Puun käyttöön uusi kulttuuri Piensahojen määrä
Transcription
Puun käyttöön uusi kulttuuri Piensahojen määrä
M – Suomen Posti Oyj P u u t u o t e t e o l l i s u u d e n u u t i s - j a a m m a t t i l e h t i • 6 / 2012 23. 5. 2012 Sivu 4 Puun käyttöön uusi kulttuuri Arkkitehti Pekka Helinin mielestä puurakentamisen lisääntyminen edellyttää kulttuurin ja asenteiden muutosta niin rakennuttajilta, urakoitsijoilta kuin lupaviranomaisilta. Puu – ei päämäärä vaan väline Puu itsessään ei ole tärkeää, sen tuomat ratkaisut sen sijaan ovat, korostaa johtaja Niclas Svensson Ruotsin Träbyggnadskanslietista. Johtaja Svensson painottaa, että nimestään huolimatta Träbyggnadskansliet ei ole keskittynyt puun vaan rakentamissysteemien markkinointiin: Miten rakennetaan tehokkaasti, miten koko rakentamisen prosessi organisoidaan, mitä ratkaisuja voidaan tarjota ilmastonmuutokseen ja mitä hyötyjä yhteiskunnalla tulee heidän markkinoimansa rakennusjärjestelmän käytöstä. Menetelmä myy – Korostan siis vielä: Puu itsessään ei ole markkinoinnissa tärkeää, vaan menetelmä. Me tarjoamme ratkaisuja, emme siis pelkkää puuta, rakentamiseen. Kun kerrostalo nousee uudella menetelmällä puolessa siitä ajasta mitä betoninen, kiinnostaa se niin rakennuttajaa kuin rakentaakin. Kun rautatien yli voidaan rakentaa silta 45 minuutissa katkaisematta liiken- nettä, kiinnostavinta on rakentamisen nopeus, ei mistä materiaalista silta on. Se että nämä ratkaisut ovat mahdollisia vain puurakenteisena, kääntää valinnan luonnollisesti puuhun. Tietysti puuratkaisujen pitää olla toimivia ja myös siten kilpailukykyisiä, tarkentaa Svensson. Ruotsissa rapatut julkisivut Svensson muistuttaa, että Ruotsin mallia ei ole syytä kopioida suoraan Suomeen, sillä jokaisessa maassa on omat erityispiirteensä. Puisten kerrostalojen rakentamiseen on Ruotsissa vaikuttanut voimakkaasti se, että merkittävä osa asuntotuotannosta on kuntien vuokrataloja ja tilaajia on siten vähän. Toinen merkittävä ero ruotsalaisen ja alkavan suomalaisen kerrostalorakentamisen välillä on julkisivujen materi- aali. Ruotsissa puuta ei käytetä julkisivuissa juuri lainkaan. Niclas Svenssonin mukaan puun käyttö julkisivuissa olisi Ruotsissa suorastaan itsemurha, sillä ihmiset ovat tottuneet rapattuihin taloihin. Myöskään sisäpinnoissa puu ei välttämättä näy Ruotsissa eivätkä asukkaat aina edes tiedä asuvansa puurakenteisessa talossa. Ruotsissa uusista silloista viidennes rakennetaan puisena. Näistä pääosa on kevyen Ruotsissa rakennetaan vuosittain 2000–2500 asuntoa puukerrostaloihin, kertoo Niclas Svensson. Sivu 6 Mittatarkkoja elementtejä tehokkaasti Pyhäntäläisen LapWall Oy:n upouusissa tehdastiloissa puiset rakennuselementit valmistuvat pitkälle automatisoidulla linjalla. liikenteen siltoja. Jos huomioidaan siltojen volyymi, on puun osuus noin viisi prosenttia. Energiansäästöstä ilmastovaikutuksiin Yhtenä syynä puurakentamisen suosioon Niclas Svensson Sivu 8 nostaa esiin rakentamisen viime vuosikymmenien hitaan kePaineilmanaulaimet hityksen. ilman jaReilussa letkuja! kymmenessä vuodessa sekä piensahojen mää– Rakentamista pitääkaasua teollisrä että niiden käyttämä puumäärä on romahtanut. Päätaa, nyt siellä menetelmät eivät osa piensahojen tuotannosta on nykyisin rahtisahausta. ole kehittyneet vuosikymmeUUTUUS niin. Erilaisia puiset rakentamisen ratkaisut vievät koko raNaulaimet kennusalaa eteenpäin. Samalviimeistelyyn la voidaan vaikuttaa ilmastonFN65DA muutokseen. FN55AX Johtaja Svensson nostaa esiin myös paljon puhutun energiansäästön. – Ei pelkkä energian säästö ole kokonaisratkaisu, jos rakentamisen muu negatiivinen vaiSivu 18 kutus esimerkiksi rakennusmawww.mechelin-company. teriaalien osalta jätetään huomiotta. Rakentamisessa pitäi23. kerran järjestetyt puuntyöstökonemessut Milanossa sikin puhua ilmasto- eikä enerantoivat hyvän kuvan tämän päivän tilanteesta kansaingiansäästövaikutuksista. välisessä puutuoteteollisuudessa; hiljaista ja apeaa. Piensahojen määrä romahtanut Xylexpo hiipuu Maija-Liisa Saksa 2 Puu&Tekniikka numero 6/2012 Tikusta asiaa Ruotsin kalusteteollisuus kasvoi USA:n sahatavaran käyttö kasvoi Viime vuonna valmistettiin Ruotsissa 1,6 miljoonaa ovea, nousua edellisvuodesta oli 14 prosenttia. Vientiin meni noin puolet ja nousua oli peräti viidennes. Suurimpia vientikohteita ovat Norja ja Tanska. Myös portaiden kotimaan myynti kasvoi viidellä prosentilla, vienti sen sijaan takkusi erityisesti Saksaan. Viime vuoden lopun sahatavaran lievä kysynnän kasvu on jatkunut alkuvuonna USA:ssa ja Kanadassa nousun ollessa ensimmäisellä neljänneksellä kuusi prosenttia. Kulutus oli 26 Kaluste- ja huonekaluteollisuus pärjäsi ja sen tuotanto kasvoi miljardilla kruunulla 23 miljardiin kruunuun. Keittiökalusteteollisuuden osuus tästä on 15 prosenttia. Koko kaluste- ja huonekaluteollisuuden vienti kasvoi kuudella prosentilla, eniten Euroopan EU:n ulkopuolisiin maihin. Alan tuonti kasvoi vain muutamalla prosentilla ja oli 13,4 miljardia kruunua. Itävallassa rajoitetaan edelleen Vaikka toukokuun alun kaupankäynti on hieman piristynyt Itävallassa, ei vielä ylletä viime vuoden tasoon. Vienti Italiaan ei ole lähtenyt kunnolla liikkeelle, Euroopan saksankielisellä alueella kauppa on sen sijaan käynyt melko vakaasti. Useat itävaltalaiset sahaajat valittavat, että tarjolla ei ole riittävästi edullisemman luokan tukkeja edullisempien Pohjois-Afrikkaan menevän sahatavaran tuotantoon. Bluokan tukeillakaan ei nykyisellä hintatasolla päästä kannattavaan tuotantoon, vaikka Pohjois-Afrikan hintataso on noussut 5–6 eurolla kuutiometriltä viime viikkoina. Tukkitarjonnan ei uskota olevan viime vuoden ennätystasoa ja alalla uskotaankin, että tulevina vuosina tulee olemaan entistä vaikeampaa pitää yllä Itävallan nykyistä sahauskapasiteettia. miljoonaan kuutiometriä. Nousun syynä pidetään leutoa alkuvuotta, mikä mahdollisti rakentamisen jatkumisen. Kiinan viennin kasvu oli hitaampaa kuin vuosi sitten, mut- ta kahden ensimmäisen kuukauden vientimäärä Pohjois-Amerikasta Kiinaan kasvoi kuitenkin 18 prosenttia ja oli 3,6 miljoonaan kuutiometriä. Pakkauksia tarvitaan Saksalaisella pakkausteollisuudelle sahatavaraa toimittavilla yrityksillä on ollut hyvä alkuvuosi. Ensimmäisen neljänneksen aikana toimitettiin vielä melko runsaasti viime vuoden puolella saatuja tilauksia ja alkuvuoden myynnin odotetaan olevan lähes viime vuoden ennätyskorkealla tasolla. Ensimmäisellä neljänneksellä oli havaittavissa pientä tilausten määrän pudotusta johtuen mm. Saksan koneteollisuuden (VDMA) ensimmäisen neljänneksen noin yhdek- sän prosenttia viime vuotta pienemmästä tilauskannasta. VDMA:n ennuste on kuitenkin edelleen melko optimistinen tämän vuoden tilanteesta, mikä merkitsee tilauksia pakkausteollisuudelle. Saksan sahojen myynti laski Saksan sahojen myynti laski yli kahdeksan prosenttia 290 miljoonaan euroon helmikuussa edellisvuoteen verrattuna. Kotimaan myynti laski 6,7 prosenttia, viennin arvo lähes 12 prosenttia. Koko puutuoteteollisuuden myynti kuitenkin kasvoi helmikuussa pari prosenttia vuoden takaisesta. Tammi-helmikuun nousu oli vielä suurempi, hieman vajaa kuusi prosenttia. Huonekaluteollisuuden tuotannon arvon nousu jatkui edelleen helmikuussa ja oli 1,1 miljardia euroa, nousua oli yli yhdeksän prosenttia edellisen vuoden helmikuusta. Ruotsissa panostetaan tutkimukseen Ruotsin metsäteollisuus panostaa miljardi kruunua tutkimukseen vuosina 2013–2016. Nousua nykytilanteeseen on 50 prosenttia ja tavoitteena on nostaa se jopa kaksinkertaiseksi tämän päivän panostukseen verrattuna. Panostus edellyttää kuitenkin, että valtio tulee mukaan vastaavansuuruisella summalla. Tavoitteena on kehittää uusia, entistä pidemmälle jalostettua tuotteita, jotta halpatuontimaat eivät ohita ruotsalaista metsäteollisuutta. Ruotsin vienti kasvoi helmikuussa Ruotsin sahatavaran ja höylätuotteiden vienti kasvoi helmikuussa lähes 27 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1,06 miljoonaa kuutiometriä. Erityisen voimakkaasti kasvoi Afrikan vienti, mikä lähes kolminkertaistui. Aasian vienti kasvoi reilulla viidenneksellä ja Euroopan viennin kasvu oli yhdeksän prosenttia. Vaikka viennin määrä nousi reippaasti, laski keskimääräinen vientihinta noin seitsemän prosenttia edellisvuoden helmikuusta. Italian huonekaluteollisuus laski Ota yhteyttä ja kysy lisää: Ty ö s t ö k o n e e t massiiviipuu Kimmo Kaunisto 020 771 3372 Projektit massiivipuu Veli Nyman 020 771 3367 Projektit puuntyöstö Jari Johansson 020 771 3325 w w w.pr oje c t a.fi Ilmoitusmarkkinointi Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Päätoimittaja Maija-Liisa Saksa maija-liisa@puutekniikka.fi puh. 050 464 6455 Toimitus toimitus@puutekniikka.fi Kimmo Janas Faktapro Oy PL 4, 02941 Espoo puh. (09) 5479 7410 kimmo.janas@puutekniikka.fi puh. 050 912 7332 Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A 02660 Espoo 050 4646 455 maija-liisa@sana-saku.fi Tilaukset/ osoitteenmuutokset www.puutekniikka.fi Puu&Tekniikan tilaus on veloitukseton. Paino Allatum Oy, Mikkolantie 24, 28130 Pori WBS 140 suurnopeusautomaattisaha 5-akselisen tekniikan ja 8-paikkaisen työkalunvaihtajan ansiosta kone soveltuu monipuolisiin sahaus- ja loveamistöihin. NC-ohjatut tarttujat (2 kpl), laadukas asemointijärjestelmä sekä tarkkuuslineaarijohteet takaavat tarkan työstön. Leikkuuoptimoinnin hyötyaste on 98% . Italian huonekaluteollisuuden vaikeudet jatkuivat viime vuonnakin ja huonekaluteollisuuden (sis. valaisimet ) tuotannon arvo laski 4,8 prosenttia 20,2 miljardiin euroon. Kotimaan myynti laski peräti 13 prosenttia, vienti sen sijaan nousi yli neljällä prosentilla 10,4 miljardiin euroon. Kotimaan myynti laski erityisesti toisella vuosipuoliskolla ja on jatkunut tänä vuonna. Vuoden 2012 tuotannon arvon ennustaankin laskevan 10–15 prosentilla. Tikut kokosi mls, lähteet NTT, Euwid a! aa veloituksett il t: T ! n a to su k a n lopetukse M hden tilaust kset / tilauste vasta ksettoman le malla ole lle veloitu itteenmuustto valitse vasem kemään sinu ja te i .fi a k se Tilauksete/sionso k lli ii vä ua ystä w.puutekn oikein! Pyydämm illamme w w päivittyvät viiveettä ja utokset sivu t koskevat mu vaihtoehto. Näin tiedo ttaen ea ik o a st o ipaikkaan ka lik va 000 eri toim vyteollisuuden, 10 i yl l, kp 0 ja le luste: sahat, taloLevikki: yli o13te00 teollisuuden uusepänteollisuuden, ka titoitu u u p eh sp koko it u Ilmoitusten peruuttaminen n kk n ar ke t, ra istaja kkeet, puutavaralii ollisuuden ym. pienvalm sinsinööritoimistot, ja reklamaatiot te u u n n al ke ek n ra o , u at ja h telij Ilmoitus on peruttava viikkoa isen työn stussuunnit et sekä tekn ennen lehden ilmestymistä. mistot ja sisu inojohtajat, oppilaitoks ke Reklamaatiot viikon kuluessa kuntien elin ostuneet. . alasta kiinn lehden ilmestymisestä kirjallisena. opettajat ym Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet www.allatum.fi Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: aineistot@puutekniikka.fi Taitto Adverbi Oy, Itäportti 4 B, 02210 Espoo. Puh. (09) 8678 9200 jouko.savolainen@adverbi.fi numero 6/2012 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Puukerrostalojen imu kasvaa P uukerrostalohankkeita on runsaasti vireillä ympäri Suomea. Yhtenä uusimmista on Espoon Tapiolaan kaavailtu puukerrostaloalue. Hyvä näin, sillä kysyntä on kasvussa. TNS Gallup Forumin helmikuussa tekemän puukerrostalokyselyn perusteella seuraavan kolmen vuoden aikana muuttoa harkitsevista Maija-Liisa Saksa Päätoimittaja maija-liisa@puutekniikka.fi yli 100 000 kotitaloudelle puurakenteinen kerrostalo olisi mieluisin vaihtoehto. Imua puukerrostalorakentamiseen on siis jo syntynyt. Toivottavasti niin rakennuttajat kuin rakentajat ottavat tämän suunnitelmissaan huomioon. Puutuoteteollisuuden kannalta merkittävää kyselyn tuloksissa on se, että asuntopäätökset syntyvät järjen ja tunteen yhteisvoimin. Järki – tai tietoisuus rahapussin paksuudesta ratkaisee, sillä tärkein vaikuttava tekijä on puukerrostaloasunnon sopiva hintataso. Myös paloturvallisuus koetaan tärkeäksi. Tämän jälkeen kodinvalintaan tulevat mukaan tunteet: puupinnat ovat miellyttäviä, puulla saadaan aikaan kodikas tunnelma, puu koetaan terveelliseksi, luonnonmukaiseksi ja esteettiseksi jne. On siis oleellista, että puukerrostalojen rakentamisen ratkaisut saadaan kilpailukykyisiksi muiden materiaalien kanssa. Kun tärkein valinta tehdään kukkarolla, puun miellyttäväksi koetut ominaisuudet kallistavat vaa´an puun puolelle vasta tasapaino- tai lähes tasapainotilanteessa. Puisen vaihtoehdon valintaan vähemmän vaikuttavia tekijöitä sen sijaan ovat puurakentamisen energiatehokkuus, sen kansantaloudellinen näkökulma tai suotuisa vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä. Syynä näiden tekijöiden pienempään merkitykseen voi arvailla.Ehkä syynä on suomalaisten vielä keskieurooppalaisia vähäisempitietoisuus puun vaikutuksista ilmastomuutokseen tai emme vielä välitä omien valintojemme vaikutuksista ilmastomuutokseen. Vastauksissa eri tekijöiden vaikutuksista puukerrostaloon valintaan on havaittavissa selkeä ero sukupuolten välillä. Naisille kaikki kysytyt tekijät vaikuttavat miehiä enemmän päätöksentekoon. Suurimmat erot syntyivät ilmastonmuutoksen hillinnän, hiilijalanjäljen koon, puu rakentamisen luonnonmukaisuuden sekä esteettisyyden vaikutuksista. Raha ratkaisee sekä asunnonostajan että rakentajan tehdessä päätöksiä. Puu itsessään ei siis ole tärkeää, vaan menetelmät, joilla puu rakentaminen saadaan kannattavimmaksi ja edullisimmaksi vaihto ehdoksi. Puun hyvät ominaisuudet halutaan kaupan päälle. *** Tämä on kevätkauden viimeinen Puu&Tekniikka. Toivotamme ilmoittajillemme sekä lukijoillemme aurinkoista ja voimia antavaa kesää. Palaamme puuasioihin jälleen elokuussa, jolloin ensimmäinen syksyn kuudesta numerostamme ilmestyy. Päivitämme netti sivujamme alan uutisilla myös kesällä. Valitse Wolmanit CX-8 ® käsitelty kestopuu, kun haluat kestävää ja ympäristöystävällistä laatua puurakentamiseen ! BASF OY PL 112, 45701 Kuusankoski Puhelin: +358 5 311 0420. Fax: +358 5 311 0424 Sähköposti: wolman.finland@basf.com www.wolman.de Käytä tuotetta turvallisesti. Lue aina tuoteseloste ennen kayttöönottoa. 4 Puu&Tekniikka numero 6/2012 Puun käyttöön uusi kulttuuri Puuta käytetään meillä aivan liian vähän rakentamisessa. Vielä joku aika sitten puurakentamisen vähyyttä puolusteltiin palomääräyksillä, mutta tänä päivänä arkkitehti Pekka Helinin mielestä suurin syy löytyy pysähtyneissä asenteissa ja pitäytymisessä siihen, miten on tehty ennenkin. Onnistunut puun käyttö rakentamisessa vaatii tuotantoketjussa monet pätkityt urakkarajat ylittävää huolehtimista. – Puurakentamisessa joutuu prosessin joka vaiheessa komponenttitehtaalta työmaalle asti ottamaan huomioon kuljetuksen ja varastoinnin, pintojen säilyvyyden jne. Kyse ei useinkaan ole rahasta, täytyy vaan yksinkertaisesti oppia menettelemään toisin, Helin huomauttaa. Puusta rakentamisessa joudutaan näkemään hieman enem- män vaivaa, johon ei olla totuttu esimerkiksi betonirakentamisessa. Urakoinnissa ongelmia Ylläpidossa ei ole totuttu huolehtimaan rakennuksista samalla välittämisellä kuin esimerkiksi autoista, veneistä tai harrastusvälineistä. Kuvitellaan, että on pitkiä hoitovapaita aikoja. Tai että se tapahtuu hyvin harvoin ison ja kalliin remontin yhteydessä. – Kun ajatellaan puun käyttöä rakentamisessa sukupolvia sitten, oli itsestään selvää, että kattopäreet vaihdettiin määrävälein ja hirsirakennusten alahirret uusittiin. Jos otetaan betonirakentaminen vertailukohdaksi, tiedämme 1960- ja 1970-lukujen betonilähiöiden tulleen tiensä päähän. Betonikuoret joudutaan uusimaan tai verhoilemaan ne täysin uudelleen. – Herääkin kysymys, onko se niin suuri asia huoltaa puujulkisivu vaikka viiden vuoden välein. Helsingin Vanha kirkko on hyvä esimerkki jatkuvassa käytössä olevasta puurakennuksesta, joka on kaksisataa vuotta vanha ja jonka julkisivuverhousta huolletaan säännöllisesti, Helin huomauttaa. Puurakentamisessa ja puurakennusten hoidossa pitäisikin hänen mielestään omaksua täysin uusi kulttuuri, joka on pitkälle oppimisasia. – Tätä odotan urakointipuolelta. Kyllä komponenttivalmistajat, teollisuus on mukana samassa hengessä suunnittelijoiden kanssa. Ongelmana onkin rakennuttaminen ja kohteiden urakointi sekä tapa, jolla suhtaudutaan hankkeisiin. Mietitään vain hankintahintaa, tehdään helpoimmalla ja halvimmalla mahdollisella tavalla. Arkkitehti Pekka Helinin mielestä puurakentamisen lisääntyminen edellyttää kulttuurin ja asenteiden muutosta niin rakennuttajilta, urakoitsijoilta kuin lupaviranomaisilta. Huoltovapaus utopiaa Huoltovapaata rakennusta ei yksinkertaisesti ole olemassa, tehtiin talo mistä tahansa. – Säännöllinen ylläpitohuolto olisi parempi kuin kerran 30 vuodessa täysremontti, jolloin ei jää kuin rungon karahka jäljelle. Näidenkin palveluiden ulkoistamisessa päättäjien tulisi hänen mielestään ymmärtää vastuu, ettei oteta halvinta joka ilmoittautuu, vaan kokonaistaloudellisesti edullisin osaaja. Monet asiat ovat jääneet juhlapuheiden tasolle. Puutalo vaatii betonirakennusta useammin huolenpitoa. Vaiva ei ole iso, mutta laiminlyönnit kohtalokkaita. Kuva: Michael Perlmutter Arkkitehtitoimisto Helin & Co:n suunnittelemassa eduskunnan lisärakennuksessa vaativia puupintoja ja -komponentteja ei sisällytetty pääurakkaan, vaan ne kilpailutettiin 52 erillisurakkana. Ei itsetarkoitus Puurakentamisessa on kuivatekniikalla mahdollisuus saavuttaa nopea Kuva: Voitto Niemelä toteutusaika, ja säästää näin oleellisesti kustannuksia. Finnforest Modular Office -suunnittelukilpailun tavoitteena oli luoda puurun– Tuotannonohjaus on mie- koinen toimistotalo. Helinin tiimi käytti suunnittelutyössään MetsäWoodin koko tittävä huolella. Ei laboratorio- tuotepalettia. olosuhteissa vaan käytännössä, Puurakentamistakin on edistetty Suomessa lähes samoilla argumenteilla jo liki Pekka Helin selvittää. 80 vuotta. – Vuoden 1937 Pariisin Maailmannäyttelyssä Alvar Aallon suunnittelema Suomen paviljonki tehtiin kokonaan puusta, ja silloin käytettiin samoja iskulauseita kuin tänä päivänä. Mutta jostain syystä sanoma ei tunnu menevän perille, puheita riittää, mutta tekoja puuttuu, Pekka Helin ihmettelee. Puulla kilpailuetuja rakentamisessa Puurakentamisesta toivotaan piristysruisketta suomalaiselle puutuoteteollisuudelle. Toisaalta dosentti Henrik HeräjärviMetsäntutkimuslaitokselta huomauttaa, että sahatavaran ja vanerin tuotanto- ja kulutustilastot osoittavat väitteet puutuoteteollisuudesta auringonlaskun alana joko valeeksi tai jopa emävaleeksi riippuen siitä, mistä tuotteesta puhutaan. – Kun tuotanto ja myynti kasvavat koko ajan, ei ala oikein vaikuta auringonlaskun alalta, hän hymähtää. Paikallinen raaka-aine Rakentamisella on suuri merkitys kansantalouden kannalta, sillä Suomessa käytetään rakentamiseen 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työvoimapulasta kärsivä rakennusala työllistää maassamme keskimäärin 175 000 ihmistä. – Yksinkertaistettuna johtopäätöksenä voisi todeta, että puurakentamisen lisääntyminen voi helpottaa työvoimapulaa, koska sama porukka rakentaa lähes kaksi puukerrostaloa samassa ajassa kuin yhden betonikerrostalon, Heräjärvi lisää. Eikä tietenkään sovi unohtaa, kuinka puurakentaminen työllistää koko Keskustelu puun ja kilpailevien rakennusmateriaalien eroista kiristää tunteita teollisuudessa. Valtakunnallinen puurakentamisohjelma on kuitenkin kirjattu hallitusohjelmaan ja puukerrostaloja on alkanut nousta eri puolille maatamme. Puun käytön kasvumahdollisuudet ovat kerrostalo- toimitila ja hallirakentamisessa 100 puutuotearvoketjussa. Metsänkasvattajien saamista kahden miljardin euron vuosittaisista kantorahatuloistakin yli 2/3 tulee tukkipuusta, jonka tärkein loppukäyttö on rakentaminen. Heräjärvi myös muistuttaa puun käytön tuomista eduista paikallisena raaka-aineena. Työpaikat syntyvät paikkakunnalla, ja raha myös jää samoille alueille. – Raaka-aineiden hankintaan sekä tuotteiden valmistukseen ja kuljetukseen liittyvä energiankulutus ja päästöt alenevat, mitä voidaan pitää aikamoisina kilpailutekijöinä, hän toteaa. Uusiutuva raaka-aine Kun tarkastellaan puun tarjoamia etuja suomalaisrakentajalle, tärkein niistä on varmaankin kotimaisuus; sitä ovat niin itse raaka-aine, sen tuotanto kuin rakentaminenkin eli koko arvoketju. Kuten jo niin useasti on todettu, puu on myös eko- loginen. Itse asiassa puu on Henrik Heräjärvin kertoman mukaan ainoa uusiutuva, teollisesti hyödynnettävä rakennusmateriaali. – Kannattaa myös muistaa, että nykyään puukerrostalot ovat muista materiaaleista tehtyjä kerrostaloja paloturvallisempia, koska vain puukerrostaloissa on vaatimuksena sprinklaus. Puu ja energia Vaikka 1970-luvun energiakriisi johti USA:ssa moniin kuluttajien ohjeistuksiin, 30 vuodessa kokonaisenergiankulutus kuitenkin lisääntyi 50 prosenttia. – Tämä onkin aikamoinen haaste, energian kokonaiskulutus kasvaa vähintään samaa tahtia kuin uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian osuus, Heräjärvi painottaa. Betoni- ja terästeollisuus ovat ainakin toistaiseksi uusiutumattoman ener- Puurunko: Vapaa-ajan rakennuksista 99 %, Pientaloista 84 %, Kerrostaloista alle 1 % 4 500 90 4 000 80 3 500 70 3 000 60 2 500 50 2 000 40 1 500 30 20 1 000 10 500 0 Omakoti Rivitalot Puun osuus runkorakenteissa % Kerrostalot Julkiset Teollisuus Maatalous Muu talonja liikeja varastot rakentaminen rakennukset Puun osuus ulkoverhouksissa % gian suurkuluttajia, kun taas puutuoteteollisuus tuottaa uusiutuvaa energiaa. – Toisin sanoen puun lisäys rakennuskäytössä aiheuttaa merkittävän CO2-emissiovähennyksen rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamien päästöjen vähenemisen kautta, hän tarkentaa. – Nähdäkseni meidän pitäisi edelleen määräyksissä ja valvonnassa se- 0 Markkinoiden koko (M€) kä rakentamisessa kompensoida tällaisten poikkeuksellisen vähäpäästöisten rakennusmateriaalien kuten vaikkapa massiivihirren käyttöä. Heräjärvi myös huomauttaa, että energian hinnan jatkaessa nousuaan, tulee energiaa vähän kuluttavien tuotteiden hinta nousemaan suhteellisesti maltillisemmin kuin energiasyöppöjen tuotteiden. numero 6/2012 Olisi toivottavaa, että myös suuret urakoitsijat kiinnostuisivat laajamittaisesti puusta. – Vaivaa joudutaan näkemään enemmän kuin rahaa käyttämään! Ajattelutapojen pitäisi muuttua. Ei puun runsaampi käyttö ole itsetarkoitus, perusteena ovat ennen muuta ekologia ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Lisäksi puu on monia muita materiaaleja käyttäjäystävällisempi. Vakioasuntotuotannossa pitäisi Helinin mielestä alkaa näkyä enemmän puuta, esim. lattioissa laminaattien sijasta, ikkunakarmeissa ja kalusteissa. – Toki siitä joutuu maksamaan hieman enemmän ja työmaalla käsittely vaatii enemmän huomiota, mutta se ei saisi olla esteenä. Käyttäjäystävällisyys ja kestävä kehitys ovat arvoja, joita pidetään itsestään selvinä keskusteluissa, tekoja puuttuu. Löytyykö materiaalia? Pienillä markkinoilla on ongelma, löytyykö laadukasta tavaraa. – Nykyään ei tehdä mitään varastoon, mutta eräiden kalustepuulajien pitäisi kuivua vuosia. Jos esimerkiksi halutaan käyttää hyvälaatuista, paksua lattialankkua, se on tyypillisesti tänä päivänä tanskalaista. – Tanskassahan ei ole paljoa metsiä, mutta sinne istutettiin jo 100 vuotta sitten tammi- ja douglaskuusimetsikköjä. Miksei meillä istuteta huonosti tuottaville pelloille rakennuskäyttöön tarvittavia tukkimetsiä? Aikaa kuluu, mutta nythän puhutaan kestävästä kehityksestä, Helin ihmettelee. Tämäkin vaatii koulutusta ja ammattitaitoa – ja herkkyyttä nähdä, mikä on hyvä tuote. – Helppoa tietä ei näissä asioissa ole, kaikessa joutuu ponnistelemaan. Pitää olla näkemystä, visioita ja yrityshenkeä! Puu&Tekniikka Puuelementtejä Voikkaalta Puurakentaminen viriäminen on synnyttänyt Kouvolassa aloittaneen WoodPrime Oy:n. Se erikoistunut puisten rakennusjärjestelmien tuotantoon ja markkinointiin. Alkuksi valmistetaan rakennuselementtejä, myöhemmin myös pitkälle jalostettuja puurakentamisen komponentteja. Yritys työllistää nyt 10–12 henkilöä, ensi vuoden alussa jo 30–40 henkilöä. Mielenkiintoista on, että osakkaita ovat Puuliitto sekä MTK perinteel lisempien Sitran ja Finnveran aloitus rahasto Veran lisäksi. Mukana ovat myös Rakennustoimisto Rasto Oy sekä Ari Martonen, Jari Pajala sekä Risto Kauppila. WoodPrimen konsepti perustuu kantavien puurakentamisen ratkaisujen tarjoamiseen suunnittelusta työmaa-asennukseen. Toimitusjohtaja Jari Pajalan mukaan tarjolla on Puuliitto osakkaana liiketoimintakumppanuuksia rakenYrityksen osakkaina on yksityis- nusalan yritykselle sekä Suomessa ten sijoittajien lisäksi yhteisöjä. että Venäjän lähialueilla. Myös ali- hankinnassa ja logistiikassa on mahdollisuuksia yhteistyöhön paikallisesti. Vähän kotimaista laitetarjontaa – Elementtituotanto alkoi Voikkaalla jo alkuvuodesta verstasmaisesti ja ensimmäinen kaupunkipientalokohteen toimitus on käynnissä. Syksyllä on tavoitteena investoida elementtivalmistuksen automaattilinjoihin tehdasmaisen toiminnan aloittamiseksi, kertoo Ari Martonen. Myöhemmin investointikohteena on palkkien ja levyjen työstön automatisointi. Ari Martonen suree vähäistä kotimaista rakennukomponenttivalmistuksen laitetarjontaa. – Euroopan rakennusosateollisuus kasvaa kaksinumeroisin luvuin ja sen 55 miljardin euron arvo on jo yhtä iso kuin alueen sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuuden. Suomessa puisten rakennustuotteiden valmistukseen käytettävien koneiden kehittämiseen on panostettu vähän ja joudummekin investoinnissamme turvautumaan pitkälti ulkomaisiin laitevalmistajiin, harmittelee Martonen. Tikkurila ProHouse – kestävien puutalojen puolesta Kimmo Janas – Eli puutuotteiden hintakilpailukyky kasvaa entisestään, hän jatkaa. Vaikka ylilaatua Kustannuskilpailukyky on ehdoton edellytys sille, että puuhun perustuvat ratkaisut ovat päässeet kerrostalorakentamisen markkinoille, mutta kustannuskilpailukyky ei Heräjärven mielestä ratkaise pitkän aikavälin menestystä. Puukerrostalorakentamisen tulevaisuuden ratkaisee varmasti monessa suhteessa rakentamisen laatu, ja siihen on kiinnitettävä tosissaan huomiota. Puukerrostalot ovat niin median, viranomaisten, kilpailevien materiaalien puolestapuhujien, poliitikkojen kuin suuren yleisönkin silmätikkuna vielä pitkään. – Jos meillä tulee yksikin heikkoa laatua, huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä osoittava erehdys, niin sen jälkien siivoaminen voi olla järkyttävän työlästä ja kallista, Henrik Heräjärvi toteaa. – Tässä markkinoille tunkeutumisen vaiheessa kestävä menestys kannattaa mielestäni varmistaa tekemällä vaikka ns. ylilaatua. Kimmo Janas Edistyksellisin maalausjärjestelmä julkisivupaneeleille Tikkurila ProHouse on sertifioitu uuden ajan pintakäsittelykonsepti, jossa ulkoverhouspaneelit ja -laudat käsitellään Ultra Pro -pintamaalilla kahteen kertaan maalauslinjalla, ja työmaalle jää vain yksi pintamaalauskerta. Valmiiksi pintamaalatun puutavaran käyttö helpottaa myös talvirakentamista ja säästää jokaisessa vaiheessa sekä aikaa, vaivaa että rahaa. Kun maalaustyö on tehty konseptin mukaisesti sertifioiduilla menetelmillä ja materiaaleilla, voimme luvata kohteelle jopa yli 15 vuoden huoltomaalausvälin. Luotettavan ProHouse-laadun lähtökohtana ovat korkealuokkaiset Ultra-tuotteet, joissa on käytetty alan viimeisintä vesiohenteista maaliteknologiaa. Tuotteiden takana on innovaatio, joka määrittelee maalin sään- ja värinkestävyyden täysin uudella tavalla. Ultra-perheen tuotteet ovat ympäristöystävällisiä, helppokäyttöisiä ja tutkitusti kestäviä. Viimeistely- ja huoltomaalaukseen kehitetyt ja ProHouse- yhteensopivat Ultra-talomaalit saat nyt kolmessa uudistetussa kiiltoasteessa: Ultra Matt, Ultra Classic ja Ultra Lux. Tutustu tarkemmin ProHouse-konseptiin ja -maalausmenetelmiin www.tikkurila.fi/prohouse tai soita maalausneuvontaan Ammattilaiset: p. (09) 8577 3720, ark. klo 8-19 (pvm/mpm) Teollinen pintakäsittely: p. (09) 8577 4568, ark. klo 8-16 (pvm/mpm) 5 –mls 6 Puu&Tekniikka numero 6/2012 Mittatarkkoja elementtejä tehokkaasti Pyhäntäläisessä LapTi Groupiin kuuluvassa LapWall Oy:ssä on kunnianhimoiset suunnitelmat kasvaa merkittäväksi elementtitoimittajaksi sekä Suomessa, Pohjois-Euroopassa että Venäjällä. Viime syksynä perustetun yrityksen ensimmäiset pitkälle automatisoidulta linjalta valmistuneet 43 elementtiä toimitettiin viime kuussa. Upouuteen tehtaaseen investoitiin noin viisi miljoonaa euroa, josta kolmannes koneisiin ja laitteisiin. Yrityksen ensi vuoden liikevaihtotavoite on 6–7 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna jo yli 10 miljoonaa euroa. Tuotteistettu valikoima Toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kertoo yrityksen perustamisidean syntyneen tarpeesta saada markkinoille mittatarkkoja ja hinnaltaan kilpailukykyisiä elementtejä, joiden avulla rakentamisen työmaaaikaa pystytään ratkaisevasti lyhentämään niin kerrostalokuin hoivarakentamisessakin. – Teolliselle elementtituotannolle on valtava potentiaali, sillä tuotteistamalla tuotannosta saadaan erittäin kilpailukykyistä. Tuomme uuden toimintatavan, jossa tuotevalikoima standardoidaan tuoteryhmittäin ja asiakas voi valita haluamansa mittaiset tuotteet jopa millimetrin välein hinnastostamme. Koska tuotteet on mietitty etukäteen valmiiksi, emme laske tarjouksia perinteiseen tapaan. Tilausvaiheessa ei enää tarvitse suunnitella tuotteita alusta alkaen, vaan ne voidaan valmistaa nopeasti ja kustannustehokkaasti. Toimimme autotehtaan tapaan: tietyt moottorivaihtoehdot tiettyihin malleihin ovat mahdollisia, mutta prototuotteita meiltä ei saa, selventää Pekkarinen. Toimitukset brändeille LapWall syntyi Groupin omista tarpeista, sillä Rakennusliike LapTin kohteet ovat pääosin omaa kerros-, rivi- ja luhtitalotuotantoa, jossa elementeille on kasvava kysyntä. LapWallin tavoitteena on kuitenkin markkinoida tuotteitaan muille rakennusliikkeille niin, että ryhmän osuus tuotannosta jää viidenneksen tasolle. – Uskon rakentamisen menevän yhä nopeammin suuntaan, jossa markkinointiyhtiöt rakentavat oman brändin, myyvät kohteet ja toimittavat rakennukset avaimet-käteen -periaatteella. Tuotanto ulkoistetaan LapWallin kaltaisille yhtiöille, jotka toimittavat tuotteet brändeille. Tämä on jo yleistä monella alalla esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, jossa kauppaketjuilla on omat merkkituotteensa. Pitkälle automatisoitu Elementtituotanto on Suomessa ollut, ja on yhä edelleen, hyvin käsityövaltaista. LapWallissa tuotantoa haluttiin automatisoida mahdollisimman pitkälle sekä tehokkuuden että myös liitosten tarkkuuden ja sitä kautta entistä paremman laadun parantamiseksi. Saksalaisen Weinmannin automaattilinjat toimitti Projecta Oy. Elementtien kaikki runkoosat työstetään 5-akselisessa WBS 120 työstökeskuksessa, mikä mahdollistaa tarkat liitostyöstöt. Rungon osat kootaan automaattisessa WMS 120 runkoasemassa, joka siirtää rungon oikeaan kohtaan ja naulaa osat kiinni. Monitoimisilta aukottaa levytetyn rungon, merkitsee mm. koolausten paikat, naulaa levyt ja ulkoverhoukset. Linjaan kuuluu Elementit kootaan runkoasemasta, monitoimisillasta ja kääntöpöydästä muodustuvalla linjalla. myös kääntöpöytä, jolla elementti käännetään. Valmiit elementit siirtyvät kiskoilla liikkuvalla vaunulla – ”Pyhtään ainoalla junalla”, varastoon tai suoraan toimitukseen. Kuljetuslinjan toimitti liminkalainen Jahotek Oy. Toimitusjohtaja Pekkarinen kertoo, että vuonna 2014 hankitaan toinen vastaavantyyppinen linja, jolla pystytään tekemään nykyistä suurempia elementtejä. Nyt elementti- en maksimikoko on 3,2 x 12 metriä. Suunnittelun merkitys Oleellinen osa koko valmistusta on elementtien suunnitteluohjelmisto, jossa on tiedot tuotevalikoiman vakiorakenteista. – Tavoitteemme on poistaa tilauskohtaisen suunnittelun tarve kokonaan. Ohjelmisto on helppokäyttöinen ja sen avulla rakennekuvat sekä työstötiedostot saadaan todella nopeasti. Tiedot siirtyvät suoraan työstökoneelle ja näin elementeistä saadaan erittäin mittatarkkoja, korostaa Pekkarinen. Koulutus ja opastus Automaattikoneiden käyttöönottokoulutus kesti pari päivää ja Jarmo Pekkarinen on siihen erittäin tyytyväinen. Hän kuten yrityksen muutkin avainhenkilöt kaikki opettelivat käyttämään kaikkia linjoja ja he myös kouluttavat uudet Maailmannäyttelyn siemen My Green World -näyttelykeskuksen kaarevien muotojen innoittajana on maasta versova siemen. Alankomaiden talous-, maatalous- ja innovaatioministeriön Venlon kaupungissa 5.4.–7.10.2012 pidettävään Floriade 2012 maailmanäyttelyyn tilaama My Green World -paviljonki on pituusja leveyssuunnassa geometrisesti määriteltynä venytetty ellipsoidi. Rakentamisessa hyödynnettiin Metsä Woodin Kerto-Q-levyä sekä Lenomassiivipuuta. Oranssi suojapinnoite korostaa yhteyttä messujen isäntämaahan ja antaa suojaa sään vaikutuksilta. Paviljongin arkkitehtuurista vastasi hollantilainen 2D3D-toimisto, joka on erikoistunut kaksi- ja kolmiulotteiseen suunnitteluun. Puolen vuoden ”kasvuaika” 1200-neliöisen näyttelykeskuksen valmistuminen ensimmäisistä itävä siemen -ajatuksista valmiiksi rakennukseksi kesti vain kuusi kuukautta. – My Green World on oivallinen esimerkki siitä, miten puu voi olla kilpailukykyinen materiaali myös messurakentamisessa. Rakentamisessa puutuotteiden puolesta puhuvat rakentamisen nopeus, ratkaisujen muuntojoustavuus ja ekologinen kestävyys, sillä puu on 100-prosenttisesti kierrätettävä rakennusmateriaali, toteaa Metsä Woodin rakentamisen tuotteiden johtaja Ari Tiukkanen. Maailmannäyttelyn jälkeen alkaa rakennuksen toinen elämä, todennäköisesti monikäyttöisenä liiketilana. Paviljongin rakennesuunnittelusta vastasivat GLC Zuid ja STEP Engineering, jotka käyttivät työssään apuna 3D-mallinnustyökaluja. Komponentit Saksassa Materiaalin tarkat kulmat, kaaret ja mitat muotoiltiin Metsä Woodin tehtaalla Aichachissa Saksassa, jossa valmistettiin myös viime vuonna valmistuneen Parasol Metropolin puuosat. My Green Worldin lähes tuhat puuosaa muokattiin robotilla 138 erilaiseksi komponentiksi, joista suurin oli 5,6 metriä pitkä ja 1,8 metriä leveä. Kerto-Q-levyjen käyttö rakennuksen rungossa ja kehikossa takaa paviljongin vakauden. Ristiinliimattua Lenoa käytettiin puolestaan kävelytason rakenteissa. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti led-kei- novalon määrä pidettiin My Green Worldissä mahdollisimman pienenä. Paviljonki on rakennettu sopivaan kulmaan kohti aurinkoa niin pitkittäis- kuin poikittaissuunnassa, jotta auringonvalo tulvii sen 49 ikkunasta. Maailmannäyttelyn puistoalueet ja lukuisat paviljongit houkuttelevat miljoonia kävijöitä. Musiikki-, tanssi-, teatterija kuvataide-esityksistä järjestetään päivittäin. numero 6/2012 Puu&Tekniikka Jarmo Pekkarinen korostaa rakentamisessa koko toimitusketjun tehokkuuden ratkasevan pelin, osaoptimoinnista ei ole hyötyä. Asiakkaan asiointi toimitusketjussa on tehtävä mahdollisimman helpoksi. Jahotekin valmistaman nostimen avulla ovet sekä isotkin ikkunat saadaan siirrettyä asennukseen kevyesti. työntekijät. Näin tuotanto saatiin erittäin nopeasti käyntiin. – Mielestäni yrityksen jokaisen työntekijän johtoa myöten pitää tietää, mistä toiminnassa on kyse. – Käyttöönottovaihetta helpotti Weinmannin erinomainen palvelu, jossa koneilta saadaan datayhteys Saksaan. Meillä kaikki linjan ylösajoon liittyvät ongelmat ovat ratkenneet palvelun avulla, sillä linjaa pystytään ajamaan Saksasta käsin. Tämä tietysti vaatii kielitaitoa, mutta nykytyöntekijöillä sitä on. Töissä pitää olla mukavaa Lapwallin uudet työntekijät saavat neljän kuukauden rekrytointikoulutuksen alalle. Ammattitaidon lisäksi Lapwallissa panostetaan vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. – Me teemme töitä yhdessä ja työhyvinvoinnilla on hyvin suuri merkitys yrityksen me- LapTi Group LapTi Group on rivi-, kerrostalo- ja hoivarakentamiseen erikoistunut valtakunnallisesti toimiva, voimakkaasti kasvava yritysryhmä, joka työllistää noin 300 henkilöä. Rakennusliike LapTin viime vuoden liikevaihto oli noin 54 miljoonaa euroa, edellisenä vuonna noin 15 miljoonaa euroa. Kiinteistötekniikka NuoTek Oy:n liikevaihto oli viime vuonna yli kuusi miljoonaa euroa. LapWallin tuotanto käynnistyi tänä keväänä, ja tämän vuoden liikevaihdoksi arvioidaan 2,5 miljoonaa euroa. Ryhmään kuuluu myös LapTi-Invest Oy, joka on hoiva- ja palveluasumisen toimitilaratkaisuihin erikoistunut yritys. Tavoitteena on nostaa LapTi Groupin liikevaihto yli sataan miljoonaan euroon seuraavan kolmen vuoden aikana. nestymiseen. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen puolestaan edistää työhyvinvointia. Töissä pitää olla mukavaa, mutta se ei merkitse, etteikö töitä tehtäisi, perustelee Jarmo Pekkarinen panostuksia. LapWallin henkilökunta on kasvanut koko kevään ajan. Toukokuun lopulla heitä on parikymmentä, syksyllä kymmenen enemmän. Suomen metsäkeskuksen RakPuuCe-hankkeen avulla CE-merkinnät käyttöön helposti ja edullisesti Metsäkeskuksen puutuoteasiantuntijat kouluttavat vuosina 2012–2014 pienyritykset valmiiden mallien perusteella CE-merkinnän käyttöönottoon. Parin päivän kurssilla selvitetään yrityksen tilanne: • tarvitsevatkoyrityksentuotteetmerkinnän? • tarvitseekoyritysilmoitetunlaitoksenalkutarkastuksentaitestauksenja vuosittaisettarkastuskäynnit? Ryhmäkoulutuksessa tehdään tuoteryhmittäin valmiiksi laaditun ja RTT:n CE-merkintätyöryhmässä hyväksytyn tuotannon valvonnan mallikäsikirjan (FPC-manuaali) pohjalta omiin tuotteisiin sopivat FPC-manuaalit sekä muut materiaalit, mitä CE-merkinnän käyttöönotto vaatii. Opetus kattaa seuraavat tuotteet: saha- ja höylätavarat, massiivipuupanee- lit sekä sisä- ja ulkoverhouslaudat, lattialaudat ja ikkunat. Kantavia rakennussahatavaratuotteita valmistaville yrityksille RakPuuCe-hanke järjestää myös sertifioituja Insta 142 -lujuuslajittelukursseja ja vanhan luvan uusintoja. Koska koulutushanke toteutetaan Maaseuturahaston tukemana, kurssipäivän hinta on vain 50 e / hlö. FPC-manuaalin valmistuspäivät puutuotealan yrityksille syksyllä 2012 Insta 142 lujuuslajittelukurssit viikko n:o ja paikka 14.–15.8. 21.–22.8. 28.–29.8. 11.–12.9. 25.–26.9. 3.–4.10. 9.–10.10. 16.–17.10. 30.–31.10. 13.–14.11. 27.–28.11. 11.–12.11. 38. 41. 44. xx. xx. Ii / Micropolis Joensuu Pori Kuhmo Kuopio Huittinen/ Loimaa Kouvola Lappeenranta Jyväskylä Lahti Salo Hämeenlinna Vampula Salo Rantasalmi Viitasaari Nurmes RakPuuCe-hanke 2012–2014 Ota yhteyttä. Järjestetään koulutus aina kun tarpeeksi yrittäjiä ilmoittautuu eri alueilla Puutuoteasiantuntijat Jouni Silvast, puh. 040 525 3204 ja Mikko Peltovirta, puh. 040 5253103 Maija-Liisa Saksa Piharakentaminen kasvaa Piharakentaminen ei reagoi yhtä herkästi talouden käänteisiin kuin asuntorakentaminen ja pihaan ollaan valmiita sijoittamaan. Pihatuotteiden tuotannon arvo Suomessa on vielä verraten pieni, noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Metla kartoitti kuluttajien toiveita kesän 2011 aikana kyselytutkimuksessa, jossa keskityttiin kolmeen tuoteryhmään: puisiin aitoihin ja terassilautoihin, piharakennuksiin ja pihahuonekaluihin. Vastaajat olivat vahvasti sitä mieltä, että piha lisää asumisviihtyvyyttä, on hyvä paikka rentoutumiseen ja että sen pitäisi olla kaunis. – Vastaajan iällä ei ollut merkitystä näiden arvostusten suhteen. Pihaan sijoittaminen nähtiin taloudellisesti järkevänä – tosin miehet olivat naisia haluttomampia investointeihin. Selvästi suurin osa vastaajista teki piharakentamiseen liittyvät työt pääasiassa itse, kertoo tutkija Maria Riala. Laatu tärkeää Tärkeimpiä ominaisuuksia kaikissa tuoteryhmissä ovat tekninen laatu, ulkonäkö ja helppokäyttöisyys. Eri ryhmissä laadun eri osa-alueilla on erilainen merkitys. Aitojen ja terassilautojen alkuperän merkitys on suurempi kuin muiden tuoteryhmissä. Pihahuonekalujen osalta taas ympäristöystävällisyydellä ja ympäristösertifikaateilla on tärkeä rooli. Piharakennuksissa palvelujen, kuten asennuksen, huollon ja ylläpidon, merkitys kokonaislaadulle on suuri. Uusilla tuotteilla kysyntää Viidennes vastaajista toivoi uusia piharakentamisen puutuotteita. Toiveet erosivat tuoteryhmittäin. Aitojen ja te- 7 rassilautojen osalta helppohoitoisuus, kestävyys ja ympäristöystävällisyys olivat tärkeitä. Myös uudenlaisia tuotteita kuten esimerkiksi pitkospuita sekä uusia tuotteita piharakennusten ryhmään toivottiin. Lisäksi tyylikkäämpi design, ympäristöystävällisyys ja lasten tarpeet huomioon ottavat tuotteet kiinnostivat. Pihahuonekalujen osalta keskeistä on uusien puumateriaalien käyttö ja luonnollisuus. Lisäksi toivottiin parempaa designia: muunneltavuutta, yksinkertaisuutta, tyylikkyyttä ja modernia muotoilua. Puutuotealan kansainväliset erikoismessut Lahden Messukeskuksessa 14.–16.11.2012 International Exhibition for Wood Products Industry Lahti Fair Centre, Finland Panostus laatuun kannattaa Piharakentamisen puutuotteissa kaivataan yhä yksilöllisempiä tuote ratkaisuja. Puutuotealan yritykset voivat vastata tähän kehittämällä kokonaisvaltaisia, räätälöityjä ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Jos taas yritykset haluavat luoda pihatuotteita, jotka vastaavat kuluttajien yleisimpiä mieltymyksiä, panostus tekniseen laatuun ja ulkonäköön kannattaa. www.lahdenmessut.fi 8 Puu&Tekniikka numero 6/2012 Piensahojen määrä romahtanut Tämän kuun alussa julkistetun selvityksen mukaan Suomessa oli vuosina 2008–2010 yhteensä noin 1600 käyttökelpoista piensahaa. Näistä 1200 oli toiminnassa, vähennystä vuoteen 1998 on peräti 900 sahaa. Ne sahasivat yhteensä 0,7 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta tuotettiin 0,31 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Pienet säilyneet parhaiten ALIPAINETARTTUJAT wacuumgrippers www.lineartec.fi www.vacuumgrippers.fi 044-266 2771 Ilmoitus puutekniikka lehteen 10 kertaa Lineartec Oy Lovisa Forwarding & Stevedoring Arvo Nuutinen 044 266 2771 Ykköstiimisi satamatoiminnoissa Keskimääräinen piensaha sahasi vielä vuonna 1998 runsaat 900 kuutometriä puuta, toissa vuonna määrä oli lähes puolittunut 500 kuutioon. Pienimpien sahojen määrä ja puun käyttö on säilynyt parhaiten, sillä alle 500 kuutiota vuodessa sahaavilla vähennystä oli sekä sahojen kappalemäärän Pääosa piensahauksesta on rahtisahausta. Kuvassa sahuri Markku Sohlman. että puun käytön suhteen viidesosa, kun 500–999 kuutiota vuodessa sahaavilMetsäntutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan piensahojen määla sahoilla vähennys molemrä väheni 40 prosentilla vuodesta 1998. Myös sahatunpuun määrä romahti pien osalta oli kolmasosa ja 1000–1999 kuutiota sahaavikahdella kolmasosalla eli 1,2 miljoonalla kuutiometrillä. en osalta sahausmäärä putosi prosenttia vuoden 1998 puu- sa. Niiden raakapuun käyttö huri punnitsemaan miettieslähes neljä viidesosaa. Isompien sahojen eli vä- määrästä. oli vuosina 2008–2010 enää sään kaluston uusimista, suhintään 2000 kuutiota vuo- Yli 2000 kuutiometriä vuo- kolme prosenttia sahateolli- kupolvenvaihdosta tai uuden dessa puuta sahaavien osuus dessa sahaavien sahojen vaih- suuden puun käytöstä kun se yrityksen perustamista. kaikesta piensahojen käyttä- tuvuus on ollut suurta. Kolme vuonna 1998 oli vielä lähes Sahayrittäjien keski-ikä oli mästä puumäärästä laski puo- neljäsosaa oli joko uusia tai seitsemän prosenttia. 53 vuotta, neljäsosa oli yli lesta runsaaseen neljäsosaan. ne olivat kasvattaneet tuotan60-vuotiaita ja 13 prosenttia toaan tarkasteluvuosien välil- Mies ja saha ikääntyvät on alle 40 vuotiaita. Suuri vaihtuvuus lä. Edellisen tutkimuksen yri- Monessa tapauksessa toiminTutkimuksen mukaan muu- tyksistä vain neljäsosa jatkoi nan lopettamisen tai supista- Valtaosa sivutoimisia tokset olivat niin suuria, et- samassa kokoluokassa. misen syynä on ollut sekä sa- Valtaosa eli 87 prosenttia satä erikseen on selvitetty, mihurin että sahan ikääntymi- hayrittäjistä on sivutoimisia ten vuoden 1998 aineiston Piensahojen nen. Muista syitä ovat mm. ja keskimäärin he sahasivat vähintään 2000 kuutiomet- osuus väheni sahatavaran kysynnän vähe- hieman alle 400 kuutiometriä rin sahat löytyvät uudesta ai- Teollisuussahojen puun käyt- neminen maaseudun raken- raakapuuta vuodessa. Päätoineistosta. Yhteensä 79 tällai- tö pieneni runsaan kolman- nustoiminnassa, puun kor- misten sahojen keskimääräisen sahan toiminta pysyttiin neksen vuodesta 1998 ver- kea hinta ja hakintavaikeudet nen puunkäyttö oli 1300 kuuselvittämään. Näistä 45 oli rattuna lamavuoteen 2009 ja sekä vähittäismyynnin kova tiometriä vuodessa, mutta niijoko lopettanut yritystoimin- vuosina 2009-2010 niiden hintakilpailu. Myös tehdas- den osuus sahauksesta jäi kolnan tai ei sahannut raakapuu- sahausmäärä oli keskimäärin valmisteiden tuotteiden li- masosaan. Yli puolet piensahojen sata vuonna 2010. Edelleen jat- neljäsosan pienempi. sääntyvällä käytöllä sekä saPiensahoilla supistus on ol- hatavaran laatu- ja lujuusluo- hauksesta on rahtisahausta kavia oli 34, mutta niiden sahausmäärä oli puolittunut ja lut teollisuussahoja rajumpi kittelulla on oma vaikutuk- eli sahataan asiakkaan omaa tämän vertailun sahat käytti- ja ne ovat menettäneet osuut- sensa. Näitä kaikkia tekijöitä puuta. Maija-Liisa Saksa vätkin vuonna 2010 vain 21 taan sahatavaratuotannos- joutuu nykyinen tai tuleva sa- Toiminnassa olleiden piensahojen lukumäärä ja raakapuun käyttö sahojen kokoluokittain vuosina 1998 ja 2010 6DKRMDNSO www.nordlfs.com ± ± ± ±± 5DDNDSXXQNl\WW|PllUlVDKDOODPYXRGHVVD P ± ± ± ±± 5DDNDSXXQNl\WW|PllUlVDKDOODPYXRGHVVD Eastwood O Kuva: Puuinfo hjelman tärkein tehtävä on tukea puutuoteyritysten ja puurakentamisen kilpailukyvyn kehittämistä ja kansainvälistymistä. Ohjelman virallinen nimi on Eastwood 2014 -ohjelma. EASTWOOD 2014 -OHJELMAN TAVOITTEET Yritysten kehittämistyön tavoitteet ohjelmassa ovat: • Puutuoteyritysten kilpailukyvyn, liikevaihdon ja kansainvälistymisen kasvu • Uusien palveluliiketoimintojen kehittäminen • Puurakentamisliiketoiminnan kilpailukyvyn ja liikevaihdon kasvu Nyt haetaan puurakentamisesta kiinnostuneita rakennuttajia Eastwoodin uusi kehittämisaihe on puurakentamisen kehittäminen. – Ohjelman aikana haetaan erityisesti rakennuttajia sekä tietenkin kaupunkeja ja kuntia, joita teollinen puurakentaminen kiinnostaa. Uusien kohteiden avulla voidaan käytännössä edistää puurakentamista suurissa kohteissa kuten kerrostaloissa tai julkisissa rakennuksissa tai yritysten toimitiloissa. – Etsimme siis sellaisia uusia kohteita, joissa hankkeeseen osallistuvat yritykset pääsevät näyttämään ja kehittämään puurakentamisen ammattitaitoaan ja mielellään yhteistyössä rakennuttajien ja toisten yritysten sekä rahoittajien kanssa, lataa ohjelmajohtaja Aki Hakala Miktech Oy:stä. Puurakentamisen kehittämistyön tavoitteet ohjelmassa ovat: • Uusien teollisten puurakennuskohteiden käynnistäminen • Puutuotealan ja puurakentamisen tutkimustoiminnan tehokas käyttö Kehittämisrahoitusta ja kumppaneita Eastwood-ohjelman kehittämispäälliköt jatkavat tutuksi tullutta perustyötään ja tapaavat yrityksiä ja suunnittelevat yhteistyössä yritysten tarpeisiin perustuvia kehittämis- ja yhteistyöhankkeita. Yritysten hankkeissa tarvitaan usein yritysten ulkopuolisia asiantuntijoita ja rahoitusta. – Molempiin tarpeisiin löytyy kyllä Eastwoodin kautta hyviä ja toimivia vaihtoehtoja, lupaa Hakala. – Haemme yrityksille myös kansainvälisiä asiakaskontakteja. Tällä hetkellä Aasiasta, mutta tarpeen mukaan myös esimerkiksi Venäjältä yhteistyökumppaniemme kanssa. Jos yrityksillä on tarve yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin, niin niitä suunniteltaessa käytämme teknologiateollisuudessa hyviä osumia saanutta Progress-ohjelmaa. Sillä voimme määritellä hyvin tehokkaasti ja nopeasti yritysten todelliset kehittämistarpeet ja -kohteet ja sen jälkeen keskittyä kehittämissuunnitelmien ja rahoitushakemustenkin tekoon yhdessä yritysten ja niiden käyttämien asiantuntijoiden kanssa, täsmentää Hakala edelleen. – Kokoamme myös yritysryhmiä yritysten yhteisten kehittämis- ja yhteistyötarpeitten perusteella. Tällä hetkellä toimii mm. ryhmä, johon haettiin Kiinan ja Japanin mark- u u tiset Uusittu Eastwood-ohjelma Palvelee myös rakennuttajaa Eastwood-ohjelman toimintaa on uudistettu. Nyt se on myös puurakentamisen kehittämisohjelma, mutta kehityspanoksia laitetaan edelleen puutuotealan kehittämiseen kuten aikaisemminkin. Ohjelmajohtaja Aki Hakala on ollut iloisesti yllättynyt yritysten aktiivisesta osallistumisesta Eastwood-ohjelmaan. kinoista kiinnostuneita puualan yrityksiä. Ryhmän käytössä oleva asiantuntija hakee Kiinasta ja Japanista yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneet itäsuomalaisen yritysryhmän tuotteista ja joiden kanssa ryhmän yritykset aloittavat neuvottelut. Toinen yritysryhmä tuotteistaa parhaillaan tosi mielenkiintoista välipohjaa. – Hyvin usein kuulee, että investointi- ja kehittämisrahoituksen hakemiseen tarvittavat paperityöt eivät innosta yrittäjiä. Niiden tekeminen onnistuu sujuvasti Eastwood-ohjelman kehittämispäälliköiden tai muiden Eastwoodin kautta hankittavien asiantuntijoiden kanssa, muistuttaa Hakala. Hakala toivoo myös, että yhä useampi yritys ja rakennuttaja olisi jatkossakin yhteydessä ohjelmaan, koska se voi nopeuttaa monen kehittämiskohteen käynnistymistä ja mahdollista rahoitusta. Eastwoodiin kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman aikaisin, eikä tarvitse olla valmista suunnitelmaa. Paras aika yhteydenotolle on silloin, kun kehittämistyölle on ilmennyt selkeä tarve. Eastwoodin kautta löytyy kyllä kumppaneita ja asiantuntijoita, joita kehittämishankkeissa hyvin usein tarvitaan. Ohjelmaa jatkuu vielä kaksi vuotta eli kesään 2014 asti. Ohjelman toiminta-aluei- ta ovat Etelä- ja Pohjois-Savo. Lisäksi Pohjois-Karjalan kanssa tehdään sopimuksen mukaista yhteistyötä. Ohjelmaa johtaa ja hallinnoi edelleen Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto sekä toimintaalueiden kunnat ja yritykset. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on EteläSavon maakuntaliitto. Pohjois-Savon liitto ja PohjoisKarjalan maakuntaliitto osallistuvat myös hankkeen osarahoitukseen. Ensimmäisessä Eastwood-ohjelmassa mukana 240 yritystä Ensimmäinen Eastwoodohjelma toteutettiin vuosina 2008–2011. Toiminta-alue oli silloin laajempi eli siihen kuuluivat Etelä- ja PohjoisSavo sekä Pohjois-Karjala ja Kainuu. – Monet mukana olleet yritykset saavuttivat erinomaisia tuloksia. Erityisen mukava yllätys oli se, että usein aivan pienetkin yritykset halusivat kansainvälistyä tai halusivat löytää uusia kansainvälisiä laite- ja raakaainetoimittajia, ohjelmajohtaja Aki Hakala toteaa. Alun perin tavoitteena oli saada mukaan sata yritystä. Erilaisissa kehittämishank- keissa, tapahtumissa ja kansainvälistymismatkoilla oli mukana lähes 240 yritystä, joista noin 180 yritystä osallistui ohjelmaan erittäin aktiivisesti. Yllätys oli se, että jopa kolmasosa eli lähes 60 aktiivista yritystä haki uutta potkua kansainvälistymisestä ja kansainvälisestä tiedonhankinnasta. Toinen kolmannes eli lähes 60 yritystä haki määrätietoisesti uusia kumppaneita kotimaasta tai kehitti määrätietoista yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Eastwoodin aikana laadittiin lähes 40 yrityskohtaista kehityssuunnitelmaa ja seitsemän liiketoimintasuunnitelmaa. Eastwoodin kanssa tai sen myötävaikutuksella laadittujen yritysten kehittämishankkeitten arvo oli noin 13 miljoonaa euroa. Päälle tulee vielä investointien arvo. Lisäksi yritysryhmissä toteutettiin 20 erilaista markkinointi-, kansainvälistymistai verkostojen kehittämishanketta ja ne saivat aina alkunsa yritysten omista tarpeista. – Erittäin hyviä ponnistuksia yrityksiltä, kun muistaa minkälaiseen taantumaan vajottiin vuoden 2009 alussa, Hakala mainitsee. Uusitusta Eastwood- ohjelmasta lisää Internetosoitteessa: www.eastwood.fi EASTWOOD -uutiset 2012 Päätoimittaja Toimittaja Kuvat Julkaisija Taitto ja sivunvalmistus Painopaikka Aki Hakala 0440 361 624 aki.hakala@miktech.fi Alexander Autio, Puuinfo, Tiina Toivakka ja yritysten arkistot Adverbi Oy Tiina Toivakka 050 561 0925 tiina.toivakka@toivakkaoy.fi Miktech Oy Allatum Oy www.eastwood.fi Kuva: Puuinfo V iidettä kertaa hallitusohjelmaan mukaan otettu puurakentaminen on nyt saamassa siivet alleen. Kehittämispäällikkö Markku Karjalainen uskoo puurakentamisen lisääntyvän vahvasti tulevina vuosina. Tekniikan tohtori Markku Karjalainen nimitettiin Työja elinkeinoministeriön asettaman valtakunnallisen puurakentamisohjelman vetäjäksi vuoden vaihteessa. Karjalainen on mies paikallaan, sillä hänellä on pitkä kokemus puukerrostalojen ja puisten asuinalueiden kehittäjänä. Edellisessä tehtävässään valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen projektipäällikkönä hän oli myötävaikuttamassa 50 puumiljööhankkeen toteutumiseen Suomessa. – Puurakentaminen etenee tekemisen kautta, ja nyt on sen aika. Mahdollisuudet ovat suuret. Erityiset toiveet Karjalainen asettaa puukerrostalojen suuntaan. – Tavoitteena on nostaa puukerrostalojen markkinat 10 prosenttiin tämän hallituskauden aikana, ja se on täysin mahdollista. Uudistuneet rakennus- ja palomääräykset mahdollistavat aikaisempaa korkeampien kerrostalojen rakentamisen, hän muistuttaa. – Lisäksi haluamme myös kasvattaa puutuotealaa kaikkinensa ja kaksinkertaistaa sen viennin. Metsissämme kasvaa tällä hetkellä puuta enemmän kuin koskaan ennen, yhteensä sata miljoonaa kuutiota vuodessa, josta käytetään alle 60 miljoonaa. Kuntapäättäjät Markku Karjalainen haluaa tehdä suomalaisesta puurakentamisesta kansain välisen brändin. kiinnostuneet tosissaan puurakentamisesta – Puu ei tästä maasta lopu, vaikka kaikki asuintalot rakennettaisiin puusta. – Perinteinen metsäteollisuus on murroksessa, mikä pakottaa etsimään uusia käyttökohteita. Niitä löytyy rakentamisen ja bioenergian puolelta. Karjalainen uskoo lujasti puurakentamisen läpimurtoon lähivuosina. – Fiilis on hyvä ja tekemisen meininki kova. Nyt on saatu suuret toimijat mukaan, ja niin rakentajat, rakennuttajat kuin sijoittajatkin uskomaan asiaan. – Tämän jälkeen puurakentamista ei tarvitse enää erik- seen kirjata hallitusohjelmaan. Asiat alkavat edetä omalla painollaan, ja aitoa yhteistyötä syntyy tekemällä. Karjalainen korostaa, että tarkoituksena ei ole tehdä vastakkainasettelua betoni- ja puurakentamisen välille, sillä markkinoita riittää molemmille. Uusien puukerrostalojen rakentamisen lisäksi kasvupotentiaali on lähiökerrostalojen korjausrakentamisessa. – Tämä on uusi markkina, joka ei ole keneltäkään pois, Karjalainen korostaa. Vanhoihin kerrostaloihin voidaan uusien määräysten sallimana rakentaa esimerkiksi puurakenteisia lisäkerroksia tilaelementteinä. Puuta voidaan entistä enemmän hyödyntää myös parvekkeiden, kattorakenteiden, pihojen ja julkisivujen rakentamisessa. Materiaalina puu on pitkäikäinen, kevyt ja pärjää myös energiatehokkuudessa hyvin. Sen äänieristävyys on hyvä, ja kustannuksiltaankin se on kilpailukykyinen betonin kanssa. Myös asuinviihtyvyydessä puu on tutkimuksissakin todettu kodikkaaksi ja miellyttäväksi. Uudessa välipohjaelementissä on yhdistetty puun ja betonin hyvät puolet. Puun ja betonin yhteistyöllä syntyy tulosta Satu Lipsanen toivoisi puu- ja betonialan yrittäjien yhteistyön jatkossa lisääntyvän. P uu- ja betonirakentamista pidetään usein toistensa kilpailijoita. Näin ei tarvitse olla, sen ovat todistaneet oikeaksi betoniyritys Lipa-Betoni ja kattoristikoiden valmistaja Sepa Oy. He ovat kehittäneet yhdessä uudenlaisen välipohjalementin, jolta odotetaan paljon. Pieksämäellä betonielementtejä valmistavan Lipa-Betoni Oy:nja keiteleläisen Sepa Oy:n yhteistyö käynnistyi muutama vuosi sitten. –Aloimme kehitellä ajatusta uudentyyppisestä välipohjaelementistä jo 2000-luvun lopulla. Silloin se jäi vielä muhimaan, ja asiaa alettiin tutkia uudestaan viime kevää- nä, kun löysimme Lipa-Betonista ja sen kautta leppävirtalaisesta Mikenti Oy:stä yhteistyökumppanin, kertoo kehitysjohtaja Hannu Pellikka Sepa Oy:sta. Eastwood-ohjelman kanssa koottiin yritysryhmä välipohjan tuotteistamiseksi, ja projekti pyörähti viime syksynä käyntiin. Yri- tysryhmän käyttöön ostettiin myös yritysten ulkopuolista asiantuntijaosaamista. Yhteyshenkilönä Eastwoodissa on toiminut kehittämispäällikkö Ari Luttinen Aluekehityssäätiöstä. Uuden tuotteen ideana on se että välipohjaelementti voidaan rakentaa valmiiksi tehtaalla ja siirtää sitten – Ihmisten halukkuudesta asua puukerrostaloissa ollaan aloittamassa laajaa kyselyä. Jo kymmenen vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan puutalossa asuminen koetaan mukavaksi ja viihtyisäksi. Materiaalina puuta pidetään lämpimänä ja kodikkaana, puutaloissa asuu tyytyväisiä asukkaita, Markku Karjalainen toteaa. Kotimaan lisäksi puurakentamista suunnitellaan vietäväksi ulkomaille, ja Karjalainen kertoo tavoitteena olevan viennin tuplaaminen viidessä vuodessa. – Suomalaisesta puurakentamisesta halutaan tehdä kan- työmaalle. Tähän mennessä elementit on rakennettu ja ristikot valettu rakennuspaikalla. Nyt voidaan jo valmistusvaiheessa asentaa elementtiin lämpö-, vesi- ja ilmastointiputket valmiiksi , jolloin sen asennusvaihe työmaalla on nopeampaa ja edullisempaa kuin perinteisissä välipohjaratkaisuissa. Esimerkiksi kylpyhuoneissa vaadittavat kaadot voidaan tehdä valmiiksi ennen asennusta. – Tuotteessa on yhdistetty puun ja betonin hyvät puolet, betoni ottaa vastaan puristuksen ja puu vedon, selvittää Lipa- Betoni Oy:n toimitusjohtaja Satu Lipsanen. Uusi tuote sopii sekä pientaloihin että kerrostaloihin ja julkisiin tiloihin, ja sitä voidaan käyttää sekä puukerrostalojen että betonisten talojen rakentamisessa. – Poikittais- ja pitkittäisLVI-vedot voidaan tehdä suoraan elementtiin, alaslaskettuja kattoja ei enää tarvita. LVI-töissä yhteistyökumppanina on leppävirtalainen Mikenti Oy. – Tuote on hinnaltaan kilpailukykyinen ja tuo rakennuttajalle selkeitä kustannussäästöjä, Hannu Pellikka huomauttaa. Uutta elementtiä on testattu kevään aikana VTT:n laboratorioissa ja Lipsanen uskoo sainvälinen brändi, jossa vahvuuksina ovat meikäläinen korkeatasoinen arkkitehtuuri ja muotoilu sekä ekologisuus. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää alan koulutuksen ja suunnittelun saattamista ajan tasalle. Markku Karjalainen on kiertänyt maakunnissa puhumassa puurakentamisen puolesta ja on optimistinen. – Kuntien virkamiehet ja päättäjät ovat nyt tosissaan kiinnostuneita puutalorakentamisesta. Seuraava askel on saada rakennusliikkeet ja rakentajat mukaan, ja kiinnostus on silläkin puolella jo selvästi herännyt, Karjalainen mainitsee. Etelä-Savossa mahdollisuudet puurakentamiseen ovat hyvät, kasvaahan maakunnassa 10 prosenttia maamme puuvaroista. – Itä-Suomessa on aina osattu käyttää puuta elämiseen. Nyt vain tarvitaan enemmän uskallusta ja rohkeutta uusien korkealaatuisen esimerkkikohteiden rakentamiseen. – Hyviä avauksia on jo tehty, kuten Vihantasalmen silta, Orijärven puutaloalue Mikkelissä ja Savonlinna-sali. Tämänkaltaisia avauksia voisi olla enemmänkin, erityisesti kaupunkien keskustoissa, Karjalainen kannustaa. tuotteen olevan valmis markkinoille kesään mennessä. Valmisteilla olevaan kivitaloon asennetaan lähiaikoina uusi elementti, ja siellä tehdään myös viimeiset tarvittavat testit. – Periaatteessa tuotetta voisi myydä jo asuinhuoneistojen välipohjiksi, mutta odotellaan kuitenkin testituloksia, jotta päästään heti laajaan markkinointiin. Satu Lipsanen pitää turhana puun ja betonin vastakkainasettelua ja toivoisi sen sijaan yhteistyön eri toimijoiden kesken lisääntyvän. – Olisi järkevää yhdistää molempien materiaalien hyvät puolet, jolloin kaikki hyötyisivät. Materiaalirajat voitaisiin Lipsasen mielestä unohtaa myös kaavoituksessa, ja suunnittelussa pitäisi suosia materiaalivapaita kaavoja. – Vaikka puurakentamiseen onkin viime vuosina panostettu ja siitä on paljon julkisuudessa puhuttu, on betonilla edelleen vahva jalansija rakennusteollisuudessa. – Uinumaan ei silti pidä jäädä. Molemmilla materiaaleilla on omat vahvuutensa, ja toimintaa kehittämällä ja parantamalla niistä voi jatkossa saada vielä enemmän irti, Lipsanen uskoo. Lisätietoja: www.lipa-betoni.fi www.eastwood.fi Omaan tekemiseen luotetaan L aatu, yksilöllisyys ja nopeat toimitusajat ovat kangasniemeläiselle porrasvalmistajalle Hovinikkarit Oy:lle kunnia-asia. Ne ovatkin taanneet 30-vuotiaalle yritykselle tasaisen menestyksen kilpailuilla markkinoilla. –Tasaista ei taival ole aina ollut, ja menestyminen on vaatinut jatkuvaa kehittämistä ja oman kilpailukyvyn säilyttämistä. Talouden suhdanteet niin kotimaassa kuin maailmallakin näkyvät myös meidän bisneksessä, toteaa yrittäjä Kari Laitinen Hovinikkarit Oy:stä. Yritystä onkin kehitetty vuosien myötä asiakkaiden ja olosuhteiden muuttuvien tarpeiden mukaan. Tällä hetkellä yritys työllistää 14 henkilöä, ja liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa. 1990-alussa alkoi tuotannon automatisointi, jota on johdonmukaisesti viety eteenpäin. – Tuotantokoneistoa on uusittu, kapasiteettia lisätty ja sitä kautta saatu kiertoa nopeutettua, Laitinen selvittää. Laitinen korostaa Hovinikkareiden löytäneen oman tekemisen mallin, jossa painottuvat palvelu ja laatu. Sen avulla on pärjätty hiljaisemmatkin vuodet. Hovinikkareiden valmistamien portaiden suurin asiakaskunta ovat yksittäiset ra- kentajat, joille tarjotaan yksilöllistä ja mittojen mukaan tehtävää palvelua. – Asiakkaan läheisyys on meille tärkeää, sillä yleensä myymme kokonaispaketin, johon kuuluu tuotteen lisäksi myös mittaaminen ja asennus. – Käymme asiakkaan luona mittaamassa porrastilan, sen jälkeen suunnitellaan tietokoneella portaikkoon tarvittavat osat ja ne siirretään tehtaan CNC-jyrsimeen, joka työstää tarvittavat osat ohjeiden mukaan. – Varastoon ei tehdä juuri mitään, sillä vakioportaita ei oikeastaan ole olemassakaan. Mitoitus, mallit ja tyylit vaihtelevat kohteen ja aikakauden mukaan, Kari Laitinen kertoo. Tällä hetkellä suosiossa ovat lasikaiteelliset portaat ja materiaalien yhdistelmät kuten puu-rosteri- tai puu-rosteri-lasi. Värivaihtoehtoina ovat puhtaan puun rinnalla muun muassa valkoinen, tumma ja mustavalkoinen. Katse itään Hovinikkareiden portaita on jo vuosia viety kotimaata kauemmas. Päävientimaa on ollut Saksa, josta kokemukset ovat olleet hyviä. Viennin osuus on viime vuosina ollut noin 20 prosenttia, ja jatkossa tavoitteena on kasvattaa vientiä entisestään. Hovinikkarit on löytänyt portaiden rakentamiseen oman tekemisen mallin, toteaa Kari Laitinen. – Nyt tähyilemme itään, sillä Venäjän markkinoilla on iso potentiaali. Erityisesti meitä kiinnostaa venäläinen keskiluokka, joka tulevaisuudessa rakentaa ja rakennuttaa aikaisempaa enemmän. Eastwood-ohjelman apuun yritysten kansainvälistymisessä ja markkinoinnissa Laitinen suhtautuu myönteisesti. – On hyvä, että pieniäkin yrityksiä tuetaan ja että kustannuksia saadaan jaettua tätä kautta. Verkottuminen on jatkossakin tärkeää. Laitinen myös toivoo, että puualan arvostus yleisemminkin nousisi. Siinäkin Eastwoodin kaltainen ohjelma voi olla apuna. – Yhteistyössä voimme vahvistaa puualaa ja lisätä sitä kautta alan tunnettavuutta ja arvostusta. Lisätietoja: www.hovinikkarit.fi Huvila asiakkaan mitoilla J oustavuus ja taito kuunnella asiakasta osataan Kangasniemen Huvilaveistämössä. Niitä taitoja tarvitaankin, kun huviloita ja muita hirsirakennuksia valmistetaan asiakkaan toiveiden mukaan mittatilaustyönä. Kangasniemen Huvilaveistämöstä valmistuu vuosittain noin 60–80 rakennusta. Raaka-aineena käytetään hitaasti kasvanutta tiukkasyistä mäntyä, joka työstetään tehtaalla käyttökohteen mukaan. Rakennus voidaan valmistaa myös asiakkaan omista puista. –Varsinaista päätuotetta meillä ei ole, vaan toimitamme asiakkaan tilauksen mukaan aitoista ja pienistä varastoista aina isoihin huviloihin asti, kertoo toimitusjohtaja Leena Sippo. Sippo on luotsannut vuonna 1973 perustettua Huvilaveistämöä vuodesta 2007. Sitä ennen yritystä pyöritti hänen äitinsä. Sipon rinnalla työskentelee aviomies Mika, ja vakituisia työntekijöitä on heidän lisäkseen kolme. – Kesäsesongiksi otetaan pari kesäapulaista, Sippo mainitsee. Yrityksen liikevaihto on liki 10 vuoden ajan pysynyt jo- takuinkin samoissa lukemissa eli miljoonan euron tietämillä. Lama-ajatkaan eivät juuri ole yritystä heilauttaneet. – Välillä on ollut hiljaisiakin kausia, mutta liikevaihdon olemme onnistuneet säilyttämään, Sippo toteaa. Kasvua odotetaan Saunat ovat yksi Huvilaveistämön suosituimpia tuotteita. Vienti kiinnostaa, mutta ensin hoidetaan rutiinit kohdalleen, kertoo Kangasniemen Huvilaveistämön toimitusjohtaja Leena Sippo. Tulevilta ajoilta odotetaan kuitenkin kasvua, sillä yritys investoi tänä vuonna automaattiseen hirrentyöstökoneeseen, joka automatisoi hirren käsittelyn. – Tähän mennessä hirren käsittely on ollut pitkälti käsityötä, mutta jatkossa koneenkäyttäjä valvoo työn etenemistä tietokoneelta, Leena Sippo selventää. Uuden koneen myötä tuotannon volyymi on mahdollista kaksinkertaistaa. Kotimaassa Kangasniemeltä on myyty hirsirakennuksia lähinnä Järvi-Suomen ja Turun alueille. Rakentaminen ei Leena Sipon mukaan jatkossakaan lopu, mutta suuntautuu aikaisempaa enemmän korjausrakentamiseen. Kasvua haetaan tulevaisuudessa viennistä, tosin ihan lähiaikoina se ei vielä ole ajankohtaista. Palvelun ja viennin lisääminen yhteisinä tavoitteina K aksi vuotta sitten käynnistynyt PuuSuomi-verkostohanke on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Uuteen hallitusohjelmaan kirjatun puurakentamisohjelman myötä hanke on saanut lisää tuulta siipiensä alle. Eri puolella Suomea toimivia puualan yrittäjiä kannustetaan hankkeen kautta aikaisempaa tiiviimpään yhteistyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriön uudelleen käynnistämän valtakunnallisen puurakentamisohjelman ja metsäalan strategisen ohjelman (MSO) tavoitteena on edistää puurakentamista, nostaa jalostusastetta, lisätä puun käyttöä ja luoda alalle uutta yritystoimintaa. Verkostohanketta on alusta pitäen vetänyt toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki. Tämän vuoden alusta puurakentamisohjelman vetäjäksi valitun Markku Karjalaisen työ painottuu rakentamisen suuntaan, Loukasmäki puolestaan keskittyy puutuotealan yritysten kehittämiseen. – Tavoitteena on kehittää erityisesti puualan yritysten palveluliiketoimintaa ja kansainvälistymistä. Konkreettiseksi tavoitteeksi on asetettu yritysten viennin kaksinkertaistaminen tulevien vuosien aikana. Verkostoon kuuluu kaikkiaan yli 30 toimijaa, ja heidän välilleen haetaan synergiaa, välitetään tietoa eteenpäin ja vältetään päällekkäisten asioiden tekemistä. Maakunnalliset toimijat ovat Loukasmäen mukaan tärkeitä puutuotealan eteenpäin viemisessä. – Puutuotealalla on paljon pk-yrityksiä, joissa kehittämistyö on pientä ja varovaista. Uusien asioiden kehittely vaatii rohkaisua ja ak- – Ensin pitää saada tuotanto toimimaan ja rutiinit kohdalleen, sitten aletaan suunnata voimia vientityöhön. Tunnusteluja kansainvälistymiseen on saatu Eastwoodin kautta, kun Mika Sippo oli mukana Eastwoodin järjestämällä Kiinan matkalla. Viikon pituisella reissulla tutustuttiin kiinalaiseen rakentamiskulttuuriin ja tavattiin alan paikallisia toimijoita. – Konkreettisia projekteja matka ei poikinut, mutta siellä oltiinkin lähinnä ideoita hakemassa ja mah- tivointia ja siinä verkosto voi olla hyvänä tukena. Loukasmäki muistuttaa, että harvalla puualan yrityksellä on tuotannossa vientiin valmiita tuotteita. Tarvitaan tuotekehittelyä ja monesti myös apua oikeanlaisten tuotteiden kehittämiseksi. – Helposti ajatellaan, että kehittäminen on samaa kuin investoiminen, mutta kyseessä on paljon laajempi kokonaisuus. – Jatkossa keskitymme myös palveluliiketoiminnan kehittämiseen puualan yrityksissä. Palvelusta on tulossa yhä tärkeämpi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä myös puutuotealalla, Loukasmäki muistuttaa. Eastwood on yksi verkostoon kuuluvista hanketoimijoista. Loukasmäki antaa Eastwoodille kiitosta erityisesti rakennuttajapuolen aktivoimisesta. – Eastwoodissa on oltu hyvin aktiivisia rakennuttajien suuntaan ja heidän valmiuksiaan puurakentamiseen on selvitelty eri puolella Itä-Suomea. Se antaa hyvän pohjan jatkotyölle. Pasi Loukasmäki uskoo lujasti puurakentamisen ja puutuotealan tulevaisuuteen. – Puulla on paljon positiivisia ominaisuuksia ja käyttämättömiä mahdollisuuksia. Materiaalina se on kestävä ja ekologinen, Pasi Loukasmäki mainitsee. Pasi Loukasmäki muistuttaa puulla olevan paljon vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia. dollisuuksia kartoittamassa. Hyvän kumppanin löytyminen on viennin aloittamisessa avainjuttu, Sippo mainitsee. Tulevaisuuteen suhtaudutaan Kangasniemellä joka tapauksessa luottavaisesti. – Ihmiset haluavat varmasti jatkossakin loma-asuntoihinsa yksilöllisiä ratkaisuja, ja meille voi tulla vaikka ruutupaperille tehdyn suunnitelman kanssa. Yhdessä sitten katsomme, miten saisimme siitä toteutettua asiakkaan haaveet. Lisätietoja: www.puulahirsitalo.com www.eastwood.fi Tuotekehitys- ja tutkimusapua puualan yrityksille M aamme suurimpiin ammattikorkeakouluihin lukeutuva Savonia tarjoaa laajan koulutusvalikoiman lisäksi myös korkeatasoista tuotekehitys- ja tutkimusapua alueen yrityksille. – Yrityksille ja yhteisöille on tarjolla erilaisia palveluja ja yhteistyömuotoja, joissa painottuvat yhteistyö, verkottuminen ja kansainvälisyys, toteaa puutekniikan T&K -vastaava Mauno Multamäki. Puutoimialan kehittämistä Savoniassa viedään eteenpäin rakennus- ja ympäristöalan koulutuksen ja yrityspalveluiden kautta. Multamäki vastaa puutekniikasta ja on samalla Eastwood-ohjelman yhteys henkilö. Hänen lisäkseen Eastwood-o hjelmaa alueella tekee tunnetuksi Aki Hytönen,jonka vastuulla on puurakentamisen kehitystoiminta. – Varsinkin puutekniikan alalla alueen yritysten tuotekehitys ja tutkimus on ollut voimakasta. Tällä hetkellä meneillään on toinen peräkkäinen useampivuotinen Tekes-rahoitteinen, puutuotteisiin liittyvä tutkimus- ja tuotekehityshanke. – Alan yrityksiä on hankkeissa mukana useita, ja kiinnostus on ollut suurta, Multamäki kiittelee. Eastwood-ohjelmaan Savonia liittyi mukaan reilut puo- li vuotta sitten, ja Multamäen mukaan vauhtiin on päästy hyvin. – Eastwoodin kautta yritykset voivat viedä eteenpäin sellaisia tuote- ja toiminnankehittämishankkeitaan, joihin heidän omat resurssinsa ja aikansa eivät riittäisi. Mauno Multamäki muistuttaa Eastwoodin luovan yhteyksiä yritysten lisäksi myös puutuotealan sidosryhmiin, kuten kuntiin ja rakennuttajiin. – Tiedon eteenpäin vieminen, verkottuminen ja kokemusten jakaminen on hyödyllistä ja auttaa monissa asioissa eteenpäin, Multamäki mainitsee. www.savonia.fi Puualan mies ISBE:n ohjaksiin I tä-Suomen Business edustuston vastavalitulle uudelle toimitusjohtaja Pekka Ruotsalaiselle Venäjä on tuttu kauppakumppani vuosikymmenten ajalta. Myös puuala on kuopiolaissyntyiselle Ruotsalaiselle tuttua. Hän perusti vuonna 1991 Venäjän kauppaan erikoistuneen vientiyrityksen, jonka päätoimialana on ollut vanerin tuonti silloisesta Neuvostoliitosta ja sen edelleen myynti koti- ja ulkomaan markkinoille. ISBE:en Ruotsalainen siirtyi toukokuun alussa, ja uuteen työtehtäväänsä hän suhtautuu innolla. – Toimintakenttä on monikulttuurinen ja verkos- CE-merkintä kuntoon, aikaa 400 päivää E nsi vuoden heinäkuusta lähtien CEmerkintä tulee pakolliseksi suurimmalle osalle rakennustuotteita. Merkinnän saaminen voi kestää pidemmän aikaa, joten toimiin sen saamiseksi on hyvä ryhtyä jo nyt. Valmistajalta CE-merkinnän kiinnittäminen edellyttää mm. suoritustasoilmoituksen tekoa, mikä taas vaatii tuotteen testauksia ja valvontaa. Merkintäpakko koskee lujuuslajitellun sahatavaran lisäksi kaikkia niitä rakennustuotteita, joilla on olemassa harmonisoitu tuotestandardi. Harmonisoitu tuotestandardi eli hEN on eurooppalaisen standardisoimisjärjestön laatima CR-merkintään johtava tuotestandardi, joka määrittää tuoteryhmäkohtaisesti tuotteilta selvitettävät ominaisuudet ja muut sille asetetut vaatimukset. Jos tuoteryhmä ei kuulu harmonisoidun tuotestandardin piiriin, voidaan tuotteelle hakea CE-merkintään johtava eurooppalainen tekninen arviointi (ETA). Suoritustasoilmoitus tehdään testitulosten ja muiden selvitysten perusteella. Se kertoo tuotteen ominaisuuksien ilmoitetut arvot ja luokat. Ilmoituksen laatii tuotteen valmistaja, joka myös vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. CE-merkinnän edellyttämiä testauksia ja valmistuksen laadunvalvontaa saavat Suomessa tehdä ns. ilmoitetut laitokset, joista löytyy luettelo osoitteesta www. ymparisto.fi/CE-merkinta. CE-merkintä tuotteessa ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että tuote varmasti sopii käytettäväksi tiettyyn rakennuskohteeseen tietyssä maassa. Esimerkiksi Suomessa asetetaan omia, kansallisia vaatimuksia kantavien rakenteiden ja julkisivujen pakkasenkestävyydelle. CEmerkintä ei automaattisesti takaa pakkasenkestävyyttä, vaan rakennustuotteen käyttäjän on tarkistettava myös kansalliset vaatimustasot. CE-merkintä helpottaa rakennustuotteiden ominaisuuksien vertailua, ja se kertoo rakennustuotteelta vaadittavat ominaisuudet yhdenmukaisella tavalla. Ostajan on puolestaan CEmerkinnän avulla helpompi arvioida tuotteen sopivuutta tiettyyn rakennuskohteeseen. Euroopassa CE-merkittyä tuotetta voi markkinoida kaikkialla ilman erillisiä, kunkin maan viranomaisselvityksiä. Maakohtaiset rakentamismääräykset sitä vastoin pysyvät voimassa edelleen. Ilman CE-merkintää rakennustuote ei voi määräajan jälkeen olla markkinoilla Suomessa eikä Euroopassa. – Varsinkin korjausrakentamisen puolella mahdollisuuksia on paljon. Venäläiset arvostavat laatua ja ovat siitä valmiit maksamaan. Suomalaisten maine rakentamisessa on hyvä ja sitä kannattaa suomalaisten puualan toimijoiden hyödyntää Venäjän markkinoille pyrkiessään. Ruotsalaisen asemapaikPuuala on ISBE:n uudelle toimitusjohtaja Pekka Ruotsalaiselle kana tulee olemaan Kuopio. tuttua vuosikymmenten ajalta. – Sitä kautta voidaan lisätä ISBE:n tunnettuutta Pohjoistomainen, ja tapa toimia on Savossa, jossa se on ollut heikompi, osin ISBE:n taustoisosoittautunut tehokkaaksi. ISBE:n palveluvalikoima ta johtuen. Tietysti palvelemon laaja ja maine hyvä. Isoil- me yrityksiä sijainnista ja kola markkinoilla pienen toimi- tipaikasta riippumatta. jan joustavuutta ja hyvää hintaISBE Oy on itäsuomalaislaatu-suhdetta osataan arvostaa. ten elinkeinoyhtiöiden, kaupPuutuotealalla Pekka Ruot- pakamarien ja yrittäjäjärjessalainen uskoo potentiaalin jat- töjen yhteinen Venäjä-palvekossa kasvavan. luyhtiö. www.isbe.fi Puurakentamisessa vauhti päällä J oensuuhun ja sen lähialueille nousee lähivuosina useampikin näyttävä puurakennuskohde. Kehityspäällikkö Harri Välimäki Joensuun Tiedepuistosta kokoaa puualan yrittäjiä ja osaajia yhteen ja välittää tietoa alasta eteenpäin. Tiedepuisto on Eastwoodin yhteistyökumppani Pohjois-Karjalan alueella. – Puurakentamisen alalla tapahtuu tällä hetkellä Pohjois-Karjalan alueella paljon, ja yritykset ovat innokkaasti kehittäneet uudenlaisia puurakentamisen ratkaisuja. Esimerkkinä Välimäki mainitsee Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin, joka rakennuttaa mittavan puukerrostaloalueen Joensuun Noljakkaan. Kuuden talon ja noin sadan asunnon kokonaisuus on Suomen suurimpia lähes passiivitasoisia asuinkäyttöön tarkoitettuja puurakentamiskohteita. Välimäki muistuttaa, että puutalorakentaminen ei sinäl lään ole itseisarvo, mutta se on tehokas tapa kehittää uusia tuotteita puualalle. – Lisäarvoa alalle tuovat uudet tuotteet, joiden kehittämiseen on panostettava ja joiden avulla voidaan kasvattaa vientiä. – Yritysten motivoiminen tuotekehittämiseen on hel- pompaa, kun kehitystyötä voidaan tehdä konkreettisten kohteiden kautta. Varsinkin pk-yrityksiä on monesti vaikeampi motivoida pitkän tähtäimen kehitystyöhön, konkreettisten kohteiden kautta tuotekehitys on heille motivoivampaa. Välimäen vastuulla on Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusterin toiminta Pohjois-Karjalan alueella. Puurakentaminen on luonteva osa ohjelmaa, johon osallistuu myös muiden alojen yrityksiä. – Eastwoodin kautta puolestaan voidaan verkostoitua muualla Itä-Suomessa toimiviin puualan yrityksiin ja luoda yhteisiä t&k-hankkeita. Pohjois-Karjalassa puurakentamisen eteenpäin viemisessä iso rooli on ollut Puurakentamisen Road Showtilaisuudella, joka järjestettiin tänä vuonna kaikkiaan 13 paikkakunnalla ja johon osallistui yhteensä 2 600 ihmistä eri puolella Suomea. – Meillä yhtenä seminaarien konkreettisena tuloksena on käynnistynyt edellä mainittu Joensuun Ellin puurakentamiskohde ja useita tuotekehitysprojekteja, Välimäki mainitsee. Suomen metsäkeskus tarjoaa puutuotealan pienyrittäjille apua CE-merkintöjen käyttöönotossa Valtakunnallisen RakPuuCehankkeen asiantuntijat ovat mukana RTT:n vetämässä CEmerkintätyöryhmässä ja ovat ryhmän toimeksiannosta laatineet CE-merkinnöissä vaadittavien sisäisten laadunvalvontakäsikirjojen mallit eri puutuotteita valmistaville yrityksille. Hankkeen järjestämissä 1–3 päivän ryhmäkoulutuksissa yrittäjät saavat itselleen räätälöidyt käsikirjat valmiik- si ja voivat ottaa käyttöön CE-merkinnät tuotteissaan. Poikkeuksena on lujuuslajiteltu kantaviin rakenteisiin valmistettava rakennuspuutavara. Se vaatii ns. ilmoitetun laitoksen alkutarkastuksen ja todistuksen sekä vuotuiset tarkastuskäynnit. Maaseuturahaston 90 % tuella toteutettavan hankkeen koulutuspäivän hinta on vain 50 osallistujaa kohden. Sillä kerätään hankkeen yksityisrahoitusosuus. SFS:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan RakPuuCe-hankkeen koulutustilaisuuksien yhteydessä käsikirjojen liitteiksi tarvittavat SFS EU -sertifikaatit voi tilata puoleen hintaan. Hanke järjestää myös sertifioituja Insta 142- lujuuslajittelukursseja samalla päivähinnalla. RakPuuCe-hanke 2012–2014 • Puutuoteasiantuntijat Jouni Silvast, puh. 040 525 3204 ja Mikko Peltovirta, puh. 040 5253103 • Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pormestarinkatu 6A 53100 Lappeenranta J.S. Kuralankatu 2 20540 Turku M.P. Yhteyshenkilöt: Aki Hakala Miktech Oy Puh. 0440 361 624 aki.hakala@miktech.fi www.miktech.fi Sakari Mouhu Savonlinnan seudun yrityspalvelut Puh. 044 417 4966 sakari.mouhu@savonlinnanseutu.fi www.savonlinnanseutu.fi/yrityspalvelut Aki Hytönen Savonia-ammattikorkeakoulu puh. 044 785 6252 aki.hytonen@savonia.fi www.savonia.fi Ari Luttinen Aluekehityssäätiö Puh. 041 441 9141 ari.luttinen@aluekehityssaatio.fi www.aluekehityssaatio.fi Mauno Multamäki Savonia-ammattikorkeakoulu puh. 044 785 6278 mauno.multamaki@savonia.fi www.savonia.fi Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Puh. 050 379 9112 harri.valimaki@carelian.fi www.carelian.fi Lisätietoja: • www.eastwood.fi • Rakennusteollisuus RT ry, www.rt.fi/CE-merkinta • Ympäristöministeriö, www.ymparisto.fi/ CE-merkintä • Suomen standardoimisliitto SFS ry, www.sfs.fi • hEN Helpdesk -nettisivusto www.eastwood.fi LÄHDE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN JA KEHITTYMÄÄN! Ota yhteys oman alueesi yhteyshenkilöön ja kysy lisää! Ohjelmaa rahoittavat EU:n aluekehitysrahasto, kunnat ja yritykset. Vastuullinen rahoittaja viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Savon liitto sekä Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto toimivat myös hankkeen osarahoittajina. www.carelian.fi numero 6/2012 Savo 30 vuotta Savo Design and Technic Oy vietti 30-vuotisjuhlaansa avoimien ovien merkeissä tämän kuun alkupuolella. TULE JA TESTAA TAITOSI! Toyota GP on trukin taitoajokilpailu, johon voi osallistua kuka tahansa. Kaikkien osakilpailijoiden kesken arvotaan huikeita palkintoja! Toyota GP 2012 finalisteille tuotepalkintoja ja voittajalle viikonloppumatka Eurooppaan. Lisäksi voittajan yritykselle kuljettajakoulutus viidelletoista työntekijälle toivottuna ajankohtana!!! Harri Savon luotsaama yritys aloitti pienestä. Nyt yritys työllistää 24 henkilöä. – Tädilläni oli pieni ovien liukulistoja rullia myyvä yritys, jota ryhdyin kehittämään. Ensimmäinen edustukseni oli Nehlin muoviset säätöjalat. Vuonna 1985 tulivat Grassin sekä Hawan edustukset. Tällöin mukaan tuli JarmoSuominen, joka on myös osakkaana yrityksessä. Nykyisin tuotevalikoima tarjoaa kaluste- ja sisustussuunnitteluun vaihtoehtoja perinteisistä heloista älykkäisiin tietotekniikkaa hyödyntäviin designratkaisuihin. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www. toyota-forklifts.fi ja varmista paikkasi osakilpailuissa. 4.6. klo 11-17 Vesijärven Auto, Myyntimiehenkatu 4, 15700 Lahti 5.6. klo 11-17 IKEA, Leppästensuonkatu 4, 33840 Tampere 6.6. klo 11-17 Vähälä Logistics, Metsälehmuksentie 6, 40800 Vaajakoski 7.6. klo 11-17 Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kolmisopentie 7, 70780 Kuopio 24.8. klo 11-17 Toyota Material Handling, Jonkankatu 4, 20360 Turku 7.9. Finaali Toyota Material Handling, Korpivaarantie 1, 01450 Vantaa Vauhdissa mukana: Kehitykseen panostetaan Savon kellokas. Harri Savo ja pitkäaikaisen yhteistyökumppani Hawan lahjoittama kello. Harri Savo kertoo yrityksessä olevan meneillään viisivuotissuunnitelman, jossa tavoitteena on nostaa yrityksen liikevaihto tämän vuoden noin kymmenestä miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä. – Kehitystyö liittyy enemmän yrityksen toimintoihin kaikilla osa-alueilla kuin tuotevalikoimaan. Panostamme voimakkaasti henkilöstöön, sen osaamiseen ja vahvuuksien kehittämiseen. Yrityksen hallitukseen tullut ammatti- lainen on tuonut meille uutta osaamista ja olemme organisoineet vastuita uudelleen, jotta voimakas kasvu on mahdollista, selvittää Harri Savo. Hän on osakkaana myös liesituulettimien turvatekniikkaa kehittävässä Safera Oy:ssä, jonka liikevaihdosta merkittävä osa tulee jo viennistä. Tekniikka on liitettävissä Savon liesituulettimiin. – Panostamme lisääntyvissä määrin omien Savo-tuotteiden tarjontaan, jossa rakennamme asiakaskohtaisia rat- kaisuja. Pelkällä helamyynnillä on vaikea kasvaa ja kehittyä, arvioi Savo. Hän nostaa esiin uusien ideoiden ja toiminnan kehittämisen merkityksen yrittäjän jaksamisen kannalta. – 30 vuoden yrittämisen jälkeen pitää tekemisestä löytää uusia, innostavia puolia, jotta jaksamiseen löytyy motivaatiota. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että jatkan hyvinkin vuoteen 2020 asti. -mls SAHATEOLLISUUSPÄIVÄT 2012 teemana tuottavuus Hämeenlinna Hotelli Rantasipi Aulanko Lyhyesti 31.10. - 1.11.2012 Suomalaista outoutta New Yorkiin Northern Oddities – Design Collection from Finland toukokuisessa tempauksessa yhdistetään pohjoisen elämäntyylin outoudet ja muotokieli. Siihen osallistuu New Yorkissa avatussa Ivana Helsingin myymälässä kahdeksan suomalaista ensi kertaa Yhdysvaltojen markkinoille esiteltävää designtuotemerkkiä. Tavoitteena on tehdä ruohonjuuritason markkinatutkimusta. Tempaus koostuu myyntinäyttelystä ja erilaisista ta- Puu&Tekniikka pahtumista osin New York Design Weekin aikana. – Idea syntyi Ivana Helsingin tarjotessa New Yorkin liikettään suomalaisen muotoilun esiinmarssille. Useimmat vientihankkeet ovat pienille toimijoille kustannustensa ja byrokratiansa vuoksi saavuttamattomissa. Toisaalta osassa näyttelyitä tavoitteet ovat korostetun taiteellisia, puhutaan enemmänkin kulttuuriviennistä. Tällaiselle ”handson”-tapahtumalle on siis selkeä tilaus, kommentoi tempa- uksen järjestelyistä vastaava Satu Saksman muotoiluagentuuri Musta Designista. Jokainen osallistuja kertoo omalla tavallaan tarinaa pohjoisesta elämäntyylistä. Näyttelyyn osallistuvat tuotteet ovat sarjavalmisteisia ja jälleenmyyntiin soveltuvia. Mukana ovat mm. Eimin perinteinen keinutuoli uusissa väreissä, Nerokon suomalaista muotoilua koirakoteihin ja Private Casen vaneriset vihkot. Tuotanto laski Skaala Akatemia aloittaa Sahatavaraa tuotettiin tammi-maaliskuussa 2,3 miljoonaa kuutiota eli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vanerin tuotanto väheni edellisvuodesta 7 prosenttia ja oli 250 000 kuutiota. Sahatavaran vienti kasvoi tammi-helmikuussa miljoonaan kuutioon. Skaala Oy ja Vaasan Yliopiston Levón-instituutti aloittavat koulutus- ja tutkimusyhteistyön tavoitteena tukea Skaalan henkilöstön kehitys- ja koulutusstrategian toteuttamista sekä tukea ja hyödyntää yliopiston tutkimus- ja koulutushankkeita. Alkuvaiheessa koulutus kohdistetaan uusien työnte- kijöiden perehdyttämiseen, myynnin ja asennuspalvelun osaamiseen sekä esimies- ja johtotason työskentelyyn. Tavoitteena on jatkuva oppiminen ja oman ammattitaidon kehittäminen. Myös työssä jaksaminen ja oman urapolun selkeyttäminen kuuluvat ohjelman keskeisiin periaatteisiin. Tervetuloa Sahateollisuuspäivät 2012 -tapahtumaan hotelli Rantasipi Aulangolle 31.10-1.11.2012. Tämä kaksipäiväinen kontaktitapahtuma järjestetään nyt jo kolmannen kerran. Tänä vuonna meillä on yhteistyökumppaneina 18 johtavaa, Suomessa toimivaa sahalaite-, automaatio- ja ohjelmistotoimittajaa. Sinulla on mahdollisuus tavata yhteensä 12 toimittajaa noin tunnin mittaisissa workshopeissa. Ensimmäisen päivän iltana voit myös vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa happy hour - ja illallistunnelmissa. Tapahtumaan osallistuu yli 150 sahateollisuuden parissa työskentelevää henkilöä. Ethän jätä käyttämättä tätä hienoa tilaisuutta tavata konetoimittajia ja kollegoja! Ilmoittauduthan ajoissa Taina Taskiselle, gsm 044 261 6279 tai taina.taskinen(at)veisto.com. Lisätietoa tapahtumasta sekä päiville ilmoittautumisesta löydät myös Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen internetsivuilta: www.stmy.fi 13 14 Puu&Tekniikka numero 6/2012 Liimattu, pituus ja leveyssuuntaan sormijatkettu elementti on vääntyilemätön. Ei ole sattuma, että Puu&Tekniikka on alan tärkein* tietolähde. Puurunkoinen Siksi mainos Puu&Tekniikassa tuo tulosta! Lukijatutkimuksessa* esitetty kysymys: Puualan tietoa on tarjolla monista eri lähteistä. Arvioi seuraavien lähteiden merkitystä omalta kannaltasi. Puualan tietolähteiden merkitys Internet yleensä 46 36 Puu&Tekniikka 21 16 46 2 31 2 Päivälehdet 17 32 35 31 Puumies 11 Kesän keskeinen kohtaamispaikka, Paviljonki on avannut ovensa Helsingissä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon välissä. Syyskuun puoliväliin palveleva Paviljonki on kaikille avoin tila, jossa voi nähdä ja kokea, mistä designpääkaupunkivuodessa on kysymys. Aalto-yliopiston Puustudion opiskelija- ja asiantuntijaryhmän suunnittelema paviljonki on suomalaisen kestävän puurakentamisen huippunäytös. Arkkitehtuuri perustuu suunnittelukilpailun voittajan opiskelija Pyry-Pekka Kantosen suunnitelmaan. Paviljongin ovat designpääkaupungin kanssa toteuttaneet Aaltoyliopisto, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo ja UPM. Ohjelman on koordinoinut Demos Helsinki. Paviljongin edustalle UPM ProFista toteutetut terassipenkit on suunnitellut Philip Tidwell Aalto-yliopistosta. Paviljongin puu- ja komposiittimateriaalit ovat UPM:ltä. 20 35 25 42 Woodworking Puuntyöstö 3 0 9 16 20 Hyvin tärkeä Melko tärkeä 72 40 60 Jonkin verran merkitystä Ei merkitystä / En seuraa Varaa oma tilasi tulevista Puu&Tekniikan numeroista. Saat mainoksellesi puualan päättäjien jakamattoman huomion! Soita Maija-Liisa Saksa 050 4646 455, s-posti: maija-liisa@puutekniikka.fi Lyhyesti 9 33 22 Koko rankajärjestelmä perustuu samaan profiiliin, jota käytetään lattiaan, kattoon sekä pystytolppiin ja myös karmimateriaalina. Profiilit kiinnitetään toisiinsa sekä kattoon kiilalla. Tämä mahdollistaa tolppien katkaisun ker- 42 41 23 Kieroutumaton runko Designpääkaupungin sydän Kauppalehti 9 re ja Johan Karlstömin omistama APTWood Oy ja sen patenttisalkku siirtyi uuden yhtiön omistukseen. Mukana on myös pääomasijoittajia. 9 Talousalan aikakauslehdet 8 Väliseinien paikalla rakentamiseen on kehitetty puurankajärjestelmä, jolla kevyet väliseinät asennetaan nopeasti patentoidulla kiilamenetelmällä. 42 Messut 14 Klik-järjestelmän kehittämisen taustalla on nykyisin yleisesti käytössä oleva teräsrunkoinen väliseinäjärjestelmä. Puisen menetelmän ovat kehittäneet ja patentoineet ahvenanmaalaiset Tore ja Johan Karlstöm, joilla on useita muitakin puualan patentteja. Tuotetta valmistetaan vajaa pari vuotta sitten perustetussa Pihlavan Puutuote Oy:ssä ja sen markkinoinnista kotimaassa vastaa Muotolevy Oy, yksi yrityksen osakkaista. Muita osakkaita ovat mm. Pihlavan Saha Oy ja Raunion Saha Oy, jotka vastaavat tuotteen vientimarkkinoinnista. Suurin osakkaista on To- 80 100 * Lukijatutkimus 2010, Focus Master Oy, luettavissa www.puutekniikka.fi ralla, sillä kiilan toleranssi on 20–50 mm, joten pienillä korkoeroilla ei ole merkitystä. Profiiliin käytetty puu on kahdesta komponentista liimattu ja sormijatkettu sekä pituus- että leveyssuuntaan, millä varmistetaan profiilin vääntyilemättömyys. Koska profiiliin höylätään kiilaura, voidaan materiaalina käyttää vajaasärmäistä raaka-ainetta. – Tukkien keskikoko pienenee koko ajan. Tähän tuotteeseen voimme hyödyntää numero 6/2012 Puu&Tekniikka 15 Pihlavan Puutuotteella on käytössään 3500 neliön toimitilat, joissa puutavara höylätään, katkaistaan optimointisahalla ja sormijatketaan. väliseinäjärjestelmä pienpuusta saatavia vaikeasti myytäviä dimensioita, kertoo Pihlavan Saha Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Kurkela. Hänen mukaansa Pihlavan Saha on yksi raaka-aineen toimittaja muiden joukossa, eikä omistajayritysten sahoilta tuleva raaka-aine riittäisikään tuotannon päästyä täyteen vauhtiin. Parempilaatuisesta raakaaineesta valmistetaan oksatonta karmiaihiota ikkunateollisuudelle. Puu haastaa teräksen – Muotolevy valmistaa erilaisia teräsrunkoon perustuvia tilaratkaisuja sekä tuo maahan rakennustuotteita. Us- komme, että puinen helposti asennettava järjestelmä pystyy haastamaan teräsrangan tuoteominaisuuksiensa avulla. Kohteissa, joissa ei tarvita teräksen lujuus- ja korroosionkesto-ominaisuuksia on sen käyttö raaka-aineen tuhlausta, selvittää projektijohtaja Jarkko Kuisma perusteita Muotolevyn kiinnostukselle uuteen terästä ekologisempaan järjestelmään. Yksinkertainen patentoitu idea Toimitusjohtaja Kurkela puolestaan kertoo Pihlavan Sahan kiinnostuneen tuoteideasta sen yksinkertaisuuden ja patenttisuojauksen vuoksi. – Liimapuupalkkien ja sormijatkettujen tuotteiden markkinat ovat ylitarjonnan vuoksi varsin kilpailtuja. Patentoidun järjestelmän markkina pysyy paremmin kannattavana, vaikka toisaalta markkinointi vaatii suurempia panostuksia kuin pelkän runkotolpan myynti, selvittää Kurkela. Reklamaatiot loppuivat Alkuvaiheessa onkin tarkoitus markkinoida kotimaahan, vaikka tuotetta on jo esitelty useammassa Euroopan maassa. – Kaikki yritykset, jotka ovat järjestelmää kokeilleet, ovat sen myös ottaneet käyt- töön. Emme kilpaile hinnalla vaan menetelmän mukanaan tuomalla ajansäästöllä. Uskomme tuotteella olevan isot markkinat myös maailmanlaajuisesti, sillä emme tiedä vastaavaa järjestelmää olevan markkinoilla, kertoo Kurkela. Profiilia on valmistettu pilottiluonteisesti mm. Jettataloille jo yli kolme vuotta. Tuotetta on testattu myös kerros- ja rivitalokohteissa. – Kokemuksemme ovat hyvin positiiviset, sillä reklamaatiot väliseinien tolpista loppuivat siirryttyämme käyttämään Klik-järjestelmää. Mittatarkkaan ja kieroutumattomaan tolppaan on helppo kiinnittää levyt eikä Jarkko Kuisma esittelee puista elementti rakennetta, jonka alla on Muotolevyn valmistamia väliseinäelementtien teräsprofiileja. pystytolppien kiinnitykseen käytetä kiilasysteemin ansiosta lainkaan nauloja tai ruuveja, kertoo Jetta-Talot Oy:n markkinointijohtaja Ilpo Harsunen. Viime vuonna Jetta-talot toimitti noin 300 omakotitaloa. Lisää tuotteita tulossa Pihlavan Puutuote työllistää tällä hetkellä Porissa viisi henkilöä ja kesällä on tulossa lisähenkilökuntaa markkinointiin. Parhaillaan on menossa investointiohjelma ja suunnitteilla on kehittää konenäköä sekä automatisoida kappaleenkäsittelyä. Tuotantoon on tulossa myös muita puurakentami- Pystyrankoja ei kiinnitetä mekaanisesti ruuveilla tai nauloilla, minkä ansiosta tolppia voidaan siirtää levytysvaiheessa. seen liittyviä uutuustuotteita, mm. kieroutumaton massiivitolppa. Lähes 20 000 syytä soittaa SALHYDRO:n Satamaoperaattorille omia junia Loviisalainen satamaoperaattori LFS, Lovisa Forwarding&Stevedoring ja Proxion Train Oy tarjoavat yhteistyössä sahatavaran junakuljetuksia Loviisan Satamaan. Ensi vuoden lopulla LFS saa käyttöönsä kaksi tavarajunaa. Molempiin tulee kymmenen vaunua, joten kerralla voidaan kuljettaa tuhat kuutiota sahatavaraa. –Tarjoamme asiakkaille junan, joka hakee tuotteet koko rataverkon alueelta sovitun aikataulun mukaisesti ja kuljettaa ne Loviisan satamaan ilman välipysähdyksiä. Näin kuljetusketjusta saadaan tehokas ja kustannukset voidaan pitää kurissa, sanoo LFS:n toimitusjohtaja Jan van den Wildenberg. – Sahateollisuudessa pienetkin hintamuutokset kuljetustuissa ja polttoaineen hinnassa vaikuttavat toiminnan kannattavuuteen. Olemme avanneet viime aikoina uusia liikennöintilinjoja Eurooppaan sekä kehittäneet palveluamme. Uudella sopimuksella pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kilpailukykyiset rautatiekuljetusratkaisut satamaamme ja sieltä maailmalle sekä pitämään Loviisan edelleen sahatavaran tärkeänä vientisatamana, linjaa van den Wildenberg. –mls Vuoden puuteollisuusyritys Vuoden 2012 puuteollisuusyritykseksi on valittu Luoman Oy. Toiminta käynnistyi 1982 kenttäsirkkelillä ja sahatavaran höyläämisellä. Asiakkaina olivat puukomponentteja ja puisia pakkauksia tarvitsevat maakunnan konepajat. Uusi aikakausi yrityksessä alkoi vuonna 1992, kun elementtimökkien valmistus alkoi. Vuonna 2003 yritys yhtiöitettiin ja muutettiin konser- niksi, Luoman Oy:ksi. Konsernilla on nykyään kaksi tytäryhtiötä Ranskassa ja yksi tuotannollinen tytäryhtiö Saksassa. Tärkeimpänä Luoman Oy:n kilpailukeinona on ollut asiakkaan kuuntelu. Siihen reagoitiin kehittämällä palvelukonseptia, etabloitumalla kohdemaahan, rakentamalla varaosapalvelu sekä kouluttamalla jälleenmyyjien henkilökunta. Liimapuun tuotanto nousi Suomessa tuotettiin viime vuonna liimapuuta sekä duoja triolamia yhteensä 330 000 m3, viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Liimapuusta toimitettiin kotimaahan 50 500 m3. Eurooppaan vietiin liimapuuta sekä duo- ja triolamia 54 000 m3 ja Euroopan ulkopuolelle, käytännössä Japaniin, 225 000 m3 liimapuuta. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli liimapuun toimituksessa kotimaahan viisi prosenttia ja viennissä Euroopan ulkopuolelle 12 prosenttia. Sen sijaan vienti Eurooppaan pieneni seitsemän prosenttia. Japanin jälkeen seuraavaksi eniten liimapuuta sekä duo- ja triolamia viedään Suomesta Ranskaan 12 000 m3, IsoBritanniaan 10 000 m3 ja Italiaan 8000 m3. Suomi on Itävallan kanssa suurin liimapuun viejä Japaniin. Lisäksi Suomi on Euroopan suurimpia liimapuun valmistajia. Maija-Liisa Saksa 06.02.2012 MEILTÄ KUNNON LETKUT PURUN POISTOON, PAINEILMALLE, JA VAIKKA MIHIN. PUL - POLYURETAANI- PURULETKU Tuotekoodi Kestää erittäin hyvin kulutusta. Erittäin taipuisa, kevyt ja sileä sisältä. Käyttölämpöila: -40º- + 90ºC Sisämateriaali: Notkea PU, polyesteri Vahvikkeet: Terässpiraali Pintamateriaali: Notkea PU, polyesteri PUL-040 PUL-050 PUL-063 PUL-076 PUL-080 PUL-090 PUL-100 PUL-110 PUL-120 PUL-125 PUL-130 PUL-140 PUL-150 PUL-160 PUL-170 PUL-180 PUL-200 PUL-250 PUL-300 PUL-350 PUL-400 PUL-500 PUL-600 PU - POLYURETAANI - PURULETKU Tuotekoodi Kestää erittäin hyvin kulutusta. Pölyn ja purunpoistoon. Erittäin taipuisa, kevyt ja sileä sisältä. Tukevampi kuin PUL. Käyttölämpötila: -40ºC - +90ºC Sisämateriaali: Notkea PU, polyesteri Vahvikkeet: Terässpiraali Pintamateriaali: Notkea PU, polyesteri PU-040 PU-045 PU-050 PU-063 PU-075 PU-080 PU-090 PU-100 PU-110 PU-120 PU-125 PU-130 PU-140 PU-150 PU-160 PU-170 PU-180 PU-200 PU-250 PU-300 Sisä Ø Seinämä Työpaine Alipaine Taiv.säde Paino Kieppi (mm) (kg/m) (m) (mm) (mm) (bar 18ºC) (m. H2O) 40 0,4 0,50 0,30 10 0,150 6/15 50 0,4 0,45 0,20 13 0,180 6/15 63 0,4 0,38 0,15 16 0,230 6/15 76 0,4 0,30 0,10 19 0,350 6/15 80 0,4 0,27 0,10 20 0,370 6/15 90 0,4 0,23 0,10 22 0,420 6/15 100 0,4 0,20 0,09 20 0,480 6/15 110 0,4 0,20 0,09 22 0,520 6/15 120 0,4 0,19 0,09 24 0,550 6/15 125 0,4 0,18 0,08 25 0,590 6/15 130 0,4 0,18 0,08 26 0,610 6/15 140 0,4 0,15 0,08 28 0,660 6/15 150 0,5 0,11 0,06 30 0,700 6/15 160 0,5 0,10 0,06 32 0,750 6/15 170 0,5 0,09 0,06 34 0,780 6/15 180 0,5 0,09 0,06 36 0,830 6/15 200 0,5 0,08 0,05 40 0,920 6/15 250 0,6 0,05 0,04 50 1,070 6/15 300 0,6 0,03 0,03 60 1,500 6/15 350 0,6 0,03 0,03 70 1,750 6/15 400 0,6 0,02 0,02 80 2,000 6/15 500 0,6 0,01 0,01 100 2,500 6/15 600 0,6 0,01 0,01 120 3,000 6/15 Sisä Ø Seinämä Työpaine Alipaine Taiv.säde Paino Kieppi (mm) (mm) (bar 18ºC) (m. H 2O) (mm) (kg/m) (m) 40 0,5 1,4 4,5 40 0,180 30 45 0,5 1,3 4 45 0,200 30 50 0,55 1,2 3,5 50 0,260 30 63 0,55 0,9 2,5 63 0,320 30 75 0,55 0,8 2 75 0,440 30 80 0,6 0,7 2 80 0,480 30 90 0,6 0,7 2 90 0,520 30 102 0,65 0,6 1,5 102 0,660 30 110 0,65 0,6 1,5 110 0,720 30 120 0,65 0,5 1,5 120 0,780 30 125 0,65 0,5 1,5 125 0,800 30 130 0,65 0,5 1,5 130 0,840 30 140 0,65 0,5 1,5 140 0,900 30 150 0,7 0,4 1 150 1,100 30 160 0,7 0,4 1 160 1,160 30 170 0,7 0,4 1 170 1,240 30 180 0,7 0,4 1 180 1,300 30 200 0,7 0,3 1 200 1,440 30 250 0,8 0,2 0,5 250 1,880 15 300 0,8 0,2 0,4 300 2,250 15 www.salhydro.fi MEILTÄ MYÖS KAIKKI PAINEILMAOSAT - letkut, asennelmat - pikaliittimet - spiraalit, letkukelat - putket ja liittimet www.hydromarket.fi -- pistoolit venttiilit Hki Suutarila - 09-3464 200 - sylinterit Hki Konala - 09-5131 200 - mittarit - kiristimet Kerava - 09-2423 200 - säätimet, suodattimet, öljyttimet Nurmijärvi - 09-276 6400 Tampere - 03-364 0655 PUUSEPÄNT_06022012.indd 1 2/3/2012 9:21:27 AM 16 Puu&Tekniikka Vuodenvaihteessa alueelliset metsäkeskukset yhdistettiin yhdeksi Suomen metsäkeskukseksi, jonka liiketoiminta samalla eriytettiin julkisista palveluista. – Julkisten palvelujen yksikkö ei kilpaile kenenkään kanssa, liiketoimintayksikkö elää asiakkailta saatavilla rahoilla, kiteyttää Eini eriytyksen käytännön merkitystä. Hänen mukaansa tärkein julkisen palvelun yksikön tehtävä on metsätalouden ja metsäalan elinkeinojen edistäminen. Muita lakiin kirjattuja tehtäviä ovat rahoitus- ja tarkastuspalvelut sekä metsätietoihin liittyvät tehtävät. Vuodenvaihteen uudistusten yhteydessä tuli voimaan myös laki metsävaratietojen käytöstä. Tällä on suuri merkitys koko metsäalalle. – Asiakkaan hyvän ajatteleminen pitää olla kaiken toiminnan takana. Metsävaratietojen keruun pitää olla tehokasta ja sitä pitää jalostaa muotoon, jossa siitä on asiakkaalle todellista hyötyä, korostaa Eini. Metsäkeskus lähemmäs jatkojalostusta – Meidän pitää olla kiinnostuneita myös puun käytöstä, ei pelkästään sen kasvattamisesta, sillä hakkuilla tehdään metsätalouden tulos, sanoo Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen johtaja Ari Eini. Metsävaratiedot käyttöön Puun ostajilla on jo vuoden alusta ollut mahdollisuus pyytää Suomen metsäkeskukselta tietoja esimerkiksi päätehakkuukypsistä leimikoista haluamaltaan alueelta. Ostaja saa metsänomistajien yhteystiedot, ei yksilöityjä tietoja leimikoiden koosta tms. Marraskuussa käynnistyy Metsään. fi-palvelu, jossa metsänomistajat pääsevät metsäkeskuksen metsävaratietopalveluun ja näkevät oman metsikkönsä kuviokohtaiset tiedot. Ensi vuoden aikana myös puunostajat saavat metsävaratietolain puitteissa tietoja suoraan Metsään.fi-palvelusta. – Tulevaisuudessa tietoja voidaan jalostaa yhdistämällä mukaan kasvupaikkatietoja ym. ja näin ostaja voi etsiä myös erikoispuuta, selvittää Eini palvelun kehittämismahdollisuuksia. Hankkeita yrittäjille Uudistumisen myötä Suomen metsäkeskus on ottanut askeleen lähemmäs puun jatkojalostusta. Eini näkee askeleen luonnollisena osana kansallista metsäohjelmaa, sillä metsätalouden tulos on riippuvainen metsän jatkojalostuksesta ja alan yritysten menestymisestä. – Uskon erilaisen hanketoiminnan lisääntyvä toiminnassamme. Ei kuitenkaan niin, että tekisimme hankkeita itsellemme, vaan tarpeen pitää tulla kentältä. Ensimmäisenä hankkeena RakPuuCE, jonka tavoitteena on helpottaa pienyrittäjien CE-merkinnän hakemista. Muita, metsäalan elinkeinojen ja metsätalouden väliin sijoittuvia kehittämiskohteita ovat esimerkiksi metsien sukupolvenvaihdoksiin ja yhteismetisen kehittämiseen liittyvät asiat. Näiden vaikutukset ulottuvat puutuoteteollisuuteen viiveellä, selvittää Eini. Metsäelinkeinojen edistäminen Ilman kannattavaa puun jatkojalostusta myös metsätalouden kannattavuus vaarantuu. Ari Eini korostaakin, kuinka tärkeää julkishallinnon on ymmärtää, ettei voi olla erillistä metsä- ja teollisuuspolitiikkaa, vaan näi- Yksi koko maan kattava metsäkeskus yhtenäistää palvelun samanlaiseksi ympäri maata, korostaa Ari Eini. Lisätarkkuutta lajitteluun Puutavaran koneellinen lujuuslajittelu perustuu Euroopassa hyvin pitkälti lajittelukonetyypeille ominaisten vakiosäätöarvojen käyttöön. Tämän lisäksi voidaan käyttää myös omia konekohtaisia raja-arvoja. Tässä ns. tuloslajittelussa raja-arvot määritetään erikseen tietylle lajittelukoneelle, ja niitä voidaan myös jatkossa muuttaa tarpeen niin vaatiessa. Tuloslajittelu on pääsääntöinen lajittelumenetelmä muun muassa Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tuloslajitteluun liittyvä ensisijainen hyöty on parempi lajittelutarkkuus. Vakiosäätöarvot on määritetty suhteellisen suurille puun kasvualueille, tuloslajittelussa voidaan raja-arvot säätää tarkemmiksi. – Suomessa, missä puutavaran laatu on yleisesti Pohjoismaiden keskiarvoa korkeampi, lajittelusLuokkakohtainen saantoprosentti vakiosäätöarvolajittelussa ja tuloslajittelussa. Lajiteltavan puutavaran kasvualueena on ollut Etelä-Suomi. Lajittelu on suoritettu Precigrader-lajittelukoneella. den pitää lähentyä, mennä jopa lomittain. Hänen näkeekin hyvänä maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välille kehittyneen yhteistyön. – On myös tärkeää tarkistaa, ettei maakunnissa jää aukkoja metsään liittyvän yrittäjyyden edistämisessä. Metsäkeskuksethan ovat hoitaneet perinteisesti metsätalouteen liittyvät edistämistoimet, ely-keskukset teollisen ja palveluyrittäjyyden sa voidaan käyttää vakiosäätöarvoja alempia raja-arvoja lajittelutarkkuuden parantamiseksi ja näin saantojakauma paranee erityisesti parempien laatujen eli yli C30-luokkien kohdalla, korostaa projektipäällikkö Juha Mikkonen Limab Oy:stä. Kannattavuus paranee Saantojakauman parantuessa myös lajittelun kannattavuus paranee. – Jos esimerkiksi lujuusluokkaan C35 lajitellun sahatavaran myyntihinta on viisi prosenttia korkeampi kuin luokkaan C24, lajittelun kannattavuutta kyetään parantamaan lajitteluyhdistelmän R/C24/C35 kohdalla noin kahdella prosentilla tu- loslajittelun myötä. Jos sahatavara käytetään yrityksen omassa jatkotuotannossa, lopullisen tuotantokatteen parantuminen voi olla huomattavasti korkeampikin, arvioi Juha Mikkonen. – Tarjoamme palvelua tuloslajittelun käyttöönottoon lajitteluyhdistelmien R/C24/C35 ja R/C24/C40 osalta. Palvelu sisältää konekohtaisten raja-arvojen määrittämisen ja niiden alkutyyppitestauksen sekä tuloslajittelua koskevan laadunvalvontajärjestelmän määrittäminen. Lisäksi saatavilla on tarvittavat koulutus- ja FPCmanuaalin päivityspalvelut, kertoo Juha Mikkonen. Luokkakohtainen saanto–% 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10% 0% 66 % 55 % C30 37 % 23 % C35 Vakiosäätöarvolajittelu Tuloslajittelu Energiamessut lokakuussa Tampereella lokakuun 23.–25. päivänä pidettävien Energia 12 -messujen näyttelytila on täyttynyt ennätysvauhtia. Mukana on jo 200 alan yritystä. EcoCityteema esittelee älykästä, ekologista ja energiataloudellista kaupunki- ja energiainfraa sekä vähäpäästöistä liikennettä. Ohjelmaa suunnataan erityisesti kuntasektorille. Kolmipäiväisten Energiamessujen lisäksi energia-alan päätapahtuma EnergiaForum 2012 käsittää Energiapäivän, Energiakongressin ja muita seminaareja. FinnMetko 79 % 28 % Maija-Liisa Saksa C40 FinnMetko 2012 järjestetään 20.8.–1.9. Jämsässä ja näytteilleasettajia on ilmoittautunut jo yli 260. Vuonna 2010 näyttely kokosi Jämsään yli 33000 ammattivierasta ja yli 330 näytteilleasettajaa. numero 6/2012 Lyhyesti Aivoriihi verkossa Verkossa käynnistyvä kansalaiskeskustelu haastaa kansalaiset ja asiantuntijat pohtimaan yhdessä, millaisiin asumisen unelmiin puukerrostalorakentamisella tulisi vastata nyt ja tulevaisuudessa. Nyt on tilaisuus vastata ja vaikuttaa. Aivoriihi verkossa on osa työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallista puurakentamisohjelmaa. Keskustelu avautuu 15.5. ja jatkuu 15.6. saakka. Linkki keskusteluun löytyy Puuinfon nettisivuilta osoitteessa www.puuinfo.fi RakPuuCe koulutus käynnissä Suomen metsäkeskuksen RakPuuCe -hankkeen koulutuksia on pidetty tänä keväänä jo 10 paikkakunnalla yli sadalle yrittäjälle. Lisää kursseja on tulossa syksyllä. Ensimmäinen FPC -manuaalin valmistuskurssi pidettiin Tampereella yhteistyössä Puusta elinvoimaa -hankkeen vetäjän Eveliina Oinaankanssa. – Ilman parin päivän kurssia olisi ollut tällaiselle pienyritykselle melkeinpä mahdoton tehtävä itse laatia asiaankuuluvia käsikirjoja ja muita seurantalomakkeita. Näin sain otettua CE-merkinnän käyttöön varmasti edullisimmalla tavalla, kertoo huittislaisen EU-Puu Oy:n myyntipäällikkö Mika Kylväjä kuukausi kurssin jälkeen. Vilppulan sahan uudistamista suunnitellaan Metsä Group käynnistää selvitystyön Metsä Woodin Vilppulan sahan uudistamisesta ensi vuonna 30 miljoonalla eurolla. Kahden nykyisen linjan tilalle on suunnittelilla uusi sahalinja sekä tuorekäsittelylaitos. Myös sahan muita osia uusittaisiin. Uusi linja pystyisi sahaamaan monipuolisilla sahausmalleilla ja hyödyntämään myös pikkutukkia.. Investointi ei muuta sahan kapasiteettia merkittävästi. Koska hanke pienentää toteutuessaan Vilppulan sahan henkilöstön määrää, Metsä Wood aloittaa henkilöstöryhmien kanssa käytävät yt-lain mukaiset neuvottelut. Vähennystarve on arvioitu enintään 40 henkilöksi. numero 6/2012 Puu&Tekniikka 17 Woodment – veistoksellisia epäesineitä Näyttelyn esineistön olivat toteuttaneet Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin kalustemuotoilun opiskelijat. Puurakenteisten, veistoksellisten esineiden toiminnallisuus ja yllätyksellisyys perustuivat teosten osien keskinäiseen nivellytykseen moderneilla kalusteheloilla. Muodonantoa ei ollut ohjattu tai rajattu millään tavoin, joten näyttelyesineet olivat myös visuaalisesti puhuttelevia. – Opiskelijoilla oli projektin aikana mahdollisuus tutustua kalusteheloihin ja puuhun sekä niiden antamiin mahdollisuuksiin kalustemuotoilus- Pro Puu -keskuksessa Lahdessa huhtikuussa järjestetyssä Woodment-näyttelyssä oli esillä toinen toistaan mielen kiintoisempia epäesineitä. sa leikin varjolla, selvitti Markku TonttilaPro Puu ry:stä. – Odotushan näissä on aina se, että kun lähdetään vapaasti irrottelemaan, niistä voi oikeasti syntyä vaikka mitä tuotteita. Vastaavaa toimintaa on hänen kertomansa mukaan tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin ja hakea samalla uusia keinoja oppimisen kannalta. Näyttelyn päätukija oli helavalmistaja Häfele, joka halusi hankkeella näyttää, että vanhasta totutusta helasta voidaan saada aikaan jotakin täysin uutta. – Peruslähtökohta suunnitelmissa oli, että esineen on mahduttava kuution sisään ja käytettävissä heloissa oli tietty budjetti, kertoi Häfelen tekninen myynti- insinööri Vesa Repo. Yritysyhteistyö tarjosi opis keli joille myös mahdollisuuden saada luontevia kontakteja tulevaa ammattiaan varten. Projekti toteutettiin osana Pro Puun käynnistämää Puustudio-toimintaa, jonka tarkoitus on laajentaa puualan oppimisympäristöä ja innovaatiotoimintaa uusin teemoin ja tehtävänannoin. Puustudio on osa IDEAL – International Design and Event Arena Lahti -hanketta, jota hallinnoi Lahden kaupungin sivistystoimialan Liikunta ja kulttuuri vastuualue. Päijät-Hämeen liitto rahoittaa hanketta EU:n aluekehitysrahastosta. Kimmo Janas Esko Ihalainen sorvasi haavasta hämähäkin, jota voi pyöritellä ympäri neulansa päässä. Matilda Palmun ’Viuhka’ herää henkiin saranoilla ja pintastruktuurilla. Aidosti tehokas Kiskoilla liikkuvat kuutiot tulevat ulos spiraalimaisessa järjestyksessä Roope-Oskari Miettisen ’Vetokuutiossa’. Parasta mahdollista lapsille. Übelbachin kaupunki Itävallassa halusi sijoittaa lapsiinsa rakentamalla mahdollisimman ekologisen päiväkodin. Stora Enson CLT oli selvä valinta – energiatehokas massiivipuu pitää lämmön rakennuksen sisällä ja tarjoaa terveellisen sisäilman sekä miellyttävän ääniympäristön. Lukijoistamme* 52 % Lue lisää kustannustehokkaasta rakentamisesta: storaenso.com/buildingandliving clt.info on hankkinut lisätietoa Puu& Tekniikassa olleen mainoksen perusteella! * Lukijatutkimus 2010, Focus Master Übelbachin Päiväkoti. Runko, kattorakenteet, väliseinät ja välipohjat: Stora Enso CLT 172 m3. 18 Puu&Tekniikka Tapahtumia Toukokuu 24.–27.5. Furniture and Interior 2012, huonekaluteollisuuden erikoisnäyttely, Odessa. expohome.com.ua/index2. php?page=index&lang=en Kesäkuu 4.–7.6. Top Movel 2012, huonekaluja, Fortaleza (Brasilia). 5.–8.6. Hanoiwood + Furnitec 2012, Vietnamin kansainvälinen puu ja puuntyöstökonenäyttely, Hanoi. www.vietnamwoodexpo.com/hanoi 6.–8.6. Carrefour du Bois 2012, kansainvälinen puualan näyttely, Nantens (Ranska). www.timbershow.com 6.–8.6. Intermebel 2012, huonekaluja, Kazan (Venäjä). www.intermebelexpo.ru/rus 6.–8.6. WoodWorking 2012, puusepän- ja huonekaluteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Kazan (Venäjä). www.woodexpokazan.ru/rus 7.–9.6. Design District 2012 (entinen 100 % Design), sisustusala, Rotterdam. www.designdistrict.nl 8.–10.6. Domo Classica 2012, tyylihuonekaluja, Pesaro. www.domoclassica.it 9.–10.6. Fiskarsin puumarkkinapäivä, Fiskars. www.puumarkkinapaivat.fi 14.–17.6. FIMA 2012, puu- ja huonekalumessut, La Paz (Bolivia). www.portalferias.com/ferias-bolivia/p51 20.–23.6. Furnitech Woodtech 2012, huonekaluteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Bangkok. www.furnitechwoodtech.com 29.6.–1.7. Woodmach Davao 2012, puusepän- ja huonekalu teollisuuden koneita ja tarvikkeita, Davao (Filippiinit). globallinkmp.com/calendar-of-events Heinäkuu 4.–6.7. Office Furniture Japan 2012, toimistokalusteita, Tokio. www.isot.jp/en/ofj 6.-8.7. Wood Tech India 2012, puusepänteollisuuden koneita, heloja, raaka-aineita, ikkunoita ja ovia, huonekaluja, parketteja, Chennai (Intia).www.woodtechindia.in 15.–18.7. The Manchester Furniture Show 2012, huonekaluja, Manchester. www.manchesterfurnitureshow.com 19.–22.7. FurniTex 2012, huonekaluja ja sisustuksia, Melbourne. www.furnitex.com.au 24.–27.7. ForMobile 2012, puusepän- ja huonekaluteollisuuden tarvikkeita, Sao Paolo. www.feiraformobile.com.br Elokuu 1.–4.8. ABIMAD Inverno 2012, huonekaluja, Sao Paolo. www.abimad.com.br/portal 15.–18.8. EXPO Mueble Internacional Verano 2012, huonekaluja, Guadalajara. www.expomuebleverano.com.mx/veranonew 21.–24.8. Trä & Teknik 2012, puuteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Göteborg. www.svenskamassan.se/kalender/2012/ tra-teknik-2012 22.–25.8. IWF 2012, puuntyöstökoneita ja tarvikkeita, Atlanta. www.iwfatlanta.com 30.8–2.9. International Timber Fair Klagenfurt, saha-, bioenergia- ja puutuoteteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Klagenfurt Itävalta, www.kaerntnermessen.at numero 6/2012 Toukokuun alussa Milanossa järjestetyt puuntyöstökone messut, Xylexpo 2012, olivat 46-vuotisen messuhistoriansa hiljaisimmat. Xylexpo hiipuu 515 näytteilleasettajan tuotteisiin tutustui vain 43 295 messuvierasta eli lähes 16 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Runsaat 32 000 näyttelyneliötäkin oli saatu mahtumaan neljään halliin, mikä toisaalta teki messuista entistä kompaktimmat ja helpommin hallittavat. Itse messut olivat kuitenkin hyvät, ja näytteilleasettajiakin oli saapunut 34 eri maasta eli mistään paikallisesta konenäyttelystä ei suinkaan ollut kyse. Entä vuonna 2014? Moni ennusti näiden olleen viimeiset Milanossa järjestetyt puuntyöstökonemessut, mikä saattaa jopa pitää paikkansa. Mutta Xylexpo -messuja ei kuitenkaan olla hautaamassa, vaikka Riminillä jatkettaisiinkin omia messuja. Italian puuntyöstökonevalmistajien liiton, Acimallin edustajien kertoman mukaan neuvotteluita käydään kuumeisesti liiton jäsenistön keskuudessa paluusta yksien messujen taakse. Toisaalta kovat uhkasakot Milanon messujen kanssa ovat pitäneet Acimallin kiinni messusopimuksessa ja Milanossa. Nyt sopimuskausi kuitenkin päättyi, ja parhaillaan kartoitetaan tilannetta uuden messupaikan suhteen. Esille on nostettu Milanon ja Riminin lisäksi mm. Bologna ja Verona. 1. 2. Ratkaisuja tullaan tekemään ensi syksyn aikana. Mutta sukelletaanpa messutarjontaan kuvien myötä. Kimmo Janas 1. Weinig esitteli osastollaan uuden mallisarjan Powermat 2400 höyläkoneen, jossa on uutuusohjelmisto lapepinnan kuviointia varten. 2. Powermat 2400:n ohjelmistolla saadaan kappaleisiin höylättyä monipuolisia kuvioituja. 3. Iman 4-akselinen cnc-jyrsin BIMA Gx30 130/430 on OLSA KESÄKAMPANJA d a Nyt AiP Ä NP ÄLLE! 2012 KAUP KIA KOSKEE KAIK ) 0% v (al € YLI 7.000 KINTOJA! N A H IA IS O ARV vaihtokoneita. kee uusia- ja ja sen 1.6.-31.7. Kos in tarjoukseen Tarjous voimassa Tutustu tarkemm ssa www.olsa.fi » ehtoihin osoittee UUDET KONEET VAIHTOKONEET PURUNPOISTO HUOLTO TERÄT VERKKOKAUPPA OLSA AY - TupALAnkATu 4, 15680 LAhTi MYYnTi: 010 820 7200 - huOLTO: 010 820 7251 - e-MAiL: infO@OLSA.fi - hTTp://www.OLSA.fi OHUTVIILUVANERIT SUORAAN TEHTAALTA! Korkealaatuiset koivuiset ohutviiluvanerit suoraan Lohjan tehtaaltamme: • Paksuudet alkaen 0,3 mm • Koot 1220x1220 / 1500x1500 /1550x1550 mm tai sopimuksen mukaan Meiltä saat myös koivu-, mänty- ja haapaviilut, sekä lämpökäsitellyt viilut. Kysy tarkemmin meiltä: Markku Tamminen, puh. 040 841 7178 Sirpa Pesonen, puh. 040 835 6729 Juha Alhonen - paksut mäntyviilut, puh. 040 532 5481 www.mahogany.fi Puurakentamisen koulutusta Paineilmanaulaimet ilman kaasua ja letkuja! UUTUUS Naulaimet viimeistelyyn FN65DA FN55AX www.woodpolis.fi www.mechelin-company. numero 6/2012 Puu&Tekniikka 3. 4. 6. 7. 8. 9. 19 5. 10. Ura putkessa 11. 12. 13. Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot: toimitus@puutekniikka.fi Heinolan Sahakoneet oy 10. Suomeenkin jo myyty ovien puu- ja välihiontaan soveltuva QuickWood PRO 1300/8 V/2 säätyy automaattisesti oven paksuuden mukaiseen leveyteen. Messuilla esiteltiin koneesta halkaistu versio. suunniteltu kestämään keskeytymättömän vuorotyön rasitukset. Koneessa on mm. led-asetteentekojärjestelmä, 360 astetta kääntyvä c-akseli, 10 kW jyrsinmoottori, 2 z-akselia ja porakaralaatikko. 4. Messujen aikana solmivat Eurotec Oy:n toimitusjohtaja Anssi Tiira (vas.) ja Essetre S.p.A.:n myyntijohtaja Giampietro Lavarda yhteistyösopimuksen Essetren koneiden edustuksesta Suomessa. 6. Griggion Unica 400 Electronic sirkkelissä on kolmen akselin ohjaus sisältäen myös ohjelmoitavan katkaisuvasteen. 8. Venture 320 L on täysin uusi mallisarja Homagin cnc-koneissa, jossa kompakti listoitusyksikkö on siirretty koneen etuosaan huollon helpottamiseksi. 11. Reinhardt Twin Loop on uudentyyppinen suurtehokatkaisusaha, joka voidaan kytkeä linjaan joko ennen höylää tai sen jälkeen. Maksiminopeus 80 m/sekunnissa. 5. Holz-Herin uudessa Glu Jet -liimapäässä liima ei enää tule perinteisesti reijistä vaan suoraan putkesta tasaisesti annosteltuna. 9. Brandt on tuonut aloittaville puusepille entistä edullisemman Highflex 1220 listoituskoneen, jonka syöttönopeus on 11 m/min. 12. Friulmac Randomax on uusi päätyponttikone, jonka alkuperäinen kehitysidea tuli tehtaalle Suomesta. Kone sopii isoille dimensioille (max 50 x 400) ja kovaan käyttöön. 7. Felderin peruskoneita menee Suomessa tasaiseen tahtiin. 13. Finiture on tehnyt Comaun maalausrobottiin oman helppokäyttöisen käyttöliittymän. Sovellukset voidaan tehdä niin uusiin kuin jo toiminnassa oleviin linjastoihin. 22.8. 11.9. -lehdet: Sahateollisuus, hirsitaloteollisuus, ikkuna- ja oviteollisuus Varaukset 10.8. mennessä Kaluste- ja huonekaluteollisuus, suunnittelu Lisäjakelu: Habitaressa 12.-16.9. Varaukset 30.8. mennessä 3.10. Puusta rakentaminen Lisäjakelu: Kuntien teknisen toimen ja talonrakennusliikkeiden johto, rakennesuunnittelutoimistot, Finnbuild 9.–12.10. Varaukset 21.9. mennessä Puutekniikan insinööri Kari Puustinen on nimitetty myyntipäälliköksi Venäjän ja Suomen markkinoille. Hän siirtyy yhtiöön Jartek Oy:stä. DI Tomi Kau kinen on nimitetty hankintatoimen ostojohtajaksi sekä yhtiön johtoryhmään. Hän siirtyy yhtiöön Foster Wheeler Energia Oy:stä. Ammattilaiset asialla Hiomatarvikkeita - Kaikkea hiontaan - Laadustaan tunnettu Seuraavat Puutekniikan insinööri Juha Ropilo on nimitetty myyntijohtajaksi. Ropilo on toiminut aiemmin yhtiön teknisenä johtajana sekä vientipäällikkönä. DI Timo Juntunen on nimitetty automaatioryhmän johtajaksi sekä yhtiön johtoryhmään. Lisätietoja: p.0207 940 866 myynti@hiomant.fi Sorvarinkatu 7, 20360 TURKU Jalopuuta DLH Finland Oy Heidehofintie 4 01300 VANTAA P. 020 790 2770 Latokarinkatu 4 20200 TURKU P. 02 253 4400 www.dlh-finland.fi Lämpökäsiteltyä puuta Hjt-Holz Oy 35700 Vilppula puh. 050 554 2965 hannu.salo@hjt-holz.com www.hjt-holz.com www.hiomant.fi Pintakäsittelylaitteet Puuöljyt SPRAYTEC 40 x 50 mm ladottu 300 euroa / 4 numeroa MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT Ilmoitushinnat ja lukijatutkimus: www.puutekniikka.fi. Soita 050 4646 455 / Maija-Liisa Saksa ja varaa tilasi! Parasta puulle! PUH. 0207 851 900 WWW.SPRAYTEC.FI Ammattilaiset asialla ilmoitushinnat: Lisätietoja: puh. (019) 264 4200 info@osmocolor.com www.osmocolor.com 40 x 50 mm 4-v kehystetty 600 euroa / 4 numeroa Myös muut koot mahdollisia. Alv lisätään hintoihin Soita 050 4646 455 / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi. Mikrobeja vastaan Scheer käsijyrsimiä Uusia teriä Yhä vastustuskykyisemmät sairaalabakteerit sekä lisääntyvät metalliallergiat ovat ongelma, johon Savolla on ratkaisuna Aseptic line -vetimet. Metallisissa vetimissä ei ole nikkeliä tai kromia. Niissä on antibakteerinen hopeapinnoite, jossa useat tavallisimmista sairaalabakteereista tuhoutuvat. Vetimet soveltuvat kohteisiin, jossa monet ihmiset Penope on aloittanut Scheer-käsijyrsimien myynnin Suomessa. Mallisto sisältää viisi vaihtoehtoa ottotehoiltaan 1000–2500 W, moottorina on suojaeristetty ja häiriösuojattu kestävä yleismoottori. Kaikissa malleissa on tarkka jyrsintäsyvyyden pikasäätö, eristetty ja kytkimellä varustettu ohjauskahva sekä levyalustaan kiinnitetyt ohjainjohteet. Kolmoislaakeroitu kara tekee työstöstä vakaata. Jyrsimet on varustettu purusuo- Imperial Bladesin titaanipintaisen Storm T340 rinnalle on tullut kapeampi 32 mm:n T330. Tämä mahdollistaa sahaamisen ahtaissa kohteissa. Titaanipintaisella terällä katkeavat niin naulat, ruuvit kuin vanhat metalliset vesijohtoputketkin. Toinen uutuus, kuvan MM550, on 63 mm aaltomuotoinen terä styrofoamin, polystyreenin, nahan, kumin, paperin ja mattojen leikkaamiseen. Kaikki Imperial Blades terät joissa on universaa- käsittelevät samoja kalusteita tai joissa on metalliallerigaa tai sen puhkeamista halutaan välttää. Aseptic line -tuotteissa on vaihtoehtoja runsaasti moderneista malleista perinteisiin. Lisätietoja: Savo Design & Technic Oy, www.savo.fi Ponssen metsäkoneisiin SCR-moottorit Ponsse on siirtynyt uusiin SCR-teknologian Euromot 3B-moottoreihin kaikissa 205 kW:n moottorilla varustetuissa metsäkoneissa. Muutos koskee EU-alueelle myytäviä konemalleja. Mercedes-Benzin 205 kW:n moottorit on käytössä Ergo -harvesterissa, Buffalo-, Elephant- ja ElephantKing -kuormatraktorissa sekä BuffaloDual -yhdistelmäkoneessa. Muissa moottorikokoluokissa siirtyminen uuteen teknologiaan tapahtuu vuoden 2014 aikana. SCR on jälkikäsittelyjärjestelmä, joka alentaa pakokaasun typenoksidien (NOx) määrää. Siinä pakokaasun sekaan ruiskutetaan ilmaa ja veden ja urean muodostamaa DEF-liuosta, joka pakokaasun lämmön avulla pelkistää pako- kaasun typen oksideja vaarattomiksi typeksi ja vesihöyryksi. Teknologia vaatii katalysaattorin, joka sijaitsee äänenvaimentimessa. Päästöjen vähenemisen lisäksi polttoainetta kuluu vähemmän ja vääntöä on enemmän erityisesti kuormitustilanteissa. Kun moottorin päästöistä huolehtii erillinen pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä, voidaan moottorin suorituskyky optimoida parhaan tehon ja väännön saavuttamiseksi. Nordiska Åbon varastovalikoima laajenee Nissanilta uusia pakettiautoja Nordiska Åbo Oy:n varastotuotteiden valikoima laajenee viilutettuihin mdf-levyihin sekä massiiviliimalevyihin. Decospanin mdf-levyjä on saatavissa heti koivu-, tammi- ja saarniviilutettuna, muut puulajit ovat toimitusmyynnissä 1–2 viikon toimitusajalla. Erityisesti porrasvalmistajille on tarjolla noutomyynnissä mänty- ja tammimassiiviliimalevyä sekä sormijatkettuna että pitkänä Nissan tuo markkinoille yhteistyössä Renaultin kanssa kehitetyn Nissan NV400 -pakettiautomallin, jota löytyy sekä etu- että takavetoisena. Takavetomallit mahdollistavat erilaisien ohjaamolamellina. Lomakauden jälkeen myös koivuliimalevy on saatavissa eri paksuisena suoraan varastosta Turusta. Lisätietoja: www.nordiska.fi, 02 230 2000 400 Havuvaneri kosteisiin olosuhteisiin Säädettävä ikkunakalteri Teräksiset 24/7 HS-kalterit ovat irrotettavia ja säädettäviä. Kalteri kiinnitetään teräsvastakappaleisiin, joista ne voidaan irrottaa avaamalla lukot kalterin molemmista päistä esimerkiksi ikkunanpesun ajaksi. Tuotteet sopivat joko kohteisiin, joissa ei ole muita turvatuotteita tai juksella ja poistolähdöllä. Mukana myös ”Systainer”säilytyskotelo. Saatavilla on myös laaja valikoima teriä ja lisävarusteita sekä varaosat. Lisätietoja: www.penope.fi myös valvontajärjestelmien lisäksi. Teleskooppiputkirakenteen ansiosta kalterin koko on säädettävissä leveyssuunnassa. Kalteri voidaan asentaa niin vaaka- kuin pystysuoraankin. Kaltereita on kahta eri kokoa. Lisätietoja: Next Deck Oy, www.nextdeck.fi, info @nextdeck.fi li kiinnitys sopivat seuraaviin koneisiin: Fein Multimaster, Bosch, AEG, Dremel, Skil, Milwaukee sekä kesällä markkinoille tulevaa Makita. Lisätietoja: Plektra Trading Oy Ab, www.plektratrading. com Metsä Wood tuo markkinoille puunsuoja-aineella pintakyllästetyn havuvanerin Spruce MouldGuardin, joka soveltuu käytettäväksi kosteissa olosuhteissa ja antaa suojan homehtumista vastaan. Se sopii vaativiin seinä-, katto- ja lattiarakenteisiin sekä kohteisiin, joissa suhteellinen ilmankosteus voi ylittää 75 prosenttia. Parhaiten tuote soveltuu käytettäväksi käyttöluokan 2 ja 3.1 olosuhteissa, esimerkiksi ullakkotiloihin, vesikatteeseen sekä alapohjiin. VTT:n testien mukaan käyttämällä puunsuoja-aineella pintakyllästettyä tuo- alustaversioiden hyödyntämisen. Taka-akselin suuren kantokyvyn ansiosta takavetomallit sopivat etuvetoisia paremmin keskiraskaille kuormille. Takavetomallit ovat saatavana myös paripyörillä. Akselivälivaihtoehtoja on kolme, pituusvaihtoehtoja neljä ja korkeusvaihtoehtoja kolme, minkä lisäksi tavaratilan koko voi olla 8–17 m3. Voimanlähteenä käytetään uutta Renaultin kehittämää nelisylinteristä, suoraruiskutuksella varustettua 16-venttiilistä turbodieselmoottoria. Kulmapora hankaliin kohteisiin tetta homehtumisen ja sinistymisen kesto on merkittävästi parempi, neljä–viisikertainen, verrattuna suojaamattomaan havuvaneriin. Suoja-aine on luokiteltu käyttöluokkaan 3 (EN 599-1) ja aineen tehokkuus on todettu EN 113 (laho) ja EN 152-1 (sinistäjä) mukaisissa testeissä. Tuote on saatavilla kaikissa Metsä Wood havuvanerin paksuuksissa. Boschin uudella GWB 10,8-LI Professional -kulmaporalla pääsee käsiksi paikkoihin, joihin perinteiset kulmaporat eivät yletä. Porauspää on säädettävissä viiteen eri asentoon ja on vain 11 senttimetrin pituinen. 10 millimetrin Auto-Lock-istukan avulla terienvaihto käy nopeasti. Monikäyttöinen työkalu soveltuu niin huoltotöihin, keittiöremontteihin kuin päivittäisiin asennushommiin. Sen päätä voi säätää 22,5 asteen portaikolla nollas- • Pitkäikäiset automaationaulaimet 6 – 220mm kiinnikkeille • Automaattiset latausasemat robottikäyttöön • Monipuoliset, sähköiset valvontaratkaisut kiinnityksen seurantaan • Vaihdettavat ja päältä ladattavat lippaat räätälöityinä ta 90 asteeseen. 1300 kierrosta minuutissa kierrosluku ja jopa yhdentoista Newton-metrin vääntövoima riittää vaativienkin puu- ja metallitöiden suorittamiseen. Ruuvin halkaisija voi maksimissaan olla kuusi millimetriä ja poranterän maksimihalkaisija on 10 millimetriä. Technology That Works Automaationaulaimet vaativiin teollisuuden tarpeisiin! Kts. lisää > www.kartro.fi KARTRO . ITW Construction Products Oy . Timmermalmintie 19A . 01680 Vantaa . Puh 0207 859 200 . Fax 0207 859 201 . kartro@kartro.fi . www.kartro.fi