Historiikki - Ummeljoen Työväentalo ja Sörkän lava

Ummeljoen Sos.dem. Työväenyhdistys ry.
TYÖVÄENTALO
100 VUOTTA
1912 - 2012
18.8.2012
Pertti Leppänen
Yleistä
Anjalankosken Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry:n 100 v historian kirjasessa
vuodelta 2006 mainitaan, että järjestön toimialueella on ollut vuodesta
1899 lukien yhdeksän työväentaloa, joista vain Ummeljoen työväentalo
on tällä hetkellä toiminnassa. Ummeljoen Sos.dem. Työväenyhdistyksen
perustamisen vaiheista on kerrottu yhdistyksen 100-vuotishistoriikissa
tarkemmin. Yhdistyksen eri toimikunnat selvittivät toimitilojen
tarpeellisuutta ja eri vaihtoehtoja. Jo varsin nopeasti tuli esille oman
toimitilan aikaansaaminen. Talvella vuonna 1907 oli ryhdytty todellisiin
toimiin rakennuksenpaikan selvittämiseksi, rahoituksen järjestämiseksi
ja rakennustoimikunnan asettamiseksi.
Veteraanijäseneksi tulleen Nestori Tyllisen muistitiedon mukaan
(nauhoitus vuodelta 1960) seuraavat henkilöt olivat perustamassa
yhdistystä: Matti Laakso, Kalle Taimi, Robert Weck, Eemil Katajala,
Juho Nivell ja Albert Löfberg, Nestori Tyllinen ja muurari Ulenius, jotka
kaikki olivat myös talon perustamisen puuhamiehiä.
Keväällä laskettiin perustus ja silloin olivat myös ensimmäiset talkoot
oman talon aikaansaamiseksi. Talo valmistui monien eri vaiheiden
jälkeen vuonna 1912.
Yhdistyksen 100-vuotisjuhlan yhteydessä useilta tahoilta kyseltiin onko
yhdistys taloa varten vai talo yhdistystä varten. Kysymystä ei voi näin
asettaa, koska yhdistyksen perustamisen yhteydessä jo keskusteltiin
oman toimitalon aikaansaamisesta. Yhdistyksellä on ollut perustamisesta
lähtien aatteellista, sivistyksellistä ja muuta harrastustoimintaa, joka ei
olisi ollut mahdollista ilman rakennusta.
2
Työväentalon historian kokoamisessa lähdeaineistona on käytetty
yhdistyksen 100-vuotishistoriikkiä sekä kokouksista kertynyttä aineistoa.
Talon historiikkiin on poimittu erilaisia mainintoja aiheiden käsittelystä
kuvaamaan historian eri vaiheita toiminnoista sekä talosta.
Talon tekniset tiedot
Ummeljoen Työväenyhdistyksen talo sijaitsee Ummeljoen
rakennuskaavan korttelissa 5088, Yv, II tontilla Rientola 17:25 pintaalaltaan noin 2000 m2 osoitteessa Työväentalontie 16 46810 Ummeljoki.
Tilalla sijaitsee puolitoistakerroksinen kerrosalaltaan 320 m2 suuruinen
työväentalo, jonka laajennusosa vuodelta 1982 on noin 110 m2
Työväentalon yhteydessä olevalle vuokratontille on vuonna 1952
valmistunut tanssilava.
Kotisivusto www.ummeljoentyovaentalo.fi
Tapahtumia vuosien varrelta
Työväenyhdistyksen historiassa on ollut vaiherikkaita vuosia ja monia
ahkeria osallistujia yhteisiin rientoihin ja niiden suunnitteluun ja
toteutukseen.
Yhdistyksen asiakirjoista lähinnä pöytäkirjoista muodostuneen aineiston
perustella asioista on kuitenkin päätetty yksituumaisesti muutamia
poikkeuksia lukuun ottamatta.
Pöytäkirjoihin useinkaan ei ole kirjoitettu asiasta kovin
yksityiskohtaisesti, vaan on keskusteltu asiasta ja myöhemmin ilmenee,
että asia on saatettu toteutukseen keskustelun mukaisesti.
3
Yhdistyksen asioita käsiteltiin ns. normaalin järjestyksen mukaisesti
johtokunnassa, yleisessä kokouksessa sekä sääntömääräisissä
kokouksissa.
Poimintoja vuosien varrelta; lähinnä pöytäkirjamerkintöjä:
Johtokunta 13.2.1927: Järjestyksenpitoa kovennettava
Johtokunta 10.4.1927: Arpajaiset rakennusvelan lyhentämiseksi
Johtokunta 20.5.1928: Salin muuri puretaan ja laitetaan uusi
Johtokunta 17.6.1928: Otettiin esille sähkövalojen järjestely
Johtokunta 16.11.1928: Otettiin keskusteltavaksi yhdistyksen
vuokrasopimuksella omistaman tonttimaan omaksi ostamiskysymys.
Kokous harkittuaan asiaa päätti ostaa noin 2000 neliömetriä Sakari
Juurelan omistamasta tilasta. Kauppaehdoista ja allekirjoittajista
päätettiin samalla. Ostettava tontti lohkottiin tilaksi Rientola 17:25.
Vuoden 1920 loppupuolella alkoi jäsenistön keskuudessa ilmetä
suuntariitoja kuulumisesta eri puoluesuuntaukseen. Vuonna 1929
yhdistyksen johtokunnan mennessä vuosikokoukseen havaitsivat he
kokoussalin olevan täynnä yhdistykseen kuulumattomia henkilöitä. Pian
saatiin kuulla huhuja, että laittomasti valittu johtokunta aikoi myydä
toimitalon.
Tarmokkaalla toiminnalla, uusia kokouksia pitämällä hankkeet saatiin
estetyksi ja yhdistystoiminta sääntömääräiseen toimintaan.
Kansalaissodan jälkimainingeissa toimitalo oli takavarikoitu valtiolle ja
saksalaiset ja suojeluskuntalaiset majailivat talolla. Ikkunat ja ovien
lukot oli särjetty, ravintolan ja näyttämön kalusto oli tuhottu, arvokas
kirjasto ja arkisto hävitetty.
Samanaikaisesti alkoi kylällä kierrellä huhuja, että pankki olisi sanonut
toimitalon lainan irti sillä perusteella, että toinen takaajista oli kuollut.
Tämä osoittautuikin todeksi. Pankki laittoi uloshakupaperit maaherralle
4
esittäen suojeluskunnan olevan talon oikeutettu perijä, sen suoritettua
pankille jäljellä olevan 2.200 markkaa.
Samanaikaisesti yhdistyksen edustajat; toimeliaat naiset alkoivat rahaasioiden järjestelyt. Tarvittava summa oli saatu velan eräpäivään
mennessä kokoon ja velkakirja saatiin lunastetuksi ja toimitalo
säilytetyksi yhdistyksen omistuksessa.
Toimintakertomuksessa vuodelta 1931 mainitaan yhdistyksen uudesta
perustamisesta. Kun edellisellä vuosikymmenellä moninaisten vaiheiden
seurauksena, yhdistys oli toisten toimesta laittomasti lakkautettu.
Oikeiden asiakirjojen perusteella uudelleen perustaminen kävi
vaivattomasti.
Johtokunnan kokouksessa 27.9.1932 päätettiin järjestää valistusiltamat.
Tämä osoittaa yhdistyksen monipuolisen toiminnan vakiintuneen
edellisen vuosikymmenen vaikeuksien jälkeen.
Sääntömääräisissä kokouksissa poikkeuksetta valittiin huvitoimikunta,
jonka tehtävänä oli toiminnan järjestäminen sekä varojen kerääminen
toiminnan kustannusten kattamiseksi. Toinen vakituinen päätös oli
naistoimikunnan nimeäminen lähinnä ravintolatoimintaa varten.
Johtokunta käsitteli 16.10.1932 taloasiaa ja päätettiin laitattaa talon
keittiöön hella
Johtokunta 8.12.1932: Päätettiin toimeenpanna arpajaiset 1933 aikana
näyttämön välineiden hankkimiseksi
Johtokunta 26.3.1933: Hyväksyttiin Ummeljoen Sos.dem.
Työväenyhdistyksen Orkesterin säännöt
Vuosikokouksessa 23.2.1941: Keskusteltiin talomme korjauttamisesta
etupäässä vesikaton uusimisesta
5
Sota-aikana työväentalo oli puolustuslaitoksen käytössä.
Johtokunta 26.11.1944: Hyväksyttiin toimitalomme vastaanotetuksi.
Luovutus tapahtui marraskuun 24 päivänä.
Päätettiin sotilasmajoituksesta saatavilla rahoilla lyhentää Anjalan
Säästöpankissa olevaa yhdistyksemme velkaa 3.000,00 markalla.
Päätettiin palkata ammattimies korjaamaan akkunoiden lasit sekä
tekemään kaikki muut tarpeelliset korjaukset. Siivous ym. töihin otetaan
2 naista.
Johtokunta 5.11.1945: Päätettiin laittaa talolle johtavan tien varrelle
kaksi ulkolamppua.
Johtokunta 17.3.1950: Keskusteltiin tanssipaviljongin rakennusasiasta.
Päätettiin kääntyä rakennusmestari Oiva Virtasen puoleen.
Johtokunta 22.5.1950: Hyväksyi tanssilavan paikasta vuokrasopimuksen
Lassilan perikunnan kanssa viiden vuoden ajaksi, jonka jälkeen
vuokraaja saa sen haltuunsa. Tanssilavan tontti on edelleen vuokralla.
Johtokunta 6.6.1950: Päätettiin aloittaa lavan rakennustyöt 8.6.1950
talkootyönä.
6
Reinonpäivätanssit oli syyskesäinen tapahtuma vuosien ajan. Tanssit
saivat alkunsa, kun Reino Hurme, Reino Lassila ja Reino Anttalainen
hakivat 16.7.1950 lupaa pitää tanssit ja kun vuokraa ei peritty.
Johtokunta 18.1.1951: Vihkiäistilaisuuksissa pitää järjestysmiehillä olla
järjestysmiesnauha käsivarressa järjestyksenpitoa varten.
Johtokunta 13.4.1951: haetaan rakennustyöryhmiä saattamaan lavan
rakennustyöt valmiiksi.
Johtokunta 26.2.1952: Korjataan ravintolan keittiö.
Elokuussa 1952 vuokrattiin lavaa.
Samalla kertaa nyt vietetään lavan 60-vuotisjuhlaa.
Johtokunta 27.8.1952: Toimitalon katto päätettiin uusia.
Yleinen kokous 23.4.1956: Keskusteltiin toimitalon
laajennuskysymyksestä.
Yleinen kokous 24.2.1957: Keskusteltiin toimitalon laajennus- ja
korjauskysymyksistä ja päätettiin esittää johtokunnalle tämän ryhtymistä
asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Yleinen kokous 28.2.1960: Valittiin uusi toimikunta toimitalon
rakennustoimikunnaksi.
Johtokunta 7.3.1966: Nimismiehen tarkastus merkittiin tiedoksi ja talon
todettiin olevan käyttökunnossa.
Johtokunta 26.8.1968: Talon kunnostustöitä päätettiin aloittaa
talkootöinä.
Johtokunta 25.11.1969: Talon sisätilojen korjausmaalaustöitä pidettiin
välttämättöminä tulevana keväänä.
Johtokunta 2.11.1971: Työväentalon lattian kunnostustalkoot päätettiin
pitää 13.11. kello 9.00 alkaen.
Johtokunta 6.7.1972: Todettiin juhlasalin näyttämön yläosan painuneen
ja päätettiin kääntyä kunnan rakennusmestarin puoleen.
7
Johtokunta 25.4.1975: Toimitalon kunnostustalkoot pidetään seuraavana
sunnuntaina.
Johtokunnan kokouksia pidettiin liike- ja asuintalon kerhohuoneessa.
Kuukausikokous 16.3.1979: Työväentalon peruskorjaus- ja
laajennussuunnitelmista nähtiin yksityiskohtaiset ja tarkat piirustukset
sekä kustannusarvio. Kokouksen osanottajat olivat suunnitelmille
myötämielisiä. Suunnitelmat ja kustannusarviot on laatinut Jouko
Mänttäri.
Yleinen kokous 28.1.1981: Päätös rakennusluvan hakemisesta.
Päätettiin, että laajennukselle haetaan rakennuslupa heti, kun saadaan
tarvittavat paperit kuntoon.
Johtokunta 26.10.1980: Yhdistys on saanut 20.000 markkaa avustusta
Opetusministeriöltä työväentalon korjauksiin.
Opetusministeriön avustus on tullut mahdolliseksi, kun
valtionosuussäännöksiä on valtion toimesta muutettu siten, että
työväentalojen korjauksiin ja kunnostuksiin voidaan hakea ja saada
valtion rahaa. Tämä on toteutunut lähinnä kansanedustaja Olli Helmisen
uutteran muutostyön seurauksena, asiaa koskevien määräysten
tarkistamisessa.
Samalla kertaa nyt vietetään peruskorjauksen 30 v juhlaa.
Johtokunta 24.8.1983: Merkittiin, että Opetusministeriö on myöntänyt
avustusta 70.000 markkaa.
Yleinen kokous 22.5.1984: Päätettiin ottaa 20.000 markkaa lainaa.
Johtokunta 27.9.1985: Päätettiin tehdä anomus Opetusministeriölle
80.000 markkaa rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
Johtokunta 8.8.1986: Hyväksyttiin juhlasalin värit.
Johtokunta 10.8.1987: Haettiin kaupungilta 5.000 mk
ylläpitokustannuksiin.
8
Johtokunta 14.1.1991: Päätettiin yksimielisesti vuokrata Seurakunnalle
käyttöoikeus anomuksen mukaisesti ajalle 1.2. - 31.5.1991.
Johtokunta 17.8.1994: Ulkomaalaus aloitetaan syyskuussa ja jatketaan
keväällä.
Johtokunta 19.9.1994: R ja H Lassila ilmoittivat, etteivät voi myydä
tanssilavan maapohjaa, mutta tekevät paperin, että jos he joutuvat
myymään; on maapohja yhdistyksen.
Johtokunta 12.2.1998: Kaupungilta on saatu avustusta 8.000 markkaa
talon kunnostukseen.
Viimeisen vuosikymmenen aikana yhdistyksen kuukausikokouksissa on
vakioasiana ollut ”taloasiat”, jossa on käsitelty talon hoitoon ja
ylläpitoon ja kunnostukseen liittyvät ns. tarkoituksenmukaiset hankinnat
ja uudistamiset sekä talkoilla toteutettavat työt.
9
Työväentalolla säilytyksessä olevaa
Vuosien varrella työväentalolle on kertynyt oman toiminnan kalustoa ja
välineistöä runsain mitoin.
Työväenyhdistys on saanut URS`IN – mitalin 28.8.2005 ansioituneesta
järjestötyöstä.
Rafael Paasio-mitalin myöntämistä koskevasta kunniakirjasta on
jäljennös seuraavien henkilöiden osalta:
Emil Viherkoski
6.9.1979
Aino Forsström
15.10.1981
Reino Lassila
1.7.1987
Oiva Peltola
15.8.1995
Heikki Eerola
28.2.2002
Eero Hovi
27.6.2005
Ville Salonen
8.6.2006
Tuula Eerola
2.2.2009
Lisäksi on valokuvasuurennukset veteraanipoliitikoista
Emil Rinne ja Nestori Tyllinen.
Presidenteistä Mauno Koivistosta, Martti Ahtisaaresta ja Tarja Halosesta
on myös valokuvasuurennokset.
Lisäksi työväentalon suojissa on Ummeljoen Korpi-Veikkojen,
Myllykosken Toverien ja Liikkalan Vauhdin urheilu ym.
palkintomateriaalia. Lisäksi on säilytyksessä Sippolan ja Inkeroisten
Työväenyhdistysten luovuttamaa kokous yms. materiaalia.
10
Harvinaisuuksia
Tavanomaisesta toiminnasta kertyneen aineiston lisäksi työväentalolla
on eräitä harvinaisuuksia, jotka ovat toiminnan erityisessä suojeluksessa.
Työväentalolla on säilytyksessä Ummeljoen Sos.dem. Työväenyhdistys
ry:n ensimmäinen lippu.
Toisena harvinaisuutena ovat näyttämön kulissit.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan kuuluvana on
toteutettu kulissimaalauksen restaurointi.
Hanna Räsänen on vastannut seminaarityöstä alkaen 2008 ja varsinaiset
restaurointityöt on nyt saatu päätökseen.
Seminaarityöstä on laadittu 31 sivua käsittävä raportti runsaine
valokuvaliitteineen.
Seminaarityön johdannon mukaan ”Seminaarityön aiheena on
Ummeljoen työväentalon näyttämökulissien restaurointi. Koivikko
aiheinen sivukulissi on osa forssalaisen O. Jousisen 1922 maalaamaa
järvi- ja metsäaiheista lavastekokonaisuutta. Kokonaisuuteen kuuluu
yksi suuri kaksipuolinen taustakulissi, kuusi pienempää sivukulissia ja
kaksi kattoon ripustettua kangaskappaa. Kulissit on maalattu
liimamaalilla pellavakankaalle.”
Työväentalojen Liitto
Työväenyhdistys on liittynyt Työväentalojenliiton jäseneksi
työväentalojen kaikenpuolisen edunvalvonnan turvaamiseksi.
11
Kustannusten kattaminen
Työväentalon ja yhdistyksen toiminnasta aiheutuvien kulujen
kattamisessa vuosien saatossa on ollut moninaisia vaiheita.
Muutamia poimintoja talousnumeroina:
Vuosi
Taseen loppusumma
Kiint.korj.
voitto/tappio
1968
15.609,13
250,00
+ 356,96
1976
13.174,69
8.726,99
+ 858,91
1982
189.106,77
22.342,41
+ 18.380,12
1983
211.435,75
25.843,71
+ 12.826,79
1984
238.676,82
63.792,47
+ 10.450,72
1985
227.730,81
25.965,93
- 2.155,65
1999
244.078,30
17.707,30
- 5.512,20
1983 opetusministeriön avustusta 35.000,00
1984 opetusministeriön avustusta 35.000,00
Vuosina 1981 – 1984 järjestettiin kesäaikana tansseja lähes joka
viikonvaihde, josta toiminnasta yhdistyksen tulot muodostuivat lähes
pääsääntöisesti.
Työväentalon suojelutilanne
Työväentalo ja tanssilava on inventoitu ja luokiteltu arvokkaaksi osaksi
alueen rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä (tutkija Timo Lievonen
”Kymenlaakson rakennuskulttuuri” vuodelta 1992)
12
Kokonaisuus on Kymenlaakson kulttuuriympäristön
toimenpideohjelman Anjalankosken kohde 31 ja kuuluu
toimenpideryhmään B.
Suojelutontoimenpiteet:
Rakennushistoriansa ja ympäristön kannalta merkittävä rakennus, jonka
säilyttäminen tulee turvata kaavaratkaisuin.
Seutukaavassa keinona voidaan käyttää aluekohtaisia
suunnittelumääräyksiä alueen kulttuuriympäristön säilyttämiseksi.
Rakennusjärjestyksessä rakennukseen tulee kohdistaa säilyttämisen
turvaamia määräyksiä
Rakennuksen varjelemiseen tähtäävistä toimenpiteistä neuvotellaan
omistajan kanssa yhteisesti sopien.
Erityisesti kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävillä
alueilla rakennuksia ei saa purkaa, että ympäristön ainutlaatuisuus
säilyisi.
Korjaus ja hoito:
Rakennusten korjaukset ja lisärakentaminen tulee suunnitella niin, että
ne tukevat alueen kulttuurihistorian ja maiseman säilymistä.
Rakennuksen arvokkaiden osien korjauksissa tulee turvata rakennuksen
arvon säilyminen.
Anjalankosken yleiskaavan yhteydessä laaditussa ” Anjalankosken
kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” vuodelta 2001, työväentalo
ja tanssilava on myös todettu arvokkaaksi osaksi kulttuuri ja
rakennusperintöä ja paikallisesti arvokkaaksi.
Nykyisessä asemakaavassa, joka on vahvistettu 1981, työväentalolla ei
ole suojelumerkintää. (kortteli 5088, Yv, II) Kun kaavaa tarkistetaan
kyseiseltä kohdalta, suojelumerkintä selvitetään.
13
Tulevaisuuden näkymiä
Talon tulevaisuuden näkymät ovat luonnollisesti vahvasti
kahdensuuntaiset. Toisaalta on näköpiirissä työväentaloon kohdistuva
myönteisen ilmapiirin lisääntyminen. Tällä hetkellä on vuoden 2012
kesäviikonvaihteet varattu erilaisia tilaisuuksia varten.
Toisaalta on näköpiirissä kiinteistön korjaukseen ja huoltoon liittyvien
kustannusten kohoaminen, joten kustannusten kattamiseen tarvitaan
entistä enemmän varoja. Julkisyhteisöjen mahdollisuudet myöntää
avustuksia korjauskustannuksiin ovat rajalliset.
Lopuksi
Kiitos kaikille talkoolaisille vuosien saatossa, sekä toiminnassa ahkerasti
mukana oleville yhdistyksen jäsenille.
Erityinen kiitos kuuluu antaa ansiokkaille talkoolaisille Emännälle Tuula
Eerolalle ja Isännälle Heikki Eerolalle sekä Maija-Liisa ja Oiva
Peltolalle.
Lähteet:
Yhdistyksen historia vuodelta 2005
Yhdistyksen sääntömääräisten kokousten pöytäkirjat
Yhdistyksen kuukausikokousten pöytäkirjat
Yhdistyksen johtokunnan pöytäkirjat
Yhdistyksen tilinpäätökset ja toimintakertomukset
14
Liite 1
Työväentalon talonmiehiä:
- 1.4.1959
Reino Hurme
3.8.1959 - 28.2.1960
Veikko Siitarinen
21.11.1960 - 21.11.1966
Pauli Pylkkänen
16.5.1967 - 29.12.1967
Veikko Siitarinen
29.12.1967 - 30.5.1970
Aarne Venäläinen
1.10.1970 - 30.6.1973
Onni Mäntykivi
1.7.1973 - 19.9.1974
Aarne Taskinen
20.9.1974 - 30.9.1976
Seppo Jussila
1.12.1976 - 31.12.1979
Yrjö Ilosaari
1.1.1980 - 31.8.1981
Veikko Korjus
1.11.1981 - 28.2.1982
Juha Väkevä
1.3.1983 - 30.7.1983
Vesa Löytty
1.11.1984 - 30.8.1991
Marja-Riitta Eerola (nyk. Mahlio)
1991 - 2004
Jari Pyötsiä
2004 - 2009
Jorma Lemponen
2009 -
Jussi Ripattila
15