docMaasoturin juhlanumero 2011
download 
Report Transcription
Maasoturin juhlanumero 2011
MAASoTURI Maasotakoulun tiedotuslehti M Juhlanumero 2/2011 33. vuosikerta l u u o 1 k 0 a t v o u s otta a a MAASoTURI 1 ulu 0v Ma rk st ds ri Maasotakoulun tapahtumia Lappeenrannassa 2011 so Maa 1 tako ko la n my - Arm y Aca de Maasotakoulun tiedotuslehti MAASoTURI Juhlanumero 2/2011 Kannen kuva: KM Timo Härkönen, Heta Toiskallio Maasotakoulun tapahtumia . . . . . . . . . . . . . . 2 Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Maavoimien komentajan tervehdys. . . . . . . . 4 Maasotakoulun johtajan tervehdys. . . . . . . . 5 Lappeenrannan kaupunginjohtajan tervehdys. 6 Ammattiosaamista – ammattilaisille . . . . . . . 7 Kadetista upseeriksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Opiskelu Maasotakoululla. . . . . . . . . . . . . . . 10 Perinteet velvoittavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Taisto ja kirjasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta – suorituskykyä maavoimille. . . . . . . . . . 16 Maasotakoulun rakuunat – hakkaa päälle!. . 19 Palveluspaikkana rakuunaeskadroona. . . . . . 20 Maasotakoulussa opiskelee sekä kirkollisen alan varusmiehiä että sotilaspappeja. . . . . . . . . . . 21 Rakuunasoittokunta 90 vuotta . . . . . . . . . . . 22 Palvelua asevelvollisille . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Rakuunakilta ry. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Huolto – toiminnan tärkeä taustavaikuttaja. 26 Koko varuskunnan terveydeksi . . . . . . . . . . 27 PURU on valtakunnallinen, paikallisin maustein.28 Evergreen – Ikivihreä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Harjoitus tekee mestarin Taipalsaaren ampuma-alueella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Julkaisija Toimituskunta Taitto Painopaikka Maasotakoulu Evl Kari Pelkonen, päätoimittaja Maj Juha Jaakkola Kapt Paul Javanainen Ylik Anu Köngäs Maj Janne Myller LitM Tarja Nykänen FM Anna-Mari Osma Kers Santtu Penttilä Maj Jukka Pesonen FM Ansa Räätäri, toimitussihteeri Heta Toiskallio Edita Prima Oy, Helsinki 2011 Maasotakoulu Väinö Valveen katu 4, 53900 Lappeenranta p. 0299 800 (vaihde) maasotakoulu@mil.fi www.puolustusvoimat.fi/maasotakoulu Pe 18.3. klo 19.00 Lappeenranta-sali. Valtakunnallisten puhallinpäivien vaskikonsertti. Rakuunasoittokunta ja Savon Sotilassoittokunta, johtaa Tom Bildo. Solistina Tapani Urpanen, baritonitorvi. Liput 15 e. Pe 25.3. klo 19.00 Lappeenranta-sali. Rakuunasoittokunnan 90-vuotisjuhlakonsertti. Johtaa Riku Huhtasalo, solisteina Kai Ruskeepää, saksofoni ja Christian Juslin, tenori. To 7.4. Saapumiserän 2/10 (270 vrk) kotiuttaminen Ke 27.4. Kansallisen veteraanipäivän tilaisuudet Lappeenrannassa Pe 20.5. Maasotakoulun avoimet ovet -tapahtuma La 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä To 9.6. klo 20.00. Maasotakoulun järjestämä iltahartaus Katariinan torilla. Pe 17.6. klo 18.00. MILjazz-tapahtuma Rakuunamäellä. Rakuunasoittokunta ja Karjalan Sotilassoittokunta solistinaan Jonna Geagea, Savon Sotilassoittokunnan Big Band solistinaan Antti Rissanen, pasuuna sekä Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta solistinaan Jussu Pöyhönen (Suurlähettiläät). Vapaa pääsy. Pe 8.7. Saapumiserien 2/10 (362 vrk) ja 1/11 (180 vrk) kotiuttaminen Ma 11.7. Saapumiserä 2/2011 astuu palvelukseen. To 11.8. Saapumiserä 2/2011 sotilasvala ja vakuutus Suomenniemi Pe 2.9. Breitenfeldinpäivä Pe 14.10. Maasotakoulun 10-vuotisjuhlapäivä To 24.11. klo 19.00 Lappeenranta-sali. Itä-Suomen Sotilasläänin soittokuntien syyskonsertti. Karjalan Sotilassoittokunta, Rakuunasoittokunta ja Savon Sotilassoittokunta solistinaan Jukka Myllys, eufonium. Johtavat Jarkko Aaltonen, Petri Junna ja Jyrki Koskinen. Liput 15 e. Ti 6.12. Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Ke 14.12. Veteraanien joululounas Su 18.12. Kauneimmat joululaulut Rakuunamäen sotilaskodissa. MAASOTAKOULUN TUKI RY ON PERUSTETTU Maasotakoulun Tuki ry:n kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Maasotakoulun opiskelijoita, asevelvollisia ja henkilökuntaa muistamisten, kannustusten ja stipendien muodossa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii yhteistoiminnassa jäsenistönsä ja Maasotakoulun yhteistyökumppaneiden kanssa. Maasotakoulun Tuki Ry:n toimintaa voi tukea lahjoituksin tilille: FI6585300710194335. 2 MAASoTURI Pääkirjoitus 10-vuotiaalla Maasotakoululla arvot ja toiminta kohdallaan Arvojen sanotaan olevan organisaation toimintaa ohjaavia periaatteita, jotka myös kuvaavat tapaa toimia erilaisissa tilanteissa. Arvot ovat meidän vakaumuksemme ja Maasotakoulussa niitä voidaan pitää myös meidän tahtotilana. Meidän maasotakoululaisten arvoja ovat isänmaallisuus, ammattitaito, luotettavuus ja yhteistyökyky. Isänmaallisuus antaa meille halun puolustaa Suomea ja kansalaistemme oikeuksia kriisitilanteissa. Isänmaallisuus ohjaa myös antamaamme koulutusta. Maasotakoulu tukee myös muita isänmaallista ja maanpuolustustyötä tekeviä järjestöjä ja yhteisöjä. Meidän maasotakoululaisten ammattitaidolla meillä on kyky hallita oma tehtävämme ja myös halu kehittyä siinä. Korkean ammattitaidon kautta syntyy myös meidän korkea työmoraali. Luotettavuus antaa perusteet täyttää tehtävämme ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Olemme tehtävissämme aina myös vastuuntuntoisia, rehellisiä ja avoimia. Yhteistyökyky antaa meille halun toimia yhdessä työtehtävissämme ja kumppaneittemme kanssa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Maasotakoulun arvot ovat määritelty niin, että meistä jokainen löytää niistä liittymiä omaan toimintaamme ja omaan arvo- maailmaamme. Muutoksissa ja muutostilanteiden hallinnassa haastetaan usein organisaation toimintatapoja. Näin ollen myös arvot joutuvat tarkastelun alle ja arvot mitataan usein muutostilanteissa. Maasotakoulu on sen kymmenen vuoden historian aikana kohdannut monia muutoksia. Ovathan Maasotakoulun historian neljä koulunjohtajaakin tuoneet kukin oman vaikutuksensa ja samalla muutoksen koulumme toimintaan. Maasotakoulun kymmenen vuoden taipaleeseen sijoittuu myös maavoimien perustaminen ja samalla Maasotakoulun kehittyminen maavoimien puolustushaarakouluksi. Vankkoihin arvoihin perustuen Maasotakoulu on selvinnyt kohtaamistaan muutoksen ja kehityksen haasteista erittäin hyvin. Maasotakoulun toimintaa on viritetty vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Laadukas ja kustannustehokas toiminta ovat avaintekijöitä toiminnassamme. Myös tulevaisuudessa meillä tulee olla valmiudet trimmata toimintaamme ajan hengessä. Selkeisiin ja tunnustettuihin arvoihin perustuen voimme luottavaisin mielin kohdata tulevat haasteet ja mahdolliset muutokset. Näin voimme hyvillä mielin jatkaa Maasotakoulun toiselle vuosikymmenelle. Maasotakoulun apulaisjohtaja Everstiluutnantti Kari Pelkonen MAASoTURI 3 Maavoimien komentajan tervehdys Maasotakoulu, Maavoimien puolustushaarakoulu Maasotakoulu viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlavuottaan. Vaikka koulu on nuori, sillä on kunniakkaat perinteet, jotka juontavat lähes sadan vuoden taakse. Maasotakoulun ensimmäinen perinnejoukko, Vöyrin Sotakoulu aloitti toimintansa 26.1.1918 Vöyrin pitäjässä Pohjanmaalla. Koulutus vakiintui vuodesta 1921, jolloin Jalkaväen Aliupseerikoulu perustettiin Viipurin Markovillaan. Talvisodan vuoksi keskeytynyt vakinaisen väen aliupseereiden koulutus käynnistyi uudelleen Hämeenlinnassa v. 1941, kun Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa siellä. Hämeenlinnasta koulu siirtyi v. 1945 Lappeenrantaan. Puolustusvoimien organisaatiomuutoksen yhteydessä v. 1952 koulun nimi muuttui Kanta-aliupseerikouluksi ja edelleen v. 1966 Aliupseerikouluksi. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän kehityksen myötä Aliupseerikoulusta tuli v. 1972 Päällystöopisto ja puolustusvoimien uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän myötä v. 1993 Maanpuolustusopisto. Opistotasoisen koulutuksen päätyttyä maassamme, Maanpuolustusopisto siirtyi historiaan ja Maasotakoulu perustettiin 1.8.2001. Maasotakoulussa ja sen edeltäjien rinnalla ovat toimineet rakuunat kunniakkaine perinteineen. Maasotakoulu on suoraan maavoimien komentajan alainen maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu. Maasotakoulun päätehtävä on henkilökunnan koulutus. Maavoimat tarvitsee ammattitaitoisia ja hyvän fyysisen kunnon omaavia, esimerkillisiä kouluttajia ja johtajia. Maasotakoulu ja sen edeltäjät ovat osaltaan vastanneet tähän tarpeeseen erinomaisesti kouluttamalla ja kasvattamalla aliupseereita, opistoup4 MAASoTURI seereita ja upseereita maavoimien ja sen suurimman aselajin, jalkaväen, sodan- ja rauhanajan tehtäviin. Maasotakoulun viime vuosien merkittävin haaste on ollut uusimuotoisen aliupseeriston koulutuksen rakentaminen ja sen käynnistäminen vuoden 2008 alusta. Ensimmäisten vuosien koulutustulokset ovat olleet hyviä. Uuden koulutusjärjestelmän tuottamat aliupseerit ovat ammattitaitoisia, kehityshakuisia ja oikean asenteen omaavia ammattisotilaita. Vaikka aliupseeriston koulutus onkin näkyvästi esillä, ei pidä unohtaa koulun muita keskeisiä koulutustehtäviä, sotatieteiden maistereiden, kadettien ja opistoupseerien koulutusta. Maasotakoululla on myös merkittäviä, maavoimien suorituskykyyn liittyviä tutkimus- ja kehittämistehtäviä sekä keskeinen rooli puolustusvalmiuden ylläpitäjänä Etelä-Karjalassa. Työssään maavoimien palkatun henkilökunnan kouluttajana Maasotakoulun vahvuutena on korkeatasoinen, työhönsä motivoitunut, hyvähenkinen henkilökunta. Kiitän Maasotakoulua ja kaikkia siellä kuluneen vuosikymmenen aikana palvelleita hyvin suoritetusta työstä. Onnittelen juhlivaa sotakoulua ja toivotan kaikille Maasotakoulussa palveleville sekä koulun ystäville, tukijoille ja yhteistyötahoille parhainta onnea ja menestystä nyt ja tulevaisuudessa. Maavoimien komentaja Kenraaliluutnantti Ilkka Aspara Maasotakoulun johtajan tervehdys Maasotakoulu 10 vuotta Vuosi 2011 on meille juhlavuosi. Kymmenen vuotta toimintaa Maasotakouluna on takana. Kuluneiden vuosien aikana sotakoulumme on kehittynyt ja sen toiminta on laajentunut suurin harppauksin aivan uudelle tasolle. Kymmenen vuoden aikana Maasotakoulu ja sen tehtävät ovat muuttuneet merkittävästi. Henkilöstö- ja koulutusjärjestelmien muutokset ovat laajentaneet ja syventäneet toimintakenttäämme. Maavoimien uudistaminen 2008 teki koulustamme puolustushaarakoulun. Organisaatiotamme ja sen toimintamalleja on uudistettu ja virtaviivaistettu. Tutkimustoiminta on laajentunut. Kuluneet vuodet ovat olleet jatkuvaa muutosten aikaa, mikä on vaatinut maasotakoululaisilta paljon. Korkeatasoinen henkilöstömme on aina ollut valmiina vastaamaan uusiin haasteisiin. Sotakoulumme edeltäjien ja Lappeenrannan varuskunnan rikkaat ja pitkät perinteet antavat meille vahvan lähtökohdan ja tuen toimintaamme ja sen kehittämiseen. Voimme olla ylpeitä arvokkaista perinteistämme, joita vaalimme nykyajan hengessä. Maasotakoululla on vahva ympäröivän yhteiskunnan tuki. Lappeenrannan kaupunki ja Taipalsaaren kunta ovat toiminnassaan ja päätöksenteossaan ottaneet Maasotakoulun toimintaedellytykset huomioon. Yhteistyö alueellisten ja paikallisten viranomaisten välillä sujuu erinomaisesti. Etelä-Karjalan aluetoimisto maakunnallisine vastuineen ja kutsuntoineen sitoo organisaatiomme vahvasti koko maakuntaan. Maasotakoulusta on muodostunut eteläkarjalaisten oma joukko-osasto. Lappeenrannan varuskunnan kaikki toimijat ovat vahvasti Maasotakoulun tukena korkeatasoisine palveluineen. Varuskunta muodostaa toimivan ja tehokkaan kokonaisuuden, jossa asiat hoidetaan hyvässä avoimessa yhteistyössä. Maasotakoulu voi katsoa luottavaisena tulevaisuuteen. Koulun perusrakenteet ja tarvittava infrastruktuuri ovat kunnossa, vaikka tunnistettuja kehittämiskohteita onkin jäljellä. Henkilöstötilanteemme on kohtuullisen hyvä, osaaminen on kohdallaan ja rekrytointi toimii. Puolustusvoimien eri toimipisteistä tulevat alansa osaajat rikastuttavat toimintakulttuuriamme ja tuovat mukanaan muiden joukkojen parhaita käytäntöjä. Olemme lunastaneet paikkamme maavoimien puolustushaarakouluna ja roolimme koulutuksen, tutkimuksen ja valmiuden tehtävissä on erittäin tärkeä koko puolustushaaran kannalta. Tulevaisuus tuonee Maasotakoululle uusiakin velvoitteita ja vastuita, mutta olemme valmiit niihin tarttumaan. Maasotakoulu on valmis seuraavalle vuosikymmenelle! Maasotakoulun johtaja Eversti Markku Riittinen MAASoTURI 5 Lappeenrannan kaupunginjohtajan tervehdys Lämpimät onnentoivotukset 10-vuotiaalle Maasotakoululle Lappeenranta on tänään pitkällisen kehitystyön tuloksena kansainvälinen yliopistokaupunki ja vetovoimainen matkailukaupunki. Lappeenranta on myös maineikas varuskuntakaupunki. Maasotakoulussa järjestettävät sotatieteiden maisteriopinnot, kadettien koulutus, henkilöstön täydennyskoulutus sekä niiden rinnalla toimiva tutkimus- ja kehittämisosasto ovat puolustusvoimille tärkeitä kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Uskon, että Lappeenrannalla on jatkossakin merkittävä roolinsa puolustusvoimien organisaatiossa. osallistuneet koululaiset tutustuivat samalla omien sukujensa ja kotiseutunsa historiaan. Lappeenranta on kasvanut, kehittynyt ja laajentunut. On tärkeää, että samalla tuomme esille sen alkujuuret. Näin myös jälkipolville välittyy kokonaiskuva paikkakuntamme historiasta. Erityisesti parin viimeisen vuosikymmenen aikana Kaupunkimme asema ja maine korkeakoulu- ja tutkimuskeskittymänä on Maasotakoulun ansiosta vahvistunut. Sen tarjoama koulutus täydentää ja monipuolistaa eteläkarjalaisten nuorten opiskeluvaihtoehtoja erinomaisen hyvin sekä lisää kaupunkimme vetovoimaa korkeakoulukaupunkina. Lappeenranta on muuttunut paljon. Lappeenrannassa on noin 72 000 asukasta. Kaupungissamme asuukin selvästi yli puolet koko Etelä-Karjalan maakunnan asukkaista. Perinteisen teollisuuskaupungin elinkeinorakenne on monipuolistunut, ja Lappeenranta on muuttunut palvelujen kaupungiksi. Sodan jälkeen sulkeutuneiden rajapuomien läpi virtaa nyt päivittäin venäläisturisteja ostoksille ja viisumivapaudesta puhutaan. Kaupunkimme on vakiinnuttamassa asemaansa EU:n ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön areenana ja kansainvälisten lentoyhteyksien ansiosta olemme nyt entistä lähempänä Euroopan metropoleja. Lappeenranta rakentui alkujaan Linnoitukseen, jota Lappeenranta on kasvanut ja kehittynyt 1800-luvun lo- mielellämme kutsumme myös vanhaksi kaupungiksi. Ratsuväkimuseoineen koko Linnoituksen alue kertoo meille tarinaa rajakaupungin synnystä. Niin menneinä vuosina kuin nykyäänkin Lappeenranta sijaitsee näköalapaikalla idän ja lännen portilla. pun Suomen suuriruhtinaskunnan leirikaupungista ja itsenäisen Suomen varuskuntakaupungista kansainväliseksi yliopisto- ja matkailukaupungiksi, joka tunnetaan niin Keski-Euroopassa kuin Venäjälläkin. Kansainvälisyys on näkynyt elinpiirissämme monin Varuskunta on vuosikymmenten kuluessa lisännyt tavoin kautta historian; elinkeinoelämässä, kulttuurissa ja seuraelämässä. Varuskuntakaupungissa on totuttu paraateihin ja juhlallisuuksiin. Saamme olla kiitollisia muun muassa siitä, että sotilassoittokuntien ammattilaiset juurruttivat musiikin opetusta ja harrastusta kulttuurielämäämme. vaurautta ja elinvoimaisuutta sekä kantakaupungissa että ympäröivällä maaseudulla ja omalta osaltaan luonut kantavaa pohjaa nykyiselle kehitykselle. Lappeenranta on ollut keskeinen paikkakunta Suomen historian monessa käänteessä. Talvi- ja jatkosodan aikana suuri osa Suomen sotilaista kulki rintamalle ja takaisin kotiin juuri Lappeenrannan kautta. Viime vuonna Sotahistoriakeskus Kannas -hanke teki arvokasta työtä kootessaan kotirintaman tarinoita. Tarinankeruun merkitys moninkertaistui, kun kampanjaan 6 MAASoTURI Onnittelen lämpimästi 10-vuotiasta Maasotakoulua ja toivon, että tulevina vuosina Maasotakoulun asema edelleen vakiintuu ja vahvistuu puolustusvoimia kehittävänä joukkoosastona. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen Koulutuskeskus Ammattiosaamista – ammattilaisille Teksti: Everstiluutnantti Harri Savolainen Kuva: Heta Toiskallio Maasotakoulun Koulutuskeskus tuottaa maavoimille suorituskykyä. Suorituskyky on lähinnä joukon ominaisuus, jossa yksilöiden toimintakyky on yhdistynyt joukon suorituskyvyksi. Suorituskyky ja joukon tehokkuus konkretisoituvat joukon kyvyssä täyttää sille suunnitellut tai käsketyt tehtävät. Suorituskykyisessä joukossa ovat huippuammattilaiset johtajina. Näitä Koulutuskeskus tuottaa suunnittelemalla, toimeenpanemalla ja kehittämällä Maasotakoulussa toteutettavaa palkatun henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutusta. Tämän lisäksi Koulutuskeskus toteuttaa Maasotakoululle käsketyn opistoupseerikoulutuksen ohjauksen puolustusvoimissa ja sotilasammatillisen aliupseerikoulutuksen ohjauksen maavoimissa. Koulutuskeskuksen opetussuunnitelmien mukaiset tutkinnot ja opinnot ovat: • maavoimien upseerien puolustushaaraopinnot ja jalkaväen eriytyvät opinnot (peruskoulutus) • maavoimien aliupseerien puolustushaaraopinnot ja jalkaväen eriytyvät opinnot • opistoupseerien jatkokurssin yhteiset opinnot ja jalkaväen eriytyvät opinnot • muu Maavoimien Esikunnan käskemä palkatun henkilöstön täydennyskoulutus Opetuksen lisäksi Koulutuskeskus antaa opiskelijoilleen sotilaskasvatusta. Sotilaskasvatuksen päämääränä on tukea opiskelijoiden jatkuvaa kasvua ja kehittymistä ihmisenä ja sotilaana sekä liittää opiskelijat entistä kiinteämmin omaan ammattikuntaansa, sen arvoperustaan ja hyveisiin sekä vahvistaa yleisten hyvien tapojen omaksumista. Koulutuskeskus toteuttaa tehtävänsä korkeakouluosastossa ja täydennyskoulutusosastossa, joita sotataidon ja kouluttamisen opettajaryhmä sekä sotatekniikan ja kielten opettajaryhmät tukevat. Koulutuskeskuksen hallinto toteutetaan Koulutuskeskuksen kanslian johtamana. MAASoTURI 7 Koulutuskeskus Kadetista upseeriksi Teksti: LitM Tarja Nykänen Kuvat: KM Timo Härkönen ja Heta Toiskallio Kadettien koulutus käynnistyi Maasotakoululla samaan aikaan kun itse Maasotakoulukin aloitti toimintansa. Työtehtävää varten perustettiin korkeakouluosasto, joka Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) ohjauksessa alkoi toteuttaa osia upseerikoulutuksesta. Ensimmäinen Maasotakoululla opiskellut kadettikurssi oli järjestysnumeroltaan 88. Silloin korkeakouluosasto toteutti kokonaisuudessaan määräaikaisen reservinupseerin perusopinnot (MARU) ja sotatieteiden kandidaatti- ja maisterivaiheen jalkaväkilinjan opinnot. Osaston tehtäviin kuului myös valintakokeiden järjestäminen, koska kaikki uudet opiskelijat aloittivat opintonsa Lappeenrannassa ennen siirtymistään MPKK:lle Santahaminaan. Ensimmäisten vuosien aikana upseerikoulutusta muutettiin ja esimerkiksi valintakokeet ja opintojen aloitus siirtyivät MPKK:lle. Vuonna 2006 upseerikoulutus uudistettiin yleiseurooppalaisen mallin mukaisesti kaksivaiheiseksi. Nykyään kadetti aloittaa opinnot Santahaminassa ja siirtyy ensimmäisen vuoden keväällä viideksi kuukaudeksi puolustushaarakouluun. Toinen vuosi opiskellaan MPKK:lla ja kolmas vuosi aselajikoululla. Kolmivuotisen koulutuksen jälkeen kadetti valmistuu 8 MAASoTURI sotatieteiden kandidaatiksi luutnantin sotilasarvolla. Työelämään tutustuttuaan upseerit palaavat koulunpenkille suorittamaan kaksivuotisen sotatieteiden maisterin tutkinnon. Maavoimien kadetit ja maisteriopiskelijat Maasotakoululla Kandidaattiopinnoissa Maasotakoulu toimii puolustushaara- ja aselajikouluna. Kaikki maavoimiin suuntaavat kadetit käyvät viiden kuukauden pituisen maasotalinjan Lappeenrannassa. Aselajivalintojen jälkeen jalkaväkilinjan kadetit palaavat koko kolmanneksi vuodeksi Maasotakoululle opiskelemaan aselajinsa ja opintosuuntansa mukaisia opintoja. Opintosuuntia on neljä: jääkäri, panssarintorjunta, kranaatinheitin ja tiedustelu. Maisterivaiheessa opiskellaan aselajikoululla noin kolmen kuukauden jakso ja vuoden 2010 syksyllä korkeakouluosasto toteutti ensimmäistä kertaa maisterivaiheen opintoja 14 opiskelijalle. Käytännönläheistä koulutusta Mitä korkeakouluosasto käytännössä tekee? Lyhyesti sanottuna korkeakouluosasto vastaa sotilaan kädentaitojen ja käytännön opettamisesta. Merkittävän osan opinnoistaan opiskelijat ovat sotaharjoituksissa, jolloin oppiminen syntyy tekemisen kautta. Ennen käytännön taitojen harjoittelua opiskellaan aiheeseen liittyvä teoria asiantuntevan kouluttajan johdolla. Näin opiskelijat osaavat soveltaa saamansa teoriatiedon käytäntöön. Opintojen aikana opiskelijat antavat näyttöjä koulutus- ja johtamistaidoistaan ja saamansa palautteen avulla opiskelijat kehittävät osaamistaan. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen kuuluu sotilaan perusvelvollisuuksiin, minkä takia ohjattua liikuntaa pyritään järjestämään viikoittain. Kadetti suorittaa maasota- ja jalkaväkilinjan aikana kenttäkelpoisuustestit (kestävyys- ja lihaskuntotestit, ammunta, suunnistus ja marssi), joissa menestyminen on edellytys valmistumiselle kolmantena vuonna. Opiskelijoilta kerätyn palautteen avulla osasto kehittää opetusta edelleen. Upseerin peruskoulutuksen toteuttaminen on korkeakouluosaston päätehtävä, mutta lisäksi osasto järjestää täydennyskoulutuksia palkatulle henkilöstölle. Korkeakouluosaston henkilöstö on oman alansa huippuosaajia, ja siitä syystä henkilöstö on paljon mukana muiden joukko-osastojen sotaharjoituksissa ja koulutustilaisuuksissa. Oman osaamisen kehittäminen on perusedellytys, jonka avulla koulutus on ajanmukaista ja laadukasta ja henkilöstön työmotivaatio on hyvä. Osaston henkilökuntaan kuuluu upseereita, opistoupseereita, aliupseereita ja siviilejä. Viikoittaiset palaverit, työhyvinvointipäivät, pikkujoulut ja muut osaston yhteiset tapahtumat ovat luoneet osastolle hyvän yhteishengen, joka väistämättä heijastuu koulutustapahtumien kautta opiskelijoille. Erään kadetin kirjoittama palaute tiivistää olennaisimman: ”elämäni yksi parhaista vuosista, kiitos kaikille opettajille”. MAASoTURI 9 Koulutuskeskus Opiskelu Maasotakoululla Teksti: Kadettikersantti Esko Väärälä, 95. Kadettikurssi / Jalkaväkilinja / Jääkäriopintosuunta Kuva: Heta Toiskallio Hyökkää… Lyö… Tavoite… Valmistautuu jatkamaan… Tähän jo hyvin tutuksi tulleeseen tehtävänantoon sisältyy mielestäni eräs sotilaan ammatin perusolemus. Suoritamme jatkuvasti tehtäviä, joissa päämääränä on tavoitteen saavuttaminen. Syksyllä 2008 saimme kadettikurssina tehtävän: suorittaa sotatieteiden kandidaatin opinnot ja valmistua luutnantteina syksyllä 2011. Vaikka tuo päämäärä saattoi silloin tuntua hyvin kaukaiselta, huomaamme nyt yhtäkkiä olevamme hyvin lähellä sitä. On kulumassa kolmas ja samalla viimeinen vuosi opinnoista. Kurssistamme on eriytynyt tänne Maasotakoululle kaksikymmentäkahdeksan henkilöä, jotka ovat valinneet aselajiksi kunniakkaan jalkaväen. Maasotakoulun tehtävänä on tämän vuoden aikana antaa meille perusteet toimia koulutushaaran mukaisen sodanajan yksikön päällikköinä sekä joukkueen kouluttajana rauhanajan yksikössä. Osin näistä tavoitteista johtuen ammatillisuus on opinnoissa tällä hetkellä hyvin vahvasti läsnä, niin kuin se aselajikoulussa kuuluukin olla. Kokonaisuutena olemme suorittamassa tutkintoa, joka koostuu akateemisista ja ammatillisista opinnoista. Täytyy todeta, että vasta näin viimeisen vuoden aikana on joukkoomme alkanut syntyä todellinen ymmärrys siitä, millaisen erinomaisen kokonaisuuden nämä opintojen kaksi eri puolta muodostavat. Akateemisuus ja ammatillisuus todellakin täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden, joka on huomattavasti enemmän kuin osiensa summa. Henkilökohtaisesti ensimmäiset kokemukset Maasotakoulusta ajoittuvat syksylle 2003. Suoritin silloin 90. kadettikurssilla vuoden kestävät upseerin perusopinnot. Koulutusjärjestelmää on sittemmin kehitetty, eikä tällaista vaihtoehtoa enää ole. Tuolla kyseisellä kurssilla meitä oli Maasotakoulussa reilut parisataa kadettia jaettuna kahteen kadettikomppaniaan ja majoitusrakennukseen. Joukossa oli niin upseerien perusopintoja kuin sotatieteiden kandidaatin sekä maisterin opintoja suorittavia opiskelijoita. Tuolloin ei oikein ollut mahdollisuutta tutustua kaikkiin samalla tavalla kuin nykyisellä opiskelijamäärältään pienemmällä kurssilla. Talossa ei myöskään ollut aloitushetkellä vanhempia kadettikursseja meitä kaitsemassa ja kasvattamassa, jolloin ne kadettiperinteet, jotka ovat olleet osa nykyisiä opintoja, jäivät täysin tuntemattomiksi. Miltä sitten Maasotakoulu vaikuttaa noiden vuosien jälkeen? Ensivaikutelma oli jotenkin modernimpi, johon on osaltaan varmasti vaikuttanut rakennuksissa tehdyt muutostyöt. Ruokasali on nykyään entistäkin viihtyisämpi ja opetusluokat ovat teknisesti erinomaisessa kunnossa. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita hyvän oppimisympäristön luomisessa. Toivottavasti tämä tilojen modernisointi ehtii jossain vaiheessa myös opiskelijoiden sosiaalitiloihin, koska sillä on todella suuri merkitys niille jotka asuvat koululla. Tämä vahvistaisi edelleen mielikuvaa kehittyvästä joukko-osastosta. Se perustunnelma, että täällä selvästi koulutetaan sotilaita, ei ole onneksi muuttunut mihinkään. 10 MAASoTURI Kadettikersantti Esko Väärälä osallistui helmikuussa 95. kadettikurssin jalkaväkilinjan asutuskeskustaisteluharjoitukseen. Nykyinen opiskelu itsessään on tällä hetkellä meillä varsin tiivistä, paikoin jopa todella haastavaa. Kun katsoo jalkaväkilinjan läpivientiä tästä eteenpäin, niin ei opiskelu ainakaan lähiaikoina tule yhtään helpottumaan mutta toisaalta kukapa jalkaväkiupseeri ei nauttisi haasteista. Murtokohtana onneksi häämöttää kesäloma heinä–elokuun vaihteessa, jonka jälkeen tiemme opintojen tavoitteeseen helpottuu huomattavasti. Vaikka opiskelurytmi on ollut välillä hyvin kiivaskin, niin se on kuitenkin muodostanut johdonmukaisen ja järkevän kokonaisuuden. Joululoman molemmin puolin ollut autokoulu tarjosi varmasti kaikille hieman hengähdysaikaa. Aselajiopintojen sisällön monipuolisuus sekä opettajien ammattitaito ovat myös osaltaan tehneet opiskelusta erittäin motivoivaa. Opintoihin kuuluu tietysti olennaisena osana myös vapaa-aika. Kadettien vapaa-ajan vietto on kulunut, ehkä jopa hieman yleisten olettamusten vastaisesti, pääpainoisesti kuntotalolla eikä viihteellä Lappeenrannan vilkkaassa yöelämässä. Maasotakoulu on tarjonnut jalkaväkilinjalle ympäristön mikä on selvästi vahvistanut liikunta-asenteitamme. Osa tästä ansiosta kuuluu niille kurssitovereille, jotka ovat kantaneet suuren vastuun kadettien liikuntaaktiivisuuden lisäämisestä, silti unohtamatta nykyistä kurssinjohtajaamme, joka on omalla esimerkillään pyrkinyt kannustamaan meitä. Tämä on todella merkittävää, sillä hyvä fyysinen kunto on yksi sotilaan ammatin perusvaatimuksia. Toki täytyy myöntää, että on tuolla Lappeenrannan yössä saattanut joskus joku kadettikin liikkua… Maasotakoulun arvoista ammattitaito on vahvimmin läsnä opinnoissamme. Se on vahva osa niitä perinteitä mitä tällä koululla on. Isänmaallisuus ja luotettavuus ovat puolestaan niitä sotilaan perusarvoja, joita tähän ammattiin hakeutuneilla täytyy olla jo ennestään, eikä kurssimme tee tässä poikkeusta. Ongelmaton yhteistyökyky korostuu toiminnassa muiden kurssien kanssa, kuitenkaan unohtamatta koko Maasotakoulun palkattua henkilöstöä. Ehkä opiskelijoina toivoisimme enemmän yhteistyötä Lappeenrannan muiden oppilaitosten kanssa, joka olisi omiaan myös vahvistamaan osaltaan puolustusvoimien yhteiskunnallista asemaa. Viimeisimpänä Maasotakoululla opiskelusta on otettava esille ehkä se kaikkein tärkein, eli henki, mikä täällä vallitsee. Tässä tapauksessa en puhu mistään linjan sisäisestä hengestä, vaan pikemminkin koko Maasotakoulun hengestä. Mistä se sitten muodostuu? Vaikea sanoa tarkasti. Merkittävä osa tästä hengestä pohjautuu varmastikin siihen aitoon ja välittömään kunnioitukseen ja arvonantoon, mitä kaikki Maasotakoululla palvelevat eri henkilöstöryhmät osoittavat toisiaan kohtaan. Tämän erinomaisen hengen merkitystä opiskelun onnistumisessa ei voi korostaa liikaa. Niin kuin eräs jo edesmennyt jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari sanoi kerran tv-haastattelussa ”..HENKI ja vanhat torrakot oli se, joka pelasti Suomen. Yksin me olimme...”. Tiedän, että tulevana syksynä voimme jalkaväkilinjana todeta olevamme kurssille asetetussa tavoitteessa, joka on kuitenkin vasta varhainen välitavoite koko tulevaa työuraa ajatellen. Uskon omasta ja koko jalkaväkilinjan puolesta, että siirrymme työelämään suoraselkäisinä, hyvin ammatillisin valmiuksin varustettuina, koulutuksestamme ylpeinä jalkaväkiupseereina. Lisäksi voimme rehellisesti luvata nuoremman kadettikurssin jo valitulle jalkaväkilinjalle, että nämä eivät tule katumaan valintaansa. He tulevat saamaan ensiluokkaisen koulutuksen, vankan itsensä kehittämisen halun sekä lähtemättömän jäljen Maasotakoulun ainutlaatuisesta hengestä. Maasotakoulun Koulutuskeskuksen korkeakouluosasto toteuttaa upseerikoulutuksen sotatieteiden kandidaatti- ja maisterivaiheisiin liittyvät maavoimien ja jalkaväen eriytyvät opinnot sekä palkatun henkilökunnan täydennyskoulutukseen liittyviä kursseja. Osasto jakaantuu viiteen sektoriin, jotka ovat jääkäri-, kranaatinheitin-, panssarintorjunta-, tiedustelu- ja liikuntasektoriin. Henkilökuntaa osastossa on 18. MAASoTURI 11 Koulutuskeskus Perinteet velvoittavat Teksti: Kapteeni Paul Javanainen Kuvat: Ylikersantti Reijo Survo Maasotakoulun Koulutuskeskuksen täydennyskoulutusosasto vastaa nimensä mukaisesti puolustusvoimien palkatun henkilökunnan jatkokoulutuksesta. Täydennyskoulutusosasto suunnittelee ja toteuttaa opistoupseerien jatkokurssit, maavoimien sotilasammatilliset opintojaksot, jalkaväen sotilasammatilliset opintojaksot, maavoimien ja jalkaväen sotilasammatilliset mestariopinnot ja perustietoa puolustusvoimista -kurssit. Sotilasammatilliset opinnot ovat ammattialiupseereiden kolmiportaisen koulutusjärjestelmän eri osajaksoja ja perustietoa puolustusvoimista koko puolustusvoimien henkilöstölle tarkoitettu kurssi. Lisäksi täydennyskoulutusosasto vastaa eri opetustilaisuuksien hallinnoinnista. Osastopäällikön johtama täydennyskoulutusosaston organisaatio koostuu kahdesta sektorista: maavoimasektorista ja jalkaväkisektorista. Lisäksi osastolla on opintotoimisto ja kolme kurssinjohtajaa. Maavoimasektori kouluttaa aliupseereita koko maavoimien tarpeisiin ja jalkaväkisektori jalkaväen eri tehtäviin. Täydennyskoulutusosasto pääsee vaikuttamaan suoraan puolustusvoimien ytimeen: Suorituskykyyn. täviin. Yhteiskoulutusjaksolla kaikki opiskelevat Lappeenrannassa johtamista, sotataitoa, hallintoa sekä englannin kieltä. Erikoiskoulutusjakson opinnot suoritetaan eri aselaji-, toimiala- ja puolustushaarakouluissa, joista jalkaväen opinnot luonnollisesti Maasotakoululla. Ammatillinen sotilaskoulutus murroksessa Ammattialiupseereiden opinnot alkavat Maavoimien sotilasammatillinen opintojakso 1 (MAAV SAMOJ 1) opintojaksolla, jonka opetuksen pääpaino on koulutuksen suunnittelu ja siihen liittyvät taidot tärkeimpänä taistelukoulutuksen- sekä ase- ja ampumakoulutuksen perusharjoitukset. Opintojakso antaa perusteet ja oikeudet varusmiesten peruskoulutuskauden kouluttajaksi. Täydennyskoulutusosasto elää ammatillisen sotilaskoulutuksen murroksessa. Opistoupseerikoulutus päättyy vuonna 2012, jolloin toteutetaan viimeinen opistoupseerien jatkokurssi. Ammattialiupseereiden koulutuksen aloittamisen myötä historiallinen ympyrä aloitti uuden kierroksen, sillä opistoupseereiden koulutuksen perinteet alkavat sisällissodan ajan Vöyrin koulusta, jossa koulutettiin nimenomaan aliupseereita valkoisen armeijan alipäällystöön. Opistoupseerien jatkokurssi antaa maavoimien opistoupseereille pätevyyden opistoupseerien vaativimpiin teh- Aliupseeriston koulutus Maasotakoulussa MAAV SAMOJ 1:n jälkeen ammattialiupseereiden opinnot jatkuvat opistoupseereiden tapaan aselaji- ja toimialakouluissa. Jalkaväen aliupseerit tulevat Lappeenrantaan Jalkaväen sotilasammatillinen opintojakso 1:lle (JV SAMOJ 1), joka antaa valmiudet toimia kouluttajana jalkaväen perusyksikössä varusmiesten erikoisja joukkokoulutuskausilla. Opintojaksolla aliupseerit opiskelevat jääkäri-, kranaatinheitin-, panssarintorjunta- tai tiedusteluopintosuunnalla. Pääpaino opinnoissa on käytännön taitojen oppimisessa taistelukoulutuksen, ase- ja ampumakoulutuksen sekä taistelutekniikan eri harjoituksissa. Valtaosa opiskeluajasta kuluukin maastossa. Muutaman vuoden työrupeaman jälkeen ammattialiupseeri hakeutuu Maavoimien sotilasammatillinen opintojakso 2:lle (MAAV SAMOJ 2), jolla hän saa yleiset valmiudet vanhemman aliupseerin tehtäviin. MAAV SAMOJ 1:n tapaan kaikki maavoimien aliupseerit suorittavat tämän opintojakson Maasotakoulussa 12 MAASoTURI ja jatkavat opintojaan aselaji- ja toimialakouluissa. Jalkaväen aselajikoulu Maasotakoulu vastaa jalkaväen aliupseereiden Jalkaväen sotilasammatillinen opintojakso 2 (JV SAMOJ 2) opinnoista. Opintojaksolla opiskelijat syventävät tietojaan ja taitojaan saaden valmiuksia vaativampiin jalkaväen aliupseerin tehtäviin jääkäri-, kranaatinheitin-, panssarintorjunta- tai tiedusteluopintosuunnalla. Maavoimien sotilasammatilliset mestariopinnot (MAAV SAMMO) on opintojakso, jolle joukko-osastot esittävät pätevimmät maavoimien aliupseerinsa. Opintojaksolla perehdytään maavoimiin ja sen suorituskykyyn vaikuttaviin seikkoihin syventävästi ja hankitaan valmiuksia vaativiin työtehtäviin, kuten erilaisiin projekteihin tai palkatun henkilökunnan koulutustapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tutun kaavan mukaisesti koulutus jatkuu aselaji- ja toimialakouluissa, Jalkaväen sotilasammatilliset mestariopinnot (JV SAMMO) opiskelijoiden täydentäessä osaamistaan Maasotakoululla. Tavoitteet opiskelussa ovat samansuuntaiset kuin MAAV SAMMO-opinnoissa, painottuen kuitenkin nimenomaan jalkaväen aliupseereiden vaativimpiin rauhan- ja sodanajan tehtäviin. Jalkaväen opinnot toteutetaan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien pohjalta. Perustietoa puolustusvoimista -kurssi on puolustusvoimien palkatulle siviili- ja erikoishenkilöstölle tarkoitettu kurssi, joka syventää opiskelijoiden tietämystä puolustusvoimista kokonaisuutena, sen eri puolustushaaroista, toimijoista ja toimintaan vaikuttavista yhteiskunnallisista tai poliittisista tekijöistä. Kurssin tavoitteena on saada kurssilaiset ymmärtämään puolustusvoimat organisaationa, joka on voimakkaasti sitoutunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Työpaikkana täydennyskoulutusosasto tarjoaa haasteellisen työympäristön aikuiskoulutuksen parissa. Opiskelijoiksi hakeutuvat ovat virkamiehiä, joiden odotukset osaston tarjoamasta opetuksesta ovat korkealla. Saadun palautteen ja kokemusten perusteella jo ennestään korkeatasoista opetusta pyritään koko ajan edelleen kehittämään. Tyytyväiset, ammattitaitoaan ja valmiuksiaan kehittäneet, ihmisinä ja johtajina kasvaneet opiskelijat ovat jokaisen opintojakson tai kurssin jälkeen osoittaneet täydennyskoulutusosaston onnistuneen tehtävissään erinomaisesti. Maasotakoulun täydennyskoulutusosaston laadukkaan koulutuksen ja opetuksen takuumiehinä toimivat ammattitaitoiset opetusupseerit ja opettajat. Täydennyskoulutusosastolla työskentelee 6 upseeria, 14 opistoupseeria, 3 aliupseeria ja yksi siviilityöntekijä. Tyypillinen osastolla työskentelevä opetusupseeri on kokenut, useita vuosia joukko-osastossa eri tehtävissä toiminut ja oman alansa erikoisosaamisen hyvin hallitseva sotilas. Opetusupseerit ja opettajat luovat paitsi opetuksellaan myös omalla esimerkillään maanpuolustushenkistä, luontevaa ja rehtiä perustaa koulutettaviinsa. Maasotakoulun arvot ammattitaito, isänmaallisuus, yhteistyökyky ja luotettavuus näkyvät koko osaston toiminnassa. Joukko-osastoista saatu palaute antaa ymmärtää, että samat arvot seuraavat myös opiskelijoiden mukana työelämään. MAASoTURI 13 Koulutuskeskus Taisto ja kirjasto Teksti: FM Anna-Mari Osma Kuvat: Heta Toiskallio Maasotakoulun kirjasto tunnetaan sähköisissä piireissä Taistona. Osa Taiston kokoelmasta sijaitsee fyysisesti Lappeenrannassa, osa Tuusulassa, osa Santahaminassa ja merkittävin osa Helsingin keskustassa. Kuinka paljon sähköisessä ympäristössä toimittaessa kirjastojen ja asiakkaiden sijainnilla on merkitystä? Kirjastopalveluiden yhtenäistetty palvelukonsepti haastaa kirjastojen välimatkoista johtuvan viiveen lainakirjojen välityksessä. Maasotakouluun perustettiin kirjasto 1980-luvun alussa. Vuosien 1987 ja 1988 kuluessa kirjastossa suunniteltiin ja toteutettiin oma Access-pohjainen kirjastojärjestelmä. 80-luvun lopulla järjestelmä oli edistyksellinen ja siihen tultiin tutustumaan useista joukko-osastojen kirjastoista. Järjestelmässä oli kaksi tietokantaa, kokoelmatietokanta ja asiakasrekisteri sekä lainausmoduli. Vuonna 2005 Maanpuolustuskorkeakoulun ja Maasotakoulun kirjastojen tietokannat – yli 20 erilaista tietokantaa – konvertoitiin yhdeksi tietokannaksi. Yhdistynyt kirjastotietokanta liittyi Linneakonsortioon ja sai kutsumanimen Taisto. Linnea-konsortin yhteis14 MAASoTURI tietokannan, Lindan, kirjastoista Taisto on sisällöltään sotaisin. Taisto-nimeä on pidetty osuvana osin hempeiden akateemisten tietokantojen, kuten Helga tai Viola joukossa. Kaksi vuotta Taiston syntymän jälkeen Maasotakoulun kirjasto sai lisätilaa seinänaapurina olleen sotilaskodin muutettua peruskorjattuun naapurirakennukseen. Kaivattu lisätila tuli ”asiakasmagneetin” menetyksen kustannuksella. Kirjasto vastaanotti vuonna 2007 Uudenmaan Rakuunarykmentin (URR) säätiön ja Rakuunakillan nimissä tehdyn merkittävän kirjalahjoituksen. Lappeenrannan upseerikerhon tiloissa sijainnut URR:n kirjaston uniikki kokoelma koostui vanhoista jalka- ja ratsuväen ohjesääntöistä, sotahistoriallisista teoksista sekä muuta ratsastusaiheista kirjallisuudesta. Kokoelma on nimetty sen perustajien ja kartuttajien mukaan Rakuunakokoelmaksi. Taiston fyysinen kasvu Maasotakoulun kokoelman osalta on päätöksessä. Tästä eteenpäin, toisen polven haasteet liittyvät kokoelmien hoitoon. Puolustusvoimien kirjastopalveluille on ominaista yhteiset asiakkaat. Käytännössä koko puolustusvoimien henkilökunta sekä kaikki opiskelijat ovat potentiaalisia Taiston asiakkaita. Työ- tai opiskelupaikasta riippumatta Maasotakoulun kirjaston asiakkuus ei edellytä paikanpäällä tapahtuvaa asiointia. Lainauspyynnön lähettämisestä kirjan saapumiseen – postin välityksellä – työpaikalle tai oppilaitokseen vie vajaan työviikon.Mitä tietoteknisesti valveutuneemmista asiakkaista on kysymys, sitä itsenäisemmin he hoitavat kirjojen varaukset ja lainojen uusinnat sähköisen järjestelmän kautta. On asiakkaita, jotka käyttävät aktiivisesti kirjaston aineistoa ilman että tapaamme heitä koskaan. Puolustusvoimien 24 kirjastoa välittävät lainoja joko suoraan asiakkaille tai välillisesti toisen kirjaston kautta. Kirjastoverkostosta hyötyvät eniten pienten kirjastojen asiakkaat ja spesifiä puolustusvoimien tuottamaa materiaalia tarvitsevat tutkijat sekä opiskelijat. Kirjastoverkoston sisäisessä toiminnassa kustannukset rajoittuvat postimaksuihin, jolloin havaittavaa säästöä kertyy jokaisesta lainasta. Yleisten ja akateemisten kirjastojen kokoelmista lainatuista teoksista peritään kaukopalvelumaksu, kustakin niteestä. Maasotakoulun kirjaston haasteet vastaavat muiden oppilaitoskirjastojen haasteita. Tiivistä opetusohjelmaa seuraavien opiskelijoiden lähteiden hankinnan tärkein kriteeri on nopeus. Kirjallisuuteen ja tietokantoihin perehtymisen kustannuksella valikoituu usein tutkielman lähteiksi kirjaston kokoelmista sillä hetkellä löytynyt aineisto tai tietokannoista suppeahkojen hakujen tulokset. Akateemisten opintojen yhteydessä yliopistokirjastojen palvelut täydentävät Maasotakoulunkin kirjaston kokoelmia. Tämä ei ole ristiriidassa edellisen kappaleen sisäisen toiminnan säästöjen suitsutukselle, koska harvinaisten tai muutoin yksittäisten lukijoiden käyttöön hankittavien teosten lainaaminen tulee aina olemaan kustannustehokkain ratkaisu. Ammatillisen tiedonhankinnan tukeminen edellyttää kirjaston henkilökunnalta tieteellisen ja kirjastoalan osaamisen ohella puolustusvoimien sisäisten tietojärjestelmien hallintaa. Tietokantoja ja rekistereitä löytyy useista tietojärjestelmistä, sisä- ja ulkoverkosta. Niiden toteutuksessa on käytetty erilaisia tietokantarakenteita ja hakujen oikea kohdentuminen vaatii erityissanaston hallintaa. Esimerkiksi lyhenteitä käytetään tyypillisesti tekstissä ilman selitystä. Puolustushallinnon asiasanastoon on liitetty vakiintuneita lyhenteitä, loppujen tulkitseminen edellyttää terminologian hallitsemista asejärjestelmistä henkilöstöhallintoon. Puolustusvoimien kirjastojen toimintaa ohjaava kirjastonormi astui voimaan 1.10.2010. Se selkeytti kirjastojen ja tietopalveluiden tehtävänjakoa ja varmisti rahoituksen kirjastojärjestelmien kehittämiseen ja yhteistietokantojen ylläpitämiseen. Kirjastonormi velvoittaa puolustusvoimien erikoiskirjastot, kuten Maasotakoulun kirjaston palvelemaan myös siviiliorganisaatioita. Yhteyksien avaamisessa ja ylläpitämisessä ovat seuraavat haasteemme. Taiston kokoelmaan pääsee tutustumaan osoitteessa http://taisto.linneanet.fi MAASoTURI 15 Tutkimus Maasotakoulun tutkimusja kehittämistoiminta – suorituskykyä tulevaisuuden maavoimille Teksti: Everstiluutnantti Riku Mattila, majuri Janne Myller, majuri, TT Juhani Ojala Kuvat: Puolustusvoimat M aavoimien tulevaisuuden suorituskyvyn parantamiseen tähtäävä tutkimus- ja kehittämistoiminta on yksi Maasotakoulun ydinprosesseista. Maasotakoulu tutkii ja kehittää maasodan taistelun kuvaa, organisaatioita, taktiikkaa, taistelutekniikkaa, johtamista, kouluttamista ja sotavarustusta. Koulu vastaa jalkaväen perus- ja joukkoyksikkötason tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Toiminnan tavoitteena on tuottaa tieteellisin menetelmin tietoa erilaisista välineistä, järjestelmistä, organisaatioista ja toimintatavoista. Tiedolla tuetaan Maavoimien esikunnan päätöksen tekoa kehitettäessä tulevaisuuden maavoimien suorituskykyä. AMOS-FIN kranaatinheitinpanssariajoneuvo Tuli ja Liike • Tulenaloituskyky alle 30 s pysähtymisestä • Ampumaetäisyys 8 km Ryöppy (MRSI) • 8 ls kahden sekunnin aikana maaliin. (Laukaukset aikautetaan putken korotuskulmaa muuttamalla.) Tulinopeus • 12 ls/min Tulen osuvuus • 8/8ls osuu 100x100 alueelle Sirpalesuoja • 7.62 luoti ja 155TKR ilmaräjähdys Liikkuvuus • Hyvä yhdistetty taktinen ja operatiivinen liikkuvuus Yhteensopivuus kuljetuspanssariajoneuvon kanssa • Yhteiset varaosat ja rakenne AMV:n kanssa Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämisosasto johti AMOS-FIN kranaatinheitinpanssariajoneuvon kenttäkokeet vuosina 2006–2010. 16 MAASoTURI Maataistelukeskus Maataistelukeskus on Maasotakoulun johtajan alainen osasto, jonka tehtävät maavoimien komentaja käskee vuosittain maavoimien toimintasuunnitelmassa. Maataistelukeskuksen tehtävänä on maavoimien komentajan käskemien laajojen operatiivis-taktisten tutkimusten toimeenpano. Tutkimuksissa Maataistelukeskus hyödyntää maavoimien joukko-osastojen, aselajikoulujen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja tarvittaessa puolustusvoimien ulkopuolisten tutkimuslaitosten keskeistä osaamista. Maasotakoulu tuottaa suorituskykyä maavoimille. Maataistelukeskus tukee maavoimien opetusta tukevaa tutkimusta ja sen kehittämistä. Maavoimien toimintasuunnitelmassa käskettävä ohjesääntötyö täydentää tätä kokonaisuutta. Tutkimus- ja kehittämisosasto Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämisosasto on perustettu 1.8.2001 samaan aikaan kuin itse Maasotakoulu. Alusta alkaen osaston tavoitteena on ollut epämääräisten olettamusten tai ”minusta tuntuu” -ajatuksen pohjalta tehtyjen päätelmien välttäminen. Osasto pyrkii kokeilemalla, testaamalla ja erilaisia muita tilanteeseen sopivia tieteellisiä menetelmiä käyttämällä osoittamaan tutkittavan kohteen tai kohteiden paremmuuden tai soveltuvuuden maavoimien joukkojen käyttöön. Tässä on myös varsin hyvin onnistuttu. Osoituksena luottamuksesta osaston tekemää työtä kohtaan voitaneen pitää jatkuvasti kasvavaa tehtävien määrää. Tänä päivänä osaston työpanos kohdentuu kolmelle osa-alueelle, jotka ovat; 1. Johtaminen ja johtamisjärjestelmät, jossa kehitetään uutta sekä otetaan käyttöön ja koulutetaan jo hyväksyttyä johtamisjärjestelmää ja välineitä maavoimille 2. Tulenkäyttö, jossa tutkitaan ja kehitetään vaikuttamiseen liittyviä menetelmiä ja välineitä sekä 3. Taistelukyky, jossa tutkitaan ja kehitetään maavoimien suorituskykyä tarkastelemalla koulutusvälineiden ja menetelmien vaikuttavuutta nykyisin. Lisäksi pyritään löytämään keinoja, joilla helpotetaan nuorten miesten ja naisten alkutaivalta asevelvollisen uralla. Jatkuu seuraavalla sivulla Taistelukykytutkimus. Testiradalla tarkastellaan taistelijansimulaattorin koulutuskäytön vaikutusta taistelijaparin suorituskyvyn kehittymiseen. MAASoTURI 17 Jatkoa edelliseltä sivulta Julkaisutoiminnalla suorituskykyä maavoimille Maasotakoulu tuottaa myös julkaisutoiminnan avulla suorituskykyä maavoimille. Tutkimuksen olennaisena osana on raporttien laatiminen ja niiden julkaiseminen. Maavoimien toiminta suunnitelmassa käskettävä ohjesääntötyö täydentää tätä kokonaisuutta. Julkaisujen avulla tutkimuksien tulokset saatetaan sovellettavaksi käytäntöön. Maasotakoulu tukee korkeatasoisella julkaisutoiminnalla maavoimien ja erityisesti jalkaväen tieteellistä ja opetusta tukevaa tutkimusta ja sen kehittämistä. Tähän tehtävään Maasotakoululla on käytettävissään taktiikan, sotilaspedagogiikan, johtamisen, tekniikan ja filologican julkaisusarjat. Tutkimuksessa ja julkaisutoiminnassa Maasotakoulu toimii yhteistoiminnassa Maanpuolustuskorkeakoulun ja muiden tiedekorkeakoulujen ja -yliopistojen kanssa. Tavoitteena on laajentaa Maasotakoulun julkaisutoimintaa sekä määrällisesti että laadullisesti vuoteen 2013 mennessä. Tämän jälkeen Maasotakoulun julkaisutoiminta pyritään vakiinnuttamaan kiinteäksi osaksi maavoimien suorituskyvyn tuottamista. Tällöin Maasotakoulun julkaisutoiminta on myös tiedeyhteisön tunnustamaa. Katse tulevaisuuteen – päin Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta on aina ollut ja pyrkii tulevaisuudessakin olemaan avointa ja uteliasta. Tavoitteena on kaavoihin kangistumatta mutta kuitenkin tieteellisen ja sotilaallisen tarkasti sekä täsmällisesti pyrkiä jatkossakin löytämään resurssien puitteissa parhaat ratkaisut Maavoimien suorituskyvyn kehittämiseksi. Maasotakoulun tutkimusorganisaatio koostuu Maataistelukeskuksesta ja tutkimus- ja kehittämisosastosta. Molemmat osastot ovat suoraan Maasotakoulun johtajan alaisia. Henkilöstövahvuus on 21. Maataistelukeskuksen ja tutkimus- ja kehittämisosaston lisäksi myös Maasotakoulun Esikunta ja Koulutuskeskus osallistuvat tutkimus- ja kehittämistoimintaan. 18 MAASoTURI Rakuunaeskadroona Maasotakoulun rakuunat – hakkaa päälle! Teksti: Ylikersantti Anu Köngäs, FM Ansa Räätäri Kuva: FM Ansa Räätäri Kylmänä torstaipäivänä 10.2.2011 vannoivat valansa tai antoivat sotilasvakuutuksensa yhteensä 104 nuorta miestä, jotka nimitettiin rakuunoiksi. Nämä nuoret miehet liittyivät pitkään ketjuun rohkeita, rehtejä ja reippaita ratsuväen sotilaita. Seuraavalla viikolla rohkeus punnittiin, kun pakkasmittari laski lähelle kolmeakymmentä ja rakuunat ampuivat taisteluammuntoja Taipalsaarella. Taistelijaparin puolustusammunta ammuttiin tuulisessa Matinahossa ja tulitoiminnan valvojalta alkoi hymy kohmettua iltapäivän puolella. Iltapäivän kolmas taistelijapari singahti kuin ohjus käskyn saatuaan kohti tuliasemia ja aloitti rivakan tulitoiminnan havaittuaan vihollisia tulialueella. Ensimmäisten maalilaitteiden kaaduttua kuului taistelijoiden suusta rakuunoiden tuttu ”Hakkaa päälle!” -huuto eikä vihollisen virkaa toimittaneet maalilaitteet saaneet kauaa olla pystyssä senkään jälkeen. Taistelijaparin puolustusammunnan jälkeen tuliasemista nousi myös kaksi rakuunaa hymy ulottuen lähes korvasta korvaan. Hymystä kysyessään kouluttaja sai vastaukseksi: ”Vaikka on kohmeiset sormet, me halutaan tällaista enemmän.” Perinteikäs Uudenmaan Rakuunapataljoona lakkautettiin 31.12.1989. Siitä hetkestä lähtien ratsuväen perinteitä vaali Maanpuolustusopisto ja vuodesta 2001 alkaen Maasotakoulu. Alokaskoulutus aloitettiin Rakuunaeskadroonassa uudelleen 2007. Laadukkaan varusmieskoulutuksen lisäksi Rakuunaeskadroona huolehtii Maasotakoulun tukitoiminnoista, näkyvimpänä kuljetukset ja vartiointi. Rakuunaeskadroonaan astuu vuosittain palvelukseen kaksi saapumiserää, tammikuussa ja heinäkuussa. Saapumiserän sisäänottovahvuus saapumiserittäin on 130. Koulutus on erittäin tiivistä peruskoulutuskaudella, joka on noin 2 viikkoa lyhyempi kuin muualla. Paljon on tehtävää ja opittavaa, koska heti peruskoulutuskauden jälkeen pyörähtävät käyntiin erikoiskurssit. Palvelusaikaa kertyy kaikille rakuunoille joko 270 tai 360 vrk. Noin puolet varusmiehistä on kotoisin Etelä-Karjalan alueelta ja eskadroonan riveissä palvelee useita lähialueen urheilulupauksia. Palvelus säilyy mielekkäänä kun urheilua voi jatkaa palveluksen aikana ja lyhyemmilläkin lomilla pääsee helposti käymään kotona. Koulutuksesta, hyvästä hengestä ja maukkaasta muonituksesta johtuen meillä onkin varusmiesten loppukyselyn mukaan yhdet maavoimien tyytyväisimmät varusmiehet. Perinteet eivät ole vain sanahelinää vaan näkyvät juhlan ja ulkoisten tunnusten lisäksi jokapäiväisessä palveluksessa. Hakkapeliittojen jälkeläiset ovat reippaita, rehtejä ja rehellisiä. Rakuunaeskadroona on pieni yksikkö ja ehkä juuri siksi hyvä yhteishenki ja ”kaveria ei jätetä” -asenne. Silloin tällöin voi metsän siimeksestä tai punatiilikasarmista kuulla ”Hakkaa Päälle” -huudon. Kovan koulutuksen päämääränä on kouluttaa Etelä-Karjalan alueella toimimaan kykeneviä, itseensä luottavia, oma-aloitteisia ja osaavia sotilaita, jotka sisäistävät roolinsa osana joukkoaan. Jatkuu seuraavalla sivulla MAASoTURI 19 Jatkoa edelliseltä sivulta Peruskoulutuskauden jälkeen rakuunaeskadroonan varusmiehia koulutetaan taistelijoiksi, erikoismiehiksi ja johtajiksi. Taistelijat ovat fyysisiltä ja henkisiltä ominaisuuksiltaan vahvoja miehistökoulutuksen saaneita varusmiehiä, jotka sijoitetaan sodanajan joukoissa taistelutehtäviin. Erikoismiehet koulutetaan vaativimpiin sodanajan tehtäviin sekä erikoiskoulutusta edellyttäviin rauhanajan miehistötehtäviin. Rakuunoita koulutetaan sotilaspoliiseiksi, lääkintämiehiksi, kuljettajiksi ja huollon eri tehtäviin. Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja oppimisedellytyksiltään testatut ja niiden perusteella sopivimmiksi arvioidut varusmiehet. Koulutettavien määrään vaikuttaa puolustusvoimien sodanajan johtajatarve. Palveluspaikkana rakuunaeskadroona Teksti: Alikersantti Aleksi Sonné Kuva: FM Ansa Räätäri Astuin saapumiserässä 2/10 palvelukseen Lappeenrannan rakuunaeskadroonaan 12.7.2010. Palvelukseen astuminen oli helppoa paikan hyvän maineen sekä etenkin kaverien positiivisten palautteiden perusteella. Oli helppoa asennoitua sekä valmistautua inttiin, kun oli hieman jo tiedossa, millaista täällä tulee olemaan. Rakuunaeskadroonasta sai kuulla paljon juttuja myöskin vanhoilta rakuunoilta, jotka olivat käyneet aikanaan varusmiespalveluksensa tässä perinteikkäässä keltaisten kauluslaattojen joukkoyksikössä. Rakuunaeskadroonan perinteet juontavat juurensa aina 1600-luvulta asti, kun silloiset ratsumiehet, hakkapeliitat huudattivat kuuluisaa taisteluhuutoaan taistelukentillä. Tuo kyseinen ”Hakkaa päälle!” -huuto on tullut tutuksi palvelusaikanani. Eskadroonassa on käytössä myöskin perinnearvot eli meillä vänrikkiä kutsutaan kornetiksi, ja kun muualla alokkaat ylennetään jääkäreiksi, meillä ylennytään rakuunoiksi. Saapumiserälle alokaskauden 2/10 tekivät rankaksi +30 asteen helteet. Kuusiviikkoisen alokaskauden koulutus oli hyvin tiivistä ja siihen mahtui useampi leiri. Viidennellä palvelusviikolla meillä oli vala, jolloin meidät ylennettiin rakuunoiksi ja normaalia viikonloppuvapaata pidempi valaloma koitti. Valan jälkeen oli valintojen vuoro. Keskeisimmät koulutushaarat ovat sotilaspoliisi-, lääkintämies- sekä kuljetuslinjat. Itse olen koulutukseltani lähihoitaja, joten hain tietenkin ensimmäisenä vaihtoehtona lääkintämieheksi. Minut valittiin kuitenkin aliupseerikoulutukseen sotilaspoliisilinjalle, joten seuraavat kolme kuukautta vietin Haminan reserviupseerikoulussa. Meno aliupseerikoulutuksessa muuttui huomattavasti rankemmaksi johtuen tietysti johtajakoulutuksesta. Kolmen kuukauden koulutuksesta selvittiin hyvin, kunto kasvoi huomattavasti ja asenne asepalvelukseen muuttui selkeästi positiivisempaan suuntaan. Aliupseerikoulutuksen aikana tuli myös muiden eskadroonasta koulutukseen lähteneiden kanssa pidettyä yllä perinteikästä rakuunahenkeä. Rakuunoiden keltaista väriä piti aina silloin tällöin muistutukseksi vilautella ja pitihän sitä rankoilla leireillä aina välillä huudahtaa ”Hakkaa päälle!”. Haminasta palasin eskadroonaan alikersanttina hyvillä mielin. Täällä kuitenkin iski se todellisuus, että nyt täyty oikeasti pystyä pitämään huolta omasta ryhmästään sekä ajatella asioita ihan 20 MAASoTURI oikeasti ennen kuin lähtee tekemään saati kouluttamaan muita. Onneksi suurin osa kouluttajista on jo tullut tutuiksi ja heiltä on helppo kysyä apua mihin tahansa asiaan liittyen – oppimassahan täällä vieläkin kuitenkin ollaan. Rakuunaeskadroonassa hyvät suoritukset palkitaan aina ja täällä saa myös positiivista palautetta koulutuksesta. Simputukseen en ole törmännyt eskadroonassa ikinä, ja sitä kohtaanhan puolustusvoimilla onkin erittäin tiukka linja. Tällä hetkellä toimin alokasjoukkueen ryhmänjohtajana. Se tarjoaa todella hyvin uusia haasteita. Alokkaiden koulutus on mukavaa kun voi jakaa sitä tietoa, mitä itse on puoli vuotta täällä ensin kerännyt. Kaikkein parasta on kuitenkin nähdä oman joukkueensa nopea kehittyminen tässä kiivastempoisessa ja tiiviissä koulutuksessa. Varusmiespalvelustani on nyt jäljellä neljä kuukautta. En haluaisi viettää palvelusaikaani missään muussa varuskunnassa. Pienessä yksikössä on sekä hyvät että huonot puolensa. Päällimmäisenä paistavat kuitenkin hyvät puolet ja etenkin rakuunoiden tiivis ja rehti yhteishenki. Hakkaa päälle! Kirkollinen työ Maasotakoulussa opiskelee sekä kirkollisen alan varusmiehiä että sotilaspappeja Teksti: Sotilaspastori Jukka Seppänen Kuvat: Heta Toiskallio Puolustusvoimien kirkollisen työn keskeiset osa-alueet ovat julistus, opetus ja sielunhoito. Koska Maasotakoulu on nimensä mukaisesti koulu, täällä opetustyön merkitys on keskeinen myös kirkollisessa työssä. Koulun oma sotilaspastori toimii opettajana Koulutuskeskuksessa ja hänen johdollaan opiskellaan henkilökunnan eri kursseilla mm. arvoihin ja eettiseen toimintakykyyn sekä henkiseen kuntoon ja psyykkiseen kriisiin liittyviä aiheita. Normaalin kursseilla annettavan opetuksen lisäksi Maasotakoulun rooli on kirkollisessakin työssä olla kouluttajia kouluttava laitos. Maasotakoulun kurssitarjontaan kuuluvat kirkollisen alan varusmiehille järjestettävät varusmiespappi- ja varusmiesdiakonikurssit sekä tänä vuonna myös puolustusvoimiin töihin tulevien uusien sotilaspappien peruskurssit. Näissä opinnoissa kirkollisen työn tekijät perehtyvät siis itse edellä mainittuihin aiheisiin sekä mm. ihmisen henkiseen tukemiseen, kriisityön menetelmiin, poikkeusolojen huoltojärjestelmään ja kaatuneiden huoltoon. Varusmiespappi- ja -diakonikurssien Maasotakoulussa pidettävät jaksot ovat ainoat kirkollisen työn varusmiehille tarjolla olevat poikkeusoloihin liittyvät kurssit. Siksi on perusteltua sanoa, että Maasotakoululla annettava koulutus muodostaa koko puolustusvoimien kirkollisen alan varusmieskoulutuksen kovan ytimen, onhan puolustusvoimat juuri kriisin ja sodan ajan tehtäviin valmistautuva organisaatio. Näille kursseille voi osallistua, jos on varusmiespalveluksen alkaessa valmis teologi, diakoni tai nuorisotyönohjaaja tai jos jo opiskelee näitä aloja. Kirkollisen alan varusmiesten tehtäviin kuuluu em. koulutuksen lisäksi joukko-osastoharjoittelu, jonka aikana he palvelevat sotilaspappien rinnalla eri tehtävissä. Tänä vuonna Maasotakoulu toimii myös puolustusvoimiin töihin tulevien uusien sotilaspappien koulutuspaikkana. Sotilaspappien peruskurssi on kaksiosainen: ensimmäinen osa on toukokuussa ja toinen syyskuussa. Niin varusmiespappi- ja -diakonikurssit kuin sotilaspappien peruskurssitkin ovat kaikille puolustushaaroille tarkoitettuja valtakunnallisia ja Maavoimien Esikunnan johtamia koulutustilaisuuksia. Vaikka vastuu on Maavoimien Esikunnalla, Maasotakoulun rooli on molemmissa kurssikokonaisuuksissa varsin suuri: koulu tarjoaa hyvän ja toimivan oppimisympäristön ja kurssien johtajana toimii Maasotakoulun oma sotilaspastori. Maasotakoulun kirkollisen työn opetustehtäviä tukee tänä vuonna koulun julkaisusarjassa ilmestyvä oppikirja Sotilaan pyhät hetket. Artikkelimuotoisessa kirjassa kerrotaan puolustusvoimien kirkollisen työn sisällöstä ja kirjalla pyritään vastaamaan erityisesti aliupseerien tiedon tarpeeseen. Artikkelit ovat käytännönläheisiä ja niiden avulla voi saada perustietoja mm. siitä, miten toimitaan kirkkoupseerina tai miten järjestetään esimerkiksi sotilashäät. MAASoTURI 21 Rakuunasoittokunta Rakuunasoittokunta 90 vuotta Teksti: Luutnantti Petteri Saarnia, kersantti Santtu Penttilä Kuvat: Heta Toiskallio ja Etelä-Karjalan Maakuntamuseo Maasotakoulun viettäessä juhlavuottaan myös rakuunasoittokunnalla on syytä juhliin: Soittokunnan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Vapaussodan jälkeen, itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosina, Suomalaisen ratsuväen joukko-osastot olivat sijoitettuna Uudenmaan Rakuunarykmenttiin Helsinkiin, Hämeen Ratsurykmenttiin Hämeenlinnaan sekä Karjalan Ratsujääkärirykmenttiin Viipuriin. Senaikainen sotaväen johto päätti yhdistää ratsuväen omaksi yhtymäkseen, ratsuväkiprikaatiksi. Prikaatin sijoituspaikaksi tuli Lappeenranta. Uudenmaan Rakuunarykmentti soittokuntineen siirtyi Lappeenrantaan tammikuussa 1921. Hämeen Ratsurykmentti siirtyi paikkakunnalle elokuussa 1921. Karjalan Ratsujääkärirykmentti puolestaan lakkautettiin ja sen henkilöstö sijoitettiin kahteen jäljelle jääneeseen rykmenttiin. Sekä Uudenmaan Rakuunarykmentillä, Hämeen Ratsurykmentillä ja Karjalan Ratsujääkärirykmentillä oli omat pienet soittokuntansa. Rykmenttien soittokunnat yhdistettiin Ratsuväkiprikaatin Soittokunnaksi 1.4.1921 ja se sijoitettiin prikaatin esikuntaan Lappeenrantaan. Soittokunnan vahvuuteen kuului aluksi yksi musiikkiupseeri, 20 aliupseeria, 12 miestä ja yhdeksän soitto-oppilasta. Soittokunnan ensimmäiseksi kapellimestariksi määrättiin musiikkiluutnantti August Huttunen. Hän toimikin Ratsuväkiprikaatin kapellimestarina yli 17 vuotta. 22 MAASoTURI Näistä tapahtumista katsotaan Rakuunasoittokunnan historian alkaneen, vaikka jo 1800-luvun viime vuosikymmeninä Lappeenrannassa olleessa Suomen Rakuunarykmentissä oli myös soittokunta. Rakuunasoittokunnan vaiheista voi lukea tarkemmin mm. Rakuunakilta ry:n julkaisusta Rakuunahistoriikki 1945–2010. Myös kirjailija Heikki Hietamies kuvaa soittokunann vaiheita 1930-luvulta romaanissaan Soitellen sotaan. Rakuunasoittokunnan juhlavuosi on poikkeuksellisen työntäyteinen. Rakuunasoittokunta juhlistaa 90-vuotista taivaltaan järjestämällä juhlakonsertin 25.3.2011. Juhlasoittokunnassa tullaan näkemään vahvistuksena soittajia, jotka ovat palvelleet soittokunnassa eri vuosikymmeninä. Konsertin solistina on muun muassa luutnantti Kai Ruskeepää Kaartin Soittokunnasta. Hän oli rakuunasoittokunnan saksofonisti 1980-luvulla. Edellä mainitun juhlakonsertin lisäksi soittokuntaa kuullaan mm. Itä-Suomen Sotilasläänin yhteiskonsertissa helmi- ja huhtikuussa solistinaan tenori Jyrki Anttila, valtakunnallisilla puhallinpäivillä Lappeenrannassa maaliskuussa, Lappeenrannan seudun veteraanikuoron 25-vuotisjuhlakonsertissa sekä soittokuntien perinnepäivän konsertissa marraskuussa. Joulukuussa soittokuntaa voi myös kuulla perinteeksi muodostuneessa Kauneimmat joululaulut -konsertissa Rakuunamäen sotilaskodissa. Näiden isojen konserttien lisäksi soittokunta suorittaa normaalit palvelussoitot, joihin kuuluvat mm. joukko-osastojen valat, paraatit sekä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen tilaisuudet. Lisäksi soittokunta nostattaa maanpuolustustahtoa soittamalla mm. koululaiskonsertteja. Juhlavuoden kunniaksi soittokunta tekee myös uusia aluevaltauksia: Kesäkuun 17. päivänä 2011 Rakuunasoittokunta viihdyttää ensimmäistä kertaa Lappeenrannan Rakuunamäellä järjestettävässä MILjazz-tapahtumassa solistinaan Nylon Beatista tunnetuksi tullut Jonna Geagea. Rakuunasoittokunta esiintyy myös elokuun MILjazzeissa Kouvolassa. Lisäksi soittokunta osallistuu kansainväliseen tattooseen Ystadissa, Ruotissa, ja sen jälkeiseen puolustusvoimien TATTOO2011-kiertueeseen. Rakuunasoittokunnassa on 14 soittajaa ja soittokunnan päällikkö. Henkilöstötilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä ja kiinnostusta avoimiin virkoihin on ollut hyvin. Soittokunta saa uuden päällikön toukokuussa, kun musiikkimajuri Jyrki Koskinen siirtyy Hämeen Rykmentistä Sotilasmusiikkikoulun johtajan tehtävistä Rakuunasoittokunnan päälliköksi. Vanha kuva edellisellä sivulla: Ratsuväkiprikaatin soittokunta ensimmäisen kapellimestarinsa musiikkiluutnantti August Huttusen kanssa (kuva 1920–1930-luvulta). Rakuunasoittokunta. MAASoTURI 23 Etelä-Karjalan Aluetoimisto Palvelua asevelvollisille Etelä-Karjalan Aluetoimisto Teksti: Majuri Juha Jaakkola Kuva: FM Ansa Räätäri Etelä-Karjalan Aluetoimisto on osa Maasotakoulun operatiivista osastoa. Operatiivinen osasto vastaa valmiudesta ja operatiivisesta suunnittelusta sekä turvallisuustoiminnasta ja johtamisjärjestelmistä Maasotakoululla. Etelä-Karjalan Aluetoimisto sijaitsee Rakuunamäellä, samassa talossa jossa on Maasotakoulun esikunta. Aluetoimiston keskeisimpiä tehtäviä ovat: 1. Asevelvollisten valvonta 2. Kutsunnat ja asevelvollisuuteen liittyvät hallinnolliset päätökset 3. Palvelukseen määrääminen (kutsunnat ja kertausharjoituskäskyt) 4. Sodanajan henkilösijoitukset ja -varaukset 5. Reserviläisten ylentäminen Etelä-Karjalan alueella aluetoimiston valvontaan kuuluu n. 35 000 iältään 18–60-vuotiasta asevelvollista. He ovat henkilöitä, jotka ovat suorittaneet varusmiespalveluksensa tai olleet kutsunnoissa. Naisia tässä joukossa on noin 130. Aluetoimistolla on asiakaspalvelupiste, jossa palvellaan sellaisia henkilöitä, jotka haluavat hoitaa asiansa henkilökohtaisesti. Nykyajan mukaisesti asiointi onnistuu useimmissa tapauksissa myös sähköisesti. Aluetoimistossa työskentelee kuusi henkilöä, joista kaksi on siviilivirassa. Aluetoimistoa johtaa everstiluutnantti Hans Forsman. Reserviläiset muodostavat kenttäarmeijan rungon Asevelvollisten valvonta käsittää mm. henkilö- ja osoitetietojen ylläpidon siten että asevelvolliselle voidaan lähettää määräys saapua omaan poikkeusolojen tehtäväänsä puolustusvoimien käyttöön, jos maamme hallitus näkee tarpeelliseksi kohottaa puolustusvalmiuttamme. Osoitetiedot pysyvät ajan tasalla muuttoilmoituksista automaattisesti saatavien tietojen perusteella. Täysi-ikäisenä miehestä tulee asevelvollinen Kutsunnanalaisia, kyseisenä vuonna 18 vuotta täyttäviä nuoria miehiä, on Etelä-Karjalassa vuosittain vajaat 800. Näistä reilu 80 % voidaan määrätä kutsunnoissa varusmiespalvelukseen Karjalan Prikaatiin, Maasotakouluun, PohjoisKarjalan Prikaatiin tai Reserviupseerikouluun. Fyysinen tai psyykkinen syy estää joka viidennen nuoren määräämisen palvelukseen. Osa asevelvollisista voi vielä kutsuntojen jälkeen pyrkiä erillisen hakumenettelyn kautta koulutukseen myös erikoisjoukkoihin, joista suosituimpia ovat Immolan erikoisrajajääkärit ja Utin laskuvarjojääkärit. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakee vuosittain noin 15 naista, joista tulee asevelvollisia varusmiespalveluksen myötä. Aluetoimisto käsittelee nuorten asevelvollisten tekemät kutsuntojen jälkeiset palveluspaikan tai palvelusajan alkamiseen liittyvät hakemukset. Nämä hakemukset liittyvät useimmiten ko. henkilön ammattikoulutuksen alkamiseen tai päättymiseen. 24 MAASoTURI Asevelvollisuuteen kuuluvat myös kertausharjoitukset Aluetoimisto määrää reserviläisiä Maasotakoulun tai KaakkoisSuomen rajavartioston järjestämiin kertausharjoituksiin ja vapaaehtoisiin harjoituksiin. Aluetoimistolla on oikeus ja valmius määrätä asevelvolliset palvelukseen myös valmiutta kohotettaessa. Reserviläisen hakiessa vapautusta (aiemmin käytettiin termiä ”lykkäys”) harjoituksesta esim. henkilökohtaisiin syihin vedoten tulee hänen lähettää hakemuksensa aluetoimistoon käsiteltäväksi. Samoin sairastodistukset, jotka estävät harjoitukseen osallistumisen, toimitetaan aluetoimistoon. Puolustusvoimien sodanajan joukkojen henkilösijoitusten ylläpitämisen ohella aluetoimisto ratkaisee myös asevelvollisten henkilövaraukset (VAP) poikkeusoloja varten. Siviiliviranomaisilla ja monilla yrityksillä on merkittäviä tarpeita ylläpitää perustoimintaansa yllä myös poikkeusoloissa. VAP-henkilöä ei sijoiteta puolustusvoimien organisaatioon vaan hän jää oman työnantajansa käyttöön myös poikkeusoloissa. Eräinä esimerkkeinä voidaan mainita poliisi, palomies ja veturinkuljettaja sekä yksityissektorilta sanomalehden toimittaja ja sairaalalääkäri. Rakuunakilta ry Teksti: Rakuunakillan puheenjohtaja Heikki Haimi 1950-luvun lopulla ryhdyttiin luomaan sotilasarvoista riippumatonta yhdyssidettä joukko-osaston ja siinä palvelleiden välille. Rakuunakilta syntyi ensimmäisten joukossa. Killan perustamissanat lausui Lappeenrannan Upseerikerholla salintäyteiselle kuulijakunnalle 6.9.1961 Uudenmaan Rakuunapataljoonan komentaja everstiluutnantti Oiva Luomala. Rakuunakillan päätehtävät • Maanpuolustushengen, sotilastietojen, taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen jäsenistön keskuudessa • Suomalaisen ratsuväen monisatavuotisten perinteiden ja muistojen vaaliminen • Rakuunoiden ja ratsuväestä kiinnostuneiden yhteen kokoaminen ikään ja sukupuoleen katsomatta • Maasotakoulun ja sen rakuunaeskadroonan tukeminen • Rakuunaeskadroonassa palvelevien viihtyisyyden edistäminen • Kilta palkitsee myös kotiutuvia varusmiehiä hyvästä koulutusmenestyksestä Rakuunakillan operatiivinen toiminta • Taisteluharjoitus killan jäsenille syyskuussa Taipalsaaren ampumaleirialueella • Kiltamatka talvi- ja jatkosodan taistelupaikoille kesäkuussa Reserviläisten ylennysesitykset valmistellaan aluetoimistossa keväisin ja syksyisin siten, että tasavallan presidentti voi ylentää reservin upseerit ja Itä-Suomen sotilasläänin komentaja aliupseerit ja miehistön. Ylennyksiä annetaan reserviläisille, joille täyttyvät ylennyksiin vaadittavat kertausharjoituspäivät tai he ovat muuten ansioituneita maanpuolustukseen liittyvissä asioissa. Aluetoimisto tukee myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Etelä-Karjalan koulutus- ja tukiyksikköä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen eri osa-alueilla ja pitää yhteyttä maakunnan maanpuolustusjärjestöihin, mukaan lukien veteraanijärjestöt. Etelä-Karjalan Aluetoimisto Väinö Valveen katu 4 53900 LAPPEENRANTA Puhelin 0299 800 (vaihde) Puhelin 0299 418 341 (asiakaspalvelu) Faksi 0299 418340 etela-karjalanaluetoimisto@mil.fi • Joukko-osasto vierailut, joissa päästään tutustumaan nykyhetken taisteluvälineisiin ja taistelutoimintaan • Kilta on myös perinnetoiminnan osalta näyttävästi esillä Lappeenrannassa, jossa perinneratsukot partioivat heinäkuussa • Joka toinen vuosi järjestettävät Rakuunapäivät kokoavat eri perinneosastojen ratsukot yhteiseen esiintymiseen kulkueessa keskustan halki, sekä Adolf Ehrnroothin aukiolla järjestettävässä tapahtumassa • Breitenfeldin päivän juhlat järjestetään yhdessä Maasotakoulun kanssa syyskuun alussa • Killan pääpaikka on Lappeenrannassa ja sillä on myös eskadroonat Helsingissä, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa Tärkeimmät tapahtumat 2011 • Kiltamatka Karjalan kannakselle 14.–16.6.2011 • Rakuunapäivät 6.–7.8.2011 • Breitenfeldin päivän tilaisuudet 2.9.2011 Rakuunahistoriikki Rakuunakilta teki vuosina 2008–2010 sitkeää työtä, kun se kokosi tiedot 65 vuodelta Rakuunajoukosta. Tehtävä oli haasteellinen ja vaativa, josta kilta suoriutui kiitettävällä tavalla. On tärkeää, että merkittävä ajanjakso rakuunahistoriassa on saatu kirjatuksi ja talteen tulevia polvia varten. Rakuunakilta toivottaa 10 vuotta täyttävälle Maasotakoululle menestystä ja onnea vaativassa tehtävässä. Hakkaa Päälle! MAASoTURI 25 Huolto-osasto Huolto – toiminnan tärkeä taustavaikuttaja Teksti: Kapteeni Juha Ratinen Kuva: Heta Toiskallio Maasotakoulun huolto-osasto tuottaa kaikki Maasotakoulun huollolliset tukipalvelut. Tukipalvelujen avulla mahdollistetaan Maasotakoulun päätehtävien (koulutus, valmius ja tutkimus) toteuttaminen. Tärkein asiakas huollolle on puolustusvoimien henkilökunnan koulutuksen ”tuotantolaitos”, Maasotakoulun koulutuskeskus. Palvelut tuotetaan omien huollon laitosten avulla tai kumppanien tukemana. Huollon toteutus käytännössä Huolto-osasto on jakaantunut kahteen osaan, huoltosektoriin ja huoltokeskukseen. Huoltosektori toimii Maasotakoulun huoltopäällikön johtamana esikunnassa ja toteuttaa huollon operatiivista, tulevaisuuteen katsovaa johtamista. Näin varmistetaan huollon palvelujen saatavuus pitkäjänteisellä suunnittelulla. Huoltokeskus taas vastaa yhdessä kumppaniensa kanssa päivittäisestä huollosta Maasotakoulun päätehtäviä palvelevalla tavalla. Huoltokeskuksessa on kaksi huoltolaitosta, materiaalikeskus ja kuljetuskeskus. Materiaalikeskus on Maasotakoulun ”kauppa”, josta asiakkaat hakevat tarvitsemiaan tuotteita lainaan omien tehtäviensä toteuttamista varten. Isoimpina eroina ”normaaliin kauppaan” on kuitenkin se, ettei materiaali maksa mitään ja kaikki tuotteet palautetaan aikanaan takaisin, vaikka niissä ei olisikaan mitään vikaa. Palautetut tuotteet huolletaan ja palautetaan taas ”kaupan” hyllylle uutta ”ostajaa” varten. Materiaalin kunnossapidon järjestäminen muodostaakin tärkeimmän osan materiaalikeskuksen työstä. Kuljetuskeskus on Maasotakoulun oma ”autovuokraamo ja -korjaamo”, joka tuottaa kaikki tarvittavat asiakkaiden kuljetuspalvelut. Yli 200 ajoneuvoa ja hinattavaa laitetta pitää ”autovuokraamon ja -korjaamon” ja kunnossapidon kumppaniyritykset kiireisenä vuoden kaikkina aikoina. Kuljetuskeskus vastaa myös kuljettajien koulutuksesta Maasotakoulun ja yhteiskunnan tarpeisiin. Vuosittain yli 60 varusmiestä saa koulutuksen raskaan liikenteen ammattilaiseksi. Tammikuun 2011 lopun sähkökatkoongelmissa Etelä-Savon alueella kuljettajakoulutuksen saaneet 26 MAASoTURI varusmiehet olivat kuljetuskeskuksen henkilöstön mukana virka- ja työvoima-aputehtävissä kuljettaen telakuorma-autoilla sähköasentajia sähkölinjojen ongelmapaikkoihin. Puolustusvoimien antaman ammattipätevyyskoulutuksen myötä pääosa tulevaisuuden suomalaisista logistiikan ammattilaisista on saanut oppinsa armeijassa. Huollon paikalliset kumppanit Palveluiden turvaamiseksi kustannustehokkaasti osa puolustusvoimien huollon palveluista on ollut järkevää yhdistää valtakunnallisen johdon alle. Puolustusvoimien ruokahuolto ja Sotilaslääketieteen keskus ovat tästä hyviä esimerkkejä. Koottujen voimavarojen avulla palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti asiakkaalle sinne missä tarvetta on eniten. Maasotakoululla toimivat edellä mainittujen kumppanien paikalliset toimipisteet. Lappeenrannan muonituskeskus ja Lappeenrannan varuskunnan terveysasema tukevat päätehtäviä tukevan huollon toteuttamista yhteistyössä Maasotakoulun huolto-osaston kanssa. Muonituskeskuksen laajasti kiitetty ruoka ja terveysaseman tuottamat terveyspalvelut ovat tärkeässä roolissa varmistettaessa henkilökunnan ja varusmiesten jaksaminen päivittäisissä palvelustehtävissä. Logistiikan ammattilaisilla on kysyntää Huollon ammattilaisia tarvitaan aina kaikissa armeijan organisaatioissa. Jos kirjoitus herätti uteliaisuutesi tarkkaile puolustusvoimien ja valtiohallinnon internet-sivuja. Sinä saat olla tarvitsemamme tulevaisuuden logistiikan ammattilainen. Lappeenrannan varuskunnan terveysasema Koko varuskunnan terveydeksi! Teksti: Työterveyshoitaja Annikki Nakkari Kuva: Heta Toiskallio Lappeenrannan varuskunnan terveysasema toimii Rakuunamäen kupeessa 1890-luvulla valmistuneessa punatiilirakennuksessa. Alun perin sairaalaksi tehty rakennus pystytettiin varsinaisen varuskunta-alueen ulkopuolelle, jotta tarttuvien tautien kantajat olisi helpompi eristää muista. Aikoinaan rakennuksessa on hoidettu osittain myös kaupungin siviiliasukkaita. Nyt terveysasemaan tukeutuu noin 700 henkeä; varusmiehiä, kadetteja, puolustusvoimien henkilökuntaa ja Maasotakoulussa opiskelevia kurssilaisia. Lappeenrannan varuskunnan terveysasema, kuten muutkin varuskuntien terveysasemat, kuuluu Sotilaslääketieteen Keskuksen Perusterveydenhuollon yksikköön. Henkilöstömäärältään Lappeenrannan varuskunnan terveysasema on Sotilaslääketieteen Keskuksen pienimpiä. Isoihin varuskuntiin verrattuna aamuvastaanotot eivät ole isoja mutta henkilökuntakin on suhteutettu asiakasmääriin. Hallinnolliset tehtävät ovat kuitenkin samat niin pienillä kuin isoilla terveysasemilla. Pienen terveysaseman vahvana puolena on mm. työnjaon joustavuus. Henkilökunta on hyvin perillä toistensa tehtävistä ja pystyy tarvittaessa tekemään osittain toistensakin töitä. Suhteellisen pienen varuskunnan terveyspalvelujen tuottajalla on myös selkeä etu asiakkaisiin nähden: Pystymme ottamaan niin henkilöstön kuin varusmiehenkin yksilöllisesti huomioon. Lappeenrannan varuskunnan terveysasemalla järjestetään varusmiesten ja kadettien perusterveydenhuolto eli yleislääkäritasoinen terveyden- ja sairaanhoito. Tarvittava erikoissairaanhoito hankitaan kumppanuussopimukseen perustuen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä. Lappeenrannan terveysaseman tehtävät ovat enemmän työterveyshuoltopainotteisia kuin terveysasemilla, jotka tukevat varsinaista varusmieskoulutusta järjestävää joukko-osastoa. Terveysasema tarjoaa työterveyshuoltopalvelut Maasotakoulun henkilökunnalle. Lisäksi suuri puolustusvoimien henkilökunnasta muodostuva opiskelijajoukko tukeutuu opiskelunsa aikana terveysaseman palveluihin. Sotilaslääketieteen Keskus on puolustusvoimien lääkintähuollon koulutus-, kehittämis-, tutkimus- ja palvelukeskus, jossa työskentelee yli 500 eri alojen ammattilaista. Keskuksen johto ja esikunta sijaitsevat Lahdessa, Hennalan kasarmialueella, mutta toimintaa Keskuksella on useassa toimipisteessä eri puolilla Suomea. Perusterveyden huollon yksikön ohella Sotilaslääketieteen Keskukseen kuuluvat Tutkimus- ja kehittämisosasto, Lääkintäkoulu sekä Sotilasapteekki ja lääkintävarikko. MAASoTURI 27 Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus PURU on valtakunnallinen, paikallisin maustein Teksti: Tarja Kiviluoto Kuva: FM Ansa Räätäri Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksella (PURU) on 25 toimipistettä ja yhteensä lähes 550 ravitsemusalan ammattilaista. Vaikka toiminta on valtakunnallista, niin jokaisesta muonituskeskuksesta löytyy aimo annos paikallisuutta. Sitä tuovat asiakaskunta, toimitilat, tilaisuudet ja tietysti palveleva henkilöstö. Lappeenrannassa omaleimaista on kahdessa paikassa toimiminen, Rakuunamäellä ja Leirikentällä, monet edustustilaisuudet ja runsas henkilöstöruokailijoiden määrä. Lisäksi kertausharjoitukset ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit tuovat monet siviilitkin muonituskeskuksen asiakkaiksi. Kaiken kaikkiaan erilaisia aterioita tuotetaan vuosittain 300 000. – Kurssien avajaiset ja päätöstilaisuudet, tilauslounaat ja kahvitukset ovat piristystä arkityöhön. Ne tuovat myös ammatillista haastetta työhömme, kertoo ravitsemispäällikkö Piia Jäkälä. Palautteella on merkitystä Kehittämisessä ykkösasia on asiakkaalta saatu palaute. Sitä on mahdollista antaa kaikkeen ruokailuun liittyvässä joko suoraan henkilöstölle tai kyselyjen ja lomakkeiden kautta. Asiakasyhteistyöstä erinomainen esimerkki on Maasotakoulun ja PURUn viimevuotinen yhteistyö poikkeusolojen ruokalistan kanssa. PURU suunnitteli ja maasotakoululaiset testasivat listan tammikuun sotaharjoituksessa erittäin kylmissä ja raskaissa olosuhteissa. Listan kehittämistä jatkettiin PURUssa annettujen arvioiden pohjalta. 28 MAASoTURI Ravitsevaa ruokaa PURUn ruokalistat suunnitellaan keskitetysti kaikkiin toimipaikkoihin aina 6 viikoksi kerrallaan. Lista vaihtuu 2–3 kertaa vuodessa. Mukana on paljon klassikoita ja perinteisiä suomalaisia ruokia, mutta uudetkin maut löytävät tiensä listalle. Suunnittelussa otetaan huomioon energian kokonaismäärä sekä ravitsemussuositukset, kuten kuitujen, proteiinien ja muiden ravintoaineiden riittävä saanti. Lisäksi on muistettava, että ruokaa tehdään 24/7, kaikkiin tarpeisiin. Purulaisilta onnistuvat päivittäisten varuskuntaruokailujen lisäksi maasto-, kenttä-, alus- ja taisteluruokailut sekä normaali- että poikkeusoloissa. Kaikkiaan aterioita tuotetaan vuosittain 17 miljoonaa. Ravitsemispäällikkö Piia Jäkälä luotsaa iloista ja palvelevaa henkilökuntaansa nyt ensimmäistä vuotta. Hän kiittää työkavereidensa pitkän kokemuksen tuomaa ammattitaitoa, johon uudempien tulokkaiden ideat tuovat hyvän lisän. – Meillä on koossa hyvä porukka kehittää toimintaamme yhdessä asiakkaan kanssa. Sotilaskoti Evergreen – ikivihreä Teksti: FM Anna-Mari Osma Kuva: FM Ansa Räätäri Ikivihreä kasvi säilyttää vihreän värinsä ympäri vuoden, riippumatta säästä tai kasvuolosuhteista. Sen lehvästö uusiutuu vähän kerrassaan, hitaasti kuihtuvien lehtien korvautuessa uusilla vaaleanvihreillä silmuilla. Kasvitieteellisellä termillä viitataan myös itseänsä uudistavaan tai uudistuvaan toimintaa. Lappeenrannan sotilaskoti on yksi Suomen vanhimmista ja vihertää edelleen. Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistyksen perustamispäivä on 18. marraskuuta 1918. Perustamiskokoukseen osallistui noin 30 henkilöä. Kokouksen osanottajien joukosta valittiin toimikunta, jonka tehtäväksi tuli toiminnan kulut kattavien varojen ja sotilaskotihuoneiston hankkiminen. Toimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli rouva Edith Sahlgren. Yhdistyksen ensimmäinen sotilaskoti avattiin perustamisvuonna Lappeenrannan entisellä Seurahuoneella. Tilaa oli parin huoneen verran ja sotilaskoti toimikin näissä tiloissa vain neljän vuoden ajan. Vuonna 1922 Sotilaskotiyhdistys sai käyttöönsä Suomen Rakuunarykmentin entisen ruokalan Rakuunamäeltä. Sama rakennus toimii edelleen sotilaskotina. Rakuunamäen sotilaskodin rinnalle perustettiin vuonna 2006 toinen sotilaskoti Leirikentälle, rakennus Kapteenin peruskorjattuihin tiloihin. Leirikentän sotilaskodin leipomossa paistetaan perinteikkäitä sotilaskotileivonnaisia. Lappeenrantalainen erikoisuus on munkintapaan kypsennetty kanelikierrepulla, telamiina. Rakuunamäen sotilaskoti on maamerkki tuhansille Lappeenrannassa palvelleille varusmiehille. Se on suosittu veteraani- ja reserviläisjärjestöjen kokoontumispaikka ja varsinkin kesäisin entisiä asiakkaita vuosikymmenten takaa vierailee sotilaskodissa. Vierailla on mukavia muistoja Rakuunamäestä ja sen sotilaskodista. Sisarten vuosikerrat ovat useimpien vieraiden kohdalla vaihtuneet, mutta sotilaskodin tunnelma sisarineen ja munkkikahveineen on tallella. Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistys vietti 90-vuotisjuhlavuotta yhdessä puolustusvoimien kanssa. Tänä vuonna on vuorossa kattojärjestön, Sotilaskotiliiton 90-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Juhlavuoden tempaus operaatio tuntemattoman sotilaan villasukka haastoi Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöt kutomaan 25 000 paria villasukkia kaikille tänä vuonna varusmiespalvelusta suorittaville naisille ja miehille. Lappeenrannan sotilaskodin sukkavaraston täydentäjistä ahkerimmat ovat neuloneet kymmeniä, jopa yli sata sukkaparia. Ahkerien sisarten ansiosta naapuriyhdistysten virkaapupyyntöihin on voitu vastata myönteisesti. Sotilaskotityötä voi haroman rastaa elämäntilanteen ja mieltymysten mukaan. Osalle riittää työn ja muiden harrastusten ohella varusmiesten ja henkilökunnan palveleminen yhtenä iltana kuukaudessa. Osa tekee ”sotilaskotikeikkoja” Taipalsaaren leirisotilaskotiin tai maastoon. Osa osallistuu sotilaskodin arkeen päivisin. Myyntityön ohella yhdistyksessä toimii kerhoja, joissa askarrellaan myyjäisiin käsitöitä tai harjoitellaan viihteellisiä ohjelmanumeroita. Uusi sotilaskotisisarten sukupolvi voi aloittaa harrastuksen 12-vuotiaana pikkusisarena aikuisten sisarten ohjauksessa. Koska harrastukselle ei ole yläikärajaa, sotilaskoti antaa mahdollisuuden tehdä vapaaehtoista maanpuolustustyötä koko elämänuran ajan. MAASoTURI 29 Harjoitustoiminta Harjoitus tekee mestarin Taipalsaaren ampuma-alueella M Teksti: Ansa Räätäri, yliluutnantti Janne Nordman Kuva: Heta Toiskallio aavoimissa koulutetaan vuosittain noin 28 000 varusmiestä ja 17 000 reserviläistä maavoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Riittävä, ympärivuotinen ja mahdollisimman todenmukaisiin olosuhteisiin perustuva harjoittelu takaa suorituskyvyn saavuttamisen. Maasotakoulu käyttää kolmea harjoitusaluetta koulutukseen. Alueet ovat: Taipalsaaren ampuma-alue Taipalsaarella, Merenlahden harjoitusalue Lappeenrannassa ja Laukkaradan harjoitusalue Lappeenrannassa, joista Taipalsaaren ampuma-alue on eniten käytössä. Kaikki alueet ovat Metsähallituksen hallinnoimia. Taipalsaaren ampuma-alue on ahkerassa käytössä Taipalsaaren ampuma-alue sijaitsee Taipalsaaren kunnassa. Aluetta käytetään koulutussuunnitelmien mukaisten ampuma- ja taisteluharjoitusten järjestämiseen varusmiesten, reserviläisten ja puolustusvoimien palkatun henkilökunnan koulutuksessa. Ampumaharjoituksissa käytetään jalkaväen aseita kuten esim. rynnäkkö- ja konekivääreitä, sinkoja ja kranaatinheittimiä. Taisteluharjoituksissa käytetään usein taistelijansimulaattoreita antamaan palautetta toiminnan onnistumisesta. Ampuma-alue on käytössä lähes koko vuoden. Vuonna 2010 harjoitusvuorokausia oli yhteensä 300. Ampumaharjoituksista tiedotetaan aktiivisesti Ampumaharjoituksista aiheutuu melua. Niin Taipalsaaren kuin puolustusvoimien kaikkien muidenkin ampuma-alueiden varoilmoitukset ovat ennakkoon luettavissa viimeistään 14 vuorokautta ennen ammuntoja Ylen teksti-tv:n sivulla 592 ja puolustusvoimien internet-sivujen (www.puolustusvoimat.fi) navigaatiopalkissa ”Varoilmoitukset”. Taipalsaarella järjestettävistä ampumaharjoituksista tiedotetaan lisäksi ampuma-alueen reunoilla sijaitsevilla ilmoitustauluilla. 30 MAASoTURI Puolustusvoimista annetun lain nojalla Taipalsaaren ampumaalueelle on määrätty pysyvä liikkumisrajoitus. Kiellon rikkomisesta tuomittavista rangaistusseuraamuksista säädetään rikoslain 24 luvun 3 ja 4 §:ssä. Liikkumisrajoitus koskee myös pohjoisalueen käyttöoikeusaluetta sen ollessa varattuna ammuntojen vaara-alueeksi. Luvan alueella liikkumiseen myöntää Maasotakoulun johtaja. seuraamiseksi. Joka kevät ampuma-alueella järjestetään myös raivaamisharjoitus, jossa räjähtämättömät ampumatarvikkeet tuhotaan ja ampumatarvikejäämät kerätään. Tarvittaessa ampumaalueella tapahtuneista vaurioista ilmoitetaan ampuma-alueen varoupseerille, p. 0299 418911 tai Maasotakoulun Esikunnan koulutussektorille, p. 0299 800 (vaihde). Ympäristö otetaan ammunnoissa huomioon Maasotakoulu vastaa ampuma-alueen ylläpidosta Taipalsaaren ampuma-alue sisältyy Salpausselän harjujaksoon ja on kokonaisuudessaan paahteista, maaperältään hiekkaista elinympäristöä. Alueen käytössä on huomioitu, että alue on Iluokan pohjavesialueella. Jokaiseen harjoitukseen laaditaan riskikartoitus, jossa otetaan huomioon ympäristövaikutusten hallinta sekä määritetään toimenpiteet ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Lisäksi alueella käytettävien ampumatarvikkeiden määrä dokumentoidaan harjoituskohtaisesti ympäristökuormituksen Taipalsaaren ampuma-alueen ylläpitovastuu kuuluu Maasotakoulun tehtäviin. Alueen käyttöä suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan, Metsähallituksen ja Taipalsaaren kunnan kanssa. Maasotakoululla ampuma- ja harjoitusalueiden yhteyshenkilö on kapteeni Pekka Parikka, p. 0299 800 (vaihde). Ammuntojen aikana Taipalsaaren ampuma-alueen varoupseeri vastaa toiminnasta. Varoupseerin puhelinnumero on 0299 418911. Siniset Aallot Saimaa HARJOITUSALUE Varoupseeri Ranta tie Pönniälä Käyttöoikeusalue AMPUMA-ALUE ie nt äe nm la Sil Peltoi Merkkien selite: Infotaulu Puomi PLM:n alueen maaraja Yleinen tie Taipalsaaren ampuma-alue on ahkerassa käytössä. Myös alueen pohjoisreunalla sijaitseva käyttöoikeusalue on varattu ammuntojen vaara-alueeksi 1.3.–31.5., 1.7.–31.8. ja 1.10.–31.12. välisinä aikoina. MAASoTURI 31 Viihdyttävää sotilasjazzia! PE 10.6. LA 11.6. SU 12.6. TO 16.6. PE 17.6. SU 19.6. KE 29.6. PE 12.8. PE 19.8. LA 27.8. SU 28.8. yös MILjazz nyt m assa Lappeenrann llä äe am n u Raku 18. o kl 1 01 .2 pe 17.6 . Vapaa pääsy Tervetuloa! Lahti, Upseerikerhon puisto, klo 18.00 Mikkeli, Vanhan kasarmialueen Tykkipuisto, klo 18.00 Hämeenlinna, Suomen kasarmi, klo 14.00 Helsinki, Santahamina, klo 18.00 Lappeenranta, Rakuunamäki, klo 18.00 Jyväskylä, Lounaispuisto, klo 14.00 Rovaniemi, Jutajaisten festivaaliareena, klo 18.00 Kouvola, Rykmentinpuisto, Kasarminmäki, klo 18.00 Oulu, Ammattiopisto Luovi, kasarmi, klo 18.00 Turku, Heikkilän kasarmi, klo 18.00 Nylands Brigad - Uudenmaan Prikaati, Dragsvik, klo 14.00 VAPAA PÄÄSY anTTi Tuisku jaakko ryhänen saara aalTo kaarTin soiTTokunTa karjalan soTilassoiTTokunTa ja rakuunasoiTTokunTa puolusTusvoimien laivasTon soiTTokunTa ja saTakunnan soTilassoiTTokunTa puolusTusvoimien varusmiessoiTTokunTa grex musicus Ti 6.9. klo 19.00 kouvola kouvolan jäähalli To 8.9. klo 19.00 jyväskylä synergia-areena la 10.9. klo 15.00 seinäjoki seinäjoki areena ma 12.9. klo 19.00 ke 14.9. klo 19.00 MAASoTURI Turku Turkuhalli pe 16.9. klo 19.00 helsinki helsingin jäähalli www.puolustusvoimat.fi 32 Tampere Tampereen jäähalli
