Tilinpäätös - Nordic Morning

Transcription

Vuosikertomus
Tilinpäätös 2010
edita-konserni
Tukitoiminnot
Marketing Services
Editorial Communication
Publishing
Print & Distribution
Mainonnan suunnittelu ja tuotanto
Tuotetiedon hallinta
Erikoiskuvankäsittely
Verkko- ja mobiilipalvelut
Markkinointiviestinnän
järjestelmätuki (MRM)
Toimitustyö
Painetut julkaisut
Strateginen konsultointi ja
valmennus
Videot
Verkkopalvelut
Oppimateriaalit
Tietokirjat
Tietopalvelut
Tilausjulkaisut
Viestintä- ja sisältöpalvelut
Koulutus
Korkealaatuinen painotuotanto
Suoramarkkinointi
Personoidut painotuotteet
Graafisen tuotannon it-tuki
Logistiikkapalvelut
liiketoiminta-alueilla toimivat
konserniyhtiöt vuonna 2010
marketing services
Citat a b, Mods Graphic Studio a b ja osakkuusyhtiö Brand
Systems a b Ruotsissa, Citat Finland Oy ja Morning Digital Design Oy
Suomessa sekä Citat Ukraine l lc Ukrainassa.
editorial communication
JG Communication a b Ruotsissa ja Edita Press Oy Suomessa.
publishing
Edita Publishing Oy Suomessa.
print & distribution
Edita Prima Oy Suomessa ja Edita Västra Aros a b ja
osakkuusyhtiö Edita Bobergs a b Ruotsissa.
SISÄLLYSLUETTELO
Hallituksen toimintakertomus 02
Konsernin tuloslaskelma (IFRS) 06
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) 07
Konsernin tase (IFRS) 08
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 09
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) 10
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS) 11
Konsernin tunnusluvut 2010–2008 (IFRS) 49
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 50
Emoyhtiön tase (FAS) 51
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS) 52
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 53
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista sekä niiden säilytystavoista 61
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 62
Tilinpäätösmerkintä 62
Tilintarkastuskertomus 63
Hallinnointiperiaatteet 64
Yhteystiedot 67
Tämän julkaisun ekologinen jälki on kuvattu sivulla 68.
tilinpäätös 2010 1
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
TILIVUODELTA 1.1.–31.12.2010
markkinakatsaus
Yleisen taloustilanteen paraneminen vaikutti viestin
täpalvelujen kysynnän elpymiseen. Mainonta kasvoi
Suomessa lähes viisi prosenttia)* ja Ruotsissa 10 pro
senttia)**. Perinteisten painotuotteiden kysyntä kuiten
kin laski, minkä vuoksi graafisen teollisuuden markkinat
pienenivät sekä Suomessa että Ruotsissa myös vuonna
2010.
edita-konserni ja muutokset
konsernirakenteessa
Edita-konsernissa on neljä liiketoiminta-aluetta: Mar
keting Services, Editorial Communication, Publishing ja
Print & Distribution.
Tammikuussa Edita-konserni hankki omistukseensa
ruotsalaisen Kampanjfabriken AB:n koko osakekan
nan. Yhtiön liiketoiminta myytiin Edita Västra Aros
AB:lle joulukuussa. Syyskuussa Edita Västra Aros AB
osti Rolge AB:n sivunvalmistusliiketoiminnan. Kaupat
vahvistavat personoidun suoramarkkinoinnin osaamista
konsernissa.
Kesäkuussa konserni kasvatti omistusosuuttaan
ukrainalaisessa Citat Ukraine LLC:ssa 20 prosentilla, ja
omistaa yhtiöstä nyt 90 prosenttia.
Konsernirakenteen selkiyttämistä jatkettiin fuusioi
malla ja purkamalla pieniä yhtiöitä. Merkittävin sisäinen
järjestely oli Käpylä Print Oy:n fuusioiminen Edita Prima
Oy:öön tammikuussa sekä Edita Holding AB:n purka
minen joulukuussa.
liikevaihto
Konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 110,3 milj. euroa
(110,9 milj. euroa). Liikevaihto Suomessa oli
55,6 milj. euroa (61,9 milj. euroa). Liikevaihto muissa
EU-maissa oli 54,1 milj. euroa (47,7 milj. euroa) ja vienti
EU-maiden ulkopuolelle 0,7 milj. euroa (1,3 milj. euroa).
Suomen yhtiöiden liikevaihto oli 52 % (57 %) ja Ruotsin
yhtiöiden 48 % (43 %) konsernin liikevaihdosta.
Marketing Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto
oli 20,4 milj. euroa (17,1 milj. euroa), mikä on 3,3 milj.
euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomessa
*) MNK (Mainonnan neuvottelukunta)/TNS Gallup,
Mediamainonnan määrä 2010.
**) IRM (Institutet för Reklam- och Mediestatistik), Månadsindex,
joulukuu 2010.
2 tilinpäätös 2010
liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Liikevaihto
kasvoi Ruotsissa, mikä johtui pääasiassa Ruotsin kruu
nun vahvistumisesta. Myös Ruotsin talouden elpyminen
kasvatti liikevaihtoa.
Editorial Communication -liiketoiminta-alueen
liikevaihto oli 15,6 milj. euroa (15,2 milj. euroa), mikä
on 0,4 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Ruotsin kruunun vahvistuminen kasvatti liikevaihtoa. Jos
kruunun vahvistumista ei oteta huomioon, liikevaihto
laski, mikä johtui pääasiassa asiakaslehtiliiketoiminnan
supistamisesta.
Publishing -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli
14,8 milj. euroa (15,4 milj. euroa), mikä on
0,6 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kannattamattomien kustannusohjelmien lopettaminen
laski liikevaihtoa. Sähköisten julkaisujen ja oppimateri
aalien markkina-asema pysyi hyvänä ja niiden liikevaihto
kasvoi.
Print & Distribution -liiketoiminta-alueen liikevaih
to oli 64,1 milj. euroa (68,4 milj. euroa), mikä on
4,3 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Painomarkkinoiden pieneneminen ja hintakilpailun
jatkuminen kovana laskivat liikevaihtoa Suomessa. Ruot
sissa liikevaihto parani Ruotsin kruunun vahvistumisen
ansiosta.
tulos
Konsernin liikevoitto vuonna 2010 oli 2,7 milj. euroa
(3,7 milj. euroa), mikä on 1,0 milj. euroa vähemmän
kuin edellisenä vuonna. Viestintäpalvelujen kysynnän
hitaan elpymisen ja kovan hintakilpailun lisäksi konsernin
liikevoittoa heikensivät Print & Distribution- ja Editorial
Communication -liiketoiminta-alueilla tehdyt laajat
sopeuttamistoimenpiteet, joilla liiketoimintaa kehitettiin
vastaamaan paremmin kysynnän painopisteen siirty
mistä digitaalisiin viestintäpalveluihin. Toimenpiteiden
kokonaiskustannukset olivat 2,4 milj. euroa.
Marketing Services -liiketoiminta-alueen liikevoitto
oli 0,5 milj. euroa (-0,5 milj. euroa). Ruotsin liiketoiminta
oli voitollista. Suomen tulosta rasittivat sopeuttamistoi
menpiteet ja tulos oli tappiollinen.
Editorial Communication -liiketoiminta-alueen
liiketappio oli -0,1 milj. euroa (1,1 milj.euroa). Ruotsin
tulos oli voitollinen, mutta sopeuttamistoimenpiteiden
kustannukset heikensivät sitä edellisvuoteen verrattu
na. Suomen tulos oli tappiollinen, mikä oli seurausta
kovasta kilpailusta asiakaslehtimarkkinoilla.
Publishing -liiketoiminta-alueen liikevoitto oli
3,6 milj. euroa (3,3 milj. euroa). Tulosparannus on
seurausta liikevaihdon kasvusta sähköisissä kustannus
ohjelmissa.
Print & Distribution -liiketoiminta-alueen liikevoit
to oli 0,3 milj. euroa (2,8 milj. euroa). Kovana jatkunut
hintakilpailu ja sopeuttamistoimenpiteiden kustannuk
set heikensivät tulosta edellisvuoteen verrattuna sekä
Suomessa että Ruotsissa. Ruotsin tulos oli voitollinen,
mutta Suomen tulos painui tappiolliseksi.
Muun toiminnan tappio oli -1,5 milj. euroa
(-3,0 milj. euroa). Muihin toimintoihin sisältyy konser
nihallinto ja päättyneet toiminnot. Vertailuvuoden
tulokseen sisältyy vuonna 2010 lakkautettu Business
Development -yksikkö.
omavaraisuus ja rahoitus
Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 5,8 milj. euroa
(6,6 milj. euroa). Rahavaroja käytettiin investointeihin
3,2 milj. euroa (6,8 milj. euroa). Lainojen lyhennykset ja
leasingvelkojen takaisinmaksut olivat 5,4 milj. euroa
(6,8 milj. euroa). Konsernin rahavarat olivat vuoden
lopussa 7,1 milj. euroa (10,4 milj. euroa).
Konsernin omavaraisuusaste oli 40,4 prosenttia
(37,3 %). Ruotsin kruunun vahvistuminen ja positiivinen
tuloskehitys paransivat omavaraisuusastetta.
Oman pääoman tuotto %
Omavaraisuusaste %
2010
4,6 %
40,4 %
2009
10,6 %
37,3 %
investoinnit
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 3,3 milj. euroa
(6,8 milj. euroa). Emoyhtiön investoinnit olivat
0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa).
Merkittävimmät investoinnit olivat Kampanjfabri
ken AB:n koko osakekannan osto, Rolge AB:n liiketoi
minnan hankkiminen konkurssipesältä sekä Edita Prima
Oy:n hankkima kirjekuoripainokone.
Liikevaihto liiketoiminta-alueittain (EUR 1000)
2010
2009
Muutos 2010–2009
Marketing Services
20 446
17 129
19,4 %
15 581
15 194
2,5 %
64 137
68 413-6,2 %
Publishing
14 825
15 380-3,6 %
Sisäinen liikevaihto ja muu toiminta-4 641-5 221
11,1 %
Konserni
110 349
110 895
-0,5 %
Liikevoitto/-tappio liiketoiminta-alueittain (EUR 1000)
2010
2009
Muutos 2010–2009
Marketing Services
516-516
199,9 %
Editorial Communication-111
1 128-109,8 %
291
2 846-89,8 %
Publishing
3 571
3 307
8,0 %
Muu toiminta-1 540-3 046
49,5 %
Konserni
2 727
3 719
Liikevoitto-%
2,5 %
3,4 %
-26,7 %
Henkilöstö keskimäärin
2009
Muutos 2010–2009
Marketing Services
Publishing
Muut toiminnot
166
121
423
68
42
154
7,8 %
131-7,6 %
481-12,1 %
74-8,1 %
50-16,0 %
Konserni
820
890
Maittain
Suomi
Ruotsi ja Ukraina
447
373
514-13,0 %
376-0,8 %
Konserni
820
890
-7,9 %
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut (EUR 1000)
50 342
50 140
0,4 %
henkilöstö
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimää
rin 820 henkilöä (890). Emoyhtiön henkilöstön määrä
oli keskimäärin 31 henkilöä (35).
Henkilöstön määrä väheni Print & Distribution
-liiketoiminta-alueella 58 henkilöllä, Editorial Commu
nication -liiketoiminta-alueella 10 henkilöllä, Publishing
-liiketoiminta-alueella kuudella henkilöllä ja muissa
toiminnoissa kahdeksalla henkilöllä. Marketing Services
-liiketoiminta-alueella keskimääräinen henkilömäärä
kasvoi 12 henkilöllä.
Konsernin henkilöstöstä 55 prosenttia työskentelee
Suomessa ja 45 prosenttia muissa maissa, pääasiassa
Ruotsissa.
Konsernin valuuttariski liittyy Ruotsin kruunun
arvon kehitykseen. Editan hallitus vahvisti alkuvuonna
konsernin valuuttariskipolitiikan, jonka mukaan valuutta
riskejä seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa valuuttariski
suojataan. Tilikaudella ei tehty valuuttasuojauksia.
Rahoitusriskeihin liittyen Edita on suojannut osan
nykyisten velkojensa koroista aikaisempina vuosina ja
suojaukset ovat voimassa laina-ajan loppuun saakka.
Luottotappioriskien hallintaan ja myyntisaamisten
tehokkaaseen kiertonopeuteen on kiinnitetty erityistä
huomiota. Perintää sekä toimenpiteitä asiakkaiden
maksukyvyn ja luottokelpoisuuden seuraamiseksi on
tehostettu. Seurantakaudella ei syntynyt merkittäviä
luottotappioita.
Henkilöstön osaamisella on ratkaiseva merkitys
konsernin kilpailukyvyn vahvistamisessa. Viestinnän
voimakas digitalisoituminen asettaa paineita osaami
sen kehittämiselle. Osaamispääoman vahvistaminen
sekä onnistuminen avainhenkilöiden sitouttamisessa ja
rekrytoinneissa ovat Editan keskeisiä menestystekijöitä.
Vuonna 2010 konsernissa toteutettiin avainhenkilöarvi
ointi ja kehitettiin kannustejärjestelmää. Rekrytoinneissa
kiinnitettiin erityistä huomiota konsernin strategisesti
keskeisten osaamisalueiden vahvistamiseen.
riskien hallinta
Edita-konsernin merkittävimmät riskit liittyvät talouden
laskusuhdanteeseen, painoliiketoiminnan markkinoiden
voimakkaaseen rakennemuutokseen, Ruotsin kruunun
heikkenemiseen sekä henkilöstön osaamiseen. Riskejä
arvioidaan säännöllisen riskikartoituksen avulla.
Konserni on sopeuttanut toimintojaan taloudellisen
tilanteen heikkenemisen takia syksystä 2008 alkaen sekä
Suomessa että Ruotsissa kaikilla neljällä liiketoimintaalueella. Tehostamistoimenpiteitä jatkettiin vuonna 2010
kaikilla muilla paitsi Publishing
-liiketoiminta-alueella.
Erityisenä haasteena on Editan painoliiketoiminnan
sopeuttaminen graafisen alan markkinakehitykseen.
Viestinnän painopisteen siirtyminen digitaalisiin kanaviin
on kiihdyttänyt graafisen alan markkinoiden supistumis
ta talouden laskusuhdanteen aikana. Painotuotteiden
kysyntä on laskenut rajusti ja hintakilpailu on ollut
erittäin kovaa kahtena viime vuonna.
2010
-7,9 %
ympäristö
Vuonna 2008 aloitettua pohjoismaista ympäristöohjel
maa, Green Editaa, vietiin eteenpäin kaikilla ohjelman
keskeisillä osa-alueilla, jotka ovat: ekologisesti kestävät
hankinnat, jätteiden minimointi, hiilineutraalius ja ener
giatehokkuus.
Editan ympäristötyö on aikaisemmin painottunut
vahvasti tuotantotoimintaa harjoittaviin yrityksiin.
Vuonna 2010 aloitettiin työ ympäristökuormituksen
vähentämiseksi myös Editan palveluyksiköissä, joissa
työskennellään pääasiassa toimistoissa. Toimistojen
ympäristöjärjestelmien kriteeriksi valittiin WWF:n
Green Office -järjestelmä. Edita Publishing Oy sai
ensimmäisenä konserniyhtiönä Green Office -merkin
käyttöoikeuden joulukuussa 2010.
Syksyllä 2008 Edita aloitti työn toiminnastaan aiheu
tuvien hiilidioksidipäästöjen kartoittamiseksi. Vuonna
2010 JG Communication AB, Edita Prima Oy ja Citat
AB saavuttivat hiilineutraaliuden.. Hiilineutraaliuden
ovat aiemmin saavuttaneet Edita Västra Aros AB ja
Edita Bobergs AB. Edellä mainitut yritykset ovat vähen
täneet toiminnastaan aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja
kompensoivat jäljelle jäävät päästöt rahoittamalla YK:n
valvomia projekteja,.
Edita edistää asiakkaidensa ympäristövastuulli
suutta kehittämällä omaa toimintaansa ja tarjoamalla
ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita. Vuonna 2010
Edita julkaisi ekojulkaisu-sivustot Internetissä Suomessa
ja Ruotsissa. Ne opastavat, miten ympäristönäkökohdat
voi ottaa huomioon julkaisun suunnittelun ja tuotannon
eri vaiheissa.
Editan ympäristöohjelma sai julkista tunnustusta
Ruotsissa. Edita Västra Aros AB:lle myönnettiin Miljös
tyrningsrådetin ”Utmärkt Grön Leverantör” ja Guld
stänks Miljöpris 2010 -palkinnot. Suomessa Morning
Digital Design Oy voitti European Excellence Awards
-kilpailun Paras verkkopalvelu -sarjan Stora Ensolle
toteuttamallaan Global Responsibility -verkkopalvelulla.
hallitus, toimitusjohtaja ja
tilintarkastajat
Edita Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 30.4.2010,
että hallituksen puheenjohtajana jatkaa DI Lauri Ratia,
varapuheenjohtajana finanssineuvos Jarmo Väisänen
ja muina jäseninä brändi- ja viestintäjohtaja Carina
Brorman, yhteiskuntavastuujohtaja Liisa Jauri, hen
kilöstöjohtaja Riitta Laitasalo, toimitusjohtaja Timo
Löyttyniemi ja toimitusjohtaja Eva Persson. Lisätietoa
hallituksen jäsenistä on vuosikertomuksen liiketoimin
takatsauksessa.
Yhtiön toimitusjohtaja on Timo Lepistö.
Editan yhtiökokous valitsi 30.4.2010 vuoden 2010
tilintarkastajaksi KPMG Oy:n, päävastuullisena tilintar
kastajana Minna Riihimäki, KHT.
kysynnän kasvu on edelleen vahvinta, mutta sen usko
taan alkavan vähitellen tasaantua.
Edita-konsernin kannattavuuden arvioidaan
pysyvän edellisen vuoden tasolla. Edita-konserni jatkaa
asemansa vahvistamista viestintäpalvelujen tarjoajana
Pohjoismaissa.
Editan liiketoimintoihin liittyy joitakin epävarmuus
tekijöitä. Ennakoitua suurempi painopalvelujen kysyn
nän lasku sekä paperin hinnan nousu voivat heikentää
painoliiketoiminnan tulosta vuonna 2011.
hallituksen esitys jakokelpoisten
varojen käytöstä
Edita Oyj:n oma pääoma oli tarkastelukauden lopussa
43.000.288,87 euroa. Yhtiön jakokelpoiset varat
ovat 11.130.678,53 euroa, josta tilikauden voitto oli
8.397.254,41 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjako
kelpoiset varat käytetään seuraavasti:
– jaetaan osinkona
0,165 euroa/osake eli yhteensä
990 000,00 euroa
(63 % konsernin tilikauden tuloksesta)
10 140 678,53 euroa
– jätetään omaan pääomaan
11 130 678,53 euroa
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymi
sen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön
maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako
hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön
maksukykyä.
tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Edita Prima Oy:n Vilppulan tuotantoyksikkö myytiin
Painotalo Miktor Oy:lle tammikuussa 2011.
näkymät vuonna 2011
Viestintäpalvelujen kysynnälle ennustetaan maltillista
kasvua Suomessa ja Ruotsissa)*. Digitaalisen viestinnän
*) MTL-Barometri Q4/2010; IRM (Institutet för Reklam- och
Mediestatistik), Reklam- och Medieprognos 2010–2011.
Edita Oyj
KONSERNIN TULOSLASKELMA (IFRS) (EUR 1000)
Liikevaihto
Liite
1.1. -31.12.2010
1.1. -31.12.2009
2
110 349
110 895
Liiketoiminnan muut tuotot
5
301
690
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos-469-53
Valmistus omaan käyttöön
258
268
Materiaalit ja palvelut
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
Poistot
Arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 6-30 133-30 276
7-50 342-50 140
8-6 433-6 388
8-85
0
9-20 952-21 347
16
232
70
Liikevoitto
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
3 719
11
136
242
12-1 059-1 858
Voitto ennen veroja
1 804
2 103
13-244
1 164
Tilikauden voitto 1 560
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille
1 555
Määräysvallattomille omistajille
5
3 267
Tuloverot
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos:
osakekohtainen tulos (euroa)
2 727
0,26
3 252
15
0,54
Edita Oyj
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (IFRS) (EUR 1000)
Liite
1.1. -31.12.2010
1.1. -31.12.2009
Tilikauden voitto
1 560
3 267
Muut laajan tuloksen erät
13
Nettosijoituksen suojaus
0-164
Myytävissä olevat rahoitusvarat
8
27
Muuntoerot
2 533
1 016
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot-2-4
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
2 539
876
Tilikauden laaja tulos yhteensä
4 099
4 143
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille
4 090
4 128
Määräysvallattomille omistajille
9
15
Edita Oyj
KONSERNIn TASE (IFRS) (EUR 1000)
VARAT
Liite
31.12.2010
31.12.2009
14
15
15
16
17
18
28 220
20 026
1 882
2 720
432
574
30 613
18 777
2 052
2 337
432
822
53 854
55 032
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus
19
Myyntisaamiset ja muut saamiset
20,21
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
22
Rahavarat
22
4 761
21 662
767
77
7 038
5 167
19 453
20
82
10 361
3
472
0
34 777
35 082
Varat yhteensä
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Liite
88 631
90 115
31.12.2010
31.12.2009
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Liikearvo
Muut aineettomat hyödykkeet
Osuudet osakkuusyrityksissä
Muut rahoitusvarat
Laskennalliset verosaamiset
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
6 000
6 000
Ylikurssirahasto
25 870
25 870
Muuntoerot-83-2 613
Käyvän arvon rahasto
43
37
Kertyneet voittovarat
3 362
3 546
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 23
35 191
32 841
Määräysvallattomien omistajien osuus
11
18
Oma pääoma yhteensä
35 201
32 858
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikaiset velat
Eläkevelvoitteet
24
2 161
1 860
Korolliset pitkäaikaiset velat
26
20 482
24 604
Pitkäaikaiset varaukset
25
1 910
1 777
Laskennalliset verovelat
18
1 426
1 540
Lyhytaikaiset velat
Korollisten pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät
26
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
20,27
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
25 979
29 780
4 887
22 224
340
5 346
21 604
528
27 451
27 478
Oma pääoma ja velat yhteensä
88 631
90 115
Edita Oyj
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (EUR 1000)
Liite
1.1. -31.12.2010
1.1. -31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto
1 560
3 267
Oikaisut Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
30
6 947
5 891
Korkokulut ja muut rahoituskulut
1 059
1 858
Korkotuotot-133-242
Osinkotuotot-3-3
Verot
244-1 164
Käyttöpääoman muutokset Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos-1 996
1 233
Vaihto-omaisuuden muutos
296-744
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos-507-872
Varausten muutos
133-1 027
Maksetut korot-868-1 726
Saadut korot
148
238
Maksetut verot-1 120-123
Liiketoiminnan nettorahavirta
5 760
6 586
Investointien rahavirrat
Liiketoiminnan myyntituotot
800
0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
180
2 727
Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
4-707
0
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin-2 203-6 406
Investoinnit aineettomiiin hyödykkeisiin-316-432
Saadut osingot
114
101
Investointien nettorahavirta
-2 131
-4 010
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot
0
2 500
Lainojen takaisinmaksut-4 582-5 341
Rahoitusleasingvelkojen maksut-860-894
Maksetut osingot-1 740
0
Rahoituksen nettorahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
Sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutus
Rahavarat tilikauden lopussa
-7 182
-3 735
-3 553
10 443
220
6
7 115
-1 159
11 468
110
23
10 443
Edita Oyj
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
(IFRS) (EUR 1000)
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräys-
Oma
vallattomien- pääoma
omistajien yhteensä
osuus
Osake- Ylikurssi- Muunto-
pääoma
rahasto
erot
Oma pääoma 1.1.2009
6 000
25 870
-3 465
Käyvän Kertyneet
arvon
voitto-
rahasto
varat
14
294
Yhteensä
28 712
0
28 712
Laaja tulos
Tilikauden tulos
3 252
3 252
15
3 267
(verovaikutuksella oikaistuna)
Nettosijoituksen suojaus-164-164-164
23
23
23
Muuntoerot
1 016
1 016
1 016
853
23
3 252
4 128
15
4 143
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa
3
3
6 000
25 870
-2 613
37
3 546
32 841
18
32 858
6 000
25 870
-2 613
37
3 546
32 841
18
32 858
1 555
Laaja tulos
Tilikauden tulos
1 555
(verovaikutuksella oikaistuna)
6
Muuntoerot
2 529
5
1 560
6
2 529
4
6
2 533
4 090
4 099
2 529
6
1 555
9
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako-1 740-1 740-1 740
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa-16-16
6 000
25 870
-83
43
3 362
35 191
11
35 201
Edita Oyj
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Konsernin perustiedot
Edita-konserni tuottaa graafisia ja markkinointivies
tinnän tuotantopalveluja, kustantaa kirjoja ja ylläpitää
sähköisiä palveluja. Konsernin emoyhtiö Edita Oyj on
suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Helsinki. Emoyhtiön rekisteröity osoite on Hakunin
maantie 2, 00430 Helsinki. Jäljennös konsernitilin
päätöksestä on saatavissa konsernin internet-sivuilta
osoitteessa www.edita.fi ja emoyhtiön pääkonttorista.
Edita Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan
15.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen
osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdol
lisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen
jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella
on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilin
päätösstandardien (International Financial Reporting
Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on
noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä
tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjan
pitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n
asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn
mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standar
deja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä
täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaati
musten mukaiset.
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansi
na euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankin
tamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta
kerrottu.
Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia
uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:
– Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen
(voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kan
nalta merkittäviä muutoksia. Liiketoimintojen yhdis
tämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan
edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin
tehty joitakin merkittäviä muutoksia aiempaan
IFRS 3 -standardiin verrattuna. Esimerkiksi kaikki
hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirja
taan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin
veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan
myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskel
man kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan
valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien
osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suh
teelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovaralli
suudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan
kuluiksi. Standardimuutokset vaikuttavat näin ollen
hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä
liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksil
la on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin
eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla,
joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan
lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukai
sesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankintaajankohta on ennen standardin pakollista käyttöön
ottoa, ei oikaista.
– Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryri
tyksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten
kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan
silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli
määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdol
linen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpi
dollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös
osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritys
osuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauk
sena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa
määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne
ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen
määrän.
– Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät
erät (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa.
Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojaus
kohteen yksisuuntaisen riskin suojaamisesta sekä
inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on ra
hoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Tulkinnal
la ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
– IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improve
ments to IFRSs – muutokset, huhtikuu 2009).(Voi
maan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn
kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän
kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuu
deksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen
kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standar
dia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standar
deittain, mutta muutoksilla ei ole ollut merkittävää
vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukai
sesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden teke
mistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden valinnassa ja
niiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto
on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja jolla on eniten vai
kutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty
laatimisperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa edel
lyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset
epävarmuustekijät”.
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Edita Oyj
ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä,
joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy,
kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on
muutoin määräysvalta.
Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on
otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja
arvioitaessa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta mää
rätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista
hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on
eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu
vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat
ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään
arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on
kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta
on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se
on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta
arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikau
den päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio
kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konserniti
linpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on
saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen
saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin
sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäinen voi
tonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emo
yrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille
esitetään erillisessä tuloslaskelmassa, sekä laajan tulok
sen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräys
vallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman
yhteydessä.
Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus
hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon
tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omista
jien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen
yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamis
periaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle.
Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja
määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi
siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta
tulisi negatiivinen.
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa
oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä
olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda
määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaan pää
omaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiem
pi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä
syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä
arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menet
tämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus
kirjataan tulosvaikutteisesti.
Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty
silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla
on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutus
valta syntyy, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen
äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava
vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpää
tökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Jos konsernin osuus osakkuusyritysten tappioista
ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään
taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä
tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osak
kuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta
syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mu
kainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista
on esitetty omana eränään liikevoittoon sisältyen.
Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyritysten muihin
laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu
konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin
osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla
2009–2010.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa
koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin
yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta
(”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty
euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
on kirjattu toimintavaluutan määräisenä käyttäen
tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan
määräiset monetaariset erät on muutettu toimintava
luutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän
kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja
monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja
tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan
kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoi
ton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot
ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskel
mien ja erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on
muunnettu euroiksi liiketoimien tilikauden keskikurssia
ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja
käyttäen.
Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntami
nen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslas
kelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pää
omaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan
muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten
hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen
kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta
syntyneet muuntoerot ja nettosijoitusta suojanneiden
instrumenttien vaikutus kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain,
kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana
myyntivoittoa tai -tappiota.
Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2007,
joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä,
on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen
mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS-siirtymän
yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryri
tyksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan. Siir
tymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa
syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa
erillisenä eränä.
1.1.2007 lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnas
ta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen
varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhtey
dessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty
kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina
ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja
käyttäen.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu
hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useam
masta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat
eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä.
Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja
uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjan
pitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa
myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen
käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain,
mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä
vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi
ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti mää
ritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan
tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun
taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei
tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat
seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto
10–30 vuotta
4–15 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika
tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa
oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksis
sa tapahtuneita muutoksia.
Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan
myytäväksi olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin
mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä
poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja
-tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin
tai kuluihin. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja
jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdis
tämisissä syntyvät liikearvo kirjataan määrään, jolla
luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien
osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus
yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun
nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
1.1.2007–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on
kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3 (2004))
mukaisesti. Ennen vuotta 2007 tapahtuneiden liiketoi
mintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo vastaa aiem
man tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota
on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista (ja taloudellisista vaikutusajaltaan
rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei
kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdolli
sen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten
liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille,
tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy
kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennet
tynä arvonalentumisilla.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluk
si sillä kaudella, jolla ne ovat syntyneet. Uusien tai
kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat
kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomik
si hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti
toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja
tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista
hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne mate
riaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi
hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttö
tarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämisme
noja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun
se on valmis käytettäväksi. Aktivoidut kehittämismenot
arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankin
tamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla
vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen talou
dellinen vaikutusaika on neljä vuotta, jonka kuluessa
aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno
on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä,
että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudel
linen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen ta
loudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi
tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudel
lisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden
poistoajat ovat seuraavat:
Asiakassopimukset ja niihin
liittyvät asiakassuhteet
Patentit ja lisenssit ATK-ohjelmistot
Tavaramerkit
4–8 vuotta
4 vuotta
4–5 vuotta
10 vuotta
Konsernitilinpäätökseen ei sisälly tavaramerkkejä,
joiden taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoitta
mattomiksi.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuuteen kirjataan aineet ja tarvikkeet,
keskeneräiset tuotteet sekä valmiit tavarat. Vaihtoomaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorea
lisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi.
Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first
in, first out). Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä
työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömis
tä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuk
sen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenois
ta normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo
on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu
myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen
valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut
myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vuokrasopimukset
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset,
joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle
ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoituslea
sing-sopimuksiksi. Ne merkitään taseeseen vuokra-ajan
alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään ar
voon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon.
Rahoitusleasing-sopimuksilla hankituista hyö
dykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen
vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja
velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin
kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuu
ruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät
rahoitusvelkoihin.
Konsernilla ei ole rahoitusleasingiksi luokiteltavia
vuokrasopimuksia, joissa konserniyhtiö olisi vuokralle
antajana eikä IFRIC 4 Miten määritetään, sisältääkö
järjestely vuokrasopimuksen -tulkinnan mukaisia osto
sopimuksia, jotka tosiasialliselta sisällöltään tulkittaisiin
vuokrasopimukseksi.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset
riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina
vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten kulut
kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin ja tulevien
vähimmäisvuokrien kokonaismäärät esitetään taseen
ulkopuolisina vastuina liitetiedoissa.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
arvonalentuminen
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viit
teitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut.
Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuus
erästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi
vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä,
onko arvonalentumisista viitteitä: liikearvo, aineettomat
hyödykkeet, mikäli niillä on rajoittamaton taloudellinen
vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödyk
keet.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän
käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoil
la tai sitä korkeampi käyttöarvo.
Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuus
erästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa
olevia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyar
voonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa
määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näke
mystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä
erityisriskeistä.
Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa
tuottavien yksiköiden tasolla (CGU) tai rahavirtaa tuottavi
en yksiköiden ryhmien muodostamalla tasolla, jotka ovat
pääosin muista yksiköistä riippumattomia, ja joiden rahavir
rat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Konsernissa on
määritelty kuusi rahavirtaa tuottavaa yksikköä:
1. Marketing Services Suomi
2. Marketing Services Ruotsi
3. Editorial Communication Ruotsi
4. Print & Distribution Suomi
5. Print & Distibution Ruotsi
6. Publishing
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kir
janpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva
rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi
tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu
rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin
vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdis
tettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita
yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä
poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen
vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuus
erästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio
peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut
muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä
omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Ar
vonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää,
kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman ar
vonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua
arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Työsuhde-etuudet
Työsuhde-etuuksiin sisältyvät lyhytaikaiset työsuhdeetuudet, muut pitkäaikaiset etuudet, irtisanomisen
yhteydessä suoritettavat etuudet sekä työsuhteen
päättymisen jälkeiset etuudet.
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät mm.
palkat ja luontaisedut, vuosilomat ja bonukset. Muut
pitkäaikaiset etuudet sisältävät esimerkiksi pitkäai
kaiseen työsuhteeseen perustuvan juhlan, loman tai
korvauksen. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat
etuudet tarkoittavat etuuksia, jotka syntyvät irtisanomi
sesta eikä työsuorituksesta.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet koos
tuvat eläkkeistä ja muista työsuhteessa maksettavista
etuuksista, kuten esimerkiksi henkivakuutuksista.
Etuudet luokitellaan maksupohjaisiin ja etuuspohjaisiin
etuuksiin. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjai
sia eläkejärjestelyitä.
Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suorituk
set kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus
koskee. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi luokitellaan kaikki
ne järjestelyt, jotka eivät täytä maksupohjaisten järjeste
lyjen määritelmää.
Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä yritykselle jää
velvoitteita järjestelystä tilikauden maksun suorittami
sen jälkeenkin. Etuuspohjaisiksi määritellyistä järjes
telyistä hankitaan vuosittain vakuutusmatemaattiset
laskelmat, joiden perusteella tilinpäätökseen kirjat
tava kulu sekä velka tai omaisuuserä voidaan kirjata.
Taseeseen kirjattava velka muodostuu eläkevelvoitteen
nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän
arvon sekä kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten
voittojen ja tappioiden erotuksena.
Etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteen laskennassa
käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Ne jaetaan
väestötilastollisiin ja taloudellisiin oletuksiin. Väestö
tilastollisia oletuksia ovat kuolleisuus, työsuhteiden
päättyvyys ja työkyvyttömyyden alkavuus. Taloudellisia
oletuksia ovat diskonttauskorko, tuleva palkkataso,
järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuottotaso ja
inflaatio-oletus.
Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden
käsittelyssä Editassa noudatetaan ns. putkimenetelmää,
jolloin syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
kirjataan taseeseen. Tuloslaskelmaan nettomääräiset
kertyneet kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot kirjataan, jos ne ylittävät edellisen tilikauden
päättyessä suuremman seuraavista: 10 % etuuspohjaisesta
järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvosta kyseisenä
päivänä (ennen järjestelyyn kuuluvien varojen vähentämis
tä) ja 10 % järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta
kyseisenä päivänä. Nämä rajat lasketaan ja niitä sovelletaan
kunkin etuuspohjaisen järjestelyn osalta erikseen.
Etuuspohjaisia järjestelyjä koskien tuloslaskelmaan
kirjattava osuus vakuutusmatemaattisista voitoista ja
tappioista on ylimenevä määrä jaettuna kyseiseen jär
jestelyyn osallistuvien henkilöiden odotetulla keskimää
räisellä jäljellä olevalla työssäoloajalla.
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman
tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen
velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennä
köistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotetta
vasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi
vaadittavien menojen nykyarvoon. Varaus diskontataan,
jos aika-arvolla on olennaista merkitystä varauksen
suuruuteen.
Konsernissa varauksia ovat esimerkiksi vuokrakulut
tyhjistä toimitiloista (tappiolliset sopimukset), muut
uudelleenjärjestelyvaraukset sekä eläkekuluvaraukset
työttömyyseläkevakuutuksesta.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni
on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuun
nitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai
tiedottanut asiasta. Ympäristövelvoitteista kirjataan va
raus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön
ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella
velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poista
miseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston
paikasta toiseen siirtämiseen.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien
seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka
olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan
ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoi
tuessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen
olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä
maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei
voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään
liitetietona.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
ja laskennalliset verot
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotet
tavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta
verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin
ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslas
kelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan
kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva
vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voi
massa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan
mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista
kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Vero
tuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata
laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista
voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin
ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevas
sa tulevaisuudessa.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellis
ten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdan
naissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, etuus
pohjaisista eläkejärjestelyistä ja hankintojen yhteydessä
tehdyistä käypiin arvoihin arvostamisista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpää
töspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai jotka
on käytännössä hyväksytty raportointikauden päätty
mispäivään mennessä.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan ainoas
taan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan
väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen
verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin
aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Tuloutusperiaatteet
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden
myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina
oikaistuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamää
räisen myynnin kurssieroilla.
Tavaroiden myynnit
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroi
den omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja
määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti
tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen
luovutuksen yhteydessä.
Palvelujen myynnit ja pitkäaikaishankkeet
Palvelujen myynnistä kirjataan tuloja valmistusasteen
mukaisen tulouttamismenetelmän mukaisesti edellyttä
en, että valmiusaste sekä siihen liittyvät tulot ja kustan
nukset pystytään luotettavasti määrittämään. Valmiusas
te määritetään tehdyn työn osuudella koko projektin
arvioidusta työmäärästä. Jos syntyneet menot ja kirjatut
voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu
määrä, erotus esitetään taseen erässä ”myyntisaami
set ja muut saamiset”. Jos syntyneet menot ja kirjatut
voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus
esitetään erässä ”ostovelat ja muut velat”.
Muutoin palvelusta syntyneet tuotot kirjataan
silloin, kun palvelu on suoritettu. Kun on todennäköistä,
että palvelun valmiiksi saattamiseen tarvittavat koko
naismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot,
odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Lisenssi- ja rojaltituotot
Lisenssi- ja rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuk
sen tosiasiallisen sisällön mukaan.
Korot ja osingot
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetel
mällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on
syntynyt.
Myytävinä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
Liiketoiminto käsitellään lopetettavana tai myytynä, kun
johto on sitoutunut lopettamaan tai myymään erillisen
liiketoiminnon, johon liittyvät varat, velat ja liiketoimin
nan tulos voidaan erottaa omaksi kokonaisuudekseen
sekä liiketoiminnallisesti että raportoinnissa.
Silloin kun myytävissä olevien omaisuuserien tun
nusmerkistö täyttyy, pitkäaikainen omaisuus kirjataan
tasearvoonsa tai tätä alempaan käypään arvoon vä
hennettynä myyntikustannuksilla. Poistojen kirjaaminen
käyttöomaisuudesta lopetetaan. Myytävänä oleviksi
luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään sisältyvät
varat ja velat esitetään erillään jatkuvien liiketoimintojen
varoista ja veloista. Lopetettavien tai myytyjen liike
toimintojen tulos verojen jälkeen sekä luovutuksesta
syntynyt myyntivoitto tai -tappio esitetään tuloslaskel
massa jatkuvista toiminnoista erillään.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on
luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja
joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
1. Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai
maantieteellistä aluetta edustava yksikkö.
2. Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka
koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoimintaalueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta.
3. Se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoi
tuksena myydä se edelleen.
Konserni on määritellyt tilinpäätöksessä luovutettavien
erien -ryhmään Vilppulan painoyksikön siirtyvät varat
(liitetieto 3). Konsernin tytäryhtiö Edita Prima Oy on
myynyt Vilppulan yksikön liiketoiminnan ja kauppa astui
voimaan 1. tammikuuta 2011. Luovutettavien erien
ryhmään sisältyi aineellista käyttöomaisuutta ja vaihtoomaisuuseriä.
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 -standar
din mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tu
losvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut
saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu
tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen
perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan
yhteydessä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat -ryhmään kuuluvat rahoitusinstrumentit
kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana
ne syntyvät. Konsernissa käytössä olevat korkojohdan
naisinstrumentit luetaan tähän ryhmään. Konserni
suojautuu johdannaisinstrumenteilla lainojen korkojen
muutoksilta. Tätä tarkoitusta varten on tehty johdan
naissopimuksia, jotka arvostetaan tilinpäätöshetkellä
käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset kirjataan
tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin
kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luoki
teltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun
ryhmään.
Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintame
no ja ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyttai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne
erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Konsernissa tähän
ryhmään sisältyvät myyntisaamiset sekä muut saamiset.
Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustu
en yksittäisten erien riskiin. Arvonalentumistappiot
kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin
kuluihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisva
roihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaan
luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muu
hun ryhmään. Myytävissä olevat rahoitusvarat koos
tuvat noteeratuista ja noteeraamattomista osakkeista.
Ne arvostetaan käypään arvoon. Mikäli noteeraamat
tomien osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti
määrittää, omaisuuserät arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen
arvoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän
arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin
ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus
huomioiden. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirre
tään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun
oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen
arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata
arvonalentumistappio. Myytävissä olevat sijoitukset si
sältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus
pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien,
jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaaditta
essa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista
lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat
helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan
määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on
vähäinen.
Rahoitusinstrumenttien kirjaamisessa käytetään
yleisesti kaupantekopäivää. Rahavarojen taseesta pois
kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menet
tänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai
kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot
ulkopuolelle.
Rahoitusvelat ja vieraan pääoman menot
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käy
pään arvoon. Johdannaisinstrumentit, joilla suojaudu
taan rahoitusvelkojen muutoksilta, kirjataan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki muut rahoitusvelat
arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotet
tuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin
velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei
konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua
vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden
päättymispäivästä.
Korollisista veloista johtuvat menot on kirjattu
kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Konserni on soveltanut vertailuvuoden tilikauden
aikana suojauslaskentaa ulkomaiseen yksikköön tehdyn
nettosijoituksen osalta. Konserni suojasi vuoden 2009
aikana Ruotsin kruunun heikentymistä vastaan käyttä
mällä valuuttatermiiniä ja -optioita. Suojaavan termiinin
ja optioiden arvonmuutoksen tehokas osuus, eli
spot-arvon muutos, on kirjattu muihin laajan tuloksen
eriin, ja korkoero sekä arvonmuutoksen tehoton osuus
tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Vertailuvuoden tilin
päätöspäivänä konsernilla ei ole ollut avoimena sellaisia
johdannaissopimuksia, joihin konserni on soveltanut
suojauslaskentaa.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun
perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista
tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhem
min edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka
syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään
kirjanpidossa johdannaissopimusten käyttötarkoituksen
määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joi
hin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita
suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutuk
set esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloitta
essaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien
välisen suhteen sekä konsernin riskien hallinnan
tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian.
Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja
vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaus
suhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan inst
rumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon
tai rahavirtojen muutokset. Ulkomaiseen yksikköön
tehdyn nettosijoituksen suojauksesta oman pääoman
muuntoeroihin kertyneet voitot ja tappiot siirretään tu
losvaikutteisiksi silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan
kokonaan tai osittain.
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät
konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suoja
uksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Näiden käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin
noudattaman kirjaustavan mukaisesti rahoitustuottoihin
tai -kuluihin.
Liikevoitto
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele
liikevoiton käsitettä. Konsernissa liikevoitto on määri
tetty siten, että se on nettosumma, joka muodostuu
kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot,
vähennetään materiaali- ja palveluhankintojen kulut
valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muu
toksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut, poistot, arvonalentumistappiot ja
liiketoiminnan muut kulut sekä huomioidaan osuus
osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Kaikki muut kuin
edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton
alapuolella.
Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen
muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät
liiketoimintaan liittyvistä eristä; muutoin ne on kirjattu
rahoituseriin.
Konserni on muuttanut segmenttikohtaisten
liikevoittojen esittämistapaa siten, että emoyhtiöiden ty
täryhtiöiltä veloittamat Management Fee -palvelut eivät
sisälly toimintasegmenttien liikevoittoon. Segmenttikoh
taiset vertailuvuoden tilikauden liikevoitot on oikaistu
uuden esittämistavan mukaisiksi sekä hallituksen toimin
takertomuksessa että liitetietojen kohdassa 2.
Johdon harkintaa edellyttävät
laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät
keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti
edellyttää konsernin johdolta tulevaisuutta koskevia
arvioita ja oletuksia, joiden lopputulokset voivat poiketa
tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyt
tämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
soveltamisessa. Arviot perustuvat johdon parhaaseen
näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden
ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä
tilikaudella, jonka aikana arvioita tai oletuksia korjataan
ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Arviointia on käytetty tilinpäätöstä laadittaessa
mm. arvonalentumistestauksen laskelmien laadinnassa,
hankintamenon kohdistamisessa ja määritettäessä
aineellisten ja aineettomien omaisuuserien pitoaikoja.
Johdon harkintaa käytetään lisäksi mm. saamisten ja
tuotekehitysaktivointien kuranttiuden arviointiin, vero
riskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen ja laskennal
listen verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa
syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Tulevat IFRS-standardit ja tulkinnat
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut
standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja
joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne
käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulo
päivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu
kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää
seuraavan tilikauden alusta lukien.
– Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu
(voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan
toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien op
tioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien
liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua).
Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konserniti
linpäätöksen kannalta.
– IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman
pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010
tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää
kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvot
telee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun
tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia
instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitus
velan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole
vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
– Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut
vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut
(voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on
seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspoh
jaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja,
vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen
yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä
varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukä
teen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen
perustuvia maksuja. Tulkinnalla ei ole vaikutusta
konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
– Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Lähipiirin määritelmää täsmennetään,
ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä
koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat.
– IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2013 tai
sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensim
mäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS
39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset
arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on
yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuk
sen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotet
tuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään
arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen
liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien
rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä
ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta
jää edelleen voimaan. Aikaisempien kausien lukuja
ei tarvitse oikaista, jos standardi otetaan käyttöön
ennen 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Standardia ei
ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
– IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements
to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010) (Voimaan
pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn
kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän
kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuu
deksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksia ei
ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
2. Toimintasegmentit
Konsernin toimintaa johdetaan ja toiminnan raportointi
tapahtuu liiketoiminta-alueittain muodostaen seuraavat
toiminnalliset segmentit:
Print & Distribution -liiketoiminta-alue vastaa
graafisen tuotannon kokonaispalveluista, joihin sisältyy
perinteisten painopalveluiden lisäksi lisäarvopalveluja:
rekistereiden ja tietokantojen hallintaa, muuttuvan tie
don painamista sekä logistiikka- ja varastointiratkaisuja.
Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat Suomen tytäryhtiöt
Edita Prima Oy ja Kiinteistöosakeyhtiö Vantaan Haka
mäenkuja. Ruotsissa liiketoiminta-alueeseen kuuluvat
Edita Västra Aros AB:n, Arkpressen i Västerås AB:n ja
Kampanjfabriken AB:n toiminnot sekä 33,33 %:n omis
tusosuudella osakkuusyhtiö Edita Bobergs AB.
Edita Prima Oy:n hallitus on 29.12.2010 päättänyt
myydä Print & Distribution segmenttiin kuuluvan Vilp
pulan yksikön. Yksikön varat on luokiteltu myytävänä
oleviksi 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta laaditussa
tilinpäätöksessä. Kaupantekohetki oli 1.1.2011.
Marketing Services -liiketoiminta-alue vastaa
asiakasmarkkinoinnin tuotantoprosesseista, joihin
sisältyy digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelua,
kuvankäsittelyä ja -tuotantoa sekä graafisten ulkoistus
palveluiden tuottamista. Liiketoiminta-alueeseen kuu
luvat Suomen tytäryhtiöt Morning Digital Design Oy
ja Citat Finland Oy. Ruotsissa liiketoiminta-alueeseen
kuuluvat Citat AB, Mods Graphic Studio AB, Ukrainas
sa toimintaa harjoittava Citat Ukraine LLC sekä 40 %:n
omistusosuudella osakkuusyhtiö Kenosha Holding AB
(Brandsystems).
Editorial Communication -liiketoiminta-alue
vastaa sidosryhmäjulkaisujen toimituksesta ja tuotan
nosta, verkkopalvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta
sekä ääni- ja kuvatuotannosta. Liiketoiminta-alueeseen
ovat kuuluneet ilikaudella 2010 Suomen tytäryhtiö
Edita Press Oy ja Ruotsissa JG Communication AB ja
Journalistgrubben JG AB .
Publishing -liiketoiminta-alue vastaa kirjojen
kustantamisesta ja tilausjulkaisuista sekä sähköisten,
ajantasaisten tietopalvelujen tuottamisesta yrityksille
ja yhteisöille. Liiketoiminta-alueeseen kuuluu Suomen
tytäryhtiö Edita Publishing Oy.
Muut toiminnot -ryhmään kuuluvat hallinnolliset
toiminnot Edita Sweden AB:sta ja toiminnot emoyhtiö
Edita Oyj:stä, joka omistaa konsernin tytäryhtiöt ja
ohjaa konsernin liiketoimintoja sekä tukee niitä asian
tuntija- ja hallintopalveluilla. Lisäksi muissa toiminnoissa
on esitetty vertailuvuonna Edita Sverige AB:n Business
Development -yksikkö. Muut toiminnot sisältävät myös
vähäisiä tulososuuksia ns. tyhjistä yhtiöistä, jotka eivät
harjoita varsinaista liiketoimintaa.
Konserni ei ole yhdistänyt toimintasegmenttejä
yllä mainittujen raportoitavien segmenttien muodos
tamiseksi. Segmenttikohtaisten tietojen konsolidointi
perustuu samoihin laskentaperiaatteisiin (IFRS) kuin
mitä konsernitasolla sovelletaan ja raportointi halli
tukselle (CODM) muodostaa segmenttiraportoinnin
perustan. Toimintasegmenteistä raportoidaan lukuja,
joita yhtiön johto käyttää allokoidessaan segmenteille
konsernin resursseja ja arvioidessaan niiden suori
tuskykyä. Segmenttien väliset siirtohinnat perustuvat
markkinahintoihin. Konsernilla ei ole sellaisia yksittäisiä
ulkopuolisia asiakkaita, joiden osuus ylittää 10 % konser
nin kokonaistuotoista.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoimin
nan eriä, joita segmentit käyttävät liiketoiminnassaan.
Varoja liiketoimintasegmenteillä ovat käyttöomaisuus,
myyntisaamiset ja saamiset pitkäaikaishankkeista sekä
vaihto-omaisuus ja velkoja ostovelat ja velat pitkäai
kaishankkeista. Kaikki muut varat ja velat esitetään
kohdistamattomissa erissä segmenttitietojen täsmäy
tyslaskelmassa. Segmenttien valvonnan ja raportoinnin
pääasiallisia eriä ovat liikevaihto ja liikevoitto/-tappio
(määrittely liitetietojen kohdassa 1).
Print & Marketing
Distribution
Services
Editorial
Comm. Publishing
Muut
toiminnot
EliminoinnitYhteensä
Tilikausi 2010
EUR 1000
Ulkoinen liikevaihto
Segmenttien välinen liikevaihto
60 571
3 566
19 928
518
14 761
820
14 791
34
298
4 059-8 998
110 349
0
Liikevaihto yhteensä
64 137
20 446
15 581
14 825
4 357
-8 998
110 349
Poistot -4 429-717-353-93-840-6 433
Arvonalentumiset-85
0
0
0
0-85
Osuus osakkuusyrityksistä
229
3
0
0
0
232
Liikevoitto/-tappio
Varat ja velat
Liikearvo
Osakkuusyhtiöt
Segmentin varat
291
516
-111
3 571
-1 540
1261
1 663
20 934
10 783
1 068
9 009
7 982
0
5 532
0
0
2 482
0
0
12 697-752
Segmentin varat yhteensä
23 857
20 860
13 514
2 482
12 697
-752
Segmentin velat
3 597
1 780
1670
519
555
-752
Investoinnit
1 836
522
532
57
366
Print & Marketing
Distribution
Services
Editorial
Comm. Publishing
Muut
toiminnot
2 727
20 026
2 730
49 901
72 658
7 368
3 312
EliminoinnitYhteensä
Tilikausi 2009
EUR 1000
Ulkoinen liikevaihto
64 396
16 438
14 513
15 345
203
Segmenttien välinen liikevaihto
4 017
691
681
35
3 921-9 345
110 895
0
Liikevaihto yhteensä
68 413
17 129
15 194
15 380
4 124
-9 345
110 895
Poistot -4 471-656-323-102-837-6 388
Arvonalentumiset
0
0
0
0
0
0
Osuus osakkuusyrityksistä
121
0
0
0-51
70
Liikevoitto/-tappio
2 846
-516
Varat ja velat
Liikearvo
1 209
10 117
Osakkuusyhtiöt
1 390
0
Segmentin varat
26 594
9 689
1 128
3 307
-3 046
7 451
0
3 939
0
0
2 760
0
946
13 878-986
Segmentin varat yhteensä
29 193
19 806
11 390
2 760
14 824
-986
Segmentin velat
4 175
2 846
1912
825
696
-986
Investoinnit
6 077
149
88
115
409
3 719
18 777
2 337
55 874
76 987
9 468
6 838
Konsernin ja raportoitujen segmenttitietojen välinen täsmäytyslaskelma
EUR 1000
2010
2009
Liikevaihto
Segmenttien raportoitu liikevaihto
110 349
110 895
Konsernin liikevaihto
110 349
110 895
Voitto/tappio ennen veroja
Segmenttien raportoitu liikevoitto/-tappio 2 727
3 719
Konsernin nettorahoitustuotot (+) /-kulut (-)-923-1 616
Konsernin voitto/tappio ennen veroja
Varat
Segmenttien raportoidut varat
Segmenteille kohdistamattomat varat
1 804
2 103
72 658
15 973
76 987
13 128
Konsernin varat
Oma pääoma ja velat
Segmenttien raportoidut velat
Segmenteille kohdistamattomat velat
Konsernin oma pääoma
88 631
90 115
7 368
46 062
35 201
9 468
47 789
32 858
Konsernin oma pääoma ja velat
88 631
90 115
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Konsernin segmentit toimivat Suomessa ja Ruotsissa, jonka lisäksi konsernilla on yhtiö Ukrainassa. Ukrainan
toimipisteen myynti on konsernin liiketoiminta-alueen sisäistä myyntiä eikä sitä sen vuoksi eritellä maantieteellisesti.
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään myyntipisteen sijainnin mukaan ja niiden varat esitetään varojen
sijainnin mukaan. Ulkoisilta asiakkailta saadut myyntituotot on määritetty IFRS-säännösten mukaisesti.
EUR 1000
Tilikausi 2010 Suomi
Ruotsi
Ukraina
Konserni yhteensä
Tilikausi 2009 Suomi
Ruotsi
Ukraina
Konserni yhteensä
Liikevaihto
Varat
Velat
57 312
53 037
0
47 210
41 298
123
33 355
20 061
14
110 349
88 631
53 430
Liikevaihto
Varat
Velat
63 499
47 396
0
54 045
36 008
62
39 362
17 891
4
110 895
90 115
57 257
3. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
Konsernin tytäryhtiö Edita Prima Oy, joka kuuluu Edita-konsernin Print & Distribution liiketoiminta-aluueseen,
on myynyt Vilppulan yksikön liiketoiminnan. Vilppulan yksikköön liittyvät varat on luokiteltu myytävinä oleviksi
päättyneen tilikauden tilinpäätöksessä. Kauppa astui voimaan 1. tammikuuta 2011.
EUR 1000
Vilppulan -yksikön myytävänä olevaksi luokitellut varat:
Vaihto-omaisuus
31.12.2010
352
120
Yhteensä
472
Yksikön myytävänä olevaksi luokiteltuihin varoihin ei ole liittynyt velkoja.
4. Hankitut liiketoiminnot
Tilikauden 2010 hankinnat
Tytäryhtiö- ja liiketoimintahankinnat
Konserni hankki 1.1.2010 Kampanjfabriken AB:n koko osakekannan. Kauppahinta oli 0,3 milj. euroa. Kauppahinnasta
maksettiin käteisellä 0,1 milj. euroa ja 0,2 milj. euroa muodostui ehdollisena lisäkauppahintana. Konserni on
sitoutunut maksamaan lisäkauppahintana sopimuksen mukaisen osuuden hankitun yhtiön tuloksesta ennen veroja
tilikausilta 2010-2012. Konserni on kirjannut yrityshankintaan liittyvät neuvontapalkkiot tuloslaskelman liiketoiminnan
muut kulut -erään.
Konserni hankki syyskuussa 2010 Rolge AB:n sivunvalmistusliiketoiminnan. Kauppahinta oli 0,6 milj. euroa ja kaupan
mukana konsernille siirtyi tuotantovälineitä, muita saamisia ja liiketoimintaan kuuluva henkilöstö. Hankinnasta ei
syntynyt liikearvoa.
Hankinnat vahvistavat konsernin Print & Distribution liiketoiminta-alueen suoramarkkinointiosaamista. Molempien
hankintojen kauppahinnat, hankitut varat ja vastaanotettujen velkojen arvot olivat seuraavat:
EUR 1000
Luovutettu vastike
Käteinen raha
Ehdollinen vastike
Kokonaishankintameno
2010
707
208
915
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat
Liitetieto
Kirjatut arvot
13
Asiakassopimukset ja asiakassuhteet
14
(sis. muihin aineettomiin hyödykkeisiin)
Vaihto-omaisuus
18
19
Rahavarat
525
265
10
220
39
Varat yhteensä
1 059
17-70
Muut lyhytaikaiset velat
26-159
Velat yhteensä
-228
Nettovarallisuus
830
Liikearvon syntyminen hankinnassa
Luovutettu vastike
915
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus-830
Liikearvo
85
Hankinnasta syntyi 0,1 milj. euron liikearvo, jonka konserni on kirjannut tilikauden aikana arvonalentumisena
(liitetieto 8). Hankittu yhtiö on yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilivuoden 2010 alusta lähtien.
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta
Konserni on 23.6.2010 hankkinut 24 tuhannella eurolla 20 %:n lisäosuuden Citat Ukraine LLC:n osakekannasta ja
omistaa hankinnan jälkeen 90 % yhtiön osakekannasta. Yrityksen nettovarallisuuden arvo (ilman liikearvoa) oli
hankintahetkellä 69 tuhatta euroa. Määräysvallattomien omistajien osuus pieneni hankinnan johdosta 15 tuhatta
euroa.
5. Liiketoiminnan muut tuotot
EUR 1000
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
Muut tuottoerät 2010
178
124
2009
544
146
Yhteensä
301
690
6. Materiaalit ja palvelut
EUR 1000
2010
2009
Ostot tilikauden aikana-20 418-20 572
Varastojen muutos
79-62
-20 339-20 634
Ulkopuoliset palvelut-9 794-9 642
Yhteensä
-30 133
-30 276
7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
EUR 1000
2010
2009
Palkat-37 611-37 787
Eläkkeet - maksupohjaiset järjestelyt-7 801-7 144
Eläkkeet - etuuspohjaiset järjestelyt
0-10
Sosiaalikulut-4 930-5 198
Henkilöstökulut yhteensä
-50 342
-50 140
Konsernin henkilökunta liiketoiminta-alueittain
keskimäärin tilikauden aikana
2010
2009
Print & Distribution*
Marketing Services
Publishing
Muu toiminta
423
166
121
68
42
481
154
131
74
50
Henkilökunnan määrä yhteensä
820
890
Suomessa
Ruotsissa ja Ukrainassa
447
373
514
376
Henkilökunnan määrä yhteensä
820
890
*Print & Distribution liiketoiminta-alueeseen kuuluvassa Vilppulan yksikössä työskenteli kuluvan tilikauden aikana
keskimäärin 24 henkilöä.
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 33 Lähipiiritapahtumat.
8. Poistot ja arvonalentumiset
EUR 1000
2010
2009
Poistot hyödykeryhmittäin
Tavaramerkit-131-118
Aktivoidut kehittämismenot-5-32
Muut aineettomat hyödykkeet-637-501
Yhteensä
-773
-651
Rakennukset-629-619
Koneet ja kalusto-5 031-5 118
Yhteensä
-5 660
-5 737
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin*
Liikearvo-85
0
Yhteensä
0
-85
*Arvonalentumisen osalta lisätietoja on esitetty liitetiedon kohdassa 4.
9. Liiketoiminnan muut kulut
EUR 1000
2010
2009
Tekijänpalkkio- ja tilausprovisiot-2 073-2 221
Vuokrakulut-3 039-3 036
Muut toimitilakulut-3 042-2 663
Logistiikka ja kuljetuskustannukset-2 827-3 633
Tietotekniikka ja tietoliikenne-2 470-2 118
Markkinointi & edustaminen-1 217-1 367
Muut liiketoiminnan kulut-6 284-6 310
Yhteensä
-20 952
-21 347
2010
2009
Tilintarkastajan palkkiot
EUR 1000
Tilintarkastus-143-154
Todistukset ja lausunnot-3
0
Veroneuvonta-32-20
Muut palvelut-13-9
Yhteensä
-191
-183
10. Tutkimus- ja kehittämismenot
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 731 tuhatta euroa vuonna 2010.
11. Rahoitustuotot
EUR 1000
2010
2009
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa
Korkotuotot pankkisaamisista (lainat ja muut saamiset)
3
3
0
133
64
175
Yhteensä
136
242
2010
2009
12. Rahoituskulut
EUR 1000
Tulosvaikutteisesti kirjatut erät
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoituslainoista-672-1 159
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista-89-132
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusvaroista
- korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa-67-252
Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista-117-208
Muut rahoituskulut-115-107
Yhteensä
-1 059
-1 858
13. Tuloverot
EUR 1000
2010
2009
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -219-237
Edellisten tilikausien verot-11
522
Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos-15
878
Verot tuloslaskelmassa
-244
1 164
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
EUR 1000
2010
2009
Tulos ennen veroja 1 804
2 103
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla-469-547
Verovapaat tulot
218
31
Vähennyskelvottomat kulut-29-54
Tilikaudella kirjatut verosaamiset-520
520
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset
verotuksellisista tappioista-99-117
Verotuksellisten tappioiden käyttö
929
710
Edellisten tilikausien verot-11
522
Muut -1
98
Verot tuloslaskelmassa
-244
1 164
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
EUR 1000
Muuntoerot
Yhteensä
2010
Ennen
Vero-
veroja
vaikutus
8-2
0
2 533
2 541
-2
2009
Verojen Ennen
Vero-
Verojen
jälkeen
veroja
vaikutus
jälkeen
6
27-4
23
0-164-164
2 533
1 016
1 016
2 539
880
-4
876
14. Aineelliset hyödykkeet
Tilikausi 2010
Aineelliset hyödykkeet
EUR 1000
Maa- ja
vesialueet
Raken- Koneet ja nukset
Kalusto EnnakkomaksutYhteensä
Hankintameno 1.1.2010
6 160
17 632
57 963
81 754
Muuntoero
42
856
898
Lisäys tytäryritysostoista
539
539
Lisäykset
83
2 277
2 360
Vähennykset-6 716-6 716
Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin-4 227-4 227
pitkäaikaisiin varoihin
6 160
17 757
50 691
74 608
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2010
0
9 071
42 445
51 516
Tytäryrityksen hankinta
3
3
Vähennysten ja siirtojen -6 597-6 597
kertyneet poistot
Tilikauden poistot
629
5 031
5 660
Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin-3 875-3 875
pitkäaikaisiin varoihin
Kertyneet poistot 31.12.2010
Kirjanpitoarvo 31.12.2010
0
9 699
37 007
46 706
6 160
6 160
8 057
8 561
13 684
15 518
28 220
30 613
319
375
Tilikausi 2009
Aineelliset hyödykkeet
EUR 1000
Maa- ja
vesialueet
Raken- Koneet ja nukset
Kalusto EnnakkomaksutYhteensä
6 160
17 400
60 923
84 482
Muuntoero
10
333
344
Lisäykset
221
6 345
6 566
Vähennykset-9 638-9 638
6 160
17 632
57 963
81 754
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2009
0
8 451
44 014
52 465
Vähennysten ja siirtojen -6 687-6 687
kertyneet poistot
Tilikauden poistot
619
5 118
5 737
0
9 071
42 445
51 516
6 160
6 160
8 561
8 948
15 518
16 909
30 613
32 125
375
108
Rahoitusleasingsopimukset
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti
2010
Koneet ja EUR 1000
Kalusto 2009
Koneet ja
Kalusto
Hankintameno
Kertyneet poistot
6 907
2 542
8 489
3 708
Kirjanpitoarvo 31.12.
4 365
4 780
15. Aineettomat hyödykkeet
Tilikausi 2010
Muut
Tavara- Kehittämis-aineettomat EUR 1000
Liikearvo
merkit
menot hyödykkeet
EnnakkomaksutYhteensä
Hankintameno 1.1. 2010
18 777
1 049
92
5 343
25 270
Muuntoero
1 249
105
89
1 443
Lisäykset
201
201
Tytäryrityksen hankinta
85
282
367
Vähennykset
-435-435
20 111
1 155
92
5 480
26 846
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.2010
0
257
87
4 162
4 514
Vähennysten ja siirtojen -434-434
kertyneet poistot
Tilikauden poistot
131
5
637
773
Arvonalentumiset
85
85
85
388
92
20 026
18 777
767
793
0
5
4 365
1 115
1 181
0
73
4 937
21 909
20 829
Tilikausi 2009
Muut
Tavara- Kehittämis-aineettomat EUR 1000
Liikearvo
merkit
menot hyödykkeet
EnnakkomaksutYhteensä
Hankintameno 1.1. 2009
18 343
1 010
92
5 074
24 518
Muuntoero
490
40
48
586
Lisäykset
261
261
Vähennykset-55-40-95
18 777
1 049
92
5 343
25 270
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.2009
0
139
55
3 699
3 902
Vähennysten ja siirtojen -39-39
kertyneet poistot
Tilikauden poistot
118
32
501
651
0
257
87
4 162
18 777
18 343
793
862
5
37
1 181
1 374
73
0
4 514
20 829
20 617
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät atk-ohjelmistoja, lisenssejä sekä liiketoimintojen yhdistämisissä hankittuja
asiakassopimuksia ja niihin liittyviä asiakassuhteita.
Liikearvon kohdistaminen
Edita-konsernissa on neljä liiketoimintasegmenttiä: Print & Distribution, Marketing Services, Editorial
Communication ja Publishing. Näistä Print & Distribution ja Marketing Services on jaettu maantieteellisen jaon
(Suomi/Ruotsi) perusteella itsenäisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin. Koska Publishingilla on toimintaa vain
Suomessa ja Editorial Communication -liiketoiminta-alueella vain Ruotsissa, nämä segmentit ovat myös rahavirtaa
tuottava yksikköjä.
Liikearvon testausta varten Marketing Services Ruotsin liikearvoja ei pystytä muulla kuin keinotekoisella tavalla
kohdistamaan konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolle. Tämän takia nämä liikearvot on kohdistettu
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle eli segmenttitasolle. Arvonalennustestaus on suoritettu kaikille rahavirtaa
tuottaville yksiköille. Seuraavassa on esitetty testattavien yksiköiden kirjanpitoarvot ja liikearvon jakautuminen niille:
EUR 1000
Marketing
Services
Suomi
Marketing
Services
Editorial
Communication
2010
Liikearvo
Kirjanpitoarvo
892
1 203
9 891
16 241
7 982
10 508
850
15 043
410
8 822
20 026
2009
Liikearvo
Kirjanpitoarvo
892
2 360
9 225
10 116
7 451
9 617
850
18 208
359
7 045
18 777
P
rint & Distribution
Suomi
RuotsiYhteensä
Arvonalentumistestaus 31.12.2010
Arvonalentumistestauksessa liiketoiminta-alueiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon
perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden
ajanjakson. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä diskonttokorkoa ja nollakasvuprosenttia.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:
1. Liikevaihto - Määritetty perustuen seuraavan vuoden budjettiin ja tulevien vuosien arvioituihin ennusteisiin.
2. EBITDA - Määritetty perustuen seuraavan vuoden budjettiin ja tulevien vuosien ennusteisiin. Lisäksi on
huomioitu yleiskustannusindeksin mukainen kustannusten kehitys.
3. Diskonttauskorko - Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average
cost of capital) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin
liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorot ovat määritetty ennen veroja ja ne olivat vuonna 2010 8-10 %:n
(2009 10-12 %) välillä kassavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen.
Konserni on kirjannut Kampanjfabriken AB:n hankinnan yhteydessä liikearvon arvonalentumisina 85 tuhatta euroa.
Arvonalentuminen on kohdistettu Print & Distribution liiketoiminta-alueeseen.
Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit
Herkkyysanalyysissä käytetyt muuttujat liittyivät liikevaihtoon, kannattavuuteen ja sovellettuun diskonttauskorkoon.
Herkkyysanalyysien tuloksia arvioitaessa on huomioitu liikevaihdon muutoksen vaikutus kannattavuuteen
(käyttökatteeseen) ilman kiinteiden kulujen mahdollista sopeuttamista:
Arvioitaessa jokaisen liiketoimintojen kerrytettävissä olevia rahamääriä, minkään käytetyn keskeisen muuttujan
jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa yksiköiden kerrytettävissä
olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.
16. Osuudet osakkuusyrityksissä
EUR 1000
2010
2009
Hankintameno 1.1.
2 337
2 302
Osuus tuloksesta
232
70
Vähennykset-94-64
Osingonjako osakkuusyrityksestä-112-98
Muuntoerot
357
127
Osakkuusyhtiösijoitukset yhteensä 31.12.
2 720
2 337
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2010 sisältyy liikearvoa 878 tuhatta euroa. (768 tuhatta 31.12.2009)
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio.
Osakkuusyritykset 2010
Kotipaikka
Varat Velat Liikevaihto Edita Bobergs AB
Kenosha Holding AB
Falun
Tukholma
5 554
1 595
1 882
1 088
Falun
Tukholma
4 517
1 089
1 539
970
Omistusosuus
581
115
33,33 %
40,00 %
Tilikauden
Tulos
Omistusosuus
253
9
33,33 %
40,00 %
9 185
1 773
Osakkuusyritykset 2009 Kotipaikka
Varat Velat Liikevaihto Edita Bobergs AB
Kenosha Holding AB
Tilikauden
Tulos
7 170
1 516
Osakkuusyritys Edita Bobergs AB tuottaa painopalveluja ja kuuluu konsernirakenteessa Print & Distribution
-liiketoiminta-alueeseen. Osakkuusyritys Kenosha Holding AB:n tytäryritys Brandsystems AB tuottaa
markkinointiviestinnän rationalisointijärjestelmiä ja kuuluu konsernirakenteessa Marketing Services -liiketoimintaalueeseen.
Osakkuusyhtiöiden kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvon lisäksi liiketoimintojen yhdistämisissä kirjattuja hankittuja
aineettomia hyödykkeitä ja aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Toteutuneissa liiketoimintojen yhdistämisissä on
hankittu asiakkuuksia, teknologioita ja kiinteistöomaisuutta.
Aineelliset hyödykkeet arvostettiin käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkinahintojen perusteella ottaen
huomioon hankittujen hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vastaavat tekijät.
Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun
kestoajan ja olemassa olevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella.
Teknologioiden käypä arvo on määritetty perustuen arvioituihin diskontattuihin rojaltimaksuihin (normalisoitu
nettorahavirta), joilta on vältytty osaomistettaessa kyseiset teknologiat.
17. Muut rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat -tase-erään sisältyvät seuraavat rahoitusvarat
EUR 1000
Noteeraamattomat osakesijoitukset
Noteeraamattomien osakesijoitusten arvostusperiaatteet on esitetty liitiedossa 29.
2010
2009
432
432
18. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana
Kirjattu
Kirjattu Ostetut
tulos- muihin laajan Kurssi- tytärEUR 1 000
1.1.2010 laskelmaan tuloksen eriin
erot yritykset 31.12.2010
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate
Varaukset
Rahoitusinstrumentit
Työsuhde-etuudet
Rahoitusleasing
Verotukselliset tappiot
2
16
118
228
66
6
75-3
11
39
9
6
522-520
18
346
72
83
54
2
Yhteensä
822
17
574
1-1
502-139
49
74
0
486
948-101
11
41-11
2
36
15
12-12
859
31
50
0
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistämisissä
Kertyneet poistoerot
Rahoitusleasing
Varaukset
Yhteensä
1 540
-264
-250
2
60
74
1 426
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana
Kirjattu
Kirjattu Ostetut
tulos- muihin laajan Kurssi- tytärEUR 1 000
1.1.2009 laskelmaan tuloksen eriin
erot yritykset 31.12.2009
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate
Varaukset
Työsuhde-etuudet
Rahoitusleasing
Verotukselliset tappiot
43-41
184-66
0
66
91-21
5
40-3
2
2
520
2
118
66
75
39
522
Yhteensä
361
822
454
7
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi
10-8
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden 587-110
25
arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistämisissä
Kertyneet poistoerot
1 238-304
14
20
17
4
Rahoitusleasing
40-4
Varaukset
25-14
Yhteensä
1 920
-424
4
40
0
1
502
948
41
36
12
1 540
Konsernilla oli 31.12.2010 25,6 milj. euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista
niiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia.
19. Vaihto-omaisuus
EUR 1000
2010
2009
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmisteet / Tavarat
996
1 629
2 137
1 174
1 500
2 493
Yhteensä
4 761
5 167
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 514 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen
nettorealisointiarvoa (467 tuhatta euroa vuonna 2009).
20. Pitkäaikaishankkeet ja tulojen kirjaaminen tuotoiksi ja menojen kirjaaminen kuluiksi
valmiusasteen perusteella
Konserni on muuttanut tilinpäätöksen laatimisperiaatettaan koskien pitkäaikaishankkeisiin liittyvien saamisten ja
velkojen kirjaamista. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutoksella ei ole ollut vaikutusta tilikauden tulokseen,
omaan pääomaan tai tunnuslukuihin. Aikaisemmin konserni kirjasi menot, jotka liittyivät vielä tulouttamattomaan
hankkeeseen keskeneräisinä projekteina vaihto-omaisuuteen ja hankkeiden toteutunut laskutus esitettiin saaduissa
ennakoissa.
Kuluvan tilikauden tilinpäätöksessä esitetään erässä ”Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta” erotus, kun
hankkeiden syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä. Kun
hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä
”Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista asiakkailta”. Kirjauskäytännön muutos on pienentänyt vertailuvuoden
vaihto-omaisuuden määrää - 2346 tuhatta euroa, kasvattanut saamisten määrää 1048 tuhatta euroa ja yhteensä
pienentänyt taseen loppusummaa 1298 tuhatta euroa.
Jos toteutuneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin asiakkaalta laskutettu määrä, esitetään syntynyt
bruttosaaminen liitetiedon 21 erässä Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta. Saadut ennakot aloittamattomasta
työstä tai pitkäaikaishankkeesta laskutettu osuus, joka ylittää kertyneiden menojen ja voiton määrän, esitetään
liitetiedon 27 erässä Pitkäaikaishankkeet.
Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista oli kirjattu toteutuneita menoja ja voittoja (tappioilla vähennettynä) sekä
keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista saatuja ennakoita seuraavasti:
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta
EUR 1000
Liitetieto 21
2010
2009
Tulot / toteutuneet menot
1 904
1 480
Asiakkailta laskutettu määrä-460-432
Yhteensä
Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista asiakkailta
EUR 1000
Liitetieto 27
1 444
1 048
2010
2009
Tulot / toteutuneet menot-773-867
Asiakkailta laskutettu määrä
2 136
2 257
Yhteensä
1 363
1 390
21. Myyntisaamiset ja muut saamiset
EUR 1000
2010
2009
Lainat ja muut saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset osakkuusyrityksiltä
17 190
15
15 171
7
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta
1 444
1 048
Siirtosaamiset
Vuokrat
Tekijänpalkkiosaamiset
Sosiaalikulujaksotukset
Myynnin jaksotukset
IT-palvelujaksotukset
Vuosihyvitykset
Muut siirtosaamiset
Muut saamiset
543
270
298
50
299
9
394
523
260
376
61
206
83
466
1 087
1 145
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa
63
107
21 662
19 453
Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä
Konserni on kirjannut tilikauden aikana arvonalentumistappioita myyntisaamisista 10 tuhatta euroa. Saamisiin ei liity
merkittäviä luottoriskikeskittymiä, sillä myyntisaamiset ovat jakautuneet laajalle asiakasjoukolle eri liiketoiminnoissa.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset
sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät
2010
EUR 1000
Luotto- Netto 2010
2009
tappiot
Luotto- Netto 2009
tappiot
Erääntymättömät
Erääntynyt alle 30 päivää
Erääntynyt 31-60 päivää
Erääntynyt yli 60 päivää
15 822
1 169
121
88
10
15 822
1 169
121
78
13 093
1 944
104
209
179
13 093
1 944
104
30
Yhteensä
17 200
17 190
15 350
15 171
10
179
Myyntisaamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti
EUR 1000
EUR SEK
Muut valuutat
Yhteensä
2010
2009
5 002
12 179
9
5 181
9 978
12
17 190
15 171
22. Rahavarat
EUR 1000
2010
2009
Käteinen raha ja pankkitilit
Sijoitustodistukset (1 kk–3 kk)
2 538
4 500
5 361
5 000
Yhteensä
7 038
10 361
Käteinen raha ja pankkitilit ja sijoitustodistukset
7 038
77
10 361
82
Yhteensä
7 115
10 443
Rahoitusvaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti
23. Omaa pääomaa ja pääoman hallintaa koskevat liitetiedot
Osakkeiden lukumäärä
OsakepääomaYlikurssirahasto
yhteensä, kpl
EUR 1000
EUR 1000
31.12.2008
31.12.2009
31.12.2010
6 000 000
6 000 000
6 000 000
6 000
6 000
6 000
25 870
25 870
25 870
Yhtiöllä on yksi osakesarja, eikä osakkeiden välillä ole siten äänivaltaeroja. Yhdellä osakkeella on yksi ääni.
Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osakkeet eivät kuulu arvo-osuusjärjestelmään. Kaikki liikkeeseen lasketut
osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, käyvän arvon rahastosta sekä
kertyneistä voittovaroista.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto ei ole voitonjakokelpoinen rahasto.
Omat osakkeet
Konsernilla ei ole ollut vuosina 2010 ja 2009 hallussa omia osakkeita.
Muuntoerot
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös
ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin
silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien rahoitusvarojen kertyneet arvonmuutokset.
Voitonjakokelpoiset varat
Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat
tilinpäätöksessä 31.12.2010 11.130.678,53 euroa.
Pääoman hallinta ja osingot
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa
varmistamalla normaalit toimintaedellytykset. Yhtiöllä ei ole kiinteää osinkopolitiikkaa. Omavaraisuusaste ja
yrityksen tarpeet luovat pohjan osingonjaolle, josta hallitus tekee ehdotuksen yhtiökokoukselle.
Vuonna 2010 osinkoa jaettiin yhteensä 0,29 euroa osakkeelta, yhteensä 1.740.000,00 euroa. Raportointikauden
päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,165 euroa osakkeelta, yhteensä 990.000,00
euroa.
Konsernin pankkilainoihin liittyvät kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka muun muassa rajoittavat
vakuuksien antoa, suuria yrityskauppoja, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuvia
määräenemmistömuutoksia. Konserni on täyttänyt kovenanttien ehdot tilikausina 2010 ja 2009.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti omavaraisuus- ja velkaantumisasteilla. Seuraavassa on
kuvattu näiden tunnuslukujen arvot vuosina 2010 ja 2009:
EUR 1000
Korolliset velat
Rahavarat
31.12.2010
27 530
7 115
31.12.2009
31 809
10 443
Nettovelat
20 415
21 366
35 201
32 858
Omavaraisuusaste, %
40,4 %
37,3 %
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
58,0 %
65,0 %
Konsernilla ei ole osakeperusteisia kannustinjärjestelyjä.
24. Eläkevelvoitteet
Konsernilla on useita erilaisia järjestelyjä henkilöstön eläketurvan kattamiseksi. Eläkejärjestelyt hoidetaan paikallisten
säännösten ja lainsäädännön mukaisesti. Suomessa peruseläketurvaa hoidetaan TEL-järjestelmän kautta, joka on
luokiteltu maksupohjaiseksi järjestelmäksi. Lisäksi tiettyjä lisäeläkkeitä on järjestetty vakuutusyhtiöiden kautta.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Ruotsissa. Konsernin ulkopuoliset vakuutusmatemaatikot ovat laatineet
etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset laskelmat. Ruotsin etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn ei liity
työsuoritteisia menoja eikä järjestelylle ole osoitettu varoja. Eläkevakuutusyhtiö Alectan eläkejärjestely on IFRS:n
mukaan etuuspohjainen, mutta koska Alecta ei pysty toimittamaan tietoja, ko. järjestely on käsitelty tilinpäätöksessä
maksupohjaisena. Edita-konsernissa ei ole eläkejärjestelyjen lisäksi muita etuuspohjaisia työsuhteen päättymisen
jälkeisiä etuuksia.
Seuraavissa taulukoissa esitetään nettomääräisten eläkevelvoitteiden täsmäytykset ja tuloslaskelman kulujen
koostumus sekä laskelmissa käytetyt tärkeimmät vakuutusmatemaattiset olettamukset.
EUR 1000
Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti
2010
2009
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
2 364
2 022
Varojen käypä arvo
0
0
Ali-(+)/Ylikate(-)
2 364
2 022
Kirjaamattomat vakuutusmatemaatiset voitot (+) ja tappiot (-)-203-162
Nettomääräinen velka
2 161
1 860
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti
2010
2009
Korkomenot
92
81
Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat
2010
2009
Velvoite tilikauden alussa
2 022
1 894
Korkomenot
92
81
Maksetut etuudet-55-34
Kurssierot
287
115
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)
18-33
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
Määrät tilikaudelta ja kahdelta edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat
2 364
2010
2 022
2009
2008
Velvoitteen nykyarvo
2 364
2 022
1 894
Ylikate (+) / Alikate (-)-2 364-2 022-1 894
Järjestelyyn odotetaan vuonna 2011 sijoitettavan suunnilleen 50 tEUR.
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset
Diskonttokorko
Inflaatio-olettama
Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika vuosina
2010
2009
4,0 %
2,0 %
15,5
4,1 %
2,0 %
16,5
25. Varaukset
EUR 1000
Uudelleen-
järjestelyt
Eläke-
varaukset
MuutYhteensä
varaukset
Varaukset 31.12.2009
1 051
660
66
1 777
Varausten lisäys
1 011
2
0
1 012
Käytetyt varaukset-453-361
0-814
Käyttämättömien varausten peruutukset
0
0-65-65
Varaukset 31.12.2010
1 609
301
1
1 910
Uudelleenjärjestelyvaraus
Konsernissa päätettiin kesällä 2007 Kivenlahden syväpainoyksikön lakkauttamisesta. Vuoden 2010 tilinpäätös sisältää
kyseiseen järjestelyyn liittyvän uudelleenjärjestelyvarauksen 0,5 milj. euroa (0,9 milj euroa).
Muut uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät pääasiassa Print & Distribution liiketoiminta-alueen tammikuussa 2011
päättyneiden YT-neuvotteiden peruusteella sovittuun liiketoiminnan sopeuttamiseen.
Eläkevaraukset
Eläkevarauksia ovat työttömyyseläkevaraukset Print & Distribution -liiketoiminta-alueella 0,2 milj. euroa ja Citat
Finland Oy:ssä 0,1 milj. euroa.
Muut varaukset
Muut varaukset -ryhmä sisältää muita kuin edellä mainittuja konsernille aikaisemman tapahtuman seuraksena
syntyneitä velvoitteita (oikeudellinen tai tosiasiallinen), jotka ovat määriteltävissä luotettavasti, ja joiden osalta on
todennäköistä, että velvoitteiden täyttäminen edellyttää taloudellisen hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtämistä
pois konsernista.
26. Korolliset velat
EUR 1000
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
2010
2009
Pankkilainat Rahoitusleasingvelat
17 053
3 429
21 090
3 514
Yhteensä
20 482
24 604
2010
2009
Lainojen seuraavan vuoden lyhennykset
Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset
3 880
1 007
4 168
1 178
Yhteensä
4 887
5 346
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuva erääntyminen maturiteettiluokittain
2010
2011
4 887
2012
4 393
2013
4 304
2014
4 077
2015
6 382
2016
346
Myöhemmin
981
Yhteensä
Korolliset velat 2010
2009
25 369
Korot
2010
2009
5 346
4 673
475
4 251
381
4 024
282
3 897
209
6 297
93
286
32
1 176
29
662
512
409
304
213
94
25
28
29 950
1 502
2 248
Korollisten pitkäaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot
2010
2,1 %
2009
3,7 %
Korolliset pitkäaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti
2010
2009
Euro
SEK
17 208
3 273
20 582
4 022
Yhteensä
20 482
24 604
Korolliset lyhytaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti
2010
2009
Euro
SEK
3 924
963
3 663
1 685
Yhteensä
4 887
5 348
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
EUR 1000
2010
2009
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua
Yli viiden vuoden kuluttua
1 169
3 103
632
1 348
2 861
940
Yhteensä
4 904
5 149
Rahoitusleasingvelat- vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua
Yli viiden vuoden kuluttua
1 007
2 824
606
1 178
2 604
910
Yhteensä 4 436
4 692
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut
468
458
27. Ostovelat ja muut velat
Korottomat
EUR 1000
2010
2009
Ostovelat
Velat osakkuusyrityksille
5 197
27
4 885
39
Saadut ennakot
128
528
Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista asiakkailta
1 363
1 390
Siirtovelat
Palkat sivukuluineen
Sosiaalivakuutusmaksuvaraus ed. vuosilta
Myynnin jaksotukset
Korot
IT-Palvelut
Johdon pitkäntähtäimen bonus
Muut siirtovelat
6 443
903
950
11
5
191
860
7 019
1 350
1 055
24
0
341
390
5 871
4 331
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa
275
252
Ostovelat ja muut velat yhteensä
22 224
21 604
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.
Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.
Korottomat lyhytaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti
2010
2009
Euro SEK
DKK
UAH
10 314
11 888
7
14
10 472
11 127
0
4
Yhteensä
22 224
21 604
28. Rahoitusriskien hallinta
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallintapolitiikan
tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen.
Riskejä hallitaan riskienhallintapolitiikan mukaisesti riskienhallintaprosessin avulla. Riskienhallintaprosessi
tunnistaa liiketoimintaa uhkaavat riskit, arvioi ja päivittää ne, kehittää tarvittavat riskienhallintakeinot ja raportoi
riskeistä säännöllisesti konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle. Rahoitusriskien hallinta kuuluu osana konsernin
riskienhallintapolitiikkaan. Rahoitusriskit on jaettu konsernissa seuraavasti:
Valuuttariski
Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Euroalueen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus
liikevaihdosta on vajaat 50 % ja koostuu pääasiassa Ruotsin kruunumääräisestä myyntivaluutasta. Tilinpäätöshetkellä
konsernilla ei ollut avoimia valuuttajohdannaisia. Pitkällä aikavälillä tehtyjen ulkomaisten nettosijoitusten
muuntamisesta aiheutuvaa riskiä ei tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 suojata. Vertailuvuoden tilikauden aikana on
kuitenkin suojauduttu ulkomaisten nettosijoitusten muuntamisesta aiheutuvalta riskiltä. Ulkomaisten investointien
muuntamisesta aiheutuvaa valuuttariskiä on vähennetty hankkimalla rahoitusta samassa valuutassa kuin mihin
sijoitus on tehty. Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaisten tytäryhtiöiden ulkomaan rahan määräiset
varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
Nimellisarvot
EUR 1000
2010
2009
Pitkäaikaiset varat
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaisten erien valuuttakurssimuutos
22 746
5 581
2 101
20 395
5 755
976
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaisten erien valuuttakurssimuutos
18 675
14 494
507
15 676
12 140
224
Valuuttariskin herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen Ruotsin kruunuun verrattuna. Herkkyysanalyysi perustuu
tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin.
EUR 1000
2010
2009
Muutosprosentti
10 %
10 %
Vaikutus konsernin verojen jälkeiseen voittoon
18
65
Vaikutus konsernin omaan pääomaan-1 850-1 602
Korkoriski
Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainasalkkuun kohdistuvista markkinakorkojen ja marginaalien
muutoksista. Korkoriskin vaikutusta konsernin nettotulokseen on pienennetty suojautumalla korkojohdannaisilla.
Konsernilla oli 31.12.2010 rahoituslaitoksilta korollista velkaa yhteensä 25,4 miljoonaa euroa (30,0 miljoonaa).
Kaikki lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Korkoriskiä analysoitaessa on arvioitu mahdollinen +/- 1 % -yksikön muutos
korkotasoon. Muutoksen vaikutus on, 12 kuukaudelle 31.12.2010 tilanteen mukaisen velkamäärän osalta muiden
tekijöiden pysyessä ennallaan, +/- 236 (+/- 271) tuhatta konsernin voittoon ennen veroja.
Likviditeettiriski
Maksuvalmiusriski liittyy velkojen hoitoon, investointien maksuun ja käyttöpääoman riittävyyteen. Edita-konserni
pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä ja tulevien rahoitusvelvoitteiden takaisinmaksun turvaamalla riittävän
tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävän sijoitusvarannon ja luottolimiittireservien määrän sekä tasapainottamalla
lainojen takaisinmaksuohjelmat eri kalenterivuosille. Tuloksen pienenemisestä huolimatta konsernin maksuvalmius
säilyi vuoden 2010 aikana hyvänä. Vuoden lopussa rahavarat olivat yhteensä 7,1 milj. euroa (10,4 milj. euroa
31.12.2009), jonka lisäksi konsernilla oli käytettävissä nostamattomia vahvistettuja luottolimiittejä 5,0 milj. euroa.
Lainakovenantit raportoidaan sijoittajille puolivuosittain. Tilikauden 2010 aikana konserni on kyennyt täyttämään
kaikki lainoihin liittyvät kovenanttiehdot, jotka liittyvät operatiivisiin rahavirtatavoitteisiin ja omavaraisuusasteeseen.
Johto tarkkailee lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Konsernin johto ei ole tunnistanut
rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä. Likviditeettiriskiä seurataan
päivittäin ja maksuvalmiusennusteet tehdään viikko-, kuukausi- ja vuositasoilla. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin
perustuvaa maturiteettianalyysiä:
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 2010
EUR 1000
Tasearvo* Rahavirta**
12 kk
1–2
tai alle vuotta
2–5
yli 5
vuotta vuotta
Rahoitusvelat
Rahoitusleasingvelat
Ostovelat ja muut velat
4 193
1 169
21 949
3 743
1 031
13 274
2 072
206
20 933
4 436
21 949
21 967
4 904
21 949
275
275
69
Tasearvo* Rahavirta**
12 kk
1–2
tai alle vuotta
Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa
757
632
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 2009
Rahoitusvelat
25 258
4 692
21 351
27 049
5 149
21 351
4 660
1 348
21 351
4 199
986
2–5
yli 5
vuotta vuotta
11 223
1 875
6 967
940
Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa
252
252
49
0
0
209
*Määrä vastaa taseessa ilmoitettua
**Sisältää myös korkomaksut
Luottoriski
Edita-konsernin luottoriskit liittyvät operatiiviseen liiketoimintaan. Konsernin luottopolitiikka määrittelee
asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä,
koska nykyisillä liiketoiminta-alueilla on laaja-asiakaskunta jakautunut pääasiassa molemmille kotimarkkina-alueille
Suomeen ja Ruotsiin, ja konsernissa ei ole katsottu tarpeelliseksi käyttää esimerkiksi luottovakuutuksia, rembursseja
tai ostajien antamia pankkitakauksia. Liiketoimintaan liittyvät luottoriskit ovat operatiivisten yksiköiden vastuulla ja
niiden arvioiden pohjalta tehdään päätökset mahdollisista varauksista ja arvonalentumistappioista. Myyntisaamisten
ja muiden saamisten tasearvot kuvaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka saamisista arvioidaan kertyvän. Konsernin
luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma
on esitetty liitetiedossa 21.
29. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
Liite-
tieto
EUR 1000
Kirjanpito-
arvo
2010
Käypä
arvo
2010
Rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat
17
432
432
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat:
-korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa
21
63
63
21
21 599
21 599
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
22
77
77
Rahavarat
22
7 038
7 038
Rahoitusvelat
Pankkilainat
26
20 933
19 776
26
4 436
4 436
27
21 949
21 949
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat:
-korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa
27
275
275
Kirjanpito-
arvo
2009
Käypä
arvo
2009
432
432
107
19 346
82
10 361
107
19 346
82
10 361
25 258
4 692
21 351
23 253
4 692
21 351
252
252
Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista
Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia
hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.
Rahavarat, osake- ja rahastosijoitukset sekä muut sijoitukset
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista
lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Muut rahoitusvarat ovat noteeraamattomia osakesijoituksia.
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon
arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Noteeraamattomille osakkeille ei ole toimivia markkinoita, ja
toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista. Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat koostuvat OMX
Helsingin pörssissä noteeratuista kotimaisista osakkeista ja ne arvostetaan raportointikauden päättymispäivän
hintanoteerauksen mukaan.
Johdannaiset
Korkojohdannaisten osalta arvostusperiaatteena käytetään vastapuolen hintanoteerausta.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen
vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Pankkilainat, pääomalaina ja rahoitusleasingvelat
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon. Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona
on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta raportointikauden päättymispäivänä. Korolliset
velat ovat pääsääntöisesti sidottuja 6 kuukauden markkinakorkoihin. Korollisista veloista johtuvat menot on kirjattu
kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen
vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
EUR 1000Käyvät arvot raportointikauden lopussa
Käypään arvoon arvostetut varat
31.12.2010
Taso 1
Taso 2
63
63
rahoitusvarat
korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa
osakesijoitukset
509
77
432
Yhteensä
572
77
495
275
275
Käypään arvoon arvostetut velat
rahoitusvelat
EUR 1000Käyvät arvot raportointikauden lopussa
Käypään arvoon arvostetut varat
31.12.2009
Taso 1
Taso 2
rahoitusvarat
osakesijoitukset
107
107
514
82
432
Yhteensä
621
82
539
252
252
Käypään arvoon arvostetut velat
rahoitusvelat
30. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
EUR 1000
2010
2009
Poistot
6 517
6 388
Myyntivoittojen oikaisu-180-544
Kurssierot
1082
249
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
varojen ja velkojen arvostamisesta-241-132
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta-232-70
Yhteensä
6 947
5 891
31. Muut vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Ei-peruutettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
EUR 1000
2010
2009
Myöhemmin maksettavat
2 585
8 020
3 163
2 319
Yhteensä
10 604
5 482
Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat Suomessa ja Ruotsissa. Tuotantotilat ovat pääasiassa
konsernin omistuksessa. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 3–5 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy
mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto.
Vuoden 2010 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 3,0 milj
euroa (3,0 milj.).
32. Ehdolliset velat
Vakuudet ja vastuusitoumukset
EUR 1000
2010
2009
Rahalaitoslainat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä ja pantteja
Rahalaitoslainat
Annetut yrityskiinnitykset
Annetut kiinteistökiinnitykset
Pantatut koneet ja laitteet
5 387
2 802
2 018
3 909
5 379
2 451
2 018
3 746
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä
8 729
8 215
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
Annetut kiinteistökiinnitykset
Pantatut talletukset
37
0
33
20
Muut annetut vakuudet yhteensä
37
53
Muut taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen
Kiinteistöinvestoinnit
Konserni velvollinen tarkistamaan vuosina 2006-2010 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään
arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Viimeinen tarkistusvuosi
on 2019. Vastuun enimmäismääärä on 61 892,19 euroa.
Riita-asiat ja oikeudenkäynnit
Konsernin entinen työntekijä on esittänyt korvausvaateen, jonka konserni on kiistänyt. Asia on vireillä
tuomioistuimessa, mutta konsernin näkemyksen mukaan oikeudenkäynnillä ei todennnäköisesti tule olemaan
merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Hankintasitoumukset
Konserni on tehnyt sitovia tuotantokonetilauksia, joiden arvo 31.12.2010 oli 0.3 milj. euroa.
33. Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär-, ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös yhtiön johto
(hallituksen jäsenenet ja konsernin johtoryhmä).
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat
Tytärkonsernin
Yhtiö
Emoyhtiön emoyhtiön
omistusosuus, % omistusosuus,%
Konsernin
omistusosuus ja
osuus äänivallasta, %
Emoyritys Edita Oyj, Helsinki, Suomi
Edita Prima Oy, Helsinki
100 %
Edita Publishing Oy, Helsinki
100 %
Edita Press Oy, Helsinki
100 %
Morning Digital Design Oy, Helsinki
100 %
Citat Finland Oy, Helsinki
100 %
Kiinteistö Oy Vantaan Hakamäenkuja, Vantaa
100 %
Edita Västra Aros AB, Tukholma, Ruotsi*
100 %
Arkpressen i Västerås AB, Västerås, Ruotsi
100 %
Kampanjfabriken AB, Tukholma, Ruotsi
100 %
Edita Sweden AB*, Tukholma, Ruotsi
100 %
Citat AB, Tukholma, Ruotsi
100 %
Mods Graphic Studio AB, Tukholma, Ruotsi
100 %
Citat Communication Management Ltd.,
Lontoo, Iso-Britannia
100 %
Citat Robot AB, Tukholma, Ruotsi
100 %
JG Communication AB, Tukholma, Ruotsi
100 %
Journalistgruppen, JG AB, Tukholma, Ruotsi
100 %
Citat Ukraine LLC, Harkova, Ukraina
90 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
90 %
*Tytärkonsernin emoyhtiö
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin.
Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 16.
Lähipiiritapahtumat osakkuusyritysten kanssa
EUR 1000
2010
2009
Tavaroiden ja palveluiden myynnit
Tavaroiden ja palveluiden ostot
Myynti, laina- ja muut saamiset
Osto- ja muut velat
137
400
15
27
59
303
7
39
EUR 1000
2010
2009
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet
286
1 003
32
235
1 123
164
Konsernin johtoryhmä yhteensä
1 321
1 523
Johdon työsuhde-etuudet
Lisätietoja konsernin johtoryhmään kuuluvista henkilöistä ja hallituksen jäsenistä on vuosikertomuksen
liiketoimintakatsauksessa.
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
Ratia Lauri
Väisänen Jarmo
Brorman Carina
Jauri Liisa
Laitasalo Riitta
Löyttyniemi Timo
Persson Eva
Mäkelä Marianne
hallituksen puheenjohtaja
hallituksen varapuheenjohtaja
hallituksen jäsen
hallituksen jäsen
hallituksen jäsen
hallituksen jäsen
hallituksen jäsen
hallituksen aiempi jäsen
56
41
28
30
30
36
27
0
55
40
17
30
30
32
17
11
Edita Oyj:n hallitus yhteensä
249
231
Yhteensä johdon palkat ja palkkiot
1570
1754
Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan lisäeläkkeen vuosimaksu
oli 46836 euroa vuonna 2010. Toimitusjohtajalla ja hallituksen jäsenillä ei ole hallussaan yhtiön osakkeita eikä heille
ole myönnetty osakeoptioita. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän
puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
34. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Konsernin tytäryhtiö Edita Prima Oy on myynyt Vilppulan yksikön liiketoiminnan. Kauppa astui voimaan 1.
tammikuuta 2011. Kaupan myötä uudelle omistajalle siirtyivät Vilppulan painon koko liiketoiminta mukaan lukien
henkilökunta ja tuotantovälineet.
35. Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista
Edita Oyj:n osakkeista 100 % omistaa Suomen valtio ja osakkeita hallinnoi valtioneuvoston kanslian
omistajaohjausosasto.
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
IFRS
2010
IFRS
2009
IFRS
2008
Liikevaihto
T€
110 349
Liikevaihto, jatkuvat toiminnot
T€
110 349
vienti ja ulkomaantoiminta, %
49,6%
Liikevoitto/-tappio
T€
2 727
Liikevoitto/-tappio, jatkuvat toiminnot
T€
2 727
% liikevaihdosta
2,5%
Voitto ennen veroja
T€
1 804
Voitto ennen veroja, jatkuvat toiminnot
T€
1 804
% liikevaihdosta
1,6%
Tilikauden tulos
T€
1 560
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot
T€
1 560
Oman pääoman tuotto-%
%
4,6
Sijoitetun pääoman tuotto-%
%
4,5
Omavaraisuusaste (%)
%
40,4
Gearing (%)
%
58,0
Bruttoinvestoinnit
T€
3 312
% liikevaihdosta
3,0
Henkilöstö keskimäärin
820
Henkilöstö keskimäärin, jatkuvat toiminnot
820
Tulos/osake (EPS), €
0,26
Tulos/osake (EPS), jatkuvat toiminnot
€
0,26
Osinko/osake
€
0,165
Oma pääoma/osake, €
5,87
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
6 000 000
110 895
110 895
45,3%
3 719
3 719
3,4%
2 103
2 103
1,9%
3 267
3 267
10,6
6,1
37,3
65,0
6 838
6,2
890
890
0,54
0,54
0,29
5,47
6 000 000
113 692
111 078
38,0%
2 975
3 615
3,3%
3 459
4 119
3,7%
3 158
3 815
10,9
7,9
31,1
83,9
37 736
33,2
929
896
0,53
0,64
0,00
4,79
6 000 000
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet:
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)
Omavaraisuusaste, %
Liikevoitto
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR
Nettovelkaantumisaste, % (gearing)
Oma pääoma/osake, EUR
Osinko/osake, EUR
Tilikauden tulos
Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Oma pääoma
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Tulos ennen veroja ja rahoituseriä
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Yhtiökokouksen vahvistama osinko osaketta kohden.
Viimeisen vuoden osalta hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
Edita oyj
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS) (EUR 1000)
Liite
1.1. -31.12.2010
1.1. -31.12.2009
Liikevaihto
2
4 330
3 921
Liiketoiminnan muut tuotot
3
954
805
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
4-2 401-2 586
5-725-682
6-2 521-2 062
Liiketulos
Rahoitustuotot ja -kulut
-605
6 889-1 553
Voitto / tappio (-) ennen satunnaisia eriä
6 526
-2 157
Satunnaiset erät +/-
8
1 601
1 810
Voitto / tappio (-) ennen veroja
8 127
-347
9
10
271
-1
238
522
Tilikauden voitto / tappio (-)
8 397
413
Tilinpäätössiirrot
Tuloverot
7
-362
Edita oyj
EMOYHTIÖN TASE (FAS) (EUR 1000)
VASTAAVAA
Liite
31.12.2010
31.12.2009
11
12
13
13
183
12 200
72 207
507
215
12 642
65 985
407
Pysyvät vastaavat yhteensä
85 097
79 250
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset
14
Rahoitusarvopaperit
15
Rahat ja pankkisaamiset
1 205
15
6 731
2 218
25
8 672
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
7 951
10 915
Vastaavaa yhteensä
93 048
90 165
Liite
31.12.2010
31.12.2009
OMA PÄÄOMA
16
Osakepääoma
Vararahasto
Edellisten tilikausien voitto / tappio (-)
Tilikauden voitto / tappio (-)
6 000
25 870
2 733
8 397
6 000
25 870
4 061
413
43 000
36 343
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
17
1 990
2 260
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
18
19
27 600
20 458
32 209
19 353
Vieras pääoma yhteensä
48 058
51 562
Vastattavaa yhteensä
93 048
90 165
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkkeet
Osuudet saman konsernin yrityksistä
Muut sijoitukset
VASTATTAVAA
Omapääoma yhteensä
Edita oyj
EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (FAS) (EUR 1000)
1.1. -31.12.2010
1.1. -31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto / tappio (-) ennen satunnaisia eriä
6 526-2 157
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
725
682
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot
241
132
Muut oikaisut-4 110
0
Rahoitustuotot ja -kulut (+)-7 191
1 422
Käyttöpääoman muutokset:
Lyhytaikaiset korottomat liikesaamiset, lisäys (-)vähennys (+)-44
16
Lyhytaikaiset korottomat velat, lisäys (+)vähennys (-)-179
144
Maksetut korot-736-2 198
Saadut osinkotuotot
7 853
62
Saadut korkotuotot
83
121
Välittömät verot-754
658
Liiketoiminnan nettorahavirta
2 414
-1 120
Investointien rahavirrat
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin-511
0
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin-250-322
Investointien nettorahavirta
-761
-322
Rahoituksen rahavirrat
Lyhytaikaisten lainojen muutos
1 035-870
Pitkäaikaisten lainojen nostot
0
2 500
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut-4 609-3 840
Pääomalainat-100
0
Maksetut osingot-1 740
0
Saadut konserniavustukset
1 810
3 915
Rahoituksen nettorahavirta
Rahavarojen muutos (lisäys +/vähennys -)
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarat tilikauden lopussa
-3 604
1 705
-1 951
263
8 697
6 746
8 434
8 697
Emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedot
1. emoyhtiön tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet (FAS)
Perustiedot
Edita Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan
perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Helsinki. Edita Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalai
sen tilinpäätössäännöstön (FAS = Finnish Accounting
Standards) mukaisesti. Edita Oyj on Edita-konsernin
emoyhtiö. Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen
viimeisimpiä IFRS-säännöksiä. Pääosin suomalaisen
laskentakäytännön ja IFRS-säännösten laskentaperi
aatteet ovat Edita Oyj:lle yhtenevät, joten tärkeimmät
laskentaperiaatteet on luettavissa konsernitilinpäätök
sen laadintaperiaatteista.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty
taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennet
tynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu alkuperäisten hankintaarvojen ja arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella.
Maa-alueista ei tehdä poistoja. Käytetyt poistoajat ovat
seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut pitkävaikutteiset menot
Rahoitusomaisuus
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat, pank
kitilit, alle kolmen kuukauden talletukset sekä muut kä
teiseen rahaan rinnastettavat erät. Rahoitusomaisuus
arvopareihin sisältyvät osakkeet, osuudet on arvostettu
hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan.
Johdannaiset
Johdannaiset arvostetaan nimellisarvoon, kuitenkin
enintään todennäköiseen arvoon.
Verot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden
tulosta vastaava vero ja aikaisempien tilikausien verojen
oikaisut. Laskennallisia veroja ei ole kirjattu emoyhtiön
kirjanpitoon.
Eläkejärjestelyt
Emoyhtiön henkilöstön lakisääteinen ja vapaaehtoinen
eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöissä.
Satunnaiset erät
Emoyhtiön satunnaisiin eriin on kirjattu tytäryhtiöiltä
saadut konserniavustukset, tytäryhtiöiden purkuvoitot
ja merkittävät arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa.
30 vuotta
4–15 vuotta
4–5 vuotta
Sijoituksissa esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden
arvioitu pitoaika on yli vuoden mittainen.
Pysyvien vastaavien erien mahdollista arvonalentumista
tarkistetaan tilinpäätöshetkellä ja arvonalennus kirjataan
heti, kun siihen on aihetta.
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS) (EUR 1000)
31.12.2010
31.12.2009
Markkina-alueittain
Kotimaa
4 330
3 921
Yhteensä
4 330
3 921
Vuokratuotot
Konsernin sisäiset hallintopalvelut ja Management Fee
2
952
2
802
Muut
0
2
Yhteensä
954
805
2. Liikevaihto
3. Liiketoiminnan muut tuotot
4. Henkilöstö
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot-1 991-2 121
Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut-313-288
Muut henkilöstökulut-97-178
Yhteensä-2 401-2 586
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana
Toimihenkilöitä
31
35
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajat-286-235
Hallituksen jäsenet-249-231
Yhteensä
-535-466
5. Poistot ja arvonalentumiset
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä-725-682
6. Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut-90-82
Muut toimitilakulut-302-262
Logistiikka-22-20
Tietotekniikka ja tietoliikenne-431-341
Markkinointi- ja edustustuskulut-563-382
Muut liiketoiminnan kulut-1 112-976
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä-2 521-2 062
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot-55-47
Veroneuvonta-23-14
Muut palkkiot-8-7
Yhteensä-87-68
7. Rahoitustuotot ja -kulut
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
7 852
1
60
2
7 853
62
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Muilta
0
19
Muut korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
6
77
10
90
83
100
Muut rahoitustuotot
Muilta
3
188
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä
7 939
368
Kurssivoitot ja-tappiot-241-132
Arvonalennukset ja arvonalennusten palautukset
pysyvien vastaavien sijoituksista-65
0
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille-292-495
Muille-438-827
-730-1 322
Muut rahoituskulut
Muille-15-467
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä-745-1 789
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
6 889-1 553
8. Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset
Tytäryhtiön purkuvoitto
0
5 832
1 810
0
5 832
1 810
Satunnaiset kulut
Tytäryhtiön arvonalennukset-4 231
0
Satunnaiset erät yhteensä
1 601
1 810
Satunnaiset tuotot ja kulut tilikaudella 2010 liittyvät tytäryhtiö Edita Holding AB:n purkamiseen ja
osakkeiden arvon alaskirjaamiseen.
9. Tilinpäätössiirrot
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen
poistojen erotus
271
238
10. Tuloveroja koskevat liitetiedot
Tuloverot satunnaisista eristä
0-471
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
0
471
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta ed. tilikaudelta-1
522
-1
522
11. Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.
+ Lisäykset 787
38
557
224
Hankintameno 31.12.
825
781
Kertyneet poistot 1.1.
+ Tilikauden poisto
572
70
528
38
642
566
183
215
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.
+ Lisäykset
787
38
557
224
Hankintameno 31.12.
825
781
+ Tilikauden poisto
572
70
528
38
642
566
Ennakkomaksut
183
0
215
1
183
215
12. Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet
Hankintameno 1.1.
5 887
5 887
Hankintameno 31.12.
5 887
5 887
5 887
5 887
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.
+ Lisäykset
13 852
83
13 766
86
Hankintameno 31.12.
13 935
13 852
+ Tilikauden poisto
7 631
514
7 126
505
8 144
7 631
5 790
6 221
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
2 147
+ Lisäykset 130
- Vähennykset-304
2 136
11
0
Hankintameno 31.12.
1 973
2 147
1 613
- Vähennysten kertyneet poistot-304
+ Tilikauden poisto
142
1 473
0
139
1 450
1 613
523
535
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.
21 886
+ Lisäykset 212
- Vähennykset-304
21 788
97
0
Hankintameno 31.12.
21 794
21 886
9 243
- Vähennysten kertyneet poistot-304
+ Tilikauden poisto
655
8 599
0
644
9 594
9 243
12 200
12 642
Kirjanpitoarvosta 31.12.
Tuotannollisten koneiden ja laitteiden osuus
521
529
13. Sijoitukset
Konserniyhtiöosakkeet 1.1.
65 985
+ Lisäykset
12 575
- Vähennykset-2 057
- Arvonalennukset-4 295
52 960
13 025
0
0
Tasearvo 31.12.
72 207
65 985
Muut osakkeet ja osuudet 1.1.
407
407
Tasearvo 31.12.
407
407
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 1.1.
+ Lisäykset
- Vähennykset
0
13 025
100
0
0-13 025
Tasearvo 31.12.
100
0
Yhtiö ja kotipaikka
Omistusosuus
%
Omistusosuus
%
Edita Prima Oy, Helsinki
Edita Publishing Oy, Helsinki
Edita Press Oy, Helsinki
Morning Digital Design Oy, Helsinki
Citat Finland Oy, Helsinki
Kiinteistöosakeyhtiö Vantaan Hakamäenkuja, Vantaa
Edita Västra Aros AB, Tukholma, Ruotsi
Edita Sweden AB, Tukholma, Ruotsi
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
9
291
0
76
189
1 810
300
2 075
Muut saamiset
110
110
Siirtosaamiset
Sosiaalikulujaksotukset
Verosaamiset
Vuokrat
IT-kulujaksotukset
Muut
0
754
1
26
14
23
1
0
0
9
795
33
Saamiset yhteensä
1 205
2 218
Emoyhtiön omistus tytäryrityksissä:
14. Saamiset
15. Rahoitusarvopaperit
Jälleenhankintahinta
Kirjanpitoarvo
35
15
43
25
Erotus
20
18
Osakepääoma 1.1.
6 000
6 000
Osakepääoma 31.12.
6 000
6 000
Vararahasto 1.1.
25 870
25 870
Vararahasto 31.12.
25 870
25 870
Voitto / tappio edellisiltä tilikausilta 1.1.
4 473
Osingonjako-1 740
4 061
0
Voitto / tappio edellisiltä tilikausilta 31.12.
2 733
4 061
Tilikauden voitto / tappio
8 397
413
43 000
36 343
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto / tappio edellisiltä tilikausilta
Tilikauden voitto / tappio
2 733
8 397
4 061
413
11 131
4 473
16. Oma pääoma
Emoyhtiöllä on 31.12.2010 voitonjakokelpoisia varoja 11.130.678,53 euroa.
htiöllä on 6.000.000 osaketta. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen äänimäärän
Y
ja oikeuden voitonjakoon.
17. Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero
1 990
2 260
Lainat rahoituslaitoksilta
Lainat konserniyhtiöiltä
15 600
12 000
19 209
13 000
27 600
32 209
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
0
5 700
18. Pitkäaikainen vieras pääoma
19. Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat
3 695
195
3 903
127
3 889
4 030
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Lainat
Ostovelat
Siirtovelat
15 378
48
52
13 894
75
49
15 479
14 019
543
614
Siirtovelat
Palkat sivukuluineen
Sosiaalivakuutusmaksuvaraus ed. vuosilta Korot
Johdon pitkäntähtäimen bonus
Muut
375
50
9
113
1
453
47
21
160
9
547
690
Lyhytaikainen vieras pääoma yht.
20 458
19 353
Korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
27 600
19 073
32 209
17 798
46 673
50 006
1 385
1 555
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
59
29
66
93
88
159
Samaan konserniin kuuluvien yritysten
puolesta annetut takaukset
1 847
1 462
Koroton vieras pääoma
Lyhytaikainen
20. Vastuusitoumukset
Muut taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen
Kiinteistöinvestoinnit
Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2007-2010 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään
arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Viimeinen tarkistusvuosi
on 2019. Vastuun enimmäismäärä on 58 340,88 euroa.
21. Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Käypä arvo *)-212-145
Kohde-etuuden arvo-69-49
*) Käypä arvo edustaa tuottoa tai kulua, joka olisi syntynyt, mikäli johdannaispositiot olisi suljettu tilinpäätöshetkellä.
Luettelo käytetyistä
kirjanpitokirjoista,
tositelajeista ja niiden
säilytystavoista
Käytetyt tositelajit:
01
02
03
05
06
07
08
09
15
17
34
39
Kassatositteet
Myyntireskontran suoritukset, tallennetut
Myyntireskontran suoritukset, konekieliset
Ostolaskujen maksutositteet
Muut maksutositteet (Opus Capita)
Palkkatositteet
Muistiotositteet
Ostolaskut
Lomapalkkavaraus
Matkalaskut
Myyntilaskut, konsernin väliset
Erikoislaskutus
Paperitulosteina
Paperitulosteina
Paperitulosteina
Paperitulosteina
Paperitulosteina
Paperitulosteina
Paperitulosteina
ATK-tallenteina
Paperitulosteina
Paperitulosteina
ATK-tallenteina
ATK-tallenteina
Käytetyt kirjanpitokirjat:
Kassapäiväkirjat
Käyttöomaisuuskirjanpito
Myyntireskontra
Ostoreskontra
Palkkalaskelmat
Palkkakortit
Palkkaluettelot
Päiväkirja
Pääkirja
Tase-erittelyt
Tasekirjat
Atk-listoina
Atk-listoina
Atk-listoina
Atk-listoina
Atk-listoina
Atk-listoina
Atk-listoina
Atk-listoina
Atk-listoin
Paperitulosteina
Sidottuina
TILINPÄÄTÖKSEN JA
TOIMINTAKERTOMUKSEN
ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2011
Lauri Ratia
puheenjohtaja
Jarmo Väisänen
varapuheenjohtaja
Riitta Laitasalo
Timo Löyttyniemi
Liisa Jauri
Carina Brorman
Eva Persson
Timo Lepistö
toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2011
KPMG Oy
KHT-yhteisö
Minna Riihimäki
KHT
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Edita Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Edita Oyj:n kirjanpidon, tilin
päätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudel
ta 1.1. – 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen,
tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman
pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskel
man ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toi
mintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konserniti
linpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus
antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laati
mista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa
kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta
järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito
on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla
järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilin
tarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä,
konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta.
Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammat
tieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintar
kastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkas
tustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää,
että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen
hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko
tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista
virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen
jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai
laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvel
vollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiöla
kia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkas
tusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toiminta
kertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä
muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilin
tarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien
arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja
ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä
merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilin
päätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.
Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa,
että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan
tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovel
lettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmu
kaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimin
takertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausun
tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto konsernitilinpäätöksestä
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös
antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittä
vät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen
toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausunto tilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toi
mintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät
tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituk
sen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä
sekä muun vapaan oman pääoman jakamisesta on
osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimi
tusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 15. helmikuuta 2011
KPMG OY AB
Minna Riihimäki
KHT
Hallinnointiperiaatteet
Edita Oyj on Suomen valtion täysin omistama suoma
lainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja
hallinnossa noudatetaan Suomen lakeja, yhtiön yhtiöjär
jestystä ja soveltuvin osin julkisesti noteerattuja yhtiöitä
koskevaa Corporate Governance -hallinnointikoodia.
Edita-konsernin muodostavat emoyhtiö Edita Oyj
ja sen tytäryhtiöt.
 pitkän aikavälin tavoitteiden ja strategioiden hyväksy
Hallintoelimet
Vastuu Edita-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on
Edita Oyj:n hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous,
hallitus ja toimitusjohtaja.
Hallitus on vahvistanut koko konsernissa noudatettavan
corporate manual -ohjeistuksen, jonka tarkoitukse
na on taata asianmukainen menettelytapa kaikessa
konsernin liiketoiminnan harjoittamisessa. Hallitus arvioi
työskentelytapojaan vuosittain.
Vuonna 2010 hallituksen muodostivat Lauri Ratia
puheenjohtajana, Jarmo Väisänen varapuheenjohta
jana sekä jäsenet Carina Brorman, Liisa Jauri, Riitta
Laitasalo, Timo Löyttyniemi ja Eva Persson. Vuonna
2010 hallitus kokoontui 10 kertaa. Keskimääräinen
osallistumisprosentti oli 94. Hallituksen arvion mukaan
kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä
ja kaikki muut jäsenet paitsi Jarmo Väisänen ovat
riippumattomia yhtiön osakkeenomistajasta, Suomen
valtiosta.
Yhtiökokous
Edita Oyj:n ylin päättävä elin on yhtiökokous, joka
kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen
yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämä
nä päivänä toukokuun loppuun mennessä. Yhtiökokous
päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan
kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamises
ta ja osingonjaosta sekä hallituksen ja tilintarkastajan
valinnasta sekä heille maksettavista palkkioista.
Hallitus
Varsinainen yhtiökokous valitsee hallitukseen vuodeksi
kerrallaan neljästä kahdeksaan jäsentä. Hallituksen
jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtiö
kokous.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta sekä varainhoidon
ja liiketoiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja val
vonnasta. Hallitus tekee merkittävät toimintaperiaattei
ta, strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta
koskevat päätökset sekä päättää merkittävistä kiinteis
tö-, liiketoiminta- ja yrityskaupoista. Hallitus vahvistaa
yhtiön arvot ja politiikat ja seuraa niiden toteutumista.
Hallitus hyväksyy itselleen työjärjestyksen ja kokousoh
jelman. Hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat:
 vuotuisen toimintasuunnitelman ja talousarvion




hyväksyminen
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen
organisaation ja palkitsemisjärjestelmän hyväksyminen
toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän nimittämi
nen ja palkitseminen
valiokuntien jäsenten nimittäminen ja työjärjestysten
vahvistaminen
minen
 konsernin arvojen sekä ohjaus- ja riskienhallintajär
jestelmää koskevien periaatteiden ja politiikkojen
hyväksyminen
 kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisen järjestämi
sen valvonta.
Hallituksen valiokunnat
Hallituksen valiokunnat avustavat hallitusta valmistele
malla hallitukselle kuuluvia asioita. Hallituksella on kaksi
vakituista valiokuntaa, tarkastusvaliokunta ja rakenne- ja
palkitsemisvaliokunta.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta
taloudellisen tilanteen seurannassa ja valvontatehtävien
suorittamisessa sekä raportoinnin ja sisäisen tarkas
tuksen ohjauksessa, riskienhallinnan valvonnassa ja
tilintarkastuksen seurannassa.
Vuonna 2010 tarkastusvaliokuntaan kuului kolme
jäsentä: Riitta Laitasalo (puheenjohtaja), Timo Löytty
niemi ja Liisa Jauri. Valiokunta kokoontui viisi kertaa ja
kokousten osallistumisprosentti oli 100.
Rakenne- ja palkitsemisvaliokunta
Rakenne- ja palkitsemisvaliokunta ohjaa konserniraken
teen sekä keskeisten liiketoiminta-alueiden kehitystä.
Valiokunta myös valmistelee konsernin johtoon kuulu
vien henkilöiden nimitykset, toimisuhteen ehdot, palkit
semisen sekä palkitsemisjärjestelmät ja -periaatteet.
Vuonna 2010 rakenne- ja palkitsemisvaliokuntaan
kuului kolme jäsentä, Lauri Ratia (puheenjohtaja), Timo
Löyttyniemi ja Jarmo Väisänen. Valiokunta kokoontui
kahdeksan kertaa ja kokousten osallistumisprosentti
oli 96.
Toimitusjohtaja
Hallitus nimittää toimitusjohtajan, joka vastaa kon
sernin liiketoimintojen johtamisesta ja kehittämisestä
osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja hallituksen antamien
ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan
vastuulla on kirjanpidon lainmukaisuus ja luotettava
varainhoito. Toimitusjohtaja vastaa suoraan seuraavis
ta toiminnoista; konsernin strategian toteuttaminen,
taloushallinto, yleishallinto, liiketoiminta-alueiden ohjaus
ja valvonta, yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteet sekä
hallituksen kokousten valmistelu. Toimitusjohtaja infor
moi hallitusta säännöllisesti konsernin liiketoiminnan ja
talousaseman kehityksestä.
Edita Oyj:n toimitusjohtajana on 8.8.2005 lähtien
toiminut oikeustieteen kandidaatti Timo Lepistö
(s. 1959).
Johtoryhmä
Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja
sekä rakenne- ja palkitsemisvaliokunnan esityksestä
hallituksen nimittämät talousjohtaja, henkilöstöjohtaja,
viestintäjohtaja sekä liiketoiminta-alueiden johtajat.
Johtoryhmän tehtävänä on mm. tehdä toimen
pideohjelmat konsernin strategian toteuttamiseksi
liiketoimintayksiköissä, tarkistaa vuotuiset liiketoiminta
suunnitelmat ja budjetit, seurata tuloskehitystä ja ryhtyä
tarvittaviin toimenpiteisiin poikkeamien korjaamiseksi,
koordinoida ja valvoa investointisuunnitelmien toteu
tumista, valvoa liiketoimintajärjestelyiden toteutumista,
huolehtia riskien hallinnasta sekä tarkastella tärkeimpiä
päivittäisiä operatiivisia toimintoja ja päätöksiä.
Konsernin johtoryhmän jäsenet lähipiireineen
eivät ole olennaisessa liikesuhteessa Edita-konserniin
kuuluviin yhtiöihin.
Liiketoiminta-alueet
Editan liiketoiminta jakautuu neljään liiketoiminta-alu
eeseen: Marketing Services, Editorial Communication,
Publishing ja Print & Distribution.
Palkitseminen
Hallituksen jäsenten palkitseminen
Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen
jäsenten palkkioista. Hallituksen ja sen valiokuntien
jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina. Halli
tuksen jäsenillä ei ole osakepalkitsemisjärjestelmiä tai
osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä.
Toimitusjohtajan ja konsernijohdon palkitseminen
Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten
palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausit
taisesta rahapalkasta, tavanomaisista luontoiseduis
ta, vuosittain päätettävien tulospalkkiokriteerien
perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta sekä pitkän
aikavälin palkitsemisjärjestelmästä. Editassa ei ole käy
tössä osakepalkitsemisjärjestelmiä tai osakeperusteisia
palkitsemisjärjestelmiä.
Edita Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan
ja konsernin johtoryhmän jäsenten toimisuhteen
ehdoista. Hallitus asettaa vuosittain sekä käytössä
olevien tulospalkkioiden maksamisen edellytyksenä
olevat tavoitteet käyttäen perusteena talousarviota ja
toimintasuunnitelmaa että päättää toimitusjohtajan ja
konsernin johtoryhmän palkitsemisesta. Muiden kuin
toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten
osalta hallitus päättää palkitsemisen periaatteista.
Toimitusjohtaja on oikeutettu tulospalkkioon, joka
on suuruudeltaan enintään 40 prosenttia ennakonpidä
tyksenalaisesta vuosiansiosta. Konsernin johtoryhmän
jäsenet ovat oikeutettuja tulospalkkioon, joka on suu
ruudeltaan enintään 30 prosenttia ennakonpidätyksen
alaisesta vuosiansiosta. Lyhyen aikavälin tulospalkkio on
sidottu liikevoittoon ja henkilökohtaisten tavoitteiden
toteutumiseen.
Toimitusjohtaja ja osa konsernin johtoryhmän
jäsenistä ovat kuuluneet vuosille 2007-2011 ajoittuneen
pitkän aikavälin sitouttavan ns. bonuspankkijärjestelmän
piiriin. Vanha bonuspankkijärjestelmä on hallituksen
päätöksellä 9.2.2010 lopetettu vuonna 2009 ja korvattu
vastaavalla uudella vuosille 2010–2012 ajoittuvalla
järjestelmällä. Bonuspankkijärjestelmän avulla konsernin
avainhenkilöitä palkitaan hallituksen vuosittain vahvis
tamien tavoitteiden toteutumisesta. Pitkän aikavälin
tulospalkkio on sidottu konsernin pitkän aikavälin
arvon nousuun. Järjestelmän mukainen vuosittainen
palkkio voi olla suuruudeltaan enintään 40 prosenttia
toimitusjohtajan ja 20–30 prosenttia muiden avain
henkilöiden ennakonpidätyksenalaisesta vuosiansiosta.
Vanhaan järjestelmään kertynyt palkkio on nostettavissa
vaiheittain kolmen vuoden aikana vuodesta 2010 lukien.
Uuteen järjestelmään kertyneen palkkion nostami
nen on mahdollista vaiheittain kolmen vuoden aikana
vuodesta 2013 lukien.
Lisäksi liiketoiminta-alueilla on käytössä myynti- tai
tuotantoperusteisia ja yksiköiden katteisiin tai tuloksiin
sidottuja palkkiojärjestelmiä toiminnan ohjaamiseen.
Nämä järjestelmät eivät ole päällekkäisiä konsernin
vuositulospalkkiojärjestelmän kanssa.
Toimitusjohtajalla ja muilla konsernijohtoryhmän
jäsenillä on toimisuhteen päättyessä oikeus irtisano
misajan rahapalkkaan ja luontoisetuihin. Toimitusjoh
tajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta työnantajan
puolelta ja neljä kuukautta toimitusjohtajan puolelta.
Muiden konsernin johtoryhmän jäsenten irtisano
misaika on 6-12 kuukautta työnantajan puolelta ja 3-6
kuukautta johtajan puolelta. Sopimuksen päättyessä
irtisanomiseen työnantajan toimesta toimitusjohtajalle
maksetaan korvauksena kuuden kuukauden palkkaa
vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi ja
muille konsernin johtoryhmän jäsenille enintään 0-6
kuukauden rahapalkkaa vastaava rahasumma irtisa
nomisajan palkan lisäksi. Johtajan itse irtisanoutuessa
hän on oikeutettu ainoastaan irtisanomisajan palkkaan
luontoisetuineen.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Edita Oyj:n
toimitusjohtajaa ja talousjohtajaa lukuun ottamatta Edi
tassa ei ole käytössä lisäeläke-etuuksia. Toimitusjohtajan
ja talousjohtajan lisäeläke-etuus on maksuperusteinen
ja sisältää vapaakirjan.
Taloudellinen raportointi
Taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja varainhoitoa
seurataan koko konsernin kattavalla raportoinnilla
kuukausittain. Välitilinpäätökset laaditaan neljännes
vuosittain. Puolivuotiskatsaus laaditaan ensimmäisen
vuosipuoliskon välitilinpäätöksen yhteydessä.
Riskienhallinta
Editan hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka
määrittelee riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet ja
vastuunjaon konsernin riskienhallinnassa. Riskienhallinta
perustuu koko organisaation kattavaan lähestymista
paan toiminnan kannalta olennaisten riskien paikan
tamisessa, arvioimisessa, hallinnassa ja valvonnassa.
Toimitusjohtajan ja johdon tehtävänä on huolehtia siitä,
että riskienhallinta on jatkuva, kiinteä osa konsernin
päivittäistä operatiivista toimintaa. Johto raportoi halli
tukselle toiminta-aluekohtaisesti riskien kehittymisestä.
Jollei erilliseen raportointiin ole tarvetta, johto raportoi
hallitukselle riskienhallinnasta vuosineljänneksittäin. Toi
mitusjohtajan ja johdon vastuulla on tunnistaa ja valvoa
riskejä, kehittää ja koordinoida riskienhallintatoimia ja
päivittää konsernin riskiprofiilia. Hallitus käsittelee mer
kittävimmät riskit ja arvioi riskienhallinnan toimivuutta
vähintään kerran vuodessa. Editan riskienhallinnan te
hokkuutta valvovat sisäinen ja ulkoinen tarkastus osana
säännöllistä tarkastusohjelmaa.
Tilintarkastus
Yhtiökokouksen valitsema, konsernin emoyhtiön Edita
Oyj:n vastuullinen KHT-tilintarkastusyhteisö suorittaa
tilintarkastuksen koko konsernissa ja vastaa tilikauden
kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastuksesta.
Yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä annettavan tilintarkas
tuskertomuksen lisäksi tilintarkastaja raportoi säännölli
sesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Editan tilintarkastajana on KPMG Oy ja päävastuul
lisena tilintarkastajana vuonna 2010 toimi KHT Minna
Riihimäki.
Sisäinen tarkastus
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on
varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tulok
sellista, informaatio on luotettavaa ja että säännöksiä ja
toimintaperiaatteita noudatetaan. Sisäisen tarkastuksen
tehtävänä on hallituksen ja toimitusjohtajan apuna
arvioida Edita-konsernin prosessien ja järjestelmien
asianmukaisuutta ja tehokkuutta, sisäisen valvonnan
toimivuutta ja riittävyyttä sekä kirjanpidon ja raportoin
nin oikeellisuutta ja riittävyyttä.
Edita-konsernissa sisäisen tarkastuksen kohteet
päätetään vuosittain mm. riskiarvioita hyödyntäen
hallituksessa. Tarkastuksen toteuttamisesta vastaa ulko
puolinen riippumaton KHT-tilintarkastusyhteisö.
Sisäisen tarkastuksen raportit jaetaan Edita Oyj:n
hallitukselle, tarkastusvaliokunnalle, tilintarkastajalle,
toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmälle. Toimitus
johtaja yhdessä muun toimivan johdon kanssa vastaa
siitä, että konsernissa ryhdytään sisäisen tarkastuksen
havaintojen edellyttämiin toimenpiteisiin.
Editan sisäisenä tarkastajana toimi vuonna 2010
KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy.
Yhteystiedot
Suomi
Ruotsi
Edita Oyj
PL 110, 00043 EDITA
käyntiosoite Hakuninmaantie 2, Helsinki
vai hde 020 450 00
faksi 020 450 2374
kotisivu www.edita.fi
s-p osti etunimi.sukunimi@edita.fi
marketing services
marketing services
Citat Finland Oy
PL 400, 00043 EDITA
käyntiosoite Pursimiehenkatu 26 C, Helsinki
vai hde 020 722 9640
kotisivu www.citat.fi
s-p osti etunimi.sukunimi@citat.fi
Morning Digital Design Oy
Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki
vaihde 020 123 121
faksi 020 123 1220
kotisivu www.morning.fi
s-p osti info@ morning.fi
Edita Prima Oy
PL 200, 00043 EDITA
käyntiosoite Hakuninmaantie 2, Helsinki
vai hde 020 450 00
faksi 020 450 2695
publishing
Edita Publishing Oy
PL 700, 00043 EDITA
käyntiosoite Porkkalankatu 22 A, Helsinki
vai hde 020 450 00
faksi 020 450 2380
Citat ab
Stockholm, Kungsholmen
Box 49031, SE-100 28 Stockholm
k äy n t i o s o i t e Svarvargatan 11
va i h d e +46 8 58 00 13 00
fa ks i +46 8 58 00 13 01
kot i s i v u www.citat.se
s - p o s t i info@ citat.se
Göteborg
Engelbrektsgatan 28, SE-411 37 Göteborg
va i h d e +46 31 701 56 00
fa ks i +46 31 701 56 02
Edita Västra Aros ab
Box 721, SE-721 20 Västerås
k äy n t i o s o i t e Elledningsgatan 6
va i h d e +46 21 81 55 00
fa k s i +46 21 81 55 88
kot i s i v u www.edita.se
s - p o s t i info@ edita.se
Edita Bobergs ab (osakkuusyhtiö)
Box 327, SE-791 27 Falun
k äy n t i o s o i t e Matsarvsvägen 7
va i h d e +46 23 79 29 00
fa k s i +46 23 79 29 05
kot i s i v u www.edita.se
s - p o s t i info@ edita.se
Helsingborg
Box 1463, SE-251 14 Helsingborg
k äy n t i o s o i t e Norra Kyrkogatan 15
va i h d e +46 42 26 77 40
fa k s i +46 42 26 77 51
Mods Graphic Studio ab
Drottninggatan 59, SE-111 21 Stockholm
va i h d e +46 8 506 617 00
fa k s i +46 8 506 617 20
kot i s i v u www.mods.se
s - p o s t i info@ mods.se
BrandSystems ab (osakkuusyhtiö)
k äy n t i o s o i t e Svarvargatan 11
va i h d e +46 8 410 135 95
kot i s i v u www.brandsystems.com
s - p o s t i info@ brandsystems.com
editorial communication
JG Communication ab
Stockholm, Kungsholmen
k äyn t i o s o i t e Svarvargatan 7
va i h d e +46 8 610 20 00
kot i s i v u www.jgcommunication.se
s - p o s t i hej@ jgcommunication.se
Editan tilinpäätös 2010 – EKOLOGINEN JÄLKI
Editan vuosikertomuksen tilinpäätös 2010 on pyritty to
teuttamaan mahdollisimman ekologisesti. Eri työvaiheis
sa on valittu ympäristön kannalta parhaat, käyttötarkoi
tukseen sopivat materiaalit ja valmistusmenetelmät.
käyttötarkoitus: Julkaisu, jota säilytetään ja
käytetään pitkään.
laajuus: 68 sivua ja kannet
koko: 210 x 275 mm
painosmäärä: suomi 850 kpl, ruotsi 610 kpl ja
englanti 430 kpl.
optimaalinen koko: Leikkuujätettä syntyy
20 % painoarkin pinta-alasta.
yhden julkaisun tekeminen
aiheutti:
jätettä: 615 g,
josta kierrätettävää jätettä 600 g (555 g paperia, 40 g
alumiinia, 3 g pahvia ja 1 g muovia), poltettavaa jätettä
6 g ja ongelmajätettä 6 g.
hiilijalanjälki:
co2-päästöjä ilmaan 1 150 g, josta paperin valmistus
990 g, paperin kuljetus painoon 20 g ja painaminen
140 g. Päästömäärät ovat noin-arvioita. Julkaisun hiili
jalanjälki vastaa noin 6,5 km ajoa autolla.
kompensoimme päästöistä
1 070 g/julkaisu.
paperit: Paperiksi valittiin pefc-sertifioitu,
joutsenmerkitty ja Suomessa valmistettu Terreus
130 g/m2 (sisus) ja Terreus 250 g/m2 (kannet). Puukuitu
on peräisin ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti
kestävästi hoidetusta metsästä. Sellun valkaisussa ei ole
käytetty kloorikaasua. Paperitehdas on iso 14001-, pefcja fsc-sertifioitu.
Käytimme Antalis Oy:n ilmastonsuojelua edistävää
paperia. Kompensoimme paperin tuotannosta ja
kuljetuksista aiheutuneet päästöt maksamalla päästöjä
vastaavan hyvitesumman Plan Vivo -organisaation
valvomalle Mosambik-projektille, joka on suunnattu
pääasiassa puiden istutukseen.
kemikaalit: Paperinvalmistuksessa, painopin
nanvalmistuksessa, painossa ja sidonnassa on käytetty
vain joutsenmerkkihyväksyttyjä kemikaaleja. Julkaisu on
painettu kasviöljypohjaisilla painoväreillä.
Tämän, kuten minkä tahansa julkaisun, merkittävin
ympäristövaikutus on todennäköisesti sen sisällöllä. Jos
se saa lukijansa vaikkapa lisäämään jätteiden kierrätystä,
vähentämään autolla ajamista, alentamaan kotinsa läm
pötilaa, vaihtamaan vihreään sähköön tai toteuttamaan
painotuotteensa ekologisemmin, sen ympäristövaiku
tusta voidaan pitää jopa hyvänä.
painolaitos: Julkaisu on painettu Edita Prima
Oy:ssä Helsingissä. Paino käyttää vihreää sähköä ja sillä
on iso 14001 -sertifikaatti sekä Pohjoismaisen Joutsen
merkin ja fsc- ja pefc-alkuperämerkkien käyttöoikeus.
Paino kompensoi aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt
rahoittamalla yk:n valvomia uusiutuvien energiamuoto
jen hankkeita Intiassa.
julkaisun käyttö on helppoa ja ympäristöä
vähän kuormittavaa. Lukemiseen ei tarvita lisälaitteita
eikä energiaa. Julkaisun voi selata moneen kertaan ja
sen kuljettaminen paikasta toiseen on vaivatonta.
yhden julkaisun tekemiseen
käytettiin:
puuta: 0,6 dm3
vettä: 10 litraa
energiaa: 1,5 kWh
Hyvä lukija, kun et enää tarvitse tätä julkaisua, toi
mitathan sen paperinkeräykseen. Puukuitu voidaan
kierrättää keskimäärin kuusi kertaa.
Ekologisen jäljen kartoitti konsernin pohjoismaisesta Green
Edita -ohjelmasta vastaava Mika Ruuskanen.
lisätietoja:
mika.ruuskanen@edita.fi
Edita on Pohjoismaiden johtava viestinnän palveluja tarjoava konserni. Luovilla ratkaisuillamme autamme
asiakkaitamme hallitsemaan paremmin viestintäänsä ja lisäämään viestinnän tehokkuutta. Editan palveluksessa
työskentelee yhteensä noin 1000 viestinnän ammattilaista Suomessa, Ruotsissa, Ukrainassa ja Intiassa.
www.edita.fi

Tilinpäätös - Nordic Morning

Transcription

Similar documents

SATO OYJ KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Avaa liite - Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj

Avaa liite - Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj

PDF-muodossa olevasta ohjeesta

Toimintakertomus ja tilinpäätös - Sivakka

Vuosikertomus - Pellon Sähkö Oy

Toimintakertomus Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus (PDF 2

lue koko tarina (pdf)

Tiimari Oyj Abp Tilinpäätöstiedote 2012_1.pdf

Vuosi 2012 - Pellon Sähkö Oy

tilinpäätös 2013 (pdf) - Vuosikertomus 2014

Vuosikertomus 2013 - Jyväskylän Vuokra

2013 KONSERNIkatsaus

Liite E1: Tilinpäätös

Huhtamäki 2010: Tilinpäätös ja toimintakertomus - 661

KesKon vuosi

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2012.pdf

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2012

YRITYSESITTELY