosikokouksessa. Mikäli aloite hyväksytään, valmisteluja jatketaan siltä pohjalta. Keräyskohteena olisivat aloitteen mukaisesti nuoret. Vuosikokoustyöryhmä: Jatkaa työtään tarvittaessa viimeistelläkseen vuosikokousta koskevat uudistukset, jotka toteutetaan Porin vuosikokouksessa 2014. Sääntötyöryhmä: Liiton sääntö- ja ohjesääntömuutoksia tarvittaessa valmisteleva työryhmä. Brändityöryhmä: Perustetaan kaudella 2013 – 2014 selvittämään liiton ulkoiseen imagoon liittyviä kysymyksiä ja käynnistämään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on korjata lionstoimintaan liittyviä väärinkäsityksiä ja lisätä suuren yleisön kiinnostusta lionstyötä kohtaan. Työllä tuetaan liiton viestintää ja jäsentoimialan työtä liiton jäsenmäärän kasvattamiseksi. 7. Suomen lionien kampanja PID Harri Ala-Kuljun saamiseksi LCI:n 2. varapresidentin tehtävään jatkuu edelleen kaudella 2013 – 2014. Kesällä tai syksyllä 2013 LCI:n Executive Comittee (virassa olevat presidentit) valitsee ehdokkaansa kesän 2014 Conventionin vaaliin. Kauden 2013 – 2014 kampanjatoimenpiteet riippuvat täysin valinnasta. Kampanjaa jatketaan pitämällä yhteyksiä päättäjiin ja osallistumalla kansainvälisiin tapahtumiin. 8. f. SUOMI JOHTOON LIITTOTOIMISTO, LIONS-TALO JA HENKILÖKUNTA Hallintoa tukeva työ TTST Toiminnan ja talouden suunnittelutoimikunta jatkaa työtään kaudelle 2013 – 2014 valittavan VCC:n johdolla. Edelliskauden tapaan toimikunnan tulevan kauden suunnittelutyö käynnistyy marraskuussa toteutettavalla jäsenkyselyllä, jota kehitetään edelleen. Toimikunta määrittelee linjat toimialojen ja työryhmien suunnittelutyölle sekä liiton toiminnan ja talouden painopistealueet ja kriittiset menestystekijät. TTST:n alaisuudessa toimiva talousryhmä kokoontuu tarvittaessa liiton taloussuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. PCC- ja PDG-verkostot Kauden 2011 – 2012 lopussa liiton henkilökunta väheni yhdellä henkilöllä, minkä johdosta työntekijöiden tehtävänkuvaukset uudistettiin. Henkilöstöresurssien tarve erityisesti erilaisissa palvelu- ja varainhankinta-aktiviteetteihin sisältyvissä tehtävissä on ilmeinen, mistä syystä kaudelle 2013 – 2014 esitetään palkattavaksi yksi kokopäiväinen työntekijä lisää liiton toimistoon. Henkilöstön kehittymistä, hyvinvointia ja jaksamista tuetaan mm. mahdollistamalla työhän liittyvään koulutukseen osallistuminen ja järjestämällä virkistyspäivä kahdesti toimintakauden aikana. Toimiston työntekijöiden työsopimukset uusitaan 1.1.2014 mennessä. PCC-tapaamiset järjestetään tammikuussa 2014 ja vuosikokouksen yhteydessä Porissa. Liitto järjetää PDGtapaamisen kevätkaudella, ja myös piirejä kannustetaan PDGtapaamisiin. Etsitään tehokkaat tavat huolehtia säännöllisestä tiedonkulusta liiton toimijoiden ja PCC- ja PDG-verkostojen välillä. Lions-talon kiinteistön huolto ja ylläpitäminen jatkuu entisellä tavalla. Kiireellisenä toimenpiteenä on III-kerroksen tyhjän toimitilan (258 m2) vuokraaminen, ellei vuokralaista ole kauden 2012 – 2013 loppuun mennessä löytynyt. ARS- ja MJ-verkostot Liiton talouden hoidossa jatketaan jo kahdella edellisellä toimintakaudella toteutettua säästölinjaa. Kokouskuluja voitaneen entisestään alentaa, kun kokouksia pystytään järjestämään mm. webinaarin avulla. Hallitus pitää toimintakautena ainakin yhden yhteisen kokouksen ARS-hallituksen kanssa. Vuosikokouksen yhteydessä järjestetään tapaaminen MJ-jäsenten kanssa. NET Liiton ns. nettityöryhmä organisoidaan uudestaan. Uudistuksen taustalla on edelliskauden lopulla käynnistynyt selvitystyö liiton tietoliikennekokonaisuuden nykytilasta (palvelin, ohjelmat, sähköinen viestintä, talous) ja sitä koskevista 9. LIITON TALOUS Talousarvion laatimisen yhteydessä on selkiytetty liiton omakatteisten rahastojen (aktiviteetit) säännöt ja määritelty periaatteet rahastojen käyttämiseksi. Lähtökohtana on, ettei liiton hallintoa tueta aktiviteettivaroilla, mutta mahdolliset aktiviteettien tappiot on katettava pääsääntöisesti jäsenmaksuilla kerättävistä hallintovaroista. 37 Kaudelle 2013 – 2014 esitetään jäsenmaksukorotukseksi 5 €. Korotusesityksen taustaksi on tehty selvitys Euroopan eri maiden jäsenmaksuista ja niihin sisältyvistä palveluista. Suomen Lions-liiton jäsenmaksu on tehdyssä vertailuissa kaikkein alhaisin. Laskutuksessa siirrytään sähköiseen laskutukseen. Mahdollisuudet nettikaupan käyttöön ottamiseksi selvitetään. (Ks. Talousarvioesitys 2013 – 2014.) 10. VUOSIKELLO LIONS-VUODEN 2013 - 2014 VUOSIKELLO Kuvernöörineuvoston Hallituksen kokoukset Kansainväliset kokoukset Muut tapahtumat Viestintä Muita tärkeitä päivämääriä kokoukset Heinäkuu Pohjoismaiden pj- kokous 1 (CC) 1.7. Kausi alkaa Kv. vuosikokous 5.- 9.7. Hampuri, Saksa - säännöt - vaalit - teemat Elektikoulutus Hampurissa 2. – 5.7. Elokuu 2/24.-25.8. Utajärvi - vuosikokouspäätökset - jäsenet liiton toimialoille ja työryhmiin GMT ja GLT-seminaari 1/23.8. - jäsenet liiton toimialoille ja työryhmiin - Liiton hallituksen ja AR-säätiön hallituksen yhteinen kokous 22.8. LIon-lehti ilmestyy Klubien toiminta käynnistyy Piirien tilinpäätökset liittoon Rauhanjulistekilpailun käynnistäminen: Teema ” Meidän maailmamme, meidän tulevaisuutemme” Näkövammaisten lasten essee-kilpailu. Quest-tapaaminen Ympäristövalokuvakilpailu 1.8.Skeba-kilpailu käynnistyy. Syyskuu 2/18.9. -alustava tilinpäätös -jäsenten vahvistaminen Europa Forum 31.10.-2.11. Istanbul, Turkki Pohjoismaiden CC-kokous 2 Leo Europa Forum LEF, Himos 10. – 17.8. MDC-ehdokkuudet LCIF-koulutus piirivastaaville 8.10. Lionspalvelupäivä 31.10. Tilinpäätös Lokakuu Marras- 3/16.-17.11. kuu Savonlinna -toimintakertomus ja - tilinpäätös - MDC-valinnat Joulukuu Tammikuu 38 3/23.10. - toimintakertomus - tilinpäätöksen allekirjoitus - MDCehdokkuudet 4/15.11. 10.10. Lion-lehti ilmestyy Pohjoismaiden CC-kokous 3 1 ja 2 VDG-koulutukset Jäsenkysely kentälle 5.12. Lion-lehti ilmestyy 5/? seuraavan kauden suunnitelmat 6/23.1. - seuraavan kauden suunnitelmat - VK-kutsun valmistelut PCC-tapaaminen NSR-kokous, 17.-19.1. Honefoss, Norja Pohjoismaiden Hakuaika kesän 2014 vaihtoon päättyy 23.12. Lions-viikko 13.1. Melvin Jonesin syntymäpäivä - ehdokkaat CC-kokous 4 Viimeistään 15.1: - CC, VCC - klubialoitteet - korttialoitteet - teema-aloitteet - kilpailuhakemukset vuodelle 2014 Toimialojen ja työryhmien toimintasuunnitelmat ja talousarviot Helmikuu 4/15.-16.2. Mikkeli - VK-kutsuasiat - ehdokkaat: CC, VCC - klubi-, kortti- ja teema-aloitteet - MDC-valinnat Maaliskuu Skeba: piirien karsintakilpailuja Skeba: piirien karsintakilpailuja 7/14.2. - VK-kutsuasiat kilpailuhakemukset 7.3. Arne Ritarin syntymäpäivä 8/19.3. - VK, muut valmistelut Skeba: piirien karsintakilpailuja Huhtikuu PDG-tapaaminen 9/23.4. - VK, muut valmistelut GMT ja GLT-seminaari Toukokuu Kesäkuu DG-elektivalmennus 5/6.6. Pori - VK-kutsuasiat - työryhmien pj:t 11/VK:n yhteydessä, 6.6. -VK/tarkennukset -KVN-asiat 1/8.6. Pori järjestäytymiskokous 1/2013-2014 CC-kokous Kv. vuosikokous 4.-8.7.Toronto, Kanada - Suomi johtoon VK-kutsu jakoon Viimeistään 30.4. ehdokkuudet hallituksen PDGjäseniksi Piirien vuosikokoukset 8.5. mennessä Skeba: mahdollinen semifinaali 2VDG-koulutukset (valitut ja tulevat 1VDGt) Vuosikokous 6. - 8.6. Pori -Kannatustodistus kv. presidenttiehdokkuudelle -Turvapäivä, Pori -Skeba-finaali 7.6., Pori 30.6. Kausi päättyy -DG-hallitusvalinnat 23. Jäsenmaksu 2013 – 2014 KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään Lions-liiton jäsenmaksuksi 1.7.2013 alkaen 33 €. Samalla vahvistetaan liittymismaksu 0 € ja seuraavat kannatusjäsenmaksut: • 5 tähteä, 1 vuosi 4 000 €; 2 vuotta 6 500 € • 4 tähteä, 1 vuosi 2 500 €; 2 vuotta 4 000 € • 3 tähteä, 1 vuosi 500 €; 2 vuotta 800 € Lions-liitossa tehtiin alkuvuodesta selvitys Euroopan maiden jäsenmaksuista ja niiden sisältämistä jäsenpalveluista. Tehdyn selvityksen perusteella Suomen Lions-liiton jäsenmaksu on vertailumaiden alhaisimpia. MD Maa Jäsenmaksu € MD 101 Ruotsi 105 MD 112 Belgia 55 + 36 MD 104 Norja 81,78 MD 111 Saksa 62,25 (tai 54,50) MD 109 Islanti 48,8 Sisältää Lehti, vuosikirja, toimiston palvelut, KVN- ja VK-sponsorointi Moninkertaispiiri- ja piirimaksu. Sisältää saman kuin Suomessa paitsi vuosikirja Lehti (6), toimiston palvelut, uutiskirje (2/kk), KVN- ja VK-sponsorointi Hallinto 24,50 €, LCIF 5, nv 4, lehti 8 (11 nroa), EU-apulainen 1, Hampurin lisä 2013 11, painettu vuosikirja 8,75/kirja/ vuosikirja-DVD 1 Lehti, toimiston palvelut, pieni projektiraha 39 38,20 Lehti, vuosikirja jäsenrekisterissä, toimiston palvelu ja tuki, ilmainen nettisivusto omalla nettiosoitteella ja sähköpostiosoitteella, sähköpostijärjestelmä, arkisto, netistä ladattavia mallipohjia esitteisiin, julisteisiin ym. 25/2013 GS-, KVN-, MD- hallintokuluja, uuden jäsenen kansio, lehti (6), vk, kv. vieraat, tarvikkeet sekä 5 € (nv) ja 5 € (LCIF) MD 106 Tanska MD 110 Alankomaat MD 105 Iso Britannia 28 Lehti (6), vuosikirja, toimiston palvelut, tarvikemyynti, KVN- ja VK-sponsorointi, VCCseminaarit, juridinen, vero- ja vakuutusneuvonta MD 107 Suomi 28 Vuosikirja, lehti (6), toimiston palvelut, tarvikemyynti, uutiskirje, KVN- ja VKsponsorointi, piiriraha, järjestövakuutus, jäsenrekisteri, ilmaista palvelintilaa nettisivuja varten, kiinteistön ylläpito Tällä hetkellä Lions-liiton 28 e jäsenmaksulla katetaan seuraavia kuluja (laskettu 25 000 jäsenellä): piiriraha 2,80 €/jäsen vuosikokousmaksu 2€ kuvernöörineuvoston kokoukset (3) 0,40 € Muut hallinnon kokoukset (hallitus, NSR, EF, Convention) n. 2 € Klubivakuutus 0,15 € (+ klubeille 10-15% alennus) Lion-lehti yht. 6 kpl n. 1 € (riippuu ilmoitusmyynnistä) Vuosikirja (2/3 jäsenistä) 0,50 € (riippuu ilmoitusmyynnistä) Jäsenpalvelut ja –tiedotus (mm. jäsenrekisteri, tarvikemyynti, uutiskirjeet, www-sivut) n. 9 € Kiinteistön ylläpito 1€ Henkilöstökulut n. 10 Viiden euron korotusesityksen taustalla on mm. esitys nostaa piirirahaa 30 000 €. Liiton toimistossa ollaan siirtymässä sähköiseen laskutukseen ja tietohallintajärjestelmää uudistetaan. Tietohallintajärjestelmän uudistaminen on monivuotinen hanke, jonka aloitusvaihe on budjetoitu talousarvioesitykseen. Tarvitaan myös ns. puskurirahastoa, jolla katetaan mahdolliset aktiviteettitappiot. Tällä hetkellä liiton nuorisotoimintaa tuetaan kortti- ja arpajaistuloista. Tuen tarve vuositasolla on n. 70 000 €. Kiinteistön vuokratuotot pienevät vuositasolla liki 40 000 €, ellei uutta vuokralaista saada. Yleinen kustannustason ja alv:n nousu vaikuttavat myös liiton talouden näkymiin. Liiton henkilöstöresurssit ovat lisääntyneiden aktiviteettien myötä osoittautuneet riittämättömiksi. Kuvernöörineuvosto hyväksyi 15.2. kokouksessaan esityksen palvelu- ja varainhankintasihteerin toimen perustamisesta liittoon kaudella 2013 - 2014, mikäli siihen tarvittavat varat ovat olemassa. 24. Varainhankinta: joulukorttiaktiviteetti 2013 ja Anna tukesi nuorisolle -arpajaiset 2013 - 2014 KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään joulukorttiaktiviteetti ja arpajaiset toteutettaviksi ja niistä saatu tuotto käytettäväksi liiton nuorisotyön tukemiseen ja NSR-aktiviteetteihin. Osallistuneet lions- ja leoklubit saavat joulukorttiaktiviteetin tuotosta 50 % käytettäväksi omiin nuorisoaktiviteetteihinsa. 25. Talousarvioesitys 2013 – 2014 KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään liiton talousarvioesitys kaudelle 2013 – 2014. Ehdotukset Suomen Lions-liitto ry:n JÄSENMAKSUKSI JA TALOUSARVIOKSI KAUDELLE 2013-2014 Toiminnot TALOUSARVIO HYVÄKSYTTY TALOUSARVIO TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2013-2014 2012 - 2013 2011-2012 2010 - 2011 Hallinto Hallinnon tuotot Hallinnon henkilöstökulut Piiriraha Hallinnon muut kulut Korkotuotot Tuotto-/kulujäämä 140000 -307900 -100000 -220000 0 -487 900 140 000 -285 000 -70 000 -220 000 0 -435 000 132 082 -291 478 -67 544 -241 949 227 -468 662 158 873 -258 569 -70 077 -238 977 0 -408 750 Kokoustuotot (hallinto ja KV) Kokouskulut 0 -120000 10 000 -210 000 25 037 -213 918 16 453 -320 217 40 -188 881 -303 764 240 000 -17 500 -260 000 -37 500 272 740 -17 497 -258 188 -2 945 252 929 -16 803 -258 128 -22 002 5000 -25000 20000 0 50 000 -50 000 14 312 -31 017 0 103 616 -72 887 -33 264 -2 535 40000 -70000 -47000 -77 000 64 000 -95 209 -19 500 -50 709 65 772 -60 446 -31 050 -25 724 825000 707 070 702 917 0 710 672 0 825 000 0 707 070 702 917 710 672 28 911 -16 139 14 170 -77 651 100 000 -65000 0 0 0 35 000 105 000 -81 000 0 0 0 24 000 94 110 -96 037 162 66 065 -64 300 0 124 704 -67 891 287400 -135000 -134025 240 000 -66 300 -175 000 248 551 -79 342 -175 554 -1 300 225 100 -59 496 -175 783 137 0 9 003 -1 039 0 0 0 122419 -103853 -49847 408 22370 -8 503 0 0 0 0 0 0 0 0 464 180 -528 259 9 846 51 944 -2 289 683 603 -681 517 0 -20 169 350 000 -340 000 0 0 10 000 Aktiviteettien tuotto-/kulujäämä 67 912 32 700 -11 831 52 554 Tuotto-/kulujäämä 96 823 16 561 2 339 -25 097 0 3 280 Tuotto-/kulujäämä Toimialat ja työryhmät, tuotto Toimialat ja työryhmät, kulut Tuotto/kulujäämä Tiedotus tuotot Tiedotus henkilöstökulut Tiedotus muut kulut Tuotto-/kulujäämä Hallinnon projektien tuotot Hallinnon projektien kulut Rahastosiirrot Tuotto-/kulujäämä Kiinteistön tuotot Kiinteistön kulut Kiinteistön poistot Tuotto-/kulujäämä Varainhankinta Jäsenmaksutuotot (25 000 jäsentä à33 €) Kannatusjäsenmaksutuotot -120 000 -200 000 5000 -78689 -73 689 0 240000 -17500 -260000 -37 500 Tuottojäämä Hallinto yhteensä -16 705 66 676 -66 985 -36 793 -37 102 Aktiviteetit Korttiaktiviteetin tuotot Korttiaktiviteetin kulut Korkotuotto Rahastosiirrot Annetut avustukset Tuotto-/kulujäämä Quest, tuotot Quest, henkilöstökulut Quest, muut kulut Korkotuotot Quest, tulovero Rahaston käyttö Tuotto-/kulujäämä Nuorisovaihto, tuotot Nuorisovaihto, kulut Nuorisovaihto, muut kulut Korkotuotot Saadut avustukset Tuotto-/kulujäämä Yhteistyöprojektit, tuotot (Skeba ja Liikenneturva) Yhteistyöprojektit, kulut Tuotto-/kulujäämä Arpajaiset, tuotot (myynti 15 000 kpl arpoja) Arpajaiset, kulut Tuotto-/kulujäämä Muiden aktiviteettien tuotot (leot, Sri Lanka, NSRakt, ON) Muiden aktiviteettien kulut Korkotuotot Tilinpäätössiirrot Tuotto-/kulujäämä -4502 13 873 160900 -186452 -15300 0 0 -40 852 17800 -17800 0 150 000 -69940 80 060 34500 -54669 Sijoitustoiminnan tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Satunnaiset tuotot Siirrot rahastoon 56 813 -6 345 2 086 96 823 16 561 2 339 -21 817 -67 912 0 0 0 0 11 835 -209 026 41 Rahaston käyttö Tilikauden tulos 28 911 0 0 147 459 16 561 2 339 -71 549 26. Klubialoitteet Seuraavat aloitteet koskevat palvelu- ja varainhankinta-aktiviteetteja: 1. LC Pori/Charlotta: Lions-liitto osallistuu kansainvälisen diabetes-ohjelman käyttöönottoon Suomessa. Kansainvälinen diabetes-säätiö arvioi, että 371 miljoonalla ihmisellä on diabetes, joka on lisääntymässä. Arvio diabetesta sairastavista vuonna 2030 on 552 miljoonaa. Diabetes voi johtaa näön menetykseen. Henkilöt, joilla on ollut diabetes yli 10 vuotta saa 74 %:n todennäköisyydellä verkkokalvosairauden. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikot ovat riskiryhmässä. Tämän takia diabeetikoiden pitäisi käydä tutkituttamassa silmät vähintään kerran vuodessa. Kansainvälinen diabetes-ohjelma tukee diabeteksen tietoisuutta, koulutusta, seurantaa, ennaltaehkäisyä ja tutkimustyötä. Leijonat järjestävät diabeteksen seulontatestejä. Leijonissa on myös alan ammattilaisia, jotka voivat suorittaa seulontatestejä. KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloite hyväksytään. Aloite toteutetaan piiri- ja klubitasoilla, ja tarkoituksena on järjestää diabeteksen seulontatestejä, joilla on tärkeä merkitys sairauden ennaltaehkäisyssä. Hankkeen toteuttamissuunnitelma toimitetaan piireille ja klubeille. 2. LC Vähäkyrö: ”Mopo EAK” – järjestetään nuorille mopoilijoille ennakoivan ajon kurssi moottoripyöräilijöiden tapaan yhteistyössä muiden tahojen kanssa (Poliisi, Liikenneturva ja esim. moottorikerhot). Tausta: Tarkoituksena järjestää nuorille mopoilijoille ennakoivan ajon kurssi, moottoripyöräilijöiden tapaan. Yhteistyöstä tulisi kartoittaa Poliisin ja Liikenneturvan ja muiden tahojen (Moottorikerhot) halukkuus tai mahdollisuus järjestää olemassa olevin resurssein ko. kursseja. Molemmilla, sekä moottorikerhoilla on käytettävissään ennakoivan ajon kouluttajia. Yhtenä vaihtoehtona LC Clubit voisivat ottaa sen palveluaktiviteetiksi, mahdollistamalla omilla paikkakunnillaan ko. tilaisuuden. Pienellä maksulla mopoilija voisi osallistua kurssille, Clubi järjestää ajan, paikan, kouluttajat. Ei vaadi isoa rahallista satsausta. Suomessa on kuollut mopoturmissa viimevuosina keskimäärin n. 8 – 10 nuorta ja loukkaantunut n 1000 nuorta ja määrät ovat kasvussa suhteessa Lisääntyneeseen Mopokantaan jota tällä hetkellä on n. 250 000 mopoa. Asiaa on testattu kesällä 2011, YCCF:n järjestämän Ennakoivan Ajon kurssin ohessa Joutsan 42 ajoharjoittelualueella. YCCF:n ennakoivan ajon kouluttaja Alpo Puuronen ”testasi” asiaa viiden (5) mopoilijan kanssa onnistuneesti. Tärkeitä asioita teoriaopintojen lisäksi ovat. hidas ajo, kaarreajo ja jarrutus. Jokaisella kokeeseen osallistuneella oli puutteita etenkin tehokkaan jarrutuksen osaamisessa. Jarrutustulokset paranivat tämän lyhyenkin koulutusjakson aikana merkittävästi. Koe onnistui hyvin, oppilaat sekä kouluttaja olivat erittäin tyytyväisiä kokeen tuloksiin. Esitys: Lions Club Vähäkyrö esittää Lions Liitolle Nuorten Mopokuolemien ja – turmien vähentämiseksi aloitteen Mopoilijoille tarkoitetun Ennakoivanajon -kurssin (EAK) valtakunnallisesta koordinoinnista, suunnittelusta ja toteutuksesta edellä olevan taustoituksen myötä, yhteistyössä Clubien ja mainittujen tahojen kanssa KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloite hyväksytään niin, että toteuttamismahdollisuudet selvitetään Liikenneturvan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 3. LC Tampere/Amuri: Kauden 2013 – 2014 järjestetään ikäihmisten vapaaehtoinen avustaminen ja opastus tietokoneiden käytössä valtakunnallisena palveluaktiviteettina. Klubit voivat lisäksi avustaa laitehankinnoissa mahdollisuuksiensa mukaan. Esitys: Suomen Lions-liitto ry:n vuosikokous hyväksyy lionien ja klubien kauden 2013-2014 valtakunnalliseksi palveluaktiviteetiksi ikäihmisten vapaaehtoisen avustamisen ja opastuksen tietokoneiden käytössä. Klubit voivat lisäksi mahdollisuuksien mukaan avustaa myös laitehankinnoissa. Nykyisin internetin käyttö arkipäivän asioiden hoidossa on jokaiselle lähes välttämätöntä. Aikanaan lionien digi-asennusten saama myönteinen palaute oli hyvää PR-toimintaa lions-järjestölle. Näin tämäkin voisi tuoda sitäkin. KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloitetta ei hyväksytä. Senioreilla on tarvetta tietokoneen käytön opastukseen, mutta sen toteuttaminen valtakunnallisena aktiviteettina ei onnistu ilman ulkopuolista rahoitusta ja yhteistyökumppaneita. Tästä on Lions-liitolla kokemusta vuosina 2009 – 2011, jolloin vastaavaa opastusta valmisteltiin mm. liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Hankkeen toteuttaminen valtakunnallisella tasolla edellyttää koulutusmateriaalin hankintaa, opastajien koulutusta sekä tiloja ja laitteita opastuksen toteuttamiseksi. Myös turvallisuustekijät on varmistettava. Hanke ei myöskään voi olla vain kertaluontoinen. Klubit voivat paikallisesti toteuttaa hanketta ottaen huomioon siihen liittyvät haasteet ja vastuut. 4. LC Vantaa/Helsinge: Käynnistetään ”Leijonaluotsi nuoren tukena” – valtakunnallinen Lions-hanke, jonka kohteena ovat avun tarpeessa tai syrjäytymisvaarassa olevat yksittäiset nuoret. Leijonat koulutetaan toimimaan tuen tarpeessa olevien nuorten tukihenkilöinä. ja nuorten terveellistä ja turvallista kasvua, ja sitä kautta ehkäistä syrjäytymiskehitystä. Lions Quest – ohjelma on kasvattamassa näkyvyyttään erilaisten yhteistyöaloitteiden kautta. Kunnallinen nuorisotoimi on mukana tässä yhteistyössä. Seuraava Punainen Sulka -keräys Hanke: Valtakunnallinen Lions-hanke, joka kohteena ovat avun tarpeessa tai syrjäytymisvaarassa olevat yksittäiset nuoret. Heidät löydetään kuntien ja seurakuntien nuorisotyön avulla. Tarkoitus: Olla aikuisena luotettavana leijonaluotsina (Lion Pilot) nuorelle, joka tarvitsee tukea aikuistumisessaan. Leijonaluotsin opastus: Lions-liitto järjestää hankkeen alussa ja puolivälissä leijonaluotsien opastuspäivän Vantaalla, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Oulussa. Kouluttajina mm. Ulla Nord Helsingin Diakonissalaitokselta sekä nuorisotyön tukijoita ja valmentajia. Rahoitus: Lions-liitto (Arne Ritari -säätiö), OKM (opetus- ja kulttuuriministeriö), TEM (työ- ja elinkeinoministeriö), STM (sosiaali- ja terveysministeriö), RAY (Rahaautomaattiyhdistys) tai Veikkaus. Ohjausryhmä: Hankkeen ohjausryhmäksi valitaan koordinaattori ja alan asiantuntijoita. Koordinointi ja seuranta: Piirien koulutustoimikunnat ovat vastuussa ja raportoivat koulutuksesta, toiminnasta ja seurannasta Lions-liitolle. Esitys: Me lionit haluamme kantaa vastuumme ja toimia luotettavina leijonaluotsina tukea tarvitsevalle aikuistuvalle nuorelle. Tapaaminen voi olla esimerkiksi kerran viikossa jossakin kiinnostavassa paikassa, jossa nuoren kanssa keskustellaan hänen mieltään askarruttavista asioista. Leijonaluotsi auttaa nuorta löytämään sopivia väyliä koulutukseen ja työelämään. Hankkeen tavoite: Kun jokainen suomalainen Lions/Leoklubi ehkäisee vaikkapa vain yhden nuoren syrjäytymisen, yhteiskunnalle säästyy 953 miljoonaa euroa (tilanne marraskuussa 2012) käytettäväksi lastensuojeluun, oppimisen tukitoimiin, vanhuspalveluihin. Me palvelemme - We serve! Perustelu: Hyvinvointiyhteiskunnastamme on nuorten hyvinvointiin perehtyneiden tutkijoiden mukaan kadonnut sekä kokonaisuuksien että hyvinvointitoiminnan osaaminen ja ymmärtäminen. Nykyisen kvartaalitalousajattelun jalkoihin jäävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eli lapset, nuoret ja maahanmuuttajat. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä voi yhdelläkin leijonaluotsilla olla käänteentekevä myönteinen vaikutus. Jokainen meistä lioneista voi toimia nuoren tukena. Suomessa on luotettavan aikuisen avun ja tuen tarpeessa olevia nuoria niin paljon, että virallisten auttamistahojen resurssit eivät riitä. Meitä vapaaehtoisia auttajia tarvitaan: jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden. KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloitetta ei hyväksytä. Avun tarpeessa olevien lasten ja nuorten määrä kasvaa hälyttävästi eli aloitteessa on tartuttu ajankohtaiseen ongelmaan. Monilla klubeilla on kuitenkin jo nyt käytössään erilaisia tapoja tukea avun tarpeessa olevia nuoria. Lions Quest –ohjelman tavoitteena on tukea lasten 5. LC Urjala: Käynnistetään valtakunnallinen palveluaktiviteetti toimintakaudella 2014 – 2015 sotiemme veteraanien (Tammenlehväsukupolven) hyväksi ja Punainen Sulka –keräys kaudella 2016 – 2017 nuorten hyväksi. LC Urjala esittää valtakunnallisen Lions-palveluaktiviteetin toteuttamista sotiemme veteraanien hyväksi toimintakaudella 2014-2015. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta jatkosodan päättymisestä. Veteraanien keski-ikä on jo 90 vuotta ja elossa on enää noin 40 000 sotaveteraania. Heidän viimeinen iltahuutonsa lähenee. Meidän on huolehdittava kunniavelkamme maksamisesta loppuun saakka. Mielestämme tämä toteutuu ja tuki kohdentuu parhaiten klubien paikallistason palveluaktiviteeteilla. Samalla esitämme että seuraava Punainen Sulka- keräys toteutetaan vasta kaudella 2016-2017 ja sen keräysvarat kohdennetaan nuorison hyväksi. Olemme erityisen huolissamme nuorten syrjäytymiskehityksestä. Maassamme on arvioitu olevan kouluttamattomia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria noin 40 000. Maan hallitus on käynnistänyt Nuorten yhteiskuntatakuun nimellä kulkevan kokeilun, jolla on tarkoitus taata kaikille nuorille mielekästä tekemistä. Yhteiskunnan tarjoama tukiverkko ei ole kuitenkaan yksin riittävä, vaan tarvitaan paikallistason toimia ja suoraa työllistämisen tukemista. Nuorissa on tulevaisuus, eikä maallamme ole varaa menettää yhtäkään nuorta yhteiskunnan ja työelämän ulkopuolelle. KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloite hyväksytään. Sotiemme veteraanien avustamiselle on akuutti tarve. Alustavissa keskusteluissa Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton edustajien kanssa on tullut esille se, että kohderyhmä tarvitsee myös erilaisia palveluja varainkeräyksen ohella. Koska seuraavan Punainen Sulka -keräyksen ajankohta tulisi kohderyhmän kannalta liian myöhään, esitetään, että valtakunnallinen palveluaktiviteetti, johon sisältyy soveltuvin osin varainkeruuta kansallisen veteraanipäivän 27.4.yhteydessä, järjestetään kaudella 2014 – 2015. Sen sijaan varsinaisen Punainen Sulka -keräyksen suunnittelussa edetään vuosikokouspäätöksen mukaisesti siten, että keräys toteutetaan aikaisintaan 2016 – 2017 ja yhtenä keräyskohdemahdollisuutena voivat olla nuoret. 6. LC Hyvinkää/Sveitsi: Seuraavan kansallisen keräyksen, Punaisen Sulan, yhtenä kohteena on 5 vuoden lahjoitusprofessuurin perustaminen tutkimaan ja kehittämään Lions Questiä vastaamaan eri kohderyhmien tarpeita. (Uusittu aloite vuodelta 2012.) 43 LC Hyvinkää/Sveitsi teki seuraavan aloitteen Jyväskylän vuosikokoukselle ja vuosikokouksen päätöksellä aloite jätettiin odottamaan päätöstä Punainen Sulka –keräyksen järjestämisestä. Nuorten kasvatustoiminnan kanssa työskentelevät tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen selviytyäkseen ennakolta ehkäisevästi näiden syrjäytyneiden nuorten kasvatustehtävästä. Quest-koulutusta tulee kehittää edelleen saavuttamaan oikeita kohderyhmiä, kuten opettajien lisäksi myös nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen puitteissa työskenteleviä ammattilaisia. Lisäksi jo nykyinenkin Quest-koulutus tarvitsee tutkimusta ja kehitystä pysyäkseen ajan tasalla. Tämän vuoksi ehdotamme, että seuraavan kansallisen keräyksen, Punaisen Sulan, yhtenä kohteena on viiden vuoden lahjoitusprofessuurin perustaminen tutkimaan ja kehittämään Questiä vastaamaan eri kohderyhmien tarpeita. Professuurin vuosikustannukset ovat arviolta. 100.000 euroa. Uudistamme aloitteemme ja ehdotamme, että professuurin perustamiseen varataan keräyksen tuotosta 500.000 euroa. KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloitetta ei hyväksytä. Mikäli seuraava Punainen Sulka –keräys päätetään kohdennettavan nuorten hyväksi, mahdollisuudet sisällyttää Lions Quest osaksi hanketta selvitetään siinä yhteydessä. Seuraavat aloitteet koskevat Lions-toiminnan näkyvyyttä: 7. LC Heinola/Jyränkö: Suomen Lions-liitto toteuttaa mahdollisimman pian valtakunnallisen jäsenhankintakampanjan, joka jalkautetaan myös maakuntiin ja paikalliselle tasolle. Tausta: Lions toiminnan haasteena on jäsenistön ikääntyminen, uusien jäsenten rekrytointi, jäsenistön pysyvyys ja aktiivisuus sekä vanhanaikainen mielikuva Lions toiminnasta suuren yleisön keskuudessa. Jäsenmäärän negatiivinen kehitys on koko ajan kasvava toiminnallinen ja taloudellinen ongelma liitto-, piiri- ja klubitasolla. Kehityssuunta vaikuttaa myös Suomen kielen asemaan virallisena Lions kielenä. Lions toiminta on harrastus, joka kilpailee ihmisten vapaaajasta monien muiden mahdollisuuksien ja toimijoiden kanssa. Meidän on pystyttävä erottautumaan joukosta ja viestimään Lions toiminnan mahdollisuuksista potentiaalisille jäsenehdokkaille nykyaikaisen markkinoinnin ja viestinnän keinoin valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Samalla meidän pitää myös motivoida nykyisiä jäseniä aktiiviseen toimintaan ja sitä kautta sitouttaa nykyiset jäsenet Lions toimintaan. Nyt on aika siirtyä puheista tekoihin. Esitys: Suomen Lions-liitto toteuttaa mahdollisimman pian valtakunnallisen jäsenhankintakampanjan, joka jalkautetaan myös maakuntiin ja paikalliselle tasolle. Kampanjan suunnittelua varten perustetaan suppeahko suunnittelutyöryhmä, jonka jäsenillä on erityisesti markkinoinnin ja viestinnän osaamista. Työryhmä määrittelee "tuotteen", jota myymme sekä ydinkohderyhmät. Klubimme on lanseerannut iskulauseen 44 "Lionstoiminta - harrastus, joka tekee hyvää", joka mielestämme kertoo ytimekkäästi ja moniselitteisesti mistä Lions toiminnassa on kysymys. Kampanjassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan valtakunnallista medianäkyvyyttä sekä erityisesti verkko- ja sosiaalista mediaa. Työryhmä selvittää valtakunnalliset yhteistyökumppanit, joiden tuella kampanja toteutetaan, kuinka se jalkautetaan maakuntiin sekä kampanjan rahoituslähteet. Tavoitteena on ulkoisen ja sisäisen Lions brandimielikuvan parantaminen, uusien jäsenten hankinta sekä jäsenistön motivointi ja sitouttaminen. Työryhmä asettaa kampanjalle selkeät tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. 8. LC Pori/Linna: Kolmannen sektorin kiinnostavuuden lisääminen ja julkisuuskuvan sekä näkyvyyden parantaminen yhteistyössä Yleisradion kanssa siten, että YLE tekisi televisioon ohjelmasarjan, jossa esitellään erilaisia palvelujärjestöjä. Tausta: Suomessa on viime aikoina esitetty monessa yhteydessä valtiovallan puolelta kolmannen sektorin olevan merkittävä sekä työllistäjänä että myös auttajana. Lions toiminta luetaan myös mukaan tähän kolmanteen sektoriin. Samaan aikaan me kärsimme jäsenkunnan vähenemisestä ja klubien jäsenkunta vanhenee. Uusia jäseniä ja tuoreita ajatuksia ei enää tule mukaan klubien toimintaan samana tahtiin kuin aikaisemmin. Yleisesti on todettu, että Lions toiminta on arvostettua ja LCI on todettu luotetuimmaksi palvelujärjestöksi. Kuitenkin yksittäisten ihmisten joukossa on usein väärää kuva Lions toiminnasta ja sen periaatteista. Mikäli ihmiset näkisivät enemmän tämän toiminnan sisälle heille tulisi toisenlainen kuva ja kiinnostus toimintaan mukaan lähtemiseen lisääntyisi. Valtiolliset laitokset, kuten Yle voisivat hyvin tehdä mainostusta tällaisesta toiminnasta. Yleisradio ei todennäköisesti kuitenkaan lähtisi esittelemään vain yhden palvelujärjestön toimintaa. Esitys: Edellä olevan perusteella esitämme, että Lions-liitto ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Yleisradio tekisi televisioon ohjelmasarjan, jossa esiteltäisiin erilaisia palvelujärjestöjä KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloitteet 7 ja 8 hyväksytään sisällytettäviksi kaudella 2013 – 2014 perustettavan brändityöryhmän tehtäviin. Brändityöryhmän tavoitteena on Lions-toiminnan julkisuuskuvan kehittäminen mm. lisäämällä yhteydenpitoa median kanssa. Samalla pyritään löytämään aineksia klubien, piirien ja liiton jäsenhankintatyöhön. Seuraavat aloitteet koskevat viestintää: 9. LC Kuopio/Canth: Järjestölle videopuhelinjärjestelmä, esim. SKYPE, jota järjestön jäsenet voivat käyttää laajemminkin. Esitämme, että vuosikokous tutkii mahdollisuutta hankkia Suomen Lions liiton käyttöön videopuhelujärjestelmän, esim. Skype, jota järjestön jäsenet voisivat käyttää entistä laajemmassa määrin. Laitehankintoihin ei vuosikokouksen tarvitse ottaa kantaa, koska kukin klubi hoitaisi hankinnat itse. KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloite hyväksytään. Liiton viestintätoimiala on sisällyttänyt Skype-ohjeistuksen tulevan kauden toimintasuunnitelmaansa. Vuosikokouskulut ovat nousseet vuosi vuoden jälkeen kohtuuttoman suuriksi. Nämä kulut rasittavat klubien hallintokuluja kohtuuttomasti. Tämän seurauksena vuosikokousten osallistujamäärä on pitkän aikaa ollut laskeva. 10. LC Kuopio/Canth: Sähköisen tiedotuksen harkitumpi käyttö esim. kuukausitiedotteen avulla. Toiseksi, vuosikokousedustajien on mahdollisen äänestyksen sattuessa helpompi tehdä valintansa, koska tietävät kuinka ”kalliin” kokouspaikan valitsevat. Esitämme, että vuosikokous tutkii mahdollisuutta käyttää sähköistä tiedotusta nykyistä harkitummin. Postia tulee niin paljon, että tärkeät asiat ovat vaarassa hautautua vähemmän tärkeiden alle. Nykyinen tiedotuskäytäntö voitaisiin korvata esim. kuukausitiedotteella. KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloitetta ei hyväksytä. Liitto käyttää jo nyt sähköistä, kerran kuukaudessa lähetettävää jäsenviestiä (uutiskirje), joka menee kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet ovat Suomen Lions-liiton jäsenrekisterissä (n. 19 000 jäsentä). Muulta osin sähköistä viestintää toteutetaan siten, ettei tarpeettomia tiedotteita lähetetä. Seuraavat aloitteet koskevat vuosikokousta: 11. LC Oulu/Raatti: Kun Lions-liiton vuosikokouksessa tehdään päätös neljän vuoden päästä järjestettävästä vuosikokouksen paikasta, eri vaihtoehtojen esittelyaika olisi 5 minuuttia (nykyisen 2,5 minuutin sijaan) ja esityksiin olisi sisällytettävä alustava tulo- ja menoarvioesitys. Tausta: Suomen Lions-liiton vuosikokouksessa päätetään vuosittain neljän vuoden päästä järjestettävän Suomen Lions-liiton vuosikokouksen paikasta. Esittelyaikaa on kaksi ja puoli (2.5) minuuttia. Esittelyssä kerrotaan yleensä kokouspaikan hyvät puolet (”meille on helppo tulla”)! Esitys: Esitämme, että esittelyaikaa on viisi (5) minuuttia. Esittelyyn on sisällytettävä kokoukseen liittyvä alustava tulo- ja menoarvioesitys. KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloite hyväksytään siten, että esittelyaika vuosikokousjärjestäjille on 3 min ja esitykseen on sisällytettävä kuvaus vuosikokouksen talousarviosta. 12. LC Kausala: Vuosikokousohjelmaan lisättäisiin lauantaina Mölkyn Lions-mestaruuskisat osana vuosikokousohjelmistoa. Tausta: LC Kausala järjestää tulevan keväänä 10. kerran SM-mölkkykilpailut. Olemme aina päässeet taloudellisesti omillemme. Lions-liiton vuosikokousten osanottajamäärä on ollut vähenevä, joten on syytä saada uutta mielenkiintoista toimintaa, joka ei vaatisi erityisiä varusteita eikä erityisosaamista. Mölkky joukkuekilpailuna ja ulkoilmatapahtumana olisi loistava lisä kokousohjelmaan. Esitys: Ehdotamme Lions-liiton vuosikokoukselle ohjelmaan lisättäväksi Porin vuosikokouksesta alkaen, ett LC-mölkyn SM-kisat järjestettäisiin lauantaina osana kokousohjelmistoa. Voimme osaltamme opastaa kulloistakin järjestäjää kisojen toteuttamisesta. KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Aloitetta ei hyväksytä. Lions-liiton mestaruuskilpailuohjeiden mukaan kilpailuiden ajankohtien tulee olla sellaisia, että ne eivät osu samaan aikaan liiton tai piirienvuosikokousten kanssa. Kuitenkin liiton vuosikokouspaikkakunnalla voidaan järjestää mestaruuskilpailut vuosikokousjärjestäjien määräämänä aikana. Perustelut: 27. Suomi Johtoon -kampanjarahasto KUVERÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖSEHDOTUS: Hyväksytään Suomi Johtoon kampanjarahaston säilyttäminen alla esitetyllä tavalla. Suomen Lions-klubit ovat esimerkillisesti auttaneet Suomi Johtoon - kampanjaa mm. tukemalla sitä taloudellisesti vuosien 2005 - 2007 vapaaehtoisella tukikeräyksellä ja vuoden 2012 Pusanin vuosikokouksen matkamyyntikampanjalla. Varoja on käytetty ehdokkaan näkyvyydestä huolehtimiseen ja esite- ym. markkinointimateriaaliin. Sen lisäksi Harri Ala-Kulju ja muut keskeisesti kampanjassa mukana olleet ovat käyttäneet siihen myös omia varojaan. Tämän hetkisten tietojen mukaan Euroopan vuoro on todennäköisesti joko 2014 tai 2015 alkavalla kaudella. Kampanjatoimenpiteet on tähdätty näille vuosille. Jos arvio toteutuu, olemassa olevat varat riittävät. Jos Suomi ei saa päättäjien hyväksyntää näinä vuosina, meidän on tähdättävä seuraavaan Euroopan vuoroon, joka etenkin siinä tilanteessa, jossa joku muu Euroopasta valitaan, on 2020-luvulla. Uudesta kampanjasta on kuitenkin tehtävä päätös Suomen Lions-liiton vuosikokouksessa erikseen. Suomi Johtoon työryhmä katsoo, että tuossa tilanteessa Suomi Johtoon – kampanjarahastossa jäljellä olevat varat jätetään kokonaisuudessaan rahastoon. Ne ovat Suomen Lions-klubien tuota tarkoitusta varten lahjoittamia. Rahaston 45 varoja voi käyttää vain Lions-liiton vuosikokoukselta varapresidentin tehtävään kannatustodistuksen saanut ehdokas. Suomen Lions-liiton tulee sijoittaa varat mahdollisimman tuloa tuottavasti rahaston arvon säilyttämiseksi. 28. Muut asiat 29. Ilmoitusasiat 30. Todetaan liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 2013 - 2014 ja valitaan kuvernöörineuvoston jäsenet 2013 – 2014 sekä todetaan vuosikokouspaikka 2017 31. Kokouksen päättäminen Julkaisija - Utgivare Suomen Lions-liitto ry - Finlands Lionsförbund rf Kirkonkyläntie 10 Kyrkobyvägen 10 00700 Helsinki 00700 Helsingfors