docYhdysmies 4/2010
download 
Report Transcription
Yhdysmies 4/2010
YHDYSMIES Nro 4 2010 55. vuosikerta ETELÄ-KARJALAN MAANPUOLUSTUSVÄEN LEHTI Puolustusvoimain komentaja tarkasti koulutusta Aliupseereiden koulutus on noussut tär- lullaan Maasotakoulun koulutuskeskuk- tapaan aliupseereiden koulutusjakso päätkeäksi osatekijäksi puolustusvoimissa. sen ja käytännön harjoituksen Taipalsaa- tyy näyttöön, tällä kertaa ”taistelijaparin Kenraali Ari Puheloinen tarkasti vierai- ren ampuma-alueella. Siviilikoulutuksen puolustus valoisalla”-ammuntaan. s. 3 Itsenäisyyspäivän ylennystilaisuus pidettiin Lappeenrannassa sotilaskodilla Ylennetyt ja ansioituneet s. 4-5 Maanpuolustuksen Tuki ry 35 vuotta Sotahistorioitsija eversti Sampo Ahto piti juhlaesitelmän Myötätuntoa vai reaalipolitiikkaa? – Itsenäinen Suomi valtapolitiikan pelilaudalla. Ennen esitelmän alkua oli aikaa keskustella Matti Kopran kanssa. s. 6-7 Yhdysmies 2 Pääkirjoitus Nro 4 / 2010 Puheenjohtajilta Kiitos Juhani, Kulunut vuosi sujui suhteellisen rauhallisissa merkeissä. Tunteita kuumensi käsittelyssä ollut uusi ampuma-aselaki, jota kuvattiin pahaksi hutilaukaukseksi jo lain valmisteluvaiheessa. Nyt laki on kuitenkin hyväksytty. Jää nähtäväksi, miten se tulee vaikuttamaan. Reserviläisliitto kantaa huolta reserviläisten ampumataidon ylläpidosta. Vain pieni osa reserviläisistä käy vuosittain kertausharjoituksissa, joten jatkuvan ampumataidon ylläpitäminen jää jokaisen oman kiinnostuksen varaan. Nyt kun vielä ampuma-aselakia kiristettiin ja ampumaratoja vähennetään, niin liitto vaatiikin jokaiselle reserviläiselle oikeutta osallistua vuosittain rynnäkkökivääriammuntoihin. Kuinka moni osallistuisi on taas toinen kysymys. Reserviläisiä ja reserviupseereja on liittojen jäseninä n. 64 000 ja liittoihin kuulumattomat vielä päälle, joten melkoiset järjestelyt vaadittaisiin, jos jokainen päättäisikin käyttää tilaisuutta. Rauhaisaa joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta! RAILI LEINO Marja-Sisko Hartikka haluttiin uudelleen Maanpuolustusnaisten liiton puheenjohtajistoon Kolme suurinta reserviläisjärjestöä, Reserviupseeriliitto ry, Reserviläisliitto ry, ja Maanpuolustusnaisten liitto ry kokoontuivat Seinäjoella 20.11. Maanpuolustusnaisten liitto ry valitsi syyskokouksessaan puheenjohtajiston ja liiton strategian vuosille 2011-2012. Liiton puheenjohtaja valtiopäiväneuvos Kaarina Dromberg on toiminut sääntöjen sallimat 3 kautta puheenjohtajan, eikä ollut enää käytettävissä. Myös varapuheenjohtajat vaihtuivat, kun kumpikaan nykyisistä ei asettunut ehdolle seuraavalla 2-vuotiskaudelle. Puheenjohtajavaaleja edelsi tiukka äänestyskierros, jossa ehdokkaina olivat kansanedustaja Raija Vahasalo Vihdistä, liiton hallituksen jäsen Satu Rajala Hämeenlinnasta sekä liiton asiantuntijatehtävissä toiminut Anneli Järvinen Espoosta. Puheenjohtajaksi valittiin Satu Rajala äänin 54. Vahasalo sai ääniä 33 ja Järvinen 12 ääntä. Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin suoraan Raija-Liisa Flink Kuopiosta, muita ehdokkaita ei ollut. Liiton 2. varapuheenjohtajaäänestys käytiin kahden ehdokkaan kesken. Minna Koski Lahdesta ja Marja-Sisko Hartikka Lappeenrannasta. Äänestyksen voitti Hartikka ylivoimaisesti äänin 81, Kosken äänten ollessa 18. ”Tein päätökseni lähteä ehdokkaaksi viime hetkillä. Naiset eri puolilta Suomea ottivat kovasti yhteyttä ja halusivat minut tähän tehtävään. Minut tunnetaan liitossa vahvana koulutuksen puolestapuhujana, imagon kehittäjänä ja hengen luojana. Liiton tunnettuutta ja toimintaa tulee kehittää voimakkaasti, siihen tekemiseen tarvitaan kaikkia naisiamme. Tehtävää riittää”, kertoo Marja-Sisko Hartikka, joka on aikaisemmin toiminut liiton toisena varapuheenjohtajana vuosina 2006-2008. Kauden jälkeen hän aloitti toiminnan MPK:n koulutus-ja tukiyksiön tehtävissä siviilikoulutuspuolella Etelä-Karjalan Maanpuolustuspiirissä. Marketta Sistonen olet tehnyt vuosien, jopa vuosikymmenien ajan arvokasta vapaaehtoistyötä maanpuolustuksen ja meidän reserviupseereiden hyväksi. Olet itseäsi säästämättä lähtenyt kokouksiin, junaillut varainkeräyksiä ja monin tavoin osallistunut toimintaamme niin paikallis-, piiri- kuin liittotasollakin. Yksi merkittävä aikakausi Etelä-Karjalan reserviupseeripiirissä päättyy kun reservin majuri, Juhani Pylkkänen luopuu piirimme luottamustehtävistä. Toivon sinun jaksavan vielä ohjailla ja neuvoa meitä nuorempia maanpuolustuksen vaihtelevalla polulla kauas tulevaisuuteen. Kolomen komian maanpuolustustapahtuma Seinäjoella sai väkeä kiitettävästi liikkeelle. MNL, RES ja RUL pitivät vuosi- ja liittokokouksiaan yhdistettynä maakunnalliseen maanpuolustusjuhlaan. Yhteisesiintymisellä saatiin aikaiseksi näyttävä tapahtuma. Suomen reserviupseeriliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2011–2013 liittokokouksessa valittiin reservin kapteeni Mika Hannula Tampereelta. Mika aloittaa toisen kautensa vankkaa jäsenistömme luottamusta nauttien. Kokouksessa hyväksyttiin myös liittomme kolmivuotissuunnitelma. Lainaan seuraavaksi suoraan kolmivuotissuunnitel- masta toimintamme arvot: ”Reserviupseereja yhdistää isänmaallinen halu kehittää maatamme ja tarpeen vaatiessa puolustaa sitä myös aseellisesti. Kunnioitamme veteraanisukupolven taistelua itsenäisyytemme turvaamiseksi. Reserviupseeri on vastuuntuntoinen ja hyvät vuorovaikutustaidot omaava ihmisten johtaja niin rauhan kuin sodankin aikana. Kannatamme suomalaista yleistä asevelvollisuutta, joka mahdollistaa tulevaisuudessakin koko Suomen puolustamisen:” Siilasvuon työryhmän raportin myötä on yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuus saanut julkisen keskustelun viriämään. Harmittavan usein asevelvollisuus mielletään vain varusmiespalveluksi. Me reserviupseerit, olemme asevelvollisia reservissä sen vuoden loppuun kun täytämme kuusikymmentä vuotta. Tiedän, että tänäkin vuonna ovat monet meistä menettäneet sijoituksensa sodan ajan joukoissa. Puolustusvoimien suunnalta olisikin hyvä varmistaa aktiivinen yhteydenpito reserviinsä koko sen elinkaaren ajan. Mahdollisuuksien mukaan kutsuttaisiin valmiusjoukoista poistuneet tiedotustilaisuuteen, jossa kerrottaisiin vielä mahdollisista jatkosijoituksista tai muista tehtävistä, joissa voidaan hyö- dyntää motivoituneita reserviläisiä. Ensimmäinen piirin puheenjohtajavuoteni lähenee loppuaan ja haluan esittää kiitokseni kaikille piirimme jäsenille mieleenpainuvien tapahtumien järjestelyistä. Erityisesti olen ollut ilahtunut piirihallituksemme jäsenten aktiivisuudesta osallistua kokouksiimme ja muihin tapahtumiin. Yhteistyökumppanimme, erityisesti Maasotakoulun ja Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstö, ovat tukeneet toimintaamme vuoden aikana merkittävällä panoksella. Esitän lämpimät onnittelut Itsenäisyyspäivänä ylennyksen tai muun huomion osoituksen saaneille. Toivotan rauhallista joulua ja erinomaista uutta vuotta 2011. Jyrki Kosonen Terveisiä Jormalta Pakkasta on ja tuuli humisee nurkissa, taas on ehditty talveen. Viikonloppuna 19.11.21.11. oli pohjalaisittain ”kolome komiaa ” koolla Seinäjoella. Paikkakunnalle oli saapunut runsaasti kokousvieraita ja varmasti yksi merkittävä syy siihen oli äänestys Reserviläisliiton puheenjohtajasta. Kamppailu oli tasaväkinen ja päättyi niukasti istuvan puheenjohtajan Markku Pakkasen voittoon. Eroa oli lopulta vain 14 ääntä. Taisi olla peräti ensimmäinen kerta Reserviläisliiton historiassa kun istuva puheenjohtaja sai haastajan ja käytiin vaali. Todennäköistä onkin että tästä alkaa uusi ajanjakso ja eihän se toki ole huono asia että puheenjohtajaksi on tarjokkaita. Kamppailu toi mielestäni selvästi sen esiin että jos ei tähän asti, niin ainakin tästä lähtien on liiton johdon ja liittohallituksen kuunneltava herkällä korvalla kentän ääntä. Seinäjoen kokouksessa Reserviläisliiton hallintomallia rukattiin muutenkin uuteen kuosiin. Luovuttiin entisistä toimintavaliokunta ja talousvaliokunta mallista ja tilalle tuli Liiton valiokunta joka koostuu puheenjohtajistosta sekä edustajista suurimmista piireistä. Liiton valiokunta voi tarvittaessa perustaa asiantuntijatyöryhmiä. Se, mitä malli tuo lisäarvoa liiton toimintaan jää nähtäväksi. Toivoa sopii, että liiton valiokuntaan on tulevaisuudessa myös pienillä piireillä mahdollisuus saada edustajansa, että ei niille lankea pelkästään statistin osa. Viimeaikoina on kohistu etenkin pääkaupunkiseudulla perinnease-ammunnasta ja varusteista ko. ammuntatapahtumissa. Reserviläisiä on asiattomasti syyllistetty ja etenkin Helsingin sanomat näyttää olevan lehti, jossa on erikoistuttu tähän tutkimatta hutkitaan- journalismiin. Perinnease-ammunta on kuulunut ja toivottavasti kuuluu vastakin lukuisten Reserviläisten lajivalikoimaan ja on tärkeässä osassa ampumatai- don kehittämisessä ja ylläpidossa. Uutisoinnin seurauksena puolustusvoimat on ohjeistanut käyttäytymisestä alueillaan ja on sanomattakin selvää, että Reserviläiset noudattavat tinkimättä puolustusvoimilta saatuja määräyksiä. Reserviläisliitto järjestää alkuvuonna 19.2.2011 Yhdistysjohdon koulutus tilaisuuden Lappeenrannassa. Monessa paikallisyhdistyksessä on henkilövaihdoksia tapahtunut ja, vaikka on kokeneet konkaritkin johdossa niin, ei kun uutta ja ajankohtaista oppia hankkimaan. Etelä-Karjalassa on jäsenkehitys niin viime kuin tänä vuonnakin pysähtynyt, joten meidän kaikkien on kait syytä katsoa peiliin ja miettiä mitä olen tehnyt Reserviläistoiminnan, tämän hienon harrastuksen eteen ja olisiko jotain ideoita joilla kehittäisin toimintaa. Kaikille Reserviläisille ja yhteistyökumppaneille kiitos kuluneesta vuodesta. Toivotan Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta Jorma Mällinen Yhdysmies Nro 4 / 2010 3 Puolustusvoimain komentaja kotikulmilla Taipalsaarella syntynyt ja Lappeenrannassa kasvanut puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen vieraili komentaja-uransa aikana jo toisen kerran Maasotakoululla ja Taipalsaaren ampuma-alueella perjantaina 19.11.2010. Kenraali Puheloinen tarkasti Maasotakoulun Koulutuskeskuksen toimintaa ja aliupseeriston koulutusta. Tarkastuksen kohteena olivat Taipalsaarella Maavoimien sotilasammatillisella opintojakso 1:llä opiskelevien aliupseereiden johtamat ja ampumat taitelijaparin ja partion ammunnat. Kenraali Puheloinen kohautti aiemmin syksyllä sanomalla, että puolustusvoimat on perusteellisen uudistuk- sen edessä, kun nykyisen suuruisten puolustusvoimien ylläpito ei ole enää mahdollista tulevaisuudessa. Syynä ovat puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys, puolustusmateriaalin laaja vanhentuminen ja asevelvollisten ikäluokkien pienentyminen. Puheloinen totesi, että sanoman vastaanotto on ollut hyvä. Nyt kun keskustelu on avattu, on ymmärretty muutoksen tarve ja tunnustettu tarpeet. Pitää perustella miksi tehdään uudistuksia ja pitää herättää keskustelua. Tärkeätä on avoin linja. Puheloinen tähdensi, että ratkaisuja ei vielä ole vaan ensi vuoden aikana päästään sitten eteenpäin. Kenraali saa tilannekatsauksen näyttökokeen ammuntaa johtaneelta kersantilta. Muutoksiin on puolustusvoimissa jo totuttu. Opistoupseereista on siirrytty taas aliupseereihin. Tätä koulutusta on voimakkaasti kehitetty kytkettynä yhteiskunnan yleiseen koulutusjärjestelmään. Puheloinen muistutti, että jokainen aikakausi tekee omat ratkaisunsa kulloisenkin kehitysvaiheensa mukaan. - Uudella Puolustusvoimain komentaja kenraali aliupseeriAri Puheloinen oli tyytyväinen koulutuksella varmisharjoituksen kulkuun. tetaan, että puolustusvoimilla on käytettävissä riittävästi osaajia, koska eri alojen taitajia on aina tarvittu ja tullaan tarvitsemaan. Järjestelmä perustuu syvään käytännön osaamiseen. Kenraali Puheloinen oli tyytyväinen näkemäänsä eli ”taistelijaparin puolustus valoisalla”-ammuntaan. - Harjoitus näytti hyvältä. Aliupseerikoulutuksessa on saatu mitä on haettu. Varmaotteisesti toimi ammuntaa johtava kersantti. Palvelusturvallisuus oli huomioitu, mikä on ensiarvoisen tärkeää. Kansallinen maanpuolustahto on puolustusvoimien perusta. Puheloinen korostaa, että vaikkakin armeijan päätehtävä on puolustuskyvyn ylläpitäminen, saa armeijassa myös kansalaistaitoja ja vaikka ammatinkin. Siviilipalveluksen suorittaa 7 %, mikä Puheloisen mukaan ei ole ongelma, koska sitäkin tarvitaan. Enemmänkin komentaja Puheloista huolestuttaa se määrä, mikä jää asevelvollisuuden ulkopuolelle ja määrä vielä kasvaa tulevaisuudessa. Jo kutsunnoissa hylätään kymmenisen prosenttia ja palveluksen keskeyttää saman verran. Aliupseereiden koulutus uudistunut Maavoimien aliupseeriston koulutusjärjestelmä käynnistyi vuoden 2008 alussa, kun Maasotakoulussa aloittiin maavoimien sotilasammatilliset opinnot. Puolustusvoimat ovat kärsineet pulaa käytännön kenttätyön tekijöistä kun opistoupseerien koulutus lopetettiin vuonna 2003. Erilaisia tehtävänimikkeitä on yli sata, joten halukkaat löytävät varmasti oman alansa. On vartiointi-, kuljetus- ja huoltotehtäviä, mutta myös erikoisempia tehtäviä koiranohjaajan, sukeltajan tai sotilassoittajan tehtäviä. Aliupseerit palvelevat myös muun muassa kouluttajina sekä ase- ja muiden teknisten järjestelmien ylläpitotehtävissä. Koulutus on käytännönläheistä, koulutus tapahtuu pitkälti joukko-osastoissa kokeneemman ammattilaisen valvo- van silmän alla. ja työssä oppiminen vuorottelee opintojaksojen kanssa. Jokaisen opintokokonaisuuden jälkeen vaadittava osaaminen todennetaan näytöin. Kolmas opintojakso antaa sotilasmestarin arvon, mutta siihen vaaditaankin jo 15 vuoden palvelus. Tähän mennessä maavoimien opintokokonaisuuden on suorittanut 208 aliupseeria. Syksyn opintojaksolla oli osallistujia paitsi Maavoimista myös Merivoimista ja Ilmavoimista. Kersantti Juha Lehtonen esitteli seuraajaosastolle taistelun kulkua Yhdysmies 4 YLENNYKSET 6.12.2010 Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavan Maasotakoulussa palvelevan henkilön Sotilasarvoon KAPTEENI Ratinen, Juha Martti Tapani (Lehmo) Maavoimien komentaja on ylentänyt reservissä ja antanut vastaavan palvelusarvon Reservin sotilasarvoon YLIVÄÄPELI Murtoaro, Esa Rudolf Johannes (Lappeenranta) Maasotakoulun johtaja on ylentänyt reservissä ja antanut ylikersantin palvelusarvon : Reservin sotilasarvoon YLIKERSANTTI Laihanen, Jukka Samuli Tapio (Kouvola) Stenvall, Daniel Johan (Kouvola) Maasotakoulun johtaja on ylentänyt reservissä seuraavat Maasotakoulussa palvelevat henkilöt Reservin sotilasarvoon KERSANTTI Penttilä, Santtu Heikki Tapio (Lappeenranta) Reservin sotilasarvoon ALIKERSANTTI Hiltunen, Petri Tuomas (Lappeenranta) Itsenäisyyspäivän ylennykset 6.12.2010 Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit Sotilasarvoon: KAPTEENI Ahola Janne Iivari Lappeenranta, Himanen Jukka Harri Mika Lappeenranta, Miinalainen Petri Olavi Lappeenranta Sotilasarvoon: YLILUUTNANTTI Husu Sampsa Juhani Luumäki, Kaarta Harri Tapani Lappeenranta, Kortelainen Mika Tapio Imatra, Lindqvist Ville Petteri Lappeenranta, Räsänen Jari Arhippa Lemi, Saarinen Jari-Pekka, Savtschenko-Aleksandroff Juri Salvador Lappeenranta, Urpalainen Jouni Antero Imatra , Vainikka Pasi Miikka Johannes Lappeenranta, Viitikko Hannu Mika Olavi Lappeenranta Sotilasarvoon: LUUTNANTTI Alho Erno Erkki Ilmari Lappeenranta, Hakolahti Mar- ko Tapio Lappeenranta, Isoaho Jyrki Henrik Savitaipale , Jaatinen Juhani Veli Lappeenranta, Kiviharju Timo Tapani Lappeenranta, Lautala Petri Tapio Lappeenranta, Mäntyperä Timo Antti Juhani Lappeenranta, Piironen Perttu Pietari Lappeenranta, Posti Ville Sakari Lappeenranta, Pulkkinen Mika Petteri Imatra, Rissanen Tommi Antero Lappeenranta, Saukko Tero Tapio Lappeenranta, Tiira Mikko Tuomas Tapani Lappeenranta, Timonen Olli Henrik Imatra , Kymäläinen Matti Juhani Lappeenranta, Pietiläinen Rafael Antero Lappeenranta Sotilasarvoon LUUTNANTTI (Merivoimat): Kymäläinen Matti Juhani Lappeenranta, Pietiläinen Rafael Antero Lappeenranta Nro 4 / 2010 Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 6.12.2010 Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI Naukkarinen Veli Heikki Lappeenranta Sotilasarvoon: VÄÄPELI Ahola Juha Matti Antero Lappeenranta, Alatalo Juha Pekka Luumäki, Hakulinen Jouni Kalevi Imatra, Heikkinen Isto Kalevi Suomenniemi, Hovi Hannu Matti Lemi, Kemppinen Timo Taneli Imatra, Kiiveri Asko Kalevi Lappeenranta, Kiljunen Jari Mikko Lappeenranta, Korhonen Pasi Samuli Lappeenranta, Koskimäki Risto Leevi Taipalsaari, Kostiainen Seppo Juhani Lappeenranta, Lavikainen Raimo Esko Tapani Lappeenranta, Lukander Ismo Juhani Lappeenranta, Malkamäki Keijo Ilmari Lappeenranta, Rusanen Markku Tuomo Luumäki Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI Aho Seppo Ilmari Lappeenranta, Ahvonen Mika Henri Lappeenranta, Backman Sami Ilari Imatra, Kinnunen Pasi Tapani Lappeenranta, Koskinen Taisto Kai Mikael Lappeenranta, Miettinen Jorma Olavi Lappeenranta, Mäkelä Jussi Johannes Imatra, Niemi Joni Peter Antero Luumäki, Peräkylä Timo Pekka Lappeenranta, Rumpu Jarno Petteri Lappeenranta, Saarela Kari Juhani Imatra Savolainen Aki Petteri Lappeenranta, Simpura Mikko Veli Matti Lappeenranta, Sutela Mika Juhani Lappeenranta Sotilasarvoon: KERSANTTI Hallikainen Jari Juhani Rautjärvi, Henttonen Pia Anneli Rautjärvi, Hintikka Ville Tuomo Samuli Lappeenranta, Häkämies Mikko Johannes Luumäki, Hämäläinen Yrjö Ristian Taipalsaari, Kaipainen Jani Teemu Kristian Imatra, Koi- vuniemi Tuomas Petteri Imatra, Korhonen Kati Aleksandra Imatra, Kosonen Jari Tapani Lappeenranta, Olkkonen Petri Kalevi Lemi, Pekkarinen Olli Taneli Lappeenranta, Piirainen Raimo Viljo Imatra, Pylvänäinen Janne Sakari Ensio Lappeenranta, Rasi Marko Antti Juhani Lappeenranta, Ruottinen Timo Jaakko Lappeenranta, Salminen Jari Lassi Imatra, Soukkio Esa Petteri Lappeenranta, Turkki Saku Reijo Tapani Lappeenranta, Vainikka Antti Veikko Lappeenranta, Viinanen Janne Tero Juhani Imatra, Värtö Risto Matti Tapani Ruokolahti, Westerholm Timo Pentti Olavi Lappeenranta Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI Anttila Jouni Sakari Lappeenranta, Artell Harri Juhani Lappeenranta, Elo Marko Petteri Imatra, Gummerus Marko Ilmari Ruokolahti, Haaja Miika Juhani Lappeenranta, Haikulainen Timo-Petteri Lappeenranta, Haimi Jari Juhani Lappeenranta, Hatinen Jani Kristian Luumäki, Heimonen MikaPekka Lappeenranta, Heino Kimmo Sakari Imatra, Huhtanen Marko Tauno Tapio Imatra, Husu Petri Tapani Imatra, Härkönen Petri Olavi Imatra, Ilvonen Jouni Tapani Ruokolahti, Kangas Pauli Juhani Lappeenranta, Kapanen Timo Tapio Lappeenranta, Karjalainen Kari Juhani Lappeenranta Kesseli Jani Jukka Olavi Imatra, Kolhonen Tommi Cristian Lappeenranta, Kujala Tommi Keijo Kalervo Lappeenranta, Kuusa Tuomas Jyri Kristian Lappeenranta, Kärkkäinen Mika Juhani Taipalsaari, Lantta Jari Juhani Lappeenranta, Larm Timo Juhani Ruokolahti, Loisa Juuso Aleksis Lappeenranta, Melar- tin Jari Tapani Imatra, Narinen Heikki Sakari Ruokolahti, Paajanen Tommi Tuomas Rautjärvi, Pulkkinen Jari Juhani Imatra, Purhonen Jari Petri Olavi Ruokolahti, Pylsy Harri Raineri Lappeenranta, Ravi Timo Aarno, Räisänen Pasi Marko Tapani Lappeenranta, Salo Erno Juhana Lappeenranta, Seppänen Ari Jukka Imatra, Sipiläinen Kalle Valdemar Imatra, Smolander Mikko Tapani Lappeenranta, Sutinen Jussi Kaarlo Imatra, Taipale Tomi Pekka Lappeenranta, Tarvainen Marko Jari Lappeenranta, Tikka Pasi Pekka Savitaipale, Vehviläinen Jukka Antero Lappeenranta, Vilpponen Petri Pasi Tapani Parikkala, Viuhko Paavo Armas Aleksanteri Lappeenranta, Hakoma Anssi Kalevi Lappeenranta Sotilasarvoon: KORPRAALI Enberg Leo Holger Savitaipale, Hintsanen Pertti Sakari Lappeenranta, Huttunen Simo Mikko-Juhani Lappeenranta, Kapanen Teemu Juhani Imatra, Kuismanen Mikko Olavi Lappeenranta Laapas Rauno Antero Lappeenranta, Laitinen Jari Pekka Imatra, Lyytikäinen Saila Johanna, Piiparinen JukkaPekka Imatra, Rinkinen Joona Kristian Imatra Rummukainen Juha Henrik Lappeenranta, Säde Jukka Petri Imatra, Tolvanen Sanna Maarit Lappeenranta, Turtia Aki Matti Lappeenranta, Tyster Juho Sakari Lappeenranta Sotilasarvoon: YLIRAJAJÄÄKÄRI Häkli Janne Juhani Imatra, Kerkkänen Kimmo Samuel Lappeenranta, Kokko Tomi Janne Tapio Parikkala, Markku Jani Tuomas Imatra, Sormunen Hannu Henrik Juhani Imatra Yhdysmies Nro 4 / 2010 5 6.12.2010 myönnetyt ansiomitalit Reserviläisliiton Kultainen ansiomitali Granlund Allan Parikkala, Taskinen Jorma Imatra Reserviläisliiton Hopeinen ansiomitali Hatakka Markku Lappeenranta, Sientola Ilpo Lappeenranta Reserviläiset perheineen kutsutaan Reserviläisliiton Pronssinen ansiomitali Häkkinen Petri Ensio Lappeenranta, Isbom Janne Joutseno, Joronen Jukka-Pekka Parikkala, Kiljunen Unto Lappeenranta, Lindqvist Pekka Lappeenranta, Melartin Jari Tapani Imatra, Pulli Markku Lappeenranta, Pöysti Olli Taipalsaari, Talonpoika KimImatran reserviupseerien ltn mo Lappeenranta, Tynkkynen Matti Juhani Lappeenranta Marko Nihtinen palkittiin Reserviläisurheiluliiton Reserviläisurheiluliiton pronssinen ansiomitali pronssisella ansiomerkillä. Arpiainen Markku Lappeenranta. JOULUAATON HARTAUSTILAISUUTEEN Lauritsalan kirkkoon 24.12.2010 klo 14.00 alkaen Tervetuloa! LauRu Kiitos kuluneen vuoden yhteistyöstä. Toivotamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2011. Vain osa ansiomerkkien saajista oli paikalla, kun ansiomerkit luovutettiin ylennystilaisuudessa. Oikealla kultaisen ansiomerkin saanut Allan Granlund. itsenäisyyspäivän MAASOTAKOULU VALMISTAUTUU JUHLAVUOTEEN 2011 Maasotakoulun toimintavuosi 2010 alkaa pikku hiljaa olla ohi ja ensi vuoden suunnittelu on kiivaimmillaan. Kuluneen syksyn kutsunnat vuonna 1992 syntyneille miehille on saatu loppusuoralle ja tilastojen mukaan Etelä-Karjalan alueen nuorten miesten maanpuolustustahto on palvelukseen määrättyjen perusteella edelleenkin yksi maan korkeimpia. Myös Maasotakoulun varusmiesten viimekesäinen palvelukseen liittyvä loppukysely kertoo hyvää: Maasotakoulussa palvelee koulutukseensa hyvin tyytyväisiä varusmiehiä. Koulutusrintamalla rytisee myös positiivisesti. Maasotakoulussa käynnistyi alkusyksystä uusimuotoinen sota- tieteiden maistereiden jalkaväkilinjan kolmen kuukauden opintojakso, joka on osa Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden maisteritutkintoa. Opintojaksolla on 14 opiskelijaa, jotka syventävät osaamistaan pataljoonan johtotehtävissä. Aliupseeriston sotilasammatillisia opintojaksoja järjestetään sekä maavoima- että jalkaväkilinjalla kasvaneella volyymilla. Hyvin koulutetun ja kouluttavan aliupseeriston merkitys nousi esiin myös Taipalsaarella 19.11.2010 puolustusvoimien komentaja Ari Puheloisen tarkastaessa maavoimien sotilasammatillisen opintojakso 1:n ammunnan johtamiskoulutuksen näyttöjä. Komentaja kehui toimintaa varmaottei- seksi ja käytännönläheiseksi. Ensi vuosi on Maasotakoulun 10-vuotisjuhlavuosi. Normaalin toiminnan lisäksi alkava juhlavuosi tuo tulleessaan Rakuunamäelle mm. MILjazzkiertueen (17.6.2011). Musiikillisessa ilottelussa esiintyvät Rakuunasoittokunnan lisäksi Savon Sotilassoittokunta ja Karjalan Sotilassoittokunta. Rakuunasoittokunnalle ensi vuosi on myös juhlavuosi: perinteikäs soittokunta täyttää 90 vuotta ja konsertteja riittää. Maasotakoulun kymmenvuotissyntymäpäiviä juhlitaan 14.10.2011. Lisää kuulumisia ensi numerossa. Maasotakoulun väki toivottaa kaikille Yhdysmiehen lukijoille rauhaisaa joulunaikaa ja virkeätä vuotta 2011! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2011 Toivottaa Yhdysmies -lehti Maanpuolustuskoulutusyhdistys Etelä-Karjalan maanpuolustuspiiri Väinö Valveen katu 4, 53900 LAPPEENRANTA Piiripäällikkö EsaHirvonen Koulutussihteeri PirjoKotonen Koulutuspäällikkö EinoLaulainen Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö PetriKukkonen Kotisivut: Sähköposti: 0207569026 esa.hirvonen@mpky.fi 0207569077 pirjo.kotonen@mpky.fi 0400405701 eino.laulainen@mpky.fi 0403325851 petri.u.kukkonen@pp.inet.fi www.mpky.fi/etela-karjala etela-karjala@mpky.fi Toimistomme palvelee ma–pe klo 8.30–16.00 Yhdysmies 6 Nro 4 / 2010 Maanpuolustuksen Alku oli nihkeää. Yhdistyksen ensimmäinen vuosi jäi 1970-luvun ainoaksi kokonaiseksi toimintavuodeksi. Reserviläispiirien johto patisteli uinuvaa tukiyhdistystä toimimaan seuraavan vuosikymmenen alussa. Toiminta virkosikin ja muutaman mutkan kautta yhdistys vihdoin rekisteröitiin. Toiminnan uudelleenaloitus tehtiin näyttävästi. Maakunnassa aloitettiin metalliromun keräys. Tulosta syntyi, kun paikalliskerhoille luvattiin puolet keräyksen tuotosta. Varoja kartutettiin myös myymällä omia kirjeensulkijatarroja sekä maanpuolustusarpoja. Näillä sekä lahjoitusvaroilla yhdistys hankki oman maakunnallisin tunnuksin varustetun adressin. Suurta suosiota saavuttivat sotahistorialliset matkat Karjalan taistelupaikoille. Matkojen järjestäjinä toimivat Heikki Marttinen ja palavasieluiseksi luonnehdittu Juhani Pylkkänen sekä matkaemäntänä Seija Kesälä. Sotahistoriallinen asiantuntemus oli Marttisen vahvuus, kun taas Pylkkänen hoiti käytännön järjestelyt. Matkatoimistojen tultua samoille apajille lopetettiin matkojen järjestäminen. Mieleenpainuvin tilaisuus on tainnut olla Rautjärven perinteinen maanpuolustusjuhla 1992. Elisabeth Rehn ensimmäisenä naispuolustusministerinä osallistui juhlaan hurmaten ennätykselliset 400 läsnäolijaa. Sihteeri Osmo Meilahti riimitteli 20-vuotisjuhlakronikassaan: ” Rautjärven vapaa-aikatalo pullisteli, kun tuli puhujaksi puolustusministeri, joka aluksi suuresti hämmästeli, kun paikalla oli Tiltu-korsuorkesteri ja pojat peleistään viritteli, että Eldankajärven jää, se on taaksejäänyttä elämää, jäi sinne Kiskis-kukkulat, munat sekä makkarat juu. Hallitus jo häpeissään penkkien taakse lymyili, mutta Elisabeth vain viattomana hymyili ja näin oli iltamme tähti Lillan, joka suuteli puheenjohtajaamme päätteeksi onnistuneen illan”. 30-vuotisen taipaleen kunniaksi juhlatoimikunta Reino Hirvonen, Juhani Paakkinen, Juhani Pylkkänen ja Pentti Pylkkö kokosivat yhdistyksen historiikin. Juhlassa puhunut silloinen Itäisen Maanpuolustusalueen komentaja, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen vakuutti, että Lappeenrannan asema maanpuolustuksessa säilyy tulevaisuudessakin vahvana. Eversti Sampo Ahto, Lappeenrannan Paasikivi-seuran puheenjohtaja Seppo Koivupuro ja Matti Kopra keskustelivat ennen juhlaesitelmän alkua. peenrantalaisista Mannerheimristin ritareista majuri Leo Kojosta ja kapteeni Tuomas Gerdtistä muotokuvat Lappeenran2000-luvun alussa eversti Asko nan Upseerikerholle. TaiteiliAirolan esityksestä perustettiin jaksi löydettiin ukrainalainen toimikunta valmistelemaan lap- taiteilija Igor Muslimov. Ra- 2000-luku toi muotokuvat Ritarisalin ritarit Juhlaesitelmää kuuntelemaan saapuneet saivat kuulla eversti Sampo Ahton erinomaisen, uusia näkökulmia tuoneen esitelmän. hatkin hankkeeseen löytyivät. Tammikuussa 2002 muotokuvat paljastettiin ja ripustettiin Upseerikerhon tykistöpäähän, ritarisaliksi nimetyn salin seinille. Parikkalassa paljastettiin 2005 ritari, kersantti Mikko Anttosen Yhdysmies Nro 4 / 2010 7 Tuki ry 35-vuotta muotokuva. Viimeinen ritarimuotokuva paljastettiin vuonna 2006, kun lentäjä Jorma ” Joppe” Karhusen muotokuva päätti arvokkaasti ritarisarjan. Sotien nainen jatkoi ritaririvistöä - Kerran vielä pojat, olemme sen velkaa, että saamme Upseerikerholle naisen kuvan. Näin sanaili muotokuvatoimikunta, joka oli Lappeenrannan Upseerikerhon seinille jo saanut neljä ritaria. Naisen puuttuminen tuli korjattua, kun ansaitusti viime sotiemme nainen sai kuvansa juhlasalin seinälle. Eikä vain yksi nainen, vaan tauluun on taiteilija Igor Muslimov kuvannut kolme naista – kotirintaman nainen, lotta ja sotilaskotisisar. Teos on kunnianosoitus kaikille Suomen naisille, jotka viime sodissamme vapauttivat miehet rintamalle. Kotirintaman naiset antoivat miehille syyn taistella kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Naiset innoittivat miehet lähes yliluonnollisiin ponnistuksiin, totesi maaherra Anneli Taina juhlapuheessaan. Nykyajan kotirintaman naisia ovat rauhanturvaajien puolisot ja tyttöystävät, rinnasti Taina. Tuen 35-v juhlan juhlaesitelmä Sotahistoriantutkija eversti Sampo Ahto oli otsikoinut esitelmänsä Myötätuntoa vai reaalipolitiikkaa? – Itsenäinen Suomi valtapolitiikan pelilaudalla. Hän aloitti Paasikiven sanoin - suurvaltioiden etu on historian laki ja totesi tämän pätevän edelleenkin EU:ssa. Ahto valotti mielenkiintoisesti Suomen itsenäisyyttä Neuvostoliiton vallankumouksen ja siitä seuranneiden tapahtumien valossa. - Sääntö numero 1 – jos joku suurvalta menettää alueitaan se pyrkii saamaan ne takaisin. Bolshevikeilla oli päämääränä maailman vallankumous, maailman valloitus. Sitä osoitti myös Neuvostoliiton vaakuna, jossa on sirppi ja vasaran maapallon päällä. Ahto toi esille Leninin ja Stalinin tavoitteet. Leninin mukaan itsenäisyyden tunnustamisella pienet naapurikansat johdatetaan yhtenäistä neuvostotasavaltaa kohden. Tuskin oli Suomi syntynyt, kun Venäjä oli ottamassa sitä tiukempaan syleilyyn. Stalin taas oli sitä mieltä, että Suomi itsessään on ohimenevä ilmiö. Leninin johtopäätös oli, että 1. maailmansota toi kommunismin Venäjälle, 2. maailmansota tuo sen Eurooppaan ja 3. maailmansota tuo kommunismin ko- ko maailmaan. Leninillä oli johtotähtenä, että on käytettävä hyväksi ristiriitoja kahden kapitalistisen valtion välillä ja kiihotettava niitä toisiaan vastaan. Ja tähän Neuvostoliitto johdonmukaisesti pyrki niin 2. maailmansotaan johtavissa tapahtumissa, mutta myös myöhemminkin aina romahtamiseensa saakka. Maailman strategia on helppoa, sanoi Ahto, kun hiekkalaatikolla on iso poika ja pieni poika, pienen on oltava nöyrä. Doktriinien mukaan Neuvostoliitolle olivat kaikki sodat oikeutettuja, tarkoituksena oli vallankumouksen idean levittäminen. Loppujen lopuksi Ahton mukaan on vain peliä, kuka petti ketäkin 2. maailmansodassa, Stalin, Hitler, länsivallat. Stalin yritti pysyä sodan ulkopuolella kolmantena osapuolena, kun länsivallat ja Saksa taistelee. Sota kypsyttäisi takapajuiset kansanmassat ja ne olisi helppo liittää mahtavaan Neuvostoliittoon. Stalin joutui kuitenkin sotaan mukaan, mikä ei ollut oppien mukaista. Päämääränä oli tuhota miehitetystä Suomesta sivistyksen selkäranka ja sitä myötä kulttuuri, kieli ja kansa. Ja näin liittää Suomen alue Neuvostoliittoon ”maailmanvallankumouksen oikeutuksella”, keinolla millä tahansa. Suomi pani kuitenkin kampoihin taistellessaan kansallisen olemassaolon puolesta. Vuonna 2007 Tuomas Gerdt luovutti Sotien nainen-muotokuvan silloiselle Maasotakoulun johtajalle eversti Teppo Lahdelle. - Niin uskomatonta kuin onkin, niin jotkut ovat sitä mieltä, ettei Stalin olisi koko Suomea ottanut haltuunsa, sanoi Ahto, vaikka Stalinilla oli selvät sävelet Suomen suhteen – kaikki suojeluskuntalaiset on tapettava ja suomalaiset voitaisiin siirtää jonnekin. Stalinia Ahto luonnehtikin seuramatkojen järjestäjäksi Paasikivellä ei eversti Ahton mukaan ollut harhakuvia naapurista, kun Suomi oli vuoden 1945 jälkeen hankalassa tilanteessa, pohtiessaan oliko Neu- vostoliitto luopunut päämäärästään. . Neuvostoliiton romahtaminen ja Venäjän synty on tämän päämäärän poistanut. Maanpuolustuksen Tuki ry:n puheenjohtajana toimii opetusneuvos Pentti Belinskij. Jäseniä yhdistyksessä on 600. Jorma Karhusen muotokuvapaljastuksessa 2006 oli paikalla kolme viidestä elossa olleesta Mannerheim-ristin ritarista, Tuomas Gerdt, Pentti Iisalo ja Taavi Törmälehto Yhdysmies 8 Nro 4 / 2010 Siluettikisan tuntemuksia practical-ampujan näkökulmasta Lappeenrannan siluettiampujat järjestivät lokakuussa Muukon siluetti/luodikkoradalla seuran sisäisen siluettikilpailun. Kilpailussa oli tasapuolisuuden vuoksi erikseen luokat practical-ampujien aseille ja myös lajiin paremmin soveltuvaan kalustoon sai tutustua ampuen seuran Anschütz Exemplar .22 -vapaapistoolilla. Paikalle saapui yhdeksän ampujaa ja kaikkiaan kilpailusuorituksia ammuttiin parisenkymmentä. Practical-ampujista ei saatu tällä kertaa houkuteltua montaakaan paikalle, mutta ensi kaudelle practical-ampujat sankoin joukoin mukaan - haastetta riittää ja kyllä niillä meidänkin pyssyillä pässi kaatuu! Siluettiammunta oli uusi tuttavuus minulle, ja alkuun vähän naureskeltiin miten pieniä ne kuvat olivat totuttuihin 20cm pyöreisiin plateihin verrattuna. Sen lisäksi Jussin kisailmoi- tuksessa antama ohje tähtäimien asetusten tarkistuksesta eri matkoille oli jäänyt tekemättä, joten odotukset eivät olleet ihan kamalan suuret. Onneksi luokkana oli sentään ”field pistol, standing - practical”... Kanat 25 metrissä meinasivat alkuun vähän väistellä kun ei malttanut tuijottaa tähtäimiä ja puristaa liipasinta. Eihän se sen vaikeampaa ole. 6 kymmenestä kanasta kuitenkin totteli neonkeltaisten Ares-luotien komentoa Armscorista. 50 metriin sijoitetut possut näyttivät kivemmilta kun niissä oli enemmän ”massaa” ja säännöllisempi muoto. Niihin oli vielä ihan mukava tähdätäkin kun ei tarvinnut ampua kuin puoli jyvän korkeutta yli - 5/10. 75m kalkkunat olivatkin sitten jo ihan erilaisia petoja. Ne hävisivät täysin tähtäimien taakse ja 75 metriin koron ottaminenkin oli vähän hakusessa. Kummallakin sar- Kuvassa on Imatran Reserviläisten Ville Broman, SRA:n ja Practicalin Suomen mestari. jalla kuitenkin sain yhden nurin ja hymyilin, kun aina jotain kuitenkin kaatui. Viimeisinä muttei vähäisimpinä pässit 100 metrissä arvioin vaativan jo tähtäämistä niiden yläpuolella oleviin taulurimoihin, noin puolisen metriä kuvan yli. Tähystäjä olisi ollut hyvä apu tässä vaiheessa. Valli pässien takana oli sen verran ruohottunut, ettei mitään pölähdyksiä näkynyt eikä kolmella ensimmäisellä laukauksella ollut hajuakaan miltä puolelta kuvaa luodit menivät ohi. Neljännellä kuitenkin kilahti ja pässirivi harveni! Hymyilytti sen verran että saatoin jopa hymyillä ääneen :) Viides laukaus menikin ohi, mutta se ei enää harmittanut. Kuvien noston jälkeen vitsailin ratakaukoputkettomalle Petrille: ”Spottaapas sie tarkkasilmäisenä mihin menee.” Nostin aseen, tähtäsin pässin yläpuoliseen rimaan ja puristin rauhassa laukauksen. *PAM* ... *kling* ”...ei tarviakaan, on kohdallaan.” Nauratti sen verran että loppuihin ei malttanut keskittyä ihan yhtä hartaasti ja neljä pässiä jäi vielä pystyyn. 2/10 silti. 15/40 tuli siis lopulliseksi tulokseksi 25-50-75-100m seisten, 25m kohdistetulla practical-”räiskintäaseella”. Tulkaapa ensi kerralla kaikki muutkin practical-ampujat mukaan, oli todella hauskaa! Hyvää maltin harjoittamista vaikeisiin laukauksiin - jos pässi, tai edes kana kaatuu niin kyllä se 25m platekin! Viimeisenä oli vuorossa seuran vapaaluokan siluettipistoo- li Anschütz Exemplar, .22LR. Hetki - ja ensimmäinen sarja kanoihin - meni opetellessa miten siitä pidetään kiinni. Ote olikin vähän enemmän sivusta ja alta kahvalta, eikä suoraan takaa ja mahdollisimman ylhäältä kuten olen tottunut. Sen kun hokasin niin kanat rupesivat tippumaan. Yksi possu väisti ja neljä kalkkunapaistia jäi saamatta. Pässejä putosi kahdeksan. Tulokseksi siis 29/40. Oli aika vinkeä tunne olla maaten ja tähdätä pienoispistoolilla 100 metriin ollen varma että osuu jos vaan puristaa rauhallisesti hyvällä tähtäinkuvalla. Saattaa joutua ensi kesänä käymään jonkun kisan tuolla seuran vekottimella, sen verran mukavaa ja rentoa puuhaa oli. Kiitoksia Jussille kisan järjestämisestä! Perttu Piironen TaiRun ampumaupseeri, ltn Perttu Piironen on innokas Practicalin harrastaja. Hänen saavutuksiaan tänä vuonna: – pistoolipractical, EM-kisa syyskuussa Belgradissa, 95. sija – sot.läänin rk-kilpailu syyskuussa, hlökoht. 5. sija, TaiRun paras ampuja, tulos 177 – pistoolipractical, Estonian Open elokuussa, 4. sija – SRA SM elokuussa, 9. sija – SRA piirimestaruus huhtikussa, 5. sija – ym... RESUL:n PISTOOLIAMPUMAHIIHTOMESTARUUSKILPAILUT lauantaina 12.03.2011 Lemillä Kilpailupaikka: Lemi; Kotalahden leirikeskus, Kotalahdentie 136 A, 54710 Lemi. Majoitusvaraukset: http://194.251.35.222/ Kiinteasivu.asp?KiinteaSivulD=16377&NakymalD =534 Ajo-ohje: Lemin kirkolta Taavetin suuntaan n. 10 km ja käänny vasempaan Kotalahti 2; 6-tieltä Luumäen Taavetista pohjoiseen Savitaipaleen suuntaan (tie 378), aja n. 15 km ja käänny Lemi 18 -viitasta oikealle Uimintielle, aja n. 6 km ja käänny oikealle Kotalahti 2; 13-tieltä Savitaipaleelta etelään Taavetin suuntaan (tie 378), aja n. 18 km ja käänny vasempaan Lemi 18 –viitasta Uimintielle, aja n. 6 km ja käänny oikealle Kotalahti 2. Säännöt: Kilpailuissa noudatetaan RESUL:n 01.01.2011 voimassa olevia sääntöjä. Sarjat: H, H35, H40, H45, H50, H55, H60, H65, H70 sekä D, D50 Henkilökohtainen kilpailu: Sarjoissa H, H35, H40 ja H50 hiihtomatka n. 9 km, sarjoissa H55, H60, H65, H70, H75, H80 sekä D ja D50 hiihtomatka n. 7,5 km. Hiihtotyyli: Hiihtotyyli vapaa Ammunta: Ampuma-aseena .22 cal pistooli, jonka liipaisin on kestettävä viritettynä 1000g:n paino. Ammunta suoritetaan 20 m:n matkalta ampumahiihdon pystytauluihin. Ase kuljetetaan hiihdon aikana mukana kotelossa tai muussa vastaavassa suojuksessa. Ammunnan saa suorittaa kahdella kädellä ja niskahihnan käyttö sallittu. Parisprinttiviesti: Pistooliampumahiihtoviesti, aseena .22 cal pistooli, viestikilpailun säännöt (RESUL), 20 m:n matkalla ampumahiihdon pystytauluihin. Kilpailun kulku: Aloittaja hiihtää n. 1 km, ampuu pistoolilla 5 lk ja kiertää mahdollisen sakon (100m) Vaihdon jälkeen pari kiertää saman matkan ja ampuu saman ammunnan Vaihdon jälkeen aloittaja kiertää n. 1 km, ampuu 5 lk ja kiertää mahdollisen sakon (100 m) Vaihdon jälkeen pari kiertää saman matkan ja ampuu saman ammunnan Vaihdon jälkeen aloittaja hiihtää n. 1 km lenkin ja Vaihdon jälkeen pari hiihtää n. 1 km lenkin ja tulee maaliin Sarjat: Yleinen: H/D. Ikäsarjat: ikä vähintään 35 v, joukkueen ikä syntymävuosien perusteella yhteenlaskettuna, H80, H100 ja H120. Joukkueessa voi olla myös oikean ikäinen D. Vakuutukset: Kilpailijoilla on oltava ampumaturvan kattava vakuutus, vakuutus tarkastetaan ennen kilpailun alkua Ilmoittautuminen: Sähköpostilla piireittäin jarmo.tolski@pp2.inet.fi tai postitse Jarmo Tölski, Hevosmiehentie 18, 54850 Kuukanniemi 18.02.2011 mennessä (nimi, sotilasarvo, sarja ja piiri). Osallistumismaksu: 25 € / kilpailija, viesti 30 € / joukkue, maksetaan Lemin Reserviupseerikerho ry:n tilille, EKSP 410830 – 44530, FI 38410830 40004530, viimeistään 18.02.2011. Huolto ja majoitus: Kilpailupaikalla on kanttiini, josta saa ostaa ruokaa, kahvia, makkaraa ja virvokkeita. Pukeutuminen, sauna ja suihkut ovat Kotalahden leirikeskuksen tiloissa, jonne on matkaa n. 250 m. Leirikeskuksessa on majoitusmahdollisuus, puh. 050 438 8798. Majoitusmahdollisuus perjantaista 11.03. lähtien. Ohjelma Lauantaina 12.03. Klo 09.00 – 09.45 Aseiden kohdistus ja asetarkastus 10.00 – 10.15 Kilpailun avaus 10.30 Klo 13.00 15.00 Ensimmäinen lähtö Parisprintin lähtö Palkintojen jako Tiedustelut: Jarmo Tölski, puh. 040 153 8973. Kilpailijoiden lisäohjeet lähetetään lähtöluettelon liitteenä ilmoittautumisajan päätyttyä piireittäin. TERVETULOA! Lemin Reserviupseerikerho ry Lemin Reserviläiset ry Yhdysmies Nro 4 / 2010 9 LuumäenReserviupseerikerhory LuumäenReserviläisetry TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU–JOULUKUU2011 TOIMINTAKALENTERIVUODELLE2011 Tammikuu 1.1. 15.1. 15.1. 15.1. 30.1. Prosenttiammuntaalkaa RUL:ntoimintalomakkeidentäyttönetissä RUL:nansiomitaliesityksetpiiriin,myösritarikunnat Piirienilma-asekilpailut Restoimintalomakkeentäyttönetissä Helmikuu 1.2. 6.2. vko7 16.2. 19.2. 19.2. 24.2. RULylennysesityksetpiiriin RUL:nkultaistenansiomitalienesitykset liittoon,myösritarikuntienesitykset Yhdysmieslehdenaineistopäivä Yhdysmieslehtiilmestyy SavitaipaleenReserviupseerikerhory50-v RESUL:ntalvikilpailut Resyhdistysjohdonkoulutuspäivä Etelä-Karjalanaluetoimistonvuosipäivä Maaliskuu 12.3. 11.–13.3. 13.3. 15.–17.3 21.3. 26.3. 30.3. RESUL:npistooliampumahiihto Kevätkokoukset Veteraanikeräyksentempauspäivä Talvisodanpäättymisenmuistotilaisuudet Oltermanninhiihto Rajavartiolaitoksenvuosipäivä Piirienampuma-jamaastohiihtokilpailut Piirienpilkkikilpailut Resylennysehdotuksetpiiriin 15.–16.4. 16.4. 24.4. 25.4. 27.4. PiirienM-39kivääri,300m.2x15ls Piirienperinnepistooli Sotilasmarssi SRA-piirinmestaruus Reserviläisliitonvuosikokous SimpeleenReserviupseerikerhory70-v LeminReserviupseerikerhory50-v Kansallinenveteraanipäivä yhdistykset yhdistykset yhdistykset yhdistykset LapRu yhdistykset 4.5. 13.–15.5 15.5. 20.5. 28.5. 29.5. Kuntotesti Resampumataitopäivä Piirienpistooliampumajuoksu Johtamispäivä-RUL80vuottatoimintatapahtumat Kaatuneidenmuistopäivä Perinnepistoolikilpailu Resansiomitaliesityksetpiiriin Piirienruutiasekilpailut Yhdysmiehenaineistopäivä yhdistykset piiri SavRu Ikaalinen Lappeenranta Maasotakoulu LemRU piiritjayhdistykset yhdistykset Kontioranta K-SR Savitaipale Yhdistykset LauRes/JouRes Tampere SimRu LemRu Puolustusvoimainlippujuhlapäivä Kesäyönmarssi Yhdysmiesilmestyy Heinäkuu 1.-3.7. Salpavaellus 30.–31.7. RESUL:nSRA-ampumamestaruuskilpailut Elokuu 1.8. 3.8. 13.–14.8 20.–21.8. 20.–21.8. RUL:nylennysehdotuksetpiiriin Piiriensuunnistuskilpailut Pistooliampumasuunnistus Jukajärvenjotos T-rapammunta RUL:nampumamestaruuskilpailut Resampumamestaruuskilpailu ImRu Reserviläispiiri ParRes yhdistykset yhdistykset LauRes yhdistykset LauRes Yhdysmiehenaineistopäivä Sotilaspistooliammunta RESUL:nsyysjotos Reshuipputapahtuma Yhdysmiesilmestyy Lokakuu 19.10. Syyskokoukset Maasotakoulunvuosipäivä Marraskuu 11.11. 19.–20.11. 30.11. 27.11. 30.11. Juhlaseminaari Piirienkirkkoilta Yhteistoimintailta Ressyyskokoustapahtuma Valtiollisetkunniamerkkianomuksetpiiriin Yhdysmiehenaineistopäivä Talvisodanalkamispäivänhartaustilaisuudet Joulukuu 5.12. 6.12. vko50 24.12. 31.12. Itsenäisyyspäivänaatoniltajuhlat Itsenäisyyspäivä Yhdysmiesilmestyy Jouluaatonkunniavartiotjasoihtukulkueet Prosenttiammunnatpäättyvät Helmikuu ti 8.2. Kerhoilta Koneraudan alakerrassa klo 18, aihe avoin Maaliskuu ti 22.3. la 26.3. Vuosikokoukset Koneraudan alakerrassa klo 19 Talvitapahtuma ampumaradan maastossa klo 15 Huhtikuu ma 4.4. ma 11.4. ma 18.4. ti 27.4. Ammunnan 4-ottelu alkaa, ensimmäinen laji ilmakivääri koulun alakerta klo 17 Ammunnan 4-ottelu, ilmakivääri koulun alakerta klo 17 Ammunnan 4-ottelu, ilmakivääri koulun alakerta klo 17 Veteraanipäivä, kunniavartio sankarihaudalla Toukokuu ma 2.5. ma 9.5. su 15.5. ma 16.5 ma 23.5. ma 30.5. Ammunnan 4-ottelu jatkuu, toinen laji ”Ukko-Pekka” Taavetin ampumarata klo 17 Ammunnan 4-ottelu ”Ukko-Pekka” Taavetin ampumarata klo 17 Kaatuneitten muistopäivän kunniavartiot Kankaalla ja kirkolla Ammunnan 4-ottelu ”Ukko-Pekka” Taavetin ampumarata klo 17 Kesän avaus Hartun majalla + prosenttiammunta klo 18 Ammunnan 4-ottelu jatkuu, kolmas laji pienoispistooli + neljäs laji kuviotaulu myös %-ammunta klo 17 Kesäkuu ma 6.6. ma 13.6. Ammunnan 4-ottelu pienoispistooli vakio+kuviotaulu Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %-ammunta Ammunnan 4-ottelu pienoispistooli vakio+kuviotaulu Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %-ammunta Heinäkuu Elokuu ma 22.8. Ammunnan 4-ottelu jatkuu, kolmas ja neljäs laji pienoispistooli vakio+kuviotaulu Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %ammunta la 27.8. JR 200 ”Suomen Pojat” muistomerkin paljastamisen 20 –vuotisjuhla ma 29.8. Ammunnan 4-ottelu pienoispistooli vakio+kuviotaulu Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %-ammunta Syyskuu ti 6.9. Hengellinen kerhoilta seurakuntakeskus klo 18 Lokakuu Vantaa Luumäki Hätilä yhdistykset TaiRu TaiRu/TaiRes ImRu LauRes Kankaanpää Oulu Syyskuu 11.9. 16.–18.9. 16.–18.9. vko38 Kerhoilta Koneraudan alakerrassa klo 18, aihe avoin pe-su 1.-3.7. Salpavaellus Kesäkuu 4.6. 10.6. vko24 Tammikuu ti 11.1. Huhtikuu Toukokuu LauRes Säkylä Hämeenlinna piiritjayhdistykset Maasotakoulu MPK Maasotakoulu Oulu yhdistykset ImatrajaLpr LapRu ti 11.10. Kerhoilta Koneraudan alakerrassa klo 18, aihe avoin Marraskuu ti 15.11. ti 30.11. Vuosikokoukset Koneraudan alakerrassa klo 19 Talvisodan alkamisesta 72 vuotta muistoilta, paikka ja aika avoimet Joulukuu ma 6.12. Itsenäisyyspäivän tapahtumat, kunniavartiot Kirkolla pe 24.12. Jouluaaton kunniavartiot Sankarihaudoilla, Kirkolla ja Kankaalla Lappeenrannan Maanpuolustusnaiset r.y. Hallituksen kokoonpano vuodelle 2011 Puheenjohtaja, SannaArtell p.040–5923956 e-mail:sanna.artell@pp.inet.fi Varapuheenjohtaja, IrmaRasa p.040–5825995 e-mail:irma.rasa@gmail.com Sihteeri MinnaVärtö p.050-3394050 e-mail:minnakaroliina@netti.fi JÄSENET MirjaHyttinen PäiviLatvala SatuSuoknuuti InkeriPajari VARAJÄSENET: Marja-SiskoHartikka TuulaHirvonen Yhdysmies 10 Nro 4 / 2010 Etelä-Karjalan reserviläispiirien ilma-asemestaruuskilpailut Lauantaina 15.1.2011 klo 10-15 Lappeenrannan Urheilutalolla. Pohjolankatu 29 Ovet aukeavat klo 9:00. EtElä-Karjalan sotilasmarssi 2011 Lajit: ilmakivääri ja ilmapistooli Sarjat: Naiset, M-Yleinen, M-50, M-60, M70 aika: 15.-16.4.2011 Paikka: lappeenranta, joutseno Ennakkoilmoittautuminen 10.1.2011 mennessä: sähköpostitse: lapua338@suomi24.fi tai puhelimitse 050-3005159 Sarja 1: 20 km maantiemarssi Sarja 3: 43 km maastomarssi – – – – – – – – – – – – – – – – – varustusvapaa aikaakuusi(6)tuntia kolmeparastapalkitaan ajanylityksestäseuraahylkääminen marssitaanlauantaina16.4.2011klo12:00alkaen Sarja 2: 43 km maantiemarssi – – – – – kymmenen(10)kilonminimitaakka, muutenvarustusvapaa aikaa12tuntia kolmeparastapalkitaan ajanylityksestäseuraahylkääminen marssitaanlauantaina16.4.2011klo08:00alkaen varustustilanteenmukainen aikaa24tuntia kolmeparastapalkitaan ajanylityksestäseuraahylkääminen marssitaanperjantaina15.4.2011klo19:00alkaen marssinaikanamuutamiasotilastaitojavaativiarasteja kokomarssijasenaikanatapahtuvatoiminta vaatiipartioiltatilanteenmukaistatoimintaa, mm.vihollistoiminnanosalta. HUOM!Matkaonlinnuntietänoin43km, käytännössähelposti60km. partioillaoltavariittävävarustus;täsmennykset varustukseenkerrotaanilmoittautuneille tulosmuodostuurastipisteistäjamarssiajasta TÄMÄSARJAEIOLETARKOITETTUKAIKILLE ”vauvastavaariin” Etelä-KarjalanSotilasmarssi-kiertopalkintoannetaan tämänsarjanvoittajille Järjestäjät varaavat kilpailua varten muutamia aseita joita on mahdollisuus lainata mikäli et omista omaa ilma-asetta. Kerro siis ilmoittautumisen yhteydessä jos tarvitset laina-asetta. Osallistumismaksu 10 euroa/laji. Maksetaan paikanpäällä. Järjestää Lappeenrannan Reserviupseerikerho ry ja Etelä-Saimaan ampujat ry Tiedustelut: Ville Lindqvist LapRU 050-3005159 lapua338@suomi24.fi Erkki Inkilä 050-4395262 Kaikki sarjat: – – – – – osallistumismaksu20€/henkilö partionminimikokokaksi(2)henkilöä, maksimikokoneljä(4)henkilöä partiotilmoitetaankootusti sponsorientoimestajaetaantavarapalkintoja, myöskolmenkärjenulkopuolellejääneille osallistumismaksuunsisältyyvastuuvakuutus,ruoka jasaunamaalissa,sekächeckpointeilla/huoltopisteillä tulijavesi – järjestäjäpidättääoikeudenrajoittaaosallistujamäärää sekätehdäsääntöihintäsmennyksiätarvittaessa – määräaikaanmennessäilmoittautuneillejaetaan tarkempimarssi-info – osallistumismaksumaksetaan15.03.2011jälkeen ilmoitettavalletilille – ilmoittautumiset15.03.2011mennessäosoitteeseen jaska.petsola@pp.inet.fi Informaatio ja keskustelut aiheesta osoitteessa: Etelä-Karjalan Reserviläisten kohtaamispaikka :: Päävalikko SRA-ampujan kurssi Kurssi järjestetään keväällä 2011 mikäli kurssille tulee riittävästi osallistujia. Lisäinfoa osoitteessa: Imatranreserviläiset.net, Linkit, Etelä-Karjalan Reserviläisten keskustelupalsta, Tiedotus. Ville Lindqvist SRA-yhteyshenkilö Etelä-Karjala Aiottu tukikohta paloi poroksi, uusi talkoilla Konstuun Taipalsaaren Reserviupseerit ja Reserviläiset vieraineen juhlivat syyskuun 20. päivänä Pien-Saimaan rannalla. Tasan 25 vuotta aikaisemmin kerhojen tukikohta Konstun maja vihittiin käyttöön. Majan rakentajia, kerhojen jäseniä ja sidosryhmien edustajia kaikkiaan kolmisenkymmentä oli paikalla aurinkoisessa syysillassa. Puheenjohtajien tervetulotoivotusten jälkeen kerrattiin lyhyesti hankkeen aika värikkäitäkin alkuvaiheita ja varsinaista rakennusprojektia, joka sai alkunsa salaman sytyttämästä tulipalosta Rutolassa. Sieltä oli juuri ostettu vanha Gutzeitin hirsirakennus, jonne oli tarkoitus kunnostaa kerhotilat. Luonto puuttui peliin ja vakuutuskorvaus mahdollisti uuden majahankkeen Konstuun kunnan vuokratontille. Talkooporukalla oli suuri innostus. Kaikkiaan neljäsataa nimeä löytyy rakennusvaiheen talkoopäiväkirjasta. Vieläkin kiiteltiin monisanaisesti silloista naisjaostoa, joka muonitti työmiehiä ja oli hyvin aktiivinen järjestämään erilaisia varojenkeruutilaisuuksia. Tukikohtana maja on ahkerassa käytössä edelleen ja kunnostustöitä teh- dään tarpeen mukaan. Juhlatilaisuudessa muistettiin lahjoin nykyistä majaisäntää Esa Forsblomia ja Leila Forsblomia. Talkoissa kunnostuksen parissa toimineet Eero Ahonen ja Pertti Vanonen puolisoineen palkittiin niinikään. Sotaveteraanit ja –invalidit edustajiensa välityksellä kiittivät majan omistavia kerhoja mahdollisuudesta käyttää majaa tilaisuuksissaan. Kunnan tervehdyksen majajuhliin toi kunnanjohtaja Jari Willman. Rutolan ja Konstun majahankkeissa alun perin mukana ollut reserviläisten Lasse Partanen (kesk) lahjoitti majalle itse sahaamansa karhuveistoksen. TaiRu:n pj Osmo Savolainen (vas) ja TaiRes:n pj Timo Risto Paronen Karhu ottivat nallen vastaan hymyssä suin. Nro 4 / 2010 Yhdysmies MERKKIPÄIVÄT tammi - helmikuu 2011 Sot. Paikkakunta arvo Päivä- Täytmäärä tää Lakka Maunu Vääp Joutseno 02.01. 85 Käyhkö Eino Kalevi Kapt Lappeenranta 03.01. 75 Oikkonen Eero Ylil Lappeenranta 04.01. 75 Hiltunen Mika Mauri Olavi Ylil Lappeenranta 05.01. 50 Henkilön nimi Tammikuussa 11 www.ekres.net Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Liittymislomake: Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi Katuosoite Vauhkonen Raimo Juhani Ylik Lappeenranta 12.01. 60 Järvinen Kimmo Tapani Vänr Tampere 15.01. 50 Leinonen Ilkka Ylil 17.01. 90 Pitkänen Ahti Kers Lappeenranta 18.01. 70 Eerikäinen Heikki Sakari Kers Imatra 19.01. 50 Uutela Kari Antero Alik Imatra 20.01. 50 Varis Jukka Ilmari Alik Miettilä 20.01. 70 Uski Paavo Olavi Ylil Lappeenranta 21.01. 80 Halinen Pertti Juhani Ltn Lappeenranta 23.01. 70 Kauppinen Paavo Ltn Joutseno Pulkkinen Arto Aulis Kers Lappeenranta 30.01. 70 Helsinki Postinumero ja – paikka Puhelimet Faksi Sähköposti ja www-sivusto 29.01. 70 Helmikuussa Kakkola Eero Ylik Lappeenranta 01.02. 75 Kovanen Pertti Juhani Alik Virmutjoki Akkanen Pauli Antero Ylik Lappeenranta 03.02. 60 Hinkkanen Osmo Alik Imatra Huttunen Eero Antero Kers Lappeenranta 09.02. 70 Hakkarainen Erkki Veli Kers Sotkamo Paljakka Pertti Ylil Ahokainen Matti Juhani Ylik Lemi 25.02. 70 Aalto Olli Kers Ruokolahti 28.02. 85 Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä) Allekirjoitus ja nimen selvennös 01.02. 60 07.02. 75 24.02. 60 HENKILÖJÄSENET: YHDISTYSJÄSENET: Lappeenranta 24.02. 80 Yhdysmies onnittelee merkkipäiväänsä viettäviä! JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen rastitetaan vuosijäsen ainaisjäsen vuosijäsen, pieni yhdistys vuosijäsen, iso yhdistys ainaisjäsen, pieni yhdistys ainaisjäsen, iso yhdistys YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: vuosijäsen ainaisjäsen Lomakkeen palautus: 10,00 E/ ¤/vuosi 60,00 E/ ¤/liittyminen 10,00 E/ ¤/vuosi 20,00 E/ ¤/vuosi 90,00 E/ ¤/liittyminen 200,00 E/ ¤/liittyminen 30,00 E/ ¤/vuosi 300,00 E/ ¤/liittyminen Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen puh. (05) 4120 363 tai 0400-552 307 Faksi (05) 4120 363 Rantakatu 8 A 19, 53900 Lappeenranta Sähköposti: juhani.pylkkanen@quicknet.inet.fi Liittymisen jäsenmaksuumme kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. Kerhot ja yhdistykset Yhdysmies-lehti Uudet jäsenet ja osoitteen muutokset suoraan: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Aineistopäivät vuonna 2010: Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai mieluimmin internetin osoitteessa: Liittojen yhteystiedot http://www.rul.fi (Reserviupseeriliitto ry) osoite kaikilla http://www.reservilaisliitto.fi (Reserviläisliitto ry) http://www.ekres.net (Etelä-Karjalan Reserviupseeri- ja Reserviläispiirit) Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki • RUL:n toimisto puh. 09-4056 2050 • RES:n toimisto puh. 09-4056 2020 • Maanpuolustuksen Tuki ry puh. 09-4056 2000 • Reserviläisurheiluliitto ry puh. 09-4056 2000 • Maanpuolustusnaisten Liitto ry puh. 09-4056 2094 Nro 1/2011 su 6.2. Nro 2/2011 su 29.5. Nro 3/2011 su 11.9. Nro 4/2011 su 27.11. ilmestyy viikolla 7 ilmestyy viikolla 24 ilmestyy viikolla 38 ilmestyy viikolla 50 Julkaisija: Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Päätoimittaja: Raili Leino, puh. 0400 251 740 yhdysmies@hotmail.com Sivunvalmistus: Mediasepät Oy, Pieksämäki Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Yhdysmies 12 WWW.TOOLS.FI HYVÄ ETELÄ-KARJALAINEN MAANPUOLUSTUKSEN YSTÄVÄ Sinulla hyvä maanpuolustuksen ystävä on merkkipäiväsi viettoa suunnitellessasi oiva mahdollisuus tukea Etelä-Karjalan maakunnassa tapahtuvaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä avaamalla onnittelutili omassa pankissasi ja ohjaamalla sen tuotto sopien Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:lle. Tuki ottaa sääntöjensä mukaisesti vastaan lahjasitoumuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Sovi asiasta Tuen taloudenhoitajan kanssa: (05) 4120 363 tai 0400-552 307 juhani.pylkkänen@quicknet.inet.fi KIITÄMME TUESTASI Nro 4 / 2010 PATRIA • LAPPEENRANTA Puh. 05-677 511, Fax 05-4512 441 Kauppakatu 21, 53100 Lappeenranta patria@scandichotels.com Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo vaihde p. 010 841 1800 jätteen vastaanotto p. 010 841 1813 Avoinna kaikille jätteentuojille ma–pe klo 7.00–20.00 www.ekjh.fi
