Urheilijat hallista hankeen

6 K2
PERJANTAI 3. TOUKOKUUTA 2013
NUORELTA LUKIJALTA
Energiajuomat
pois alle
13-vuotiailta
Mielestäni energiajuomat ovat
haitaksi nuorille. Ne ovat epäterveellisiä ja ne pitää kieltää alle
13-vuotiailta, koska tuon ikäisten
terveys, opiskelu ja keskittymiskyky ovat vaarassa.
Lisäksi energiajuomat sisältävät kofeiinia, joka haittaa nukahtamista. On inhottavaa, kun osa
koululaisista ei keskity tunnilla
energiajuomien takia.
Energiajuomien juominen on
tyhmää, joten älä siis sinäkään
juo niitä.
Stina Peteri
Paulaharjun koulu 4 C
YHTEYSTIEDOT:
Puhelin 044 799 5755
Sähköposti mielipide@kaleva.fi
Kalevan vaihde 08 5377 111
KANSAN KAIKUJA POHJOIS-SUOMESTA
Urheilijat hallista hankeen
Kuntauudistuksen jälkeen urheiluhalleihin on tullut tungosta. Nyt kaikki suur-Ouluun
kuuluvat saavat käyttää ennen
vain oululaisten käytössä olleita
halleja. Tämä vähentää harjoitusten määrää ja niiden laatua.
Erityisesti lajikohtaiset harjoitukset ovat jääneet vähemmälle.
Se vähentää lajikohtaista osaavuutta. Tuliko kukaan ajatelleeksi tätä uudistuksessa?
Itse jalkapallon pelaajana olen
kokenut asian erityisesti pelien
ja lajikohtaisten harjoitusten vähenemisenä. Olemme joutuneet
siirtymään osittain ulkoharjoituksiin. Ulkoiluhan on tärkeää,
mutta nappulakengät jalassa lumisella kentällä harjoittelu ei ko-
Työnantajilla kovat
kriteerit nuorille
vin hääviä ole. Helpostihan siinä
vilustuttaakin itsensä, kun on
pakkasta. Toppavaatteet päällä
pelaaminen ei oikein onnistu.
Sama koskee varmasti kaikkia
lajeja. Halleissa on ruuhkaa, ja
harjoitusalueet ovat pienet. Yksityisiä halleja rakennetaan, mutta
se ei voi olla ainoa ratkaisu ongelmaan, sillä kaikilla vanhemmilla
ei ole varaa maksaa tuhansia euroja yksityisiin halleihin pääsemisestä muiden harjoitusmaksujen
lisäksi. Se ei ole tasa-arvoista.
On tietenkin hienoa, että kaikilla
suur-Ouluun kuuluvilla on nyt sama mahdollisuus urheiluhallien
käytölle. Asia vaatisi kuitenkin
pohtimista. Urheiluhalleja pitäi-
si rakentaa lisää Ouluun ja sen
lähiympäristöön. Jos halleja olisi
enemmän ja niitä olisi ympäri
kuntaa, niin se antaisi enemmän
mahdollisuuksia lasten ja nuorten monipuoliseen liikuntaan.
Hallien tulisi ainakin osittain
olla kaupungin rakentamia eikä
yksityisiä, sillä se antaisi myös
vähävaraisille mahdollisuuden
harrastaa.
Jos lähellä kotia olisi halli, voisi harkkoihin kulkea esimerkiksi
pyörällä. Se vähentäisi vanhempien kuskausurakkaa, ja samalla
saisi raitista ilmaa. Itselläni lähin jalkapallohalli sijaitsee noin
kymmenen kilometrin päässä.
Vanhemmat kuskaavat minut aina harkkoihin.
!13222
Uusien hallien rakentamisen
lisäisi myös lasten ja nuorten
harrastusmotivaatiota. Olisi kiva
lähteä harjoittelemaan, jos tietäisi, että harjoitukset pidetään
lähellä sijaitsevassa hallissa.
Eikö kaupunki
mieluummin
maksaisi uusista halleista ja saisi
nuoret liikkumaan kuin siitä, että
nuoret ajautuvat väärille teille,
kun harrastusmahdollisuuksia
ei ole tarpeeksi. Nuoret saattavat
ajautua rikkomaan tai sotkemaan
esimerkiksi kaupungin omaisuutta muun tekemisen puutteessa.
Eikö tätä olisi syytä pohtia tosissaan?
Katri Hänninen
Kastellin koulu 8 D
Huostaanotto,
parempi tulevaisuus
Kalevassa 6. helmikuuta haastateltiin erikoistutkija Tarja Heinoa nykyajan lastenvalvojien ja
sosiaalitoimen työntekijöiden
tehtävistä lastensuojelussa. Heino kertoo, että jopa 78 prosentilla huostaanotetuista lapsista on
psyykkisiä ongelmia ja että jopa
kolmasosa lapsista ei ole lastensuojelun asiakkuuden aikana
saanut tarvittavaa tukea ja apua.
Oma mielipiteeni näihin asioihin on enemmän kuin positiivinen sen takia, että olen itse huostaanotettu ja lapsuudessa olen
nähnyt asioita, joista on jäänyt
pysyvät jäljet.
Olen saanut sosiaalitoimelta ja
sen kautta myös muualta apua ja
Lähetä meille kuvia, videoita ja juttuvinkkejä.
TORITYTÖT
Olen kohta täysi-ikäinen nuori ja
asun yksin Oulussa opiskelujen
vuoksi. Koska kesällä ei saa Kelan
tukia, tarvitsen kesätöitä, että
pystyn maksamaan vuokran, laskut ja vielä elättämään itseni.
Haluan kiittää 4.2. Kalevassa
olleesta kirjoituksesta ”Kesätyötä
etsivä nuori ansaitsee huomion”.
Nostan esille erityisesti sen,
miten nuorella voi olla paljon
työkokemusta ja muita sellaisia
ominaisuuksia, joita ei kerry, jollei töihin pääse. Missä vaiheessa
ehtii saada työkokemusta, kun
koulu vie niin paljon aikaa?
Toisaalta melkein joka työhön
pitää olla täysi-ikäinen. Itse täytän
kesän puolessa välissä 18 vuotta,
joten on todella vaikeaa saada töitä kahdelle kuukaudelle.
Olen itse sosiaalinen ja mielestäni myös tekeväinen, mutta
kun nykyään melkein kaikki hakemukset tehdään netin kautta,
eikä ihmisillä ole aikaa haastatella työntekijöitä, miten he voivat
saada kuvan ihmisestä, jota eivät
näe? En ole hyvä kirjoittamaan
itsestäni hakemukseen, joten uskon, että jo moni työ on mennyt
sen takia sivu suun.
NÄIN LÄHETÄT
KUVAN
MMS- eli kamerakännykällä:
Kirjoita tekstikenttään
LUKIJAKUVA,
KUVAAJAN NIMI,
TILANNETEKSTI
ja lähetä kuva
numeroon 13222.
Esimerkiksi: ”LUKIJAKUVA, Maija Mehiläinen,
Mehiläinen lentää.”
Viestin hinta 0,60€.
Toimii Soneran, Saunalahden, Elisan ja DNA:n
liittymissä.
Mistä työnantajat ovat kriteerit
keksineet?
Toivon, että he joskus palaavat
omaan nuoruuteensa ja miettivät, minkälaista oli olla nuori ja
minkälaista työn hakeminen oli.
Ehkä ymmärrys meitä nuoria
kohtaan silloin kasvaa.
Hanna Pennanen
OSAO, Myllytullin yksikkö
Tietokoneelta:
Lähetä kuva -lomake
löytyy osoitteesta
www.kaleva.fi/
lukijakuva
Lähetä vain itse ottamiasi kuvia. Muistathan,
että kuvassa olevilta
tunnistettavilta henkilöiltä on pyydettävä lupa
julkaisemiseen.
Erilaiset aineet ovat
koulupäivän suola
Kalevassa 9.2. oli Liisa Laineen
kirjoittama juttu Oulun koulujen
erikoisluokkien lakkauttamisesta. Juttu pisti silmään, koska olen
itse yläasteella liikuntaluokalla.
Eli musiikki-, liikunta- ja kuvataideluokat loppuisivat vuonna
2020 kokonaan ja ne korvattaisiin kerhoilla ja kolmannen sektorin palveluilla.
Useilla koululaisilla ei ole motivaatiota opiskella, ja erikoisluokat saavat usein nostettua intoa,
kun saa tehdä useita tunteja
viikossa juuri sitä, mistä eniten
tykkää. Näille luokille on myös
vaikea päästä eli halukkaita on
roimasti.
Monet lapset ja nuoret tähtäävät huipulle, ja ainoa keino
on harjoitella mahdollisimman
paljon. Koulun jälkeinen aika ei
tähän riitä.
Lopetetaanko seuraavaksi taidelajit jopa perusopetuksesta?
Tässäkin asiassa raha taitaa olla
Kirjoituksia
nuorilta
Kaleva heitti mielipidekirjoittamisen haasteen Oulun ala- ja yläkoulujen oppilaille sekä lukion
ja ammattioppilaitosten opiskelijoille sanomalehtiviikolla helmikuussa.
Haasteeseen vastasi toistasataa lasta ja nuorta kirjoittamalla mielipiteen ajankohtaisesta
ja itseään kiinnostavasta aiheesta.
Näistä kirjoituksista Kalevaan on talven ja kevään aikana
saapunut
viitisenkymmentä
kuudelta Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan koululta sekä
ammattioppilaitoksesta. Niistä
osa on julkaistu omalla sivullaan
13. maaliskuuta.
Vaikka kaikkia kirjoituksia ei
Nuorelta lukijalta -sivuille saatu
mahtumaan, kiitoksena kirjoittajille ajankohtaisista ja ajatuksia herättävistä teksteistä on lähetetty elokuvaliput.
Lukijalta-sivun toimitus
kyseessä. Milloin lapset laitetaan
rahan edelle?
Itse olin suorastaan tyrmistynyt,
kun näin uutisen, koska en näe
tässä mitään järkeä ja vastustan
ehdottomasti erikoisluokkien
lakkauttamista. Olisi epäreilua,
jos tulevaisuudessa painotettaisiin esimerkiksi vain matematiikkaa ja biologiaa. Erilaiset aineet ovat koulupäivän suola.
Lisäksi kaikilla uusillakin oululaisilla pitäisi olla mahdollisuus
pyrkiä erikoisluokille. Koulut
ovat keskustassa. Liikuntapaikat
ovat myös lähellä kouluja.
Mielestäni on keksitty vain tekosyitä, jotta lapsille tärkeät asiat
mitätöidään. Milloin asiat saavat
paremman suunnan? Ehdotan,
että asiaa mietittäisiin tarkkaan,
ennen kuin tehdään hätiköityjä
päätöksiä. Ajatellaan lasten parasta, koska he koulua käyvät.
Henna Viitanen
Kastellin yläaste 8. lk
Jalkapalloa pitäisi
pelata enemmän
Minun mielestäni jalkapalloa
pitäisi pelata enemmän, koska
se on hyvä urheilulaji ja kivaa.
Jalkapallossa paranee kunto, ja
se tekee hyvää lihaksille.
Ihmiset eivät tee pahaa, kun
he pelaavat jalkapalloa tai harrastavat jotain muuta urheilulajia. Kun harrastaa jalkapalloa,
saa myös kavereita. Sen vuoksi
pitäisi pelata jalkapalloa paljon
enemmän.
Luka Majok
Paulaharjun koulu 4A
Kouluruoka
kannattaa syödä
Mielestäni on ärsyttävää, kun
jotkut koululaiset eivät vain
kykene syömään kouluruokaa.
Mielestäni siinä ei ole mitään
pahaa, vaikka en itsekään tykkää kaikesta. Yritän silti syödä,
sillä ei ole kiva olla koulussa
nälissään.
Jotkut tai suurin osa koulusta sanoo koulun perunoita
www.kaleva.fi
Lisää lukijakuvia
verkkolehdessä
tukea, jota ilman en varmaan olisi pystynyt selviämään terveellä
mielellä tähän asti. Saamani apu
ja tuki on auttanut käsittelemään
asioita, ja olen oppinut elämään
niiden kanssa.
Pystyn sanomaan, että huostaanotto on ollut ehkä yksi parhaista valinnoista, joka minun
puolestani, ja minun mielipidettäni kuunnellen on tehty. Monet
nuoret ovat varmaan aivan eri
mieltä tästä asiasta, koska tietenkin ihmiset ovat nähneet ja kokeneet eri asioita.
Ihmiset, jotka työskentelevät
sosiaalitoimessa,
ansaitsevat
ison kiitoksen työstään ja avusta, jota he nuorille antavat. Olen
Lisää kirjastoja
järkevämmille
paikoille
Kalevan Lukijalta-palstalla on
kirjoitettu siitä, kuinka tärkeitä
lähikirjastot ovat oululaisille.
Vaikka asiasta onkin keskusteltu jo paljon, jaksaa se silti
edelleen ihmetyttää: puolet kirjastoista ollaan lakkauttamassa,
vaikka yksikään asukas ei sitä
varmasti halua ja kirjastojen
kannatus on pysynyt korkeana.
Itse olen tietenkin miettinyt asiaa nuorten kannalta: väheneekö
lukeminen, kun kirjasto ei enää
olekaan yhtä lähellä kuin ennen? Oma lähin kirjastoni sijaitsee 3,5 kilometrin päässä, eikä
sielläkään tule kovin usein käytyä. Luen itse nykyäänkin aika
paljon, mutta voisin lukea enemmänkin, jos vain lainauspaikka
olisi lähempänä.
Haluaisin, että kirjastoja ei
”kumipotuiksi”. Onko totta, että
keittäjät luulevat meidän oppilaiden haluavan ranskalaisia,
hampurilaisia, pitsaa, karkkia?
Niin se ei ole!
Olisi kyllä kiva, jos joskus olisi
ranskiksia tai pitsaa. Kuitenkin
meillä oppilailla on jo tähtipäiviä, laskiaispullaa, kiisseleitä,
jogurtteja, leipää ja pääasiassa
ruokaa. Mieti, että jossain ulkomailla oppilaat eivät saa ilmaista
ruokaa.
Sonja-Lyydia Kämäräinen
Paulaharjun koulu 4C
Olisi siis hyvä, jos nuoret pääsisivät sellaisiin joukkueisiin tai
ryhmiin, joilla olisi esimerkiksi
harjoitukset kerran viikossa.
Omatoiminen harjoittelu voi olla myös kivaa.
Jos nuoret eivät pääse mukaan
urheiluseuroihin, voisivat he
Mikä energiajuomissa kiehtoo?
Nehän ovat terveydelle haitallisia. Miksi Youtubeen tehdään
videoita energiajuomista? Ovatko energiajuomat hyvänmakuisia? Energiajuomat häiritsevät
koulunkäyntiä ja haittaavat
terveyttä ja kasvua. Olen sitä
mieltä, että energiajuomien
myynti kielletään alle kuusitoistavuotiailta.
Kyllähän sen ymmärtää, että
aikuiset tarvitsevat energiaa esi-
merkiksi töissä ja harrastusten
parissa, mutta lapsilla on enemmän energiaa luonnostaan.
Jotkut luokkalaisemme juovat
aivan liikaa energiajuomia. En
jaksa koko aikaa kuunnella ”tarinoita” niistä. Tälle on tultava
loppu.
Emma Kostama
Paulaharjun koulu 4C
Kiusaaminen
on paha asia
Kiusaaminen on ollut ongelmana aina kouluissa ja työpaikoilla,
ja sitä ei ole saatu loppumaan.
Voihan sitä ehkä vähentää,
mutta kokonaan sitä ei saada
loppumaan ikinä. Jotkut lapset
ja nuoret kertovat siitä heti
aikuisille, mutta osa ei kerro
siitä ikinä kenellekään. Myös
tarhaikäiset kiusaavat, vaikkei
sitä ehkä heti uskoisikaan.
Ei pitäisi yleistää, mutta
yleensä pienillä kouluilla (esimerkiksi kyläkouluilla) on kiusaamista vähemmän kuin isoilla
kouluilla, joissa saarnataan, että
kaikkien pitäisi olla kaikkien
kanssa ja muistutetaan usein,
että kiusaaminen on paha asia.
Tällaiset koulut ovat valitettavan usein lakkautusuhan
alla tai ne ovat todella hyvässä
tilanteessa ja oppilaita tulee joka
vuosi paljon lisää.
Pieniä kyläkouluja lakkautetaan helposti ja oppilaat,
jotka ovat tottuneet siihen, että
kaikki tuntevat kaikki koululta,
joutuvat opettelemaan valtavien koulujen ”saatat tuntea
ehkä luokkakaverisi nimeltä”
-järjestelyyn.
Pyry Vanha-aho
Pyhäjärven Ikosen koulu 6. lk
Optikko
tarkastakoon
autoilijan näön
Maanantain Kalevassa 4.2.
oli uutinen, jossa kerrottiin
autoilijoiden näöntarkastuksen
muuttuvan. Uudessa laissa
45-vuotiaiden näöntarkastukset
poistuisivat kokonaan ja näön
arvioisi lääkäri muun hoidon
yhteydessä.
Uudistus vie mielestäni asiaa
vain huonompaan suuntaan,
onhan liikenneturvallisuus
tärkeä asia ja näkö suuri osa sitä.
Suuri osa onnettomuuksista
tapahtuu havaintovirheiden takia, ja pakollinen näöntarkastus
selvästi vähentäisi niitä.
En ymmärrä, miksi 45-vuotiaiden näöntarkastukset poistuvat. On monta hyvää syytä,
miksi ne kannattavat, mutten
löydä yhtään järkevää selitystä
sille, miksi ne halutaan siirtää
optikoilta lääkärintarkastuksen
yhteyteen.
Kaikki eivät välttämättä itse
huomaa näkönsä huonontuneen ja ymmärrä olevansa
suuri riski itselle sekä muulle
liikenteelle.
Lääkäreiden tutkimusmenetelmät ovat hataria ja vain
suuntaa antavia, toisin kuin
optikoilla on kaikki tarvittavat
tarvikkeet oikean ja tarkan
tuloksen saamiseen.
Miksi siis täytyy hyväksi todetusta luopua ja siirtyä huonompaan menetelmään?
Annika Jaako
OSAO, Myllytullin yksikkö
”
Haluaisin, että
kirjastoja ei lakkautettaisi, vaan
perustettaisiin
uusia kirjastoja
järkevämmille
paikoille.”
lakkautettaisi, vaan perustettaisiin uusia kirjastoja järkevämmille paikoille, esimerkiksi tänne Kastellin läheisyyteen.
Jos lakkautukset ovat kuitenkin välttämättömiä, toivoisin,
että niissä säästetyt rahat käytetään johonkin yhtä järkevään,
kuten kirjastoihin.
Julia Castrén
Kastellin yläaste 8. lk
Kova harjoittelu
karkottaa nuoret
urheilun parista
Kalevassa oli 4.2. Miina Hakalan
kirjoittama juttu Kilpailu karkottaa nuoret, joka koski nuorten
halua päästä urheiluseuroihin.
Mielestäni asia on juuri näin.
Jos nuoret haluavat urheilla
valmentajan johdolla, pitäisi siihen olla mahdollisuus. Suurin
osa nuorista ei siis halua kilpailla, tai harjoituksia on liian paljon
viikossa.
Kesä on alkanut.
myös kiitollinen perheelle, johon minut on otettu, ja jossa minua kohdellaan tasa-arvoisesti.
Oma tulevaisuuteni on nyt
paljon selvempi ja valoisampi
saamani tuen ja niiden ihmisten ansiosta, jotka minua ovat
auttaneet. Mielestäni nuorten
arvostus näitä ihmisiä ja auttajia
kohtaan on huonolla tasolla. Toivon, että nuoret avaavat silmänsä ja miettivät niitä positiivisia
asioita, joita heille tarjotaan, ja
yrittävät ymmärtää, että heitä
halutaan auttaa; ei pilata heidän
elämäänsä.
Opiskelija
Julkaisemme kirjoituksen
poikkeuksellisesti nimimerkillä.
harjoitella kavereiden kesken liikuntatiloissa.
Joukkueisiin tai ryhmiin pääseminen olisi tärkeää, koska juuri nuorethan haluavat harjoitella
seuroissa.
Omatoimista harjoittelua voi
tehdä silloin kun itse haluaa,
eli se on tuostakin syystä hyvä
ratkaisu.
Ratkaisuna asiaan voisi olla,
että jos ei siis halua harjoitella kilpailevissa ryhmissä, voi
lajia harjoitella sitten vaikka
kavereiden kanssa tai, jos olla
mahdollisuus mennä sellaiseen
ryhmään, jossa ei kilpailla ja
harjoitella niin paljon.
Emilia Kukkohovi
Kastellin yläaste 8. lk
Urheilussa on
aina huijareita
Kalevan pääkirjoituksessa 6.2.
kirjoitetaan Europolin paljastaneen historian laajimman
jalkapallo-otteluiden manipuloinnin.
Kirjoituksen mukaan manipuloinnin takana on järjestäytynyt
rikollisuus. Vuosina 2008–2011
15:ssa Euroopan maassa on
sörkittu 380 ottelua. Mukana
toiminnassa on pelaajia, apuvalmentajia, joukkueiden johtajia
ja erotuomareita.
Europolin tekemät paljastukset avaavat penkkiurheilijan silmät.
Voiko enää luottaa siihen, että
pelitulos on saavutettu urheilullisin keinoin, ja oikeasti paras
voittaa?
Kannattaako enää veikata
jalkapallotuloksia, koska asiantuntemukseen ja tietämykseen
ei ehkä enää voikaan luottaa, jos
tulokset ovatkin ostettuja? Ar-
tikkelin mukaan huijareiden rahasummat ovat erityisesti suuri
kiusaus köyhistä maista tulleille
pelaajille ja he ovat otollinen
kohde rikollisten toiminnalle.
Itse olen paljastuksista huolimatta edelleenkin sitä mieltä,
että urheilun seuraaminen on
viihdettä ja mukavaa sellaista.
Käyn katsomassa huippu-urheiluakin, vaikka pelaajille maksettaisiin palkkaa, ja lajissa kuin
lajissa sekaan mahtuu takuulla
huijareitakin.
Junioriurheilija voi oppia pelejä seuraamalla uusia kikkoja,
pelitaktiikkaa ja kokeilla niitä
omissa peleissä.
Penkkiurheilu on siis mukavaa ajanvietettä ja tapa viettää
vapaa-aikaa kavereiden kanssa
katsomossa.
Joonas Moilanen
Kastellin yläaste 8. lk