Kissojen kotihoito-opas

Transcription

Kissojen kotihoito-opas
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Kissojen kotihoito-opas
Kaikki Rekku Rescuen suomalaiset kodinetsijät sekä osa Virosta lähtöisin olevista kissoista etsivät kotia hoitokodista
käsin. Kotihoidossa oleva kissa saa tottua ihmisiin ja normaaliin kotielämään ja saamme kuvan siitä millainen kissa on
kyseessä ja millainen koti olisi juuri tälle yksilölle sopivin. Kotihoitajan tehtävänä on majoittaa kissa kotiinsa ja
vastata sen päivittäistarpeista: siitä että kissalla on ruokaa ja juomaa, puhdas hiekkalaatikko sekä virikkeitä
päiväänsä. Kotihoitoa tarvitsevia kissoja on hyvin erilaisia, osa on normaaleja kotikissoja, osa erikoishoitoa tarvitsevia
pentuja tai vähillä ihmiskontakteilla eläneitä arkalaisia joita yritetään sosiaalistaa.
Kotihoitajana sitoudut pitämään kissasta huolta kunnes se löytää kodin, mikä voi kestää pitkäänkin. Samoin kuin
omaa kissaa harkitessa, mieti miten järjestät hoitolaisen päivittäishoidon mahdollisten matkojen ajaksi. Jos tarvitset
yhdistykseltä hetkittäistä hoito-apua tai et pysty enää pitämään hoidokkiasi, ilmoitathan siitä mahdollisimman
hyvissä ajoin! Kun ilmoitat halukkuudestasi toimia kissojen kotihoitajana, sinulle lähetetään kyselylomake jossa
selvitetään asumismuotosi, kissakokemuksesi, muut talouden asukit jne. Tämän jälkeen kissojen kotihoitovastaava
ehdottaa sinulle sopivaa hoidokkia. Ennen ensimmäisen hoidokin saapumista teet kotihoitosopimuksen, jonka ehdot
löydät täältä: http://www.rekkurescue.com/binaries/160.pdf
Jokaisella kauttamme kotia etsivällä kissalla on oma yhteyshenkilö joka hoitaa sen varausta ja joka toimii kotihoitajan
tukihenkilönä. Yhteyshenkilöltä saat lisäneuvoja kissan hoidosta, ja kun sen aika koittaa päätätte yhdessä kissan
uudesta omistajasta. Myös yhdistyksen keskustelupalstalla on erillinen osio kotihoitajille jossa voi kysyä neuvoja ja
jakaa kokemuksia. Kun rekisteröidyt foorumille, ilmoita yhteyshenkilölle nimimerkkisi jotta pääset lukemaan
kotihoitajapalstaa.
Päätät tietenkin itse kuinka monta ja minkälaisia kissoja pystyt majoittamaan. Yleensä pyrimme sijoittamaan uuteen
hoitopaikkaan ensin ns. helppoja kissoja - mahdollisimman kesyjä ja terveitä yksilöitä joiden hoito ei ole “tavallista”
kissaa hankalampaa ja joille uskomme kodin löytyvän helposti. Vaikka ajatus kissanpentueen kasvattamisesta onkin
houkutteleva, pikkuruiset vaativat huomattavasti enemmän paneutumista ja osaamista kuin esimerkiksi vähän
vanhemmat pennut tai vaikkapa aikuiset kodinvaihtajat.
Moni hoitoon saapuva kissa tarvitsee alkuaikoina kotona tapahtuvaa hoitoa, kuten ripulin tai silmätulehduksen
lääkitsemistä, vähintään madottamista. Muutenkin kodittoman kissan saattaminen kotiinlähtökuntoon voi viedä
aikaa ja vaivaa. Joskus voi parhaista yrityksistä huolimatta käydä niin että hoidossa oleva kissa joudutaan
lopettamaan joko terveydellisistä syistä tai siksi ettei se luonteensa puolesta ajankaan kanssa sopeudu elämään
normaalia kotikissan elämää. Näitä vaikeita päätöksiä et joudu tekemään yksin, vaan asiaa pohditaan tarkkaan kissan
yhteyshenkilön sekä eläinlääkärin kanssa.
Toivomme että vastaisit itse hoitokissan normaalikuluista eli ruoista ja hiekoista. Jos tilanteesi muuttuu niin ettet
tähän pysty, otathan yhteytta hodokkisi yhteyshenkilöön - joskus yhdistykselle tulee lahjoituksina hyvinkin
korkealaatuista ruokaa, ja muissa tapauksissa teemme yhteistilauksia eläinkauppoihin joista saamme alennuksia.
Eläinlääkärikulut, joita tulee vähintään sirutuksesta ja rokotuksesta sekä leikkauksista, maksaa yhdistys.
Hoitokissoja pitäessä on erityisen tärkeää että perheen omien eläinten rokotukset ja madotukset ovat ajan tasalla.
Huolehdithan myös varmuuden vuoksi että oma jäykkäkouristusrokotuksesi on alle viisi vuotta vanha!
Tästä oppaasta löydät perustietoja siitä miten yhdistyksen kissoja hoidetaan. Tutustu myös kissojen hoito-oppaaseen
ja pyydä ongelmatilanteissa apua hoidokin yhteyshenkilöltä!
www.rekkurescue.com
1
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Ruokinta
Hoidossa olevia kissoja ruokitaan mahdollisimman hyvälaatuisilla muonilla. Kissa on lihansyöjä, jonka
luonnonmukainen ruoka koostuu pienistä riistaeläimistä. Kissan pitää saada ravinnostaan riittävästi eläinperäisiä
proteiineja sekä rasvaa vitamiinien ja hivenaineiden lisäksi. Vääränlainen ruokavalio voi aiheuttaa puutostiloja,
vatsavaivoja, virtsakiteitä ja pidemmän päälle munuais- ja maksasairauksia sekä altistaa liikalihavuuden myötä
diabetekselle. Markettien kuivaruokia ei missään nimessä pidä syöttää, sillä ne sisältävät paljon helposti allergisoivia
sekä turhia viljoja ja väriaineita jotka voivat olla kissalle suoranaisesti haitaksi. Edellytämme siis että ainakin
kuivaruoat hankitaan eläinkaupasta. Myös märkäruokien kohdalla kannattaa välttää tuotteita jotka sisältävät viljoja,
väriaineita ja sokeria - kissan ruokinnassa on hyvä oppia lukemaan tuoteselosteita kriittisellä silmällä.
Monet kotihoitajistamme tilaavat kissojen päivittäistavarat zooplus.com-nettikaupasta, mistä monia hyvälaatuisia
ruokia saa kotiintoimituksella halvemmalla kuin kivijalkakaupoista. Mikäli taloudellinen tilanteesi ei salli hoitolaisten
hyvää muonitusta, pyydäthän apua yhdistykseltä! Teemme kuluja säästääksemme yhteistilauksia ja saamme välillä
eläinkaupoista tai yksityisihmisiltä ruokalahjoituksia joita jaetaan eteenpäin hoitokoteihin.
Liha on luonteva osa kissan ruokavaliota. Tarjoiltava liha on hyvä käyttää pakkasessa loisvaaran takia, ja yhä
useammat eläinkaupat myyvät lemmikeille tarkoitettuja raakapakasteita, eli sisäfileepihviä ei kissalle ole tarkoitus
ostella. Lihanpalaset sulavat yllättävän hitaasti, joten varaa sille aikaa noin vuorokausi jääkaapissa. Raakaa kanaa
käsitellessäsi pidä hyvää huolta omasta käsi- ja keittiövälinehygieniastasi salmonellavaaran takia, terveelle kissalle
salmonella sen sijaan ei ole uhka. Kalaa sekä sisäelimiä (maksa, munuaiset) annetaan korkeintaan kerran viikossa.
Sydäntä ei tässä yhteydessä lasketa sisäelimeksi vaan lihakseksi, ja sekä possun, naudan että broilerin sydämiä voi
tarjota vaikka päivittäin.
Pelkästään lihaa syötettäessä pitää muistaa etteivät lihatiskinkään tuotteet vastaa kissan luontaista ruokavaliota.
Esimerkiksi kalsiumin puutetta pitää paikata lisäravinteilla, jauhetulla kananmunankuorella, tai syöttämällä
esimerkiksi jauhettua broilerinsiipeä jossa luun osuus takaa tarpeellisen kalsiumin saannin. Aptuksen Multicatvitamiinipilleri (ent. Pirskatti) on hyvä lisä raakaan lihaan ja takaa kalsiumin saannin. Pelkkää lihaa syöttämällä
aiheuttaa kissalle helposti vitamiininen ja hivenaineiden puutostilan, joten jos et ole perehtynyt huolellisesti
raakaruokintaan, vähintäänkin noin puolet ruokavaliosta on hyvä koostua teollisesta muonasta.
Kodinsaannin kannalta kätevin olisi kissa joka syö hyvälaatuisia ruokia laidasta laitaan, joten tarjoile hoidokille
monipuolisesti niin eläinkaupan kuivaruokia, pussi- ja purkkiruokia kuin lihaakin. Muista kuitenkin uusia ruokia
tarjotessa että varsinkin kuivaruoan kanssa vaihdokset kannattaa tehdä asteittain, eli sekoittaa uutta merkkiä
vanhaan, sillä monen kissan vatsa menee nopeista ruoanvaihdoista sekaisin. Ruokien sekoittaminen keskenään on
oiva tapa laajentaa nirsoilevan kissan ruokalistaa, myös märkä- ja raakaruokien kohdalla.
Lisätietoa kissan ruokinnasta löydät täältä:
http://www.lappeenrannansey.com/page.php?id=36
http://personal.inet.fi/koti/maaru/kivijalka.html
http://www.karvanaaman.fi/ruokinta.html
Ruokakauppoja netissä:
http://zooplus.com
http://zooplus.fi (sama yritys kuin edellinen, mutta hinnat ja postituskulut vaihtelevat erikielisten sivujen välillä)
http://murrenmurkina.fi (raakaruoka)
http://vauhti-raksu.net (raakaruoat kotitoimituksena)
www.rekkurescue.com
2
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Ennen hoitolaisen saapumista
Varmista että omien lemmikkien (sekä jo luonasi asuvien hoidokkien) rokotukset ovat voimassa. Uusi eläin on aina
tautiriski, minkä takia saapuva hoidokki pitää eristää talouden muista eläimistä kunnes se on madotettu ja rokotettu.
Vaikka kodissa ei olisikaan muita eläimiä, hoitolaiselle varataan oma huone alkupäiviksi johon se saa tutustua
rauhassa.
Hoidokin huone sisustetaan mahdollisimman helposti pestäväksi, sillä varsinkin hoitolaisen alkutaipaleella saatat
joutua desinfioimaan pintoja. Vaikeasti desinfioitavat huonekalut kannattaa peittää pyyhkeillä, lakanoilla tai
päiväpeitteillä, joiden pesu sujuu kätevästi pyykkikoneessa. Samoin hoitolaisten pesät tai makuualustat kannattaa
valita pesukoneenkestävyyttä silmälläpitäen. Varmista ettei hoitohuoneessa ole helposti särkyviä esineitä, kissalle
myrkyllisiä kasveja tai vaarallisia aineita, ja että huone on muutenkin kissalle turvallinen. Voit sisustaa tulevalle
hoidokille piilopaikan esimerkiksi isoon pahvilaatikkoon.
Hiekkalaatikkoon voi aluksi varata huonompilaatuistakin hiekkaa, sillä ihan alkupäivinä hoitolainen madotetaan,
minkä jälkeen laatikko desinfioidaan ja hiekat vaihdetaan puhtaisiin. Sisusta hoitohuone niin että hiekka-astia on
mahdollisimman kaukana ruokakipoista.
Vesi- ja ruoka-astioiden on hyvä olla keraamisia tai teräksisiä, sillä muoviastioita on käytännössä mahdoton kunnolla
puhdistaa niiden narmuunnuttua, jolloin bakteerit pääsevät pesimään kipoissa. Muovikipot saattavat aiheuttaa
kissalle myös aknea. Ruoka- ja vesikipot pestäänkin mielellään tiskikoneessa missä korkea lämpötila hoitaa
desinfioinnin, tai esimerkiksi kloriitilla (muista tällöin huuhdella astiat erityisen tarkasti!).
Kun kissa saapuu hoitoon
Kissan saapuessa sen mukana tulee joko passi (virolaisilla kissoilla), terveyskortti tai hoitopäiväkirja johon on
merkitty tietoja sen alkuperästä, terveydestä, sekä suoritetuista hoitotoimenpiteistä (madotukset, rokotukset,
sterilointi jne). SÄILYTÄ SAAMASI PAPERIT HUOLELLISESTI JA KÄY LÄPI KISSAN YHTEYSHENKILÖN KANSSA MITEN KISSAN HOIDON
KANSSA EDETÄÄN .
Avaa kissan kantokoppa hoitohuoneessa ja anna sen tutustua uuteen paikkaan omaan tahtiinsa. Ensimmäisenä
päivänä kissa saa rauhassa palautua paikanvaihdoksesta ja muuttostressistä. Etene kissan ehdoilla: arka tai peräti villi
yksilö saa rauhoittua itsekseen pidemmän kaavan kautta, kun taas kesyn tai uteliaan kanssa seurustellaan
reippaammin. Pikkuhiljaa aletaan totutella käsittelyyn, sekä hellittelyyn että hoitotoimenpiteisiin kuten kynsien
leikkaamiseen, hampaiden ja korvien tarkastamiseen jne. Jos olet kissan ensimmäinen hoitopaikka, aloitetaan
loishäädöt mahdollisimman nopeasti jotta kissa saadaan rokotuskuntoon.
Eristäminen
Kissa on reviiritietoinen eläin, ja paikanvaihdos on sille aina stressitekijä. Suurin osa kissoista kantavat piilevinä
erinäisiä taudinaiheuttajia, jotka stressitilanteessa saattavat puhjeta aktiivisiksi. Suoraan huonoista oloista hoitoosi
tuotu kissa saattaa olla tullessaan näkyvästi sairas, mutta myös hyväkuntoisen oloinen eläin saattaa sairastua uuteen
ympäristöön joutuessaan.
Sekä uuden hoitolaisen että jo talouteen kuuluvien kissojen terveyden kannalta on tärkeää eristää tulokas vähintään
pariksi viikoksi muuttostressin laantumisen ajaksi. Tällä aikaa tulokas madotetaan, sen muut mahdolliset
terveysongelmat hoidetaan ja se rokotetaan. Eristyksen aikana hoitohuoneessa on hyvä käyttää erillisiä, muovisia
sisäkenkiä tai sukkia ja desinfioida kädet apteekista saatavalla käsihuuhteella käsittelyn jälkeen. Aivastelevan tai
vatsatautisen hoidokin kanssa kannattaa tämän lisäksi käyttää hoitohuoneessa esimerkiksi isoa esiliinaa vaatteiden
suojana.
www.rekkurescue.com
3
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Kissan tutustuttaminen muihin eläimiin
Kun hoidokki on terve ja madotettu sekä rokotettu, sen voi päästää tutustumaan talon muihin eläimiin. Mikään
itseisarvo yhdistetty lauma ei ole, sillä tutkimuksissa on todettu kissojen stressin ja sairauksien lisääntyvän jos ne
elävät useamman kuin neljän (aikuisen) kissan ryhmässä, eli jos kissoja on paljon tai omilla kissoillasi on vaikeuksia
vierailijoiden hyväksymisessä kannattaa harkita niiden pitämistä erillään. Kuitenkin esimerkiksi arka kissa voi
reipastua paljon nopeammin jos se saa seurata kesyn lajitoverin ja ihmisen yhteisiä puuhia, ja ainokaisena
hoitohuoneessa asuvan kissan aika käy auttamatta kovin pitkäksi. Muista että oireetonkaan kissa ei välttämättä ole
täysin terve, yhdistäminen on aina riski joka kannattaa tiedostaa.
Asuttuaan jonkin aikaa saman katon alla uusi hoidokki ja muut eläimet ovat jo tietyllä tavalla tuttuja vaikkeivät
olekaan nenäkkäin tavanneet. Ne ovat tottuneet toistensa hajuihin ja äänin ja tietävät toisistaan paljon. Hajujen
vaihtoa tehostat vaihtamalla esimerkiksi kissojen petejä keskenään tai hieromalla kissan poskea pyyhkeellä jonka
viet toiselle kissalle haisteltavaksi.
Kun kissat suhtautuvat neutraalisti tai kiinnostuneesti toistensa hajuihin, avaa hoitohuoneen ovi ja anna eläinten
kurkkia toistensa alueelle. Jos kaikki vaikuttavat edelleen tyytyväisiltä, voit antaa niiden liikkua vapaasti asunnossa.
Pienet sähähtelyt ovat tässä vaiheessa normaaleja jos kissat yhtäkkiä huomaavat vieraan olevankin yllättävän lähellä,
mutta tappeluiden välttämiseksi katkaise kyräilevät tujiotusmatsit ja pullisteluyritykset alkuunsa menemällä niiden
väliin tai erottamalla kissat taas omiin huoneisiinsa. Ensimmäinen tapaaminen kannattaa pitää lyhyenä, ja tarjota
kaikille osapuolille huomiota ja herkkuja tasapuolisesti. Tapaamisia toistetaan ja pidennetään, kuitenkin niin että
sekä uusi tulokas että vakiasukkaat saavat riittävästi aikaa itsekseen rentoutua, syödä ja nukkua rauhassa.
Aran kissan kesyttäminen
Osa yhdistyksen hoiviin tulevista kissoista ovat eläneet osittain tai kokonaan ilman ihmiskontakteja. Aikuisten
villikissojen totuttaminen ihmisiin on erittäin hidasta ja tuloksiltaan epävarmaa, joten pääsääntöisesti tällaisia kissoja
ei oteta hoitoon vaan ne viedään lopetettavaksi. Pennut ja nuoret sekä kissat joilla on jonkinlaista tottumusta
ihmisiin ovat helpommin kesytettävissä, mutta nekin vaativat kotihoitajaltaan kärsivällistä työtä ja ennenkaikkea
aikaa. Myös ihmisiin tottunut kesykissa saattaa olla uudessa paikassa vieraan ihmisen kanssa hyvinkin arka, mutta
tällaisen kissan kehitys on yleensä nopeampaa.
Erityisen villien pentujen tai sairaiden kissojen eristämisen varalle yhdistyksellä on isoja kevythäkkejä jollaisen saa
tarvittaessa käyttöön. Häkki sisustetaan kissalle mukavaksi , häkin pohja vuorataan pyyhkeillä tai kylpyhuonematoilla
ja hiekkalaatikon ja ruoka- ja vesiastioiden lisäksi sinne pyritään lisäämään piilopaikkoja ja tasoja (esim. tukevasta
kankaasta riippumatto häkin nurkkaan) jotta kissa pystyy hyödyntämään rajallisen tilan mahdollisimman hyvin.
Vaikkei kissa olisi sinusta vielä yhtään kiinnostunut vaan vilahtaa piiloon kun kuulee sinut ovella, vietä sen huoneessa
aikaa rauhallisissa merkeissä. Juttele rauhallisesti kissalle jotta se tottuu ääneesi. Jos teet tarvittavat askareet aina
samassa järjestyksessä (esim. ensin hiekkalaatikon tyhjennys, sitten lattian lakaiseminen, ruokakippojen täyttäminen
jne) rutiinit voivat rauhoittaa kissaa. Vältä äkkinäisiä liikkeitä. Jos kissa ottaa sinuun katsekontaktia, siristele sille
hitaasti silmiäsi merkiksi siitä että olet ystävällisin mielin liikkeellä. Voit heitellä kissan lähettyville ruoka- tai
namipaloja, jos kissa syö niitä kun olet läsnä tai peräti lähtee liikkeelle sinua kohti se on hyvä merkki! Leluillakin voi
yrittää innostaa arkaa kissaa, pitkävartiset huiskalelut ovat tässä käytännöllisiä, niiden kanssa voi leikkiä tulematta
liian lähelle pelottavaa ihmistä.
Arkakin kissa voi tarvita lääkitsemistä. Madotukset voi yrittää hoitaa murskaamalla Axiluria märkäruoan sekaan. (Jos
kissoja on enemmän kuin yksi pitää tietenkin valvoa ettei kukaan syö enemmän kuin omaa annostaan!) Jos lääkkeitä
joutuu antamaan väkipakolla kissa kääritään tiukkaan kapaloon pyyhkeeseen. Tiukka ote niskasta auttaa pitämään
kissan paikoillaan.
www.rekkurescue.com
4
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Kissalle tehtävät hoitotoimenpiteet
Kaikki Rekku Rescuen kautta uuteen kotiin lähtevät kissat madotetaan, sirutetaan, sekä rokotetaan vähintään kerran
kissaflunssia sekä kissaruttoa vastaan. Ulkoloishäätöjä tehdään tarpeen mukaan. Tarvittaessa (eli jos kissa ei ole jo
muuttanut uuteen kotiinsa) rokotukset vahvistetaan. Kaikki aikuiset sekä mahdollisuuksien mukaan myös pennut
luovutetaan leikattuina. Virosta tulleet kissat ovat aina ulkoloishäädettyjä ja ovat lisäksi saaneet rabiesrokotteen.
Merkitse hoitopäiväkirjaan antamasi loishäädöt sekä kissan saamat rokotukset.
AIKUISEN/NUOREN HOITOTOIMENPITEET
Mahdollisten ulkoloisten
häätö (Stronghold)
Giardia-häätö (Axilur 10 pv)
– 14 pv Strongholdista
Käsittelyyn totuttaminen,
turkinhuolto, kynsien
leikkaaminen jne
Sairauksien hoito
(hengitystieinfektiot,
silmätulehdukset, ripuli,
sieni-infektio)
Ensimmäiset rokotukset , sterilointi / kastrointi +sirutus
Matolääkityksen uusiminen
(14 pv edellisestä)
Kodinetsintä
Matolääkityksen uusiminen
(14 pv edellisestä)
Rokotusten uusiminen 3- 4 viikkoa ensimmäisen jälkeen
PENNUN HOITOTOIMENPITEET
3 vk
Madotus (Axilur 3 pv)
5 vk
Madotus (Axilur 3 pv)
7 vk
Madotus (Axilur 3 pv) / tai
ulkoloishäätö jos tarpeen
7-8 vk
10 vk
11-12 vk
Käsittelyyn totuttaminen,
painonseuranta,
kiinteään ruokaan
siirtyminen
Sairauksien hoito
(hengitystieinfektiot,
silmätulehdukset,
ripuli, sieni-infektio)
Ensimmäiset rokotukset
Giardia-häätö (Axilur 10 pv)
Kodinetsintä
Rok. uusiminen 3-4 viikkoa ensimmäisten jälkeen + varhaissterilointi +sirutus
Pennuilla madotukset voidaan siis parhaassa tapauksessa aloittaa 3 viikon iässä, niin aikuisilla kuin pennuilla kuureja
tulee antaa vähintään 3 kertaa 2 viikon välein, jos kissa ei hoidossaoloaikana ehdi saamaan kaikkia, muistathan
opastaa uuden kodin jatkamaan madotuksia! Madottamiseen suosittelemme laajakirjoista ja hyvin siedettyä Axiluria.
Pidäthän huolta siitä että hoitolaisesi saa kaikki tarvitsemansa hoidot! Aikataulu on ohjeellinen ja vaihtelee riippuen
mm. kissan kunnosta – flunssaista tai ripuloivaa kissaa ei rokoteta – sekä sopivista eläinlääkäriajoista. Ennen
rokotuksia kissa tulee madottaa vähintään kerran, silminnähden matoiset kaksi kertaa – sisäloiset vievät rokotukselta
tehon joten rokote on hyvä antaa n.viikko edellisestä matokuurista.
Olet kotihoitajana vastuussa kissan terveydentilan seuraamisesta, tarkistathan siis säännöllisesti esim. korvat ja
hampaat ja tarkkaile kissan yleistä vointia, sekä ilmoita kaikesta poikkeavasta yhteyshenkilöllesi!
www.rekkurescue.com
5
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Loishäädöt
Ulkona liikkuneella kissalla on käytännössä aina matoja, usein myös giardia. Ulkoloisetkin, varsinkin korvapunkit,
ovat yleisiä. Loiset heikentävät yleiskuntoa, altistavat sairauksille sekä aiheuttavat ripulia, ja ne on häädettävä ennen
kuin kissa voidaan rokottaa.
Ulkoloiset
Jos yhdistyksen hoiviin tulleella kissalla on havaittavissa ulkoloisia, ne hoidetaan ensin useimmiten reseptillä
saatavalla Stronghold-liuoksella. Tavallisin ulkoloinen yhdistyksen hoiviin tulevilla kissoilla on korvapunkki. Tumma,
purumainen töhnä korvassa sekä korvien rapsuttelu ovat melko varmoja merkkejä punkkitartunnasta.
Stronghold-häädöllä korvapunkit kuolevat, mutta korvakäytävään saattaa vielä jäädä likaa, joka poistetaan
apteekista tai eläinkaupasta saatavalla korvienpuhdistusaineella. Puhdistusainetta kaadetaan kissan korvakäytävään
pieni määrä ja hierotaan korvaa kevyesti. Puhdistusaineen laiton jälkeen kissa ravistelee päätään, joka irrottaa likaa.
Lian irrottamisessa voi auttaa kevyesti pumpulilla pyyhkimällä. Puhdistusaineen laittoa inhoaville kissoille ainetta voi
kostuttaa pumpuliin. Pumpulia ei saa työntää liian syvälle korvaan, jottei lika ahtaudu tiukemmin korvakäytävään.
Muiden ulkoloisten (täit, väiveet) kohdalla kannattaa myös huolellisesti desinfioida hoitohuone käsittelyä
seuraavana päivänä.
Sisäloiset: madot ja giardia
Matoisella kissalla saattaa olla vilkkuluomet esillä, huono turkinlaatu, tai huomattavan pömpöttävä vatsa vaikka on
muuten laihassa kunnossa - hoitoon on tullut naaraita joiden uskottiin jopa olevan viimeisillään tiineenä, vaikka
ongelmana olikin perheenlisäyksen sijasta vaikea matotartunta. Uloste voi olla löysää, ja matokuurin alettua siitä voi
löytyä joko kuolleita tai vielä luikertelevia matoja. Kissojen tavallisimpia matoja ovat suolinkaiset ja heisimato.
Giardia puolestaan on yleinen suolistossa elävä alkueläin. Terveet aikuiset kissat saattavat hyvin olla oireettomia
giardian kantajia, pennuilla ja heikkokuntoisilla kissoilla giardia ilmenee ripulina.
Stronghold tehoaa myös aikuisiin sisäloisiin mutta se ei yksinään riitä matotartunnan hävittämiseen, joten 14 päivää
Stronghold-lääkinnän jälkeen aloitetaan kymmenen päivän Axilur-kuuri matojen ja giardian häätämiseksi. Mikäli
ulkoloisia ei ole havaittavissa, aloitetaan Axilur-kuuri heti. Matokuurin aikana on hyvä antaa ruoan seassa tai
erikseen ruiskulla vatsaa rauhoittavaa maitohappobakteerivalmistetta (kts Terveysongelmat-otsakkeen alta ohjeita
ripulin hoitoon).
Miten matolääkkeet annetaan
Laita 250mg Axilurtabletti 5ml ruiskuun, lisää 5 ml vettä ja ravista hetken kuluttua sekoittaaksesi liuennut tabletti.
Annostele liuosta ruiskusta suuhun 1ml/1kg elopainoa, kuitenkin aina ylöspäin pyöristäen, sillä yliannostuksista ei ole
todettu olevan haittaa. Esimerkiksi nelikiloiselle kissalle voi huoletta antaa kokonaisen tabletin. Axilur on melko
hajuton ja mauton, eli sen voi myös yleensä sekoittaa märkäruokaan jos kissa on vaikeasti lääkittävissä. Joillekin
kissoille taas lääkkeet on helpoin antaa pillereinä suoraan suuhun.
Giardiahäädössä Axilur-lääkitystä jatketaan 10 päivää, ja viidentenä päivänä desinfioidaan huolellisesti ne tilat joissa
kissa on liikkunut (alkuajan rajaaminen pienempään tilaan siis helpottaa siivousurakkaa huomattavasti). Virosta
lähtöisin olevat kissat pyritään tuomaan Suomeen viidentenä Axilur-päivänä.
Giardian häätö Axilurilla hävittää samalla yleisimmät matotartunnat, suolinkaiset ja heisimadot, mutta näiden
kohdalla hoitoa jatketaan vielä parilla kolmipäiväisellä Axilur-kuurilla (sama annostus) kahden viikon välein.
Madotuksen yhteydessä vaihdetaan aina hiekat sekä desinfioidaan hiekkalaatikko ja sen ympäristö.
www.rekkurescue.com
6
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Giardia-desinfiointi
Giardia-siivouksessa hiekkalaatikon hiekat vaihdetaan ja laatikko desinfioidaan. Jos laatikon pohjalla on naarmuja, se
vaihdetaan kokonaan uuteen. Hiekka-astioita puhdistaessa poista ensin lika joko tavallisella yleispuhdistusaineella tai
kuumalla vedellä. Huuhtele hyvin ja desinfioi esim. Klorite-pesuaineella (1 dl 5 litraan kylmää vettä). Muista
desinfioida myös hiekkalapio!
Myös lattiat ja kissojen makuupaikat ja kiipeilypuut desinfioidaan huolellisen imuroinnin jälkeen Kloritella ja/tai
höyrypesurilla. Yhdistyksellä on pääkaupunkiseudulla höyrypesuri jonka saa tarvittaessa lainaan. Mattoja,
kiipeilypuita ja muita vaikeast desinfioitavia tavaroita voi myös saunottaa 80 asteessa 30 minuutin ajan. Tekstiilit
pestään 60 asteessa.
Eläinlääkärikäynnit
Pyrimme pääkaupunkiseudulla hoitamaan normaalit eläinlääkärikäynnit yhteistyöeläinlääkäriäsemallamme kuluja
säästääksemme, sovi eläinlääkärikäynnin tarpeesta aina yhteyshenkilösi kanssa ja hän antaa sinulle luvan varata ajan
hoitolaistasi varten. Muista ottaa käynneille mukaan kissan passi tai terveyskortti jos sellainen on jo olemassa.
Tarvittaessa pyydä yhdistykseltä kuljetusapua lääkärireissuille.
Akuuteissa sairastumisissa kissa viedään tietenkin pikimmiten eläinlääkäriin, olethan tästäkin yhteydessä kissan
yhteyshenkilöön, sillä yhdistyksen maksettavaksi päätyviä isoja toimenpiteitä varten pitää olla hallituksen
hyväksyntä.
Rokotukset
Suomessa olevat kissat rokotetaan ns. kolmoisrokotteella kissaruttoa sekä calici- ja herpesvirusflunssia vastaan.
Nelosrokotteessa flunssien ja ruton lisäksi olevasta klamydiarokotteesta ei käytännössä ole merkittävää hyötyä,
joten vältämme sen käyttöä sillä nelosrokotteesta saattaa seurata myös enemmän ikäviä rokotusreaktioita.
Ensimmäisen rokotuskerran jälkeen rokotukset uusitaan noin kuukauden kuluttua, seuraavan kerran 1-vuoden iässä
tai aikuisilla kissoilla sekä jatkossa 1-vuotisrokotteen jälkeen vuoden välein.
Yleensä pyydämme eläinlääkäriä antamaan kissalle ns. elävän ruttorokotteen ja tapetut flunssarokotteet. Joissain
tapauksissa eläinlääkärin neuvosta käytetään Felovax PCT-rokotetta, jossa sekä rutto että flunssat ovat tapettuja.
Virosta tulleet kissat ovat saaneet rabies-rokotuksen, mutta tätä ei Suomeen tulon jälkeen tarvitse pitää voimassa.
Kulukorvaukset
Eläinlääkäri- ja lääkekulut korvataan kuitteja vastaan. Kun käytät hoitolaisen eläinlääkärissä, muista ilmoittaa
eläimen omistajaksi Rekku Rescue ry.
Kulukorvauslomakkeen löydät täältä: http://rekkurescue.com/binaries/161.doc . Kuiteista ja lomakkeesta tulee
selkeästi käydä ilmi mahdolliset hoitotoimenpiteet, mitä on ostettu, ostopaikka- ja ajankohta sekä summa. Kuiteissa
ei saa olla muita ostoksia! Muista täyttää lomakkeeseen omat yhteystietosi, tilinumerosi IBAN-muodossa sekä
kyseessä olevan eläimen nimi.
HUOM! Mikäli maksat pankkikortilla mukaan tuleva pankkikorttitosite ei ole kuitti. Jos kuitti on tavallinen
kassakoneen kuitti, tulee pyytää erillinen kuitti, jonka myyjä kirjoittaa käsin ja liittää kassakoneesta tulleen kuitin
mukaan. Kuitit lähetetään kulukorvauslomakkeen kera kuukauden sisällä osoitteeseen: REKKU RESCUE RY/ TUULA
CISSOKHO , VUOLUKIVENTIE 11 K 46 00710 HELSINKI.
www.rekkurescue.com
7
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Pentujen vieroitus, ruokinta ja hoito
Emon kanssa hoitoon tulevat pennut pärjäävät yleensä hyvin. Jos emolla on riittävästi maitoa, riittää pentujen
painojen seuraaminen ensimmäiset 3 viikkoa. Punnittaessa pennut tottuvat käsittelyyn, ja samalla seurataan että
silmät aukeavat normaalisti. Mikäli painonnousu kangertelee tänä alkuaikana, lisäravintona annetaan
kädenlämpöistä maitokorviketta (Royal Canin tai KMR), ainakin pienimmille pennuille ruokintaletkun kautta (kts
ohjeet Kissalasten Matka-esityksestä: http://www.felina.fi/Upload/hoito_ohjeet/KissalastenMatka.pdf). Pentujen
painonnousua seurataan ainakin kuukauden ikään asti aamuin ja illoin punnitsemalla (ennen mahdollisia ruokintoja),
myöhemminkin päivittäin. Samaan aikaan vuorokaudesta mitattuja painoja verrataan keskenään, ja päivittäisen
painonlisäyksen tulee olla 10-15g tai noin 100g viikossa. Ellei paino parina perättäisenä punnituksena nouse
riittävästi, aloitetaan lisäruokinta.
3-4 viikon iässä aloitetaan kiinteän ruoan tarjoaminen, aluksi pienissä annoksissa esimerkiksi ruiskulla tai sormella
suuhun annettuna. Jotkut pennut oppivat nopeasti syömään itse lautaselta, toiset taas vaativat pidempää totuttelua
ja ”pakottamista.” Ruiskuruokintaan hyvin soveltuvia ruokia ovat mm. Hill’s A/D, Royal Canin Recovery tai Royal
Canin Convalescense Support jauhe josta valmistetaan neste ruokintaa varten. Nämä toipilasruoat ovat helposti
sulavia, eivät ärsytä herkkääkään suolta ja sisältävät paljon energiaa, joten ne ovat hyviä myös vieroitusajan ruoaksi.
Näistä siirrytään asteittaan hyvälaatuiseen penturuokaan, aluksi esim. Animonda Vom Feinsten Baby Pate. Pentujen
ruokavaliota ei kannata tarpeettomasti vaihdella, vaan lisätä uusia ruokia rauhalliseen tahtiin.
Jo vieroituksesta lähtien on hyvä tarjota pennuille myös raakaa lihaa, muista aina pakastaminen toksoplasma-riskin
takia! Pienille pennuille liha jauhetaan hienoksi, tarjota voi esim. nautaa, porsaan sydäntä, broileria jne. Muista aina
tasapainoittaa raaka liha vitamiinilisällä (Aptus Multicat). Kasvavan pennun on hyvä syödä 3-4 kertaa päivässä,
kuivaruokaa kipossa on esillä koko pentuiän. Huolehdi että pentu saa riittävästi energiaa kasvamiseen, eli tarpeeksi
usein riittävä määrä ruokaa.
Jotakuinkin samaan aikaan kuin pennut oppivat syömään itse, ne myös aloittavat sisäsiistiksi opettelemisen. Onkin
tärkeää että pennuille on tarjolla riittävän matalareunaisia hiekkalaatikoita lähellä pesää. Aluksi hiekkalaatikoissa
käytetään paakkuuntumatonta kuiviketta, sillä pennut saattavat maistella myös hiekkaa ja paakkuuntuva hiekka voi
aiheuttaa suolistotukoksia.
Ilman emoa kotihoitoon tulevien pikkupentujen hoidossa joutuu ruokkimisen lisäksi huolehtimaan pentujen
hygieniasta. Alle kolmeviikkoisen pennun peräpäätä pyyhitään ruokinnan jälkeen kostealla pumpulitupolla jotta se
saadaan virtsaamaan ja ulostamaan. Letkuruokinta on siistiä, mutta pentujen aloittaessa kiinteän ruoan syömisen on
sotku ilman emon pesupalvelua yleensä melkoinen. Pienenpienillä pennuilla turkin ruoasta kastuminen voi johtaa
kylmettymiseen, joten perusteellinen pyyhkiminen ja kuivaaminen on ruokailun jälkeen tärkeää.
Jotta pennut kasvaisivat mahdollisimman reippaiksi kissoiksi niitä tulisi totuttaa käsittelyyn ja erilaisiin
hoitotoimenpiteisiin, kuten kynsien leikkaamiseen, turkinhoitoon ja hampaiden tarkastamiseen heti pienestä asti.
Madotukset aloitetaan noin kolmen viikon iässä (tai heti hoitoon tullessa mikäli pennut ovat jo vanhempia) Axilurilla.
Madotuksista löytyy lisätietoa omasta luvustaan. Ensimmäinen rokotus pyritään antamaan noin 7-8 viikon iässä, ja
vahviste steriloinnin ja sirutuksen yhteydessä ennen luovutusikää. Mikäli pentujen ikä ei ole tiedossa, se määritetään
painon perusteella, oletuksena että pentu syntyessään painaa noin 100g ja kasvaa viikossa 100g, eli esimerkiksi 800g
painava pentu olisi noin seitsenviikkoinen.
www.rekkurescue.com
8
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Terveysongelmat
Loishäätöjä tehdään kaikille yhdistyksen hoiviin saapuville kissoille, mutta huonoista oloista tulleella eläimellä voi olla
muitakin terveysongelmia joista alla käsitellään tavallisimpia. Vaikka lista vaikuttaa pitkältä ja vakavalta kannattaa
muistaa että läheskään kaikilla kissoilla, edes suoraan luonnosta tulleilla, ei sisäloisia vakavampia ongelmia ole.
Lisäneuvoja terveydenhoidosta saat kissan yhteyshenkilöltä.
Ripuli
Monen hoitoon saapuvan kissan maha on tullessa sekaisin. Ripuli voi johtua esimerkiksi sisäloisista, nopeasta
ruokavalionmuutoksesta, stressistä, ruoka-aineherkkyydestä, tai pahimmassa tapauksessa kissarutosta. Myös
loishäätökuurit rasittavat suolistoa ja saattavat aiheuttaa ripulia. Madotusten aikana kannattaakin antaa kissoille
maitohappobakteerivalmistetta ennaltaehkäisevästi, joko ruokaan sekoitettuna tai ruiskulla.
Toisin kuin koiraa, kissaa ei saa paastottaa, sillä sen maksa ei kestä yli vuorokauden kestävää paastoa. Mikäli kissa ei
suostu itse syömään yli vuorokauteen, sitä on pakkoruokittava ruiskulla. Ripulin aikana annetaan mahdollisimman
helposti sulavaa ruokaa, esimerkiksi keitettyä kanaa/seitiä tai apteekista ja eläinlääkäreiltä saatavia toipilasruokia
kuten Hill’s a/d tai Royal Canin Recovery ja Convalescence support. Suolistoa rauhoitetaan myös apteekeista tai
eläinlääkäristä saatavilla maitohappobakteereilla (esimerkiksi Biobak tai tahnamainen Probiocin), sekä ulostetta
kiinteyttävillä valmisteilla kuten Attapektin ja Canicur.
Nutriplus cat-geeli sekä Royal Canin Convalescense Support veteen sekoitettava jauhe ovat runsaskalorisina ja
paljon vitamiineja ja hivenaineita sisältävinä hyvä keino pitää ruokahaluton kissa ”käynnissä.”
Ripuloivan kissan nestetasapainosta on pidettävä huolta. Juomaveteen sekoitetaan elektrolyyttiliuosta, esimerkiksi
Aptus Nutrisal. Myös erilaisia ”maustevesiä” voi tarjota, moni kissa pitää kanan keitinliemestä. Pidä kuitenkin myös
puhdasta vettä tarjolla, ettei kissa jää ilman juotavaa jos maustetut vedet eivät kelpaa. Mikäli kissa ei itse juo
riittävästi, sitä on pakkonesteytettävä Nutrisal-liuoksella ruiskulla. Vuorokaudessa kissa tarvitsee noin 0,5 dl nestettä
elopainokiloa kohti.
Kokeneet kotihoitajat hoitavat varsinkin pentujen kuivumista kotioloissakin ihonalaisella nesteytyksellä, tarvittaessa
tähän opastetaan paikanpäällä.
Varsinkin pennuille joilla on ripulia muttei oksentelua eikä vakavampaa kuivumista on suositeltu glukoosiliuoksen
juottamista ihonalaisen nesteytyksen tilalle. 5%-glukoosiliuoksen saa liuottamalla 5g sokeria 1 desilitraan kiehuvaa
vettä. Annosteluohjeena kissan paino grammoissa jaettuna 33:lla, eli esimerkiksi 800g painavalle pennulle 800/33 eli
24ml nestettä/vrk, määrän voi tarvittaessa tuplata. Glukoosi on piristänyt kissoja huomattavasti ja on tuntunut
lisäävän ruokahalua, lisäksi se auttaa suolistonukan uusiutumista.
Jos ripuli jatkuu kotihoidosta huolimatta vaikeana päiväkausia tai kissa on apaattinen ja kuivunut, se tarvitsee
eläinlääkärin hoitoa, otathan ajoissa yhteyden kissan yhteyshenkilöön!
Ummetus
Ruokavalionmuutokset ja stressi voivat aiheuttaa ripulin sijaan myös ummetusta. Ummetus voi johtua liian
vähäisestä nesteensaannista, liikkumattomuudesta, tai niellyksi tulleesta vierasesineestä. Ummetus voi olla
kivuliasta, kun kissa yrittää väkisin ulostaa suolistoon kuivunutta ulostetta. Kuivumisen yhteydessä kissa muuttuu
apaattiseksi ja voimattomaksi.
Kotioloissa ummetusta hoidetaan lisäämällä kissan vedensaantia, tarvittaessa antamalla vettä tai Nutrisal-liuosta
ruiskulla suuhun, jättämällä pois kuivaruoan ja sekoittamalla märkäruokaan ylimääräistä nestettä. Mikäli kissa tuntuu
liikkuvan normaalia vähemmän, sitä voi koittaa leikittää esimerkiksi huiskulla. Akuuttiin ummetukseen lääkkeet ovat
tehokas apu, apteekista saatava laktuloosi (Levolac/Duphalac) on turvallinen antaa eikä suolisto totu sen saamiseen,
www.rekkurescue.com
9
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
annostus on 1ml/4,5kg kolme kertaa päivässä. Jos tämä aiheuttaa ripulia, annosta tulee pienentää. Kissanmallas on
myös hyvä väliaikainen apu niin ummetukseen kuin karvapallojen kulkeutumiseen suoliston läpi. Peräsuoleen
kovaksi pakkautuneen ulostemassan hoitona voi käyttää ihmisille tarkoitettuja peräruiskeita (Toilax, Microlax).
Mikäli kissa ei tukihoidonkaan kanssa ulosta ja se on kivuliaan oloinen tai oksentelee, se tarvitsee eläinlääkärin
hoitoa, otathan ajoissa yhteyttä kissan yhteyshenkilöön!
Kissaflunssat: nuhat ja silmätulehdukset
Suoraan luonnosta tai isosta kissapopulaatiosta tullut kissa on usein flunssainen. Kissaflunssien tavallisia ulkoisia
merkkejä ovat sekä nuhaisuus ja muut hengitystieoireet sekä silmätulehdukset. Flunssat ovat yleensä calici- ja
herpesvirusten aiheuttamia ja helposti tarttuvia. Rokotetutkin kissat voivat sairastua, joten ole erityisen tarkka
muista kissoista eristämisessä ja huolehdi käsihygieniasta! Bakteeriperäiset flunssat kuten mykoplasma ja klamydia
tarttuvat myös rokotteista huolimatta.
Virusperäisiin kissaflunssiin ei lääkitystä ole, vaan hoito on lähinnä tukihoitoa. Vuotavat ja rähmivät silmät ja nenä
pidetään mahdollisimman puhtaina lämpimään veteen kostutetuilla pumpulitupoilla. Toisinaan virusflunssat
aiheuttavat sekundäärisiä bakteeritulehduksia joita hoidetaan antibiootein, eläinlääkäri arvioi lääkityksen tarpeen
tapauskohtaisesti. Tulehtuneisiin silmiin voi saada lääketippoja, joita lääkkeestä riippuen annetaan kerran, kaksi tai
jopa 5-6 kertaa päivässä. Bakteeriperäiset flunssat vaativat suun kautta otettavan antibioottikuurin.
Kissarutto
Kissarutto on ärhäkästi leviävä, koirien parvoa vastaava virustauti joka on usein rokottamattomalla kissalla tappava.
Tyypillisesti tauti etenee nopeasti, ensimmäisiin oireisiin kuuluu ruokahaluttomuus ja apaattisuus, sitten oksentelu ja
mahdollisesti verinen ripuli, jotka johtavat rajuun kuivumiseen ja kuolemaan.
Kissaruttovirus on hyvin kestävä ympäristöolosuhteita vastaan ja sitä on runsaasti tartunnan saaneen kissan
eritteissä. Tartunnan leviäminen ei vaadi kissojen välistä suoraa kontaktia, vaan esimerkiksi ihminen voi tuoda sen
ulkoa vaatteissaan tai kengänpohjassa. Tämän takia myös täysin sisällä elävien kissojen ruttorokotukset on aina
pidettävä voimassa, ja rokottamatonta kissaa käsitellessä pitää olla erittäin tarkka hygieniasta.
Lisätietoa kissojen tarttuvista sairauksista: http://www.rekkurescue.com/opas.php?id=18
Sieni-infektio
Sieni näyttäytyy kissalla esimerkiksi hilseilevinä/ rupisina, karvattomina laikkuina korvissa, leuassa, tai muualla
kehossa. Jos kissalta löytyy karvattomia alueita, siitä otetaan eläinlääkärissä sieninäyte. Suomalaisilla kissoilla sieniinfektiot eivät ole erityisen yleisiä, mutta toisinaan on sienitapauksiakin kotihoidossa löytynyt. Virosta tulleet kissat
ovat testattu sienettömiksi, mutta huonolla tuurilla kissa on testin oton jälkeen saattanut altistua sieni-infektiolle.
Sienen hävittäminen on melko työläs prosessi johon kuuluu asunnon desinfioinnin lisäksi eläinten lääkintä ja
peseminen. Sienitartunta leviää ilmateitse ja se voi tarttua myös ihmiseen. Lisäneuvoja sieni-infektion
taltuttamiseen: http://www.rekkurescue.com/opas.php?id=8
www.rekkurescue.com
10
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Kodinetsintä
Kun hoitokissa on valmis etsimään sitä lopullista kotiaan, siitä lisätään esittely yhdistyksen kotisivuille. Hoitokissan
ottaessasi sitoudut olemaan aktiivisesti yhteydessä yhteyshenkilöön, ja lähettämään hoidokista säännöllisesti
kuulumisia sekä kuvia sivuille päivitettäväksi.
Hoitolaisen kodinsaannin kannalta on tärkeää että siitä saadaan mahdollisimman paljon tietoa kissaa etsiville.
Tutustuttuasi kissaan osaat kertoa sen luonteesta ja mieltymyksistä ja yhdessä kissan yhteyshenkilön kanssa miettiä
millainen koti olisi sille sopiva: viihtyykö se ainoana kissana vai kaipaako lajiseuraa, haluaako se mieluiten
rauhalliseen aikuiskotiin vai nauttisiko se lapsiperheen vilinästä jne.
Säännölliset päivitykset kissan edistymisestä ovat tärkeitä, samoin kuvat! Mikäli mahdollista, ota kuvia joissa kissa
vaikuttaa mahdollisimman tyytyväiseltä: leikkii tai on siliteltävänä. Sivuillamme ovat kuvat ovat pisimmältä
reunaltaan 320px, pienennäthän kuvat sopivan kokoisiksi. Hoitolaisen kuulumiset ja kuvat lähetetään kissan
yhteyshenkilölle.
Kun kissasta tulee kysely
Kissasta kiinnostuneet ottavat yhteyttä kissan yhteyshenkilöön joka haastattelee heidät. Mikäli haastateltava
vaikuttaa sopivalta yhteyshenkilö ilmoittaa siitä kotihoitajalle ja kertoo saamansa tiedot potentiaalisesta kodista
sinulle. Jos koti sinunkin mielestäsi vaikuttaa lupaavalta, yhteyshenkilö välittää yhteystietosi kyselijälle, joka ottaa
sinuun yhteyttä sopiakseen tapaamisesta.
Jos tuttavapiiristäsi löytyy hoidokillesi mahdollinen koti, pyydä kissasta kiinnostunutta ottamaan yhteyttä kissan
yhteyshenkilöön. Jos itse haluat adoptoida hoitokissan pysyvästi, ilmoitahan siitä mahdollisimman pian
yhteyshenkilölle. Kotihoitajan maksama luovutushinta on sama kuin muiden kissan adoptoijien.
Kun kissaa tullaan katsomaan
Vaikka kissan yhteyshenkilö on jo haastatellut kissan kyselijän on kotihoitajan hyvä käydä läpi samoja asioita: kissan
asianmukaista hoitoa ja ruokintaa, parvekkeen ja ikkunoiden turvalliseksi tekemistä, eristämistä muista lemmikeistä
jne. Kerro samalla mahdollisimman kattavasti kissan luonteesta, tavoista ja ruokamieltymyksistä, ja käykää läpi mitä
hoitotoimenpiteitä kissalle on tehty ja mitä uuden kodin tulee tehdä: seuraavan madotuksen ja rokotuksen
ajankohta, sekä leikkaamattoman kissan sterilointi.
Anna katsojille mukaan Kissan hoito-opas sekä rekkujen esite tutustuttavaksi. Käytössä olleet ruoka- ja hiekkamerkit
sekä ohjeet muusta hoidosta kannattaa antaa kirjallisena jotta tuleva koti osaa valmistautua, luovutussopimuksessa
on tiedoille oma liitteensä. Muistuta että ruokavaihdokset kannattaa tehdä asteittain ja ainakin aluksi jatkaa saman
ruoan syöttämistä uudessa kodissa. Myös hiekka kannattaa pitää aluksi samana.
Kissaa ei luovuteta ensimmäisellä käynnillä (muutoin kuin erikseen sovituissa erikoistapauksissa jos kissankyselijä
asuu pitkän välimatkan päässä) eikä koskaan ilman yhteyshenkilön lupaa. Pyydä vierailijoita miettimään adoptointia
yön yli ja olemaan yhteydessä kissan yhteyshenkilöön päätöksestään. Kerro itse yhteyshenkilölle mielipiteesi siitä
onko koti kissalle sopiva. Lopullisen päätöksen tekee yhteyshenkilö, mutta kotihoitajan mielipide on usein ratkaiseva,
sillä näet kissan ja potentiaalisen omistajan yhdessä.
Kun kissa lähtee uuteen kotiin
Kissaa ei luovuteta ennen kuin luovutussopimukset on tehty ja kulukorvaus maksettu. Ostaja suorittaa maksun
yhdistyksen tilille. Viestikenttään merkitään kissan nimi sekä uuden omistajan yhteystiedot (esim. "kulukorvaus
kissasta Miuku, Maija Meikäläinen"), ja tulostettu maksukuitti tuodaan kotihoitajalle. Poikkeustapauksissa kissa
voidaan maksaa käteisellä. Tällöin kotihoitaja välittää saamansa maksun yhdistyksen tilille ja merkitsee
viestikenttään kissan nimen sekä uuden omistajan yhteystiedot.
www.rekkurescue.com
11
27.5.2014
Kotihoito-opas
Rekku Rescue ry
Luovutussopimus täytetään kahtena kappaleena. Yhdistyksen puolesta luovutussopimuksen voi allekirjoittaa vain
aktiivijäsen. Sopimuksista toinen lähtee kissan omistajan mukaan, joten huolehdithan hoidokkisi yhteyshenkilön
kanssa että sinulla on aktiivijäsenen allekirjoittamat sopimukset valmiina ennen luovutusajankohtaa.
Käy läpi luovutussopimuksen tärkeimmät kohdat suullisesti. Painota sitä, ettei kissalla saa teettää pentuja ja ettei sitä
saa lopettaa ilman eläinsuojelullista syytä. Muistuta tulevaa kotia siitä että mikäli kissasta joudutaan luopumaan,
yhdistys auttaa uuden kodin etsimisessä. Painota omistajalle kuinka tärkeää on ottaa mahdollisissa
ongelmatilanteissa tai eteen tulevissa kysymyksissä heti yhteyttä yhdistykseen tai kotihoitajaan.
Käy vielä läpi kissan passi tai terveyskortti omistajan kanssa ja kerro, mitkä toimenpiteet kissalle on tehty (loishäädöt,
rokotukset, sirutus, leikkaus, mahdollisten sairauksien hoidot) sekä mitä kodin tulee seuraavaksi hoitaa: milloin
tehdään seuraava madotus, rokotteen tehostus jne.
Kerro miten tärkeää on eristää kissa aluksi muista lemmikeistä stressitason laskemiseksi.
Anna mukaan ohjeet ja neuvot ruokinnasta, lääkityksestä, madotuksesta ja muusta hoidosta kirjallisena uudelle
omistajalle, kuten myös mahdollisesti yhteyshenkilöltäsi saamasi esitteet. Muista myös antaa mukaan kissan
rokotuskortti! Kerro että odotamme saavamme kissasta kotiutumistietoja ja pyydä omistajaa olemaan yhteydessä
parin päivän kuluttua. Kerro myös että päivitämme terveisiä uudesta kodista mielellämme myös sivuille, kissan
kuulumisia uudesta kodista saa lähettää eteenpäin yhteyshenkilölle tai päivityspostiin,
paivitykset@rekkurescue.com.
Kun kissa on lähtenyt kotiin
Toimita yhdistykselle jäävä luovutussopimus maksukuitin kanssa osoitteeseen MIA RAATIKAINEN, OSUUSKUNNANTIE 81
C 00660 HELSINKI.
Desinfioi kissan käytössä ollut kantokoppa ja sovi sen palauttamisesta yhdistykselle.
Jos uudella omistajalla on kysymyksiä tai ongelmia kissan kotiutumisesta joihin et mielestäsi osaa vastata, kysy
neuvoa yhdistyshenkilöltä tai pyydä omistajaa ottamaan suoraan tähän yhteyttä.
Lähteet:
Miu, tervetuloa taloomme Kissa! http://rekkurescue.com/opas.php?id=11
Tietoa kissojen sairauksista: http://rekkurescue.com/opas.php?id=18
Infoa kissan sieni-infektiosta: http://rekkurescue.com/opas.php?id=8
Clinivet kissa-artikkelit: http://www.clinivet.fi/artikkelit/kissa_artikkelit/index.html
Kissanpidon kivijalka http://personal.inet.fi/koti/maaru/kivijalka.html
Kissanpentujen varhaishoito: http://www.felina.fi/Upload/hoito_ohjeet/KissalastenMatka.pdf
Helena Telkänranta: Matka kissan mieleen
Päivi Ylikorpi: Kissanhoidon käsikirja
Claire Bessant: The Cat Whisperer
www.rekkurescue.com
12