docvaltakunnalliset vuokralaispäivät 2013
download 
Report Transcription
valtakunnalliset vuokralaispäivät 2013
VALTAKUNNALLISET VUOKRALAISPÄIVÄT 27.– 29.9.2013 Silja Symphony, Tukholma 2013 VALTAKUNNALLISET VUOKRALAISPÄIVÄT 27.9.–29.9.2013 Vuoden 2013 perinteiset Vuokralaispäivät pidetään M/S Silja Symphonylla, jolla matkaamme kohti Tukholmaa. Risteilyllä käsittelemme erilaisia vuokra-asumiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tervetulleita ovat niin talotoimikuntien aktiivit kuin kaikki asumisasioista kiinnostuneet. Tule vaikuttamaan ja viihtymään! OHJELMA (Oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään) …………………………………………………………………… PERJANTAI 27.9.2013 (17.00–19.30) Huom. kellonajat ovat aina paikallista aikaa …………………………………………………………………… LAUANTAI 28.9.2013 (15.00–19.00) Päivän puheenjohtajana Vuokralaiset ry:n varapuheenjohtaja Kari Uotila Klo 7.00–9.30 Aamiainen, Buffet Symphony (Omatoiminen lounas Tukholmassa) Klo 14.30 Kysy liiton lakineuvojalta / kahvibuffet Atlantis Palacessa kannella 7 Klo 15.00 Vuokralaisen oikeudet korjausten aikana Marina Furuhjelm, lakiasiantuntija, OTM, Lakipalvelut, Isännöintiliitto Klo 14.00–16.15 Lippujen jako, Olympiaterminaali, Helsinki Klo 17.00 laiva lähtee à Vuokralaispäivät pidetään Atlantis Palacessa kannella 7 Klo 16.00 Vuokrasuhde kriisissä – miten pärjäät kuluttajariidassa? Mia Koro-Kanerva, toiminnanjohtaja, Suomen Vuokranantajat ry Klo 16.30 Tervetulokahvit ------ tauko ------ Klo 17.00 Tilaisuuden avaus Puheenjohtajana Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä Klo 17.00 Yleishyödyllisyyslainsäädäntö ja muutostarpeet Ville Koponen, hallitussihteeri, Ympäristöministeriö Klo 17.30 Asuntopoliittinen katsaus Jouni Parkkonen, asunto- ja viestintäministerin erityisavustaja, Ympäristöministeriö Klo 18.00 Tietosuojakysymykset vuokrasuhteessa Helena Kinnunen, toimitusjohtaja, RAKLI ry Klo 19.00 Kysy liiton lakineuvojalta Klo 18.00 Pisteet kotiin -kannustinjärjestelmä Reijo Jantunen, asiakaspalvelupäällikkö, VTS-kodit, Tampere Klo 20.00 À la carte-illallinen & kahvit Bistro Maximéssa kannella 6 Klo 20.00 Illallinen seisovasta pöydästä Buffet Symphonyssa kannella 6 …………………………………………………………………… SUNNUNTAI 29.9.2013 Klo 7.00-10.00 Aamiainen, Buffet Symphony Laiva saapuu Helsinkiin klo 9.55 Kulkuyhteydet laivalta Tukholman keskustaan ja takaisin: Bistro Maximén Menu (la 28.9.) Bussi City transfer -bussilla pääsee laivalta keskustaan ja takaisin. Hinta yhteen suuntaan 50 SEK, lapset 6-17-v. 25 SEK. – Liput infosta kansi 7 Alkuun: Kylmäsavulohitartaria, tryffelillä maustettua uppomunaa ja haaparouskukaalisalaattia Metro Lähin T-asema Gärdet n. 500 metrin kävelymatkan päässä. Kävelysilta lähtee suoraan terminaalista. Kertalipun (Enkelbiljett) hinta portilta ostettuna on 40 SEK, lapset 7-19 v. 20 SEK. Lippu on voimassa tunnin ajan. Pääruoaksi: Paistettua häränfileetä ja maapähkinäglaseerattua häränrintaa, madeirakastiketta, haudutettua porkkanaa ja huhtasieniperunaterriiniä. Sokerina pohjalla: Lakritsajäätelöä ja banaanikumkvattihilloketta Ruokarajoitteet ovat huomioitu ilmoitusten mukaan. JOUNI PARKKONEN: Asuntopoliittinen katsaus Vuokralaispäivät 2013 Perjantai 27.9. Asuntopoliittinen uudistus • Hallitus päätti kevään 2013 kehysriihessä osoittaa 150 miljoonaa euroa lisää asuntopolitiikkaan vuosina 20132015 • Toimenpiteitä koko asuntotuotantoketjuun • Uudistuksen fokus Helsingin seudulla, jossa on merkittäviä ongelmia asumisen kohtuuhintaisuudessa • Asumisen kalleus vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja saatavuutta sekä haittaa talouskasvua • Erityisenä tavoitteena lisätä ns. normaalien valtion tuella rakennettavien vuokra-asuntojen määrää Helsingin seudulla • Uudistuksessa on kuitenkin toimia, joilla vaikutetaan myös Helsingin seudun ulkopuolisten alueiden asuntopolitiikkaan Jouni Parkkonen 1 Omavastuukorkojen alentaminen • Alennetaan korkotukilainoituksen omavastuukorkoja määräaikaisesti vuosina 2013-2015 • Nykyisen korkotukilainajärjestelmän omavastuukorkoa alennetaan uudistuotannon osalta nykyisestä 1,7 %:sta 1 %:iin • Koskee vain ns. normaaleja vuokra-asuntoja • Perusparannuslainojen osalta omavastuukorkoa alennetaan nykyisestä 3,4 %:sta 2,35 %:iin • Koskee myös erityisryhmäkohteita • Koskee lainoja, joiden kohteena olevien asuntojen rakennussuunnitelmat ja kustannukset on hyväksytty aikaisintaan 1.4.2013 ja jotka hyväksytään korkotukilainoiksi 31.12.2015 mennessä Jouni Parkkonen 2 Lisämäärärahat asuntotuotannon tukemiseen A-Kruunu Oy:n pääomittaminen 30 milj. eurolla • A-Kruunu alkaa tuottamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokraasuntoja ARA:n korkotuella Helsingin seudulla Käynnistysavustuksia Helsingin seudulle yhteensä 10 milj. euroa • Avustuksia myönnetään kohteille, joiden rakennussuunnitelmat ja kustannukset on hyväksytty aikaisintaan 1.4.2013 • Avustuksen suuruus on 10 000 euroa per asunto • Avustus vähentää kohteen oman pääoman tarvetta Erityisryhmien investointiavustuksen myöntämisvaltuus 120 milj. euroon • Avustusten myöntämisvaltuutta lisättiin 10 milj. euroa/vuosi Kunnallistekniikka-avustuksen myöntämisvaltuus nostettiin 10 milj. eurosta 15 milj. euroon vuodessa Jouni Parkkonen 3 ARA-asumisen kohtuuhintaisuuden edistäminen Luonnos hallituksen esitykseksi valtion tukemien vuokraasuntojen ja asumisoikeusasuntojen vuokria ja käyttövastikkeita koskevien säännösten muuttamiseksi • Esityksellä ehdotetaan säännöksiä muutettavaksi siten, että tavoite vuokrien ja vastikkeiden kohtuullisuudesta toteutuisi nykyistä paremmin Keskeisiä ehdotuksia: • • • • Varautuminen rajattaisiin vain kohtuullisiin perusparannuskustannuksiin Vuokrien ja käyttövastikkeiden valtakunnallista tasaamista rajoitettaisiin Omille varoille maksettavaa enimmäiskorkoa alennettaisiin Omakustannusvuokrien valvonta siirrettäisiin kunnilta ARA:n tehtäväksi Esitys oli lausunnolla 2.7.2013 asti • Hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2013 Jouni Parkkonen 4 Poimintoja syksyn 2013 asuntopolitiikan agendalta ARA-asumisen kohtuuhintaisuutta edistävän lakipaketin viimeistely ja eduskuntakäsittely 20-vuotisen korkotukijärjestelmän valmistelu ja eduskuntakäsittely Yleishyödyllisyyden kehittäminen Jouni Parkkonen 5 Elvytystoimet asuntosektorilla • Hallitus hyväksyi elokuun 2013 budjettiriihessä ehdotuksensa valtion 2. lisätalousarvioksi vuodelle 2013 (LTA2013) ja valtion talousarvioksi vuodelle 2014 (TA2014) • Asuinrakennusten perusparannukseen yhteensä +115 miljoonaa euroa, josta • 15 miljoonaa euroa LTA2013 • 100 miljoonaa euroa TA2014 • Asuinalueiden kehittämisohjelman investointeihin +4 miljoonaa euroa LTA2013 • Avustuksilla voidaan saada käyntiin noin 1,15 miljardin euron investoinnit, joiden työllisyysvaikutus on yhteensä noin 18 500 HTV:a! Jouni Parkkonen 6 Perusparannuksen käynnistysavustus • Valtionavustus kohdennetaan erityisesti lähiöiden asuinrakennusten kunnostamiseen valtakunnallisesti • Avustuksen määrä on 10 % ARA:n hyväksymistä kustannuksista • Avustettavia toimenpiteitä ovat mm. putkiremontit sekä ikkunoiden, ovien ja parvekkeiden uusimiset • Avustuksia voidaan myöntää niille vuokrataloille, ASO-taloille ja asunto-osakeyhtiöille, jotka voisivat saada perusparannuslainaa • Lainan nostaminen ei kuitenkaan ole avustuksen saamisen edellytyksenä • ARA myöntää avustukset ja ne maksetaan ARA-rahaston varoista • Avustus voimassa vuodet 2013-2014 Jouni Parkkonen 7 Asuinalueiden kehittämisohjelman investoinnit • Lähiöiden ja asuinalueiden kehittämistä ja viihtyisyyttä parantavien investointien tukeminen • Esimerkiksi leikkipuistojen ja ulkoilureittien rakentaminen • Valtionavustuksen määrä on enintään 25 % toteuttamiskustannuksista • ARA myöntää avustukset ja ne maksetaan ARA-rahaston varoista • Haettavissa vain syksyn 2013 ajan siten, että ARA:n on tehtävä päätös (myönteisestä) avustuksesta vuoden 2013 puolella! Jouni Parkkonen 8 Muuta huomionarvoista hallituksen budjettiriihestä • Hallituksen budjettiriihen yhteydessä hyväksytyssä rakennepoliittisessa uudistuksessa sovittiin, että valtion tukemien vuokra-asuntojen uustuotantoon tarkoitettu käynnistysavustus kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille (10 000 euroa per asunto) • Aiemmin käynnistysavustus oli julkisyhteisöjen omistamille vuokrataloyhtiöille 5 000 euroa per asunto ja muille 10 000 euroa per asunto Jouni Parkkonen 9 Lähiöiden kehittäminen Miksi lähiö? • Lähiö on noin 1,5 miljoonan suomalaisen koti • Yhä useamman juuret ja identiteetti ovat lähiössä • Moni lähiö tulossa peruskorjausikään – samalla mahdollisuus kehittää niin rakennuksia kuin kokonaisia asuinalueita • Asuinalueiden eriytymisen kehityskulku, johon pitää puuttua • Kehittäminen ja uudet avaukset vaativat 1. YHTEISTYÖTÄ 2. UUSIA TOIMINTATAPOJA 3. TALOUDELLISIA RESURSSEJA Jouni Parkkonen 10 Viitasen lähiöviitoset 1. Kehittyvä lähiö 2. Elävä lähiö 3. Kaikkien lähiö 4. Turvallinen lähiö 5. Tulevaisuuden lähiö Jouni Parkkonen 11 Näkökulma 1: Kehittyvä lähiö ” Kehittyvässä lähiössä on kohtuuhintaisia koteja. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen on samalla lähiöiden kehittämistä. Myös kansallisomaisuudesta tulee pitää huolta. Lähiöissä on valtava korjausvelka. Siksi lähiöitä on korjattava ja uudistettava.” Jouni Parkkonen 12 Näkökulma 2: Elävä lähiö ”Elävä lähiö tarvitsee hyvät palvelut. Lapsille tasaarvoinen koulu, tuttu lähikauppa ja kirjasto, jossa käydä ja viettää aikaa. Lähiöitä tulee kehittää tulevaisuudessakin sellaisiksi, että palvelut voidaan turvata.” Jouni Parkkonen 13 Näkökulma 3: Kaikkien lähiö ”Eriarvoistumisen ehkäisy on yksi hallituksen tärkeistä tavoitteista. Asuinalueiden tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys ja osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen ovat avainasemassa eriarvoistumisen ehkäisyssä.” Jouni Parkkonen 14 Näkökulma 4: Turvallinen lähiö ”Turvallinen ja terveellinen lähiö on viihtyisä elinympäristö liikkua ja elää. Kun jokainen kokee alueen omakseen, se tuntuu myös turvalliselta.” Jouni Parkkonen 15 5. Tulevaisuuden lähiö ”Uudet älykkäät teknologiat mahdollistavat palveluiden käyttämisen ja edistävät lähiöiden peruskorjaamista laadukkaiksi ja energiatehokkaiksi.” Jouni Parkkonen 16 Näitä ministeri Viitanen vie eteenpäin osana Lähiöviitosia • Lisää kohtuuhintaisia asuntoja • Remonttiryhmä määrittelemään lähiöiden korjaamisen pitkä kaari ja • • • • • • • tekemään konkreettinen suunnitelma korjausten toteuttamisesta lähiöissä (asetettu 8/2013) Lisää tukea lähiöiden peruskorjaamiseen (LTA2013 ja TA2014) Vahvistetaan asuinalueiden kehittämisohjelman 2013–2015 toimintamahdollisuuksia (LTA2013) Edistetään lähiöiden täydennysrakentamista lähipalveluiden turvaamiseksi MAL-aiesopimuksia kehitetään jatkossa niin, että niissä huomioidaan lähiöiden liittäminen osaksi toiminnallista kaupunkia ”Sosiaalitalkkaritoimintaa” kehitetään ja laajennetaan mahdollisimman moneen lähiöön Kosteus- ja hometalkoita jatketaan ja turvataan resurssit (TA2014) Koulutusta kehitettävä: kosteusongelmat ja energiatehokkuus Jouni Parkkonen 17 Ministeri Viitasen lähiökiertue elo-syyskuussa 2013 • 16.8. Kotka • 2.9. Lahti • 6.9. Turku • 9.9. Vantaa • 13.9. Tampere Jouni Parkkonen 18 Kiitos! HELENA KINNUNEN: Tietosuojakysymykset vuokrasuhteessa Vuokralaispäivät 2013 Perjantai 27.9. Henkilötietolaki Tarkoituksena suojata yksityiselämää ja muuta yksityisyyttä Henkilötietoja tulee käsitellä huolellisesti, noudattaa hyvää tietojen käsittelytapaa Henkilön yksityisoikeuden suojaa tai muuten yksityisyyttä ei rajoiteta ilman perusteita Henkilötietojen käsittelyn tulee olla perusteltuja rekisterinpitäjän toiminnan kannalta Henkilötietojen käsittelyn suunnittelu Tietojen tarpeellisuus Mistä tiedot hankitaan Mihin tietoja käytetään Luovuttajalla tarkastusoikeus Tiedot vuokrasuhteessa Hakemusvaihe Valtion tukemat vuokra-asunnot Huoneistoon asumaan tulevien henkilötiedot Hakijan asunnontarve Hakijaruokakunnan jäsenten tulot ja varallisuus (Haettavaa huoneistoa koskevat tiedot) Nykyistä asuntoa koskevat tiedot Vapaarahoitteiset Ei lakisääteistä velvoitetta pyytää tietoja Voidaan pyytää samat tiedot Huoneistoon asumaan tulevien henkilötiedot Vuokrasuhteesta vastuullisten tulot Luottotiedot Sopimuksen tekeminen Valtion tukemat vuokra-asunnot Työssäkäyvien asuntoon tulevien palkkatodistukset Todistus eläkkeen määrästä Verotodistukset yli 18-vuotiailta Selvitys omaisuuden käyvästä arvosta Muuta mahdolliset selvitykset Henkilötunnukset Vapaarahoitteiset Palkkatodistukset Henkilötunnukset Kerättyjen tietojen säilyttäminen Välitysliike Välitysliikkeen säilytettävä asiakirjat 5 vuotta toimeksiannon päättymisestä Kaikki vuokralaiselta pyydetyt asiakirjat ja selvitykset Vuokranantaja Asuntohakemus liitteineen Vuokrasopimusliitteineen Koko vuokrasuhteen ajan + 5 vuotta päättymisestä Kerättyjen tietojen luovuttaminen Välitysliike Vuokranantajalle toimeksiantoon perustuen Muille vain vuokralaisen suostumuksella Valvovalle viranomaiselle lakiin perustuen Muille, jos oikeutus perustuu lakiin Vuokranantaja Vain vuokralaisen suostumuksella Valvovalle viranomaiselle Lakiin perustuen Kerättyjen tietojen hävittäminen Tietojen hävittäminen Kun tietoja ei enää ole perustetta säilyttää Tietoturva varmistaen Ei normaalin jätteen joukossa Ns. tietoturva tuhoaminen Muuta tietosuojasta Kiinteistön omistajan tietojen käsittely Kiinteistön omistaja tarvitsee henkilötietoja, tietoja huoneistoissa asuvista useisiin tarpeisiin Asukasluettelo/talokirja (mm. autopaikkojen, saunavuorojen, pesutupavuorojen jakamiseen, oven avauspalvelu) vuokrareskontra Pelastussuunnitelma (erityistä pelastustarvetta vaativat henkilöt) Ainoastaan yhtiön sisäiseen hallintoon, ei luovutettavaksi Kiinteistön omistajalla olevien tietojen luovuttaminen Kiinteistöpalveluyritykselle Kun perusteltua esim. oven avauksia varten, saunavuorot ym. Suojelupäällikkö Suojelusuunnitelma, erityistä pelastustarvetta vaativat henkilöt Yksittäinen asukas Omat tiedot Henkilörekisteri Henkilörekisteri Kaikista kerätyistä henkilötiedoista Rekisterin sisältö: Rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus Kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä Mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan Kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista Rekisteri oltava kaikkien saatavilla KIITOS! Helena Kinnunen Toimitusjohtaja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Annankatu 24, 00100 Helsinki Gsm +358 50 5558 177 Toimisto +358 9 4767 5711 Fax +358 9 4767 5700 Sähköposti helena.kinnunen@rakli.fi www.rakli.fi MARINA FURUHJELM: Vuokralaisen oikeudet korjausten aikana Vuokralaispäivät 2013 Lauantai 28.9. Vuokranantajan suorittamat remontit • Vuokranantajalla on oikeus suorittaa vuokratussa huoneistossa korjaus- ja muutostöitä • Hänen tulee ilmoittaa suunnittelemistaan remonteista vuokralaiselle kirjallisesti - Kiireelliset korjaus- ja muutostyöt voidaan suorittaa heti - Sellaiset korjaukset, joista ei aiheudu olennaista haittaa tai häiriötä, voidaan suorittaa 14 päivän ilmoitusajan jälkeen - Laajemmista huoneistoa koskevista korjauksista ja parannuksista on ilmoitettava vuokralaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen työn aloittamista - Jos sopimuksessa sovittu toisin ilmoitusajoista, niitä noudatetaan Huoneistossa käynnit • Käynneistä tulee sopia vuokralaisen kanssa - Sopimusesityksenä voidaan pitää käynti-ilmoitusta, jossa on pyydetty ottamaan yhteyttä esitetyn ajan ollessa sopimaton • Käynti-ilmoituksessa on aina mainittava käynnin tekijän yhteystiedot, tieto käynnin perusteesta sekä arvio käynnin kestosta - Käyntiajankohta tulee pyrkiä rajaamaan käynti-ilmoituksessa mahdollisimman täsmälliseksi (esim. ap tai ip) • Sovittuna käyntiajankohtana vuokralaisten on jätettävä turvalukko avoimeksi • Huoneistoon on aina jätettävä ilmoitus suoritetusta käynnistä • Jos pääsy estetään antaa poliisi virka-apua Missä kunnossa asunto pitäisi olla vuokrasuhteen aikana ja mihin se johtaa? • Sovittavissa - Piilevä virhe • Tavanomainen kunto - Vuokrasuhteen alkaessa ja kestäessä • Puutteellinen – purkuoikeus - Olennainen - Kehotus - Teettämisoikeus Turun Ho 31.5.1984, 1984 A 1 Tku • kesähotelli • vuokralainen vaati takautuvasti viideltä vuodelta korvausta - huoneet pitänyt perussiivota ennen toiminnan aloitusta • ei korvausta, vuokralainen aiempina vuosina hyväksynyt huoneiston kunnon Hgin HO 18.10.1989 nro 598 - A omisti 49,1 % kiinteistöosakeyhtiön osakekannasta - A vuokrannut eri sopimuksin B:lle toimisto- ja varastohuoneiston - Kiint. Oy suoritti putkiremonttia , josta toimistohuoneistolle huomattavaa haittaa - toimistotilaan purkuoikeus purkuoikeus, ei vahingonkorvausta - varastotilaan ei purkuoikeuttakaan Jos asunto on puutteellisessa kunnossa, niin voidaan… • Kehottaa korjaamaan j • Jos ei VA toimi, niin korjauttaa vuokranantajan lukuun (kohtuulliset kustannukset) • VL oikeutettu vuokran alennukseen • Ja mahdollisesti vahingonkorvaukseen - Edellyttää kuitenkin vuokranantajan tuottamusta Vuokranalennus • Puutteellisessa kunnossa olevasta tai vain osittain käytössä olevasta huoneistosta vuokralainen maksaa remontin ajalta vain alennettua vuokraa - Alennusta ei myönnetä jos vuokralainen on itse aiheuttanut vahingon y haitan määrä - Alennuksen määrään vaikuttaa erityisesti - Vuokralaisella on oikeus vuokranalennukseen riippumatta siitä, onko remontin suorittanut vuokranantaja vai asuntoosakeyhtiö - Oikeus alkaa VA:n tiedoksisaannista Vuokranalennus • Oikeus vuokranalennukseen voi syntyä myös huoneiston ulkopuolella tehtävän työn takia • Tekijänä VA / taloyhtiö / ulkopuolinen • Kuukausivuokra voidaan jakaa esim. päivävuokraksi ja alennus tehdään ajalta, jona kunto on ollut puutteellinen - Alennuksen määrä sovittavissa, kun puute tiedetään - Arvioitaessa määrää voidaan ottaa huomioon, mitkä tilat ovat olleet pois käytöstä tai miten puutteellisuus on vaikuttanut huoneiston käyttöön Sijaisasuminen • Jos huoneisto on remontin aikana asumiskelvoton, joutuu vuokralainen muuttamaan remontin ajaksi pois huoneistosta - Tällöin vuokralainen ei ole velvollinen maksamaan huoneistosta vuokraa • Vuokranantajalla ei ole velvollisuutta järjestää vuokralaiselle sijaisasuntoa remontin ajaksi - Hyvän vuokratavan mukaista on kuitenkin, kuitenkin että vuokranantaja tarjoaa vuokralaiselle mahdollisuuksien mukaan toista asuntoa - Tällöin vuokralainen saa itse valita ottaako hän käyttöönsä vuokranantajan osoittaman toisen asunnon Hel HO 27.3.2003 nro 931 • Vuokralaisella oikeus purkaa vuokrasopimus huoneiston kylmyyden perusteella • Vuokranantaja velvoitettiin palauttamaan pidättämänsä irtisanomisajan vuokra, 3 kuukaudelta vuokran Alennusta (30 %) sekä korvaamaan muuttokulut (vuokranantajan tuottamus tuottamus, koska huoneisto kylmä jo edellisen vuokralaisen aikana) • Lämpötilat 14,9 C – 16,2 C, seinässä halkeama, josta vuokranantaja tietoinen Turun HO 12.2.2003 nro 342 • Huoneiston p puutteellinen kunto, lattiasieni • Vuokranantaja myönsi olevansa tietoinen homekasvustosta, laiminlyönyt kertoa vuokralaisille • Vuokran alennus takautuvasti koko vuokra-ajalta, vahingonkorvauksena hi k k muuttokulut, tt k l t sairaala i l ym. kulut, korko palauttamattomasta vuokravakuudesta Kuluttajariitalautakunnan käytäntö – onko linjausta? • Kril 3137/83/07 • Asuinhuoneisto, johon tehty kylpyhuone remontti (2.5-18.6 (2.5 18.6 alkavalle viikolle) - Kylpyhuone oli kokonaan poissa käytöstä + meteliä, ja asunnon lämpötila korkea • Huoneiston koko 57 m2 (2h + k + s), kuukausivuokra 699,19 € • VL vaati kahden kuukauden vuokranhyvitys. VA oli myöntänyt yhteensä 689, 96 €. - VA tarjosi sijaisasunnon, josta VL kieltäytyi - VA myös järjesti väliaikaiset suihku- ja wc-tilat • Kril ei suosittanut suurempaa hyvitystä 13 Kril 3146/83/07 • Vuokra 384 € • Huoneistossa havaittu kosteus- ja mahdollinen homevaurio ja VA alensi kahdelta kuukaudelta vuokran 50 %.lla • VL vaati hyvitystä myös kolmelta muulta kuukaudelta • VA tarjosi sijaisasunnon, mutta VL kieltäytyi koska ks. asunnossa oli meneillään putkiremontti • Lautakunta myönsi lisähyvityksen 600 €, vaikka VA ei välttämättä ollut tietoinen vahingosta aikaisemmalta ajalta 14 Kril 2698/83/08 • 44 m2:n yksiö vuokrattu ajalle 1.5.2008-31.8.2009 hintaan 650 euroa • Sopimuskauden alkaessa asunnossa oli meneillään kosteusvauriokorjaus, joka tuli VL:ille yyllätyksenä y • VA antoi VL:ille käyttöön toisen asunnon remontin ajaksi (vuokralaiset pääsivät omaan asuntoonsa 23.5.2008) ja on hyvittänyt toukokuun vuokrasta puolet eli 325 euroa. VL eivät tyytyneet näihin hyvityksiin. • Lautakunta katsoo, että VA:n asianmukaiseen menettelyyn olisi kuulunut varmistua siitä, onko huoneistossa teetetty remontti valmistunut ennen vuokrakauden alkua. Samoin VA olisi tullut ilmoittaa tosiasiallisesta tilanteesta vuokralaisille. - Näin ei ole tapahtunut, vaan tilanne on tullut VL yllätyksenä. Tältä osin on kyse on VA:n huolimattomasta menettelystä menettelystä. • Ratkaisussa otetaan kuitenkin huomioon, että VA on järjestänyt VL:ille remontin loppuajaksi sijaisasunnon kohteen lähituntumasta. - Valituksen perusteella ei myöskään ole todettavissa, että tapahtumista olisi aiheutunut vuokralaisille mainittavia taloudellisia menetyksiä tai kustannuksia, joten ei ole perusteita enemmän vahingonkorvauksen maksamiseen 15 Kril 2027/83/2011 • VL vuokrannut 57 m2 asunnon, jossa vuokran määrä ollut 643,08 € • Huoneistossa tapahtunut vesivahinko, jonka johdosta mm. käynti huoneistoon oli vaikeutunut. • VA myöntänyt hyvitystä 15 %, VA katsonut hyvityksen haitan määrään nähden liian pieneksi ja vaati yhteensä noin 23 %:ia • Lautakunta myönsi VL:lle lisähyvityksen, perusteena asunnon hajuhaitat ja vaikeutunut sisääntulo 16 Kril 1152/83/11 • 93 m2 huoneisto,, jonka j vuokra ollut 734,70 , € • Tilassa puutteellinen ilmanvaihto • VL vaati 40 %:n hinnanalennus ajalta 1.6.201021.2.2011 • Lautakunta suositteli 900 € hyvityksen koko ajalta 17 Löytyykö tästä sitten yhteistä linjaa? • Voisiko siis sanoa, että - Esim. E i julkisivuremontin j lki i ti osalta lt vuokranalennus k l olisi li i alkaen lk 15 15–30 30 % jja putkiremontin osalta alkaen 30–50 %? • Ratkaisut osoittaa mielestäni, että alennuksen määrä arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja että siihen vaikuttaa erityisesti haitan määrä - Haitan määrää arvioitaessa otetaan huomioon mm. remontin suoritusajankohta, kesto ja mm se, onko remontin yhteydessä keittiö ja kylpyhuone poissa käytöstä käytöstä. - Alennukseen voivat vaikuttaa myös mahdolliset vuokrasopimuksen erityisehdot, kuten esimerkiksi se onko asunto vuokrattu erityisryhmille sopivaksi tms. 18 Kysymyksiä? 19 MIA KORO-KANERVA: Vuokrasuhde kriisissä – miten pärjäät kuluttajariidassa? Vuokralaispäivät 2013 Lauantai 28.9. Käsittelyn eteneminen • KRIL:n toimivaltaa on laajennettu koskemaan myös yksityisten välisiä huoneenvuokrariitoja – Lautakunta on jaettu jaostoihin – Huoneenvuokra-asiat käsitellään omassa jaostossaan asumisoikeusasioiden kanssa • Lomakkeet ja ohjeet nettisivuilla www.kuluttajariita.fi Käsittelyn eteneminen • Asia etenee ensin kirjallisessa valmistelussa – Jaoston vastaava valmistelija/esittelijä pyrkii saamaan aina ensin asiassa sovun aikaiseksi • Jos sopua ei synny, asia esitellään jaoston kokouksessa • Yleensä päätökset syntyvät jaostossa tekstinmuokkausten jälkeen yksimielisesti • Jos yksimielisyyttä ei saada aikaan, jäsen voi jättää eriävän mielipiteensä tai asia voidaan viedä täysistuntoon käsiteltäväksi Käsittelyn kesto • Käsittely on melko hidasta, varsinkin jos asia etenee jaostoon tai jopa täysistuntoon – Huoneenvuokrajaoston keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä noin 10-12 kk:n välillä Käsittelyn kustannukset • Käsittely on osapuolille maksutonta – Kumpikin vastaa omista kuluistaan, joita asian selvittelemisestä aiheutuu – Asiamieskulut, puhelinkulut, kirjeiden postituskulut ja asiakirjojen, esimerkiksi laskujen, kopiointi ovat tyypillisiä asianosaisille aiheutuvia kuluja, joista osapuolet vastaavat itse Päätösten merkittävyys • Päätökset suosituksia – Päätökset eivät ole samalla tavalla velvoittavia kuin tuomioistuinten ratkaisut • Jos toinen osapuoli ei suostu maksamaan lautakunnan suosittamaa hyvitystä, ainoa keino saada maksu, on viedä asia käräjäoikeuteen ja sitä kautta ulosottoon – Päätöksiä noudatetaan kuitenkin KRIL:n omien tutkimusten mukaan noin 80 prosenttisesti Huoneenvuokrajaoston kokoonpano • Jaoston jäseninä on kaksi vuokralaispuolen edustajaa ja kaksi vuokranantajapuolen edustajaa sekä osapuolten osalta neutraali puheenjohtaja • Jos jäsen on osallistunut/auttanut valituksen tekemisessä, joutuu hän jääväämään itsensä Valituksen tekeminen • Valitus saadaan vireille täyttämällä valituslomake • Lomakkeeseen kannattaa liittää kaikki mahdollinen kirjallinen todistusaineisto – – – – – Vuokrasopimus Mahdollinen kirjeenvaihto Kuitit Valokuvat Mahdolliset asiantuntijalausunnot jne. Vaatimukset, perustelut ja näyttö • Vaatimukset ja vastaukset pitää esittää selkeästi ja perustella ne hyvin – Hyvityksiä ei voida suosittaa enempää kuin mitä osapuolet ovat vaatineet – Jos osapuoli ei vastaa vaatimuksiin, voidaan ratkaisu antaa yksipuolisesti sen mukaisena, mitä on vaadittu (jos ei ilmeisen kohtuuton) • Jos haluaa kiistää asian, kannattaa kiistää sekä vaatimukset että niiden perusteet Vaatimukset, perustelut ja näyttö • Vaatimusten pitää olla täsmällisiä – Jos esim. vaaditaan siivouksen kuluja tai korjausmiesten kuluja, pitää laskussa olla riittävän selkeä erittely – ”Siivousta 10 h á 25 e” ei riitä • KRIL ottaa vastaan vain kirjallista näyttöä – Jos asia on ratkaistavissa vain todistajia kuulemalla, asiasta ei voida tehdä päätöstä • Usein jutun lopputulos jää kiinni näytöstä tai pikemminkin sen puutteesta Näyttö • Vakuuden pidättäminen huoneiston kunnon takia on yksi tyypillisimpiä riidan aiheita – Näytön arviointi lähtee siitä, että vuokranantajan pitää ensin pystyä osoittamaan vika tai puute – Jos vuokralainen kertoo, ettei ole vikaa aiheuttanut ja vetoaa toimineensa huolellisesti, vaaditaan pääsääntöisesti näyttöä huoneiston kunnosta vuokrasuhteen alussa • Dokumentein taltioitu alkutarkastus Näyttö • Jos vauriot ovat suht pieniä, pitäisi olla todella hyvät kuvat, joissa on kiinnitetty huomiota mittasuhteisiin ja selitysteksteihin – Suuremmissa vaurioissa epäselvätkin kuvat kertovat kaiken Näyttö Näyttö Näyttö Näyttö Vuokranalennus 1617/83/2011 • Parveke poissa käytöstä julkisivuremontin johdosta 1.5. – 16.11.2010 – Vuokranantajan mukaan julkisivuremontti on suoritettu 2.8. – 15.12.2010 -> tältä ajalta tarjottu vuokranalennusta noin 7 % – Vuokranantaja ei ole kiistänyt, että parveke olisi ollut poissa käytöstä jo ennen remontin alkua • Ratkaisu: Vuokralaisella oikeus vuokranalennukseen myös kesäajalta noin 30 % Tavanomainen kuluminen 4083/83/10 • Sähkökatkaisimen peitelevyn oli haljennut, valokytkin oli painunut sisään, asunnon seiniin oli kiinnitetty isoja kaappeja pulttaamalla, joka oli jättänyt isot jäljet seiniin • Asunnossa ei ollut tehty alkukatselmusta, mutta vuokralainen ei myöskään kiistänyt aiheuttaneensa vaurioita, vaan vetosi siihen, että kyseessä oli normaali kuluminen • Ratkaisu: – Vaurioita ei voitu pitää normaalina kulumisena – Vuokralaisen oli korvattava huoneistossa tehdyt sähkö- ja maalaustyöt Asunnon vuokrasuhteen jälkeinen kunto 3897/83/10 • Tapetista oli puuttunut paloja (vuokralainen kiistänyt aiheuttaneensa vauriot) ja yksi avaimista oli pudonnut betonin sekaan valun yhteydessä • Sopimuksessa oli sanottu ”jos vuokralainen hukkaa avaimet, hän vastaa lukkojen uudelleen sarjoittamisesta” • Ratkaisu: – Tapettien repeytymistä ei voida pitää normaalina kulumisena – Nyt ei ollut kuitenkaan järjestetty asiakirjoin dokumentoitua alkukatselmusta eli ei ollut näyttöä siitä, olivatko vauriot aiheutuneet tämän vuokralaisen aikana – Tapettien vuoksi ei näin ollen saanut pidättää vakuutta – Avaimesta saatiin pidättää 50 euroa Loppusiivous ja lopputarkastus 1667/83/2011 • Vuokralaisen mukaan loppusiivous oli tehty hyvin • Vuokranantajan mukaan ei: lattiat olivat olleet likaiset ja keittiön kaapin ovissa roiskeita -> siivous oli teetetty siivousliikkeellä • Vuokralainen oli pyytänyt lopputarkastusta klo 17 jälkeen, mutta tähän ei ollut suostuttu • Lautakunnalle ei myöskään ollut esitetty riittävää näyttöä asunnon likaisuudesta • Ratkaisu: Vuokranantajan oli maksettava siivouslasku Tupakanhaju 1696/83/2012 • Asiassa oli riitaa siitä, oliko asunnossa tupakoitu vuokrasuhteen aikana ja oliko se aiheuttanut vahinkoa asunnolle – ”Mikäli asunnossa tupakoinnista koituu ylimääräisiä remonttikustannuksia, ne tullaan veloittamaan asukkaalta” • Vuokranantajan kaksi edustajaa olivat lopputarkastuksessa havainneet voimakkaan tupakanhajun – Asunnon seinäpinnat maalautettiin hajuhaittojen poistamiseksi – Asiakirjojen liitteenä oli vuokranantajan tekemä lasku, jossa todettiin, että huoneistossa on tehty maalaustöitä • Vuokralainen kiisti tupakoinnin • Katsottiin, ettei vakuutta ollut oikeutta pidättää tupakanhajun johdosta VILLE KOPONEN: Yleishyödyllisyyslainsäädäntö ja muutostarpeet Vuokralaispäivät 2013 Lauantai 28.9. Valtion tukemia vuokraasuntoja koskevat yleishyödyllisyys- ja rajoitussäännökset Ville Koponen Hallitussihteeri Vuokralaispäivät 28.9.2013 Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto • Tavoitteena tukea pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen • Aravalainat Ø aravalaki (1189/1993), vuoteen 2007 saakka • Korkotukilainat Ø laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001), käyttöön vuoden 2002 alusta • Investointiavustus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi Ø laki erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004), käyttöön vuoden 2005 alusta • Tällä hetkellä Suomessa n. 400 000 arava- tai korkotukilainoitettua rajoitustenalaista asuntoa Ville Koponen 2 Korkotukilainoitus • Valtion varoista maksetaan korkotukea lainalle, jonka luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta myöntää vuokra-asuntojen rakentamista, hankkimista ja perusparantamista varten • Asuntolaina hyväksytään korkotukilainaksi sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella • Lainan määrä enintään 80–95 % kohteen hyväksytyistä rakennus-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista • ARA hyväksyy lainan korkotukilainaksi ja Valtiokonttori maksaa korkotuen • Lainaan liittyy valtion täytetakaus Ville Koponen 3 Korkotukilainoitus • Tuettavien asuntojen oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksiltaan sekä ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia • Rakentaminen ja perusparantaminen kilpailutettava, samoin rahoitus • Korkotukea maksetaan rakentamisaikana perusomavastuun ylittävä korko kokonaan, sen jälkeen tukiosuus alenee vuosittain nollaan 23 vuoden kuluessa • Tuensaajan perusomavastuu 3,4 % Ø Vuoden 2015 loppuun asti poikkeuksellisesti 1,0 % normaalien vuokraasuntojen uustuotannossa, 2,35 % perusparannuslainoituksessa Ville Koponen 4 Lainansaajat ja tuen ohjautuminen asukkaille • Korkotukilainan (tai aravalainan) saajina voivat olla: 1. kunta tai muu julkisyhteisö 2. ARAn nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö 3. sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa em. yhteisöllä on välitön määräysvalta • Tukijärjestelmät on rakennettu siten, että valtiontuki ohjautuu kokonaisuudessaan asukkaiden hyväksi; tämä tapahtuu kolmen pääasiallisen, toisiaan täydentävän mekanismin avulla: Ø tuen oikean mitoittaminen Ø tuensaajayhteisön taloudellista ja muuta toimintaa rajoittavat yleishyödyllisyyssäännökset Ø kohdekohtaiset käyttö- ja luovutusrajoitukset Ville Koponen 5 Kohdekohtaiset rajoitukset • Sisältyvät korkotukilakiin ja aravarajoituslakiin (1190/1993) • Asuntoja käytettävä vuokra-asuntoina • Asukasvalinta Ø tavoitteena osoittaa asunnot niitä eniten tarvitseville ruokakunnille, samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen (segregaation ehkäisy) Ø asukasvalintaperusteina hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot: etusijalle asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat Ø kunta valvoo, ARA ohjaa: tarkempia määräyksiä asukasvalinnasta ARAn laatimassa asukasvalintaoppaassa Ville Koponen 6 Kohdekohtaiset rajoitukset • Vuokranmäärityksessä ns. omakustannusperiaate Ø ”vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen ohella vuokra-asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin” Ø laissa määritelty omakustannusvuokraan sisällytettävät erät: mm. kiinteistön rakentamisesta ja perusparantamisesta aiheutuvat menot, ylläpito- ja hoitomenot, tuleviin korjauksiin varautuminen, omistajan omarahoitusosuudelle maksettava korko (max. 8 %) Ø saman omistajan omistamien arava- tai korkotukilainoitettujen asuntojen vuokrat voidaan tasata keskenään Ø omakustannusvuokrien valvonta siirtyy v. 2014 alusta kunnilta ARAlle • Asuntoja saa luovuttaa vain kunnalle tai ARAn nimeämälle luovutuksensaajalle; laissa säännökset korkeimman sallitun luovutushinnan laskemisesta Ville Koponen 7 Kohdekohtaisten rajoitusten päättyminen • Pääsääntö: korkotukea saaneen kohteen rajoitukset kestävät 40 vuotta, aravalainoissa 45 vuotta Ø vuokranmääritystä koskevat rajoitukset lakkaavat lainan tultua maksetuksi takaisin (kuitenkin vähintään 30 v.) • Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan käyttää asuntoa muuhun kuin asuintarkoitukseen • ARA voi asettamillaan ehdoilla myöntää osittaisen tai kokonaisen vapautuksen rajoituksista Ø vapautuksen perustana edistää alueen asuntomarkkinoiden toimivuutta, ehkäistä asuntojen vajaakäyttöä ja siitä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä tai muusta erityisestä syystä Ville Koponen 8 Vuokrasäännösten kehittäminen • Hanke ARA-asumisen kohtuuhintaisuuden edistämiseksi Ø käynnistyi toukokuussa 2012 Ø selvitys: ”Vuokrataloyhteisöjen toimintatavat ARA-asuntojen omakustannusvuokrien määrityksessä”, YM:n raportteja 5/2013 Ø luonnos hallituksen esitykseksi korkotukilain, aravarajoituslain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) muuttamiseksi, lausunnolla touko-kesäkuussa 2013 • Muutosehdotuksia: Ø korjauksiin varautumisen rajoittaminen Ø vuokrien tasauksen rajoittaminen mm. alueellisesti Ø kiinteistönhuoltopalveluiden kilpailuttamisvelvollisuus Ø uusi sanktio vuokrasäännösten noudattamisen tehostamiseksi • Hallituksen esitys tarkoitus antaa marraskuussa 2013 Ø Voimaantulo alkuvuodesta 2014, soveltamisessa siirtymäsäännökset Ville Koponen 9 Yleishyödyllisyyssäännökset • Sisältyvät korkotukilakiin ja aravalakiin, voimaan vuoden 2000 alussa • Koskevat arava- ja korkotukilainoitettujen asuntojen omistajayhteisöjen taloudelliselle ja muulle toiminnalle asetettuja edellytyksiä • Yhdessä kohdekohtaisten käyttö- ja luovutusrajoitusten kanssa varmistavat valtion tuen ohjautuminen sosiaalisin perustein valituille asukkaille ja ettei tuki jää hyödyttämään omistajia • Varmistavat osaltaan, että aravalainoitus ja korkotuki ovat yhteensopivia EU:n valtiontukisääntelyn kanssa Ø estävät valtion tuen ei valumisen tuensaajayhteisön muuhun toimintaan kilpailua vääristävällä tavalla Ville Koponen 10 Yleishyödylliset yhteisöt • Yhteisön nimeäminen yleishyödylliseksi on kuntia lukuun ottamatta edellytys ARAn tuen saamiselle • ARA nimeää yhteisön yleishyödylliseksi laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä (n. 540 kpl) Ø yleishyödyllisyyssäännökset ulottuvat myös nimettyjen yhteisöjen omistamiin yhteisöihin Ø yleishyödyllisyyssäännökset koskevat yhtenä kokonaisuutena nimettyä yhteisöä, samaan konserniin kuuluvia muita nimettyjä yhteisöjä sekä yhteisöjä, jotka omistavat kohdekohtaisten rajoitusten alaisia asuntoja Ø konsernin yleishyödyllisen osion ulkopuolelle jäävä osa ei kuulu yleishyödyllisyyssäännösten soveltamispiiriin Ville Koponen 11 Yleishyödyllisyysvelvoitteet • Yleishyödyllisyyssäännökset edellyttävät, että Ø yhteisön toimialana on rakennuttaa ja hankkia vuokra-asuntoja ja vuokrata niitä sosiaalisin perustein tavoitteena asukkaiden hyvät ja turvalliset asuinolot kohtuullisin kustannuksin Ø yhteisö on velvollinen ilmoittamaan asunnot julkisesti haettaviksi Ø yhteisö ei saa tulouttaa omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton (tällä hetkellä 8 %) Ø yhteisön osakkeet tai osuudet eivät saa olla julkisen kaupankäynnin kohteena Ville Koponen 12 Yleishyödyllisyysvelvoitteet Ø yhteisö saa luovuttaa rajoituksista vapautuvia asuntoja tai niiden osakkeita vain asunnossa asuvalle vuokralaiselle taikka yhteisölle, jonka toimialaan kuuluu vuokra-asuntojen tarjoaminen; muille asuntoja tai niiden osakkeita voidaan tarjota vain, jos asunnoilla ei ole kysyntää alueella tai jos on muu painava syy Ø yhteisön tulee järjestää asuntojen omistus siten, että vuokrien tasaus on mahdollista eikä yhteisön rakennetta saa järjestellä niin, että vastuun kantaminen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneista vuokrataloista vaarantuu Ø yhteisö ei saa ottaa muita kuin em. toimialaansa liittyviä riskejä, ja sen lainan- ja vakuuksienantomahdollisuudet on laissa tarkkaan rajattu Ville Koponen 13 Yleishyödyllisyysvelvoitteiden päättyminen • Yleishyödyllisyysvelvoitteet jatkuvat niin pitkään, kun yhteisön omistuksessa on kohdekohtaisten rajoitusten alaista omaisuutta Ø yleishyödyllisyyssäännökset rajoittavat siis esim. yhteisön tuoton tuloutusta kohdekohtaisten rajoitusten päättymisen jälkeenkin (rajoitusten ”ikuisuus”) • ARA voi peruuttaa yleishyödylliseksi nimeämisen, jos nimetty yhteisö hakee sitä tai jos yhteisö ei enää täytä nimeämisen edellytyksiä taikka toimii niiden vastaisesti Ø jos yhteisön nimeäminen peruutetaan, ARA voi lakkauttaa yhteisölle myönnetyn korkotuen ja periä jo maksetut tuet takaisin Ville Koponen 14 Yleishyödyllisyystyöryhmä • Ympäristöministeriössä toimi v. 2009 työryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida yleishyödyllisyyssäännöksiä ja niiden kehittämistarpeita Ø loppuraportti ”Yleishyödyllisyyssäännösten kehittäminen”, YM:n raportteja 1/2010 • Hallitusohjelman, asuntopoliittisen toimenpideohjelman 20122015 ja valtiovallan roolia 2010-luvun asuntomarkkinoilla selvittäneen työryhmän mukaan yleishyödyllisyyssäännöksiä on muutettava yleishyödyllisyystyöryhmän ehdottamalla tavalla Ville Koponen 15 Yleishyödyllisyystyöryhmän ehdotukset • Kirjataan yleishyödyllisyyssäännösten tavoitteet lain tasolle • Sallitaan rajoituksista vapautuneiden kohteiden omistuksen järjestely konsernissa ja kohteiden siirtäminen yleishyödyllisen yhteisön ulkopuolelle Ø tällöin ei kuitenkaan vastuun kantaminen yhteisöön jäävistä vuokra-asunnoista saa vaarantua • Kumotaan kohdekohtaisista rajoituksista vapautuneiden asuntojen tai niiden osakkeiden luovuttamiseen liittyvät rajoitukset (vähäinen merkitys) • Omakustannusvuokran määräytymisperusteita tulisi muuttaa niin, että varautuminen tuleviin korjauksiin olisi enintään kohtuullista Ville Koponen 16 Arvio muutosehdotusten vaikutuksista • Muutosten myötä etenkin suurimpien yleishyödyllisten toimijoiden omistamia, rajoituksista vapautuneita kohteita siirtyisi pois yleishyödyllisyyden piiristä Ø toisaalta suurin osa näistä asunnoista pidettäisiin edelleen vuokrakäytössä, eikä muutoksella olisi vaikutusta vuokralaisen asemaan (vuokranmääritys joka tapauksessa vapaata) • Muutos voisi lisätä suurten toimijoiden asuntotuotantoa niiden yleishyödyllisissä osioissa luomalla joustavammat mahdollisuudet uudistaa ja tasapainottaa asuntokantojen ikäja aluerakennetta Ø pienempien toimijoiden toimintaan muutoksilla ei olisi merkittävää vaikutusta Ville Koponen 17 Yleishyödyllisyyssäännösten kehittäminen • Maaliskuussa 2013 sovitussa asuntopoliittisessa uudistuspaketissa päätettiin, että yleishyödyllisyystyöryhmän ehdotuksia sovelletaan vain ARA-asuntojen uustuotantoon • Luodaan nykyisen 40 vuoden korkotukijärjestelmän rinnalle uusi korkotukimalli, jossa rajoitukset kestävät vain 20 vuotta Ø rajoitusten sisältö sama mutta kestoaika puolet lyhyempi Ø vastaavasti valtion tuen määrä pienempi Ø samalla huolehditaan 40 vuoden mallin kilpailukyvystä • Lyhyttä korkotukimallia koskevat lakimuutokset tehdään samassa paketissa omakustannusvuokria koskevien lakimuutosten kanssa Ø lausuntokierros syys-lokakuussa Ø lakiehdotukset eduskunnalle marraskuussa Ø tarvittavien asetusmuutosten valmistelu loppuvuodesta Ø voimaantulo ensi vuoden alussa? Ville Koponen 18 Lisätietoja www.ymparisto.fi Ville Koponen ville.koponen@ymparisto.fi REIJO JANTUNEN: Pisteet kotiin -kannustinjärjestelmä Vuokralaispäivät 2013 Lauantai 28.9. Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus § Säätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan vähävaraisille, lapsiperheille, invalideille sekä nuorille pareille tai muuten sosiaalisesti erityisessä asunnontarpeessa oleville henkilöille, joilla on vaikeuksia vuokrata tarvettaan vastaavaa asuntoa VTS-kodit; 8.600 asuntoa, 16.100 asukasta Vuokratalosäätiö 1970 Vilusen Rinne Oy 1967 VTS Kiinteistöpalvelu Oy 2000 Tampereen vuokratalosäätiö Tampereen kaupungin perustama säätiö Kuuluu Tampere –konserniin Arava-, korkotukilainoitettuja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja Tunnuslukuja Liikevaihto 63 M€ Kiinteistöjä 166 Asuntoja 8.600, joista aravia 7.000 Asuntoala keskimäärin 59 m2 Asukkaita 16.100 Keskivuokra, sis. veden 10,31 €/m2 Asukkaiden vuokraetu verrattuna vastaaviin vapaisiin vuokra-asuntoihin 8,5 M€ Käyttöaste 97,81 % Kokonaisvaihtuvuus kpl 1.854 Vaihtuvuus ilman sisäisiä vaihtoja 18,16 % Erityisryhmät, uudet sopimukset 339 Muuttokorjaukset €/vaihto 1650 Vedenkulutus, l/hlö/vrk 126 Henkilökuntaa 42 + 15 . Tuki asukastoiminnalle Aktiivinen tiedottaminen Aineistot, ohjeet Koulutus Kerhotilat Asukastoiminnan määräraha (0,012 €/m2/kk, väh. 170 €/vuosi) Neuvonta Asukasisännöitsijä Asukaskokousvierailut Erityisaiheiset asukaskokoukset AD- ryhmä Asukastoiminta, vuosiraporteista v. 2010, 2011 ja 2012 4,5 4,24 4 3,8 3,8 3,6 3,5 3,26 3,1 3 2,5 ASUKASKOKOUKSIA 2 TOIMIKUNNAN KOKOUKSIA 1,6 1,5 1,5 MUUTA TOIMINTAA 1,5 1 0,5 0 2010 2011 2012 Särkänniemipäivä 17.8.2013 VTS-kotien asukaspäivä asukkaille ja asukkaiden ystäville Pääsy laitteisiin sekä Näsinneulaan, Akvaarioon ja Koiramäelle! Vain 5€/lippu! Ystävälippu 10 €. Asukkaat järjestivät asukkaille. Yli 4000 kävijää. Aikaisemmin asukkaat ovat järjestäneet vastaavia asukastapahtumia joka toinen vuosi. -asukasetujärjestelmä • • • • • • • • • • • • Alkoi vuoden 2006 alusta. Pistekertymiä jo vuodesta 1996 lähtien. Malli haettiin Hollannista, Rochdale-säätiön Pro Living -järjestelmästä. VTS- kotien rekisteröity tuotemerkki ja ohjelma. Käytössä myös JVA:ssa. Verottajan ja KIelan kannat sekä vaikutukset sosiaalietuuksiin selvitettiin. Kokonaisvaltainen etujärjestelmä, joka huomioi asumisajan, vuokran maksamisen ajallaan ja aktiivisen asukastoiminnan oman asuinyhteisön hyväksi. Erityisetu pitkäaikaisille asukkaille >< muuttokorjausten kustannukset Kustannukset vuositasolla noin 10 % muuttokorjauksista. Tavoitteena on asumisaikojen pidentäminen. Heijastuu myös asumisturvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Aktivoi asukastoimintaa; kädenojennus aktiiveille. Pisteillä suurin hyöty, kun asukas teettää remontin omassa asunnossaan. Asukas päättää itse mihin pisteitä haluaa käyttää ja milloin niitä haluaa käyttää. -asukasetujärjestelmä • Asunnon koko tai asukkaiden lukumäärä eivät vaikuta pistekertymään tai remonttien pistehintaan. • Pisteet alkavat kertyä muuttopäivästä alkaen. • Pisteitä voi lunastaa 30 kuukauden eli 2,5 vuoden asumisajan jälkeen. Kerralla on lunastettava vähintään 1000 pistettä. • Pisteitä voi käyttää kodin kunnostukseen, tarvikkeisiin ja kalusteisiin. • Kaikki pistehankinnat tehdään VTS- palvelukeskuksen kautta. PISTEKERTYMÄTAULUKKO 1.1.2013 Liittymisestä tulevat pisteet sekä asumisaika- ja vuokranmaksupisteet jaetaan tasan pistejärjestelmään liittyneiden vuokrasopimuksen osapuolten kesken. Pisteet alkavat kertymään pistejärjestelmään liittymispäivästä lähtien. Pisteet kertyvät vain täysiltä asumiskuukausilta. VTS varaa mahdollisuuden muuttaa pistejärjestelmää ja pistekertymien määrää. Etupisteet nollaantuvat kolmen kuukauden kuluttua vuokra-sopimuksen päättymisestä, kun henkilö muuttaa pois VTS-kotien asunnosta. d LASKENTAOHJE PISTEIDEN MÄÄRÄ JA ESIMERKIT LIITTYMISPISTEET Nykyiset asukkaat, kun liittyvät mukaan pistejärjestelmään. Uudet asukkaat, kun liittyvät mukaan pistejärjestelmään. ASUMISAIKAPISTEET 500 pistettä 500 pistettä Liittymispisteet annetaan vain kerran. Muutosta toiseen VTS-kotien asuntoon ei siis saa toista kertaa 500 pistettä. LASKENTAOHJE PISTEIDEN MÄÄRÄ JA ESIMERKIT 1 asumiskuukausi = 20 pistettä Asumispisteet voimassaolevan vuokrasopimuksen osalta. Kultakin asumiskuukaudelta kertyy vähintään 20 pistettä kuukaudessa. Kertymä kasvaa asumisajan myötä. 12 kuukautta = 240 pistettä 13–36 kk = 21 p/kk = 504 pistettä 37–60 kk = 22 p/kk = 528 pistettä jne. Lisäbonukset tavoitevuosista Vuosibonusten laskenta on alkanut 1.1.2006. Vuosibonusten laskenta alkaa siitä päivästä lukien, kun henkilö liittyy pistejärjestelmään. 36 kuukauden pistejärjestelmän jäsenyyden jälkeen asukas saa 500 lisäpistettä. 120 kuukauden pistejärjestelmän jäsenyyden jälkeen asukas saa 1000 lisäpistettä. VUOKRANMAKSUPISTEET LASKENTAOHJE Vuokran maksaminen ajallaan eli vuokranmaksu eräpäivään mennessä. PISTEIDEN MÄÄRÄ JA ESIMERKIT 20 pistettä/kuukausi PISTEET KOTIVAKUUTUKSESTA LASKENTAOHJE PISTEIDEN MÄÄRÄ JA ESIMERKIT Voimassa oleva kotivakuutus. Asukas ilmoittaa Palvelukeskukseen nimensä, vakuutusyhtiön nimen ja kotivakuutuksen numeron. Pistekertymä alkoi 1.6.2011. 200 pistettä, kun ilmoitus on tehty Palvelukeskukseen. Siitä eteenpäin 10 pistettä/kuukausi 1 kuukausi = 10 pistettä ASUKASTOIMINTAPISTEET LASKENTAOHJE PISTEIDEN MÄÄRÄ JA ESIMERKIT 1 kuukausi = 20 pistettä 12 kuukautta = 240 pistettä 12 kuukautta = 120 pistettä Pisteet kertyvät vain yhdestä tehtävästä kerrallaan eli siitä toimesta, josta saa eniten pisteitä. Kertymät vuonna 2013 Asukastoimikunnan tehtävänä on ilmoittaa VTS:lle kaikki muutokset asukastoimikunnassa. Asukastoimikunnan jäsen, turvallisuuspäällikkö, varapuheenjohtaja, yhdyshenkilö tai postin vastaanottaja Asukastoimikunnan sihteeri, taloudenhoitaja tai ympäristöohjaaja Asukastoimikunnan puheenjohtaja AD-ryhmän jäsenet 25 pistettä/kk 12 kk = 300 pistettä 50 pistettä/kk 12 kk = 600 pistettä 90 pistettä/kk 150 pistettä/kk 12 kk = 1080 pistettä Aktiivisuusedellytys. Etupisteitä voi käyttää kodin kunnostukseen, sisustukseen tai tarvikkeisiin. Pisteitä voi lunastaa 24 kuukauden asumisajan jälkeen, ja kerralla on lunastettava vähintään tuhat (1000) pistettä. Tarvikkeet omatoimisiin remontteihin Remontti Koko asunnon pintaremontti Hinta 3000 pistettä Laminaatti- tai muovilattiat ja jalkalistat 3000 pistettä Laminaatti- tai muovilattiat ja jalkalistat koko asuntoon 5000 pistettä Sisältö Tarvikkeet eteisen, keittiön, olohuoneen ja makuuhuoneiden seinien maalaukseen tai tapetointiin alkuperäisen pinnan mukaan. Vain VTS-kotien hyväksymät värit ja mallit. Tarvikkeet joko olohuoneen ja eteisen tai makuuhuoneiden lattioiden laminaattien asennukseen. Vain VTS-kotien hyväksymät mallit. Tarvikkeet koko huoneiston lattioiden laminaattien asennukseen. Vain VTSkotien hyväksymät mallit. (ei kylpyhuone tai wc) Asuinhuoneen pintaremontti 1000 pistettä Tarvikkeet yhden asuinhuoneen seinien maalaukseen tai tapetointiin alkuperäisen pinnan mukaan. Vain VTS-kotien hyväksymät värit ja mallit. Omatoimista remonttia varten pyydetään VTS-palvelukeskuksesta ostovaltuutus yhteistyöliikkeeseen. Ostovaltuutuksella asukas saa valita remonttitarvikkeet VTS:n rajaamasta valikoimasta. Remontin valmistumisesta on ilmoitettava palvelukeskukseen. Aluekorjausmies käy tarkistamassa työn jäljen ja remonttitarkastus kirjataan. Asukkaan tulee huomioida, että mikäli remontti on tehty huonosti tai materiaaleista joita VTS-kodit ei ole hyväksynyt, niin korjauskustannukset laskutetaan asukkaalta voimassaolevan laskutushinnaston mukaisesti hänen muuttaessaan pois. Jos asukas palkkaa remonttimiehen, hän voi hyödyntää ns. kotitalousvähennyksen. Lisätietoja kotitalousvähennyksestä löytyy Verohallinnon verkkosivuilta (www.vero.fi > Vero-ohjeet > Kotitalous työnantajana). VTS:ltä tilatut remontit Remontti Koko asunnon pintaremontti Hinta 5000 pistettä Laminaatti- tai muovilattiat ja jalkalistat 5000 pistettä Laminaatti- tai muovilattiat ja jalkalistat koko asuntoon 7500 pistettä (ei kylpyhuone tai wc) Asuinhuoneen pintaremontti 2000 pistettä Sisältö Eteisen, keittiön, olohuoneen ja makuuhuoneiden seinien maalaus tai tapetointi alkuperäisen pinnan mukaan. Sisältää työn ja tarvikkeet. Joko olohuoneen ja eteisen tai makuuhuoneiden lattiat. Sisältää työn ja tarvikkeet. Koko asunnon kaikkien lattioiden laminaatti- tai muovilattiat. Sisältää työn ja tarvikkeet. Yhden asuinhuoneen seinien maalaus tai tapetointi alkuperäisen pinnan mukaan. Sisältää työn ja tarvikkeet. Remonteissa käytetään VTS:n mallien mukaisia tapetteja ja laminaatteja. Mallit ovat asukkaiden nähtävillä RTV:llä (Sammonkatu 56), K-Rauta Nekala (Viinikankatu 38), Starkki Nekala ja Starkki Lielahti. Yhteys VTS-palvelukeskukseen, joka tilaa työn ja tiedottaa asukasta remonttiaikataulusta. Asukkaan tavaroiden siirtäminen tai suojaaminen ei sisälly pisteremonttiin. Asukkaan tulee itse huolehtia tavaroidensa suojaamisesta ja siirtämisestä pois remontin alta. Asunnon sisustus ja kalustus Sisustus, kalustus Yhden huoneen sälekaihtimet sisältäen asennuksen Hinta 1000 pistettä Sisältö Yhden huoneen neutraalin väriset sälekaihtimet; tarvikkeet ja työt 1500 pistettä Tupakeittiö Parvekelasituksien aurinkoverhot 2500 - 5000 pistettä Kaihtimia ei saa poistaa muuttovaiheessa Pistehinta riippuu parvekkeen sivujen leveydestä ja määrästä. Esim. 300 cm leveys, 4 verhoa = pistettä. 2500 Sälekaihtimien ja parvekelasituksien aurinkoverhojen asennus tilataan VTS -palvelukeskuksesta. Yhteistyökumppanina on SOLkaihdin. Asentaja tulee käymään asunnossa, esittelee vaihtoehdot ja ottaa mitat. Asennus tapahtuu 2-4 viikon kuluessa. SOL-kaihtimessa, Osuusmyllynkatu 7, voi käydä tutustumassa kaihdin- ja verhovalikoimaan ja vaihtoehtoihin. http://www.solkaihdin.fi/vts/ Sisustus, kalustus Vaatekaappien liukuovet Hinta 2500 pistettä Sisältö 100-120 cm x 220-270 cm Pariovellinen liukuovi 3000-5000 pistettä yli 120 cm x 220-270 cm Liukuoven jakopuite 500 pistettä 1-3 jakopuitetta Yksittäinen vaatekaapin ovi Keittiön kaappeihin uudet ovet 1500 pistettä 5000 pistettä yksi ovi Uudet ovet ylä- ja alakaappeihin ja etulevyt vetolaatikoihin VTS:n sopimista malleista ja väreistä. Asentamisen edellytyksenä on kaapiston ehjä runko. Räätälöidyt, asukkaan toiveen mukaiset varusteet ja kalusteet Suhteutetaan hintaan Kaappien ovien vaihto tilataan VTS-palvelukeskuksesta. Yhteistyökumppaneina ovat K-Rauta Nekala (Viinikankatu 38) ja liukuovissa myös SOL-kaihdin. Asentaja tulee käymään asunnossa, esittelee vaihtoehdot ja ottaa mitat. K-Rauta Nekalassa ja SOLkaihtimessa voi käydä tutustumassa vaihtoehtoihin. SOL-kaihtimen verkkosivut: http://www.sol-kaihdin.fi/vts/ Kodin tarvikkeet VTS-palvelukeskuksesta tilattavalla etusetelillä asukas voi hankkia kodin tarvikkeita. 111 pistettä vastaa 5 euroa, joten esimerkiksi 1000 pisteellä saa 45,05 euron arvoisen setelin. Etuseteli on käytettävä yhdellä ostokerralla, sillä se jää tositteeksi myyjälle. Mikäli ostosten loppusumma ylittää etusetelin arvon, on asukkaan maksettava erotus itse. Etuseteli on käytettävä kuukauden kuluessa tilaamisesta. vuokralaiset.fi facebook.com/vuokralaiset twitter.com/vuokralaiset
