valtakunnalliset vuokralaispäivät 2013

Transcription

valtakunnalliset vuokralaispäivät 2013
VALTAKUNNALLISET
VUOKRALAISPÄIVÄT
27.– 29.9.2013 Silja Symphony, Tukholma
2013
VALTAKUNNALLISET
VUOKRALAISPÄIVÄT
27.9.–29.9.2013
Vuoden 2013 perinteiset Vuokralaispäivät pidetään M/S Silja
Symphonylla, jolla matkaamme kohti Tukholmaa. Risteilyllä
käsittelemme erilaisia vuokra-asumiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tervetulleita ovat niin talotoimikuntien aktiivit
kuin kaikki asumisasioista kiinnostuneet. Tule vaikuttamaan
ja viihtymään!
OHJELMA
(Oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään)
……………………………………………………………………
PERJANTAI 27.9.2013 (17.00–19.30)
Huom. kellonajat ovat aina paikallista aikaa
……………………………………………………………………
LAUANTAI 28.9.2013 (15.00–19.00)
Päivän puheenjohtajana Vuokralaiset ry:n
varapuheenjohtaja Kari Uotila
Klo 7.00–9.30 Aamiainen, Buffet Symphony
(Omatoiminen lounas Tukholmassa)
Klo 14.30 Kysy liiton lakineuvojalta
/ kahvibuffet Atlantis Palacessa kannella 7
Klo 15.00
Vuokralaisen oikeudet korjausten aikana
Marina Furuhjelm, lakiasiantuntija,
OTM, Lakipalvelut, Isännöintiliitto
Klo 14.00–16.15 Lippujen jako, Olympiaterminaali, Helsinki
Klo 17.00 laiva lähtee
à Vuokralaispäivät pidetään Atlantis Palacessa kannella 7
Klo 16.00
Vuokrasuhde kriisissä – miten pärjäät kuluttajariidassa?
Mia Koro-Kanerva, toiminnanjohtaja,
Suomen Vuokranantajat ry
Klo 16.30 Tervetulokahvit
------ tauko ------
Klo 17.00 Tilaisuuden avaus
Puheenjohtajana Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä
Klo 17.00
Yleishyödyllisyyslainsäädäntö ja muutostarpeet
Ville Koponen, hallitussihteeri,
Ympäristöministeriö
Klo 17.30
Asuntopoliittinen katsaus
Jouni Parkkonen, asunto- ja viestintäministerin erityisavustaja,
Ympäristöministeriö
Klo 18.00
Tietosuojakysymykset vuokrasuhteessa
Helena Kinnunen, toimitusjohtaja, RAKLI ry
Klo 19.00
Kysy liiton lakineuvojalta
Klo 18.00
Pisteet kotiin -kannustinjärjestelmä
Reijo Jantunen, asiakaspalvelupäällikkö,
VTS-kodit, Tampere
Klo 20.00
À la carte-illallinen & kahvit Bistro Maximéssa kannella 6
Klo 20.00
Illallinen seisovasta pöydästä Buffet Symphonyssa kannella 6
……………………………………………………………………
SUNNUNTAI 29.9.2013
Klo 7.00-10.00 Aamiainen, Buffet Symphony
Laiva saapuu Helsinkiin klo 9.55
Kulkuyhteydet laivalta Tukholman keskustaan ja takaisin:
Bistro Maximén Menu (la 28.9.)
Bussi
City transfer -bussilla pääsee laivalta keskustaan ja takaisin.
Hinta yhteen suuntaan 50 SEK, lapset 6-17-v. 25 SEK.
– Liput infosta kansi 7
Alkuun: Kylmäsavulohitartaria, tryffelillä maustettua
uppomunaa ja haaparouskukaalisalaattia
Metro
Lähin T-asema Gärdet n. 500 metrin kävelymatkan päässä.
Kävelysilta lähtee suoraan terminaalista.
Kertalipun (Enkelbiljett) hinta portilta ostettuna on 40 SEK,
lapset 7-19 v. 20 SEK. Lippu on voimassa tunnin ajan.
Pääruoaksi: Paistettua häränfileetä ja maapähkinäglaseerattua häränrintaa, madeirakastiketta,
haudutettua porkkanaa ja huhtasieniperunaterriiniä.
Sokerina pohjalla: Lakritsajäätelöä
ja banaanikumkvattihilloketta
Ruokarajoitteet ovat huomioitu ilmoitusten mukaan.
JOUNI PARKKONEN:
Asuntopoliittinen katsaus
Vuokralaispäivät 2013
Perjantai 27.9.
Asuntopoliittinen uudistus
• Hallitus päätti kevään 2013 kehysriihessä osoittaa 150
miljoonaa euroa lisää asuntopolitiikkaan vuosina 20132015
• Toimenpiteitä koko asuntotuotantoketjuun
• Uudistuksen fokus Helsingin seudulla, jossa on
merkittäviä ongelmia asumisen kohtuuhintaisuudessa
• Asumisen kalleus vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja saatavuutta sekä
haittaa talouskasvua
• Erityisenä tavoitteena lisätä ns. normaalien valtion tuella
rakennettavien vuokra-asuntojen määrää Helsingin seudulla
• Uudistuksessa on kuitenkin toimia, joilla vaikutetaan myös Helsingin
seudun ulkopuolisten alueiden asuntopolitiikkaan
Jouni Parkkonen
1
Omavastuukorkojen alentaminen
• Alennetaan korkotukilainoituksen omavastuukorkoja
määräaikaisesti vuosina 2013-2015
• Nykyisen korkotukilainajärjestelmän omavastuukorkoa alennetaan
uudistuotannon osalta nykyisestä 1,7 %:sta 1 %:iin
• Koskee vain ns. normaaleja vuokra-asuntoja
• Perusparannuslainojen osalta omavastuukorkoa alennetaan
nykyisestä 3,4 %:sta 2,35 %:iin
• Koskee myös erityisryhmäkohteita
• Koskee lainoja, joiden kohteena olevien asuntojen
rakennussuunnitelmat ja kustannukset on hyväksytty
aikaisintaan 1.4.2013 ja jotka hyväksytään
korkotukilainoiksi 31.12.2015 mennessä
Jouni Parkkonen
2
Lisämäärärahat asuntotuotannon tukemiseen
 A-Kruunu Oy:n pääomittaminen 30 milj. eurolla
• A-Kruunu alkaa tuottamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokraasuntoja ARA:n korkotuella Helsingin seudulla
 Käynnistysavustuksia Helsingin seudulle yhteensä 10 milj. euroa
• Avustuksia myönnetään kohteille, joiden rakennussuunnitelmat ja
kustannukset on hyväksytty aikaisintaan 1.4.2013
• Avustuksen suuruus on 10 000 euroa per asunto
• Avustus vähentää kohteen oman pääoman tarvetta
 Erityisryhmien investointiavustuksen myöntämisvaltuus 120 milj.
euroon
• Avustusten myöntämisvaltuutta lisättiin 10 milj. euroa/vuosi
 Kunnallistekniikka-avustuksen myöntämisvaltuus nostettiin 10
milj. eurosta 15 milj. euroon vuodessa
Jouni Parkkonen
3
ARA-asumisen kohtuuhintaisuuden edistäminen
 Luonnos hallituksen esitykseksi valtion tukemien vuokraasuntojen ja asumisoikeusasuntojen vuokria ja käyttövastikkeita
koskevien säännösten muuttamiseksi
• Esityksellä ehdotetaan säännöksiä muutettavaksi siten, että tavoite
vuokrien ja vastikkeiden kohtuullisuudesta toteutuisi nykyistä paremmin
 Keskeisiä ehdotuksia:
•
•
•
•
Varautuminen rajattaisiin vain kohtuullisiin perusparannuskustannuksiin
Vuokrien ja käyttövastikkeiden valtakunnallista tasaamista rajoitettaisiin
Omille varoille maksettavaa enimmäiskorkoa alennettaisiin
Omakustannusvuokrien valvonta siirrettäisiin kunnilta ARA:n tehtäväksi
 Esitys oli lausunnolla 2.7.2013 asti
• Hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2013
Jouni Parkkonen
4
Poimintoja syksyn 2013 asuntopolitiikan
agendalta
 ARA-asumisen kohtuuhintaisuutta edistävän lakipaketin
viimeistely ja eduskuntakäsittely
 20-vuotisen korkotukijärjestelmän valmistelu ja
eduskuntakäsittely
 Yleishyödyllisyyden kehittäminen
Jouni Parkkonen
5
Elvytystoimet asuntosektorilla
• Hallitus hyväksyi elokuun 2013 budjettiriihessä ehdotuksensa
valtion 2. lisätalousarvioksi vuodelle 2013 (LTA2013) ja valtion
talousarvioksi vuodelle 2014 (TA2014)
• Asuinrakennusten perusparannukseen yhteensä +115 miljoonaa
euroa, josta
• 15 miljoonaa euroa LTA2013
• 100 miljoonaa euroa TA2014
• Asuinalueiden kehittämisohjelman investointeihin +4 miljoonaa
euroa LTA2013
• Avustuksilla voidaan saada käyntiin noin 1,15 miljardin euron
investoinnit, joiden työllisyysvaikutus on yhteensä noin 18 500
HTV:a!
Jouni Parkkonen
6
Perusparannuksen käynnistysavustus
• Valtionavustus kohdennetaan erityisesti lähiöiden
asuinrakennusten kunnostamiseen valtakunnallisesti
• Avustuksen määrä on 10 % ARA:n hyväksymistä kustannuksista
• Avustettavia toimenpiteitä ovat mm. putkiremontit sekä
ikkunoiden, ovien ja parvekkeiden uusimiset
• Avustuksia voidaan myöntää niille vuokrataloille, ASO-taloille ja
asunto-osakeyhtiöille, jotka voisivat saada perusparannuslainaa
• Lainan nostaminen ei kuitenkaan ole avustuksen saamisen edellytyksenä
• ARA myöntää avustukset ja ne maksetaan ARA-rahaston varoista
• Avustus voimassa vuodet 2013-2014
Jouni Parkkonen
7
Asuinalueiden kehittämisohjelman investoinnit
• Lähiöiden ja asuinalueiden kehittämistä ja viihtyisyyttä
parantavien investointien tukeminen
• Esimerkiksi leikkipuistojen ja ulkoilureittien rakentaminen
• Valtionavustuksen määrä on enintään 25 %
toteuttamiskustannuksista
• ARA myöntää avustukset ja ne maksetaan ARA-rahaston varoista
• Haettavissa vain syksyn 2013 ajan siten, että ARA:n on tehtävä
päätös (myönteisestä) avustuksesta vuoden 2013 puolella!
Jouni Parkkonen
8
Muuta huomionarvoista hallituksen
budjettiriihestä
• Hallituksen budjettiriihen yhteydessä hyväksytyssä
rakennepoliittisessa uudistuksessa sovittiin, että valtion
tukemien vuokra-asuntojen uustuotantoon tarkoitettu
käynnistysavustus kohdistetaan tasasuuruisena kaikille
toimijoille (10 000 euroa per asunto)
• Aiemmin käynnistysavustus oli julkisyhteisöjen omistamille
vuokrataloyhtiöille 5 000 euroa per asunto ja muille 10 000 euroa per
asunto
Jouni Parkkonen
9
Lähiöiden kehittäminen
Miksi lähiö?
• Lähiö on noin 1,5 miljoonan suomalaisen koti
• Yhä useamman juuret ja identiteetti ovat lähiössä
• Moni lähiö tulossa peruskorjausikään – samalla mahdollisuus
kehittää niin rakennuksia kuin kokonaisia asuinalueita
• Asuinalueiden eriytymisen kehityskulku, johon pitää puuttua
• Kehittäminen ja uudet avaukset vaativat
1. YHTEISTYÖTÄ
2. UUSIA TOIMINTATAPOJA
3. TALOUDELLISIA RESURSSEJA
Jouni Parkkonen
10
Viitasen lähiöviitoset
1. Kehittyvä lähiö
2. Elävä lähiö
3. Kaikkien lähiö
4. Turvallinen lähiö
5. Tulevaisuuden lähiö
Jouni Parkkonen
11
Näkökulma 1: Kehittyvä lähiö
” Kehittyvässä lähiössä on kohtuuhintaisia koteja.
Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen on samalla
lähiöiden kehittämistä.
Myös kansallisomaisuudesta tulee pitää huolta.
Lähiöissä on valtava korjausvelka. Siksi lähiöitä on
korjattava ja uudistettava.”
Jouni Parkkonen
12
Näkökulma 2: Elävä lähiö
”Elävä lähiö tarvitsee hyvät palvelut. Lapsille tasaarvoinen koulu, tuttu lähikauppa ja kirjasto, jossa
käydä ja viettää aikaa.
Lähiöitä tulee kehittää tulevaisuudessakin
sellaisiksi, että palvelut voidaan turvata.”
Jouni Parkkonen
13
Näkökulma 3: Kaikkien lähiö
”Eriarvoistumisen ehkäisy on yksi hallituksen tärkeistä
tavoitteista. Asuinalueiden tasa-arvoisuus,
yhteisöllisyys ja osallistuminen oman asuinalueen
kehittämiseen ovat avainasemassa eriarvoistumisen
ehkäisyssä.”
Jouni Parkkonen
14
Näkökulma 4: Turvallinen lähiö
”Turvallinen ja terveellinen lähiö on viihtyisä
elinympäristö liikkua ja elää. Kun jokainen kokee alueen
omakseen, se tuntuu myös turvalliselta.”
Jouni Parkkonen
15
5. Tulevaisuuden lähiö
”Uudet älykkäät teknologiat mahdollistavat palveluiden
käyttämisen ja edistävät lähiöiden peruskorjaamista
laadukkaiksi ja energiatehokkaiksi.”
Jouni Parkkonen
16
Näitä ministeri Viitanen vie eteenpäin
osana Lähiöviitosia
• Lisää kohtuuhintaisia asuntoja
• Remonttiryhmä määrittelemään lähiöiden korjaamisen pitkä kaari ja
•
•
•
•
•
•
•
tekemään konkreettinen suunnitelma korjausten toteuttamisesta lähiöissä
(asetettu 8/2013)
Lisää tukea lähiöiden peruskorjaamiseen (LTA2013 ja TA2014)
Vahvistetaan asuinalueiden kehittämisohjelman 2013–2015
toimintamahdollisuuksia (LTA2013)
Edistetään lähiöiden täydennysrakentamista lähipalveluiden turvaamiseksi
MAL-aiesopimuksia kehitetään jatkossa niin, että niissä huomioidaan
lähiöiden liittäminen osaksi toiminnallista kaupunkia
”Sosiaalitalkkaritoimintaa” kehitetään ja laajennetaan mahdollisimman
moneen lähiöön
Kosteus- ja hometalkoita jatketaan ja turvataan resurssit (TA2014)
Koulutusta kehitettävä: kosteusongelmat ja energiatehokkuus
Jouni Parkkonen
17
Ministeri Viitasen lähiökiertue
elo-syyskuussa 2013
• 16.8. Kotka
• 2.9. Lahti
• 6.9. Turku
• 9.9. Vantaa
• 13.9. Tampere
Jouni Parkkonen
18
Kiitos!
HELENA KINNUNEN:
Tietosuojakysymykset
vuokrasuhteessa
Vuokralaispäivät 2013
Perjantai 27.9.
Henkilötietolaki
 Tarkoituksena suojata yksityiselämää ja muuta
yksityisyyttä
 Henkilötietoja tulee käsitellä huolellisesti, noudattaa
hyvää tietojen käsittelytapaa
 Henkilön yksityisoikeuden suojaa tai muuten
yksityisyyttä ei rajoiteta ilman perusteita
 Henkilötietojen käsittelyn tulee olla perusteltuja
rekisterinpitäjän toiminnan kannalta
 Henkilötietojen käsittelyn suunnittelu
 Tietojen tarpeellisuus
 Mistä tiedot hankitaan
 Mihin tietoja käytetään
 Luovuttajalla tarkastusoikeus
Tiedot vuokrasuhteessa
Hakemusvaihe
Valtion tukemat vuokra-asunnot





Huoneistoon asumaan tulevien henkilötiedot
Hakijan asunnontarve
Hakijaruokakunnan jäsenten tulot ja varallisuus
(Haettavaa huoneistoa koskevat tiedot)
Nykyistä asuntoa koskevat tiedot
Vapaarahoitteiset
 Ei lakisääteistä velvoitetta pyytää tietoja
 Voidaan pyytää samat tiedot
 Huoneistoon asumaan tulevien henkilötiedot
 Vuokrasuhteesta vastuullisten tulot
 Luottotiedot
Sopimuksen tekeminen
Valtion tukemat vuokra-asunnot






Työssäkäyvien asuntoon tulevien palkkatodistukset
Todistus eläkkeen määrästä
Verotodistukset yli 18-vuotiailta
Selvitys omaisuuden käyvästä arvosta
Muuta mahdolliset selvitykset
Henkilötunnukset
Vapaarahoitteiset
 Palkkatodistukset
 Henkilötunnukset
Kerättyjen tietojen säilyttäminen
Välitysliike
 Välitysliikkeen säilytettävä asiakirjat 5 vuotta
toimeksiannon päättymisestä
 Kaikki vuokralaiselta pyydetyt asiakirjat ja
selvitykset
Vuokranantaja
 Asuntohakemus liitteineen
 Vuokrasopimusliitteineen
 Koko vuokrasuhteen ajan + 5 vuotta päättymisestä
Kerättyjen tietojen luovuttaminen
Välitysliike




Vuokranantajalle toimeksiantoon perustuen
Muille vain vuokralaisen suostumuksella
Valvovalle viranomaiselle lakiin perustuen
Muille, jos oikeutus perustuu lakiin
Vuokranantaja
 Vain vuokralaisen suostumuksella
 Valvovalle viranomaiselle
 Lakiin perustuen
Kerättyjen tietojen hävittäminen
Tietojen hävittäminen
 Kun tietoja ei enää ole perustetta säilyttää
 Tietoturva varmistaen
 Ei normaalin jätteen joukossa
 Ns. tietoturva tuhoaminen
Muuta tietosuojasta
Kiinteistön omistajan tietojen
käsittely
 Kiinteistön omistaja tarvitsee henkilötietoja, tietoja
huoneistoissa asuvista useisiin tarpeisiin
 Asukasluettelo/talokirja (mm. autopaikkojen, saunavuorojen,
pesutupavuorojen jakamiseen, oven avauspalvelu)
 vuokrareskontra
 Pelastussuunnitelma (erityistä pelastustarvetta vaativat
henkilöt)
 Ainoastaan yhtiön sisäiseen hallintoon, ei
luovutettavaksi
Kiinteistön omistajalla olevien
tietojen luovuttaminen
 Kiinteistöpalveluyritykselle
 Kun perusteltua esim. oven avauksia varten, saunavuorot
ym.
 Suojelupäällikkö
 Suojelusuunnitelma, erityistä pelastustarvetta vaativat
henkilöt
 Yksittäinen asukas
 Omat tiedot
Henkilörekisteri
Henkilörekisteri
 Kaikista kerätyistä henkilötiedoista
 Rekisterin sisältö:
 Rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja
yhteystiedot
 Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
 Kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä
 Mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan
 Kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista
 Rekisteri oltava kaikkien saatavilla
KIITOS!
Helena Kinnunen
Toimitusjohtaja
Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
Annankatu 24, 00100 Helsinki
Gsm
+358 50 5558 177
Toimisto +358 9 4767 5711
Fax
+358 9 4767 5700
Sähköposti helena.kinnunen@rakli.fi
www.rakli.fi
MARINA FURUHJELM:
Vuokralaisen oikeudet
korjausten aikana
Vuokralaispäivät 2013
Lauantai 28.9.
Vuokranantajan suorittamat remontit
• Vuokranantajalla on oikeus suorittaa vuokratussa
huoneistossa korjaus- ja muutostöitä
• Hänen tulee ilmoittaa suunnittelemistaan remonteista
vuokralaiselle kirjallisesti
- Kiireelliset korjaus- ja muutostyöt voidaan suorittaa heti
- Sellaiset korjaukset, joista ei aiheudu olennaista haittaa tai häiriötä,
voidaan suorittaa 14 päivän ilmoitusajan jälkeen
- Laajemmista huoneistoa koskevista korjauksista ja parannuksista on
ilmoitettava vuokralaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen työn
aloittamista
- Jos sopimuksessa sovittu toisin ilmoitusajoista, niitä noudatetaan
Huoneistossa käynnit
• Käynneistä tulee sopia vuokralaisen kanssa
- Sopimusesityksenä voidaan pitää käynti-ilmoitusta, jossa on pyydetty
ottamaan yhteyttä esitetyn ajan ollessa sopimaton
• Käynti-ilmoituksessa on aina mainittava käynnin tekijän
yhteystiedot, tieto käynnin perusteesta sekä arvio käynnin
kestosta
- Käyntiajankohta tulee pyrkiä rajaamaan käynti-ilmoituksessa
mahdollisimman täsmälliseksi (esim. ap tai ip)
• Sovittuna käyntiajankohtana vuokralaisten on jätettävä
turvalukko avoimeksi
• Huoneistoon on aina jätettävä ilmoitus suoritetusta käynnistä
• Jos pääsy estetään antaa poliisi virka-apua
Missä kunnossa asunto pitäisi olla
vuokrasuhteen aikana ja mihin se johtaa?
• Sovittavissa
- Piilevä virhe
• Tavanomainen kunto
- Vuokrasuhteen alkaessa ja kestäessä
• Puutteellinen – purkuoikeus
- Olennainen
- Kehotus
- Teettämisoikeus
Turun Ho 31.5.1984, 1984 A 1 Tku
• kesähotelli
• vuokralainen vaati takautuvasti viideltä vuodelta
korvausta
- huoneet pitänyt perussiivota ennen toiminnan aloitusta
• ei korvausta, vuokralainen aiempina vuosina
hyväksynyt huoneiston kunnon
Hgin HO 18.10.1989 nro 598
- A omisti 49,1 % kiinteistöosakeyhtiön osakekannasta
- A vuokrannut eri sopimuksin B:lle toimisto- ja
varastohuoneiston
- Kiint. Oy suoritti putkiremonttia , josta
toimistohuoneistolle huomattavaa haittaa
- toimistotilaan purkuoikeus
purkuoikeus, ei vahingonkorvausta
- varastotilaan ei purkuoikeuttakaan
Jos asunto on puutteellisessa kunnossa, niin
voidaan…
• Kehottaa korjaamaan
j
• Jos ei VA toimi, niin korjauttaa vuokranantajan
lukuun (kohtuulliset kustannukset)
• VL oikeutettu vuokran alennukseen
• Ja mahdollisesti vahingonkorvaukseen
- Edellyttää kuitenkin vuokranantajan tuottamusta
Vuokranalennus
• Puutteellisessa kunnossa olevasta tai vain osittain
käytössä olevasta huoneistosta vuokralainen
maksaa remontin ajalta vain alennettua vuokraa
- Alennusta ei myönnetä jos vuokralainen on itse aiheuttanut
vahingon
y
haitan määrä
- Alennuksen määrään vaikuttaa erityisesti
- Vuokralaisella on oikeus vuokranalennukseen riippumatta
siitä, onko remontin suorittanut vuokranantaja vai asuntoosakeyhtiö
- Oikeus alkaa VA:n tiedoksisaannista
Vuokranalennus
• Oikeus vuokranalennukseen voi syntyä myös huoneiston
ulkopuolella tehtävän työn takia
• Tekijänä VA / taloyhtiö / ulkopuolinen
• Kuukausivuokra voidaan jakaa esim. päivävuokraksi ja
alennus tehdään ajalta, jona kunto on ollut puutteellinen
- Alennuksen määrä sovittavissa, kun puute tiedetään
- Arvioitaessa määrää voidaan ottaa huomioon, mitkä tilat
ovat olleet pois käytöstä tai miten puutteellisuus on
vaikuttanut huoneiston käyttöön
Sijaisasuminen
• Jos huoneisto on remontin aikana asumiskelvoton, joutuu
vuokralainen muuttamaan remontin ajaksi pois huoneistosta
- Tällöin vuokralainen ei ole velvollinen maksamaan huoneistosta
vuokraa
• Vuokranantajalla ei ole velvollisuutta järjestää vuokralaiselle
sijaisasuntoa remontin ajaksi
- Hyvän vuokratavan mukaista on kuitenkin,
kuitenkin että vuokranantaja tarjoaa
vuokralaiselle mahdollisuuksien mukaan toista asuntoa
- Tällöin vuokralainen saa itse valita ottaako hän käyttöönsä
vuokranantajan osoittaman toisen asunnon
Hel HO 27.3.2003 nro 931
• Vuokralaisella oikeus purkaa vuokrasopimus
huoneiston kylmyyden perusteella
• Vuokranantaja velvoitettiin palauttamaan pidättämänsä
irtisanomisajan vuokra, 3 kuukaudelta vuokran
Alennusta (30 %) sekä korvaamaan muuttokulut
(vuokranantajan tuottamus
tuottamus, koska huoneisto kylmä jo
edellisen vuokralaisen aikana)
• Lämpötilat 14,9 C – 16,2 C, seinässä halkeama, josta
vuokranantaja tietoinen
Turun HO 12.2.2003 nro 342
• Huoneiston p
puutteellinen kunto, lattiasieni
• Vuokranantaja myönsi olevansa tietoinen
homekasvustosta, laiminlyönyt kertoa vuokralaisille
• Vuokran alennus takautuvasti koko vuokra-ajalta,
vahingonkorvauksena
hi
k
k
muuttokulut,
tt k l t sairaala
i l ym.
kulut, korko palauttamattomasta vuokravakuudesta
Kuluttajariitalautakunnan käytäntö – onko
linjausta?
• Kril 3137/83/07
• Asuinhuoneisto, johon tehty kylpyhuone remontti (2.5-18.6
(2.5 18.6
alkavalle viikolle)
- Kylpyhuone oli kokonaan poissa käytöstä + meteliä, ja asunnon
lämpötila korkea
• Huoneiston koko 57 m2 (2h + k + s), kuukausivuokra 699,19 €
• VL vaati kahden kuukauden vuokranhyvitys. VA oli myöntänyt
yhteensä 689, 96 €.
- VA tarjosi sijaisasunnon, josta VL kieltäytyi
- VA myös järjesti väliaikaiset suihku- ja wc-tilat
• Kril ei suosittanut suurempaa hyvitystä
13
Kril 3146/83/07
• Vuokra 384 €
• Huoneistossa havaittu kosteus- ja mahdollinen homevaurio ja
VA alensi kahdelta kuukaudelta vuokran 50 %.lla
• VL vaati hyvitystä myös kolmelta muulta kuukaudelta
• VA tarjosi sijaisasunnon, mutta VL kieltäytyi koska ks.
asunnossa oli meneillään putkiremontti
• Lautakunta myönsi lisähyvityksen 600 €, vaikka VA ei
välttämättä ollut tietoinen vahingosta aikaisemmalta ajalta
14
Kril 2698/83/08
•
44 m2:n yksiö vuokrattu ajalle 1.5.2008-31.8.2009 hintaan 650 euroa
•
Sopimuskauden alkaessa asunnossa oli meneillään kosteusvauriokorjaus, joka tuli VL:ille
yyllätyksenä
y
•
VA antoi VL:ille käyttöön toisen asunnon remontin ajaksi (vuokralaiset pääsivät omaan
asuntoonsa 23.5.2008) ja on hyvittänyt toukokuun vuokrasta puolet eli 325 euroa. VL eivät
tyytyneet näihin hyvityksiin.
•
Lautakunta katsoo, että VA:n asianmukaiseen menettelyyn olisi kuulunut varmistua siitä,
onko huoneistossa teetetty remontti valmistunut ennen vuokrakauden alkua. Samoin VA olisi
tullut ilmoittaa tosiasiallisesta tilanteesta vuokralaisille.
- Näin ei ole tapahtunut, vaan tilanne on tullut VL yllätyksenä. Tältä osin on kyse on VA:n
huolimattomasta menettelystä
menettelystä.
•
Ratkaisussa otetaan kuitenkin huomioon, että VA on järjestänyt VL:ille remontin loppuajaksi
sijaisasunnon kohteen lähituntumasta.
- Valituksen perusteella ei myöskään ole todettavissa, että tapahtumista olisi aiheutunut vuokralaisille
mainittavia taloudellisia menetyksiä tai kustannuksia, joten ei ole perusteita enemmän
vahingonkorvauksen maksamiseen
15
Kril 2027/83/2011
• VL vuokrannut 57 m2 asunnon, jossa vuokran määrä ollut
643,08 €
• Huoneistossa tapahtunut vesivahinko, jonka johdosta
mm. käynti huoneistoon oli vaikeutunut.
• VA myöntänyt hyvitystä 15 %, VA katsonut hyvityksen
haitan määrään nähden liian pieneksi ja vaati yhteensä
noin 23 %:ia
• Lautakunta myönsi VL:lle lisähyvityksen, perusteena
asunnon hajuhaitat ja vaikeutunut sisääntulo
16
Kril 1152/83/11
• 93 m2 huoneisto,, jonka
j
vuokra ollut 734,70
, €
• Tilassa puutteellinen ilmanvaihto
• VL vaati 40 %:n hinnanalennus ajalta 1.6.201021.2.2011
• Lautakunta suositteli 900 € hyvityksen koko
ajalta
17
Löytyykö tästä sitten yhteistä linjaa?
• Voisiko siis sanoa, että
- Esim.
E i julkisivuremontin
j lki i
ti osalta
lt vuokranalennus
k
l
olisi
li i alkaen
lk
15
15–30
30 % jja
putkiremontin osalta alkaen 30–50 %?
• Ratkaisut osoittaa mielestäni, että alennuksen määrä arvioidaan aina
tapauskohtaisesti ja että siihen vaikuttaa erityisesti haitan määrä
- Haitan määrää arvioitaessa otetaan huomioon mm. remontin
suoritusajankohta, kesto ja mm se, onko remontin yhteydessä keittiö ja
kylpyhuone poissa käytöstä
käytöstä.
- Alennukseen voivat vaikuttaa myös mahdolliset vuokrasopimuksen
erityisehdot, kuten esimerkiksi se onko asunto vuokrattu erityisryhmille
sopivaksi tms.
18
Kysymyksiä?
19
MIA KORO-KANERVA:
Vuokrasuhde kriisissä
– miten pärjäät kuluttajariidassa?
Vuokralaispäivät 2013
Lauantai 28.9.
Käsittelyn eteneminen
• KRIL:n toimivaltaa on laajennettu koskemaan
myös yksityisten välisiä huoneenvuokrariitoja
– Lautakunta on jaettu jaostoihin
– Huoneenvuokra-asiat käsitellään omassa
jaostossaan asumisoikeusasioiden kanssa
• Lomakkeet ja ohjeet nettisivuilla
www.kuluttajariita.fi
Käsittelyn eteneminen
• Asia etenee ensin kirjallisessa valmistelussa
– Jaoston vastaava valmistelija/esittelijä pyrkii saamaan aina
ensin asiassa sovun aikaiseksi
• Jos sopua ei synny, asia esitellään jaoston
kokouksessa
• Yleensä päätökset syntyvät jaostossa
tekstinmuokkausten jälkeen yksimielisesti
• Jos yksimielisyyttä ei saada aikaan, jäsen voi jättää
eriävän mielipiteensä tai asia voidaan viedä
täysistuntoon käsiteltäväksi
Käsittelyn kesto
• Käsittely on melko hidasta, varsinkin jos asia
etenee jaostoon tai jopa täysistuntoon
– Huoneenvuokrajaoston keskimääräinen
käsittelyaika on tällä hetkellä noin 10-12 kk:n
välillä
Käsittelyn kustannukset
• Käsittely on osapuolille maksutonta
– Kumpikin vastaa omista kuluistaan, joita asian
selvittelemisestä aiheutuu
– Asiamieskulut, puhelinkulut, kirjeiden
postituskulut ja asiakirjojen, esimerkiksi laskujen,
kopiointi ovat tyypillisiä asianosaisille aiheutuvia
kuluja, joista osapuolet vastaavat itse
Päätösten merkittävyys
• Päätökset suosituksia
– Päätökset eivät ole samalla tavalla velvoittavia
kuin tuomioistuinten ratkaisut
• Jos toinen osapuoli ei suostu maksamaan lautakunnan
suosittamaa hyvitystä, ainoa keino saada maksu, on
viedä asia käräjäoikeuteen ja sitä kautta ulosottoon
– Päätöksiä noudatetaan kuitenkin KRIL:n omien
tutkimusten mukaan noin 80 prosenttisesti
Huoneenvuokrajaoston
kokoonpano
• Jaoston jäseninä on kaksi vuokralaispuolen edustajaa
ja kaksi vuokranantajapuolen edustajaa sekä
osapuolten osalta neutraali puheenjohtaja
• Jos jäsen on osallistunut/auttanut valituksen
tekemisessä, joutuu hän jääväämään itsensä
Valituksen tekeminen
• Valitus saadaan vireille täyttämällä
valituslomake
• Lomakkeeseen kannattaa liittää kaikki
mahdollinen kirjallinen todistusaineisto
–
–
–
–
–
Vuokrasopimus
Mahdollinen kirjeenvaihto
Kuitit
Valokuvat
Mahdolliset asiantuntijalausunnot jne.
Vaatimukset, perustelut ja näyttö
• Vaatimukset ja vastaukset pitää esittää
selkeästi ja perustella ne hyvin
– Hyvityksiä ei voida suosittaa enempää kuin mitä
osapuolet ovat vaatineet
– Jos osapuoli ei vastaa vaatimuksiin, voidaan
ratkaisu antaa yksipuolisesti sen mukaisena, mitä
on vaadittu (jos ei ilmeisen kohtuuton)
• Jos haluaa kiistää asian, kannattaa kiistää sekä
vaatimukset että niiden perusteet
Vaatimukset, perustelut ja näyttö
• Vaatimusten pitää olla täsmällisiä
– Jos esim. vaaditaan siivouksen kuluja tai
korjausmiesten kuluja, pitää laskussa olla riittävän
selkeä erittely
– ”Siivousta 10 h á 25 e” ei riitä
• KRIL ottaa vastaan vain kirjallista näyttöä
– Jos asia on ratkaistavissa vain todistajia
kuulemalla, asiasta ei voida tehdä päätöstä
• Usein jutun lopputulos jää kiinni näytöstä tai
pikemminkin sen puutteesta
Näyttö
• Vakuuden pidättäminen huoneiston kunnon
takia on yksi tyypillisimpiä riidan aiheita
– Näytön arviointi lähtee siitä, että vuokranantajan
pitää ensin pystyä osoittamaan vika tai puute
– Jos vuokralainen kertoo, ettei ole vikaa
aiheuttanut ja vetoaa toimineensa huolellisesti,
vaaditaan pääsääntöisesti näyttöä huoneiston
kunnosta vuokrasuhteen alussa
• Dokumentein taltioitu alkutarkastus
Näyttö
• Jos vauriot ovat suht pieniä, pitäisi olla todella
hyvät kuvat, joissa on kiinnitetty huomiota
mittasuhteisiin ja selitysteksteihin
– Suuremmissa vaurioissa epäselvätkin kuvat
kertovat kaiken
Näyttö
Näyttö
Näyttö
Näyttö
Vuokranalennus 1617/83/2011
• Parveke poissa käytöstä julkisivuremontin johdosta
1.5. – 16.11.2010
– Vuokranantajan mukaan julkisivuremontti on suoritettu
2.8. – 15.12.2010 -> tältä ajalta tarjottu vuokranalennusta
noin 7 %
– Vuokranantaja ei ole kiistänyt, että parveke olisi ollut
poissa käytöstä jo ennen remontin alkua
• Ratkaisu: Vuokralaisella oikeus vuokranalennukseen
myös kesäajalta noin 30 %
Tavanomainen kuluminen
4083/83/10
• Sähkökatkaisimen peitelevyn oli haljennut, valokytkin oli
painunut sisään, asunnon seiniin oli kiinnitetty isoja kaappeja
pulttaamalla, joka oli jättänyt isot jäljet seiniin
• Asunnossa ei ollut tehty alkukatselmusta, mutta vuokralainen
ei myöskään kiistänyt aiheuttaneensa vaurioita, vaan vetosi
siihen, että kyseessä oli normaali kuluminen
• Ratkaisu:
– Vaurioita ei voitu pitää normaalina kulumisena
– Vuokralaisen oli korvattava huoneistossa tehdyt sähkö- ja maalaustyöt
Asunnon vuokrasuhteen jälkeinen kunto
3897/83/10
• Tapetista oli puuttunut paloja (vuokralainen kiistänyt
aiheuttaneensa vauriot) ja yksi avaimista oli pudonnut
betonin sekaan valun yhteydessä
• Sopimuksessa oli sanottu ”jos vuokralainen hukkaa avaimet,
hän vastaa lukkojen uudelleen sarjoittamisesta”
• Ratkaisu:
– Tapettien repeytymistä ei voida pitää normaalina kulumisena
– Nyt ei ollut kuitenkaan järjestetty asiakirjoin dokumentoitua
alkukatselmusta eli ei ollut näyttöä siitä, olivatko vauriot aiheutuneet
tämän vuokralaisen aikana
– Tapettien vuoksi ei näin ollen saanut pidättää vakuutta
– Avaimesta saatiin pidättää 50 euroa
Loppusiivous ja lopputarkastus
1667/83/2011
• Vuokralaisen mukaan loppusiivous oli tehty hyvin
• Vuokranantajan mukaan ei: lattiat olivat olleet likaiset ja
keittiön kaapin ovissa roiskeita -> siivous oli teetetty
siivousliikkeellä
• Vuokralainen oli pyytänyt lopputarkastusta klo 17 jälkeen,
mutta tähän ei ollut suostuttu
• Lautakunnalle ei myöskään ollut esitetty riittävää näyttöä
asunnon likaisuudesta
• Ratkaisu: Vuokranantajan oli maksettava siivouslasku
Tupakanhaju 1696/83/2012
• Asiassa oli riitaa siitä, oliko asunnossa tupakoitu vuokrasuhteen aikana ja
oliko se aiheuttanut vahinkoa asunnolle
– ”Mikäli asunnossa tupakoinnista koituu ylimääräisiä remonttikustannuksia, ne
tullaan veloittamaan asukkaalta”
• Vuokranantajan kaksi edustajaa olivat lopputarkastuksessa havainneet
voimakkaan tupakanhajun
– Asunnon seinäpinnat maalautettiin hajuhaittojen poistamiseksi
– Asiakirjojen liitteenä oli vuokranantajan tekemä lasku, jossa todettiin, että
huoneistossa on tehty maalaustöitä
• Vuokralainen kiisti tupakoinnin
• Katsottiin, ettei vakuutta ollut oikeutta pidättää tupakanhajun johdosta
VILLE KOPONEN:
Yleishyödyllisyyslainsäädäntö
ja muutostarpeet
Vuokralaispäivät 2013
Lauantai 28.9.
Valtion tukemia vuokraasuntoja koskevat
yleishyödyllisyys- ja
rajoitussäännökset
Ville Koponen
Hallitussihteeri
Vuokralaispäivät 28.9.2013
Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto
• Tavoitteena tukea pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia
kohtuuhintaiseen asumiseen
• Aravalainat
Ø aravalaki (1189/1993), vuoteen 2007 saakka
• Korkotukilainat
Ø laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta
(604/2001), käyttöön vuoden 2002 alusta
• Investointiavustus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi
Ø laki erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004), käyttöön
vuoden 2005 alusta
• Tällä hetkellä Suomessa n. 400 000 arava- tai
korkotukilainoitettua rajoitustenalaista asuntoa
Ville Koponen
2
Korkotukilainoitus
• Valtion varoista maksetaan korkotukea lainalle, jonka
luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta myöntää
vuokra-asuntojen rakentamista, hankkimista ja
perusparantamista varten
• Asuntolaina hyväksytään korkotukilainaksi sosiaalisen
tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella
• Lainan määrä enintään 80–95 % kohteen hyväksytyistä
rakennus-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista
• ARA hyväksyy lainan korkotukilainaksi ja Valtiokonttori maksaa
korkotuen
• Lainaan liittyy valtion täytetakaus
Ville Koponen
3
Korkotukilainoitus
• Tuettavien asuntojen oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä rakentamis-,
hankinta- tai perusparannuskustannuksiltaan sekä ylläpito- ja
asumiskustannuksiltaan kohtuullisia
• Rakentaminen ja perusparantaminen kilpailutettava, samoin
rahoitus
• Korkotukea maksetaan rakentamisaikana perusomavastuun
ylittävä korko kokonaan, sen jälkeen tukiosuus alenee vuosittain
nollaan 23 vuoden kuluessa
• Tuensaajan perusomavastuu 3,4 %
Ø Vuoden 2015 loppuun asti poikkeuksellisesti 1,0 % normaalien vuokraasuntojen uustuotannossa, 2,35 % perusparannuslainoituksessa
Ville Koponen
4
Lainansaajat ja tuen ohjautuminen asukkaille
• Korkotukilainan (tai aravalainan) saajina voivat olla:
1. kunta tai muu julkisyhteisö
2. ARAn nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö
3. sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa em. yhteisöllä
on välitön määräysvalta
• Tukijärjestelmät on rakennettu siten, että valtiontuki ohjautuu
kokonaisuudessaan asukkaiden hyväksi; tämä tapahtuu kolmen
pääasiallisen, toisiaan täydentävän mekanismin avulla:
Ø tuen oikean mitoittaminen
Ø tuensaajayhteisön taloudellista ja muuta toimintaa rajoittavat
yleishyödyllisyyssäännökset
Ø kohdekohtaiset käyttö- ja luovutusrajoitukset
Ville Koponen
5
Kohdekohtaiset rajoitukset
• Sisältyvät korkotukilakiin ja aravarajoituslakiin (1190/1993)
• Asuntoja käytettävä vuokra-asuntoina
• Asukasvalinta
Ø tavoitteena osoittaa asunnot niitä eniten tarvitseville
ruokakunnille, samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen
asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen
asuinalueeseen (segregaation ehkäisy)
Ø asukasvalintaperusteina hakijaruokakunnan asunnontarve,
varallisuus ja tulot: etusijalle asunnottomat ja muut
kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja
pienituloisimmat hakijaruokakunnat
Ø kunta valvoo, ARA ohjaa: tarkempia määräyksiä asukasvalinnasta
ARAn laatimassa asukasvalintaoppaassa
Ville Koponen
6
Kohdekohtaiset rajoitukset
• Vuokranmäärityksessä ns. omakustannusperiaate
Ø ”vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän,
joka tarvitaan muiden tuottojen ohella vuokra-asuntojen sekä niihin
liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin
menoihin”
Ø laissa määritelty omakustannusvuokraan sisällytettävät erät: mm.
kiinteistön rakentamisesta ja perusparantamisesta aiheutuvat menot,
ylläpito- ja hoitomenot, tuleviin korjauksiin varautuminen, omistajan
omarahoitusosuudelle maksettava korko (max. 8 %)
Ø saman omistajan omistamien arava- tai korkotukilainoitettujen
asuntojen vuokrat voidaan tasata keskenään
Ø omakustannusvuokrien valvonta siirtyy v. 2014 alusta kunnilta ARAlle
• Asuntoja saa luovuttaa vain kunnalle tai ARAn nimeämälle
luovutuksensaajalle; laissa säännökset korkeimman sallitun
luovutushinnan laskemisesta
Ville Koponen
7
Kohdekohtaisten rajoitusten päättyminen
• Pääsääntö: korkotukea saaneen kohteen rajoitukset kestävät 40
vuotta, aravalainoissa 45 vuotta
Ø vuokranmääritystä koskevat rajoitukset lakkaavat lainan tultua
maksetuksi takaisin (kuitenkin vähintään 30 v.)
• Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan käyttää asuntoa
muuhun kuin asuintarkoitukseen
• ARA voi asettamillaan ehdoilla myöntää osittaisen tai
kokonaisen vapautuksen rajoituksista
Ø vapautuksen perustana edistää alueen asuntomarkkinoiden toimivuutta,
ehkäistä asuntojen vajaakäyttöä ja siitä aiheutuvia taloudellisia
menetyksiä tai muusta erityisestä syystä
Ville Koponen
8
Vuokrasäännösten kehittäminen
• Hanke ARA-asumisen kohtuuhintaisuuden edistämiseksi
Ø käynnistyi toukokuussa 2012
Ø selvitys: ”Vuokrataloyhteisöjen toimintatavat ARA-asuntojen
omakustannusvuokrien määrityksessä”, YM:n raportteja 5/2013
Ø luonnos hallituksen esitykseksi korkotukilain, aravarajoituslain ja
asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) muuttamiseksi,
lausunnolla touko-kesäkuussa 2013
• Muutosehdotuksia:
Ø korjauksiin varautumisen rajoittaminen
Ø vuokrien tasauksen rajoittaminen mm. alueellisesti
Ø kiinteistönhuoltopalveluiden kilpailuttamisvelvollisuus
Ø uusi sanktio vuokrasäännösten noudattamisen tehostamiseksi
• Hallituksen esitys tarkoitus antaa marraskuussa 2013
Ø Voimaantulo alkuvuodesta 2014, soveltamisessa siirtymäsäännökset
Ville Koponen
9
Yleishyödyllisyyssäännökset
• Sisältyvät korkotukilakiin ja aravalakiin, voimaan vuoden 2000
alussa
• Koskevat arava- ja korkotukilainoitettujen asuntojen
omistajayhteisöjen taloudelliselle ja muulle toiminnalle
asetettuja edellytyksiä
• Yhdessä kohdekohtaisten käyttö- ja luovutusrajoitusten kanssa
varmistavat valtion tuen ohjautuminen sosiaalisin perustein
valituille asukkaille ja ettei tuki jää hyödyttämään omistajia
• Varmistavat osaltaan, että aravalainoitus ja korkotuki ovat
yhteensopivia EU:n valtiontukisääntelyn kanssa
Ø estävät valtion tuen ei valumisen tuensaajayhteisön muuhun toimintaan
kilpailua vääristävällä tavalla
Ville Koponen
10
Yleishyödylliset yhteisöt
• Yhteisön nimeäminen yleishyödylliseksi on kuntia lukuun
ottamatta edellytys ARAn tuen saamiselle
• ARA nimeää yhteisön yleishyödylliseksi laissa säädettyjen
edellytysten täyttyessä (n. 540 kpl)
Ø yleishyödyllisyyssäännökset ulottuvat myös nimettyjen yhteisöjen
omistamiin yhteisöihin
Ø yleishyödyllisyyssäännökset koskevat yhtenä kokonaisuutena
nimettyä yhteisöä, samaan konserniin kuuluvia muita nimettyjä
yhteisöjä sekä yhteisöjä, jotka omistavat kohdekohtaisten
rajoitusten alaisia asuntoja
Ø konsernin yleishyödyllisen osion ulkopuolelle jäävä osa ei kuulu
yleishyödyllisyyssäännösten soveltamispiiriin
Ville Koponen
11
Yleishyödyllisyysvelvoitteet
• Yleishyödyllisyyssäännökset edellyttävät, että
Ø yhteisön toimialana on rakennuttaa ja hankkia vuokra-asuntoja
ja vuokrata niitä sosiaalisin perustein tavoitteena asukkaiden
hyvät ja turvalliset asuinolot kohtuullisin kustannuksin
Ø yhteisö on velvollinen ilmoittamaan asunnot julkisesti
haettaviksi
Ø yhteisö ei saa tulouttaa omistajalleen muuta kuin omistajan
yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton (tällä
hetkellä 8 %)
Ø yhteisön osakkeet tai osuudet eivät saa olla julkisen
kaupankäynnin kohteena
Ville Koponen
12
Yleishyödyllisyysvelvoitteet
Ø yhteisö saa luovuttaa rajoituksista vapautuvia asuntoja tai niiden
osakkeita vain asunnossa asuvalle vuokralaiselle taikka
yhteisölle, jonka toimialaan kuuluu vuokra-asuntojen
tarjoaminen; muille asuntoja tai niiden osakkeita voidaan tarjota
vain, jos asunnoilla ei ole kysyntää alueella tai jos on muu
painava syy
Ø yhteisön tulee järjestää asuntojen omistus siten, että vuokrien
tasaus on mahdollista eikä yhteisön rakennetta saa järjestellä
niin, että vastuun kantaminen taloudellisiin vaikeuksiin
joutuneista vuokrataloista vaarantuu
Ø yhteisö ei saa ottaa muita kuin em. toimialaansa liittyviä riskejä,
ja sen lainan- ja vakuuksienantomahdollisuudet on laissa
tarkkaan rajattu
Ville Koponen
13
Yleishyödyllisyysvelvoitteiden päättyminen
• Yleishyödyllisyysvelvoitteet jatkuvat niin pitkään, kun yhteisön
omistuksessa on kohdekohtaisten rajoitusten alaista
omaisuutta
Ø yleishyödyllisyyssäännökset rajoittavat siis esim. yhteisön tuoton
tuloutusta kohdekohtaisten rajoitusten päättymisen jälkeenkin
(rajoitusten ”ikuisuus”)
• ARA voi peruuttaa yleishyödylliseksi nimeämisen, jos nimetty
yhteisö hakee sitä tai jos yhteisö ei enää täytä nimeämisen
edellytyksiä taikka toimii niiden vastaisesti
Ø jos yhteisön nimeäminen peruutetaan, ARA voi lakkauttaa
yhteisölle myönnetyn korkotuen ja periä jo maksetut tuet
takaisin
Ville Koponen
14
Yleishyödyllisyystyöryhmä
• Ympäristöministeriössä toimi v. 2009 työryhmä, jonka tehtävänä
oli arvioida yleishyödyllisyyssäännöksiä ja niiden
kehittämistarpeita
Ø loppuraportti ”Yleishyödyllisyyssäännösten kehittäminen”, YM:n
raportteja 1/2010
• Hallitusohjelman, asuntopoliittisen toimenpideohjelman 20122015 ja valtiovallan roolia 2010-luvun asuntomarkkinoilla
selvittäneen työryhmän mukaan yleishyödyllisyyssäännöksiä on
muutettava yleishyödyllisyystyöryhmän ehdottamalla tavalla
Ville Koponen
15
Yleishyödyllisyystyöryhmän ehdotukset
• Kirjataan yleishyödyllisyyssäännösten tavoitteet lain tasolle
• Sallitaan rajoituksista vapautuneiden kohteiden omistuksen
järjestely konsernissa ja kohteiden siirtäminen yleishyödyllisen
yhteisön ulkopuolelle
Ø tällöin ei kuitenkaan vastuun kantaminen yhteisöön jäävistä
vuokra-asunnoista saa vaarantua
• Kumotaan kohdekohtaisista rajoituksista vapautuneiden
asuntojen tai niiden osakkeiden luovuttamiseen liittyvät
rajoitukset (vähäinen merkitys)
• Omakustannusvuokran määräytymisperusteita tulisi muuttaa
niin, että varautuminen tuleviin korjauksiin olisi enintään
kohtuullista
Ville Koponen
16
Arvio muutosehdotusten vaikutuksista
• Muutosten myötä etenkin suurimpien yleishyödyllisten
toimijoiden omistamia, rajoituksista vapautuneita kohteita
siirtyisi pois yleishyödyllisyyden piiristä
Ø toisaalta suurin osa näistä asunnoista pidettäisiin edelleen
vuokrakäytössä, eikä muutoksella olisi vaikutusta vuokralaisen
asemaan (vuokranmääritys joka tapauksessa vapaata)
• Muutos voisi lisätä suurten toimijoiden asuntotuotantoa niiden
yleishyödyllisissä osioissa luomalla joustavammat
mahdollisuudet uudistaa ja tasapainottaa asuntokantojen ikäja aluerakennetta
Ø pienempien toimijoiden toimintaan muutoksilla ei olisi
merkittävää vaikutusta
Ville Koponen
17
Yleishyödyllisyyssäännösten kehittäminen
• Maaliskuussa 2013 sovitussa asuntopoliittisessa
uudistuspaketissa päätettiin, että yleishyödyllisyystyöryhmän
ehdotuksia sovelletaan vain ARA-asuntojen uustuotantoon
• Luodaan nykyisen 40 vuoden korkotukijärjestelmän rinnalle uusi
korkotukimalli, jossa rajoitukset kestävät vain 20 vuotta
Ø rajoitusten sisältö sama mutta kestoaika puolet lyhyempi
Ø vastaavasti valtion tuen määrä pienempi
Ø samalla huolehditaan 40 vuoden mallin kilpailukyvystä
• Lyhyttä korkotukimallia koskevat lakimuutokset tehdään samassa
paketissa omakustannusvuokria koskevien lakimuutosten kanssa
Ø lausuntokierros syys-lokakuussa
Ø lakiehdotukset eduskunnalle marraskuussa
Ø tarvittavien asetusmuutosten valmistelu loppuvuodesta
Ø voimaantulo ensi vuoden alussa?
Ville Koponen
18
Lisätietoja
www.ymparisto.fi
Ville Koponen
ville.koponen@ymparisto.fi
REIJO JANTUNEN:
Pisteet kotiin -kannustinjärjestelmä
Vuokralaispäivät 2013
Lauantai 28.9.
Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus §
Säätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja
mahdollisimman edullista vuokraa vastaan
vähävaraisille, lapsiperheille, invalideille sekä nuorille
pareille tai muuten sosiaalisesti erityisessä
asunnontarpeessa oleville henkilöille, joilla on
vaikeuksia vuokrata tarvettaan vastaavaa asuntoa
VTS-kodit; 8.600 asuntoa, 16.100 asukasta
Vuokratalosäätiö 1970
Vilusen Rinne Oy 1967
VTS Kiinteistöpalvelu Oy 2000
Tampereen vuokratalosäätiö
Tampereen kaupungin perustama säätiö
Kuuluu Tampere –konserniin
Arava-, korkotukilainoitettuja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja
Tunnuslukuja














Liikevaihto 63 M€
Kiinteistöjä 166
Asuntoja 8.600, joista aravia 7.000
Asuntoala keskimäärin 59 m2
Asukkaita 16.100
Keskivuokra, sis. veden 10,31 €/m2
Asukkaiden vuokraetu verrattuna vastaaviin vapaisiin vuokra-asuntoihin 8,5 M€
Käyttöaste 97,81 %
Kokonaisvaihtuvuus kpl 1.854
Vaihtuvuus ilman sisäisiä vaihtoja 18,16 %
Erityisryhmät, uudet sopimukset 339
Muuttokorjaukset €/vaihto 1650
Vedenkulutus, l/hlö/vrk 126
Henkilökuntaa 42 + 15
.
Tuki asukastoiminnalle










Aktiivinen tiedottaminen
Aineistot, ohjeet
Koulutus
Kerhotilat
Asukastoiminnan määräraha (0,012 €/m2/kk, väh. 170 €/vuosi)
Neuvonta
Asukasisännöitsijä
Asukaskokousvierailut
Erityisaiheiset asukaskokoukset
AD- ryhmä
Asukastoiminta, vuosiraporteista v. 2010, 2011 ja 2012
4,5
4,24
4
3,8
3,8
3,6
3,5
3,26
3,1
3
2,5
ASUKASKOKOUKSIA
2
TOIMIKUNNAN KOKOUKSIA
1,6
1,5
1,5
MUUTA TOIMINTAA
1,5
1
0,5
0
2010
2011
2012
Särkänniemipäivä 17.8.2013
VTS-kotien asukaspäivä asukkaille ja asukkaiden ystäville
Pääsy laitteisiin sekä Näsinneulaan, Akvaarioon ja Koiramäelle!
Vain 5€/lippu! Ystävälippu 10 €.
Asukkaat järjestivät asukkaille.
Yli 4000 kävijää.
Aikaisemmin asukkaat ovat järjestäneet vastaavia
asukastapahtumia joka toinen vuosi.
-asukasetujärjestelmä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Alkoi vuoden 2006 alusta. Pistekertymiä jo vuodesta 1996 lähtien.
Malli haettiin Hollannista, Rochdale-säätiön Pro Living -järjestelmästä.
VTS- kotien rekisteröity tuotemerkki ja ohjelma. Käytössä myös JVA:ssa.
Verottajan ja KIelan kannat sekä vaikutukset sosiaalietuuksiin selvitettiin.
Kokonaisvaltainen etujärjestelmä, joka huomioi asumisajan, vuokran
maksamisen ajallaan ja aktiivisen asukastoiminnan oman asuinyhteisön hyväksi.
Erityisetu pitkäaikaisille asukkaille >< muuttokorjausten kustannukset
Kustannukset vuositasolla noin 10 % muuttokorjauksista.
Tavoitteena on asumisaikojen pidentäminen.
Heijastuu myös asumisturvallisuuteen ja viihtyvyyteen.
Aktivoi asukastoimintaa; kädenojennus aktiiveille.
Pisteillä suurin hyöty, kun asukas teettää remontin omassa asunnossaan.
Asukas päättää itse mihin pisteitä haluaa käyttää ja milloin niitä haluaa käyttää.
-asukasetujärjestelmä
•
Asunnon koko tai asukkaiden lukumäärä eivät vaikuta pistekertymään
tai remonttien pistehintaan.
•
Pisteet alkavat kertyä muuttopäivästä alkaen.
•
Pisteitä voi lunastaa 30 kuukauden eli 2,5 vuoden asumisajan jälkeen. Kerralla on
lunastettava vähintään 1000 pistettä.
•
Pisteitä voi käyttää kodin kunnostukseen, tarvikkeisiin ja kalusteisiin.
•
Kaikki pistehankinnat tehdään VTS- palvelukeskuksen kautta.
PISTEKERTYMÄTAULUKKO 1.1.2013
Liittymisestä tulevat pisteet sekä asumisaika- ja vuokranmaksupisteet jaetaan tasan pistejärjestelmään liittyneiden
vuokrasopimuksen osapuolten kesken. Pisteet alkavat kertymään pistejärjestelmään liittymispäivästä lähtien. Pisteet kertyvät vain
täysiltä asumiskuukausilta. VTS varaa mahdollisuuden muuttaa pistejärjestelmää ja pistekertymien määrää. Etupisteet
nollaantuvat kolmen kuukauden kuluttua vuokra-sopimuksen päättymisestä, kun henkilö muuttaa pois VTS-kotien asunnosta.
d LASKENTAOHJE
PISTEIDEN MÄÄRÄ JA ESIMERKIT
LIITTYMISPISTEET
Nykyiset asukkaat,
kun liittyvät mukaan pistejärjestelmään.
Uudet asukkaat,
kun liittyvät mukaan pistejärjestelmään.
ASUMISAIKAPISTEET
500 pistettä
500 pistettä
Liittymispisteet annetaan vain kerran. Muutosta
toiseen VTS-kotien asuntoon ei siis saa toista
kertaa 500 pistettä.
LASKENTAOHJE
PISTEIDEN MÄÄRÄ JA ESIMERKIT
1 asumiskuukausi = 20 pistettä
Asumispisteet
voimassaolevan vuokrasopimuksen osalta.
Kultakin asumiskuukaudelta kertyy vähintään 20
pistettä kuukaudessa.
Kertymä kasvaa asumisajan myötä.
12 kuukautta = 240 pistettä
13–36 kk = 21 p/kk = 504 pistettä
37–60 kk = 22 p/kk = 528 pistettä jne.
Lisäbonukset tavoitevuosista
Vuosibonusten laskenta on alkanut 1.1.2006.
Vuosibonusten laskenta alkaa siitä päivästä
lukien, kun henkilö liittyy pistejärjestelmään.
36 kuukauden pistejärjestelmän jäsenyyden
jälkeen asukas saa 500 lisäpistettä.
120 kuukauden pistejärjestelmän jäsenyyden
jälkeen asukas saa 1000 lisäpistettä.
VUOKRANMAKSUPISTEET
LASKENTAOHJE
Vuokran maksaminen ajallaan
eli vuokranmaksu eräpäivään mennessä.
PISTEIDEN MÄÄRÄ JA ESIMERKIT
20 pistettä/kuukausi
PISTEET KOTIVAKUUTUKSESTA
LASKENTAOHJE
PISTEIDEN MÄÄRÄ JA ESIMERKIT
Voimassa oleva kotivakuutus.
Asukas ilmoittaa Palvelukeskukseen nimensä,
vakuutusyhtiön nimen ja kotivakuutuksen
numeron. Pistekertymä alkoi 1.6.2011.
200 pistettä, kun ilmoitus on tehty
Palvelukeskukseen.
Siitä eteenpäin 10 pistettä/kuukausi
1 kuukausi = 10 pistettä
ASUKASTOIMINTAPISTEET
LASKENTAOHJE
PISTEIDEN MÄÄRÄ JA ESIMERKIT
1 kuukausi = 20 pistettä
12 kuukautta = 240 pistettä
12 kuukautta = 120 pistettä
Pisteet kertyvät vain yhdestä tehtävästä kerrallaan
eli siitä toimesta, josta saa eniten pisteitä.
Kertymät vuonna 2013
Asukastoimikunnan tehtävänä on ilmoittaa VTS:lle
kaikki muutokset asukastoimikunnassa.
Asukastoimikunnan jäsen, turvallisuuspäällikkö,
varapuheenjohtaja, yhdyshenkilö tai
postin vastaanottaja
Asukastoimikunnan sihteeri, taloudenhoitaja tai
ympäristöohjaaja
Asukastoimikunnan puheenjohtaja
AD-ryhmän jäsenet
25 pistettä/kk
12 kk = 300 pistettä
50 pistettä/kk
12 kk = 600 pistettä
90 pistettä/kk
150 pistettä/kk
12 kk = 1080 pistettä
Aktiivisuusedellytys.
Etupisteitä voi käyttää kodin kunnostukseen, sisustukseen tai tarvikkeisiin. Pisteitä voi lunastaa 24 kuukauden asumisajan jälkeen,
ja kerralla on lunastettava vähintään tuhat (1000) pistettä.
Tarvikkeet omatoimisiin remontteihin
Remontti
Koko asunnon pintaremontti
Hinta
3000 pistettä
Laminaatti- tai muovilattiat ja
jalkalistat
3000 pistettä
Laminaatti- tai muovilattiat ja
jalkalistat koko asuntoon
5000 pistettä
Sisältö
Tarvikkeet eteisen, keittiön, olohuoneen
ja makuuhuoneiden seinien maalaukseen
tai tapetointiin alkuperäisen pinnan
mukaan. Vain VTS-kotien hyväksymät
värit ja mallit.
Tarvikkeet joko olohuoneen ja eteisen tai
makuuhuoneiden lattioiden laminaattien
asennukseen. Vain VTS-kotien
hyväksymät mallit.
Tarvikkeet koko huoneiston lattioiden
laminaattien asennukseen. Vain VTSkotien hyväksymät mallit.
(ei kylpyhuone tai wc)
Asuinhuoneen pintaremontti
1000 pistettä
Tarvikkeet yhden asuinhuoneen seinien
maalaukseen tai tapetointiin alkuperäisen
pinnan mukaan. Vain VTS-kotien
hyväksymät värit ja mallit.
Omatoimista remonttia varten pyydetään VTS-palvelukeskuksesta ostovaltuutus yhteistyöliikkeeseen.
Ostovaltuutuksella asukas saa valita remonttitarvikkeet VTS:n rajaamasta valikoimasta.
Remontin valmistumisesta on ilmoitettava palvelukeskukseen. Aluekorjausmies käy tarkistamassa työn jäljen ja remonttitarkastus
kirjataan. Asukkaan tulee huomioida, että mikäli remontti on tehty huonosti tai materiaaleista joita VTS-kodit ei ole hyväksynyt, niin
korjauskustannukset laskutetaan asukkaalta voimassaolevan laskutushinnaston mukaisesti hänen muuttaessaan pois.
Jos asukas palkkaa remonttimiehen, hän voi hyödyntää ns. kotitalousvähennyksen. Lisätietoja kotitalousvähennyksestä löytyy
Verohallinnon verkkosivuilta (www.vero.fi > Vero-ohjeet > Kotitalous työnantajana).
VTS:ltä tilatut remontit
Remontti
Koko asunnon pintaremontti
Hinta
5000 pistettä
Laminaatti- tai muovilattiat ja
jalkalistat
5000 pistettä
Laminaatti- tai muovilattiat ja
jalkalistat koko asuntoon
7500 pistettä
(ei kylpyhuone tai wc)
Asuinhuoneen pintaremontti
2000 pistettä
Sisältö
Eteisen, keittiön, olohuoneen ja
makuuhuoneiden seinien maalaus tai
tapetointi alkuperäisen pinnan mukaan.
Sisältää työn ja tarvikkeet.
Joko olohuoneen ja eteisen tai
makuuhuoneiden lattiat. Sisältää työn ja
tarvikkeet.
Koko asunnon kaikkien lattioiden
laminaatti- tai muovilattiat. Sisältää työn ja
tarvikkeet.
Yhden asuinhuoneen seinien maalaus tai
tapetointi alkuperäisen pinnan mukaan.
Sisältää työn ja tarvikkeet.
Remonteissa käytetään VTS:n mallien mukaisia tapetteja ja laminaatteja. Mallit ovat asukkaiden nähtävillä RTV:llä (Sammonkatu
56), K-Rauta Nekala (Viinikankatu 38), Starkki Nekala ja Starkki Lielahti.
Yhteys VTS-palvelukeskukseen, joka tilaa työn ja tiedottaa asukasta remonttiaikataulusta.
Asukkaan tavaroiden siirtäminen tai suojaaminen ei sisälly pisteremonttiin. Asukkaan tulee itse huolehtia tavaroidensa
suojaamisesta ja siirtämisestä pois remontin alta.
Asunnon sisustus ja kalustus
Sisustus, kalustus
Yhden huoneen sälekaihtimet
sisältäen asennuksen
Hinta
1000 pistettä
Sisältö
Yhden huoneen neutraalin väriset
sälekaihtimet; tarvikkeet ja työt
1500 pistettä
Tupakeittiö
Parvekelasituksien aurinkoverhot
2500 - 5000 pistettä
Kaihtimia ei saa poistaa muuttovaiheessa
Pistehinta riippuu parvekkeen sivujen
leveydestä ja määrästä.
Esim. 300 cm leveys, 4 verhoa =
pistettä.
2500
Sälekaihtimien ja parvekelasituksien aurinkoverhojen asennus tilataan VTS -palvelukeskuksesta. Yhteistyökumppanina on SOLkaihdin. Asentaja tulee käymään asunnossa, esittelee vaihtoehdot ja ottaa mitat. Asennus tapahtuu 2-4 viikon kuluessa.
SOL-kaihtimessa, Osuusmyllynkatu 7, voi käydä tutustumassa kaihdin- ja verhovalikoimaan ja vaihtoehtoihin. http://www.solkaihdin.fi/vts/
Sisustus, kalustus
Vaatekaappien liukuovet
Hinta
2500 pistettä
Sisältö
100-120 cm x 220-270 cm
Pariovellinen liukuovi
3000-5000 pistettä
yli 120 cm x 220-270 cm
Liukuoven jakopuite
500 pistettä
1-3 jakopuitetta
Yksittäinen vaatekaapin ovi
Keittiön kaappeihin uudet ovet
1500 pistettä
5000 pistettä
yksi ovi
Uudet ovet ylä- ja alakaappeihin ja etulevyt
vetolaatikoihin VTS:n sopimista malleista ja
väreistä. Asentamisen edellytyksenä on
kaapiston ehjä runko.
Räätälöidyt, asukkaan toiveen
mukaiset varusteet ja kalusteet
Suhteutetaan hintaan
Kaappien ovien vaihto tilataan VTS-palvelukeskuksesta.
Yhteistyökumppaneina ovat K-Rauta Nekala (Viinikankatu 38) ja liukuovissa myös SOL-kaihdin.
Asentaja tulee käymään asunnossa, esittelee vaihtoehdot ja ottaa mitat. K-Rauta Nekalassa ja SOLkaihtimessa voi käydä tutustumassa vaihtoehtoihin.
SOL-kaihtimen verkkosivut: http://www.sol-kaihdin.fi/vts/
Kodin tarvikkeet
VTS-palvelukeskuksesta tilattavalla etusetelillä asukas voi hankkia kodin tarvikkeita.
111 pistettä vastaa 5 euroa, joten esimerkiksi 1000 pisteellä saa 45,05 euron arvoisen setelin.
Etuseteli on käytettävä yhdellä ostokerralla, sillä se jää tositteeksi myyjälle. Mikäli ostosten
loppusumma ylittää etusetelin arvon, on asukkaan maksettava erotus itse. Etuseteli on käytettävä
kuukauden kuluessa tilaamisesta.
vuokralaiset.fi
facebook.com/vuokralaiset
twitter.com/vuokralaiset