docAmmatillisen erityisopettajankoulutuksen käsikirja tulostettavassa
download 
Report Transcription
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen käsikirja tulostettavassa
Ammatillinen opettajakorkeakoulu AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN LÄHTÖKOHTIA ............................................................. 2 2. AMMATILLISTA ERITYISOPETTAJANKOULUTUSTA OHJAAVAT LAIT, ASETUKSET JA SUOSITUKSET .............. 3 3. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN YLEISTAVOITTEET......................................................... 5 3.1 Oppimisen ohjaaminen ........................................................................................................................... 6 3.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen ....................................................................................................... 6 3.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus ...................................................................................................................... 7 3.4 Jatkuva oppiminen................................................................................................................................... 8 4. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET ......................................... 9 4.1 Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus 10 op (AEJ00Z)....................................................................... 10 4.1.1 Opiskelun henkilökohtaistaminen 5 op (AEJO1003) ...................................................................... 10 4.1.2 Valinnaiset opinnot 5 op (AEJO2004) ............................................................................................. 14 4.2 Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus 29 op (AETKOZ)............................................ 15 4.2.1 Muuttuva toimintaympäristö 13 op (AETK1004) ........................................................................... 15 4.2.2 Ammatillisen erityisopetuksen perusteet 6 op (AETK2004) ........................................................... 18 4.2.3 Ammatilliseen erityisopettajuuteen kehittyminen 10 op (AETK3004)........................................... 19 4.3 Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus 21 OP (AEOOOZ) .............................................................. 22 4.3.1 Yksilöllinen oppiminen 15 op (AEOO1004)..................................................................................... 22 4.3.2 Opetusharjoittelu 6 op (AEOOW104) ............................................................................................. 24 5. ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN TOTEUTUKSEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖT ..................................... 26 Liite 1. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojen eteneminen 2010-2011 .............................. 27 Liite 2. Opintojen päättövaihe ..................................................................................................................... 28 Liite 3. Osaamisen tunnistaminen ja opintojen korvaaminen ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa. Lukuvuonna 2010-2011 aloitetut opinnot ................................................ 29 Liite 4. Opiskelumateriaali opintokokonaisuuksittain ................................................................................. 30 1 1. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN LÄHTÖKOHTIA Ammatillinen erityisopettajankoulutus on ammatillisessa koulutuksessa toimiville opettajille tarkoitettua jatkokoulutusta muuttuviin koulutuksen tehtäviin. Koulutuksen laajuus on 60 opintopistettä. Koulutukseen tulevat ovat suorittaneet ammatillisen oppilaitosten opettajilta vaadittavan pedagogisen koulutuksen ja hankkineet kokemusta opettajan työstä. Koulutus antaa kelpoisuuden toimia erityisopettajana ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, aikuisoppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa erityisopetus- ja asiantuntijatehtävissä. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteet pohjaavat kansallisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin, joissa korostetaan esteetöntä ammatillista koulutusta. Esteettömyys tässä yhteydessä tarkoittaa koulutusmahdollisuuksien takaamista kaikille ja koulutuksen merkityksen korostamista syrjäytymisen ehkäisyssä. Ammatillisessa erityisopetuksessa keskeisenä haasteena on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen ja ohjauksen, opintojen henkilökohtaistamisen sekä yksilöllisen oppimisen järjestäminen osana normaalia oppimisympäristöä. Erityisopetuksen toteutuksessa painotetaan kaikkien opiskelijoiden yhtäläisiä oikeuksia yksilöllisiin palveluihin. Osallistavan ja esteettömän opetuksen myötä erityiskasvatuksellinen osaaminen tulee sisällyttää koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten strategisiin linjauksiin ja koko organisaation osaamiseen. Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa asenteellisen esteettömyyden keskeiseksi kulmakiveksi nousee erityisopettajuuden arvoperusta: yksilöllisyyden kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, vastuu lähimmäisistä, tasa-arvon edistäminen ja työn kunnioittaminen. Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa esteettömyyden edistäminen kulkee punaisena lankana läpi koulutuksen sekä koulutuksellisen esteettömyyden että yksilöllisen oppimisen tukemisen näkökulmasta. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteet ja toteutus johdetaan kehittyvästä työelämästä. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten opiskelijoiden työllistymisen edistäminen edellyttää ammatilliselta erityisopetukselta monimuotoisia toimintatapoja ja laajaa toimijaverkostoa. Koulutusjärjestelmässä tapahtuvat rakenteelliset ja sisällölliset muutokset muokkaavat ammatillisten erityisopettajien työnkuvaa. 2010 täydessä laajuudessa voimaan tuleva ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmauudistus korostaa erityisopetuksen vahvaa liittämistä osaksi yleistä opetusta. Ammatilliset erityisopettajat toimivat ammatinopettajina ryhmissä, suunnittelevat, järjestävät ja mahdollistavat erityisen tuen toteutumista ja toimivat oppilaitosyhteisöissä konsultatiivisessa tehtävässä erityisopetuksen kysymysten osalta. Uuden, kehittävän työotteen tukeminen on ammatillisen erityisopettajankoulutuksen yksi päätehtävä. 2 2. AMMATILLISTA ERITYISOPETTAJANKOULUTUSTA OHJAAVAT LAIT, ASETUKSET JA SUOSITUKSET Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (356/2003) mukaan ammatillinen opettajankoulutus järjestetään ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivassa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa sen mukaan kuin toimiluvassa opettajankoulutustehtävästä määrätään. Toimiluvassa voidaan ammattikorkeakoululle määrätä myös opettajankoulutukseen kohdistuvia kehittämis- ja muita velvoitteita. Laki määrittää myös, että opettajankoulutukseen voidaan ottaa henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen oppilaitoksen opettajan virkaan tai toimeen. Ammatillisesta opettajakoulutuksesta annetussa (357/03) asetuksessa määritellään, että opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen. Ammatilliset erityisopettajat voivat toimia ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen tai kolmannen sektorin opetus- ja asiantuntijatehtävissä. Ammattiin ja työelämään kouluttamisen lisäksi erityisopettajat toimivat valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa sekä tekevät opetukseen liittyviä kehittämis-, ohjausja tukitehtäviä. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998, luku 5. 16 §) määrittelee ammatillisen erityisopettajan kelpoisuuden seuraavasti: Erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö 1. jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja 2. vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai 8 §: ssä tarkoitetut erityisopettajan opinnot tai 3. jolla on kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisopettajien koulutus. (L 986/1998) Ammatilliseen opettajakorkeakouluun hakevilta edellytetään riittävää koulutusjärjestelmän ja työelämän tuntemusta. Opiskelijat hankkivat erityisopettajankelpoisuuden suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset opinnot kolmen lukukauden pituisena monimuoto-opiskeluna. Yksi opintopiste tarkoittaa n. 27 tunnin työskentelyä. Opinnot voi suorittaa työn ohessa lukuun ottamatta lähiopetusjaksoja ja opetusharjoittelua. Ammatillisen erityisopetuksen kehittämistarpeet liittyvät koko koulutuspolitiikkaa ja koulutusta koskeviin haasteisiin. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhä kiinteämpi yhteistoiminta jatkuu ja tarvitaan uusia, työelämälähtöisiä toteutustapoja ammatilliseen erityisopetukseen. Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma asettaa ammatilliselle koulutukselle, myös erityisopetukselle, laajoja tehtäviä. Koulutuksen avulla pyritään lisäämään opiskelijoiden yhteiskunnallista osallisuutta kiinnittämällä huomiota erityisen tuen ja ohjauksen järjestämiseen oppilaitoksissa. Kehittämissuunnitelmassa painotetaan myös inkluusion ja kansainvälisyyden haasteita oppilaitoksille. 3 Myös Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus (European-agency for Development in Special Needs Education) on linjannut päätöksenteon tueksi toimintoja, jotka edistävät erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden integrointia yleisopetuksen toimintaympäristöihin. Matkalla inklusiiviseen koulutusjärjestelmään on kehitettävä osallistamista tukevaa lainsäädäntöä ja politiikkaa, on parannettava osallistamista edistävää resursointia, on kehitettävä toimivat seuranta-, arviointi- ja tulosvastuujärjestelyt ja on parannettava koulutuksen saatavuutta ja lisättävä koulutusmahdollisuuksia. Ammatillisen erityisopettajan osaamista voidaan tarkastella opetussuunitelmissa olevien työelämäosaamisen määritysten kautta. Erityisopettajan osaamista voidaan tarkastella muiden erityisopetuksen keskeisten alueiden kautta. Kansainvälinen erityiskasvatuksen järjestö (CEC) on laatinut suositukset erityisopettajan työn vähimmäisvaatimuksiksi: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Erityiskasvatuksen filosofinen, historiallinen ja lainsäädännöllinen perusta Oppijoiden ominaisuudet Arviointi, diagnoosi ja evaluaatio Opetuksen sisältö ja opetuskäytännöt Opetuksen ja oppimisympäristön suunnittelu ja johtaminen Oppilaiden käyttäytyminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot Kommunikaatio ja yhteistyö Professionalismi ja eettiset käytänteet 4 3. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN YLEISTAVOITTEET Erityisopettajankoulutuksen lähtökohtana on oman opettajuuden ja työyhteisön kehittäminen ammatillisen erityisopetuksen muodostamassa kontekstissa. Opiskelu liitetään koko organisaation erityisopetuksen kehittämiseen. Tavoitteena on laaja-alainen erityisopettajuus, jossa painottuvat sekä konsultatiivinen että verkostoituva työote. Koulutuksen tavoitteena on ammattialaansa ja opetustyötään tutkiva erityisopettaja, joka uskaltautuu luovaan vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa ja arvioi omaa toimintaansa tavoitteena työnsä ja toimintaympäristönsä kehittäminen. Tähän liittyvinä tavoitteina ovat oman erityispedagogisen ajattelutavan sisäistäminen ja sen tietoiseksi tekeminen sekä kehittyminen ammatilliseksi erityisopettajaksi omaa työtään tutkien. KUVIO 1. Ammatillisen erityisopettajan osaamisalueet Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen yleistavoitteina on kehittää opettajan henkilökohtaisia yksilöllisen oppimisen ohjaamisen taitoja, opettajan valmiuksia suunnitella ja toteuttaa ammatillista erityisopetusta omassa oppilaitoksessaan sekä toimia ammatillisen erityisopetuksen kehittämistyössä, opettajan valmiuksia verkostoitua ja kehittää palveluja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden hyväksi koulutuksen nivelvaiheissa ja työllistymisen edistämiseksi. 5 3.1 Oppimisen ohjaaminen Ammatillisen erityisopettajan työ on perinteisesti kohdistunut erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen tukemiseen. Eettinen työote, erilaisuuden arvostaminen ja yksilöllisten erojen näkeminen rikkautena luo erityisopettajan työn pohjan. Oppimisen ohjaaminen sisältää oppijaosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa huomioida yksilöllisiä oppimisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa oppimisteoriaosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan tietoisuutta erityisopetuksen teoreettisista ja filosofisista lähtökohdista oman toimintansa taustalla opetus- ja ohjaamisosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa suunnitella opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja, taitoa arvioida oppimista ja kehittää opetusta ja oppimisympäristöjä 3.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen Ammatillisen erityisopettajan työn yhtenä painopisteenä on erityisopetuksen kehittämistyö oppilaitoksissa. Erityisopetuksen suunnitelmallisuus ja verkostotyö edellyttävät erityisopettajalta tutkivaa ja kehittävää työotetta, jota opiskelija kehittää koulutuksen aikana. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää jokaiselta jäseneltään yhteisöllisiä toimintavalmiuksia. Opetussuunnitelmatyö, erityisopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä työ ja erilaiset projektit ja hankkeet ovat esimerkkejä toiminnoista, jotka nykyisin edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä. Oppimisympäristöillä ja niiden fyysisellä esteettömyydellä on tärkeä merkitys opetuksen toteuttamiselle. Oppilaitoksen toimivat rakenteelliset ratkaisut sekä turvallinen opiskeluympäristö tukevat oppimista ja lisäävät esteettömyyttä. Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristö koostuu erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista muiden oppilaitosten, viranomaistahojen sekä paikallisen ja alueellisen työelämän kanssa. Ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän kehittäjänä alueellisesti edellyttää sekä kehittämistaitoja että monissa tapauksissa koulutuksen järjestäjien alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan erityisopettajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Osaaminen, johon sisältyy yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien hahmottaminen on tärkeä osa erityisopettajan osaamisvaatimusta. Kehittämistyön edellytyksenä ammatilliselta erityisopettajalta vaaditaan oman ammattialansa sisällön teoreettista ja käytännöllistä hallintaa ja vahvaa erityispedagogista osaamista. Tänä päivänä oppilaitosten arkipäivää ovat kehittämistyöt, joissa yhdistetään opetus, ohjaus, tutkimus 6 ja työelämässä tapahtuva käytännön toiminnan kehittäminen. Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää monipuolisia tiedon käyttöön liittyviä taitoja. Toimintaympäristön kehittäminen sisältää kontekstiosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan kykyä hahmottaa oma toimintansa suhteessa työyhteisön toimintaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin ja ympäröivään alueelliseen verkostoonsa ja sen muutostarpeisiin oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa laaja-alaiseen kelpoisuuteen liittyvää riittävää tiedollista ja menetelmällistä substanssin hallintaa kehittämisosaamista, joka tarkoittaa erityisopettajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää alaansa seudullisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään ammatillisen erityisopettajan taitoa etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen, että hänen yhteisönsä osaamisen kehittämistä. 3.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy usein esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehittämishankkeisiin. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi opetus- ja ohjaamistilanteisiin. Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita sekä työryhmiä. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat monialaisista yhteistyösuhteista, kuten suhteet eri oppilaitosten kesken ja suhteet elinkeinoelämään. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin, jotka ovat jo monen oppilaitoksen arkipäivää erilaisissa yhteistyöprojekteissa. Ammatillisen erityisopettajan työ on luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutuksen perustuvaa. Kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa on laadukkaan opetuksen ja ohjaamisen kulmakivi. Nykyisin erityisopettajalta edellytetään myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uudenlaisia vuorovaikutuksellisia ratkaisuja. Tietoteknisen infrastruktuurin kehittyminen mahdollistaa verkkopalvelujen hyödyntämisen ja kehittämisen ohjauksen tueksi. 7 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää alueellista verkosto-osaamista, jolla ymmärretään ammatillisen erityisopettajan taitoa toimia erilaisissa yhteistyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa toimia erilaisissa vuorovaikutussuhteissa kulloisenkin toiminnan tavoitteen kannalta myönteisellä ja mielekkäällä tavalla. tieto- ja viestintäteknistä osaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa toiminnassaan. 3.4 Jatkuva oppiminen Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy olennaisesti edellisiin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on kyky kriittiseen itsearviointiin, mikä kuuluu ammatillisen erityisopettajan ammattitaitoon. Työn pohdinta, kyky säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä oman työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle. Ammatillisen erityisopettajan tulee kyetä hahmottamaan erityisopetukseen yhteydessä olevat yhteiskunnalliset muutokset, määrittelemään työn monimuotoinen tehtävänkuva, ammatillisen erityisopetuksen käsitteet ja sitä koskevat säädökset. Erityisopetuksen kansainvälinen toiminta mahdollistuu ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamien englanninkielisten opintokokonaisuuksien, opiskelijavaihdon ja kehittämistyön kautta. Opiskelijalla on myös mahdollista liittää opintoihinsa joko ammatillisen opettajakorkeakoulun tai oman oppilaitoksen kansainvälistymisen hankkeita. Keskeisenä ammatillisen erityisopettajien koulutuksen tavoitteena on tukea asiantuntijuuden kasvua ja sen uudistamista. Jatkuvan oppimisen pätevyysalue sisältää reflektio-osaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia, tavoitteita ja toimintaympäristön muutosta ja kykyä asettaa uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiseksi. tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään ammatillisen erityisopettajan taitoa etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka kokemustietoon yhdistyneenä palvelee sekä oppimista että kehittymistä. 8 4. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET Ammatillinen erityisopettajankoulutus toteutetaan kolmen lukukauden mittaisena monimuotokoulutuksena, jossa yhteiset lähijaksot vuorottelevat etätyöskentelyn kanssa. Opinnot voi suorittaa työn ohessa lukuun ottamatta lähijaksoja ja opetusharjoitteluja. Ohjattu etätyöskentely koostuu kirjallisista ja toiminnallisista oppimistehtävistä, verkko-opinnoista ja opetusharjoittelusta. Etätyöskentelyä varten opiskelijat verkostoituvat ja muodostavat yhteistyötiimejä. KUVIO 2. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen osaamisalueet, opintokokonaisuudet ja opintojaksot 9 4.1 Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus 10 op (AEJ00Z) Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuudessa tutustutaan ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmiin, asetetaan tavoitteet opiskelulle ja kootaan omaa portfoliota. Valinnaisten opintojen osuus mahdollistaa opintojen henkilökohtaistamista. Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: 4.1.1 Opiskelun henkilökohtaistaminen 5 op (AEJO1004) 4.1.2 Valinnaiset opinnot 5 op (AEJO2004) Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään seuraavassa. 4.1.1 Opiskelun henkilökohtaistaminen 5 op (AEJO1003) Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmat ja hän kykenee asettamaan mielekkäitä oman oppimisen tavoitteita henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa. Opiskelija osaa arvioida omaa ammatillista kasvuaan, oppimistaan ja opiskelulle asettamiaan tavoitteita. Hän osaa arvioida kriittisesti ammattinsa ja toimintansa perusteita ja tulevaisuuden haasteita. Hänellä on valmiuksia toimia ammatillista erityisopetusta tutkivana ja kehittävänä opettajana. Hän osaa tuottaa erityisopettajuuttaan määrittävän käyttöteorian kirjalliseen muotoon. Sisältö ja jakson arviointiaineisto Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Portfolio Kokoava itsearviointi Ohjaus- ja arviointikeskustelut Päättökeskustelu Arviointikriteerit Opiskelun henkilökohtaistamisen jakson aineiston avulla arvioidaan opiskelun kehittämisosaamista, suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta, vuorovaikutusosaamista ja opiskelijan reflektio-osaamista. Arviointi kohdistuu myös yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamiseen. 10 Tehtävät 1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen liittyvän portfoliotyöskentelyn ensimmäinen vaihe. Suunnitelmaan kirjataan opintojen henkilökohtaistaminen opetusharjoittelun, kehittämistyön ja valinnaisten opintojen osalta sekä mahdollisten hyväksilukujen ja korvaavuuksien osalta. Koko koulutusta koskevan HOPS:n laatimista varten opiskelijat perehtyvät erityisopettajankoulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmaan. HOPS on opiskelun sisältöjä ja muotoja koskeva suunnitelma siitä, miten koulutuksen tavoitteet voidaan kunkin opiskelijan osalta saavuttaa. Pyrkimyksenä on alusta lähtien etsiä juuri niitä kysymyksiä, joiden avulla opiskelija rakentaa oman opiskelunsa sisällöllisen kokonaisuuden, suunnitelma laaditaan ensimmäisen lähijakson jälkeen. Se tarkentuu ja muotoutuu prosessinomaisesti opintojen edetessä. Koulutuksen alussa HOPSin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tähänastiset ammatillisen kasvunsa polut: millaisia erilaisia ammatillisia ja koulutuksellisia vaiheita opiskelijalla on ollut elämänsä kuluessa ja miten hän niiden kautta on edennyt ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen. Samalla henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan sisältyy vahva tulevaisuusperspektiivi. Hopsin tavoitteena on myös liittää ammatillinen erityisopettajankoulutus ja siihen liittyvät oppimistehtävät opiskelijan omaan opetustyöhön, työyhteisöön tai ammattialan kehittämistyöhön. Tällä tavoin koulutus saa todellista ja käytännöllistä vaikuttavuutta ympäröivässä yhteisössä. a) Oma opiskeluorientaatio Oman opiskeluorientaation kuvaamisessa voit lähteä liikkeelle vastaamalla esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Millaiset koulutuksellisen ja ammatillisen urani vaiheet ovat olleet mielestäni kehittymiseni kannalta erityisen merkittäviä ja suuntaa antavia? Mitkä ovat motiivini erityisopettajaksi ryhtymiselle? Mitkä ovat tällä hetkellä keskeiset tavoitteeni erityisopettajana kehittymiselle? Mitkä asiat ovat vahvuuksiani, mitkä kehittymishaasteitani erityisopettajana? Mitkä ovat odotukseni? Mitä olen itse valmis panostamaan tavoitteitteni saavuttamiseksi? Minkä tekijöiden arvelen vaikeuttavan sitoutumistani opintoihin? Mikä on näkemykseni kouluttajan roolista ja mikä omasta roolistani opiskelijana koulutuksen aikana? Miten arvioin koulutuksen työtapojen, verkkoympäristössä tapahtuvan työskentelyn ja pitkälle viedyn itseohjautuvuuden sopivan minulle ja mitä se vaatii minulta? 11 b) Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen sisällöllinen henkilökohtaistaminen Perehdy erityisopettajankoulutuksen opetussuunnitelman osaamisalueisiin. Pohdi opiskelusuunnitelmassasi mitä ammatillisen erityisopettajan osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi? mitä niistä jo osaat ja miten voit niissä kehittyä? mitä sinun pitäisi vielä oppia? c) Opintojen ajoittuminen Tee alustava ajoitussuunnitelmasi opinnoillesi. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää miettiä, miten voi ja haluaa jakaa aikansa ja voimavaransa eri elämänalueiden kesken ja millaiseen opiskeluaikatauluun on mahdollista sitoutua. Jokaisen kannattaa laatia opiskelulleen välitavoitteita ja arvioida opintojensa edistymistä. Suunnitelmia ja aikataulutusta voi tarvittaessa muuttaa, mutta päätavoitteesta kannattaa pitää kiinni. Oman toimen ohessa opiskeluun liittyy erilaisia työn ja opiskelun suunnittelu- ja järjestelykysymyksiä. Koulutukseen sisältyy lähiopetusjaksoja ja harjoittelua, jotka edellyttävät poissaoloa omasta työstä. Suoritus: yksilötehtävä Yhteyshenkilö: oma vastuukouluttaja 2. Portfolio ja kokoava itsearviointi Portfolio koostuu koko koulutusta koskevan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja opintojaksokohtaisien sisältöjen kokoavasta itsearvioinnista. Portfolion perusrakenne määrittyy erityisopettajankoulutuksen opintojaksoittain ja niissä vaadittavien osaamistavoitteiden perusteella. Opinnot päättävä päättökeskustelu käydään portfolioon perustuen. Portfoliota kootaan koko opiskelun ajan. Valikoi portfolioosi sellaista sinulle merkityksellistä aineistoa, joka kertoo siitä, mitä jo osaat koulutukseen tullessasi, miten olet kehittynyt koulutuksen aikana ja mitä osaat koulutuksen päättyessä. Käytä rohkeasti mielikuvitustasi ja osaamistasi portfolion kokoamisessa, sillä on tärkeää, että se on juuri sinun näköisesi. Huomioi, että voit käyttää portfoliossasi kaikkia muotoja osaamisesi dokumentointiin. Voit valita portfolioosi seuraavia aineistoja perusteluineen ja pohdintoineen: henkilökohtaisen opiskelupolun suunnittelu oppimistehtäviä, kehittämistyön sekä opetusharjoitteluun liittyviä dokumentteja opintojaksojen itsearviointeja sekä palautteita opiskelijatovereilta ja kouluttajilta muuta itsellesi tärkeää, koulutuksen ulkopuolella syntynyttä aineistoa, joka kertoo osaamisestasi ammatillisena erityisopettajana erityisopettajankoulutuksen tavoitteet, sisällöt, opiskelu- ja arviointitavat ja opiskelun eteneminen omaa oppimista ja osaamista koskeva itsearviointi koulutuksen kokoava arviointi 12 Kokoava itsearviointi on portfoliotyöskentelyn viimeinen vaihe. Kun laadit kokoavaa itsearviointiasi, arvioi osaamistasi ammatillisena erityisopettajana suhteessa aikaisemmin esitettyihin osaamisalueisiin. Pohdi, missä määrin olet onnistunut saavuttamaan ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteeksi asetetun osaamisen. Mitkä erityisopettajan osaamisen alueet näet tällä hetkellä vahvuuksinasi ja millä alueilla ovat suurimmat kehittymishaasteesi? Pohdi myös, oletko saavuttanut koulutuksen alussa tai matkan varrella henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassasi asettamasi tavoitteesi. Hahmottele myös, miten aiot jatkossa kehittää itseäsi ja erityisopettajuuttasi. Suoritus: yksilötehtävä Yhteyshenkilö: oma vastuukouluttaja KUVIO 3. Portfoliotyskentelyn elementit 13 4.1.2 Valinnaiset opinnot 5 op (AEJO2004) Osaamistavoitteet Opiskelija syventää erityisopetukseen liittyvää osaamistaan ammatillisten ja henkilökohtaisten kehittymistarpeiden mukaisesti muodostaen mielekkään ja ammatillisesti perustellun kokonaisuuden. Valinnaiset opinnot (5 op) voidaan suorittaa valitsemalla koulutuskokonaisuus JAMK:n täydennyskoulutuksen tarjonnasta suorittamalla omaehtoisia erityisopetuksen täydennyskoulutuksia osallistumalla erityisopetuksen ammattipäiviin, seminaareihin ja konferensseihin hyväksilukemalla aikaisemmin suoritettuja erityisopetuksen osaamista syventäviä ja laajentavia opintoja. Aiemmat opinnot eivät saa olla viittä vuotta vanhempia (2005-2010). Samoja opintoja ei voida hyväksilukea muissa opintojaksoissa. JAMKin täydennyskoulutuksesta sekä valinnaisista opinnoista informoidaan syyslukukauden 2010 alussa. Yhteyshenkilö: AOKK:n opintojen ohjaaja (korvaavuudet) ja oma vastuukouluttaja 14 4.2 Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus 29 op (AETKOZ) Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuudessa orientoidutaan erityisopettajuuteen, perehdytään ammatillisen erityisopettajan työn muotoihin ja tarkastellaan ammatillisen erityisopetuksen sidoksia ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään. Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: Muuttuva toimintaympäristö (13 op) Ammatillisen erityisopetuksen perusteet (6op) Ammatilliseen erityisopettajuuteen kehittyminen (10 op) Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään seuraavassa. 4.2.1 Muuttuva toimintaympäristö 13 op (AETK1004) Osaamistavoitteet Opiskelijalla on valmiudet käyttää erityisopetusta määrittäviä kansallisia asiakirjoja oman oppilaitoksen erityisopetuksen ja oman osaamisen kehittämisessä. Opiskelija osaa käyttää tiedonhankinnassaan asianmukaisia erityisopetusta ohjaavia asiakirjoja määrittäessään erityisopetuksen kehittämisen tavoitteita ja toimintaa. Opiskelija saa tietoa, taitoa ja valmiuksia ammatillisen erityisopetuksen kansalliseen ja kansainväliseen verkostotoimijuuteen. Sisältö erityisopetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat kansalliset asiakirjat oppilaitostason erityisopetussuunnitelmat erityisopettajan verkostotyö kansainvälistyvä erityisopettaja Arviointiaineisto oppimistehtävät teemaan liittyvä lähijaksotyöskentely Arviointikriteerit (hyväksyttävä osaaminen) osaa suunnitella ja kehittää työyhteisön erityisopetuksen toimintaa erityispedagogisista lähtökohdista viranomaisohjeistusta noudattaen osallistuu ammatillisen erityisopetuksen verkostotoimintaan osallistuu aktiivisesti lähijaksotyöskentelyyn 15 Tehtävät 3. Erityisopetusta koskevat valtakunnalliset ohjeet A) Perehdy seuraaviin asiakirjoihin ja selvitä, millaisia linjauksia niissä on erityisopetuksen totuttamisesta Suomessa Koulutus ja tutkimus vuosina 2007–2012 Kehittämissuunnitelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/ke su_2012_fi.pdf Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma www.edu.fi/page.asp?path=498,527,6981,8461,26085 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen rahoitustyöryhmän muistio www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2004/ammatillisen_koulutuksen_erityisopetuksen_rahoitu styoryhman_muis?lang=fi Laadi näiden asiakirjojen pohjalta lukupäiväkirja, jossa kuvaat oivalluksiasi, erittelet lukemaasi ja arvioit niiden antia oman erityisopettajuutesi kehittämisen näkökulmasta. Suoritus: Yksilö-, pari- tai ryhmätyö B) Ammatillista erityisopetusta säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö Tutustukaa ammatillista erityisopetusta ohjaavaan ja säätelevään lainsäädäntöön. Pohtikaa, millaisia määräyksiä lainsäädännössä annetaan erityisopetuksen järjestämisestä koulutuksen järjestäjille ja teille itsellenne erityisopetuksen toteuttajina. Laatikaa pohdinnoistanne muistio, jota voitte käyttää työssänne toimintaohjeena. www.finlex.fi Suoritus: Yksilö-, pari- tai ryhmätyö 4. Erityisopetuksen toteutus omassa oppilaitoksessa Tutustu oman oppilaitoksesi erityisopetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ja haastattele yksikkösi erityisopetuksesta vastaavia henkilöitä, erityisopettajia ja / tai opiskelijahuoltotyöryhmän jäseniä. Selvitä mitkä ovat oppilaitoksesi erityisopetuksen tavoitteet, millaisia erityisopetuksen menetelmiä oppilaitoksessanne on käytössä, ketä ovat erityisopetuksen toimijat, ketä yhteistyökumppaneita oppilaitoksellanne on, millaiset ovat eri toimijoiden vastuut erityisopetuksen toteuttamisessa ja miten erilaiset erityisopetuksen tehtävät ajoittuvat lukukaudelle. Selvityksen jälkeen osallistu verkkokeskusteluun Optimassa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Suoritus: aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun 16 5. Ammatillinen erityisopettaja verkostotoimijana Suoritetaan osallistumalla Ammatillisten erityisopettajien ry.:n (AEO) opintopäiville 1.-2.10.2010 Joensuussa. Verkostoitumista hyödynnetään henkilökohtaisten tavoitteiden suuntaisesti. Tapahtuma ohjeistetaan erikseen. 6. Kansainvälistyvä ammatillinen erityisopettaja Tämän oppimistehtävän tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä monikulttuurisuudesta ja kansainvälisyydestä ammatillisen erityisopetuksen ja kasvatuksen näkökulmasta. Oppimistehtävässä tarkoituksenasi on laajentaa erityisopettajan osaamistasi organisaatiolähtöisten ja/tai henkilökohtaisten kehittymistarpeiden mukaisesti. Valitse itseäsi kiinnostava, teemaan liittyvä aihe ja perehdy siihen kirjallisuuden ja muun materiaalin avulla. Voit raportoida tehtävän usealla tavalla esim. tuottamalla tekstiä (2 sivua), tekemällä lyhyen videon tai podcastin, kokoamalla mindmapin tai jollakin muulla valitsemallasi tavalla. Kaikki tuotokset julkaistaan erityisopettaja.fi verkkolehdessä. Tehtävän suorittamisen edellytyksenä on julkaisun tuottaminen. Suoritus: Tehtävä voidaan tehdä yksin tai pienryhmässä (3-4 hlöä). 17 4.2.2 Ammatillisen erityisopetuksen perusteet 6 op (AETK2004) Osaamistavoitteet Opiskelija tietää erityisopetuksen arvolähtökohdat, tunnistaa oman suhtautumisensa erilaisuuteen ja osaa toimia tiedostaen omat eettiset perusteensa. Hän on perehtynyt ammatillisen erityisopetuksen peruskäsitteistöön ja osaa käyttää teoreettisia lähtökohtia oman työnsä suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Opiskelija tietää ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet ja hänellä on valmiudet kehittää erityisopetuksen toimintaympäristöjä siten, että ne ovat tarkoituksenmukaisia yksilön, oppilaitoksen ja yhteiskunnan kannalta. Hän tuntee erityisopetuksen järjestämisen perusteet ja osaa kehittää inklusiivista oppimisympäristöä. Sisältö Erityispedagogiikan peruskysymykset: paradigmat ammatillisen erityisopetuksen järjestämisen malleja erilaisuuden historiaa erityisopetus ja elämänkulku Arviointiaineisto Ammatillisen erityisopetuksen verkko-opintokokonaisuuden suorittaminen ja lähijaksoille osallistuminen. Erityispedagogiikan perusopinnot (15ov / 25 op) korvaa suorituksena tämän opintojakson. Halutessasi voit korvata verkko-opintokokonaisuuden. Lähetä korvaavuushakemus ja todistus korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle. Arviointikriteerit (hyväksyttävä osaaminen) hallitsee ammatillisen erityisopetuksen peruskäsitteistön osaa perustella toimintansa erityiskasvatuksen eettisten periaatteiden mukaan tuntee ammatillisen erityisopetuksen järjestämisen tavat osallistuu aktiivisesti lähijaksotyöskentelyyn Tehtävät 7. Ammatillisen erityisopetuksen perusteet. Verkko-opintokokonaisuus Tämän opintojakson kokonaisuudesta toteutetaan verkko-opintoina 4 op ja 2 op osallistumalla lähiopetukseen. Verkko-opinnot toteutetaan Optimassa 2. lähijakson paikalla elokuussa 2010. Tarkempi ohjeistus annetaan 1. lähijaksolla toukokuussa 2010. 18 4.2.3 Ammatilliseen erityisopettajuuteen kehittyminen 10 op (AETK3004) Osaamistavoitteet opiskelijalla on valmiudet tarkastella erityisopettajan työn muutosta ja kehittää omaa osaamistaan erityisopettajana opiskelija osaa soveltaa erityispedagogista peruskäsitteistöä omassa toiminnassaan opiskelija suunnittelee oppimistaan ja ammatillista kasvuaan oman erityisopettajuuden kehittämiseksi opiskelija ymmärtää erityisopetuksen kokonaissuunnittelun merkityksen oppilaitoksessa opiskelija kehittää työyhteisönsä erityisopetusta suunnitelmallisesti työyhteisön tarpeiden mukaisesti Opiskelija osaa määrittää oman oppilaitoksen erityisopetuksen kehittämisen tavoitteita. Opiskelija ottaa vastuuta erityisopetuksen kehittämisestä suunnittelemalla ja toteuttamalla työyhteisön osaamista edistävän kehittämistyön. Hän osaa käyttää tiedonhankinnassaan asianmukaisia lähdeaineistoja ja tuottaa kirjallista asiantuntijatekstiä. Opiskelijalla on valmiuksia rakentaa omaa käyttöteoriaansa, jossa yhdistyy teoreettinen ja käytännöllinen tieto ja hänellä on valmiuksia oppia saamastaan palautteesta ja arvioida omaa tiedonhallintaosaamistaan. Sisältö erityisopettajuutta ja erityisopettajan työtä käsittelevää tutkimusta ja kehittämistä koskevaa tietoa kehittämistehtävä oman osaamisen ja työyhteisön osaamisen kehittämisen välineenä kehittämistehtävän suunnittelu, toteuttaminen, esittely ja raportointi erityisopettajan osaamisena Arviointiaineisto kehittämistehtäväsuunnitelma kehittämistehtävän raportti kehittämistehtävän esittely työyhteisössä teemaan liittyvä lähiopetusjaksotyöskentely oppimistehtävät Arviointikriteerit (hyväksyttävä osaaminen) osaa kehittää työyhteisön erityisopetusta ja osaa perustella kehittämistoimet erityispedagogisista lähtökohdista osallistuu ammatillisen erityisopetuksen ajankohtaiseen keskusteluun osallistuu aktiivisesti lähijaksotyöskentelyyn 19 Tehtävät 8. Kehittämistehtävä (8 op) Kartoita työyhteisössäsi erityisopetuksen kehittämisen kohteita, keskustelemalla henkilöstön kanssa ja tutustumalla oppilaitoksen erityisopetussuunnitelmaan ja kehittämissuunnitelmiin. Valitse työyhteisösi erityisopetuksen kehittämiseen liittyvä kohde, johon haluat perehtyä osana erityisopettajanopintojasi. Kehittämistyö toteutetaan 2-5 hengen pienryhmissä. Kehittämistyö on yhteisöllinen, toimintaympäristön erityisopetuksen kehittämiseen liittyvä tehtävä. Kehittämistyössä yhdistyy tutkivan ja konsultatiivisen opettajan työnkuvat. Kehittämistyön esittely toteutetaan konsultatiivisen erityisopettajan työnkuvaa harjoittaen. Toteutus / työn esittely toteutetaan toimintapäivänä tai -viikkona, tms. yhteisöllisenä koulutuspäivänä 10. lähijakson merkeissä syyslukukaudella 2010. Opiskelijakollega osallistuu kehittämistyön esittelyyn vertaisarvioijana. Kehittämistyö etenee vaiheittain: a) Alustava suunnitelma, jossa kuvaat seuraavia asioita: Kehittämistyön aiheen määrittely Kehittämisen lähtökohdat ja perustelut: Perustele, miksi valitsemaasi kehittämiskohteeseen perehtyminen on hyödyllistä erityisopettajuutesi kehittymisen ja työyhteisösi osaamisen kehittymisen kannalta. Kehittämistyön tavoitteet: Määrittele selkeästi minkälaista osaamista pyrit kehittämisen avulla edistämään. Mitkä ovat tavoiteltavat tulokset osaamisen kehittymisen osalta? b) Tiedonhankinta ja taustaselvitys Aihetta käsitteleviin aikaisempiin selvityksiin ja kirjallisuuteen perehtyminen: Kirjoita selvitys, jossa tarkennat ja rajaat valitsemaasi kehittämistyötä. Liitä mukaan kirjallisuusluettelo. Taustaselvitys toimitetaan niin, että se on osa kehittämistyöraporttia. c) Suunnitelma kehittämistyön esittelystä työyhteisössä Kehittämistyön esittely ja toiminnallinen toteuttaminen työyhteisössä on erityisopettajan konsultatiivisen osaamisen harjoittamista. Suunnittele työyhteisön edustajien kanssa toteutustapa työsi esittelyyn. Suunnitteluun kirjataan aikataulutus, materiaalitoiminnot, tiedottaminen, osallistujarekrytointi. d) Toteutus Kehittämistyön esittely toteutetaan oppilaitos / työyhteisötasoisena hyvien käytänteiden levittämistapahtumana. Erityisopetuksen käytänteiden kehittäminen työyhteisön osaamisen kehittämiseksi voidaan toteuttaa esim. koko oppilaitoksen, edustamasi koulutusalan, henkilöstön jne. koulutus- tai toimintapäivänä. Jokainen opiskelija osallistuu vähintään yhteen kehittämistyön toiminnalliseen toteutukseen oman oppilaitoksen ulkopuolella. 20 e) Raportointi ja arviointi Kehittämistehtävä on toiminnallinen tehtävä, johon liitetään tiivis työn raportointi JAMK:n ohjeiston mukaisesti (http://www.kirjasto.jypoly.fi/kirjasto/Opinnayte/Opnaytteet.htm). Raporttiin sisällytetään itsearviointi työn kokonaisuudesta ja hankitaan vertaisarviointi toteutusta seuraamassa olleelta opiskelijakollegalta. Raportoinnin tarkoituksena on kuvata kehittämistyötäsi, sen etenemisestä ja tuloksia lukijoille ja levittää erityisopetuksen hyviä käytäntöjä. Raportti osoittaa myös taitoa laatia asiantuntijakirjoitus. Raportissa kuvataan kehittämistehtävän taustat ja tavoitteet, teoreettiset lähtökohdat sekä työn tuloksia. Lopuksi arvioidaan saatuja tuloksia suhteessa kehittämistehtävän tavoitteisiin ja aikaisempiin selvityksiin sekä esitetään uusia kehittämisen kohteita. Raportin lyhennelmä julkaistaan erityisopettaja.fi verkkolehdessä. Suoritus: Pari- tai pienryhmätyö 21 4.3 Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus 21 OP (AEOOOZ) Tässä opintokokonaisuudessa käsitellään yksilöllisiä oppimisedellytyksiä, erilaisia oppimisen vaikeuksia ja tuen tarpeita ja erityisopetuksen ja ohjauksen menetelmiä. Opintokokonaisuuteen sisältyvä opetusharjoittelu sitoo ammatillisen erityisopetuksen teoreettisen ja käytännön toiminnan. Yksilöllinen oppiminen (15 op) Opetusharjoittelu (6 op) Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään seuraavassa. 4.3.1 Yksilöllinen oppiminen 15 op (AEOO1004) Osaamistavoitteet Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa ja arvioida erilaisia yksilöllisiä tuen tarpeita ja oppimisedellytyksiä. Hän tuntee keskeiset oppimisvaikeudet ja osaa toimia yksilöllistä oppimista tukien. Opiskelija hallitsee yksilöllisen erityisopetuksen muodot ja osaa rakentaa oppimisympäristön erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimista tukevaksi. Opiskelija tuntee erilaisia kuntoutus-, tuki- ja palvelujärjestelmiä. Sisältö yksilöllisten oppimisvalmiuksien ja tuen tarpeen arviointia yksilöllisten opiskelusuunnitelmien laatiminen oppimista ja opiskelua vaikeuttavien tekijöiden tunnistaminen opetuksen pedagoginen yksilöllistäminen oppimisympäristön yksilöllistäminen erityisopiskelijan työllistyminen ja sen tukeminen ja kuntoutus-, tuki- ja palvelujärjestelmät Arviointiaineisto pien- ja suurryhmätyöskentelyyn osallistuminen oppimistehtävät opetusharjoittelu Arviointikriteerit (hyväksytty osaaminen) tuntee ja tunnistaa oppimista ja opiskelua vaikeuttavat tekijät osaa suunnitella ja toteuttaa opetusta erityispedagogisista lähtökohdista osaa kehittää oppimisympäristöjä opiskelua mahdollistaviksi 22 Tehtävät 9. Erityisopettaja HOJKS-asiantuntijana Tehtävä toteutetaan verkko-opintoina Optima-ympäristössä. Tarkempi ohjeistus annetaan syyslukukaudella 2010. Suoritus: pienryhmäsuoritus 10. Vammaisuus (toiminnallinen tehtävä) Tutustu itsellesi vieraaseen vammaisten opiskelijoiden opetukseen kahdessa eri tyyppisessä kohteessa; esim. työkeskus, erityishuoltopiirin toimintayksiköt, ammatilliset erityisoppilaitokset, perusopetuksen harjaantumisopetus. Kokoa opintokäyntien herättämiä ajatuksia ja kysymyksiä, siten että ne ovat aineistona käytössäsi vammaisuusteemaa käsittelevällä lähijaksolla. Suoritus: yksilö- tai ryhmätehtävä 11. Spesifit oppimisvaikeudet A) Lukupiiri teoksesta Kairaluoma,L., Ahonen,T., Aro,M., Kakkuri,I., Laakso,K., Peltonen,M. & Wennström,K. (toim.) 2008. Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas lukivaikeudesta ammatillisille oppilaitoksille. Kopijyvä: Jyväskylä. Lukupiirityöskentely ohjeistetaan erikseen. Suoritus: pienryhmätehtävä B) Luki-harjoite. Toteuta oppilaitoksessasi lukiseula valitsemallesi opiskelijaryhmälle. Tehtävä jatkuu lukiseulan osioiden tarkastamisena, arvioinnin kokoamisena, opiskelijapalautteen antamisena ja tarvittaessa tukitoimien suunnitteluna. Laadi prosessista kuvaus, johon liität itsearviointiosuuden. C) Matematiikan oppimisvaikeudet. Perehdy oppilaitoksessasi käytössä oleviin matematiikan lähtötasomittauksiin. Ota lähijaksolle mukaan oppilaitoksessasi käytössä oleva matematiikan testi ja sen tuloksia. Suoritus: yksilötehtävä 23 4.3.2 Opetusharjoittelu 6 op (AEOOW104) (oppilaitosharjoittelu 3 viikkoa + raportointi ja kirjallisuus 1 viikko) Osaamistavoitteet Opiskelija osaa arvioida yksilöllisiä oppimisvalmiuksia, suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisia erityispedagogisia ratkaisuja omassa toimintaympäristössään. Hän osaa tunnistaa erilaisia oppimisvaikeuksia ja osaa rakentaa mielekkäitä oppimisympäristöjä yhdessä oppijan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamiseksi. Opiskelija osaa tuottaa kirjallista asiantuntijatekstiä oman ja työyhteisönsä erityispedagogisen osaamisen kehittämiseksi. Hän osaa käyttää erityisopettajan työssä tarvittavia oppimateriaaleja sekä TVT-sovelluksia. Opiskelijat perehtyvät erityisopetusta, yksilöllisen oppimisen arviointia ja ohjausta käsittelevään kirjallisuuteen. He suunnittelevat ja toteuttavat opetusharjoittelun erityisopettajan ohjauksessa. Opetusharjoittelu tapahtuu oman oppilaitoksen ulkopuolella. Myös kansainvälinen opetusharjoittelu on mahdollinen. Opiskelijat arvioivat opetustaan ja laativat opetusharjoitteluraportin. Sisältö opetusharjoittelu ammatillisen kasvun menetelmänä oppimisprosessin ja erityisen tuen suunnittelu ja toteutus oman osaamisen arviointi Arviointiaineistot opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvät dokumentit aloitus- ja päättöseminaariin osallistuminen ohjaus- ja arviointikeskustelut ohjaavan erityisopettajan ja kouluttajan kanssa opetusharjoitteluraportti ja lukupäiväkirja Arviointikriteerit (hyväksyttävä osaaminen) valitsee oman erityisopettajuuteen kasvun näkökulmasta tavoitteellisen opetusharjoittelukohteen (Hops-sidonnaisuus) osaa suunnitella ja toteuttaa erityispedagogisesti tarkoituksenmukaisen oppimiskokonaisuuden osaa arvioida omaa kehittymistään yksilöllisen oppimisen ohjaamisessa ja tukemisessa osaa laatia pedagogisesti jäsennellyn raportin 24 Tehtävät 12. Opetusharjoittelu a) Aloitusinfo opetusharjoittelu ammatillisen kasvun menetelmänä opetusharjoittelun suunnittelu opetusharjoittelusopimukset Opetusharjoittelun suunnittelu ja toteutus perustuu haasteisiin, joita opiskelija on määritellyt opiskelulleen ja kirjannut tavoitteeksi hopsiin. Opetusharjoittelusuunnitelma hyväksytetään vastuukouluttajalla ennen virallisten sopimusten tekemistä. Opetusharjoittelu suunnitellaan ja toteutetaan erityisopettajan ohjauksessa muussa kuin omassa oppilaitoksessa tai toimintaympäristössä. Opetusharjoittelusta tehdään kirjallinen sopimus harjoittelupaikan kanssa, jolloin harjoittelun ohjauksesta voidaan maksaa sopimuksen mukainen palkkio joko ohjaavalle opettajalle tai oppilaitoksen ylläpitäjäyhteisölle. b) Opetusharjoittelu Opetusharjoittelu koostuu 3 viikon harjoittelusta ammatillisessa erityisoppilaitoksessa tai yleisessä ammattioppilaitoksessa integroidussa ryhmässä tai erityisryhmässä. Opetusharjoittelu suoritetaan opetustyössä itselle vieraassa toimintaympäristössä ja harjoittelun ohjaava opettaja on erityisopettaja. Harjoittelu voidaan toteuttaa enintään kahdessa paikassa (5 peräkkäistä päivää + 10 peräkkäistä päivää). Opetusharjoittelu on suositeltavaa suorittaa kevään 2011 loppuun mennessä. Opetusharjoitteluun valmistaudutaan tutustumalla ennakkoon toimintaympäristöön ja harjoittelua taustoittavaan kirjallisuuteen. c) Opetusharjoitteluraportti Harjoittelusta laaditaan kirjallinen raportti, johon opetusharjoittelun tavoitteiden, toiminnan kuvauksen ja didaktisten ratkaisujen lisäksi sisältyy pohdintaa jakson merkityksestä oman erityisopettajuuden kehittymiselle. Opetusharjoitteluraporttiin sisällytetään lukupäiväkirja valituista teoksista, jotka määräytyvät opetusharjoittelun sisällöllisten tavoitteiden mukaan. Raporttiin sisällytetään itsearviointi opetusharjoittelukokonaisuudesta. d) Kokemusten tarkastelu Opetusharjoittelut ja valmiit opetusharjoitteluraportit käsitellään yhteisesti opintojen loppuvaiheessa. Suoritus: yksilötehtävä 25 5. ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN TOTEUTUKSEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖT Erityisopettajaksi kehittyminen on osa yksilön koko työiän kestävää ammatillista kasvua, jossa oma lähtöammatti ja opettajuus kehittyvät erityisopettajuudeksi. Koulutuksen tehtävänä on tarjota opiskelijalle kehykset, joiden kautta hän voi tarkastella eritysopetuksen kysymyksiä suhteessa omaan ja työyhteisönsä toimintaan. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskelijat hankkivat erityisopettajan kelpoisuuden suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset ammatillisen erityisopettajan opinnot kolmen lukukauden pituisena monimuoto-opiskeluna. Yksi opintopiste (op) tarkoittaa 27 tunnin työskentelyä. Opinnot voi suorittaa työn ohessa lukuun ottamatta lähiopetusjaksoja ja opetusharjoittelua. Oman työn ohella tapahtuvassa opiskelussa yhdistyvät erilaisissa ryhmissä tapahtuva lähiopetus, verkkokurssi, oppimistehtävät ja oman työn kehittäminen. Lähiopetukseen kuuluu läsnäolovelvoite. Poissaolot korvataan kouluttajien kanssa sovittavalla tavalla. Lähiopetusjaksot ovat osa opiskeluprosessia, iso osuus työskentelystä tapahtuu etäopiskeluna. Opiskelija saa opintojensa aikana ohjausta kouluttajilta yksilö- ja ryhmäpalautteina. Opettajakorkeakoulun opiskelijapalveluiden henkilökunta tiedottaa, neuvoo ja ohjaa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Optimaan tai muihin verkkotyövälineisiin liittyvät kysymykset voi osoittaa osoitteeseen aokktuki@jamk.fi Jokaisella erityisopettajaopiskelijalla on nimetty vastuukouluttaja, joka vastaa opiskeluprosessin kokonaisohjauksesta. Kouluttajan vastuualueisiin kuuluvat henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat (HOPS), kehittämistehtäväprosessi ja henkilökohtainen ohjaus. Arvioinnin perustana ovat erityisopettajankoulutuksen käsikirjassa esitetyt osaamistavoitteet, arviointiaineisto ja arviointikriteerit sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Arviointi on avointa, jatkuvaa, ohjaavaa ja kehittävää. Arvioijina toimivat opiskelija itse, muut opiskelijat, ohjaavat opettajat, työyhteisön edustajat ja kouluttajat. Erityisopettajankoulutuksen lähijaksot alkavat 5.5.2010 ja päättyvät syyslukukaudella 2011. Opintoaika päättyy 31.5.2013. Opiskelijoilla on mahdollisuus liittää opintoihinsa kansainvälinen opiskelijavaihto. Tarkemmin koulutuksen eteneminen on kuvattu liitteessä 1. Opiskelijan valmistumiseen liittyvä prosessi on kuvattu liitteessä 2. Kokonaisuudessaan suoritetut opinnot hyväksytään opettajakorkeakoulun arviointiryhmän kokouksessa. 26 Liite 1. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojen eteneminen 2010-2011 27 Liite 2. Opintojen päättövaihe 28 Liite 3. Osaamisen tunnistaminen ja opintojen korvaaminen ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa. Lukuvuonna 2010-2011 aloitetut opinnot Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue: Oppimisen ohjaamisen osaamisalue: - Ammatillisen erityisopetuksen perusteet 4 op Näyttö aiemmin Todistus erityispedagogiikan hankitusta perusopinnoista (15 ov / 25 op) osaamisesta Korvaavien opintojen tulee olla suoritettu 1.8.2000 jälkeen. (= todistus opinnoista) - Valinnaiset opinnot 5 op Todistus aiemmin tai erityisopettajankoulutuksen aikana suoritetusta vähintään 5 op:n laajuisesta koulutuksesta, joka vastaa erityisopettajankoulutuksen oppimistavoitteita. Valinnaisiksi opinnoiksi ei hyväksilueta opintoja, jotka sisältyvät hakukelpoisuuden tuottaviin koulutuksiin. Opintojen tulee olla suoritettu 1.8.2005 jälkeen. Osaamisen tunnustamisen tai opintojen korvaamisen hakumenettely Korvaavuushakemus ja todistus opintoneuvojalle. Korvaavuushakemus ja todistus opintoneuvojalle. Hakemuksen käsittely Opintojen ohjaaja käsittelee hakemuksen ja päättää korvaavuuden hyväksymisestä. Kielteisessä tapauksessa hän perustelee päätöksensä. Opiskelijalle lähetetään kopio päätöksestä. Korvaavuuteen perustuva hyväksilukeminen merkitään opintorekisteriin opintotoimistossa (merkintä M). Opintojen ohjaaja käsittelee hakemuksen ja päättää korvaavuuden hyväksymisestä. Kielteisessä tapauksessa hän perustelee päätöksensä. Opiskelijalle lähetetään kopio päätöksestä. Korvaavuuteen perustuva hyväksilukeminen merkitään opintorekisteriin opintotoimistossa (merkintä M). Lomakkeet opintojen korvaamiseen löytyvät osoitteesta http://aokk.jamk.fi/lomakkeet/osaamisen_tunnistaminen/index.html 29 Liite 4. Opiskelumateriaali opintokokonaisuuksittain Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus Ansela, M., Haapaniemi, T. & Pirttimäki, S. 2005. Yliopisto-opiskelijan hops: ohjaajan opas. Kuopio: Kuopion yliopisto. Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) 2003. Yliopisto- ja korkeakouluopettajankäsikirja. WSOY. Vantaa Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki: Tammi. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T (toim.) 2004. Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3 – ohjaustyön välineet. PS-kustannus. Juva. Vänskä, K. 2005 Moottoritieltä metsäpoluille – oppimisen henkilökohtaistaminen opiskelussa. Teoksessa J. Lerkkanen (toim.) Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 28-34. Toimintaympäristön kehittämisen opintokokonaisuus Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma. Opetusministeriön monisteita 2004:1. Helsinki. European Agency for Development in Special Needs Education http://www.european-agency.org/ Halonen, M. 1999. Aikuinen oppimassa. Lukemisen ja kirjoittamisen harjoituksia oppimisvaikeuksista kärsiville aikuisille. Opetushallitus. Hirvonen, M. 2006. Ammattikouluista avoimiin oppimisympäristöihin. Ammatillisen erityisopettajan työ muutoksessa. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos. Väitöskirja. jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 64. Hirvonen, M. & Kaikkonen, L. (toim. ) 2005. Maisemia matkalta. Näkökulmia ammatillisen erityisopetuksen ja erityisopettajan työn muutoksiin. jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 52. Honka, J., Lampinen ,L. & Vertanen, I. (toim.) 2000. Kohti uutta opettajuutta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Skenaariot opettajan työn muutoksista ja opettajan koulutustarpeista vuoteen 2010. » Helsinki: Opetushallitus. Huhtanen, K. 2000. Maattomat kuninkaat. Osa-aikainen erityisopetus oppivelvollisuuskoulun vuosiluokilla 1-6. Tampereen yliopisto. Väitöskirja. Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. Helsingin yliopisto. Väitöskirja. HAMK/Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 1. 30 Honkanen,E., Kaikkonen,L. & Kotila,H. (toim.) 2008. Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen. WSOY:Porvoo. Hyöty ja vaikutukset peruskouluissa ja lukioissa sekä ammatillisissa ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Occational paper 1/2007. Cimo Jahnukainen, M. (toim.) 2001. Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. 11.täysin uudistettu painos. Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki: Bookwell. Jahnukainen, M. 1997. Koulun varjosta aikuisuuteen: entisten tarkkailuoppilaiden peruskoulun jälkeiset elämänvaiheet. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 182. Kaikkonen, L. 2003. Opettajuutta kehittämässä. Vaikeimmin kehitysvammaisten aikuisten (VaKA-) opettajaksi kehittyminen opettajankoulutuksen aikana ja viisi vuotta koulutuksen jälkeen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 23. Väitöskirja. Komonen, K. 2001. Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteiden julkaisuja 47. Korkeakoulujen kv-strategia 2009 – 2015. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007 -2012. Opetusministeriön julkaisuja 2007. Kuisma, K. 2001. Maahanmuuttajat ammatillisessa peruskoulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. Laatua ja vaikuttavuutta kansainvälistymisen johtamiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälistymisen nykytila. 2008. Cimo yhteistyössä Opetushallituksen ja Hamk, Hämeenlinnan opettajakorkeakoulun kanssa. Laihiala-Kankainen, S., Pietikäinen, S., Dufva, H. (toim.) 2008. Moniääninen Suomi. Kieli, kulttuuri ja identiteetti.Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Lappalainen, K. 2001. Yläasteelta eteenpäin – oppilaiden erityisen tuen tarve peruskoulun päättövaiheessa ja toisen asteen koulutuksessa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 71. Launikari, M. & Puukari, S. (Eds.) 2005. Multicultural Guidance and Counselling. Theoretical Foundations and Best Practices in Europe. Helsinki: CIMO; Jyväskylä: University of Jyväskylä, Institute for Educational Research. http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Julkaisut+ja+tilastot/English/multiculturalguida nceandcounselling.pdf Numminen, U. & Stenvall, K.2004. Seudulliseen yhteistyöhön. Opetustoimen seudullisia verkostoja. Helsinki: Hakapaino. Miettinen,K. 2008. Opetussuunnitelmat ja erityisopetus ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa.Tampere University Press:Tampere. 31 Monta väylää maailmalle. Ammatillinen koulutus kansainvälistyy. Cimo. Murto, P. 2008. Uskallanko puhua? Kasvatuksellisella kuntoutuksella itsenäiseen toimintaan (toim. Kivirauma, J. & Silander, P.) Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Nurmi, Armi (2008). Maahanmuuttajaoppilaiden ohjaus opettajien näkökulmasta. Opettaja-lehden artikkelien analyysi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Ohjauksen Koulutus ja Tutkimus, Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/19869/Nurmi%20Armi.pdf?sequence=1 Opettajien kansainvälinen liikkuvuus. Hyöty ja vaikutukset peruskouluissa ja lukioissa sekä ammatillisissa ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Occational paper 1/2007. Cimo. Rinne, R. & Kivirauma, J. (toim.) 2003. Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä: matala koulutus yhteiskunnallisen aseman määrittäjänä Suomessa 1800-1900-luvuilla. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 18. Räsänen, R., Jokikokko, K., Järvelä,M.-L. & Lamminmäki-Kärkkäinen, T. (toim.) 2002. Interkulttuurinen opettajankoulutus. Utopiasta todellisuudeksi toimintatutkimuksen avulla Oulun yliopisto. Julkaisu on saatavana sähköisenä osoitteessa http://herkules.oulu.fi/isbn9514268075/isbn9514268075.pdf. Taajamo, M. & Puukari, S. (toim.) 2007. Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 36. http://ktl.jyu.fi/img/portal/7775/G036.pdf Tervo,Saara (2007). Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokemukset kouluun sopeutumisestaan ja erityisopetuksen roolista koulunkäynnissään. Pro gradu tutkielma, erityispedagogiikanlaitos, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7972/URN_NBN_fi_jyu2007439.pdf?sequence=1 Tiilikkala, L. 2004. Mestarista tutoriksi – suomalaisen ammatillisen opettajuuden muutos ja jatkuvuus. Jyväkylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Vehkamäki, P. & Tamminen-Dahlman, A. 2004. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallitus. Vertanen, I. 2002. Ammatillinen opettajuus vuonna 2010: toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajan työn muutokset vuoteen 2010 mennessä. Tampereen yliopisto. Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Hämeenlinna. Vuoriheimo, Marko (2004). ’’Minua ahdistaa” : maahanmuuttajien ja viittomakielisten lasten vanhempien ja opettajien ajatuksia ja kokemuksia oman kulttuurin ja kielen turvaamisesta. Pro gradu tutkielman, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10132/URN_NBN_fi_jyu20053.pdf?sequence=1 32 Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Aro, Siiskonen, Ahonen (toim.) 2007: Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. PSkustannus. Ahonen,T. & Aro,T. 2001. Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena. Porvoo: WSOY. Ahonen, T. & Siiskonen, T.(toim.) 2001. Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Jyväskylä: PS-kustannus. Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 1999. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet: teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Special Data: Jyväskylä. Gillberg, C. 2001. Touretten oireyhtymä. Oireina tahattomat lihasnykäykset ja äännähdykset. Jyväskylä: PS-kustannus. Gillberg, C. Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Jyväskylä: PS-kustannus. Halonen, M. 1999. Aikuinen oppimassa. Lukemisen ja kirjoittamisen harjoituksia oppimisvaikeuksista kärsiväville aikuisille. Opetushallitus. Heikkinen, T. 2006. Mikä täsä sanassa on vialla? Luku- ja kirjoitustaidon ohjaaminen ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Opetushallitus. Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) 2003 HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. Jyväskylä: PS-kustannus. Ikonen, O. (toim.) 1998. Kehitysvammaisten opetus. Mitä ja miten? Helsinki: Kehitysvammaliitto. Jahnukainen, M., Pynnönen, P. (toim.) 2003. Ammatillisen erityisopetuksen kentällä Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. Kaikkonen, L. (toim.) 2005. Something special. Kokemuksia kuulluksi tulemisesta, yksilöllisestä oppimisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 53. Kairaluoma,L., Ahonen,T., Aro,M., Kakkuri,I., Laakso,K., Peltonen,M. & Wennström,K. (toim.) 2008. Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas lukivaikeudesta ammatillisille oppialitoksille. Kopijyvä: Jyväskylä. Kakkuri, I. 1998. Aikuisen lukivaikeuksisen luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen perustaitojen arviointi ja oppiminen. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos. Kasurinen,H. & Launikari,M. (toim.) 2007. Chances – opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.Opetushallitus. Erweko painotuote Oy:Helsinki. Kerola, K. (toim.) 2001. Struktuuria opetukseen. Jyväskylä: PS-kustannus. Kuorelahti, M. & Viitanen, R. (toim.) 1999. Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun: nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot. Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta NUORAn julkaisuja. 33 Laakkonen, P., Salminen, M. & Kettunen, E. 2007. Numerotaito. Ammatillinen matematiikka. WSOY. Laaksonen, A. 2008. Maahanmuuttajaoppilaat erityiskouluissa.Väitöskirja.Turun yliopisto. Ladonlahti,T. & Pirttimaa,R. (toim.) 2000. Erityispedagogiikka ja aikuisuus.Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Oppimateriaaleja 94. Frencellin kirjapaino Oy: Espoo Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. 2000. Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Lewis, A. & Norwich, B. (toim.) 2005. Special teaching for special children? Pedagogies for inclusion. Maidenhead: open University Press. Michelsson, K., Saresma, U., Valkama, K. & Virtanen, P. 2000. MBD ja ADHD. Diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen. Jyväskylä: PS-kustannus. Myllykoski, A-M., Melamies, N. & Kangas, S. 2004. Itsenäistyvä nuori ja AD/HD. Jyväskylä: PSkustannus. Murto, P. (toim.) 1999. Yhteinen koulu kaikille. Onko inkluusio tarua vai totta? Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuksen julkaisu. Närhi, V. Seppälä, H. & Kuikka, P. (toim.) 2010. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti. Paananen, S. 2006. Dysleksia, identiteetti ja biografinen oppiminen. Dysleksia aikuisen elämänkerronnassa. Lapin yliopiston julkaisuja 107 Saloviita, T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. PS-kustannus: Jyväskylä Saloviita, T. 2007. Työrauha luokkaa. Löydä omat toimintamallisi. PS-kustannus: Jyväskylä Sinkkonen, H-M. 2007. Kadonneet pojat: Monitapaustutkimus ESY-poikien kompleksisesta kouluurasta ja elämänkulusta. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4237/kadonnee.pdf?sequence=1 Takala, M. & Kontu, E. 2006 (toim.) Luki-vaikeudesta Luki-taitoon. Yliopistopaino. Teittinen, A. 2000. Miten tutkia vammaisuutta yhteiskunnallisena kysymyksenä? Jyväskylän yliopiston sosiologian julkaisuja 65. Uusikylä, K. 2000. Lahjakkaiden kasvatus. Porvoo: WSOY. 34
