Lue koko Kokoomuksen vaalilehti tästä (pdf)

SUOMEN
UUDISTAJIA
Keravalta
Toivoa on, nyt tarvitaan vahvaa tahtoa. Suomi kaipaa uudistusta, jotta meillä olisi hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin. Ja uudistus onnistuu, kunhan uskallusta riittää.
Peruuttamalla kun ei pääse eteenpäin.
Kunnallisvaalit 2012
Suomi-uudistus
Kasvavan palvelutarpeen ja hupenevien tulojen myötä monessa kunnassa palvelut eivät ole kestävällä pohjalla. Jos jatkamme
entiseen tapaan, edessä on hyvinvointiyhteiskunnan vääjäämätön
rapautuminen. Jos kunnan kassa tyhjentyy ja lainamäärä sekä veroäyri ovat maksimissa, jäljelle jäävät vain leikkaukset ja säästöt.
Näin ei kuitenkaan tarvitse käydä. Meillä on vielä aikaa uudistaa
rakenteita ja toimintatapoja. Haaste on suuri, mutta sen edessä ei
Kokoomuksen mielestä ainoa oikea tie on uudistamisen tie. Nyt jos pidä lamaantua vaan sisuuntua.
Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka vahvistaa hyvinvointiyhkoskaan tarvitaan Suomen uudistajia. Vain uudistamalla takaamme
teiskuntaamme
kestämään tulevien vuosikymmenien koitokset.
hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaat peruspalvelut niin hyvinvoinUudistetaan
kuntia
niin, että ne ovat vahvempia, turvallisempia
ti-Suomen rakentaneelle sukupolvelle kuin tämän päivän lapsille ja
ja elinvoimaisempia. Kehitetään tapoja tuottaa palveluja niin, että
nuorillekin.
Ikääntyminen muovaa Suomea tulevina vuosina rajulla kädellä ja saamme samalla rahalla nykyistä parempaa. Kannustetaan yrittäjyyttä, jota kautta saadaan luotua uusia työvelvoittaa meitä uudistamaan hyvinvointiyhpaikkoja. Parannetaan työelämää niin, että
teiskuntaamme kestämään uuden tilanteen.
”Uudistetaan
jaksamme ja saamme tehdä töitä hiukan nyHaasteet ovat kovia, mutta ratkaisujakin on.
kyistä pidempään.
Suomessa on nyt noin 50 eläkeikäistä ja
kuntia niin, että
Suomi-uudistuksen aika on nyt. Meillä on
lasta sataa työikäistä kohti. Viidentoista vuone
ovat
vahvempia,
oltava rohkeutta tehdä uudistukset nyt, kun
den päästä meillä on noin 75 eläkeläistä ja
päätökset ovat vielä omissa käsissämme.
lasta sataa työikäistä kohden. On hieno asia,
turvallisempia ja
Tarvitsemme kunnanvaltuustoihin eteenettä elämme terveenä entistä pidempään. On
elinvoimaisempia.”
päin katsovia, tavallisia suomalaisia, jotka
myös selvää, että työuransa jo tehneet ansaituskaltavat uudistaa Suomea. Tarvitsemme
sevat kunnon eläkkeen ja hyvät palvelut.
sairaanhoitajia,
jotka
osaavat
uudistaa terveyspalveluita. TarvitsemSamalla kuitenkin on tosiasia, että kun parinkymmenen vuoden
päästä Suomessa on puoli miljoonaa ikä-ihmistä nykyistä enem- me yrittäjiä, jotka osaavat parantaa paikallisten yrittäjien toiminmän, kasvaa palveluiden ja hoivan tarve valtavasti. Perusterveyden- taympäristöä ja kilpailukykyä. Tarvitsemme ikäihmisiä, jotka tiehuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu ja vanhuspalvelui- tävät, minkälaisia palveluita senioriväestö tarvitsee. Tarvitsemme
den tarve jopa kaksinkertaistuu. Samaan aikaan verotulot vähenevät opiskelijoita, jotka voivat kertoa, miten osaamiseen voidaan parmonissa kunnissa. Kun eläke on tyypillisesti noin 60 prosenttia pal- haiten panostaa. Olennaisinta on positiivinen, ennakkoluuloton ja
eteenpäin katsova asenne. Peruuttamalla ei pääse eteenpäin.
kasta, maksetaan siitä myös vähemmän veroja.
Lokakuun kunnallisvaalit ovat tärkeimmät vuosikymmeniin. Nyt on kyse Suomen suunnasta. Takerrummeko vanhaan, mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskuntamme leikkaamisen ja supistamisen tielle vai
uudistammeko Suomea.
Jyrki Katainen
Kokoomuksen puheenjohtaja,
pääministeri
Kerava kilpailee menestyksellisesti
naapurikuntien kanssa
Paljon puhuttu kuntauudistus koskee myös Keravaa. Kerava sijoittuu kuitenkin maan parhaiten
menestyneiden kuntien joukkoon.
Se johtuu pienestä pinta-alasta, tiheästä asuntokannasta ja siitä, että
olemme aina Keravalla ymmärtäneet taloudellisen järkevän toiminnan mielekkyyden. Ylivelkaantuminen ei ole myöskään päässyt
rasittamaan Keravaa, kuten monissa muissa kunnissa. Meillä on
ehkä vain kolmannes tai neljännes
velkaa per asukas, mitä pahimmilla
kunnilla on jo nyt. Toki otamme
velkaa, mutta otamme sitä investointeja varten kuten päiväkotien
rakentamiseen, emme muuta.
WWW.KOKOOMUS.FI
Pyrimme ylläpitämään työpaikkaomavaraisuutta. Se on merkittävä
etu, jos työ löytyy omalta paikkakunnalta. Myös yritykset maksavat tuntuvan summan yhteisöveroa
kaupungin kassaan. Se keventää
muiden verotaakkaa. Yritysten
kiinteistövero on myös huomattava.
Kaiken kaikkiaan Keravan verotulot ovat hyvällä tasolla, mutta niitä
ei ole koskaan liikaa suhteessa siihen, kuinka paljon uusia hankkeita
toivotaan kaupungin toteutettaviksi. Tulevina vuosina näyttää kuitenkin investointien mahdollisuus
jäävän rajalliseksi.
Olemme myös lähestymässä
aikaa, jolloin Keravan vesi- ja vie-
märiverkostoon tarvittavat korjausja uudistustoimenpiteet vievät nykyistä tuntuvasti enemmän rahaa.
Peruspalvelut kuten terveyskeskus,
koululaitos, päiväkodit, kadut ja tiet
ovat niitä, joista on aina pidettävä
huolta, jotta kaupunki toimisi järkevästi ja asukkaiden olisi helppo
elää elämänsä kaikissa vaiheissa Keravalla. Tavoitteemme on ylläpitää
ajatusta, että Kerava on suuri pieni
kaupunki kaikissa elämänvaiheissa
ja Keravan asuinalueekseen valinnut
tuntisi tehneen oikean valinnan.
Eero Lehti
kaupunginhallituksen
puheenjohtaja, kok.
2
Kunnallisvaalit 2012
Yhteisöllisyydellä
laadukasta
arkea
meille
Olemme kokeneet isoja muutoksia
viime vuosikymmeninä. Suomen
elinkeinorakenne on mullistunut.
Maamme on kaupungistunut nopeasti. Perheiden keskimääräinen
koko on pienentynyt. Hyvinvointivaltio on rakennettu ja se on muun
muassa ottanut osavastuuta perheiltä lasten- ja vanhustenhoidossa.
Yksilölliset arvot ovat nousseet
perinteisten yhteisöllisten arvojen
rinnalle.
Onko vuosien saatossa käynyt
niin, että Suomessa uskotaan viranomaisten vastaavan kaikesta? Onko
välittäminen ulkoistettu viranomaisille? Mikä on perheiden vastuulla
ja mikä kuuluu yhteiskunnalle?
Pitkään jatkuneen yksilöllistymiskehityksen vastavoimaksi on
nousemassa halu yhteisöllisyyden
vahvistamiseen.
Yhteisöllisyydestä puhuttaessa
korostetaan huolenpitoa ja välittämistä.
Yhteisöllisyys tarkoittaa lähellä
olevia ihmisiä ja palveluita, elämän
turvaverkostoa. Keravalla yksilöistä huolehditaan läpi elämän – vauvasta vaariin – ja ihmisten moninaiset tarpeet pyritään ennakoimaan ja
myös lisätarpeita kuunnellaan.
Yhteisöllisyys perustuu vahvasti myös kansalaisten omaan
aktiivisuuteen. Yhteisöllisyys tarkoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa,
jossa kunnat järjestävät hyvinvointipalveluita ja ihmiset välittävät toisistaan. Ihmisiltä, joiden perusasiat
ovat kunnossa, löytyy voimia auttaa ja tukea myös lähimmäisiään.
Yhteisöllisyys on positiivinen
voimavara, joka edelleen luo hyvinvointia. Urheiluseurat, kulttuurijärjestöt ja partio ovat esimerkkejä perinteisestä yhteisöllisestä
kansalaistoiminnasta.
Syrjäytymisestä, yksinäisyydestä
ja perheiden ongelmista on viime
aikoina puhuttu paljon. Yhteisöllisyyden vahvistaminen voi olla
yksi ratkaisu näihin ongelmiin. Viranomaiset tai poliitikot eivät voi
yksin omilla toimillaan aikaansaada yksinäiselle vanhukselle seuraa
tai pysty tukemaan ongelmissa
olevia perheitä, jos muut ihmiset ja
lähiyhteisöt eivät ole mukana tässä
työssä.
Yhteisöllisyys rakentuu arjen
Kokoomus kohden
vaalivoittoa
Olemme tällä hetkellä Keravan
suurin valtuustoryhmä. Tämän
aseman myös säilytämme. Eihän
se helppoa ole, mutta lähtökohdat
ovat kuitenkin hyvät. Meillä on 61
hyvää ehdokasta, se on enemmän
kuin kenelläkään muulla. Myös
valtakunnan tasolla olemme kärjessä, ja siitähän on enemmän apua
kuin haittaa.
Keravalla on kaksi kokoomusyhdistystä, joista edustamani Aurin-
komäen Kokoomus on pienempi.
Miksi tarvitaan kaksi yhdistystä?
Syyt ovat historialliset enkä ryhdy
niitä tässä selvittelemään. Kokoomuslaiseen arvomaailmaan kuuluu
rehti kilpailuhenkisyys, olipa sitten
kysymys palvelujen tuottamisesta
tai puoluejärjestöjen toiminnasta.
Yhteistyömme järjestötoiminnassa
toimii hyvin.
Meillä on hyvä kaupunki, jonka talous on kunnossa. Ongelmana
on pieni pinta-ala,
joka tarkoittaa rakentamiskelpoisen
maan vähyyttä.
Tämä puolestaan
edellyttää keravalaiselta maapolitiikalta luovuutta.
On sitä muualla
maailmallakin asutettu valtavia määriä ihmisiä Kera-
”Meillä on 61 hyvää
ehdokasta, se on
enemmän kuin
kenelläkään
muulla.”
van kokoiselle alueelle.
Se mistä olen huolissani, koskee
kaupungin oman palvelutuotannon
kilpailukykyä. Meillä on omassa
tuotannossa vähintään 15 %:n etu,
todennäköisesti jonkin verran suurempi. Miksi sitten emme pärjää?
Syynä saattaa olla huono johtaminen tai sitten se, että olemme
omilla päätöksillämme tehneet
hommien hoitamisen niin vaikeaksi, että kilpailukyky häipyy. Perään
luovuutta niin päättäjiltä kuin viranhaltijoiltakin.
Kokoomuslaiset, käykää äänestämässä.
Juhani Koivusaari
Aurinkomäen Kokoomus ry
puheenjohtaja
Arvokkaampaa kuin kulta
Pieni tyttäreni kysyi minulta aikaa sitten:
”Isä, miksi ihmiset arvostavat kultaa?”
”Jaa, no, se nyt on niin arvokasta, koska sitä on niin vähän.”
”Onko jotakin vielä arvokkaampaa kuin kulta?”
”Onhan sitä kyllä…”
” Mitä sinä, isä, arvostat enemmän?”
Tosiaankin, mitä arvostan? Kysymys jäi pyörimään mieleeni. Terveyttä
tietenkin. Näenhän minä omassani työssä paljon ihmisten hätää, murheita
ja vaivoja ja toisaalta yritän auttaa ihmisiä parhaan kykyni mukaan. Mutta
aina parhaatkaan konstit ja rohdot eivät pystyy auttamaan, eivät edes silloin, kun on paljon kultaa tai rahaa. Siksi arvostan terveyttä.
Mikä vielä on arvokasta? Ihminen sinänsä. Vaimoni isän supisuomalaisen lempilaulun sanat merkitsevät myös minulle, virolaissyntyiselle
maahanmuuttajalle paljon: ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeää.” Ihminen itsessään on arvokas ja jokainen ansaitsee
kunnioitusta ja arvostusta – riippumatta älykkyydestä, kauneudesta, sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta.
Mitä vielä arvostan? Lapsia ja nuoria! Niitä me kaikki (toivottavasti)
arvostamme ja rakastamme paljon, paljon enemmän kuin kultaa tai rahaa.
Lasten eteen olemme valmiit tekemään lähes mitä vaan ja antamaan heille
paljon. Lapsille pitää minunkin mielestäni luoda edellytykset ja mahdollisuudet kasvaa, kehittyä ja kouluttautua parhaalla mahdollisella tavalla. Se
on meidän aikuisten tehtävä ja velvollisuus.
Olemmeko onnistuneet tässä aikuisten tehtävässä Keravalla? Kyllä ja
ei. Meillä on nykyisin varsin hyvä päivähoitoverkosto varhaiskasvatuspuolella, hiljattain peruskorjattu lukiorakennus ja Sompion yläkoulu, koulutettu ja pätevä henkilökunta näissä hoitopaikoissa ja opinahjoissa.
Vielä on kuitenkin paljon tehtävää kouluverkon parantamisessa: on
korjattava rapistuvia koulurakennuksia, rakennettava uutta ja pienennettävä luokkakokoja ja pidettävä huoli siitä, että osaava henkilökunta pysyy
Keravalla.
Pystymmekö kaikkeen tähän? Uskon, että kyllä, kunhan pidämme mielessämme, kuinka arvokkaita lapsemme ja nuoremme ovat.
Jüri Linros
kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja
opetuslautakunnan puheenjohtaja
kohtaamisissa esimerkiksi taloyhtiöiden pihoilla, jalkapallokentän
laidalla tai koiria ulkoilutettaessa. Kun ihmiset tuntevat toisensa,
on helpompaa esimerkiksi katsoa
naapurinkin lasten perään tai pitää seuraa naapurin yksin asuvalle
vanhukselle. Yhteisöllisyys ei ole
pelkästään kytköksissä järjestötoimintaan, vaan se on lisäksi epämuodollista kanssakäymistä.
Yhteisöllisyys vahvistuu, kun
asukkaat otetaan aidosti mukaan
oman alueen kehittämiseen.
Puolueista erityisesti Kokoomus on nostanut esiin kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistyön roolia
sekä kansalaisten vastuuta hyvinvoinnin luonnissa julkisten peruspalveluiden rinnalla.
Kauko Passi
Keravan Kokoomus ry
puheenjohtaja
Kunnallisvaalit 2012
SUOMEN UUDISTAJIA
Keravalta
82
83
84
85
86
Joukkoliikennesuunnittelija
Kilta
Suojelujohtaja
Savio
Merkonomi
Ent. lukion lehtori,
sit.
Myyntijohtaja
Olli
Ahti
Työkokemukseni on niin yksityiseltä sektorilta, yrittäjänä toimimisesta kuin kunnan
(ei Kerava) ja kuntayhtymän työntekijänä.
Kaikki eri työsektorit ovat laajentaneet näkemyksiäni ja opettaneet minulle erilaisia
katsontakantoja. Keravaa tulee kehittää keravalaisten ehdoilla. Mutta jotta Keravan
ääni saadaan kuulumaan, ei hyvin tutkittuja
ja harkittuja kuntaliitoksia tule automaattisesti sulkea pois kehitysnäkymistä. Isossakin kunnassa lähidemokratia voi toimia
paremmin kuin kuntayhteisössä.
Anssi
Ennevaara
Kerava on minulle ja sinulle kotikunta. Haluan, että voimme elää hyvää ja turvallista
elämää Keravalla.
Keravalla tulee olla mahdollisuuksia harrastaa, kokea ja elää.
Haluan, että hyvin järjestetyt kunnan palvelut turvaavat eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin. Hyvin hoidettu kuntatalous turvaa
hyvät palvelut. Kunnan taloutta tukee vireä
yritystoiminta, jonka edellytyksistä meidän
tulee huolehtia.
Kaarina
Hanslin
Keravan Kokoomus ry:n sihteeri, laskentatoimen merkonomi, eläkkeellä Nordean
Suurasiakastoiminnosta. Luottamustoimeni:
Sivistystyön lautakunnan jäsen, Tarkastuslautakunnan varajäsen, Asiakasvaliokunnan
varajäsen, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän hallituksen varajäsen.
Harrastuksiani ovat öljyvärimaalaus, Tiffany- ja lyijylasityöt. Kuulun myös Keravan
Marttoihin. Pyrin tulevalla valtuustokaudella tekemään parhaani, että vanhusten hyvinvointi tulee paranemaan.
3
Tuulikki
Holmas
Entisenä opettajana erityisesti koulumaailma on edelleen lähellä sydäntäni. Nyt isoäitinä katselen, kuinka monia uusia haasteita
opettajat ja oppilaat joutuvat kohtaamaan.
Koulumme tarvitsevat kunnon resurssit! Keravan talous on kunnossa, mutta sen jatkuva
hyvä hoito vaatii yhä yhteistyötä, harkintaa
ja pitkäjänteisyyttä. Yrittäjyyttä tulee tukea
aina! Täten voimme turvata hyvän vanhusten- ja sairaanhoidon sekä jatkaa vireää kansalaistoimintaamme. Vastuullisesti yhteisen
Keravamme hyväksi!
Ossi
Honkasalo
Olen luotettava, kokenut, päättäväinen, laajasti verkostoitunut paikallinen vaikuttaja.
Minulle yhteisten asioiden hoito on tärkeää.
Olen tehnyt työurani tietotekniikan hyödyntämisen parissa.
Jään eläkkeelle 1.1.2013, jonka jälkeen
minulla on enemmän aikaa yhteisille asioillemme.
Isoisänä haluan olla mukana kehittämässä
lasten ja nuorten hyvinvointia. Koen myös
tärkeäksi ikäihmisten palveluiden kehittämisen, sekä liikuntamahdollisuuksien kehittämisen ikään ja suorituskykyyn katsomatta.
87
88
89
90
91
Rovasti, kirkkoherra
emerita, sit.
Sompio
VTM, sotaorpo
Jaakkola
Oik.Kand.
Keskusta
FM, kauppias
Business
Controller, KTM
Anja
Hänninen
Olen keravalainen v:sta 1974. Koulutukseltani olen TM. Jäin eläkkeelle Keravan
kirkkoherran ja Tuusulan rovastikunnan
lääninrovastin virasta v. 2010. Tällä hetkellä
toimin Keravan Kansallisten Senioreiden
puheenjohtajana. Teemani on: Hyvän elämän puolesta. Näitä ovat mm. keravalaisten
perheiden, lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi, erityisesti vanhusten tarvitsemat
palvelut, lasten päivähoito, laadukas perusterveydenhoito, syrjäytymisen ehkäisy, vapaaehtoistoiminta ja yhteisöllisyys.
Matti
Höök
Olen VTM. Työura viestinnässä, markkinoinnissa ja järjestötoiminnassa. Olen sotaorpo ja sotalapsi. Harrastan kalastusta,
metsästystä, kuntourheilua ja kirjoittamista.
Olen julkaissut 4 kirjaa. Olen Seniorien,
Erämiesten, Keski-Uudenmaan Sotaorpojen
ja Ylikeravan Rotaryklubin jäsen. Olin 8
vuotta Vantaan valtuustossa. Keravalla tällä
hetkellä asiakasvaliokunnassa. Sydäntäni lähellä ovat ikäihmiset ja lapset. Kuntaliitokset on selvitettävä.
Antti
Iso-Koivisto
Olen 66-vuotias juristi. Muutin v. 1974
Kurikasta Keravalle apulaiskaupunginsihteeriksi. Aikaisemmin hoidin mm. nimismiehen ja lääninoikeustuomarin virkoja.
Keravalta siirryin Helsinkiin Suomen
Kuntaliiton ja sitä edeltävien liittojen lakimieheksi, osastopäälliköksi, kehittämispäälliköksi ja maakunta-asiamieheksi. Nyt olen
eläkkeellä ja vipinää eloon tuovat 4 lastenlasta, ihmisten auttaminen lakiasioissa ja
kaikenlainen liikunta.
Janne
Jutila
Yritteliästä asennetta ja uusia tuulia valtuustoon!
Laadukkaiden peruspalveluiden takaaminen
Keravalaisille.
Ympäristöasioiden
huomioonottaminen
päätöksenteossa talouden murroksesta huolimatta.
Terveyspalveluiden tulee olla helposti saatavilla ikäihmisille.
Turvallinen lapsuus jokaiselle lapselle.
Lapsiperheiden tukemiseen ja ongelmien
ehkäisemiseen olisi löydyttävä riittävästi
resursseja.
Merja
Juutilainen
Olen ollut keravalainen kolmekymmentä
vuotta. Asun Kalevassa, käyn töissä Helsingissä. Uskon tavallisen ihmisen mahdollisuuksiin vaikuttaa kotikuntansa asioihin.
Päättyvän valtuustokauden aikana olen ollut
tarkastuslautakunnan jäsen, kunnan talous
kiinnostaa. Haluan edistää kotikaupunkimme viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä
tasapainoista kehitystä. Kuntapäättäjiltä
odotetaan nyt myös rohkeutta muutoksiin,
olen valmis kantamaan vastuuta. Yhdessä
kehitämme Keravaa edelleen!
92
93
94
95
96
Toimitusjohtaja
Sompio
Toiminnanjohtaja
Lapila
Fysioterapeutti
Lapila
Veturinkuljettaja,
MBA
Koivikko/Savio
Viranhaltija
Savio
Tani
Järvinen
Olen työurani aikana auttanut kymmeniä
organisaatioita toimimaan kilpailukykyisemmin ja menestymään. Neljän lapsen isänä haluan lapsille ja nuorille turvallisuutta
ja monipuoliset mahdollisuudet kehittyä ja
kouluttautua elämään ja ammattiin. Kuntalaiset tarvitsevat luottamuksen siihen, että
ikääntyessään heillä ovat hoito ja palvelut
saavutettavissa. Haluan toimia paremman
tulevaisuuden puolesta. Se, että toimitaan
paremmin ei aina vaadi lisää rahaa vaan sitä,
että tehdään oikeita ratkaisuja.
Risto
Kanerva
Pääosan työurastani olen toiminut taloushallinnon johtotehtävissä. Nykyisessä työssäni
Keravan Palvelutalosäätiön toiminnanjohtajana näen että vanhusten määrän nopeasti
kasvaessa vanhusten hoito, ennalta ehkäisevä toiminta ja muut ikäihmisten palvelut
tarvitsevat lisärahoituksen lisäksi uusia toimintamalleja. Keravalaisten eläkeläis- sekä
sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kokoontumistilatarjonta on vihdoin saatava ajan
tasalle. Vain vahvalla taloudella turvaamme
ikäihmisten palvelut.
Sari
Kanerva
Vammaisille sekä syrjäytymisuhassa oleville nuorille on luotava uusia mahdollisuuksia. Katsomalla elämää vammaisten ja
nuorten silmin voimme saada pienelläkin
taloudellisella panostuksella paljon aikaan.
Estetään syrjäytyminen tarjoamalla mielekästä, räätälöityä työtä ja koulutusta.
Vaikeavammaisten ryhmäkodin tiimivastaavana näen mahdollisuuksia vammaisten
elämänlaadun parantamiseen Keravalla.
Erkki
Kauranen
• Kaup. valt, Rak.ltk. vpj, Savion VPK:n
päällikkö, K-U pel. laitoksen johtok. jäs.
• 39 v., naimisissa, 2 poikaa
• (0500) 457 344, erkki.kauranen@
savionvpk.fi, www.kolumbus.fi/ekaurane
• Keravalainen vuodesta 1978 ja valtuutettu
vuodesta 2000 alkaen.
• Minulle tärkeää on:
- Keravan turvallisuus
- Laadukkaat nuoriso-, päivähoito sekä koulutuspalvelut
- Kaupunkirakenne säilytettävä pien- ja rivitalovaltaisena
- Yhdistystoimintaan ja yhteisöllisyyteen
panostaminen
Simon
Knapas
Olen 41-vuotias poliisi Saviolta. Lähinnä
sydäntä minulla on turvallisuus, lapsiperheet
ja liikunta.
Kuntapolitiikka tarvitsee vastuunkantoa,
kovaa työntekoa ja uutta ajattelua. En lupaa
kaikille kaikkea hyvää, koska se ei ole mahdollista. Sen sijaan lupaan katsoa eteenpäin
ja tehdä töitä sen eteen, että suomalaiset
hyvinvointipalvelut ovat jatkossakin toteutettavissa turvallisessa asuinympäristössä.
Luottamusmiehenä tiedän, että ihminen on
tärkeämpi kuin jäykät rakenteet ja byrokratia.
97
98
99
100
101
Rak. insinööri
Keskusta
Arkkitehti
Sompio
Ravintoloitsija
Kaleva
Yrittäjä, sit.
Jaakkola
Resurssiopettaja,
YO-merkonomi
Untola
Juhani
Koivusaari
Olen toiminut valtuutettuna Keravalla
kohta 24 vuotta. Tänä aikana on moni asia
muuttunut parempaan suuntaan. Muutos
jatkuu ja parhaiten sitä vauhdittaa resurssien
niukkuus. Kun huomioi miten paljon uusia
velvoitteita valtiovalta on näiden vuosien
aikana sälyttänyt kunnille, ei voi muuta kuin
ihmetellä, että näinkin pienillä vaurioilla on
selvitty. Jatkossa tarvitsemme vieläkin viisaampia päätöksiä. Kokemus ja osaaminen
on edelleen arvossa.
Juhani Koivusaari, valtuutettu, konsernijaoston pj.
Risto
Kostia
Olen arkkitehtina suunnitellut ja rakentanut
Keravaa 28 vuotta sekä toiminut samalla
musiikin- ja muun taiteen parissa. Olin perustamassa Keravan Tanssiopistoa sekä Taidepäiväkoti Konstia. Toimin pitkään kummankin hallituksen puheenjohtajana. Lapset
ja nuoret ovat yhtä kuin tulevaisuus. Kerava
ei ole vielä valmis. Tulevaisuus on rakennettava yhä uudelleen, sekä aineellinen että
henkinen. Uskon kokemuksillani olevan nyt
käyttöä. Anna ääni kuoronjohtajalle, se ei
mene hukkaan!
Tomi
Kuusela
On aika avata silmät!
Eronnut, 53v, 3 lasta, vielä yhdelle lähivanhempi. Kuulun Keravan Yrittäjiin, Lions
Club Keravan Kivi hallitukseen ja Keravan
Reserviläiset Ry:hyn. Kuntavaaliteemojani
on huoli nuorten pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä. Myös vanhusten hoito tärkeää
minulle. Yrittäjänä haluan kehittää Keravaa.
Saada yritykset/palvelut palaamaan sinne.
Kiinnostavaksi myös ympäristökuntien
asukkaille, jotta heitä saadaan käyttämään
Keravan palveluja ja siten ”veromarkkoja”
lisää kaupungille.
Kaleva
Laitinen
Olen syntyperäinen keravalainen (kuten vaimoni ja poikanikin) (siis silloisen Keravan
kauppalan), omaan työläis- sekä yrittäjätaustan.
Keravalaisten hyvinvointi ja kotikaupungin
etu on minulle tärkeä asia.
Myös vanhempani ovat tehneet elämäntyönsä kauppalan ja kaupungin palveluksessa.
Tehdään yhdessä nykyistäkin parempi
KERAVA. SIIS !!
NRO. 100 = SATAVARMA VALINTA
Mika
Lappalainen
Olen kasvanut yrittäjäperheessä ja työnteko
ei ole jäänyt minulle vieraaksi. Opiskelujen
alusta olen ollut aina töissä. Myös omaa
kokemusta yrittäjyydestä on karttunut ja
tälläkin hetkellä olen sivutoiminen yrittäjä.
Viimeiset yhdeksän vuotta olen ollut aktiivisesti mukana pesäpallotoiminnassa, joista
kahdeksan vuotta juniorivalmentajana Keravan Pesiksessä. Mukaan on mahtunut myös
kaksi hallitusvuotta kyseisessä seurassa ja
viimeiset neljä vuotta olen toiminut Etelän
Pesiksen hallituksessa.
4
Kunnallisvaalit 2012
SUOMEN UUDISTAJIA
Keravalta
102
103
104
105
106
Kasvuyrittäjä
Sariolanmäki
Kansanedustaja,
VTM
Kannisto/Savio
Toimitusjohtaja,
KTM
Tiimiesimies
Keskusta
Erikoislääkäri,
apulaisylilääkäri
Kaleva
Ilkka O.
Lavas
Ilkka Lavas on Keravalaisten lapsiperheiden, yrittäjyyden ja Keravalla työskentelyn asialla. Perheessäni on vaimo ja 2 lasta. Meillä on asuntolainaa ja lapset (4 ja 6
v.) päiväkodissa. Olen valmiina astumaan
kaupunkilaisten etuja valvomaan. Ajattelen
asioita pitkäjänteisesti ja taloudellisesti. Keravalle tulee luoda ja houkutella enemmän
hauskoja työpaikkoja pelialalta, it-alalta,
tietoaloilta ja markkinoinnin parista. Keskustaa tulee kehittää. Lasten päiväkodeista
ja kouluista tulee pitää huolta.
107
Jyrki
Längman
Taksinkuljettaja
Lapila
Syntyperäinen keravalainen jo 37 vuotta ja
ammattina taksinkuljettaja.
Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen
johtokunnassa varajäsenenä.
Harrastuksena museorautatietoiminta ja valokuvaus.
Eero
Lehti
KERAVA KILPAILEE MENESTYKSELLISESTI NAAPURIKUNTIEN KANSSA.
Paljon puhuttu kuntauudistus koskee myös
Keravaa, mutta Kerava on yksi parhaiten
menestyneitä kuntia johtuen pienestä pinta-alasta, tiheästä asuntokannasta ja, että
olemme aina Keravalla ymmärtäneet taloudellisen järkevän toiminnan mielekkyyden.
Ylivelkaantuminen ei ole rasittanut Keravaa. Otamme velkaa vain investointeihin
kuten päiväkotien rakentamiseen. Tavoitteena on, että Kerava on ”suuri pieni kaupunki”
kaikissa elämänvaiheissa.
108
Eija
Mansikkamäki
Toimittaja,
lähihoitaja, sit.
Sompio
Elintarviketiet.maist., lähihoitaja
• 3. polven keravalainen
• naimisissa, 6-lapsisen uusperheen äiti
• arjen asiantuntija 5-vuotiaasta vaariin
• mielipaikat: piha, pururata, purjevene ja
tanssilava
• työkokemusta Brysselistä Keravan
terveyskeskukseen
• perehtynyt toimittajana kunta-asioihin
• osaa kuunnella, uskaltaa kysyä
Tärkeää: toimiva, turvallinen ja vihreä Kerava, lapset, harrastukset ja lähikoulut, uimahallin korjaus, helpot palvelut ikäihmisille.
Kerava on asukkaitaan varten, minä Sinua.
Margit
Lindholm
Keravalla: varavaltuutettu, Tietohallinnon
palvelukeskuksen johtokunnassa sekä Tulevaisuusvaliokunnassa. Olen juuriltani keravalainen ja elättänyt itseni 16 vuotiaasta.
Opiskellut työn ohessa mm.: iltalukio, yomerkonomi ja KTM. Perhe: avomies ja 2
aikuista lasta. Pitkän palkkatyöuran jälkeen
ryhdyin Keravalle mainostoimistoyrittäjäksi: työllistän ammattilaisia ja alan opiskelijoita. Tärkeää: nuorten, lapsiperheiden
ja vanhusten hyvinvointi sekä yrittäjyys ja
Keravan imago. www.margitlindholm.fi
Hannele
Lindstén
60 v. tiimiesimies, yo-merkonomi, naimisissa, kaksi aikuista lasta.
Olen asunut Keravalla vuodesta 1974.
Minulle tärkeitä asioita ovat mm. kotikaupunkini asukkaiden hyvinvointi ja
turvallisuus, omaishoitajien jaksaminen,
terveyspalvelujen saatavuus, taloudellisesti
hoidetut palvelut sekä eri asumisvaihtoehtojen mahdollisuus. Nuorten harrastusmahdollisuuksia kehitettävä, liikkenneyhteyksiä
parannettava, lisää yrityksiä kaupunkiimme
luomaan uusia työpaikkoja.
109
110
Eläkeläinen,
tarkastaja, sit.
Kannisto/Savio
Rikoskomisario
Päivölänlaakso
Marja-Liisa
Marviala
Olen 68 -vuotias yo-merkonomi, Keravalla
v:sta -71. 42 v valtionhallinnossa, eläkkeelle
2009. Varavaltuutettu, liikuntalautakunnan
jäsen ja asiakasvaliokunnan puheenjohtaja.
Kirkkovaltuuston jäsen.
Jumppa, yhdistystoiminta (KNV, HSPY,
KTMY, Karjalaseura), teatteri ja konsertit
kuuluvat harrastuksiini.
Sydäntäni lähinnä ovat pojan perhe ja ystäväpiiri. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja
suvaitsevaisuus ovat tärkeimmät arvoni.
Vien kuntalaisten arjen arvot kunnan
päätöksentekoon.
MikkoPetteri
Masalin
Olen Mikko Masalin ja päätin asettua ehdokkaaksi, koska halusin vaikuttaa lähitulevaisuudessa tapahtuviin kuntia ja kuntalaisia koskeviin muutoksiin. Itselleni erityisen
tärkeä aihe on lasten ja nuorten hyvinvointi.
Perheeseeni kuuluu vaimo sekä 8-vuotias
poika ja 12-vuotias tytär. Ammatiltani olen
ylikomisario ja tehtäviini kuuluu mm. poliisin toiminnan laillisuusvalvonta. Harrastukseni ovat lukeminen, liikunta sekä KP-75
-04 syntyneiden poikien yhden joukkueen
joukkueenjohtajana toimiminen.
Jüri
Linros
Olen 54 vuotias perheenisä, syntynyt Virossa. Suomessa olen asunut 23 vuotta ja
Keravalla 13 vuotta. Olen terveyskeskuksen
apulaisylilääkäri ja sisätautien erikoislääkäri. Pidän tärkeänä laadukasta, tasapuolista
ja toimivaa terveydenhuoltoa, riittäviä ja
tehokkaita erikoissairaanhoidon palveluja,
luotettavia ja yksilölliset tarpeet huomioivia
ikäihmisten palvelumuotoja, turvallista koulunkäyntiympäristöä ja laadukasta opetusta,
hyviä ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia.
111
Heikki
Muttonen
Rakennusinsinööri
Kaleva
Keravalainen v.sta 1978, rakennusinsinööri, naimisissa. Olen toiminut yli 40 v. kuntainfran, maankäytön ja kaavoituksen eri
tehtävissä. Haluan, että kehitämme keskukset tiiviiksi, elvytämme kävelykadun ja nostamme Savion yhdeksi toimivaksi keskukseksi. Myös urheilupuisto eri toimintoineen
on säilytettävä. Kuntaliitoksissa on selvitettävää. Kerava selviää kyllä hyvin yksinkin.
Tulojen kasvuun vaikuttaa verojen lisäksi
elinkeinotoiminnan onnistuminen. Työpaikkojen omavaraisuutta täytyy lisätä.
112
113
114
115
116
Veturinkuljettaja
Ahjo
Kiinteistönvälittäjä
Kaleva
Palvelujohtaja
Kurkela
Myyntijohtaja,
KTM
Lapila
Yrittäjä, graafikko,
sit.
Ahjo
Mikko-Matti
Muukkonen
Olen 24-vuotias paljasjalkainen keravalainen. Olen ylioppilas Keravan lukiosta vm.07. Olen harrastanut jääkiekkoa, jalkapalloa
ja valmentanut ringetteä, joten liikunta on
lähellä sydäntäni. Tämän lisäksi minulle tärkeitä asioita ovat nuoret, lapset ja Keravan
keskusta-alueen kehittäminen, unohtamatta
kuitenkaan peruspalveluiden tärkeyttä.
Jussi
Niemistö
Olen 38-vuotias viidennen polven keravalainen. Keravan kehitys on ollut viime vuosina
positiivista ja haluan olla myös tulevina vuosina vaikuttamssa hyvään kehitykseen. Olen
toiminut kaupungin luottamustehtävissä 12
vuotta, tämän vaalikauden sivistystyön lautakunnassa. Maankäyttö- ja kaavoitusasiat
ovat minulle erityisen tärkeitä, koska niillä
on pitkäaikaiset vaikutukset kaupunkimme
tulevaisuuteen. Olen työskennellyt kiinteistönvälittäjänä Keravalla 11 vuotta, ja tunnen
kotikaupunkimme hyvin.
Harri
Nikander
Olen 48-vuotias palvelujohtaja. Keravalla
olen asunut vuodesta 1989. Olen työskennellyt Keravalla koulutusjohtajana ja kehitysjohtajana ennen siirtymistä yksityiselle
sektorille. Koulutukseltani olen kasvatustieteiden maisteri ja MBA. Haluan, että
Keravan kaupungin talous pidetään siinä
kunnossa, että se mahdollistaa hyvien peruspalvelujen järjestämisen. Keravan pitää
olla turvallinen, toimiva ja siisti sekä yritysmyönteinen että työympäristönä viihtyisä.
Jari
Niskanen
Hei, olen Jari Niskanen 43-vuotias perheellinen kahden alakoululaisen isä Lapilasta.
Olen kasvanut ja käynyt kouluni aikanaan
Keravalla. Koulutukseltani olen KTM ja
laskentamerkonomi, työurani olen tehnyt
myynnin ja markkinoinnin eri tehtävissä.
Perheemme arkeen liittyy olennaisesti monipuolinen liikunta, erityisesti uinti Keravan
uimareissa. Uskon käytännöllisyyteen, yhdessä tekemiseen sekä koen tärkeiksi nuoriin ja liikuntaan liittyvät asiat, erityisesti
Keravan uimahallin tilanteen.
Jukka
Nissinen
Olen enemmän luova taiteilija kuin liikemies. Ymmärrän rahan käyttämisestä, kun
olen ollut yrittäjä 27 vuotta, mutta en ole
kovin ahne sen perään. Toiminta on tärkeämpää kuin raha. Yhteisöllisyys ei saa
tarkoittaa sitä, että ihminen ei voisi menestyä ahkeruudella, lahjakkuudella ja sinnikkyydellä. Henkilökohtainen kehitys on
lähtökohta yhteisön kehittymiselle. Jokaisen
tulee ottaa huomioon muut, sillä se on myös
henkilökohtainen etu pitkässä juoksussa.
Keravalainen olen ollut jo vuodesta 1972.
117
118
119
120
121
Majuri, toimittaja,
sit.
Kilta
Lukion rehtori,
eläkeläinen
Lapila
Kauppateknikko,
eläkeläinen
Kurkela
DI
Lapila
Järjestöjohtaja
Kari
Norkola
Kari Norkola, majuri, journalisti, Keravalla
28 vuotta. Puolustusvoimissa 27 vuotta 30
vuotta sitten.
Upseeriliiton Sotilasaikakauslehden toimitussihteeri 12 vuotta, Jäsen Kadettikunnassa,
Mannerheim-ristin ritarien säätiössä, Taistelukoulun perinneyhdistyksessä, KeskiUudenmaan Rauhanturvaajissa ja Keravan
Kansallisissa Senioreissa.
Kirjoitellut blogeja ja puheenvuoroja KeskiUusimaassa 13 vuotta sekä ensimmäisen
suomalaisten rauhanturvaajien historian,
Suomalaiset Sinibaretit, 1971.
Eero
Nurmi
Valtuutettuna olen ollut vuodesta 1977 ja
olen nyt teknisen liikelaitoksen johtokunnan pj. Haluan edelleen antaa kokemukseni keravalaisten käyttöön. Eläkkeellä olo
mahdollistaa yhteisten asioiden hoitamisen
tehokkaasti. Yhdistystoiminnan lisäksi lasteni 1,5 ja 3 vuotiaat terhakkaat miehenalut
vievät ajastani miellyttävän osan.
Vanhusten asiat ovat minulle tärkeitä. Keravaa on kehitettävä puistokaupunkina, jossa
on tiivis ja korkea keskusta. Kerava on myös
liikunta- ja kulttuurikaupunki
Hannu
Nuutinen
Olen Hannu Nuutinen kauppateknikko, eläk.
Harrastan pyöräilyä ja golfia ja useita vapaaehtoistoimintoja. Jäsenenä hyvinvointivaliokunnassa, TSK-Vesilaitoksen tarkastuslautakunnassa sekä sosiaali-, terveys- ja Keravan
tarkastuslautakunnan varajäsenenä. Etusija
nuorten hyvinvoinnille, terveyspalvelut,
vanhustenhoito, veteraanityö ihmisläheiseksi. Kulttuuri- ja koululaitosta kehitettävä,
viheralueiden säilyttäminen myös keskustassa. Ota yhteyttä puh. 0400 604468, hannu.
nuutinen@pp2.inet.fi
Erkki
Packalén
Elämään Keravan olen perehtynyt jo kymmeniä vuosia. Ammatillisen koulutuksen
eriasteisissa tehtävissä olen viettänyt suurimman osan työelämästäni. Yritystoimintaan olen perehtynyt toimimalla myös sähkösuunnittelijana ja –urakoitsijana. Nuorten
harrastustoimintaan Keravalla perehdyin
aikanaan omien tyttärieni harrastusten yhteydessä. Nykyään perehdyn siihen tyttäreni
2,5 ja 0,5 v. lasten kautta.
Vanhusten asiat ovat korostumassa. Keravan
keskustan kehittämiseen on satsattava.
Kauko
Passi
Laadukasta arkea meille ja jälkipolville
Päätä, miten verovarojasi käytetään. Olen
terveen talouden kannattaja ja arjen turvallisuuden vaalija. Tuen kasvatuksen ja
koulutuksen laatua, kannatan monipuolisia
harrastusmahdollisuuksia. Vaadin, että peruspalveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. http://kauko.passi.net
Kauko Passi Projektipäällikkö Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
Harrastukset: kuorolaulu, kotiseututyö ja
kirjallisuus. Sydäntä lähellä vaimo ja lapset
perheineen.
Kunnallisvaalit 2012
SUOMEN UUDISTAJIA
5
Keravalta
122
123
124
125
126
OTK, palvelupäällikkö
Kaleva
Tutkimuspäällikkö
Sompio
Director, R&D
Lapila
Toiminnanjohtaja,
VTM
Kaleva
Ekonomi, yrittäjä
Kaleva
Markku
Pulkkinen
Heli
Pellinen
Olen tuore keravalainen ja kaupungin palveluiden käyttäjä. Asun Kalevassa uusperheessä. Pienen vauvan äiti.
Aiempi kokoomustaustani Espoon kokoomusnaisten hallituksessa ja taloudenhoitajana.
- toimivat peruspalvelut - parempi arki
- palveluprosessien kehittäminen talouden
realiteetit huomioiden
- julkinen liikenne todelliseksi vaihtoehdoksi työmatkaliikenteeseen Espooseen ja
Vantaalle
Markku Pulkkinen, 58-vuotias kaupunginvaltuutettu, tutkimuspäällikkö. Sairaanhoitajan peruskoulutus ja kaupallisia opintoja.
Syntyperäinen keravalainen ja kolme aikuista lasta. Keravan kunnallispolitiikassa kolme
kautta. SoTe-ltk:ssa vuodesta 2000. Taustani
takia koen terveydenhuollon omaksi alueekseni. Lisäksi toiminut Keravan kaupungin
edustajana Tanssiopiston hallituksessa, viimeiset kolme vuotta puheenjohtajana. Tuleva valtuustokausi olisi varmaan haastavin.
Olen valmis haasteeseen!
Joonas
Pylkkänen
Olen 38-vuotias keravalainen, ja meillä on
vaimoni kanssa kaksi mäyräkoiramaista rescue-koiraa. Työskentelen tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana tietoturva-alalla, ja vapaaaikanani urheilen sekä soittelen rumpuja.
Olen asunut Keravalla miltei koko ikäni, ja
tunnen että minulla olisi paljon annettavaa
kaupunkimme tulevaisuuden hankkeisiin.
Henkilökohtaisesti minulle tärkeitä asioita ovat liikunta ja luonto, vanhustenhuolto
sekä nuorten muusikoiden tukeminen.
Markku
Pyykkölä
Olen Keravalle 80-luvun alussa muuttanut
perheellinen palkansaaja ja kaupunginvaltuutettu Kalevasta. Kolmesta lapsesta nuorin koululainen on vielä kotona. Vapaa-aika
kuluu uimahallin jumpparyhmässä, Forever
kuntosalilla, Keravan opiston seuratanssikursseilla, lions toiminnassa ja jalkapallonuoren kuskina. Taustalta löytyy aktiivisempikin seuratoimijahistoria mm. KP-75n
puheenjohtajana ja PKKUn perustajajäsenenä. Työkseni arvioin yhteiskunnallisia ilmiöitä Suomen Toivo –ajatuspajan toiminnanjohtajana.
Esko
Pyykkönen
Olen asunut Keravalla vuodesta 1966. Kerava oli jo silloin hyvä kaupunki elää. Kouluni olen käynyt täällä ja nähnyt Keravan
kehittymisen. Haluan tukea kotikaupunkini
dynaamista kasvua.
Kannatan kuntayhteistyötä. Kunnan taloudessa tulee noudattaa tiukkaa kulukuria,
kuitenkaan kunnollisia ja tehokkaita palveluita unohtamatta.
Olen kolmen lapsen isä ja ympäristöalan yksityisyrittäjä. Luotettava ja osaava.
127
128
129
130
131
Taksinkuljettaja,
opiskelija
Sompio
Yrittäjä
Ahjo
KM, erityisluokanopettaja
Jaakkola
LVI-os.pääll., ins.
Ahjo
Lukion liikunnan
lehtori
Virrenkulma
Samuli
Rannisto
Samuli
Ruusu
22 v.
Yrittäjä.
Taksinkuljettaja opiskelija
Kaupunginvaltuutettu ja sivistystyön lautakunnan jäsen.
Harrastukset: politiikka, tietokonepelit ja
koira
Minulle tärkeitä asioita ovat: Nuorten asiat
ja nuorten osallistuminen päätöksentekoon
Naimisissa ja kolmen kouluikäisen pojan isä
Ahjosta.
Lioubov
Saikkonen
Työni kautta minulla on tuntumaa koulumaailmaan. Mielestäni lapset ja nuoret eivät
saa olla säästöjen kohteena. Jokaisella oppilaalla on oltava oikeus laadukkaaseen koulutukseen. Pätevän opettajan antama opetus
ja ohjaus on paras keino tukea nuorten kehitystä ja torjua syrjäytymistä. Opetusryhmiä
on saatava pienemmäksi Keravalla!
Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmaan
on suhtauduttava vakavasti. Lasten kustannuksella tehdyt säästöt tulevat yhteiskunnalle myöhemmin kalliiksi.
Satu
SalmelaVierisalo
55 vuotias, koti Ahjossa, aviomies Kari, lapset Suvi ja Joni. Koneinsinööri, LVI-osastonpäällikkö. Edellisen valtuustokauden
luottamustoimet: tekninen johtokunta, Ympäristölautakunta, Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän hallitus. Minulle tärkeitä
asioita ovat: Itsenäinen yhteistyökykyinen
Kerava, hyvät kunnanpalvelut järkevällä
taloudenhoidolla tuotettuna, julkisen liikenteen palvelutason säilyttäminen sekä Keravan viheralueiden säilyttäminen.
Esa
Savenius
Olen 50-vuotias Keravan lukion liikunnan ja
terveystiedon opettaja. Olen työskennellyt
keravalaisten nuorten parissa vuodesta 1991
lähtien sekä yläkoulussa että lukiossa. Pari
vuotta tarkastelin koulumaailmaa yläkoulun
rehtorin näkökulmasta. Luokanopettajavaimoni pitää minut hereillä myös alakoulun
asioista. Työni ja harrastusteni kautta tunnen
Keravan liikuntapaikat ja -palvelut hyvin.
Voimia sekä hyvää oloa saan monipuolisesta
kuntoilemisesta ja koiran kanssa luonnossa
liikkumisesta.
132
133
134
135
136
Kenraalimajuri evp
Yrittäjä
Kurkela
Päiväkodinjohtaja
Kaleva
Taksi- ja bussinkuljettaja
Lapila
Huk, projektityöntekijä
Sompio
Kari
Siiki
Haluan olla kantamassa vastuuta Keravan
turvallisesta tulevaisuudesta. Mielestäni
tämä tarkoittaa nykyisen hyvän tilanteen
turvaamista. Huoltosuhde on nyt hyvä,
mutta tulevaisuudessa sen takaaminen edellyttää, että nuorison syrjäytymiskehitys on
pysäytettäva ja toisaalta vanhusten lisääntyvään hoivatarpeeeseen on valmistauduttava
Keravallakin. Näiden haasteiden rahoittaminen vaatii aktiivisuutta työpaikkojen ja asumisedellytysten luonnissa kuntaan.
137
Sari
Vannela
OTK asiamies
Kannisto
Olen 53 vuotias Kannistossa asuva kunnallisvaaliehdokas, jonka vaaliohjelma sisältää
esteettömyys kysymyksiä niin vammaisille
kuin vanhuksille.Työkseni toimin Emil Aaltosen muistorahaston asiamiehenä. Koulutukseltani olen työoikeusjuristi. Toimin
tällä hetkellä Keravan vammaisneuvostossa
(varsinainen jasen) ja rakennuslautakunnassa (varajäsen). Uskon, että itse liikuntavammaisena pystyisin viemään esteettömyysasiaa eteenpäin.
Eija
Silander
Olen Eija Marjatta Silander, ensimmäiselle
kaudelle pyrkimässä, naimisissa Martti Silanderin kanssa. Meillä on 2 lasta ja 3 lastenlasta, asumme Kurkelassa. Olen yrittäjä,
putiikkini Pikku Piipero on Keravalla.
En hyväksy vääryyttä, epärehellisyyttä,
enkä ihmisten huonoa kohtelua. Lastenlasten kanssa oleminen, ristikot ja kutominen
ovat mielipuuhiani. Kotikaupunkimme
nuorten ja vanhusten asiat pitää hoitaa kuntoon. Haluan olla mukana päätöksenteossa.
Ei pelkkiä lupauksia vaan tekoja.
Marja
Suomela
Olen 50v. päiväkodinjohtaja. Perheeseeni
kuuluu, yrittäjäaviomieheni lisäksi, kolme
täysi-ikäistä nuorta.
Kunnallisessa päätöksenteossa koen tärkeänä asukkaiden tarpeiden kuuntelun, palvelun
tuottamistapojen kehittämisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn.
Tulevan kauden painopisteeksi nousee mm.:
yhdyskuntatakuun toteuttaminen, kiristyvä
taloustilanne sekä mahdolliset kuntaliitokset.
Jouko
Talvessalo
Olen 61 vuotias eläkeikää lähestyvä mies.
Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen on tärkeää, jotta ihmiset voisivat asua
omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Harrastin nuorena aktiivisesti urheilua, mäkihyppyä (Lahden hiihtoseura), yleisurheilua sekä pöytätennistä. Mielestäni lasten ja
nuorten urheilumahdollisuuksien turvaaminen on tärkeä sijoitus tulevaisuuteen.
Raija
Turunen
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen, sosiaali- ja terveyslautakunnassa varajäsen,
Keravan liikelaitosten johtokunnan puheenjohtaja (2009-2010).
Työssä 20 vuotta työhallinnossa, josta viimeiset 6 v. budjetti- ja tulosvastuullisena
esimiehenä.
Päätavoitteeni:
peruskouluopetuksen kehittäminen laadullisesti ja alueellisesti, Keravan vanhuspalvelujen turvaaminen ikääntyvän väestön
palvelutarvetta vastaavaksi, tehokas ja ennakoiva talouden- ja investointien suunnittelu.
6
Kunnallisvaalit 2012
SUOMEN UUDISTAJIA
Keravalta
138
139
140
141
142
Puuseppä,
opiskelija
Ahjo
Toimitusjohtaja
Etelä-Kaskela
Eläkeläinen,
fil.tri., sit.
Sompio
Rikosylikonstaapeli,
eläkeläinen
Kaleva
Eversti evp
Kurkela
Lassi
Väisänen
Joni
Vierisalo
20 v. syntyperäinen keravalainen, kaksoistutkinto puuseppä /ylioppilas, aliupseerioppilas, materiaalitekniikan opiskelija AMK,
työkokemus: puusepäntyö, harrastukset:
liikunta, tietokonepelit ja koirat, luottamustoimet Keravan Kokoomuksen hallituksen
ja nuorisolautakunnan jäsenyys sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tulevaisuusvaliokunnan varajäsenyys. Minulle tärkeitä
asioita ovat: Itsenäinen yhteistyökykyinen
Kerava, jossa on hyvät asumis- ja opiskelumahdollisuudet nuorille.
Olen Lassi Väisänen, nykyisen tarkastuslautakunnan jäsen. Haluan tuoda osaamiseni keravalaisten käyttöön siten, että päätöksiä tehtäessä otetaan entistä paremmin huomioon
• nähtävissä olevat muutokset toimintaympäristössä
• järkevien rahoitusinstrumenttien käyttö
velanoton sijaan
• muut rinnakkaiset tai tulevat investoinnit
yms. hankkeet
• juustohöyläsäästämisen sijaan aidot rakeenteelliset muutokset
Näin turvaamme sen, että päätöksillä haetut
hyödyt eivät muutu tulevaisuuden menoeriksi
Pertti
Väänänen
Fil.tri ja mikrobiologi, eläkk. 70 v.
Vaimo, kolme poikaa, kuusi lastenlasta. Jo
kuusi vuotta Keravalla. 37 v. Orion Diagnosticassa.
Luott.teht. mm. Keravan Kansalliset Seniorit ry:n puh.joht. ja Uudenmaan kansallisen
senioripiirin varapuh.joht. Olarin lukion
johtok. puh.joht. ja 27 vuotta Lions-järjestössä.
Haluan osaltani parantaa eläkeläisten, muistisairaiden ja liikuntarajoitteisten vanhusten
turvallista elämistä ja asumista Keravalla.
Kunnan palvelut ikäihmisille helposti saataville.
Veli-Erkki
Ylirisku
Hoidin keravalaisten asioita 35 vuoden ajan
poliisina ja nyt kaksi kautta valtuustossa,
liikuntalautakunnan varapuheenjohtajana ja
lautamiehenä.
Harrastukset: vapaaehtoistyö, puutyöt, lausunta sekä lastenlapset.
Haasteet: talous ja ihmisten hyvinvointi.
Laadukkaat palvelut edellyttävät veronmaksajien apua. Liikenteen solmukohdat on aukaistava, poliisipalvelut ja HSL säilytettävä
Keravalla ja tietojärjestelmien hinnat pidettävä järkevällä tasolla.
Motto: Vaalitaan luontoa ja luovuutta.
Vesa
Yrjölä
Olen 72 vuotias eversti evp, joka toipuu Keravan kaupungin ja vaimon tukemana ja hoitamana vuonna 2009 todetusta aivoinfarktista. Keravalainen vuodesta 1985. Työura
tehty puolustusvoimissa ja rauhanturvaajana
Lähi-idässä. Eläkkeelle jäin Taistelukoulun
apulaisjohtajana 1990. Toiminut puheenjohtajana mm Kansallisissa Senioreissa ja
rauhanturvaajien veteraaniyhteisöissä. Perheeseen kuuluu vaimo ja aikuiset pojat, 10
lastenlasta.
Valtuutettuna keskityn vanhusten asioihin
nuorempia unohtamatta.
Keravalaisten terveyspalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Nyt päättymässä olevan valtuustokauden alussa sosiaali- ja terveyslautakunta asetti yhdeksi tavoitteistaan saada terveyskeskuksen vastaanottopalvelut vastaamaan kuntalaisten toiveita.
Nyt kauden päättyessä, on toki tunnustettava, että emme onnistuneet, joskin aika lähelle pääsemme.
Matkan varrelle tuli moniakin uusia haasteita. Uusi terveydenhuoltolaki toi uusia vaatimuksiaan, oli jaksoja jolloin ei ollut
hakijoita niin lääkärin kuin hoitohenkilökunnan avoinna oleviin
paikkoihin, puhelinneuvontaa varten palkattu yritys meni konkurssiin, jne. Nyt juuri näyttää siltä, että näistä karikoista olisi selvitty ja 17.9. käyttöönotettu työparivastaanottotoiminta on lähtenyt
käyntiin. Jo ihan ensimmäisten viikkojen palaute tuntuu tosi hyvältä. Jokaisella keravalaisilla on nyt pätevä omahoitaja ja hänellä
lääkäri työparinaan. Mikäli et tavoita hoitajaasi, jätä viesti ja hän
soittaa takaisin. Jos asiasi edellyttää käyntiä terveyskeskuksessa,
tapaat siellä joko hoitajasi tai lääkärisi, mikäli asiasi tätä edellyttää.
Toimintamalli ei ole suinkaan uusi, mutta olen vakuuttunut, että
se toimii myös Keravalla. Hankkeeseen ei ole lähdetty ihan hetken
mielijohteesta, vaan sitä on valmisteltu jo parin vuoden ajan ja
koko henkilöstö on ollut vahvasti tässä työssä mukana.
Nyt juuri näyttää siltä että keravalaisia ei synny ihan yhtä monta kuin viime vuonna. Tosiasia on kuitenkin se, että ikääntyviä keravalaisia tulee kaiken aikaa enemmän terveyspalveluiden piiriin.
Suomen huoltosuhde on yksi haastavimmista koko maailmassa.
Työssäkäyvän väestön suhteellinen osuus koko väestöstä alkaa
meillä olla nyt voimakkaasti kaventua ja tämä nousu kiihtyy seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ikääntyvät ja runsaan kymmenen vuoden aikana pelkästään eläkkeelle jäävien
kompensoimiseksi tarvittaisiin 230 000 osaajaa. Joidenkin laskelmien mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kaikista ammattiin
valmistuvista suomalaisista joka viidennen tulisi valmistua terveydenhuoltoalan ammatteihin. Lienee mahdoton yhtälö? Siksi
on selvää, että palveluita pitää voida järjestää monin uusin tavoin,
eri ammattiryhmien tulee tehdä vahvemmin yhteistyötä, samaa
asiaa ei voi hoitaa monella eri luukulla!
Keravalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty kustannustehokkaasti ja kaupunki on pärjännyt kansallisissa vertailuissa
tiukan taloudenpitonsa ansiosta. Kerava pärjää myös jatkossa,
osaavan henkilöstönsä ansiosta.
Keravalla 30.9.2012
Markku Pulkkinen
vpj, sosiaali- ja terveyslautakunta
WWW.KOKOOMUS.FI
Kunnallisvaalit 2012
Keravan keskusta – elvytettävissä
Lokakuun kunnallisvaalit ovat tärkeimmät vuosikymmeniin. Nyt on kyse Suomen suunnasta. Takerrummeko vanhaan,
mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskuntamme leikkaamisen ja supistamisen tielle vai uudistammeko Suomea.
Keravan
Tulevaisuusvaliokunta
kysyi vuosi sitten syksyllä kaupunkilaisilta käsityksiä Keravan keskustan tilasta ja pyysi ideoita sen
kehittämiseksi. Lähes 800 asukasta
otti haasteen vastaan esittäen 1300
ehdotusta ja arvioiden muiden tekemiä ehdotuksia lähes 5000 kertaa.
Kuntalaisten viesti oli varsin selvä: keskusta tarvitsee lisää palveluja, toimivia yrityksiä, ja keskustan
yleisestä ilmeestä ja siisteydestä pitää huolehtia paremmin. Siisteys ja
yrittäjyys – siinä varsin porvarilliset hyveet keskustan kehittämisen
ohjenuoraksi!
Asukkaiden vastauksissa oli toki hajontaakin. Manhattan-suunnitelma
eli korkeiden tornitalojen ja liikehuoneistojen rakentaminen keskustaan jakaa mielipiteitä. Samoin
auton käyttämisen helpottaminen
ja siihen liittyen tarvittavan paikoitustilan lisääminen tuottaa erisuuntaisia näkemyksiä. Kokoomuksen
linja tässä on selvä: oman auton
käyttöä keskusta-alueella ei saa
tehdä liian hankalaksi ja lisää asiakaspohjaa paikallisille yrityksille
saadaan tiiviimmällä keskustarakentamisella.
Tällä hetkellä Keravan keskustan kehittäminen on hyvässä vauh-
dissa ja Kokoomuksen valtuustoryhmä vankasti suunnitelmien
tukena. Kokonaissuunnitelma keskustan kehittämisestä on laadittu,
Puuvalonaukion ja kävelykadun
perusparannus menossa ja kaupungintalon kiinteistö hankittu kaupungin omistukseen uudiskaavoitusta varten. Uusi kävelykadulla
toteutettava talvitapahtuma, Talven
Taikamaa, näkee päivän valon ensi
jouluna. Kultasepänkadulle rakennettava Sampolan palvelukeskus
mahdollistaa monen keskustatontin, kuten vanhan kauppalantalon
ja hammashuoltolan sekä vesilaitoksen, uudelleensuunnittelun ja
Tutkimusraportti tiivistää palautteen seuraavasti:
• Kävelykadun yleisilmeen kohotus: monipuolinen tarjonta kauppoja, vehreyttä, penkkejä, väriä ja
katutaidetta sekä tapahtumia. Mielipiteiden valossa keskusta on nyt hiljainen, ruma, ei tarpeeksi
palveluita ja liikaa alkoholia nauttineita ihmisiä ja olutterasseja heille.
• Aktiivinen ja monipuolinen yritystoiminta, viihtyisä ja siisti keskustan yleisilme takaavat keskustan
positiivisen kehittymisen luonnostaan. Liikennejärjestelyillä tulee mahdollistaa kattavasti keskustan hyvä tunnelma ja saavutettavuus. Liikennejärjestelyistä puhuttaessa kommentoidaan usein
autotonta keskustaa, pyöräilymahdollisuuksia ja toisaalta parkkipaikkojen tarvetta.
• Vehreyttä ja eri-ikäisille houkuttelevia oleskelualueita pidetään arvossaan. Näiden turvaaminen ja
kehittäminen osana keskustan kehittämistä on tärkeää.
• Uudisrakentamiseen liittyvissä ideoissa mielipiteet hajoavat jossain määrin; korkeaa rakentamista
kannatetaan ja vastustetaan. Korkeat rakennukset saavat tärkeysarvioinnissa enemmän kannatusta. Inspiroiva arkkitehtuuri ja epämiellyttävien materiaalivalintojen välttäminen usein näkökulmina. Asuinrakentamisen nähdään elävöittävän keskustaa.
• Monipuoliseen palvelutarjontaan kuuluu mm. kattavampi valikoima erilaisia kauppoja ja ravintoloita sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden (uimahalli, elokuvateatteri, keikkapaikat) nykyistä kattavampi tarjonta ja saavutettavuus.
sitä myöten nykyistä laadukkaamman rakentamisen. Aleksintori kun
vielä saadaan kiinteistönomistajan
avulla uuteen kukoistukseen, niin
Keravan olemus alueellisena kaupallisten palvelujen ja tapahtumien
keskuksena palaa entiseen loistoon.
Markku Pyykkölä
Keravan Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
7
8
Kunnallisvaalit 2012
Keravan Kokoomusyhdistysten
Julkaisijat:
Keravan Kokoomus ry
Aurinkomäen Kokoomus ry
vaaliohjelma kunnallisvaaleissa 2012
Ilmestymispäivä:
11.10.2012
Tavoitteena talouden tasapaino
Paino:
Painoyhtymä Oy, Porvoo
On helppo vaatia yhteisiä verovaroja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vaikeampi on varmistaa mistä jaettavaa saadaan ja miten varat
riittävät tulevillekin keravalaisille. Onko meillä malttia vaurastua? Keravan lisävelkaantuminen on estettävä, veroprosentti pidettävä
kilpailukykyisenä ja käyttötalousmenojen liikakasvu torjuttava.
Vastuu ei paina, vaan vapauttaa
Taitto ja visuaalinen
suunnittelu:
Mainostoimisto Elido
Yhteiskunta auttaa heikoimpia ja yhteisö kantaa jokaista meistä vuorollaan, mutta täysi elämä perustuu pohjimmiltaan vastuunottoon
omasta ja läheisten elämästä. Seuraa vanhukselle tai apua uupuneelle äidille voi antaa ilman virkaakin. Viranhaltijoille ulkoistettu yhteisöllisyys ei voi koskaan korvata kansalaisten omaa aktiivisuutta, tunnetta velvollisuuksista oikeuksien rinnalla. Me-henkeä ja halua
talkootyöhön kunta voi herätellä luomalla kohtaamispaikkoja ja korostamalla kansalaisjärjestöjen roolia.
Valinnanvapautta ja tehoa palvelutuotantoon
Kaupungin tulee vastata tärkeiden peruspalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta, mutta tuotannossa on järkevää hyödyntää yrittäjiä ja yhdistyksiä. Hyvä, kun koulukuljetukset ja iltapäiväkerhot toimivat kunnan valvonnassa, mutta yksityisten tuottamana jo nyt,
samoin monet sosiaalipuolen ja tekniikan palvelut – onko niissä joku ongelma? Palvelusetelit esimerkiksi terveyskeskuksen jonojen
purkamisessa, henkilökohtaiset budjetit moniongelmaisten asiakkaiden kohtaamisessa, sähköiset palvelut, itsepalveluun kannustaminen – kuntalaisten valinnanvapaus ja tuottajien välinen kilpailu päivittää palvelujen laadun ja kannustaa kustannustehokkuuteen.
Asunto- ja elinkeinopolitiikka marginaalista keskiöön
Asuntopolitiikassa Keravan tulee painottaa omistus- ja osaomistuspohjaista pientalotuotantoa. Vuokra-asuntoja pitää rakentaa lisää
jatkossakin, mutta niiden 40 prosentin osuutta nykyisestä asuntokannasta tulee pienentää naapurikuntien tasolle. Puutarhamainen
kaupunkikuva täydentyy laadukkaasti rakennettavalla keskustalla korkeine asunto- ja liikehuoneistoineen. Pienen suuren kaupungin
vilkas torielämä, kävelykatu ja pyöräilyyn kannustava katuverkosto sykkii urbaania meininkiä. Uudet ja vanhat yritykset, suuri työpaikkaomavaraisuus, elävöittää Keravaa päiväsaikaan, tuo verotuloja ja vähentää turhaa liikkumista. Osakuntaliitokset turvaavat Keravan
kasvumahdollisuudet.
Kerava korkeakoulukaupunkina
Keskeinen osa Keravan keskustan elävöittämistä ja yrittäjyyden toimintaedellytysten turvaamista on keskustan kampusalueen aktiivinen kehittäminen. Keravan lukion, Keudan ja Laurean keskinäinen yhteistyö ja kehittyminen kirjaston kyljessä tuottaa osaamista, käynnistää kehittämishankkeita ja luo uusia ideoita niin julkisille kuin yksityisille työnantajille Keravalla. Opiskelija-asuntola tukisi Keravan
pyrkimystä opiskelumyönteiseksi innovaatiotoiminnan ja aluekehitystyön keskuksesi Keski-Uudellamaalla.
Parempi Suomi?
Ei pöntömpi ajatus.