raportti mikrobien loppumittauksien tuloksista

www.jw-inspect.fi___________________________Asiakirja:_12187___-______________
TUTKIMUSRAPORTTI
Aurinkorannikon Suomalainen koulu
Sisäilman laatua indikoivien näytteiden tulosten tulkinta
JW-Inspect Oy Ab
www.jw-inspect.fi
sähköposti: lasse@jw-inspect.fi
1
Kohde:
Tilaaja:
Tilaajan yhdyshenkilöt:
Tilaajan nimeämä yhdyshenkilö:
Aurinkorannikon Suomalainen koulu
Aurinkorannikon Suomalainen koulu
Ismo Karppinen
Ulf Hartell
Esitiedot
Kohteessa on koettu sisäilmaongelmia jotka ovat aiheuttaneet oireilua henkilökunnassa ja
oppilaiden keskuudessa. Talvella 2011 ja 2012 on koululla toteutettu laajoja korjaustoimenpiteitä
joiden yhteydessä on voitu havaita selkeärajaisia vauriokohtia eri puolilla kiinteistöä. Vauriot ovat
olleet selkeitä ja niiden syntymekanismi on saatu selville korjaustöiden yhteydessä ja niitä
edeltäneissä tutkimuksissa. Tutkimuksia ja korjaustöiden valvontaa on suorittanut kohteessa
paikallinen tutkija/ urakoitsija Ulf Hartell.
Kohteesta on siis löytynyt osittain näkyvää mikrobikasvustoa ja vaurioituneista materiaaleista on
toimitettu näytteet Suomeen Mikrobioni Oy:n laboratorioon tutkittavaksi 1.11.2011. Kaikissa
kolmessa toimitetussa näytteessä esiintyi kosteusvaurioissa tyypillisesti esiintyviä mikrobeja.
Kohteessa on myös kärsitty tunkkaisesta sisäilmasta jonka syynä on ollut toimimaton ilmanvaihto.
Tutkimuksia suorittanut U. Hartell on todennut ilmanvaihdon olevan riittämätöntä useassa luokassa
henkilömäärän edellyttämään tarpeeseen verrattuna. Tutkimuksissa on paljastunut myös, että
kohteen kanavistossa on ollut äänen eristysyksiköitä jotka ovat olleet huonokuntoisia ja
vaihtotarpeessa. Ilmanvaihdon kokonaisuus on ollut suurelta osin ikkunatuuletuksen varassa
toimiakseen siedettävästi.
Kohteessa tilanne oireilun suhteen on talvella 2011 ja 2012 otettu vakavasti. Kohteeseen on
käsitykseni mukaan välittömästi havaintojen jälkeen toteutettu havaittujen vaurioialueiden
korjaamiset ja syiden eliminointi. Ilmanvaihdolle on myös alettu rakentamaan ”ensiapuna”
kanavistoja ja uusia puhaltimia.
Kohteeseen haluttiin koulun johtokunnan taholta toteuttaa mahdollisuuksien mukaista
laadunvarmistusta mikrobien pitoisuuksien osalta. Tätä tarkoitusta varten konsultoitiin
allekirjoittanutta asiassa.
Näytteenoton strategiaa käytiin läpi yhteyshenkilö Ulf Hartellin kanssa ja päädyttiin siihen, että
kerätään kahden viikon ajan huonepölyä ja vastaavasti räystäiden alle sijoitetuille alustoille ulkona
samaan aikaan pölyä. Näistä alustoista siirrostettiin kostutetulla pumpilipuikoilla elatusalustoille
pölyä. Strategiana oli verrata ulkoilman pölyn ja sisäilman pölyn mikrobifaunaa.
Näytteen oton ajankohta sovitettiin mahdollisimman tarkkaan ajankohtaan kun ajatellut
rakennustekniset remontit oli suoritettu. Rakennusteknisissä toteutuksissa oli kuitenkin vielä
asentamatta ilmanvaihtolaitteiden tuloilmasuodatin yksiköt.
Koska näytteenoton ajankohtaa ei voitu aikataulusyistä enää siirtää päätettiin pysyä alkuperäisessä
strategiassa.
Lähtökohtaisesti tiedettiin siksi, että sisäilman pölylaskeuman mikrobisto ei voi olla ulkoilman
mikrobistom lajistoa suppeampaa koska tuloilmaa ei suodatettu pölyn keräämisen aikana.
JW-Inspect Oy Ab
www.jw-inspect.fi
sähköposti: lasse@jw-inspect.fi
2
Tulosten tulkintaa
Laskeumapöly sisältää eri määrän mikrobeja sattumanvaraisesti riippuen mistä sitä on otettu.
Tuloksia tulee siksi tarkastella ensi sijaisesti lajityypillisesti. Jos määrät ovat näytteessä
poikkeuksellisen suuria tai pieniä muihin verrattuna voidaan tarvittaessa etsiä syytä
poikkeavuuteen.
Näytesarjan tulkinnassa ei voi tässä tapauksessa missään suhteessa soveltaa Suomessa käytettäviä
viite tai raja-arvoja. Suomen viitearvot lähtevät ajatuksesta, että maanpinta on samaan aikaan
lumipeitteen alla ja ulkoilma /tuloilma on suodatettua ja luontaisista mikrobeista vapaata.
Näyte 1 Rehtori
Näytteenoton viimeisen maljan osalta tapahtui kontaminaatio näytteenoton yhteydessä. Tästä syystä
maljan THG bakteerimäärät ja sädesienimäärät ovat lisääntyneet. Näytettä ei voitu uusia, koska
näytteenotto alustalta oli pöly jo siirrostettu koko alalta, eikä ollut enää kahden viikon ikäistä
pölykertymää käytettävissä.
Ulkoilmaa indikoivissa näytteissä 15,16 ja 18 oleva lajisto
Penicillum
Cladosporium
Alternaria
Aspergillus
Phoma
Rhizopus
Sädesienet
Sphaeropsidales-ryhmä
Hiivat
Trichoderma
Ulocladium
Steriilit homeet
JW-Inspect Oy Ab
www.jw-inspect.fi
sähköposti: lasse@jw-inspect.fi
3
Korrelaatio sisäilman näytteiden kanssa
Sisäilman laskeumanäytteissä oli lähes poikkeuksetta samoja lajeja kuin ulkona. Poikkeuksena
nähdään pieninä pitoisuuksina lajit Eurotium, Aureobasidium ja Acremonium suvut. Näiden
pitoisuudet ovat sisätilojen pölyssä hyvin pieniä. 1-3 pesäkettä /malja. Todennäköinen syy näiden
puuttumiseen ulkoilman pölynäytteistä on se, että vastaavat pienet määrät eivät tule esiin muista
lajeista runsaana kasvustoa pursuavilla ulkonäytteiden maljoilla.
Aiemmin 1.11.2011 toimitetuissa materiaalinäytteissä Aspergillus suvun homelajit olivat
pääroolissa. Tässä nyt toteutetussa laskeuma pölynäytesarjassa kyseisen suvun lajit esiintyivät
minimi pitoisuuksina ja sivuroolissa.
Sädesienten esiintyminen osassa sisänäytteistä ja vahvasti myös ulkonäytteissä selittyy kohteen
sijainnilla. Voimakkaat tuulet kuljettavat hienojakoista kuivasta maaperästä irtoavaa pölyä jota
laskeutuu katoille, tasanteille ja kulkeutuu sitä kautta suodattamattoman tuloilman mukana
sisätiloihin. Sädesieni on maaperässä esiintyvä bakteeri. Sädesienet ovat hidaskasvuisia ja niiden
pitoisuus voi jäädä maljalla vähäiseksi jos nopeakasvuiset bakteerit täyttävät elatusmaljat kuten
tässä tapauksessa on käynyt ulkonäytteille 15,16 ja 18. Laboratorion lausunnossa T-kirjain
tarkoittaa, että maljalla oleva kasvupinta on täynnä.
Päätelmät ja suosituksia jatkoa ajatellen.
Mikrobien ulkoilman lajisto toistuu vaihtelevasti sisältä otetuissa näytteissä. Tämä johtuu
tilanteesta, ettei tuloilmalaitteissa vielä oltu asennettu tuloilmaan suodatusta lainkaan. Koululla
käytetään myös runsaasti ikkunatuuletusta. Taustatilanne on siis selkeä. Sisäpinnoilta tavattu
ulkopintaa vastaava diversiteetti on tässä tapauksessa lähtötaso, eli normaali tilanne. Tutkimuksen
kannalta olisi oleellista, että taustadiversiteetistä poikkeaisi jokin sen kaltainen laji joka aiemmissa
materiaalinäytteissä olisi esiintynyt runsaana ja sitä ei tavattaisi ulkoa. Näytesarjassa poikkeavista
lajeista esiintyvät kolmesta lajista kaksi myös materiaalinäytesarjassa. Näitä olivat Eurotium ja
Acremonium sukujen homeet. Näiden lajien esiintyminen sisänäytteiden sarjassa oli niin vähäistä,
ettei tuloksen perusteella voi tehdä kosteusvaurioon viittaavaa johtopäätöstä koska pitoisuus on
tavanomaisella tasolla.
Näytesarjan tulos ei anna aihetta epäillä kosteusvaurion olemassa oloa sisätiloissa. Vertailemalla
materiaalinäytesarjaa 11/2011 ja nyt käsillä olevaa laskeumanäytesarjaa keskenään voidaan todeta,
että rakenteelliset korjaukset ja niiden desinfiointitoimenpiteet näyttävät toteutuneen onnistuneesti.
On kuitenkin todettava, että suoritettu mittausmenetelmä olisi tarkempi, mikäli tuloilmaa
suodatettaisiin ja ikkunatuuletusta ei tarvittaisi, jolloin mahdolliset poikkeavuudet tulisivat
paremmin esiin elatusmaljoilla.
Tulevaisuuden haaste on huolehtia kaikkien tilojen riittävästä ilmanvaihdosta ja tuloilman
suodatuksesta. Samalla tulee huolehtia, ettei rakenteilla olevasta koulun uudisosasta pääsisi
kulkeutumaan missään olosuhteissa hallitsemattomia ilmavirtauksia käytössä oleviin koulutiloihin.
Sisätilojen siivoamiseen ja laskeumapintojen pölynpyyhintä tulisi olla tehostettua siihen saakka
kunnes tuloilmasuodatus on saatettu suuniteltuun tasoon.
JW-Inspect Oy Ab
www.jw-inspect.fi
sähköposti: lasse@jw-inspect.fi
4
Ennen tuloilman suodattimien käyttöönottoa on mahdollista käyttää luokissa siirrettäviä
kiertoilmaan perustuvia sisäilmaa suodattavia puhdistimia.
Kun suodattimet on asennettu on suotavaa suorittaa tuloilmakanaville ja päätelaitteille tarvittavat
puhdistustoimenpiteet.
Mikrobien on todettu olevan haitallisimmillaan tilanteissa, kun ne kasvavat sisäpinnoilla tai
rakenteessa josta kulkeutuu vuotoilmaa sisäilmaan. Koulun sisäilman laatua voidaan verrata
ulkoilman laatuun mittaushetkellä. Tutkimusten valossa ja korjauksia toteuttaneen urakoitsijaa
haastattelemalla on syntynyt käsitys, että kosteutta ja vaurioita sisältävät materiaalit ja rakenteet on
saatu eliminoitua. Toteutettavat tuloilman suodatuksen lisäykset parantavat sisäilman laatua
verrattuna ulkoilmaan jatkossa.
LIITTEET
Tulosraportti LP 2012-29 Mikrobioni Oy (kevät 2012)
Tulosraportti RM 2011-79 Mikrobioni Oy (materiaalit talvi 2011)
Tämä tutkimus ja raportti on toteutettu konsulttityönä. Konsulttitoiminnsta säädetään Suomen
lakikokoelmassa KSE-1995.
Kokkolassa 16.5.2012
Lasse Wargh_________________________________________
Sertifikoitu rakennusterveysasiantuntija
VTT-C-5460-26-10
JW-Inspect Oy Ab
www.jw-inspect.fi
sähköposti: lasse@jw-inspect.fi
5