Lataa lehti pdf-versiona - Finn-ID

2/2013
AUTOMAATTISEEN TUNNISTUKSEEN PERUSTUVAT LOGISTIIKAN TOIMINNANOHJAUSRATKAISUT | WWW.FINN-ID.FI
Finn-ID uutiset löydät myös selailtavana verkkoversiona!
10
Finn-ID ja AIVO löivät
hynttyyt yhteen
14
Novart Oy: Toimiva sisälogistiikka
lyhentää tuotannon läpimenoaikoja
6 Älykäs hoivatyön tietojärjestelmä
tehostaa Jyväskylän kotihoitoa
Tässä numerossa
3
Pääkirjoitus
4
Lyhyesti
5
Uutuuksia
6
Enemmän aikaa ihmiselle:
Mobiili tietojärjestelmä tehostaa
Jyväskylän kotihoidon kenttätyötä ja
työnsuunnittelua
8
Terveydenhuollossa tietotekniikka on
renki, ei isäntä
10 Oulun yliopistollinen sairaala: Finn-ID ja
AIVO löivät hynttyyt yhteen
13 Suomen Energia-Urakointi Oy:
Virtuaalisointi vaati muutosta myös
tulostustoimintoihin
14 Kodin sydämet valmistuvat ammattitaidolla: Uusi materiaali- ja tiedonkeruuratkaisu lyhentää keittiövalmistuksen läpimenoaikoja
17 Oletko kuullut?
18 Nimitysuutisia
10
Oulun yliopistollisen keskussairaalan ravintokeskuksessa valmistetaan tuhansia
ruoka-annoksia joka päivä. Uudelta varastonhallinnalta odotetaan säästöjä ja
toiminnan tehostumista sekä paikkansa pitävää tietoa siitä, mitä varasto on syönyt.
Lue miten ratkaisu syntyi!
13
– Tällä hetkellä tulostustarve yhtä varastoa kohden on noin 50 tarraa kuukaudessa.
Olemme olleet tyytyväisiä tarramateriaaliin. Tarroja uusitaan, kun koodi vaihtuu, tarra
menee rikki tai likaantuu, Suomen Energia-Urakointi Oy:n varastossa työskentelevä
sähköasentaja Juha Tupasela kertoo.
Tule kanssamme tapahtumiin!
Olemme mukana valikoiduilla messuilla ja alan
tapahtumissa. Ajankohtaiset tapahtumatiedot
löytyvät kätevästi verkkosivuiltamme
osoitteessa www.finn-id.fi.
Tervetuloa mukaan!
Finn-ID Oy:n asiakaslehti
Painos 29.000 kpl, ilmestyy
kaksi kertaa vuodessa.
Osoitteenmuutokset: info@finn-id.fi
2
FINN-ID UUTISET 2/2013
Toimitus: Petra Vaisalo / Finn-ID Oy
Taitto: Anne Piisilä / Perel Group Oy
Paino: PunaMusta
Kannen kuva: Petra Vaisalo
14
Tussimerkinnät, epämääräiset kuormalaput
ja muistin varassa olleet
varastopaikkatiedot
saivat kyytiä, kun
Novartin sisälogistiikka
laitettiin kuntoon!
Nyt yrityksessä iloitaan
toimivasta materiaali- ja
tiedonkeruuratkaisusta.
Löydät meidät myös:
PS. Käy tykkäämässä sivustamme
facebook.com/FinniIDoy. Aina kun
saamme 50 uutta tykkääjää, arvomme
kaikkien tykkääjien kesken Finn-ID:n
yllätyspalkinnon.
Tämän lehden jakelussa on käytetty
Finn-ID Oy:n osoiterekisteriä.
PÄÄKIRJOITUS
Finn-ID tuottaa suomalaisille asiakasyrityksilleen syvällistä osaamista
vaativia, automaattiseen tunnistukseen (viivakoodi ja RFID) perustuvia
logistiikan toiminnanohjausratkaisuja, joilla yhdistetään tieto ja
tapahtuma. Ratkaisuilla parannetaan
asiakkaiden kilpailukykyä ja toiminnan laatua sekä lisätään tuottavuutta
ja säästetään kustannuksia.
Yhteystiedot
Finn-ID Oy
Taivaltie 5, 01610 Vantaa
p. (09) 351 011, f. (09) 3510 1300
www.finn-id.fi
info@finn-id.fi
Muut sähköpostimme ovat muotoa
etunimi.sukunimi@finn-id.fi.
Laskutus
p. (09) 351 011
Tavaroiden toimitus
Toimitusvalvonta ja tilausten käsittely:
myynti@finn-id.fi ja p. (09) 351 011
Myynti
myynti@finn-id.fi
Tekniset palvelut
tekninen.tuki@finn-id.fi
Finn-ID:n sisaryhtiöt
ID-RUSSIA ZAO
Babushkina 3, 192029 Pietari, VENÄJÄ
p. +7 812 325 8829, www.id-russia.ru
ID-BALTI AS
Mustamäe tee 62, 12916 Tallinna, EESTI
p. +372 699 8810, www.id-balti.ee
ID-BALTI AS, Latvian toimisto
Bezdeligu iela 12, 1048 Riika, LATVIA
p. +371 7 615 578, www.id-balti.lv
Kannustusta kasvuun
vai syöksytäänkö
säästöloukkuun?
Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme kuulleet ja nähneet lukuisan määrän
uutisia eri alojen työpaikkojen vähenemisestä. Huoli kansamme kilpailukyvystä on
aitoa ja todellista. Kevään aikana jopa useat kannattavimmatkin investoinnit siirtyivät
toteutettavaksi joskus tulevaisuudessa.
Uutiset ovat tehneet tehtävänsä ja jossain määrin jo turruttaneet kuulijansa, onneksi.
Jatkammeko näin vai kykenemmekö uudistumaan? Joko pelkkä säästäminen riittää
vai olisiko nyt aika nostaa tuottavuutta läpivalaisemalla prosessit ja pullonkaulat
tulevan kasvun varalta? Haastakaa meidät kehittämään toimintaanne!
Myös julkisella sektorilla säästötarpeet ovat tulleet toistuvasti esiin. Toiminnan
järkeistäminen ja tuottavuuden nostaminen ovat asioita, joita joudutaan toteuttamaan
jo henkilöstön ikääntymisestäkin johtuen. Kun henkilöresursseja ei saa palkata, on
keksittävä uudet keinot palvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Olemme viimeisten vuosien aikana tuoneet valmiita ratkaisuja eri alueille. Varastologistiikka ja pysäköinnin valvonnan ratkaisut ovat tästä hyviä esimerkkejä. Uskomme, että ainakin terveydenhuollossa hyvin järjestetty itsepalveluilmoittautuminen
voi tarjota auttavan lisäresurssin. Nyt viimeisimpänä, innovatiivinen toteutuksemme
mobilisoi kotihoidon työsuunnittelua ja -ohjausta sekä käytännön hoitotyöprosesseja.
Aiheesta lisää tämän lehden artikkelissa, joka kertoo Jyväskylän seudun
älykkäästä ja kokonaisvaltaisesta ratkaisusta kotihoitajien liikkuvaan tiedonhallintaan.
Toimintaa tehostavat, työntekijää tukevat ja ennen
kaikkea käyttäjän näkökulmasta käyttäjäystävälliset
ratkaisut ovat parhaita lääkkeitä tuottavuusongelmiin ja toiminnan tehostamiseen. Onko sinun
yrityksellä rohkeutta hakea toisenlaisia ratkaisuja tuottavuuden ja palvelun parantamiseen?
Janne Pyrrö
toimitusjohtaja
FINN-ID UUTISET 2/2013
3
lyhyesti
Asiointi sairaala
ORTONissa käy entistä
sujuvammin
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut ortopedinen
sairaala ORTON otti käyttöönsä Finn-ID:n
itsepalveluratkaisun perinteisen ilmoittautumisen rinnalle.
Asiakas kirjautuu päätteelle henkilökorttia
lukemalla. Mukaan tulostuu muistilappu,
joka ohjaa asiakkaan oikeaan paikkaan ja
kertoo vastaanottavan huoneen sijainnin.
– Asiakas saa entistä parempaa asiakaspalvelua. Erityisesti ruuhkatilanteissa itsepalvelu tarjoaa joustavan ja nopean vaihtoehdon ilmoittautumiseen, asiakasryhmäpäällikkö Sami Lehikoinen Finn-ID:ltä
kertoo.
LOGY-barometri kertoo
alan suhdanteista ja
odotuksista
Neljä kertaa vuodessa toteutettava
LOGY-barometri esittelee alan tilannenäkemyksiä ja suhdanneodotuksia. Hiljattain
julkaistut Q2-tulokset (N=419) kertovat
alan haastavasta suhdannetilanteesta.
Barometrissa logistiikkapalveluyritysten
ja logistiikkapalveluja ostavien yritysten
edustajat sekä hankinnan ammattilaiset
arvioivat juuri menneen kvartaalin tilannetta edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna sekä odotuksia seuraavalle puolelle vuodelle. Barometrin toteuttaa ja julkaisee Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa
www.logy.fi
Jo toisen sukupolven
toimitus Arlalle
Massby Facility & Services Ltd. Oy on Arla
Ingmanin ja Ingman Ice Creamin omistama palveluyhtiö, joka vastaa Sipoon tuotantolaitoksen palveluista ja kunnossapidosta. Finn-ID toimitti alkukesästä yrityksen huolto- ja korjaustöiden kirjauksiin
tiedonkeruuratkaisun, joka käsittää kunnossapidon varastopäätteet ja Attune Logi
-ohjelmiston. Tiedot siirtyvät reaaliaikaisesti yrityksen Artturi-toiminnanohjausjärjestelmään.
Nyt tehty toimitus päivittää aiemman järjestelmän, joka sekin oli Finn-ID:n toimittama reilun 10 vuoden takaa. - Helppokäyttöinen Attune Logi nopeuttaa ja helpottaa käytännön tekemistä sekä vähentää
rutiininomaisia työvaiheita, Finn-ID:n ratkaisumyyjä Santtu Kulmala toteaa.
Kuvassa PacTec-messuilla Finn-ID:n Lauri Vornanen ja Vacon Oyj:n Sirpa Tynjälä.
Terveisiä messuilta!
PacTec-messut Helsingin
Messukeskuksessa
Finn-ID oli mukana 3.-5.9.2013 pidetyillä
pakkausalan ammattimessuilla, joilta löytyi tuoretta informaatiota mm. pakkaamisesta ja materiaalinkäsittelystä, elintarviketeknologiasta ja graafisesta teollisuudesta.
Finn-ID:n osastolla keskustelua herättivät
GS1-merkinnät, keskitetty tulostusten hallinta ja erilaiset mobiilisovellukset varastonhallintaan. Kerromme mielellämme lisää, mikäli et päässyt messuille mukaan!
Onnea messuarvonnan voittajille!
Opan upeat saunatuotteet sekä ekologiset retkigrillit lähtivät seuraavien onnettaren suosikkien matkaan, paljon onnea
voittajille:
Jussi Huhtanen
Pasi Kuljula
Markus Räsänen
Tampereen Logistiikkamessut
Ei kevättä ilman messuja ja kolme hienoa messupäivää kuluikin Logistiikkamessuilla Tampereella. Osastollamme esiteltiin mm. kollien massaluentaa, itsepalvelupääteratkaisuja ja kurkistettiin myös tehokkaaseen varastonhallintaan.
Kaikkien osastollamme käyneiden kesken
arvoimme Opan grillaustuotteita.
Tällä kertaa onnetar suosi seuraavia:
Arja Jänkävaara Ossi Munukka
Pirkko-Liisa Nieminen Petteri Sojakka
Kiitämme kaikkia osastollamme käyneitä ja toivotamme vielä kerran onnea voittajille!
Jouni Hyriäinen
Jenni Luoma
Sirpa Tynjälä
Kuvat: Opa Muurikka Oy
4
FINN-ID UUTISET 2/2013
UUTUUKSIA
Kaiken kestävä lukija
teollisuuskäyttöön
Honeywell on julkaissut uuden Granit-viivakoodinlukijan, joka nimensä mukaisesti on järeää tekoa kuin kivi. Lukija on tarkoitettu käyttöympäristöihin, jotka vaativat
erityistä kestävyyttä. Se kestää pölyä ja vesiroisketta IP65-luokan suojausluokan ansiosta sekä säilyy ehjänä pudotessaan kivilattialle kahden metrin korkeudelta. Lisäksi laitetta pystyy käyttämään jopa
-30 °C pakkasessa.
Kuvat: Confidex Ltd.
Uutta: Confidex Silverline™
- tulostettava RFID-tarra myös metallipinnoille
Confidex Silverline™ on tulostettava
RFID-tarra, joka voidaan kiinnittää myös
metallipinnalle. Ainutlaatuisen rakenteensa ansiosta tunnisteen teho säilyy myös
esimerkiksi kaarevilla pinnoilla
ja nestettä sisältävissä tuotteissa.
Finn-ID pääsi testaamaan tarran tulostusominaisuuksia: ”Havaitsimme, että
Silverline on pitkälle harkittu tuote, jonka toimivuus yhdessä Toshiba B-EX4T –
RFID-tulostimen kanssa on saumatonta ja varmaa. Ammattimaisen tulostamisen joustavuus ja helppous yhdistettynä erikoistunnisteen laajaan käyttöalueeseen on todella tervetullut!”, teknologiajohtaja Kari
Hänninen Finn-ID:ltä
kertoo.
Loistavien kestävyysominaisuuksiensa lisäksi lukijassa on yksi markkinoiden tämän hetken parhaista lukijakoneistoista.
Kameratekniikkaan perustuva lukija tunnistaa vaivatta huonokuntoisimmatkin viiva- ja 2D-koodit. Helppokäyttöisyyttä lisää värinähälytys, joka
ilmoittaa luennan
onnistumisesta. Lukijasta
on saatavilla
sekä langallinen että langaton malli.
Kuva: Honeywell
www.confidex.com
Finn-ID laajentaa kotihoitoon:
ATTUNE atHome on älykäs kotihoidon tietojärjestelmä
Finn-ID allekirjoitti loppukesästä sopimuksen, jonka mukaisesti se on ostanut
kajaanilaisen Luovaliike Oy:n liiketoiminnan. Oston myötä Finn-ID:n terveydenhuoltopuolelle suunnattu ATTUNE Care
-tuoteperhe kasvaa kotihoidon tietojärjestelmällä. Finn-ID markkinoi ratkaisua nimellä ATTUNE atHome.
Luovaliike Oy:n kehittämä mobiilityökalu
hoivatyöhön on suunnattu julkisille ja yksityisille palveluntuottajille, jotka tarjoavat
kotipalvelua ja -sairaanhoitoa. Mobiilipäätteen ja -ohjelman muodostama kokonaisuus soveltuu erinomaisesti liikkuvaan
hoitotyöhön, mutta yhtä lailla se palvelee
esimiesten ja tiimin vetäjien työnohjaus- ja
suunnittelutyötä sekä raportointia.
– Asiakaskäyntien hallinta, tilastointi ja
seuranta voidaan hoitaa keskitetysti järjestelmän kautta. Mikä parasta, varsinaiseen hoitotyöhön jää enemmän aikaa; jär-
jestelmä vapauttaa hoitajan toimistorutiineista, kun kirjaukset voidaan tehdä kotikäynnin yhteydessä. Asiakkaan kunnon arvioimiseen kehitetty Huolimittari-toiminto ja hoitajien keskinäisen tiedonkulun parantumiseen suunnatut viesti- ja puhelintoiminnot lisäävät asiakaspalvelun laatua
ja turvallisuutta, Finn-ID:n toimitusjohtaja
Janne Pyrrö toteaa.
ATTUNE atHome -ratkaisusta lisää tämän
lehden sivuilla 6, 7 ja 16 sekä verkkosivuillamme:
www.finn-id.fi/attuneathome
FINN-ID UUTISET 2/2013
5
MOBIILIRATKAISU HOITOTYÖHÖN
Enemmän aikaa ihmiselle
Mobiili tietojärjestelmä tehostaa Jyväskylän kotihoidon
kenttätyötä ja työnsuunnittelua
Jyväskylän kaupunki on edelläkävijä. Jo noin puolentoista vuoden ajan käytössä ollut mobiiliratkaisu on uudistanut kotihoidon
kenttätyötä ja työnsuunnittelua. Idea on yksinkertainen, mutta tehokas; tietojärjestelmä sisältää kaiken kotihoidon kannalta
oleellisen tiedon ja mikä parasta, se kulkee hoitajan mukana asiakastyössä. Ratkaisu tuo lisää aikaa välittömään asiakastyöhön.
Liikkuvan työn hallintajärjestelmä
hyödyttää koko arvoketjua
M
obiili hoivapalvelun tietojärjestelmä
on työkalu, joka hyödyttää hoitajan
ja työnsuunnittelijan arkea. – Se
tuo lisää aikaa välittömään hoitotyöhön,
vanhus- ja vammaispalveluiden teknologian kehittämisestä Jyväskylässä vastaava
Sami Sirén kertoo.
Kaiken lähtökohtana on kotihoidon toiminnan tehostaminen. Paremman kokonaissuunnittelun johdosta kotikäyntejä voidaan
tehdä aiempaa enemmän. Kohteissa voidaan myös viipyä kauemmin, kun matkoista ja kirjaamisista säästyy paljon aikaa. Jyväskylän säännöllisen kotihoidon piirissä
on noin 2000 asiakasta. Asiakkaat sijaitsevat laajalla, noin 100 kilometrin säteellä.
– Asiakaskäyntien määrä on kasvanut ja
työn organisointi vaatii aikaa. Ratkaisulla haluttiin lisätä välitöntä asiakasaikaa.
Aiemmin hoitajan piti mennä erikseen toimistolle kirjaamaan tiedot, esimerkiksi verenpaineen mittaustulokset. Nyt kirjaukset onnistuvat kotikäynnin yhteydessä ja asiakkaaseen kiinnitetyt tiedot ovat
kaikkien hoitajien näkyvillä saman tien,
Sirén iloitsee.
Helpotusta työnsuunnitteluun
Uusi ratkaisu tehostaa työnsuunnittelua.
Asiakaskäyntien jakoon menee vähemmän aikaa kuin paperisen viikkolistan tekemiseen.
Järjestelmässä olevan toiminnanohjauksen karttasovelluksen avulla on kätevä
suunnitella hoitajan käyntikohteet. Se auttaa myös siinä tapauksessa, että asiakas
tarvitsee yllättäen ylimääräisen käynnin.
– Tiiminvetäjä katsoo asiakkaan ja työntekijöiden sijainnin, soittaa lähimpänä asiakaskäyntikohdetta olevalle hoitajalle ja sopii asiakaskäynnin suorittamisesta. Käynti siirtyy saman tien hoitajan työlistalle,
Sirén kertoo.
Sirén muistuttaa myös, että kun toimintatavat koko kaupungin alueella ovat yhtenäiset, on myös sijaisten saaminen ja perehdyttäminen helpompaa.
6 FINN-ID UUTISET 2/2013
Sirén näkee, että yli 50 % ratkaisun hyödyistä tulee toiminnanohjaukseen liittyen.
– Työ tehostuu ja etukäteissuunnittelu on
huomattavasti helpompaa. Jos hoitajalla
on iltapäivällä hammaslääkäri, ei iltapäivälle merkitä käyntejä vaan kaksi käyntiä
siirretään siinä tapauksessa toiselle työntekijälle.
Tärkeää on myös työn tasapuolisuus.
– Työt voidaan jakaa nyt tasapuolisemmin.
Näin esimerkiksi työläämmät sauna- ja
suihkukeikat eivät aina osu samalle työntekijälle, Sirén mainitsee.
– Kotihoidon kenttähenkilöstö siirtyy paikasta toiseen kävellen, autolla tai pyörällä.
Ammattikäyttöön suunnattu mobiilipääte
kestääkin hyvin lämpötilan vaihteluita, vesisadetta, pudotuksia ja esimerkiksi hoitotyössä aiheutuvia roiskeita. Lisäksi sen
akku on pitkäkestoinen, Finn-ID:n asiakasryhmäpäällikkö Markus Lantto luettelee.
Palvelun kehittäminen pohjautuu
selkeisiin mittareihin
Järjestelmän ansiosta resurssien kohdistaminen helpottuu. Järjestelmä peilaa selvästi, jos jollain alueella on liian vähän tai
paljon työntekijöitä. Aikaisemmalla lippulappu-systeemillä oli mahdotonta hahmottaa kokonaisuutta, Sirén kertoo työnohjauksen näkökulmasta.
Toiminnanohjauksella pyritään oikea-aikaisuuteen: oikea hoitaja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Myös tiimin sisäinen osaaminen pystytään kohdistamaan
paremmin, kun nähdään mitä tarpeita
asiakaskäyntikohteissa on.
- On kätevää, kun päivän työlista ja tarpeellinen asiakastieto sekä esimerkiksi
lääkeopas kulkevat hoitajan mukana. Mi-
käli tehtäviin on tullut päivityksiä, nekin
näkyvät reaaliaikaisina listalla, järjestelmän pääkäyttäjä Jenni Salminen kertoo.
Reaaliaikaiset raportit auttavat myös kehittämään toimintaa. Huoliarviot, elintoimintojen mittaustulokset, asiakaskäyntien
kestot, palveluiden jakautuminen asiakaskohtaisesti ja hoitajan henkilökohtaiset
käyntitiedot saadaan selkeinä kaavioina.
Raportointi lisää läpinäkyvyyttä ja kertoo
välittömän työajan osuuden. – Mobiili rekisteröi milloin hoitaja aloittaa ja lopettaa
asiakaskäynnin, Salminen sanoo.
Monipuolisen tietojärjestelmän sisältö on
jaettu selkeään valikkoon; asiakaskäynnit, asiakastiedot, käyntien hallinta, viestit,
hoitotyön kirjaus, työaikaleimaus, lääkeopas, elintoimintomittarit, toimintaohjeet ja
matkalaskutus.
Parantunut työturvallisuus ja
työssä jaksaminen
Hoitajien väliseen kommunikointiin järjestelmä tarjoaa kätevät viesti- ja puhelintoiminnot. – Hoitaja voi ilmoittaa tarvitsevansa apusuorittajaa asiakkaan luokse, Sirén
kertoo.
Mobiilissa on mukana myös lääkeopas,
joka sisältää kattavat tiedot lääkkeistä,
vaikuttavista aineista, käyttötarkoituksesta ja annostuksista. Näin ajantasainen tieto lääkkeistä on mukana siellä, missä sitä
tarvitaan – hoitajan matkassa.
Ratkaisu lisää myös turvallisuuden tunnetta. Esimiehet ja työnsuunnittelijat ovat
perillä siitä, kuinka työntekijöiden päivä
sujuu ja missä hän on. – Puhelimella voidaan soittaa tiimin muille jäsenille, jotka
ovat kirjautuneena. ”Puhelin”-toiminnossa
voidaan lähettää myös hätäviesti ennalta
määrättyihin numeroihin. Automaattinen
Tekniikan hyödyntämistä kotihoidossa
pidetään hyvänä asiana
Jyväskylän kaupunki etsi kotihoitoon ratkaisua
jo 2000-luvun alkupuolella. Silloin asia kaatui
teknologiaan, kun toimivaa systeemiä ei
ollut tarjolla. Luovaliike Oy:n kehittämä tuote
osui hyvin kriteereihin. Odotamme paljon
yhteistyöltä Finn-ID:n kanssa, Sami Sirén
kertoo. Mukana kuvassa on myös järjestelmän
pääkäyttäjä Jenni Salminen.
hälytystoiminto tuo turvallisuutta varsinkin
ilta- ja yökäynteihin, Sirén kommentoi.
Järjestelmä ilmoittaa myös edellisessä
vuorossa tehdystä lääkejakelusta, jolloin
prosessiin kuuluu, että lääkeannostus tarkistetaan seuraavan käynnin yhteydessä.
– Kun toinen hoitaja saapuu kohteeseen,
tarkistaa hän dosetista, että lääkkeet on
jaettu oikein. Tämä prosessimalli minimoi
mahdollisia virheitä, Sirén kertoo.
Käyttöönottovaiheessa Sirén ja Salminen
kulkevat viikon verran tiimin mukana kentällä. Mobiilin toiminnot käydään läpi käytännön työn yhteydessä. Jokaista työntekijää varten on varattu kahdeksan tuntia
koulutusta, puolet toiminnanohjaukseen ja
puolet mobiilipäätteen teknisten asioiden
läpikäymiseen.
Asiakaskäynti päätetään aina
huoliarvioon
Jokainen asiakaskäynti päätetään huoliarvioon. Huolimittari on hoitajan ammattitaitoon perustuva arvio asiakkaan sen hetkisestä tilasta. Huoliarvio on valittavissa asteikolla 1-5 hoitajan kokemuksen, intuition
ja tehtyjen havaintojen perusteella.
– Joskus huolet ovat turhia. Pääasia on,
että pieniltäkin tuntuvat huolet otetaan
esille. Uusi hoitaja voi huolestua jostakin, mutta omahoitaja saattaa tietää syyn
käytökselle. Tämä lisää työssä jaksamista. Kun asiakkaan tilasta syntyneet huolet
käsitellään organisaatiossa järjestelmällisesti, hoitajan mieli kevenee, Sirén huomauttaa.
Enemmän aikaa asiakkaalle
Kun kyseessä on asiakkaiden tiedot, tietoturvalla on erityisen tärkeä merkitys.
– Hoitaja kirjautuu järjestelmään omalla
henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja
salasanalla. Tietokanta on salattu ja tietoja pääsee näkemään vasta onnistuneen sisään kirjautumisen jälkeen. Automaattinen uloskirjaus estää väärinkäytökset katoamistapauksissa, Jenni Salminen sanoo.
Hoidettava voi hoitajan käynnin aikana
seurata ja tarkistaa, mitä tietoja hänestä tallennetaan ja miten hänen asioita käsitellään. – Asiakkaat ovat usein ylpeitä
omasta hoitajastaan, joka osaa käyttää sujuvasti uutta teknologiaa. Eniten he kuitenkin iloitsevat siitä, että hoitajalla on heille
enemmän aikaa, Sirén päättää.
Kysy lisää!
Markus Lantto
p. (09) 3510 1421
markus.lantto@finn-id.fi
FINN-ID UUTISET 2/2013
7
Terveydenhuollossa tietotekniikka on ren
Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet puhuttavat. Väestö ikääntyy, palvelujen tarve kasvaa ja sijaisten lisäksi pula
vakituisesta henkilökunnasta vaikuttaa
monin paikoin toimintaan. Voidaanko
asioita tehdä toisin, ja tarjoavatko itsepalvelujärjestelmät terveydenhuoltoon
uuden, toistaiseksi vielä suhteellisen
käyttämättömän resurssilisän?
Automaattinen tunnistus lisää
potilasturvallisuutta
T
erveydenhuollossa potilasturvallisuus on edelleen tapetilla ja syystäkin; mikä on tärkeämpää kuin varmistaa terveydenhoidon turvallisuus sekä
suojata potilasta vahingoittumasta.
– Potilasturvallisuus on yksinkertaisuudessaan sitä, että potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Hoitohenkilöstöä ajatellen se on sitä, että toimenpiteet
ja kirjaukset kohdistuvat varmasti oikealle
henkilölle, Finn-ID:n julkishallinnon ja terveydenhoidon palveluiden kehityspäällikkö
Juha Partanen muistuttaa.
Potilasturvallisuus käsittää niin hoidon,
lääkityksen kuin laitteidenkin turvallisuuden ja on osa hoidon laatua. Se on myös
yksi Finn-ID:n ratkaisukehityksen painopisteistä.
WHO:n (Maailman terveysjärjestö, WHO
2007) suositusten mukaan potilaan tunnistamisen peruslähtökohta on, että hänet
tulisi tunnistaa kahta eri lähdettä käyttämällä. Kumpikaan lähteistä ei saa olla potilaan huoneen tai vuoteen numero. Käytännöllä pyritään välttämään erehdyksiä esimerkiksi lääkityksessä ja toimenpiteissä.
– Kaikki lähtee potilasrannekkeesta, joka
tulostetaan ranteeseen heti ilmoittautumisen yhteydessä. Mikäli potilas siirtyy sairaalassa tutkimuksiin ja niiden jälkeen
mahdollisesti toimenpiteeseen ja osastolle, kulkee tieto mukana hoitojakson
kaikissa vaiheissa. Rannekkeessa oleva
2D-viivakoodi voidaan lukea sekä PC:hen
liitetyllä lukijalla että mobiililla laitteella,
Finn-ID:n julkishallinnon myyntipäällikkö
Aapo Nurmi valaisee.
Potilasrannekkeen sisältämää informaatiota voidaan lisätä. – Rannekkeeseen on
mahdollista lisätä tiedot esimerkiksi yliherkkyyksistä. Tai symbolimerkinnöin voidaan informoida diabeteksestä tai epilepsiasta tai miksei siihen voitaisi laittaa jopa
8
FINN-ID UUTISET 2/2013
On väärin, jos prosessia yritetään mukauttaa
järjestelmän raameihin.
hoitavan yksikön tunnistetietoa, jolloin Oulusta Helsinkiin siirtyvän potilaan kotisairaanhoitopiiri olisi tiedossa. Henkilötunnuskin voidaan tarvittaessa korvata tapahtumanumerolla, Partanen laventaa rannekkeen mahdollisuuksia.
Potilasturvallisuuden edistäminen ei ole
pelkästään isojen sairaaloiden asia.
– Myös terveyskeskukset tekevät kokonaisvaltaisesti potilasturvallisuustyötä.
Pienilläkin investoinneilla saadaan merkittäviä parannuksia aikaan; jo muutama
potilasranneketulostin voi kohottaa potilasturvallisuuden tasoa olennaisesti, Nurmi kertoo.
Hyvin järjestetty itsepalvelu on
parhaimmillaan uusi resurssi
Henkilöstö on toiminnan keskeinen menestystekijä ja osaamisen kehittämisellä
vaikutetaan palvelujen laatuun ja tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Myös terveydenhuollossa halutaan kehittää asiakaspalvelua, mutta ongelmana
on henkilöstöresurssien riittävyys.
– Itsepalvelun lisääminen on yksi mahdollisuus, Nurmi pohtii.
Partanen on samoilla linjoilla, mutta lisää,
että itsepalveluratkaisuihin siirtyminen on
kaksijakoista. Tällä hetkellä siitä on kovat
odotukset, mutta kustannukset koetaan
alkuvaiheessa koviksi.
- Investoinnit maksavat itsensä nopeasti takaisin. Hyvin rakennettu itsepalvelujärjestelmä ei vain vastaanota ilmoittautumista, vaan se myös opastaa potilaan
oikeaan paikkaan. Henkilöstö voi keskittyä palvelemaan niitä potilaita, jotka todella tarvitsevat apua ilmoittautumisessa ja
opastusta esimerkiksi sairaalassa liikkumisessa, Partanen kertoo.
Itsepalveluratkaisujen hyödyntäminen on
vielä alussa. Potilasvirtoja ohjaavien itsepalveluratkaisujen määrä lisääntyy kuitenkin koko ajan. Miehet kertovat laskennallisen esimerkin: Kuvitellaan, että 40.000
asiakkaan potilasvirrasta 40 % hoitaa ilmoittautumisen itsepalveluna. Toimenpiteeseen menee aikaa vain puoli minuuttia
aiemman 3 minuutin sijaan, jolloin työntunteja säästyy vuodessa 670. Tämä toisi noin 3 tuntia lisää työresursseja päivää
kohti. Ja itsepalvelukapasiteetti voi olla
enemmänkin kuin 40 %, Partanen ja Nurmi muistuttavat.
nki, ei isäntä
ATTUNE Care -tuoteperheemme ottaa huomioon koko hoitotyön ketjun, nyt
tarjontamme ulottuu myös kotihoidon puolelle uuden ATTUNE atHome -ratkaisun
myötä, Finn-ID:n julkishallinnon Juha Partanen ja Aapo Nurmi kertovat.
– Terveydenhuoltoalan toimijoista on tullut tietoisempia. Vielä 10 vuotta sitten asia
oli toisin, nyt tietotekniikalta osataan vaatia omiin prosesseihin soveltuvia ratkaisuja. Pidän tätä erinomaisena asiana, Partanen sanoo.
Terveydenhuollossa kamppaillaan aika
ajoin tietojärjestelmien käytettävyysongelmien kanssa. – On henkilöitä, jotka ovat
työskennelleet 20 vuotta laboratoriossa.
Heille on piirtynyt tarkka prosessi selkäytimeen. Näenkin, että tietojärjestelmien ja
ratkaisujen on tuettava hoitotyön prosessia ja järjestelmät pitää mukauttaa prosessiin. Haasteita syntyy myös siinä, kun
tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Samaa tietoa joudutaan jatkuvasti kirjaamaan moneen kertaan eri järjestelmiin. Potilastiedot eivät esimerkiksi näy
lääkärille yhdestä paikasta, vaan ne pitää
hakea jopa kymmenien eri lähteiden kautta, Nurmi kertoo haasteista.
Mobiiliratkaisut – osa parempaa
asiakaspalvelua, lääkärin arkea ja
hoitotyötä
Tietotekniset asiat on tehty
hoitotyötä helpottamaan, ei niitä
vaikeuttamaan
Tietoteknisyys ja erilaiset tietojärjestelmät ovat vallanneet jalan sijaa myös terveydenhuollossa. Se on hyvä asia, sillä järjestelmien avulla saadaan tehostettua toimintaa ja lisättyä turvallisuutta sekä potilaille että hoitohenkilökunnalle.
Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on monen ikääntyvän ensisijainen
toive. Tämä vaatii kuitenkin turvallisen
ympäristön. Apua on saatava, kun sitä tarvitaan. – Palveluiden tarve vaihtelee elämäntilanteen ja terveyden muuttuessa.
Perhe ja läheiset ovat keskeinen toimija
yhdessä ammattilaisten kanssa. Uusi kotihoitoon suunnattu mobiilipalvelumme
ATTUNE atHome tukee juuri tätä tarkoitusta. Se vapauttaa kotihoitajan aikaa varsinaiseen hoitotyöhön, Nurmi valottaa.
Mobiiliratkaisut tuovat parannusta asiakaspalvelutason parantamiseen. – Vies-
ATTUNE Care - Finn-ID:n kokonaisvaltainen ratkaisu hoitotyöhön
Potilasvirta
Näytteenotto, laboratorio
Materiaalihallinto
Osastokierto
Lääkintälaitehuolto
Havainnetiedot
Välinehuolto
Lääkeanto/
Ruokavalio
Lääkejakelu/
Apteekki
Kotipalvelu
Apuväline
ti puhelimessa ilmoittaa vastaanottoajasta tai kertoo esimerkiksi laboratoriokokeiden tulokset. Jopa röntgenkuvien tilaus on mahdollista, mutta vaatii toki vahvan
sähköisen tunnistamisen, Partanen kertoo
mobiilipalvelujen mahdollisuuksista ja jatkaa, että virtaviivaisemman prosessin kulku voi olla esimerkiksi seuraava: Tekstiviesti ilmoittaa vastaanottoajasta, asiakas
ilmoittautuu itsepalvelupisteessä ja saa
mukaansa potilasrannekkeen. Vastaanottavalla osastolla ilmoittautuminen hoituu
joko itsepalveluna tai hoitajan mobiilipäätteellä rannekkeesta lukemalla.
Pitkäjänteistä työtä
Sote-uudistus hämmentää taustalla ja näkyy mm. siinä, että investointihankkeet ja
suunnitelmat hidastuvat tai siirtyvät. Päätösprosessit ovat pitkiä eikä välttämättä
tehdä pitkäaikaisia päätöksiä.
Pitkäaikaisena terveydenhoidon kumppanina Finn-ID tuntee hyvin kentän tarpeet.
– Terveydenhuolto on yksi Finn-ID:n vahvoista asiakassektoreista. Ratkaisujamme
käytetään erilaisiin tarkoituksiin sairaaloissa, terveyskeskuksissa, apteekeissa,
laboratorioissa ja apuvälineyksiköissä. Tapaan työssäni viikoittain terveydenhuollon
ammattihenkilöitä ja päättäjiä. Nyt meneillään olevat projektit saattavat olla sellaisia, joista on käyty ensimmäiset keskustelut jo vuosia sitten, Nurmi kertoo.
– Haasteena koemme tilanteiden ja toimintaympäristöä koskevan lainsäädännön
muuttumisen. Muutokset voivat pahimmillaan tarkoittaa sitä, että systeemi on vanhentunut ennen kuin se oikein alkoikaan,
miehet kertovat.
Nurmi painottaa, että teknisten ratkaisujen laadukkuus ja pitkäaikaisuus ovat tärkeitä, mutta myös myyntipuheiden pitää
vastata toteutuksia. – Uuden ratkaisun
käyttöönottovaihe on kriittinen. Helpotamme uusien ratkaisujen käyttöönottoa olemalla vahvasti läsnä. Paikalle kutsutaan
kaikki, keitä asia koskee ja mahdolliset
”pelot” uutta järjestelmää kohtaan kuitataan yhdessä pois. Käyttäjät otetaan vahvasti prosessiin mukaan ja valitaan yhdessä jopa tarkoituksenmukainen pääte. Hyvä
neuvo on, että ensin tehdään 85-prosenttinen järjestelmä ja loput 15 % ominaisuuksista lisätään sen mukaan mitä oikeasti
vielä tarvitaan, Nurmi sanoo.
Parhaana antina työssään miehet kokevat
hetket, kun vuosia kestäneen projektin näkee käytössä.
– Asiakkaamme tuotti aiemmin lähemmäs
300 etikettiä käsin, joka päivä. Nyt sama
asia hoidetaan ”nappia painamalla”, Partanen kertoo konkreettisena esimerkkinä.
FINN-ID UUTISET 2/2013
9
MERKINTÄRATKAISU
Finn-ID ja AIVO löivät hynttyyt yhteen
– Merkintäratkaisun hyötyjä odotetaan jo vesi kielellä
Aivon ja Finn-ID:n ensimmäinen yhteistyöprojekti on sujunut aikataulussa ja
kolmen kopla on nivoutunut hyvin yhteen;
Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS)
Nyt ruokavaraston saldo-
ravintokeskuksen varastonhallinnan
ja varastopaikkatietoihin
tarpeet on ratkaistu Aivon tietokantaa
voi luottaa.
ja Finn-ID:n merkintä- ja luentaratkaisuja hyödyntämällä. – Finn-ID:n kanssa
toimiessa kaikki on ollut selkeää ja aikataulu on pitänyt, Aivon Kim Lindholm
sanoo. Myös Finn-ID:n Markus Lantto
kiittelee Aivoa aktiivisesta kehitystyöstä.
Yhteistyönä synnytetyn ratkaisun hyötyjä
odotetaankin jo vesi kielellä!
Päivävauhti 4500 annosta - aina
2 millin annoskoosta lähtien
O
YS:n suurkeittiössä käy kuhina. Meneillään on päivän kiireisin kattaus, kun valmisteilla on lounas sekä
osastoille että henkilöstöravintoloihin.
Matkaamme pätkän ruoanjakelulinjojen
vierellä ja toiminta on vähintäänkin yhtä
vilkasta kuin ahkerasti toimivassa tehtaassa.
Liukuhihnaa pitkin menevät lautaset vilistävät silmissä, kun niihin asetellaan osastoille menevät ruoka-annokset. Oman lisänsä soppaan tuovat henkilöstöravintoloihin tarjoiltavat aamiainen ja lounas. Kun
annoksia valmistetaan päivän aikana lähemmäs 4500, vaaditaan sisälogistiikalta
erityistä toimivuutta.
OYS:n ruokahuollon yksikössä työskentelee noin 70 henkeä kahdessa eri vuorossa.
Hermokeskuksesta lähtee ruokaa myös
mm. kehitysvammahuollon tarpeisiin ja
psykiatriseen hoitoyksikköön. Oikeita raaka-aineita on oltava saatavilla juuri oikeaan aikaan. – Tukkujen toimitusaika on
48 tuntia, joten ruokahuollolta vaaditaan
ennakointia. Muutaman kerran olemme
joutuneet improvisoimaan, kun lounaalle on yllättäen saapunut 200 hengen koulutusryhmä, OYS:n ravitsemistyönjohtaja
Anne Pisilä sanoo.
Myös äidinmaitoyksikkö kuuluu osana ravintohuoltoon. – On vaikea ajatella 2 millilitran äidinmaitoa ruoka-annoksena, mutta sitähän se ennen kaikkea on. Kun tulee määräys, että annoskokoa lisätään 0.5
millilitraa, on annostelu aika tarkkaa millipeliä, Pisilä kommentoi.
10 FINN-ID UUTISET 2/2013
500 kg broileria, kiitos!
Ruokahuollolla on käytössä viiden viikon
kiertävä ruokalista. – Kestosuosikit vuodesta toiseen ovat kala- ja broileriruoat,
joista ”broileria juustokastikkeessa” lienee
se suosituin. Toimintaa kehitetään mm.
vuosittain tehtävän asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta, OYS:n ravitsemisjohtaja
Kaisu Suvanto kertoo.
Ravintohuollon tilaamat raaka-ainemäärät puhuvat toiminnan järeydestä, mistään nappikaupasta ei ole kysymys. – Yhden päivän lounasta varten saatamme tilata tukusta jopa 500 kg broileria. Usein
käykin niin, että tukusta soitetaan ja kysytään onko kyseessä näppäilyvirhe, Pisilä
naurahtaa.
Kurkistus kulisseihin
Herkullinen lounas ei synny ilman hyviä
raaka-aineita, joten kurkistetaanpa tarkemmin kulisseihin ja ruokavarastoihin.
Niiden hallintaan kaivattiin järjestelmää,
joka taltuttaisi ”villin lännen” menon.
OYS:n tuotannonohjausjärjestelmänä on jo
vuodesta 1990 alkaen toiminut Aivo. Järjestelmää on kehitetty vuosien saatossa.
- Niinhän sitä sanotaan, että nälkä kasvaa
syödessä.
Työlistalla on enää pientä hienosäätöä ja
toimintaohjeiden tekeminen käyttöönottovaihetta varten, OYS:n ravitsemistyönjohtaja
Anne Pisilä kertoo.
AIVO – OYS:n luottokumppani jo reilun parin vuosikymmenen takaa
Aivo on palvellut pohjoismaisia suurkeittiöitä vuodesta 1984 lähtien tarjoamalla asiakkailleen helppokäyttöisiä, mutta tehokkaita järjestelmiä tuotannonohjaukseen.
Suomessa Aivo operoi yli 200 laskutusasiakkaan asiakkaan kanssa. – Loppukäyttäjien määrää emme osaa edes arvailla.
Parhaimmissa kunnissa voi olla 100-200
yhtäaikaista Aivon ohjelmien käyttäjää.
Asiakkainamme ovat niin pienet keittiöt ilman ateriatoimituksia kuin suuret keskuskeittiöt, jotka toimittavat päivittäin tuhansia aterioita vanhainkoteihin, päiväkoteihin, kouluihin, kotipalveluun jne. Kaikki toimitukset tilastoidaan ja voidaan laskuttaa ohjelman avulla. Yli puolet Suomen
keskussairaaloista käyttää ohjelmiamme
tuotannonsuunnittelussaan, Aivon Suomen toiminnoista vastaava KTM Kim Lindholm kertoo.
OYS on ensimmäinen kohde, joka otti käyttöönsä Aivon suomenkielisen version. Nykymuodossa olevaa kokonaisuutta on kehitetty yhdessä vuodesta 1990 lähtien.
– Voidaan sanoa, että OYS on hyvin edistyksellinen asiakas, Lindholm kuvailee.
Jo vuonna 1994 OYS:iin toteutettiin SAFKA-ateriatilausjärjestelmä, joka kommunikoi potilashallinnan rekisterin ja Aivon
välillä ja mahdollisti suorat potilasateriatilaukset osastoilta keittiölle.
kalibroi, paljonko lohta tarvitaan päivän
lounasta varten, Lindholm kertoo.
Tiedon jatkojalostaminen ja
sen hyödyntäminen
Yhteistyössä Finn-ID:n kanssa synnytetyn
merkintäratkaisun tuottamaa tietoa kannattaa Lindholmin mukaan jatkojalostaa.
– Tässä muodossa ratkaisu keskittyy lähinnä varaston sisään- ja ulosluentaan
sekä inventointiin, mutta sen avulla voidaan tehdä paljon muutakin. Esimerkiksi tilaukset tukkuliikkeille on mahdollista
tehdä suoraan Aivosta sähköisen ostoehdotuslistan pohjalta. Myös tilauksen vertaaminen kuormakirjaan ja laskun välitön täsmäytys ovat mahdollisia lisäominaisuuksia tietojärjestelmää kehitettäessä.
– Ohjelma vertaa laskua tilaukseen ja toimitukseen. Jos kaikki on kunnossa, syntyy
lasku. Mikäli tilauksen ja toimituksen välillä on eroja, ilmoittaa ohjelma häiriöstä ja
lasku saadaan korjattua. – Tavoitteena on,
että kustannussäästöt syntyvät mahdollisimman nopealla aikataululla, ei tähän
huvin vuoksi lähdetty, Lindholm päättää.
Hyvin toimiva tuotannonohjausjärjestelmä
varmistaa, että myös raaka-ainetilaukset
sujuvat oikea-aikaisesti ja oikean suuruisina. – Lohipataa varten ei kannata ostaa 40
kg ylimääräistä kalaa. Aivon järjestelmä
Myös Finn-ID:llä oli aiempaa kokemusta
OYS:sta. – Olimme toimittaneet OYS:n laboratorioille ja sairaala-apteekille merkintäratkaisut. Heräsikin ajatus, voisimmeko tehostaa myös muiden yksiköiden
logistiikkaa. Aivon kanssa löysimme heti
yhteiset sävelet ja mallin ruokahuollon varaston ongelmien ratkaisemiseksi, FinnID:n asiakasryhmäpäällikkö Markus Lantto kertoo.
– Kokin tehtävä on tehdä ruokaa, ei käyttää aikaa raaka-aineiden hakemiseen. Kun
useat henkilöt käyvät päivän aikana varastossa hakemassa raaka-aineita ilman
tarkkaa ja ajan tasalla olevaa varastokirjanpitoa, voi vain kuvitella, kuinka hanka-
laa on pitää varasto tilanteen tasalla, Pisilä naurahtaa ja jatkaa: - Vielä nytkin törmäämme pahvilappuihin, joihin on töhrätty
varastoon liittyviä muistiinpanoja. ”Ykkönen” ja ”seiska” näyttävät käsinkirjoitettuina yllättävän samoilta.
uskoo, että merkintäratkaisuun upotettu
investointi maksaa itsensä pian takaisin.
Työläs ja manuaalinen kirjaaminen saattaa
napata päivästä useitakin työtunteja varastossa. - Tulevan ratkaisun myötä työnjohtajien työaikaa säästyy huomattavasti. Luentaratkaisut lisäävät tehokkuutta ja
kun manuaaliset kirjaamiset jäävät pois,
on tietojen paikkansa pitävyys täysin eri
luokkaa. Saldo- ja varastopaikkatietoihin
voidaan luottaa, Kaisu Suvanto sanoo ja
- Kun Finn-ID otti ensimmäisen kerran yhteyttä ja esitteli tiedonkeruun ja varastotoimintojen luentaratkaisuja, olimme sitä
mieltä, ettei kyseisestä ratkaisusta olisi meille hyötyä. Prosessin kartoituksessa
silmämme avautuivat kunnolla ja nyt pohdimmekin, mitä kaikkea ratkaisulla olisi
mahdollista tehdä, Pisilä kertoo.
Säästöt, tehokkuus ja oikeat
varastosaldot
FINN-ID UUTISET 2/2013 11
dettu toimiviksi. Työlistalla on enää pientä hienosäätöä ja toimintaohjeiden tekeminen käyttöönottovaihetta varten, Pisilä kertoo ja kiirehtii jo takaisin hermokeskuksen uumeniin - selvästi tyytyväisen
oloisena onnistuneesta projektista.
Hyvä asiakas kyseenalaistaa ja tietää, mitä
tahtoo. Sekä Finn-ID:n Lantto että Aivon
Kim Lindholm kiittelevät OYS:n osaavaa
projektitiimiä ja sitä, että ongelmista osattiin puhua selkeästi ja niiden oikeilla nimillä.
Onnistumiset ja haasteet asiakkaan
näkökulmasta
+ haettiin perusvarmaa ratkaisua, joka
on jalostettavissa tulevien tarpeiden
mukaan
+ ratkaisu syntyi Aivon ja Finn-ID:n
saumattomassa yhteistyössä
+ projekti sujui aikataulun mukaisesti
+ asiakas pidettiin hyvin kartalla asioiden etenemisestä
+ toimijoiden asiantuntijuus ja asiakas lähtöinen asenne; kyky löytää
tilanteeseen sopiva ratkaisu
Alkuvaihe on yksinkertaisuudessaan sitä, että kaikki varastossa olevat raaka-aineet merkitään
viivakoodillisilla tarroilla. Puhummekin täällä ”palastelusta”, Anne Pisilä kollegoineen kertoo.
+ talon sisällä oli vankkaa käyttö kokemusta Finn-ID:n tarroista, joten
niiden pohjalta oli helppo valita ruoka-
huoltoon sopivimmat
- käyttöönotto ja toimintakulttuurin
muutos jännittävät
Varaston merkintäratkaisussa painottuvat
kolme pääkohtaa: säästöt, tehokkuus ja
varastotietojen paikkansa pitävyys. Pisilän
kasvoilta paistaa innostus, kun hän kertoo
uudesta käsillä olevasta ratkaisusta.
– Alkuvaihe on yksinkertaisuudessaan
sitä, että kaikki varastossa olevat raaka-aineet merkitään viivakoodillisilla tarroilla. Luemme kaiken sisään tulevan ja
tuotantoon eli ruoan valmistamiseen lähtevän. Etikettien sijoittamiseen on monia
mahdollisuuksia. Osa tulee hyllyjen reunoihin, mutta esim. pakastusta ja kylmää
vaativien tuotteiden osalta koodit tulevat
todennäköisesti jo varasto-oven ulkopuolelle, jolloin turhaa kylmätiloissa oleilua
vältetään, Pisilä kertoo.
Nyt tulostus hoidetaan Finn-ID:n BarTenderiä hyödyntäen, mutta ajatuksena on,
että jatkossa tulostetaan suoraan Aivosta.
– TAY:ssa käytössä oleva lämpösiirtotulostus saattaisi olla meillekin toimiva. Näin
ei pääsisi syntymään hukkatarroja, Pisilä
kertoo (toim. huom. TAYS:n lämpösiirtotulostuksesta kertova artikkeli on julkaistu
Finn-ID uutisissa 1/2013.)
Joitakin asioita on vielä pohdittavana.
Haasteita syntyy lähinnä siitä, että talon
12 FINN-ID UUTISET 2/2013
sisällä on erilaisia tilauksia. Varastokirjanpitoa tarvitaan lähinnä suurkeittiön tarpeisiin, mutta myös osastojen tilaukset olisi saatava mukaan varastokirjanpitoon.
Toinen asia on ns. irtoerät eli esimerkiksi jauhot. – Jos isosta jauhosäkistä otetaan
pari kauhallista, pohdimme mikä on järkevin tapa kirjata jäljelle jäänyt määrä, Pisilä kertoo.
”Palastelua”
– Me aloitamme ensin näin ja jatkamme
kehitystyötä palanen kerrallaan. Käytännön kokemusten kautta pääsemme paremmin kärryille siitä, millaisia ominaisuuksia seuraavaksi otetaan käyttöön. Puhummekin täällä ”palastelusta”, Pisilä kuvailee.
Iso toimintatavan muutos ja käyttöönottovaihe vaatii tarkat toimintaohjeet. Pisilä näkee, että ainakin alkuun on järkevintä, jos pääkäyttäjiä on kaksi, mutta vasta
ensimmäiset viikot näyttävät, miten se on
parasta hoitaa.
- Haimme perusvarmaa ja toimivaa ratkaisua varaston tarpeisiin ja nyt se on viittä
vaille valmis. Välineet ja ohjelmisto on to-
- ”pilottiratkaisu” tarkoitti ettei ollut
vertailupohjaa ja testausympäristöä
- erilaiset tarpeet suurkeittiössä ja osastotilauksissa
- irtotuotteiden kirjaaminen
Ratkaisu
Asiakkaan toiminnanohjausjärjestelmänä
on Aivo.
Finn-ID:n toimittamaan kokonaisuuteen
kuuluvat mobiilipäätteet (Honeywell Dolphin: 6100, 7800) sekä ATTUNE Logi -ohjelmisto.
BarTender-tulostusratkaisu (Toshiba TEC
SA4).
Uusi ratkaisu otetaan näinä päivinä käyttöön. Käyttöönottokokemuksia pääset lukemaan verkkosivuillamme:
www.finn-id.fi/oys
Kysy lisää!
Markus Lantto
p. (09) 3510 1421
markus.lantto@finn-id.fi
KESKITETTY TULOSTUSTEN HALLINTA
Virtuaalisointi vaati muutosta
myös tulostustoimintoihin
Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU) tarjoaa asiakkailleen kattavan valikoiman
sähköisen yhdyskuntatekniikan verkkojen ja laitteistojen suunnitteluun, asennukseen ja käyttöön liittyviä palveluita.
Uuden Windows 7 -käyttöjärjestelmän
myötä työpöydät ja sovellukset virtuaalisoitiin, jolloin vanha tulostusratkaisu
ei enää palvellut merkintöihin tarvittavia
tulostuksia. Monipuolisen BarTender-ohjelmiston myötä tarratulostusongelma
saatiin kuitenkin helposti ratkaistua.
Ratkaisun hyödyt:
• Keskitetyn tulostusten hallinnan myötä
merkintöjen tuottaminen yhden mukaistuu ja hallittavuus tehostuu.
• Uusien merkintöjen suunnittelu ja
käyttöönotto onnistuu keskitetysti, eikä
edellytä mittavia muutoksia taustajärjestelmiin.
• Ohjelmisto voidaan integroida tausta järjestelmän kanssa, jolloin tulostus
käynnistetään taustajärjestelmästä käsin
tai BarTender voi toimia itsenäisesti ja
tarvittavat tietosisällöt haetaan tieto kannoista.
• Finn-ID:n toimittama tulostusratkaisu
skaalautuu asiakkaan tarpeen ja koon
mukaan.
• Ohjelmiston käyttö on helppoa ja liike toiminnalle kriittisten merkintöjen
tuottaminen tehokasta.
S
EU kuuluu maan johtaviin energia-alan palveluntuottajiin. Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Lahdessa. Yhtiön palveluksessa on
kaikkiaan 200 alan ammattilaista. Lisäksi
joukkoa kasvattaa verkkotöihin erikoistuneet maarakennusurakoitsijat, jotka toimivat kumppaneina erilaisissa projekteissa.
SEU:n varaston toiminnot oli laitettu jo
aiemmin kuntoon. Syystäkin; yhtiön kolmessa eri varastossa käy päivän aikana
kova trafiikki, sillä sadat asentajat hakevat
varastosta tarvikkeita ja työvälineitä lukuisiin menossa oleviin projekteihin. Tuomarinkylässä pääkonttorin yhteydessä sijaitseva varasto on kaikista suurin.
– Nimikkeitä on noin 1800 kappaletta. Varastosaldot pysyvät tiedossa automaattisen luennan ansiosta eli esimerkiksi varastosta otot kirjautuvat suoraan järjestelmään. Kaiken lähtökohtana ovat kunnossa
olevat hyllymerkinnät, SEU:n kehityspäällikkö Ari Ala-Sippola kertoo.
Virtuaalisointi muutti myös
tulostustarpeen
– Kun sovelluksemme muuttuivat virtuaalisiksi, jouduimme miettimään tarratulostusten hallinnan uusiksi. Vanha tulostusratkaisu ei toiminut uudessa ympäristössä
ja meillä ei ollut ratkaisua, jolla merkinnät olisi toteutettu. Kartoitin lähes puolen
vuoden ajan toimivaa ratkaisua. Ykköskriteereinä olivat kustannustehokkuus ja toimintavarmuus. Lisäksi ratkaisulta toivottiin jatkuvuutta eli sen tuli olla helposti
päivitettävä, Ala-Sippola kertoo.
toehdolta. – Sain Finn-ID:ltä tarjouksen
ja tarkan kuvauksen siitä, kuinka tulostus olisi toteuttavissa. Tietotekninen ratkaisu ja helppo asennus tekivät vaikutuksen. Markkinoilla oli kyllä tulostimia, mutta ”kymppitonnien” investoinnit eivät houkuttaneet. Useat ratkaisut eivät edes toimineet vaaditussa ympäristössä, mies
kertoo.
Valintaan vaikutti osaltaan myös se, että
Ala-Sippola tiesi Finn-ID:n toimineen
alalla pitkään. – On tärkeää, että jatkumo ohjelmiston osalta on turvattu vuosiksi eteenpäin. Soitin myös pariin FinnID:n antamaan referenssiyritykseen. Kyselin heiltä kokemuksia ohjelmasta ja toimittajasta. Valinta oli helppo tehdä, tässä
paketissa osaset loksahtivat kohdilleen,
Ala-Sippola naurahtaa.
– Seagull Scientificin kehittämä BarTender on johtava viivakooditarrojen tulostukseen tarkoitettu Windows-ohjelma. Ammattikäyttöön tarkoitettu tarrasuunnittelu- ja viivakoodiohjelmisto on monipuolinen vaihtoehto sekä etikettien suunnitteluun että tulostamiseen. Järeistä ominaisuuksistaan huolimatta se on todella helppokäyttöinen. Ohjelma tukee myös
RFID-tunnisteita, Finn-ID:n asiakasryhmäpäällikkö Mika Linnamäki valottaa BarTenderin etuja.
Tarramalli, joka SEU:lla on käytössä, valittiin Finn-ID:n toimittamien mallien pohjalta. – Uusi tarra on hieman entistä pienempi, mutta jos tarvetta ilmenee, se voidaan
helposti suunnitella ohjelman avulla uusiksi, Ala-Sippola mainitsee.
Finn-ID:n ehdottama BarTender-ohjelmisto tuntui Ala-Sippolasta heti hyvältä vaih-
Ratkaisu:
Asiakkaan toiminnanohjausjärjestelmänä
on Visma L7.
Windows 7 -käyttöjärjestelmä.
Finn-ID:n toimitukseen sisältyi:
• BarTender-ohjelmisto
• Tulostimet (Toshiba Tec)
• ATTUNE Premium -huoltosopimus
Kysy lisää!
Mika Linnamäki
p. (09) 3510 1323
mika.linnamaki@finn-id.fi
Ari Ala-Sippola ja Juha Tupasela ovat tyytyväisiä BarTenderin käyttövarmuuteen ja laadukkaisiin tulosteisiin. – Yllätyksiä ei ole tullut vastaan, joten kyllä tätä ratkaisua uskaltaa suositella. Puolen vuoden etsintäajan jäljiltä aika monta vaihtoehtoa tuli kartoitettua, mutta tämä tuntui heti hyvältä, Ala-Sippola myöntää.
FINN-ID UUTISET 2/2013 13
TIEDONKERUURATKAISU
Kodin sydämet valmistuvat
ammattitaidolla
– Uusi materiaali- ja tiedonkeruuratkaisu tehostaa
keittiövalmistuksen läpimenoaikoja
Kun sisälogistiikka pelaa, rullaa ydinliiketoimintakin sujuvammin. Novart Oy:llä varastonhallinta laitettiin kerralla uusiksi ja
hyödyt ovat heti nähtävissä: työtunteja säästyy, toiminta tehostuu ja varastopaikkatiedotkin ovat reaaliaikaisina järjestelmässä
eivätkä vain työntekijöiden muistin varassa.
A
ika on rahaa ja ylimääräiseen etsintään sitä ei kannata käyttää - varsinkaan, jos etsintäalaa on 25.000 m2.
Näin tuumattiin myös Novartilla, jonka logistiikka ei enää palvellut tuotantoa. Myös
inventointi oli hankalaa ja työlästä. Kun
Forssan tehtaan tuotanto keskitettiin Nastolaan, oli aika miettiä materiaalivirran
kulku uusiksi.
Kun haimme konsernin johdolta investointilupaa, teimme esityksen ratkaisun hyödyistä.
Esityksen jälkeen minulta kysyttiin, kuinka
kauan kestää, että ratkaisu on käytössä,
Pasi Marttila kertoo.
– Tuotteiden etsimiseen kului tarpeettoman paljon aikaa. Yksilöintimerkinnät
tehtiin pääasiassa käsikirjauksina tussilla. Varaston kapasiteetin hyödyntämisessä oli puutteita, ja esimerkiksi varastointipaikat olivat työntekijöiden muistin varassa, Novart Oy:n ostaja Pasi Marttila valottaa taustoja.
Tarina alkaa kuin satukirjasta: yhtensä tavallisena työpäivänä Marttila istui lounaalle ja silmäili pöytään jäänyttä vanhaa FinnID:n uutislehteä. Eräs artikkeli sai muita
enemmän huomiota. Siinä kerrottiin Pohjanmaalla sijaitsevasta Nautorista, maailman johtavasta yksilöllisten purjeveneiden
rakentamiseen erikoistuneesta yrityksestä. – Artikkelissa mainitut sisälogistiikan
ongelmat olivat tismalleen samoja kuin
meillä. Kiinnostusta lisäsi myös yrityksen
käyttämä toiminnanohjausjärjestelmä, sekin oli sama kuin meillä, Marttila muistelee vuosien takaista tilannetta.
Ei mennyt aikaakaan, kun Marttila ja FinnID:n tiimi olivat jo matkalla Nautorin tehtaalle. Asiakkaalle räätälöidyn purjeveneen valmistamiseen saattaa kulua kuukausia, keittiöitä syntyy useita kappaleita joka päivä. – Vaikka toimialat ja valmistusprosessit eroavat huomattavasti toisistaan, kärsitään useissa yrityksissä lähes
identtisistä materiaalihallinnan ongelmista, Finn-ID:n asiakasryhmäpäällikkö Jari
Knuutila kertoo.
Järjestelmäriippumaton
ATTUNE Pro taipuu moneen
Novartin varastossa säilytetään sekä omavalmisteisia että alihankintana valmistettavia osia kuten esimerkiksi ovia, lastule-
14 FINN-ID UUTISET 2/2013
Novart valmistaa
suomalaisten suosikkikeittiöt
Nastolassa sijaitsevalla Novartilla on jo
yli 60 vuoden kokemus keittiökalusteiden valmistamisesta. Sen tehtaalla valmistuu Suomen johtavimmat keittiökalusteet kuten A la Carte, Parma ja Petra. Lisäksi yritys kalustaa suomalaisten kylpyhuoneita ja ratkoo säilytysongelmia valmistamillaan liukuovikomeroilla. Yhtiö on osa ruotsalaista Nobia
konsernia, joka on Euroopan johtava
keittiö- ja kylpyhuonekalusteiden valmistaja.
Yhtiöllä on vahva markkina-asema
sekä projektimyynnissä että kuluttajakaupassa. Jälleenmyyntiverkosto on
kattava ja 100 myyntipisteen joukosta löytyvät niin K-Rauta, Starkki kuin
Keittiömaailmakin. Novartin kalusteisiin törmää myös uudiskohteissa, sillä projektimyynnin asiakkaina ovat vahvasti suomalaiset rakennusliikkeet ja
rakennuttajat.
Yritys työllistää 400 henkeä ja kerryttää
liikevaihtoa noin 80 M€.
vyä, altaita, lankakoreja, heloja ja kalusteiden osakomponentteja. Varastopaikkoja tehtaalla on tuotannon yhteydessä, korkeavarastossa ja kokoonpanon varastossa.
Isoin ongelma oli se, että tuotteiden sijainti lepäsi pääasiassa työntekijöiden muistin varassa.
– Tuotantoon kerättävät lavat on sijoitettu
maatasolle ns. aktiivisiksi varastoiksi. Kun
alemmilta tasoilta loppuu tavarat, lasketaan ylemmiltä hyllyiltä tavaraa alas aktiivipaikoille. Mikäli toisen vuoron aikana oli
tullut suuri määrä lavatavaraa, ja vuorossa
oleva työntekijä purki ne varastohyllyille, ei
jälkimmäisen vuoron tekijällä ollut tiedossa lavan sijaintia, Marttila kertoo.
Kartoitusten pohjalta Novartilla päädyttiin
ATTUNE Pro -ohjelmistoon ja siihen liitettäviin mobiilitietokoneisiin. Myös merkinnät saatiin kuntoon ja ne tuotetaan keskitetysti tuotteiden sisäänkirjauksen yhteydessä.
Noin vuoden verran käytössä ollut kokonaisuus kattaa saapuvan tavaran hallintalogiikan. Reaaliaikainen informaatio palvelee monia toimintoja. – Saapunut tavara
kirjataan lähetyslistaa lukemalla. Kun tavarat on kirjattu järjestelmään, tulostamme samalla myös tarvitsemamme kuormalaput ja hylly- sekä lavapaikkamerkinnät. Kaikki sujuu todella kätevästi. Myös
etikettien ja kuormalappujen ulkoasu on
tarvittaessa helppo suunnitella uusiksi,
Marttila iloitsee.
Ihmisillä on tärkeä rooli, vaikka
keskityttäisiinkin järjestelmän
optimointiin
Sopivaa ratkaisua etsittäessä tärkeimmäksi lähtökohdaksi nousi käyttäjäkunnan
toive; sovelluksen piti olla mahdollisimman helppokäyttöinen. Turhia kikkailuja
järjestelmään ei kaivattu.
Tuotannon sitouttaminen projektiin näkyy
monella tavalla. Uusia näkökulmia asiaan
saatiin palautteiden kautta ja esimerkiksi
siten, että myös keskeneräisiä sovelluksia
testattiin käytännössä. – Yksi nyt käytössä
olevista toiminnallisuuksista lisättiin käyt-
täjiltä saadun palautteen perusteella. He
jos ketkä tietävät tarvittavat ominaisuudet, onhan luenta- ja tiedonkeruuautomatiikka heidän jokapäiväinen apuvälineensä,
Marttila tähdentää.
Automatiikkaan siirtyminen herättää usein
muutosvastarintaa. – Täällä asia osattiin hoitaa mallikkaasti. Sama menetelmä toimisi varmasti muuallakin, Finn-ID:n
Knuutila vinkkaa.
Pahimmat karikot torpattiin käyttöönottokoulutuksella, joka aloitettiin käytännönläheisellä teoriaosuudella. Siihen ei tarvittu
kuin PowerPoint, tehtaan layout ja hitunen
animointia. – Tietokoneen ruudulla esitetty tilanne saatiin näyttämään hyvin todelliselta. Autenttisten valikko-näkymäkuvien avulla kävimme läpi esimerkiksi lavan
siirtoja. Sen jälkeen siirryimmekin oikeaan
toimintaympäristöön oikeilla laitteilla,
Marttila kertoo ja neuvoo, että ratkaisuun
kannattaa totutella käytännön tasolla,
vaikkei se omaan toimenkuvaan kuuluisikaan. Näin hankkeesta vastaava pystyy paremmin toimimaan ”help deskinä” ja kehittämään järjestelmää edelleen.
Toimiva sisälogistiikka
maksaa itsensä takaisin
Novartilla on 150 eri tavaran toimittajaa.
Kun lasketaan yhteen toimittajien ja Novartin omavalmisteiden nimikkeet, kohoaa
niiden yhteismääräksi 10.000. – Nimikkeet
toimivat kaiken pohjalla ja näin järjestelmä takaa luotettavan informaation kaikille, Marttila sanoo.
Lopputulos on onnistunut, sillä helppokäyttöisyydestä on tullut kiitosta niin vastaanottohenkilökunnalta, trukkikuskeilta, varastotyöntekijöiltä kuin inventoijaltakin. Päätteeksi Marttila toteaa naurahtaen, että ratkaisun innokkain hyödyntäjä
on sama henkilö, joka harasi aluksi kaikista eniten uutta automatiikkaa vastaan.
Finn-ID saa kiitosta toimivasta yhteistyöstä. – Finn-ID:n asiantuntijuus ja ohjelmisto-osaaminen korostuivat mm. siinä,
että integrointi tuotannonohjausjärjestelmäämme sujui jopa yllättävänkin hyvin.
Novartilla työskentelevän insinöörin Aino Heiskalan
lopputyö käsitteli yrityksen varastonhallintaa ja valvontaa. Työstä oli iso apu Novartin varastotoimintoja
suunniteltaessa. – Selvitimme ongelmakohtia mm.
seurantalomakkeiden, haastatteluiden ja omien
havaintojemme perusteella, Heiskala kertoo.
Hyödyt
• tiedon tallentaminen järjestelmään on helppoa ja nopeaa
• reaaliaikainen ja tarkka varastokirjanpito
• tuotannon läpimenoaikojen lyhentyminen
• keskitetty tulostusten hallinta takaa, että
kuormalaput, hyllyreunamerkinnät ja
varastopaikkakoodit saadaan erittäin
kätevästi ja pienellä vaivalla
• optimaalisesti täytetty varasto
• työajan säästöt
• inventoinnin helppous
• varastopaikkatiedot järjestelmässä,
ei enää pelkän muistin varassa
Ratkaisu
Asiakkaan toiminnanohjausjärjestelmänä
ASW 400.
Finn-ID:n toimittamaan kokonaisuuteen
kuuluvat:
• ATTUNE Kartoitus
• ATTUNE Pro -ohjelmisto
• BarTender keskitetty tulostus
• Wlan-verkkojen toimintakartoitus
• tulostimet (Toshiba TEC)
• lukijat (Honeywell 3820)
• käsipäätteet (Honeywell 99 EX)
ATTUNE Pro on Finn-ID:n ratkaisu niihin
asiakaskohtaisiin mobiilisovelluksiin, joilta
vaaditaan voimakasta integroitumista
asiakkaan logistiikkaprosessiin ja
toiminnanohjausjärjestelmään.
Yksilöintitietojen tarkkuudella on valtava merkitys sisälogistiikan toimivuuden kannalta.
Kuvat ennen ja jälkeen.
Kysy lisää!
Jari Knuutila
puh. 09 3510 1434
jari.knuutila@finn-id.fi
FINN-ID UUTISET 2/2013 15
Lähellä ihmistä - ATTUNE atHome
Onko teille ajankohtaista miettiä kotihoidon kenttätyön
ja työnohjauksen järkevöittämistä?
Vai miltä kuulostavat esimerkiksi seuraavat hyödyt?
• Hoitajalle jää enemmän aikaa välittömään hoitotyöhön
• Työsuunnittelu on huomattavasti hallitumpaa
• Asiakaspalvelun laatu paranee
• Hoitoa tukeva asiakastieto kulkee hoitajan mukana
• Työturvallisuus paranee
• Toimintatavat kentällä ja toimistolla yhtenäistyvät
• Sijaisten saaminen ja perehdyttäminen
on helpompaa
• Kehittämistä ohjaavat luotettavat
ja reaaliaikaiset mittarit
Kerromme mielellämme lisää,
ota yhteyttä terveydenhuollon
tiimiimme! p. (09) 351 011
Kotihoidon mobiiliratkaisusta hyötyvät palvelun tarjoajat ja tuottajat,
hoitotyön ammattilaiset, palvelua saava asiakas sekä hänen omaisensa.
www.finn-id.fi/attuneathome
Mediasta bongattua - ATTUNE Park Hesarissa 22.8.2013
Finn-ID:n pysäköinninvalvontatyötä nopeuttava mobiiliratkaisu sai palstatilaa
Hesarista. Helsingin lisäksi ratkaisua käytetään noin 30 kaupungissa ympäri Suomen. Pysäköinnintarkastajat kiittelevät
ATTUNE Parkia erityisesti siitä, että aiemmin käsin tehdyt toimenpiteet hoituvat
sähköisesti ja tarkennukset saadaan tehtyä kenttätyön yhteydessä. Tietokoneella tehdyistä sakoista valitetaan
selvästi vähemmän
kuin kynällä lehtiöön rustatuista.
16 FINN-ID UUTISET 2/2013
Myös parantunut työergonomia on otettu
ilolla vastaan.
ATTUNE Park -mobiiliratkaisu sisältää tulostimen, etälukijan, värikameran, kosketusnäytön sekä verkko- ja bluetooth-yhteydet.
www.finn-id.fi/attunepark
PUHEENAIHE
Olen kuullut
O
len kuullut, että yhteistyö on voimaa. Että joukkovoima se paras voima on, koska se ei nopeasti hiivu.
Mutta kuka päättää mihin suuntaan tuota
voimaa käytetään ja mitä tavoitellaan? Yhdessäkö? Näennäisesti ehkä, mutta ei todellisuudessa. Ongelmaksi voi muodostua osallisten liiallinen samankaltaisuus
osaamisen ja taustan osalta eli homogeenisuus. Silloin parhaimmatkin osaajat ovat
oman taustansa vankeja ja todella uusien
näkökulmien löytäminen on kiven takana.
Varmaksi en tiedä, mutta olen esimerkiksi kuullut erään kokeneen lääkärin kertoneen opettavaisen tarinan kahdesta biologian tutkimusryhmästä, joilla kummallakin oli haastava pulma ratkaistavanaan.
Molempiin työryhmiin kuului alansa huippuosaajia, mutta toiseen ryhmään oli otettu mukaan muutamia insinöörejä, joiden
ydinosaamista biologia ei suinkaan ollut.
Kuitenkin se ryhmä, jossa oli mukana insinöörejä pääsi huomattavasti nopeammin eteenpäin ja ratkaisi ongelman. Miksi? Koska toisinaan tarvitaan tuoretta näkökulmaa ja niitä, jotka kyseenalaistavat ja
näkevät asioita eri tavalla. Haluaisin uskoa
tämän olevan totta ja intuitiivisesti päädyt
ehkä itsekin samaan lopputulemaan.
Mikä auttaisi työryhmiä tai
Kirjoittaja Kari Hänninen on Finn-ID Oy:n teknologiajohtaja.
-yhteisöjä olemaan luovempia,
innovatiivisempia ja
tehokkaampia?
Itse ainakin olen sitä mieltä, että esimerkiksi tarvittaisiin paljon entistä tiiviimpää
vuoropuhelua terveydenhuollon, terveydenhuollon järjestelmätoimittajien ja monien muiden toimintaa aidosti tehostavien osapuolten, kuten automaattisen tunnistusratkaisujen toimittajien välille. Se
on mahdollista silloin, kun lähtökohtana on tietynlainen nöyryys; ”nämä asiat
osaan hyvin, mutta toisissa asioissa tarvitsen ehkä muiden apua”. Peräänkuulutan
siis moniammatillista joukkovoimaa. Siihen ei mahdu ahdasmielinen yksisilmäisyys, nurkkakuntaisuus tai ahneus. Omasta näkökulmastani näen valtavan suurena mahdollisuutena alkaa hyödyntämään
kansainvälisen GS1-standardin eri piirteitä
terveydenhuollossa. Tähän sisältyisi lääkelogistiikka, potilaan tunnistaminen, tiedon kerääminen ja sen laaja käytettävyys
järjestelmissä. Tehdasmaisen laatujärjestelmäajattelun hyödyntäminen pehmeiden
arvojen lopputuloksien saavuttamiseksi!
Moniammatillinen yhteistyö ei silti ole
välttämättä helppoa. Yksi este on yksinkertaisesti logistinen. Niitä ihmisiä käy-
tetään, jotka satutaan tuntemaan ja jotka
ovat sopivasti lähellä. Ovatko he oikeita tai
riittäviä valintoja? Ei välttämättä. Toinen
este tälle voi olla tiedostamaton sisäänlämpiävyys, jossa ”omat” ideat koetaan
alitajuisesti parhaina. Käyttäytymistieteitä
tutkiva professori Dan Ariely kirjoittaa tästä kiinnostavasti kirjassaan ”The Upside of
Irrationality: The Unexpected Benefits of
Defying Logic at Work and at Home”. Tähän liittyvässä tutkimuksessaan hän jopa
todistaa, ettei kyseessä suinkaan tarvitse
olla oma ajatus, pelkkä tunne itse oivalletusta riittää. Olisiko siksi hyvä tietoisesti laajentaa sitä piiriä, jonka ajatuksia olisi
valmis harkitsemaan?
t myös
e löytyvät ny
Kolumnimm
sblogista.
amme yrity
verkkosivuilt
johtajamme
t teknologia
vä
tä
pi
lä
yl
Sitä
me ja
itusjohtajam
lisäksi toim
portfolioamme sekä
myyntijohtaj
me.
managerim
puheenlenkiintoisiin
Tutustu mie
un
keskustelu
e ja ota osaa
aiheisiimm
osoitteessa
d.fi/blogi
www.finn-i
Lopuksi kysyn teiltä ehdotusta erään kinkkisen ongelman ratkaisuksi: ”Mikä auttaisi
työryhmiä tai -yhteisöjä olemaan luovempia, innovatiivisempia ja tehokkaampia?”.
Vastauksessa voi käyttää mitä tahansa alla
olevien sanojen yhdistelmää.
muidenkin
annan
tilaa
ajatuksille
jatkossa
aidosti
Energistä syksyä!
FINN-ID UUTISET 2/2013 17
NIMITYSUUTISIA
Janne Lapista teollisuuden ryhmän kehityspäällikkö
Alkuvuodesta teollisuuden tiimin kehityspäällikkönä aloittanut Janne Lappi tuntee
Finn-ID:n kuin omat taskunsa. Vuodesta
2004 lähtien Finn-ID:n palveluksessa toiminut mies omaa laajasti kokemusta niin
asiakkaiden liiketoimintaprosessien kartoituksista asiantuntijana, toimitusprojektien vetämisestä, Finn-ID:n ohjelmistojen
tuotekehityksestä kuin myynnistäkin.
Attune WH -ohjelmiston tuotekehityksen
lisäksi Janne on vahvasti mukana asiakasrajapinnassa ja erityisesti Finn-ID:lle tärkeiden metalli- ja koneenvalmistuksen
avainasiakkaiden liiketoiminnan parissa.
- Vaikutamme ratkaisuillamme asiakkaan
liiketoimintaan, joten prosessien ymmärrys on ensisijaisen tärkeää. Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen, asiakkaan
kuuntelu ja tarpeita vastaavan ratkaisun
löytäminen ovat edelleenkin Finn-ID:n
myyntityön kulmakivet, Janne kertoo.
Liiketoimintaprosessien ymmärrys on ratkaisevaa.
Vapaa ajalla Janne harrastaa monipuolista liikuntaa, talvisin lumilautailua sekä kesällä moottoripyöräilyä.
Teollisuuden myyntiryhmä
Ari Tölli vahvistaa teollisuuden myyntiryhmää. Ari on toiminut aiemmin myyntitehtävissä ja viimeiset 8 vuotta kerryttänyt kokemusta erityisesti B2B myynnin
ja asiakkuusjohtamisen tehtävissä. Erittäin liikunnallisen miehen lajivalikoima on
kunnioitettava, mutta lähimpänä sydäntä
ovat maastopyöräily ja talvisaikaan hiihto.
Usein retket suuntautuvat myös Suomen
rajojen ulkopuolelle alppimaisemiin.
18 FINN-ID UUTISET 2/2013
Markkinointi
Antti Hämäläinen nimitettiin asiakasryhmäpäälliköksi. Aiemmin saman tiimin ratkaisumyyjänä toiminut Antti vastaa nyt valmistavan teollisuuden, energiantuotannon ja muoviteollisuuden toimialoista. Vapaa-aikana Antti haastaa itseään kuntosalilla ja rentoutuminen tapahtuu hyvän musiikin avulla tai kaloja narraten.
Petra Vaisalo on nimitetty Brand Manageriksi. Tehtävässään hän vastaa markkinoinnista ja viestinnästä sekä mm.
sidosryhmälehden toimittamisesta. Vapaa-ajalla naisen voi bongata niin omista
kuin lastenkin liikuntaharrastuksista sekä
erilaisten sisustusprojektien pyörteistä.
UUTUUKSIA
Julkishallinnon myyntiryhmä
Finn-ID:n menossa mukana
Asiakaspalvelun ytimessä
”HR Guru Gunilla” Luovista Workshopeista vieraili Finn-ID:n kuukausipalaverissa ja
sparrasi asiakaspalvelun tärkeydestä omalla persoonallisella tyylillään. Nauruhermot
olivat koetuksella, kun saimme oppia hyvästä asiakaspalvelusta ja kuulimme osuvia esimerkkejä käytännöstä.
Aapo Nurmi on nimitetty julkishallinnon
myyntiryhmään myyntipäälliköksi. Aapo
tuli Finn-ID:lle reilut kolme vuotta sitten
ja toimi viimeksi julkishallinnon tiimissä
asiakasryhmäpäällikkönä. Monipuolisena osaajana tunnetun Aapon lempiharrastus on purjehdus ja talvisaikaan vauhdikas
mäkien lasku suksilla tai laudalla liukuen.
Yhtä hymyä: Gunilla ja erityisen hyvästä asiakaspalvelutyöstä
palkitut finnidläiset.
Virkistyspäivässä puhtia mielelle ja keholle
Finn-ID piipahti SilverRiverin pyörteissä keväällä, kun oli aika virkistää sekä mieltä että
kehoa. Päivä sujui leppoisasti luonnonläheisissä tunnelmissa Varsinais-Suomessa. Päivän aikana kuultiin mielenkiintoinen luento työhyvinvoinnista ja tiimityötaitoja päästiin
testaamaan erilaisten aktiviteettirastien parissa.
Juha Partanen siirtyi tiimissä uusiin saappaisiin ja toimii nyt kehityspäällikkönä. Juhan vahvaa kokemusta ja alan näkemystä
halutaan hyödyntää terveydenhoitopuolen
ratkaisujen kehittämisessä. Juha on toiminut Finn-ID:llä niin asiakasryhmäpäällikkönä kuin tiimin esimiehenäkin. Ajatuksia Juha tuulettaa urheilemalla, erityisesti
extreme-lajit ovat lähellä miehen sydäntä.
RATKAISUMYYJÄ KOSKINEN
FINN-ID UUTISET 2/2013 19
TUTUSTU
REFERENSSEIHIMME
Tilaa ilmainen esitemateriaali ja päivitä yhteystietosi osoitteessa: www.finn-id.fi/palaute
Voit myös lähettää skannatun lomakkeen osoitteeseen:
markkinointi@finn-id.fi
Uudet yhteystietoni ovat:
Nimi
Tähän päivään mennessä noin
kahdeksantuhatta asiakasta on luottanut
osaamiseemme kokonaisvaltaisena ja
luotettavana logistiikan toiminnanohjausratkaisun tarjoajana.
Voit tutustua referensseihimme kotisivuiltamme löytyvän hakutoiminnon avulla.
www.finn-id.fi/referenssit
Tehtävä
Yritys ATTUNE WH
Postiosoite
- varasto-logistiikan
ohjelmisto, jota on
kehitetty yli 20 vuoden
kokemuksella.
Postitoimipaikka
Puhelin
Mikä tilanne teidän
yrityksessänne on seuraavien
toimintojen kohdalla?
Sähköposti
Vain omat tietoni muuttuneet (osaston tai työpaikan muutos)
Koko yrityksen tiedot muuttuneet
Henkilö toimii yrityksessämme, mutta ei halua saada postia Finn-ID:ltä
Henkilö ei enää ole yrityksemme palveluksessa
vastaanotto
varasto- ja hyllysiirrot
inventointi
hyllytys
Lähettäkää Finn-ID uutiset jatkossa
myös seuraaville yrityksessämme:
Nimi
Tehtävä
keräily
varastosta otto ja
varastoon palautus
varastopaikkakysely
tuotekysely
Nimi
Tehtävä
Lisää ATTUNE WH -tietoa
netissä tai myynnistämme!
Finn-ID Oy, Taivaltie 5, 01610 Vantaa, Finland, tel. +358 9 351 011, fax +358 9 3510 1300, info@finn-id.fi, www.finn-id.fi
TIEDON TAKANA
20 FINN-ID UUTISET 2/2013