Yhdysmies 4/2010

Transcription

Yhdysmies 4/2010
YHDYSMIES
Nro
4
2010
55. vuosikerta
ETELÄ-KARJALAN MAANPUOLUSTUSVÄEN LEHTI
Puolustusvoimain komentaja tarkasti koulutusta
Aliupseereiden koulutus on noussut tär- lullaan Maasotakoulun koulutuskeskuk- tapaan aliupseereiden koulutusjakso päätkeäksi osatekijäksi puolustusvoimissa. sen ja käytännön harjoituksen Taipalsaa- tyy näyttöön, tällä kertaa ”taistelijaparin
Kenraali Ari Puheloinen tarkasti vierai- ren ampuma-alueella. Siviilikoulutuksen puolustus valoisalla”-ammuntaan. s. 3
Itsenäisyyspäivän ylennystilaisuus
pidettiin Lappeenrannassa sotilaskodilla
Ylennetyt ja ansioituneet s. 4-5
Maanpuolustuksen
Tuki ry 35 vuotta
Sotahistorioitsija eversti Sampo Ahto piti juhlaesitelmän Myötätuntoa vai reaalipolitiikkaa? – Itsenäinen Suomi valtapolitiikan pelilaudalla. Ennen esitelmän alkua oli aikaa keskustella Matti Kopran kanssa. s. 6-7
Yhdysmies
2
Pääkirjoitus
Nro 4 / 2010
Puheenjohtajilta
Kiitos Juhani,
Kulunut vuosi sujui suhteellisen rauhallisissa merkeissä. Tunteita kuumensi käsittelyssä ollut uusi ampuma-aselaki, jota
kuvattiin pahaksi hutilaukaukseksi jo lain valmisteluvaiheessa. Nyt laki on kuitenkin hyväksytty. Jää nähtäväksi, miten se
tulee vaikuttamaan.
Reserviläisliitto kantaa huolta reserviläisten ampumataidon ylläpidosta. Vain pieni osa reserviläisistä käy vuosittain
kertausharjoituksissa, joten jatkuvan ampumataidon ylläpitäminen jää jokaisen oman kiinnostuksen varaan. Nyt kun vielä
ampuma-aselakia kiristettiin ja ampumaratoja vähennetään,
niin liitto vaatiikin jokaiselle reserviläiselle oikeutta osallistua
vuosittain rynnäkkökivääriammuntoihin. Kuinka moni osallistuisi on taas toinen kysymys. Reserviläisiä ja reserviupseereja on liittojen jäseninä n. 64 000 ja liittoihin kuulumattomat
vielä päälle, joten melkoiset järjestelyt vaadittaisiin, jos jokainen päättäisikin käyttää tilaisuutta.
Rauhaisaa joulunaikaa ja
menestyksekästä uutta vuotta!
RAILI LEINO
Marja-Sisko Hartikka
haluttiin uudelleen
Maanpuolustusnaisten
liiton
puheenjohtajistoon
Kolme suurinta reserviläisjärjestöä, Reserviupseeriliitto ry,
Reserviläisliitto ry, ja Maanpuolustusnaisten liitto ry kokoontuivat Seinäjoella 20.11.
Maanpuolustusnaisten liitto ry valitsi syyskokouksessaan
puheenjohtajiston ja liiton strategian vuosille 2011-2012. Liiton
puheenjohtaja valtiopäiväneuvos Kaarina Dromberg on toiminut sääntöjen sallimat 3 kautta puheenjohtajan, eikä ollut
enää käytettävissä. Myös varapuheenjohtajat vaihtuivat, kun
kumpikaan nykyisistä ei asettunut ehdolle seuraavalla 2-vuotiskaudelle.
Puheenjohtajavaaleja edelsi tiukka äänestyskierros, jossa
ehdokkaina olivat kansanedustaja Raija Vahasalo Vihdistä, liiton hallituksen jäsen Satu Rajala
Hämeenlinnasta sekä liiton asiantuntijatehtävissä toiminut Anneli Järvinen Espoosta. Puheenjohtajaksi valittiin Satu Rajala
äänin 54. Vahasalo sai ääniä 33
ja Järvinen 12 ääntä.
Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin suoraan Raija-Liisa
Flink Kuopiosta, muita ehdokkaita ei ollut.
Liiton 2. varapuheenjohtajaäänestys käytiin kahden ehdokkaan kesken. Minna Koski Lahdesta ja Marja-Sisko Hartikka
Lappeenrannasta. Äänestyksen
voitti Hartikka ylivoimaisesti
äänin 81, Kosken äänten ollessa 18.
”Tein päätökseni lähteä ehdokkaaksi viime hetkillä. Naiset eri puolilta Suomea ottivat kovasti yhteyttä ja halusivat minut tähän tehtävään. Minut tunnetaan liitossa vahvana
koulutuksen puolestapuhujana, imagon kehittäjänä ja hengen luojana. Liiton tunnettuutta
ja toimintaa tulee kehittää voimakkaasti, siihen tekemiseen
tarvitaan kaikkia naisiamme.
Tehtävää riittää”, kertoo Marja-Sisko Hartikka, joka on aikaisemmin toiminut liiton toisena varapuheenjohtajana vuosina 2006-2008. Kauden jälkeen
hän aloitti toiminnan MPK:n
koulutus-ja tukiyksiön tehtävissä siviilikoulutuspuolella Etelä-Karjalan Maanpuolustuspiirissä.
Marketta Sistonen
olet tehnyt vuosien, jopa vuosikymmenien ajan arvokasta
vapaaehtoistyötä maanpuolustuksen ja meidän reserviupseereiden hyväksi. Olet itseäsi säästämättä lähtenyt kokouksiin, junaillut varainkeräyksiä ja monin tavoin osallistunut toimintaamme niin paikallis-, piiri- kuin liittotasollakin.
Yksi merkittävä aikakausi
Etelä-Karjalan reserviupseeripiirissä päättyy kun reservin
majuri, Juhani Pylkkänen luopuu piirimme luottamustehtävistä. Toivon sinun jaksavan
vielä ohjailla ja neuvoa meitä
nuorempia maanpuolustuksen vaihtelevalla polulla kauas tulevaisuuteen.
Kolomen komian maanpuolustustapahtuma Seinäjoella sai väkeä kiitettävästi liikkeelle. MNL, RES ja RUL pitivät vuosi- ja liittokokouksiaan yhdistettynä maakunnalliseen maanpuolustusjuhlaan.
Yhteisesiintymisellä saatiin
aikaiseksi näyttävä tapahtuma.
Suomen reserviupseeriliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2011–2013 liittokokouksessa valittiin reservin kapteeni
Mika Hannula Tampereelta.
Mika aloittaa toisen kautensa
vankkaa jäsenistömme luottamusta nauttien. Kokouksessa
hyväksyttiin myös liittomme
kolmivuotissuunnitelma.
Lainaan seuraavaksi suoraan kolmivuotissuunnitel-
masta toimintamme arvot:
”Reserviupseereja yhdistää
isänmaallinen halu kehittää
maatamme ja tarpeen vaatiessa puolustaa sitä myös aseellisesti. Kunnioitamme veteraanisukupolven taistelua itsenäisyytemme turvaamiseksi. Reserviupseeri on vastuuntuntoinen ja hyvät vuorovaikutustaidot omaava ihmisten
johtaja niin rauhan kuin sodankin aikana. Kannatamme
suomalaista yleistä asevelvollisuutta, joka mahdollistaa tulevaisuudessakin koko Suomen puolustamisen:”
Siilasvuon työryhmän raportin myötä on yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuus
saanut julkisen keskustelun
viriämään. Harmittavan usein
asevelvollisuus mielletään
vain varusmiespalveluksi. Me
reserviupseerit, olemme asevelvollisia reservissä sen vuoden loppuun kun täytämme kuusikymmentä vuotta.
Tiedän, että tänäkin vuonna
ovat monet meistä menettäneet sijoituksensa sodan ajan
joukoissa. Puolustusvoimien
suunnalta olisikin hyvä varmistaa aktiivinen yhteydenpito reserviinsä koko sen elinkaaren ajan. Mahdollisuuksien mukaan kutsuttaisiin valmiusjoukoista poistuneet tiedotustilaisuuteen, jossa kerrottaisiin vielä mahdollisista
jatkosijoituksista tai muista
tehtävistä, joissa voidaan hyö-
dyntää motivoituneita reserviläisiä.
Ensimmäinen piirin puheenjohtajavuoteni
lähenee loppuaan ja haluan esittää kiitokseni kaikille piirimme jäsenille mieleenpainuvien tapahtumien järjestelyistä.
Erityisesti olen ollut ilahtunut piirihallituksemme jäsenten aktiivisuudesta osallistua
kokouksiimme ja muihin tapahtumiin. Yhteistyökumppanimme, erityisesti Maasotakoulun ja Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstö, ovat tukeneet toimintaamme vuoden aikana merkittävällä panoksella.
Esitän lämpimät onnittelut
Itsenäisyyspäivänä ylennyksen tai muun huomion osoituksen saaneille.
Toivotan rauhallista joulua ja erinomaista uutta vuotta 2011.
Jyrki Kosonen
Terveisiä Jormalta
Pakkasta on ja tuuli humisee
nurkissa, taas on ehditty talveen.
Viikonloppuna
19.11.21.11. oli pohjalaisittain ”kolome komiaa ” koolla Seinäjoella.
Paikkakunnalle oli saapunut runsaasti kokousvieraita ja varmasti yksi merkittävä syy siihen oli äänestys Reserviläisliiton puheenjohtajasta. Kamppailu oli tasaväkinen
ja päättyi niukasti istuvan puheenjohtajan Markku Pakkasen voittoon. Eroa oli lopulta
vain 14 ääntä.
Taisi olla peräti ensimmäinen kerta Reserviläisliiton
historiassa kun istuva puheenjohtaja sai haastajan ja käytiin
vaali. Todennäköistä onkin että tästä alkaa uusi ajanjakso ja
eihän se toki ole huono asia
että puheenjohtajaksi on tarjokkaita.
Kamppailu toi mielestäni
selvästi sen esiin että jos ei tähän asti, niin ainakin tästä lähtien on liiton johdon ja liittohallituksen kuunneltava herkällä korvalla kentän ääntä.
Seinäjoen kokouksessa Reserviläisliiton hallintomallia
rukattiin muutenkin uuteen
kuosiin.
Luovuttiin entisistä toimintavaliokunta ja talousvaliokunta mallista ja tilalle tuli
Liiton valiokunta joka koostuu puheenjohtajistosta sekä edustajista suurimmista piireistä. Liiton valiokunta
voi tarvittaessa perustaa asiantuntijatyöryhmiä. Se, mitä
malli tuo lisäarvoa liiton toimintaan jää nähtäväksi.
Toivoa sopii, että liiton valiokuntaan on tulevaisuudessa
myös pienillä piireillä mahdollisuus saada edustajansa, että
ei niille lankea pelkästään statistin osa.
Viimeaikoina on kohistu etenkin pääkaupunkiseudulla perinnease-ammunnasta ja varusteista ko. ammuntatapahtumissa. Reserviläisiä on asiattomasti syyllistetty
ja etenkin Helsingin sanomat
näyttää olevan lehti, jossa on
erikoistuttu tähän tutkimatta
hutkitaan- journalismiin.
Perinnease-ammunta on
kuulunut ja toivottavasti kuuluu vastakin lukuisten Reserviläisten lajivalikoimaan ja on
tärkeässä osassa ampumatai-
don kehittämisessä ja ylläpidossa.
Uutisoinnin seurauksena
puolustusvoimat on ohjeistanut käyttäytymisestä alueillaan ja on sanomattakin selvää, että Reserviläiset noudattavat tinkimättä puolustusvoimilta saatuja määräyksiä.
Reserviläisliitto järjestää alkuvuonna 19.2.2011 Yhdistysjohdon koulutus tilaisuuden
Lappeenrannassa. Monessa
paikallisyhdistyksessä on henkilövaihdoksia tapahtunut ja,
vaikka on kokeneet konkaritkin johdossa niin, ei kun uutta
ja ajankohtaista oppia hankkimaan.
Etelä-Karjalassa on jäsenkehitys niin viime kuin tänä
vuonnakin pysähtynyt, joten
meidän kaikkien on kait syytä katsoa peiliin ja miettiä mitä
olen tehnyt Reserviläistoiminnan, tämän hienon harrastuksen eteen ja olisiko jotain ideoita joilla kehittäisin toimintaa.
Kaikille Reserviläisille ja
yhteistyökumppaneille kiitos
kuluneesta vuodesta.
Toivotan Rauhallista Joulua
ja Onnellista Uutta vuotta
Jorma Mällinen
Yhdysmies
Nro 4 / 2010
3
Puolustusvoimain komentaja kotikulmilla
Taipalsaarella syntynyt ja Lappeenrannassa kasvanut
puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen
vieraili komentaja-uransa aikana jo toisen kerran Maasotakoululla ja Taipalsaaren ampuma-alueella perjantaina 19.11.2010. Kenraali Puheloinen tarkasti Maasotakoulun Koulutuskeskuksen toimintaa ja aliupseeriston koulutusta. Tarkastuksen kohteena olivat Taipalsaarella Maavoimien sotilasammatillisella opintojakso
1:llä opiskelevien aliupseereiden johtamat ja ampumat
taitelijaparin ja partion ammunnat.
Kenraali Puheloinen kohautti aiemmin syksyllä sanomalla, että puolustusvoimat on perusteellisen uudistuk-
sen edessä, kun nykyisen suuruisten puolustusvoimien
ylläpito ei ole enää mahdollista tulevaisuudessa. Syynä
ovat puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys, puolustusmateriaalin laaja vanhentuminen ja asevelvollisten ikäluokkien pienentyminen.
Puheloinen totesi, että sanoman vastaanotto on ollut hyvä. Nyt kun keskustelu on avattu, on ymmärretty
muutoksen tarve ja tunnustettu tarpeet.
Pitää perustella miksi tehdään uudistuksia ja pitää
herättää keskustelua. Tärkeätä on avoin linja.
Puheloinen tähdensi, että ratkaisuja ei vielä ole vaan
ensi vuoden aikana päästään sitten eteenpäin.
Kenraali saa tilannekatsauksen näyttökokeen ammuntaa johtaneelta kersantilta.
Muutoksiin on puolustusvoimissa jo totuttu. Opistoupseereista on siirrytty
taas aliupseereihin. Tätä koulutusta on voimakkaasti kehitetty
kytkettynä yhteiskunnan yleiseen
koulutusjärjestelmään.
Puheloinen
muistutti, että jokainen aikakausi tekee omat
ratkaisunsa
kulloisenkin kehitysvaiheensa mukaan.
- Uudella
Puolustusvoimain komentaja kenraali
aliupseeriAri Puheloinen oli tyytyväinen
koulutuksella varmisharjoituksen kulkuun.
tetaan, että puolustusvoimilla
on käytettävissä riittävästi osaajia, koska eri alojen taitajia on aina tarvittu ja tullaan tarvitsemaan. Järjestelmä perustuu syvään käytännön osaamiseen.
Kenraali Puheloinen oli tyytyväinen näkemäänsä eli
”taistelijaparin puolustus valoisalla”-ammuntaan.
- Harjoitus näytti hyvältä. Aliupseerikoulutuksessa on saatu mitä on haettu. Varmaotteisesti toimi ammuntaa johtava kersantti. Palvelusturvallisuus oli huomioitu, mikä on ensiarvoisen tärkeää.
Kansallinen maanpuolustahto on puolustusvoimien
perusta. Puheloinen korostaa, että vaikkakin armeijan päätehtävä on puolustuskyvyn ylläpitäminen, saa
armeijassa myös kansalaistaitoja ja vaikka ammatinkin.
Siviilipalveluksen suorittaa 7 %, mikä Puheloisen mukaan ei ole ongelma, koska sitäkin tarvitaan.
Enemmänkin komentaja Puheloista huolestuttaa se
määrä, mikä jää asevelvollisuuden ulkopuolelle ja
määrä vielä kasvaa tulevaisuudessa. Jo kutsunnoissa
hylätään kymmenisen prosenttia ja palveluksen keskeyttää saman verran.
Aliupseereiden koulutus uudistunut
Maavoimien
aliupseeriston
koulutusjärjestelmä käynnistyi
vuoden 2008 alussa, kun Maasotakoulussa aloittiin maavoimien sotilasammatilliset opinnot. Puolustusvoimat ovat kärsineet pulaa käytännön kenttätyön tekijöistä kun opistoupseerien koulutus lopetettiin vuonna 2003.
Erilaisia tehtävänimikkeitä
on yli sata, joten halukkaat löytävät varmasti oman alansa. On
vartiointi-, kuljetus- ja huoltotehtäviä, mutta myös erikoisempia tehtäviä koiranohjaajan, sukeltajan tai sotilassoittajan tehtäviä. Aliupseerit palvelevat
myös muun muassa kouluttajina sekä ase- ja muiden teknisten
järjestelmien ylläpitotehtävissä.
Koulutus on käytännönläheistä, koulutus tapahtuu pitkälti joukko-osastoissa kokeneemman ammattilaisen valvo-
van silmän alla. ja työssä oppiminen vuorottelee opintojaksojen kanssa. Jokaisen opintokokonaisuuden jälkeen vaadittava
osaaminen todennetaan näytöin. Kolmas opintojakso antaa
sotilasmestarin arvon, mutta siihen vaaditaankin jo 15 vuoden
palvelus.
Tähän mennessä maavoimien
opintokokonaisuuden on suorittanut 208 aliupseeria.
Syksyn opintojaksolla oli osallistujia paitsi Maavoimista myös
Merivoimista ja Ilmavoimista.
Kersantti Juha Lehtonen
esitteli seuraajaosastolle
taistelun kulkua
Yhdysmies
4
YLENNYKSET 6.12.2010
Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavan Maasotakoulussa palvelevan henkilön
Sotilasarvoon KAPTEENI
Ratinen, Juha Martti Tapani
(Lehmo)
Maavoimien komentaja on
ylentänyt reservissä ja antanut
vastaavan palvelusarvon
Reservin sotilasarvoon
YLIVÄÄPELI
Murtoaro, Esa Rudolf Johannes
(Lappeenranta)
Maasotakoulun johtaja on ylentänyt reservissä ja antanut ylikersantin palvelusarvon :
Reservin sotilasarvoon
YLIKERSANTTI
Laihanen, Jukka Samuli Tapio
(Kouvola) Stenvall, Daniel Johan (Kouvola)
Maasotakoulun johtaja on ylentänyt reservissä seuraavat Maasotakoulussa palvelevat henkilöt
Reservin sotilasarvoon
KERSANTTI
Penttilä, Santtu Heikki Tapio
(Lappeenranta)
Reservin
sotilasarvoon
ALIKERSANTTI Hiltunen, Petri Tuomas (Lappeenranta)
Itsenäisyyspäivän
ylennykset 6.12.2010
Tasavallan presidentti on
ylentänyt seuraavat
reservin upseerit
Sotilasarvoon: KAPTEENI
Ahola Janne Iivari Lappeenranta, Himanen Jukka Harri
Mika Lappeenranta, Miinalainen Petri Olavi Lappeenranta
Sotilasarvoon: YLILUUTNANTTI
Husu Sampsa Juhani Luumäki,
Kaarta Harri Tapani Lappeenranta, Kortelainen Mika Tapio
Imatra, Lindqvist Ville Petteri
Lappeenranta, Räsänen Jari Arhippa Lemi, Saarinen Jari-Pekka, Savtschenko-Aleksandroff
Juri Salvador Lappeenranta,
Urpalainen Jouni Antero Imatra , Vainikka Pasi Miikka Johannes Lappeenranta, Viitikko Hannu Mika Olavi Lappeenranta
Sotilasarvoon: LUUTNANTTI
Alho Erno Erkki Ilmari Lappeenranta, Hakolahti Mar-
ko Tapio Lappeenranta, Isoaho Jyrki Henrik Savitaipale ,
Jaatinen Juhani Veli Lappeenranta, Kiviharju Timo Tapani Lappeenranta, Lautala Petri Tapio Lappeenranta, Mäntyperä Timo Antti Juhani Lappeenranta, Piironen Perttu Pietari Lappeenranta, Posti Ville
Sakari Lappeenranta, Pulkkinen Mika Petteri Imatra, Rissanen Tommi Antero Lappeenranta, Saukko Tero Tapio Lappeenranta, Tiira Mikko Tuomas
Tapani Lappeenranta, Timonen
Olli Henrik Imatra , Kymäläinen Matti Juhani Lappeenranta, Pietiläinen Rafael Antero
Lappeenranta
Sotilasarvoon LUUTNANTTI
(Merivoimat):
Kymäläinen Matti Juhani Lappeenranta, Pietiläinen Rafael
Antero Lappeenranta
Nro 4 / 2010
Sotilasläänin komentaja
on ylentänyt seuraavat reservin
aliupseeristoon
ja miehistöön kuuluvat 6.12.2010
Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI
Naukkarinen Veli Heikki Lappeenranta
Sotilasarvoon: VÄÄPELI
Ahola Juha Matti Antero Lappeenranta, Alatalo Juha Pekka
Luumäki, Hakulinen Jouni Kalevi Imatra, Heikkinen Isto Kalevi Suomenniemi, Hovi Hannu Matti Lemi, Kemppinen Timo Taneli Imatra, Kiiveri Asko
Kalevi Lappeenranta, Kiljunen
Jari Mikko Lappeenranta, Korhonen Pasi Samuli Lappeenranta, Koskimäki Risto Leevi Taipalsaari, Kostiainen Seppo Juhani Lappeenranta, Lavikainen Raimo Esko Tapani Lappeenranta, Lukander Ismo Juhani Lappeenranta, Malkamäki
Keijo Ilmari Lappeenranta, Rusanen Markku Tuomo Luumäki
Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI
Aho Seppo Ilmari Lappeenranta, Ahvonen Mika Henri Lappeenranta, Backman Sami Ilari Imatra, Kinnunen Pasi Tapani Lappeenranta, Koskinen
Taisto Kai Mikael Lappeenranta, Miettinen Jorma Olavi Lappeenranta, Mäkelä Jussi Johannes Imatra, Niemi Joni Peter
Antero Luumäki, Peräkylä Timo Pekka Lappeenranta, Rumpu Jarno Petteri Lappeenranta, Saarela Kari Juhani Imatra Savolainen Aki Petteri Lappeenranta, Simpura Mikko Veli
Matti Lappeenranta, Sutela Mika Juhani Lappeenranta
Sotilasarvoon: KERSANTTI
Hallikainen Jari Juhani Rautjärvi, Henttonen Pia Anneli
Rautjärvi, Hintikka Ville Tuomo Samuli Lappeenranta, Häkämies Mikko Johannes Luumäki, Hämäläinen Yrjö Ristian Taipalsaari, Kaipainen Jani Teemu Kristian Imatra, Koi-
vuniemi Tuomas Petteri Imatra, Korhonen Kati Aleksandra
Imatra, Kosonen Jari Tapani
Lappeenranta, Olkkonen Petri Kalevi Lemi, Pekkarinen Olli Taneli Lappeenranta, Piirainen Raimo Viljo Imatra, Pylvänäinen Janne Sakari Ensio Lappeenranta, Rasi Marko Antti
Juhani Lappeenranta, Ruottinen Timo Jaakko Lappeenranta, Salminen Jari Lassi Imatra,
Soukkio Esa Petteri Lappeenranta, Turkki Saku Reijo Tapani Lappeenranta, Vainikka Antti Veikko Lappeenranta, Viinanen Janne Tero Juhani Imatra, Värtö Risto Matti Tapani
Ruokolahti, Westerholm Timo
Pentti Olavi Lappeenranta
Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI
Anttila Jouni Sakari Lappeenranta, Artell Harri Juhani Lappeenranta, Elo Marko Petteri
Imatra, Gummerus Marko Ilmari Ruokolahti, Haaja Miika
Juhani Lappeenranta, Haikulainen Timo-Petteri Lappeenranta, Haimi Jari Juhani Lappeenranta, Hatinen Jani Kristian Luumäki, Heimonen MikaPekka Lappeenranta, Heino
Kimmo Sakari Imatra, Huhtanen Marko Tauno Tapio Imatra, Husu Petri Tapani Imatra,
Härkönen Petri Olavi Imatra,
Ilvonen Jouni Tapani Ruokolahti, Kangas Pauli Juhani Lappeenranta, Kapanen Timo Tapio Lappeenranta, Karjalainen
Kari Juhani Lappeenranta Kesseli Jani Jukka Olavi Imatra,
Kolhonen Tommi Cristian Lappeenranta, Kujala Tommi Keijo
Kalervo Lappeenranta, Kuusa
Tuomas Jyri Kristian Lappeenranta, Kärkkäinen Mika Juhani
Taipalsaari, Lantta Jari Juhani
Lappeenranta, Larm Timo Juhani Ruokolahti, Loisa Juuso
Aleksis Lappeenranta, Melar-
tin Jari Tapani Imatra, Narinen
Heikki Sakari Ruokolahti, Paajanen Tommi Tuomas Rautjärvi, Pulkkinen Jari Juhani Imatra, Purhonen Jari Petri Olavi
Ruokolahti, Pylsy Harri Raineri Lappeenranta, Ravi Timo
Aarno, Räisänen Pasi Marko
Tapani Lappeenranta, Salo Erno Juhana Lappeenranta, Seppänen Ari Jukka Imatra, Sipiläinen Kalle Valdemar Imatra,
Smolander Mikko Tapani Lappeenranta, Sutinen Jussi Kaarlo Imatra, Taipale Tomi Pekka
Lappeenranta, Tarvainen Marko Jari Lappeenranta, Tikka
Pasi Pekka Savitaipale, Vehviläinen Jukka Antero Lappeenranta, Vilpponen Petri Pasi Tapani Parikkala, Viuhko Paavo
Armas Aleksanteri Lappeenranta, Hakoma Anssi Kalevi
Lappeenranta
Sotilasarvoon: KORPRAALI
Enberg Leo Holger Savitaipale, Hintsanen Pertti Sakari
Lappeenranta, Huttunen Simo
Mikko-Juhani Lappeenranta,
Kapanen Teemu Juhani Imatra,
Kuismanen Mikko Olavi Lappeenranta Laapas Rauno Antero Lappeenranta, Laitinen Jari
Pekka Imatra, Lyytikäinen Saila Johanna, Piiparinen JukkaPekka Imatra, Rinkinen Joona
Kristian Imatra Rummukainen
Juha Henrik Lappeenranta, Säde Jukka Petri Imatra, Tolvanen Sanna Maarit Lappeenranta, Turtia Aki Matti Lappeenranta, Tyster Juho Sakari Lappeenranta
Sotilasarvoon: YLIRAJAJÄÄKÄRI
Häkli Janne Juhani Imatra,
Kerkkänen Kimmo Samuel
Lappeenranta, Kokko Tomi
Janne Tapio Parikkala, Markku
Jani Tuomas Imatra, Sormunen
Hannu Henrik Juhani Imatra
Yhdysmies
Nro 4 / 2010
5
6.12.2010 myönnetyt ansiomitalit
Reserviläisliiton Kultainen ansiomitali
Granlund Allan Parikkala, Taskinen Jorma Imatra
Reserviläisliiton Hopeinen ansiomitali
Hatakka Markku Lappeenranta, Sientola Ilpo Lappeenranta
Reserviläiset perheineen kutsutaan
Reserviläisliiton Pronssinen ansiomitali
Häkkinen Petri Ensio Lappeenranta, Isbom Janne Joutseno, Joronen Jukka-Pekka Parikkala, Kiljunen Unto Lappeenranta, Lindqvist Pekka Lappeenranta, Melartin Jari Tapani Imatra, Pulli
Markku Lappeenranta, Pöysti Olli Taipalsaari, Talonpoika KimImatran reserviupseerien ltn
mo Lappeenranta, Tynkkynen Matti Juhani Lappeenranta
Marko Nihtinen palkittiin
Reserviläisurheiluliiton
Reserviläisurheiluliiton pronssinen ansiomitali
pronssisella ansiomerkillä.
Arpiainen Markku Lappeenranta.
JOULUAATON
HARTAUSTILAISUUTEEN
Lauritsalan kirkkoon 24.12.2010
klo 14.00 alkaen
Tervetuloa!
LauRu
Kiitos
kuluneen vuoden yhteistyöstä.
Toivotamme hyvää joulua ja
onnellista uutta vuotta 2011.
Vain osa ansiomerkkien saajista oli paikalla, kun ansiomerkit luovutettiin
ylennystilaisuudessa. Oikealla kultaisen ansiomerkin saanut Allan Granlund.
itsenäisyyspäivän
MAASOTAKOULU VALMISTAUTUU
JUHLAVUOTEEN 2011
Maasotakoulun toimintavuosi 2010 alkaa pikku hiljaa olla ohi ja ensi vuoden suunnittelu on kiivaimmillaan. Kuluneen syksyn kutsunnat vuonna 1992 syntyneille miehille
on saatu loppusuoralle ja tilastojen mukaan Etelä-Karjalan alueen nuorten miesten
maanpuolustustahto on palvelukseen määrättyjen perusteella edelleenkin yksi maan
korkeimpia. Myös Maasotakoulun varusmiesten viimekesäinen palvelukseen liittyvä loppukysely kertoo hyvää: Maasotakoulussa palvelee koulutukseensa hyvin tyytyväisiä varusmiehiä.
Koulutusrintamalla rytisee myös positiivisesti. Maasotakoulussa käynnistyi alkusyksystä uusimuotoinen sota-
tieteiden maistereiden jalkaväkilinjan kolmen kuukauden opintojakso, joka on osa
Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden maisteritutkintoa. Opintojaksolla on
14 opiskelijaa, jotka syventävät osaamistaan pataljoonan
johtotehtävissä. Aliupseeriston sotilasammatillisia opintojaksoja järjestetään sekä
maavoima- että jalkaväkilinjalla kasvaneella volyymilla.
Hyvin koulutetun ja kouluttavan aliupseeriston merkitys
nousi esiin myös Taipalsaarella 19.11.2010 puolustusvoimien komentaja Ari Puheloisen
tarkastaessa maavoimien sotilasammatillisen opintojakso
1:n ammunnan johtamiskoulutuksen näyttöjä. Komentaja
kehui toimintaa varmaottei-
seksi ja käytännönläheiseksi.
Ensi vuosi on Maasotakoulun 10-vuotisjuhlavuosi. Normaalin toiminnan lisäksi alkava juhlavuosi tuo tulleessaan
Rakuunamäelle mm. MILjazzkiertueen (17.6.2011). Musiikillisessa ilottelussa esiintyvät
Rakuunasoittokunnan lisäksi Savon Sotilassoittokunta ja
Karjalan Sotilassoittokunta.
Rakuunasoittokunnalle ensi
vuosi on myös juhlavuosi: perinteikäs soittokunta täyttää
90 vuotta ja konsertteja riittää. Maasotakoulun kymmenvuotissyntymäpäiviä juhlitaan
14.10.2011. Lisää kuulumisia
ensi numerossa.
Maasotakoulun väki toivottaa kaikille Yhdysmiehen lukijoille rauhaisaa joulunaikaa
ja virkeätä vuotta 2011!
Hyvää joulua
ja onnellista
uutta vuotta 2011
Toivottaa
Yhdysmies -lehti
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
Etelä-Karjalan maanpuolustuspiiri
Väinö Valveen katu 4, 53900 LAPPEENRANTA
Piiripäällikkö
EsaHirvonen
Koulutussihteeri
PirjoKotonen
Koulutuspäällikkö
EinoLaulainen
Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö
PetriKukkonen
Kotisivut:
Sähköposti:
0207569026
esa.hirvonen@mpky.fi
0207569077
pirjo.kotonen@mpky.fi
0400405701
eino.laulainen@mpky.fi
0403325851
petri.u.kukkonen@pp.inet.fi
www.mpky.fi/etela-karjala
etela-karjala@mpky.fi
Toimistomme palvelee ma–pe klo 8.30–16.00
Yhdysmies
6
Nro 4 / 2010
Maanpuolustuksen
Alku oli nihkeää. Yhdistyksen
ensimmäinen vuosi jäi 1970-luvun ainoaksi kokonaiseksi toimintavuodeksi. Reserviläispiirien johto patisteli uinuvaa tukiyhdistystä toimimaan seuraavan
vuosikymmenen alussa. Toiminta virkosikin ja muutaman mutkan kautta yhdistys vihdoin rekisteröitiin.
Toiminnan uudelleenaloitus
tehtiin näyttävästi. Maakunnassa aloitettiin metalliromun keräys. Tulosta syntyi, kun paikalliskerhoille luvattiin puolet keräyksen tuotosta.
Varoja kartutettiin myös myymällä omia kirjeensulkijatarroja sekä maanpuolustusarpoja.
Näillä sekä lahjoitusvaroilla yhdistys hankki oman maakunnallisin tunnuksin varustetun adressin.
Suurta suosiota saavuttivat
sotahistorialliset matkat Karjalan taistelupaikoille. Matkojen järjestäjinä toimivat Heikki
Marttinen ja palavasieluiseksi
luonnehdittu Juhani Pylkkänen
sekä matkaemäntänä Seija Kesälä. Sotahistoriallinen asiantuntemus oli Marttisen vahvuus, kun taas Pylkkänen hoiti käytännön järjestelyt. Matkatoimistojen tultua samoille apajille lopetettiin matkojen järjestäminen.
Mieleenpainuvin tilaisuus
on tainnut olla Rautjärven perinteinen maanpuolustusjuhla 1992. Elisabeth Rehn ensimmäisenä naispuolustusministerinä osallistui juhlaan hurmaten
ennätykselliset 400 läsnäolijaa.
Sihteeri Osmo Meilahti riimitteli 20-vuotisjuhlakronikassaan:
” Rautjärven vapaa-aikatalo pullisteli, kun tuli puhujaksi
puolustusministeri, joka aluksi suuresti hämmästeli, kun paikalla oli Tiltu-korsuorkesteri ja
pojat peleistään viritteli, että
Eldankajärven jää, se on taaksejäänyttä elämää, jäi sinne Kiskis-kukkulat, munat sekä makkarat juu. Hallitus jo häpeissään
penkkien taakse lymyili, mutta
Elisabeth vain viattomana hymyili ja näin oli iltamme tähti
Lillan, joka suuteli puheenjohtajaamme päätteeksi onnistuneen illan”.
30-vuotisen taipaleen kunniaksi juhlatoimikunta Reino Hirvonen, Juhani Paakkinen, Juhani Pylkkänen ja Pentti Pylkkö
kokosivat yhdistyksen historiikin. Juhlassa puhunut silloinen
Itäisen Maanpuolustusalueen
komentaja, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen vakuutti, että
Lappeenrannan asema maanpuolustuksessa säilyy tulevaisuudessakin vahvana.
Eversti Sampo Ahto, Lappeenrannan Paasikivi-seuran puheenjohtaja Seppo Koivupuro ja Matti Kopra
keskustelivat ennen juhlaesitelmän alkua.
peenrantalaisista Mannerheimristin ritareista majuri Leo Kojosta ja kapteeni Tuomas Gerdtistä muotokuvat Lappeenran2000-luvun alussa eversti Asko nan Upseerikerholle. TaiteiliAirolan esityksestä perustettiin jaksi löydettiin ukrainalainen
toimikunta valmistelemaan lap- taiteilija Igor Muslimov. Ra-
2000-luku toi
muotokuvat
Ritarisalin ritarit
Juhlaesitelmää kuuntelemaan saapuneet saivat kuulla eversti Sampo Ahton erinomaisen, uusia näkökulmia tuoneen esitelmän.
hatkin hankkeeseen löytyivät.
Tammikuussa 2002 muotokuvat
paljastettiin ja ripustettiin Upseerikerhon tykistöpäähän, ritarisaliksi nimetyn salin seinille.
Parikkalassa paljastettiin 2005
ritari, kersantti Mikko Anttosen
Yhdysmies
Nro 4 / 2010
7
Tuki ry 35-vuotta
muotokuva.
Viimeinen ritarimuotokuva
paljastettiin vuonna 2006, kun
lentäjä Jorma ” Joppe” Karhusen muotokuva päätti arvokkaasti ritarisarjan.
Sotien nainen jatkoi ritaririvistöä
- Kerran vielä pojat, olemme
sen velkaa, että saamme Upseerikerholle naisen kuvan. Näin
sanaili muotokuvatoimikunta,
joka oli Lappeenrannan Upseerikerhon seinille jo saanut neljä
ritaria. Naisen puuttuminen tuli korjattua, kun ansaitusti viime sotiemme nainen sai kuvansa juhlasalin seinälle. Eikä vain
yksi nainen, vaan tauluun on
taiteilija Igor Muslimov kuvannut kolme naista – kotirintaman
nainen, lotta ja sotilaskotisisar.
Teos on kunnianosoitus kaikille Suomen naisille, jotka viime sodissamme vapauttivat
miehet rintamalle.
Kotirintaman naiset antoivat
miehille syyn taistella kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.
Naiset innoittivat miehet lähes
yliluonnollisiin ponnistuksiin,
totesi maaherra Anneli Taina
juhlapuheessaan.
Nykyajan kotirintaman naisia
ovat rauhanturvaajien puolisot
ja tyttöystävät, rinnasti Taina.
Tuen 35-v juhlan
juhlaesitelmä
Sotahistoriantutkija eversti
Sampo Ahto oli otsikoinut esitelmänsä Myötätuntoa vai reaalipolitiikkaa? – Itsenäinen Suomi valtapolitiikan pelilaudalla.
Hän aloitti Paasikiven sanoin
- suurvaltioiden etu on historian laki ja totesi tämän pätevän
edelleenkin EU:ssa.
Ahto valotti mielenkiintoisesti Suomen itsenäisyyttä Neuvostoliiton vallankumouksen ja siitä seuranneiden tapahtumien
valossa.
- Sääntö numero 1 – jos joku
suurvalta menettää alueitaan se
pyrkii saamaan ne takaisin.
Bolshevikeilla oli päämääränä maailman vallankumous,
maailman valloitus. Sitä osoitti myös
Neuvostoliiton vaakuna, jossa on sirppi ja vasaran maapallon päällä.
Ahto toi esille Leninin ja Stalinin tavoitteet. Leninin mukaan itsenäisyyden tunnustamisella pienet naapurikansat johdatetaan yhtenäistä neuvostotasavaltaa kohden. Tuskin oli
Suomi syntynyt, kun Venäjä oli
ottamassa sitä tiukempaan syleilyyn. Stalin taas oli sitä mieltä, että Suomi itsessään on ohimenevä ilmiö.
Leninin johtopäätös oli, että
1. maailmansota toi kommunismin Venäjälle, 2. maailmansota
tuo sen Eurooppaan ja 3. maailmansota tuo kommunismin ko-
ko maailmaan.
Leninillä oli johtotähtenä, että on käytettävä hyväksi ristiriitoja kahden kapitalistisen valtion välillä ja kiihotettava niitä
toisiaan vastaan. Ja tähän Neuvostoliitto johdonmukaisesti pyrki niin 2. maailmansotaan
johtavissa tapahtumissa, mutta
myös myöhemminkin aina romahtamiseensa saakka.
Maailman strategia on helppoa, sanoi Ahto, kun hiekkalaatikolla on iso poika ja pieni
poika, pienen on oltava nöyrä.
Doktriinien mukaan Neuvostoliitolle olivat kaikki sodat oikeutettuja, tarkoituksena oli
vallankumouksen idean levittäminen.
Loppujen lopuksi Ahton mukaan on vain peliä, kuka petti ketäkin 2. maailmansodassa,
Stalin, Hitler, länsivallat.
Stalin yritti pysyä sodan ulkopuolella kolmantena osapuolena, kun länsivallat ja Saksa taistelee. Sota kypsyttäisi takapajuiset kansanmassat ja ne olisi
helppo liittää mahtavaan Neuvostoliittoon. Stalin joutui kuitenkin sotaan mukaan, mikä ei
ollut oppien mukaista. Päämääränä oli tuhota miehitetystä
Suomesta sivistyksen selkäranka ja sitä myötä kulttuuri, kieli
ja kansa. Ja näin liittää Suomen
alue Neuvostoliittoon ”maailmanvallankumouksen oikeutuksella”, keinolla millä tahansa.
Suomi pani kuitenkin kampoihin taistellessaan kansallisen olemassaolon puolesta.
Vuonna 2007 Tuomas Gerdt luovutti Sotien nainen-muotokuvan silloiselle Maasotakoulun johtajalle
eversti Teppo Lahdelle.
- Niin uskomatonta kuin onkin, niin jotkut ovat sitä mieltä,
ettei Stalin olisi koko Suomea
ottanut haltuunsa, sanoi Ahto,
vaikka Stalinilla oli selvät sävelet Suomen suhteen – kaikki suojeluskuntalaiset on tapettava ja suomalaiset voitaisiin
siirtää jonnekin. Stalinia Ahto luonnehtikin seuramatkojen
järjestäjäksi
Paasikivellä ei eversti Ahton
mukaan ollut harhakuvia naapurista, kun Suomi oli vuoden
1945 jälkeen hankalassa tilanteessa, pohtiessaan oliko Neu-
vostoliitto luopunut päämäärästään. . Neuvostoliiton romahtaminen ja Venäjän synty on tämän päämäärän poistanut.
Maanpuolustuksen Tuki ry:n
puheenjohtajana toimii opetusneuvos Pentti Belinskij. Jäseniä
yhdistyksessä on 600.
Jorma Karhusen muotokuvapaljastuksessa 2006 oli paikalla kolme viidestä elossa olleesta Mannerheim-ristin ritarista, Tuomas Gerdt, Pentti
Iisalo ja Taavi Törmälehto
Yhdysmies
8
Nro 4 / 2010
Siluettikisan tuntemuksia practical-ampujan näkökulmasta
Lappeenrannan siluettiampujat
järjestivät lokakuussa Muukon
siluetti/luodikkoradalla seuran
sisäisen siluettikilpailun. Kilpailussa oli tasapuolisuuden vuoksi erikseen luokat practical-ampujien aseille ja myös lajiin paremmin soveltuvaan kalustoon
sai tutustua ampuen seuran Anschütz Exemplar .22 -vapaapistoolilla. Paikalle saapui yhdeksän ampujaa ja kaikkiaan kilpailusuorituksia ammuttiin parisenkymmentä.
Practical-ampujista ei saatu
tällä kertaa houkuteltua montaakaan paikalle, mutta ensi
kaudelle practical-ampujat sankoin joukoin mukaan - haastetta riittää ja kyllä niillä meidänkin pyssyillä pässi kaatuu!
Siluettiammunta oli uusi tuttavuus minulle, ja alkuun vähän
naureskeltiin miten pieniä ne
kuvat olivat totuttuihin 20cm
pyöreisiin plateihin verrattuna. Sen lisäksi Jussin kisailmoi-
tuksessa antama ohje tähtäimien asetusten tarkistuksesta eri
matkoille oli jäänyt tekemättä,
joten odotukset eivät olleet ihan
kamalan suuret. Onneksi luokkana oli sentään ”field pistol,
standing - practical”...
Kanat 25 metrissä meinasivat alkuun vähän väistellä kun
ei malttanut tuijottaa tähtäimiä
ja puristaa liipasinta. Eihän se
sen vaikeampaa ole. 6 kymmenestä kanasta kuitenkin totteli neonkeltaisten Ares-luotien
komentoa Armscorista. 50 metriin sijoitetut possut näyttivät
kivemmilta kun niissä oli enemmän ”massaa” ja säännöllisempi muoto. Niihin oli vielä ihan
mukava tähdätäkin kun ei tarvinnut ampua kuin puoli jyvän
korkeutta yli - 5/10. 75m kalkkunat olivatkin sitten jo ihan erilaisia petoja. Ne hävisivät täysin
tähtäimien taakse ja 75 metriin
koron ottaminenkin oli vähän
hakusessa. Kummallakin sar-
Kuvassa on Imatran Reserviläisten Ville Broman, SRA:n ja Practicalin
Suomen mestari.
jalla kuitenkin sain yhden nurin
ja hymyilin, kun aina jotain kuitenkin kaatui.
Viimeisinä muttei vähäisimpinä pässit 100 metrissä arvioin
vaativan jo tähtäämistä niiden
yläpuolella oleviin taulurimoihin, noin puolisen metriä kuvan
yli. Tähystäjä olisi ollut hyvä apu
tässä vaiheessa. Valli pässien takana oli sen verran ruohottunut,
ettei mitään pölähdyksiä näkynyt eikä kolmella ensimmäisellä laukauksella ollut hajuakaan
miltä puolelta kuvaa luodit menivät ohi. Neljännellä kuitenkin
kilahti ja pässirivi harveni! Hymyilytti sen verran että saatoin
jopa hymyillä ääneen :) Viides
laukaus menikin ohi, mutta se ei
enää harmittanut.
Kuvien noston jälkeen vitsailin ratakaukoputkettomalle
Petrille: ”Spottaapas sie tarkkasilmäisenä mihin menee.”
Nostin aseen, tähtäsin pässin
yläpuoliseen rimaan ja puristin
rauhassa laukauksen. *PAM*
... *kling* ”...ei tarviakaan,
on kohdallaan.” Nauratti sen
verran että loppuihin ei malttanut keskittyä ihan yhtä hartaasti
ja neljä pässiä jäi vielä pystyyn.
2/10 silti. 15/40 tuli siis lopulliseksi tulokseksi 25-50-75-100m
seisten, 25m kohdistetulla practical-”räiskintäaseella”. Tulkaapa ensi kerralla kaikki muutkin
practical-ampujat mukaan, oli
todella hauskaa! Hyvää maltin
harjoittamista vaikeisiin laukauksiin - jos pässi, tai edes kana
kaatuu niin kyllä se 25m platekin!
Viimeisenä oli vuorossa seuran vapaaluokan siluettipistoo-
li Anschütz Exemplar, .22LR.
Hetki - ja ensimmäinen sarja kanoihin - meni opetellessa miten
siitä pidetään kiinni. Ote olikin
vähän enemmän sivusta ja alta
kahvalta, eikä suoraan takaa ja
mahdollisimman ylhäältä kuten
olen tottunut. Sen kun hokasin
niin kanat rupesivat tippumaan.
Yksi possu väisti ja neljä kalkkunapaistia jäi saamatta. Pässejä putosi kahdeksan. Tulokseksi
siis 29/40. Oli aika vinkeä tunne
olla maaten ja tähdätä pienoispistoolilla 100 metriin ollen varma että osuu jos vaan puristaa
rauhallisesti hyvällä tähtäinkuvalla.
Saattaa joutua ensi kesänä
käymään jonkun kisan tuolla
seuran vekottimella, sen verran
mukavaa ja rentoa puuhaa oli.
Kiitoksia Jussille kisan järjestämisestä! Perttu Piironen
TaiRun ampumaupseeri, ltn Perttu Piironen on innokas
Practicalin harrastaja.
Hänen saavutuksiaan tänä vuonna:
– pistoolipractical, EM-kisa syyskuussa Belgradissa, 95. sija
– sot.läänin rk-kilpailu syyskuussa, hlökoht. 5. sija,
TaiRun paras ampuja, tulos 177
– pistoolipractical, Estonian Open elokuussa, 4. sija
– SRA SM elokuussa, 9. sija
– SRA piirimestaruus huhtikussa, 5. sija
– ym...
RESUL:n PISTOOLIAMPUMAHIIHTOMESTARUUSKILPAILUT lauantaina 12.03.2011 Lemillä
Kilpailupaikka: Lemi; Kotalahden
leirikeskus, Kotalahdentie 136 A, 54710 Lemi.
Majoitusvaraukset: http://194.251.35.222/
Kiinteasivu.asp?KiinteaSivulD=16377&NakymalD
=534
Ajo-ohje: Lemin kirkolta Taavetin suuntaan n. 10
km ja käänny vasempaan Kotalahti 2; 6-tieltä
Luumäen Taavetista pohjoiseen Savitaipaleen
suuntaan (tie 378), aja n. 15 km ja käänny
Lemi 18 -viitasta oikealle Uimintielle, aja n.
6 km ja käänny oikealle Kotalahti 2; 13-tieltä
Savitaipaleelta etelään Taavetin suuntaan (tie
378), aja n. 18 km ja käänny vasempaan Lemi 18
–viitasta Uimintielle, aja n. 6 km ja käänny oikealle
Kotalahti 2.
Säännöt: Kilpailuissa noudatetaan RESUL:n
01.01.2011 voimassa olevia sääntöjä.
Sarjat: H, H35, H40, H45, H50, H55, H60, H65,
H70 sekä D, D50
Henkilökohtainen kilpailu: Sarjoissa H, H35,
H40 ja H50 hiihtomatka n. 9 km, sarjoissa
H55, H60, H65, H70, H75, H80 sekä D ja D50
hiihtomatka n. 7,5 km.
Hiihtotyyli: Hiihtotyyli vapaa
Ammunta: Ampuma-aseena .22 cal pistooli,
jonka liipaisin on kestettävä viritettynä 1000g:n
paino.
Ammunta suoritetaan 20 m:n matkalta
ampumahiihdon pystytauluihin.
Ase kuljetetaan hiihdon aikana mukana kotelossa
tai muussa vastaavassa suojuksessa.
Ammunnan saa suorittaa kahdella kädellä ja
niskahihnan käyttö sallittu.
Parisprinttiviesti: Pistooliampumahiihtoviesti,
aseena .22 cal pistooli, viestikilpailun säännöt
(RESUL), 20 m:n matkalla ampumahiihdon
pystytauluihin.
Kilpailun kulku:
Aloittaja hiihtää n. 1 km, ampuu pistoolilla 5 lk ja
kiertää mahdollisen sakon (100m)
Vaihdon jälkeen pari kiertää saman matkan ja
ampuu saman ammunnan
Vaihdon jälkeen aloittaja kiertää n. 1 km, ampuu
5 lk ja kiertää mahdollisen sakon (100 m)
Vaihdon jälkeen pari kiertää saman matkan ja
ampuu saman ammunnan
Vaihdon jälkeen aloittaja hiihtää n. 1 km lenkin ja
Vaihdon jälkeen pari hiihtää n. 1 km lenkin ja
tulee maaliin
Sarjat:
Yleinen: H/D.
Ikäsarjat: ikä vähintään 35 v, joukkueen ikä
syntymävuosien perusteella yhteenlaskettuna,
H80, H100 ja H120.
Joukkueessa voi olla myös oikean ikäinen D.
Vakuutukset: Kilpailijoilla on oltava
ampumaturvan kattava vakuutus, vakuutus
tarkastetaan ennen kilpailun alkua
Ilmoittautuminen: Sähköpostilla piireittäin
jarmo.tolski@pp2.inet.fi tai postitse
Jarmo Tölski, Hevosmiehentie 18, 54850
Kuukanniemi 18.02.2011 mennessä
(nimi, sotilasarvo, sarja ja piiri).
Osallistumismaksu:
25 € / kilpailija, viesti 30 € / joukkue, maksetaan
Lemin Reserviupseerikerho ry:n tilille,
EKSP 410830 – 44530, FI 38410830 40004530,
viimeistään 18.02.2011.
Huolto ja majoitus:
Kilpailupaikalla on kanttiini, josta saa ostaa
ruokaa, kahvia, makkaraa ja virvokkeita.
Pukeutuminen, sauna ja suihkut ovat Kotalahden
leirikeskuksen tiloissa, jonne on matkaa n. 250 m.
Leirikeskuksessa on majoitusmahdollisuus,
puh. 050 438 8798.
Majoitusmahdollisuus perjantaista 11.03. lähtien.
Ohjelma
Lauantaina 12.03.
Klo 09.00 – 09.45 Aseiden kohdistus ja asetarkastus
10.00 – 10.15 Kilpailun avaus
10.30
Klo 13.00
15.00
Ensimmäinen lähtö
Parisprintin lähtö
Palkintojen jako
Tiedustelut:
Jarmo Tölski, puh. 040 153 8973.
Kilpailijoiden lisäohjeet lähetetään lähtöluettelon
liitteenä ilmoittautumisajan päätyttyä piireittäin.
TERVETULOA!
Lemin Reserviupseerikerho ry
Lemin Reserviläiset ry
Yhdysmies
Nro 4 / 2010
9
LuumäenReserviupseerikerhory
LuumäenReserviläisetry
TAPAHTUMAKALENTERI
TAMMIKUU–JOULUKUU2011
TOIMINTAKALENTERIVUODELLE2011
Tammikuu
1.1.
15.1.
15.1.
15.1.
30.1.
Prosenttiammuntaalkaa
RUL:ntoimintalomakkeidentäyttönetissä
RUL:nansiomitaliesityksetpiiriin,myösritarikunnat
Piirienilma-asekilpailut
Restoimintalomakkeentäyttönetissä
Helmikuu
1.2.
6.2.
vko7
16.2.
19.2.
19.2.
24.2.
RULylennysesityksetpiiriin
RUL:nkultaistenansiomitalienesitykset
liittoon,myösritarikuntienesitykset
Yhdysmieslehdenaineistopäivä
Yhdysmieslehtiilmestyy
SavitaipaleenReserviupseerikerhory50-v
RESUL:ntalvikilpailut
Resyhdistysjohdonkoulutuspäivä
Etelä-Karjalanaluetoimistonvuosipäivä
Maaliskuu
12.3.
11.–13.3.
13.3.
15.–17.3
21.3.
26.3.
30.3.
RESUL:npistooliampumahiihto
Kevätkokoukset
Veteraanikeräyksentempauspäivä
Talvisodanpäättymisenmuistotilaisuudet
Oltermanninhiihto
Rajavartiolaitoksenvuosipäivä
Piirienampuma-jamaastohiihtokilpailut
Piirienpilkkikilpailut
Resylennysehdotuksetpiiriin
15.–16.4.
16.4.
24.4.
25.4.
27.4.
PiirienM-39kivääri,300m.2x15ls
Piirienperinnepistooli
Sotilasmarssi
SRA-piirinmestaruus
Reserviläisliitonvuosikokous
SimpeleenReserviupseerikerhory70-v
LeminReserviupseerikerhory50-v
Kansallinenveteraanipäivä
yhdistykset
yhdistykset
yhdistykset
yhdistykset
LapRu
yhdistykset 4.5.
13.–15.5
15.5.
20.5.
28.5.
29.5.
Kuntotesti
Resampumataitopäivä
Piirienpistooliampumajuoksu
Johtamispäivä-RUL80vuottatoimintatapahtumat
Kaatuneidenmuistopäivä
Perinnepistoolikilpailu
Resansiomitaliesityksetpiiriin
Piirienruutiasekilpailut
Yhdysmiehenaineistopäivä
yhdistykset
piiri
SavRu
Ikaalinen
Lappeenranta
Maasotakoulu
LemRU
piiritjayhdistykset
yhdistykset
Kontioranta
K-SR
Savitaipale
Yhdistykset
LauRes/JouRes
Tampere
SimRu
LemRu
Puolustusvoimainlippujuhlapäivä
Kesäyönmarssi
Yhdysmiesilmestyy
Heinäkuu
1.-3.7.
Salpavaellus
30.–31.7. RESUL:nSRA-ampumamestaruuskilpailut
Elokuu
1.8.
3.8.
13.–14.8
20.–21.8.
20.–21.8.
RUL:nylennysehdotuksetpiiriin
Piiriensuunnistuskilpailut
Pistooliampumasuunnistus
Jukajärvenjotos
T-rapammunta
RUL:nampumamestaruuskilpailut
Resampumamestaruuskilpailu
ImRu
Reserviläispiiri
ParRes
yhdistykset
yhdistykset
LauRes
yhdistykset
LauRes
Yhdysmiehenaineistopäivä
Sotilaspistooliammunta
RESUL:nsyysjotos
Reshuipputapahtuma
Yhdysmiesilmestyy
Lokakuu
19.10.
Syyskokoukset
Maasotakoulunvuosipäivä
Marraskuu
11.11.
19.–20.11.
30.11.
27.11.
30.11.
Juhlaseminaari
Piirienkirkkoilta
Yhteistoimintailta
Ressyyskokoustapahtuma
Valtiollisetkunniamerkkianomuksetpiiriin
Yhdysmiehenaineistopäivä
Talvisodanalkamispäivänhartaustilaisuudet
Joulukuu
5.12.
6.12.
vko50
24.12.
31.12.
Itsenäisyyspäivänaatoniltajuhlat
Itsenäisyyspäivä
Yhdysmiesilmestyy
Jouluaatonkunniavartiotjasoihtukulkueet
Prosenttiammunnatpäättyvät
Helmikuu
ti 8.2.
Kerhoilta Koneraudan alakerrassa klo 18, aihe avoin
Maaliskuu
ti 22.3.
la 26.3.
Vuosikokoukset Koneraudan alakerrassa klo 19
Talvitapahtuma ampumaradan maastossa klo 15
Huhtikuu
ma 4.4.
ma 11.4.
ma 18.4.
ti 27.4.
Ammunnan 4-ottelu alkaa, ensimmäinen laji ilmakivääri koulun alakerta klo 17
Ammunnan 4-ottelu, ilmakivääri koulun alakerta klo 17
Ammunnan 4-ottelu, ilmakivääri koulun alakerta klo 17
Veteraanipäivä, kunniavartio sankarihaudalla
Toukokuu
ma 2.5.
ma 9.5.
su 15.5.
ma 16.5
ma 23.5.
ma 30.5.
Ammunnan 4-ottelu jatkuu, toinen laji ”Ukko-Pekka”
Taavetin ampumarata klo 17
Ammunnan 4-ottelu ”Ukko-Pekka” Taavetin ampumarata klo 17
Kaatuneitten muistopäivän kunniavartiot Kankaalla ja kirkolla
Ammunnan 4-ottelu ”Ukko-Pekka” Taavetin ampumarata klo 17
Kesän avaus Hartun majalla + prosenttiammunta klo 18
Ammunnan 4-ottelu jatkuu, kolmas laji pienoispistooli
+ neljäs laji kuviotaulu myös %-ammunta klo 17
Kesäkuu
ma 6.6.
ma 13.6.
Ammunnan 4-ottelu pienoispistooli vakio+kuviotaulu
Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %-ammunta
Ammunnan 4-ottelu pienoispistooli vakio+kuviotaulu
Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %-ammunta
Heinäkuu
Elokuu
ma 22.8. Ammunnan 4-ottelu jatkuu, kolmas ja neljäs laji pienoispistooli
vakio+kuviotaulu Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %ammunta
la 27.8.
JR 200 ”Suomen Pojat” muistomerkin paljastamisen 20 –vuotisjuhla
ma 29.8. Ammunnan 4-ottelu pienoispistooli vakio+kuviotaulu
Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %-ammunta
Syyskuu
ti 6.9.
Hengellinen kerhoilta seurakuntakeskus klo 18
Lokakuu
Vantaa
Luumäki
Hätilä
yhdistykset
TaiRu
TaiRu/TaiRes
ImRu
LauRes
Kankaanpää
Oulu
Syyskuu
11.9.
16.–18.9.
16.–18.9.
vko38
Kerhoilta Koneraudan alakerrassa klo 18, aihe avoin
pe-su 1.-3.7. Salpavaellus
Kesäkuu
4.6.
10.6.
vko24
Tammikuu
ti 11.1.
Huhtikuu
Toukokuu
LauRes
Säkylä
Hämeenlinna
piiritjayhdistykset
Maasotakoulu
MPK
Maasotakoulu
Oulu
yhdistykset
ImatrajaLpr
LapRu
ti 11.10.
Kerhoilta Koneraudan alakerrassa klo 18, aihe avoin
Marraskuu
ti 15.11.
ti 30.11.
Vuosikokoukset Koneraudan alakerrassa klo 19
Talvisodan alkamisesta 72 vuotta muistoilta, paikka ja aika avoimet
Joulukuu
ma 6.12. Itsenäisyyspäivän tapahtumat, kunniavartiot Kirkolla
pe 24.12. Jouluaaton kunniavartiot Sankarihaudoilla, Kirkolla ja Kankaalla
Lappeenrannan
Maanpuolustusnaiset r.y.
Hallituksen kokoonpano vuodelle 2011
Puheenjohtaja,
SannaArtell
p.040–5923956
e-mail:sanna.artell@pp.inet.fi
Varapuheenjohtaja, IrmaRasa
p.040–5825995
e-mail:irma.rasa@gmail.com
Sihteeri
MinnaVärtö
p.050-3394050
e-mail:minnakaroliina@netti.fi
JÄSENET
MirjaHyttinen
PäiviLatvala
SatuSuoknuuti
InkeriPajari
VARAJÄSENET:
Marja-SiskoHartikka
TuulaHirvonen
Yhdysmies
10
Nro 4 / 2010
Etelä-Karjalan
reserviläispiirien
ilma-asemestaruuskilpailut
Lauantaina
15.1.2011 klo 10-15
Lappeenrannan Urheilutalolla.
Pohjolankatu 29
Ovet aukeavat klo 9:00.
EtElä-Karjalan sotilasmarssi 2011
Lajit: ilmakivääri ja
ilmapistooli
Sarjat: Naiset, M-Yleinen,
M-50, M-60, M70
aika: 15.-16.4.2011
Paikka: lappeenranta, joutseno
Ennakkoilmoittautuminen
10.1.2011 mennessä:
sähköpostitse:
lapua338@suomi24.fi
tai puhelimitse 050-3005159
Sarja 1: 20 km maantiemarssi
Sarja 3: 43 km maastomarssi
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
varustusvapaa
aikaakuusi(6)tuntia
kolmeparastapalkitaan
ajanylityksestäseuraahylkääminen
marssitaanlauantaina16.4.2011klo12:00alkaen
Sarja 2: 43 km maantiemarssi
–
–
–
–
–
kymmenen(10)kilonminimitaakka, muutenvarustusvapaa
aikaa12tuntia
kolmeparastapalkitaan
ajanylityksestäseuraahylkääminen
marssitaanlauantaina16.4.2011klo08:00alkaen
varustustilanteenmukainen
aikaa24tuntia
kolmeparastapalkitaan
ajanylityksestäseuraahylkääminen
marssitaanperjantaina15.4.2011klo19:00alkaen
marssinaikanamuutamiasotilastaitojavaativiarasteja
kokomarssijasenaikanatapahtuvatoiminta vaatiipartioiltatilanteenmukaistatoimintaa, mm.vihollistoiminnanosalta.
HUOM!Matkaonlinnuntietänoin43km,
käytännössähelposti60km.
partioillaoltavariittävävarustus;täsmennykset
varustukseenkerrotaanilmoittautuneille
tulosmuodostuurastipisteistäjamarssiajasta
TÄMÄSARJAEIOLETARKOITETTUKAIKILLE
”vauvastavaariin”
Etelä-KarjalanSotilasmarssi-kiertopalkintoannetaan
tämänsarjanvoittajille
Järjestäjät varaavat kilpailua
varten muutamia aseita joita
on mahdollisuus lainata mikäli
et omista omaa ilma-asetta.
Kerro siis ilmoittautumisen
yhteydessä jos tarvitset
laina-asetta.
Osallistumismaksu
10 euroa/laji.
Maksetaan paikanpäällä.
Järjestää Lappeenrannan
Reserviupseerikerho ry
ja Etelä-Saimaan ampujat ry
Tiedustelut:
Ville Lindqvist
LapRU
050-3005159
lapua338@suomi24.fi
Erkki Inkilä
050-4395262
Kaikki sarjat:
–
–
–
–
–
osallistumismaksu20€/henkilö
partionminimikokokaksi(2)henkilöä,
maksimikokoneljä(4)henkilöä
partiotilmoitetaankootusti
sponsorientoimestajaetaantavarapalkintoja,
myöskolmenkärjenulkopuolellejääneille
osallistumismaksuunsisältyyvastuuvakuutus,ruoka
jasaunamaalissa,sekächeckpointeilla/huoltopisteillä
tulijavesi
– järjestäjäpidättääoikeudenrajoittaaosallistujamäärää
sekätehdäsääntöihintäsmennyksiätarvittaessa
– määräaikaanmennessäilmoittautuneillejaetaan
tarkempimarssi-info
– osallistumismaksumaksetaan15.03.2011jälkeen
ilmoitettavalletilille
– ilmoittautumiset15.03.2011mennessäosoitteeseen
jaska.petsola@pp.inet.fi
Informaatio ja keskustelut aiheesta osoitteessa:
Etelä-Karjalan Reserviläisten kohtaamispaikka :: Päävalikko
SRA-ampujan
kurssi
Kurssi järjestetään keväällä
2011 mikäli kurssille tulee
riittävästi osallistujia.
Lisäinfoa osoitteessa:
Imatranreserviläiset.net,
Linkit, Etelä-Karjalan
Reserviläisten
keskustelupalsta,
Tiedotus.
Ville Lindqvist
SRA-yhteyshenkilö
Etelä-Karjala
Aiottu tukikohta paloi poroksi, uusi talkoilla Konstuun
Taipalsaaren Reserviupseerit ja
Reserviläiset vieraineen juhlivat
syyskuun 20. päivänä Pien-Saimaan rannalla. Tasan 25 vuotta
aikaisemmin kerhojen tukikohta Konstun maja vihittiin käyttöön. Majan rakentajia, kerhojen jäseniä ja sidosryhmien
edustajia kaikkiaan kolmisenkymmentä oli paikalla aurinkoisessa syysillassa.
Puheenjohtajien tervetulotoivotusten jälkeen kerrattiin lyhyesti hankkeen aika värikkäitäkin alkuvaiheita ja varsinaista rakennusprojektia, joka sai
alkunsa salaman sytyttämästä
tulipalosta Rutolassa. Sieltä oli
juuri ostettu vanha Gutzeitin
hirsirakennus, jonne oli tarkoitus kunnostaa kerhotilat. Luonto puuttui peliin ja vakuutuskorvaus mahdollisti uuden majahankkeen Konstuun kunnan
vuokratontille.
Talkooporukalla oli suuri innostus. Kaikkiaan neljäsataa
nimeä löytyy rakennusvaiheen
talkoopäiväkirjasta. Vieläkin
kiiteltiin monisanaisesti silloista
naisjaostoa, joka muonitti työmiehiä ja oli hyvin aktiivinen
järjestämään erilaisia varojenkeruutilaisuuksia. Tukikohtana maja on ahkerassa käytössä
edelleen ja kunnostustöitä teh-
dään tarpeen mukaan.
Juhlatilaisuudessa muistettiin
lahjoin nykyistä majaisäntää
Esa Forsblomia ja Leila Forsblomia. Talkoissa kunnostuksen
parissa toimineet Eero Ahonen
ja Pertti Vanonen puolisoineen
palkittiin niinikään.
Sotaveteraanit ja –invalidit
edustajiensa välityksellä kiittivät majan omistavia kerhoja
mahdollisuudesta käyttää majaa
tilaisuuksissaan. Kunnan tervehdyksen majajuhliin toi kunnanjohtaja Jari Willman.
Rutolan ja Konstun majahankkeissa alun perin mukana ollut
reserviläisten Lasse Partanen (kesk) lahjoitti majalle itse sahaamansa
karhuveistoksen. TaiRu:n pj Osmo Savolainen (vas) ja TaiRes:n pj Timo
Risto Paronen Karhu ottivat nallen vastaan hymyssä suin.
Nro 4 / 2010
Yhdysmies
MERKKIPÄIVÄT tammi - helmikuu 2011
Sot. Paikkakunta
arvo
Päivä- Täytmäärä tää
Lakka Maunu
Vääp Joutseno
02.01. 85
Käyhkö Eino Kalevi
Kapt Lappeenranta 03.01. 75
Oikkonen Eero
Ylil
Lappeenranta 04.01. 75
Hiltunen Mika Mauri Olavi Ylil
Lappeenranta 05.01. 50
Henkilön nimi
Tammikuussa
11
www.ekres.net
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Liittymislomake:
Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi
Katuosoite
Vauhkonen Raimo Juhani Ylik Lappeenranta 12.01. 60
Järvinen Kimmo Tapani
Vänr Tampere
15.01. 50
Leinonen Ilkka
Ylil
17.01. 90
Pitkänen Ahti
Kers Lappeenranta 18.01. 70
Eerikäinen Heikki Sakari
Kers Imatra
19.01. 50
Uutela Kari Antero
Alik Imatra
20.01. 50
Varis Jukka Ilmari
Alik Miettilä
20.01. 70
Uski Paavo Olavi
Ylil
Lappeenranta 21.01. 80
Halinen Pertti Juhani
Ltn
Lappeenranta 23.01. 70
Kauppinen Paavo
Ltn
Joutseno
Pulkkinen Arto Aulis
Kers Lappeenranta 30.01. 70
Helsinki
Postinumero ja – paikka
Puhelimet
Faksi
Sähköposti ja www-sivusto
29.01. 70
Helmikuussa
Kakkola Eero
Ylik Lappeenranta 01.02. 75
Kovanen Pertti Juhani
Alik Virmutjoki
Akkanen Pauli Antero
Ylik Lappeenranta 03.02. 60
Hinkkanen Osmo
Alik Imatra
Huttunen Eero Antero
Kers Lappeenranta 09.02. 70
Hakkarainen Erkki Veli
Kers Sotkamo
Paljakka Pertti
Ylil
Ahokainen Matti Juhani
Ylik Lemi
25.02. 70
Aalto Olli
Kers Ruokolahti
28.02. 85
Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä)
Allekirjoitus ja nimen selvennös
01.02. 60
07.02. 75
24.02. 60
HENKILÖJÄSENET:
YHDISTYSJÄSENET:
Lappeenranta 24.02. 80
Yhdysmies
onnittelee
merkkipäiväänsä
viettäviä!
JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen rastitetaan
vuosijäsen
ainaisjäsen
vuosijäsen, pieni yhdistys
vuosijäsen, iso yhdistys
ainaisjäsen, pieni yhdistys
ainaisjäsen, iso yhdistys
YRITYS/YHTEISÖJÄSENET:
vuosijäsen
ainaisjäsen
Lomakkeen palautus:
10,00 E/
¤/vuosi
60,00 E/
¤/liittyminen
10,00 E/
¤/vuosi
20,00 E/
¤/vuosi
90,00 E/
¤/liittyminen
200,00 E/
¤/liittyminen
30,00 E/
¤/vuosi
300,00 E/
¤/liittyminen
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen puh. (05) 4120 363 tai 0400-552 307
Faksi (05) 4120 363
Rantakatu 8 A 19, 53900 Lappeenranta
Sähköposti: juhani.pylkkanen@quicknet.inet.fi
Liittymisen jäsenmaksuumme kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka
ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla.
Kerhot ja yhdistykset
Yhdysmies-lehti
Uudet jäsenet ja osoitteen muutokset suoraan:
Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri
Aineistopäivät vuonna 2010:
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
tai mieluimmin internetin osoitteessa:
Liittojen yhteystiedot
http://www.rul.fi
(Reserviupseeriliitto ry)
osoite kaikilla
http://www.reservilaisliitto.fi
(Reserviläisliitto ry)
http://www.ekres.net
(Etelä-Karjalan
Reserviupseeri- ja Reserviläispiirit)
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
• RUL:n toimisto puh. 09-4056 2050
• RES:n toimisto puh. 09-4056 2020
• Maanpuolustuksen Tuki ry puh. 09-4056 2000
• Reserviläisurheiluliitto ry puh. 09-4056 2000
• Maanpuolustusnaisten Liitto ry
puh. 09-4056 2094
Nro 1/2011 su 6.2.
Nro 2/2011 su 29.5.
Nro 3/2011 su 11.9.
Nro 4/2011 su 27.11.
ilmestyy viikolla 7
ilmestyy viikolla 24
ilmestyy viikolla 38
ilmestyy viikolla 50
Julkaisija:
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Päätoimittaja:
Raili Leino, puh. 0400 251 740
yhdysmies@hotmail.com
Sivunvalmistus: Mediasepät Oy, Pieksämäki
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Yhdysmies
12
WWW.TOOLS.FI
HYVÄ
ETELÄ-KARJALAINEN
MAANPUOLUSTUKSEN
YSTÄVÄ
Sinulla hyvä maanpuolustuksen ystävä on merkkipäiväsi
viettoa suunnitellessasi oiva mahdollisuus tukea
Etelä-Karjalan maakunnassa tapahtuvaa vapaaehtoista
maanpuolustustyötä avaamalla onnittelutili omassa
pankissasi ja ohjaamalla sen tuotto sopien
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:lle.
Tuki ottaa sääntöjensä mukaisesti
vastaan lahjasitoumuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
Sovi asiasta Tuen taloudenhoitajan kanssa:
(05) 4120 363 tai 0400-552 307
juhani.pylkkänen@quicknet.inet.fi
KIITÄMME TUESTASI
Nro 4 / 2010
PATRIA • LAPPEENRANTA
Puh. 05-677 511, Fax 05-4512 441
Kauppakatu 21, 53100 Lappeenranta
patria@scandichotels.com
Hulkonmäentie 130,
54190 Konnunsuo
vaihde p. 010 841 1800
jätteen vastaanotto p. 010 841 1813
Avoinna kaikille jätteentuojille ma–pe klo 7.00–20.00
www.ekjh.fi