Sosiaalisia etuuksia-opas

Sosiaalisia
etuuksia
2012
Sisällysluettelo
Yleistä palvelujen hakemisesta.................... 4
Keliakia-korvaus......................................... 16
Kansaneläkkeen määrät.............................. 6
Korjausavustus.......................................... 16
Eläkkeen maksupäivät ................................ 6
Kotipalvelu/Kotihoito................................ 16
Ajankohtaista tietoa 2010........................... 6
Koulumatkat.............................................. 17
Yöpymisraha................................................ 7
Koulunkäynti.............................................. 17
Terveydenhuollon maksukatto ................... 7
Erityisopetus.............................................. 17
Matkakatto.................................................. 7
Kuljetuspalvelut......................................... 18
Lääkekatto................................................... 8
Kuntoutus.................................................. 18
Alennukset: Finnair,
Kuntoutusavustus...................................... 19
Matkahuolto, VR.......................................... 8
Kuntoutusohjaus....................................... 19
Muut alennukset......................................... 9
Lääkinnällinen kuntoutus.......................... 19
Etuuksia....................................................... 9
Kuntoutusraha ja ylläpitokorvaus.............. 19
Ammatilliset erityisoppilaitokset................. 9
Kuntoutussuunnitelma.............................. 20
Ammatinvalinnanohjaus.............................. 9
Kuntoutustuki............................................ 20
Ammatillinen kuntoutus.............................. 9
Lääkekorvaukset........................................ 20
Apuvälineet............................................... 10
Lääkkeiden viitehintajärjestelmä .............. 21
Asumistuki................................................. 10
Matkakustannukset................................... 21
Asunnon muutostyöt................................. 11
Muistutus.................................................. 21
Auto........................................................... 11
Omaehtoinen liikunta................................ 22
Tuki auton hankintaan............................... 12
Omaishoidon tuki...................................... 22
Auton muutostyöt..................................... 12
Palkkatuki.................................................. 22
Ajoneuvovero............................................ 12
Palveluasuminen....................................... 23
Auton pysäköintilupa................................. 12
Palvelusuunnitelma................................... 23
Edunvalvoja............................................... 12
Pitkäaikaistyöttömän eläketuki................. 23
Eläkkeensaajan asumistuki........................ 13
Postin jakelupalvelu................................... 23
Eläkettä saavan hoitotuki.......................... 13
Potilasasiamies.......................................... 24
Erityishoitoraha......................................... 13
Potilasvakuutus......................................... 24
Henkilökohtainen avustaja........................ 14
Päivätoiminta............................................. 24
Hoitotakuu................................................. 15
Sairausvakuutus......................................... 24
Hoitotarvikkeet.......................................... 15
Sairausvakuutuksen päiväraha
Hoito ulkomailla........................................ 16
ja osapäiväraha.......................................... 24
Hoivatakuu................................................ 16
Sopeutumisvalmennus.............................. 25
2
Suomen Kipu ry
Hei
Sosiaaliset yritykset................................... 26
Sosiaaliasiamies......................................... 26
Takuueläke................................................. 26
Terveydenhuollon ja
lääkinnällisen kuntoutuksen
matkakustannukset................................... 27
Terveydenhuollon maksukatto.................. 27
Toimintaterapia......................................... 27
Tukityöllistäminen..................................... 27
Työkyvyttömyyseläke................................ 27
Työnteko työkyvyttömyyseläkkeellä .................................................. 28
Työnteko työttömyyseläkkeellä ................ 29
Kädessäsi olevan Sosiaalisia etuuksia 2012–
oppaan on tuottanut Suomen Kipu ry. Kirjaseen
on koottu eri tahojen etuu­ksia, jotka liittyvät
kipukroonikon elämään. Opas on ilmainen ja
sitä on mahdollista tiedustella terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisilta. Sitä voi myös tilata
yhdistyksen nettisivuilta www.suomenkipu.fi (ei
postikuluja).
Tiedolle on tarvetta, paperisia oppaita väli­te­
täänkin vuoden aikana kymmeniä tuhansia. Tiedon tasapuolisen jakamisen eri puolille maata ja
tiedon saamiseen myös niille, joilla ei ole mahdollista käyttää sähköistä versiota, tarvitaan varoja. Otamme kiitollisena vastaan oppaan toimittamiseen tai muuhun toimintaan suunnattuja
vapaaehtoismaksuja. Summan voit valita itse.
Tukirahoilla pystymme varmistamaan oppaan
ilmestymisen tulevana vuonnakin.
Ystävällisin terveisin
Työolosuhteiden järjestelytuki.................. 29
Tulkkipalvelut............................................ 29
Vammaistuki.............................................. 29
Alle 16-vuotiaan vammaistuki................... 29
Liisa Mikkonen
16 vuotta täyttäneen vammaistuki............ 30
Suomen Kipu ry:n puheenjohtaja
Verotus: Invalidivähennys.......................... 30
Veronmaksukyvyn aleneminen
ja työmatkakulut....................................... 30
Vertaistuki................................................. 31
Ylimääräiset erityisravintokustannukset ............................................ 31
Ylimääräiset vaatekustannukset................ 31
Ylläpitokorvaus ......................................... 31
Yöpymisraha.............................................. 31
Hyödyllisiä linkkejä.................................... 31
Haittaluokkataulukko................................. 32
Ehdotus kiputilojen jakamisesta
kolmeen vaikeusasteeseen ....................... 50
Kansikuva: Freerangestock.com
Tilipankki: Säästöpankki Nooa
IBAN: FI2544050010041369
viitenumero: sos.opas 2040,
muuhun yhdistyksen toimintaan 3010
Edustus
Suomen Kipu ry on edun­valvontaan
liittyvissä kysymyksissä yhteistyössä
Potilas- ja sosiaaliapu ry:n kanssa.
Edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin
vastaa liiton vetäjä Heikki Päivike,
yhdessä muiden asiantutijoiden
kanssa. Heikillä on yli 30 vuoden
kokemus vapaa­ehtoisesta potilastyöstä
edunvalvonnan sektorilla. Kysymykset
voit lähettää osoitteella
edunvalvonta@suomenkipu.fi
Suomen Kipu ry
3
Yleistä palvelujen hakemisesta
Sosiaalisia etuuksia
Kun ihminen sairastuu, ei ensimmäisenä tule
mieleen millaisia sosiaalisia etuuksia on olemassa ja mitkä eri lait tulevan kysymykseen.
Kun sitten sairaus pitkittyy ja on täytettävä
erilaisia hakemuksia ja anomuksia, pitäisikin
eri järjestelmistä, laeista ja asetuksesta tietää
kaikki.
Hakemukset
Hakemukset on aina hyvä tehdä kirjallisesti.
Hakemuksesta tulee selvästi käydä ilmi, mitä
haetaan ja miksi. Mukaan on syytä liittää lääkärinlausunto sekä muut mahdolliset asiantuntijalausunnot, esim. kuntoutusohjaajan tai
fysioterapeutin lausunto.
Hakemuksen teossa kannattaa käyttää, mikäli mahdollista, asiantuntijoita (sos.asiamies, potilasasiamies, järjestöjen edunvalvojat, jne.)
Päätös
Hakemukseen tulee aina antaa kirjallinen
päätös. Päätöksestä on käytävä ilmi, mihin
hakija on oikeutettu tai velvoitettu.
Päätöksessä on aina esitettävä myös perustelut sille, miksi tehtyyn ratkaisuun on päädytty. Lisäksi on kerrottava sovelletut lain
kohdat ja päätöksen perustana olevat tosiseikat.
Muutoksenhaku
Päätöksen mukana on oltava muutoksenhakuosoitus eli tieto siitä, miten ja missä ajassa päätökseen voi hakea muutosta ja mihin
muutoksenhaku lähetetään. Muutoksenhakuosoitus on aina oltava kunnan sosiaaliviranomaisten ja Kelan päätösten liitteenä.
Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten
esimerkiksi kuntoutuspäätöksiin ei voi hakea
muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyy4
tymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen tai kantelun. Terveydenhuollossa potilasasiamiehiltä saa neuvoja ja apua liittyen
potilaan asemaan ja oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta
valitus- ja muistutusasioissa.
Kunnat
Kuntien tehtävänä on huolehtia sairaanhoidosta, johon kuuluu myös lääkinnällisen
kuntoutus. Valveutuneissa kunnissa on olemassa lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen työryhmä. Osa lääkinnällisestä
kuntoutuksesta on myös Kelan vastuulla.
Kunnilla on myös velvollisuus järjestää
vammaispalvelut, joihin kuuluu mm. asunnon muutostyöt, kuljetuspalvelu ja palveluasuminen. Kuntien palveluista parhaiten
tietää oman kunnan sosiaalitoimi ja vammaisasioissa eritoten vammaispalveluhenkilö.
Kuntien kaikille vammaisille
tarkoitetut etuudet
• Kuntoutusohjaus ja
sopeutumisvalmennus
• Henkilökohtainen avustaja
• Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet
• Ylimääräiset erityisravinto- ja vaatekustannukset
• Muut tarvittavat palvelut
• Kaikille vammaisille tarkoitetut palvelut ja
tukitoimet järjestetään kunnan niitä varten
varaamien määrärahojen rajoissa.
Suomen Kipu ry
Kela
Kelan tehtävänä vastaavasti on etumusjärjestelmien, kuten eläketurvan, sairausvakuutuksen, yleisen asumistuen, opintotuen, perhe etuuksien ja kuntoutuksen toimeenpano.
Kelan etuuksista saa parhaiten tietoa paikallisesta konttorista, sekä heidän kotisivuiltaan
www.kela.fi, josta löytyy myös hakemuskaavakkeet.
Subjektiivinen oikeus eli
erityinen järjestämisvelvollisuus
Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden (=subjektiivinen oikeus) piiriin kuuluvat vaikeavammaisten
kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, palveluasuminen,
asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat
välineet ja laitteet sekä päivätoiminta. Nämä
palvelut kunnan on aina myönnettävä mikäli
vaikeavammaisuuden kriteerit ko. palvelun
kohdalla täyttyvät.
Erityinen järjestämisvelvollisuus syntyy
myös Kelan vaikeavammaisten kuntoutuspalvelujen suhteen, mikäli vammainen henkilö on alle 65-vuotias ja saa Kelan korotettua tai ylintä hoitotukea tai korotettua tai
ylintä vammaistukea sekä täyttää muut Kelan vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskevat ehdot.
Kela järjestää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutusta
myös harkinnanvaraisesti määrärahojensa
puitteissa.
tarveharkinnan perusteella kunnan määrärahojen puitteissa, esim. autoon kuuluvat tuet.
Vaikeavammaisuus
Vaikeavammaisuus määritellään aina erikseen suhteessa siihen palveluun, jota haetaan. Esim. kuljetuspalvelujen suhteen vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on
erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei
voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää
julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Palveluasumista myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri
aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.
Kelalla on omat vaikeavammaisuuskriteerinsä.
Vaikeavammaisille tarkoitetut etuudet
• Kuljetus- ja saattajapalvelut
• Palveluasuminen
• Tulkkipalvelut
• Asunnon muutostyöt ja asuntoon
kuuluvat välineet ja laitteet
Määrärahasidonnaiset palvelut
eli yleinen järjestämisvelvollisuus
Vammaispalvelulaissa palvelut, jotka eivät ole nk. subjektiivisia oikeuksia, kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin.
Näitä palveluja ja tukitoimia kunta myöntää
Suomen Kipu ry
5
Ajankohtaista tietoa 2012
Kansaneläkkeen määrät
1.1.2012 alkaen
Perhesuhteet
Yksinäinen
Avo-tai Avioliitossa
Täysi määrä
Ansioeläke
Ansioeläkeraja
608,63 €/kk
53,70 €/kk
1257,96 €/kk
539,85 €/kk
53,70 €/kk
1120,46 €/kk
47,55 €/kk
Rintamalisä
Lapsikorotus/lapsi
21,23 €/kk
Eläkkeen maksupäivät
sukunimen kirjaimen mukaan
A-K L-R S-Ö
¶-> 4. päivä
-> 14. päivä
-> 22.päivä
Jos pankit ovat kiinni maksupäivänä, eläke
maksetaan edeltävänä pankkien aukiolopäivänä.
Eläkettä saavan hoitotuet:
perushoitotuki korotettu hoitotuki
ylin hoitotuki 59,73 €/kk
148,69 €/kk
314,41 €/kk
Lapsen ja aikuisen vammaistuet:
perusvammaistuki
korotettu vammaistuki
ylin vammaistuki
keliakiakorvaus
89,18 €/kk
208,09 €/kk
403,50 €/kk
21 e/kk
1.1.2008 alkaen eläkkeensaajan hoitotuki on
nimeltään eläkettä saavan hoitotuki. Lapsen
hoitotuki on nimeltään alle 16 vuotiaan vammaistuki ja vammaistuki taas 16 vuotta täyttäneen vammaistuki. Niitä kutsutaan yhteisellä nimellä Kelan vammaisetuudet. Tukia
6
maksetaan luokissa perus-, korotettu- ja ylin
tuki.
Keliakiakorvaus on viralliselta nimeltään
ruokavaliokorvaus ja sitä maksetaan ensi
vuoden alusta omana vammaisetuutenaan,
jota ei ole sidottu indeksiin.
Vammaisetuuksia maksetaan vuoden 2010
alusta lähtien myös niille, joiden hoitojakso
julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme
kuukautta. Maksettavia etuuksia ovat vammaistuki, eläkettä saavien hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus.
Lapsilisän maksupäivät 2012
26.1. 25.2. 25.3 21.4 26.5. 23.6. 26.7. 26.8 23.9 26.10 25.11 23.12.
Työttämän perusturva ja
pienin sairauspäiväraha
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 31,36 €/
viitenä päivänä viikossa. Ilman korotuksia
peruspäivärahan suuruus on keskimäärin 674
e/kk (21,5 x 31,36 e).
Lapsikorotukset
Yhdestä lapsesta Kahdesta lapsesta
yhteensä
Suomen Kipu ry
5,06 €/pv
7,43€/pv
Vähintään kolmesta lapsesta
yhteensä
9,58€/pv
Pienin sairauspäiväraha
22,96 €/pv, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa. Lisäksi peruspäivärahaan voidaan
mak­
saa korotusosaa tai muutosturvalisää
4,59€/pv.
Yöpymisraha
enintään 20,18€/vrk
Terveydenhuollon maksukatto
636€/kalenterivuosi ja maksukattoa kerryttää:
• terveyskeskusmaksu 13,80€; mahdollinen vaihtoehtoinen kolmen kerran maksu 27,50€; päivystysmaksu 18,90€ arkisin klo 20-08 välillä sekä lauantaisin,
sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Maksu voidaan periä myös vuosimaksun maksaneelta tai henkilöltä, joka on jo maksanut kolme kertamaksua. (HUOM! Käyttämättä ja peruuttamatta jäänyt aika 33,90€)
• poliklinikkamaksut, max. 27,50€
• sairaalavuorokaudet ja muut lyhytaikaisen laitoshuollon maksut
• sarjahoidot kuten fysioterapia ja muut terapiat, dialyysi- ja sytostaattihoidot
• päiväkirurgian maksut
Maksukaton täytyttyä terveyskeskus- ja päiväkirurgiakäynnit, poliklinikkamaksut sekä
fysioterapia ja sarjahoito ovat maksuttomia
mutta sairaalahoidosta ja muusta lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 15,10€
alennettu hoitopäivämaksu.
Maksukattoa ei kerrytä
• hammashoito
• yksityiset lääkäripalkkiot
• yksityisissä lääkärikeskuksissa tai sairaaloissa tehdyt tutkimukset esim. laboratorio
tai röntgen tutkimukset
• sairaankuljetus
• lääkärintodistukset
Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Helpoiten siitä selviää pyytämällä vuoden ensimmäisellä
poliklinikka tai terveyskeskuskäynnillä itselleen nk. seurantakortin.
Matkakatto
Matkakattoon kuuluvat sekä sairausvakuutus- että kuntoutusmatkat on 157,25€ kalenterivuodessa. Omavastuuosuus ennen katon
täyttymistä on 9,25 € /matka. KELA lähettää
asiakkaalle nk. matkakustannusten omavastuu kortin ilmoituksena matkakaton täyttymisestä. Sen jälkeen loppuvuoden sairausvakuutus ja/tai kuntoutusmatkat korvataan kokonaan. Myös alle omavastuuosuuden jäävät
matkat kerryttävät kattoa, joten kuitit kannattaa toimittaa viipymättä KELAan.
Mikäli asiakas käyttää KELAn korvaamiin matkoihin vakitaksia, jolla on KELAn
kanssa nk. valtakirjasopimus, asiakas maksaa matkakaton piiriin kuuluvasta matkasta
suoraan kuljettajalle 9,25 €/suunta ja kuljettaja veloittaa loput. Matkakustannusten omavastuukortin saavuttua valtakirja sopimuksen tehnyt kuljettaja veloittaa matkan koko
hinnan KELAsta.
Monilla invataksiyrittäjillä on valtakirjasopimus KELAn kanssa sekä joillakin tavallisilla takseilla, varsinkin pienillä paikkakunnilla. Suurissa kaupungeissa voi olla vaikeaa
löytää valtakirjasopimuksen tehnyttä tavallista taksiyrittäjää.
Lääkekatto
Reseptilääkkeillä, joista maksetaan KELAn
sairausvakuutuskorvaus on vuotuinen katto. 2012 se on 700,92€. Katon täytyttyä tulee kuitenkin vielä maksaa 1,50€ omavastuuosuus jokaisesta lääkkeestä. Lisäksi on huomioitava, että kattoa eivät kerrytä käsikauppatavara lääkkeet eivätkä myöskään sellaiset lääkkeet, joihin vaaditaan lääkärin resepti (esim. jotkut kipulääkkeet), mutta joihin ei
Suomen Kipu ry
7
saa lainkaan sairausvakuutuskorvausta. Tässä kannattaa olla tarkkana.
On myös mahdollista, että reseptilääke tietyn tehtaan valmisteena kuuluu sairausvakuutuskorvausten piiriin ja kerryttää samalla kattoa, mutta ihan sama lääke jonkun toisen tehtaan tekemänä ei sitä kerrytä. Kts. lisätietoja tämän oppaan kohdasta lääkekorvaukset.
Lääkekaton täytymisen jälkeen tulevan lisäkorvauksen voi saada suoraan apteekista,
kun esittää KELA- kortin lisäksi KELAn lähettämän erillisen ilmoituksen apteekkia varten.
Lisätietoja omasta apteekista.
vähintään 80 km. Alennuksen saa esittämällä
kuvallisen Kela-kortin, jossa on Matkahuollon ja/tai VR:n ja/tai Finnairin logo tai merkintä ”eläkkeensaaja” tai Matkahuollon Seniorikortin.
Kunnan liikennelaitokset ja liikennöitsijät
myöntävät invalidilippuja ja alennuksia erilaisin perustein paikkakunnasta riippuen. Lisätietoja saa oman kunnan liikennelaitoksilta
ja liikennöitsijöiltä.
Matkoista saatavat alennukset
Finnair myöntää noin 70 % seniorialennuksen eläkeläisille, jotka saavat Kelalta tai työeläkejärjestelmän kautta vanhuus-, työkyvyttömyys-,yksilöllistä varhais-, rintamasotilas,
työttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä sekä invalideille, joilla on vähintään 80 %
invaliditeetti. Oikeus Seniorihintaan on todistettava henkilöllisyystodistuksella (vanhuuseläke), eläkepäätöksellä, työeläkelaitosten eläkekortilla tai kuvallisella, Finnairin yritystunnuksella varustetulla Kela-kortilla tai lääkärintodistuksella (invaliditeetti).
Seniorihintaisia paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja saa Finnairilta.
VR myöntää 50 % eläkeläisalennuksia 65
vuotta täyttäneille sekä henkilöille, joille on
myönnetty Kelan tai työeläkejärjestelmän
mukainen eläke. Alennus ei koske osa-aikaeläkkeellä olevia. Alennuksen saadakseen
on alle 65-vuotiaiden esitettävä joko kuvallinen Kela-kortti, jossa on tunnus VR tai teksti ”eläkkeensaaja” tai Työeläkkeensaajakortti, jossa on teksti VR tai VR:n eläkeläiskortti. Eläkeläisalennus myös 10 matkan sarjalipuista. Tarkempia tietoja VR:n lipputoimistoista.
Matkahuolto myöntää 30 % alennuksen
yhdensuuntaiselta matkalta, jonka pituus on
8
KUVA TULEE MINULTA
Suomen Kipu ry
Etuuksia
Ammatilliset erityisoppilaitokset
Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat erikoistuneet vammaisten, pitkäaikaissairaiden
ja muuten erityistä tukea ja olosuhteita tarvitsevien nuorten ja aikuisten ammatilliseen
kuntoutukseen. Oppilaitoksia on eri puolella
Suomea. Lisätietoja esim. Opetushallituksen
julkaisusta Koulutusopas peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.
Ammatinvalinnanohjaus
Työvoimatoimisto
Ammatinvalinnanohjauksessa selvitetään henkilön kiinnostusta ja soveltuvuutta eri ammatteihin. Ohjauksesta hyötyvät erityisesti vammaiset nuoret, jotka suunnittelevat opintojen
aloittamista, sekä työelämässä jo olevat, jotka
eivät enää kykene jatkamaan omassa ammatissaan.
Erilaisilla terveydentilan ja työkunnon tutkimuksilla voidaan selvittää työ- ja koulutusedellytyksiä sekä arvioida ammatillisia mahdollisuuksia. Kokeiluilla arvioidaan koulutuksessa ja työssä suoriutumista sekä, sitä
miten vamma tai sairaus vaikuttaa eri työtehtävissä ja ammateissa. Kokeiluja tehdään
ammatillisissa oppilaitoksissa, työklinikoissa ja yrityksissä.
Ammatillinen kuntoutus
Kansaneläkelaitos, Työvoimatoimisto,
Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset,
Työeläkelaitokset
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on
parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä
ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on auttaa kuntoutujaa saamaan itselleen sairauden tai vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. perus- jatko- ja
uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset,
työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus,
työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus.
Kela kustantaa vaikeavammaisille työhön
ja opiskeluun liittyvät sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Yrittäjille Kela voi
myöntää elinkeinotukea.
Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmien kuntoutusmuodot ovat melko saman sisältöisiä kuin Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut. Työvoimahallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus sisältää mm. työhönsijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen ohjaamista, ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, työkokeiluja ja työhönvalmennusta. Kelan ja työeläkelaitosten
ammatillisen kuntoutuksen perusteeksi on
yhdenmukaistettu työttömyyden uhan käsite. Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen
työeläkelaitoksen kustannuksella on tarkoituksenmukaista silloin, kun henkilö on työelämässä eikä hänen yhteytensä siihen ole
lopullisesti katkennut.
Jos henkilön yhteys työelämään on vähäinen, on tarkoituksenmukaista, että Kela vastaa kuntoutuksesta. Työeläkelaitokset eivät
enää kustanna kuntoutustutkimuksia eivätkä
lääkinnällistä kuntoutusta ammatillisen kuntoutuksen tueksi.
Apuvälineet
Terveyskeskus, sairaala, Kansaneläkelaitos,
Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiö
Terveydenhuollon järjestettäviä apuvälineitä
ovat lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat
välineet ja laitteet, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan (esim. keppi, proteesi, pyörätuoli). Perusapuvälineet saa terveyskeskuksesta ja vaativat erikoisapuvälineet (esim.
sähköpyörätuoli) keskussairaalasta. Monissa
sairaanhoitopiireissä apuvälinetoiminta on
keskitetty apuvälinekeskuksiin.
Terveydenhuolto kustantaa myös peruskoulua tai lukiota käyvälle vammaiselle oppilaalle lääkinnälliseen kuntoutukseen kuu-
Suomen Kipu ry
9
luvat henkilökohtaiset, koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavat apuvälineet
(esim. pyörätuoli). Koulu huolehtii koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä (esim.
pulpetti).
Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka
ovat sairauden tai vamman vuoksi tarpeen
opiskelusta selviytymiseksi. Apuvälineitä
voi saada aikaisintaan peruskoulun yläasteella oleva opiskelija, jolle on tehty ammatillisen koulutuksen suunnitelma.
Vammaispalvelulain järjestämisvelvollisuuden mukaan liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-aikana tarvittavien muiden kuin
lääkinnällisen kuntoutukseen kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden (harrastusvälineet, kodinkoneet) kustannuksista voidaan
korvata puolet.
Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden apuvälineet korvaa vakuutusyhtiö. Apuvälineiden sopivuuden arviointi ja järjestäminen tapahtuu terveydenhuollon henkilöstön toimesta.
Asumistuki
Kansaneläkelaitos
Kela myöntää pienituloisille asumismenojen alentamiseksi yleistä asumistukea. Pienituloisille eläkeläisille myönnetään eläkkeensaajan asumistukea ja perheettömille opiskelijoille asumislisää.
Asunnon muutostyöt
Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiö
Vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle henkilölle korvataan nk. subjektiivisena oikeutena vamman vuoksi välttämättömät ja kohtuuhintaiset asunnon muutostyöt
(esim. kynnysten poisto, kaiteiden tai luiskien rakentaminen) sekä muutostöiden suunnittelukustannukset.Lisäksi vammaispalvelu korvaa asuntoon kiinteästi kuuluvat välineet ja laitteet (esim. sähköovi) sekä niiden
10
asennustyöt. Korvaus ei ole sidoksissa tuloihin tai varallisuuteen.
Tapaturma- ja liikennevak. piiriin kuuluvien henkilöiden muutostyöt tulee korvattavaksi vakuutusyhtiöstä. Asiakkaan apuna asunnonmuutostyön asioissa toimii usein
Vakuutuskuntoutuksen (VKK) kuntoutussuunnittelija.
Auto
Autoveronpalautus, Hangon tullikamari,
Tullihallitus, Liikenteen turvallisuusvirasto
Trafi (entinen Ajoneuvohallintokeskus)
Vammaisen henkilön käyttöön tulevan uuden auton hankintaa voidaan tukea myöntämällä autoveronpalautusta. Autoveron palautus voidaan myöntää kokonaan tai osittain
henkilölle, jolla on tietyn tasoinen vammasta
tai sairaudesta aiheutuva haitta:
• Henkilölle, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee.
• Henkilölle, jonka vammasta tai sairaudesta
aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään
60 prosenttia ja jolle auto on työn, toimen
tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen.
• Henkilölle, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai toiminnan vajavuuden vuoksi alentunut siten, että
hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään
40 prosenttia ja jolle auto on työn, toimen
tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen.
Palautuksen edellytyksenä on, että auto ensirekisteröidään Suomessa ja tulee henkilön omaan käyttöön. Autoveron maksimi palautusmäärä vuonna 2012 on käsivaihteises-
Suomen Kipu ry
sa autossa 3770 € ja automaattivaihteisessa
4980 €. Vamman tai sairauden vuoksi ajoneuvoon sen valmistumisen jälkeen asennetut varusteet korottavat veronpalautuksen
enimmäismääriä.
Veronpalautusta on haettava kuuden (6)
kuukauden kuluessa rekisteröinnistä tai osamaksulla maksettaessa siitä päivästä, jolloin
henkilö on merkitty auton omistajaksi. Veronpalautuksesta voidaan hakea ennakkopäätös, joka on voimassa kuusi (6) kuukautta. Autoveronpalautusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemukseen tarvittavista asiakirjoista saa lisätietoa tullista.
Autoveronpalautusta haetaan aina Hangon
Eteläiseltä tullipiiriltä. Osoite: Hangon Tulli,
10900 Hanko, puh. 020 690 601
Tuki auton hankintaan
Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiöt
Vammaispalvelulain perusteella voidaan tukea käytetyn tai uuden auton hankintaa. Korvausta voi saada puolet autosta aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vähennyksenä otetaan huomioon autoveronpalautus sekä
vanhasta autosta saatava hyvitys sekä muu
mahdollinen tuki. Tukea auton hankintaan
voi hakea vaikkei olisi saanut autoveronpalautusta. Tuki ei kuulu nk. subjektiivisten oikeuksien piiriin.
Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaan tukea auton hankintaan voi saada vain
työssä käyvä vaikeavammainen henkilö.
Auton muutostyöt
Sosiaalitoimisto, Vakuutusyhtiöt
Vammaispalvelulain perusteella korvataan
vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin,
pyörätuolin nostolaite). Muutostyöt korvataan täysimääräisesti, kuitenkin määrärahojen puitteissa, koska kysymyksessä ei ole nk.
subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain
nojalla voidaan korvata myös puolet kustan-
nuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista (esim. autopuhelin, lisälämmitin). Myös liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat auton muutostöistä
aiheutuvia kustannuksia.
Ajoneuvovero
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Vammaiset henkilöt voivat saada vapautuksen ajoneuvoverosta mikäli
• henkilölle on myönnetty autoverolain 50
tai 51 §:ssä tarkoitettu vapautus autoverosta. Kun on saanut autoveropalautuspäätöksen ja tästä on merkintä ajoneuvorekisterissä, ei tarvitse erikseen hakea vapautusta.
• henkilöllä on vammaisten pysäköintilupa. Tällöin tulee erikseen hakea vapautusta ajoneuvoverosta.
Auton pysäköintilupa
Poliisi
Poliisiviranomaiset voivat myöntää vaikeasti
vammaiselle henkilölle tai vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan.
Lupa on voimassa koko maassa ja se on henkilökohtainen. Pysäköintiluvan saaminen
edellyttää vähintään haittaluokkaa 11. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina lääkärin lausunto.
Lisätietoja autoveroon
www.tulli.fi > yksityishenkilöt > autoverotus
> autoveronpalautus invalideille
muut autoasiat:
www.trafi.fi > Vammainen ja auto
Edunvalvoja
Maistraatti
Henkilö, joka ei itse pysty huolehtimaan taloudellisista asioistaan tai omaisuudestaan
voi saada edunvalvojan. Perusteina edunvalvonnan tarpeelle voi olla mm. alaikäisyys,
sairaus, pitkäaikainen poissaolo tai joku muu
Suomen Kipu ry
11
vastaavanlainen syy.
Edunvalvontaa voi hakea asianomainen
itse, jolloin ratkaisun tekee maistraatti. Mikäli maistraattiin tulee ulkopuolisen henkilön tai viranomaisen ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta, ratkaisun tekee käräjäoikeus.
Edunvalvonta voi olla määräaikaista, mutta
sen tarpeellisuus tulee säännöllisesti viranomaisten taholta arvioitavaksi neljän vuoden
välein. Edunvalvonta voidaan käräjäoikeuden päätöksellä purkaa, kun tarve siihen on
päättynyt. Edunvalvojana voi toimia kuntien
yleiset edunvalvojat tai yksityinen käräjäoikeuden hyväksymä henkilö. Päämies voi itse ehdottaa sopivaksi katsomaansa henkilöä
edunvalvojakseen.
Edunvalvonnasta voidaan määrätä maksu.
Maksun suuruus määräytyy päämiehen varojen perusteella. Edunvalvojan tulee vuosittain laatia maistraatille vuositili päämiehen
taloudellisista asioista. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan etukäteen sopia mahdollisen toimintakyvyttömyyden varalta asioiden
hoitaja, esim. taloudelliset asiat, omaisuuden
hoito. Edunvalvontavaltuutus tulee tehdä
kirjallisesti. Valtakirjassa tulee mainita valtuuttajan ja valtuutetun nimi sekä valtuutetun suostumus asiaan. Lisäksi tulee merkitä
asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtakirjan kahden esteettömän todistajan tulee olla paikalla kun valtuuttaja allekirjoittaa tai tunnustaa
allekirjoituksen.
Tarvittaessa apua valtakirjan laatimiseen
voi pyytää mm. oikeusaputoimistosta. Maistraatti vahvistaa valtuutuksen (kun ajankohtainen) ja valvoo valtuutetun toimintaa.
Eläkkeensaajan asumistuki
Kansaneläkelaitos
Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vakituisen vuokra- tai omistusasunnon kustannuksista. Asumistuki on 85 % niistä kohtuullisista asumismenoista, jotka ylittävät perusomavastuuosuuden ja tulojen mukaan määräytyvän lisäomavastuun yhteismäärän. Ha12
kemuksen liitteenä tulee olla selvitys asumiskustannuksista, omista ja puolison tuloista sekä veloista ja velkojen koroista. Asumistuki on verotonta tuloa.
Eläkettä saavan hoitotuki
Kansaneläkelaitos
Eläkettä saavan hoitotukeen on oikeutettu 16
vuotta täyttänyt henkilö, joka saa
• työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea
tai yksilöllistä varhaiseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä (hoitotukea ei makseta hakijalle, joka saa osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä)
• vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä
• täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta
• maahanmuuttajan erityistukea
• tai ulkomailta vastaavia etuuksia.
Eläkettä saavan hoitotukea maksetaan henkilölle, joka on toisen henkilön avun tarpeessa
ja/tai jolle vammasta aiheutuu erityiskustannuksia. Tuen määrä on porrastettu avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu tuki ja
ylin tuki
• perushoitotuki 59,73 €/kk
• korotettu hoitotuki 148,69 €/kk
• ylin hoitotuki 314,41 €/kk.
Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Tuki on verotonta tuloa.
Suomen Kipu ry
Erityishoitoraha
Kansaneläkelaitos
Vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsen
vanhemmalle maksetaan ansionmenetyksestä erityishoitorahaa silloin, kun hän osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai sen poliklinikalla tai näihin liittyen hoitaa lasta kotona tai osallistuu kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille.
Mikäli lapsen sairaus ei ole vaikea, voi erityishoitorahaa saada vain alle 7-vuotiaan
lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta.
Erityishoitoraha on verollista tuloa ja määräytyy sairauspäivärahan tavoin hakijan työtuloista, mutta on vähintään minimisairaspäivärahan suuruinen (ks. Ajankohtaista tietoa). Sitä maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 arkipäivää lasta kohden.
Aika lasketaan erikseen sairaala- ja kotihoidon osalta. Erityishoitorahaa ei yleensä makseta kotihoidosta yli 90 arkipäivältä. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto,
D-lausunto.
Myös kotona olevat vanhemmat, opiskelijat ja yrittäjät voivat saada erityishoitorahaa. Lisäksi sitä voidaan maksaa myös aviotai avopuolison lapsen sekä otto- tai kasvattilapsen sairauden hoitoon tai kuntoutukseen
osallistumisen vuoksi.
Henkilökohtainen avustaja
Sosiaalitoimi
Vaikeavammaisen henkilön henkilökohtaista apua koskevan palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava kunnassa viimeistään 7.
arkipäivänä yhteydenotosta. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palveluja sekä tukitoimia koskevat
päätökset on tehtävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä.
Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai
sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti
toisen henkilön apua suoriutuakseen em. toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa
ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista.
Avun tarvitsijan tulisi katsoa kriittisesti ja
todenmukaisesti tilannettaan. Tarpeen laatu
ja määrä kannattaa miettiä jo ennen sen hakemista.
Omaa tilannettaan helposti aliarvioi ”kyllähän minä vielä tuohon ja tuohon pystyn”.
Arviointi kannattaakin tehdä yhdessä henkilön kanssa, joka on läheltä nähvyt voinnin
ja tilanteen todellisuuden. Hänet kannattaa
pyytää mukaan myös palvelusuunnitelmaa
laadittaessa.
Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itsearviointimenetelmä on itsearviointiin hyvä apu
www.paavo.fi
Laki edellyttää, että vaikeavammaisella
henkilöllä on voimavaroja määritellä avun
sisältö ja toteuttamistapa. Henkilökohtainen
apu ei lain mukaan voi olla hoivaa, hoitoa tai
valvontaa.
Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus
henkilökohtaiseen apuun, jos laissa mainitut edellytykset täyttyvät (subjektiivinen oikeus), eikä kunta saa evätä palvelua määrärahan puutteen vuoksi. Oikeus koskee myös
välttämätöntä määrällisesti vähäisempää
avun tarvetta, joka on toistuva.
Henkilökohtaisella avulla pyritään auttamaan vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan. Apu koskee välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella (ei laitoksissa):
• päivittäisissä toimissa (pukeutumisessa,
peseytymisessä, kotiaskareissa, jne.)
• työssä ja opiskelussa
• harrastuksissa
• yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai
Suomen Kipu ry
13
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.
Kunnalla on vaihtoehtoisia tapoja järjestää
avustajapalvelu. Kunta voi korvata vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset samaan tapaan kuin nykyisin, jolloin avustaja on työsuhteessa avustettavaan. Kunta voi myös antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten.
Lisäksi kunta voi järjestää avustajapalvelun
ostopalveluna tai oman palveluntuotantonsa
turvin.
Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja on toissijainen sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun nähden.
Mikäli henkilökohtaisen avun mahdollisuutta tarjotaan kotipalvelun kautta, pitää muistaa että henkilökohtaisen avustajan palvelut ovat maksuttomia (kotipalvelun kerta- tai
kuukausimaksu) ja ne kattavat henkilökohtaiseen apuun ja myös kodinhoitoon liittyvät
toimet (kotipalvelun toimet hyvin rajoitettuja, esim. siivous ja ruoanlaitto eivät yleensä
kuulu tehtäväkenttään).
HUOM! Palvelutarpeen selvittämiseen ei
tule ryhtyä tai jo aloitettu selvittäminen on
keskeytettävä, jos vammainen henkilö sitä
vastustaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa ulkopuolinen henkilö on tehnyt ilmoituksen
vammaisen henkilön palvelutarpeesta, selvittämistä ei tule aloittaa vastoin vammaisen
henkilön tahtoa.
Hoitotakuu
Julkinen terveydenhuolto
Hoitotakuu on tarkoitettu turvaamaan terveydenhuollon palveluja ja sen piiriin kuuluvat
kaiken ikäiset ihmiset. Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti. Kiireettömän
hoidon kohdalla terveyskeskuksen on arvioitava hoidon tarve kolmen päivän kuluessa
yhteydenotosta. Arvion voi suorittaa terveydenhuollon ammattilainen, muukin kuin lää14
käri ja joissakin tapauksissa se voidaan tehdä
jo puhelimessa. Niihin tutkimuksiin tai hoitoihin, joita ei voida vastaanotolla tehdä tulee päästä kolmessa kuukaudessa (perusterveydenhuollossa).
Sairaalan on arvioitava hoidon tarve kolmen viikon aikana lähetteen saapumisesta
ja hoitoon tai toimenpiteeseen tulee päästä
kuuden kuukauden kuluessa (erikoissairaanhoidossa). Lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaan tarpeelliseksi todettuun hoitoon
on kuitenkin päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Myös suun terveydenhuolto kuuluu hoitotakuun piiriin. Hoito on järjestettävä kuuden kuukauden sisällä. Epäselvissä tapauksissa asiakas voi kääntyä potilasasiamiehen puoleen.
Hoitotarvikkeet
Terveyskeskukset, Vakuutusyhtiö, Kotish.
Terveyskeskus antaa tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita kotikäyttöön. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan
maksutta eikä niistä tule periä mitään omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Yleensä annetaan kolmen
kuukauden tarve kerrallaan. Välineitä ja
tarvikkeita voivat saada esim. diabeetikot,
avanne-, sääri- ja makuuhaavapotilaat sekä
henkilöt, joilla on esim. muuttunut suolen ja
rakon toiminta tai keuhkojen vajaatoiminta.
Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden hoitotarvikekustannukset terveyskeskuksille korvaa vakuutusyhtiö.
Suomen Kipu ry
Hoito ulkomailla
Kela, terveydenhuolto
Kun Suomen sairausvakuutuksen piiriin
kuuluva hakeutuu omatoimisesti lääkäriin
tai hammaslääkäriin EU- tai Eta-maihin tai
Sveitsiin, hän voi saada lääkärinpalkkiosta sekä tutkimuksen ja hoidon kustannuksista Kela-korvauksen. Kustannukset maksetaan ensin itse ja hoitoon liittyviin kuluihin voi hakea jälkikäteen korvausta Kelasta.
Matkakustannuksiin tai lääkkeisiin korvausta ei saa.
Hoitoon voi hakea/saada myös ennakkoluvan, mikäli hakijalle ei Suomessa voida antaa asianmukaista sairaanhoitoa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. Ennakkolupaa haluavan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä omaan julkisen terveydenhuollon yksikköönsä.
Suomessa ennakkoluvan myöntää Kela,
joka myös maksaa hoitokustannukset. Hoitoa saaneen ei tarvitse itse niitä ensin maksaa. Kela vuorostaan laskuttaa yleensä sitä
julkista terveydenhuollon yksikköä, joka on
puoltanut ennakkolupaa ulkomaiseen hoitoon. Matkojen ja oleskelun kustannuksista
asiakas hakee Kelalta korvausta jälkikäteen.
Tällöin myös lääkekustannuksista maksetaan korvaus.
Hoivatakuu
Kunta
Hoivatakuu on tarkoitettu turvamaan ei kiireellisiä sosiaalitoimen palveluja. Hoivatakuu velvoittaa kuntaa järjestämään 80-vuotta täyttäneille sekä KELAn ylintä hoitotukea
saaville henkilöille pääsyn palvelun tarpeen
arviointiin viimeistään 7 arkipäivänä yhteydenotosta. Palvelu voi olla esimerkiksi kotitai asumispalvelu, laitoshoidon tarpeen arvioiminen tai omaishoidontuki.
Oikeus palvelujen tarpeen arviointiin seitsemän arkipäivän kuluessa koskee myös
päihde- ja vammaispalveluja mikäli henkilö
saa erityishoitotukea tai on täyttänyt 80 vuotta.
Keliakia-korvaus
Kansaneläkelaitos
Ruokavaliokorvaus, jota maksetaan 16 vuotta täyttäneelle keliakiaa sairastavalle henkilölle. Etuutta haettaessa tulee hakemuksessa
olla liitteenä lääkärintodistus, josta käy ilmi,
että keliakia on todettu koepalasta. Lääkärinlausuntoa ei tarvita, jos hakija on saanut alle
16 vuotiaan vammaistukea keliakian vuoksi.
Korjausavustus
Kunnan asuntovirasto
Korjausavustusta myönnetään sosiaalisin perustein vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten tai asuntojen korjaustoimintaan.
Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjaus kustannuksista.
Avustusta voi saada asuinrakennuksen tai
asunnon omistaja. Avustuksen myöntää kunta, jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Avustusta myönnetään vain sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeellisuuden perusteella. Tulo- ja varallisuusharkinta.
Kotipalvelu/Kotihoito
Sosiaalitoimisto
Kotipalvelua/kotihoitoa on mahdollisuus
saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden, vamman tai muun vastaavan
syyn perusteella, silloin kun apu on tarpeen
tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi. Palvelun sisältö kannattaa kysyä ennen ostoa/tilaamista. Hoitotoimet voivat olla hyvin rajattuja.
Kotipalvelu/kotihoito on maksullista. Tilapäisestä käynnistä tai tukipalveluista veloitetaan kertamaksu. Jatkuvasta hoidosta tai
palvelusta laskutetaan asiakkaan tulojen mukaan.
www.paavo.fi on arviointimenetelmä, josta on hyötyä, kun kartoitetaan avuntarvetta.
Suomen Kipu ry
15
Koulumatkat
Koulutoimi, Kansaneläkelaitos, Sosiaalitoimi
Peruskoulun oppilaan koulumatkan ollessa viittä kilometriä pidempi tai jos se on oppilaan ikä, vamma tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen oppilaalla on oikeus saada maksuton kuljetus, myös taksilla
tai invataksilla. Oppilas voi vaihtoehtoisesti saada myös riittävää avustusta kuljettamiseensa tai saattamiseensa. Lukion ja ammatillisen koulutuksen päätoimisilla opiskelijoilla, jotka käyttävät julkisia kulkuneuvoja, on mahdollisuus saada koulumatkatukea.
Tukea voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 kilometriä.
Silloin kun opiskelija ei voi käyttää koulumatkaansa joukkoliikennevälineitä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta tai näiden käyttö on kohtuuttoman hankalaa, matkakustannusten korvaukset lasketaan opiskelijan kodin ja oppilaitoksen välisen matkan mukaan. Koulumatkatukea haetaan ja se myönnetään Kelasta. Hakemus jätetään oppilaitokseen. Jos opiskelija tarvitsee
vaikean vammansa vuoksi opiskelumatkoja
taksilla tai invataksilla, siitä huolehtii oman
kunnan sosiaalitoimi (ks. Kuljetuspalvelut).
Koulunkäynti
Koulutoimi/Koulunkäyntiavustaja
Vaikeasti vammainen lapsi saa tarvittaessa
koulunkäyntiavustajan. Koulunkäyntiavustaja voi olla henkilökohtainen tai useamman
lapsen yhteinen. Avustaja auttaa koululaista
selviytymään päivittäisissä toiminnoissa ja
tehtävissä ja hän voi myös toimia saattajana
koulumatkoilla.
Koulunkäyntiavustajan tarve arvioidaan
lapsen henkilökohtaista opetus- ja kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa, jolloin on syytä tarkasti perustella avustajan tarve (liitteeksi lääkärinlausunto).
16
Koulutoimi myöntää koulunkäyntiavustajan ja hankkii lapsen tarvitsemat erityisvälineet kouluun, esim. erityispulpetin. Sosiaalitoimisto voi myöntää hakemuksesta vammaispalvelulain mukaisesti henkilökohtaisen
avustajan. Vaikka lapsella olisikin koulussa
koulunkäyntiavustaja, hän voi saada myös
henkilökohtaisen avustajan koulun jälkeiselle vapaa-ajalle ja lomien ajaksi.
Erityisopetus
Oppilaitokset
Erityisopetus tulee kyseeseen silloin, kun oppilaalla on vaikeita keskittymis- tai oppimisvaikeuksia, vaikeuksia omaksua peruskoulun
yleisopetuksen edellyttämää tieto- ja taitomäärää tai muu oppimista vaikeuttava syy. Erityisopetusta voidaan antaa yleisopetusluokassa tai
osa-aikaisena pienryhmässä. Oppilas voidaan
siirtää erityisopetusluokkaan, jos hän ei pysty
suoriutumaan peruskoulun yleisopetuksen luokalla erityisjärjestelyinkään.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on tehtävä kaikille erityisopetusta tarvitseville lapsille. Erityisluokilla opetusta voidaan antaa joko yleisopetuksen oppimääriin tai erityisopetuksen oppimääriin perustuen.
HOJKS voidaan tehdä myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Tarve todetaan joko oppilaitoksen omien selvitysten perusteella tai
opiskelijan, huoltajan tai molempien hakemukseksi ymmärrettävään tahdonilmaisuun
perustuvan selvityksen perusteella.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestäminen
ja erityistoimet ovat mahdollisuus, eivät pakko. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijan tarpeet ja oppilaitoksen mahdollisuudet huomioiden.
18 ikäinen voi tehdä ratkaisun itsenäisesti,
mutta alle 18 vuotiaan opiskelijan huoltajaan
otetaan tarvittaessa yhteys. Mikäli opiskelija
ei näe tarvetta erityistoimenpiteisiin, voi hän
riippumatta iästä kieltäytyä, vaikka tukitoimet olisivatkin ehdottoman tarpeelliset.
Suomen Kipu ry
Suunnitelma voidaan laatia myöhemminkin, mikäli opiskelija itse niin haluaa.
Kuljetuspalvelut
Kunta
Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisella henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän voi vammansa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä, on oikeus käyttää kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa. Oikeus koskee
työn, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen sekä virkistymisen vuoksi tehtäviä matkoja. Kuljetukset järjestetään
kunnan/kaupungin määräämällä tavalla, kuljetuskeskusten kautta, yhteis- tai suorakuljetuksella.
Kuljetuspalvelusta peritään maksu sen
mukaan kuin kunnassa se on päätetty. Maksu voi olla kiinteä tai perustua julkisen liikenteen taksoitukseen. Saattajapalvelu on ilmaista, eli yhdestä henkilöstä (läheinen, ystävä, ammattihenkilö) ei tarvitse maksaa ylimääräistä maksua.
Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat välttämättömät opiskelu- ja työmatkat (ei rajaa) sekä vähintään 18
muuta niin sanottua vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Nämä matkat voivat ulottua henkilön asuinkunnan tai lähikuntien alueelle tai
henkilön toiminnan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Matkat liittyvät asioimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen eli käytännössä kaikkiin normaaliin elämään liittyviin tilanteisiin.
Kuntoutus
Terveyskeskus, Sairaala, Kela,
Työeläkelaitokset, Sosiaalitoimisto,
VKK, Vakuutusyhtiöt
Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkinnälliseen, ammatilliseen, sosiaaliseen ja
kasvatukselliseen kuntoutukseen. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi fysioterapia, puheterapia, psykoterapia, neuropsy-
kologinen kuntoutus ja laitoskuntoutusjaksot. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa vastuu
jakautuu terveydenhuollon ja Kelan kesken
siten, että Kelalla on ensisijainen vastuu vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Ammatillista kuntoutusta ovat esim.
työkokeilut ja ammatillinen koulutus. Kelan
lisäksi niitä järjestää työeläkelaitokset sekä
työ- ja elinkeinotoimistot Sosiaalista kuntoutusta ovat esim. sopeutumisvalmennuskurssit ja kasvatuksellista kuntoutusta erityisopetuksen tukitoimenpiteet. Jos kuntoutustarve aiheutuu liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista, kuntoutuksen järjestämisestä vastaa vakuutusyhtiö.
Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu alle 65-vuotiaalle vaikeavammaiselle, joka saa korotettua tai ylintä
vammaistukea tai eläkettä saavan korotettua tai ylintä hoitotukea Harkinnanvarainen
kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Eduskunta myöntää vuosittain määrärahan harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestämiseen. Kelan kuntoutus on yleensä maksutonta.
Kuntoutusta varten tarvitaan lääkärinlausunto ja/tai kuntoutussuunnitelma. Työeläkelaitosten kuntoutus on järjestämisvelvollisuuden mukaista ammatillista kuntoutusta.
Kuntoutusavustus
Kansaneläkelaitos, Työeläkelaitokset
Kuntoutusavustus on harkinnanvarainen
etuus, jota voidaan maksaa kuntoutusrahakauden päättymisen jälkeen työllistymisen
tukemiseksi esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja työkokeilun tai –valmennuksen jälkeen. Sitä maksetaan enintään kuudelta kuukaudelta.
Oikeus työttömyysturvaan estää kuntoutusavustuksen saamisen. Kuntoutuksen jälkeen omaa yritystä aloittelevan on mahdollista saada kuntoutusavustusta, mikäli hän ei
samanaikaisesti saa työhallinnon maksamaa
Suomen Kipu ry
17
starttirahaa. Avustusta on mahdollista saada
myös, jos kuntoutuksen jälkeen on sijoittunut entistä ansiotasoaan huomattavasti heikommin palkattuun työhön. Kuntoutusavustus on määrältään kuntoutusrahan suuruinen
ja on veronalaista tuloa.
Kuntoutusohjaus
Sairaala
Kuntoutusohjaajan tehtävänä on tukea asiakasta ja hänen läheisiään sairauden tai vamman aiheuttamassa elämänmuutoksessa sekä
ohjata ja neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämisessä. Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä ja arvioi yhdessä asiakkaan kanssa hänen arkielämänsä selviytymistä ja palvelujen tarvetta sekä auttaa palvelujen hakemisessa.
Lääkinnällinen kuntoutus
Terveydenhuolto, Kansaneläkelaitos,
Tapaturma- ja liikennevakuutus
Kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi fysioterapiaa, puheterapiaa, toimintaterapiaa, ratsastusterapiaa, musiikkiterapiaa,
neuropsykologista kuntoutusta, laitoskuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja apuvälineitä. Kelan ja terveydenhuollon kustantaman kuntoutuksen tulee perustua julkisessa
terveydenhuollossa (esim. terveyskeskus tai
keskussairaala) tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Yksityislääkärin, vaikka hän olisi ko.
vamman tai sairauden ns. asiantuntijalääkäri, tekemä suunnitelma ei yksin käy. Lisäksi
vaaditaan julkisen perusterveydenhuollon tai
erikoissairaanhoidon lääkärilausunto.
Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus on vakuutusasiakkaille ensisijaista muuhun kuntoutukseen nähden. Kela huolehtii alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Muiden osalta kuntoutusvastuu kuuluu terveydenhuollolle. Ks.
myös apuvälineet ja hoitotarvikkeet.
Kuntoutusraha ja ylläpitokorvaus
18
Kansaneläkelaitos, Työeläkelaitokset
Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Kuntoutusrahaa maksetaan
16-64-vuotiaille silloin, kun kuntoutuksen
tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää kirjallista
päätöstä kuntoutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi 16-19-vuotiaille
nuorille, joille on laadittu henkilökohtainen
opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma, maksetaan kuntoutusrahaa ilman kuntoutuspäätöstä. Näissä tapauksissa vammaisuuden kokonaisvaikeusasteen edellytetään lisäksi vaativan syvennettyä ohjausta ja kuntoutusta.
Kuntoutusrahaa maksetaan myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kelan kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös esimerkiksi julkisen terveydenhuollon järjestämän kuntoutuksen, sopeutumisvalmennuksen ja perhekuntoutuksen ajalta. Kuntoutusraha on veronalaista tuloa.
Kelan ylläpitokorvausta voidaan maksaa
kuntoutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten
kustannusten korvaamiseksi. Sitä maksetaan
avomuotoisen kuntoutuksen ajalta henkilölle, joka saa minimikuntoutusrahaa. Ylläpitokorvaus on veroton.
Kuntoutussuunnitelma
Terveyskeskus, Sairaala
Kuntoutussuunnitelma laaditaan kirjallisesti kuntoutujan, tarvittaessa omaisen tai läheisen , lääkärin ja usein myös moni ammatillisen työryhmän yhteistyönä. Kuntoutussuunnitelmasta tulee selvitä, miten sairaus, vika
tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia tai rasitusta selviytyä kotona, päiväkodissa, koulussa tai työelämässä sekä muissa elämän-perhetilanteissa. Lisäksi suunnitelmassa tulee kuvata, miten kuntoutus perustellusti turvaa tai parantaa em. selviytymistä.
Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma on laadittava hoidosta
Suomen Kipu ry
vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä ja laadittu suunnitelma on voimassa
1-3 vuotta.
Kuntoutustuki
Kansaneläkelaitos, Työeläkelaitokset
Kuntoutustuki myönnetään määräaikaisesti
työkyvyttömälle henkilölle, jonka työkyvyn
voidaan arvioida palautuvan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella. Myöntämisedellytyksenä on, että henkilölle on laadittu
hoito- tai kuntoutussuunnitelma, joka sisältää jäljellä olevan työkyvyn selvittämiseen
tai ylläpitämiseen liittyvät kuntouttavat toimenpiteet.
Kuntoutustuki on määrältään samansuuruinen kuin työkyvyttömyyseläke.
Lääkekorvaukset
Kansaneläkelaitos, Vakuutusyhtiö
Korvattavat lääkkeet jaetaan kolmeen korvausluokkaan, joita ovat peruskorvaus (42
prosenttia lääkkeen hinnasta), alempi erityiskorvaus (72 prosenttia lääkkeen hinnasta) ja
ylempi erityiskorvausluokka (100 prosenttia lääkkeen hinnasta). Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä peritään omavastuuosuus 3 €/lääke. Peruskorvauksen saa Kelakortilla, mutta joidenkin lääkkeiden (esim.
kasvuhormoni, interferoni) kohdalla korvattavuutta on rajoitettu. Niitä tulee silloin hakea erikseen Kelan toimistosta ja liitteeksi
tarvitaan lääkärinlausunto B. Tarkempi luettelo rajoitetusti peruskorvattavista lääkkeistä
löytyy Kelan sivuilta osoitteesta www. kela.
fi (vapaa sanahaku > rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet).
Myös oikeus saada lääke erityiskorvattavana on aina erikseen haettava lääkärintodistuksella Kelasta. Oikeuden myöntämisestä tulee maininta Kela-korttiin. Kerralla voi
hankkia (saa Kela korvauksen) yleensä enintään kolmen kuukauden lääkkeet.
Lisäksi Kela korvaa tietyin edellytyksin
kliinisiä ravintovalmisteita sekä perusvoi-
teita. Vaikka lääkäri kirjoittaa reseptin tai
suosituksen käsikauppalääkkeistä, ei niistä
yleensä saa korvausta. Korvausta ei myöskään makseta sellaisista lääkkeistä, joissa resepti on pakollinen (esim. monet kipulääkkeet), mutta jotka eivät kuulu mihinkään
edellä esitellyistä korvausluokista.
Lisätietoja lääkekorvausasioista saa Kelan toimistoista ja apteekeista. Ks. myös
Ajankohtaista tietoa > Lääkekatto. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden vahinkotapahtumasta aiheutuvat lääkekustannukset korvaa vakuutusyhtiö. Reseptissä tulisi olla lääkärin merkintä,
mikäli kyseessä on vakuutusyhtiön korvauksen piiriin kuuluva lääke.
Lääkkeiden viitehintajärjestelmä
STM, Kela, apteekit
Lääkevalmisteet luokitellaan eri käyttöryhmien mukaisiin viitehintaryhmiin. Ryhmään
kuuluvissa lääkevalmisteissa on yhtä paljon
vaikuttavaa lääkeainetta, joten ne ovat keskenään biologisesti samanarvoisia. Tästä
syystä niitä voidaan turvallisesti vaihtaa keskenään.
Järjestelmässä Kela maksaa, ryhmään kuuluvista lääkevalmisteista, korvauksen enintään viitehinnasta. Jos asiakas ei halua vaihtaa viitehintaa ylittävää lääkettään edullisempaan, hän saa Kela-korvauksen viitehinnasta ja maksaa ylittävän osuuden itse. Viitehintaa edullisemmista lääkkeistä korvaus
maksetaan lääkkeen myyntihinnasta.
Viitehinta on viitehintaryhmän edullisimman valmisteen hinta
• lisättynä 1,5 €, kun hinta on alle 40 €
• lisättynä 2 €, kun hinta on 40 € tai yli
Esimerkki:
Lääke A maksaa 20 €, lääke B 21.50 € ja lääke C 28 €. Ryhmän halvin lääke A maksaa 20
€ ja määrittää viitehinnaksi 20 €. Täyden kor-
Suomen Kipu ry
19
vauksen saa 1.50 € kalliimmasta lääkkeestä.
Asiakas saa siis täyden Kela-korvauksen lääkkeestä B.
Lääke C maksaa 28 €, eikä asiakas halua
vaihtaa sitä edullisempaan viitehintaryhmään
kuuluvaan lääkkeeseen. Hän saa lääkkeestä korvauksen 21,50 € asti, mutta joutuu itse
maksamaan ylimenevän osuuden 28 € - 21.5
€ = 6.5 €.
Lääkkeiden peruskorvauksella (42 %) jää
lääkkeestä A asiakkaalle maksettavaksi 11.60
€, lääkkeestä B 12.47 € ja kalleimmasta lääkkeestä C 18.97 € (hintaryhmän suurimman
korvauksen jälkeen yli menevä osuus maksetaan itse: 12.47 €+ 6,5 € = 18,97 €).
Viitehinnan ylittävä osuus ei kerrytä vuotuista omavastuuosuutta.
Lääkäri voi kieltää lääkevaihdon lääketieteellisistä tai hoidollisista syistä. Hänen tulee merkitä kielto reseptiin. Tällöin korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta (esimerkkitapauksessa lääkkeestä C, jolloin lääke maksaa asiakkaalle 16.24 €). Viitehintaryhmät perustuvat Lääkelaitoksen neljännesvuosittain vahvistamaan luetteloon keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista.
Lääkkeiden hintalautakunta määrittää lääkeryhmien viitehinnat lääkeyritysten ilmoittamien hintojen perusteella neljästi vuodessa.
Matkakustannukset
kts. Ajankohtaista tietoa > maksukatto
20
Muistutus
Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun sosiaalihuollossa tai saamaansa kohteluun tai hoitoon terveydenhuollossa, hän voi
tehdä muistutuksen. Muistutus osoitetaan sosiaali- ja/tai terveydenhuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakkaalle toimielimen on
vastattava kohtuullisessa ajassa. Tarvittaessa
asiakas/potilas voi olla yhteydessä joko kotikuntansa sosiaaliasiamieheen tai potilasasiamieheen.
Omaehtoinen liikunta
Urheilujärjestöt, Kunnan liikuntavirasto
Osoitteesta http://solia.sporttisaitti.com saa
tietoa liikuntavammaisille sopivista harrastusvälineistä, joita voi saada lyhytaikaiseen
lainaan maksua vastaan. Invalidiyhdistyksissä on myös tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia. Oman kunnan liikuntavirastossa on
erityisliikunnanohjaajia, jotka kertovat kunnan palveluista ja neuvovat esim. erityis uimakorttiin tai kuntosalikorttiin liittyvissä
asioissa.
Omaishoidon tuki
Sosiaalitoimisto, STM
Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen
palvelu. Tuen myöntämisen perusteena on
vanhuksen tai vammaisen henkilön hoidon,
huolenpidon ja tukemisen tarve. Omaishoidontuella on tarkoitus ehkäistä laitoshoitoon
joutumista ja tukea kotona selviytymistä. Tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja
tekevät hoitosopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Siinä määritellään
hoidettavalle annettujen palvelujen lisäksi
myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Hoitajana voi toimia muukin
henkilö kuin hoidettavan omainen.
Omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä on 300 €/kk, ylärajaa ei
ole määritelty. Korkeampi hoitopalkkioluokka on vähintään 600 €/kk. Tätä luokkaa sovelletaan silloin, kun hoitaja on lyhyesti es-
Suomen Kipu ry
tynyt tekemästä ansiotyötään hoidollisesti
raskaan siirtymävaiheen aikana. Hoitopalkkio on verollista tuloa ja siitä kertyy hoitajalle eläkettä.
Eläkkeellä olevan omaishoitajan kannattaa tarkistuttaa tuen vastaanottamisen vaikutus omaan eläkkeeseensä ja verotukseen.
Omaishoitajan tapaturmavakuutuksesta huo­
lehtii tuen myöntänyt kunta. Omaishoitajalla
on oikeus saada vähintään kolme vapaapäivää sellaista kuukautta kohti, jonka aikana
hoitotyö on ollut erittäin sitovaa. Alle vuorokauden mittaiset virkistysvapaat eivät vähennä omaishoitajan hoitopalkkion määrää.
Kunta on vastuussa sijaishoidon järjestämisestä omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Sijaishoidosta perittävä maksu saa olla
enintään 9 euroa vuorokaudessa. Tämä koskee myös palvelusetelillä järjestettävää hoitoa.
Avuntarpeen arvioinnissa voi käyttää apuna Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itse arviointimenetelmää, www.paavo.fi
Palkkatuki
Työvoimatoimisto
Palkkatuki muodostuu perustuesta ja lisäosasta. Palkkatuella vajaakuntoinen tai pitkäaikaistyötön voidaan työllistää valtion,
kunnan tai yksityisen työnantajan palvelukseen enintään kahden vuoden ajaksi. Vajaakuntoiselle palkkatukea voidaan myöntää
2x2 vuotta ilman 5 kk:n jäähysääntöä, jos tuen myöntämisen edellytykset säilyvät ennallaan. Tiettyjen edellytysten täyttyessä palkkatukea on mahdollista myöntää jatkuvana. Muutoin palkkatukea voidaan myöntää
korkeintaan 10 kuukauden ajaksi. Yrittäjiksi ryhtyvien työttömien tukimuoto on starttiraha.
Vaikeasti työllistettävän palkkatuen avulla
voidaan työllistää työ- tai oppisopimuskoulutukseen työnhakija, jolle on maksettu työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 500
päivältä ja joka työllistettäessä on oikeutet-
tu työmarkkinatukeen. Sitä voidaan myöntää
saman henkilön työllistämiseksi enintään 24
kuukaudeksi kerrallaan.
Palveluasuminen
Sosiaalitoimisto
Kunnan on järjestettävä palveluasuminen
vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee
vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden
eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.
Osoitteesta www.paavo.fi löytyy Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itse arviointimenetelmä, josta on hyötyä toisen henkilön avuntarvetta määriteltäessä.
Vammaispalvelulain mukaiseen vaikeavammaisten palveluasumiseen kuuluvat
asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Palveluja tulee järjestää tarpeenmukainen määrä. Palveluasuminen voidaan toteuttaa joko
vammaisen henkilön omassa omistus-, vuokra tai muussa vastaavassa asunnossa järjestämällä sinne tarpeelliset palvelut tai palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai vastaavassa.
Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää esim. kotipalvelun,/kotihoidon, omaishoidon tuen tai henkilökohtaisen
avustajan avulla tai yhdistämällä näitä tukimuotoja. Kun vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös on tehty, em. palvelut ovat maksuttomia.
Kun palveluasuminen on järjestetty henkilökohtaisen avustajan avulla, henkilökohtainen avustaja on subjektiivinen oikeus, jolloin määrärahoihin perustuvaa rajaa ei voi
käyttää perusteena palvelujen ja tukitoimien
määrälle.
Palvelusuunnitelma
Sosiaalitoimisto
Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on laadittava yhdessä vammaisen henkilön tai hänen
Suomen Kipu ry
21
huoltajansa kanssa palvelusuunnitelma. Siihen tulee sisältää kaikki henkilön tarvitsemat
palvelut. Palvelusuunnitelmaa on tarkistettava tarpeen mukaan.
Suunnitelmasta ilmenee henkilön tarpeet,
jotka tulee ottaa huomioon määrärahoja varattaessa. Palvelusuunnitelmaan kirjatut asiat eivät kuitenkaan ole yhtä kuin myönteinen
päätös, vaan kukin palvelu tai tukitoimi on
vielä erikseen haettava.
Osoitteesta www.paavo.fi löytyy Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itsearviointimenetelmä, josta on hyötyä palvelusuunnitelmaa
laadittaessa.
Pitkäaikaistyöttömän eläketuki
Kansaneläkelaitos
Eläketuki turvaa pitkäaikaistyöttömälle vähintään kansaneläkkeen suuruisen pysyvän
toimeentulon. Tuen saaminen edellyttää, että on syntynyt vuosien 1941-1947 välisenä
aikana ja on ollut pitkäaikaistyötön sekä oikeutettu työmarkkinatukeen vuoden 2004 lopussa. Eläketuki on verotettavaa tuloa. Eläketukeen oikeutettu voi jäädä vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä.
Postin jakelupalvelu
Itella
Palvelu koskee Postin perusjakelua eli päivällä tehtävää postinkantoa, ei sanomalehtien varhaisjakelua tai postipaketteja. Liikuntarajoitteisella ja yli 75-vuotiaalla on oikeus saada pyynnöstään postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaisesti postiluukkuun.
Poikkeavan jakelun perusedellytys on se,
että jokainen saman talouden postinsaajista
on oikeutettu palveluun. Kuitenkin liikuntaesteinen tai 75 vuotta täyttänyt postinsaaja,
joka joutuu säännönmukaisesti tai toistuvasti olemaan yksin siten, että hänen postin noutamisensa huomattavasti vaikeutuu, on myös
22
oikeutettu palveluun. Muun kuin korkean iän
aiheuttaman liikuntaesteisyyden toteamiseen
voidaan käyttää joko paikallisen postinjakelun omaa harkintaa tai asiasta voidaan pyytää esittämään lääkärintodistus. Jokainen
palveluratkaisu sovitaan aina tapauskohtaisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Lisätietoja
saa Postin asiakasnumerosta 0200 71000.
Potilasasiamies
Terveydenhuollon toimintayksikkö
Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja avustaa
potilasta potilaan oikeuksista ja asemasta annetun lain soveltamiseen liittyvissä asioissa,
tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimia muutoinkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja
toteuttamiseksi. Potilasasiamiehen puoleen
voi kääntyä mm. tilanteissa, joissa potilas on
tyytymätön saamaansa hoitoon tai siihen liittyvään kohteluun.
Potilasvakuutus
Potilasvakuutuskeskus
Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain
mukaisesti Suomessa terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen
henkilövahingon. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka
hoitaa korvauskäsittelyn ja korvausten maksamisen. Tarvittaessa potilas voi olla yhteydessä terveydenhoitoyksikön potilasasiamieheen.
Päivätoiminta
Sosiaalitoimisto
Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä subjektiivisena oikeutena päivätoimintaa vaikeavammaisille henkilöille. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on
tarkoitettu heille, joiden toimintakyky on voimakkaasti alentunut esimerkiksi aivovamman, vakavan mielenterveysongelman tai
usean eri vamman tai sairauden yhteisvaiku-
Suomen Kipu ry
tuksen seurauksena, eikä henkilö kuulu kehitysvammalain tarjoaman päivätoiminnan piiriin. Päivätoiminta on maksutonta, mutta siihen mahdollisesti kuuluvista kuljetus - ja/tai
ateriapalveluista peritään maksu.
Sairausvakuutus
Kansaneläkelaitos
Sairausvakuutuksen piirissä ovat Suomessa
vakituisesti asuvat henkilöt. Se korvaa osan
yksityislääkärin ja muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käytöstä aiheutuneista kustannuksista. Korvausta ei makseta terveyskeskuksen perimistä sairaanhoidon maksuista
eikä muista julkisen terveydenhuollon maksuista. Sairausvakuutukseen kuuluvat myös
sairauspäivärahan maksaminen, lääke- ja
matkakorvaukset.
Sairausvakuutuksen päiväraha ja
osapäiväraha
Kansaneläkelaitos
Sairausvakuutuksen päivärahaa maksetaan
16-67- vuotiaalle henkilölle, joka on sairauden vuoksi kykenemätön tekemään tavallista tai siihen läheisesti verrattavaa työtä ja on
ollut työssä 3 kk ennen työkyvyttömäksi tuloaan. Jos työedellytys ei täyty, oikeus päivärahaan alkaa 55 päivän omavastuuajan jälkeen. Päiväraha on tällöin minimipäivärahan
suuruinen. Päivärahalla korvataan ansionmenetystä. Korvauksen perusteena käytetään
viimeksi suoritettua verotusta tai viimeisen
kuuden kuukauden tuloa, jos verotettava tulo
on noussut vähintään 20 %.
Sairauspäiväraha on verotettavaa tuloa.
Oikeus päivärahaan alkaa, kun sairaus on
kestänyt omavastuuajan eli sairastumispäivän lisäksi yhdeksän arkipäivää. Kun henkilö on saanut päivärahaa 150 päivältä, päivärahan saajalle annetaan tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja työeläkkeen hakemisesta.
Päivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä.
Osasairauspäivärahan tavoitteena on tukea
työntekijän kuntoutumista ja omaan työhön
paluuta. Sitä voidaan maksaa kokoaikaisesti työssä oleville työntekijöille ja yrittäjille.
Kun on saanut sairauspäivärahaa vähintään
60 vrk eli noin kolme kuukautta, työkyvyttömyyden edelleen jatkuessa on mahdollista työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi
osasairauspäivärahaa. Työajan ja palkan on
vähennyttävä 40-60 % aikaisemmasta. Osasairauspäiväraha on määrältään puolet sitä
välittömästi edeltäneestä sairauspäivärahasta. Sitä voidaan maksaa 12-72 arkipäivää.
Oikeus osapäivärahaan perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen
osa-aikatyöstä. Sopimus tehdään vähintään
kahden viikon tai enintään kolmen kuukauden ajaksi. Osa-aikatyösopimus voidaan keskeyttää uudella sopimuksella eli sopimuksella siirtyä kokoaikatyöhön tai kokoaikaiselle
sairauslomalle. Sairauspäivärahaa varten tulee täyttää hakemus ja liitteenä tulee olla lääkärinlausunto: A-lausunto enintään 60 päivää kestävä työkyvyttömyysaika ja B lausunto pyydettäessä tai tilanteissa kun työkyvyttömyysaika on lääketieteellisesti arvioitu
kestävän yli 60 päivää.
Sopeutumisvalmennus
Kansaneläkelaitos, Terveyskeskus, Sosiaalitoimisto , Vakuutusyhtiöt, Vammaisjärjestöt
Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on tukea vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään vamman aiheuttamissa muutoksissa elämässä. Sopeutumisvalmennusta järjestetään
pääasiassa erilaisina kursseina, mutta on
myös mahdollisuus saada yksilöllistä sopeutumisvalmennusta.
Kelan maksamaan sopeutumisvalmennukseen asiakas tarvitsee lääkärin laatiman kuntoutussuunnitelman tai B-lausunnon, jossa
suositellaan sopeutumisvalmennusta. Sopeutumisvalmennusta haetaan Kelan lomakkeella ja hakemus toimitetaan Kelan toimistoon.
Myös terveyskeskus, keskussairaala tai sosi-
Suomen Kipu ry
23
aalitoimisto voi maksaa sopeutumisvalmennuksen. Tämä edellyttää kuntoutussuunnitelmaa tai lääkärinlausuntoa, jossa suositellaan
sopeutumisvalmennusta. Henkilöt, jotka saavat vammautumisensa vuoksi korvausta vakuutusyhtiöstä, hakevat maksusitoumuksen
sopeutumisvalmennukseen vakuutusyhtiön
kautta. Kuntoutussuunnitelma tai lääkärin
lausunto tarvitaan. Vammaisjärjestöt ja monet diagnoosipohjaiset yhdistykset järjestävät sopeutumisvalmennusta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukemana. Lisätietoja
vammaisjärjestöistä.
seen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle
henkilölle.
Sosiaaliset yritykset
Takuueläke
Työvoimatoimisto, TE-keskukset
Sosiaaliseksi yritykseksi voidaan rekisteröidä markkinalähtöistä liiketoimintaa harjoittava kaupparekisteriin merkitty yritys, jonka
työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä ja joka maksaa työntekijöilleen vähintään alan työehtosopimuksen mukaisen palkan. Sosiaaliseksi yritykseksi hyväksymisen jälkeen sille voidaan maksaa palkkatukea pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän palkkauskustannuksiin kahden vuoden ajan ja vajaakuntoisen palkkauskustannuksiin kolmen vuoden ajan. Vajaakuntoiselle uusi tukijakso voidaan myöntää ilman
5 kk jäähysääntöä, mikäli se on hänen tilanteensa kannalta tarkoituksenmukaista. Sosiaalisen yrityksen ei tarvitse tehdä toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta työllistettävän kanssa tukea saadakseen.
Sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän
työllistämiseksi palkkatuki korotettuna lisä­
osalla niin, että perustuen ja lisäosan yhteenlaskettu määrä on 50 % palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1300 e/kk. Sosiaalinen yritys voi sijoittaa palkkatuella palkkaamansa pitkäaikaistyöttömän, vaikeasti työllistyvän tai vajaakuntoisen työhön yrityk24
Sosiaaliasiamies
Kunta
Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä
asioissa, avustaa muistutuksen tekemisessä,
tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi sekä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa.
2011 voimaan tullut takuueläke korottaa
Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen noin 714 euroon kuukaudessa. Vähimmäiseläke jää tätä pienemmäksi silloin, kun
eläkkeensaaja on varhentanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen. Takuueläkettä saa noin
10% kaikista eläkkeensaajista.
Takuueläke maksetaan, jos kaikki yhteenlasketut eläkkeesi ennen verotusta ovat alle
707,26 €/kk.
Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat
kaikki saamasi eläkkeet Suomesta ja ulkomailta. Ne vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä sataprosenttisesti. Eläkkeisiin
luetaan mukaan myös esimerkiksi leskeneläkkeet ja tapaturmaeläkkeet. Laissa takuueläkkeestä on tarkka luettelo siitä vähennettävistä eläkkeistä.
Takuueläkettä eivät pienennä eläkettä saavan hoitotuki, rintamalisät eikä lapsikorotus.
Takuueläkettä eivät pienennä ansiotulot, pääomatulot eikä omaisuus. Myöskään
omaishoidon tuki ei vaikuta sen määrään.
Suomen Kipu ry
Esimerkki:
Yksin asuva eläkeläinen, jonka ainoa eläke on
täysi kansaneläke (608,63€/kk vuoden 2012
tasossa), saa takuueläkettä 105,10€/kk.
Parisuhteessa asuva eläkeläinen, jonka ainoa eläke on täysi kansaneläke (539,85€/kk),
saa takuueläkettä 173,88 €/kk.
Kuntaryhmät poistuivat kansaneläkkeestä 1.1.2008. Eläkettä maksetaan samansuuruisena asuinpaikasta riippumatta. Sen sijaan
avioliitossa tai avoliitossa tai rekisteröidyssä
parisuhteessa eläminen vaikuttaa yhä edelleen eläkkeeseen sitä pienentävästi.
Terveydenhuollon ja lääkinnällisen
kuntoutuksen matkakustannukset
Kansaneläkelaitos, Vakuutusyhtiö
Sairauden tutkimuksista ja hoidosta sekä
kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset korvataan siltä osin kuin ne yhteen suuntaan tehtyä matkaa kohden ylittävät omavastuuosuuden. Jos itselle maksettavaksi jäävät
matkakustannukset saman kalenterivuoden
aikana ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden, ylittävä osa korvataan kokonaan. Vuosiomavastuun karttumista seurataan Kelassa,
matkakustannusten kuitit on säilytettävä itse.
Korvaus oman auton käytöstä on 0,20 €/km.
Ks. myös Ajankohtaista tietoa > matkakatto Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin
kuuluvien henkilöiden vakuutusvahingosta
aiheutuvien terveydenhuollon ja kuntoutuksen matkat tulevat korvattavaksi vakuutusyhtiöstä. Tätä varten tulee laatia vapaamuotoinen hakemus ja liitteeksi selvitysmatkoista sekä mahdolliset kuitit.
Terveydenhuollon maksukatto
Terveydenhuollon asiakasmaksuilla on maksukatto. Kattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut sekä
lyhytaikaisen laitoshoidon maksut sekä terveyden- että sosiaalihuollon laitoksissa. Ala-
ikäisten lasten asiakasmaksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa. Seurantajakso
on kalenterivuosi.
Maksukaton karttumista tulee asiakkaan
itse seurata. Kun maksukatto on täyttynyt
asiakas voi noutaa ns. vihreän kortin siitä julkisen terveydenhuollon toimipisteestä, jonka
palvelusta on viimeksi maksanut. Käsittelyä
nopeuttaa, jos asiakkaalla on mukanaan kuitit suoritetuista maksuista. Maksukaton täytyttyä asiakas saa terveydenhuollon avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksu alenee. Ks.
myös Ajankohtaista tietoa
Toimintaterapia
Kunta
Toimintakykyyn kuuluu itsestä huolehtiminen, työn tekeminen, vapaa-ajan viettäminen, leikkiminen ja vuorovaikutuksessa oleminen. Toimintakykyä voi rajoittaa erilaiset
sairaudet tai vammat, kehitykseen liittyvät
vaikeudet tai ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset.
Toimintaterapian tavoitteena on ylläpitää
yksilön toimintakykyä, korjata toimintakyvyn rajoituksia tai parantaa yksilön elämänlaatua rajoituksista huolimatta. Pyrkimyksenä on, että yksilö selviytyy mahdollisimman
omatoimisesti omassa elinympäristössään.
Tukityöllistäminen
Ks. Palkkatuki
Työkyvyttömyyseläke
Työeläkelaitokset, Kansaneläkelaitos
Työkyvyttömyyseläkkeiden saaminen edellyttää yleensä terveydentilasta johtuvaa kyvyttömyyttä hankkia toimeentuloa. Henkilöillä voi olla oikeus kahteen eri lakisääteiseen eläkkeeseen: työeläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen, jotka yhdessä muodostavat kokonaiseläkkeen.
Suomen Kipu ry
25
Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat täysi työkyvyttömyyseläke, määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen vuoden 1996 alusta korvannut kuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyysajan toimeentuloturva
rakentuu työeläkkeestä sekä mahdollisesta
kansaneläkkeestä ja eläkkeensaajien asumistuesta sekä eläkettä saavan hoitotuesta. Sitä
voidaan täydentää vapaaehtoisilla työeläkkeen lisäeduilla ja vakuutusyhtiöiden myöntämillä työkyvyttömyysvakuutuksilla.
Kansaneläke turvaa vähimmäistoimeentulon silloin, kun asianomaisella ei ole palkkatuloja tai ansioeläkettä. Eläke voidaan myöntää 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, jos mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen ei
ole. Ennen eläkkeen myöntämistä selvitetään perusteellisesti mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen vaikeasti vajaakuntoisen
16 - 19-vuotiaan kohdalla (henkilökohtainen
opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma).
Alle 20-vuotiaan ensisijainen toimeentuloturva on kuntoutusraha, jonka maksamiseen ei tarvita kuntoutuspäätöstä. Eläketurvakeskuksesta tai omalta eläkelaitokselta voi
pyytää kirjallisesti otteen työsuhderekisteristä ja arvion eläkkeen määrästä. Vuoden 2005
alusta työeläkkeen vanhuuseläkkeelle voi
päästä porrastetusti 63-68-vuotiaana. Kelan
vanhuuseläkeikä on edelleen 65 vuotta.
Työkyvyttömyyseläkeoikeus tarkistetaan,
kun eläkkeensaajan terveydentilassa tai tuloissa on tapahtunut muutoksia.
Työnteko työkyvyttömyyseläkkeellä
Kansaneläkelaitos, eläkelaitokset
Työkyvyttömyyseläkkeen ansioraja on 40
prosenttia jaosatyökyvyttömyyseläkkeen 60
prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiosta. 1.1.2010–31.12.2013 voimassa olevan määräaikaislain mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi kuitenkin
ansaita prosenttimääräisistä rajoista riippumatta 713,73€/kk (vuoden 2012 tasossa), joka on sama kuin takuueläkkeen takaama vä26
himmäiseläkkeen määrä. Työnteosta tulee ilmoittaa Kelaan ja työeläkelaitokseen.
Työskentely alle 3 kk
Jos työkyvyttömyyseläkkeensaaja työskentelee alle kolmen kalenterikuukauden ajan
ylittäen 713,73 euron ansiorajan kalenterikuukaudessa, työkyvyttömyyseläkeoikeus
tarkistetaan ja edellytysten täyttyessä eläke
mahdollisesti keskeytetään ja lakkautetaan.
Jos 713,73 € ansiorajan ylittävä työskentely kestää alle 3 kk, työkyvyttömyyseläkkeen
lepäämään jättäminen ei tule kyseeseen. Yksi alle kolmen kuukauden työskentelyjakso
ansiorajan ylittävästi voidaan tulkita työkokeiluksi, mutta jos lyhytaikaisia ansiorajan
ylittäviä työskentelyjaksoja on useampi vuodessa, työkyvyttömyyseläkeoikeus tarkistetaan terveysosastolla.
Työskentely yli 3kk eläkkeen
lepäämään jättäminen
Jos eläkkeensaaja ansaitsee yli 3 kk ajan enemmän kuin 713,73 €/kk, työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään eläkkeensaajan ilmoituksesta tai Kelan aloitteesta.
Laki lepäämään jättämisestä muuttui
1.1.2010. Tärkein muutos on siinä, että lepäämään jättävän työkyvyttömyyseläkkeen
ei enää tarvitse olla täysimääräinen. Muutos
on myös siinä, että eläke voi olla lepäämässä
yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta
ja enintään kaksi vuotta.
Jos työkyvyttömyyseläkkeen saaja saa
hoitotukea ennen eläkkeen lepäämään jättämistä, hän saa työhön palaamisen tukemiseksi ylimmän vammaistuen suuruista tukea (2012 tuki on 403,50 €/kk). Vammaistuki myönnetään eläkkeen lepäämisen ajalle ilman harkintaa ja vammaisetuuksista annetun
lain mukaisia saamisedellytyksiä. Vammaistukea ei tarvitse hakea erikseen. Vammaistuen maksaminen edellyttää lisäksi, että henkilön kaikki työkyvyttömyyseläkkeet ovat le-
Suomen Kipu ry
Tunnus 5012019
Vastauslähetys
Suomen
Kipu ry
Postimaksu
maksettu
yrityskannatusjäseneksi
Allekirjoitus:
tai
500 €
Nimi
Perhesuhde
Syntymävuosi
Perhejäsenyys kattaa kaikki samassa taloudessa asuvat, alla olevassa listassa ilmoitetut henkilöt. Talouteen tulee yksi lehti, muutoin
kaikilla on oikeus muihin jäsenetuihin. Kaiken ikäiset voivat liityä jäseneksi, äänioikeus on vain 15 vuotta täyttäneillä.
Syntymävuosi:
Puhelin: Sähköpostiosoite:
Sukunimi: Postinro ja-paikka:
100 €
Nimenselvennys
henkilökannatusjäseneksi 50 €
Etunimi: Osoite:
perhejäseneksi 25 €
(jäsenmaksu + 10 €)
jäseneksi 15 €
Haluan liityä Suomen Kipu ry:n 2012
Irrota aukeama
Perustelut:
Kerro mielipiteesi — ota kantaa — anna palautetta — ilmoita osoitteenmuutos
Ehdotan Vuoden Auttaja -palkinnon saajaksi:
Äänestä Vuoden Auttajaa (helmikuun loppuun mennessä)
Irrota aukeama
Irrota aukeama, taita – teippaa tai nido kiinni
Suomen Kipu ry
Tukee – Toimii – Tiedottaa – Kehittää
päävänä, mikäli henkilö on saanut eläkettä
sekä kansan- että työeläkejärjestelmästä. Ulkomaan eläkkeiden lepäämään jättämistä ei
edellytetä.
Eläkkeensaaja hoitotukea ja työskentelyajan vammaistukea ei voi saada samaan aikaan.
Ylin vammaistuki loppuu kun sitä on maksettu kaksi vuotta, tai eläkkeen lepäämisaika
loppuu. Tämän jälkeen henkilöllä saattaa olla oikeus normaalien myöntämisedellytysten
mukaiseen vammaistukeen tai hoitotukeen.
Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään myös jaksoissa. Jos työkyvyttömyyseläke on ollut lepäävänä, sen on oltava maksussa vähintään kolme kuukautta ennen kuin
sen voi jättää uudelleen lepäämään.
Työnteko työttömyyseläkkeellä
Työttömyyseläkkeen saaja voi tehdä vähän
työtä, ansaintaraja on 675,98 €/kk. Mikäli työttämyyseläkkeen saaja kieltäytyy ottamasta vastaan työvoimaviranomaisen osoittamaa, vähintään kuukauden kestävää työtä,
Kela keskeyttää eläkkeen maksamisen.
Työolosuhteiden järjestelytuki
Tulkkipalveluja on järjestettävä vaikeasti
kuulovammaiselle, kuulo- ja näkövammaiselle tai puhevammaiselle henkilölle. Vaikeasti kuulo- ja näkövammaiselle henkilölle
on järjestettävä väh. 360 tulkintatuntia vuodessa, muille väh. 180 tuntia vuodessa.
Vammaistuki
Alle 16-vuotiaan vammaistuki
Kansaneläkelaitos
Alle 16 vuotiaan vammaistukea maksetaan
sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta ja
kuntoutuksesta aiheutuvan taloudellisen tai
muun rasituksen korvaamiseksi. Hoidon tai
kuntoutuksen tarpeen tulee kestää vähintään
kuusi kuukautta. Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai siihen saakka kun lapsi
täyttää 16 vuotta riippuen siitä, miten pysyvä
lapsen erityisenhoidon ja kuntoutuksen tarve
on. Alle 16 vuotiaan vammaistuki on porrastettu kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu
tuki ja ylin tuki. Hoitotuki päättyy aina lapsen täyttäessä 16 vuotta, jonka jälkeen saattaa syntyä oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen.
Työvoimatoimisto
Työolosuhteiden järjestelytuella voidaan
korvata työpaikalla vammaisen tai vajaakuntoisen henkilön työhön sijoituksen tai työssä pysymisen työkoneita, - välineitä tai -menetelmiä tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Myös toisen työntekijän antama apu voidaan
korvata vammaisen tai vajaakuntoisen henkilön työssä selviytymisen parantamiseksi.
Työolosuhteiden järjestelystä aiheutuvat
kustannukset voidaan korvata työnantajalle
tämän hakemuksesta.
16 vuotta täyttäneen vammaistuki
Tulkkipalvelut
• huolehtia itsestään
Sosiaalitoimisto
Kansaneläkelaitos
Tuen tarkoituksena on tukea työikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä työelämässä ja opiskelussa ja korvata vammaisuudesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.
Vammaistukea voidaan myöntää 16-67
-vuotiaalle henkilölle, joka ei ole eläkkeellä.
Vammaistuen myöntäminen edellyttää, että
hakijalla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä
Suomen Kipu ry
31
• selviytyä välttämättömistä
kotitaloustöistä tai
• selviytyä työ- ja
opiskelutehtävistä.
Vammaistukea maksetaan yleisen haitan, tarvittavan avun, palvelusten, ohjauksen ja valvonnan sekä vammasta aiheutuvien erityiskustannusten perusteella. Tuen määrä on porrastettu kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki. Tuen määrät 2012:
Valtionverotuksessa täyden invalidivähennyksen määrä on 115 €. Vähennys tehdään
valtion tuloverosta. Kunnallisverotuksessa
täysi invalidivähennys on 440 €. Vähennys
tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin
eläketulosta. Kunnallisverotuksessa ei eläketulosta ole mahdollista saada invalidivähennystä ellei eläkkeensaajalla ole jo vuonna
1982 ollut veronalaista eläketuloa.
Veronmaksukyvyn
aleneminen ja työmatkakulut
Perustuen saaminen edellyttää sekä olennaista
haittaa että jatkuvia erityiskustannuksia vähintään perustuen verran. Korotetussa ja ylimmässä tuessa riittää jompi kumpi. Tulot tai varallisuus eivät vaikuta siihen, saatko vammaistukea. Vammaistuesta ei makseta veroa.
Verovirasto
Jos veronmaksukyky on erityisen syyn johdosta alentunut (sairaus ja huomattavan suuret sairauskulut), voi anoa veronmaksukyvyn
alentumisvähennystä. Vähennys voi olla enintään 1 400 € (2012). Vähennyksen määrä arvioidaan henkilön ja hänen perheensä kokonaistilanteen mukaisesti. Vähennys on harkinnanvarainen ja siihen vaikuttavat sekä verovuoden ansiotulot että muu varallisuus. Tarkempaa tietoa saa veroilmoituksen täyttöohjeista.
Veroilmoituksessa myös kohtaan ”työmatkakulut” kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Verotus: Invalidivähennys
Vertaistuki
• vammaistuki 89,18 €/kk
• korotettu vammaistuki 208,09 €/kk
• ylin vammaistuki 403,50 €/kk
Verovirasto
Verotuksessa voidaan huomioida pitkäaikaissairauden vaikutus veronmaksukykyä
vähentävänä tekijänä invalidivähennyksenä.
Invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä,
jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta-aste vähintään 30%.
Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100%.
Jos haitta-aste on pienempi, invalidivähennys on haitta-asteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Vähennyksen saaminen edellyttää sellaisen lääkärintodistuksen esittämistä, josta ilmenee haittaaste ja alkamisajankohta. Ensimmäisen vähennyskerran jälkeen verottaja tekee vähennyksen viran puolesta.
32
Vammaisjärjestöt
Vertaistuki on yksilön tai perheen saamaa
vapaaehtoisuuteen perustuvaa tukea ja ohjausta henkilöltä tai ryhmältä, jolla on omakohtainen kokemus vastaavanlaisesta vammasta, sairaudesta tai traumaattisesta kokemuksesta.
Suomen Kipu ry:n aluejaostot järjestävät
alueellaan vertaistukitoimintaa. Lisätietoja
Kipupuomi-lehdestä, tai yhdistyksen nettisivuilta www.suomenkipu.com
Ylimääräiset erityisravintokustannukset
Ks. keliakiakorvaus ja lääkekorvaukset
Ylimääräiset vaatekustannukset
Kunta, Sosiaalitoimisto
Suomen Kipu ry
Vammaispalvelulain mukaan vammaiselle henkilölle voidaan korvata määrärahojen
puitteissa ylimääräiset vaatekustannukset,
jos henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää
valmisvaatteita tai -jalkineita tai jos vaatteet
vammasta johtuen kuluvat tavallista nopeammin.
Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991
Ylläpitokorvaus
Sosiaalihuoltoasetus 1983/607
Laki vammaisetuuksista 570/2007
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä
palveluista ja tukitoimista 1987/380
Ks. kuntoutus
Sosiaalihuoltolaki 1982/710
Yöpymisraha
Kansaneläkelaitos
Yöpymisrahaa voi saada, jos joutuu sairaalamatkan aikana esim. liikenneolosuhteiden
vuoksi yöpymään majoitusliikkeessä tai tutkimus- tai hoitolaitoksen majoituksessa. Kuntoutuja voi saada yöpymisrahaa, mikäli hän
tulee huonojen liikenneyhteyksien vuoksi päivää aikaisemmin kuntoutusjaksolle.
Lähteet:
Asetus vammaisuuden perusteella järjestetyistä
palveluista ja tukitoimista 1987/759
Hyödyllisiä linkkejä:
Ajoneuvovero: Liikenteen turvallisuusvirasto
Trafi (entinen AKE ajoneuvohallintokeskus)
www.ake.fi > verotus > ajoneuvovero
Asumistuki: www.kela.fi
Asuntojen korjausavustukset: www.ymparisto.fi > asuminen
Autovero: www.tulli.fi
Edunvalvonta: www.maistraatti.fi
Kelan esitteet
Eläketurva: www.kela.fi , www.etk.fi
Laki holhoustoimesta 442/1999
Kantelut: www.oikeusasiamies.fi
www.laaninhallitus.fi
Laki julkisista työvoimapalveluista annetun lain
muuttamisesta 1216/2005
Lainsäädäntö ja sähköinen Suomen säädöskokoelma: www.fi nlex.fi
Laki kansaneläkelaista 568/2007
Muutoksenhaku: www.kho.fi
Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja
kuntoutusrahaetuuksista 566/2005
Työvoimatoimistot: www.mol.fi
Verotus: www.vero.fi
Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991
Kuntien palveluista kuntien omilla
www-sivuilla, esimerkiksi
www.tohmajarvi.fi
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja
oikeuksista 812/2000
Suomen Kipu ry
33
Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta
Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain
(608/1948) 18 c §:n nojalla, sellaisena kuin
se on laissa (1639/2009):
1§
Yleiset säännökset
Tässä asetuksessa säädetään haittaluokituksesta, jolla erilaisten vammojen ja sairauksien aiheuttamat haitat suhteutetaan toisiinsa
tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) tarkoitetun yleisen haitan arvioimista varten.
Liitteessä 1 olevassa haittaluokituksessa
haittaluokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa
ja haittaluokka 1 pienintä haittaa. Jos haitan
suuruudelle on säädetty tietty vaihteluväli,
haittaluokan suuruus määräytyy vaihteluvälin sisällä sen mukaan, kuinka monta asianomaisen kohdan edellytyksistä täyttyy ja miten vaikea-asteisia ne ovat.
Jos apuvälineillä, protetiikalla tai tekonivelleikkauksella voidaan vähentää vammasta
tai sairaudesta aiheutuvaa toiminnanvajausta, kyseisen nimikkeen kohdalla säädetään
tarkemmin haittaluokan alentamisen edellytyksistä.
Liitteenä 2 olevasta taulukosta ilmenee haittaluokka, joka saadaan yhdistämällä kaksi haittaluokkaa tapaturmavakuutuslain 18 b
§:n 4 momentin mukaista laskukaavaa käyttäen.
2§
Aikaisemmasta vammasta tai sairaudesta
aiheutuva haittaluokan korotus
Tapaturmavakuutuslain 18 b §:n 3 momentissa tarkoitetun korotuksen suuruus arvioidaan vammojen ja sairauksien laatu ja vaikeusaste huomioon ottaen niin, että korotettu
haittaluokka on suhteessa tapaturman aiheuttamaan haitan lisäykseen.
Jos tapaturman aiheuttamat vammat tai sairaudet ovat kohdistuneet samanaikaisesti toisiaan korvaaviin parillisiin elimiin tai sekä
näkö- että kuuloaistiin aiheuttaen molempiin
huomattavan toiminnanvajauksen eikä haittaluokituksessa ole niiden yhteistä haittaa
kuvaavaa nimikettä, yhteen laskettujen haittaluokkien summa korotetaan vastaamaan
arvioitua kokonaishaittaa.
3§
Voimaantulo
Tämä asetus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Tällä asetuksella kumotaan tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta 23 päivänä joulukuuta 1986 annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös
(1012/1986).
Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009
Sosiaali- ja terveysministeri
Liisa Hyssälä
Hallitussihteeri
Tiina Muinonen
34
Suomen Kipu ry
Haittaluokkataulukko
1. Yläraajat
Luokitus tarkoittaa oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman käden haitta
on yhtä luokkaa alempi, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta.
1.1 Sormet ja välikämmenluut
Sormien osat: Sormien III–V kukin jäsen
vastaa 1/3 sormea, joten laskemalla yhteen menetetyt sormien jäsenet ja jakamalla 3:lla saadaan luku, joka osoittaa, mo-
nenko kokonaisen sormen III–V menetystä vamma vastaa. Peukalon ja etusormen
jäsenten menetykset käsitellään erikseen.
Jos sorminivel on jäykistynyt huonoon
asentoon se vastaa amputaatiota tästä nivelestä. Toiminnalliseen asentoon jäykistetty
nivel aiheuttaa vähäisemmän haitan. Tunnoton tai kosketukselle huomattavan herkkä
osa sormea vastaa puolta sen sormen menetyksestä. Vähintään puoleksi menetetty sormijäsen vastaa koko jäsenen menetystä.
Haittaluokka
Yhden sormen menetys
Peukalon kärkijäsen
Peukalo
Peukalo ja välikämmenluu
Koko etusormi
Etusormen kärki- ja keskijäsen
III–V sormi
III–IV sormi ja välikämmenluu
Kahden sormen menetys
2
4
5
2
1
1
2
Peukalo ja yksi III–V sormista
5
Peukalo ja yksi III–V sormista sekä vastaavat välikämmenluut
6
Peukalo ja etusormi
6
Peukalo, etusormi ja vastaavat välikämmenluut
7
Kaksi sormea joista toinen etusormi ja toinen III-V sormi
4
Kaksi sormea joista toinen etusormi ja toinen III-V sormi sekä vastaavat välikämmenluut
5
Kaksi III-V sormesta
3
Kaksi III-V sormesta sekä vastaavat välikämmenluut
4
Kolmen sormen menetys
Peukalo ja kaksi III–V sormista
6
Peukalo, etusormi ja yksi muu sormi
7
Peukalo ja kaksi muuta sormea sekä vastaavat välikämmenluut
7
Kolme sormea, paitsi peukalo
4
Kolme sormea, paitsi peukalo sekä vastaavat välikämmenluut
5
Neljän sormen menetys
Peukalo ja kolme muuta sormea
8
Peukalo ja kolme muuta sormea sekä vastaavat välikämmenluut
9
Neljä sormea, paitsi peukalo
7
Neljä sormea, paitsi peukalo sekä välikämmenluut
8
Kaikkien viiden sormen menetys
9
Viisi sormea sekä välikämmenluut
10
1.2 Yläraaja, paitsi sormet
Amputaation kohdalla esitetty luku tarkoittaa tilaa jolloin proteesin käyttö ei ole mahdollista. Proteesin vaikutus: Yläraajassa ei
saavuteta yhtä hyvää toiminnallista tulos-
ta kuin alaraajassa. Haittaluokkaa voidaan
alentaa hyvän toiminnaliisen tilan perusteella, mekaaninen proteesi: 1–2 haittaluokkaa ja
myoelektrinen proteesi: 2–3 haittaluokkaa.
Haittaluokka
Ranne jäykkä, hyvä asento
2
Ranne jäykkä, huono asento
3–4
Ranteen amputaatio
10
Kyynärvarren kiertoliike rajoittunut tai puuttuva asennosta riippuen
2–4
Kyynärnivel liikkuu 30–90°
2
Kyynärnivel jäykkä, hyvä asento
4
Kyynärnivel jäykkä, huono asento
5–6
Kyynärvarsitason amputaatio alaosa
10
Kyynärvarsitason amputaatio yläosa
11
Olkavarsi nousee etukautta korkeintaan 120°
2
Olkavarsi nousee etukautta korkeintaan 90°
3
Olkavarsi nousee etukautta 45–75°
4–5
Olkanivel jäykkä, olkavarsi nousee etukautta korkeintaan 40°
6
Kyynärnivelen tai olkavarren alaosan tason amputaatio
11
Olkavarren yläosan tason tai koko yläraajan amputaatio
12
Molempien ranteiden amputaatio
17
Molempien yäraajojen amputaatio
18
Värttinähermon täydellinen halvaus kolmipäisen lihaksen hermon alapuolelta
5
Värttinähermon täydellinen halvaus kolmipäisen lihaksen hermon yläpuolelta
6
Keskihermon täydellinen halvaus
6
Kyynärhermon täydellinen halvaus
6
Kyynärvarren kahden hermon täydellinen halvaus
9
Kaikkien kyynärvarrenhermojen täydellinen halvaus
11
Kainalohermon täydellinen halvaus
5
12
Hartiapunoksen täydellinen halvaus
1.3 Yläraajat kokonaisuutena
Näitä arvioperusteita käytetään vain, ellei yksityiskohtaiseen vaurioluetteloon vertaamalla
voida päästä tulokseen. Arviointi koskee yhdestä yläraajasta aiheutuvaa haittaa.
36
Haittaluokka
Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Karkea voima vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut (voi kuitenkin kirjoittaa,
napittaa, ommella), liikkuvuus vähän rajoittunut
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Voima melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kg esinettä),
näppäryys huomattavasti alentunut (voi kuitenkin syödä ja kammata), liikkuvuus paljon
rajoittunut
Vaikea toiminnanvajavuus:
Yläraajan voima huomattavasti alentunut ja näppäryys menetetty, mutta raajaa voi käyttää
tukemiseen tai työntämiseen
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Yläraaja täysin käyttökelvoton tai jopa haittaavampi kuin yläraajan amputaatio
0–3
4–8
9–10
11–12
1.4 Yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä
(complex regional pain syndrome:CRPS)
CRPS:n aiheuttama haitta arvioidaan alla olevan taulukon mukaan kokonaisuutena eikä sitä
voi yhdistää tai laskea yhteen muun edellä kuvatun yläraajasta aihautuvan vammakohtaisen
haitan kanssa. Lopulliseksi haittaluokaksi valitaan joko edellä mainitun nimikkeen – yläraaja kokonaisuutena – tai nimikkeen – CRPS – osoittama haittaluokka. Erittäin vaikeissa tapauksissa voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös yleisen toiminnanvajauksen määrittelyä.
Haitan arviointi CRPS-luokituksen mukaan edellyttää IASP:n (International Association for
the Study of Pain) vaatimukset täyttävää diagnoosia, objektiivisia löydöksiä ja syy-seuraussuhteen olemassaoloa.
Haittaluokka
Lievä CRPS:
Tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa, raajan kuormituksesta
ja käytöstä aiheutuu helposti kivun paheneminen, kivuliaan raajan käyttö on normaalia
hitaampaa ja kömpelömpää, raajan lihasvoima ja-kestävyys ovat heikentyneet.
Keskivaikea CRPS:
Selviä objektiivisesti todettavia troofisia muutoksia ihossa, kynsissä tai nivelkapseleissa,
lihasten surkastumista ja toimintakykyä merkittävästi haittaava poikkeava kipuaistimus
0–3
4–8
Vaikea CRPS:
Pitkälle edenneitä objektiivisesti todettavia troofisia muutoksia ihossa, kynsissä tai
nivelkapseleissa, lihakset huomattavasti surkastuneet ja lihasvoima hyvin heikko. Raajaa
voi käyttää tukemiseen ja työntämiseen.
Erittäin vaikea CRPS:
Raajaa ei voi käyttää edes tukemiseen ja työntämiseen, hallitsemattomia kipuja esiintyy
jatkuvasti, henkilö kykenee vain rajoitettuun toimintaan.
9–10
11-12
2. Alaraaja
2.1 Alaraajavammat
Amputaation kohdalla esitetty luku tarkoittaa tilaa jolloin proteesin käyttö ei ole mahdollista. Proteesin vaikutus: Alaraajoissa saavutetaan selvästi parempi toiminnallinen tulos kuin yläraajoissa. Ilman proteesia määri-
teltyä haittaluokkaa alennetaan hyvän toiminnallisen tilan vuoksi käyttämällä seuraavia perusteita:
1. Henkilö pystyy kävelemään proteesia
käyt­täen hitaasti ulkona ja selvityy matalasta
Haittaluokka
37
portaasta, kadun reunakivestä sekä vähäisestä kävelyalustan epätasaisuudesta.
Henkilö joutuu käyttämään keppiä tai sauvaa 100-200m pidemmillä matkoilla. Vähennys on sääriamputaatiossa yksi ja reisiamputaatiossa kaksi haittaluokkaa.
2. Henkilö kykenee vaihtelemaan ulkona kävelynopeutta ja selviytymään jokapäiväisistä toiminnoista, mutta terveeseen henkilöön
verrattuna kävelynopeus-ja matka ovat vähäisempiä. Vähennys on saavutetun toiminnallisen hyödyn mukaan sääriamputaatiossa kaksi ja reisiamputaatiossa kolme haittaluokkaa.
Alaraajavammat
Isovarpaan menetys
Isovarpaan ja vähintään kahden muun varpaan menetys
Neljän varpaan paitsi isovarpaan menetys
Jalkapöydän luiden tason amputaatio
Jalan keski-tai takaosan luiden amputaatio
Nilkan amputaatio
Alanilkkanivel jäykkä, hyvä asento
Ylänilkkanivel jäykkä, hyvä asento
Ylänilkkanivel jäykkä, huono asento (esim. pes equinus eli pystyjalka)
Koko nilkka jäykkä
Säären tason amputaatio
Polvi taipuu korkeintaan 90°
Polvi taipuu korkeintaan 60°
Polvi jäykkä, hyvä asento
Polven ojennusvajaus 5-10°
Polven ojennusvajaus yli 10°
Polvi jäykkä, hyvä asento
Epävakaa polvi, korjaamaton oireileva nivelsidevamma
Polven usean suunnan epävakaus
Polvinivelen tason amputaatio
Lonkkanivel jäykkä, hyvä asento
Lonkkanivelen vaikea toiminnanvajavuus
Hyvin toimiva lonkan tai polven tekonivel
Uusintaleikkauksen jälkitila
Huonosti toimiva lonkan tai polven tekonivel
Reiden tason amputaatio
Koko alaraaja menetetty
Molempien säärien amputaatio
Toisen säären ja toisen reiden amputaatio
Molempien reisien amputaatio
Molempien alaraajojen täydellinen menetys
Alaraaja lyhentynyt vähintään 3 cm
Alaraaja lyhentynyt yli 5 cm
Pohjehermon osittainen halvaus
Pohjehermon täydellinen halvaus
Säärihermon täydellinen halvaus
Reisi- tai iskiashermon osittainen halvaus
Reisi- tai iskiashermon täydellinen halvaus
Reisi- ja iskiashermon täydellinen halvaus
38
Haittaluokka
Haittaluokka
1
2
2
3
4
5
2
3
4
4
6
1
3
4
1–2
3
4
1–2
3–4
7–8
5
5–8
2
3–4
5–8
10
12
13
15
16
18
1–2
3
1–2
3
4
3–5
6
10
2.2 Alaraajat kokonaisuutena
Näitä arvioperusteita käytetään jollei edellä
mainittuihin yksityiskohtaisiin haittanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa ku-
vaavaan tulokseen. Haitta voi aiheutua yhden tai molempien alaraajojen toiminnanvajauksesta.
Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Kävely lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut apuvälineen tarve
ajoittaista
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Ontumista, merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely vaikeaa tai hidasta, apuneuvo
tarpeen lyhyilläkin matkoilla
Vaikea toiminnanvajavuus:
Voi liikkua vain apuneuvoon raskaasti nojaten ja lyhyitä matkoja kerrallaan, vaikeat
liikerajoitukset useissa nivelissä.
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Alaraajat käyttökelvottomat, joutuu käyttämään pyörätuolia.
0–5
6–10
11–15
16–18
2.3 Alaraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä
(complex regional pain syndrome:CRPS)
CRPS:n aiheuttama haitta arvioidaan alla olevan taulukon mukaan kokonaisuutena eikä sitä voi yhdistää tai laskea yhteen
muun edellä kuvatun alaraajasta aihautuvan
vammakohtaisen haitan kanssa. Lopulliseksi haittaluokaksi valitaan joko edellä mainitun nimikkeen – alaraaja kokonaisuutena –
tai nimikkeen – CRPS – osoittama haitta-
luokka. Erittäin vaikeissa tapauksissa voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös yleisen toiminnanvajauksen määrittelyä. Haitan
arviointi CRPS-luokituksen mukaan edellyttää IASP:n (International Association for the
Study of Pain) vaatimukset täyttävää diagnoosia, objektiivisia löydöksiä ja syy-seuraussuhteen olemassaoloa.
Haittaluokka
Lievä CRPS:
Tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa, raajan
kuormituksesta ja käytöstä aiheutuu helposti kivun paheneminen, kivuliaan raajan
käyttö on normaalia hitaampaa ja kömpelömpää, raajan lihasvoima ja-kestävyys ovat
heikentyneet.
Keskivaikea CRPS:
Selviä objektiivisesti todettavia troofisia muutoksia ihossa, kynsissä tai
nivelkapseleissa, lihasten surkastumista ja toimintakykyä merkittävästi haittaava
poikkeava kipuaistimus
Vaikea CRPS:
Pitkälle edenneitä objektiivisesti todettavia troofisia muutoksia ihossa, kynsissä tai
nivelkapseleissa, lihakset huomattavasti surkastuneet ja lihasvoima hyvin heikko.
Raajaa voi käyttää tukemiseen ja työntämiseen.
Erittäin vaikea CRPS:
Raajaa ei voi käyttää edes tukemiseen ja työntämiseen, hallitsemattomia kipuja
esiintyy jatkuvasti, henkilö kykenee vain rajoitettuun toimintaan.
Haittaluokka
0–3
4–8
9–10
11–12
39
3. Kaularanka
Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Lieviä liikerajoituksia, , lieviä yläraajojen neurologisia oireita ja löydöksiä
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Kohtalaiset ja kivuliaat kaularangan liikerajoitukset, kohtalaisia neurologisia oireita
yläraajoissa ja kohtalaiset yläraajojen tunto-, motoriikka- ja hienomotoriikkalöydökset
Vaikea toiminnanvajavuus:
Huomattavat ja kivuliaat liikerajoitukset, haitallinen virheasento, huomattavia
neurologisia oireita ja yläraajojen tunnon motoriikan ja hienomotoriikan häiriöitä
0–3
4–6
7–10
4. Selkä
Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Selän taivutusliikkeet lievästi rajoittuneet, liikkuminen lähes normaalia, vähäisiä
alaraajojen neurologisia löydöksiä
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Kohtalaisia ja kivuliaita rangan liikerajoituksia, kohtalainen ryhtivirhe, liikkuminen,
pukeutuminen ja riisuuntuminen selvästi poikkeavaa, kohtalaisia neurologisia
oireita alaraajoissa ja selviä alaraajojen neurologisia löydöksiä, todettu keskivaikea
hermojuurivaurio
Vaikea toiminnanvajavuus:
Pysyvä vaikea-asteinen ryhtivirhe, rintakehän tai lantion vaikea epämuotoisuus, selkäranka
huomattavan jäykkä ja kivulias, riisuuntuminen ja pukeutuminen huomattavasti
vaikeutuneet, vaikeita molempien alaraajojen neurologisia oireita ja löydöksiä, todettu
vaikea yhden tai keskivaikea useamman hermojuuren vaurio
0–3
4–8
9–14
5. Pää, kasvot, aivohermot
Kallonmurtumasta aiheutuva haitta arvioidaan siihen liittyvän aivovamman perusteella. Kallonmurtuma ilman neurologisia, otologisia tai muita löydöksiä on haittaluokka 0
5.2 Leuat ja purentaleuat
Leukojen ja purentaelimen toiminnallinen
haitta arvioidaan erikseen puremisen ja nielemisen, puhumisen sekä leukanivelen liik-
kuvuuden perusteella. Leukojen ja purentaelimen haittaluokaksi valitaan korkein edellä tarkoitetuista haitoista.
Haittaluokka
Pureminen nieleminen
Hampaiston täydellinen tai merkittävä puutos, proteesin käyttö mahdollista.
Hampaiston täydellinen tai merkittävä puutos, proteesin käyttö vaikeaa tai mahdotonta.
kielen osittainen puutos.
Vaikea purentahäiriö
Vain nestemäinen ravinto on mahdollinen
Syöttöletku välttämätön, osa ravinnosta annetaan syöttöletkun kautta.
Kaikki ravinteen otto tapahtuu avanteen kautta.
Puhuminen
Purentaelimen rakenteen vaurio tai puutos (esim. kielen osittainen menetys tai
osittainen huulten ja suulaen menetys), puhe on epäselvää, mutta ymmärrettävää.
40
Haittaluokka
1
2–4
2–4
5–6
8
10
0–5
Purentaelimen rakenteen merkittävä vaurio tai puutos, puhe on vaikeasti ymmärrettävää.
Kyvyttömyys puhua ymmärrettävästi
Leukanivelen liikkuvuus
Suurin avausliike 10-39 mm
Suurin avausliike alle 10 mm
Leukalukko
jos suurin sivuliike on yhteen suuntaan korkeintaan 2mm haittaa korotetaan yhdellä
haittaluokalla.
Haittaluokka
6–10
11–13
1–2
4
6
5.3. Nenä
Haittaluokka
2–3
Nenäkäytävät molemmin puolin tukossa.
5.4. Kasvojen alueen muodon poikkeavuus
Haittaluokka
Ihon muutos, joka ei merkittävästi vääristä kasvojen piirteitä eikä ole huomattavan laaja,
osittainen leukaluun puutos, silmämunan asentovirhe, avoluomi, näkyvien hampaiden
korjaamaton puutos tai leukojen tai hampaiden vaikea asentovirhe, voimakkaasti sisään
painunut poski- tai nenäluu
Kasvoja merkittävästi rumentavat arvet tai epämuotoisuus, sisään painunut otsaluu,
nenän osan puutos, silmän puutos proteesikorjauksen onnistumisesta riippuen,
päänahan menetys.
Kasvoja erittäin merkittävästi rumentava epämuotoisuus kuten arpien aiheuttama
kasvonpiirteiden tai ilmehdinnän huomiota herättävä poikkeavuus, nenän merkittävä
puutos, avoin huuli-suulakihalkio, molempien korvalehtien menetys
0–3
4-7
8–10
5.5. Aivohermot
I Hajuhermo: Täydellinen hajuaistin puutos
II Näköhermo: arvioidaan kohdan 8 mukaan
III Silmän liikehermo, IV telahermo ja VI loitontajahermo: riippuluomi ja /tai silmän
liikevajaus
yhdessä silmässä, vaikea
molemmissa silmissä, keskivaikea
molemmissa silmissä, vaikea
VII Kasvohermo:
lievä toispuoleinen kasvohermohalvaus
lievä molemminpuolinen tai vaikea toispuoleinen kasvohermohalvaus
vaikea molemminpuolinen kasvohermohalvaus
VIII tasapaino- ja kuulohermo: arvioidaan kohdan 9 mukaan
XI Lisähermo:
Lihasheikkous ja/tai spastinen kierokaulaisuus
Haittaluokka
2
1–2
3
4–6
1–3
4–6
7-8
1–3
Aivohermot V (kolmoishermo), IX (kielihermo), X (kiertäjähermo) ja XII (kielen liikehermo): Vaurion haitta
arvioidaan sen aiheuttaman leukojen ja purentaelinten toiminnallisen haitan ja kasvojen alueen muodon
haitan perusteella. Kolmoishermon kohdalla edellä mainittua haittaa voidaan korottaa keskivaikean
kiputilan perusteella 1-2 haittaluokalla ja vaikean hermoperäisen kiputilan perusteella 3-4 haittaluokalla.
Sarveiskalvon tuntoaistimuksen voimakkaan alenemisen tai puutoksen tai syömisfunktion häiriön vuoksi
voidaan korottaa 1-2 haittaluokalla.
Haittaluokka
41
6. Aivot
Aivovamman jälkitilan aiheuttamaa yleistä
haittaa arvioitaessa selvitetään aivoihin kohdistuneen vamman vaikeus käyttäen hyväksi
objektiivisia tietoja vamman varhaisvaiheen
oireista ja tutkimuslöydöksistä. Näitä ovat tajunnan tason alenema, muistiaukon kesto, mikäli mahdollista arvioituna tuoreltaan vamman jälkeen, ensiavussa tehdyt objektiiviset
havainnot tajunnasta ja muusta neurologisesta
tilasta sekä aivokuvausten tulokset. Alkuvaiheen vaikeusaste on yleensä yhteydessä jälkitilan vaikeusasteeseen Jälkitilan aiheuttaman
haitan määrittäminen vaatii yleensä perusteellista neurologista selvitystä erikoistutkimuksineen. On pyrittävä tarkastelemaan aivovamman aiheuttamaa kokonaishaittaa, jossa toimintakyvyn kannalta ovat tärkeimpiä psyykkiset kyky- ja persoonallisuusmuutokset sekä
tunne-elämän häiriöt.
Näiden lisäksi osalla aivovammaisista esiintyy erityishaittoina neurologisia paikallishäiriöitä esim. puheentuottaminen ja ymmärtäminen, dysfasia tai epilepsia. Jos paikallishäiriö
ilmenee näkökentän kaventumisena, arvioidaan tämä osana aivovamman jättämää kokonaishaittaa, eikä erillisenä näkökykyhaittana.
Samoin aivovammaan liittyvät haju-ja makuaistin muutokset arvioidaan osana vamman aiheuttamaa haittaa.
Muita vaihtelevia oireita kuten päänsärkyä,
huimausta, väsyvyyttä, muistin ja keskittymiskyvyn heikkoutta esiintyy vaihtelevasti.
Ne eivät ole suorassa suhteessa vamman vaikeuteen, vaan esimerkiksi vaikeissa vammoissa subjektiiviset oireet voivat olla niukkoja.
Objektiiviset tiedot psykososiaalisesta selviytymisestä, persoonallisuuden piirteistä ja terveydentilasta sekä ennen vammautumista että sen jälkeen luovat perustaa aivovamman
jälkitilan vaikeuden arvioinnille. Mahdollinen krooninen kipu ja spastisuus voidaan ottaa huomioon haittaluokkaa korottavana tekijänä. Aivovamman jättämää haittaa ei aina
voida arvioida vielä vuoden kuluttua tapahtumasta, haitan todellinen merkitys selviää vasta vuosien seurannassa
Haittaluokka
Lievän aivovamman jälkitila:
Vamman primaarioireet viittaavat lievään aivovammaan ja objektiiviset tutkimuslöydökset
ovat niukkoja tai puuttuvat. Subjektiivisia oireita kuten päänsärkyä, huimausta tai
väsyvyyttä esiintyy yleisesti ja ne voivat intensiivisinä jatkua jopa vuosia
Keskivaikean aivovamman jälkitila:
Vamman primaarioireet viittaavat aivoruhjeeseen ja tutkimus osoittaa selvää aivovauriota,
joka kuitenkaan ei ole huomattava. Subjektiivisia oireita voi esiintyä kuten lievien vammojen
jälkitiloissa, mutta jälkitilaan liittyy myös vaurion paikallisuudesta johtuvia, selvästi todettavia,
käytännössä haittaavia erityishäiriöitä kuten lieväasteisia pareeseja, psyko-orgaanisia yleis- tai
erityishäiriöitä. Satunnaisia epilepsiakohtauksia voi esiintyä hoidosta huolimatta
Vaikean aivovamman jälkitila:
Vamman primaarioireet viittaavat vaikeaan aivovammaan. Esiintyy kohtalaisia tai
vaikeita oireita, kuten merkittävä päänsärkyoireisto tai selkeä kognitiivisen toimintakyvyn
heikkeneminen. Oireet ovat tuntuvia ja haittaavat merkittävästi jokapäiväistä toimintaa.
Sosiaalinen toimintakyky on selvästi heikentynyt. Eriasteisia neurologisia puutosoireita,
kuten pareeseja ja kielellisiä häiriöitä tai epilepsikohtauksia voi esiintyä. Saattaa tarvita
ajoittain toisen henkilön ohjausta tai valvontaa.
Erittäin vaikean aivovamman jälkitila:
Vamman primaarioireet viittaavat erittäin vaikeaan aivovammaan. Erittäin vaikeita oireita,
kuten neliraajahalvaus, vaikea ataksia, vaikeahoitoinen epilepsia. Kognitiivinen tasonlasku
on laaja-alainen ja merkittävä. persoonallisuuden muutokset, toiminnanohjauksen
vaikeudet, hidastuneisuus ja muut neuropsykologiset löydökset ovat niin vaikeita, että
tarvitsee päivittäistä apua ja valvontaa.
42
Haittaluokka
0–5
6–10
11–15
16–20
7. Selkäydin
Osalle vahingoittuneista on syntynyt samalla myös aivovamma, joka arvioidaan erikseen. Häiriöiden osa-alueita ovat raajojen
(erikseen ylä- ja alarajat) toimintakyky, ra-
kon ja peräsuolen toiminta sekä sukupuoliset toiminnot. Mahdollinen krooninen kipu
ja spastisuus voidaan ottaa huomioon haittaluokkaa korottavana tekijänä.
Lievä selkäydinvamman jälkitila:
Haittaluokka
Alaraajojen toiminta on lievästi heikentynyt, mutta apuvälineitä ei tarvita. Yläraajat
toimivat normaalisti eikä rakon tai suolen toiminnanhäiriöitä esiinny.
0–5
Keskivaikea selkäydinvamman jälkitila:
Alaraajojen toimintahäiriö vaikeuttaa huomattavasti kävelyä, mutta kävely on
mahdollista apuvälineiden avulla. Juokseminen ei onnistu. Yläraajoissa voi olla vähäisiä
toimintahäiriöitä. Rakon ja peräsuolen toiminta normaalia tai osittain vajaata.
Vaikea selkäydinvamman jälkitila:
Liikkuminen on vaikeaa ja onnistuu vain lyhyitä matkoja kerrallaan apuvälineeseen
tukeutuen. Yläraajoissa voi olla lieviä tai kohtalaisia toimintahäiriöitä. Rakon ja
peräsuolen hallinta on puutteellista.
Erittäin vaikea selkäydinvammaisuus:
Alaraajat ovat toimimattomat ja lisäksi voi olla merkittäviä halvauksia yläraajoissa.
Omatoiminen liikkuminen ei yleensä ole mahdollista ilman toisen henkilö apua. Rakon ja
peräsuolen hallinta puuttuu.
6–10
11–15
16–20
10. Silmät ja näkökyky
Keskeinen näöntarkkuus
Silmien näöntarkkuudet ovat taulukon ylä-ja sivureunassa ja vastaavat haittaluokat
ilmenevät ruuduista. Näöntarkkuus ilmoitetaan taittovika korjattuna.
0,7 tai parempi 0,6
0,7 tai parempi 0
0
0,5
0,4
0,3
0,2
0,1
alle 0,1
0
1
2
2
3
4
0,6
0
1
1
1
2
2
3
4
0,5
0
1
1
1
2
2
3
4
0,4
1
1
1
2
3
3
4
6
0,3
2
2
2
3
4
5
7
9
0,2
2
2
2
3
5
10
12
14
0,1
3
3
3
4
7
12
15
17
alle 0,1
4
4
4
6
9
14
17
20
Haittaluokka
4
18
Yhden silmän täydellinen sokeus
Molempien silmien täydellinen sokeus
Haittaluokka
43
Näkökentät
Haitta arvioidaan silmälääkärin tekemän tutkimuksen perusteella.
Konsentrinen supistuma siten, että kentän temporaaliraja
yksi silmä
molemmat silmät
60o
0
2
40o
0
6
30o
2
9
20o
3
14
alle 20o
4
16
Haittaluokka
Homonyymi hemianopsia sivulla, puolesta riippuen
6–8
ylhäällä
5
alhaalla
10
homonyymi kvadranttianopsia
3–5
bitemporaalinen hemianopsia
5
binasaalinen hemianopsia, yhteisnäkö menetetty
4
binasaalinen hemianopsia, yhteisnäkö tallella
2
Näkökenttien sisäiset absoluuttiset puutokset (skotoomat):
Haitta määräytyy skotoomien sijainnin ja laajuuden mukaan seuraavasti:
Yhden silmän absoluuttinen iso skotooma keskeisen 30° sisällä
2–3
Molempien silmien tai binokulaarisen kentän absoluuttinen iso skotooma keskeisen 30°
alueella
4–8
Rengaspuutokset arvioidaan kentän temporaalirajan mukaan, kuten konsentrisessa
supistumassa huomioiden kuitenkin rengaspuutoksen ulkopuolella olevan näkökentän
hyödynnettävyys.
Täydellinen hämäräsokeus
Koko skotooppisen alueen toiminta puuttuu, Goldmann–Weekers adaptometrillä tai
vastaavalla laitteella todettu 3 logaritmiyksikön nousu.
10
Päivänvalonäön täydellinen puuttuminen
achromatopsia eli täydellinen värisokeus
10
Afakia (linssittömyys)
yhden silmän, lasikorjauksen mahdollisuudesta riippuen
2–4
molempien silmien
6
ainoan silmän
6
Keinomykiö:
Haitta arvioidaan näkökyvyn perusteella
Kaksoiskuvat
jos toinen silmä on peitettävä
4
esiintyy vain sivulle katsottaessa
2
esiintyy vain alas katsottaessa
3
esiintyy vain ylös katsottaessa
0
Kuiva silmä
todettu Schirmerin testillä tai vastaavalla
44
1–3
Haittaluokka
Vetinen silmä
jatkuva vetisyys
Mydriaasi
1
esim. traumaattinen mydriaasi (häikäisy ja heikko syväterävyys)
2–4
Silmämotoriikan poikkeavuus:
esim. silmävärve, dystonia, pakkoliikkeet, ophtalmoplegia externa (sub)totalis,
internukleaarinen ophtalmoplegia
1–5
9.Kuulonalenema, kuulon alenemaan liittyvä puhehäiriö,
korvaperäinen huimaus ja tasapainohäiriöt, tinnitus, kuurosokeus ja kurkunpää
9.1 Kuulon alenema
Toisen korvan kuulonvajavuus: Paremman
korvan ilman kuulokojetta audiometrisesti
määritetyn keskiarvokuulon ollessa taajuuksilla 500, 1 000 ja 2 000 Hz parempi kuin
20 dB, määräytyy huonomman korvan vastaavan keskiarvokuulon perusteella haittaluokka seuraavasta taulukosta. Haittaluokan
määrittäminen edellyttää aina ammattikou-
lutetun kuulontutkijan tekemää audiometriatutkimusta. Mikäli apuvälineellä tai sisäkorvaistutteella saavutetaan merkittävä hyöty,
haittaluokkaa voidaan alentaa 1-2 haittaluokalla, ottaen kuitenkin huomioon myös apuvälineen käytettävyys erityisesti meluisassa
ympäristössä.
Toisen korvan kuulon alenema
Kuulon alenema
Haittaluokka
60–89 dB
2
90– dB
3
Kummankin korvan kuulonvajavuus:
Haittaluokka määräytyy paremman korvan kuulonvajavuuden
perusteella edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti
seuraavasta taulukosta.
Kuulonvajavuus
20–29 dB
30–39 dB
40–49 dB
50–59 dB
60–69 dB
70–79 dB
80–89 dB
90– dB
Haittaluokka
2
3
4
5
6
7
8
10
Jos huonomman korvan kuulo on alueella
500–2 000 Hz keskimäärin vähintään 35
dB parempaa korvaa heikompi, lisätään
yllä olevan taulukon mukaiseen haittaan
yksi haittaluokka.
Haittaluokka
45
9.2 Kuulonvajavuuteen liittyvä puhehäiriö
Haittaluokka
Puhe epäselvää, mutta helposti ymmärrettävää. Kuulon alenemaa vastaavaa
haittaluokkaa korotetaan tällöin 0-5 haittaluokalla, kuitenkin niin, ettei näin saatu
haittaluokka voi olla suurempi kuin 12.
Puhe vaikeuksin ymmärrettävää. Kuulon alenemaa vastaavaa haittaluokkaa korotetaan
tällöin 8 haittaluokalla, kuitenkin niin, ettei näin saatu haittaluokka voi olla suurempi
kuin 14.
Kyvyttömyys puhua ymmärrettävästi, jolloin haittaan sisältyy myös kuulonalenema.
14–16
9.3 Korvaperäinen huimaus ja tasapainohäiriöt
Huimauksen ja tasapainohäiriön arvioinnissa kiinnitetään huomiota objektiivisesti havaittavaan tasapainohäiriöön ja tutkimuslöydöksiin eikä niinkään subjektiivi-
seen huimaukseen. Muiden elinjärjestelmien häiriöistä aiheutuvat tasapainohäiriöt arvioidaan kysymyksessä olevan elinjärjestelmän mukaan.
Haittaluokka
Lievä tasapainohäiriö
Haittaa vain epätasaisessa maastossa ja esimerkiksi kiipeillessä. Henkilö ei tarvitse
liikkumisen tueksi apuvälineitä.
0–1
Keskivaikea tasapainohäiriö
Haittaa aiheutuu useimmissa jokapäiväisissä toiminnoissa, tarvitsee liikkumisen tueksi
toistuvasti keppiä. Voimakkaita huimauskohtauksia esiintyy lähes viikottain, muuten
vähäisiä oireita.
2–5
Keskivaikea tasapainohäiriö
Voi liikkua sisätiloissa kepin avulla, mutta ulkona liikkuessa tarvitsee rollaattorin.
6–10
9.4 Tinnitus
Tinnitusoire ei pääsääntöisesti vaikuta kuulon aleneman haittaluokkaan. Jos sisäkorvavauriosta kuitenkin aiheutuu erityisen vaikean tai pitkäkestoisen tai pysyvän tinnitus-
oireen vuoksi enemmän toiminnanvajausta
kuin siitä kuulon aleneman perusteella muuten aiheutuisi, haittaluokkaa korotetaan yhdellä.
9.5 Kuurosokeus
Haittaluokka
kuurosokeus
20
9.6 Kurkunpää
Haittaluokka
Äänihuulten halvaus, toispuolinen tai muu vastaava käheys
2
Äänihuulten halvaus, molemminpuolinen tai muu vastaava käheys
6
Henkitorven pysyvä avanne tai kurkunpään menetys
10
Kurkunpään menetys, johon liittyy henkitorven avanne ja puhekyvyn menetys
14
46
Haittaluokka
10. Hengityselimet
10.1 palautumaton hengitystoiminnan vajaus
Keuhkosairauksien aiheuttamaa haittaa
arvioitaessa voidaan lähtökohtama pitää
hengenahdistuksen esiintymistä erilaisissa toiminnoissa. Toiminnanvajausta on
arvioitava vertaamalla toimintakykyä sa-
manikäiseen terveeseen henkilöön. Seuraavaa taulukkoa käytettäessä on huomattava, että keuhkosairauden tulee olla tutkimuksilla varmistettu ja riittävästi hoidossa seurattu.
Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Hengenahdistusta esiintyy vain kaikkein raskaimissa ponnisteluissa, ei kuitenkaan esim.
ylämäkeä kävellessä tai portaita noustessa.
0–5
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Hengenahdistusta esiintyy keskiraskaissa ponnistuksissa, kuten kiirehtiessä, pidempään
ponnistellessa ja portaita noustessa, mutta ei tasamaata normaalia vauhtia kävellessä,
eikä tavallisissa kotiaskareissa.
6–10
Vaikea toiminnanvajavuus:
Hengenahdistusta esiintyy jo kevyessä rasituksessa, kuten tasamaata normaalia vauhtia
kävellessä, kerrosvälin portaita noustessa ja tavallisissa kotiaskareissa. Normaalia hitaampi
kävely on tasamaalla mahdollinen.
11–14
Erittäinvaikea toiminnanvajavuus:
Hengenahdistusta esiintyy jo vähäisessäkin liikkumisessa tai ponnistuksissa, kuten
peseytyessä, pukeutuessa ja ajoittain levossakin.
Keuhkosairauksiin liittyvän hengenahdistuksen aiheuttamaa haittaa arvioitaessa on
pyrittävä tukeutumaan keuhkojen toimintakokeisiin. Näistä saatujen tulosten tulee olla samansuuntaisa edellä esitetyn haittaluoVitaalikapasiteetti
(VC tai FVC)
% viitearvosta
65–79
50–64
35–49
alle 35
15–18
kan määrityksen sekä mahdollisesti tehtävän fyysisen suorituskyvyn mittauksen antamien tulosten kanssa. Haitan määritys ei saa
perustua keuhkojen toimintakokeiden yksittäismittaukseen.
Uloshengityksen
sekuntikapasiteetti
(FEV1) % viitearvosta
65–79
50–64
35–49
alle 35
Diffuusiokapasiteetti
(D1) % viitearvosta
Haittaluokka
60–74
45–59
30–44
alle 30
0–5
6–10
11–15
16–20
10.2 Vaihteleva hengitystoiminnan vajaus
Tyypillinen vaihtelevaoireinen keuhkosairaus
on astma. Haitan arviointi perustuu aina pitkäaikaiseen seurantaan sen jälkeen kun potilaan hoito on optimaalisella tasolla. Tilasta tulee olla vähintään vuoden ajalta taannehtivasti
sen pysyvyyttä varmentavia tietoja.
Arvioinnissa huomioidaan mm. lääkityksen tarve, huippuvirtausarvojen taso ja vaih-
televuus, fyysisen rasituksen sietokyky sisätiloissa ja ulkona, ilman lämpötilan ja epäpuhtauksien vaikutus sairauteen, hengitystieinfektioiden yleisyys ja vaikutus oireisiin,
sairauden vaikutus yöuneen sekä sairauden
pahenemisvaiheiden tiheys ja vaikeusaste,
kuten lääkityksen muutokset, päivystysluontoisen hoidon tarve ja sairaalahoitojen tarve.
Haittaluokka
47
Haittaluokka
Vaihteleva hengitytoiminnanvajaus
Vähäinen toiminnanvajavuus:
0–1
Potilaalla ajoittain oireita ja ajoittain lääkitystä.
Lievä toiminnanvajavuus:
Tavallisesti oireet ovat lieviä, mutta pahenevat fyysisen rasituksen, ilman epäpuhtauksien,
kylmän ilman ja hengitystieinfektioiden vaikutuksesta. Potillaalla on säännöllinen lääkitys,
johon liittyy inhaloitava steroidi.
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Yöoireilua esiintyy viikottain ja huippuvirtausarvot ovat aamuisin jatkuvasti pienet, eikä
pitkävaikutteinen sympatomimeetti korjaa niitä tyydyttävästi. Potilaan on huomattavan
vaikea liikkua ulkona kylmänä talvipäivänä. Lääkityksenä on inhaloitava steroidi ja
pitkävaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke ja toistuvia oraalisia steroidikuureja tai
jatkuva oraalinen steroidihoito.
Vaikea toiminnanvajavuus:
Rasitus aiheuttaa hengenahdistusta sisätiloissakin. Keuhkofunktiotutkimuksissa todetaan
pysyvä vaikea obstruktio. Potilas ottaa säännöllisesti lääkityksen lisäksi suuria annoksia
ylimääräistä keuhkoputkia avaavaa lääkitystä.
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Lääkkeiden käyttö on maksimaalista. Todetaan pysyvä vaikea obstruktio. Henkilö joutuu
olemaan suurimman osan ajastaan istuma-asennossa vuoteessa tai tuolissa. Tarvitsee
jatkuvaa ulkopuolista apua. Henkilö on lähes jatkuvasti sairaalahoidon tai vastaavan
laitoshoidon tarpeessa.
Uniapnea
Säännöllinen ylipaineilmahoito, jonka avulla oireita esiintyy vain vähän.
Säännöllisestä ylipaineilmahoidosta huolimatta todetaan subjektiivisen arvioinnin ja
vierystilaa kuvaavien mittausten perusteella jatkuva päiväväsymys.
2–3
4–8
9–14
15–18
0–1
2–4
11. Verenkiertoelimet
Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamaa
toiminnanvajavuutta arvioitaessa on lähtökohtana yleisen suorituskyvyn aleneminen. Toiminnanvajavuutta aiheuttavia oireita ovat kipu, hengenahdistus, rytmihäiriö, katkokävely
jne. Arvioinnin tulee pohjautua tutkimuksilla
varmistettuun, pysyvään ja riittävästi hoidossa
seurattuun sairauteen. Erilaisten suorituskykyä
mittaavien tutkimusten kuten rasituskokeen tu-
lokset ovat tarpeen toiminnanvajausta määritettäessä. Ne eivät kuitenkaan ole arvioinnin
yksinomainen perusta vaan haitta arvioidaan
kokonaistilanteen perusteella. Esitetyt arvot
ovat keski-ikäsen miehen viitearvioita. Seuraavaan ohjeelliseen arvioluokitukseen on otettu
esimerkkejä eräiden verenkiertoelinten sairauksien tai niiden jälkitilojen aiheuttaman toiminnanvajauksen arvioinnista.
Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Sairaus todettu, mutta oireita esiintyy vain raskaimmissa ponnisteluissa, ei kuitenkaan
kävellessä tai portaita noustessa, esim. sydäninfarktin sairas­ta­neet ja henkilöt, joille on
tehty onnistunut sydämen väliseinäkorjaus tai sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Todettu
rytmihäiriö ilman merkittäviä hemodynamisia vaikutuksia. Kuormitustaso rasituskokeessa
>125W, MET >8, NYHA-luokka 1.
48
Haittaluokka
0–5
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Oireita esiintyy keskiraskaissa ponnistuksissa kuten kiirehtiessä, pitempään ponnistellessa
ja portaita noustessa, mutta ei tasamaata normaalia vauhtia kävellessä eikä tavallisissa
kotiaskareissa. Henkilöt, joille on asetettu sydämentahdistin tai sydänläppäproteesi, ellei
oireiden vaikeudesta aiheudu suurempaa haittaa. Kuormitustaso rasituskokeessa 75125W, MET 5-8, NYHA-luokka 2.
6–10
Vaikea toiminnanvajavuus:
Oireita esiintyy jo kevyessä rasituksessa kuten tasamaata normaalia vauhtia kävellessä,
kerrosvälin portaita noustessa ja tavallisissa kotiaskareissa. Normaalia hitaampi kävely
tasamaalla mahdollinen. Lääkehoidolla tasapainossa pysyvä, kiistaton eri syistä johtuva
sydämen vajaatoiminta (vaikea verenpainetauti, sydäninfarktin jälkitila, sydänsiirron
jälkitila). Kuormitustaso rasituskokeessa 25-75 W, MET 2-5, NYHA-luokka 3.
11–14
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Oireita esiintyy jo vähäisessäkin liikkumisessa tai ponnistuksissa kuten peseytyessä,
pukeutuessa ja ajoittain levossakin. Henkilöt joilla on hoitoresistentti sydämen
vajaatoiminta. Kuormitustaso rasituskokeessa < 25 W, MET<2, NYHA-luokka 4.
15–18
14. Vatsaontelon ja lantionseudun elimet ja vatsanpeitteet
Haittaluokka
1
Pernan menetys
Munuaisen menetys, toinen terve
1
Munuaisten vajaatoiminta
lievä (glomerulussuodosnopeus GFR 60-89 ml/min/1,73 m2)
0–3
keskivaikea (glomerulussuodosnopeus GFR 30-59 ml/min/1,73 m2)
vaikea (glomerulussuodosnopeus GFR alle 30 ml/min/1,73 m2)
4–8
9–13
dialyysihoito
13
Munuaissiirron jälkitila
3–5
Maksan siirron jälkitila
3–5
Siittimen menetys
10
Rakon pidätyskyvyn puute
lievä, vain ponnistuksissa
1–3
keskivaikea, inkontinenssisuojat käytössä, ei hallittavissa hoidollisilla apuvälineillä.
4-6
Vaikea arvioidaan selkäydinvamman aiheuttaman haitan yhteydessä tai yleisen
toiminnanvajauksen mukaan.
Peräaukon lievä pidätyskyvyn puute, ei voi pidättää löysää ulostetta
2
Peräaukon keskivaikea pidätyskyvyn puute
4
Peräaukon täydellinen pidätyskyvyn puute
10
Virtsa-avanne, pitävä
2–4
Virtsa-avanne, avoin
5–7
Ohutsuoliavanne
8–10
Paksusuoliavanne
6
Arpityrä, tukiliivi tarpeen
2–4
Mahalaukun poiston jälkitila tai merkittävä suolen poiston jälkitila, neuropatian
aiheuttama gastropareesi
1–5
Lyhytsuolioireyhtymä, jossa suolta jäljellä alle yksi metri ja johon liittyy pysyvä tai toistuva
suonen sisäisen nesteytyksen tarve.
6–10
Haittaluokka
49
Hedelmättömäksi tekevä sukuelinten vika, vamma tai sairaus
Suurauhasten menetykseen liittyvä
Haittaluokka
5
muusta syystä johtuva
3–4
Erektiokyvyttömyys
lievä, tabletti- tai pistoshoito auttaa
1–2
vaikea, pumppu tai proteesi käytössä
3–4
täydellinen erektiokyvyttömyys
5
Muut vatsaontelon elimet
Haitta määritellään kohdan 15 yleisen toiminnanvajauksen arviointiperustein.
13. Iho
13.1 Ihottuma
Haittaluokka
Pysyvä alttius ihottumaan, joka on vältettävissä yksinkertaisella suojauksella tai tiettyjä
tehtäviä välttämällä, ihottuma vähäoireinen ja ajoittainen. Harvinaiselle ja vältettävissä
olevalle tekijälle aiheutunut allergisoituminen ilman oireita ei aiheuta korvattavaa haittaa,
mutta siitä johtuva iho-oireinen tauti aiheuttaa.
Ihottumaa on lähes jatkuvasti tai sitä aiheuttavia ärsykkeitä on vaikea välttää, tila hoidolla
hallittavissa, esim. kromin tai kumikemikaalien aiheuttama jatkuvaoireinen ihottuma,
hoidon tarve jatkuva.
Jatkuva ihottuma, joka aiheuttaa merkittäviä rajoituksia päivittäisiin toimintoihin
6–10
Laaja-alainen, jatkuvasti aktiivi- ja yleisoireita aiheuttava vaikea ihottuma, kuten
yleistynyt erytrodemia.
11–15
0–2
3–5
13.2 Arvet
Arpien aiheuttama haitta arvioidaan asianmukaisen korjaavan kirurgian lopputuloksen
mukaan. Raajojen ja vartalon arpien merkitys huomioidaan asianomaisen anatomisen
alueen haitan arviointiperusteiden mukaan,
mikäli niistä aiheutuu toiminnallista haittaa.
Rumentavat arvet huomioidaan tämän kohdan mukaisesti. Kasvojen alueen arvet arvioidaan kasvojen muodon poikkeavuuden
haitan mukaisesti.
Merkittävästi rumentavat arvet vartalon ja raajojen alueella
50
Suomen Kipu ry
Haittaluokka
1–2
14.Mielisairauksien ja muiden mielenterveyden
häiriöiden aiheuttama toiminnanvajavuus
Toiminnanvajavuuden arvion tulee perustua
pitkäaikaiseen (vähintään kahden vuoden
ajalta taannehtivasti) sairauden tuntemiseen
ja toiminnanvajauksen arvioinnin osalta alan
erikoislääkärin suorittamiin tutkimuksiin.
Kun mielenterveydenhäiriö on aiheuttanut pitkäaikaisesti ja edelleen aiheuttaa toistuvaisluontoisesti yksilön osallistumista ja
toimintakykyä rajoittavia tilanteita, voidaan
vaikeusaste arvioida seuraavasti:
Haittaluokka
Lievä toiminnanvajavuus:
Mielenterveydenhäiriö on luonteeltaan pysyvää, ajoittain vaikeutuvaa siten, että
toimintakyky alentuu kriisikausien aikana. Hoito kohdistuu ensisijaisesti näihin
kriisikausiin ja on tuloksellista siinä määrin, että kriisikausia lukuun ottamatta potilaan
toimintakyky on tallella.
Keskivaikea toiminnanvajavuus:
Mielenterveydenhäiriö on luonteeltaan pitkäaikaista ja kriisikaudet useammin toistuvia.
Toimintakyky vaikeutuu ratkaisevasti sairaudesta johtuen pitkäksikin aikaa. Hoito on
pitkäaikaista ja säännöllistä, pääasiallisesti avohoidossa. Itsestään huolehtimisessa
ajoittain puutteita.
Vaikea toiminnanvajavuus:
Mielenterveydenhäiriö on luonteeltaan pitkäaikainen ja toimintakyky on pysyvästi
alentunut siten, että potilas tarvitsee ajoittain sairaala-tai laitoshoitoa. Hoidon tarve on
säännöllistä ja jatkuvaa ja siitä huolimatta ilmenee jatkuvasti oireita tai toimintahäiriöitä.
Itsestään huolehtimisessa toistuvia puutteita, ulkopuolisen tuen tarve on säännöllisesti
toistuvaa.
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus:
Mielenterveydenhäiriö on erittäin vakavaa, jatkuvaa sekä toimintakyky on pysyvästi
heikko. Henkilä on kyvytön toimimaan itsenäisesti tai ilman huomattavaa ulkopuolista
tukea, itsenäinen asuminen on mahdotonta. Hoidon ja hoivan tarve edellyttää päivittäistä
avo- tai laitoshoitoa.
0–5
6–10
11–14
15–18
15. Yleinen toiminnanvajaus
Tässä kohdassa säädetään perusteista, joilla haitta määritetään vamman tai sairauden
aiheuttaman yleisen toiminnanvajauksen perusteella. Alla olevasta luokituksesta ilmenee esimerkinomaisesti erilaisia vammojen
ja sairauksien aiheuttamia toiminnanvajauksia ja niistä vastaavat haittaluokat.
Haitta määritetään eri toiminnanvajauksen asteita kuvaavien kohtien perusteella ot-
tamalla huomioon niissä kuvattujen erilaisten toiminnanvajausten lukumäärä ja vaikeusaste. Yleistä toiminnanvajausta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös vamman
tai sairauden hoitoon liittyviä näkökohtia sekä vammaan ja sairauteen liittyviät käytöshäiriät, kuten mielialan vaihtelut, aggressiivisuus, rituaalit ja pakonomaiset toiminnot.
Lievä toiminnanvajavuus luokat 0–5:
Joutuu välttämään tiettyjä aineita yliherkkyytensä vuoksi. Joutuu käyttämään
ruokajärjestystä sairauden hoitamiseksi. Sairaudesta ei aiheudu merkittävää
haittaa tavanomaisessa elämässä, mutta sen aiheuttamat rajoitukset tulee muistaa
erityistilanteissa.
Suomen Kipu ry
0–2
51
Itsenäinen liikkuminen sujuu hyvissä olosuhteissa, mutta epätasaisella alustalla liikkuminen
on lievästi rajoittunut. Selviytyy yleensä itsestä huolehtimisesta. Sorminäppäryys on
alentunut siten, että se vaikeuttaa napittamista ja kirjoittamista. Sairauden hoito aiheuttaa
vähäistä rasitusta, tarvitsee esim. jatkuvasti lähes koko kehon ihoon voiteiden käyttöä
tai ruokavalion noudattamista, insullinihoitoinen diabetes ilman liitännäissairauksia.
Merkittävä lukihäiriö, mutta osaa lukea ja kirjoittaa yksinkertaista tekstiä arkielämässä
selviytyäkseen.
Keskivaikea toiminnanvajavuus 6–10:
Ei kykene jatkuvaan tarkkuutta ja keskittymistä vaativaan toimintaan. Sairauden
hoito aiheuttaa rasitusta ja vie päivittäin aikaa. Hoidon laiminlyönti aiheuttaa vaa‑ raa
terveydentilalle. Insullinihoitoinen diabetes johon liittyy liitännäissairauksia. Toimintojen
suorittaminen, esim. itsestään huolehtiminen, vie enemmän aikaa tai edellyttää apuneuvon
käytämistä. Osaa lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen yksinkertaiset perustaidot.
Rutiiniongelman ratkaisemisesta selviytyy itsenäisesti, mutta monimutkaisten tehtävien
suorittamisessa tarvitsee vähäistä ohjausta oudoissa tilanteissa. Selviää itsenäisesti esim.
jokapäiväisistä toimista ja asioinnista kaupassa, pankki- ja virannomaisasioinnissa saattaa olla
vaikeutta.
Jatkuva seisominen tai kävely tuottaa huomattavaa vaikeutta. Pidemmillä matkoilla esim.
ulkona liikkuessa tarvitsee apuneuvoa (rollaattori, pyörätuoli), minkä kanssa selviytyy
pääasiassa itsenäisesti. Kiirehtiminen tuottaa vaikeutta sairausoireiden pahenemisen
takia. Hoidon laiminlyönti aiheuttaa vakavaa vaaraa terveydentilalle. Lukemisessa
ja kirjoittamisessa on vaikeuksia. Selviytyy mukautetussa opetuksessa. Havainto- ja
koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen laskusta huolimatta on pääsääntöisesti
omatoiminen kotioloissa, mutta tarvitsee jossain määrin ohjausta tai järjestelyjä kodin
ulkopuolisissa asioissa. Rutiiniongelman ratkaisemisessa tarvitsee vähäistä ohjausta esim.
oudoissa tilanteissa. Puhe vaikeuksin ymmärrettävää (ilman kuulovammaa). Sosiaalisessa
vuorovaikutuksessa on lähes itsenäinen.
Vaikea toiminnanvajavuus luokat 11–15:
Kykenee vain hyvin kevyeen tai hyvin rajoitettuun toimintaan. Voi liikkua vain hyvin
lyhyitä matkoja kerrallaan apuneuvon turvin. Sairauden hoito aiheuttaa suurta rasitusta
ja vaatii toisen henkilön säännöllistä apua tai valvontaa. Sairauskohtauksia esiintyy
hoidosta huolimatta toistuvasti ja oireiden aikana on toimintakyvytön. On päivittäisissä
toiminnoissaan jossain määrin riippuvainen toisen henkilön avusta. Lukemisen,
kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot ovat puutteellisia. Monimutkaisten tehtävien
suorittaminen tai koordinaatiota edellyttävät liikesuoritukset ovat vaikeutuneet, minkä
takia tarvitsee jossain määrin, esim. viikottain, toisen henkilön apua tai ohjausta ja
valvontaa itsestä huolehtimisessa sekä kodinulkopuolisessa asioinnissa (kauppa, pankki- ja
viranomaisasiat).
Itsestä huolehtimisessa vaikeuksia. riisuminen ja pukeutuminen huomattavavasti
vaikeutuneet. Avun ohjauksen ja valvonnan tarvetta voi olla jossakin henkilökohtaisessa
toiminnassa päivittäin tai monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa, mutta ei päivittäin aikaa
vievästi. Ei kykene ratkaisemaan rutiiniongelmia tai muistamaan asioita ilman runsasta
ohjausta. Vaikean havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimntojen laskun
johdosta tarvitsee jossain määrin ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa,
on konkreettista avuntarvetta kodinulkopuolella asioidessa. Kommunikaatiossa on
välttämätöntä käyttää kuvallista ilmaisua, tulkkiapua, viittomia tai vastaavaa apua. Kodin
ulkopuoliset asiat jäävät useimmiten omaisten tai edunvalvojan tehtäväksi. Sosiaalisessa
vuorovaikutuksessa tarvitsee runsaasti ohjausta esim. sopimattoman käytöksen tai omaaloitteisuuden puutteen takia.
Erittäin vaikea toiminnanvajavuus luokat 16–20:
Kykenee korkeintaan askartelunluontoiseen toimintaan ajoittain. Konkreettista avuntarvetta monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievästi päivittäin tai huomattavassa
määrin säännöllistä ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Kommunikoinnissa, syömisessä
ja nielemisessä on huomattavia vaikeuksia. Täydellinen sekä rakon, että peräsuolen
pidätyskyvyttömyys. Ei kykene käyttämään alaraajoja liikkumiseen. Tarvitsee jatkuvaa
ympärivuorokautista perus- ja sairaanhoitoa sekä muuta huolenpitoa esim. syvän
kehtiysvammaisuuden tai psykiatrisen sairauden takia.
On päivittäisissä toiminnoissa lähes täysin riippuvainen toisen henkilön avusta. esim.
neliraajahalvaantunut.
52
Suomen Kipu ry
3–5
6–7
8–10
11–12
13–15
16–17
18–20
Haittaluokkien yhdistämistä kuvaava taulukko
Alla olevasta taulukosta saadaan suoraan
kahden erillisen haittaluokan tapaturmavakuutuslain 18 b § 4 momentin mukaista laskukaavaa käyttäen yhdistetty haittaluokka.
Taulukosta etsitään ensin suurempaa haittaluokkaa tarkoittava rivi vasemmalta tum-
mennetusta pystysarakkeesta. Sen jälkeen
etsitään pienempää tai yhtä suurta haittaluokkaa tarkoittava sarake alareunan tummennetulta riviltä. Laskukaavan mukaan yhdistetty haittaluokka ilmenee sarakkeiden
leikkauskohdasta.
Yhteenlaskukaavan mukainen haittaluokka katsotaan ko.rivin ja sarakkeen leikkauskohdasta.
1
2
2
3
4
3
4
5
6
4
5
6
6
7
5
6
7
7
8
9
6
7
7
8
9
10 10
7
8
8
9
10 10 11 12
8
9
9
10 10 11 12 12 13
9
10 10 11 11 12 12 13 13 14
10 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15
11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 16 16
12 12 13 13 14 14 14 15 15 16 16 16 17
13 13 14 14 14 15 15 15 16 16 17 17 17 18
14 14 15 15 15 16 16 16 16 17 17 17 18 18 18
15 15 16 16 16 16 17 17 17 17 18 18 18 18 19 19
16 16 16 17 17 17 17 17 18 18 18 18 18 19 19 19 19
17 17 17 17 18 18 18 18 18 18 19 19 19 19 19 19 19 20
18 18 18 18 18 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 20 20 20
19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 20 20 20 20 20 20 20 20 20
20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Suomen Kipu ry
53
Muistiinpanoja
Tarvitsetko kuuntelijaa?
Haluatko puhua luottamuksellisesti toisen kipupotilaan kanssa?
TUKIPUHELIN
050 464 4333
Saunalahden liittymä, puh. hinta mph/min, operaattorista riippuen
päivystää: Ma 15-18, Ke 15-18, Pe 9-12
Tukihenkilöt ovat sairastaneet monta vuotta kroonista
kipua ja tietävät mitä elämä kivun kanssa on. Heillä ei ole
terveydenhuollon tai muun sosiaalialan koulutusta, joten he
pystyvät vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin vain oman
kokemuksensa pohjalta.
Mieltä askarruttavissa kipuun liittyvissä asioissa voit myös kirjoittaa
sähköpostia tukilinja@suomenkipu.com
Keskustelufoorumi
www.suomenkipu.fi
RAY tukee Suomen kipu ry:n
Yhteiskunnallista toimintaa sekä
aluejaostojen toiminnan kehittämistä.
Kauppamiehentie 6, 02100 Espoo
kipupaja@suomenkipu.com
Puh: 045 117 31 31/ 045 129 07 07