TALON TURVALLISUUSSUUNNITELMA - Asunto

ASUINTALON
PELASTUSSUUNNITELMA
As Oy Ristikukkula
Talot:
Kohmankaari 2
Kohmankaari 4
Kohmankaari 6
33310 Tampere
Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (379/2011, 15§) ja pelastusasetukseen (407/2011)
talosuojelun järjestelyistä sekä sisäasiainministeriön ohjeeseen asuintalon pelastussuunnitelman
laadinnasta.
2
Pelastussuunnitelman sisällys
1.
JOHDANTO ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMAAN ________________________ 3
1.1 SUUNNITELMAN LAATIMINEN ja PÄIVITTÄMINEN _________________________________ 3
1.2 SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN _____________________________________________ 4
2.
KOHTEEN YLEISTIEDOT _____________________________________________________ 5
2.1
3.
HENKILÖSTÖ___________________________________________________________________ 5
TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ ________________________________________________ 6
3.1
MITÄ KUKIN TEKEE TALOSUOJELUSSA _________________________________________ 6
3.2 KOULUTUS _______________________________________________________________________ 7
4.
LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSTOIMEEN __________________________________ 8
4.1 AVUN SAAPUMINEN KOHTEESEEN ________________________________________________ 8
4.2
VÄESTÖHÄLYTTIMET __________________________________________________________ 8
4.3
KUNNALLISTEKNIIKAN VIKAILMOITUKSET ____________________________________ 8
5.
VAARATILANTEET ja niiden vaikutukset_________________________________________ 9
6.
SISÄTILOJEN TURVALLISUUS _______________________________________________ 13
6.1
ULOSKÄYTÄVÄT (POISTUMISTIET) ____________________________________________ 13
6.2 POISTUMISTEIDEN OPASTEET ___________________________________________________ 13
6.3 PALO-OSASTOT__________________________________________________________________ 13
6.4 VAARALLISTEN AINEIDEN SÄILYTYS TALOSSA___________________________________ 13
6.5 PALOVAROITTIMET _____________________________________________________________ 13
6.6 ALKUSAMMUTUSKALUSTO ______________________________________________________ 14
6.7 SAVUNPOISTO ___________________________________________________________________ 14
6.8 SÄHKÖPÄÄKESKUS ______________________________________________________________ 14
6.9 ILMASTOINTI ___________________________________________________________________ 15
6.11 IV-KANAVISTON PUHDISTUS ____________________________________________________ 15
6.12 VESIMITTARI ja VEDEN PÄÄSULKU _____________________________________________ 15
6.13 TULITYÖT ______________________________________________________________________ 15
6.14 ENSIAPUJÄRJESTELYT _________________________________________________________ 15
7.
ULKOALUEIDEN TURVALLISUUS ____________________________________________ 16
7.1 JÄTEASTIAT JA – KATOKSET_____________________________________________________ 16
7.2 OSOITENUMEROINTI ____________________________________________________________ 16
7.3 KOKOONTUMISPAIKKA _________________________________________________________ 16
7.4 PELASTUSTOIMIEN SUORITTAMINEN KIINTEISTÖN ALUEELLA / PELASTUSTIET __ 16
8.
SUOJAUTUMINEN __________________________________________________________ 17
9.
SUUNNITELMAN LIITTEET JA PIIRROKSET __________________________________ 18
3
1. JOHDANTO ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMAAN
Omatoiminen varautuminen ja asukkaiden velvollisuus
Pelastussuunnitelmaa ei laadita ja ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan kohteen ja sen asukkaiden
tarpeisiin. Viranomaiset eivät yksin voi vastata turvallisuudesta, vaan asuinkiinteistöjen turvallisuudesta
vastaavat asukkaat ja lopulta jokainen ihminen on itse vastuussa omien tekojensa ja valintojensa
turvallisuudesta. Omasta henkilökohtaisesta, sekä oman ympäristön turvallisuudesta huolehtimisesta käytetään
nimitystä omatoiminen varautuminen.
Omatoimisen varautumisen velvoite koskee asuinkiinteistöä yhteisönä, mutta pelastuslaissa on myös jokaista
asukasta koskettavia yleisiä velvoitteita. Näitä ovat jokaisen toimintavelvollisuus1, yleinen
huolellisuusvaatimus2 sekä velvollisuus varovaisuuteen tulen käsittelyssä.
Asuinkiinteistössä omatoimisen varautumisen työvälineenä toimii pelastussuunnitelma.
Pelastussuunnitelma
Kaikki taloyhtiöt tai samalla tontilla olevat taloryhmät, joissa on vähintään kolme huoneistoa tai asuntoa, ovat
velvollisia laatimaan pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa
(379/2011) ja pelastusasetuksessa (407/2011). Vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja
viestinnästä on taloyhtiöissä sen hallituksella.
Pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden
omatoimiseen suojeluun, ennalta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa.
Tämä suunnitelma on tarkoitettu sekä normaali-, että poikkeusolojen vaara- ja onnettomuustilanteita varten ja se
täyttää pelastuslain ja pelastustoimiasetuksen vaatimukset.
Suunnitelma toimii ohjeena talon asukkaille keskeisistä turvallisuusasioista, jotka heidän on tunnettava
omasta talostaan. Näitä ovat mm.
- ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset
- toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi
- toimintaohjeita mahdollisia vaaratilanteita varten
- poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt
- turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai asukkaiden
perehdyttäminen suunnitelmaan
- tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja
ensiaputarvikkeet sen mukaan kuin ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella on tarpeen
- miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon
On tärkeää, että kaikki talossa asuvat tutustuvat pelastussuunnitelmaan ja tietävät keskeiset
turvallisuusjärjestelyt. Ammattiavun saapuminen kestää useimmiten kauan ja vahingot ehtivät suurentua sinä
aikana turhaan. Oikealla ensihetken toiminnalla voidaan vahinkoja pienentää merkittävästi. Kodin tulee olla
turvallinen paikka myös yllättävissä tilanteissa, sillä pienikin onnettomuus talossa voi aiheuttaa henkilö- tai
materiaalisia vahinkoja sekä haitata kaikkien asumista pitkän aikaa. Suunnitelman liitteissä on toimintaohjeita
asukkaille onnettomuustilanteiden alkuvaiheessa kun viranomaisapu ei vielä ole ehtinyt paikalle. Näitä ohjeita
voidaan kopioida ja laittaa esille toimintaohjeiksi talon yleisiin tiloihin tai yksittäisiin asuntoihin.
1.1 SUUNNITELMAN LAATIMINEN ja PÄIVITTÄMINEN
Suunnitelman on laatinut:
Pelastussuunnittelu Maria Hartikainen
Laulurastaantie 25, 36220 Kangasala
p. 040 5170 494
pelastussuunnittelu@gmail.com
1
Yleinen toimintavelvollisuus
Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua
vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.
22
Huolellisuusvelvollisuus
Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi.
Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja
henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
4
Taloyhtiön hallitus hyväksyy suunnitelman. Suunnitelman ilmoituskortti toimitetaan pelastuslaitokselle.
Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Pelastussuunnitelman ajantasaisuudella tarkoitetaan suunnitelman
säännöllistä päivittämistä siten, että suunnitelman sisältö vastaa aina kiinteistön tilannetta. Jos kiinteistön
toiminnassa, turvallisuusorganisaatiossa tai henkilöstössä tapahtuu muutoksia, tulee ne päivittää suunnitelmaan
välittömästi. Suurempien muutosten jälkeen tulee toimittaa uusi ilmoituskortti pelastuslaitokselle.
SUUNNITELMA ON LAADITTU: 1.2.2014
SUUNNITELMAN ILMOITUSKORTTI ON TOIMITETTU:
SUUNNITELMASTA ON TIEDOTETTU ASUKKAITA:
SUUNNITELMAN TARKASTAMINEN / PÄIVITYS
Tarkistettu
Päivitetty Mitkä osat päivitetty
Tarkastaja/ päivittäjä
Päivämäärä
1.2 SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN
Talossa tiedottaminen voidaan käsitellä kahtena osana. Ensimmäiseen osaan sisältyy omatoimiseen
varautumiseen liittyvä normaaliajan tiedottaminen ja toiseen osaan mahdollisten onnettomuus-, kriisi- ja
poikkeusolotilanteiden aikainen tiedottaminen.
Normaaliajan tiedottaminen
Omatoimisen varautumisen turvallisuusjärjestelyt on oltava kaikkien kiinteistössä asuvien tiedossa ja osittain
myös siellä vierailevien henkilöiden saatavissa. Kaikkien asukkaiden on tiedettävä perusasiat siitä, miten
erityyppisiin vaaratilanteisiin varaudutaan ja miten niissä toimitaan. Tärkeä työkalu tiedottamisessa on
hyväksytty pelastussuunnitelma.
Tiedottamisesta huolehtiminen on rakennuksen omistajan (taloyhtiön hallituksen) vastuulla. Suunnitelman
pääkohdat tiedotetaan asukkaille yhtiökokouksessa. Suunnitelmasta voidaan jakaa oma kappale tai tiivistelmä
jokaiseen asuntoon. Tämä lisäksi suunnitelma tulee olla asukkaiden saatavilla kiinteistössä. Suunnitelman
liitteenä olevia toimintaohjeita voidaan laittaa esille kiinteistön yleisiin tiloihin tai niitä voidaan jakaa
asuntoihin. Suunnitelmaa voidaan jakaa myös sähköisessä muodossa.
Onnettomuus-, kriisi- ja poikkeusolotilanteiden aikainen tiedottaminen
Vaara- ja onnettomuustilanteet muuttavat aina joillain tavoin normaalia elämänkulkua. Poikkeuksellisissa
tilanteissa tiedottamisen arvo nousee erittäin korkeaksi. Ihmisten on saatava nopeasti ja riittävästi oikeaa tietoa
vallitsevasta tilanteesta. Hyvällä tiedottamisella saadaan ihmisille oikeita toimintaohjeita ja voidaan säästyä
uhkaavilta lisävahingoilta.
Viranomaiset ovat vastuussa onnettomuustilanteen aikaisesta tiedottamisesta. Onnettomuustilanteita johtaa
alkuvaiheessa pääsääntöisesti pelastusviranomainen, joten tiedottaminenkin käynnistyy usein
pelastusviranomaisten toimesta. Tiedottamisessa hyödynnetään pääsääntöisesti sähköisiä viestimiä paikallisesti
tai valtakunnallisesti. Kiinteistössä on tärkeää korostaa sellaisia onnettomuustyyppejä, joissa
viranomaistiedottamisella on suuri osuus. Näihin kuuluvat mm. kemikaali- ja säteilyonnettomuudet. Myös
tulipalotilanteet ja suuret luonnononnettomuudet aiheuttavat usein tiedottamistarvetta
5
2. KOHTEEN YLEISTIEDOT
Kiinteistön nimi
As Oy Ristikukkula
Kiinteistön osoite
Kohmankaari 2-28, 33310 Tampere
Kiinteistötunnus
837 – 240 – 3811 – 000-8
Rakennusten lukumäärä
Tämä suunnitelma koskee kiinteistön rakennuksia:
 Kohmankaari 2 – talo 2
 Kohmankaari 4 – talo 4
 Kohmankaari 6 – talo 6
3
Talotyyppi
Kerrostalo
Valmistumisvuosi
1964-1967
Kerrosluku
Kellari + 3
Rappujen lukumäärä
17
Pääasiallinen rakennusaine
Betonielementti
Rakennuksen paloluokka
P1
Kohde
Kiinteistössä toimivat yritykset
Nimi
Toimiala
Yhteyshenkilö
Henkilömäärä
työntek. / asiakkaat
Yrityksen liittyminen
talosuojeluun
-
2.1 HENKILÖSTÖ
Hallituksen
puheenjohtaja
Isännöinti
Huoltoyhtiö
Ovien avaaja3
Vakuutusyhtiö
3
Nimi
Mauno
Myllykoski
Antti Jaatinen /
Pirmax Oy
Osoite
Puhelinnumero
18 C 26
0400 836 506
Possijärvenkatu 1
03 346 0432 tai
040 731 4833
Email
mauno.myllykoski
@pp.inet.fi
toimisto@pirmax.fi
Lännen
Kokkolankatu 4,
03 3142 3400 tai
Kiinteistöpalvelu Tampere
0500 620 124 (24h)
 arkisin 7-16: huoltomies
 muina aikoina: Tampereen Vartiointi Oy, p. 010 3950 101
Pohjola
0303 0303
Ovien avaajan tiedot tulee olla näkyvillä piha-alueella: rakennuksen omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on
huolehdittava siitä, että kerrostalossa on näkyvässä paikassa yhteystiedot talonmiehestä, isännöitsijästä tai muusta henkilöstä,
jonka avulla poliisi-, pelastus- tai sosiaali- ja terveydenhoitoviranomainen tai haastemies voi viipymättä ja korvauksetta päästä
rakennukseen. (Järjestyslaki 612/2003, 8§)
6
3. TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ
Taloyhtiön hallitus voi tarvittaessa nimetä tuekseen turvallisuusorganisaation; esimerkiksi turvallisuuspäällikön,
turvallisuuspäällikön apulaisen rakennuksittain sekä väestönsuojan hoitajan. Nämä henkilöt kannattaa valita
talossa asuvista tai työskentelevistä henkilöistä, jotka ovat motivoituneita saamiensa tehtävien hoitamiseen.
Turvallisuusorganisaatioon kuuluvat henkilöt merkitään liitteenä (liite 12) olevaan listaan. Lista pidetään
ajan tasalla.
3.1 MITÄ KUKIN TEKEE TALOSUOJELUSSA
Asukas
- Omaa oikean asenteen turvallisuustekijöihin ja aktivoi muita asukkaita yhteisen turvallisuuden
parantamiseen
- Tietää ja osaa oikeat toimenpiteet erityyppisissä häiriö- ja vaaratilanteissa
- Varautuu omakohtaisesti erityyppisiin häiriötilanteisiin
- Noudattaa talokohtaisia turvallisuusohjeita ja edistää omalta osaltaan talon turvallisuutta
- Ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja vioista hallitukselle tai isännöitsijälle
- Osallistuu osaamisensa mukaan tarvittaessa toimenpiteisiin erityyppisissä häiriötilanteissa
- Kysyy tarvittaessa lisäneuvoja turvallisuushenkilöstöltä tai muilta sovituilta tahoilta
- Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan
eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa
oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin4.
- Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Jokaisen
on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja
muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja
määräyksiä5.
Turvallisuuspäällikkö ja apulainen
- Osallistuu turvallisuushenkilöstön koulutukseen
- Tarkistaa pelastussuunnitelman ajankohtaisuuden vuosittain
- Tekee talon sisäisen palotarkastuksen vuosittain
- Tarkistaa talossa olevan turvallisuusmateriaalin vuosittain
- Motivoi talon asukkaita turvalliseen asumiseen
- Tiedottaa ja opastaa asukkaita turvallisuuteen liittyvissä asioissa
- Pitää tarvittaessa yhteyttä turvallisuusasioista isännöitsijään tai pelastusviranomaisiin
- Raportoi turvallisuusasioista talon asukkaille ja tekee turvallisuutta edistäviä esityksiä tarpeen mukaan
- Tietää ja osaa oikeat alkutoimenpiteet erityyppisissä häiriö- tai vaaratilanteissa ja johtaa tarvittaessa talon
toimintaa häiriötilanteissa
Väestönsuojan hoitaja
- Huolehtii väestönsuojan kunnosta; tarkistaa suojan esimerkiksi vuosittain ja laatii tästä pöytäkirjan
- Tarkistaa suojan materiaalin kunnon riittävin väliajoin
- Laatii suojan tyhjennyssuunnitelman yhdessä muiden asukkaiden kanssa
- Laatii suojan käyttökuntoon laittosuunnitelman yhdessä muiden asukkaiden kanssa
- Osallistuu tarpeen mukaan koulutukseen
- Suojautumista vaativissa tilanteissa johtaa suojan tyhjentämistä sekä käyttökuntoon laittamista
Isännöitsijä
- Tietää talon turvallisuusjärjestelyihin liittyvät velvoitteet
- Toteuttaa toimenpiteitä turvallisuushenkilöstön kanssa
- Valvoo turvallisuusmääräysten noudattamista
- Opastaa tarvittaessa asukkaita talon turvallisuusasioissa
- Huolehtii osaltaan pelastussuunnitelman laatimisesta sekä päivityksestä
4
5
3§ Yleinen toimintavelvollisuus
4§ Huolellisuusvelvollisuus
7
Talon omistaja (hallitus)
- On vastuussa talon turvallisuusasioista
- Tietää kiinteistön velvoitteet turvallisuusjärjestelyissä
- Vastaa talosuojelun toteuttamisesta ja johtaa turvallisuusvalmisteluja
- Vastaa asukkaille tiedottamisesta
- Järjestää taloudelliset edellytykset talosuojeluntoimien toteuttamiselle
- Ottaa vastaan asukkaiden ja turvallisuushenkilöstön esitykset talon turvallisuuden kehittämiseksi
Pelastusviranomainen
- Ohjaa ja valvoo talosuojelun toteutumista talossa
- Ottaa vastaan ja tilastoi saadut pelastussuunnitelmien yhteenvedot / ilmoituskortit
- Neuvoo tarvittaessa
3.2 KOULUTUS
Turvallisuuskoulutuksen ja perehdytyksen tavoitteena ovat kohteen tehokas onnettomuuksien ennalta
ehkäisytoiminta ja oikeat toimintatavat poikkeamatilanteissa. Tärkeintä on, että kohteen henkilöt tuntevat
kohteet riskit, tietävät miten niitä ko. kohteessa ennalta ehkäistään ja miten toimitaan, jos tapahtuu jotain
poikkeavaa. Koulutetun ja turvallisuuteen perehtyneen turvallisuushenkilöstön ja heidän toteuttaman tai
koordinoiman asukkaiden ja henkilöstön koulutuksen avulla voidaan saavuttaa yllä mainittu tietotaso.
Suositeltavaa on varmistaa, että hankittava koulutus antaa vähintään perustiedot omatoimisen varautumisen
velvoitteista ja vastuista sekä pelastussuunnitteluprosessista. Suunnittelua koskevan koulutuksen lisäksi
kiinteistöt voivat järjestää yleistä turvallisuuskoulutusta kohteen henkilöille. Tällaisessa koulutuksessa on
perusteltua keskittyä vaarojen ja riskien tunnistamiseen ja ehkäisyyn sekä oikeaan toimintaan vaaratilanteissa.
Tuvallisuushenkilöstön koulutus
Pirkanmaan alueella esimerkiksi Hämeen pelastusliitto sekä muut turvallisuusalan tahot sekä konsultit
järjestävät turvallisuushenkilöstön kursseja; talon turvallisuushenkilöstön peruskurssin ja talon
turvallisuushenkilöstön jatkokurssin. Talon turvallisuushenkilöstön koulutukseen voivat osallistua
turvallisuuspäällikkö, hänen apulaisensa sekä hallituksen jäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet. Halukkuutensa
mukaan nämä henkilöt voivat osallistua myös muuhun toimintaa tukevaan koulutukseen.
Lisätietoja koulutuksista sekä ilmoittautuminen
Hämeen Pelastusliiton toimistoon
p. 03 2557 322, faksi 03 2557 341
mervi.koivuniemi@spek.fi tai hpl.toimisto@pp.inet.fi
8
4. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSTOIMEEN
Pirkanmaan aluepelastuslaitos, Satakunnankatu 16, 33100 Tampere, p. 03 565 612
Päivystävä palotarkastaja, p. 03 5656 2171
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi
Hätänumeroita
Yleinen hätänumero 112
Poliisi 112
Myrkytystietokeskus 09 471 977
Lähin palolaitos
Nokian aluepaloasema, Öljytie 3
KUNNAN POIKKEUSOLOJEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Tampereen kaupungin väestönsuojelun johtokeskus
Kaupin kalliosuoja, Käpytie 48, Tampere, p. 03 565 612
Suojelupiiri ja sen johtokeskus
Läntinen suojelupiiri, Tesomajärven koulu, Raiskionkatu 7
Suojelulohko ja sen johtokeskus
3. Tohloppi, Tesoman koulu, Kohmankaari 11
4.1 AVUN SAAPUMINEN KOHTEESEEN
 Onnettomuus/hätätilanne huomataan: 1min
 Hätäilmoitus:
1 min
 Hätäkeskus hälyttää auttajat:
1min
 Apu lähtee liikkeelle:
1-5 min
 Ajoaika kohteeseen:
n. 1 min/km
Taloa lähinnä olevalta varsinaiselta paloasemalta (Nokian aluepaloasema) on matkaa taloon n. 6,5 km.
Hälytyksen sattuessa pelastuslaitoksen tavoitteellinen saapumisaika kiinteistölle on 20+ minuuttia hälytyksestä.
4.2 VÄESTÖHÄLYTTIMET
Yleinen vaaramerkki varoittaa kaasuvaarasta tai säteilyvaarasta. Väestö
hälytetään yleisellä vaaramerkillä, kun vaaditaan välitöntä sisätiloihin
YLEINEN VAARAMERKKI
suojautumista. Yleinen vaaramerkki on nouseva ja laskeva sireeniääni tai
lyhyitä äänimerkkejä, kun käytetään torvi- tai pillityyppisiä hälyttimiä. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä
ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on
ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
VAARA OHI -MERKKI
Kiinteistöä lähinnä oleva väestöhälytin sijaitsee
Kuuluu ulos
Kuuluu asuntoihin
Tesoman vesitorni, Raiskionkatu 8
Hälyttimiä testataan maanantaisin klo 12.
X
X
4.3 KUNNALLISTEKNIIKAN VIKAILMOITUKSET
Sähkö- ja lämpökatkoksissa, p. 0800 90 171
Vesi- ja viemärikatkoksissa, p. 0800 90 172
9
5. VAARATILANTEET ja niiden vaikutukset
Turvallisuuden parantamisen ja ylläpitämisen perustana on vaarojen tunnistaminen, minkä jälkeen voidaan
suunnitella ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Vaaratilanteita voidaan ehkäistä ennalta puuttumalla tekijöihin
ja olosuhteisiin, jotka voivat johtaa vaarallisten ja epätoivottujen tapahtumien toteutumiseen.
Tässä kiinteistöstä on arvioitu mahdollisiksi seuraavat vaaratilanteet:
VAARATILANNE: Tulipalo
Syy: tupakointi, kynttilöiden poltto, autotallit, sähkölaitteet ja liedet.
Seuraus:
Tulipalon riskiä kiinteistössä lisäävät luonnonolosuhteet sekä talon
 kustannukset
asukkaiden tai ulkopuolisten henkilöiden toiminta.
 materiaaliset vahingot
Kohtalainen tulipalon riski
 henkilövahingot / kuolema
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Tulipalovaaran pienentämiseksi tulee huolehtia sähkölaitteiden kunnosta ja käyttää niitä käyttöohjeiden
mukaisesti. Vialliset sähkölaitteet tulee heti vian ilmettyä toimittaa huoltoon, talon yleisissä tiloissa olevien
sähkölaitteiden vioista tulee ilmoittaa huoltomiehelle. Myös sähkölaitteisiin kerääntyvä pöly voi aiheuttaa
tulipalon. Sähkölaitteet tulee puhdistaa säännöllisesti
2) Valaisimia ei saa peittää palavalla materiaalilla. Sijoita valaisin ja muut kuumenevat sähkölaitteet niin,
että ne eivät aiheuta palovaaraa
3) Tulipalovaaran pienentämiseksi rakennuksen ulkopuolella ulkoseinien välittömässä läheisyydessä, myös
sisäpihalla, tulee välttää syttyvien tavaroiden varastoimista
4) Älä tupakoi tai tee avotulta sisätiloissa
5) Tupakoidessa tulee kiinnittää huomiota tumpin kunnolliseen sammutukseen. Vain hiemankin kytemään
jäänyt tumppi voi sytyttää tulipalon. Tupakointipaikoilla tulisi olla tukahduttavat tuhka-astiat, esimerkiksi
kannella suljettava palonkestävä astia
6) Kynttilöitä ei saa jättää valvomatta, vaan ne tulee sammuttaa AINA tilasta poistuttaessa. Kynttilöitä tulee
polttaa palamattomalla alustalla. Kynttilöitä ei saa polttaa lähellä sisustustekstiilejä (esim. verhot), eikä
pienessä, suljetussa tilassa. Suositeltavin vaihtoehto on kynttilät, jotka kaatuessaan sammuvat
7) Liesi tulee sulkea heti käytön jälkeen. Lieden päällä tai sen välittömässä läheisyydessä ei tule säilyttää
mitään helposti syttyvää materiaalia
8) Asunnot on varustettu palovaroittimin ja laitteiden sekä mahdollisten paristojen kunnosta huolehditaan
9) Asunnossa on alkusammutuskalustoa, ainakin sammutuspeite
10) Autotallissa kiinnitetään erityistä huomiota paloturvallisuuteen. Autotalli tulisi varustaa vähintään
yhdellä käsisammuttimella
TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA: katso liite 2
VAARATILANNE: Tuhopoltto
Syy: roskalaatikot, -lavat, pahvit ym. palokuorma rakennusten
Seuraus:
seinustoilla, palokuorma käytävillä, vapaa käynti piha-alueelle,
 kustannukset
lukitsemattomat / avoimet ovet, autotallit
 materiaaliset vahingot
Kohtalainen tuhopolton riski
 henkilövahingot / kuolema
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Asiattomien pääsy kiinteistöön kannattaa estää ja ovien lukitus on tärkeää. Ovien sulkijalaitteet pidetään
kunnossa. Jos talvisin ovi ei sulkeudu kunnolla pakkautuneen lumen, hiekan tms. takia, tulee asia korjata
välittömästi.
2) Rakennusten seinustoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ei tule säilyttää mitään helposti syttyvää
materiaalia. Myös maantasolla olevilla parvekkeilla kannattaa välttää turhan palokuorman säilyttämistä
3) Rappukäytävissä ei tule säilyttää mitään ylimääräistä materiaalia
4) Varastotiloissa ei säilytetä mitään ylimääräistä materiaalia varastokoppien ulkopuolella
5) Pihan riittävästä valaistuksesta tulee huolehtia
6) Jätteet tulee laittaa niille tarkoitettuihin jäteastioihin. Ongelmajätteet on aina eroteltava muista jätteistä ja
toimitettava ongelmajätekeräykseen. Vaarallisten / helposti syttyvien aineiden kierrätys jätepisteessä on
ehdottomasti kielletty!
7) Autotallit pidetään lukittuna
VAARATILANNE: Ongelmat poistumisessa
Syy: ei tiedetä kiinteistön poistumisjärjestelyitä, poistutaan savuun,
poistumista ei ole harjoiteltu, esteitä uloskäytäväreitillä,
kokoontumispaikkaa ei tiedetä
Kohtalainen riski poistumisessa
Seuraus:
 ei pystytä varmistamaan
ovatko kaikki poistuneet
 henkilövahingot / kuolema
10
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Saatetaan pelastussuunnitelma ja siinä annettavat ohjeet asukkaiden tietoon välittämällä
pelastussuunnitelmaa eteenpäin asukkaiden kesken sekä tiedottamalla ja kouluttamalla siinä annetuista
ohjeista
2) Asukas (myös lapset) on tietoinen kuinka tulipalotilanteessa toimitaan; poistutaanko rakennuksesta
vai suojaudutaanko asuntoon
3) Asukas tietää uloskäytävän omasta asunnostaan sekä vaihtoehtoisen pelastautumismahdollisuuden sekä
kokoontumispaikan sijainnin
4) Pelastautumisreitit tulee aina pitää esteettöminä, joten älä koskaan lukitse turvalukkoja sisällä ollessasi.
Sinun ja perheesi täytyy päästä ulos avaimetta ja palokunnan tarvittaessa sisään
5) Kokoontumispaikalla ilmoitetaan pelastuslaitoksen henkilökunnalle välittömästi ne asunnot, joissa on
liikuntarajoitteisia henkilöitä, tai saattaa vielä olla ihmisiä sisällä
VAARATILANNE: Vahingonteot, ilkivalta
Syy: puutteellinen valaistus, materiaali piha-alueella, vapaa käynti piha- Seuraus:
alueelle, ajoneuvot, parvekkeita maan tasolla, suojaisa sijainti
 kustannukset
Kohtalainen ilkivallan riski
 materiaaliset vahingot
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Piha-alueen sekä sisätilojen riittävästi valaistuksesta tulee huolehtia. Tarpeen tullen turvallisuutta voidaan
lisätä kameravalvonnalla
2) Piha-alueella ei tule säilyttää ylimääräistä, huomiota kiinnittävää tavaraa
3) Pihan pyörätelineet, penkit ja roskakorit kiinnitetään, jotta niitä ei voida käyttää rikkomisvälineenä
4) Ovien sulkeutumisesta ja lukituksesta huolehditaan. Jos ovi ei lukittaudu / sulkeudu kunnolla itsestään,
tulee asia korjata välittömästi
VAARATILANNE: Kaasuvaara
Syy: onnettomuus lähialueen rataosuudella / Porin tiellä
Seuraus:
 kustannukset
 henkilövahingot / kuolema
Korkea kaasuvaaratilanteen riski
Vaarantilanteen ehkäisy:
1) Asukkailla on tiedossa toimintaohjeet kaasuvaaratilanteen varalle, ja näitä ohjeita noudatetaan.
Toimintaohjeet tulee olla kaikkien asukkaiden tiedossa, koska vaarakohteiden läheisen sijainnin takia
toimintaan tulee olla valmiita välittömästi.
TOIMENPITEET KAASUVAARAN SATTUESSA: katso liite 4
VAARATILANNE: Säteilyvaara
Syy: Ydinvoimala onnettomuus
Seuraus:
 henkilövahingot
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Asukkailla on tiedossa toimintaohjeet säteilyvaaratilanteen varalle, ja näitä ohjeita noudatetaan.
TOIMENPITEET SÄTEILYVAARAN SATTUESSA: katso liite 4
VAARATILANNE: Tapaturma
Syy: ASUKKAIDEN ASENTEET JA TOIMINTA. Liukkaus,
rakenteet, huolimattomuus, alkoholi/huumaavat aineet, kodin
puutteellinen turvallisuus, katolta putoava lumi tai jää, piha-alueen
väylien huono kunnossapito
Kohtalainen tapaturman riski
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Asennoidu oikein
2) Älä tupakoi asunnossa!
3) Pidä huoli yleisestä siisteydestä sekä kulkureittien esteettömyydestä
4) Sekä ulko- että sisätilojen riittävästä valaistuksesta huolehditaan
5) Piha-alueen ja kulkureittien kunnossapidosta huolehditaan
6) Talvisin piha-alueen hiekoituksesta huolehditaan hyvin ja ajoissa
HÄTÄENSIAPUOHJE: katso liite 5
VAARATILANNE: Katolta putoava lumi
Seuraus:
 kustannukset
 toiminnan häiriö
 materiaaliset vahingot
 henkilövahingot / kuolema
11
Syy: lumen kerääntyminen katoille / tasoille
Seuraus:
 henkilövahingot / kuolema
1) Rakennusten kattojen lumitilannetta tarkkaillaan talvella. Tarvittaessa otetaan yhteyttä huoltoyhtiöön /
isännöitsijään lumien pudottamiseksi. Kun lunta kerääntyy, ensimmäiseksi pitää asettaa puomit ja/tai
lippusiimat osoittamaan vaara-alue. Sen jälkeen kutsutaan lumenpudottajat
2) Tarvittaessa asennetaan lumiesteet rakennuksen katolle / tasoille
VAARATILANNE: Sähkökatko, sähköturvallisuus
Syy: häiriö sähkönjakelussa, salama, myrsky, laiteviat, kunnossapidon
Seuraus:
laiminlyönti
 toiminnan häiriö
Kohtalainen sähkökatkon riski
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Säilytä, käytä ja huolla sähkölaitteita ohjeiden mukaisesti
2) Älä tee itse "sähkövirityksiä" ja vältä monen jatkojohdon käyttöä
3) Varaa sähkölaitteille riittävästi ilmankiertotilaa
4) Asukkaiden tulisi puhdistaa sähkölaitteet riittävin väliajoin, myös kylmälaitteet ja pesukoneet
5) Jos havaitaan vioittunut sähkölaite, on se kytkettävä jännitteettömäksi, mikäli siitä voi aiheutua välitöntä
vaaraa. Asunnon kiinteistä vioittuneesta sähkölaitteesta (laite, jonka johto on vioittunut tai löystynyt, joka
pitää epätavallista ääntä, lämpenee tai muuten toimii epänormaalisti) on tehtävä välittömästi ilmoitus
huoltoyhtiölle! Asukkaiden omat viallisen oloiset sähkölaitteet tulee tarkistuttaa ja huollattaa / poistaa
käytöstä välittömästi. Korjauta välittömästi myös sähkölaitteiden murtuneet kotelot ja suojalevyt
TOIMENPITEET SÄHKÖKATKO: katso liite 8
VAARATILANNE: Vesivahinko
Syy: puutteet huollossa / valvonnassa, jäätyminen, tukokset, laitteiden
Seuraus:
vikaantuminen, myrsky, ilkivalta, asukkaiden/muiden henkilöiden
 kustannukset
huolimattomuus, pesukoneet
 toiminnan häiriö
Kohtalainen vesivahingon riski
 materiaalivahingot
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Asukkaiden tulee kiinnittää huomiota putkien kuntoon sekä toimivuuteen. Jos ongelmia ilmenee, on
otettava välittömästi yhteyttä huoltoyhtiöön / isännöitsijälle
2) Jos kotona havaitsee esimerkiksi pesukoneen liitoksen vuotavan tai jotakin muuta kosteusvaurioon
viittaavaa, on toimittava välittömästi. Tärkeintä on saada katkaisua vedentulo. Huolto - / putkimiehen
kutsumisessa ei kannata viivytellä
3) Viemäreihin ei saa huuhdella mitään sinne kuulumatonta ja lattiakaivot puhdistetaan säännöllisesti
4) Asukkaiden tulisi kiinnittää huomiota, että vesihanat tms. suljetaan kunnolla käytön jälkeen
5) Suihkun / pesutilan tms. lattiankaivoa ei tule peittää
6) Astian- sekä pyykinpesukoneen vuotovahingoilta voi välttyä parhaiten sulkuventtiilin käytöllä sekä
vesivuotokaukalolla ja vesivuotoilmaisimilla. Poistovesiletku kannattaa vaihtaa 10 vuoden iässä ja kone
viimeistään 15 vuoden iässä
7) Pesukonetta ei tulisi jättää ilman valvontaa. Vakuutus ei välttämättä korvaa ilman valvontaa jätetyn
laitteen aiheuttamaa vahinkoa
TOIMINTAOHJE VESIVAHINKO: katso liite 7
VAARATILANNE: Varkaus / murto
Syy: puutteellinen valaistus, ovien huolimaton lukitseminen, avonaiset
Seuraus:
ikkunat / parvekkeiden ovet, materiaali piha-alueella, arvotavaran esille  kustannukset
/ suojaamatta jättäminen, ajoneuvot, autotallit
 toiminnan häiriö
Kohtalainen varkauden/murron riski
 materiaaliset vahingot
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Piha-alueen sekä sisätilojen riittävästä valaistuksesta huolehditaan
2) AVAIN ON ARVOESINE. Säilytä sitä huolellisesti. Tee kadonneesta/varastetusta avaimesta
välittömästi ilmoitus isännöitsijälle
3) Älä kiinnitä avaimiin nimeäsi, osoitettasi tai puhelinnumeroasi. Jos kadonnut avain voidaan yhdistää
asuntoon, vaihdata lukot välittömästi!
4) Ovien kunnollisesta sulkeutumisesta ja lukittumisesta tulee huolehtia!
5) Asunnon ovessa pitäisi olla vähintään takalukittava käyttölukko, joka pidetään lukossa kun sisällä ei ole
ihmisiä
6) Ikkunat ja parvekkeiden ovet pidetään suljettuina ja lukittuina kun asunnossa ei olla paikalla / öiseen
12
aikaan
7) Älä ilmoita pitkästä poissaolosta ulkopuolisille. Lomien ajaksi kannattaa naapurin / ystävän kanssa sopia
tyhjilleen jäävän asunnon valvonnasta, hoidosta ja pitämisestä asutun näköisenä
8) Arvotavaroita ei tulisi jättää näkyville (esim. autoon, asunnon ikkunan eteen, parvekkeelle), sillä usein
tilaisuus tekee varkaan
9) Polkupyörät tulisi säilyttää lukittavassa varastotilassa. Polkupyörä tulee aina lukita, vaikka sitä
säilytettäisiinkin varastossa. Parhaan suojan varkautta vastaan saa käyttämällä kahta lukkoa
10) Jos ovien väliin kerääntyy jäätä / hiekkaa, tai ne eivät muuten sulkeudu kunnolla itsestään, tulee asia
korjata välittömästi
11) Autotallit pidetään lukittuina
VAARATILANNE: Petos / huijaus
Nykypäivänä ihmisiä yritetään huijata monella eri tavalla
Seuraus:
hyötymielessä, esimerkiksi rahan hankkimiseksi. Huijauksen kohteeksi
 henkilövahingot
voi joutua kuka tahansa, varsinkin iäkkäät henkilöt kuuluvat usein
 toiminnan häiriö
kohderyhmään. Huijata yritetään muun muassa tulemalla asuntoon
 materiaaliset vahingot
tekosyyn avulla, rahaa / lahjoitusta pyytämällä tekaistulle kohteelle tai
 kuolema
sähköpostien avulla esimerkiksi luottokortti-/verkkopankkitietoja
kalastelemalla.
Kohtalainen riski
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Huijausten ja petosten estämisessä auttaa terve epäluulo.
2) Jos joku tuntematon yrittää tulla kotiisi vaikkapa poliisina tai muuna virkamiehenä esiintyen, pyydä
nähtäväksi hänen virkamerkkinsä tai varmistu muuten hänen henkilöllisyydestään
3) Älä allekirjoita koskaan tuntemattomien tarjoamia sopimuksia tai kauppakirjoja kiireellä "oven raossa"
ellet ole varma, mihin sitoudut
4) Älä koskaan luovuta luottokorttitietojasi, pankkitunnuksiasi tai salasanoja sähköpostilla / Internetissä /
puhelimessa jos et ole varma vastaanottajasta. Pankit, sähköpostipalvelut, vakuutusyhtiöt yms. eivät kysy
em. tietoja sähköpostilla eivätkä puhelimessa.
VAARATILANNE: Onnettomuus / häiriö / vaaratilanteissa ei osata toimia
Syy: välinpitämättömyys, turvallisuusohjeistus / toimintaohjeet ei
Seuraus:
kaikkien asukkaiden tiedossa, pelastussuunnitelmaan ei ole tutustuttu,
 henkilövahingot / kuolema
pelastussuunnitelma ei asukkaiden saatavilla
 toiminnan häiriö
Kohtalainen riski
 materiaaliset vahingot
Vaaratilanteen ehkäisy:
1) Ollaan tietoisia vaaran mahdollisuudesta. Ollaan tietoisia kiinteistöä mahdollisesti uhkaavista eri
vaaratilanteista
2) Toimintaohjeet poikkeus- tai vaaratilanteessa tunnetaan: suunnitelman pääkohdat tiedotetaan asukkaille.
Suunnitelma tai sen lyhennelmä voidaan jakaa jokaiseen asuntoon. Suunnitelman sähköistä versioita
voidaan välittää asukkaille sähköpostilla. Asukkailla on mahdollisuus tutustua suunnitelmaan halutessaan.
Suunnitelma saatetaan aina myös uusien asukkaiden tietoon hallituksen tai isännöitsijän toimesta
3) Turvallisuusasioista keskustellaan esim. asukaskokouksen yhteydessä, tai järjestetään erillisiä
turvallisuustapaamisia
4) Turvallisuusorganisaatio nimetään asukkaiden keskuudesta ja koulutetaan tehtävään, niin että he ovat
tietoisia talon turvallisuusjärjestelyistä
5) Suunnitelmassa annettuja toimintaohjeita sekä piirroksia voidaan kopioida ja asettaa esille talon yleisiin
tiloihin, esimerkiksi ilmoitustaululle, sekä asuntoihin
13
6. SISÄTILOJEN TURVALLISUUS
6.1 ULOSKÄYTÄVÄT (POISTUMISTIET)
Rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Uloskäytävien on oltava
kulkukelpoisia sekä esteettömiä ja niiden ovien on oltava hätätilanteessa helposti avattavissa poistumissuuntaan.
Asukkaiden tulee ottaa selville kaksi vaihtoehtoista pelastautumismahdollisuutta omasta asunnosta sekä
kiinteistön yleisistä tiloista. Älä pidä ovia takalukossa kun sisällä on ihmisiä.
Poistumisjärjestelyt:
 hätätilanteessa asunnoista poistutaan normaalisti rappukäytävän kautta ulos ja kokoontumispaikalle.
 jos tämä ei ole mahdollista (=rappukäytävässä on savua / palaa), palataan takaisin asuntoon. Asunnossa
mennään TALON ETUPUOLELLA olevaan parvekkeelle tai ikkunaan, kiinnitetään pelastuslaitoksen
huomio, ja odotetaan heidän pelastustoimenpiteitään. Pelastuslaitos voi suorittaa pelastustoimenpiteitä
parvekkeiden ja ikkunoiden kautta rakennusten etupuolella kulkevilta pelastusteiltä käsin
6.2 POISTUMISTEIDEN OPASTEET
Poistumisopastetta käytetään uloskäytävän sijainnin ja poistumiseen käytettävän kulkureitin osoittamiseen.
Poistumisopasteet on sijoitettava havaitsemisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja niin, että ne selvästi
osoittavat uloskäytävien sijainnin ja poistumiseen käytettävän kulkureitin. Uloskäytävämerkintöjä tulee olla
riittävästi. Kriisitilanteessa, esimerkiksi tulipalon tai kaasuvuodon uhatessa, jokainen sekunti on tärkeä. Hyvin
merkitty poistumistiereitti on tällöin ensiarvoisen tärkeää nopean ja turvallisen poistumisen varmistamiseksi.
Kiinteistön uloskäytävät ja uloskäytäväreitit on merkattu jälkiheijastavilla uloskäytäväopasteilla.
6.3 PALO-OSASTOT
Osastoinnin tarkoitus on estää palokaasujen ja palon leviäminen, sekä turvata ihmisten poistuminen palon
sattuessa. Rakennus on palo-osastoitu sen rakentamisajankohdan mukaisten rakennusmääräysten mukaisesti.
Asunnot: asuintaloissa yksittäinen asunto on aina oma palo–lokeronsa, jolloin palon siirtyminen toiseen
asuntoon ei ole helppoa. Asunnot on palo-osastoitu EI30 rakentein (= pidättää paloa noin 30 minuuttia)
Muut palo-osastot: rappukäytävät, kellarikäytävät, väestönsuoja, autotallit
6.4 VAARALLISTEN AINEIDEN SÄILYTYS TALOSSA
Asunnossa:
 enintään 50 litraa: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste > 55oC (öljyt, dieselöljyt)
 enintään 25 litraa: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste < 55oC sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia
nesteitä tai palavia kaasuja (bensiinit, liuottimet, aerosolimaalit)
 enintään 25 kiloa: nestekaasua
Moottoriajoneuvosuojassa:
 Enintään 200 litraa + ajoneuvojen polttoainetankkien tilavuus: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste >
55oC (öljyt, dieselöljyt)
 Enintään 60 litraa + ajoneuvojen polttoainetankkien tilavuus: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste < 55oC
sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja (bensiinit, liuottimet, aerosolimaalit)
Huom.!
 räjähteitä ei saa säilyttää asunnoissa (lukuun ottamatta ilotulitteita)
 asukkaiden varastotiloissa sekä ullakolla on vaarallisten aineiden sekä kaasujen säilytys kielletty
6.5 PALOVAROITTIMET
Palovaroitin havaitsee pienetkin palokaasumäärät ja hälyttää paikallisesti tarvittaessa voimakkaalla äänellä.
Ääni herättää nukkuvankin ihmisen ja antaa 2-3 minuuttia aikaa pelastautua.
Pelastustoimilain edellyttämät palovaroittimet ovat pakollisia asuinkiinteistöjen huoneistoissa. Huoneiston
haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että huoneisto varustetaan palovaroittimella6. Huoneistossa tulisi olla
palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Palovaroittimen hyvä sijoituspaikka on makuuhuoneen ja
aula-/eteistilan välissä lähellä makuuhuoneen ovea. Palovaroittimia suositellaan hankittavaksi asuinhuoneistoon
siten, että jokaisessa makuuhuoneessa, olohuoneessa ja kaikilla poistumisreiteillä on palovaroitin.
6
Pelastuslaki 379/2011, 17§
14
Asunnot: asunnot on varustettu palovaroittimin. Asukkaan tulee tarkistaa, että asunnossa on riittävä määrä
laitteita. Asukas on vastuussa laitteen kunnon tarkistuksesta sekä paristonvaihdosta.
Yleiset tilat: kohteen rappukäytävät, kellarikäytävät sekä varastotilat on varustettu palovaroittimin. Hallitus on
vastuussa laitteiden kunnon tarkistuksesta sekä paristonvaihdosta.
Palovaroittimien tarkistus: palovaroittimien toimintakunto on tarkastettava riittävin väliajoin laitteessa
olevalla kokeilupainikkeella. Palovaroittimen toimintakunnon voi tarkistaa esimerkiksi puolen vuoden välein,
päivinä 1.6 ja 1.12. Palovaroittimen paristot on vaihdettava normaalisti kerran vuodessa.
6.6 ALKUSAMMUTUSKALUSTO
Alkusammutuskaluston hankkimisella voi parantaa asuttavien tilojen turvallisuutta. Jokaiseen huoneistoon
suositellaan hankkimaan ainakin sammutuspeite ja jokaiseen autotalliin vähintään yksi käsisammutin.
Tärkeää on, että asukkaat tietävät alkusammutuskaluston sijainnin ja ovat tutustuneet sammutuskaluston
käyttöohjeisiin ennalta ja harjoitelleet niiden käyttöä. Palotilanteessa on toimittava mahdollisimman nopeasti,
aikaa etsimiseen tai harjoitteluun ei silloin ole.
Talossa oleva alkusammutuskalusto:
 2. talo: C- ja G-rappujen sisäänkäynnissä käsisammutin
 4. talo: C-rapun sisäänkäynnissä käsisammutin
 6. talo: B-rapun sisäänkäynnissä käsisammutin
Alkusammutuskaluston käyttö: alkusammutuskalusto itsessään ei vielä tuo apua vaaratilanteessa, vaan niitä
tulisi osata käyttää oikein. Käyttöohje olisi hyvä laittaa esille alkusammutuskaluston läheisyyteen, jotta
hätätilanteessa alkusammuttimen käyttö luonnistuisi.
ALKUSAMMUTUSKALUSTON KÄYTTÖOHJE: katso liite 3.
6.7 SAVUNPOISTO
Rakennusten tulipaloissa syntyy runsaasti lämpöä, savua ja myrkyllisiä palamiskaasuja, jotka vähentävät
oleellisesti näkyvyyttä, vaikeuttavat rakennuksesta pelastautumista ja palokunnan sammutustoimintaa sekä
lisäävät leiskahdusvaaraa ja palorasitusta rakenteisiin. Henkilöturvallisuuden, sammutustoiminnan sekä
rakenteiden ja kiinteän omaisuuden säilymisen kannalta on tärkeää poistaa syntyvä kuuma savu tehokkaasti jo
palon alkuvaiheessa.
Savunpoiston päätehtäviä ovat:
1) helpottaa poistumisteiden löytymistä ja paloalueelta poistumista pitämällä poistumis- ja hyökkäystiet
savuttomina
2) helpottaa palokunnan sammutus- ja pelastustyötä muodostamalla palotilaan savuton
korvausilmavyöhyke, jossa on hyvä näkyvyys, alhainen lämpötila ja puhdas ilma.
Savunpoisto asunnoissa: savunpoisto asunnoissa hoidetaan ikkunoiden ja rapunoven kautta ja / tai
pelastuslaitoksen poistopuhaltimilla
Savunpoisto rappukäytävissä: savunpoisto rappukäytävissä suoritetaan rapun ulko-oven sekä rapun
ikkunoiden avulla
6.8 SÄHKÖPÄÄKESKUS
Rakennuksissa on talokohtaiset sähkökeskukset sekä pääkatkaisijat:
 2. talo: kellarikäytävällä, B- ja C-rapun välissä (koskee talon rappuja A-D)
 2. talo: kellarikäytävällä, F- ja G-rapun välissä (koskee talon rappuja E-H)
 4. talo: kellarikäytävällä, E-rapun kohdalla
 6. talo: kellarikäytävällä, B- ja C-rapun välissä
15
6.9 ILMASTOINTI
Tulipaloissa myrkylliset palokaasut ja kemikaalionnettomuuksissa tietyt kemikaalit leviävät nopeasti päällä
olevan koneellisen ilmastoinnin kautta. Tästä syystä ilmastoinnin pysäytyspaikka ja pysäyttämistoimenpiteet on
selvitettävä etukäteen.
Kiinteistön ilmastointijärjestelyt: kiinteistössä on talokohtainen koneellinen poisto. Ilmastointikoneet
sijaitsevat katolla.
Kiinteistön ilmanvaihdon pysäytys: talokohtaisesti sähköpääkeskuksesta
6.11 IV-KANAVISTON PUHDISTUS
Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien
järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta on huolehdittava, että tulisijat ja
savuhormit nuohotaan pelastuslain 379/2011,59 §.n mukaisella tavalla sekä siitä, että ilmanvaihtokanavat ja laitteistot on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa (Pelastuslaki 379/2011, 13§).
Asuintalon ilmanvaihtolaitteisto suositellaan puhdistettavan 10 vuoden välein
Suoritettu työ
Suorittaja
IV-kanaviston puhdistus
PVM
Huomioita
2012
6.12 VESIMITTARI ja VEDEN PÄÄSULKU
Koko kiinteistön vesimittari sijaitsee 2. talon pannuhuoneessa, käynti tilaan tapahtuu talon ulkopuolelta,
rakennuksen H-rapun päädystä. Rakennusten veden pääsulku:
 2. talo: pannuhuoneessa
 4. ja 6. talo: 4. talon E-rapun kellarikerroksessa olevassa lämmönjakohuoneessa
6.13 TULITYÖT
Tulityöllä tarkoitetaan työtä, jossa syntyy kipinöitä tai jossa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa
palovaaraa.
Kiinteistöissä joudutaan määrävälein suorittamaan erityyppisiä korjaustoimenpiteitä. Jotkut korjaustoimenpiteet,
esimerkiksi putkiremontit edellyttävät yleensä tulitöiden tekemistä. Tulitöiden tekemisessä on aina omat
riskinsä. Nämä riskit voivat olla sekä henkilöitä, että omaisuutta koskettavia. Vakuutusyhtiöillä on suojeluohje
tulitöiden turvallisesta suorittamisesta ja oman vakuutusyhtiön ohjeita on syytä noudattaa tulitöiden aikana.
Kaikissa tulitöitä koskevissa asioissa on otettava yhteyttä taloyhtiön hallitukseen / isännöitsijään. Tulitöitä
varten tulee määritellä tilapäinen tulityöpaikka, jossa tulee olla vaadittu turvallisuusvarustus. Tulityölupa pitää
olla aina tulitöitä suoritettaessa tilapäisellä tulityöpaikalla.
6.14 ENSIAPUJÄRJESTELYT
Ensiapujärjestelyt: Kiinteistön ensiapujärjestelyt hoidetaan lähtökohtaisesti soittamalla apua yleisestä
hätänumerosta 112.
Lähin ensiapupaikka:
Ma-pe klo 8-15: Tesoman terveysasema, Kohmankaari 5
Muina aikoina: Tays Ensiapu Acuta, p. Teiskontie 35, K-rakennus, p. 03 311 611
Ensiapukoulutetut henkilöt: Kiinteistössä on yksittäisiä ensiapukoulutettuja asukkaita; asukkaiden ea-koulutus
tapahtuu vapaaehtoisuuteen perustuen asukkaiden vapaa-ajalla. Ea-koulutetut henkilöt merkitään kohdan 3.
TURVALLISUUSORGANISAATIO taulukkoon.
Ensiapukalusto: -
16
7. ULKOALUEIDEN TURVALLISUUS
7.1 JÄTEASTIAT JA – KATOKSET
Jätteet tulisi lajitella sisätiloissa asianmukaisesti lajittelusäännökset huomioiden. Kohteessa tulisi olla jätekatos
riittävän kaukana (vähintään 8 metriä) rakennuksesta tai yksittäiset muoviset jäteastiat (vähintään 4 metriä).
Jätepisteessä ei tule kierrättää ongelmajätteitä, vaan ne tulee toimittaa ongelmajätteiden kierrätyspisteeseen.
Kiinteistön jäteastiat on sijoitettu riittävän välimatkan päähän asuinrakennuksista,
”kaupparakennuksen” viereen.
7.2 OSOITENUMEROINTI
Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta
näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta
on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä
kiinteistölle7.
Kiinteistön talot on numeroitu Kohmankaarelta näkyväksi. Raput on merkattu talojen etupuolella.
Talojen 6. ja 14. välisessä sisäänajossa on opaskartta alueesta.
Kiinteistön alue on niin laaja, että suositellaan opaskarttojen lisäämistä jokaiseen sisäänajoon.
7.3 KOKOONTUMISPAIKKA
Hälytyksen sattuessa kiinteistön asukkaat siirtyvät kokoontumispaikalle, joka sijaitsee Kohmankaaren
pallokentällä.
Pihalla kokoonnutaan mahdollisimman kauaksi paloalueesta. Kokoontumispaikka on suojassa palon
vaikutuksilta, esimerkiksi haitallisilta palokaasuilta. Kokoontumispaikan tarkoituksena on olla pois
pelastuslaitoksen tieltä, helpottaa mahdollisten uhrien etsintää onnettomuustilanteissa sekä tiedottaa asukkaita
tilanteesta ja siitä, milloin rakennukseen voidaan palata.
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa, sillä pelastushenkilöstö saattaa vaarantaa henkensä puuttuvaa
henkilöä etsiessään.
Varakokoontumispaikka: jos varsinainen kokoontumispaikka on savukaasujen alla tai ilma on kylmä, voidaan
varsinaiselta kokoontumispaikalta viranomaisten luvalla siirtyä varakokoontumispaikalle, jona toimii 6. talon
kellarikäytävällä, A- ja B-rapun välissä, oleva kerhohuone. Jos vaaratilanne on 6. talossa,
varakokoontumispaikkana toimii 2. talon rappukäytävät.
7.4 PELASTUSTOIMIEN SUORITTAMINEN KIINTEISTÖN ALUEELLA / PELASTUSTIET
Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta
suorittamaan pelastus- ja sammutustoimenpiteitä.
Pelastustiet tulee merkitä kiinteistön ulkopuolella (pelastustiekilvellä) sekä sisätiloissa (pelastustiepiirroksella).
Talojen etupuolella kulkee pelastustiet.
Pelastustielle ei saa parkkeerata, kasata lunta tai asettaa minkään muunkaalaisia esteitä!
Jotta hätätilanteessa hälytysjoneuvoilla päästäisiin riittävän lähelle kiinteistön rakennuksia, tulisi pihaalueella parkkeerata vain merkityille parkkipaikoille.
Asukkaan tulee ohjeistaa myös vierailijoita piha-alueelle parkkeeraamisessa.
7
MRL 84 §
17
8. SUOJAUTUMINEN
OMASSA ASUNNOSSA
Ensisijainen suojautuminen aina sisätiloihin, omaan asuntoon. Kiinteistössä ei ole tilapäissuojaksi sopivaa tilaa,
joten kunnostetaan oma asunto tilapäissuojaksi.
Omaan asuntoon suojauduttaessa suljetaan ja tiivistetään ikkunat, ovet, liesituuletin ja ilmastointiaukot.
Tiivistämisessä tulee huomioida myös postiluukun, ilmastointi- ja savuhormien sekä kaikkien muiden rakojen ja
aukkojen tukkiminen. Tiivistämiseen voi käyttää esim. vahvaa teippiä, kostutettua kangasta, muovipusseja tai –
kalvoa ja tiivistemassoja. Tämän jälkeen odotetaan viranomaisten ohjeita (esim. televisio, radio, Internet) ja
toimitaan niiden mukaisesti.
Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisten niin määrätessä.
VÄESTÖNSUOJASSA
2. talo ja 4. talo:
Suojan sijainti
4. talo, E-rapun kellarissa
Suojaluokka
B-luokka
Suojan max henkilömäärä
86 + 131
Rauhanajan käyttö
Irtaimistovarasto
Tyhjennyssuunnitelman sijainti
Käyttöönlaittosuunnitelman sijainti
Suojan puhelinnumero
6. talo:
Suojan sijainti
14. talo, A-rapun kellarissa
Suojaluokka
B-luokka
Suojan max henkilömäärä
150
Rauhanajan käyttö
Irtaimistovarasto
Tyhjennyssuunnitelman sijainti
Käyttöönlaittosuunnitelman sijainti
Suojan puhelinnumero
Väestönsuojaan suojautumisesta antaa käskyn viranomaiset.
Jos väestönsuojaa käytetään muuten kuin väestönsuojana, se on voitava tyhjentää sekä kunnostaa
väestönsuojana käytettäväksi 72 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on voitava ottaa käyttöön saman
ajan kuluessa. Tätä varten suojaan on laadittava tyhjennyssuunnitelma sekä käyttökuntoonlaitto – suunnitelma.
Suojaan pukeudutaan retkivarustukseen. Mukaan varataan sellaisenaan syötävää ruokaa ja vettä sekä astiat,
henkilökohtaiset hygieniavälineet ja lääkkeet, radio, taskulamppu sekä ajanvietettä. Huomioon on otettava
kuitenkin, että suojassa jokaiselle henkilölle varattu tila on rajallinen (0,75m2), joten mukaan tulee ottaa vain
välttämätön.
Suoja tulisi tarkistaa vuosittain, esimerkiksi väestönsuojan hoitajan toimesta. Tarkistuksesta laaditaan
pöytäkirja, jota säilytetään suojassa. Tarkistuksessa huomatut puutteet tulee korjata välittömästi.
Väestönsuojan vuosihuoltopöytäkirja liitteenä.
18
9. SUUNNITELMAN LIITTEET JA PIIRROKSET