– mikä muuttuu? - Karakallion Huolto Oy

KARATIE
KARAKALLION HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI
NRO 1 | 2010
Taloyhtiön yhteisöllisyys
lisää viihtyvyyttä
Putkiremonttivaihtoehdot
PUNTARISSA
uusi asunto-osakeyhtiölaki tulee
– mikä muuttuu?
Karatie
1
Helsingin
Katto ja Kaide Oy
Kaikki kiinteistöjen
pelti- ja rautarakennetyöt
pitkäaikaisella kokemuksella
PÄÄKIRJOITUS
puh. (09) 388 18 67, Kaasutintie 27, 00770 Helsinki
Oma kylä!
SISÄLTÖ 1| 2010
K
3 Pääkirjoitus
4 Isännöintiä ja kiinteistönhoitoa
pitkällä kokemuksella
6 Asiakasta kuunnellaan
7 Puheenjohtajan porinat:
8 Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu
Taloyhtiön yhteisöllisyys lisää viihtyvyyttä
– mihin varautua?
12 Putkiremontin toteutusvaihto
ehtoja on monia
14 “Häntäänsä pureva lohikäärmepuu”
voitti lukijakuvakilpailun
16 Kuinka voimme palvella?
ja palaute
arakallion aluetta vuonna 1965 perustettaessa tavoitteena oli taata palvelut
kaikille lähi­ympäristössä asuville. Ostoskeskus edusti silloista modernia ajattelua kokoamalla palvelut yhteen pisteeseen vaivattomasti saavutettavaksi.
Muissakin lähiöissä noudatettiin samoja periaatteita, kuten Viherkalliossa ja Viherlaaksossa. Alueet kehittyivät yhteisöllisiksi, pieniksi kyliksi. Kaupunki oikeastaan
koostuukin pienistä kylistä, näistä lähiöistä. Aika usein kun kysytään missä asut,
vastaus ei olekaan Espoo, vaan Karakallio, Kilo, Leppävaara, Viherkallio. Lähiöissä
yhteisöllisyys kehittyi ja omasta alueesta oltiin ylpeitä. Näin pitäisi edelleen olla!
Mutta kuinka kauan lähipalvelut pysyvät, jos aina siirrytään kauemmas, yhä
kauemmas ja suurempiin, yhä suurempiin keskuksiin. Asiakkaalle, meille, on huo-
maamatta sälytetty matkustamisen vaiva ja aika. Tuleeko se asiakkaalle lopulta
edullisemmaksi hakea tuote ­tai palvelu kauempaa? Lähipalvelu säilyy vain palvelun
käyttämisellä. Meidän jokaisen pitää huomata ajan käytöstä aiheutuva kustannus
suhteessa palvelun hintaan. Erot ovat todella pieniä. Käytä lähipalveluja!
Karakallion Huolto Oy on koko historiansa tarjonnut lähipalveluja osakasyhtiöilleen ja asiakasyhtiöilleen. Meillä on omilla kylillä vakiintunut asiakaskunta, joiden
kanssa asiakas­suhteet ovat jatkuneet pitkään. Tämä osaltaan kertoo lähipalvelujen
merkityksestä. Haluamme olla oman kylän porukka, joka vastaa isännöinnistä,
huollosta ja korjauksista.
Suuri haaste on edessä. Oman kylän rakennuskannasta putkisaneeraus- ja
julkisivu­korjausikään tulee valtaosa 1960- ja 1970-luvun taloista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tähän voimme tarjota toimintamallit, jotka mahdollistavat
hankkeiden toteuttamisen oikea-aikaisesti, turvallisesti sekä rahoituksen kannalta
järkevästi. Näitä palveluja meiltä on asiakastyytyväisyystutkimuksessa toivottu.
Uudempiin taloihin joudutaan tekemään pienempiä korjauksia, joiden sovittaminen
näiden isojen yhteyteen tuo kustannussäästöjä. Pidetään siis kylät kunnossa!
Turvaa lähipalvelut!
Hyvää kevättä toivottaen,
Mikko Elosuo
toimitusjohtaja
KARATIE
KARAKALLION HUOLTO OY:N ASIAKAS
LEHTI
NRO 1| 2010
KARATIE
KARAKALLION HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI
Päätoimittaja
Mikko Elosuo
Osoite
Karakallion huolto Oy
Käyntiosoite: Karakalliontie 10 (ostoskeskus)
PL 25, 02621 Espoo
Puh: (09) 511 041
Sähköposti: karatie@karakallionhuolto.fi
www.karakallionhuolto.fi
2
toimittaja
Kati Kiviniemi
Ulkoasu ja taitto
Lumini Design / Maria Schoultz
Paino
Taloyhtiön yhteisöllisyys
lisää viihtyvyyttä
Putkiremonttivaihtoehdot
PUNTARISSA
uusi asunto-osakeyhtiölaki tule
e
– mikä muuttuu?
SanomaPaino Oy
3
uu
–
pitkällä kokemuksella
Y
htiö on auktorisoitu (ISA) ensimmäisen kerran vuonna 1987 viiden ensimmäisen isännöintitoimiston joukossa
pääkaupunkiseudulla. Kolmen vuoden välein
tehtävä auditointi tehtiin viimeksi 29.11.2009.
Auditoinnin suoritti Det Norske Veritas.
Auktorisoitua yhtiöitä velvoitetaan toimimaan isännöinnin eettisten ohjeiden mukaan.
Ne on laadittu toimivan yhteistyön perustaksi.
Isännöinnin eettiset
ohjeet ovat pohjana
Karakallion Huolto Oy:llä on isännöintikohteita noin 180 ja isännöitsijöitä on 14.
Isännöitsijän tehtäväkuva kussakin taloyhtiössä riippuu sopimuksen sisällöstä. Isännöitsijä on taloyhtiön luottohenkilö, jonka on
lain mukaan huolehdittava yhtiön juoksevasta
hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja
määräysten mukaisesti. Isännöitsijä hoitaa asioita hyvän hallintotavan ja isännöinnin eettisten ohjeiden mukaisesti. Isännöitsijä huolehtii
myös, että tehdyt päätökset noudattavat vallitsevia lakeja sekä yhtiöjärjestystä.
Isännöitsijä käyttää ulkopuolista asiantuntijaapua tarvittaessa. Hänellä on käytettävänään
Karakallion Huolto Oy:n luotettavat yhteistyökumppanit.
Karakallion Huolto Oy:ltä löytyy sopiva
palvelukokonaisuus kaikenkokoisten taloyhti­
öiden isännöintiasioiden hoitamiseen. Näistä
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Viestintä
4
Huolto
Isännöinti
Tukipalvelut
asiakaspalvelu
vastikevalvonta
kirjanpito
palveluista sovitaan sopimuksentekovaiheessa.
Tarkempia tietoja palveluista saa toimitusjohtaja Mikko Elosuolta.
Kiinteistönhuolto on osa asumisviihtyvyyttä
Isännöitsijöiden auktorisointi auttaa isännöitsijän valitsemisessa
Yhtiön toinen päätoimiala on kiinteistönhuolto. Huoltomiehiä on 15 ja huoltokeskuksia on
Viherkalliossa, Kauniaisissa sekä Karakalliossa.
– Huoltokeskuksemme ovat lähellä asiakasta.
Näin pystytään vastaamaan erilaisiin tarpeisiin
nopeasti, eikä tule turhaan aikaa vievää ajamista. Paikallisuudesta on erityisesti hyötyä esim.
lumitöissä, jotka pitää saada mahdollisimman
monesta paikasta hoidettua nopeasti, korostaa
Jalo Linjakumpu, huollon tekninen päällikkö.
Kiinteistönhuollon tehtäviin kuuluvat sopimuksesta riippuen kiinteistön hoito ja huolto.
Näitä voivat olla taloyhtiön laitteiden ja tilojen
kunnon tarkkailu, lämmityslaitteiden korjaaminen ja patteritermostaattien kunnostaminen. Ulkoalueiden hoito taas käsittää mm.
lumityöt, hiekoituksen ja nurmikon leikkuut.
Yhtiössä on myös oma lvi-mies ja timpuri,
joiden osaaminen on taloyhtiöiden käytössä.
Sopimuksen sisällöstä tulee sopia erikseen
Karakallion Huolto Oy:n kanssa.
Työajan ulkopuolella huollossa vastaa päivystäjä. Hän hoitaa kaikki kiireiset asiat kuten
ovien avaukset avainten unohtuessa, viemäritukokset ja vesivuodot.
Isännöitsijäyhteisöt voivat hakea toiminnalleen
auktorisoinnin, jonka myöntää Isännöitsijöiden
Auktorisointiyhdistys ISA. Auditoinnin suorittaa
riippumaton kolmas osapuoli Det Norske Veritas.
Tämä tekee arvioinnista läpinäkyvän ja yhdenmukaisen kaikkialla Suomessa.
Auktorisointi on isännöintiyrityksille jatkuvan
kehittämisen väline. Se antaa myös taloyhtiöille
mahdollisuuden varmistua palvelutarjoajan toiminnan laadusta.
Viime Karatie-lehteen (1/2009) oli päässyt
virhe. Karakallion Huolto Oy ei ole hankki­-
nut itselleen Kiinteistönhoito Nerola Oy:n
liiketoimintaa, vaan sen huoltopuolen liiketoiminnan. Yhtiö jatkaa edelleen mm.
siivouspalveluiden tarjoamista. Toimitus
pahoittelee sekaannusta.
Päivystys hoitaa
akuutit asiat
Tukipalvelut hoitavat raha-asioita ja asiakkaita
Isännöitsijä on usein näkyvin henkilö taloyhtiöön päin. Hän ei kuitenkaan ole ainoa, jonka työpanos vaikuttaa asioiden hoitumiseen.
Taloyhtiön asioita saattaa hoitaa viisi–kuusi
henkilöä. Näitä asioita hoitaa tukipalveluyksikkö, johon kuuluvat kirjanpitäjät, kiinteistösihteerit, asiakaspalvelu sekä vastikevalvonta.
Kiinteistösihteerit toimivat asiakaspalvelussa ja
vastikevalvonnassa.
Tukipalveluiden henkilökunta takana vas. Henry Oinonen, Anna Vuorisalo ja Minna Häyrynen.
Edessä vas. Lauri Tikkanen, Esko Kumpulainen, Kirsti Roine, Armi Klärck, Pia Pihljerta, Nelly KorelinKivinen ja Satu Voutilainen.
kiinteistönhuolto
Useana vuonna yhtiö on taloudellisten tunnuslukujen perusteella kuulunut parhaimpaan
ryhmään Asiakastieto Oy:n vertauksissa. Tämän perusteella saatu ”Suomen Vahvimmat”
–sertifikaatti on merkki luotettavuudesta nyt ja
tulevaisuudessa.
Isännöitsijä on taloyhtiön luottohenkilö
Isännöitsijät takana vas. Matti Urponen, Tapio Minkkinen, Kai Kiviö, Jalo Linjakumpu ja Matti Keskitalo.
Edessä vas. Nina Salmijärvi, Sirpa Savasmaa, Anna Vuorisalo, Juha Sariola ja Esko Kumpulainen. Kuvasta
puuttuvat Erkki Hannila, Riitta Mustonen sekä Pertti Kivinen.
tukipalvelut
Karakallion Huolto Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota korkealaatuista ja
huoletonta asumisviihtyvyyttä. Yhtiöllä on kokemusta sekä isännöinnistä että
kiinteistönhoidosta jo vuodesta 1965. Palveluihin kuuluvat isännöintipalvelut,
kiinteistönhoito, ulkoalueiden hoito sekä lvi-asentajan ja kirvesmiehen palvelut.
Yrityksen omistavat osakasyhtiöt Karakallion ja Viherkallion alueelta.
Isännöinti
Isännöintiä ja kiinteistönhoitoa – Asiakaspalvelijat auttavat asukkaita ja
osakkaita esimerkiksi vikatilanteissa, autopaikkasopimuksissa, saunavuorovarauksissa ja
nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa. Heiltä
voi tilata myös isännöitsijätodistukset ja talonkirjaotteet, kertoo tukipalveluiden esimies Esko
Kumpulainen.
– Vikailmoitukset ja kulutuslukemat esim.
vesimittarista voi laittaa meille myös kotisivujemme kautta.
Vastikevalvojat pitävät huolta, että talo­
yhtiöiden vastikkeet ja vuokrat maksetaan
ajallaan. He tekevät myös muutosmerkinnät
osakeluetteloihin.
Kirjanpitäjät mm. hoitavat kirjanpidon tilin­
päätöksineen, maksavat laskuja sekä hoitavat
lainaosuuslaskennan ja korjaushankkeiden laskutuksen.
Oikaisu
Osa huoltomiehistä: vas. Toni Vangasaho, Erkki Huovinen, Ismo Jokela, Jaakko Svahn, Harri Paussu,
Jari Siro ja toimitusjohtaja Mikko Elosuo. Toimitusjohtaja oli tutustumassa huoltomiesten työhön.
5
porinat
puheenjohtajan UUSI JUTTUSARJA ALKAA!
esittelyssä taloyhtiö ja sen puheenjohtaja
Asiakasta kuunnellaan
Niin kuin vanha sanontakin toteaa, vierivät kivet
eivät sammaloidu. Liikettä ja jatkuvaa kehittymistä
kuvaa myös Karakallion Huolto Oy:n logossa oleva
eteenpäin liikkuva pallo. Kehittymisen työkaluina
ovat mm. asiakaspalaute, asiakastyytyväisyyden
mittaaminen sekä henkilökunnan kouluttaminen.
Kehittymisen perustana on syksyn aikana sähköiseen
muotoon päivitetty laatujärjestelmä, joka toimii
organisaation yhteisenä muistina ja ohjenuorana.
K
arakallion Huolto Oy:n oma laatujärjestelmä on sisäisen verkkosivuston eli
intranetin sydän. Sen tarkoituksena on
Laatujärjestelmä on
intranetin sydän
luoda yhtenäiset ja tasalaatuiset asiakaslähtöiset menettelytavat, helpottaa tiedon löytymistä
ja sitä kautta henkilökunnan työtä sekä asiakaspalvelu paranee.
Järjestelmästä löytyvät ohjeet, prosessikuvaukset, malliasiakirjat sekä kyseiseen asiaan liittyvää informaatiota. Se toimii työkalupakkina
ja ikään kuin käyttöliittymänä yhteisiin tapoihin ja tiedostoihin.
– Teimme laatujärjestelmän henkilöstön
kanssa ja itseämme varten. Luultavasti siksi
siitä tuli niin toimiva. Nyt pidämme sen ajan
tasalla ja käytämme sitä, kertoo laatuprojektin
vetäjä Kati Kiviniemi.
Myös marraskuussa yhtiössä vieraillut ISAauditoija kiitti järjestelmää erittäin selkeäksi ja
helppokäyttöiseksi.
Asiakastyytyväisyys
on parantunut
Asiakkailta tulee tärkeää palautetta, joka otetaan
huomioon yhtiön kehittämisessä. Karakallion
Huolto Oy:ssä toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely.
6
– Edelliseen vuoteen nähden tulos oli parantunut selvästi, korostaa tutkimuspäällikkö Petri
Alervo, Promenade Research Oy:stä.
Numeroarvostelu on tärkeää, jotta nähdään
mihin suuntaan yhtiö on kehittynyt milläkin
osa-alueella. Sanallisista vastuksista taas saa
tarkempaa tietoa, joka auttavat ymmärtämään
numeroita ja asiakkaiden ajatuksia tarkemmin.
Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin osana
isännöinnin ja kiinteistönhoidon valtakunnallista kyselyä. Kyselyn toteutti Promenade
Research Oy.
Sisäistä koulutusta ja
oppisopimusyhteistyötä
Yhtiössä kannustetaan henkilökuntaa kouluttautumaan. Kaikilla edellytetään olevan oman
alansa tutkinto. Karakallion Huolto Oy on
tehnyt oppisopimusyhteistyötä isännöitsijöitä
kouluttavien tahojen kanssa jo vuosia.
– Alalle on jo nyt haasteellista löytää isännöitsijöitä. Oppisopimusyhteistyön kautta saamme
alan viimeisintä oppia saaneita isännöitsijöitä
joukkoomme, kertoo johtava isännöitsijä Kai
Kiviö.
Monipuolinen aiempi työkokemus tukee
isännöitsijää työtehtävissä. Tekninen, kaupallinen tai hallinnollinen työkokemus tuo yhteispalavereissa uusia näkökulmia myös isännöintiin.
Yhtiössä järjestetään myös sisäistä omaa
koulutusta henkilökunnalle. Tänä keväänä pidettiin yhdessä koulutustarkoituksessa yhtiökokous ja sen menestyksekäs läpivienti. Uusi
asunto-osakeyhtiölaki tuo mukanaan muutoksia isännöintiin ja niihin on perehdytty lakimiesten avustuksella.
Taloyhtiön yhteisöllisyys
lisää viihtyvyyttä
Avunanto ei kaiketi vieläkään lopu,
koska vallitsee rauha ja naapurisopu.
Y
hteisöllisyys on nykyään muotisana ja
sopii hyvin kuvaamaan asumista meidän
taloyhtiössämme, kertoo As. Oy Viherkallionkuja 3:n puheenjohtaja Jaakko Meller.
Espoon Viherkalliossa sijaitsevassa yhtiössä
on 234 asuntoa ja noin 450 asukasta. Heistä
nelisenkymmentä on talon valmistumisajan
alkuperäisiä asukkaita.
– Meilläkin, niin kuin monessa muussakin
yhtiössä on selkeästi näkyvissä sukupolvien
kierto. Nyt taloyhtiöömme muuttaa taas paljon
lapsiperheitä, niin kuin talon valmistumisen
jälkeen 1970-luvulla. Yhteisöllisyys oli silloin
heille tärkeää ja on paikallaan tämän ajan elämänmenossa. Asumisviihtyvyyttä asukkaille
tuo metsäinen ja taloihin rajoittuva piha, jossa
lasten on turvallista leikkiä. Läheltä löytyvät
myös koulu ja päiväkoti.
– Yhteistoiminnan ei tarvitse olla pelkästään
puurtamista esimerkiksi syksyn lehtien kimpussa. Tästä hyvä esimerkki oli talomme viimekesäiset 40-vuotisjuhlat, jossa korostettiin
yhteisöllisyyttä ja naapuriapua mm. räpin keinoin. Talkoissakin tärkeää on myös sosiaalinen
puoli, kun hommien jälkeen kokoonnutaan
grillille juttelemaan, kertoo Meller.
ote Ansa Uskin Viherkallionkuja kolmosen räpistä
Monet asukkaista ovat myös kiinnostuneita
taloyhtiön asioita. Siksi yhtiössä on pyritty
avoimeen tiedottamiseen, joka vaikuttaa myös
viihtyisyyteen. Yhtiökokouksessa kerrotaan
isommista asioista ja ne tietenkin myös päätetään siellä. Hallitus tiedottaa asioista myös
yhtiökokouksien välillä sekä kertoo asioita
asukkaille kasvokkain.
Yhteisten asioiden hoitoa
– Asuinyhteisön hoito ja siihen osallistuminen
on haasteellista, mutta samalla kiintoisaa, toteaa
Jaakko Meller.
Hänet houkuteltiin mukaan hallitukseen
kohta taloon muutettuaan 1996. Isoon talo­
yhtiöön mahtuu monenlaista suurta ja pientä
asiaa. Hänestä talo on melko hyvässä kunnossa.
– Taloyhtiön hoidon kulmakiviä ovat hyvä
luottavainen suhde asukkaiden ja hallituksen
kesken sekä toimiva yhteistyö hallituksen ja
isännöitsijän kanssa.
Meller on ollut mukana useana kautena myös
Karakallion Huolto Oy:n hallituksessa. Sieltä
hän on sekä saanut tietoa että välittänyt näkemystään taloyhtiöiden asioiden hoitamisesta.
Eläkevaarin kävelyä
Viherlaaksolainen hän on ollut vuodesta 1966.
Nykyinen asuintalo rakennettiin hyvien sienija marjamaiden keskelle. Edelleenkin lähiseudun metsän antimista käydään nauttimassa ja
keräämässä niitä säilöön.
– Nyt myös tämä ”vanhan ajan” talvi tarjoaa
pitkästä aikaa oivalliset mahdollisuudet lähteä
hiihtoladulle lähes pihapiiristä.
Mellerin harrastuksiin kuuluu omien sanojensa mukaan eläkevaarin rauhallista kävelyä,
tuttavien tapaamista ja entisen työpaikan senioriyhdistyksen järjestämiä retkiä ja teatterivierailuja. Elämään kuuluu myös matkailu ja varsinkin vierailut tyttären perheen luona Gävlessä
Ruotsissa.
7
Ota talteen !
Muistilista
Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu
– mihin varautua?
T
8
päätöksentekomenettelyn muutoksen sisältöön. Laissa on kuitenkin käytännössä yhtiöille
huomattavasti merkittävämpiä muutoksia.
Yhtiövastike
Yhtiövastiketta koskevat säännökset ovat
pääpiirteissään entisenlaiset. Osakkaan maksuvelvollisuus yhtiötä kohtaan määräytyy
yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan.
Käytännössä huoneistojen pinta-alat jatkossakin ovat yleisin maksuperuste. Yhtiön kulut
katetaan yhtiövastikkeilla.
Laissa on kuitenkin poikkeussäännöksiä,
jolloin vastikeperusteesta voidaan poiketa.
Yhtiökokous voi päättää tietyn huoneistoa koskevan yhtiövastikkeen alentamisesta yhtiön
suorittaman uudistuksen tai kunnossapitotyön yhteydessä, jos huoneistossa on aiemmin tehty töitä, jotka nyt vähentävät yhtiölle
aiheutuvaa menoa.
Tämä ns. hyvitysmenettely on katsottu
aikaisemminkin mahdolliseksi, mutta nyt siitä
tulee lakiin selkeä säännös. Säännös soveltuu
esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiö uusii huoneistojen vesihanat, mutta joku on jo sellaisen
uudistuksen oman huoneistonsa osalta tehnyt. Hyvitys määritellään vertaamalla yhtiön
saamaa säästöä osakkaan maksuosuuteen.
Hyvitys on pienempi näistä.
Laissa on myös maininta, että huoneiston
käytön estyessä osakkeenomistajan vastiketta
on alennettava määrällä, jolla yhtiön kulut vähenevät huoneiston käytön estymisen vuoksi.
Käytännössä tämä kulujen vähentyminen on
varsin pieni. Säännös koskeekin lähinnä vesimaksuja.
Hissin jälkiasennusta koskeva säännös on
varsin monimutkaisesti kirjoitettu. Sen pääperiaate on, että yhtiökokous voi päättää normaalilla enemmistöpäätöksellä hissin jälkiasennuksesta aiheutuvien kustannusten jakamisesta siten, että yhtiöjärjestyksen mukaisille vastikeperusteille määritellään kerroin huoneiston sijaintikerroksen
perusteella. Käytännössä kustannusten jakoperuste saadaan kertomalla vastike-
• Uusi laki tulee voimaan 1.7.2010. Kevään yhtiökokouksia ym.
laki ei vielä koske.
• Laki menee yhtiöjärjestyksen edelle. Yhtiöjärjestystä ei tarvitse
lain muuttumisen takia muuttaa, mutta epäselvyyksien välttä­­miseksi kannattaa se jossain vaiheessa muuttaa lain mukaiseksi.
• Vastikeperusteesta voidaan poiketa joissain tapauksissa. Yhtiökokous
voi päättää ns. hyvitysmenettelystä, jossa tiettyä huoneistoa koskevaa yhtiövastiketta voidaan alentaa esim. hanoja uudistettaessa, jos
huoneiston omistaja on ne jo uudistanut.
• Hissin jälkiasennuksesta aiheutuvat kustannukset voidaan yhtiö­
kokouksessa enemmistöpäätöksellä jakaa niin, että vastikeperusteille
määritellään kerroin huoneiston sijainti-kerroksen perusteella.
Pitkään valmisteltu asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus hyväksyttiin eduskunnassa
viime vuoden loppupäivinä. Laki tulee voimaan 1.7.2010. Jo nyt on syytä kuitenkin varautua
tulossa olevan lain mukanaan tuomiin muutoksiin asunto-osakeyhtiöiden hallinnossa.
uleva laki näyttää ensi silmäyksellä
hengästyttävän laajalta, kun pykäliä
on aikaisempaan verrattuna nelinkertainen määrä. Todellisuudessa pykälämäärä ei
kuitenkaan aivan näin dramaattisesti lisäänny,
koska aikaisemmin asunto-osakeyhtiöön sovellettiin yleisen osakeyhtiölain säännöksiä ja
nyt kaikki asunto-osakeyhtiötä koskevat säännökset on koottu samaan lakiin.
Laki on kirjoitettu vieläpä niin, että yleisimmin asunto-osakeyhtiöön sovellettavat säännökset ovat lain ensimmäisissä luvuissa, minkä
pitäisi helpottaa lakiin tutustumista.
Lakiesityksen julkistamisen yhteydessä julkisuudessa kiinnitettiin huomiota lähinnä ns.
hissipykälän eli hissin jälkiasennusta koskevan
asunto-osakeyhtiölain muutoksista
• Jos uudistus kohdistuu vain tiettyihin huoneistoihin, voidaan ­vastike
periä vain näiltä. Tämä vaatii näiden huoneistojen enemmistön
hyväksynnän.
• Kunnossapitovastuu jakautuu niin, että asunto-osakeyhtiö vastaa
kaikista sellaisista järjestelmistä, jotka yhtiö on asennuttanut
tai hyväksynyt vastuulleen. Hanat ja wc-istuimet kuuluvat yhtiön
vastuulle.
peruste osakehuoneiston kerroksen suhteella
porrashuoneen pääsisäänkäynnin kerrokseen.
Lakiesityksen perustelujen liitteenä on taulukko, josta nämä kertoimet voidaan laskea.
Edelleen uutta on se, että jos uudistus kohdistuu vain tiettyihin huoneistoihin, voidaan
vastike periä vain näiltä huoneistoilta. Lisäedellytyksenä päätöksenteolle on että myös
enemmistö näiden huoneistojen haltijoista hyväksyy hankkeen.
• Osakkaan on pidettävä kunnossa huoneistonsa sisäosat sekä ilmoitettava remonteistaan kirjallisesti asuntoyhtiölle. Tämä helpottaa
mahdollisten ongelmien ja korvausvastuiden selvittelyä. Ilmoituksen
joutuu tekemään lähes kaikesta muusta paitsi tape­toimisesta ja
maalauksesta. Yhtiöllä on myös oikeus valvoa remonttia ja periä
kohtuulliset ja tarpeelliset kustannukset osakkaalta.
Laki menee yhtiöjärjestyksen edelle.
• Yhtiökokouskutsut tulee toimittaa osakkeenomistajille aikaisintaan
kahta kuukautta mutta viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta.
• Yhtiökokous tulee pitää kuuden kuukauden kuluessa tilikauden
päättymisestä.
Kunnossapito ja muutostyöt
Yhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuun jakautuminen on pääosin ennallaan. Merkittävä
tarkennus on, että yhtiö vastaa kaikista sellaisista järjestelmistä, jotka yhtiö on asennuttanut
tai hyväksynyt vastuulleen. Näitä ovat esimerkiksi lämmitys-, vesijohto- ja viemärijärjestelmät. Viime metreille asti kiisteltiin hanojen
kunnossapitovastuusta. Eduskunnassa vastuu
kääntyi niin, että hanat (ja wc-istuimet) kuuluvat yhtiön vastuulle.
Osakkaan on pidettävä kunnossa huoneistonsa sisäosat. Osakkaan muutostyöoikeuskin
pysyy pääosin ennallaan. Laissa on kuitenkin
täsmennetty menettelytapoja ja varattu yhtiölle
aikaisempaa parempi tilaisuus tarkastaa osakkaan suunnitelmat. Osakas on myös velvollinen
maksamaan yhtiön suorittamasta valvonnasta
aiheutuneen kohtuullisen kustannuksen.
• Jos yksi huoneiston omistajista tulee yhtiökokoukseen, pitää hänellä
olla muilta omistajilta valtakirja, jotta hän voi virallisesti edustaa
huoneistoa.
• Korjaustarveselvitys eli selvitys seuraavan viiden vuoden korjaus­
tarpeista esitellään yhtiökokouksessa. Se ei kuitenkaan ole korjaus-­
ohjelma vaan mainituista korjauksista yhtiökokous päättää erikseen.
• Isännöitsijäksi voidaan valita yhteisö, jossa asunto-osakeyhtiölle
nimetään päävastuullinen isännöitsijä.
• Lakisääteisestä tilintarkastuksesta voidaan luopua kokonaan alle 30
huoneiston asunto-osakeyhtiöissä ja valita tilalle toiminnantarkastaja.
• Hallituksen ja isännöitsijän vastuu korostuu. Hallituksen jäsenen
ja isännöitsijän on korvattava vahinko, jonka hän tehtävässään
huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuu­
dellaan aiheuttaa yhtiölle.
»
9
»
Hallinto
yritysvakuutukset
Yhtiökokouksen ja hallituksen toiminnan pelisäännöt ovat nekin pääosin ennallaan.
Merkittävä yhtiökokousta koskeva muutos
on se, että laista on poistettu erityinen valtuutussäännös, jonka mukaan samassa rakennuksessa asuva yhteisomistaja ei tällä hetkellä
tarvitse valtakirjaa muilta yhteisomistajilta tätä
huoneistoa edustaessaan. Jatkossa valtuutus
tarvitaan, mikä saattaa aiheuttaa esimerkiksi
avo- ja aviopuolisoiden kokousedustuksessa
alkuvaiheessa ongelmia. Pieni helpotus on se,
Hanat ja
WC-istuimet
jäivät yhtiön
vastuulle.
Pitkäaikaiset
kunnossapitotarpeet
esitellään yhtiökokouksessa
että valtuutus voidaan osoittaa muullakin kuin
valtakirjalla, esimerkiksi sähköpostiviestillä tai
puhelimitse.
Myös yhtiökokouksien kutsuaika muuttui
niin, että kokous on toimitettava aikaisintaan
kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa
ennen yhtiökokousta. Kutsuajan pidentyminen
viikosta kahteen saattaa sekin alussa aiheuttaa
virheitä.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa on ollut uutuutena velvollisuus antaa selvitys sellaisesta
yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana,
joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston
käyttöön tai vastikkeisiin. Uuden säännöksen
tarkoituksena on kiinnittää myös osakkeenomistajan huomiota pitkäaikaiseen kiinteistön
hoidon tarpeeseen ja korostaa suunnitelmallisen kiinteistöpidon tärkeyttä. Kunnossapitotarpeen selvittämiseksi voidaan hankkia asiantuntijalausuntoja tai tehdä kuntotarkastus.
Vastaavasti yhtiökokouksessa on esitettävä
selvitys myös tehdyistä laajoista korjauksista ja
parannuksista.
Merkittävin isännöitsijätointa koskeva uudis­
tus on se, että isännöitsijäksi voidaan valita
uuden lain mukaan myös rekisteröity yhteisö
eli käytännössä isännöitsijätoimisto. Tähän
saakka kaupparekisteriin on voitu isännöitsijäksi merkitä ainoastaan luonnollinen henkilö,
vaikka käytännössä monella asunto-osake­
yhtiöllä isännöintisopimus isännöintiyhteisön
kanssa. Jos isännöitsijäksi on valittu yhteisö,
tämän on uuden lain mukaan ilmoitettava
yhtiölle, kenellä on päävastuu isännöinnistä.
Tilintarkastusmenettely asunto-osakeyhtiössä on muuttunut jo aiemmin uudistetun tilintarkastuslain myötä. Nykyisen tilintarkastuslain voimaantulon jälkeen alle 30 huoneiston
asunto-osakeyhtiö on voinut kokonaan luopua
lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Toisaalta siirtymäkauden päättymisen jälkeen (1.1.2012) alka-
”Uusi asunto-osakeyhtiölaki taloyhtiön näkökulmasta”
KOULUTUS .
9.5
18.5. & 1
-koulutus 18.5. ja 19.5.
Järjestämme osakas- ja asiakasyhtiöillemme kaksi samansisältöistä tilaisuutta uudesta asunto-osakeyhtiölaista 18.5. ja 19.5. klo 17–20.  Asiasta on luennoimassa asianajaja, varatuomari Petteri Kuhanen.
Kumpaankin tilaisuuteen mahtuu 150 ensiksi ilmoittautunutta, joten kannattaa ilmoittautua mahdollisimman nopeasti. Tilaisuus maksaa 10 €/henkilö, joka sisältää luento-materiaalit sekä tarjoilun.
Ilmoittautumiset 18.5. koulutukseen osoitteeseen koulutus1@karakallionhuolto.fi
ja 19.5. koulutukseen koulutus2@karakallionhuolto.fi. Ilmoittautua tulee 1.5. mennessä.
10
vaa tilikautta koskien tilintarkastuksen voi suorittaa ainoastaan KHT tai HTM-tilintarkastaja.
Tämän vuoksi uuteen asunto-osakeyhtiö­
lakiin tulee maininta siitä, että yhtiö, jossa ei
ole tilintarkastajaa, on velvollinen valitsemaan
toiminnantarkastajan, ellei yhtiöjärjestys muuta määrää. Lähtökohtana on, että kaikissa
yhtiöissä suoritettaisiin ainakin toiminnantarkastus. Tällaisen toiminnantarkastajan yleiset
kelpoisuusvaatimukset ovat samankaltaiset kuin
tilintarkastajilla, näin ollen esimerkiksi asuntoosakeyhtiön hallituksen jäsen tai hallituksen
jäsenen puoliso ei voi olla toiminnantarkastaja.
Vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset myös muuttuvat. Uudet säännökset
vastaavat osakeyhtiölain määräyksiä yhtiön
johdon vastuusta. Keskeisin pykälä vahingonkorvausvastuusta on hallituksen ja isännöitsijän vastuu. Hallituksen jäsenen ja isännöitsijän
on korvattava vahinko, jonka hän tehtävässään
huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai
huolimattomuudellaan aiheuttaa yhtiölle. Johdon vastuuta koskevaan säännökseen otettiin
ns. tuottamusolettama. Sen mukaan vahinko
katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta,
jos se on aiheutettu rikkomalla asunto-osake­
yhtiölakia muulla tavoin kuin pelkästään rikkomalla säännöksiä toiminnan keskeisestä
periaatteesta tai jos se on aiheutettu rikkomalla
yhtiöjärjestyksen määräystä. Tällainen tuottamusolettama voi käytännössä kiristää vahingonkorvausvastuuta.
Petteri Kuhanen
asianajaja,
oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari
Kirjoittaja työskentelee Asianajotoimisto
Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä
Juha Kelloniemi
010 514 4582
juha.kelloniemi@if.fi
Asiat hoidetaan ihmisten kesken!
Meiltä saat oman yhteyshenkilön, joka toimii
erityisessä kiinteistövakuuttamisen asiantuntijaryhmässä. Voit myös hoitaa taloyhtiösi
vakuutusasioita kätevästi verkossa silloin kun
itsellesi parhaiten sopii, If Yrityskansion avulla.
ota yhteyttä!
Saat tarjouksen kattavasta kiinteistövakuutusratkaisusta jo pelkällä puhelinsoitolla. Voit
tutustua If Kiinteistövakuutukseen myös osoitteessa if.fi/taloyhtiot
Vahva osaaminen ja tuorein tieto alan riskeistä
ja niiden hallinnasta on toimintamme perusta.
Siksi If on Suomen johtava kiinteistövakuuttaja.
Ole huoletta. Me autamme.
Lue lisää if.fi tai soita 010 19 15 00
11
Näkinkuja4Helsinki.juhani.honkanen@meidankotilkv.fi
Nyt on
hyvä aika
myydä!
Sujutus, pinnoitus, pintaveto, perinteinen...
Putkiremontin toteutusvaihtoehtoja on monia
Kun taloyhtiössä mietitään sopivaa menetelmää putkiremontin tekemiseen,
vaihtoehtoviidakko tuntuu loputtomalta. Sitä se ei kuitenkaan ole, menetelmiä on
perusperiaatteiltaan neljää tyyppiä. Se, mitä vaihtoehtoja käytännössä oman talon
putkistolle käytettäisiin, riippuu mm. putkiston kunnosta ja käytetyistä materiaaleista.
P
utkiremonttimenetelmät voidaan karkeasti jaotella seuraavasti: pinnoitukset,
sujutukset ja sukitukset, uusimiset vanhoille tai uusille reiteille. Taloyhtiössä voidaan
käyttää myös edellisten yhdistelmää. Menetelmän valintaan vaikuttaa myös talon putkien
kunto, muoto ja materiaalit. Lisäksi vaikuttaa se,
mitä putkia remontti koskee: käyttövesi- vai
viemäriputkia vai lämpöjohtoja. Ennen menetelmän valintaa tulee tehdä putkiston kuntotutkimukset ja perusteellinen hankesuunnittelu.
Uusimiset vanhoille ja uusille reiteille
Perinteinen korjausmenetelmä on putkistojen
uusiminen vanhalle paikalle. Putkistot voidaan
myös asentaa elementeillä uusille reiteille. Yksi
vaihtoehto on uusia koko märkätila elementeillä, joissa on valmiina koteloidut putkistot.
taanipinnoitteita. Ensin pinta puhdistetaan
pinnoitteen tarttumisen mahdollistamiseksi.
Pinnoite asennetaan joko harjaamalla, ruiskuttamalla tai paineilmapuhalluksella putken
sisäpintaan. Putken seinämäpaksuutta tulee
olla jäljellä niin paljon, että se kestää toimenpiteen. Putkiliitosten tulee olla ehjiä, koska
pinnoitus ei korjaa rikkoutuneita tai syöpyneitä
liitoksia.
Pinnoitusten toimivuudesta ja soveltuvuudesta putkien korjauksiin on hyvin eritasoista
tietoa. Myös testaustiedot ovat hyvin eritasoisia. Pinnoitusta voi käyttää erityisesti viemäri­
putkiin. Käyttövesiputkien pinnoittamiseen
lisähaasteen tuo niiden pieni poikkileikkaus ja
siellä oleva korroosiokerros. Tällöin putki saattaa tukkeutua puhdistuksessa.
Sujutus ja sukitus
Pinnoitus
Yksi vaihtoehto on pinnoittaa putken seinämät.
Pinnoitusaineita on useita erilaisia. Tavallisimmin käytetään epoksi-, polyesteri- ja polyure-
Viemäriputkistoille voidaan käyttää sujutusja sukitusmenetelmiä, joita on useita erilaisia.
Sujutuksessa vanhan putken sisään laitetaan
uusi putki, jolloin putken poikkileikkauspinta-
ala pienenee, mutta putken virtausominaisuudet paranevat uuden putken sileän sisäpinnan
takia.
Sukitusmenetelmässä eli sukkasujutuksessa
epoksilla kyllästetty kuitusukka tai pinnoitettu
huopasukka sujutetaan putkeen. Sukka painetaan vanhan putken pintaan paineilmalla,
kuumalla höyryllä tai vedellä. Menetelmissä
käytetään kaksikomponenttisia epokseja, lämmöllä tai UV-valolla kovetettavia epokseja.
Kovetuttuaan sukka muodostaa vanhaa putkea
myötäilevän uuden putken vanhan sisään.
Tässä, niin kuin pinnoittamisessakin, vanhan putken kunto pitää olla riittävän hyvä,
jotta toimenpide voidaan tehdä. Sukitus ja
sujutusmenetelmän yksi etu kuitenkin on se,
että vanhan putken sisälle tulee kokonaan uusi
putki, jonka jälkeen ei ole väliä, minkä kuntoinen vanha putki on.
Lähde:
VTT http://linjasaneeraus.vtt.fi
Korjaustapa
Edut ja haitat
1. Uusiminen vanhoille reiteille
Arvioitu käyttöikä: 50 vuotta
+ Soveltuu hyvin. mm sisätiloiltaan säilytettäviin kohteisiin
+ Pitkä käyttöikä
– Korjaustyö pölyävää ja meluisaa
– Vuotojen tarkkailu ei helpotu
– Suuret kustannukset
– Korjaustyö kestää kauan
2. Uusiminen uusille reiteille
(uudet kotelot ja/tai pinta-asennus)
Arvioitu käyttöikä: 50 vuotta
+ Häiritsee vähän tilojen käyttöä
+ Soveltuu hyvin vuotojen tarkkailuun, hoitoon ja huoltoon tarkistusluukuista
+ Pitkä käyttöikä
– Ei sovellu kohteisiin, jossa sisätilat halutaan säilyttää ennallaan
– Uudet kotelot vievät tilaa
– Suuret kustannukset
– Korjaustyö kestää kauan
3. Uusiminen uusille reiteille (kuiluelementit, jossa on putket ja
kaapelit valmiina yhdistettäviksi)
Arvioitu käyttöikä: 50 vuotta
+ Hormien ja putkien asennus nopeaa
+ Kohtuulliset kustannukset – Ei sovellu kohteisiin, jossa sisätilat halutaan säilyttää ennallaan
– Uudet kotelot tai kuilut vievät tilaa
esimerkiksi märkätiloista tai muualta sopivista huoneista
– Ei sovellu kohteisiin, joissa sisätilat halutaan säilyttää ennallaan
– Huonekohtaiset asennukset häiritse-
vät tilojen käyttöä
– Korjaustyö kestää kauan
4. Pinnoitus, sukitus ja sujutus
Arvioitu käyttöikä: 15–25 vuotta
+ Voi olla putkien uusimista halvempi
+ Korjaustyö on nopea tehdä
– Kokemustietoa putkien sisäpinnoit teiden pitkäaikaiskestävyydestä ei ole riittävästi
– Vakuutusyhtiöt arvioivat pinnoitetulle putkistolle ikävähennyksen
– Putkien pinnoituksella putkiston uusiminen siirretään myöhemmäksi
– Ei paranna putkiston riittävyyttä eikä ulkonäköä
lähde: VTT
12
ASUNTOKAUPPA
KÄYTODELLAHYVIN.
• Meilläontämänalueenasuntojentuntemus.
• Vainsoittojatulemmetekemäänhinta-arvion,
jokaeimaksamitään.Arviommeperustuvat
yhtiössä/alueellatoteutuneisiinkauppoihin.
• Teemmejokaisellesopivantoimeksiannon
jahoidammesenyksilöllisestikaikkitoiveet
huomioiden.
• Otammekuvat,joissaasuntonneonedukseen.
Juhani Honkanen
puh. 050-331 8253
Kalasääksentie 3, Espoo
juhani.honkanen@meidankotilkv.fi
Välityspalkkiomme 2,8 % + alv. = 3,4 %
osakehuoneistojen kokonaishinnasta.
Sisältää lehti- ja netti-ilmoitukset:
www.oikotie.fi, www.etuovi.com ja
www.meidankotilkv.fi
sekä huippulaatuiset kuvat.
www.meidankotilkv.fi
13
Mielenkiintoiset kuvat lähetti
myös Jouko Seuranen. Aiheena oli
”Vuodet eivät ole toistensa veljeksiä”.
Kuvat on otettu 9.1.2007 ja 12.1.2010
Peuramäentieltä Sepänkylästä.
Häntäänsä pureva lohikäärmepuu – kuvaaja Hilkka Honkanummi
Häntäänsä pureva lohikäärmepuu
KARATIE
voitti lukijakuvakilpailun
Viime lehdessä avasimme lukijakuvakilpailun oman asuinalueen elämästä.
Kilvan voitti Hilkka Honkanummi kuvallaan ”Häntäänsä pureva lohikäärmepuu”.
P
uu löytyy Karakallion ostoskeskuksen ja Karakalliontie 5:n
välistä, aivan Karakalliontien vierestä.
– Puu on ihmetyttänyt ja ihastuttanut minua monen vuoden ajan, hän kertoo.
Syytä puun erikoiselle muodolle hän ei tiedä, mutta pohti
onkohan karakalliolaisten lasten innokas kiipeily ollut osasyynä
puun muotoutumiselle. Toisaalta erikoinen muoto myös houkuttelee leikkimään.
Honkanummi on ollut karakalliolainen jo yli 40 vuotta. Hän
ottaa paljon kuvia ja kuvaa nykyään erityisesti luontoa.
14
– Minulla on usein vanha kamerani mukana. En ole ostanut
uudenlaista digitaalista kameraa. Tällä on hyvä ottaa kuvia.
Hän on kuvannut myös Karakalliota eri aikoina. Näin alueen
kehittymisen näkee parhaiten.
- Esimerkiksi puut ovat kasvaneet. Alkuaikoina meiltä näkyi
Linnanmäen maailmanpyörä ja laivankin pystyi näkemään mereltä – tosin silloin piti nousta tuolille katsomaan, hän muistelee.
Parhaaksi oman lähialueensa paikoista Hilkka Honkanummi
nimeää Karakallion lehtometsän, josta löytyy kuvattavaa jokaisena vuodenaikana.
KARAKALLION HUOLTO OY:N ASIAKAS
LEHTI
NRO 1|2009
Kiitos palautteesta!
Saimme mukavasti palautetta uudistuneesta lehdestämme.
Kiinnostavimmiksi jutuiksi nousivat samalla äänimäärällä
”Reklamoi ajallaan asuntokaupassa” sekä ”Hankesuunnittelu
varmistaa osakkaan tahdon putkiremontissa”. Yleisesti ottaen
uudesta lehdestä ja sen asiapitoisuudesta pidettiin.
Iittalan Kivi-tuikun arvonnassa onnetar suosi
Ingun Sandelinia Kauniaisista. Onnittelut!
Terveisin,
toimitus
Kotitalon kotisivut
parantavat
tiedonkulkua
reklamoi ajallaan
asuntokaupassa
Hankesuunnittelu
varmistaa osakkaan tahdon
LEIKKIPAIKAN KUNNOSTAMINEN
on hyvä investointi
15
Korkealaatuista ja huoletonta asumisviihtyvyyttä!
Kuinka voimme palvella?
Asiakaspalvelijamme tavoittaa puhelimitse arkisin klo 9–15.
Kasvokkain heidän ja muun henkilökunnan kanssa voi asioida:
talvisin (syyskuu – toukokuu): ma 8.30 –17, ti–to 8.30 –16, pe 8.30–15
kesäisin (kesäkuu – elokuu): ma 8–16, ti– to 8 – 15.30, pe 8–15
puh. 09-511 041
sähköposti isannoitsijatoimisto@karakallionhuolto.fi
vikailmoituksia, kulutuslukemia ym. voi jättää meille myös kotisivujemme kautta: www.karakallionhuolto.fi
Asiakaspalvelumme tehtäviin kuuluu mm.
• isännöitsijätodistukset
• talonkirjaotteet
• nimenmuutoksiin liittyvät asiat
• autopaikkasopimukset, saunavuorovaraukset
Vastikevalvonnan tehtäviin kuuluvat mm.
• vastike- ja vuokravalvonta
• muutosmerkinnät osakeluetteloihin
Vastikevalvojille voi soittaa numeroihin: 09 -5110 4230 (Armi Klärck) ja 09-5110 4208 (Nelly Korelin-Kivinen)
Isännöitsijät
Isännöitsijän saa kiinni asiakaspalvelun kautta tai soittamalla hänen suoraan numeroonsa. Suorat numerot löytyvät kotisivujemme kohdasta yhteystiedot.
Huolto
Vikailmoitukset arkisin klo 9 –15 asiakaspalveluun. Muina aikoina huoltomies päivystää numerossa 0400-600 020.
Asiakaspalvelussamme sinua palvelevat Minna Häyrynen, Satu Voutilainen ja Henry Oinonen
palaute
Mitä mieltä olet lehdestämme?
Otamme mielellämme palautetta vastaan, niin risut kuin ruusutkin.
Palautetta voi antaa tällä lomakkeella tai lähettämällä viestiä osoitteeseen: karatie@karakallionhuolto.fi. Kiitos jo etukäteen!
Mikä lehden juttu oli kiinnostavin?
Yhteystietosi
Nimi:
Puhelin:
Mikä kiinnosti vähiten?
Mistä asioista haluaisit lukea Karatiessä:
16
Karatie
Osoite:
Lähetysosoite:
Karatie/Karakallion Huolto Oy
PL 25, 02621 Espoo
käyntiosoite: Karakalliontie 10 (ostoskeskus)
sähköposti: karatie@karakallionhuolto.fi