Energiainfo 2/2010 Globaalit haasteet tarjoavat

Energiainfo 2/2010 Globaalit haasteet tarjoavat

ENERGIAINFO 2/10
GLOBAALIT
HAASTEET
tarjoavat myös onnistumisen iloa
sivu 6
ONE METSO – ONE ENERKEY sivu 7 • ORIONILLA LÄÄKKEET ENERGIATEHOKKUUTEEN sivu 8
SÄHKÖMARKKINAT 2010 sivu 10 • YHTEISPOHJOISMAINEN VÄHITTÄISMARKKINA TOTEUTUU sivu 16
”
EnerKey.com on pohjoismaisen
sähkömarkkinan kehittynein
Tervetuloa uudet asiakkaat!
Pasi Valoranta • puh. 020 799 2109 • pasi.valoranta@energiakolmio.fi
kokonaisratkaisu sähkösalkun
sekä energiankäytön ja -kustannusten seurantaan.
Viimeisimmät vuodet sähkömarkkinoilla ovat olleet hyvin haasteellisia;
maailmantalouden vaihtelujen myötä myös pohjoismaisen sähkömarkkinan
hintavaihtelut ovat olleet suuria. Vuosi 2009 elettiin sähkömarkkinoillakin
taloudellisen taantuman aikaa, joka heijastui poikkeuksellisen alhaisina sähkön hintoina. Viime talvena taas koettiin pakkastalven ja sähkön siirtokapasiteetin rajallisuuden myötä ennätysmäisen korkeita hintoja.
Poikkeukselliset markkinatilanteet ovat olleet koetinkivi myös sähköä myyville yhtiöille. Sopimusten ehdot ja hinnoittelut eivät välttämättä
ole mukautuneet markkinoihin ja seurauksena riskit ovat realisoituneet
sähkön toimittajille. Uusien sähkösopimusten marginaalit ovat nousseet ja paineita on ollut myös neuvotella vanhoja sopimuksia uudelleen.
Muutosten seurauksena sähkösalkunhallinnan palvelusegmentti on järjestäytymässä uudelleen. Useat sähköntoimittajat ovat ilmoittaneet tarkastelevansa salkunhallintamallisten sähkötoimitussopimusten jatkoa sekä
niihin liittyvää palvelua. Näiden linjausten myötä merkittävä joukko suomalaisia yrityksiä on etsimässä uutta palvelun toimittajaa ja toimintamallia.
Osa yrityksistä on arvioimassa tulevaisuuden kumppaniaan edelleen,
mutta niiltä osin, kun päätöksiä on tehty, ilahduttavan moni on valinnut
Energiakolmion uudeksi kumppanikseen. Suomen johtavana riippumattomana salkunhoitajana Energiakolmio voi tarjota ja toteuttaa salkunhallinnan siten, että uusi toimintamalli voidaan räätälöidä asiakastarpeen
mukaisesti joustavalla tavalla. Energiakolmio ei tarjoa eikä toimita sähköä,
mikä takaa asiakkaallemme luotettavan ja kustannustehokkaan sähkönhankintaratkaisun. Erityisen ilahduttavaa on ollut se, että myös sähköyhtiöt ja -tuottajat ovat uudessa tilanteessa löytäneet Energiakolmion
palvelutarjonnan ja asiakaskuntamme on kasvanut ja kasvamassa myös
alan ammattilaispiirissä.
EnerKey.com on pohjoismaisen sähkömarkkinan kehittynein kokonaisratkaisu sähkösalkun sekä energiankäytön ja -kustannusten seurantaan.
Raportointiportaalimme luo omalta osaltaan helppoutta ja selkeyttä sähkönhankinnan toteutukseen ja on toiminut yhtenä keskeisenä valintakriteerinä uutta palvelutoimittajaa valittaessa.
Pasi Valoranta
Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme luottamuksen osoituksesta
Energiakolmion sähkömarkkinaosaamista kohtaan ja toivottaa uudet
asiakkaamme tervetulleiksi palveluidemme pariin!
Pasi Valoranta
Toimitusjohtaja, Energiakolmio Oy
2
2 Pääkirjoitus
Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy
3 Sisällysluettelo
4 Sähkömarkkinakatsaus:
Talouden nousu epätasaista
Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy
6 Globaalit haasteet tarjoavat myös onnistumisen iloa
Jouni Peltomäki, Metso Oyj.
7 One Metso - One EnerKey
Juha Kangasmäki, Metso Oyj.
8 Orionilla lääkkeet energiatehokkuuteen
Ari Lapveteläinen ja Juha Paasi, Orion Oy
10 Sähkömarkkinat 2010:
Integroituva eurooppalainen energiamarkkina
Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy
12 Jatkuvaa parantamista asiakkaiden hyväksi jo 100 vuotta
Pekka Päkkilä ja Timo Lintusaari, Koskisen Oy
14 Sydämellinen Laukaa on energiatehokas kunta
Juha Wiik ja Pirkko Puttonen, Laukaan kunta
15 SmartRegions – Energiakolmio mukana älykkään
mittaustiedon hyödyntämisessä
Jukka Muilu, Energiakolmio Oy
15 Energiakolmion raportointipalveluja Espanjaan
Jukka Muilu, Energiakolmio Oy
16 Yhteispohjoismainen vähittäismarkkina toteutuu
Antti Paananen, Energiamarkkinavirasto
17 Pohjoismainen salkunhallinta vahvistuu
Tea Finni, Energiakolmio Oy
18 Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tuulee
Tuulimari Pekkarinen
19 Riippumattomuus ratkaisi yhteistyön sähköyhtiössä
Tapio Ollila, Keuruun Sähkö Oy
20 Nimitysuutisia
METSOLLA GLOBAALIT HAASTEET
tarjoavat myös onnistumisen iloa s.6
ORIONILLA LÄÄKKEET
energiatehokkuuteen
en s. 8
KOSKISELLA JATKUVAA PARANTAMISTA
asiakkaiden hyväksi jo 100 vuotta s.12
ENERGIAINFO 2/2010
Päätoimittaja
Osoitteenmuutokset:
Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti
Heikki Koikkalainen
Julkaisija:
Graafinen suunnittelu ja toimitus:
Berita Korhonen
Puh. 020 799 2112
berita.korhonen@energiakolmio.fi
Energiakolmio Oy
Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä
Puh. 020 799 2100
www.energiakolmio.fi
Mainostoimisto Mediataivas Oy
Ohjelmakaari 10, 405000 Jyväskylä
Puh. 010 420 9300
www.mediataivas.com
3
Talouden nousu epätasaista
Toni Sjöblom • puh. 020 799 2133 • toni.sjoblom@energiakolmio.fi
T
alouden hyytyminen finanssikriisin
seurauksena romahdutti polttoaineiden ja sähkön hinnat kaksi vuotta
sitten. Monien hyödykkeiden hinnat ovat
nousseet jo lähelle lamaa edeltänyttä tasoa,
vaikka talouden nousu on vasta ottamassa
ensimmäisiä askeleitaan. Sähkön hinnat pohjoismaisella markkinallamme ovat kuitekin säilyneet kohtuullisen edullisina etenkin
tulevien vuosien osalta, mikä tarjoaa ostajalle edelleen mielenkiintoisen tilaisuuden
lukita ostohintoja taantumakauden luvuille.
Sähkön maltilliselle hinnoittelulle on toki
perusteensa ja sama hintakehitys on näkyvissä myös hiilen ja päästöoikeuden hintojen
kautta muodostuvassa hiililauhdetuotannon
rajakustannushinnoissa, jotka toimivat hinnan asettajana sähkölle poikkeuksellisia vesija tehotilanteita lukuun ottamatta.
Maailman talous nousee
Talouden suuri merkitys sähkön hintaan on
ollut viime vuosina kiistaton. Euroopassa
talouden kehitys on edelleen hyvin vaatimatonta, vaikka ensimmäisten kasvulukujen
saamisesta on aikaa jo vuosi. Useat varteenotettavat taloustieteilijät puhuvat vieläkin
tuplataantuman riskistä. IMF:n ennusteen
mukaan maailman talous kasvanee kuitenkin tänä ja ensi vuonna yli neljä prosenttia.
Toipuminen on erityisen vauhdikasta kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa, jossa
ongelmana on ylikuumeneminen. Myös USA
näyttäisi aloittaneen toipumisen noin kolmen prosentin kasvulla. Euroopassa talouskasvu jäänee kuitenkin yhden prosentin
tuntumaan. Lisäksi kansalaisten velkaantuneisuuden paikkaaminen valtionvelalla
ei tuo länsimaille kestävää ja hyvää pohjaa
tulevaisuuteen. Näyttääkin, että erityisesti
Eurooppa on päässyt varsin heikosti osalliseksi muiden antamasta vetoavusta.
Toni Sjöblom
Aasia määrää hiilen suunnan
Sähkön hintaan talous vaikuttaa voimak-
4
kaimmin polttoaineiden kautta. Hiilen
hinta on säilynyt kohtuullisen edullisena,
vaikka markkina onkin uudelleen kiristynyt
kehittyvien talouksien kysynnän noustessa.
Kiinan hiilen käyttö on kasvanut rajusti ja
entinen hiilen viejä on nykyään Euroopan
veroinen netto-ostaja. Nykyiset kehitysnäkymät antavat olettaa hiilen hinnan olevan
vähitellen kiihtyvässä nousussa.
Päästöoikeus poliitikkojen
armoilla
Kotikutoisen päästöoikeuden hinta on
pysynyt Euroopan talouden tavoin maltillisena. Päästöoikeusmarkkina onkin muuttunut taantuman seurauksena selvästi
ylijäämäiseksi Kioto-kaudella (2008–2012).
Hinnan asettaa tällä hetkellä seuraavan
kauden (2013–2020) näkymät ja oikeuksien pankitus sinne. Kokonaisuutena näillä
kausilla päästökauppasektori on lähes
tasapainossa, kun huomioidaan päästövähennysyksiköiden (CER) käytön limiitit,
sekä EU:n nykyinen 20 %:n päästövähennystavoite suhteessa vuoden 1990 päästöihin.
EU on lupautunut kiristämään päästövähennyksen 30 %:iin, mikäli kattava kansainvälinen sopimus syntyy. Kansainvälisissä
ilmastoneuvotteluissa ei kuitenkaan ole viimeisen vuoden aikana juuri edetty johtuen
pitkälti useiden maiden johtajien keskittymisestä saattamaan talous ensin nousuun. Seuraavat odotukset neuvotteluiden
etenemisestä on ladattu marras-joulukuun
Meksikon ilmastokokoukseen, jota ennen
asetelmia valmistellaan vielä lokakuussa Kiinan Tianjinissa. Yleisesti odotetaan, että
sitovaa kansainvälistä sopimusta ei tulla saavuttamaan ainakaan vielä tänä vuonna.
Vesitilanne on kohentunut
Pohjoismaisesti tärkeä sähkön hintaa
määräävä tekijä, vesitilanne, on tasapainottunut noin 15 TWh alle normalin maaliskuun huimasta lähes 40 TWh:n vajeesta.
Sähkön hinta EUR/MWh
70
7000
ENOYR-11
65
Termiinihinta EUR/MWh
75
70
FTSE 100
6500
60
6000
55
65
60
55
5500
50
5000
40
45
25
20
FWYR-02
ENOYR-09
Kuva 1: Sähkön hintakehitys suhteessa Euroopan osakemarkkinoiden kurssiliikkeisiin.
FWYR-05
ENOYR-12
ENOYR-06
tänä syksynä suunnitteilla. Siirtokapasiteetin
ongelmiin ei ratkaisua ole saatu, joten siltä
osin viime talven tilanne voi toistua. Vaikka
kulutus on hieman noussut viime talvesta,
uskomme ydinvoiman paremman käyttöasteen laskevan piikkihintariskiä merkittävästi.
Pidemmällä tähtäimellä ongelmaan ei ole
nähtävissä selvää ratkaisua tuotannon lisäyksen ollessa pääosin ydin- ja tuulivoimaa ja
vastaavasti säädettävän tuotantokapasiteetin lisäyksen jäädessä vähäiseksi.
Jäähyväiset hiililauhteelle
Pohjoismaisen sähkön hinnan asettajana
on pitkään toiminut hiililauhde, vaikka sen
osuus tuotannosta on vain noin 10 prosenttia. Uutta, muuttuvilta kustannuksilta
edullista päästötöntä tuotantoa, on kuitenkin tulossa markkinalle ilman tukea ja tuen
kanssa ydinvoiman ja tuulivoiman muodossa.
Lisäksi Euroopan kilpailukyvyn heikkenemi-
nen hidastaa teollisuuden kulutuksen kasvua.
Toisaalta siirtoyhteyksiä Keski-Euroopan
lauhdemarkkinan määräämää hinta-aluetta
kohden vahvistetaan asteittain.
Joka tapauksessa Pohjoismaiden markkinalla hiililauhdetta ei enää tulla tarvitsemaan vähänkään normaalia sateisempana
vuotena. Hintaliikkeet näyttäisivätkin
olevan muuttumassa entistä rajummiksi
Keski-Euroopan hintojen ja ydinvoiman tai
sähkön sekä lämmön yhteistuotanon rajakustannuksen välillä. Vaikka riskit markkinalla ovat molempiin suuntiin erittäin
suuret niin talouden kuin muidenkin tekijöiden takia, ovat talouskriisin laskemat
hinnat hyvä tilaisuus ostajalle varmistaa
sähkön hintaa kohtuulliselle tasolle.
EUR/MWh
50
40
30
20
Hiilen polttoainekustannus 2010 sisältäen muuttuvat kustannukset
Päästöoikeuden kustannus 2010
YR-12
Kuva 3: Hiililauhteen rajakustannushinta suhteessa sähkön vuoden 2012 termiinihintaan.
21.7.2010
21.6.2010
21.5.2010
21.4.2010
21.3.2010
21.1.2010
21.12.2009
21.11.2009
21.10.2009
21.9.2009
21.8.2009
0
5
10.8.2010
ENOYR-08
60
10
15.2.2010
2.3.2009
ENOYR-07
25.8.2009
8.9.2008
17.3.2008
24.9.2007
30.3.2007
19.4.2006
10.10.2006
9.5.2005
27.10.2005
25.5.2004
11.11.2004
FWYR-04
ENOYR-11
Kuva 2: Sähkön vuosituotteiden hintakehitys vuodesta 2001 alkaen.
Piikkihinnoista pysyvä ilmiö?
Viime talvena koettiin kalliisti yli 1000 €/
MWh hintojen kautta tehotilanteen kriittisyys. Aiheuttajina olivat Ruotsin ydinvoiman
pahasti pitkittyneet huollot, siirtokapasiteetin ongelmat ja luonnollisesti aina välillä
kohdalle osuva pakkastalvi. Ruotsin ydinvoimaa oli talvella pahimmillaan poissa tuotannosta yli 5000 MW ja läpi talven lukema
oli noin 3000 MW. Tulevana talvena ydinvoiman pitäisi olla tuotannossa, niin tosin
piti viime talvenakin. Tänä vuonna huollot ajoittuvat suurelta osin syksyyn ja takaisin tuotannossa voimalat ovat viimeistään
marraskuun loppuun mennessä. Viime
vuonna huollot viivästyivät erityisesti laitosten osalta, joissa tehtiin tehonkorotuspäivityksiä. Tehonkorotushuoltoja ei ole
24.11.2003
5.6.2003
FWYR-03
ENOYR-10
21.2.2010
Sateita maaliskuun jälkeen on saatu noin
7 TWh yli normaalin ja muut normalisoitumista selittävät tekijät ovat olleet taantuman kurittama teollisuuden kulutus sekä
ydinvoimaloiden yli talven kestäneiden
huoltojen jälkeinen kohtuullinen käyttöaste. Lisäksi lauhdetuotannolla korvattiin
vesivoiman tarvetta. Vesitilanteen ollessa
vaihteluvälissä -20 – +5 TWh normaaliin
nähden hinnoittelu yleensä pysyy kohtuullisen rauhallisena hiililauhteen rajakustannuksen lähellä. Muutokset vesitilanteessa
voivat olla hyvinkin nopeita, eikä vielä
voida luottaa veden riittävän tulevan talven yli. Sade-ennusteita saadaan seurata
mielenkiinnolla aina talven kynnykselle
asti. Energiatasapainoa helpottaa osittain
teollisuuden taantumaa edeltävään tasoon
nähden alhainen kulutus, vaikka viime vuodesta nousu onkin ollut voimakas erityisesti paperiteollisuuden osalta.
4.12.2002
15
17.7.2010
17.6.2010
17.5.2010
17.4.2010
17.3.2010
17.2.2010
17.1.2010
17.12.2009
17.11.2009
17.9.2009
17.10.2009
17.8.2009
17.6.2009
17.7.2009
17.5.2009
17.4.2009
17.3.2009
17.2.2009
17.1.2009
17.11.2008
3000
17.12.2008
3500
25
17.10.2008
30
30
18.6.2002
4000
35
35
14.12.2001
4500
40
2.1.2001
45
29.6.2001
50
GLOBAALIT
HAASTEET
tarjoavat myös onnistumisen iloa
One Metso on
tavoite, mutta eri
maiden lähtötilanteet ovat hyvin
kaukana toisistaan, Jouni Peltomäki kertoo.
Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia
Jouni Peltomäki toimii Metson
epäsuorien hankintojen johtajana vastaten sellaisten palvelujen hankinnasta, jotka eivät
suoranaisesti liity tuotteisiin.
Tällaisia ovat mm. kiinteistö,
matkustus, tietotekniikka ja
energia, joka on näistä euromääräisesti laskettuna yksi suurimmista yksittäisistä osa-alueista 10 % osuudellaan.
V
ihreys on Metsolle tärkeä arvo,
johon liittyvät toimenpiteet näkyvät päivittäin. Metso on asettanut
globaalisti tavoitteekseen vähentää CO2 –
päästöjä sekä energiankulutusta 15 %:lla
vuoteen 2015 mennessä ja 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi Metsoon on perustettu globaali
energiatiimi, joka suunnittelee toimenpiteet ja mittarit, kartoittaa investoinnit
sekä seuraa tavoitteiden toteutumista.
– Meillä Pohjoismaissa on tehty paljon
energiatehokkuuden parantamiseksi ja
energian säästämiseksi. Mutta toisaalta,
toimimme useissa maissa, kuten Kiinassa
ja Intiassa, joissa tilanne on aivan toinen.
Siellä energiatehokkuus on monille vielä
tuntematon käsite, joten näissä kohteissa
toimenpiteillä voidaan saavuttaa todella
merkittäviä edistysaskeleita, Jouni Peltomäki kertoo.
Metsossa käytetään globaalia käsitettä
”One Metso” eli koko konserni eri puolilla maailmaa sitoutuu samoihin arvoihin ja tavoitteisiin. Lähtökohtien erilaisuus
tekee tahdista erilaisen eri puolilla maailmaa. Toimenpiteiden aikaansaamat sääs-
töt tuottanevat jatkossa paljon ilon aiheita
Metson johdolle.
kunnianhimoisesti suhtaudumme ympäristöasioihin, Peltomäki huomauttaa.
Lisää kilpailua tarvitaan
Hehtaarihallit pitää lämmittää
Metson toiminta on energiaintensiivisyydeltään keskitasoa. Eniten energiaa
kuluu valimotoiminnan tuotantoprosesseissa, mutta toimitilojen ylläpitoon energiaa kuluu sitäkin enemmän. Suurimmat
tuotantohallit ovat kooltaan jopa 10 ha,
joten niiden lämmittäminen ja valaiseminen tuntuvat sähkölaskussa. Suurin
energiakohde Suomessa on Valmet Automotive Uudessakaupungissa, joka on tunnettu mm. sähköautojen valmistuksesta.
”Metsossa käytetään globaalia käsitettä ”One Metso”
eli koko konserni eri puolilla
maailmaa sitoutuu samoihin
arvoihin ja tavoitteisiin.”
Ympäristöystävällistä tuotantoa
Metson tuotanto on pääosin energiaystävällistä teknologiaa, kuten Metson
voimantuotanto, joka toimittaa ympäristöystävällistä ja vähäpäästöistä teknologiaa.
– Automaatiosektorimme tehtävä on
tuottaa energiansäästöjärjestelmiä asiakkaillemme eri teollisuuden aloilla. EU-määritelmien mukaan tuotannostamme 60 %
on ympäristöystävälliseksi luokiteltavaa
tuotantoa. Metso on esimerkiksi yksi
maailman johtavista bioenergiavoimaloiden toimittajista. Julkaisemme vuosittain
Kestävän Kehityksen raporttia, josta voi
yksityiskohtaisesti tarkastella sitä, miten
6
Metso on käyttänyt sähkön hankintakanavana pohjoismaista sähköpörssiä
Nordpoolia. – Käytännön toimista vastaa kumppanimme Energiakolmio, jolle
olemme antaneet yhä enemmän toimintavaltuuksia toimia puolestamme ja tehdä
nopeitakin liikkeitä ilman erillisiä hyväksymistoimia. Suojauspolitiikkamme on ollut
konservatiivista. Emme toki halua spekuloida sähkömarkkinoilla, mutta hintojen
noustessa on viisasta ottaa säästöjä sieltä
mistä niitä voi saada, Peltomäki arvioi.
Peltomäki arvoi, etteivät sähkömarkkinat
toimi riittävän hyvin. Kilpailua tarvittaisiin
lisää. EK:n tekemät parannusehdotukset
kelpaavat Peltomäelle, joka kuitenkin arvelee, ettei tilanne nopeasti muutu.
– Keskustelussa on paljon tunnetta mukana
ja ratkaisut kovin poliittisia, hän sanoo.
Suhdannevaihteluihin
varaudutaan
Peltomäki näkee, että tulevaisuudessa suhdannevaihtelujen syklit nopeutuvat. Sähkön hinta tulee nousemaan samalla, kun
fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee
ja uusiutuvan energian vaihtoehdot sekä
ydinvoima tulevat tilalle.
Suhdannevaihtelujen varalle on suunnitelmia Energiakolmion kanssa päivitetty niin,
että tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. Viime talven hintapiikkejä Metsossa
yritettiin taittaa siirtämällä tuotantoa ja
energiaintensiivisiä työvaiheita, mikä projektiluontoisessa tuotannossa on mahdol-
TIETOIKKUNA
Metso on kansainvälinen teknologiakonserni,
jonka erikoisosaamista ovat kestävän kehityksen
teknologia- ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, öljy- ja kaasu-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudelle.
Globaalisti toimiva yritys työllistää maailmanlaajuisesti noin 27 000 henkilöä. Asiakkaita Metsolla on yli 100 maassa. Vuonna 2009 Metso-konsernin liikevaihto oli 5 016 miljoonaa euroa.
lista. Omaa kulutusta suitsitaan parhaiten
uusilla säästävillä teknologia- ja tekniikkaratkaisuilla.
Ihmisten oma käyttäytyminen näkyy nopeasti. Tästä osoituksena on Metson konsernihallinto, jolle on myönnetty Maailman
luonnonsäätiön Green Office -sertifikaatti
osoituksena ympäristöystävällisyyteen tähtäävistä säästötoimista.
Pitkäaikaisen kumppanin Energiakolmion
kyvyt ennakoida sähkön hintakehitystä
joutuivat kovalle koetukselle lamaa edeltävänä aikana. Lama tuli kaikille hieman
yllätyksenä ja pudotuksen jyrkkyyttä ja
nopeutta voi vieläkin vain ihmetellä.
Toki myös Metson omat ennusteet vaikuttavat valittuihin toimiin, mutta kaiken kaikkiaan lamavuoden yhteistyöstä Peltomäki
antaa kouluarvosanaksi 8 ½.
– Energiakolmio tekee hyvää työtä, joten
eiköhän tulos ollut niin hyvä kuin tuossa
tilanteessa oli mahdollista, Peltomäki
kiteyttää.
Hyviä keksintöjä odotettavissa
Miten tulevaisuuden energiantarve ratkaistaan, kun maailman kulutus vain kasvaa?
– Olen tulevaisuuden suhteen toiveikas.
Ihminen on kekseliäs otus, ja uskon, että
sähköntuotannossa näemme ennen pitkää
loistavia ideoita ja keksintöjä. Maailmanhistorian aikana on aina löydetty ratkaisut
ongelmiin, niin tehdään nytkin. Se on meidän metsolaistenkin intressissä, sillä ovathan energiantuotanto ja energiateknologia
ydinosaamistamme, Peltomäki toteaa.
One Metso – One EnerKey
Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia
Miljoona rakennuskuutiota
lämmitettävää tilaa yli 30 hehtaarin tontilla kuluttavat vuosittain noin 100 GWh sähköä
Jyväskylässä. Energiasyöppö
on myös konserniin kuuluva
valimo, mutta kyllä konepajan
isot, avainkomponenttien valmistukseen tarvittavat koneetkin osansa ottavat.
P
aperikone muodostuu isoista kappaleista – telan pituus on jopa 12
metriä! Lopullinen kone rakennetaan asiakkaan luona valmiiksi, mutta osien
rakentaminen vaatii tilaa, myös korkeussuunnassa.
Energiapalvelupäällikkö Juha Kangasmäki
tietää, että energiankäyttö Metsossa on
hallinnassa. Energiatehokkuus on osaavan,
prosessinsa tuntevan henkilöstön hyvässä
hoidossa.
– Olemme mukana energiatehokkuussopimuksessa jo toista kautta. Pian valmistuva
energiakatselmus tuonee listat seuraavista toimista. Tämän lisäksi omat sisäiset tavoitteemme vuosiin 2015 ja 2020
mennessä ovat todella kovat, joten konsulttimme joutuvat ideoimaan urakalla,
Kangasmäki ennustaa.
Energiakolmion Metsolle tarjoamat EnerKey.com -portaalin kautta toimivat palvelut
ovat olleet konsernin kulutusten seurannan
ja raportoinnin kulmakivenä jo toistakymmentä vuotta. Kokonaisraportoinnit ovat
välttämätön apu kulutusten seurannassa,
trendien tarkastelussa sekä budjettien ja
säästötavoitteiden laadinnassa.
7
Energiapäällikkö Juha Kangasmäen mukaan energiankäyttö Metsossa on osaavan henkilöstön hyvässä hallinnassa.
Kangasmäki arvioi, että EnerKey on Energiakolmiolle sen toiminnan kulmakivi, käyntikortti, jolla se erottuu kilpailijoistaan.
– EnerKey on mielestäni todella onnistunut
keksintö toiminnoiltaan, visuaalisuutta myöten. Konsernitason yhtenäinen järjestelmä
tukee One Metso -tavoitettamme. Se mahdollistaa konsernitason yhteenvedot, keskinäisen vertailun ja benchmarkkauksen sekä
pienentää järjestelmän päivityskuluja. Internetin kautta kaikki tieto on aina käytettävissä, kiittelee Kangasmäki.
EnerKeyn avulla Metsossa myös seurataan sitä, miten Energiakolmio on onnistunut salkunhallintapalvelun hoidossa. Ilman
EnerKey:tä palvelun arviointi olisi lähes
mahdotonta.
Orion on eurooppalainen lääkeja diagnostiikkayritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi ihmis- ja
eläinlääkkeitä, lääkkeiden vaikuttavia aineita sekä diagnostisia testejä.
Konsernin palveluksessa oli vuoden
2009 lopussa 3 100 henkilöä, joista
Suomessa työskenteli 2 500 henkilöä ja loput muissa Euroopan maissa.
Liikevaihtoa kertyi 770 miljoonaa
euroa. Joka kolmas Suomessa myytävä lääkepakkaus on Orionin, ja
yrityksen tuotteita myydään yli 100
maassa eri puolilla maailmaa.
ORIONILLA
LÄÄKKEET ENERGIATEHOKKUUTEEN
Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia • Kuvat Orion
O
rion on sitoutunut EK:n energiatehokkuusohjelmaan, jonka
tavoitteena on vähentää energian käyttöä 9 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Tarkastelussa ovat
niin sähkön, lämmön kuin polttoaineidenkin
kulutukset. Orion on myös mukana Kemianteollisuuden kansainvälisessä Responsible
Care -nimisessä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelmassa. Yksi ohjelman tavoitteista on keventää ympäristön kuormitusta
vähentämällä päästöjä sekä suitsemalla
energian kulutusta.
Kiinteistöpäällikkö Ari Lapveteläinen on
vastikään aloittanut kiinteistöpäällikkönä.
Hän tekee yhteistyötä käyttöpäällikkö Juha
Paasin kanssa. Parivaljakon tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa yrityksen strategiaan
kirjattu energiatehokkuuden parantaminen
eri puolilla Suomea sijaitsevissa konsernin
teollisuus- ja toimistokiinteistöissä.
Työtä tehdään yhä määrätietoisemmin,
yhä yhtenäisemmin eri paikkakunnilla.
– Vaikka Orion Diagnostiikka Oy ja Fermion Oy ovat omia yhtiöitään, joilla on
8
oma päätöksenteko, teemme esimerkiksi
sähköostot kaikille yhteisesti, Paasi kertoo.
Mittatarkkaa tietoa kulutuksesta
Energiankulutuksen seuranta aloitettiin
Energiakolmion kanssa muutama vuosi sitten. Sähkön kulutuksen historiatiedot tallennettiin vuodesta 2005 lähtien EnerKey.
com -järjestelmään. Näin saatiin lähtötaso
kirjattua ja kulutuksen trendiä voidaan
seurata. Tämä investointi oli alku vuoteen
2016 asti ulottuvalle hankkeelle, jonka
käytännön vetovastuu toteutumien suhteen on langennut kiinteistötoimelle.
Säästöä pitää saada aikaan, mutta tuotannon kustannuksella säästöjä ei tietenkään
tehdä. Energia säästyy toimintoja järkeistämällä, laitteistoja uusimalla sekä tietysti
Energiakolmion raportteja ja kulutustietoja hyödyntämällä.
– EnerKey.com tarjoaa hyvät työkalut
säästötoimien seuraamiselle. Meille tärkeitä energiamuotoja ovat myös höyry ja
paineilma, joten meille on tarpeen saada
myös näiden energiamuotojen kulutustiedoista samoja hyötyjä, joita saamme sähköstä, lämmöstä ja vedestä, Paasi pohtii, ja
onkin jo neuvotellut toiveistaan Energiakolmion suuntaan.
Lääketuotannon omat
erityispiirteet
Lääketuotanto on omanlaistaan teollisuutta. Tuotantoprosessissa kuluu paljon
vettä, koska laitteistoja joudutaan pesemään tuotevaihtojen yhteydessä. Tämän
lisäksi tuotannon edellyttämä puhdastila
vaatii ilmastoinnin käsittelyä, lämmittämistä, jäähdyttämistä ja kostuttamista.
– Puhdastilat ja aseptiset tilat vaativat
ilmanvaihtoa jopa 15 – 100 kertaa tunnissa. Ilman kostuttamiseen, lämmittämiseen ja kuivaamiseen on tarjolla
lukemattomia menetelmiä, jotka kaikki
kuluttavat paljon energiaa. Uusimpia
absorbiotekniikoita ei kaikissa vanhimmissa kiinteistöissä voi käyttää. Haastetta
riittää, Paasi pohtii.
Kuvaavaa on, että kaikkein tärkein, itse
tuotantoprosessi, vie energiaa vähän.
Kulutus syntyy nimenomaan kiinteistöteknisten laitteiden sähkön kulutuksesta.
Valmisteluja
energiakampanjointiin
Vastuullisuus on tärkeä arvo Orionissa.
Energiatehokkuus ja ympäristöstä huolehtiminen ovat osa tuota vastuuta.
– Pyrimme siihen, että saamme ”Big Planin” energiatehokkuuden parantamisesta
nopeasti valmiiksi. Yhdeksän prosentin
säästötavoite on iso. Suunnitelman julkis-
”EnerKey.com tarjoaa hyvät
työkalut säästötoimien
seuraamiselle.”
tamisen myötä myös henkilöstö pääsee
tekemään konkreettisia ympäristötekoja,
Paasi lupaa.
–Valjastamme hankkeeseen myös yhteistyökumppanimme. Kiinteistötekniikkaa
hoitavien kumppaneiden kanssa varmistamme mm. koneiden optimikäytön, Lapveteläinen jatkaa.
Orionin kiinteistöammattilaisten kanssa
on pidetty work-shopeja, joissa on kartoitettu laitteiden ja prosessien kulutuksia.
Kulutusmittareiden määrän lisäys kuuluu
suunnitelmaan. – Isojen koneiden ja laitteiden jäähdytys ja ilmanvaihto vievät paljon
sähköä, joten ne kannattaa laittaa konekohtaiseen seurantaan. Poikkeava sähkönkulutus saattaa paljastaa, että kone ei
käy oikein. Tarkan mittaustiedon ansiosta
voimme nähdä mistä säästöt konkreettisesti tulevat, Paasi suunnittelee.
Vaikka tulevaa suunnitellaan, paljon on
jo tehty. Vanhan tekniikan uusiminen ja
prosessin vaatimien laitteiden raja-arvojen sisällä tehdyt säädöt ovat jo tuoneet
merkittäviä säästöjä. Kaikkiin hankintapäätöksiin on otettu mukaan myös ympäristönäkökulma.
– Samalla säästyy selkeitä summia euroja,
mikä palkitsee konkreettisuudellaan, Lapveteläinen toteaa.
Orionilla on tarkat linjaukset kumppanuuksille, joita perustellusti käytetään. Vaatimuksena on riittävä koko, hyvä maine sekä
halu jakaa Orionin vastuullisuusperiaatteet.
– Me haluamme olla hyvä suomalainen yritys. Valvomme kumppaneidemme toimintaa, jo lääketurvallisuus vaatii sen. Teemme
kumppaniyrityksiin auditointeja, joilla varmistamme, että niiden laatu- ja turvallisuusasiat ovat kunnossa.
Kumppanina Energiakolmio
Yhteistyöhön Energiakolmion ja Orionin
välillä sisältyy sähkönhankinta sekä energiankäytön raportointipalvelut EnerKey.com
-portaalissa.
– Energiakolmion järjestelmä on mainio, mutta jos referenssitietoihin saataisiin muita lääketehtaita, olisimme siihen
vieläkin tyytyväisempiä. Voisimme verrata
omia kulutuksiamme muihin alalla toimiviin. Toki me puolestamme hyödymme
muiden tarvitsemista, järjestelmään toteutetuista innovaatioista, Paasi miettii.
Sähköenergian hankinta hoidetaan jatkossakin oman hankintastrategian mukaan,
joka lähiaikoina on tarkoitus päivittää.
Yhteistyölistalla seuraavana on kulutuksen
alamittausten lisääminen seurantaan.
– Käytämme elinkaariajattelua noin 10
vuoden takaisinmaksuajalla. Kallis laite voi
näin laskettuna ollakin edullinen, Lapveteläinen huomauttaa. Tehostamistoimet keskittyvät kiinteistöjen sisätiloihin, mutta jos
seiniä on tarve korjata, eristetään ne toki
parhaalla mahdollisella tavalla.
Kiinteistönhoidolla vetovastuu –
kumppanit apuna
Energiansäästö on kirjattu Orionin strategiaan isoilla kirjaimilla. – Toteuttamisen vastuu lankeaa kiinteistöpuolelle. Henkilöstöä
kannustetaan toki ideoimaan, mutta sitten,
kun tehdään toimenpiteitä, siihen tarvitaan
meitä. Kun voi säästää energiaa ja siten
tehdä jotakin näkyvää ympäristön hyväksi,
saa palkaksi hyvän mielen, Paasi toteaa.
9
Ari Lapveteläinen (vas) ja Juha Paasi ovat
saaneet energiansäästöhankkeiden vetovastuun kiinteistönhoitotoimen vastuulle.
Sä h k ö ma r k k i n o ide n a ja nk ohta is s em ina a r i
Sähkömarkkinat 2010
Integroituva eurooppalainen energiamarkkina
Hyvä sähkömarkkinoilla toimija
Aika & paikka
Tulevien ratkaisujen suunnittelu ja toteutus
edellyttää markkinan kehityksen ennakointia ja
hallintaa. Miltä talouden elinkeinoelämän ja teknologian kehitys näyttää? Mitkä ovat tulevan
integraation odotukset, tavoitteet ja vaikutukset eri näkökulmista katsoen? Kuinka kilpailu ja
hinta tulevat kehittymään, millaisiksi markkinan ja osapuolten roolit muodostuvat?
Torstaina 7.10.2010
Seminaari klo 10.00–16.30, keskustelu ja cocktailbuffet klo 19.00
saakka. Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 E, Helsinki
Sähkömarkkinat 2010 -seminaari auttaa näkemään muutoksen
suunnan ja vaikutukset ja siten löytämään oikeita ratkaisuja strategisille ja operatiivisille toimille. Kuulemme vastauksia alan parhailta
kansainvälisiltä asiantuntijoilta.
Ilmoittautumiset ja lisätietoja:
Tapahtuma koostaa kokonaiskuvan Suomen ja Itämeren alueen
markkinakehityksestä. Esillä on laaja kattaus integraation kehityksestä valtiovallan, regulaattorin, energiaintensiivisen teollisuuden,
markkinapaikan sekä energiayhtiöiden edustajien tarkastelemana.
Muutokset mahdollisia
Seminaarin osallistumismaksu:
590 €/hlö + alv 23 %
Hintaan sisältyy seminaariohjelma, -materiaali, simultaanitulkkaus,
tarjoilut sekä buffet.
Puh. 020 799 2112, sähköposti berita.korhonen@energiakolmio.fi
Ilmoittautumislomakkeen löydät myös osoitteesta
www.energiakolmio.fi -> Sähkömarkkinat 2010.
Tämä yhden päivän intensiivinen tapahtuma tuo yhteen toimialan
johtavat asiantuntijat ja kollegasi – tule Sinäkin.
Tervetuloa!
Heikki Koikkalainen
10
Ohjelma:
Seminaarin puheenjohtajana toimittaja Erkki Toivanen
Avaus
10.00 Uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari
Hallituksen energiapoliittiset linjaukset
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Erkki Toivanen
Talouden, elinkeinoelämän ja teknologian kehitysnäkymät
10.40 Maailmantalouden kehitysnäkymät ja
vaikutukset energiamarkkinaan
Toimitusjohtaja Sixten Korkman, ETLA
11.00 Tauko
Jouko Skinnari
Mauri Pekkarinen
Sixten Korkman
Sakari Tamminen
Satu Helynen
Asta Sihvonen-Punkka
Hans Grünfeld
Mikael Lundin
Morten Vesterdal
Einari Kisel
Mikael Odenberg
Seppo Ruohonen
11.10 Energia elinkeinoelämän kilpailukykytekijänä
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj
11.35 Teknologian innovaatiot eurooppalaisessa
energiantuotannossa – Energy Visions 2050
Professori Satu Helynen, VTT
12.00 Lounas
Energiamarkkinan integraatio
12.45 Kasvavalla vauhdilla kohti sähkösisämarkkinoita
Ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka, Energiamarkkinavirasto
13.15 Eurooppalaisen energiaintensiivisen teollisuuden
odotukset sähkömarkkinan integraatiolta
Tohtori Hans Grünfeld, IFIEC-Europen puheenjohtaja
13.45 Euroopan sähköpörssit – markkinapaikkojen
yhteistyön ja integraation haasteet
Toimitusjohtaja Mikael Lundin, Nord Pool Spot AS
14.15 Kahvitauko
14.30 Euroopan tukkusähkömarkkinan kehitys vuoteen 2020 ja
sen mahdolliset vaikutukset pohjoismaiseen markkinaan
Johtaja, analyysipalvelut Morten Vesterdal, Alpiq Trading
15.00 Baltian sähkömarkkinan kehitys
Alivaltiosihteeri Einari Kisel, Viron talous- ja viestintäministeriö
15.30 Pohjoismaisen sähkömarkkinan integraatio
Toimitusjohtaja Mikael Odenberg, Svenska Kraftnät
16.00 Suomi ja Helsinki integroituvan markkinan ja
ilmastonmuutoksen haasteiden edessä
Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen, Helsingin Energia
16.30 Seminaarin yhteenveto
Buffet klo 19.00 saakka
11
Jatkuvaa parantamista
ASIAKKAIDEN HYVÄKSI JO 100 VUOTTA
Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia • Kuvat Koskisen Oy
Koskisen Oy on perheyritys, jossa katse on aina kauempana kuin nykyinen kvartaalimuoti vaatisi. Sadan
vuoden aikana yrityksessä on nähty niin nousukausia
kuin ”nuuka-aikojakin”, mikä on yrityksessä käytetty
nimitys heikommille ajoille. Toimintaa ohjaavat arvot
ovat osoittaneet toimivuutensa: luottamus, luovuus,
rohkeus ja tuloksellisuus pätevät edelleen. Koskisen Oy
on kansainvälisesti arvostettu puutuoteteollisuuden
ammattilainen, jonka prosesseissa puu taipuu yksilöllisiksi asiakasratkaisuiksi. Yrityksen tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat rakentaminen, sisustaminen sekä puusepän- ja kuljetusvälineteollisuus.
12
K
oskisen Oy:n valtavaan teollisuusintegraattiin kuuluvat Herrala
talotehdas, saha sekä vaneri- ja
lastulevytehtaat, mutta myös kolme bioenergiakattilaa. Integraatti käsittelee ja
jalostaa puuta hyvin monipuolisesti erilaisiksi vanerituotteiksi, lastulevyksi, sahatavaraksi, rakentamisen komponenteiksi,
sisustamistuotteiksi sekä valmiiksi taloiksi.
Toimintaa on Järvelässä, Hirvensalmella,
Vierumäellä sekä Venäjän Sheksnassa.
Vuosittain puuta käsitellään peräti miljoona kuutiometriä, tarkkaan, viimeistä
neulasta myöten.
Perheyrityksessä
on avoin ilmapiiri
Uusi toimitusjohtaja Pekka Päkkilä huo-
Säästetty euro on tienattu euro
Koskisen Oy:ssä energiatehokas toiminta on aina ollut itsestään selvää. Energiakatselmuksia ja -selvityksiä on tehty
säännöllisesti ja kustannustehokkuus on
perinteisesti ollut yrityksessä arvossaan.
Toimitusjohtaja Pekka Päkkilä (vas) sekä energiapalveluiden päällikkö Timo Lintusaari iloitsevat perheyrityksen keskustelevasta ja avoimesta ilmapiiristä, jossa on hyvä kehittää
toimintaa.
masi pian pörssiyhtiön ja perheyhtiön
erot. – Molemmissa toimitaan kasvuhakuisesti ja asiakaskeskeisesti, mutta
toimintatapa ja päätöksenteko ovat perheyrityksessä erilaista. Läsnä oleva omistaja
luo keskustelevan ja avoimen ilmapiirin,
mikä tarjoaa hyvät mahdollisuudet uudistumiseen ja kehittämiseen, Päkkilä kertoo.
Hän on tullut taloon viemään Koskisen
Oy:n entistä voimakkaammin kansainvälisille markkinoille, joilta yritys hakee vahvaa kasvua.
– Jalostamme puuta pitkälle, joten
haemme kumppaneiksemme puuta käyttäviä yrityksiä ja teemme yhteistyötä heidän
kanssaan. Kumppanuus- ja partnershipmallit ovat meille luontaisia. Olemme
luotettava kumppani, palvelemme räätälöinneillä ja asiakassovelluksilla. Kasvun
nälkä on kova, Päkkilä vakuuttaa.
Innovatiivisesti puusta
Ydinosaaminen on puussa, jonka jalostusarvon parantamiseen suhtaudutaan vakavasti.
– Haluamme tuoda asiakkaillemme uusia
ratkaisuja sekä tarjota innovatiivisia tapoja
jalostaa ja käyttää puuta. Puu on ympäristöystävällinen ja energiatehokas materiaali, jonka käyttö varmasti lisääntyy,
energiapalveluiden päällikkö Timo Lintusaari ennustaa. Hyvänä esimerkkinä hän
mainitsee Vierumäelle nousevan puusta
rakennettavan kerrostalon, jonka puurakenneratkaisuissa Koskisen Oy on mukana.
Puukerrostalo on ekotehokas ja se rakennetaan passiivienergiataloksi. Suomessa on
puurakentamisessa pitkät perinteet, miksei
siis kerrostalojakin voisi rakentaa puusta?
– Niin kulutetaan kuin tuotetaan eli
pyrimme jatkuvasti parantamaan koneiden
ja laitteiden hyötysuhdetta. Kehittäminen ja
parantaminen ovat, kautta koko organisaation, meille jokapäiväistä työtä. Henkilöstöä
koulutetaan jatkuvasti, Lintusaari toteaa.
Tuottavuutta ja energiatehokkuutta parannetaan myös investoinnein.
Bioenergian tuotanto jo huipussa
Valtion energiapaketti ei tuo Koskisen
Oy:lle uutta, sillä bioenergiaan on siirrytty
jo kauan sitten. 2000-luvun alussa valmistui 15 MW:n arinakattila. Sen ja muiden
kattilainvestointien myötä öljyn poltto
käytännössä loppui, samoin rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt – melkoinen
ympäristöteko! Kahden muun biokattilan ansiosta Järvelän integraatin käyttämä
lämpöenergia tuotetaan 95 %:sesti omalla
bioenergialla, jonka materiaali on omaa
raaka-ainetta, puun kuorta ja haketta.
”Mikä meitä todella kiinnostaa on bioenergian tuotanto,
”risusavotta”, josta näyttää
tulevan bisnesalue.”
– Sähköntuotanto ei meitä vielä kiinnosta, mutta päivitämme toki selvitykset, jos syöttötariffit todella tulevat. Mikä
meitä todella kiinnostaa on bioenergian
tuotanto, ”risusavotta”, josta näyttää tulevan bisnesalue. Olemme mielenkiintoinen
partneri monille toimijoille, sillä me pystymme laajan puunhankintamme ansiosta
takaamaan energiapuun saannin kaikissa
tilanteissa, Päkkilä uskoo.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että Koskisen Oy toimittaa kotikylänsä Järvelän keskustaan kaukolämpöä
yhteistyössä paikallisen sähkölaitoksen ja
Järvelän kunnan kanssa. Hyvää yhteistyötä,
13
sillä Koskisen Oy:n työntekijöistä merkittävä osa asuu Järvelän taajamassa.
Biohiilestä hittituote?
Bioenergian kasvun myötä kehitetään
uusia tapoja tuottaa polttoainetta, jota
olisi kustannustehokasta kuljettaa. Aina
utelias ja uudistusmielinen Koskisen Oy
on jo tutkinut uutuustuotteen, biohiilen,
tuotantomahdollisuuksia. Puuperäisestä
biomassasta voidaan paahtamalla valmistaa
hiilidioksidineutraalia biohiiltä, jota voidaan
käyttää rinnakkaispolttoaineena hiilivoimalaitoksissa ilman laitosten muutostarpeita.
Biohiiltä voidaan varastoida ja kuljettaa
pitkiäkin matkoja. – Seuraamme uteliaina
tilanteen kehittymistä, Päkkilä vihjaa.
Pitkäjänteistä kumppanuutta
Energiakolmio oli vielä nuori yritys, kun
yhteistyö alkoi. Nykyiseen yhteistyömalliin kuuluu sähkökauppa suojaustoimenpiteineen sekä raportointi EnerKey.com
-portaalissa. – Olemme tehneet yhteistyötä kauan ja saaneet yhteistyöllä pidettyä sähkön hinnan kurissa. EnerKey on
palvellut meitä hyvin ja kustannustehokkaasti, Lintusaari kertoo.
Lintusaari arvostaa EnerKeyn jatkuvaa
kehittymistä ja raportteja, joita hän käyttää aktiivisesti.
– Myös räätälöintitoiveitamme on järjestelmään toteutettu, Lintusaari mainitsee. Hän kokee, että myös Energiakolmio
arvostaa pitkää ja hyvää yhteistyötä.
Nuuka-aika alkaa olla takana
Tämänkertainen ”nuuka-aika” koetteli
Koskisen Oy:tä kovalla kädellä, mutta
pahin on jo takana.
– Yrityksen hengen mukaisesti kaikki osallistuivat talkoisiin. Nyt käyttöasteemme on
noussut, mutta tiettyä epävarmuutta vielä on
ilmassa. Uhkana on puun hinnannousu, joka
syö kilpailukykyämme. Ala on suhdanneherkkä, mutta rakennusalan hienoinen elpyminen parantaa näkymiä. Tulevaisuutemme
näyttää hyvältä, ja hyvien kumppaneidemme
kanssa yhteistyössä pääsemme pian nousuuralle, toimitusjohtaja Päkkilä uskoo.
SYDÄMELLINEN LAUKAA ON ENERGIATEHOKAS KUNTA
Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia
Kuntatalouden haasteet Laukaassa kuulostavat tutuilta:
euroista tekee tiukkaa. Laukaassa tartuttiin härkää sarvista,
joten energiankäyttöä ryhdyttiin tehostamaan jo vuonna 1997
– silloin tehtiin ensimmäinen energiakatselmus. Nyt kunnassa
on nähtävissä selkeä asennemuutos, jonka myötä energiankäyttöön liittyvät säästö- ja tehostamistoimet saavat laajalti
kannatusta – säästöjä tulee.
L
aukaan kunnan kiinteistöpäällikkö
Pirkko Puttonen kertoo, että käytännössä kunnan lämpö- , vesi-,
sähkö-, ja automaatioasiat on keskitetty
LVI-teknikko Juha Wiikille. Hän on toiminut näiden alojen ylläpidon henkilöstön
kuten kiinteistön- ja automationhoitajien
tukena sekä sisäisenä konsulttina ja asiantuntijana jo yhdeksän vuotta.
Hyvä kumppani luo
turvallisuutta
Laukaa on tehnyt yhteistyötä Energiakolmion kanssa jo vuodesta 1998. – Arvostamme yhteistyötä, sillä Energiakolmio on
meille kumppani, joka osaa ohjata, auttaa ja
suositella. Se kulkee rinnallamme seuraten,
että asiat sujuvat hyvin, Puttonen miettii.
Laukaassa on vuodesta 2002 ollut käytössä EnerControl -palvelu, jonka avulla
on seurattu kiinteistöjen kulutustietoja.
Kiinteistönhoitajat käyttävät palvelua päivittäin, joten tiedot ovat parhaimmillaan
reaaliaikaisia.
– Seuraamme raportteja, mutta minusta
on hyvä, että myös Energiakolmiossa
ollaan tilanteen tasalla. Siellä on joskus huomattu vikatilanne, joka on meiltä
mennyt ohi, Wiik kertoo. Hyvät raportit auttavat kiinteistöpäällikköä talouden
suunnittelussa ja kulutusten arvioinnissa.
Uusi hankintarengas tuli
tarpeeseen
Yhteistyöhön kuuluvat säännölliset ja aina
tarpeen mukaan sovittavat tilannekatsaukset Energiakolmion asiantuntijoiden kanssa.
Viimeisin ponnistus oli uuden keskisuomalaisen sähkön hankintarenkaan rakentaminen, joka tuli ajankohtaiseksi Jyväskylän
kuntaliitosten johdosta. Nykyinen hankintasopimus päättyy vuoden 2011 lopussa.
Energiakolmio toimi projektissa ”puhemiehenä”, jonka avulla uusi hankintarengas saatiin rakennettua.
– Onneksi saimme koottua kulutukseltaan
entisen renkaan kokoisen, kymmenisen
kunnan muodostaman yhteenliittymän,
joten voimme jatkossakin tehdä sähkönhankintoja merkittävän volyymin suomalla
joustavuudella ja tehokkuudella. Ilman
Energiakolmiota hanke ei olisi onnistunut,
Puttonen arvelee.
Energiatehokkuuden edelläkävijä
Energiatehokkuus on kirjattu Laukaan
kunnan strategiaan, joten pulinat pois.
Laukaassa on kuunneltu ja toteutettu
KTM:n ja Motivan ohjeita, sillä kunta on
mukana nyt jo toisessa energiatehokkuussopimuksessa. – Monissa kunnissa ollaan
vasta lähtökuopissa, mutta meillä energia
on ollut tarkkailussa jo toistakymmentä
vuotta, Wiik miettii. Euro on ollut hyvä
motivaattori. Noususuuntaisia kulutus-
14
Juha Wiik ja Pirkko Puttonen toimivat yhteistyössä Laukaan kunnan energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvät tulokset
saavat kaksikon hymyilemään.
käyriä on saatu kääntymään alaspäin tai
ainakin loivenemaan. – Meillä on melko
vanha kiinteistökanta, joten mm. laitteistojen ja kalusteiden uusiminen ja säätöjen
optimointi on tuonut säästöjä. Toisaalta
sisäilmaongelmat ovat paikoin ajaneet
energiansäästön ohi, ja joissakin kohteissa
on kerta kaikkiaan vain tultu tien päähän,
säästettävää ei enää ole, Puttonen toteaa.
Laukaan kunnalle energiatehokkuus on
imagollinen asia. Myös kuntalaisten suuntaan halutaan olla esimerkin näyttäjä. –
Asennemuutos on viime vuosina näkynyt
selvästi esimerkiksi vetämässäni energiaryhmässä, jossa eri hallintokuntien
edustajien kanssa pohditaan myös energiankäyttöön liittyviä toimia, Wiik kertoo.
Euro on paras porkkana
– Olisihan se hienoa, jos voisimme kohdentaa säästyneet eurot johonkin tiettyyn
konkreettiseen kohteeseen, mutta näin
emme ainakaan vielä voi toimia. Onnistuneilla säästötoimilla voidaan parhaimmillaan alittaa budjetti, ja saada siitä kiitokset.
Energiatehokkuussopimuksen myötä ideoimme konkreettisempiakin porkkanoita,
Puttonen kertoo.
TIETOLAATIKKO:
Sydämellinen Laukaa on maaseutumainen kasvukunta Jyväskylän seudulla. Laukaassa on monipuoliset asumismahdollisuudet, toimivat palvelut ja
monipuolista yrittäjyyttä. Asukastavoitteeksi on asetettu 20020 henkeä. Tällä hetkellä kunnassa on
noin 18 000 asukasta.
Jukka Muilu • puh. 020 799 2108 • jukka.muilu@energiakolmio.fi
E
SmartRegions Energiakolmio
mukana älykkään
mittaustiedon
hyödyntämisessä
S
martRegions-hanke edistää uusia
älykkään energiamittauksen palveluita Suomessa ja Euroopassa.
Älykkäällä energiamittauksella on suurta
potentiaalia säästää kustannustehokkaasti
energiaa ja vähentää sähkön huipputehontarvetta. Lisäksi sillä on tärkeä rooli älykkäissä sähköverkoissa sekä uusiutuvan
energian ja energiatehokkuuden vuoden
2020 tavoitteiden saavuttamisessa. Älykkäät energiamittarit ovat kuitenkin vain
mahdollistavaa teknologiaa, ja tarvitsevat
rinnalleen oikeanlaisia palveluita loppukäyttäjälle saadakseen aikaan energian käytön tehostumista.
Toukokuussa 2010 käynnistyneessä
SmartRegions-hankkeessa edistetään
innovatiivisia älykkään energiamittauksen palveluita, jotka ovat kaikkein potentiaalisimpia tuomaan energian säästöä ja
huipputehontarpeen vähennystä. Nämä
palvelut voivat olla informaatiota sisältävää
laskutusta ja palautetta energiankäytöstä
loppukäyttäjälle, erilaisia muuttuvahintaisia
tariffeja tai esimerkiksi automaatiopalve-
Energiakolmion
raportointipalveluja
Espanjaan
nergiakolmio Oy on toimittanut
Atel Energialle EnerKey-portaalin pohjalle perustuvan energiaraportointijärjestelmän. Ohjelmisto otettiin
käyttöön elokuun alussa ja se on toteutettu kokonaan Energiakolmion ICT-yksikön voimin.
Atel Energia on Espanjassa toimiva sähkönmyyjä, jonka markkinaosuus on kasvanut voimakkaasti. Portaali onkin
rakennettu tulevaisuutta silmällä pitäen
noin 100 000 sähkön käyttäjälle.
luita kulutuksen ja huipputehon säätelyyn.
SmartRegions -hanke kestää kolme vuotta
ja hankkeessa on mukana toimijoita 8:sta
Euroopan maasta. Suomesta yritysjäsenten
lisäksi ovat mukana hanketta koordinoiva
Jyväskylä Innovation Oy ja Keski-Suomen
Energiatoimisto.
Hankkeessa seurataan energiamittauksen
ja siihen liittyvien palveluiden ja lainsäädännön tilannetta Euroopassa, annetaan
suosituksia päättäjille energiamittaukseen
liittyvästä lainsäädännöstä, määritellään
älykkään energiamittauksen palveluiden
parhaita käytäntöjä sekä niiden kustannuksia ja hyötyjä, sekä edistetään näiden palveluiden käyttöönottoa hankeen
eurooppalaisilla partnerialueilla. Tavoitteena on luoda liiketoiminta-alueita, joissa
älykkään energiamittauksen uusia palveluita toteutetaan tehokkaasti ja jotka toimivat esimerkkinä toisille maille ja alueille
Euroopassa.
15
Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää tarkkaa ja mahdollisimman reaaliaikaista raportointia. Espanjassa on laajasti
herätty kehittämään uusia järjestelmiä,
tavoitteena tuottaa lisäarvoa sähkönmyyntipalveluille. Raportointijärjestelmä
mahdollistaa sähkön kulutuksen tarkan
seurannan sekä helpottaa uusien energiatehokkuustoimien löytymistä. Käyttöönotto on helppoa, sillä Atelin Energian
asiakkaat saavat yksilölliset käyttäjätunnukset automaattisesti sähköpostin välityksellä, myös salasanat toimitetaan
järjestelmän kautta automaattisesti.
Espanjan sähkömarkkinan tuotteet poikkeavat Suomessa olevista aikamääritteistä,
joka asettaakin mielenkiintoisia haasteita
asiakasraportointiin.
Energiakolmiolla on vahva osaaminen
ICT-toiminnoista energiasektorilla. Palvelutarjontaan kuuluvat valmiit tuotteet sekä
asiakaskohtaisesti toteutetut tietojärjestelmät.
Energiakolmio Oy on myös merkittävä ohjelmistotoimittaja. EnerKeyjärjestelmällä raportoidaan energian
kulutuksia Pohjoismaissa, Baltiassa
ja Etelä-Euroopan maissa.
SÄHKÖN YHTEISPOHJOISMAINEN
vähittäisma
vähittäismarkkina toteutuu
Teksti ja henkilökuva
henk
Hannele Haltia
Pohjoismaisten energiaregulaattoreiden muodostama yhteistyöelin NordREG on ajanut
tavoitetta yhteispohjoismaisten
vähittäismarkkinoiden muodostamiseksi jo vuodesta 2004.
Hanke sai lopulta poliittisen
hyväksynnän pohjoismaisessa
ministerineuvostossa lokakuussa
2009. Nyt ei enää kysytä toteutuuko hanke – nyt kysytään
millaisena se toteutuu vuoteen
2015 mennessä, jonka NordREG on visiossaan asettanut
tavoitteeksi.
N
ordREGin vähittäismarkkinat ja
sähkönjakelu -työryhmän puheenjohtajana toimii ryhmäpäällikkö
Antti Paananen Energiamarkkinavirastosta.
– Pohjoismainen yhteistyö sähkön tukkumarkkinoilla on ollut tuloksellista, joten
on johdonmukaista kehittää yhteinen toimintamalli myös sähkön vähittäismarkkinoille. Mielestäni siitä hyötyvät kaikki
osapuolet. Myyjät voivat laajentaa toimintaansa isommille markkinoille, ja Suomeenkin voidaan odottaa uusia toimijoita.
Kilpailun lisääntymisen myötä ostajalla on
enemmän valinnanvaraa. Pk-yritykset ja
jopa yksityistaloudet hyötyvät hintakilpailusta. Toimintojen automatisoinnin kautta
myös markkinoiden tehokkuus lisääntyy,
Antti Paananen kuvailee. NordREGin tehtävänä on nyt laatia toteutussuunnitelma.
Yhteispohjoismaista
harmonisointia
Yhteinen vähittäismarkkina kattaa Suomen
lisäksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan. Vuosi
2015 on asetettu tavoitteeksi työssä, josta
käytetään sanaa harmonisointi. Se johtaa
väistämättä muutoksiin markkinaosapuolten toimintatavoissa ja tehtävissä sekä vaikuttaa osapuolten väliseen tiedonvaihtoon.
– Tämä on parhaiden menettelyjen etsimistä, mutta myös täysin uusien toimintamallien ideointia, Paananen kertoo. Hänen
mukaansa NordREGin työryhmissä on
hyvä henki ja tekemisen meininki. Myös
myyjät ja verkonhaltijat ovat olleet aktiivisesti mukana työssä. Kaikkien maiden
regulaattorit ovat vahvasti sitoutuneet
tavoitteeseen, Paananen kiittelee.
Isoista päätöksistä pienempiin
Isoin periaatteellinen kysymys on menettelytavasta, jolla asiakasrajapinta hoidetaan.
16
– Vaihtoehtoina ovat yhden tai kahden
luukun periaate tai näiden sekoitus, Paananen kertoo.
Yhden luukun mallissa asiakkaaseen, mm.
sopimuksiin, laskutukseen, asiakaspalveluun liittyvissä kysymyksissä on yhteydessä vain toinen osapuolista, siis joko
sähkön myyjä tai verkonhaltija. Kahden
luukun mallissa asiakasrajapinnassa toimisivat molemmat. Suomessa noudatetaan
molempia malleja, mutta kahden luukun
malli vastaa Pohjoismaiden nykyisiä käytäntöjä paremmin. Toisaalta monet
pienasiakkaat arvostavat yksinkertaisuutta
ja haluavat koko palvelun yhdeltä taholta.
Harmonisointi tarkoittaa aluksi myös melkoisia investointeja tietojärjestelmien
muutoksiin kaikissa maissa. Tehokkuusvaatimukset edellyttävät automaation kehittymistä joka tapauksessa. Nyt on siis hyvä
tilaisuus miettiä järjestelmien yhtenäistämistä, sillä ne ovat yhteisten vähittäismarkkinoiden perusedellytys.
– Etäluenta on Suomessa arkipäivää, mutta
tanskalaiset vasta aloittelevat, Paananen
kertoo esimerkkinä maiden eroista, jotka
lisäävät hankkeen vaikeuskerrointa.
-
Tea Finni
Antti Paananen on mukana NORDREGissä laatimassa yhteispohjoismaista vähittäismarkkinoiden
toteutussuunnitelmaa vuoteen 2015 mennessä.
POHJOISMAINEN SALKUNHALLINTA VAHVISTUU
Tea Finni • puh. 020 799 2143 • tea.finni@energiakolmio.fi
Vuosi 2015 on tavoite – ei pakko
Paananen myöntää, että vuosi 2015 tulee
nopeasti. – Olemme todenneet, että tuolloin meillä ei välttämättä ole kaikki valmiina,
mutta jotakin aivan varmasti on. Aikaraja
ei ole meille pakko, jonka vuoksi tehtäisiin
huonoja kompromisseja, Paananen toteaa.
– Järjestelmä luodaan yhteistyössä kaikkien markkinaosapuolten kanssa. Käyttäjien kuuleminen on osoittautunut
kuitenkin haasteelliseksi, sillä he eivät
ole järjestäytyneet eikä heillä yleensä ole
energia-asioiden tuntemusta. Nyt olisi vaikuttamisen paikka, hän kannustaa.
Nyt on aika toimia, osallistua ja
vaikuttaa!
Pohjoismainen yhteistyö näyttää mallia Euroopan komissiolle, joka seuraa tilannetta kiinnostuneena. Toimimalla eturintamassa
Pohjoismaat voivat olla tiennäyttäjiä sen sijaan, että Euroopan malleja tuodaan meille.
V
uoden 2010 alkupuolisko on ollut
monessa mielessä varsin mielenkiintoista ja muutosrikasta aikaa.
Ulkoisista tekijöistä Fortumin päätös salkunhallinnan lopettamisesta ja talven
hurjat piikkitunnit ovat tuoneet Energiakolmion salkkuporukkaan paljon vipinää,
mutta myös sisäisesti tapahtuu.
Alpiqin pohjoismaiset yksiköt on organisoitu yhteiseen pohjoismaiseen organisaatioon, mikä on käytännössä lisännyt
ja monipuolistanut salkunhoidon resursseja. Yhteistyö norjalaisten ja tanskalaisten kollegojemme kanssa on avannut uusia
toimintamahdollisuuksia, tuonut uusia
näkökulmia salkunhoitoon sekä esimerkiksi kokopäiväisen analyytikon ja meteorologin käyttöömme. Työntekijävaihtojen
myötä osaamista ja kokemusta siirtyy puolin ja toisin. Yhteisessä organisaatiossa
– Sähkön tukkumarkkina kaipaa edelleen
kehittämistä eikä vähittäismarkkinoiden
rakentaminen ole siitä työstä pois. Nyt on
aika hyväksyä tosiasia: yhteiset pohjoismaiset vähittäismarkkinat tulevat. Kannattaa siis
miettiä omaa kiinnostusta, halua ja mahdollisuuksia hyötyä niistä, Paananen kehottaa.
17
myös pohjoismaisten sähkösalkkujen hallinta yhteistyössä on kaikin puolin hedelmällistä.
Lisäpalveluna Alpiq Norway voi toimia
asiakkaan niin halutessa myös kauppojen
vastapuolena. Vastapuolibusiness on salkunhoidon puolueettomuuden säilyttämiseksi organisoitu kokonaan erilliseksi
toiminnoksi, joten asiakas voi olla edelleen
varma Energiakolmion tutusta puolueettomasta ja asiakaslähtöisestä toimintalinjasta.
Asiakaskuntamme on kevään mittaan kasvanut merkittävästi ja uskomme saman
trendin jatkuvan myös syksyllä. Aiemmasta
22 henkilöstä norjalaisilla ja kotimaisilla
vahvistuksilla 33 henkilöön kasvanut salkunhallinnan organisaatiomme on valmiina
vastaamaan haasteeseen.
POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TUULEE
Suomi on asettanut kovan
tavoitteen yli kymmenkertaistaa maan tuulivoimatuotanto
vuoteen 2020 mennessä. Kun
jatkuvasti vaihtelevan sähköntuotannon määrä markkinoilla
kasvaa nopeasti, vaikuttaa se
väistämättä myös sähkön hintaan.
S
uomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla sähkön hinta
muodostuu kysynnän ja tarjonnan
kohdatessa. Kun markkinoille tulee lisää
marginaalikustannuksiltaan edullista sähköntuotantokapasiteettia, muodostuu
hinta alhaisemmaksi.
Tuulivoiman marginaalikustannukset ovat
pienet, joten myös tuulivoimatuotannon
lisääntyminen sähkömarkkinoilla voi laskea hintaa tuntitasolla, kun se korvaa kalliimpaa sähköntuotantoa. Vaikutuksen
suuruus riippuu kuitenkin hyvin monesta
eri tekijästä, kuten käytettävissä olevasta
muusta sähköntuotantokapasiteetista sekä
markkinoiden siirtokapasiteeteista, joten
tuulivoiman ei voida sanoa systemaattisesti laskevan sähkön markkinahintaa.
Huomattavin tuulivoiman lisärakentamisesta aiheutuva muutos sähkömarkkinoilla
onkin hinnan vaihtelun lisääntyminen.
Tuulivoima muuttaa
sähkömarkkinoita
TUULIMARI PEKKARINEN on opinnäytetyössään käsitellyt ajankohtaista aihetta tuulivoimatuotannon lisäämisen vaikutuksesta sähkön
markkinahintaan. Tuulimari on työskennellyt kesätyöntekijänä Energiakolmiossa ja jatkaa opintojaan
Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Tuulivoima poikkeaa ratkaisevasti muista
sähköntuotantomuodoista johtuen sen suuresta vaihtelusta ja heikohkosta ennustettavuudesta. Valmisteilla oleva laki uusiutuvalla
energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta
takaa tuulivoimatuottajalle tietyn hinnan
tuotetusta sähköstä, joten tuulivoimatuottajan kannattaa tuottaa sähköä aina kun tuulee; tuulisuuden vaihtelut siirtyvät siis lähes
suoraan tuotetun sähkön määrään.
18
Se, kuinka suuresti tuulivoiman vaihtelu
tulee näkymään sähkön hinnassa, riippuu erittäin monesta tekijästä, kuten
tulevaisuuden kysynnästä, sähköntuotantorakenteesta niin Suomessa kuin
koko pohjoismaisten sähkömarkkinoiden alueella, maiden välisistä ja sisäisistä
siirtokapasiteeteista sekä hintatasosta
pohjoismaisia sähkömarkkinoita ympäröivillä markkinoilla. Lisäksi ilmiöihin
vaikuttaa myös se, kuinka vahvasti pohjoismaiset sähkömarkkinat integroituvat
Keski-Euroopan suuntaan.
Vaihtelu lisääntyy
Suomen näkökulmasta merkittävimmäksi
tuulivoimakapasiteetin kasvusta aiheutuvaksi muutokseksi sähkömarkkinoilla on
ennustettu nollahintaisten tuntien lisääntyminen. Tällaisia tunteja voi tulla vastaan
erityisesti tilanteissa, joissa kulutus on
alhaista ja tuulivoimaa on markkinoilla
paljon. Kun samaan aikaan hankalammin
säädettävät perusvoimalaitokset ovat
käynnissä, voi tuotantoa olla markkinoilla
niin paljon, että hinta putoaa nollaan.
Nollahintaisten tuntien syntymistä
edesauttavat myös pullonkaulat sähkön
siirrossa, jos sähköä ei pystytä riittävästi
siirtämään korkeamman hinnan alueelle.
Vaikka Suomi on osa vesivoimaan perustuvia pohjoismaisia sähkömarkkinoita, on
meillä helposti säädettävän vesivoiman
osuus kokonaissähköntuotannosta pieni,
mikä edelleen luo lisäedellytyksiä nollahintaisten tuntien syntymiselle.
Toisaalta myös hintapiikkien ennustetaan
lisääntyvän tuulivoiman osuuden kasvaessa.
Niiden lisääntyminen on kuitenkin maltillisempaa vesivoimaan perustuvilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, sillä edullista
säätövoimaa on helposti saatavilla.
Jos pohjoismaiset sähkömarkkinat kuitenkin jatkossa yhä enemmän yhdistyvät
Keski-Euroopan lämpövoimaan pohjautuvien sähkömarkkinoiden kanssa, voi
tilanne muuttua toisenlaiseksi.
RIIPPUMATTOMUUS RATKAISI
yhteistyön sähköyhtiössä
Teksti Hannele Haltia
Keuruun Sähkö on 94-vuotias perinteinen energiayhtiö, joka
toimii Keski-Suomessa Keuruun ja Multian toiminta-alueella.
Konserniin kuuluvat sähköyhtiön lisäksi myös Keuruun Lämpövoima Oy sekä Radiki Oy. Konserni työllistää yhteensä 70 henkilöä, palvelee lähes 9000:tta asiakasta. Liikevaihto oli viime
vuonna noin 14 milj. euroa.
Toimitusjohtajat Tapio Ollila (vas) ja Pasi Valoranta
K
euruun Sähkö Oy ja Energiakolmio allekirjoittivat sopimuksen
sähkö- ja päästökaupan salkunhoidosta, raportoinnista sekä taseenhoidosta
elokuussa 2010. Sopimus on konsernitasoinen ja se sisältää sähkönhankinnan salkunhallinnan sekä fyysisen sähkökaupan
palvelut.
Mutta palataanpa ajassa hiukan taaksepäin
hetkeen, jolloin entinen yhteistyökumppani lopetti palvelun tarjoamisen. – Jouduimme vähän yllättäen tilanteeseen, joka
pakotti meidät tutkimaan, mitä korvaavaa
tarjontaa markkinoilla on. Tutustuimme
alan toimijoiden palveluihin laajasti ja huomasimme, että palveluissa ja toimintatavoissa on selkeitä eroja, toimitusjohtaja
Tapio Ollila kertoo.
Riippumattomuus miellyttää
Keuruulla noteerattiin Energiakolmion palveluhalukkuus hyvillä mielin.
– Tuli sellainen olo, että meidät todellakin
haluttiin asiakkaaksi. Monet toimijat esittelivät meille standardiratkaisujaan, mutta
Energiakolmion asenne oli toisenlainen.
He kuuntelivat toiveemme tarkalla korvalla ja räätälöivät tarjouksensa sen mukai-
seksi. Joustavuus oli merkillepantavaa,
kiittelee myyntijohtaja Seppo Kivistö.
Energiakolmion palvelun hinta-/laatusuhde
oli kohdallaan, mutta ennen kaikkea yritys
vakuutti asiantuntemuksellaan ja ammattitaidollaan. Sähköyhtiönä Keuruun Sähkölle
erityisen tärkeää oli uuden yhteistyökumppanin riippumattomuus ja puolueettomuus.
”He kuuntelivat toiveemme
tarkalla korvalla ja
räätälöivät tarjouksensa
sen mukaiseksi. Joustavuus
oli merkillepantavaa”
Hyvät työkalut
auttavat menestymään
Odotukset yhteistyölle ovat luonnollisesti
korkeat.
– Odotamme yhteistyöstä pitkäjänteistä
kumppanuutta. Toivomme, että Energiakolmio kulkee rinnallamme ja jakaa
huolemme menestymisestämme auttaen sillä huippuosaamisellaan, mikä heillä
19
nyt on. Toivomme, että yritys jatkossakin pysyy alan edelläkävijänä ja tarjoaa
meillekin edelläkävijyyden edun, pohtii
Kivistö. Ollila ennustaa, että Energiakolmion ammattitaidon avulla Keuruun Sähkö
pysyy mukana alan nopeassa kehityksessä,
sillä se saa yhteistyön myötä käyttöönsä
aina uusimmat menetelmät ja työkalut.
– Uskomme saavamme sellaista kilpailuetua, että voimme palvella erityisesti
isompia asiakkaitamme joustavammin ja
yksilöllisemmin. Uuden kumppanimme
asenne on osoittanut sellaista joustamista
ja myötäelämisen taitoa, että pidän sitä
hyvänä enteenä yhteistyömme sujumiselle,
Ollila toteaa.
Helppo valinta
Kun luottamus on kohdallaan ja aito halu
palvella oli nähtävissä läpi koko prosessin,
oli päätöksenteko lopulta helppoa.
– Olemme tyytyväisiä nyt tehtyyn sopimukseen, sillä se helpottaa työtämme ja
siirtää osan työtaakasta Energiakolmiolle.
Arkinen työ sujunee jouhevasti. Isoa kulttuurimuutosta ei ole odotettavissa, sillä
henkilökemiatkin tuntuvat toimivan hyvin,
Ollila kiteyttää.
NIMITYSUUTISIA
Tietotekniikan opiskelija Anna Seppänen on
nimitetty ICT-suunnittelijaksi. Anna on valmistumassa
Jyväskylän yliopistosta fil.maisteriksi. Hän siirtyi Energiakolmion palvelukseen unkarilaisessa ohjelmistoyrityksessä suoritetun työharjoittelunsa jälkeen.
LuK Heikki Heikkinen on nimitetty ICT-suunnittelijaksi. Heikki opiskelee Jyväskylän yliopistossa tietotekniikkaa ja ohjelmistotekniikkaa.
Tietojenkäsittelyn tradenomi Eeva Hänninen
on aloittanut työt ohjelmistokehitystiimissä ICT-suunnittelijana. Eeva on valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
DI Terhi Harjulehto on aloittanut energia-asiantuntijana energiatehokkuustiimissä. Hän siirtyi Energiakolmion palvelukseen Elomaticin energiaosastolta.
Tradenomi Heidi Puttonen on aloittanut palveluvastaavana sähkökaupan back-office -tehtävissä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Festago Oy:llä sekä
Jyväskylän verotoimistossa.
MBA, BBA Mikko Askolin on nimitetty salkunhoitajaksi. Aiemmin Mikko on toiminut salkunhallinnan
tehtävissä KSS Energialla yli kymmenen vuoden ajan.
ICT-tradenomiopiskelija Kaisa Hänninen on
aloittanut palveluvastaavana EnerKey.com -portaalin
tietojen ylläpitotehtävissä.
UUTISIA
Energiakolmio avannut
toimipisteen Hyvinkäälle
Energiakolmio vahvistaa läsnäoloaan EteläSuomessa avaamalla uuden toimipisteen
Hyvinkäälle. Alkuun toimistossa työskentelee avainasiakaspäällikkö Juha Liikanen
myynnin, asiakkuuden hoidon ja kehityksen
tehtävissä. Toimipiste vahvistaa pääkaupunkiseudun asiakkaidemme palvelemista.
Hyvinkään toimipiste sijaitsee Teknologiakeskus Techvilla Oy:n tiloissa
osoitteessa Kankurinkatu 4-6, 05800
Hyvinkää. Avainasiakaspäällikkö Juha Liikanen, puh. 020 799 2210