Reliability Systems Uutiset

Transcription

Reliability Systems Uutiset
2011
Reliability
Systems
Uutiset
Voitelutoiminta
hallintaan s. 5
Kestääkö seuraavan
seisokkiin? s. 9
SKF Etävalvontapalvelut s. 13
Reliability Systems Uutisten
julkaisija:
Oy SKF Ab
Linnoitustie 11, 02600 Espoo
Puh: 020 7400 700
Faksi 020 7400 798
Toimitus:
Petri Saarinen
Petri Sulo
Simo Vahteristo
Minna Vilppola
Painopaikka: Edita Prima, Helsinki
©SKF 2011
Syyskuu 2011
Määrä 2000 kpl
SISÄLTÖ
IMS-sopimukset / 3
Voitelutoiminta haltuun
teollisuuslaitoksissa / 5
Kestääkö seuraavaan seisokkiin / 9
SKF etävalvontapalvelut / 13
SKF:n uudet laserlinjauslaitteet / 16
Käyttäjävetoisen
kunnonvalvonnan työkalut / 18
Microlog-vaihtolaitekampanja! / 22
® SKF on SKF-yhtymän rekisteröity tavaramerkki.
SKF-yhtymä
Tämän julkaisun sisältö on julkaisijan omaisuutta
eikä sitä saa kopioida (ei myöskään julkaista otteita
siitä) ilman julkaisijan ennakkoon myöntämää
kirjallista lupaa. Tiettyihin julkaisussa käytettyihin
kuviin on Shutterstock.com myöntänyt luvan.
Julkaisun tietojen oikeellisuus on huolellisesti
tarkistettu, mutta julkaisija ei vastaa vahingoista tai
taloudellisista menetyksistä, suorista tai epäsuorista
eikä myöskään seurauksista, jotka mahdollisesti
ovat syntyneet käyttämällä tämän julkaisun tietoja.
2
Hyvä Lukija
Syksy on jälleen saapunut ja voimme rentouttaneiden kesälomien
jälkeen paneutua innokkaina töihimme. Teollisuuden pyörät ovat
pyörineet pääosassa Suomen yrityksiä alkuvuonna hyvin, saatujen
tilausten määrä on kääntynyt kasvuun vuoden 2008 laman jälkeen
ja esim. satamien kautta kulkevat tavaramäärät ovat ennätyskorkealla. Investointien määrä kotimaassa on pysynyt alhaisella tasolla ja
siten kaikissa yrityksissä tilanne ei ole kuitenkaan normalisoitunut.
Euroopan rahoituskriisi luo lisäksi synkkiä pilviä positiivisen kehityksen
jatkumiselle myös Suomessa.
Tarvitsemme muutoskykyä etsiä uusia tuottavampia toimintatapoja teollisiin palveluihin ja investointeja tuotannon tehostamiseen.
SKF voi auttaa yrityksiä kunnossapidon kehityksessä odottamattomien seisokkien vähentämisessä ja työmenetelmien parantamisessa.
Pyrimme aktiivisesti kehittämään myös omia palvelujamme mm.
kunnossapidon sopimusten ja asiantuntijapalveluiden alueilla. Näistä
kerromme lehdessä esimerkkeinä IMS – Integrated Maintenance
Solutions sopimukset ja RDC etävalvontapalvelut. Lehden kansikuvassa näkyvä voimalaitos tarvitsee myös kunnonvalvontaa kriittisille laitteilleen, minkä toteutuksen RDC etävalvonta mahdollistaa
kustannustehokkaasti. Kunnonvalvonnan käytännön näkökulman
Ruukilta terästeollisuudesta kertoo Pertti Leinosen artikkeli. Kunnossapidon kehitys kasvaa monessa yrityksessä käyttäjäkunnossapidon alueella vauhdikkaasti. Teknologian mahdollisuuksista auttaa
käyttäjäkunnossapitoa kertoo artikkelimme ODR:stä.
SKF:n Total Lubrication Management – kokonaisvaltaisen voitelun
hallinnan ohjelmalla on mahdollista selvittää yrityksen voitelutoiminnan tilanne ja sen kehitysmahdollisuudet. Oikealla ja hyvin hoidetulla
voitelulla on merkittävä vaikutus kunnossapidettävien mekaanisten
laitteiden elinkaareen ja siihen panostaminen on monissa yrityksissä
jäänyt vähäisemmälle huomiolle kuin on tarpeen. Perusasiat on tärkeä pitää erinomaisessa kunnossa, jotta niiden varaan voi rakentaa
yritykselle maailmanluokan käyttövarmuuden.
Myös monet SKF:n kunnonvalvonnan tuotteet ja työkalut kehittyvät koko ajan ja luovat uusia sovellusmahdollisuuksia teollisuudessa.
Julkaisussa voit lukea uutuuksista lähemmin.
Hyvää syksyn alkua ja viihtyisiä lukuhetkiä lehtemme parissa.
IMS-sopimukset
– käyttövarmuuden
parantamiseen yhteistyöllä
Kilpailun kiristyessä ympäri maailmaa
yritykset etsivät keinoja parantaa
tuotantolaitosten käyttövarmuutta ja
kannattavuutta. Tuotantoa on tehtävä
tuottavammin, jotta yrityksillä on
tulevaisuus. Käyttövarmuuden parantamisella huoltoseisokit voidaan tehdä
hallitusti, ja näin koneisiin ja laitoksiin
sijoitetulle pääomalle on mahdollista
saada niille suunniteltu tuotto. Parantavan kunnossapidon mallin mukaan
ongelmat tunnistetaan hyvissä ajoin
ja niistä voidaan oppia tarkastelemalla
syitä ja seurauksia.
Käyttövarmuuden parantamisessa on Suomen teollisuudella vielä
hyvät kehitysmahdollisuudet. SKF
on kehittänyt tämän aikaansaamiseksi ns. IMS:n eli Integrated Maintenance Solution -toimintamallin,
jossa tilaaja ja toimittaja sitoutuvat
yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin käyttövarmuuden kohottamiseksi
halutulle tasolle sekä kustannusten
alentamiseen yhteistyöllä. Sopimuksella varmistetaan myös laadukkaiden
SKF varaosien ja työkalujen toimitus
asiakkaille. IMS-sopimuksella SKF
jakaa riskiä asiakkaan kanssa yhteisten
tavoitteiden saavuttamiseksi.
IMS-sopimuksissa keskitytään
kehittämään ja toteuttamaan ennakoivan kunnossapidon toimintaa
yhdessä asiakkaiden kanssa. Tavoitteet
sovitaan yhdenmukaisiksi tehtaan
kokonaistavoitteiden kanssa. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhteisesti
sovituilla tunnusluvuilla, jotta oikeasta
kehityssuunnasta voidaan varmistua ja
toimintaa ohjata haluttuun suuntaan.
Käyttövarmuuden
parantamisprosessi
Käyttövarmuuden parantamistoiminta
alkaa kriittisyysluokittelun tekemisellä
tehtaan laitteille, mikäli sitä ei ole jo
olemassa tai ole lähivuosina päivitetty.
Luokittelun kriteerit suhteutetaan
tehtaan prosesseihin ja siihen, millaisia
asioita painotetaan ympäristön, turvallisuuden ja tuotannon lisäksi. Hyvä
dokumentointi kriittisistä kohteista
edesauttaa koko henkilöstön perehtymistä tärkeimpiin tehtaan laitteisiin.
Perusedellytyksenä käyttövarmuuden kehittämisessä on voiteluun ja
kunnonvalvontaan painottuva ennakoivan kunnossapidon ohjelma. Voitelun toiminta suunnitellusti on perusta
Kuva 1. IMS –sopimusten prosessi
3
Kuva 2. Kunnonvalvonta on käyttövarmuuden kehityksen avainasioita
mekaanisten laitteiden pitkäaikaiselle
toimivuudelle. Tämä varmistetaan
analysoimalla voitelun nykytilanne:
voiteluaineiden valintojen perusteet ja
voitelukohteiden voiteluvälit käydään
läpi. Automaattisten voitelujärjestelmien toiminta varmistetaan osaavalla
huoltotoiminnalla.
Kunnonvalvonta kohdennetaan
ensisijaisesti kriittisten koneiden ja
laitteiden mittaavaan kunnossapitoon,
jotta vikaantumiset saadaan ajoissa
kiinni ja laitteet voidaan korjata tai
vaihtaa suunnitellusti seisokissa muiden töiden ohessa.
Pyöriville koneille tämä tapahtuu
pääsääntöisesti värähtelymittauksilla,
joko kannettavilla mittalaitteilla tai
online -kunnonvalvontajärjestelmillä.
Mittaus- ja tarkastelujaksot määritetään
laitteiden kriittisyyden, vikaantumisen
nopeuden tai olosuhteiden mukaisesti.
Merkittäville vikaantumisille tehdään
vaurion juurisyyselvitys. Merkittäviä
vaurioita ovat tyypillisesti sellaiset, jotka
aiheuttavat prosessiin tuotantokatkoksen tai korkeat kunnossapitokustannukset. Juurisyyselvitysten avulla pyritään
parantamaan laitteiden toimintaa
luotettavammaksi ja samalla estämään
vastaavanlaisen vaurion uudelleen syntyminen. Tämän käytännön luominen
ja kehittäminen yhdessä asiakkaiden
kanssa on yksi IMS-sopimusten osa.
IMS-sopimuksen yhteydessä sovitaan myös ammattitaidon kehittämispanostuksista asiakkaan henkilöstölle
SKF:n koulutusmoduulien kautta. Koulutuksen tavoitteena on käyttövarmuuden kehityksen tukeminen ja ”samoista
asioista puhumiskulttuurin luonti”
yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
SKF:n lähestymistapa IMS sopimuksen kautta
1. Kunnossapito-ohjelma optimoidaan
2. Ennakoivat toimintatavat otetaan käyttöön
3. Käyttövarmuutta parannetaan
4. Tekemistä tehostetaan
5. Varaosien kulutusta vähennetään
Lisätietoja antavat
Sami Peltonen
puh. 0400 372 854
Petri Saarinen
puh. 0400 583 838
Kuva 3. IMS kehityspolku
4
Voitelutoiminta hallintaan
teollisuuslaitoksissa
Laitteiden ja koneiden voitelun
toimivuus on tärkeimpiä kunnossapidon tehtäviä. Pääosin kunnossapidon henkilöt ymmärtävät
toimivan voitelun merkityksen
laitteen luotettavalle toiminnalle,
mutta käytännössä voiteluhuolto ei
ole välttämättä riittävän tärkeässä
roolissa teollisuuslaitoksissa.
Useiden teknisten tutkimusten ja
artikkeleiden perusteella puutteellinen voitelu on juurisyynä noin 50 %
ennenaikaisista kone-elimien vaurioista (Kuvassa 1 kohdat puutteellinen
voitelu ja likaantuminen yhteensä).
Voiteluhuollon kehittämiseen ja parantamiseen sijoitetut rahat eivät mene
hukkaan, koska keskimäärin teollisuuslaitoksista löytyy paljon potentiaalia vähentää ennenaikaisia laitevaurioita voiteluun panostamalla.
SKF:n Total Lubrication Management (TLM) – kokonaisvaltaisen
voitelun hallinnan ohjelmalla on
mahdollista selvittää yrityksen voitelutoiminnan tilanne ja sen kehitysmahdollisuudet. Oikealla ja hyvin hoidetulla
voitelulla on merkittävä vaikutus
kunnossapidettävien mekaanisten
laitteiden elinkaareen, mutta siihen
panostaminen on monissa yrityksissä jäänyt liian vähäiselle huomiolle.
Perusasiat on tärkeä pitää erinomaisessa kunnossa, jotta niiden varaan
voi rakentaa yritykselle maailmanluokan käyttövarmuuden
Asennusvirhe
Puutteellinen
voitelu
Likaantuminen
Väsyminen
Kuva 1. Voitelu ja laakerit – kun jokin menee vikaan
5
Keskitetyt ja automaattiset
voitelujärjestelmät
Proaktiivinen
kunnossapito
Monipisteiset
automaattivoitelulaitteet
Yksipisteiset
Käsivoitelu
Voiteluaineet
Kuva 2. SKF:n vaihtoehtoja voiteluongelmien ratkaisemiseksi
Miksi voiteluun ei
panosteta?
Jotta laitteen luotettavuutta voidaan
parantaa, tulee analysoida, mitkä
juurisyyt aiheuttavat laitteen vikaantumisen. Teollisuuslaitoksella ei välttämättä ole toimintatapaa tai tahtotilaa
analysoida vaurioiden juurisyitä.
Tällöin ei tiedosteta puutteellisesta
voitelusta johtuvaa laitteen vaurioitumista. Laakeri vaihdetaan esim. 3 kk
välein, koska näin on tehty useiden
vuosien ajan. Tosiasiassa paremmin
kohteeseen soveltuvan voitelurasvan
käytöllä laakerin kestoikä voitaisiin
kymmenkertaistaa.
6
Jos voiteluun liittyvän vian johdosta
nousisi aina punainen lippu pystyyn
laitteen vieressä, niin voitelutoiminnan
arvostus olisi keskimäärin aivan eri
tasolla. Tehtailla suoritettujen voitelukartoitusten ja voitelukoulutuksiin
osallistuneiden palautteen perusteella
voiteluhuollon arvostus ei välttämättä
ole riittävällä tasolla. Useinkaan teollisuuslaitoksista ei löydy toimihenkilöä,
jonka vastuulla ovat voiteluun liittyvät
kysymykset. Voiteluhuoltomiehet jäävät
silloin ilman tukea voiteluun liittyvissä
ongelmatilanteissa.
Joissakin teollisuuslaitoksissa
kunnossapito on organisoitu siten,
että varsinaisia voiteluun keskittyviä
huoltomiehiä ei enää ole, vaan laitos-
mies tai ennakkohuoltomies suorittaa
voitelutöitä muiden töiden ohessa.
Tähän toimintaan liittyy riski, että
esim. jälkirasvaukset kohteille tehdään,
jos ehditään.
Miten määritellään
voitelun taso
teollisuuslaitoksessa?
Toimiva voitelu voidaan jakaa viiteen
osa-alueeseen:
• Oikea voiteluaine
• Oikea voitelumäärä
• Oikea voiteluaika
• Oikea voitelukohta
• Oikea voitelutapa- tai järjestelmä
Voitelun toimivuutta teollisuuslaitoksessa voidaan arvioida yllä esitettyjen
viiden periaatteen perusteella. Otetaan
esimerkkinä tarkasteluun osa-alue
”oikea voiteluaine” ja se, mitä tarkentavia kysymyksiä kyseiseen osa-alueeseen voisi liittyä. Rajoitetaan voiteluaineet vielä rasvatuotteisiin, jolloin
kysymykset voisivat olla seuraavia:
• Kuinka monta erilaista rasvalaatua
tehtaalla on käytössä?
• Kuinka monta erilaista rasvatoimittajaa käytetään?
• Millä periaatteella voiteluainetoimittajat on valittu?
• Millä periaatteella voitelurasva on
valittu käyttökohteelle?
• Mitä voitelurasvaa käytetään keskusvoitelu järjestelmissä?
• Mitä voitelurasvaa käytetään sähkömoottoreissa?
Yllä esitetyt kysymykset käydään
keskustellen läpi kunnossapidon eri
toimijoiden kanssa. Tehdyn yhteenvedon perusteella tiedetään, millä peri-
aatteella teollisuuslaitos on valinnut
rasvat käyttökohteelle.
Samalla periaatteella käydään läpi
myös muut voiteluun liittyvät osa-alueet
Tuotantolaitoksen
rasvavoitelukohteiden
valinta
Rasvavoideltavat käyttökohteet voidaan
jakaa voitelun näkökulmasta kahteen
eri kategoriaan: kestovoideltuihin kohteisiin ja jälkivoideltaviin kohteisiin. Laakerit, jotka on tehtaalla täytetty rasvalla
ja varustettu laakereihin integroiduilla
tiivisteillä, ovat kestovoideltuja. Tämän
tyyppisiä laakereita jälkivoidellaan vain
poikkeustapauksissa. Kestovoideltujen
laakereiden käyttö esim. pienikokoisten sähkömoottoreiden laakereina on
yleistynyt.
Rasvavoitelukohteiden jälkivoitelu
tehdään joko käsin tai keskusvoitelujärjestelmällä. Käyttökohteen käsivoitelumäärät ja jälkivoiteluvälit tulee olla
määritetty kunnossapitojärjestelmään.
Tämä ns. jälkivoiteluohjelma ei ole
asianmukaisessa kunnossa kaikissa
…oikealla
järjestelmällä…
Oikea voiteluaine…
…oikeaan
voitelupisteeseen.
… oikea määrä …
…oikeaan aikaan…
Kuva 3. Oikea voiteluaine oikeaan voitelupisteeseen
7
Polku maailmanluokan voitelutoiminnan hallintaan
• CNA-LM voitelutoiminnan yleisanalyysi
• Yksityiskohtainen auditointi
• Kehityssuunnitelma
• Käyttöönotto kentällä
• Jatkuva parantaminen
Kuva 4. Voitelutoiminnan kehittämispolku
Lisätietoja antavat
Petri Saarinen
puh. 0400 583 838
Petri Sulo
puh. 0400 372 784
8
teollisuuslaitoksissa. Ohjelmasta
puuttuvat usein joko rasvamäärät
tai jälkivoiteluvälit, jolloin ohjelma on
vaillinainen. Jälkivoitelun rasvamäärät
ja jälkivoiteluvälit linkittyvät aina toisiinsa. Mitä korkeampi on käyttökohteen pyörimisnopeus, sitä tärkeämpää
on, että laitteelle syötetään oikein
määritetty jälkivoitelumäärä. Liika
voitelu voi aiheuttaa myös laitteen
vikaantumisen. Usein voiteluohjelmaa
ei ole päivitetty moniin vuosiin ja
voiteluhuoltomiehillä ei ole välttämättä
mitään tietoa laitokselle asennettujen
uusien laitteiden voitelusta.
Monien kohteiden jälkivoiteluvälin ja jälkivoitelumäärän laskentaan
SKF:llä on laskentaohjelmia, mutta
hitaasti pyörivien laitteiden jälkivoiteluvälin ja – määrän arviointiin näitä
ei ole saatavilla. Tällaisissa kohteissa
arviot perustuvat laitevalmistajien
ja komponenttitoimittajien vuosien
aikana keräämään kokemusperäiseen
tietoon käyttökohteesta. Useimmiten
hitaasti pyörivien kohteiden jälkivoiteluväli ja – määrä perustuvat ylivoiteluun, jolloin esim. kiinteät likapartikkelit ja kosteus pidetään laakeroinnin
ulkopuolella. Hitaasti pyörivässä
kohteessa ei ole samanlaista riskiä
ylivoitelun johdosta tapahtuvalle läm-
mön nousulle kuin korkeasti pyörivissä
kohteissa. Ylimääräisen voitelurasvan
poistuminen laakeripesästä tulee
kuitenkin varmistaa.
Hitaasti pyörivät ja ylivoidellut
laitteet, jotka sijaitsevat fyysisesti
kohtalaisen lähellä toisiaan ovat
erinomaisia kohteita keskusvoitelujärjestelmälle. Viidenkymmenen
voitelupisteen keskusvoitelujärjestelmän takaisinmaksuaika on noin viisi
vuotta, jos laskennassa huomioidaan
pelkästään säästöt työkustannuksissa
jotka syntyvät jälkivoitelun suorittamisesta kahden viikon välein. Useimmiten painavampana perusteluna
keskusvoitelujärjestelmän valinnalle
ovat muut seikat, kuten inhimillisen
virheen välttäminen jälkivoitelussa,
työturvallisuuden varmentaminen ja
kunnossapidon henkilöstön vapauttaminen muihin työtehtäviin. Inhimillinen virhe sattuu myös tunnolliselle työntekijälle jossain vaiheessa,
jos esim. jälkivoitelu jää tekemättä
kosteassa ympäristössä toimivalle
laakerille. Tämä voi johtaa laitteen
rikkoontumiseen ja tuotantoseisokkiin, jonka seurauksena tuotannon
menetyksestä johtuvat kustannukset
voivat olla moninkertaiset verrattuna
keskusvoitelujärjestelmän investointikustannuksiin.
Voitelu on kunnossapidon osaalue, jossa on kehitettävää ja parannettavaa monissa teollisuuslaitoksissa.
SKF tukee asiakkaitaan tuotantolaitosten voiteluohjelmien rakentamisessa ja
päivittämisessä. Tämä perustuu SKF:n
yli sadan vuoden kokemukseen laakerointien ja kone-eliminen voitelusta.
Täällä Suomessakin me voimme hyödyntää SKF:n maailmanlaajuisesti eri
teollisuuden aloilta keräämää kokemusta ja tietoa – laitetaan voiteluasiat
parempaan kuntoon yhdessä.
Timo Virolainen
Kestääkö
seuraavaan seisokkiin?
Milloin on oikea aika
korjata laite?
Kunnonvalvojan
vastuu
Standardin PSK 6201mukaan
kunnonvalvonnalla määritellään
kohteen toimintakunnon nykytila ja
arvioidaan sen kehittyminen mahdollisen vikaantumis-, huolto- ja
korjausajankohdan määrittämiseksi.
Korjaukset tehdään oikea-aikaisesti,
ei liian aikaisin eikä liian myöhään.
Vikaa ei päästetä kehittymään vaurioksi, koska hallitsemattoman vaurion
yhteydessä myös seurausvaikutukset
voivat olla merkittävät. Tämä edellyttää, että laitteen kuntoa seurataan
jatkuvasti, jolloin viat havaitaan jo
niiden alkuvaiheessa.
Kunnonvalvoja joutuu ottamaan
suuren vastuun turvallista käyntiaikaa
määrittäessään, usein puhutaan myös
suurista kustannuksista ja toimitusvarmuudesta. Siinä ”otetaan miehestä
mittaa” kun hän joutuu tekemänsä
diagnoosin perusteella suosittelemaan
välitöntä seisokkia kriittisessä tuotantotilanteessa.
Mieleen nousee epävarmuus diagnoosin oikeellisuudesta. Jos diagnoosi
on väärä, tulee turha seisokki, turhia
kustannuksia sekä tuotantotappioita.
Lisäksi kunnonvalvonnan luotettavuus
kärsii. Jos diagnoosi on oikea ja seisokkia ei oteta, eikä korjausta suoriteta, kone voi särkyä hallitsemattomasti ja seisokista tulee pitkä ja kallis.
Taas kunnonvalvonnan luotettavuus
kärsii. Tämä on johtanut joskus siihen,
että pätevä henkilö on pyytänyt siirtoa
muihin tehtäviin.
Vaikeaa tilannetta, johon kunnonvalvoja voi joutua kuvaa seuraava
hieman karrikoitu esimerkki. Osaston
kunnonvalvoja ilmoittaa, että laakerin
huono kunto vaatii hänen mielestään
linjan välitöntä pysäyttämistä. Tuotantotilanne on kuitenkin kriittinen,
toimitukset ovat myöhässä ja firman
maine luotettavana toimittajana kärsii,
jos linja pysäytetään. Seisokkitunnin
Kestääkö seuraavaan
seisokkiin?
Kunnonvalvontaprosessiin ja kunnonvalvojan tehtävän kuvaan kuuluu poikkeaman toteamisen jälkeen
suorittaa oireiden- ja vianmääritys
sekä näiden perusteella tehdä johtopäätös, jossa selvitetään mahdollinen
vika sen vakavuusaste, aiheuttaja ja
kehittymisnopeus. Lisäksi annetaan
ennuste turvallisesta käyttöajasta
sekä suositellaan toimenpiteitä, joiden
avulla käyttöä voidaan jatkaa seuraavaan seisokkiin. Kuva 1.
Kuva 1. Kunnonvalvontaprosessi.
9
hintakin on suuri. Kunnossapitopäällikkö tulee kunnonvalvojan luo keskustelemaan asiasta, kertoo tilanteen
ja kysyy: ”Oletko aivan varma, että
emme voi ajaa seuraavaan seisokkiin,
joka on viikon päästä?”
Tilanne on todella vaikea, jos
kunnonvalvoja joutuu yksin tekemään
päätöksen.
Tilannetta voidaan helpottaa organisoimalla toiminta siten, että kunnonvalvoja saa tukea päätösten tekemiseen. Tukea voidaan saada omasta
organisaatiosta, luomalla yhteyksiä
ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja muiden
yritysten kunnonvalvojiin. Kannattaa myös hyödyntää olemassa olevia
vikatietopankkeja. Tärkeää on, että koko
vastuuta ei sälytetä yhdelle henkilölle.
Kunnonvalvojan työ on kuitenkin haastavaa ja mielenkiintoista, onnistuneissa
diagnooseissa työ palkitsee tekijänsä ja
työtyytyväisyys lisääntyy.
Kokemus on valttia
Mittausten pitkäaikainen seuranta
sekä koneen- ja prosessin tuntemus
auttavat oireanalyysin perusteella
määrittään vian ja sen vakavuusasteen.
Kunnonvalvojalle kehittyy kokemuksen perusteella käsitys siitä,
millaiset oireet mittaustiedoissa ovat
merkittäviä sekä miten oireita on
10
tulkittava. Lisäksi hän tuntee myös
koneen sen vikahistorian ja prosessin, tämä on ensiarvoisen tärkeää
tehtäessä vianmääritystä. Tämä etu
on aina osaston omalla henkilöstöllä,
mutta ulkopuolinen asiantuntia ei aina
pysty tunnistamaan mittaustulosten ja
prosessin välisiä yhteyksiä.
Ammattitaito on saatu opiskelun ja
kokemuksen kautta. Usein on jouduttu
oppimaan myös ”kantapään kautta”.
Käytäntö on osoittanut, että ammattitaitoisen kunnonvalvojan kouliintuminen kestää noin kolme vuotta.
Ensimmäiset diagnoosit ovat aina
vaikeimpia, koska ei ole vertailuarvoja,
eikä mittaus- ja vikahistoriaa. Jos
kokemusta ei ole, entistä tärkeämpää
on luoda yhteydet alan asiantuntijoihin, jotka myös vaihtavat kokemuksia
ja kysyvät kollegoiden mielipiteitä
päätöksenteon tueksi.
Kokemuksen kartuttamiseksi
tarvitaan hyvää vikojen- ja mittaustulosten dokumentointia. Ensiarvoisen
tärkeää on korjauksen jälkeen tutkia ja
valokuvata vaurioitunut koneenosa ja
verrata vauriota mittaustuloksiin. Näiden tietojen pohjalta voidaan jatkossa
tehdä vielä tarkempi vianmääritys ja
tarkentaa myös hälytysrajoja.
Oikean
korjausajankohdan
määrittäminen
Johtopäätöksen tekemisessä on
tärkeää, että toimitaan ennen kuin
vika etenee vaurioksi. Päätöksenteossa
on tärkeää huomioida mm. seuraavia
asioita:
• tuotantotilanne, laitteen kriittisyys
ja suunnitellut seisokit
• mittausarvot vs. hälytys- ja
vaurioraja-arvot
• vian vakavuusaste ja vikaantumisen muutosnopeus
• vikatyyppi ja vikaantumismekanismi. Esimerkiksi pitimen vika
laakerissa vaatii nopeampaa reagointia kuin ulkokehän vika
• vian alkuperäinen aiheuttaja.
Arvioitaessa vian kehittymistä
vaurioksi, on vianmäärityksen
lisäksi pyrittävä selvittämään vian
alkuperäinen aiheuttaja. Kun vian
aiheuttaja on selvillä, voidaan
luotettavammin arvioida vian
vaikutusta koneen turvalliseen
käyttöaikaan.
• vikahistoria, josta selviävät aiemmat vauriot ja niiden esiintymistiheys sekä suoritetut toimenpiteet
Näiden asioiden selvittäminen auttaa
määrittämään ajankohdan milloin
laite on viimeistään pysäytettävä.
Täytyy kuitenkin muistaa, että ei
kannata ottaa turhia riskejä, parempi
tehdä korjaus liian aikaisin, kuin liian
myöhään.
Seuraavassa esimerkissä ei oikeaa
korjausajankohtaa osattu määritellä
riittävän tarkasti ja laakerin vaurioituminen aiheutti ison sähkömoottorin
jumiutumisen kesken käynnin. Laakerin vauriotarkastelua ei tehty, mutta
todennäköisesti äkkipysäyksen aiheutti
pidinvaurio.
Kuvassa 2 on verhokäyrätrendi
ja viimeisen mittauksen spektri, joka
on mitattu viisi vuorokautta ennen
vauriota. Spektriin on merkitty pitimen
vikataajuudet sekä pyörimistaajuus
ja sen monikerrat. Kuten kuvasta
huomataan, selkeitä merkkejä pitimen
vauriosta ei löydy, eikä muitakaan laakerin vikataajuuksia ole havaittavissa.
Spektrin kohinataso on kuitenkin
noussut yli kymmenkertaiseksi verrattuna puoli vuotta aikaisemmin tehtyyn
mittaukseen. Vikaantumisen muutosnopeus on ollut suuri ja hälytys- ja
Kuva 2. Verhokäyrätrendi ja viimeisen mittauksen spektri
vauriorajat ovat ylittyneet. Tässä
tilanteessa ei kuitenkaan vielä suositeltu laakerin vaihtoa, vaan seurantaa
normaalilla mittaustiheydellä.
Tämä esimerkki osoittaa kunnonvalvojan päätöksenteon vaikeuden. Laakerin mittausarvoissa on
tapahtunut selkeä muutos, mutta
vikataajuuksia ei ole näkyvissä. Onko
kyseessä laakerivika vai johtuuko
muutos jostain muusta ilmiöstä?
Otetaanko turha seisokki? Tässä
tapauksessa olisi kuitenkin laakeri
pitänyt asettaa erikoisseurantaan ja
suorittaa laakerin vaihto mahdollisimman pian.
Laakerien kunnonvalvonnassa
kannattaa tarkastella myös aikatasoissa esiintyviä ilmiöitä. Tässäkin
tapauksessa verhokäyrän ja kiihtyvyyden aikatasoissa esiintyi kerran
kierroksella hankaus- ja kiinniottotyyppistä ilmiötä, joka oli nähtävissä jo
viisi kuukautta enne vauriota, kuva 3.
Aikatasossa näkyvä kiinniotto johtuu
usein pitimen hankauksesta, joka
johtaa pitimen kulumiseen ja vaurioitumiseen sekä voi aiheuttaa äkillisen
laakerin jumiutumisen.
Vian hallittu seuranta
Kun vakava vika on havaittu, käyttöä
voidaan usein jatkaa hallitusti seuraavien toimenpiteiden avulla:
Tihennetään mittausväliä tai
laitetaan tilapäinen kiinteä järjestelmä
jatkuvaan seurantaan, näin voidaan
seurata tarkasti vian muutosnopeutta.
Vian kehitystä arvioitaessa
kannattaa käyttää myös täydentäviä mittausmenetelmä, mikäli niiden
avulla voidaan tarkemmin seurata
vian kehittymistä sekä käyttää hyväksi
aikaisempaa vikaantumis-, vaurio- ja
korjaushistoriaa.
Käyttöä voidaan ehkä jatkaa myös
määrätyin rajoituksin kuten nopeutta
tai kuormitusta pienentämällä tai ylimääräisellä voitelulla. Vakavan vaurion
välttämiseksi voidaan myös asentaa
tilapäisen suojaus.
Oikeat
mittausasetukset
Oikean korjausajankohdan määrittämiseen vaikuttaa myös mittausten
11
Kuva 3. Kiihtyvyyden aikataso viisi vuorokautta ennen vauriota
Kuva 4. Mittaukset vanhoilla ja uusilla asetuksilla
luotettavuus. On tärkeää tarkastaa,
että mittaus suoritetaan oikeasta
paikasta sekä käytössä ovat oikeat
mittausmenetelmät ja mittauspisteasetukset. Kuvassa 4 on esimerkki
vaihteen mittauksesta vanhoilla ja
korjatuilla mittauspisteasetuksilla.
Vanhoilla asetuksilla aikatasoon saatiin
vain 2 akselin kierrosta, joka ei riitä
yksittäisten hampaiden kunnon seurantaan. Lisäksi spektrin erottelukyky
ei riittänyt näyttämään sivunauhoja
ryntötaajuuden ympärillä.
Kestääkö seuraavaan seisokkiin on
yleisin kysymys pyörivien laitteiden
kunnonvalvonnasta vastaaville hen-
12
kilöille. Ennustaminen ei kuitenkaan
ole mitään salatiedettä, vaan perustuu
mittausmenetelmien-, vikaan liittyvien
oireiden-, sekä laitteiden-, ja prosessin tuntemiseen. Kokemuksella on
myös suuri merkitys vianmääritystä ja
ennustusta tehtäessä. Eri laitteiden ja
vikojen oireista ja käyttäytymisestä on
nykyisin paljon käytännön- ja tutkimustietoa, jos omaa kokemusta ei ole
kannattaa kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Lehtien ilmoituspalstoilla
esiintyvistä ennustajista tuskin on
hyötyä.
Pertti Leinonen, Ruukki Metals Oy
SKF Etävalvontapalvelut
– Kunnonvalvontaa pilvestä
SKF Etävalvontapalvelut (SKF
Remote Monitoring Services) on
uusin lisäys SKF:n palveluvalikoimassa. Tämän ohjelmistopalvelun
avulla voidaan tehdä koneiden
kunnonvalvontaa ja diagnostiikkaa
milloin ja mistä tahansa vuorokauden ympäri.
Web-pohjainen pääsy kunnonvalvontasovelluksiin sekä uusimmat
kunnonvalvontamittalaitteet mahdollistavat koneiden etävalvonnan joko
käyttämällä määräaikaisia tai jatkuvia
mittausmenetelmiä.
SKF Etävalvontapalvelut voivat olla
osa laadukasta ennakoivan kunnossapidon ohjelman toteutusta. Palvelu perustuu ylläpidetyn SKF @ptitude Analyst
-ohjelmistopalvelun käyttöoikeuteen ja
tarvittaessa voidaan valita analysointipalvelu tai hankkia tarvittavat laitteet
SKF:ltä koneiden jatkuvaan valvontaan.
Pilvipalvelut: päivän
megatrendi
Nykypäivän yritykset siirtyvät yhä
suuremmissa määrin sovellushankinnoissa tuotteista palvelumuotoiseen hankintaan. Monissa paikoissa
kuuleekin puhuttavan pilvipalveluiden
hankinnoista niin ohjelmistojen kuin
muiden tietoteknisten resurssien
kohdalla. Suurin osa yrityksistä seuraa
tätä suuntausta, koska ne haluavat
Kuva 1. Etävalvonta ja diagnostiikka
joustavuutta sovelluksen lisensiointija ostokustannuksissa. Tämän vuoksi
sovellusten tarjoajat investoivat enemmän pilvipalveluvaihtoehtoihin, joista
asiakas ostaa sovellukset palveluina
joustavasti käytön mukaan.
Pilvipalvelut muuttavat tavan hankkia sovelluksia ja muita it -resursseja.
Meneillään on muutos pois paikallisista
etukäteen määritellyistä resursseista
kohti joustavia ja tarpeen mukaan
eläviä palveluita. Pilvipalvelut mahdollistavat entistä dynaamisemman
tavan hankkia lisenssejä ja resursseja
sekä aloittaa nopeampi sovelluksien ja
resurssien käyttö.
Kunnonvalvontaohjelmisto pilvestä
SKF Etävalvontapalvelut tarjoaa
SKF @ ptitude Analyst -ohjelmis-
toa ylläpidettynä sovelluspalveluna,
mikä mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan kunnonvalvonnan
aloittamisen. SKF Etävalvontapalveluiden kautta voit seurata esimerkiksi
miehittämättömiä ja etäällä sijaitsevia
kohteita, kuten vesi- tai tuulivoimalaitoksia. Keskittämällä kunnonvalvonnan
voit myös standardoida ja synkronoida
ennakoivan kunnossapidon toimintatavat. Tämä helpottaa koneiden tilan
analysointia sekä tekee siitä tekijästä
ja paikasta riippumatonta.
Etuja keskittämisellä
Remote Diagnostic Center -lisenssillä
ja ohjelmiston keskittämisellä yleisesti
pilviratkaisuihin saavutetaan useita
etuja. Esimerkiksi käyttämällä SKF @
ptitude Analyst ohjelmistoa palveluna
minimoidaan tarvittavat laitteistot sekä
pienennetään tietokoneiden ja palveli13
men vaatimuksia. Tämän takia it -tuen
määrä kunnonvalvonnan asennuksissa
ja käyttöönotoissa on minimaalinen.
Lisäksi ylläpitämiseen liittyvät kustannukset saadaan jatkossa minimoitua.
Keskitetyn järjestelmän avulla voidaan
myös helpommin soveltaa samoja
mittausmenetelmiä eri tehtailla ja lisätä
yhteistyötä tehtaiden välillä.
Myös mittauspalveluita myyvät yritykset hyötyvät keskitetyistä
järjestelmistä. Yleensä tällaisissa
yrityksissä vaatimuksena on päästä
tietoihin käsiksi monesta eri paikasta.
Lisäksi samoihin tietoihin on mahdollistettava pääsy usealle eri käyttäjille.
Keskitetyllä etävalvontajärjestelmällä
tämä kaikki on mahdollista toteuttaa.
Keskitys mahdollistaa mittauspalvelut ympäri vuoden ilman suurempia
keskeytyksiä. Kun kaikki data on
yhdessä paikassa, ei tarvita mitään
erityisjärjestelyjä loma-aikoina tai kun
päätoiminen tekijä on muuten poissa.
Tarvitaan ainoastaan verkkoyhteys ja
pääsyoikeus järjestelmään.
14
Kuva 2. Micrologin, Inspectorin (Marlinin) ja IMx:n tietojen tallentaminen
Etävalvonta ja
diagnosointi
lisäpalveluna
ohjelmiston kautta. Tuloksena tulevat
SKF:ltä koneiden tilat sekä ohjeita ja
suosituksia, jotka johtavat koneistojen
jatkuvaan parantamiseen ja parempaan käytettävyyteen.
SKF Etävalvontapalvelun kautta on
mahdollista käyttää tarvittaessa
myös muita palveluita ja tietotaitoa,
jota SKF:llä on erilaisista laitteista ja
eri sovelluksista. SKF:n ylläpitämän
järjestelmän kautta voidaan hyödyntää SKF:n asiantuntijoiden tietotaitoa
ratkaistaessa koneissa esiintyviä
ongelmia. Tämä voidaan toteuttaa
ilman erityisiä verkkoratkaisuja tai
ilman matkustusta paikan päälle.
SKF Etävalvontapalvelu mahdollistaa
myös globaalin asiantuntijaverkoston
hyödyntämisen.
SKF Etävalvontapalvelun kautta
voi myös hankkia jatkuvaa valvontaa
ja analysointia. Tällöin SKF valvoo,
analysoi ja raportoi koneiden tilasta.
Raportit perustuvat uusien SKF:n
kannettavien ja online -järjestelmien
mittauksiin, jotka tallennetaan Remote
Diagnostic Centeriin joko suoraan
Internet yhteyden kautta tai lataus-
Esimerkkitapaus:
Ongelmia
vesivoimalaitoksessa
Yleensä pienet ja miehittämättömät
tuotantolaitokset ovat yleisimpiä etävalvonnan kohteita. Esimerkkinä voidaan mainita pienet vesivoimalaitokset
ja tuulivoimalaitokset, joissa ei yleensä
ole säännöllistä kunnonvalvontaa,
mutta niissä on kriittisiä koneita, joita
olisi seurattava. Useimmat voimalaitokset ovat myös hajautettuna laajalle
alueelle tai muuten hankalasti valvottavissa, mikä vaikeuttaa tehokasta
kunnonvalvontaa.
Eräällä pienellä vesivoimatuottajalla on kaksi pientä vesivoimalaitosta,
joissa on yhteensä kolme turbiinia.
Heillä oli ongelmia turbiinien vaihdelaatikoiden kanssa. Koska vaihdelaati-
kot ovat kriittisiä turbiinin toiminnalle
ja varaosien toimitusaika on suuri,
omistaja piti ongelman valvontaa ja
mahdollisimman aikaista laitevian
havainnointia erittäin tärkeänä. Heillä
itsellään ei ollut tarpeeksi resursseja
valvoa laitteita, joten he etsivät muita
ratkaisuja seurata vaihteistojen kuntoa
välttääkseen odottamattomat seisokit
ja suunnitellakseen varaosien tilaukset
paremmin.
Uusi ratkaisu
vanhaan ongelmaan
Vesivoimalaitoksien henkilökunta
päätti kysyä SKF:ltä apua millä
ratkaista heidän ongelmansa vaihdelaatikoiden kunnonvalvonnan ja
analysoinnin suhteen. Keskustelujen
jälkeen SKF tarjosi heille ratkaisuna
etävalvontapalvelua ja SKF:n ylläpitämiä ohjelmistopalveluita. Ratkaisussa
toimitettiin kaksi 32 kanavan IMX
yksikköä, joka mittaavat jatkuvasti
kahta turbiinia ja niiden vaihdelaatikoita. IMX:t on asetettu mittaamaan
signaaleja kiihtyvyysantureista,
siirtymäantureista ja prosessisignaalia turbiinin ja vaihdelaatikon tilojen
seuraamiseksi. SKF sopi asiakkaan
kanssa järjestelmän säännöllisestä
valvonnasta ja laitteiston tilan raportoinnista määräajoin. Asiakkaalle
haluttiin tarjota pääsy ohjelmistoon
mittausten tarkastelua varten. Tähän
tarkoitukseen valittiin SKF:n ylläpitämä
graafinen käyttöliittymä SKF @ptitdue
HMI (Human Machine Interface).
Ratkaisu auttoi asiakasta aloittamaan laitteistonsa valvonnan nopeasti.
Lisäksi he pääsevät hyödyntämään
SKF:n tietotaitoa laitteiston tilan arvioinnissa. Ratkaisua varten heidän ei
tarvinnut palkata uutta henkilökuntaa
tai järjestää aikaa vievää koulutusta ja
näin he pystyivät keskittymään omaan
pääliiketoimintaansa. Ohjelmiston
hankkiminen palveluna teki käynnistyskustannuksista pienemmät kuin
mitä se olisi ollut perinteisellä tavalla,
koska paikallisesti asennettiin ainoastaan IMx yksiköt.
Lisätietoja antaa
Mikko Mäkäräinen
puh. 0400 454 050
SSG Sahala vahvistaa
kilpailukykyään SKF yhteistyöllä
SKF ja SSG Sahala ovat solmineet
maaliskuun alussa yhteistyösopimuksen, joka pohjautuu kansainväliseen SKF Certified Service Provider
-ohjelmaan. Sertioinnissa SKF auditoi
SSG:n kunnossapitotoiminnot ja
tarjoaa tuote- ja palveluvalikoimansa
SSG:n hyödynnettäväksi yhteistyössä
luodun kehityssuunnitelman mukaisesti. Molempien yritysten tavoitteena
sertifioinnissa on loppuasiakkaan
tuotantokoneistojen häiriöttömyys ja
käyttövarmuutta parantavien ratkaisujen löytäminen mm. kunnonvalvonnan
ja vauriosyyselvitysten avulla.
SKF Certified Service Providerohjelman mukaisesti SSG:n henkilöstö
käy läpi koulutusohjelman SKF:n
osaamisaloilta mm. laakeroinneista,
voitelusta ja kunnonvalvonnasta. SSG
Sahala on Suomen ensimmäinen
SKF:n sertifioima kunnossapitopalvelujen tarjoaja.
15
SKF:n uudet laserlinjauslaitteet
tehokkaaseen ja monipuoliseen työskentelyyn
Kone-elimien linjaus on yksi parhaimmista ja tehokkaimmista keinoista
välttää koneen, laitteen tai sen osan
vaurio, mutta hyvin usein tämä työvaihe
laiminlyödään. Huono akselien tai kytkimien linjauksen laatu voi ilmentyä esim.:
•
•
•
•
•
16
Koneen heikkona suorituskykynä
Lisääntyneenä energiankulutuksena
Lisääntyneenä meluna ja värähtelynä
Ennenaikaisena laakerivauriona
Ennenaikaisena kytkinvauriona
Kone on linjattu oikein, kun kaksi
toisiinsa kytkettyä akselia on yhdensuuntaisia, niin vaaka- kuin pystysuunnassakin koneen käydessä ja sen
ollessa kuormitettuna normaalissa
käyntilämpötilassa.
Uudet SKF TKSA 60 ja TKSA 80
laserlinjauslaitteet ovat kestäviä, langattomalla lähetintekniikalla varustettuja laserlinjauslaitteita , joissa on
ominaisuudet monipuolisiin laitelinjauksiin ja muihin tarkastuksiin.
TKSA 60 ja TKSA 80 toiminnot/ohjelmistot
•
•
•
•
•
•
Vaaka-akselin ja pystyakselien linjaukset
Käyttäjän määrittelemät linjaustoleranssit
Käyttäjän määrittelemät tavoitearvot (lämpösiirtymäarvot)
Soft foot tarkastukset (Soft foot; rakenteen jouston tarkastukset)
Akselin säteisheiton tarkastukset (TKSA 80)
Konelinjojen linjaukset; TKSA 60 optiona 3 koneen linjaus. TKSA 80
vakiona 3 koneen linjaus, optiona 5 koneen linjaus
• Lisätarkastusrutiinit; kiristyspulttien momenttien tarkastukset,
visuaaliset tarkastukset
• Tarkan konekortin täyttö
• Monipuolinen työraportointi USB liitännän kautta tietokoneelle
TKSA 60
TKSA 80
Teknisiä tietoja TKSA 60 ja TKSA 80
•
•
•
•
•
Laserpäiden maksimietäisyys 10m (TKSA 60, TKSA 80)
Lineaari CCD linjalaserlähettimet, 36mm
Kulmavaakojen tarkkuus +- 0,5°
Toiminta-aika normaaliolosuhteissa 10 tuntia
Suojausluokka IP65
TKSA 80
Wireless detector
TKSA 60
Lisätietoja antavat: Tapio Jouhkimo puh. 0400 760 882, Ismo Kumakari puh. 0400 831 6054
17
Käyttäjävetoisen
kunnonvalvonnan työkalut
Onnistunut käyttäjävetoinen kunnonvalvonta (ODR
= Operator Driven Reliability) vaatii ensisijaisena ja
tärkeimpänä tekijänä sitoutuneen ja innostuneen
henkilökunnan, mutta myös tarkoituksenmukaiset sekä
toimivat työkalut.
Kuva 1. ODR-toiminta lyhyesti.
18
Uutuuksia markkinoilla edustavat
Microlog Inspector-tiedonkeruulaitteet
yhdessä langattoman kuntokoettimen
kanssa sekä @ptitude Analyst –kunnonvalvontaohjelmisto. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti keskeisimmät
laite- ja ohjelmisto-ominaisuudet
ODR-toiminnan osalta.
@ptitude Analyst v. 6.0
Käyttäjävetoisessa kunnonvalvonnassa tietokonetta ja tietokoneessa
olevaa kunnonvalvontaohjelmistoa
hyödynnetään aivan kuten värähtelymittaustenkin yhteydessä. Ohjelmassa
määritetään tarkasteltavat kohteet
reittikokonaisuuksiksi ja asetetaan
tarkastuspisteille keruuvälit sekä
raja-arvot. Tämän jälkeen siirretään tietoa mittalaitteen ja tietokoneen välillä, ylläpidetään mittaus-/
tarkastustietokantaa, analysoidaan
tuloksia ja raportoidaan poikkeamista.
Suurimmalla osalla ODR- käyttäjistä on käytössään SKF @ptitude
Analyst-ohjelma, koska usein se on
jo tehtaalla olemassa muiden SKFkunnonvalvontatuotteiden, kuten
Microlog-värähtelyanalysaattorien tai
On-Line -järjestelmien ansiosta. Tällöin ODR-tarkastukset voidaan liittää
samaan ohjelmaan, hankkimalla ainoastaan tarvittava määrä uusia käyttäjälisenssejä. Yhteinen ohjelma muiden
kunnonvalvonnan mittausten kanssa
helpottaa ohjelmistojen ylläpitoa ja
tukee koko kunnonvalvontatoimintaa,
kun operaattorien keräämä tieto on
myös kunnonvalvojien käytettävissä.
@ptitude Analyst –ohjelman uusin
versio (6.0) tarjoaa edellisiin versioihin nähden muutamia uudistuksia ja
parannuksia, joista tärkeimpänä on
tuki uusimmalle Microlog Inspector
–tiedonkeruulaitteelle. Tällä hetkellä
käyttäjä voi valita ODR -työkalukseen
joko MARLINin tai Microlog Inspectorin. Microlog Inspector tuo mukanaan
parannuksia mm. tiedonsiirtoon tietokoneen ja mittalaitteen välille.
Uusi @ptitude Analyst -versio
sisältää kaksi merkittävää parannusta
helpottamaan tarkastuskierrosten
tulosten analysointia ja oikeiden johto-
SKF @pitude
Analyst
Kuva 2.
@ptitude Analystin
käynnistysikoni ja
perusnäkymä.
Kuva 3. Langattomalla kuntokoettimella kerätyt spektrit (gE3 ja mm/s).
19
Kuva 4. Huomiotekstin näkyminen trendissä.
päätösten tekemistä. Ensimmäinen
näistä on värähtelymittausten spektrin
laskenta (FFT) ja esittäminen mittapistekohtaisesti. Kuntokoetinpisteille
valitaan, lasketaanko spektri aina, ei
koskaan vai ainoastaan hälytysrajan
ylittyessä. Tulosten purun jälkeen mittapisteen nopeus- ja kiihtyvyyden verhokäyränspektrejä voidaan analysoida
tavallisen värähtelymittausanalyysin
tapaan. Spektrin laskenta edellyttää
langattoman kuntokoettimen (WMCD
= Wireless Machine Condition Detector) käyttöä.
Toinen analysointia helpottava
parannus on huomiomerkintöjen näkyminen tarkastus- ja mittaustrendeissä.
Huomiot voidaan liittää mille tahansa
kuvaajatyypille ja kohdistaa joko piste-,
laite- tai laiteryhmätasolle. Huomiot
voidaan lisätä suoraan kentällä Microlog Inspectorilla, sekä sekä @ptitude
Analystissä kuvaajan kautta tai pisteen/
laitteen ominaisuuksista. Huomiotekstit
näkyvät kootusti myös kuvaajan tietoalueessa ”Huomiot” välilehdellä.
Kuva 5. Microlog Inspector ja langaton
kuntokoetin.
Microlog Inspector
SKF Microlog Inspector on aiempaa
MARLIN:ia vastaava tiedonkeruulaite,
jota käytetään kunnonvalvontainformaation keräämisessä ja tallennuk20
Kuva 6. Öljynpaineen tallentaminen
Microlog Inspectorilla.
sessa tarkastelukierroksille valituista
laitteista. Se on suunniteltu ensisijaisesti käyttöhenkilöstön ja laitosmiehen
työkaluksi. Värähtelyn ja lämpötilan
tallentamista varten Microlog Inspectorin kanssa käytetään langatonta
kuntokoetinta. Kuntokoettimella mitataan kolmea laitteen kuntoa kuvaavaa
suuretta. Värähtelyn kokonaistaso,
mm/s, kertoo pyörivän laitteen
matalataajuisesta värähtelystä, kuten
epätasapainosta ja linjausvirheestä.
Kiihtyvyyden verhökäyrä, gE, kertoo
laitteen korkeataajuisesta värähtelystä
ja indikoi aikaisessa vaiheessa mm.
laakerivaurioista ja voitelun puutteesta.
Kolmas mitattava suure on pintalämpötila joka usein jää mm. normaali
kunnonvalvontareiteillä huomioimatta
ja tallentamatta. Langaton kuntokoetin
on magneetti-kiinnitteinen ja keskustelee Bluetoothin välityksellä Microlog
Inspectorin kanssa. Microlog Inspector
on itsenäinen sovellus, joka asennetaan Windows-käyttöjärjestelmällä
varustettuun kämmenmikroon.
Microlog Inspectorilla tallennetaan
tyypillisesti myös paljon muutakin kuin
värähtely- ja lämpötilatietoja. Esimerkiksi paineiden, virtausten, öljynpintojen, vuotojen ja muiden aistihavaintojen tallentaminen on erittäin tärkeä
osa kunnonvalvontaa.
Microlog Inspectorin hyötyjä ovat
helppo, nopea ja yksiselitteinen tiedonkeräys, mikä mahdollistaa poikkeamien ja muutosten havaitsemisen
aseteltujen raja-arvojen sekä historiatiedon avulla. Järjestelmään voidaan
asetella poikkeustilassa automaattinen
palaute tai ohje jatkotoimenpiteistä
tiedonkerääjälle. Tiedonkerääjä voi
Kuva 7. Värähtelyn kokonaistaso
(mm/s) sähkömoottorin käyttöpäässä
itse lisätä halutessaan huomautuksia
kentältä, jotka näkyvät tiedonsiirron
jälkeen @ptitude Analystin trendikuvaajissa ja raporteissa.
Mitä eroa Microlog Inspectorsissa
on verrattuna vanhempaan MARLINiin? Ensimmäinen ero sovelluksien
välillä on visuaalisuus, sekä painikkeiden loogisempi sijoittelu. Myös reittisuodatukseen on tullut parannuksia,
kuten näkymästä voidaan näyttää vain
erääntyneet laitteet ja tarkastuspisteet, joille tarkastukset tulisi tehdä.
Lisäksi Microlog Inspectorilla
voidaan tarkastella myös WMCDmittauksista spektrejä suoraan
tiedonkeruulaitteen näytöltä. Tästä
ominaisuudesta on hyötyä pääasiassa
hieman harjaantuneemmille käyttäjille
kentällä tapahtuvan vikadiagnosoinnin
yhteydessä.
Erona MARLIN:iin, Microlog
Inspectorista voidaan kerätty data
siirtää suoraan laitteen synkronisoinnilla @ptitude Analystiin aiemppaa monipuolisemmin. Microlog
Inspector -synkronoinnissa voidaan
käyttää USB-, LAN-, WLAN- tai
GPRS -yhteyttä. MARLINilla tiedon
puretaan vain USB-väylän avulla. @
ptitude Analystissa tehdyt muutokset,
kuten raja-arvot, laite- tai tarkastuspistemuutokset, tarkasteluaikavälit
siirretään synkronisoinnilla Microlog
Inspectoriin.
Lisätietoja antavat
SKF Reliability Systems
jani.markkanen@skf.com
+35844 5959199
simo.vahteristo@skf.com
+35840 5873017
anssi.savolainen@skf.com
+35840 7515355
antti.tiusanen@skf.com
+358400 412878
tuukka.salonen@skf.com
+358400 417977
Kuva 8. Spektrin tarkastelu Microlog
Inspectorissa.
21
Microlog-vaihtolaitekampanja!
Tarjoamme nyt edullisen mahdollisuuden päivittää vanha
CMVA-sarjan Microlog upouuteen laitteeseen. Viereisellä
sivulla on lyhyt tekninen esittely niin uudesta AX-sarjan
kuin GX-sarjan Micrologista. Microlog AX on suurella
(6,4”) värinäytöllä varustettu nelikanavainen mittalaite.
GX on kooltaan pienempi, kolmikanavainen monenlaisiin
käyttökohteisiin soveltuva laite. Parhaimman hyödyn
laitteista saa käyttämällä niitä yhdessä @ptitude Analyst
–ohjelmiston kanssa. @ptitude Analyst on koko yrityksen
kattava ohjelmistoalusta, joka mahdollistaa käytön, kunnossapidon ja käyttövarmuushenkilöstön pääsyn katselemaan eri tiedonkeruulaitteilla kerättyä dataa.
Tutustu tuotteisiin ja kerro, haluatko käyttää hyväksesi tämän mahdollisuuden vaihtaa vanha CMVA-sarjan
Micrologisi uusinta teknologiaa edustavaan laitteeseen!
Saat vanhasta mittalaitteestasi ja ohjelmistosta kaupan
yhteydessä reilun hyvityksen. Kampanja on voimassa
vuoden 2011 loppuun saakka
Ota yhteyttä:
Einari Lepistö
einari.lepisto@skf.com
Minna Vilppola
minna.vilppola@skf.com
Puh: 0400 838 166
Puh. 020 7400 764
SKF @ptitude Analyst
Tehokas ohjelmisto koko yrityksen laajuiseen tiedonvälitykseen
SKF @ptitude Analyst on kattava ohjelmistoratkaisu, jossa on tehokkaat diagnosointi- ja analysointiominaisuudet.
Sen avulla kunnonvalvontatietoja voidaan
tallentaa ja analysoida nopeasti ja tehokkaasti ja tiedot ovat koko organisaation
käytössä. @ptitude Analystiin voidaan
liittää dataa muista järjestelmistä OPC-linkin avulla. Se voidaan myös liittää yhteen
kunnossapidon tietojärjestelmien (CMMS)
tai jonkun muun informaatiojärjestelmän
kanssa. Yhteinen järjestelmä helpottaa
johdonmukaista ja luotettavaa päätöksentekoa osastojen välillä.
Ominaisuudet
• Yksi ohjelmisto sekä kannettavilla
tiedonkerääjillä että on-line
mittausyksiköillä hankitun
kunnonvalvontadatan hallintaan
• Yksi asennus, monipuoliset
laajennusmahdollisuudet
• Käytettävyys sekä aloittelijoille että
tehokäyttäjille
• Liitettävissä muihin ohjelmiin ja
järjestelmiin
• Käyttäjäasetukset yksilöllisesti
muokattavissa
• Hälytysnäkymät helpottavat
keskittymistä vikaseurannassa oleviin
laitteisiin
• Monipuoliset raportointityökalut
22
SKF @ptitude
Analyst
Work Notification
SKF @ptitude
Analyst
Trend Oil
SKF @ptitude Analyst
Thin Client Transfer
SKF @ptitude Analyst
NT Authentication
and IT Security
SKF @ptitude Analyst
Human Machine
Interface
OPC Client Interfaces
for SKF @ptitude Analyst
and SKF @ptitude
Decision Support
SKF @ptitude
Decision Support
SKF @ptitude
Monitoring Suite
SKF @ptitude
Analyst
SKF @ptitude
Inspector
SKF Machine
Analyst
Remote Access
SKF AX-sarjan Microlog CMXA 80
SKF Microlog AX:n suurikokoinen näyttö,
4-kanavaisuus ja useat eri analysointitoiminnot, kuten taajuusvastefunktion
mittaus ja ylösajo/alasrullaus-kokeet,
mahdollistavat monipuoliset värähtelyanalyysit kenttäolosuhteissa. Uudessa AX:ssä
on lisäksi kaikki edellisten Microlog-mallien
parhaat ominaisuudet, joita värähtelyanalysaattorilta on totuttu edellyttämään.
AX Microlog on saatavissa myös ATEX Z2
–luokiteltuna versiona.
Ominaisuudet
• Samanaikaiset triaksiaali- ja nelikanavamittaukset
• Marvell 806 MHz PXA320 prosessorin ansiosta nopea tiedonkeruu ja
ruudunpäivitys
• Iskunkestävä, pöly- ja vesitiivis
rakenne (IP 65) takaa käytettävyyden
erilaisisssa teollisuusympäristöissä
• Ladattava litium-akku kestää 8 tunnin
yhtämittaisen käytön
• Suuri 6.4 tuuman VGA näyttö mahdollistaa analysoinnin myös kentällä
erilaisissa valaistusolosuhteissa
SFK GX-sarjan Microlog CMXA 75
SKF Microlog GX on kannettava tiedonkeruulaite / FFT -analysaattori, jossa on
selkeä heijastamaton värinäyttö ja tehokas,
modulaarinen ohjelmarakenne. Microlog GX:ssä on täydellisten Reitti- ja Ei
reitti- toimintojen lisäksi useita valinnaisia
mittausmoduleita: iskukoe (ominaistaajuuden mittaus), tasapainotus (yhden tai
kahden tason) ja aikasignaalin tallennus.
Uusi Microlog GX on tehokkaampi ja nopeampi kuin edeltäjänsä ja siinä on enemmän muistia. Microlog CMXA 75 korvaa
vuodesta 2006 asti markkinoilla olleen
Microlog CMXA
70 -sarjan.
Ominaisuudet
• Marvell 806 MHz PXA320 prosessorin
ansiosta nopea tiedonkeruu ja ruudunpäivitys
• Kirkas 1/4 VGA näyttö varmistaa näkyvyyden erilaisissa valaistusolosuhteissa
• Tallennuskapasiteetti 128 MB sisäistä
muistia ja SD (Secure Digital) -korttipaikka
• Yksi- tai kolmikanavainen versio ja triaksiaalimittaustuki
• Helppokäyttöinen graafinen käyttöliittymä
• Ladattava litium-akku kestää 8 tunnin
yhtämittaisen käytön
• Laaja valikoima lisävarusteita toiminnal- • Käyttäjän päivitettävissä ja laajennettavissa
lisuuden laajentamiseksi
SKF Microlog CMXA 51-IS
ATEX ja IECEx luokiteltu tiedonkeruulaite
SKF Microlog CMXA 51-IS mahdollistaa
tiedonkeruun räjähdysvaarallisissa olosuhteisissa. Käyttö- ja huoltohenkilöt, jotka
toimivat työssään vaarallisissa olosuhteissa
tarvitsevat räjähdysturvalliseksi luokitellun
työkalun. Vaarallisia teollisuusympäristöjä
ovat esim. petrokemian ja lääketeollisuus
sekä muut ATEX-luokitellut teollisuusympäristöt.
SKF Microlog CMXA 51-IS on räjähdysturvallinen, kestävä ja kannettava
tiedonkeruutyökalu. Se on ATEX-luokiteltu
(SIRA) Ryhmä 1 (kaivosteollisuus) ja
Ryhmä 2 (petrokemia)
• ATEX ja IECEx
• Ga Ex ia IIC T4 (Ta –20 - +50 °C)
• Ma Ex ia I (Ta 0 - +50 °C)
• Järjestelmään kuuluu ATEX -luokitellut
anturit ja muut tarvikkeet
Ominaisuudet
• 1/4 VGA (240 x 320) LCD monokromikosketusnäyttö taustavalolla
• Yksi analogia- ja yksi tahdistuskanava
• Voidaan kytkeä ATEX-luokiteltuihin ICP kiihtyvyys-, nopeus-,
siirtymä- ja lämpötila-antureihin
• Windows CE käyttöjärjestelmä
23
Koulutuskalenteri syksy
24
Kunnonvalvontakoulu
11.–13.10.2011
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 27.9.2011
Hinta: 900 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Värähtelyanalyysi – Taso 2
15.–17.11.2011
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 1.11.2011
Hinta: 900 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
SKF Microlog-järjestelmän jatkokoulutus
19.–20.10.2011
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 5.10.2011
Hinta: 740 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Suunnitelmallisuus teollisuuden kunnossapidossa
23.–24.11.2011
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 9.11.2011
Hinta: 820 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 6, Espoo
Vierintälaakerien asennus ja huolto
1.–2.11.2011
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 18.10.2011
Hinta: 740 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Puhaltimien kunnossapito
1.12.2011
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 17.11.2011
Hinta: 440 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Laakerointien suunittelu
8.–10.11.2011
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 25.10.2011
Hinta: 900 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Voimansiirron kunnonvalvonta
13.–15.12.2011
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 29.11.2011
Hinta: 950 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo