docSamuli Kinnunen: Elämä on muutosta >>8
download 
Report Transcription
Samuli Kinnunen: Elämä on muutosta >>8
kaupunkilehti www.sykkeessa.fi Numero 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Samuli Kinnunen: Elämä on muutosta >>8 Istu oikein! >>4 Hyvinvointia >>6 Kulttuuria >>10 Suuri terveysnumero! Huoneistokoot: U p e i n t a r a n t a a s u m i s t a ! Komminselän rannalle Rakentaminen Lajunniemeen valmistuu aloitetaan upeita Rantavillahuhtikuussa 201 4 rivitalokoteja, jotka erottuvat valtavirrasta. ► Lämmönlähteenä ekologinen maalämpö ► Korkea olohuone maisemaikkunoilla ► Oma rantatontti ja venelaituri ► 1 rivitalo, 7 asuntoa: kun varaat nopeasti, niin ehdit vaikuttaa rantavillakotisi sisustamiseen ► Nykyiselle asunnolle annetaan takuuhinta Ennakkomarkkinointi 2h+k+s 62,5 m² 3h+k+s 66,5 m² 3h+k+s 76,0 m² 3–4h+k+s 89,0 m² 4 h+k+s 89,0 m² Autokatososake 165.800 € 175.800 € 199.500 € 229.500 € 229.500 € 6.500 € Asunto Oy Varkauden Rantavillat Lajunniementie 7 Forum, Varkaus • 040 0870700 Pieksämäen Ysiysi-Rakennus Oy Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Art Michael RS-pankki: Danske Bank 2 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 2/2014 14.2.2014 kaupunkilehti Ihmisten kanssakäyminen ratkaisee matkailun suunnan V arkauden kaupunginjohtaja on ilmoittanut, että matkailu on tärkeää ja se on tulevaisuudessa merkittävä osa kaupunginkin elinkeinostrategiaa. Hetkinen! Minulla meni teekuppi nurin kyseistä juttua lukiessani. Listaan muutaman faktan Varkauden matkailusta viime vuosilta: 1. Varkauden matkailu on kiinni heinäkuun, joka on ollut merkittävin matkailukuukausi Suomessa kautta suomalaisen matkailun historian. 2. Viime kesänä löysin itseni muutamaan otteeseen turistioppaan tehtävästä, kun etsimme yhdessä turistien kanssa turisti-infoa. Infopiste on hukassa. 3. Matkailun määrärahat leikattiin käytännössä pois vuodelta 2014. Kaupunginjohtajan julkinen Ilmoitus Warkauden lehdessä sai heräämään valtavan määrän kysymyksiä. Ilmoitus aiheutti ainakin matkailutoimijoiden näkökulmasta heti yhden suuren kysymyksen, miten kaupunki ilmentää tätä matkailun tärkeyttä? Konkreettiset esimerkit uupuivat ilmoituksen ympäriltä. Olen ymmärtänyt niin, että tukea ei ole saatavissa ainakaan Navitakselta, jolta on ohjattu tähän saakka hakemaan tuki matkailunkehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Olen pohtinut matkailuasiaa Pohjois-Savon näkökulmasta, missä Varkaus näyttäytyy hiljaisena, mustana pisteenä. Varkautelaiset puhuvat keskenään matkailusta hyvin ilkikuriseen tyyliin. Olen kuullut paljon kommentteja, jotka viittaavat suurena vitsinä Varkauden matkailuun. Mielestäni tässä kohtaa on olennaista oivaltaa matkailun perusasiat. Tärkein asia on alueen ihmiset, siis matkailun perustana. Miten he suhtautuvat toisiinsa ja toisaalta matkailijoihin. Tässä on se oppimisen paikka, jolla Varkauden matkailu saadaan uudelleen syntymään. Meidän täytyy oppia arvostamaan omaa aluettamme terveellä tavalla. Ihmisten on aika vaihtaa asenne sisältä – ulos. Savolaisten on omalta osaltaan aika reipastua ja nähdä hiukan vaivaa sen eteen, että alueellemme eksynyt yksilö saa kokemuksia, jotka muuttavat hänen elämäänsä. Varkaus on mystinen ja monella tavalla eksoottinen paikka. Sen oivaltaminen edellyttää pään nostamista ylös hunajapurkista ja kaikkien aistien avaamista. Kontekstissa olemme sidonnaisuudessa ehdottomasti muuhunkin PohjoisSavon matkailuun. Alueemme voimavarat matkailun saralla on keskitetty Kuopion ja Tahkon alueille. Tämä on fakta, ei este muille alueille. Varkauden kaupungin tulisi todella pohtia niitä tapoja ja keinoja, kuinka alueen matkailutoimijoiden kanssa voidaan saada aikaan matkailu, joka edistää matkailijoiden ja paikallisten hyvinvointia. Tässä pohdinnassa on kaikkien kyettävä pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta ja oltava valmis tekemään ennakkoluulottomasti yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Toisaalta kaikkien toimijoiden pitää pystyä tarkastelemaan asioita matkailun kokonaisnäkökulmasta, ei pelkästään esimerkiksi omasta liiketaloudellisesta näkökulmasta. Meidän on pystyttävä yhteistyöhön hyvinä ja huonoina aikoina, koska lopulta olemme täällä toisiamme varten. Kun naapuri voi hyvin, minäkin voin hyvin -tyyppisellä periaatteella meillä on vielä tällä vuosikymmenellä renessanssi edessämme. Nyt kaikkien on aika alkaa osallistumaan näihin talkoisiin. Kun jotain tapahtuu, jokainen voi osallistua. Eikä sillä ole väliä, kuka sen tapahtuman tai kisan tai juhlan takana on järjestäjänä. Vain sillä on merkitystä, että teemme tapahtumia, jotka puhuttelevat ihmisiä. Ihmiseltä ihmiselle, omana itsenä – tällöin erilaisuus muuttuu rikkaudeksi. Näin rakkauden viikolla uskallan hiukan avata meidän toimituksen sisäsäistä maailmaamme ja totean, että tässä on helmikuun tuotoksemme Teille arvon mainostajat ja lukijat. Kutsumme sitä aikuisten ihmisten Aku Ankaksi – kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa. Nauttikaa lehdestämme! Jaakko Ikonen toimitus@sykkeessa.fi Kaksikielisyys avaa runsaasti mahdollisuuksia Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Talar du svenska? Suomi on edelleen kaksikielinen maa, jossa ruotsi ja suomi ovat virallisia kieliä. Perustuslakimme takaa, että yhteiskuntapalveluja, koulutusta ja tiedonvälitystä on molemmilla kielillä. – Niin kauan kuin perustuslain mukaan Suomi on kaksikielinen maa, tarvitaan kouluissa toisen kotimaisen opetusta. Kuitenkin usein asia loikkaa siihen, että ruotsi ei ole samanarvoinen kieli kuin suomi, ja kielten perustuslaissa määrätty yhtäläinen arvo kyseenalaistetaan keskusteluissa. Suomessa on n. 300.000 ruotsinkielistä kansalaista eli n. kuusi prosenttia väestöstä ja määrä kasvaa koko ajan, muistuttaa tämän kevään abiturientti, varkautelainen Olli Aalto, jonka elämässä ruotsi on kulkenut mukana, hänen äitinsä puolen suvun ruotsinkielisen taustan mukaisesti. – Sitä kautta kieli on ollut läsnä koko elämäni ajan – muutoinkin kuin koulussa. Kun yläasteella alkoi ruotsin opiskelu, tuntui se tietystikin helpolta.. Minulla on tiiviit yhteydet ruotsinkieliseen maailmaan ja kieltä tulee käytettyä päivittäin, sukulaisten ja kavereiden kanssa, joskaan ei aina kasvokkain. Ruotsin kielen merkityksen Olli näkee tärkeänä. – Jos suomenkieliset eivät osaa ruotsia ja ruotsinkieliset suomea, se johtaa siihen, että on käytettävä tulkkia tai sitten kommunikointi tapahtuu englanniksi. Oikeastaan tämä ilmiö ei ole enää lainkaan vieras asia esimerkiksi rannikkoseudulla. – Ruotsinkielen opiskelu on monelle pakkopullaa ja se tahtoo kulminoitua vihana koko väestönosaa kohtaan. ”Rivikansalainen” on siihen täysin syytön, eli jossakin määrin haukutaan väärää puuta. Olli Aalto sanoo ruotsin kielen olevan täälläpäin jossakin mielessä rasite. Mahtaako se johtua esimerkiksi kateudesta – joitakin ruotsinkielisyys tuntuu kuitenkin ahdistavan. Onko kyseessä sitten ajattelutapa ”svenska talande bättre folk”? – Tällaiset, voisiko sanoa ksenofobiset asenteet on usein opittu jo kotona – ja moni on maininnut opiskelun pakollisuuden syyksi asenteeseensa ruotsin kieleen. Kuitenkin jokainen, joka on asunut esimerkiksi Pohjanmaan rannikkoseudulla, tietää, että ”svenska talande bättre folk” on väittämänä kaukana todellisuudesta. Olli sanoo kokevansa itsensä kaksikieliseksi nuoreksi Varkaudessa. – Tietysti siitä on tullut jonkin verran lokaa niskaan, jos ihmiset ovat saaneet tästä tietää. Ihmisillä on paljon yllättävän paljon ennakkoluuloja eritoten ruotsia kohtaan. – Kaupungilla ei juurikaan kuule ruotsin kieltä. Kun minulla on ollut vieraita ja on käytetty ruotsia, se ei ole kovinkaan kunnioitettavia reaktioita herättänyt, hän kertoo kokemuksistaan olla kaksikielisenä Varkaudessa. Olli Aalto luonnehtii ruotsia loogiseksi kieleksi, helpommaksi kuin englanti. Svenska skolan Olli pohtii Varkauden ruotsinkielisen koulun tilannetta. – On toki ikävää, että koulu on lakkautusuhan alla. Toisaalta mitä tulee siihen, että kaikki oppilaat ovat suomenkielisiä. Kun kaupungin talous on tällaisessa tilassa, niin herää kysymys, onko enää perusteltua julkisella rahalla pitää koulu pystyssä. Sitä en osaa sanoa, miten suuri ero kustannuksissa olisi, jos oppilaat sijoitettaisiin johonkin muuhun kouluun Varkaudessa – säästyisikö rahaa yhtään sen enempää. Asiassa on monta eri näkökulmaa, jotka on otettava huomioon. – Koululla on todella pitkä perinne Varkaudessa. Sen olemassaolo on ylpeydenaihe, mutta rahoituksen painopiste voisi hieman siirtyä julkiselta puolelta säätiölahjoituksiin. – Parhaimmillaan koulu antaa erinomaiset eväät elämään kielellisesti. Mutta jos kieltä ei käytä ja suhtautuu välinpitämättömästi, kielitaito kuihtuu aika nopeasti. Kun välitunneillakin puhutaan suomea, ruotsin käyttö on entistä tärkeämpää muualla. Riippuu varmastikin täysin oppilaasta itsestään, miten toimii ja kuinka Svenska skolanin jälkeen käyttää ruotsia. Ylioppilaskirjoitukset ovat käynnissä. Olli Aallolla on selkeät suunnitelmat Varkauden lukiosta valmistumisensa jälkeen. – Pyrin Hankenille opiskelemaan kauppatieteitä ja opiskelut Ruotsissa ovat myös suunnitelmissa, hän kertoo. Kaupunkiaarteen Metsästys Tunnistatko tämän paikan? Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostitse: toimitus@sykkeessa.fi Vastanneiden kesken arvomme Sykkeessä-sadetakin! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Onnea aarteenmetsästykseen! Kannen kuva: Vesa Moilanen 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 3 Vivania 16,90 Antiwir Nestemäinen kollageenihyaluroni-happo– C-vitamiinivalmiste. Kiinteyttää ja kosteuttaa ihoa sisäisesti. Kestosuosikki, joka toimii! Kaksi pakettia 12,90 19,90 2x60 tabl., 500 ml, 33,80/l, norm. 19,90 60 tabl., 25,5 g, norm. 20,00 Lyprinol Sisältää yli 30 tärkeää rasvahappoa Omega 3-, 6-, 7- ja 9-ryhmistä sekä luonnollisia antioksidantteja. 29,90 60 kaps., 14,4 g, norm. 39,40 Femarelle Naisille ainutlaatuista soijan tofu-uutetta (DT56a) sisältävä ravintolisä. Femarelle sopii 45+ naisille säännölliseen, pitkäaikaiseen käyttöön. Toimiva, tutkittu, turvallinen. 25,90 56 tabl., 30 g, norm. 29,90 Prostasin Miehille granaattiomenauute-lykopeenisinkkivalmiste. Eikä tarvitse rampata WC:ssä! 15,90 60 tabl., 30 g, norm. 18,60 Vahvat Ubikinoni-valmisteet 100 50 µg 55,00 32,00 µg 180 kaps., 410,25/kg, 180 tabl., 617,95/kg, norm. 39,80 norm. 60,00 Aurinko D-vitamiinit Tule asiantuntijan palveltavaksi! Kahden vuosikymmenen ajan jatkunut yhteistyö ravitsemushoitoihin pätevöityneiden lääkäreiden ja 50 mikrogrammaa tai 100 mikrogrammaa. Hyvin imeytyviä! 19,90 /prk. terapeuttien kanssa antaa Sinulle asiakkaanamme aina ajan tasalla olevan tiedon. 50 mikrogrammaa 300 kaps. tai 100 mikrogrammaa 200 kaps. Meiltä saat myös laadukkaat ja edulliset tuotteet hyvinvointisi tueksi. Tarvittaessa ohjaamme Sinut aina parhaalle asiantuntijalle. Terveisin Jussi Better You Boost B12-vitamiinisuihke vähentää väsymystä ja edesauttaa hermoston sekä aivojen normaalia toimintaa. Hyvänmakuinen. Ei synteettisiä ainesosia. 24,90 25 ml, 160 annosta, norm. 29,90 Better You Magnesium Oil Kipumagnesium. Luonnon magnesiumia tehdostaa talvikkiöljy, glukosamiini ja metholi. Kokeile jos sinulla on kulumia, nivelrikkoa, suonenvetoa, issiasvaivoja, reuma tai jännetuppitulehdus. ml, 259,00/l, norm. 29,90 24,90 100 Omega 7 -voide 15,90 50 ml, 318,00/l, norm. 21,00 norm. 40,00 Kelasin sinkki Sinkki tukee hyvää puolustusmekanismia ollen tärkeä esim. rasittuneille limakalvoille. 5,90 8,80 100 tabl., 118,00/kg, norm. 6,90 200 tabl., 88,00/kg, norm. 11,25 EasyDiet 4 Days Kick'n Start Onnistunut alku painonpudotukseen. 26,90 Omega 7 kaksoistyrniöljy, Suomen suosituin tyrniöljy! 22,80 60norm.kaps.,26,90150 ml, 150 kaps., 47,90 456,20/kg, norm. 61,60 Extraetu! Omega 7150 kpl:n ostajalle kaupan päälle Kelasin Sinkki 100 tabl., arvo 6,90 €. Sinkki tukee monipuolisesti tyrniöljyn vaikutuksia. Rajoitettu erä. 4 päivän salkku, norm. 29,90 Tonalin Alkuperäinen, tutkituin CLA-valmiste. 2 purkkia 39,90 2x150 kpl, 100,00/kg 4 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Istumakulttuurin muutoksella parempiin terveys- ja tuottavuusvaikutuksiin Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Selän terveyden kannalta avainasemassa on säilyttää istuessa alaselässä sama asento kuin seistessä. Liikettä myötäilevälle satulatuolille istuuduttaessa oikein, kuten kuvassa, lantio ohjaa tuolin oikeaan asentoon. Ihmiskehoa ei ole luotu istumaan, mutta moni istuu suuren osan päivästä. On todettu, että perinteinen istuminen vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja tuottavuuteen. Kehomme tarvitsee happea ja ravinteita. Yhtä tärkeää on saada kuona-aineet poistettua. Näistä molemmista tehtävistä huolehtii nestekierto. Kehossamme kiertää noin viisi litraa verta ja 14 litraa lymfanestettä. Perinteisellä tavalla istuttaessa sekä polvissa että reisien ja ylävartalon välillä on 90 asteen kulma. Asennon ylläpito vaatii kuitenkin keskittymistä ja työntekoon keskityttäessä alaselkä pyöristyy. Tämä aiheuttaa jännityksiä ylävartaloon, paineen asettumista välilevyille epäedullisesti ja heikentää nestekiertoa. Istuessa ylävartalon paino kohdistuu myös takareisiin, pakaroihin, lantionpohjaan ja genitaalialueelle. Tämä heikentää nestekiertoa kyseisillä alueilla ja lisää turvotusta jaloissa. Terveysammattilaiset ja ergonomit suosittelevat aktiivista istumista, jossa syvät lihakset aktivoituvat ja keho on tasapainossa. Liike lisää nestekiertoa, staattinen asento heikentää sitä. Istuttaessa ratsastuksenomaisesti kaksiosaisella satulatuolilla nestekierto ei häiriinny. Luut kannattelevat kehon painoa, eikä paine kohdistu pehmytkudoksiin. Ryhti on hyvä, koska jalat ovat erillään ja osoittavat alas n. 45 asteen kulmassa, jolloin lantio kääntyy automaattisesti eteenpäin. Kun lantio on kääntynyt eteen, selkä on neutraalissa asennossa. Istuminen on luonnollista, kun ylävartalon asento on samanlainen kuin seistessä. Lihasjännitykset tai mitkään ulkopuoliset paineet eivät häiritse nestekiertoa. Syvempi hengitys ja parempi nestekierto mahdollistavat kehon riittävän hapen- ja ravinteidensaannin. Kaksiosaisella satulatuolilla istuttaessa uuteen istuma-asentoon tottuminen vie aikaa ja lihakset saatavat kipeytyä – kuten uutta urheilulajia aloittaessa. Alaselän lihakset voivat kipeytyä, koska niitä on alettu käyttää. Sisäreidet saattavat tuntua kipeiltä, koska ne joutuvat venymään uudessa asennossa. Myös istuinluiden seutu voi tuntua aralta, jos ei ole tottunut siihen, että istumapaine on istuinluilla. Yhteiskuntamerkitys Salli on kehittänyt erikoisratkaisuja, joilla pystytään merkittävästi keventämään ja helpottamaan mm. hitsarin työtä. (Kuva: Salli Systems.) Kotimaisena Avainlippu-tuotteena edelleen Rautalammilla valmistuvan Salli® Satulatuolin idea sai alkunsa Salli Systemsin toimitusjohtaja Veli-Jussi Jalkasen ratsastusinnostuksesta. Ergonomisen satulatuolin kehittäminen käynnistyi ja vuoden 1990 syksyllä ensimmäinen Salli Satulatuoli oli esillä Geneven keksintömessuilla. Yksiosaisesta satulatuolista lähdettiin vuonna 2001 suunnittelemaan anatomisesti ja ergonomisesti edistyksellistä kaksiosaista tuolia, jonka kehitystyö on ollut jatkuvaa – kehityksessä on hyödynnetty tutkimustietoja istumapaineesta, lymfakierrosta ja verenkierrosta. Nykyisellään Salli Satulatuoleja valmis- tetaan käsityönä vuositasolla n. 12.000 kpl. Määrällisesti tuolia menee eniten toimistotyöntekijöille, mutta tuoli soveltuu moneen käyttöön. Ammattikunnista puhuttaessa tuolia käytetään eniten hammaslääketieteen alalla. Myös teollisuuskäytössä satulatuoli on nykypäivää – ja myös vaikkapa sinfoniaorkesterissa. Tuotannosta likimain puolet menee vientiin. Merkittävimpinä vientimaita ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Iso-Britannia, Brasilia ja Arabiemiraatit. Salli Systemsin kotimaan markkinointipäällikkö Jani Ropponen muistuttaa, että kaikkea istumista ei pidä tuomita. Mutta niin pitkään kuin joudutaan istumaan, se voidaan tehdä joko hyvin tai huonosti. Tästä asiasta yhteiskunta onkin alkanut herätä keskustelemaan. – Ollaan tekemisissä myös yhteiskunnallisesti isojen asioiden kanssa. Esimerkiksi selkävaivojen vuoksi Suomessa on vuodessa n. 350.000 sairauslomapäivää, mikä maksaa työnantajille n. 123 miljoonaa euroa, sairaslomapäivän keskihinnan ollessa 350 euroa. On myös esitetty lukuja, että lääkinnälliset ja leikkaushoitokulut mukaan lukien määrä voi olla noin miljardi euroa. Muutamankin sairaseläköitymisen estämisellä saataisiin paljon aikaan ja esimerkiksi verokertymää rullaamaan oikeaan suuntaan. – Kansanterveydellisesti kyseessä ovat valtavan isot vaikutukset, jos istumakulttuuria muutettaisiin ja lähdettäisiin opettelemaan oikeaa istuma-asentoa jo ala-asteelta lähtien. Sallilla onkin tahtotilana pyrkiä tuottamaan kouluille sellaisia istumia, jotka olisivat niiden myös taloudellisesti saavutettavissa, sanoo Ropponen ja toteaa istumakulttuurin muutoksen olevan tavallaan ”paluuta luontoon”, normaaliin fysiologiseen käyttäytymiseen. – Fysiologisesti ajatellen ihmisen ei kuuluisi istua vaan kävellä, koska rangan aineenvaihdunta perustuu pystyasentoon ja kävelyyn. Kaikkein parasta on mennä kävelemään pehmeille alustoille – sienestämään, marjastamaan ja metsästämään, jolloin jokainen askel on vähän arvaamaton ja keskivartalolihakset tekevät töitä – se on ”luonnonpilatesta”. Ropponen tähdentää, että ihmiset tulisi saada ajattelemaan kokonaisterveyttään oikean istuma-asennon kautta. – Mitä avoimemmat nivelkulmat on, sitä parempi. Paremman asennon ansiosta elimistö toimii satulatuolilla istuttaessa paremmin kuin ”normaali-istumisessa”. Oikein istuminen vaikuttaa terveyteen positiivisesti. Ja tutkimuksen mukaan paras yhdistelmä on vaihdella satulatuolin ja seisoma-asennon välillä. Sähköinen pöytä olisikin paras kaveri satulatuolille. Jos pöytä on liian matala, tuoli lasketaan liian alas tai pyöristetään selkää, mikä on vielä pahempi vaihtoehto. Eli kokonaisuus tulisi laittaa kuntoon, hän sanoo. Selkä pyöristyneenä istuttaessa ylävartalon paino asettuu välilevylle väärin ja rangan tuki menetetään. Hyväryhtisessä asennossa ylävartalon paino jakautuu luonnollisesti rangalle ja välilevylle. teollisuusyritysten eturintamassa toteuttamaan henkilökuntansa hyvinvointia ottamalla käyttöön Salli Satulatuoleja, joilla päästään oikeaoppiseen istuma-asentoon ja parempaan ergonomiaan. Kokemukset ovatkin olleet selkeän positiiviset. – Työntekijän sairauspoissaolon laskennallinen hinta on 350–450 euroa päivältä. Yritysjohto ymmärsi, että tuoli-investointi maksaa vuodessa moninkertaisesti itsensä takaisin, toteaa Petri Komppa, joka HögforsGST:n työsuojeluvaltuutettuna näkee asian merkityksen. – Tuoleista ensimmäinen erä meni ihmisille, joilla selkeästi on ollut vaikeuksia selän kanssa. Työntekijöiltä, joilla normaalisti työpäivän jälkeen selässä tuntui häijyltä, satulatuolit poistivat selkäkivut. HögforsGST on erikoistunut korkeatasoisten lämmitysjärjestelmien valmistukseen, myyntiin ja markkinointiin. Työsuojeluvaltuutettu Petri Komppa tuo esille Salli Systemsin valmiudet erilaisiin ratkaisuihin teollisessa tuotantotoiminnassa. Tuoleja on varustettu kipinäsuojilla ja yksi tuolimalli on suunniteltu hitsaustyöhön, jossa tarvitaan rannetukea. – Tämä oli meille aivan loistava, koska kehähitsauskoneella hitsataan erikokoisia putkia. Sallin hitsaajaistuin vapautti kokonaan miettimästä työasentoja ja hitsari pystyy keskittymään saumaan. Siinä tuli työtä parantava vaikutus ilman selän puutumista, sanoo Komppa, jonka mukaan selänkeventäjällä eli pienellä selkänojalla varustettu Teollisuuskäytössä Leppävirtalainen lämmitysjärjestelmien tuoli on soveltunut hyvin mm. osavalmisammattilainen, HögforsGST, on lähtenyt tukseen. Teollisuushallituoleihin Salli Sys- 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 tems on kehittänyt myös suuremmat, kovitetut renkaat. Petri Kompan mielestä Sallin ratkaisut raskaalle metalliteollisuudelle ovat oikeaan osuneita. Työvaiheista osa on sellaisia, että työsuorite tehdään istuen. – Kun istuminen tehdään 2000-luvun tekniikalla, tulos on oikeasti erilainen. Työntekijä on oikeassa asennossa istuessaan ja huonoryhtinenkin oppii istumaan hyvässä asennossa. – Kun meillä on erikorkuisia koneita, Salli pystyi tarjoamaan tuolikorkeuksille täydelliset vaihtoehdot ja maksikuormituksen jopa yli 120-kiloisille. Petri Komppa toteaa, että työsuojelukursseilla on puhuttu työelämässä pidempään jaksamisesta. Työsuojelun ergonomian puolella onkin koko ajan menty eteenpäin. Työhyvinvointia on saatu mukaan hyvällä ergonomialla. – Tuotto, turvallisuus, työviihtyvyys, työsuojeluvaltuutettu Petri Komppa kiteyttää. Työkyvyn ylläpitämiseen tulisi olla valmiuksia Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Ihminen on liikkuva eläin. Kuljetaan kahdella jalalla – ja tärkein asia on ryhti. Kalusteet yrittävät kulkea liikkuvan eläimen tarpeiden mukaan, jotta ei tulisi vaurioita ja työteho säilyisi. – Kalusteet eivät pelasta meidän terveyttä, mutta ovat hyvä renki, kun niitä käytetään fiksusti. Kalusteet eivät ole oikotie onneen, vaan tulee sisäistää, mitä niillä voi saada aikaan. Joskus on kiinni hyvin pienestä säädöstä. Jos ryhti on menetetty luonnonvara, silloin on ongelma, sanoo Suomen Terveystalon asiantuntija, työfysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri Virve Olli. Keskustelua on käyty runsaasti istumisen vaarallisuudesta aineenvaihdunnan ja verenkierron kannalta. On painotettu, että selän sekä muun tuki- ja liikuntaelimistön kannalta olisi hyväksi, ettei istuttaisi liian paljon ja työhön tulisi vaihtelua. – Mitä enemmän lonkat ovat koukussa, sitä huonommin verenkierto toimii. Istuttaessa ihminen kuluttaa vähemmän ja kerää rasvaa keskivartaloon enemmän kuin vaihtelevissa työasennoissa. Olemme vielä kaukana siitä, mitä keho tarvitsee päivän aikana. Virve Olli on erikoistunut mm. ergonomiaan, jossa hän kertoo toimivansa ekoergonomian ja kestävän kehityksen kautta – vanhoista kalusteista otetaan ensin kaikki irti. – Jos kalusteiden säätyvyydet eivät riitä ja työntekijä oireilee, silloin säästetään investoitaessa nykypäivään. Järkevä investointi voidaan toteuttaa parin sairaslomapäivän hinnalla. – Toimistomaailmassa säätyvät ja sähköpöydät ovat lisääntyneet, mutta Suomessa tulemme perässä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa toimistotiloista n. 70 % on varustettu sähköpöydillä. – Meillä on ollut jo pitkään, että työterveyshuolto antaa suosituksen sähköpöydän hankkimiseksi, jos on oireilua tai selkä leikattu – eli jo olemassa olevan vammaisuuden kautta. Ideana tulisi olla ennalta ehkäisevyys, ettei tulisi vaurioita. Istumafilosofia Virve Olli korostaa omavastuuta tuoda työpaikalle toimiva keho ja toimiva pää sekä sosiaaliset taidot – ja muistaa pitää niistä huolta. Mutta vaikka olisi kuinka hyvät kalusteet, ei osata hyödyntää mahdollisuuksia. Toimistoissa on usein ”Ferrareita” alla, mutta ajaetaan ”Ladalla”. Havahdutaan vasta sitten, kun tulee oireita. Kehoa ei ole kuunneltu. – Istumafilosofia tulisi sisäistää ja tietää, mistä keho tykkää ja mikä on kehon tasapaino esimerkiksi lihaksien ja nivelten osalta ja miten käyttää kehoaan. Peruskunto hankitaan muualla kuin työssä ja jos perusaineenvaihdunta ja kunto eivät ole kohdallaan, tulee enenevää oireilua paikallaan ollessa. Virve Ollin mukaan oikea asento on se, minkä seuraavaksi valitsee – tarvitaan vaihtelua. Satulatuoli ja sähköpöytämahdollistavat istujalle vaihtelevat työskentelyasennot ja hyvän ergonomian. Usein kehon asentoaisti pettää. Jos on tottunut roikkumiseen nivelsiteiden varassa, tarvitaan uuden asennon sisäistämiseen runsaasti toistoja. Istuvasta asennosta puoli-istuvaan ja seisovaan – niitä työpäivän aikana vaihdellen todennäköisesti pärjäisi huomattavasti paremmin. – Kyseessä on myös kansantaloudellinen asia. Säädettävillä pulpeteilla ja istuimilla varustetuista koululuokista on saatu hyviä kokemuksia Pohjois-Savossa. Kun lapset sisäistävät asian, ehkä aikuisiän työelämässä ei sairastetakaan niin paljon. Ergonomia leppoisuutta Pieksämäellä Salli-satulatuolit myy ergonomiaan ja hyvinvointiin perehtynyt Kvantti Antti! Puhelin 0440 968 682, nettisivut: http://jasenkorjaaja.palvelee.fi Mennäänpä takaisin aikuisten maailmaan. Yleensäkin työtilojen suunnittelussa Virve Ollin mukaan ylin ohjaava kriteeri tulisi olla työnluonne. Mutta – paljoltihan määräävänä tekijänä ovat taloudelliset seikat. Avotoimistotkaan eivät sovellu joka työhön, vaikka niissä säästyy kalliita neliöitä. Jo 90luvulta lähtien hän on tuonut esille, että 5 Virve Olli korostaa ihmisten omavastuuta tuoda työhön toimiva keho ja pää sekä sosiaaliset taidot – ja pitää näistä asioista huolta. uusien toimitilojen kahvitiloihin rakennettaisiin pystybaaripöydät ja kahvit juotaisiin seisten. – Kovasti myös odotan, että neuvotteluhuoneet varustettaisiin mahdollisuudella puoli-istumiseen satulatuolilla tai korkeilla jakkaroilla eli ”istukkeilla”, edessä ”läppäritaso”. Mutta edelleen visuaalisuus on johtava elementti. Voisiko neuvotteluja pitää vaikka seisten? – Maailmalla käytetään myös kävelyneuvotteluja, jolloin aivot toimivat oikeasti paremmin. Varkaudessa kävelyreittineuvottelu luontoon, vaikka Kämärin maastossa? Virve Olli kertoo, että esimerkiksi konepajateollisuudessa on herätty nykypäivän mahdollistamiin ratkaisuihin ergonomian parantamiseksi. – Ideana on saada ylläpidettyä työkykyä. Satulatuolilla ja tuolin lisävarusteilla on saatu hyvä päänavaus fyysiseen työhön esimerkiksi pitkäkestoisiin staattisiin hitsausvaiheisiin. Keho on työkalu, jonka oikeat asennot on syytä muistaa. – Ergonomia on oikeastaan leppoisuutta. Käytetään vain niitä osia, joita tarvitaan – ja loput lepää. Extreme City Run 2014 juostaan sunnuntaina 8.6.2014 osana Varkauden kesän avaavaa superviikonloppua! Nyt tahdotaan kaikki mukaan suunnittelemaan tämän vuoden rataa – parhaat ideat palkitaan ruhtinaallisesti! Lisätietoja ken.lindqvist@gmail.com 6 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Apua perinnehoidoista? ”Pojat toiminnallisina pallomeressä”. Ari-Pekka Lindberg (kuvassa etualalla) ja Janne Pöllänen haluavat herätellä ihmisiä ja tuoda uutta ajattelua ihmisten hyvinvointiin. Teksti ja kuva: Päivi Anias – Lähtökohta on, että vaiva jäisi tähän pöydälle ensimmäisellä hoitokerralla, kertoo Antti Torsti. – Joskus tilanne on niin hankala, ettei tähän päästä, mutta ainakin olo on parempi muutaman kuukauden eteenpäin. Antti Torsti on kalevalainen jäsenkorjaaja, mutta kutsuu itseään mieluimmin kansanparantajaksi. – Olen tutustunut ja kouluttautunut myös moniin muihin kansanparannustekniikoihin ja yhdistelen niitä hoitoon. Mm. meridiaanit ja akupisteet ovat mainioapu parhaan hoitotuloksen saavuttamisessa. Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa ei hoideta vain yhtä oiretta, vaan keho otetaan käsittelyyn kokonaisvaltaisesti. Käynnin aluksi asiakas kertoo oireensa, lääkityksensä ja muut taustatekijät. Varsinainen hoito alkaa seisoma asennon ja rajojen mittaerojen tutkimisella. Tukirangan vääristymät ovat tavallisia ja johtuvat usein aikaisemmista tapaturmista tai vääristä työasennoista. Kun ranka vääntyy ja lihakset jumiutuvat yrittäessään tukea sitä, voi seurauksena olla mitä moninaisimpia ongelmia. Selkä- ja hartiakivut, iskias ja päänsäryt ovat yleisiä suomalaisten pitkittyneitä kiputiloja, joihin voidaan tällä hoito muodolla vaikuttaa. Lisäksi on paljon muita sairauksia, joita ei tule äkkiseltään yhdistäneeksi jäsenkorjaukseen. Lantiorangan oikaisulla löytyy usein apua vatsavaivoihin, astmaan, eturauhasvaivoihin, naisten tauteihin ja jopa lapsettomuuteen. – Kun lapsena putoaa keinusta tai nyrjäyttää nilkkansa ei tule vuosikymmenten päästä ajatelleeksi, että se olisi alkusysäys iskiakseen tai päänsärkyihin. Vuosien mittaan rasitteeksi kertyy vielä kulumia, ylipainoa ja vääriä työasentoja ja sitten krooninen kiputila onkin valmis. Antin tämänkertainen asiakas on melko tyypillinen tapaus. Vaivana ovat vuosikausia kestäneet selkäkivut ja iskias. Hänellä on todettu välilevyn pullistuma, jota vuosien saatossa hoidettu sairaslomin ja kipulääkkein. Antti havaitsee heti pituuseron jaloissa. – Tämä on tyypillistä, jalat ovat erimittaiset, mikä vääntää vartaloa kieroon. Jalat vääntävät lantion vinoon ja kierre jatkuu aina niskaan asti. Koska lihakset pyrkivät korjaamaan tilannetta, on rasitetta koko tukirangan matkalla ja se oireilee monin tavoin. Tukirangassa nähdään selkeä s-kierre. Antti aloittaa paineluhoidon jaloista. Virheasentojen korjaus on yhdistelmä lempeää lihaskireyden venytystä, rentoutusta, hermopinteiden vapauttamista, kudosneste kierron palautusta ja arpikudosten pehmentämistä. Apu pitkäänkin jatkuneisiin kipuihin löytyy usein jalkojen virheasennoista ja Antti Torsti aloittaakin hoidon yleensä jalkojen käsittelyllä. Hoidossa käytetään hyväksi lihasten omaa liikkuvuutta, tällöin se ei vaadi valtavasti voimaa ja on lähes kivutonta. Kehon luonnollista liikkeen avulla hoitaja voi suostutella myös luisia tasapainotekijöitä paikoilleen. – Tämä on mobilisaatiohoitamisen periaate. Manipulaatio hoidoissa niksautellaan ja käytetään voimaa saman tuloksen saavuttamiseksi. Kun raajat saadaan asettumaan oikeaan asentoon, poistuvat useimmat kivut ja kolotukset samalla. Mikäli lihakset ja kudosnesteet saadaan kuntoon samalla, on vaikutus pysyvä. Tukielinvaivoihin taipuvaisille Antti suosittelee huoltoa kerran vuodessa, jotta vaivat eivät pääsisi kroonisoitumaan. – Tämän työn paras puoli on nähdä asiakkaiden ilmeet kun he vuosienkin kipujen jälkeen miettivät, mikä onkaan tämä tilanne, kun ei koske enää, sanoo Antti. Ns. perinnehoidoista ollaan montaa mieltä, mutta jäsenkorjaus alkaa jo nauttia virallisen lääketieteenkin hyväksyntää. Kalevalaista jäsenkorjausta on tutkittu paljon ja Kuopion yliopistossa vuosina 2003–2005 tehtiin laaja tutkimus sen vaikutuksista. Verrokkiryhmänä olivat klassinen hieronta ja fysioterapian liikehoito. Tutkimuksessa todettiin kalevalaisen jäsenkorjauksen olevan tutkituista hoidosta tehokkain. Antti itse päätyi alalle pitkän linjan kautta. Läheisen kuolema vuonna -90 sytytti halun tutkia vaihtoehtohoitoja yhtenä mahdollisuutena vaikeisiin terveys ongelmiin. Hän tutustui useiden maiden perinne hoitoihin ja opiskeli alaa pari vuosikymmentä. Alan yrittäjänä hän aloitti 2008 ja toimii nykyisin Pieksämäellä. Jäsenkorjauksen lisäksi hänellä on nettikauppa www. jasenkorjaaja. palvelee. fi, jossa on tarjolla ennakkoluuloton valikoima työergonomia- sekä luontaishoitotuotteita. Ravintola Kippola Tervetuloa laulamaan karaokea lauantaisin klo 21 lähtien! P.S. Tarkista kotisivuiltamme, mitkä lauantait ovat karaokeiltoja! Kangaslammintie 12 Katso nettisivut www.ravintolakippola.fi 040 168 8555 Fysiokeskus tuo uutta ajattelua ihmisten hyvinvointiin Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Varkauden Fysiokeskus Oy on keskittänyt palvelunsa saman katon alle, uuteen osoitteeseen Kauppakatu 28. Kahdessa kerroksessa tiloja on n. 550 neliötä, kuusi hoitohuonetta, toiminnallisen harjoittelun sali, pienryhmätila esimerkiksi pilatesta varten. Pysäköintipaikkoja on asiakkaille runsaasti. Varkauden Fysiokeskus toimii valtakunnallisen Auron-ketjun sertifioimana kumppanina. – Toiminnallisen harjoittelun saliin ei tuoda juurikaan perinteisiä kuntosalilaitteita, joissa treenataan istuen. Meillä kaikki tapahtuu mahdollisimman paljon pystyasennossa, pyrkien palauttamaan ihmisen toimintaa, kertoo Varkauden Fysiokeskuksen yrittäjä Janne Pöllänen. – Tavoitteenamme on tarjota kokonaisvaltaista palvelua ja ihmisille apua elämäntapamuutokseen – ravinto, lepo ja liikkuminen. Suurin osa asiakkaistamme kaipaa elämäntapamuutosta eikä niinkään lihasmassa- tai lihaskuntoharjoittelua. – Toiminnallisen harjoittelun haluamme tehdä tutuksi jatkohoitomuotona kuntoutusasiakkaille myös personal trainer-palvelujen kautta. Suurin osa ihmisistä hyötyy oikeanlaisesta liikkeestä ja liikkumisesta. Me haluamme tarjota turvallisen tavan aloittaa liikunta valvottuna, sanoo Pöllänen, jonka mukaan personal trainer-ohjaus on vieläkin paljolti kuntosaliharjoitteluohjausta. Vaikka Varkauden Fysiokeskus on voimakkaasti fysioterapialaitos, nyt suunnataan vielä monipuolisempaan palvelutarjontaan liittyen ihmisten hyvinvointiin – teemalla ”parempaa elämää pidempään”. – Haluamme herätellä ihmisiä. Asioita pitäisikin tehdä aika paljon eri tavalla. Esimerkiksi toiminnallinen harjoittelu mielletään temppujen tekemiseksi. Toiminnallinen harjoittelu on jokaiselle vähän erilaista ja harjoittelussa tulee aina olla tavoite – vaikkapa opetella oikein istumaan menemistä. Janne Pöllänen näkee fysioterapia-alan pitkälle vietynä manuaalisen käsittelyntaitona. Nyt mukana ovat myös kehonhallinta-asiat. – Suurin osa tuki- ja liikuntaelinvaivoista, kivuista ja ongelmista johtuu ylikuormituksesta. Ylikuormitus puolestaan johtuu siitä, että käytämme kehoamme väärin. Osa lihaksista on lomalla, muut joutuvat tekemään työtä ja seurauksena on erilaisia kiputiloja. – Sinänsä fysioterapeutintyö on aika pitkälle jopa personal trainerin työtä. Kun ensin kipu saadaan hallintaan manuaalisella käsittelyllä tai fysikaalisin hoidoin, sitten asiakkaan kanssa aletaan harjoitella motorista kontrollia. – Esimerkiksi selkärangan tai nivelten syviä, tukevia lihaksia ja niiden aktivaatiota tulee harjoitella, oikeita liikemalleja ja liikeratoja. Tätä tehdään entistä enemmän fysioterapiassa, ohjataan asiakasta käyttämään kehoaan oikein, Pöllänen selvittää. Venyttely väärinkäytetty Varkauden Fysiokeskuksen Ari-Pekka Lindberg on vastikään saanut päätökseen opettajaopintonsa. Tällä kertaa hänen kouluttautumisalueensa on ollut lihaskalvot. Nyt hän on yksi harvoista lihaskalvokouluttajista Euroopassa. Myofascia-asiantuntijana hän kiertää koulutustehtävissä Anatomy Trains-organisaatiossa. Keskusteluissa Ari-Pekan kanssa esille nousevat myös liikkeen laatu ja liikkeen hallinta. – Monesti harjoittelu ulkoistetaan muusta elämästä – on aika harjoitella ja muu aika erikseen. Kuntosaleilla opetetaan yleensä selviytymään kuntosalilla, mutta se ei liity arkielämään. Fysiokeskuksen kuntosalille ei tule kovin paljon laitteita, vaan opetamme käyttämään kroppaa – sitähän tehdään myös kuntoilukeskuksen ulkopuolella, kertoo Ari-Pekka Lindberg, jolla muiden kirjaprojektien ohella on tulossa hänen kirjoittamansa venyttelyopas. – Venyttely on hyväksi – ja venyttely on väärinkäytetty. Venyttelyä tarvitaan, mutta huomattavasti vähemmän. Sitä tarvitaan erityyppisenä liikkuvuusharjoitteluna. Esimerkiksi asennonhallinta on usein jopa parempaa liikkuvuusharjoittelua kuin venyttely. – Ajatuksena onkin herätellä ihmisiä miettimään, mitä tehdään – ja ennen kaikkea, miksi teen tiettyjä asioita ja mihin pyrin vaikuttamaan. Ei tehdä asioita vain siksi, että ne on tehty tietyllä tavalla. Liikunnassa on mantroja, joita seurataan, mutta on hyvä herätellä ajattelemaan, Ari-Pekka Lindberg neuvoo. 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 B12-vitamiinista apua muistisairauden ennaltaehkäisyyn Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Suomessa ja koko Euroopassa väestö vanhenee vauhdilla. Ikääntyessämme B12-vitamiinin imeytyminen ravinnosta kehoon heikentyy ja iän myötä myös B12-pitoisten ruokien syöminen usein vähenee. Tällä tavoin kehittyy hiljalleen B12-vitamiininvajaus, jonka aiheuttamat muistiongelmat saatetaan helposti tulkita korkeasta iästä tai alzheimerin taudista johtuviksi. – Jos B12-vitamiinpuute kehittyy pikkuhiljaa ja jos asialle ei tehdä mitään, vaurioita ei saa korjattua. Pitkäaikainen puute voi aiheuttaa pysyvän hermovaurion. Hermostohäiriöitä voivat olla esimerkiksi unettomuus, ruokahaluttomuus, väsymys ja muutoinkin huono olo, kertoo Varkauden Luonnonravinnon Jussi Tiihonen. Puutos voi johtaa anemiaan ja puutosoireita ovat myös lihasheikkous, alhainen verenpaine, uupumus ja masennus sekä muut mielialaoireet ja muistiongelmat. B12-vitamiinia ihminen tarvitsee terveen hermojärjestelmän kehittymiseen ja ylläpitoon, DNA:n muodostumiseen ja punaisten verisolujen tuotantoon. Kuten muutkin Bvitamiinit, B12-vitamiini on vesiliukoinen. Keho kuitenkin varastoi sitä jonkin verran maksaan, minkä vuoksi liian vähäistä vitamiininsaantia ravinnosta tai varsinaista imeytymishäiriötä ei välttämättä huomata. Aikuisilla B12-vitamiinin saantisuositus on 2,4 mikrogrammaa vuorokaudessa. Tavallisesta sekaruokaravinnosta se on helppo saavuttaa. Vitamiinia on runsaasti lihassa, kalassa, kananmunassa ja erityisesti maksaruoissa. Eläinperäisissä tuotteissa oleva B12-vitamiini on sitoutunut proteiiniin ja tarvitsee imeytyäkseen vatsahappoja. Vatsahapon neutralisoijia, ”närästyslääkkeitä” käyttävillä henkilöillä onkin riski vitamiinivajaukseen. Samoin tilanne on ikääntyvillä ihmisillä, joilla vatsahapon tuotanto on yleisesti heikentynyt. – Suolistosairaudet ovat tänä päivänä hyvin yleisiä. Eikä ihme, koska ruoka on 7 Allasterapiasta kuntoa ja iloa elämään Teksti Anne Neuvonen, kuva Irene Laitinen Jussi Tiihonen neuvoo B12-vitamiinia otettavaksi kuuriluontoisesti muutaman viikon ajan, rinnakkain ”B-vitamiinicoctailin” kanssa. Nykyisellään B12-vitamiinin voi ottaa myös suihkeena ja tippoina, jotka molemmat imeytyvät tehokkaasti suun limakalvon kautta verenkiertoon. muuttunut paljon. Ja jos vatsa on hapoton tai vähähappoinen, B12-vitamiini ei imeydy. Jussi Tiihonen harmittelee vähättelyjä, että ”ei vitamiinilla voi parantua”. – Luulisi oltavan iloisia, jos voi jättää lääkkeen pois. Toisaalta huolestumista pitäisi tuntea esimerkiksi tulehduskipulääkkeistä. Jo muutaman vuoden takainen virallinen tieto kertoi, että tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin erilaisiin komplikaatioihin kuolee kolmisensataa ihmistä vuodessa Suomessa. Vitamiinimittauksia, myös B12-vitamiinin osalta, tehdään verikokeilla seerumista tai plasmasta. – Olisi hyvä mittauttaa myös homokysteiiniarvo verikokeella. Eräät lääkärit ovat jo pitkään mitanneet myös pienoisravintotekijöitä, jolloin saadaan selville mahdolliset puutostilat. Kun puutteet korjataan, ongelmatkin ratkeavat. Pienilläkin asioilla voisi saada aika paljon aikaan. Allasterapia on lempeää, tehokasta ja turvallista yksilöllisesti tai ryhmässä tapahtuvaa tavoitteellista fysioterapiaa lämpimässä +32 vedessä. Allasterapia voi olla itsenäistä kuntoutusta tai se voi olla täydentävä lisä kuivalla maalla toteutettavaan fysioterapiaan. Veden fysikaaliset ominaisuudet (noste, hydrostaattinen paine ja vastus) mahdollistavat liikkeiden tekemisen heikoillakin lihasvoimilla, niveliä kuormittamatta. Veden vastustava ominaisuus vahvistaa tehokkaasti lihasvoimaa. Tasapainon ja koordinaation harjoittaminen on vedessä helppoa. Vesi onkin monille vaikeavammaisille ja pitkäaikaissairaille ainoa tehokas elementti, jossa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä parantava harjoittelu on mahdollista fysioterapeutin avustuksella ja ohjauksella. Vedessä toteutettu fysioterapia kohottaa tehokkaasti fyysistä kuntoa, lämmin vesi stimuloi pinta- ja syvätuntoa. Monien sairauksien oireet helpottuvat, mm. lihasjännitys vähenee, lihasten elastisuus paranee ja kivut lievittyvät. Vedessä on helppo rentoutua se tuo kuntoutujalle iloa ja virkis- tystä: Joillekin allasterapiassa käynti tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan ja vaihtelua arkirutiineihin. Harjoitteina käytetään erilaisia vesivoimisteluliikkeitä, kävelyä, juoksua, hyppelyjä uintia tai pelejä jne. Apuvälineillä saadaan harjoitteluun vaihtelua, suosittuja ovat mm. uimalauta, “lötköpötkö”, tarrapainot, pallot, frisbeet jne. Allasterapiasta hyötyvät melkein kaikki. Se sopii erinomaisesti esim. aivohalvaus ja selkäydinvammaisille, neurologille (MS, Parkinson, CP jne.), reumaa sairastaville, ortopedisten toimenpiteiden, urheiluvammojen jälkeiseen kuntoutukseen. Olemme keskittyneet Varkauden Medifysillä yksilölliseen lasten ja aikuisten allasterapiaan. Terapiaan tullaan yleensä Kelan, vakuutusyhtiön tai julkisen terveydenhuollon antamalla maksusitoumuksella, mutta terapiaan voi myös tulla itse maksavana asiakkaana. Medifysiläisillä on ollut mahdollisuus käydä allasterapiakoulutuksissa oman mieltymyksen mukaisesti, jokainen käy myös säännöllisesti Suomen Uimaopetus. ja Hengenpelastusliiton turvallisuuskoulutuksessa. Itsensä kuuntelemisen taidolla on tärkeä rooli 8 Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Monien organisaatioiden pitäisi olla yksilöitä varten, eivätkä yksilöt organisaatioita varten. Tuntuu, että ihmisiä uhrataan aika lailla. Näin pohtii varkautelainen Samuli Kinnunen, joka aikoinaan jätti juristin hommat ja siirtyi työskentelemään terveydenhuollon pariin. Ajatusmaailmaansa hän on ammentanut laajasti kokonaisnäkemyksiin liittyviä asioita itämaisesta filosofiasta, josta hän on löytänyt runsaasti mahdollisuuksia. Kinnunen on aikoinaan tuonut Suomeen shindo-kehotyöskentelyopit venyttelyyn ja shiki-kehotyypityksen. Shikistä hänellä on valmisteilla kirja, joka käännetään useille kielille. Kaikkinensa hän näkee elämän tarkoituksena oman ja toisten ihmisten terveyden edistämisen. – Länsimaisen lääketieteen edustaja ja toisaalta luontaislääketieteen edustajana olen ihmetellyt näiden keskenään käytävää vääntöä – molemmat tulisi hyödyntää. Länsimaisessa lääketieteessä on hyvä tarkkuus ja täsmällisyys, mutta siitä puuttuu mielikuvitusta ja kokonaisnäkemystä – mennään tarkasti yksityiskohdissa. Luontaishoidoissa ja itämaisessa lääketieteessä on kokonaisnäkemys hyvin tärkeä, mutta siellä puuttuu tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Terveydenhuollon pitäisi olla myös hauskaa ja leikkimäistä – positiivisella tavalla, sanoo Kinnunen, jolle oikeustieteen kautta yhtenä tärkeänä tekijänä on oikeudenmukaisuus. – Kun tehdään yhteistyötä, sen pitää olla kaikille osapuolille hyödyllistä. Valitettavasti niin terveydenhuollossa kuin yhteiskunnassa tapahtuu epäoikeudenmukaisuuksia ja itsekkyys pääsee toimimaan. Maailmassa olisi vähemmän pahaa, jos sitä ei palkittaisi. Näkymätön informaatio Maailma muuttuu ja ihminen muuttuu sen mukana. – Ei pidä jämähtää johonkin – elämä on ihan oikeasti koko ajan muutosta. Joka ei muutokseen usko, ei pärjää. Ihmiset ovat erilaisia ja heille pitää tarjota mahdollisuuksia, sanoo Kinnunen ja nostaa esille mielenkiintoisen termin, näkymätön informaatio. – Se on intuitiivista, vaistonvaraista, hiljaista tietoa ja ymmärrystä. Järki ei pysty sitä aina selittämään. Vaistoaa, mihin suuntaan asiat ovat menossa, mikä on oikein tai väärin. Tämä näkymätön tieto tulisi saattaa nautittavaksi myös heille, joilla ei ole kykyä nähdä näkymätöntä tietoa. Nykyään elämme paineiden alla. – Lyhyellä tähtäyksellä stressi on tehoa nostava tekijä. Mutta jos sen kanssa ei ymmärrä elää, siitä tulee pitkäaikainen. Läh- demme suorittamaan ja ottamaan paineita asioista, joista paineita ei kuuluisi ottaa. – Periaatteessahan on selvää, että kaikkien tulisi yrittää ja tehdä parhaansa. Kuitenkin ihmisen teho vaihtelee päivittäin. Asioita tulisi lähestyä positiivisesti, tehdä minkä pystyy ja olla siitä tyytyväinen. Ei pidä turhaan kantaa kuormaa, mitä ei pysty kantamaan. – Kaikki ihmiset uupuvat stressin alla, mutta suostuuko sen ottamaan vastaan? Voi avata suunsa organisaatioissa ja tekemisissä, jos toteaa tekemistä olevan liikaa. Ihmiset sietävät liikaa aivan väärällä tavalla. Kamppailulajien kautta Samuli Kinnusta on kiinnostanut havainnoida, miten oman keho toimii eri tilanteissa ja miten siihen voi vaikuttaa – ymmärtämällä asiaa paremmin mielen ja kehon akselin kautta. – Kun keho on väsynyt, käytetään enemmän ajatusvoimaa. Kun mieli on väsynyt, annetaan kuormaa keholle. Näin tilapäisesti voi säätää ja toimia itselleen luonnollisella tavalla. On tarve kehittää kehoa ja mieltä. Jos haluaa toimia oikeiden asioiden puolesta, siihen pitää myös olla mahdollisuudet. Kinnusen mukaan ihmisillä on tietty kehotyyppi perimän mukaan. Perimä määrittää liikeakseleittain, mitkä asiat ovat luonnollisia. – Loppujen lopuksi – jos ihminen purettaisiin oikein pieniin asioihin, olemme vä- 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Nykyisin Samuli Kinnunen kehittää perustamaansa Terveyspysäkkiä ja toimii kuntoutuspäällikkönä Kuntorannassa. rähtelyä. Varmaan tulevaisuudessa on olemassa laite, jolla mitataan värähtelytaajuutta. Ihminen, joka ymmärtää värähtelytaajuuden oikein ja toteuttaa sitä vaistonvaraisesti, toimii kaikkein luonnollisimmalla tavalla ja tehokkaimmin. Absoluuttinen tasapaino Samuli Kinnunen muistuttaa, että ihmisen tulee olla nöyrä ja samaan aikaan vahva, myös kriittinen itseään kohtaan. Tärkeää on osata kuunnella itseään – tieto löytyy jokaisesta itsestään. Jos huomaa, että on esimerkiksi opettanut väärin, asia pitää muuttaa oikeaksi. Se ei ole takinkääntämistä. – Heikkoudet itsessämme pitää rehellisesti tunnistaa, mistä ne johtuvat. Ja sitten lähteä voimistamaan vahvuuksia, löytämällä sopiva tasapaino. – Monessa asiassa haetaan rajoja, mutta hahmottamisen jälkeen toimivuus löytyy keskialueelta. Tällä ei tarkoiteta keskinkertaisuutta, sillä tilapäisesti voi käydä reunoilla havaitsemassa ja kokemassa. Mutta jos halutaan absoluuttinen tasapaino, se löytyy keskilinjasta, esimerkiksi kehon tasapainossa, Kinnunen viittaa kamppailulajien suuntaan. – Kaikki säännöt eivät toimi kaikille samalla tavalla. Jokaisella on persoonalliset tavat toimia ja sieltä löytyy parhaat hyödyt – asioita ei tarvitse tehdä toisten tyylillä. Samuli Kinnunen sanoo hänellä olevan kaksi vahvaa luonteenpiirrettä – herkkyys ja järjestelmällisyys – joskus ristiriidassa keskenään. Määräävänä tekijänä on toiminnallisuus – asioita hoidetaan tekemisen kautta. Ja sisäänrakennetun uteliaisuuden kautta on auennut erilaisia asioita – musiikki, kilpaurheilu, luonnonmukainen liikunAikuisiällä alamme menettää kykyämme elää hetkessä lapsen tavoin. Hypätä vaikka leikkipuiston hepan selkään pakkassäässä. ta ja kamppailulajeissa kovaa täyskontaktia toisaalta pehmeää itsepuolustuskykyä. BMW jaSieltä on löytynyt tie terveydenhuoltoon ja Honda mielenkiinto, miten terveys toimii ja mitkä Seat asiat siellä vaikuttavat. Eikä tässä vielä kaikki – listaan lisätään vielä lapsenomaisuus ja lapsenmieli. – Lapset osaavat elää hetkessä, hyödyntävät sitä ja lasten liike on rento. Lapset liikkuvat luonnollisesti, mutta sitten heille aletaan opettaa luonnottomia asioita, standardeja ja käskyjä. Kielteiset käskyt ja liian tarkat säännöt alkavat kahlita ihmistä – Ketunniementie 1 0, 501 30 Mikkeli vanhempana alamme menettää hetkessä Hannu Vesanka 040 053 4965 Ilkka Häkkänen 050 375 0106 Heikki Laine 0500 555 658 Kari Lampinen 050 065 6111 elämisen taitoa. Yli 2000 autoa – ja kaikista vaihtoautoista kauppa onnistuu Mikkelissä! Yli 1 50 autoa Mikkelissä! www.rinta-jouppi.com www.auto.fi 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Vanhojentanssit opettavat myös tapakasvatusta Ilmoituspalsta yksityisille Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Ystävänpäivänä, perjantaina 14. helmikuuta, Varkauden liikuntatalolla on hienonnäköistä katsottavaa – pukuloistoa tytöillä ja pojilla, upeita kampauksia ja meikkejä, helmat heilahtelevat pyörähdellessä, tanssijat keinuvat musiikin tahdissa… Varkauden lukion perinteisten vanhojentanssien harjoitukset käynnistyivät syyslomien jälkeen. Harjoituksia on pidetty erikseen kahdessa ryhmässä kolme kertaa viikossa ja ennen varsinaisia tanssiesityksiä neljä kertaa on pidetty yhteisharjoitteluja. Liikunnanopettajat Tanja ja Vesa Piira ovat toimineet vanhojentanssien ohjaajina. Tanja Piira iloitsee, että kerrankin he ovat saaneet liikuntaopettajaparina työskennellä yhdessä nuorten parissa. – Opettajan näkökulmasta vanhojentanssit on yksi vuoden kohokohta. Saa näyttää yleisölle, mitä on saatu aikaan. Ja nuorten parissa on todella kiva toimia, sanoo Tanja Piira, jonka mukaan vanhojentanssit on yksi kivoimmista kursseista. Tänä vuonna tanssilattialle tulee 47 paria – poikia puolet ja tyttöjä puolet. Koska lukiossa on enemmän tyttöopiskelijoita, vanhojentanssiesitykseen on ”lainattu” poikia joko lukion ykkösvuosikurssilta tai ammattioppilaitoksilta. – Kun on mukana tyttöjä ja poikia, he oppivat myös tapakasvatusta, vähän tanssietikettiä ja käyttäytymistä tämän kurssin aikana. On ollut ilahduttavaa, että oman tanssin suunnitteluryhmissä on viime vuo- Haluatko ilmoituksesi tähän? 1x30 mm ilmoitus 15 €. Varaa ilmoitus 050 341 5339. Myytävänä Canon EOS 7D + Canon EF-S 18–200 mm f/3,5–5,6 IS (tuotetiedot: www.canon.fi). Tied. puh. 0440139205. Tangoon kuuluvat komeat taivutukset. sina ollut muutama poikakin mukana. Se on ollut hyvä, että mukaan on tullut ehkä vähän miehekkäämpiäkin liikkeitä tanssiin. Tanja Piira kertoo, että tänä vuonna tanssiesityksessä on mukana useita uusia tansseja. Perinteisinä tansseina ovat mukana tango ja viimeisenä wienervalssi, jonka jälkeen tietysti tulee perinteisesti opiskelijoiden suunnittelema oma tanssi. – On tämän päivän musiikkia, tämän päivän tanssimuuveja ja liikkeitä mukana. Yleisökin odottaa opiskelijoiden omaa tanssia. Se on jokaiselle vuosikurssille näytönpaikka, jossa omaleimaisuus tulee esille. Vanhojentanssien pukuloisto on oma lukunsa. – Viime aikoina pojilla on tumma puku tai frakki, valkoinen paita, valkeat hanskat ja tanssikengät. Tytöillä on vähän enemmän liikkumavaraa. Voi pukeutua hyvin vanhanaikaiseen pukuun, vaikkakin viime vuosina tytöt ovat paljolti suosineet iltapukuja. Väriloisto on mahtava, kannattaa tulla katsomaa, Tanja suosittelee. Ystävänpäivän päivänäytös on ns. koululaisnäytös. Yleisöesitys on Varkauden liikuntatalolla iltakuudelta. Iltanäytös on kaikille vapaa ja maksullinen. Vanhempainyhdistys kerää esityksestä rahaa, jota aikanaan kierrätetään stipendeihin ja avustusten kautta opiskelijoille. — tuotesarja, joka ei ärsytä ketään — Allergia- ja astmaliiton hyväksymä No Nothing -sarja nyt meiltä! Pakettitarjouksena shampoo + hoitoaine 1 1 ,90 €. 040 5855 499 Linjurinkatu 2 Tulevia matkoja www.kangaslamminauto.fi Tallinnan Europa-risteilyt: ti–ke lähdöt 4.–5.3., 8.–9.4. ja 13.–14.5.2014, 50 €/hlö/B4, 55 €/hlö/B3, 60 €/hlö/B2 la–su 19.–20.4., 24.–25.5. ja 7.–8.6.2014, 65 €/hlö/B4, 75 €/hlö/B3, 90 €/hlö/B2 Teatteriin: 22.3. Mikkelin kaupunginteatteri, LAINATENORI, ruokailu Tertin Kartano, 60 €/hlö 10.6 ja 14.6. Laajavuoren kesäteatteri, KVARTETTI, hinta 60 €/hlö, sis. kulj. ja lippu 13.7. Taidekeskus SALMELA, 25-vuotisjuhlakonsertti, ruokailu, 80 €/hlö/parvi, 100 €/hlö/permanto Messuille: 5.4. Jyväskylä Kädentaito, hyvinvointi, antiikkimessut, Viherlandia, hinta 30 €/hlö/lippu ja kuljetus 12.4. Tampereen SUPERMESSUT: puutarha, kirja, kotimaan matkailu, viini ja bike show, hinta 30 eur/kuljetus, 40 eur/kuljetus ja lippu 017 558 6378, 0400 657 328 info@kangaslamminauto.fi 9 Le ikka a t a lt e e n ! Lukijakilpailu Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä! Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostiin: toimitus@sykkeessa.fi Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme Sykkeessä-sadetakin! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. 10 Kirjailijayhdistysten Talvipäivät Varkaudessa Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan vuotuista, kaikille avointa kirjallisuustapahtumaa, Talvipäiviä vietetään 21.–23.2. Varkaudessa. Talvipäivät juhlivat nyt 50. juhlavuottaan teemalla ”Ajan janalla”. Varkaudessa Talvipäivät on järjestetty aiemmin kahdesti, vuosina 1979 ja 1999. Tapahtuman ohjelman on suunnitellut kirjailijayhdistys Kirja-Varkaus ry yhteistyössä Kirjailijaliiton kanssa. Talvipäivät kokoaa yhteen ammattikirjailijoita, vapaaajankirjoittajia ja kirjallisuudenystäviä ympäri Suomen. Talvipäivät liittyy mainiosti samalla viikolla pidettävän Ruukin Helmi 2014-kulttuuriviikon ohjelmistoon. – Talvipäivien tarkoituksena on kerätä yhteen kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä ja kirjailijayhdistysten jäseniä – yhdessäolo on tärkeää. Kirjailijaliiton alaiseen neuvottelukuntaan kuuluu 31 kirjailijayhdistystä, joissa yhteensä on runsaat 3.000 jäsentä, kertoo Kirja-Varkaus ry:n puheenjohtaja Harri Koivistoinen, jonka mielestä Talvipäivien teema ”Ajan janalla” istuu hyvin myös samanaikaisesti seutukunnalla pidettäviin ikäihmisten innovaatiopäiviin, ”tuuppauspäiviin”. Talvipäivillä istahdetaan saman pöydän ääreen keskustelemaan ja nauttimaan kirjallisuudesta. Oman ulottuvuuden tuo Ilkka Paateron esitelmä liittyen Aleksis Kiven Seitsemän veljestä-teokseen liittyvistä kirjoista. – Kirjailijana Aleksis Kivi oli lukenut paljon. Seitsemän veljestä-teoksessaan hän on käyttänyt asiayhteyksiä ja jopa lainauksia, mutta ei plagiaatteja. Ilkka Paatero on tutkimuksissaan löytänyt yhtymäkohtia maailman kirjallisuushistorian 60 teoksesta – aina Homeroksesta ja Vergiliuksesta lähtien. Talvipäivien juhlapuheenvuoron käyttää kirjailija Arto Seppälä, jonka kirjoittama näytelmä Viisi naista kappelissa esitettiin ensimmäisenä suomalaisena näytelmänä Broadwaylla. Savon-murteisen katsauksen Kirja-Varkauden historiaan kertoo varkautelainen murremestari Lauri Andersin ja juhlaseminaarin teemalla ”Ajan janalla” käynnistää kirjailija Martti Issakainen Heinävedeltä. Juhlaseminaarissa kuullaan kirjailija Marjo Heiskasta, joka ensimmäisenä sai Kustannusyhtiö Siltalalle samanaikaisesti julkaisuun sekä runokokoelman että romaanin. Elämänkertakirjoittaminen on aiheena Pepi Reinikaisella, joka on maamme tunnetuin elämäkertakirjoittamisen kouluttaja ja asiantuntija. Talvipäivien Kirja-Varkaus ry:n puheenjohtaja Harri Koivistoinen uskoo, että Kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan Talvipäivät nykäisee ihmisiä mukaan ja aktiivisuus kirjallisuuteen lisääntyy. 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Museoiden kävijämäärä kasvussa Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Varkauden kaupungin museopalvelut ovat tänäkin vuonna helposti saavutettavissa ja Varkauden museot pysyy jatkossakin pääsymaksuttomana. Tulevana kesänä myös Taipaleen kanavamuseon pääsymaksu poistuu kokonaan. Viime vuonna Varkauden museoiden kävijämäärä jatkoi kasvuaan. Museoissa vieraili yhteensä 6047 kävijää, joista Kanavamuseossa vieraili 2259. Molemmissa museokohteissa kävijätavoitteet ylittyivät reilusti. Positiivisella kävijämäärällä on suuria taloudellisia vaikutuksia Varkauden alueelle. Joulun alla julkaistun, Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa alueen taloutta 32–49 eurolla. Varkauden museoiden kävijöiden vaikutus alueen talouteen oli täten 193 504–296 303 euroa. Vaikka Varkauden museoiden kävijämäärä on valtakunnallisesti katsoen pieni, suhteutettuna paikkakunnan kokoon luku on loistava. Näin laskien Varkauden museoissa vieraili viime vuonna 27 % asukkaista – moneen kaupunkiin verrattuna aikana on tarjolla myös Jukka Itkosen ja Anssi Huotarin lastenrunouden ja muusikin esitys lapsille, lapsiperheille ja muille riehakkaille. Talvipäivillä jaetaan Kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan vuotuinen Suuntapalkinto yhdistykselle tai henkilölle, joka on erityisellä tavalla edistänyt kirjallisuutta ja kirjallisuudenharrastusta omalla paikkakunnallaan. Mielenkiintoisen näkökulman päiville tuo Kirjailijaliiton lakimies Sonja Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Meltti teemalla ”Kirjailija ei elä ilmaisella Varkauden museoiden taidenäyttelyvuosi työllä”. on avautunut yhteisnäyttelyllä, jossa Teppo Laurinolli, Harri Turunen ja Seppo VääKirja-Varkaus Kirjallisuusyhdistys Kirja-Varkaus ry on nänen tarkastelevat muotojen ja värien eritoiminut yli neljän vuosikymmenen ajan. laisia mahdollisuuksia. Materiaalien ainee– Kirjallisuusyhdistyksiä on kahdenlai- ton keveys rikkoo kuvanveiston perinteitä sia. Toisiin pääsee jäseneksi vain henkilö, Laurinollin ja Turusen veistoksissa, Väänäjoka on julkaissut. Suurin osa yhdistyksistä nen lähestyy rakenteita ja muotoja maaon kuitenkin sellaisia, joihin harrastajakir- lauksen keinoin. Yhteisnäyttely on esillä joittajat ja kirjallisuudenharrastajat voivat 16.3. saakka. Taiteilijakolmikko on pitänyt yhteisliittyä. Kirja-Varkauteenkin pääsee jokainen, jota asia kiinnostaa, sanoo Harri Koi- näyttelyjä lähes vuosittain – viime vuonna vistoinen, jonka mukaan Kirja-Varkauden Kulttuurikeskus Poleenissa Pieksämäellä, historia on ollut vallan mainio. Yhdistys on vuonna 2012 Kellarigalleriassa Suonenjoelollut yksi Suomen huomatuimpia kirjalli- la ja vuonna 2007 Varkaudessa Taidekeskus suusyhdistyksiä, joka on järjestänyt aktii- Väinölässä. Varkauden museoiden Muotoja ja värejä vista toimintaa. – Nykyisellään järjestämme mm. kirjal- tilassa-näyttelyssä kuvanveistäjä Teppo lisuusiltoja, joiden merkeissä on kehitelty Laurinollin veistokset ovat viime vuosien yhteistyötä kirjaston kanssa. Kirjallisuusil- tekoa. Lähtökohtana on muodon, liikkeen toja aletaan pitää kirjaston tiloissa, joissa ja rakenteen suhteet. Veistosten materiaakokoontuvat myös Elävien runoilijoiden leina taiteilija käyttää mm. puuta, metallia, pahvia, paperia ja rottinkia. kerho ja Vapaat kirjoittajat-ryhmä. Kuvanveistäjä Harri Turunen tekee veis– Elävien runoilijoiden kerhossa ihmiset voivat tulla lukemaan omia runojaan ja nii- toksiaan erilaisista materiaaleista ja samalla tä kirjoittamaan. Vapaat kirjoittajat-ryh- hän yhdistelee yksittäisissä teoksissaan momässä annetaan toinen toisilleen palautetta nia eri tekniikoita. Teoksissa liikutaan yksija tuetaan kirjoittamisharrastusta. Molem- tyisen ja yleisen rajapinnalla. Yksilö on yhpiin ryhmiin voi tulla, vaikka ei olisi Kirja- teisön puristuksessa, mutta toisaalta kuitenkin siitä erillinen. Varkauden jäsen, Koivistoinen sanoo. Kuvataiteilija, taidemaalari Seppo Väänästä kiinnostaa puhdas luonto, luonnonilmiöt ja ihmisten luontoon tekemät jäljet. Asfaltin alla, Helena Auvinen 1982 Myös tilanne, jossa luonto valtaa takaisin ihmisen rakentamaa kulttuuria ja aika, joka hajottaa rakenteita ja rajoja, kiehtovat Väänästä. Hänen teoksissaan vesi on merkittävässä Helena Auvisen kuvia elämän varrelta alroolissa. Koko ikänsä vesistöjen äärellä asukaen 1982. Näyttely on Taidekeskus Väinöneena hän tutkii teoksissaan veden eri ololän cafe galleriassa 17.2.–1.3. 2014. muotoja. Vesi, lumi ja jää ovat Väänäsen maalausten keskeistä sisältöä. Vesi näyttäytyy maalauksissa myös pohjoisen maisemaa jatkuvasti muokkaavana elementtinä. erinomainen tulos. Eli museoissa kävijämäärän kasvattamisen eteen on tehty aktiivisesti töitä monilla keinoilla. Myös viime vuoden näyttelytarjonta kiinnosti kävijöitä. Tänäkin vuonna Varkauden museoissa jatketaan samaa aktiivista museotyötä ja tavoitellaan edelleen kävijämäärän kasvua. Pyrkimyksenä on jatkossakin tarjota kiinnostavia näyttelyjä ja oheistapahtumia. Parhaillaan esillä on Teppo Laurinollin, Harri Turusen ja Seppo Väänäsen veistostaidetta ja maalauksia esittelevä yhteisnäyttely. Keväällä nautitaan Alvar Aallon suunnitelmista, museon tuottaman valokuvanäyttelyn muodossa. Kesäkautta juhlistetaan Varkauden oman Marko Viljakan maalauksilla ja Mesenaatit vaihtoon-näyttelyn rautalampilaislainoilla. Syksyllä näyttelyvuosi huipentuu Taru Mäntysen juhlanäyttelyyn 3 X Mäntynen. Talvi puolestaan otetaan vastaan kirkkaissa meksikolaisväreissä Matleena Jäniksen, työryhmänsä kanssa kokoaman Guadalupen ihmenäyttelyn voimin Näyttelyiden ohella Varkauden museot järjestää ilmaisia tapahtumia ympäri vuoden. Muotoja ja värejä tilassa Seppo Väänäsen vesivärimaalaukset Harmaa päivä I–III. Harri Turusen Vastaanottokeskus II, sarjasta Huoneet 1–3. Kun kuvat kertovat… Teppo Laurinollin teos Viimeinen pilvi, materiaaleina rottinki ja puu. 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Kulttuuriviikko Ruukin Helmi 2014 käynnistymässä 11 Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Museoiden vuosi 2013 syntyi onnistumisista. Positiivisella kävijämäärällä on myös taloudellisia vaikutuksia Varkauden alueelle. Luontoteemaa Väinölän näyttelyssä Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Taidekeskus Väinölän helmikuun taiteilijana on Annamari Kinnunen. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta pääaineenaan taidegrafiikka. Helmikuun loppuun saakka oleva näyttely on Annamarin ensimmäinen yksityisnäyttely, nimeltään Kukkiihan se. Annamari kertoo piirtäneensä jo lapsuudesta asti. Savonlinnan taidelukion jälkeen hän kävi Joutsenon opiston kuvataidelinjan ja sitten vuorossa olivat Saimaan ammattikorkeakoulun opinnot Imatralla. Taiteesta hän pyrkii saamaan itselleen leipäpuun. – Olen keskittynyt tekemään taidegra- fiikkaa, pääasiassa serigrafiikkaa. Näyttelyn kaikki työt on tehty serigrafialla ja osaan töistä on yhdistetty lyijykynäpiirrosta, sanoo Annamari, joka on koonnut näyttelyynsä erilaisia sarjoja – esimerkiksi opinnäytetyösarja, lintuja esittävä sarja ja kiviteemainen sarja. Yhdistävä tekijä teoksissa on luonto. – Linnut ovat olleet töissäni mukana usean vuoden ajan. Lintujen muuttokäyttäytymisen tutkiminen on kiinnostanut. Töissä on kaukokaipuun ajatusta ja muuttokäyttäytyminen kuvastaa symbolisesti omaan haluun päästä jonnekin. Lisäksi töissä on vuodenaikateemoja. Linnut ovat hyviä merkkejä kuvaamaan vuodenaikoja. Annamari Kinnusen näyttely Kukkiihan se on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä, ja hän on jo ehtinyt olla mukana useissa ryhmänäyttelyissä. Vasemmassa kuvassa teos Kesä 2, josta tarkkaavainen katsoja voi nähdä Kuvansinjoen lumpeita. Alla kiviaiheinen työ Just hyvä. Kolmatta kertaa järjestettävä Ruukin Helmi kulttuuriviikko tarjoaa runsaan kattauksen eri kulttuurialoja. Nyt Itä-Suomen luovat toimijat Luoto ry:n yhteistyökumppaneina viikon järjestelyissä ovat mm. ItäSuomen yliopisto, jonka kanssa toteutetaan ”Tuuppauspäivät” +60-vuotiaille osana Ruukin Helmi-viikkoa. Yhteistyökumppanina on myös Suomen Kirjailijaliitto, jonka Talvipäivien ohjelma on osa Ruukin Helmi 2014-viikkoa. Samoin yhteistyökumppanina on Varkauden kaupunki ja kulttuuriviikon järjestämiseen tukea on tullut Olvi-säätiöltä. Warkauden Ruukissa järjestettävä kulttuuriviikko on ajalla 17.–23. helmikuuta. Runsaimmin edustettuina ovat kirjallisuus, kuvataide ja musiikki. tarjolla on myös elokuvaa, tanssia, keskustelutilaisuuksia ja Piilosten SM-kisat. Tuttuun tapaan myös tänä vuonna jaetaan Luoto ry:n kulttuuripalkinto. Kirjailijaliiton Talvipäivien yhteydessä on yleisötilaisuuksia, kuten kirjailijatapaamisia, seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Kirjallisuus näkyy myös näyttelypuolella Ilkka Paateron kokoamassa näyttelyssä Seitsemän veljeksen kirjat. Kuvataidepuolella Ruukin olohuoneessa on perinteinen Kuvahelmiä-näyttely esittelee Varkauden ja ammattikuvataiteilijoiden töitä. Kuvahelmiä 2014 -taiteilijoina ovat Meeri Torvinen, Taru Mäntynen, Leena Mäki-Patola, Riitta Turunen ja Marko Viljakka. Warkauden Ruukin kolmoskerroksen isossa näyttelytilassa on töitä viideltä taiteilijalta. Edustettuina ovat dokumenttivalokuvaaja Meeri Koutaniemi, Jukka Itkosen ja Outi Heiskasen yhteisnäyttely, Atik Ismaelin installaatioita sekä Thierry Silnickin alias Crow’n kuvataidetta ja runoja. Kulttuuriviikon päämääränä on palvella kaikkia. Tarjontaa on moneen makuun. Viikon aikana konsertteja on kuutena iltana. Tarjolla on Soisalo-musiikkiopiston oppilaskonsertti, Sanna Kurki-Suonio uuden yhtyeensä kanssa, Tämän runon haluaisin kuulla-runokonsertti, Tonal Boxtrio, naiskvartetti Iva Nova ja klassisen musiikin puolella Belle Etage. Jo ensimmäisessä Ruukin Helmessä aloitettua Pietari-yhteistyötä edustaa Mikko Keinosen ohjaama konserttielokuva Kuolema on väärässä, elokuvan keskiössä rock-yhtye DDT. Uutena taiteenalana Ruukin Helmen ohjelmistoon tulee tanssi, jota edustaa varkautelaissyntyisen Mari Laamasen tanssisoolo Dance Misterioso. Viikon aikana ohjelmassa työpajoja, joissa on tarjolla mm. keramiikkaa, pilatesta, rumpumeditaatioita ja ruoanlaittoa. Viikon yhtenä teemana onkin lähiruoka, jota on myös myynnissä käsitöiden ohella Ruukin Helmen puodissa. Nähtävää, kuultavaa ja koettavaa riittää Ruukin Helmen monipuolisessa tarjonnassa. Mielenkiinnolla odotetaan tulevaa viikkoa. Kulttuuria ja kahvia kirppikseltä Varkauden Urheiluseurat ry:n Kimppakirppis muutti vuodenalussa Taulumäen torin varrelle Torpalle. Talvisen päivän piristykseksi ilmaisten pullakahvien ohella kävijöille oli tarjolla ”keskisavolaista musiikkiherkkua”, kun yhtye Vanhat Ketut ”venytti rautalankaa”. Maukasta kuultavaa. Ja vinkiksi tapahtumajärjestäjille – varmasti moni haluaisi kuulla tämän kokoonpanon soitantoa myös tulevissa tilanteissa ja yleisötapahtumissa. Vanhat Ketut eli Kari Huttunen (kuvassa oik.), Ismo Ruippo, Heikki Hakulinen ja Ari Ruippo soittivat Kimppakirppiksen Puupuodin tiloissa ja ilahduttivat kirpparikävijöitä musiikillaan. 12 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Kehittämisyhdistys Potkuri on kohtuullisessa myötätuulessa Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Viime toukokuussa perustettu Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:ssä on nelisenkymmentä jäsentä eri puolilta kaupunkia. Yhdistyksen vakaana tahtotilana on edistää Varkauden kaupunkialueen elävyyttä ja viihtyvyyttä sekä toimia kaupungissa toimivien yritysten ja yhteisöjen yleisten toimintamahdollisuuksien kehittäjänä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää jäsentensä yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Yhdistyksen viime syksynä järjestämään logokilpailuun tuli reilut 50 ehdotusta. Potkurin hallitus valitsi voittajaksi Rosa-Maria Ketolan ehdotuksen, josta Varkauden Urheiluseurojen kuvapajalla valmistui lopullinen logo. Rosa-Marian suunnitteleman logon pohjalta valmistetaan ikkunatarrat. Yhdistys suunnittelee myös oman pöytäviirin valmistusta. Viime vuoden puolella Potkuri ehti jo järjestää vapputapahtuman, Osta Varkaudesta-kampanjan ja joulutorin. Kuluvana vuonna yhdistys jatkaa Osta Varkaudestakampanjaa, toteuttaa laaja-alaiseen yhteistyöhön pohjautuvalla verkostoitumisperiaatteella vapputapahtuman, kesäkatu- ja toritapahtumia, joulunavauksen ja mahdollisesti myös muita tapahtumia. Myös uuden vuoden seudun suhteen yhdistys pohdiskelee keinoja saada ”imuroitua” kaupunkiin venäläisturistit. – Venäläisten kulttuuriin kuuluu ostaa ja shoppailla. He oikeasti tykkäävät, jos heitä pystyttäisiin palvelemaan muutamalla sanalla venäjää, sanoo Potkurin puheenjohtaja Tarja Jurvanen ja pohdiskelee venäjänkurssin järjestämismahdollisuutta yrityksille. – Kauppaliikkeet tulisi tuoda tälle päivälle, stailata ja saattaa asiakaspalvelu kuntoon. Koko ajan pitää oppia, kukaan ei ole valmis, hän jatkaa ja visioi myös asiakaspalvelukoulutusta Potkurin toimintojen puitteissa. Potkurilla on koko ajan jäsenhankinta käynnissä – kaikki ovat tervetulleita tuomaan tietotaitoa yhteiseksi hyväksi. – Todella kovasti toivomme, että Varkaudesta löytyisi yhdessä tekemisen ilmapiiri. Talvisodan meiningillä – tuleen ei jäädä makaamaan. Meillä on tosi hieno kaupunki ja huudamme tekemisen meiningin perään – toivomme elämää ja liikettä. Tuota meininkiä edustaa myös Potkurin suunnitelma lähteä stailaamaan varkautelaisia bussipysäkkejä. Kyseessähän olisi virkeyttä tuova, näyttävä juttu. Jäädäänpä odottamaan tulevaa kesää. Potkurikelkat valmiina vauhtiin. Laskiaiseen on vielä aikaa ja ehtii harjoittelemaan perinteistä laskiaishuutoa – pitkiä pellavia. Potkurin logokilpailun voittaja, Varkauden lukion ekaluokkalainen Rosa-Mari Ketola kertoo pienenä käyneensä kuvataidekoulua ja myös nykyisellään hän piirtelee vapaaajallaan aika paljon. Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n puheenjohtaja Tarja Jurvanen tähdentää Varkauden saamista vetovoimaiseksi. Tapahtumilla ja tekemisellä saadaan luotua positiivista ilmapiiriä. Soisalo Strong Super-viikonlopun myynti-/markkinointipaikat voi varata puh. 050 341 5339 Varkauden kesän avaava Superviikonloppu 7.–8.6.2014! Juokse Maraton kahdessa päivässä: Varkaus Puolikas lauantaina ja Extreme City Run sunnuntaina. Lisätietoa soisalostrong.com Jos tykkäsit näkemästäsi, huomioi meidät Facebookissa! Jokaisella lapsella on oikeus leikkiin, iloon ja turvaan Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varkauden paikallisyhdistys on tarjonnut varkautelaisille ja lähikuntien lapsiperheille mahdollisuuden lähteä edullisesti teatteriin. Paikallisyhdistys on ostanut Varkauden Teatterin kevään uutuusnäytelmän Risto Räppääjä ja Villi Kone ennakkonäytöksen, joka on loppuunmyyty. Tapahtumaa on tukemassa myös varkautelaisia yrityksiä ja eri tahoja – kukin parhaaksi katsomallaan summalla. Yhteisvoimin on luotu mahdollisuus kulttuurinautintoon hiihtoloman aikana myös niille lapsiperheille, joille teatterissakäynti ei ehkä muulloin olisi mahdollista. – MLL:n Varkauden paikallisyhdistys toivoo, että tapahtumasta tulisi vuosittainen perinne ja myös jatkossa voisimme yhdessä toimien tarjota monille lapsiperheille mahdollisuuden lähteä kokemaan teatterielämyksiä koko perheen kanssa. Yhdistys pyrkii saamaan jatkossakin tukea paikallisilta yrityksiltä tällaisten tapahtumien järjestämiseen, jotta kulttuurin tuoma ilo ja hienot elämykset olisivat kaikkien saavutettavissa. Tämä tukee perheitä ja sitä kautta antaa voimia vanhemmille heidän vastuullisessa yhdessäolossa lastensa kanssa. Samalla tuemme kaikki yhdessä paikallista kulttuurielämää lasten ja perheiden hyväksi, sanoo MLL:n Varkauden paikallisyhdistyksen iltapäivätoiminnan vastaava Marja Ikonen. Yhdistys on järjestänyt Varkaudessa iltapäivätoimintaa jo 15 vuoden ajan. Nykyisellään 1–2-luokkalaisille tarkoitetut kerhot kokoontuvat koulupäivien jälkeen Kuoppakankaalla ja Luttilassa. – Yhdistyksen yksi painopistealueista on myös yläkoulujen tukioppilastoiminnan tukeminen. Järjestämme tukioppilaiden perus- ja jatkokoulutuksia. Otamme tukioppilaita mukaan MLL:n toimintaan ja paikallisiin tapahtumiin. Lisäksi olemme mukana järjestämässä tukioppilaiden ohjaajaopettajien koulutuksia ja yhteisiä tapaamisia kouluvuoden aikana, jatkaa Ikonen, jonka mukaan Kevätilo-kampanjakeräys käynnistyy huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Kampanja kerää varoja MLL:n paikallisyhdistysten ja piirin työlle – lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. – Kevätilo-kampanja muistuttaa siitä, että jokaisella lapsella on oikeus leikkiin, iloon ja turvaan. MLL auttaa vanhempia kasvattamaan ja suojelemaan lapsia sekä iloitsemaan heistä. Onni löytyy arjesta Paikallisyhdistys toimii aktiivisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi yhteistyössä useiden Varkauden varhais- ja nuorisojärjestöjen, paikallisten urheiluseurojen sekä koulujen vanhempainyhdistysten kanssa organisoimalla yhdessä erilaisia lasten ja nuorten tapahtumia, koulutustilaisuuksia, konsertteja ja vanhempainiltoja. Yhdistys on mukana MLL:n Järvi-Suomen piirin Varkauteen koordinoimassa Vahvuutta vanhemmuuteen-hankkeessa, jossa perheryhmätoiminnan avulla vahvistetaan vanhemman kykyä ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Perheryhmät on tarkoitettu vanhemmille, jotka ovat vastikään saaneet ensimmäisen lapsensa. Yhdistys on myös mukana MLL:n Järvi-Suomen piirin kautta järjestettyyn lastenhoitotoimintaan, jonka kautta saa lyhytaikaista lastenhoitoapua. Perhekummitoiminta on yksi uusi toimintamuoto. Perhekummit ovat luotettavia, koulutettuja vapaaehtoisia aikuisia, joiden tehtävänä on olla vanhempien tukena kuunnellen ja keskustellen. Vapaaehtoinen perhekummi on perheen apuna – olematta kuitenkaan lasten- tai kodinhoitaja. Uutena toimintana käynnistyy Kaveriksi mulle-toiminta, jossa 4–14-vuotiaat lapset ja nuoret saavat ystäväkseen vapaaehtoisen aikuisen, jonka kanssa voi esimerkiksi ulkoilla, käydä kirjastossa, tehdä läksyjä ja vaikkapa leipoa. Yhtä ainoaa toimintatapaa ei ole, vaan lapsi ja aikuinen sopivat yhdessä molempia kiinnostavasta tekemisestä. Kohtaamisia ja Kasvua Arjessa-hanke on edelleen käynnissä. Varkaudessa pilottikouluna toimii Kuoppakankaan koulu. Koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina on MLL:n Järvi-Suomen piirin hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia – edistämällä kodin, koulun ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyötä. Hankkeen kautta etsitään kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön uusia muotoja, joiden käytännön toteutuksessa MLL:n paikallisyhdistyksillä on oma roolinsa. Onni löytyy arjesta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Toivotamme asiakkaillemme hyvää ystävänpäivää! Helmikuun alkupäivien nuoskakeli oli edesauttamassa lumilinnan syntyyn Luttilan iltapäiväkerhossa. Ulkoilun ohella muut kivat asiat ovat leikkiminen, piirtäminen, kavereiden kanssa yhdessäolo, bingo – ja monet muut asiat. kaupunkilehti Jaakko, Vesa, Mikko ja Arja Hukka-Pallo 13 14 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Kotileipomo Seija Nyyssönen Ystävänpäivän 14.2. kakut, piirakat, pitkot ynnä muut herkut! Voileipä- ja täytekakut tilauksesta. Kalakukkoja arkisin joka päivä. Palvelemme Taulumäen torilla maanantaista lauantaihin klo 8–13. Kotileipomo Seija Nyyssönen 045 1300 767, katso myös kotisivut www.kotileipomoseijanyyssonen.net Sampea, Kolttosia ja paljon muuta esillä matkamessuilla Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Keskisavolainen matkailuväki tekee edelleen tarmokkaasti yhteistyötä. Tuore osoitus matkailualan yhteistyöstä oli osallistuminen Pohjoismaiden suurimpaan matkailutapahtumaan, Matka 2014 Helsingissä. Kävijöitä messuilla oli n. 67.000. Heinävesi ja Varkaus esittäytyivät yhteisosastolla, jossa tuotiin esille alueen kärkituotteet, muun muassa Valamon luostari, sampi ja kaviaari, sähköalus Lady of the Laken ekoristeilyt pohjoisella Saimaalla ja Kolovedellä. Alueen monipuolinen tapahtumatarjonta oli luonnollisestikin esillä. Heinävedeltä messuilla oli mukana Valamon lisäksi Karvion Lomakeskus, Kermankeidas, Lake Finland Guesthouse ja Heinäveden matkailutoimisto. Tapahtumia edustivat Heinäveden Teatteriyhdistys ja Heinäveden Musiikkipäivät. Varkauden matkailupalveluja markkinoivat ohjelmapalveluyritys Lakeland GTE, teemallisia majoituspaketteja tarjoava Scandic Oscar & Warkaus-sali, kunniakkaat satavuotiaat Ravintola Kaks Ruusua ja Varkauden Teatteri sekä koko kaupunkia markkinoiva Navitas Kehitys Oy. Alueen tapahtumatoimijoista mukana olivat Joroisten Musiikkipäivät ja 20-vuotisjuhlaa sirkusteemalla viettävä Vekara-Varkaus Festivaaliviikko. Keskisavolaista elämystarjontaa messuilla esiteltiin myös painotuoreella seutumatkailuesitteellä. – Koska tulimme Suomen kaviaaripääkaupungista, osastolla oli messuvieraiden ihmeteltävänä sampiakvaario. Asia, jota ei ole muilla, on helpommin nostettavissa markkinoinnin kärjeksi. – Sampi on erikoisennäköinen kala ja monelle varsin tuntematon. Ihmiset pysähtyivät katsomaan ja luontevasti päästiin keskustelemaan messukävijöitä kiinnostavista asioista alueeltamme. Kun yhdessä, myönteisessä hengessä aluetta markkinoidaan, ihmisille jää mieleen kohtaamiset mukavassa tunnelmassa, kertoo messutunnelmista Navitas Kehitys Oy:n markkinointisihteeri Eeva Lemiläinen, joka nos- Varkauden ja Pieksämäen seutua esiteltiin matkailualan messuilla myös upealla neliväriesitteellä. Kansikuvassa mukana vettä, koska ollaan järviseudulla. taa esille myös Vanha Varkaus-hankkeen esiin tuomat mahdollisuudet. – Meillä on vanha kaupunki eli Vanha Varkaus, josta edustavina esimerkkeinä ovat upeat rakennukset, Vanha Varkaus-kävelykierrokset ja elävänä kohteena Ravintola Kaks Ruusua. Tuotteistettavaa löytyy ja Vanha Varkaus elää edelleen. Eeva Lemiläinen tähdentää seutukunnan matkailutoimijoiden verkostoitumisen merkitystä. – Messuilla oli ilo kertoa, mitä kaikkea meillä on matkailullisesti tarjolla. Seudullisella mukana ololla oli pohjaa nostaa esille alueen helmet. Nelipäiväisen messutapahtuman aluksi oli matkailualan ammattilaispäivät. Näiden aikana Heinäveden ja Varkauden yhteisosastolla oli tarjolla maistiaisena lähiruokaan perustuvia suolaisia pikkuleipiä, Kolttosia. Mutta onko Kolttonen sitten todella suolainen? Savolaiseen tapaan voisi kuulema todeta, että ”suattaapi olla suolane, mutta suattaa se olla makkeeki”. Lähiruoan nimissä voisikin olla toivottavaa, että Kolttosia voisi tulevaisuudessa ostaa – vaikka kotiin tai matkailijoille vietäväksi ”matkamuistona” Varkaudesta. Sampikaloissa riitti ihmeteltävää lapsillekin. (Kuva: Navitas Kehitys Oy.) Heinäveden ja Varkauden messuosasto erottui värinsä puolesta ja oli helposti lähestyttävä. (Kuva: Navitas Kehitys Oy.) 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 Meiltä tilausajot joka lähtöön 16–60 paikkaisilla busseilla. PYYDÄ TARJOUS!! Ystävän laulu Säv. Vladimir Vysotskij, san. Juha Vainio Mistä tunnet sä ystävän? Onko oikea sulle hän? Anna meren se selvittää, kuka viereesi jää. Ja jos silloin kun myrsky soi vain sun kumppanis’ vaikeroi, vene lähimpään rantaan vie. Jääköön pois mikä lie. Mistä tunnet sä ystävän? Onko oikea sulle hän? Anna tunturin selvittää, kuka viereesi jää. Kun on kaukana kaikki muut ja kun päättyvät pitkospuut, kuka rinnallas ruikuttaa, takaisin mennä saa. Mistä tunnet sä ystävän? Onko oikea sulle hän? Ajat ankeimmat selvittää kuka viereesi jää. Kun on sinulla vaikeaa ja kun tarvitset auttajaa, silloin ystävyys punnitaan. Menee muut menojaan. Siitä tunnet sä ystävän, kun on vierelläs’ vielä hän. Turhat tuttavat luotas ois’ hävinneet pian pois. Hiihtomatka Leville 17.–21.4. (pääsiäinen) alk. 395€/hlö/H2 Tallinnan hotellimatkat Hot. Metropol, Meriton Spa, Euroopa, Central jne. →21.–24.3. ja 31.3.–1.4., alk.139€/hlö/H2 →1.–3.3. (hiihtoloma), alk.175€/hlö/H2 →18.–21.4. (pääsisäinen), alk. 299€/hlö/H2 →29.5.–1.6., 29.6.–1.7., alk.215€/hlö/H2 Yö laivalla, yö hotellissa: →23.–25.2., 3.–5.3., 17.–19.4., 18.–20.5., →3.–5.6.,alk. 95€/hlö/B22/H2 Pärnun Hotellimatkat: →18.–21.4., (pääsiäinen) alk. 249€/hlö/H2 Kylpylämatkat Pärnuun →9.–15.3. alk. 368€/hlö/H2 →6.–12.4 alk. 395€/hlö/H2 →Laulasmaa 9.–15.3., alk. 398€/hlö/H2 →Haapsalu 27.4.–3.5.,alk. 398€/hlö/H2 Riika →21.–24.3. Hot. Maritim Park, alk. 285€/hlö/H2 →18.–21.4. Hot. Tallink Riga**** (pääsiäinen), alk. 315€/hlö Pietari →18.–21.4. (pääsiäinen), alk. 315 €/hlö/H2 Vanha Valamo →23.–25.5. Hot. Igumenskaja, alk. 398€/hlö/H2 Sortavala 29.5.–1.6. →Hot. Kaunis, alk. 364€/hlö/H2 Kaikilla edellämainituilla matkoilla bussikuljetus Siilinjärveltä/Kuopiosta, bussi mukana koko matkan ajan. Tallinnan risteilyt Kotipalvelua, kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa ikäihmisten hyväksi. Kotipalvelu Tuula Lipponen Warkauden Zeppelin puh. 040 524 5500 →La 5.4., 19.4., alk.65€/hlö/C4 →Ke 26.2., 5.3. (hiihtoloma), alk. 49€/hlö/C4 sis. bussikuljetus Siilinjärveltä/Kuopiosta Uutta: Maatalousnäyttely Maamees 2014/Tartto 24.–26.4., alk. 198€/hlö/C4 sis. bussikuljetuksen Suora lento Kuopiosta 30.3.–6.4.2014 Kappadokin kiertomatka Lykian kiertomatka alk. 395€/hlö/H2 Alanya, Side, Belek, Antalya Vastuullinen matkanjärjestäjä DETUR Islanti 10.–17.5.2014 Kuumia lähteitä, jäätiköitä ja vesiputouksia! Alk. 1.795 eur/hlö /2H Kuljetus Kuopiosta/Varkaudesta. Lennot Helsingistä. Pävittäin opastetut retket suomenkielisen oppaan johdolla. Kulttuurimatka 3.–4.5.2014 Hyrsylän mutka–Vironperä–Sokos Hotelli Presidentti–Halosenniemi –Ainola, alk. 175 €/hlö/2H Puutarhamessut 5.4. Helsingin messukeskus, kuljetus 30 €/hlö Meiltä kaikki matkapalvelut: Lento-, laivaliput, hotelli-, kaupunki-, seura- ja omatoimimatkat. Meiltä saat myös: Apollomatkat, Aurinkomatkat, Detur, Lomamatkat. Avoinna ma–pe 9–17 Palvelumaksu 8 €/tilaus TE–MATKAT Ky Käsityökatu 26, Kuopio puh. 01 7 368 261 0 info@tematkat.fi, www.tematkat.fi 15 16 2/2014 | 14. helmikuuta 2014 kaupunkilehti Ilmoittaudu esikouluun Sykkeessä-lehti on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella. SVENSKA SKOLAN i Varkaus Y: 2206498 Osoite: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus Internet: www.sykkeessa.fi Julkaisija: VM-lehdet Oy Päätoimittaja: Jaakko Ikonen Toimitus: www.peda.net/veraja/varkaus Vesa Moilanen toimitus@sykkeessa.fi Kahvila Aaretti Tule ystäväsi kanssa kahvihetkelle Kahvila Aarettiin! Ystävänpäiväkahvi ja -pulla vain 2,50 €! Kauppakatu 32 puh 017 55 222 84 Turvallista ystävänpäivää! Suojainsarja Dolmar Turvahousut, metsurinkypärä ja hanskat, useita kokoja. (Ohjeet turvalliseen puunkaatoon: pelitjavehkeet.fi/puunkaato) Myynti: Arja Lehtosalmi, 050 341 5339 Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Mikkolehtinen.net aineisto@sykkeessa.fi Painatus: Savon Paino Oy Hukka-Pallon junnukerho kokoontuu keskiviikkoisin! Sykkeessä 3/2014 ilmestyy la 15.3. Paikka: Päiviönsaaren koulu Aika: klo 17.30–18.30 Lisätietoja Tuomas-veturilta: 044 293 8319 Yrittäjä, haluatko näkyä meillä? Seuraavassa numerossa juttuja Heinävedeltä, Leppävirralta ja Joroisista. Yhteydenotto puh. 050 341 5339. Ajankohtaisseminaari – sielun suunnitelma Lauantaina 8.3.2014 klo 10–16. Rantaman Lomamökit, Pönkälahdentie 66, Leppävirta. Mitä olemme sieluna sopineet ennen fyysistä kehollistumaamme? Kuinka ja miten intuitiomme ohjaa toteuttamaan sielumme suunnitelmaa arjessa. Tarvittaessa käymme läpi myös muita kiinnostavia ajankohtaisia ja päivänpolttavia aiheita. Omat kysymykset ovat tervetulleita! Hinta 50 euroa (sis.alv). Kahvi/tee ja lisukkeet sisältyvät hintaan. Ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä. Tervetuloa uusiin ulottuvuuksiin! Henkilökohtaisia selvänäkökonsultaatioita ja Health Angel -terapioita 119€ Turvallisuus on pääasia 69,90 € Suojaa kuulosi musiikilla! Kuulosuojain Sync Digi Radio Digitaalinen AM/FM radiokuulosuojain LCD-näytöllä Sunnuntaina 9.3.2014 klo 10 alkaen (sovitaan etukäteen) Jääkenkä Atom 14,95 € Sammutuspeite Firetech Design-peite 140x180 cm, punainen tai musta Jauhesammutin Nexa 6 kg EN3-hyväksyntä, mukana seinäteline Palovaroitin Nexa optinen 49,95 € 4,90 € Malinen 15,95 € www.tahtitieto.fi Eija ja Kalevi Riikonen 09 291 7075 tai 0400 468 207 99 € ! Metsurinkypäräpaketti: 3M Peltor -radiokuulosuojaimet, visiiri ja niskasuoja Suomen Työterveyslaitoksen testaamat ja hyväksymät liukuesteet kenkiin Käsityökatu 30, Varkaus, puh. 017 336 3400 Teollisuustie 16, Leppävirta, puh. 017 559 4500 Sykkeessä-lehden menovinkkejä Honka, mänty, petäjä Myräkkä 2014 Muotoja ja värejä tilassa Mikaelin JääTori Kuopion museo 5.11.2013–5.4.2014 Varkauden taidemuseo 10.1.–16.3.2014 Ystävänpäivän luistelu Mikkelin Hallitustori 14.2.2014 klo 18 Saimaa Sinfonietta Mikaeli, Martti Talvela -sali 14.2.2014 klo 19 Lukion Wanhojen Tanssit Kunnantalo, Kangasniemi 15.2.2014 Mikkelin Hallitustori 15.2., 19.2., 22.2., 1.3.2014 Warkaus-sali 18.2.2014 klo 9:30–13 Finland Ice Marathon Viron tasavallan vuosipäivä Matkustajasatama, Kuopio 19.–22.2.2014 Ruukin Helmi Minna Canthin perilliset -luentosarja Monikulttuurikeskus Mimosa 16.2.2014 Warkauden Ruukki 17.–23.2.2014 ”Tuuppauspäivät” Varkauden liikuntatalo, 14.2.2014 klo 18 Varkaus ja Leppävirta 17.–22.2.2014 Ystävänpäivän tanssit Jääkäriliikkeen synty -luento Ravintola Kaks Ruusua 15.2.2014 klo 19 Varaudu tulevaisuuteen – SM Vaakuna-Ralli asuminen ja perintösuunnittelu Mikkelin ympäristö -seminaari 21.2.2014 Juvan koulukeskuksen auditorio, 18.2.2014 klo 18 Kuopion kaupungintalon juhlasali 19.2.2014 klo 18:30–20 Sotilasläänin vuosipäiväkonsertti Konserttitalo Mikaeli 19.2.2014 RekryON 2014 Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli 20.2.2014 Pyhiä asentoja -näyttely Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki 21.2.–23.3.2014 Oppilaskonsertti KeskiKarjalan musiikkiopisto Varjentiinin sali, Heinävesi 24.2.2014 klo 17 Myrsky-näyttely Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki 24.2.–15.3.2014 Potkukelkkailun MM-kilpailut Hiekanpään alue, Pieksämäki 1.3.2014 klo 11
