Meripelastus - Helsingin Meripelastusyhdistys

Meripelastus
2/10
Esittelyssä pääkaupunkiseudun
meripelastusyhdistykset
Meripelastusaseman
rakennustyöt vauhdissa
Trossi tuo avun
tänäkin kesänä
HELSINGIN MERIPELASTUSYHDISTYS
HELSINGFORS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING
M E RIPELASTUS 2/10
Meripelastus on Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa.
Meripelastus är Helsingfors Sjöräddninsförenings medlemstidning som utkommer fyra gånger
per år. Nästa tidning utkommer i september.
Julkaisija / Utgivare:
Helsingin Meripelastysyhdistys Helsingfors Sjöräddningsförening ry
Hälytykset!
Alarmering!
Hätätilanteissa merellä
I nödsituationer på sjön
0204 1000
ilman suuntanumeroa
utan riktnummer
Puhelujen hinnat soitettaessa Rajavartiolaitokselle kuuluviin meripelastuksen puhelinnumeroihin:
Kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 2 snt/min
Matkaviestinverkosta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min
Lehti on painettu FSC-merkitylle
ympäristöystävälliselle paperille.
Päätoimittaja / Chefredaktör:
Jukka-Pekka Lumilahti
lehti@hmpy.fi
p. 050 350 9195
Toimitus / Redaktion:
Jukka-Pekka Lumilahti, Sami Korppi,
Mika Back, Nina Hiltunen,
Pinja Ruponen ja Christian Kurtén
Paino / Tryck:
Painomerkki Oy, Helsinki
Painos / Upplaga: 2525 kpl / st
ISSN-L 0788-401X
ISSN 0788-401X (painettu)
ISSN 1798-8365 (verkkoversio)
Kansi / Pärm:
Kesäillan tunnelmaa Matosaaressa. Kuva:
J-P Lumilahti
www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi
Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry
Matosaari / Maskholmen, Jollas, PL 66, 00101 Helsinki
p. 050 571 3940
Ruorin takaa - Vid Rodret
Yhdessä puhtaamman Itämeren puolesta
Kansainväliset yritykset Itämeren suojeluohjelman hyväksymiseksi ovat viime aikoina kohdanneet vastoinkäymisiä. Esimerkiksi Itämeren rantavaltioiden ministerikokous ei Moskovassa pidetyssä kokouksessaan vielä päässyt
tavoitteisiinsa eräiden valtioiden suojeluohjelmien viivästysten vuoksi. Siksi
olenkin iloinen, että me Helsingin Meripelastusyhdistyksessä olemme yksimielisesti ottaneet vastaan Itämerihaasteen. Jokainen toimikuntamme on käynyt läpi oman vastuualansa rutiinit ympäristön näkökulmasta ja niistä poikineista ideoista yhdistys tulee tekemään oman kokonaistoimintasuunnitelmansa. Tämä ohjelma tullaan julkaisemaan yhdistyksemme – sekä Itämerihaasteen
– verkkosivuilla. Tässä yhteydessä toivon, että kaikki yhdistyksemme henkilö- ja yhteisöjäsenemme motivoituvat päätöksestämme, ja omalta osaltaan tulisivat osallistumaan talkoisiin puhtaamman Itämeren
puolesta omalla panoksellaan.
Helsingin Meripelastusyhdistys haastaa kaikki yhteisöjäsenemme mukaan haasteeseen puhtaamman Itämeren puolesta (www.itamerihaaste.net). Olemme kirjeitse jo haastaneet kaikki Suomen Meripelastusseuran alaiset meripelastusyhdistykset mukaan.
Lopuksi toivotan kaikille veneilijöille sekä vapaaehtoisille meripelastajillemme turvallista ja antoisaa kesää vesillä.
För en renare Östersjö
Internationella försök för att godkänna skyddsprogrammet för Östersjön har stött på motgångar. Exempelvis nådde inte östersjöländernas ministermöte i Moskva till sitt mål eftersom vissa staters skyddsprogram
var försenade. Därför är jag glad över att vi i Helsingfors Sjöräddningsförening enhälligt har tagit imot
Östersjöutmaningen. Föreningens alla kommittéer har genomgått rutinerna inom sitt ansvarsområde ur
omgivningens synvinkel, och ur dessa idéer kommer föreningen att göra sitt helhetsprogram.
Detta program kommer att publiceras på föreningens – och Östersjöutmaningens – nätsidor. I detta sammanhang önskar jag, att alla föreningens person- och samfundsmedlemmar blir av vårt beslut motiverade
till att delta med sin egen insats i talkot för en renare Östersjö.
Helsingfors Sjöräddningsförening utmanar alla sina samfundsmedlemmar med i utmaningen för en renare
Östersjö (www.ostersjoutmaningen.net). Vi har redan per brev utmanat alla sjöräddningsföreningar inom
Finlands Sjöräddningssällskap att anta utmaningen.
3 sjöräddare en trygg och angenäm sommar till sjöss.
Till slut önskar jag alla båtförare och frivilliga
Meripelastusterveisin, Med sjöräddningshälsningar,
Jouko Swanström
Puheenjohtaja / ordförande
puheenjohtaja@hmpy.fi
3
Uudet jäsenemme
Kari Aaltonen, Helsinki
Erkki Ahlberg, Helsinki
Matti Ahokas, Helsinki
Eeva Ahonen, Helsinki
Peter Andersson, Helsinki
Meri-Tuuli Boberg, Helsinki
Seppo Bremer, Helsinki
Anna Buzalski, Vantaa
Markku Dahl, Helsinki
Jan-Eric Dahlberg, Helsingfors
Sebastian Eskeli, Helsinki
Rami Eskelinen, Helsinki
Kaj Ewart, Helsinki
Kaj Gripenberg, Helsingfors
Janne Haapalahti, Helsinki
Owe Halla, Helsingfors
Antti Hamari, Vantaa
Sakari Harima, Helsinki
Vesa Heikkinen, Vantaa
Pekka Juhani Helin, Helsinki
Eero Heliövaara, Helsinki
Deiw Hirschovits, Helsinki
Åke Holm, Helsinki
Milka Holopainen, Helsinki
Mikko Honkanen, Helsinki
Ismo Honkanen, Helsinki
Juha-Pekka Hotinen, Helsinki
Jukka Hujanen, Vantaa
Sanna Maria Hytti, Helsinki
Jussi Petteri Ingraeus, Helsinki
Kari Järvenpää, Hyvinkää
Mai Järvinen, Helsinki
Antti Kahri, Helsinki
Harri Kaijomaa, Helsinki
Anssi Kajonen, Helsinki
Helena Kallasoja, Hyvinkää
Aki Kilo, Helsinki
Kaj Klemi, Helsinki
Ismo Koivu, Vantaa
Juha Kokkola, Helsinki
Ari Koponen, Helsinki
Olli Koponen, Vantaa
Sampo Korppoo, Helsinki
Oskar Krogell, Helsinki
Jan-Olof Kuhlefelt, Helsinki
Jarkko Kuisma, Helsinki
Riku Kuusisto, Helsinki
Henna Laitinen, Helsinki
Vesa Lappalainen, Salo
Mauri Laurila, Helsinki
Jari-Pekka Lehmuskoski, Kauniainen
Juha Leino, Vantaa
Timo Leinonen, Helsinki
Mila Lepistö, Helsinki
Kalle Iivari Leponiemi, Helsinki
Juha Leviäkangas, Helsinki
Matti Lindberg, Helsinki
Reijo Lindström, Helsinki
Timo Lintunen, Kauniainen
Markku Lötjönen, Helsinki
Petri Makkonen, Helsinki
Paavo Martikainen, Helsinki
Erkki Myllärniemi, Helsinki
Markku Mäntynen, Helsinki
Katja Nevala, Helsinki
Ville Niirainen, Helsinki
Erkki Nikitin, Helsinki
Jorma Nummenpää, Helsinki
Tommi Nurmi, Vantaa
Ture Nyholm, Västerskog
Jorma Nyyssönen, Helsinki
Juhani Oikarinen, Helsinki
Mikko Orädd, Vaasa
Matti Pakarinen, Helsinki
Jarkko Pakkanen, Helsinki
Teija Parikka, Helsinki
Heikki Partti, Helsinki
Sergey Pashnin, Vantaa
Antti Pekkanen, Riihimäki
Riina Pipinen, Helsinki
Olli Pohjanvirta, Helsinki
Pehr-Erik Pått, Helsinki
Matti Raininko, Helsinki
Tommi Raitio, Helsinki
Sirpa Marjatta Raja, Helsinki
John Raninen, Helsinki
Ilpo Rasanen, Helsinki
Markku Riekkinen, Helsinki
Antti Rikala, Helsinki
Erkki Roininen, Helsinki
Vesa Ruoho, Helsinki
Tomi Alexandros Rönnhöjden, Helsinki
Arto Saari, Vantaa
Kari Sallinen, Helsinki
Antero Salo, Helsinki
Hans Valter Schröder, Helsinki
Tom Schubent, Helsinki
Jari Seraste, Järvenpää
Pekka Siiranto, Helsinki
Milla Sohlström, Vantaa
Kari Soljamo, Helsinki
Pasi Sulkanen, Helsinki
Matti Suntio, Helsinki
Kimmo Tevaluoto, Helsinki
Jukka Tokola, Sälinkää
Mari Turunen, Helsinki
Martin Uunila, Helsingfos
Marjo Anneli Vaha, Helsinki
Arja Irmeli Vainio, Helsinki
Asko Valta, Helsinki
Juha Vanhainen, Helsinki
Irma Verhe, Helsinki
Ian Whiteside, Helsinki
Berndt Widerholm, Helsingfors
Sakari Viika, Helsinki
Merja Vuori, Helsinki
Mervi Vuorio, Helsinki
Paavo Vyyryläinen, Helsinki
Jussi Vyyryläinen, Helsinki
Arja Välisalo, Valko
Antti Yli-Ollila, Helsinki
Göran Åberg, Helsinki
Heikki Äijälä, Paippinen
Tervetuloa mukaan toimintaamme,
ja samalla mahdollistamaan vapaaehtoista meripelastusta!
4
Hyödynnä jäsenetusi – osallistu turvallisuuskoulutuksiin
Nämä koulutukset ovat avoimia kaikille yhdistyksen jäsenille.
Ma 9.8. Klo 18.00 Hinausharjoitus
Matosaaren meripelastusaseman lähistöllä järjestettävässä harjoituksessa opetellaan turvallista toisen veneen hinaamista. Harjoitus järjestetään, mikäli kaksi suurin piirtein samankokoista venettä ilmoittautuu.
Ennakkoilmoittautuminen vähintään neljä päivää ennen harjoitusta osoitteeseen jasenvene@hmpy.fi tai
puhelimitse 050 517 8382.
La-Su 9.10-10.10 Viikonloppuharjoitus
Vaativa harjoitus useilla osatehtävillä. Harjoitusradalla on vähän tai ei ollenkaan valaistuja väyliä. Harjoitus on ensisijaisesti tarkoitettu kokeneemmille veneilijöille joilla on kokemusta pimeänavigoinnista.
Muut voivat osallistua harjoituksen vastuuhenkilöiden harkinnan mukaan. Miehistönä on oltava vähintään
kolme henkilöä. Paikka ja aika ilmoitetaan ilmoittautuneille kutsukirjeellä. Myös HSM 77 Rautauoma
tai HSM 71 Nihti osallistuvat harjoitukseen tehtävävarauksella. Ennakkoilmoittautuminen osoitteeseen
jasenvene@hmpy.fi tai puhelimitse 050 517 8382.
Turvallisuuskoulutusta yhteisöjäsenille
Jäsenvenetoimikunta järjestää pyynnöstä Helsingin Meripelastusyhdistyksen yhteisöjäsenille meriturvallisuuskoulutusta. Koulutuksen aihe voidaan sopia tapauskohtaisesti. Lisätietoja saa osoitteesta jasenvene@
hmpy.fi tai puhelimitse 050 517 8382.
Ohjelma ja mahdolliset muutokset löytyvät yhdistyksen internet sivuilta www.hmpy.fi.
Nuorisotoiminnassa tapahtuu
Nuorisotoiminnan kevät on ollut vauhdikas ja
aktiivinen erilaisten koulutusten merkeissä. Myös
kaksi nuorisotoiminnassa aikoinaan aloittanutta
henkilöä harjoittelee nyt aktiivimiehistöön siirtymistä tulokaskurssilla. Heistä lisää tulevissa
numeroissa.
Monipuolinen
valikoima
tuotteita
veneiden
kunnossapitoon
Nuorisojäsenille järjestetään kesällä veneajelua
Aava R -veneellä sekä kaksi nuorisoleiriä, joista
toinen on valtakunnallinen Bågaskärissä 28.6. 2.7. järjestettävä leiri ja toinen Helsingin Meripelastusyhdistyksen järjestämä oma leiri.
HMPY:n oma leiri järjestettiin 10. - 13.6. Sipoossa
Granön saarella. Viikonloppu täyttyi tiiviistä ja innostavasta koulutusohjelmasta. Lisää jännitystä toi
myrskyinen sadesää, jossa tuuli lähenteli myrskylukemia. Nuorisojäsenet saivat erinomaisen mahdollisuuden opiskella ja kokeilla taitojaan sääolosuhteissa, joissa meripelastusta usein tarvitaan.
Suomen 3M Oy
Teollisuustuotteet
Lars Sonckin kaari 6 / PL 90
02601 Espoo
Puh. 09 - 5252 1
5
Aurinkoinen viikonloppu lähestyy loppuaan ja myös auttavat korjaajan löytämisessä, sillä vieraalla
on kotiinlähdön aika. Avainta käännettäessä paikkakunnalla korjaajaa ei aina ole helppoa löytää.
Hinaus on Trossijäsenille ilmaista, mutta varsinaisen
moottori ei käynnistykään, mikä neuvoksi?
korjauksen joutuu omistaja maksamaan korjaajalle.
Ahvenanmeri on ylitetty ja Tukholman kaunis Mikäli korjausta joudutaan odottamaan pidemmän
saaristo avautuu keulan edessä. Kolahdus ja aikaa, vapaaehtoiset meripelastajat auttavat Trossiveneen matka pysähtyy äkisti. ”Mistä ihmeestä jäsenen veneen turvallisen säilytyspaikan etsimisesse kivi tuli eteen?”, pyörii ajatus mielessä. Vettä sä. Suomen ja Ahvenanmaan lisäksi Trossi-jäsenedut
ei tule sisään, mutta kiviltä ei pääse omin voi- ovat käytössä myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan vastaavissa järjestelmissä.
min pois. Mikä neuvoksi?
TR OSS I
TROSSI
pieni hinta isosta avusta
Kuva: Samuli Saarioinen
Omaisuuden pelastaminen ei ole osa meripelastusta, vaan omistaja saattaa joutua vastaamaan pelastuskustannuksista. Kustannukset nousevat nopeasti
suuriksi, joten vakuutuksen ottaminen on erittäin
suositeltavaa. Vakuutus ei kuitenkaan aina ratkaise
ongelmaa, sillä veneitä auttavia pelastusyrityksiä on
vesillä harvassa ja avun saaminen voi kestää pitkään.
Toisaalta taas, joskus matkan keskeyttänyt ongelma
on kohtalaisen pieni, joten pelastusyrityksen odottaminen tuntuu turhalta. Tähän ongelmaan ratkaisuna on Suomen Meripelastusseuran Trossi-jäsenyys.
Kun merellä tarvitaan apua, oikea paikka avun
pyytämiseen on Meripelastuskeskus- ja lohkokeskukset. Meripelastuksen yleisen hälytysnumeron
0204 1000 kautta puhelu yhdistyy aina tapahtumaalueesta vastuussa olevaan keskukseen (ulkomaisesta
verkosta soitettaessa +358 204 1000). Meripelastuskeskuksia ja -lohkokeskuksia ylläpitää Rajavartiolaitos ja ne ovat aina viranomaisten miehittämiä.
Keskuksissa työskentelevä meripelastusjohtaja päättää tapauskohtaisesti, onko kyseessä meripelastustehtävä. Jos tehtävä on meripelastustehtävä, se luokitellaan epävarmuus, hälytys- tai hätätilanteeksi ja
Trossijäsenenä veneilijä saa Meripelastusseuran
paikallisyhdistyksiltä apua maksutta venematkan
keskeytyessä. Vapaaehtoiset meripelastajat hinaavat
veneesi paikkaan, johon ulkopuolinen korjaaja voi
tulla korjaamaan vian. Vapaaehtoiset meripelastajat
6
meripelastusjohtaja päättää miten pelastustehtävä
suoritetaan. Rajavartiolaitos suorittaa meripelastustehtävistä itse noin 60–70 prosenttia ja vapaaehtoiset meripelastajat 25 prosenttia. Mikäli kyseessä
ei ole meripelastustehtävä, mutta avuntarvitsija on
Trossijäsen, ohjaa meripelastuskeskus tällaisen tehtävän parhaiten soveltuvalle vapaaehtoiselle meripelastusyksikölle. Vapaaehtoisyksikkö huolehtii sitten
tehtävän suorittamisesta itsenäisesti. Trossitehtävät
pyritään hoitamaan mahdollisimman pikaisesti,
mutta joskus voi olla tarkoituksenmukaisinta sopia
tehtävän suorittamisesta esimerkiksi illalla, jolloin
vapaaehtoiset meripelastajat voivat tehdä työpäivänsä normaalisti.
Järjestelmä toimii vastaavanlaisesti myös Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Näissäkin maissa
avunpyynnöt osoitetaan paikalliseen meripelastuskeskukseen, joka ratkaisee onko kyseessä meripelastus- vai Trossitehtävä. Esimerkiksi Ruotsissa apua
pyydetään yleisen hätänumeron 112 kautta, mutta
meripelastuskeskuksen tavoittaa siellä myös suorasta numerosta +46 3164 8020. Mikäli ulkomailla
paikallisen kielen tai meripelastuksen kansainvälisen kielen englannin puhuminen epäilyttää, apua
saa myös Suomen meripelastuksen kansainvälisen
hälytysnumeron +358 204 1000 kautta. Tällöin
puhelu ohjautuu meripelastuskeskukseen Suomessa, joka ottaa tarvittavat tiedot ylös ja välittää sen
Tyypillinen Trossitehtävä voi olla esimerkik- sitten ulkomaille. Näin Trossiveneilijän apuun tusi: Saaren rannassa kiinni olevasta veneestä loppuu lee paikallinen vapaaehtoisyksikkö, joka hoitaa vevirta. Silloin Trossijäsenen kannattaa soittaa meri- neilijän ja veneen turvaan.
pelastuksen hälytysnumeroon 0204 1000, kertoa
tilanne ja kertoa myös, että hän on Trossijäsen. Tä- Trossimaksu on 60 € vuodessa ja se sisältää aina
män jälkeen meripelastuskeskus tai -lohkokeskus paikallisen jäsenyhdistyksen jäsenyyden. Yhdistykhälyttää paikalliset vapaaehtoiset meripelastajat. sen jäsenet saavat myös muita etuja, kuten kotiin
Kesäviikonloppuina vapaaehtoiset pyrkivät ole- postitettavan Meripelastus-lehden sekä mahdollimaan valmiiksi vesillä, joten paikasta riippuen avun suuden osallistua jäsenvenetapahtumiin. Valtaosa
voi saada nopeastikin. Kun puna-valkoinen meripe- Helsingin Meripelastusyhdistyksenkin jäsenistä
lastajien vene tulee Trossijäsenen luokse, yrittävät on nykyään myös Trossijäseniä. Trossimaksu makmeripelastajat ensin käynnistää veneen moottoria setaan jäsenmaksun yhteydessä. Mikäli et ole vielä
apuvirran avulla. Mikäli tämä ei onnistu, otetaan Trossijäsen, voit liittyä jäseneksi nettisivujemme
Trossijäsenen vene hinaukseen ja se viedään sellai- www.hmpy.fi kautta.
seen satamaan, jossa virtaongelma saadaan ratkaistua. Hinauksen aikana ihmiset voivat olla omassa
Teksti ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti
veneessään.
7
KLADI
- otteita kevään ja alkukesän tapahtumista
Vesille ja valmiuteen
Tulokkaat tulevat!
Helsingin Meripelastusyhdistys järjesti yhdessä HSM 71 Rautauoma ja HSM 77 Nihti talvehtivat
pääkaupunkiseudun muiden meripelastusyhdis- Espoon Meripelastajien tukikohdassa Mellstenissä.
tysten kanssa uusille meripelastajille tarkoitetun
tulokaskoulutuksen huhtikuun aikana. Helsingin
osalta mukaan haki 37 henkilöä, joista mukaan
voitiin ottaa kahdeksan. Tulokaskoulutus sisälsi
teoriaa ja käytännön opetusta. Käytännön opetusta järjestettiin muun muassa Meriturvalla Lohjalla.
Meriturvan altaassa tulevat meripelastajat oppivat
pelastautumaan ja toimimaan vedessä, mikäli oma
pelastusvene syystä tai toisesta jouduttaisiin jättämään. Tutuksi tulivat muun muassa pelastuslautat
ja erilaiset pelastusasennot vedessä.
Jaakko Heikkilä (vas) ja Markku Tamminen huoltamassa Rautauoman vesisuihkuvetolaitetta. Kuva: Jussi Lammi
Lumien vähitellen sulaessa aloitettiin myös veneiden kevätkunnostus. Suurimman remontin koki
Rautauoman toinen kytkin, josta viime syksynä
Kuva: Henrik Rehnström
tuli voiteluöljyt pois. Kytkin irrotettiin ja vietiin
tarkistettavaksi valtuutetun korjaamon toimesta.
Nihdin suurimmat huollot kohdistuivat vesisuihkuvetolaitteeseen. Se avattiin tarkistusta varten ja
todettiin hyväkuntoiseksi. Luonnollisesti veneille
tehtiin myös kaikki normaalit kevätkunnostukset.
Veneet laskettiin veteen 5.5. ja meripelastusvalmiuteen HSM 77 Nihti pystyttiin asettamaan 13.5 ja
HSM 71 Rautauoma 21.5.
Kuva: Juhapekka Hietala
Kuva: Henrik Rehnström
Tulokaskoulutuksen jälkeen opetus jatkuu yhdistysten normaaleissa viikkokoulutuksissa. Tavoitteena
on, että uudet meripelastajat olisivat kansimiehiä
syksyyn mennessä.
Myös nuorisotoimikunnan Aava R huollettiin talven jälkeen.
Kuva: Jussi Lammi
8
hajonnut. Veneessä oli kaksi henkilöä. Muuta hätää
heillä ei ollut. Onneksi he olivat Trossi-jäseniä, joten omistajille ei koitunut kustannuksia tehtävästä.
Nihdin miehistö keskeytti kevätpuuhansa ja lähti
hinaamaan venettä. Kello 11.00 HSM 77 Nihti oli
Girsholmenissa. Vene päätettiin hinata Mustikkamaalle, jossa se pystyttiin telakalla korjaamaan
kuntoon. Takaisin Matosaareen Nihti palasi 13.35.
Illalla Nihdin miehistö kävi antamassa virtaa Kallahdenniemen Itäpuolella olevalle veneseurueelle.
Veneen akku oli ilmeisesti tyhjentynyt päivän aikana, eikä siinä enää riittänyt virtaa moottorin käynnistämiseen.
Talviteloilta suoraan pelastustehtäviin
HSM 77 Nihti saatiin talven jälkeen meripelastusvalmiuteen helatorstaina 13.5 kello 15.30. Vain 20
minuuttia tämän jälkeen Meripelastuskeskus Helsinki (MRSC Helsinki) kutsui sitä VIRVE- radiolla
kello 15.50: Mustan ja Kuiva Hevosen saarten välissä oli kaksi henkilöä konevikaisessa purjeveneessä.
Purjevene oli matkalla telakalta kotisatamaansa ja
sen masto oli purjeveneen katolle kaadettuna. Nihdin miehistö käynnisti veneen moottorin ja lähti
kohti purjevenettä. 15 minuutin kuluttua purjevene tulikin näkyviin ja hetkeä myöhemmin Nihti
oli apua tarvitsevan purjeveneen vieressä. Tekninen
vika paljastui polttoaineen loppumiseksi, joten ratkaisuksi tuli hinata vene turvasatamaan. Nihdin
hinausköysi kiinnitettiin purjeveneeseen vastuusitoumuksen teon jälkeen ja niin matka kohti turvasatamaa alkoi. Turvasatamaksi valittiin Matosaaren
meripelastusasema, sillä se oli lähimpänä ja sinne
pystyi hyvin tuomaan polttoainetta. 17.26 purjevene saatiin kiinnitettyä Matosaareen ja niin kauden
ensimmäinen meripelastustehtävä oli suoritettu.
Sunnuntai 16.5 kello 13.45, HSM 77 Nihdin miehistö oli partioajossa Helsingin edustalla, Vasikkasaaren lähistöllä, kun miehistö huomasi pienen
veneen hinaavan isoa mastotonta purjevenettä. Hinauksen kohteena olevasta veneestä viitottiin Nihtiä
kohti. Purjevene oli tulossa telakalta ja sen moottorin jäähdytysjärjestelmä ei toiminut, eikä moottoria
näin ollen voinut käyttää. Hinaus siirrettiin pikkuveneeltä Nihdille. Purjevene, jossa oli kaksi henkilöä, hinattiin turvasatamaan Kipparlahteen. Tehtävä
oli ohi 14.30, ja Nihti jatkoi partioajoaan.
Kello 16.15 MRSC Helsinki kutsui jälleen HSM 77
Nihtiä: Hevossalmeen oli hajonnut moottorivene,
jossa oli neljä henkilöä. Kyseessä ei kuitenkaan ollut
meripelastustehtävä, sillä seurue oli päässyt rantautumaan maihin, eikä heillä sinänsä ollut hätää. Paikka oli kuitenkin sellainen, ettei venettä olisi voinut
siinä korjata. Nihdin päällikkö neuvotteli asiasta
seurueen kanssa, jolloin selvisi, että vika johtui vesisuihkuvetolaitteen hydraulisen ohjausjärjestelmän
hajoamisesta. Ainoaksi järkevä ratkaisu todettiin,
että Nihti hinaisi veneen kotisatamaan. Vene hinattiin Humallahteen, jonne saavuttiin 17.54.
Teksti: Jukka-Pekka Lumilahti
Konevikaisen moottoriveneen hinaus oli neljäs viikonlopun aikainen tehtävä. Kuva: Jussi Lammi
Auta meitä auttamaan!
Kevät alkoi kiireisenä
Toimintaamme voi tukea usealla eri tavalla:
- Voit liittyä jäseneksi
- Voit lahjoittaa merkkipäivämuistamiset
- Voit ostaa mainostilaa lehdestämme
Lisätietoja www.hmpy.fi
Lämpimänä toukokuisena viikonloppuna 15.5.–
16.5 HSM 77 Nihdin miehistö päivysti Matosaaressa. Alkukausi näkyi Nihdin miehistön puuhissa,
sillä se varusteli HSM 71 Rautauomaa ja siivoili
Matosaaren meripelastusasemaa talven jäljiltä. Kello 10.21 kutsui: Sipoonselän pohjoisrannalla olevaan
Girsholmenin saareen oli ohikulkenut veneilijä hinannut moottoriveneen, jonka ohjausjärjestelmä oli
9
Meripelastajille nousee ajanmukainen miehistörakennus
Helsingin Meripelastusyhdistys on toiminut Jollaksen Matosaaressa vuodesta 1986 lähtien. Saaren
maa-alan ja kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki
ja yhdistys toimii saaren pohjoisosassa vuokralaisena. 25:n toimintavuoden aikana tukikohtaa on kunnostettu ajanmukaisemmaksi ja toimivammaksi,
mutta suihkua ja vesivessaa ei saarella ole koskaan
ollut. Toisena puutteena ovat olleet pukeutumis- ja
kuivatustilat, joita meripelastusasemalla ei juuri ole
ollut. Näistä syistä yhdistys päätyi käynnistämään
historiansa suurimman rakennusinvestoinnin. Rakennuksen vaatimuksia ja ulkoasua on hiottu melkein koko 2000-luvun ajan. Viime vuonna suunnitelmista päästiin vihdoin eteenpäin. Keväällä 2009
talolle haettiin rakennusluvat ja syyskokouksessa
jäsenistö myönsi hallitukselle valtuudet urakkasopimuksen tekemiseen. Loppusyksyn ja alkutalven
aikana tyhjennettiin uudisrakennuksen paikalla sijainnutta vajaa. Vanhan liiterin seinät saivat kyytiä
vuoden pahimman talvimyrskyn aikaan helmikuussa, ja hetkeä myöhemmin 1800-luvun lopulta peräisin ollut rakennus oli historiaa.
Antti Salmenlinna purkaa liiterissä
ollutta puuceetä. Suojavarustus tarvittiin pakkasen, ei hajun vuoksi.
Talon purkamisessa syntyneet jätteet pyritään käyttämään uudestaan mahdollisuuksien mukaan. Laudat
päätyvät saunan polttopuiksi, ja rakennuksen eristeenä
ollut puru hyödynnetään
päärakennuksen eristyksen
täydennyksessä.
Tyhjältä näyttää. Kevät voi saapua ja uuden talon rakentaminen
alkaa.
Uuden miehistörakennuksen rakentajana toimii
Rakennus ja maalaus Jaakko Virtanen Oy, jonka
kanssa yhdistys solmi rakennussopimuksen viime
vuoden lopulla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan
talon piti olla valmiina juhannukseen mennessä,
mutta kovan talven johdosta rakennustyöt pääsivät
alkamaan kuukauden verran myöhässä. Näin ollen
rakennusliikkeen osuus valmistunee loppukesästä,
minkä jälkeen talo maalataan talkoovoimin. Myös
rakennuksen lattia ja sisustaminen tehdään talkoovoimin. Käyttöön talo saadaan alkusyksystä.
Aloituskokouksessa miehistörakennuksen perustuksia päädyttiin hieman korottamaan, jotta mahdollinen meriveden pinnan nousu ei aiheuttaisi rakennukselle vahinkoa. Puu on uuden rakennuksen
hallitseva materiaali, eikä muunlaista materiaalia
saaristo-oloihin edes harkittu. Rakennuksen ulkonäöllä on muutenkin
suuri
merkitys
yhdistykselle,
sillä uuden talon haluttiin
istuvan mahdollisimman
hyvin vanhaan
miljööseen.
Talvimyrskyssä vajan purkamisessa riitti haasteita.
10
Pisteytä jäsenlehtesi netissä
Rakennusliike sai valettua talon perustukset toukokuun alussa, minkä jälkeen aloitettiin kantavien
rakenteiden rakentaminen. Myös kattotuolit saapuivat Matosaareen toukokuussa. Samaan aikaan katon
rakentamisen yhteydessä eteni myös seinien pystytys. Rakentamisessa ei käytetä valmiita elementtejä,
vaan valtaosa talosta tehdään paikan päällä.
Nyt voit helposti antaa palautetta lehdestä yhdistyksen nettisivujen kautta. Osoitteessa www.
hmpy.fi on osio lehti, josta palautteen antaminen
onnistuu parilla klikkauksella. Jokaiselle lehden
isommalle jutulle voi antaa oman arvosanan ja lisäksi osiosta löytyy muutama koko lehteä koskeva
kohta. Tilaa on myös vapaalle sanalle. Palautteen
antaminen onnistuu nimettömästi. Ensimmäistä kertaa arvosteleminen oli mahdollista edellisen lehden ilmestymisen jälkeen. Viime lehdestä
eniten palautetta tuli pienestä fontista ja pienistä
kuvista. Jotta teksti olisi helpommin luettavissa, tässä lehdessä sivujen koko on isompi, jolloin
myös fontti ja kuvat ovat suurempia.
Pelastustehtäville
palautekanava
Ensimmäisenä suomalaisena meripelastusyhdistyksenä Helsingin Meripelastusyhdistys alkaa
kerätä palautetta avustetuilta ja pelastetuilta
henkilöiltä. Jokaisen tehtävän jälkeen pelastusvenemiehistö antaa avuntarpeessa olleelle henkilölle palvelukortin, joka ohjaa avustetun antamaan
palautetta yhdistyksen nettisivuille. Palautteen
avulla yhdistys pyrkii parantamaan pelastustehtävien suorittamista ja ottamaan entistä paremmin avun tarpeessa olevien näkökulmat huomioon toiminnassaan. Palautteen voi antaa tiettyyn
tehtävään kohdennettuna tai nimettömästi.
Teksti ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti
11
Turvanasi viisi valpasta meripelastusyhdistystä
Veneilijöitä auttaa pääkaupunkiseudulla viisi Helsingissä sijaitsee myös Meripelastusasema 1,
vapaaehtoista meripelastusyhdistystä. Mitkä ja joka toimii Eteläsataman Vironaltaalta käsin. Aseman kalustona ja samalla koko Meripelastusseuran
missä ne ovat, ja miten ne toimivat?
lippulaivana toimii pelastusristeilijä Jenny WihuKaikilla pääkaupunkiseudun meripelastusyhdis- ri (kuvassa alla. Jenny Wihurilla on aina mukanaan
tyksillä on sama päämäärä, pelastaa ja auttaa meri- myös apuvene Antti).
hätään joutuneita ihmisiä. Tätä varten yhdistysten
pelastusvenemiehistöt ovat avovesikautena valmiit
lähtemään hädässä olevien luokse vuorokauden ympäri. Kun pelastusveneet eivät ole välittömässä lähtövalmiudessa merellä tai tukikohdassaan, voidaan
niiden miehistöt hälytysjärjestelmien avulla hälyttää tehtäviin. Meripelastustehtävät johdetaan Katajanokalla toimivasta, Rajavartiolaitokseen kuuluvasta Helsingin Meripelastuslohkokeskuksesta. Vaikka
yhdistykset ovatkin itsenäisiä, niin yhteistyön avulla yhdistykset paikkaavat toisiaan esimerkiksi, jos
jonkin yhdistyksen pelastusvene on poissa käytössä
teknisen vian vuoksi. Myös koulutusyhteistyö on
erittäin tiivistä ja yhteiset harjoitukset kuuluvat
normaaliin toimintaan. Käydään katsomassa, millaiset vapaaehtoiset meripelastusyhdistykset pää- Muista yhdistyksistä poiketen, asema
kaupunkiseudulla oikein toimivat.
toimii suoraan osaHelsingin Meripelastusyhdistys on suurin ja van- na vapaaehtoisten
hin pääkaupunkiseudun yhdistyksistä. Jollaksen meripelastajien katMatosaaressa toimivalta meripelastusasemalta löy- tojärjestöä Suomen
tyvät pelastusveneet HSM 71 Rautauoma ja HSM Meripelastusseuraa.
77 Nihti (kuvassa alla) ovat valmiina auttamaan Tämän takia aseman
apua tarvitsevia ihmisiä. Yhdistyksen pääasiallinen toiminta poikkeaa
toiminta-alue on Helsingin ja Sipoon vesistöt, mut- paikallisyhdistyksista tarpeen vaatiessa pelastustehtäviin yhdistyksen tä, sillä asema suoritveneillä lähdetään Porvoon ja Kirkkonummen vä- taa paljon kaikkia seuran meripelastajia palvelevia
lille, ja etelässä aina Viron vesille saakka. Vuosittain koulutuksia sekä toiminnan ja kaluston esittelyjä.
yhdistyksen meripelastajat suorittavat suunnilleen Meripelastusasema 1:lle tyypillisiä tehtäviä ovat
sata tehtävää. Yhdistys panostaa myös meriturval- pitkäaikaista osallistumista vaativat tehtävät. Tällisuuden edistämiseen, kouluttamalla nuorisoa ja laisia ovat esimerkiksi Tall Ships´ Racen kaltaiset
saattotehtävät, jossa Jenny Wihuri seuraa purjeveneilijöitä turvalliseen veneilyyn.
aluksia pitkin Suomenlahtea, Saaristo- ja Ahvenanmerta, ollen valmiina auttamaan mahdollisten
onnettomuuksien sattuessa. Jenny Wihuri on myös
tuttu näky eteläisellä Itämerellä vuosittaisessa Baltic Sarex -meripelastusharjoituksessa Tanskan Bornholmissa, sekä sellaisissa Suomessa järjestettävissä
tapahtumissa, jotka keräävät veden äärelle paljon
ihmisiä. Erikoisempien tehtävien lisäksi Jenny Wihuri auttaa apua tarvitsevia veneilijöitä myös pääkaupunkiseudun alueella.
Kuva: Nina Hiltunen
Helsingin itäpuolella Porvoon ja Sipoon vesillä
12
toimii Porvoon meripelastusyhdistys, jonka asemapaikka sijaitsee Emäsalon sillan juuressa Emäsalon puoleisessa päässä. Yhdistyksellä on käytössään
Englannista käytettynä Suomeen ostettu pelastusristeilijä MacElliot (kuvassa alla), joka kävi talven
aikana läpi perusteellisen ohjaamoremontin. Iästään
huolimatta MacElliot on erittäin käyttökelpoinen
alus avomerellä tapahtuvia tehtäviä varten. Porvoon
ja Sipoon sisäsaaristo on MacElliotille haasteellista seutua, sillä 1,5 metrin syväys rajoittaa aluksen
käyttöä näillä alueilla. Tämän takia MacElliotilla on
käytössään oma pieni apuvene, ja yhdistys on myös
saamassa uuden PV 2 -luokan mukaisen 8-metrisen
pelastusveneen vuoden 2011 aikana.
ten tapaan PV 2 -luokan pelastusvene, joka olisi
omiaan varsinkin sisäsaaristossa tapahtuvissa tehtävissä. Espoon yhdistys eroaa muista pääkaupunkiseudun yhdistyksistä siten, että se toimii myös
merellisenä VPK:na, eli sopimuspalokuntana. Palokuntatehtäviä varten osa miehistöstä on koulutettu myös saaristossa tapahtuvia sammutustehtäviä
varten. Pelastustehtävien lisäksi Espoon Meripelastajat kouluttaa aktiivisesti veneilijöitä turvalliseen
veneilyyn Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen
(EVTY) puitteissa. Etupäässä tässä tarkoituksessa
on yhdistyksen kolmaskin vene, joka on nimeltään
Meriaura.
Kirkkonummella sijaitsee pääkaupunkiseudun läntisin meripelastusyhdistys, Porkkalan Meripelastajat. Yhdistyksen kotisatama sijaitsee Upinniemen
varuskunta-alueella. Aluksena porkkalalaisilla on
Helsingissä vuonna 2007 käytössä ollut PV 5 -luokan prototyyppi, joka tunnetaan nykyään nimellä
Aktia (kuvassa alla).
Kuva: Paula Rytkölä
Suomen Meripelastusseura – Espoon Meripelastajat toimii pääasiassa Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen vesialueilla. Tehtävämäärien mukana
mitattuna yhdistys on viiden suurimman yhdistyksen joukossa. Tällä hetkellä yhdistyksen käytössä on
pelastusvene Mikrolog II (kuvassa alla), jonka asemapaikka sijaitsee Espoon Mellstenissä.
Yhdistyksen toiminta-alue sijaitsee Porkkalanniemen molemmilla puolilla, Espoon vesiltä aina Inkoon saaristoon saakka. Myös Porkkalanselkä on
Aktialle tuttua aluetta. Toisin kuin voisi luulla,
Porkkalanselkä ei kuitenkaan muodosta Porkkalan
yhdistyksen meripelastustilastoihin tehtäväpiikkiä,
vaikka alue isojen aaltojen takia haastava onkin.
Yhdistys käyttää partiossa ollessaan tukikohtanaan
Bågaskärissä sijaitsevaa Meripelastusseuran koulutuskeskusta. Bågaskärissä nähdään usein Porkkalan,
kuten myös muidenkin pääkaupunkiseudun yhdistysten meripelastajia kouluttajina.
Lisäksi pelastusveneen miehistöjen tukikohtana
käytetään Espoon ja Kirkkonummen rajalla, 9 metrin talviväylän varrella sijaitsevaa Herrökobbenin
saarta. Yhdistys on saamassa Mikrolog II:n rinnalle
toisen pelastusveneen. Tämä vene olisi Porvoolais13
Teksti ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti
Meripelastajan
mansikkapaikka
SUOMENLINNA
14
vierasvenesatama palveluineen. Vierasvenelaiturit sijaitsevat suojaisessa Varvilahdessa telakan
varustelulaiturin luona sekä salmen rannalla puusillan vieressä.
Aiemmin Mattikin veneili paljon omalla veneellään, mutta sittemmin se on jäänyt meripelastusharrastuksen myötä. Matti on ollut mukana Helsingin
meripelastusyhdistyksessä 35 vuotta. Lähes jokaista
yhdistyksen venettä päälliköinyt Matti päätyi mukaan meripelastustoimintaan työkaverinsa kautta,
aluksi hän tuli mukaan aiemmin aktiiviseen sukellusjaostoon. Tällä hetkellä Nihdin ja Rautauoman
päällikkönä toimimisen lisäksi Matti vastaa Matosaari-toimikunnasta, joka kunnostaa ja huoltaa yhdistyksen meripelastusasemaa Helsingin Jollaksessa.
Joka tiistai Matosaaressa kokoonnutaan talkoisiin.
– Olen pitänyt huolen siitä, että säässä kuin säässä
olen joka tiistai paikalla, nauraa Matti.
Vierasvenesatamasta on myös helppo lähteä katselemaan Suomenlinnan muita kohteita. Vuonna
1991 Unescon maailmanperintökohteeksi nimetyssä Suomenlinnassa näkemistä riittää, esimerkiksi itse
linnoituksessa muuria on kuusi kilometriä ja tykkejä
yhteensä 105. Museoissa on paljon nähtävää ja välipalaa voi haukata alueen ravintoloissa. Vuosittain
Suomenlinnassa vieraileekin 700 000 kävijää.
Teksti: Senni Jokinen.
Kuvat: Senni Jokinen, Heikki Salminen ja
J-P Lumilahti
15
Matosaaripäivä 29.8.2010
klo 14 – 17
Tule tutustumaan Helsingin Meripelastusyhdistyksen toimintaan ja
Matosaaren meripelastusasemaan. Myös aluksemme ovat avoinna yleisölle, ja mukaan pääsee pienelle ajolenkille.
Matosaaripäivänä juhlitaan myös uuden miehistörakennuksemme
valmistumista.
Paikalla on puffetti, josta voi ostaa pikkupurtavaa ja juotavaa.
Matosaaren rajallisten pysäköintitilojen vuoksi pysäköinti on järjestetty Jollasopiston parkkipaikalle, osoite on Jollaksentie 89. Sieltä
on noin 800 metrin kävely Matosaareen. Reitti on opastettu.
Lämpimästi tervetuloa!
16
Sjöräddarna får en tidsenligt byggnad för mannskapet
Helsingfors Sjöräddningsförening har fungerat
på Maskholmen i Jollas sedan 1986. Tomten och
fastigheterna ägs av Helsingfors stad och föreningen är hyresgäst på holmens nordligaste del. Under
25 år har basen reparerats så att den är tidsenligare
och fungerar bättre men dusch och vatten-WC har
holmen aldrig haft. Den andra bristen har varit omklädnings- och torkrum som sjöräddningsstationen inte har haft. På grund av dessa orsaker beslöt
föreningen inleda det största byggnadsprojektet i
föreningens historia. Specifikationen och utseendet
har filats under nästan hela 2000-talet. Under det
förra året kom vi äntligen från planering till förverkligande. Under våren 2009 ansöktes om byggnadstillstånd och på höstmötet gav medlemmarna
styrelsen fullmakt att underteckna ett byggnadskontrakt. Under senhösten och i början av vintern
tömdes skjulet som stod på byggnadsplatsen. Det
gamla vedlidrets väggar fick stryka med vid tiden
för årets värsta vinterstorm i februari och ett ögonblick senare var byggnaden från 1800-talet historia.
Avfallet som uppstod vid rivningen av byggnaden
strävar vi till att återanvända så långt som möjligt.
Bräderna blir ved för bastun och sågspånet i isoleringen kommer att användas vid förbättringen av
isoleringen av huvudbyggnaden.
därför bli färdig i slutet på sommaren varefter huset
målas med talkoarbete. Också byggandens golv och
inredning sköts med talko. Huset kan tas i bruk i
början på hösten. På det första byggnadsprojektmötet beslöts att höja husets grund litet så att en höjd
havsvattennivå inte skadar byggnaden. Den nya
byggnadens dominerande material är trä; andra material för en byggnad i skärgården övervägdes inte.
Utseendet har en stor betydelse för föreningen för
man ville att den nya byggnaden skulla passa in så
bra som möjligt i den gamla miljön.
Bild: Samuli Saarioinen
Byggnadsfirman fick grunden gjuten i början på
maj varefter man började bygga de bärande konstruktionerna. Takstolarna anlände också till Maskholmen i maj. Samtidigt som taket byggdes framskred också byggandet av väggarna. Man använder
inte färdiga element utan det mesta av byggnaden
byggs på platsen.
Den nya manskapsbyggnaden byggs av byggoch målarfirman Jaakko Virtanen Oy med vilken
kontraktet undertecknades i slutet av förra året. Enligt den ursprungliga planen skulle huset vara färdigt till midsommaren men på grund av den stränga
vintern kom byggnadsarbetena igång en månad försenade. Byggnadsfirmans andel av arbete beräknas
17
Text och bild: Jukka-Pekka Lumilahti
Det soliga veckoslutet lider mot sitt slut och det En båtägare som är medlem i Trossen får gratis
är tid att återvända hem. När man vrider om hjälp av Sjöräddningssällskapets medlemsföreningar
nyckeln startar inte motorn, vad gör man då?
då resan avbryts. De frivilliga sjöräddarna bogserar
din båt till ett ställe där en utomstående reparatör
Ålands hav har avverkats och Stockholms vack- kan komma för att reparera felet. De frivilliga sjöra skärgård öppnar sig framför båtens för. En räddarna hjälper också med att finna en reparatör,
duns, och båten stannar plötsligt. “Varifrån för det är inte alltid lätt att hitta en reparatör på
kom den stenen” börjar tankarna snurra. Ing- främmande ort. Bogseringen är gratis för en Troset vatten kommer in, men utan hjälp kommer sen-medlem men reparationen måste man betala.
man inte loss. Vad göra?
Om man blir tvungen att vänta på reparationen en
längre tid, hjälper de frivilliga sjöräddarna att söka
Att rädda egendom är inte en del av sjöräddningen ett säkert ställe att förvara båten på. De förmåner
utan ägaren kan tvingas att stå för räddningskost- som hör till Trossen-medlemskapet gäller förutom
naderna. Kostnaderna kan fort bli stora, så det kan i Finland och på Åland, också i Sverige, Norge och
varmt rekommenderas att ta en försäkring. Försäk- Danmark.
ringen löser dock inte alltid problemet för, det finns
glest med räddningsbolag som hjälper fritidsbåtar När man behöver hjälp till havs är det rätta stället
till sjöss, och det kan ta länge att få hjälp. Dessutom att be om hjälp Sjöräddningscentralen eller sjöräddär problemet, som gjort att resan avbrutits, ibland ningsundercentralerna. Genom sjöräddningens allganska litet så det känns onödigt att vänta på ett männa alarmnummer 0204 1000 (+358 204 1000
räddningsbolag. Lösningen på problemet är Fin- om man ringer från ett utländskt nät) går samtalet
lands Sjöräddningssällskaps Trossen-medlemskap. alltid till den central som svarar för det ifrågava-
TROSSEN
ett litet pris för en stor hjälp
18
rande området. Sjöräddningscentralen och sjöräddningsundercentralerna sköts av Gränsbevakningsväsendet och de bemannas alltid av myndigheter.
Sjöräddningsledaren i sjöräddningscentralerna besluter i varje enskilt fall om det är frågan om ett
sjöräddningsuppdrag. Om uppdraget är ett sjöräddningsuppdrag klassas det som en osäker, alarm- eller
nödsituation och sjöräddningsledaren besluter hur
uppdraget utförs. Gränsbevakningsväsendet utför
själv 60-70 procent av sjöräddningsuppdragen och
de frivilliga sjöräddarna 25 procent. Om det inte
är fråga om ett sjöräddningsuppdrag, men den som
behöve hjälp är Trossen-medlem, ger sjöräddningscentralen uppdraget åt den lämpligaste frivilliga
sjöräddningsenheten. Den frivilliga enheten utför
sedan uppdraget självständigt. Man strävar till att
sköta Trossen-uppdragen så snabbt som möjligt
men ibland kan det vara ändamålsenligt att komma
överens om att utföra uppdraget först på kvällen,
så att sjöräddarna kan först avsluta sin normala arbetsdag.
Systemet fungerar på motsvarande sätt i Sverige,
Norge och Danmark. Också i dessa länder riktas en
förfrågan om hjälp till den lokala sjöräddningscentralen, som besluter om det är frågan om ett sjöräddnings- eller ett Trossen-uppdrag.
Bild: Hannu Rainetoja
T.ex. i Sverige ber man om hjälp via det allmänna
alarmnumret 112 men sjöräddningscentralen kan
också nås via direktnumret +46 3164 8020. Om
man är osäker på det lokala språket eller det internationella sjöräddningsspråket, engelska, kan man
också få hjälp via Finlands sjöräddnings internationella alarmnummer +358 204 1000. Då går samtalet till sjöräddningscentralen i Finland, som tar upp
uppgifterna och förmedlar dem vidare. På detta sätt
får Trossen-medlemmen hjälp av en lokal frivilligenhet som för båtägaren och båten till säkerhet.
Trossen-avgiften är 60 € i året och i den ingår alltid medlemskapet i den lokala medlemsföreningen.
Största delen av Helsingfors Sjöräddningsförenings
medlemmar är nu Trossen-medlemmar. Trossen-avgiften betalas i samband med medlemsavgiften. Om
Ett typiskt Trossen-uppdrag är att strömmen har du inte ännu är Trossen-medlem går det att ansluta
tagit slut för en båt förtöjd vid stranden. Det lönar sig via våra nätsidor www.hmpy.fi.
sig för Trossen-medlemmen då att ringa sjöräddningens alarmnummer 0204 1000, förklara situationen och att han är Trossen-medlem. Efter detta
alarmerar sjöräddningscentralen eller sjöräddningsHjälp oss att hjälpa!
undercentralen de lokala frivilliga sjöräddarna. Under sommaren veckoslut strävar de frivilliga till att
vara färdigt ute till sjöss så hjälpen kan, beroende
Du kan stöda vår verksamhet på flera olika sätt:
på platsen, komma snabbt fram. När sjöräddarnas
- Du kan bli medlem
rödvita båt kommer till Trossen-medlemmen försö- Du kan donera bemärkelsedagsgåvor
ker sjöräddarna först starta motorn med hjälpström.
- Du kan köpa annonser i vår tidning
Om detta inte lyckas tas Trossen-medlemmens båt
Tilläggsuppgifter www.hmpy.fi
på bogser och förs till en hamn där strömproblemet
kan åtgärdas. Under bogseringen kan människorna
stanna i sin egen båt.
19
*. LP72*
Eläköikönkaus!
elämän r
Aloita
reilu ja mutkaton
pankkisuhde
Nooa Säästöpankkiin!
Nooa Säästöpankki on oikea pankki sinulle, joka arvostat luotettavaa pankkikumppania, yksilöllistä ja joustavaa palvelua, sujuvaa päätöksentekoa sekä kilpailukykyistä
hinnoittelua. Meille jokainen asiakas on tärkeä ja jokaiselle asiakkaalle on aikaa.
Reilua ja mutkatonta pankkipalvelua tarjoamalla haluamme tuoda rikkautta asiakkaan elämään!
Jätä meille yhteydenottopyyntö osoitteessa
www.saastopankki.fi/nooa tai poikkea juttelemaan.
Nooa Säästöpankki Itäkeskus, Pasaasi 101, Puh. 010 436 6450