2/2010 huhtikuu (pdf, 4 Mt) - Suomen Lions

Transcription

LION
Suomen Lions-liitto r.y.
www.lions.fi
huhtikuu 2/2010
Miekan iskulla ritariksi
F-piiriin kuusi uutta ritaria… Lions-ritareita jo lähes 1 100
K-piirissä ensimmäinen ritari-lounas... Ritarin arvostus nousussa
Toimituksen näkökulmasta
Sota alkoi 30.11.1939
K
iitokset lukuisille soittajille ja sähköpostiviestien lähettäjille. Ymmärrän hämmästelyn, kun lehdessä oli otsikko Talvisodan päättymisen 70-vuotispäivästä. Tietysti Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi
13.3.1940. Yhteydenotoista päätellen lehteämme luetaan tarkkaavaisesti.
Oma teksti on monesti niin läheinen, ettei siitä huomaa edes virheitä.
Kielioppivirheet havaitsee helpommin ja tietokonekin on apuna niitä etsiessä. Mutta asiavirheitä ei tietokonekaan pysty alleviivaamaan.
Suomussalmi on muuten mielenkiintoinen matkailukohde. Raatteentie muistomerkkeineen, museoineen ja korsuineen tekee unohtumattoman
vaikutuksen ajoista, jolloin Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Kannattaa
sovittaa kohteeksi vaikkapa kesälomamatkan ohjelmaan.
Merkittävä KHO:n päätös
Liperin lionsklubi on saanut KHO:lta merkittävän veropäätöksen palvelukarttojen julkaistutoiminnasta saaduista tuloista. Myönteisellä päätöksellä
on merkitystä valtakunnallisellakin tasolla.
LC Liperi oli vuonna 2005 julkaissut palvelukartan, johon myytyjen mainosten nettotulo oli 2 080 euroa. Mainosten hankinta tapahtui talkootyönä ja palvelukartat jaettiin ilmaiseksi kuntalaisille. KHO:n mukaan huomioiden palvelukarttatoiminnan laatu ja laajuus sekä siitä saadun tulon
vähäinen määrä, julkaisutoiminnasta saatua tuloa ei voi pitää yhdistyksen
veronalaisena elinkeinotulona vaan tuloverolain 23. pykälän 3. momentissa lueteltuihin tuloihin verrattavana verovapaana varainhankinnan tulona.
Jäsenkehitys nousuun
MD-MERL Pekka Sarvanto raataa hartiavoimin saadakseen jäsenlukemat
nousukiitoon. Tässäkin lehdessä hän luettelee klubeille ohjeita miten tähän päästään. Kannattaa tutustua entisen pääsihteerin ja nykyisen varapiirikuvernöörin kirjoitukseen.
Sarvanto puuttuu myös liittomme vähäiseen naisjäsenten määrään. Jäsenistöstä keskimäärin 20 % on naisia, vaikka Suomessa on melkein yhtä
paljon miehiä kuin naisia. Miesten ns. liikemiesklubit ovat hänen mielestään auttamattomasti menneen aikakauden jäänteitä, kun ajattelemme tehtäväämme yhteiskunnassa.
Sarvanto heittäisi muutenkin romukoppaan vanhat, piintyneet tavat,
jotka kirjattiin sääntöihin 30–50 vuotta sitten. Maailma on siksi paljon
muuttunut, että nyt tarvitaan toisenlaista toimintaa. Monien klubien tulisi kiireesti muuttaa sääntöjään pysyäkseen ajan tasalla. Esimerkiksi jäseneksioton kaksi äänestystä tuntuu kovin kankealle ja hitaalle menettelylle.
Sittenkin marssitaan
Moni oli jo huolestunut, ettei pääse Hämeenlinnan vuosikokouksessa
marssimaan. Laaja-alainen ja juhlava marssi liput hulmuten on vaikuttava
näky ja osoitus lionstoiminnan voimasta. Sen järjestäminen on joskus hankalaa, mutta kyllä se kannattaa. Tapahtumaa on arvosteltu, että se viedään
usein kauas keskustasta alueelle, jossa on vain 17 omakotitaloa, eikä se siten herätä kovin suurta huomiota. Kuinka Hämeenlinnassa, se jää nähtäväksi.
Marssi alkaa jo klo 9,45 ja sisääntulo
on erilainen kuin aikaisemmin. Joka tapauksessa kannattaa olla marssipaikalla
ajoissa.
Eikun Liikkeellä kasvuun –
Move to Grow!
Lion
6. huhtikuuta
Suomi – Finland
Perustettu 20.3.1955
• JULKAISIJA
Suomen Lions-liitto ry.
Kirkonkyläntie 10
00700 HELSINKI
(09) 565 59 510
LION
Suomen Lions-liitto r.y.
www.lions.fi
• TOIMITUS
Raimo Naumanen
Vastaava päätoimittaja
Rahusentie 9 B
70340 KUOPIO
puh. t. 017 3641 349
050 559 5784
e-mail: raimo.naumanen@lions.fi
Uutisaineistot:
leijonalehti@lions.fi tai
toimitus@lions.fi
Bo Lindberg
Svenskpråkig redaktör
Askvägen 11, 21600 Pargas
tel.bus. 02 215 4416
mobile 050 542 6806
fax 02 215 4967
e-mail: bo.lindberg@lions.fi
lionstidningen@lions.fi
LEO-LEHTI
Oona Ståhle
Oravankuja 3
04320 TUUSULA
puh. 050 567 2967
e-mail: leolehti@leo-clubs.fi
• TALOUS
Markus Flaaming
Kirkonkyläntie 10
00700 HELSINKI
puh. 0500 453 216
e-mail: markus.flaaming@lions.fi
• OSOITTEEN MUUTOKSET
Marja Pakkanen
puh. 09 565 59 515
e-mail: marja.pakkanen@lions.fi
• ILMOITUKSET
Veli-Matti Wilska
Myynti: Media-ammattilainen Adspace Oy
Isoharjuntie 6
71800 SIILINJÄRVI
puh. 040 73 57 531
fax 09 726 1306
vmwilska@adspace.fi
Ilmoitusaineistot:
Ilmoitusaineisto on lähetettävä
sähköisesti osoitteella
vmwilska@adspace.fi tai
kirjeitse osoitteella Adspace Oy,
Isoharjuntie 6, 71800 Siilinjärvi.
2/2010
huhtikuu 2/2010
Miekan iskulla ritariksi
F-piiriin kuusi uutta ritaria… Lions-ritareita jo lähes 1 100
K-piirissä ensimmäinen ritari-lounas... Ritarin arvostus nousussa
K
KANNEN
KUVA: Lions-ritareiden arvostus on nousussa. Ritareiden määrä
lähentelee Suomessa 1 100 rajaa. K-piirissä pidettiin 6.3.2010 ensimmäinen
lä
Ritari-lounas ja tilaisuudessa ritaroitiin siilinjärveläinen Juha SaastamoiR
nen. Juhlavan seremonian toteutti PCC Harri Forss. Hän totesi, että Arne Rin
ttarin isoisä Pohjanmaalta muutti Amerikkaan hakemaan vaurautta. Ei tuonut Arnen isoisä eikä isä vaurautta Suomeen. Ei tuonut Arnekaan vaurautn
tta, mutta hän toi paljon enemmän, hän toi vuonna 1950 vahvan Lions-aattteen Suomeen. Tästä viisi vuotta myöhemmin 11.10.1955 syntyi Siilinjärvellä Manttaalikunnan talossa poika. Tämä poika meni 13-vuotiaana sahalv
le lautapojaksi ja sitten 15-vuotiaana työskenteli kesäisin sokerijuurikasp
pellolla ja talvet sivellinvarsitehtaalla. Tänään tämä poika on täällä puolissonsa Marja-Leenan kanssa (kuva). Hän on tämän tapahtuman päähenkilö.
H
Hän on lion Juha Saastamoinen. Kuva: Raimo Naumanen.
Sivuilta löydät mm:
Presidentin viesti
Suomi johtoon 2010
Kansainvälinen presidentti Eberhard J. Wirfs julistaa, että johtajuus on selviytymistä kaikissa
tilanteissa. Hyvä presidentti luo
klubille nostetta. …..............…................……… 4
Suomalaisten leijonien suurtavoite, oman edustajan saaminen järjestön johtoon, pääsee
uuteen vaiheeseen. Tavoitteena on Seattlen vuosikongressissa 2011 juhlia PID Harri Ala-Kuljun nimittämistä kansainväliseksi presidentiksi. Suomalainen lionkonkari Tauno Hammar vetoaa kaikkiin suomalaisiin leijoniin, että nämä olisivat tukemassa Suomen
suurtavoitetta. ……………………....……. 20–22
Sitkeä verovalitus
palkittiin Liperissä ……………..………. 5
18 klubialoitetta
vuosikokoukselle …………………. 10–11
Piiripalstalla H-piiri …………………. 26
Lehden vastuu ilmoituksen
julkaisemissa sattuneessa
virheessä rajoittuu ilmoituksesta
maksetun määrän palauttamiseen.
• LION-LEHTI VERKOSSA
www.lions.fi
• SEURAAVAT LIONIT
Vuoden 2010 Lion -lehti
ilmestyy seuraavasti:
nro 3 27.5. (aineistopäivä 4.5.)
Toimitukselle lähetetty aineisto
palautetaan vain pyydettäessä.
Ilmoitusaineisto kuhunkin numeroon
on jätettävä mahdollisimman
hyvissä ajoin ennen lehden viimeistä
aineistopäivää.
Aikakauslehtien
Liiton jäsen
ISSN 0356-5149
• PAINO
• TOIMITUSNEUVOSTO 2009–2010
Puheenjohtaja: MD-PRC Auvo Mäkinen
Lempäälä/Kanava (auvo.makinen@lions.fi).
Jäsenet: PDG Ossi Kurki Jyväskylä/ Lohikoski
(040 848 7635 / ossi.kurki@pp.inet.fi),
DC Heimo Turunen Oulu/Raatti
(0400 385 281 / vkkmedia@vkkmedia.fi).
Toimitusneuvostoon kuuluvat myös suomalainen kansainvälisen hallituksen aikaisempi jäsen (PID Tapani Rahko), Lions-liiton puheenjohtaja (CC Christer Löfström) ja pääsihteeri (PCC Markus Flaaming).
LION -lehti on Lions Clubs Internationalin
virallinen julkaisu, joka julkaistaan hallituksen luvalla 20 kielellä: englanti, espanja,
japani, ranska, ruotsi, italia, saksa, suomi,
flaami, korea, portugali, hollanti, tanska,
kiina, norja, islanti, turkki, kreikka, hindi ja
thai. LION -lehti on LCI:n suomenkielinen
julkaisu.
CC- ja VCC ehdokkaat …………… 12–13
Questin piirien vetäjät
haastateltavina ……………………. 28–29
Hyvinkään NSRkokous tammikuussa
Hyvinkäällä järjestetään 28.–
30.1.2011 Pohjoismaiden neuvoston (NSR) kokous. Hyvinkääläiset klubit valmistelevat tilaisuutta parhaillaan
ja ilmoittautumislomake tulee nettisivuille viimeistään syyskuun alusta. Neuvoston kokouksen teemana on ”Ota elämä haltuusi” ja se on suunnattu
nuorille. …………….…..................................... 13
AR-säätiö apuna
palvelutyössä ……………......………….. 31
Vuosikongressin
edustajailmoitus ……………………….. 55
Klubien
arkea ja juhlaa …….................….. 40–47
Ohjeita Melvin Jonesjäsenyyden hakemiseen …………….. 15
Suomalaisen Lionstoiminnan 60-vuotisjuhlat
Hämeenlinnassa ……………………. 16–17
Svenska sidor ………………………. 57–65
Leo-sivut ………………. 66–71
2/10 LION 3
Presidentin viesti
LCI:n hallitus 2009-2010
■ KANSAINVÄLISET PRESIDENTIT:
Presidentti, EBERHARD J. WIRFS,
Am Munsterer Wald 11, D-65779
Keikhem, Taunus, Saksa.
Edellinen presidentti, ALBERT
F. BRANDEL, 14 Herrels, Circle,
Melville, New York 11747-4247 USA
Ensimmäinen varapresidentti,
SIDNEY LEE SCRUGGS III, 698
Azalea Drive, Vass, Pohjois-Carolina
28394, USA.
Toinen varapresidentti,
Dr. WING-KUN TAM, Unit 19012, 19/F, Far East Finance Centre, 16
Hrcourt Road, Hongkong, Kiina
■ KANSAINVÄLISET JOHTAJAT:
Toisen vuoden johtajat:
BISHNU BAJORIA, Bankura, Intia;
KEN BIRD, Brisbane, Australia;
KWANG-SOO JANG, Ulsan, Korea;
DOUGLAS A. LOZIER, Indianapolis,
USA; SHYAM MALPANI, Mumbai,
Intia; ART A. MARSON, Wisconsin,
USA;Dr. JERIMIAH DOC MYERS,
Alaska, USA; ELLIS SURIYATI
OMAR, Kuching, Malesia; EUGENIO
ROMAN BAES Jr, Arecibo, Puerto
Rico; BOJAN SOBER, Rijeka,
Kroatia; Drs. TON SOETERS,
Huizen, Hollanti; NEIL R. SPENCER,
Florida, USA; BEVERLY L. STEBBINS,
Texas, USA; TADAO SUGIMOTO,
Hokkaido, Japani; Prof. Dr. HAYRI
ULGEN, Istanbul, Turkki; ROSANA
JAHNKE VAILATTI, Penha, Brasilia;
DEBRA WASSERMAN, Minnesota,
USA.
Ensimmäisen vuoden johtajat:
K.P.A. HAROON, Kochi, Intia,
HAMED OLUGBENGA BABAJIDE
LAWAL, Ikorodu, Lagos State,
Nigeria, JOSEPH ”CARL” YOUNG,
Claremont, Ontario, Kanada,
ENRICO CESAROTTI, Frascati
RM, Italia, LUIS DOMINGUEZ,
Mijas, Malaga, Espanja, HORST P.
KIRCHGATTERER, Wels/Thalheim,
Itävalta, YASUMASA FURO, Hakataku Fukuoka, Japani; BYEONGDEOK KIM, Seoul, Korea, MICHAEL
S. SO, Paranaque City, Philippiinit,
CARLOS A. IBANEZ T., Panama,
GARY B. D’ORAZIO, Eagle, Idaho,
USA, RONALD S. JOHNSON,
Sebago, Maine, USA, DANIEL A.
O’REILLY, Stickney, Illinois, USA,
RICHARD “DICK” SAWYER,
Overgaard, Arizona, USA, ANNE
K. SMARSH, Colwich, Kansas, USA,
JERRY SMITH, Wauseon, Ohio, USA,
HAYNES H. TOWNSEND, Dalton,
Georgia, USA.
Johtajuus on
selviytymistä
V
Viime vuonna lentokapteeni Chesley ”Sully” Sullenberger pelasti 155 ihmisen hengen laskeutuessaan turvallisesti suihkukoneellaan
Hudson-jokeen New Yorkissa. Hän
toimi nopeasti ja päättäväisesti valtavan stressin alaisena. Hänellä ei
ollut aikaa suunnitella. Hän ei tosiaankaan kutsunut kokoon toimikuntaa päättämään, mikä olisi paras toimintamalli.
Hän oli oikea henkilö oikealla paikalla oikeaan aikaan. Hän tiesi, mitä oli tehtävä, ja teki sen. Hän
oli valmistautunut ja valmis toimimaan.
Halu palvella
asuu sydämessä
Loistavalla johtajuudella voitetaan
mikä tahansa este. Suuret johtajat voivat kerätä ryhmän päättäväisiä, samanhenkisiä ihmisiä ja saavuttaa lähes minkä tahansa tavoitteen. Meillä lioneilla on suuria johtajia, ja meidän on jatkuvasti koulutettava vielä lisää heitä. Halu palvella asuu sydämessämme. Johtajamme innostavat meitä astumaan seuraavan askeleen, nousemaan seuraavalle tasolle ja hyödyntämään
palveluhenkeämme parhaalla mahdollisella tavalla.
Piirikuvernöörin ja kahden varapiirikuvernöörin muodostamat uudet piirikuvernööritiimit ovat luoneet meille rakenteen, jolla huolehtia tulevaisuudestamme. Lionsklubien kansainvälinen järjestö on
myös laajentumassa ja parantamassa lionien johtajankoulutusta. Meillä on siis valmiina struktuurit, joilla voimme tuottaa sellaisia johtajia,
joita ansaitsemme.
Hyvä presidentti luo
klubille nostetta
Jokainen lion voi antaa panoksensa
johtajien tuottamiseen. Lionit voivat löytää joukostaan johtajiksi so4 LION 2/10
Kansainvälinen presidentti Eberhard J. Wirfs kertoo, että LCI on parantamassa lionien johtajakoulutusta ja sitä kautta järjestöön saadaan hyviä johtajia. Kuvassa tanskalainen ID-ehdokas Per Christersen kouluttamassa uusia
lionsjohtajia.
pivia henkilöitä ja sen jälkeen kannustaa heitä. Meidän on jatkuvasti varmistettava, että klubipresidenteille ja muille klubivirkailijoille annetaan sellaiset taidot, joilla klubimme saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Me olemme Liikkeellä kasvuun johtajiemme visioiden ja opastuksen avulla. Aivan kuten meidän on kutsuttava laadukkaita jäseniä, meidän on
myös valittava joukostamme lioneita, jotka kykenevät toimimaan johtajina. Kuten varmasti tiedätte, oivallinen klubipresidentti paremmin
kuin mikään muu pystyy antamaan
klubille nostetta ja puhaltamaan siihen energiaa.
Hyvät johtajat näyttävät valoa
lionien tielle. Heidän merkitystään
ei voi yliarvioida: johtajuus merkitsee selviytymistä kaikissa tilanteissa. Ilman hyvää johtajuutta on aivan liian helppoa ajautua epäsovun
kareille, päämäärättömyyteen ja
tuudittautua uneliaisuuteen. Hyvän johtajuuden avulla pystymme
edelleenkin suunnittelemaan ja toi-
mimaan yhdessä erinomaisesti sekä
varmistamaan sen, että palvelumme vastaa ihmisten tarpeita ja omia
voimavarojamme.
Kun maailma pienenee
palvelutyö laajenee
Olemme tehneet uusia ennätyksiä
uusien, laadukkaiden jäsenten saamisessa järjestöömme, koska olemme olleet menestyksekkäästi LIIKKEELLÄ KASVUUN kuluvan lionsvuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Olemme edelleenkin LIIKKEELLÄ KASVUUN. Samalla kun maailma pienenee, me laajennamme palvelutyötämme.
Eberhard J. Wirfs
Lions Clubs
Internationalin presidentti
Etuja ja turvaa –
helposti kokoamalla
If palkitsee kaikki Keskittäjäasiakkaansa mahtavalla
alennusohjelmalla. Alennusten lisäksi Keskittäjät saavat
myös useita muita rahanarvoisia etuja. Järjestöasiakkaana voit saada alennusta jopa 15 %! Lue lisää if.fi,
soita 010 19 19 19 tai tule lähimpään Ifiin.
Lisäksi voit saada jopa 5 % Bonusta vakuutusmaksuista.
Lisätietoa Bonuksesta s-kanava.fi
Asta Suvanto,
riskiasiantuntija
www.if.fi Puh. 010 19 19 19
Palvelukartan verotuspäätös nurin KHO:ssa
Korkein hallinto-oikeus on antanut merkittävän päätöksen yleishyödyllisen yhdistyksen varainhankinnan verovapaudesta. Lions Club Liperi ry haki oikeutta lähes viisi vuotta, ja KHO kumosi 4.3.2010 alempien oikeusasteiden verotuspäätökset.
LC Liperi valitti vuodelta 2005 määrätystä jälkiverosta verotuksen oikaisulautakunnalle, joka hylkäsi valituksen. Sen jälkeen asia siirtyi Kuopion
hallinto-oikeuden käsittelyyn, ja se päätyi myös valittajan kannalta kielteiseen ratkaisuun. Oikeus katsoi joka toinen vuosi tapahtuneen julkaisun
jatkuvaksi ja ansaitsemistarkoituksessa tehdyksi. Se määritteli yhdistykselle kertyneen tuoton elinkeinotuloksi. Oikeus totesi myös, ettei sillä ole
merkitystä, mihin saatu tulo on käytetty.
Nyt korkein hallinto-oikeus pani pisteen asialle ja kumosi verotuspäätöksen. Samalla se määräsi Itä-Suomen veroviraston käsittelemään asian
uudelleen.
”Kun otetaan huomioon julkaisutoiminnan laatu ja laajuus, sekä siitä
saadun tulon vähäinen määrä, KHO katsoo, ettei toiminnasta saatua tuloa 2 078,06 euroa ole pidettävä yhdistyksen veronalaisena elinkeinotulona vaan tuloverolain 23. §:n 3. momentissa lueteltuihin tuloihin verrattavana verovapaana varainhankintatulona”, perustelee KHO ratkaisuaan.
Kun LC Liperi sai palvelukartan tuotosta jälki- ja ennakkoverolaput, kartan julkaisemisesta päätettiin luopua. Klubi julkaisi karttaa vuosina 2001,
2003 ja 2005. Verotuskohtelun vuoksi oli aiemmin lopetettu paikallisten
puhelinluettelojen julkaiseminen.
LC Liperin palvelukartan tuotot kertyivät yrityksiltä saaduista ilmoitustuloista. Karttaa jaettiin paikallisissa palvelupisteissä ilmaiseksi paikkakunnan asukkaille, kesämökkiläisille sekä satunnaisille kulkijoille.
Tarmo Nenonen
2/10 LION 5
Puheenjohtajan palsta
Kevättä kohti
K
Kevät keikkuen tulevi, kuuluu vanha kalevalainen sanonta. Haarapääskytkin ovat lähteneet jo helmikuun lopulla muuttomatkalleen
Etelä-Afrikasta kohti kotoista Suomeamme. Perille ne saapuvat vapusta alkaen, ensimmäiset kuulemma jo huhtikuun lopulla. Varma kevään merkki on myös se, että ilmoittautuminen Hämeenlinnan vuosikokouksen on meneillään. Tulkaa
leijonat, puolisot ja leot Hämeenlinnaan suurella joukolla juhlistamaan toimintamme merkkivuotta
sekä kannustamaan ”Skeba bändiskabaan” osallistuvia nuoria.
Tämä vuosikymmen on meille
hyvin merkittävä. Järjestömme kestävin voimavara ovat sen jäsenet.
Jäsentemme keski-ikä on varsin korkea ja on odotettavissa että monet eivät enää jaksa olla toiminnassa täysipainoisesti mukana. Meidän
on panostettava voimallisesti jatkuvuuteen eli jäsenasioihin. Nuorempien saaminen mukaan toimintamme on välttämätöntä järjestömme
jatkuvuudelle. Tämän kauden jäsenohjelmaan on kirjattu tavoitteena nuorten ikäluokkien ja eläkkeelle siirtyvien rekrytointi. Usein ihmiset lähtevät vapaaehtoistoimintaan mukaan, kun joku sattuu pyytämään sopivalla hetkellä. Siis katselkaamme jokainen lähiympäristöömme sillä ajatuksella että lähipiiristä saattaa löytyä toiminnastamme kiinnostunut henkilö.
Strategiset linjauksemme vuosille 2010–2015 perustuvat tavoittee-
seen, että saamme edustajamme,
PID Harri Ala-Kuljun vuonna 2011
järjestömme toiseksi varapresidentiksi. Tämä Suomi johtoon projekti
on meidän kaikkien yhteinen haaste. Se edellyttää Suomen Lions-toiminnan kehittämistä maailman johtavan lionsmaan tasolle. 1,3 miljoonan jäsenen kansainvälisen järjestön johtaminen on isänmaallinen,
Suomen lionien yhteinen tehtävä ja
tuo Suomelle paljon maailmanlaajuista julkisuutta ja hyvää mainetta, kun hoidamme asian kunnolla.
LCI:in jäsentilastoja katsellessani olen ilahtunut siitä, että jäsenkehityksen miinusmerkkinen luku on
jatkuvasti pienentynyt. Piireissä on
tehty kovasti töitä ja tietooni on tullut että uusia klubeja on perusteilla.
Toivon kovasti että kauden lopussa jäsentilasto osoittaa plus-merkkistä lukua.
Yhteistyökumppaneiden
myötä kasvun siemen
Meillä on erittäin hyvä alusta kasvun siemenelle uusien yhteistyökumppaneiden myötä. Lions Clubs
International ja Punaisen Ristin ja
Punaisen Puolikuun yhdistysten
kansainvälinen liitto (IFRC) ovat
solmineet
kumppanuussuhteet.
Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat LCI:in presidentti Al Brandel
ja IFRC:n pääsihteeri Beleke Geleta 27.3.2009 Sveitsissä. (katso The
Lion nro 3/2009).
Luotettavuutemme
ansiosta
Vanhaa suomalaista
arvotaidetta
Soita, jos haluat ostaa!
Soita, jos haluat myydä!
Soita, kun haluat minun tulevan käymään!
Kostian Taide
Tmi Kalervo Suokko
Pälkäne puh. 050 559 6654
kalervo.suokko@tuubi.net
6 LION 2/10
Luminen talvi antaa puheenjohtaja Christer Löfströmillekin puuhastelua
lionstoiminnan vastapainoksi.
olemme haluttu yhteistyökumppani niin yrityksille kuin muille järjestöille. Tämän vuoden aikana meihin
on ottanut yhteyttä Suomen Punainen Risti, Suomen Sydänliitto sekä Lastensuojelun Keskusliitto, jotka kaikki ilmaisivat halukkuutensa tehdä yhteistyötä kanssamme.
Olemme käyneet alustavia neuvotteluja yhteistyömuodoista ja neuvottelumme jatkuvat sopivien toimintatapojen löytämiseksi.
Kuvernöörineuvosto hyväksyi
kokouksessaan Imatralla toiminnallemme arvot esitettäväksi vuosikokouksessa Hämeenlinnassa. Arvot
ovat toimintaa ohjaavia periaatteita. Jokaisella ihmisellä on arvoja,
joko tiedostettuja tai tiedostamattomia. Arvojen merkitys on hyvin tärkeä. Menestyvällä yrityksellä ja järjestöllä on arvot jotka oikein määriteltyinä ja julkilausuttuina toimivat
toimintaa ohjaavina työkaluina.
Arvo on asia, jota pidämme tärkeänä, arvot ovat valintoja, arvo on
vakaumus, arvot ovat yleisiä taipumuksia pyrkiä tiettyihin päämääriin,
arvo on kyky sanoa ”EI”, arvot ankkuroituvat sekä järkeen että tunteeseen, arvot ovat yhteisön tahtotila.
Suomalaisen Lions-liikkeen arvoiksi
kuvernöörineuvosto hyväksyi seuraavat viisi arvoa:
Isänmaa ja maailma
Palvelemme ensisijaisesti kotipaikkakuntaamme ja kotimaatamme.
Olemme valmiina antamaan humanitääristä apua kehitysmaihin.
Luotettavuus
Meihin voi luottaa, koska olemme
rehellisiä ja oikeudenmukaisia ja
käyttäydymme vastuullisesti.
Palveluhalu
Olemme liittyneet lions-järjestöön,
koska olemme palveluhaluisia ja
auttavaisia erityisesti yhteiskuntamme heikompiosaisia kohtaan.
Me haluamme myös vaikuttaa
yhteiskunnassa turvaamalla nuorisolle paremman tulevaisuuden.
Talkootyö
Meidän tapamme auttaa on aktiivinen
talkootyö joko omin käsin tehden tai keräämällä varoja aktiviteeteilla lähimmäistemme auttamiseksi.
Talkootyö on perisuomalainen
tapa auttaa lähimmäistä ilman tiukkaa organisoitumista yhdessä ystävien kanssa.
Ihmisläheisyys
Ihmisläheisyys on meille tärkeätä
sekä palvelutyössämme että klubimme sisäisissä ihmissuhteissa.
Näillä viidellä arvolla meidän on
erittäin helppo kuvata toimintaamme yhteistyökumppaneillemme sekä jäsenhankintatilaisuuksissa jäsenyydestä kiinnostuneille henkilöille. Ottakaamme ne ohjenuoraksemme.
”Kun iloitset pienistä asioista,
voit iloita usein”.
Aurinkoisia kevätpäiviä!
Christer Löfström
puheenjohtaja
Puh. (02) 486 460 • Fax (02) 486 6005
57. VUOSIKOKOUS
12.–13.6.2010 Hämeenlinnassa
57:E ÅRSMÖTET
12–13.6.2010 i Tavastehus
Sääntömuutoskokous
6.–7.6.2009 Haminassa pidetyn vuosikokouksen päätöksen
mukaisesti pidetään Suomen Lions-liitto r.y:n 57. vuosikokous
12.–13.6.2010 Hämeenlinnassa.
Stadgeändringsmöte
Enligt beslut av årsmötet 6–7.6.2009 i Fredrikshamn håller Finlands Lionsförbund r.f. sitt 57:e årsmöte 12–13.6.2010 i Tavastehus.
Kutsumme täten kaikkia maamme klubeja lähettämään kokoukseen edustajansa, jotka määräytyvät sääntöjemme § 9 mukaan.
Härmed inbjuder vi alla klubbar i vårt land till att sända sina representanter i enlighet med § 9 i våra stadgar till mötet.
Klubin virallisiksi edustajiksi katsotaan lionit, jotka ilmoittautumisen yhteydessä esittävät klubin varmentaman pöytäkirjanotteen tai valtakirjan heidän nimeämisestään klubinsa
edustajiksi. Vuosikokouskutsu esityslistoineen, valtakirjoineen
ja käsiteltävine asioineen lähetetään lionsklubien presidenteille
maaliskuun lopussa.
Som officiella representanter för klubben betraktas de lions, som
vid anmälan uppvisar av klubben bestyrkt protokollutdrag eller
fullmakt, som anger att de utsetts till klubbens representanter.
I årsmöteskallelsen, som sänds till lionsklubbarnas presidenter i
slutet av mars, ingår föredragningslistan, fullmakten och de ärenden, som behandlas under årsmötet.
Vuosikokoukseen ja sen yhteydessä pidettäviin eri tilaisuuksiin
ovat tervetulleita osallistumaan kaikki lionit perheineen ja leot.
Alla lions jämte familjer och leos är välkomna att delta i årsmötet och till de tillställningar, som arrangeras i samband med detta.
TERVETULOA!
VÄLKOMMEN!
SUOMEN LIONS-LIITTO R.Y.
FINLANDS LIONSFÖRBUND R.F.
Christer Löfström
puheenjohtaja
Markus Flaaming
pääsihteeri
Christer Löfström
Ordförande
Markus Flaaming
Generalsekreterare
2/10 LION 7
LCIF toimii
Kuulolaitteet auttavat puutteenalaisia
lionien ja LCIF:n tärkeimmistä painopistealueista. Vuonna 2005 lionit antoivat lahjoituksina noin 1,8
miljoonaa US dollaria, kierrättivät
yli 25 000 kuulolaitetta ja tekivät
kuuloon liittyvää vapaaehtoistyötä
91 200 tuntia.
LCIF:n yhteistyökumppani on
Siemens-yhtiöiden tytäryhtiö Rexton, Inc., jonka kanssa LCIF tarjoaa
digitaaliset kuulolaitteet matalapalkkaisille henkilöille lionien kuulo-ohjelmien ja lionsklubien kautta. LCIF
ei anna kuulokojeita suoraan niitä
tarvitseville henkilöille, vaan klubit
panevat toimeen vähävaraisten näköseulontoja ja avustavat niitä henkilöitä, jotka täyttävät avustuksen
edellyttämät kriteerit. Kuulonhuollon ammattilaiset ovat antaneet hyvin positiivisia lausuntoja kuulolaitteiden hinnasta, kestävyydestä ja
laadusta.
ham Lions Clubiin. ”Se on vaihevaiheelta toimiva yksinkertainen
prosessi, ja LCIF:ltä saa tarvittaessa apua joko puhelimitse tai sähköpostitse.”
Tällä hetkellä Lions AHAP on
vain Yhdysvalloissa toimiva pilottiohjelma. Lionsklubit tekevät yhteistyötä korvalääkärien ja kuulolaitteiden jälleenmyyjien kanssa. Klubit tilaavat sitten LCIF:ltä kuulolaitteet,
jotka lähetetään kuulonhuollon ammattilaisille edelleen jaettaviksi.
Lions AHAP määrittelee apulaitteiden saajat tulotason mukaan.
Liittovaltion hallituksen määräämät
köyhyysrajat antavat suuntaviivat
klubin päätöksenteolle.
Monien huonokuuloisten ihmisten elämänlaatu on parantunut
Lions AHAP-ohjelman ansiosta. Silti on vielä miljoonia kuulolaitteiden
puutteessa olevia ihmisiä. Tukemalla LCIF:ää annat tukesi lioneille, jotHelppo käyttää
ka ovat sitoutuneet auttamaan heiHuonokuuloiselle nuorelle tytölle sovitetaan kuulolaitetta lionien kenttätyön
”Ohjelmaa on helppo käyttää”, sa- kentyneestä kuulosta kärsiviä.
aikana.
noi lion Robert Simmons, joka kuuAlecia Dimar
Moberlysta, Missourista, kotoisin lä luokalla ja saa edelleen kiitettäviä luu Mainessa toimivaan the Windolevalla Ruby Thompsonilla ja Ete- numeroita. Tytön kasvaessa kuulolä-Dakotan Sioux Fallsista kotoisin laitteita on vaihdettu ja säädetty tarolevalla Emma Iversonilla on pal- peen mukaan.”
jon yhteistä. Molemmat naiset ovat
”Lionien edullisten kuulolaitteiyli 100-vuotiaita, ja molemmilla on den avustusohjelman ansiosta lionit
Pietarissa Venäjällä on aivan mahdotonta löytää tila-autoa, jossa olili
käytössään lionien edullisten kuu- saavat mahdollisuuden auttaa oman
si hissilaite pyörätuolia varten. Niinpä the St. Petersburg Great Bear
lolaitteiden avustusohjelman (Lions paikkakuntansa asukkaita, jotka kärLions Club palkkaa sotilasakatemian opiskelijoita, kun se ajeluttaa
AHAP) kautta saatu kuulolaite. Oh- sivät heikentyneestä kuulosta”, savammaisia lapsia ympäri kaupunkia. Lionit kuljettavat lapsia museoijelma kuuluu Lions Clubs Internatio- noi LCIF:n puheenjohtaja Al Branhin, puistoihin, elokuviin ja teatteriin.
nalin säätiön (LCIF) ohjelmiin.
del. ”Ilman LCIF:n ohjelmaa tuVuonna 2003 perustetussa klubissa on 20 jäsentä. Klubi tukee
Lions AHAP avustaa niin vanho- hannet yhdysvaltalaiset joutuisivat
myös lasten urheiluohjelmia, avustaa palveluksessa menehtyneiden
ja kuin nuoriakin, kuten missourilai- kamppailemaan kuulovaikeuksiensa
sotilaiden perheitä ja avustaa vammaisia lapsia valtion viranomaisten
sen the Rolla Lions Club of Salemin kanssa ilman apua.”
kanssa asioimisessa. Venäjällä on 17 lionsklubia, ja niissä on yhteensä
jäsen Albert Holt voi todistaa. Al268 jäsentä.
bert kertoi hiljattain seuraavan tari11
%
USA:n
väestöstä
nan Brittany-nimisestä tytöstä, jolla
on huonokuuloisia
oli vakava kuulo-ongelma.
”Brittany oli ensimmäisellä luo- Vuonna 2008 tehty kartoitus osoitkalla. Koulusta ilmoitettiin tytön äi- ti, että yli 11 prosenttia koko Yhdysdille, että Brittany siirrettäisiin kyl- valtojen väestöstä eli 35 miljoonaa
lä seuraavalle luokalle, mutta hänet amerikkalaista on huonokuuloisia.
sijoitettaisiin erityisluokkaan, koska Näistä 35 miljoonasta peräti 25 milhänellä oli kuulovaikeuksia. Hänen joonaa on ilman kuulolaitetta. Suuäitinsä tuli itkien the Rolla Lions Clu- rin syy siihen on kuulolaitteiden korbiin pyytämään apua. Perheen tulot kea hinta, joka on keskimäärin 2000
mahtuivat hyvinkin niiden rajojen US dollaria. Lionit tarjoavat kuitenMittaukset sopimuksen mukaan
sisälle, jotka liittovaltion hallitus on kin Lions AHAP -ohjelman ja LCIF:n
esim. klubi-iltoina
asettanut ehdoksi sosiaalisten avus- kautta korkealaatuisia kuulolaitteita
tusten saamiseen. Pian kuulolait- matalapalkkaisille ihmisille.
teen saatuaan Brittany paransi huoJo vuonna 1925 Helen Keller kanYrjöläntie 16 / PL 1
Puh.
014 584 661
mattavasti arvosanojaan. Hän on sii- nusti lioneita auttamaan heikenty44401 Konginkangas
GSM
0400 541 866
tä lähtien edistynyt hienosti koulu- neestä kuulosta kärsiviä ihmisiä, ja
salmutex@salmutex.fi
Faksi
014 584 220
työssään ja on parhaillaan viidennel- kuulonsuojelu on edelleenkin yksi
Hauskanpitoa ja oppimista
SALMUTEX OY
30 vuotta
Klubiasut, smokit ja frakit
8 LION 2/10
Lioneilta toivoa Haitille
Kun Haitilla 12.1.2010 oli 7 richterin
asteikon maanjäristys, sen keskipiste osui melkein Haitin pääkaupungin Port au Princin keskustaan. Tuhot olivat myös sen mukaiset. Yksi maailman köyhimmistä valtioista
joutui näin kohtaaman vielä syvemmän ahdingon
Kansainvälinen säätiömme on
ollut mukana Haitin auttamisessa
alusta asti. LCIF tekee tiivistä yhteistyötä Lääkärit Ilman Rajoja järjestön, kuin myös YK:n ja Punaisen
Ristin kanssa.
Avun tarvetta eivät helpota ainoastaan lääkärit, sairaanhoitajat
ja lääkkeet. Maan pääkaupunki on
melkein maan tasalla, samoin sen
tieverkosto ynnä muu infrastruktuuri on pirstaleina. Tarvetta on
kaikesta – ihan kaikesta! Ja tässä
kohtaa me lionit olemme avainasemassa. Tämä on se alue, missä me
voimme ja olemme avuksi vuosiksi
eteenkinpäin Haitin asukkaille.
Lionien Hope for Haiti -hätäapukeräyksellä on saatu kokoon jo yli
2,3 miljoonaa dollaria. Lionien toivo
Haitille on lionien ja Lions Clubs Internationalin säätiön (LCIF) yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on
saada apua ja toivoa Haitin asukkaille.
LCIF tekee tiivistä yhteistyötä
paikallisten johtajien, hallituksen
virkailijoiden ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa Haitilla, jotta
voidaan varmistaa välitöntä apua
ja pitkän aikavälin työtä Haitilla.
LCIF:n puheenjohtaja Al Brandelin vieraillessa viime viikolla Haitilla
yhdessä muiden lionjohtajien kanssa, tapasivat he Yhdysvaltain Hai-
tin suurlähettilään, Port-au-Princen
pormestarin ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. He kaikki
vakuuttivat tukevansa lionien pyrkimyksiä. LCIF:n kokemus paikkakuntien jälleenrakentamisesta luonnonkatastrofien jälkeen on osoittanut miten tärkeää on luoda pitkän
aikavälin yhteistyösuhteet.
Aivan kuten muissakin luonnonkatastrofeissa, lionit toivovat
voivansa rakentaa uudelleen koteja ja sairaaloita, kehittää uudelleen
näönhuoltoa, tarjota tukea vammaisille, mukaan lukien niille, jotka
ovat vammautuneet tämän katastrofin seurauksena.
taudit se seuraava uhka Haitin kansalle. Siksi on erittäin tärkeätä, että LCIF pystyy organisoimaan mahdollisimman nopeasti mm viemäriverkoston kunnostamista ja uusien
rakentamista. Tämä on yksi niitä
ratkaisevia keinoja, millä pidetään
asukkaiden juomavesi puhtaana.
Suomessa kerätty
130 000 euroa
Apua on siis annettu ja annetaan.
Auttamisen onnistumiseksi pitkällä
aikavälillä on ehdottoman tärkeää,
että me jatkamme oman apumme antamista. Monien pelkona
Kolme telttakylää
LCIF.n avustuksella on pystytty perustamman kolme telttakylää. Tämä
merkitsee että 200 telttaa on pystytetty Port au Princin kolmeen kaupunginosaan, Delmas, Blanchard
ja Carrefour-Feuille kotinsa menettäneille. Osassa teltoissa annetaan
mm hoitoapua tarvitseville. Näillä
kolmella telttakylällä LCIF on voinut helpottaa jo 3 000 ihmisen elämää. Lisäksi alueelle ollaan lähettämässä vielä lisää 240 telttaa. Samalla LCIF paikallisten lioneiden kanssa ovat kehittämässä pidemmän aikavälin uudelleen rakennussuunnitelmaa. Lionit pyrkivät nyt varustamaan nämä telttakaupungit viemäröinnillä, keittiöillä ja terveysklinikoilla.
Nyt kun monsuunisateet ovat
alkaneet, on haitilaisten tilanne tulossa vieläkin kriittisemmäksi. Monsuunisateiden myötä ovat kulku-
LCIF:n puheenjohtaja Al Brandel ja
hänen puolisonsa Maureen yllättyivät Haitin vierailullaan kaikesta siitä mitä lionit ovat saaneet järistysalueella aikaiseksi.
Kolmella telttakylässä LCIF on
pystynyt helpottamaan noin
3 000 ihmisen
elämää.
on, että tiedotusvälineiden vaietessa myös meidän auttajien ”pussin
suut” menevät liian aikaisin kiinni. Nyt on kuitenkin kyse niin valtavasta tuhosta, että meidän lioneiden apua tullaan siellä tarvitsemaan
pitkään. Haitin kansaa ei saa jättää
yksin! Haiti nousee jaloilleen omalla sisullaan ja meidän muiden auttavalla kädellä, mutta se ei tapahdu
hetkessä eikä kahdessakaan.
Suomesta on keräysten avulla
saatu kokoon tähän mennessä jo
130 000 €. Se on hieno summa.
Pyydämme sinua jatkamaan lahjoittamista haitilaisten hyväksi.
Lahjoitukset voi tehdä turvallisesti, koska LCIF:lle lahjoitetuista varoista 100 % menee suoraan Haitin
hätäapuun, sillä hallinnolliset kulut
katetaan sijoituksista saaduista korkotuloista!
Eläkäämme me lionit Haiti sydämissämme vielä pitkään!
Marjo Kiviranta
LCIF Suomen koordinaattori
ja LCIF-piiri koordinaattorit
KILPAILUKUTSU
LIONS SM GOLF 10.–11.7.2010
Alastaro Golf’n ja Loimijoki Golf’n kentillä
Pelataan molemmat kentät!
Pelimuodot ja sarjat:
Miehet ja naiset (tasoitus – 18) tasoituksellinen lyöntipeli (aloittaa Loimijoki Golfissa)
Miehet ja naiset (tasoitus 18.1 – 36) tasoituksellinen pistebogey
(aloittaa Alastaro Golfissa)
Veteraanit 65+ (miehet + naiset) tasoituksellinen pistebogey
Palveluskumppanit & perheenjäsenet, tasoituksellinen pistebogey
Joukkuekilpailu, 2 hlö/joukkue molemmilla kentillä (lauantaina)
Lisäksi lähemmäs lippua ja pisin draivi molemmilla kentillä
Kilpailumaksut: (max 250 osallistujaa)
Maksu ja ilmoittautuminen 31.05.2010 mennessä 120,–/osanottaja
Jälki-ilmoittautuminen 150,–, jos mahtuu.
Joukkuekilpailu 20,–/joukkue, maksu ja ilmoittautuminen paikanpäällä.
CHILE
Chilen maanjäristys on ollut yksi kaikkien aikojen suurimpia. Väestöön kohdistuneet tuhot eivät onneksi ole olleet niin pahat kuin mitä Haitilla.
LCIF on järjestämässä apua myös Chileen ja tästä syystä Suomen
Lions -liiton hallitus on myöntänyt katastrofirahastosta 25 000 USD
LCIF:n kautta käytettäväksi Chilen maanjäristysalueen uhrien auttamiseksi. LCIF on jo ilmoittanut, että myöskin nämä lahjoitukset menevät
lyhentämättöminä Chilen uhrien auttamiseen. Näin ollen Chileen lahjoitettuja varoja ei voi korvamerkitä Melvin Jones -jäsenyyksiin.
Seuraamme päivittäin tilanteen kehitystä. Lähinnä olemme odottaneet Chilen viranomaisten virallista avun pyyntöä.
Pyydämmekin kaikkia lioneita, puolisoitamme, leoja ja tukijoitamme jatkamaan Haitiin suunnatun keräyksen jatkamista.
LCIF:n puolesta
Marjo Kiviranta
LCIF 107 MD koordinaattori
Ilmoittautuminen:
Otamme ilmoittautumisia 125 hlöä/kenttä. Ilmoita nimi, tarkka tasoitus, seura,
puhelinnumero, sähköpostiosoite, postiosoite ja Lions-klubisi nimi.
Ilmoittautuminen sähköpostilla; martti.salonen@loimaansarasport.fi
Maksu: Loimaan Seudun Op 523900-283186 LC Loimaa Kosket
Vahvistamme ilmoittautumisen maksusuorituksen jälkeen.
Palkinnot: Paras SCR-tulos palkitaan Lions SM Golfmestarina 2010.
Sarjojen parhaat palkitaan.
Joukkue- ja erikoiskilpailuissa omat palkinnot.
Majoitus: Tiedotamme sivuillamme www.lionssmgolf.fi majoitusvaihtoehdoista!
Seuraa sivujamme, päivitämme tietoja kisoihin asti.
Lisätiedot: Jaakko Raikkonen 050 557 1103, jaakko.raikkonen@raikkonen.fi
Simo Laaksonen 0400 534 833, simo.laaksonen@tilitoimistolaaksonen.fi
Tutustumiskierros kaudella ennen kilpailuja 25 €, kun maksu suoritettuna.
Varauksen yhteydessä mainittava Lions SM-golf.
TERVETULOA!
LC LOIMAA/KOSKET
2/10 LION 9
Lions-liitto juhlii vuosikokouksessa
Kuvernöörineuvoston vanhimmalla, DG Matti-Pekka Mäkelällä on asiaa pääsihteeri Markus Flaamingille ja puheenjohtaja Christer Löfströmille. Kuva:
RNen.
27 asteen pakkanen ja pureva viima
tervehtivät Imatran valtionhotellissa 20.2.2010 kokoontunutta kuvernöörineuvostoa. 107 leijonaa puolisoineen oli kuitenkin saapunut lämpimin ajatuksin päättämään liiton
asioista sekä valmistelemaan vuosikokousasioita. Hämeenlinnassa
juhlitaan myös suomalaisen lionstoiminnan 60-vuotista taivalta.
Kauden 4. kuvernöörineuvoston
kokouksen avajaisjuhlan tervehdyssanat lausui D-piirin piirikuvernööri Jukka Hietanen. Hän totesi piirissään myös jäsenmäärän vähenemisen ja nimesi erääksi siihen vaikuttavaksi tekijäksi alueen puu- ja paperiteollisuuden vaikeat ajat. Toiminta piirissä on kuitenkin ollut
aktiivista ja kouluttautuminen uudistuvan lionstoiminnan hengessä
on saanut hyväksyntää. Se on tuonut neljä muutosvalmentajaa ja tällä kaudella koulutetaan kolme lisää.
Eikä tavoite muutosvalmentajasta
jokaiselle alueelle ole kaukana.
Musiikkiesityksistä vastasi Mansikkalan yläkoulun kuoro sekä dir.
mus. Hannu Sopanen kanteleella.
Tilaisuudessa esiintyi myös Imatran karjalaisten tanhuryhmä Lirpukat. Hartaushetken piti rovasti Matti Tuomisto. Liiton puheenjohtaja
Christer Löfström mainitsi tervehdyksessään, että elämme muutoksen vuosikymmentä. Tämä näkyy
siinä, että saamme nuorempia leijonia toimintaan mukaan. Se tosin
vaatii työtä. Tekoja ja näkyvyyttä
tarvitaan. Lions-liitto on myös ha10 LION 2/10
luttu yhteistyökumppani. Esimerkiksi LCI:n ja SPR:n yhteistyösopimus avaa melkoisia näkymiä katasrofiavun nopealle perille toimittamiselle. Suomessakin tälle yhteistyölle on kylvetty siemen. Puheenjohtaja toivotti leijonaväen tervetulleeksi Hämeenlinnan vuosikokoukseen
60-vuotisjuhlakahville.
Kokouksessa hyväksyttiin Lionsliiton sääntöihin muutoksia sekä
klubin mallisääntöihin muutoksen,
jolla ulkojäsenyys voitaisiin klubissa hyväksyä koko vuodeksi. Hallitus
on aloittanut toimenpiteet liittotoimiston hissin uusimiseksi ja tehnyt
sopimuksen Schindler Oy:n kanssa. Korjaus alkaa 28.6. ja on valmis 20.8.
Auditointia
jatketaan
Auditointi jatkuu ensimmäisen kierroksen osalta entiseen tapaan. Suomen Lähikauppa on päättänyt, että
Nesentra Oy vastaa auditoinnista
vuonna 2010. Internet-toiminnan
ohjeen ja ansiomerkkiohjeen muutokset hyväksyttiin.
Puheenjohtajaehdokkaana on
VCC Lauri Vainio ja varapuheenjohtajiksi ovat hakeneet IPDG Asko Merilä LC Utajärvi, PDG Heimo
Potinkara LC Lahti/Laune ja DG Esko Viinikainen LC Helsinki/Metsälä.
Vuosikokouspaikkakunnaksi vuodelle 2014 ovat ehdolla Lahti, Pori
ja Ylivieska.
Kauden 2011–2012 teemaksi on
ehdolla LC Tampere/Näsinneulan
Vanhustyö ja hallituksen esittämä
Vastuu on minun – ansvaret är mitt.
Klubialoitteita oli ennätysmäärä 18
ja ne on esitelty seuraavalla sivulla.
KVN esittää vuosikokoukselle
kannatustodistuksen myöntämistä
PID Harri Ala-Kuljulle kansainvälisen järjestön 2. varapresidentin virkaan vuosille 2010–2012. Vuosikokouksen esityslista ja toimintakertomus esitetään vuosikokoukselle
samoin kuin toiminta-ajatus 2010–
2011, sisältäen toiminta-ajatukset,
teemat, painopistealueet, arvot ja
strategian, Lions-vuoden tapahtumat sekä toiminnan pts 2010–2015.
PDG Ossi Eloholma esitteli jäsenille ja klubeille suunnatun arvokyselyn tuloksia. Tulosten perusteella on PDG Eloholman johdolla laadittu Suomen lionien arvot, jotka
KVN hyväksyi esitettäväksi vuosikokoukselle. Arvot ovat isänmaa ja
maailma, luotettavuus, palveluhalu, talkootyo ja ihmisläheisyys.
Antti Forsell
puhuu
Sydneyn kokouksessa
PID Tapani Rahkon LCI:n raportin
tärkein asia suomalaisittain oli, että
IP Eberhard Wirfs on kutsunut lion
Antti Forsellin puhujaksi kansainväliseen vuosikokoukseen. Anttia
on pyydetty pitämään puhe keskiviikkona 30.6.2010. Järjestön jäsenmäärä on 15 808 plussalla, Euroopassa on miinusta 1 510 ja Suomessa 91.
Pääsihteeri Markus Flaamingin
mukaan jäsenrekisterin yhdistämistä on valmisteltu viime keväästä alkaen. Tilanne on nyt se, että useita siirtoja on testattu ja jäsensiirrot
ovat onnistuneet. MD-YC Jari Rytkönen totesi, että kevään 2010 nuorisovaihtoon on saapunut 283 hakemusta, joka on suurin sitten vuoden 2005. Kevään nuorisovaihtoleirit pidetään A, E, G, N ja O -piireissä. Kesän 2011 nuorisovaihtoleirit järjestetään piireissä C, D, F
ja I. MD-LeoC Reima Mäkelä korosti teemaa leosta leijonaksi. Hänen
mielestään kannattaa tarjota leoiän
ylittäneille lionsuraa.
Skeba nuorisobändiskaba hyväksyttiin osaksi vuosikokousohjelmaa. Tällä kertaa mukana on 63
bändiä. Koulukaveriprojektin hyväksyminen ja klubeille tiedottaminen tapahtuu kevään 2010 aikana.
Projektin käynnistäminen on heti
kauden 2010–2011 alussa.
Viestintätoimikunnan osalta uskotaan huomion mediassa lisääntyvän, jos 60-vuotisjuhlien yhteydessä palkitaan kauden paras aktiviteetti. PID Harri Ala-Kulju totesi
Eurooppa Forumin hyväksi tehdyn
19 210 vapaaehtoistyötunnin suuri merkitys ja Suomi johtoon 2010
kampanjan päätavoite on 2011
Seattlen vuosikokous. Ehdokkaamme PID Harri Ala-Kulju on esitelty
Aalborgin NSR-kokouksessa.
Joulukorttien osalta PDG Seppo
Lappalainen totesi, että kolme piiriä
erottautui myyntituloksessa ja asiasta kuuluu enemmän Hämeenlinnan vuosikokouksessa. AR-säätiön
puheenjohtaja Markku Kynsijärvi
totesi, että kauden aikana käsiteltiin 27 hakemusta ja klubeille on
jaettu viime vuonna 98 000 euroa.
Liiton talouden osalta pääsihteeri Markus Flaaming totesi, että tulos tammikuulta noudattelee edellisen kauden kulkua. Kansainväliseen vuosikokoukseen Sydneyhin
on lähdössä 87 henkilöä. Leijonahenki sävellys ruotsiksi eli Lionandan on nyt saatavilla liittotoimistosta. Sanoituksen on kääntänyt lion Gunborg Björk LC Jakobstad-Pedersöre/Linneor.
Seuraava
kokous
pidetään
11.6.2010 klo 13 Kylpylähotelli
Rantasipi Aulangossa.
Raimo Naumanen
Lion, dir.mus. Hannu Sopanen esitti avajaisjuhlassa kanteleensoittoa.
Kuva: RNen.
Vuosikokoukselle 18 aloitetta
Hämeenlinnan vuosikokoukselle jätettiin
määräaikana 18 aloitetta.
Lisäksi hallitus jätti
aloitteen joulu- ja ystävänpäiväkorttiasiassa.
LC Kirkkonummi-Kyrkslätt esittää ”Roska päivässä -liikkeen
periaate” aktiviteetiksi.
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Suomen
Lions-liitto ei ota aktiviteetikseen
Roska päivässä -liikkeen periaatetta. Lionsklubit voivat kuitenkin niin
halutessaan osallistua palveluaktiviteettiin alueillaan ja kertovat tapahtumistaan tiedotusvälineille.
LC Hamina, LC Hamina/Bastioni,
LC Hamina/Varvara ja LC Vehkalahti: MJ -jäsenyyksien anominen ja lionstarvikkeiden tilaaminen helpommaksi.
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Lionsklubit voivat niin halutessaan tilata
tarvitsemansa materiaalin, rauhanjulistekilpailun materiaali mukaan
lukien, jo nyt Lions-liiton tarvikemyynnistä. Melvin Jones -jäsenanomusten maksuliikenne kulkee lionsklubin kautta. Tarvittaessa piirin
LCIF-henkilöt ja Lions-liiton henkilöt auttavat lionsklubia lomakkeen
täyttämisessä.
LC Oulu/Raatti: Vuosi- ja KVN
-kokousten tasapuolinen jako
ympäri Suomea.
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Kuvernöörineuvoston kokouksia on kierrätetty eri puolilla Suomea klubien järjestämishalukkuuden mukaan. Lions-liiton vuosikokousohjeen mukaisesti ehdokkailta vuosikokouspaikkakunniksi pyydetään
ennen vuosikokousta kokouspaikka- ja talousarvioehdotukset, jotka julkistetaan vuosikokouksessa ennen äänestystä. Tällä tavalla
paikkakunnat kilpailutetaan. Kiertojärjestys aiheuttaisi sen, että kilpailu ehdokkaiden välillä jäisi pois
ja niin kokouspaikka- kuin talousarvioitakaan ei voi saada etukäteen.
Kilpailutuksen poistaminen vaikuttaisi myös vuosikokouspalveluiden
hintatasoon. Lisäksi yhdenvertaisuuslain § 2:n mukaan esitys loukkaa syrjimisen kieltoa.
LC Helsinki/Kamppi: Valtakunnallinen lionsaktiviteettiaiheinen valokuvakilpailu.
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous päättänee, että järjestetään
valokuvauskilpailu lionien, puolisoiden ja leojen kesken. Kuvernöörineuvoston elokuun kokouksessa julistetaan kilpailu alkaneeksi.
Vuosikokous päättänee, että piirien
voittajatyöt valitaan piirien vuosikokouksissa ja että ne lähetetään
Lions-liiton toimistoon 15.5. mennessä loppukilpailua varten. Vuosikokouksen osallistujat äänestävät
valtakunnan voittajatyön.
LC Paimio/Aallotar: Diabetestiedotus osaksi lionstyötä
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Diabetestiedotus on jo nyt osa järjestömme toimintaa.
LC Tampere/Pispala: Lionsit tekemään ICE-koodi tunnetuksi.
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous päättänee, että Lions-liitto ja lionsklubit suosittaisivat ICEkoodin tekemistä tunnetuksi omilla alueillaan.
LC Taipalsaari: Aktiviteettien
ideapankki.
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Ideapankki ja sen toimintaperiaatteet
julkistetaan jo kauden 2009–2010
aikana. Aloitteessa mainitut esitykset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jalostettaessa tämän ideapankin sisältöä.
LC Kuopio/Canth: Kansainvälinen ystävyysklubipankki
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Lionsklubit voivat halutessaan ottaa yhteyden toisiin lionsklubeihin ja ehdottaa
ystävyysklubitoimintaa.
Lionsklubien yhteystiedot maailmanlaajuisesti löytyvät päämajan
kotisivuilta ja ystävyysklubisopimukset löytyvät monella kielellä sekä Lions-vuosikirjasta että liiton kotisivuilta.
LC Taipalsaari: Piirilehtien toimitus ja julkaisu LION-lehteen
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous todennee, että piirit käyt-
tävät piirilehden tuoton piirin vuosikokouksen päättämiin aktiviteetteihin ja näin ollen piirit julkaisevat edelleen omat lehtensä omilla
alueillaan. Todettakoon lisäksi, että LION-lehden piiripalstalla piirit
saavat vuorotellen esitellä toimintaansa.
LC Kankaanpää/Kuninkaanlähde: Muutos vuosikirjan jakeluun
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Ehdotuksesta on päätetty jo viime vuosikokouksessa Haminassa, joten
asiasta ei tarvitse päättää. Toimenpiteet on jo aloitettu. Klubikohtainen
lukumäärä kysytään klubin jäsen- ja
klubitietojen tarkistuksen yhteydessä maaliskuussa. Myös piirien vuosikokouksissa kysytään klubeilta
kunkin haluama määrä vuosikirjoja.
Seuraavat kaksi aloitetta koskevat
samaa asiaa:
LC Viitasaari/Karoliina: Liitolle, piireille ja klubeille vapautus TEOSTO-maksuista ja LC
Kuopio/Canth: TEOSTO- ja
GRAMEX-maksujen poistohakemus hyväntekeväisyystapahtumista
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous päättänee, että Lions-liitto
selvittää Teoston ja Gramexin kanssa mahdollisuudet maksun poistamiseen. Selvityksen tulokset julkistetaan LION-lehdessä. Joka tapauksessa etukäteen tehty ilmoitus Teostolle ja Gramexille pienentävät
maksua.
LC Utajärvi: Piirijaon muutostarpeen selvitys
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Asiaa
on selvitelty tällä kaudella ja asian
valmistelua jatketaan tulevalla kaudella. Lopullisen ratkaisun asiassa
tekee kansainvälinen hallitus kuvernöörineuvoston ehdotuksesta.
LC Espoo/Kivenlahti: Sääntömuutos § 6
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous todennee, että piirien rekisteröinti ei muuta nykyisiä piirien toimintatapoja eikä piirien hallinnon kasvattaminen tällä tavalla
ole tarkoituksenmukaista.
LC Janakkala/Idat: Jäsenille
mahdollisuus anoa ulkojäsenyyttä vuodeksi kerrallaan
Päätös: Kuvernöörineuvoston
päätösehdotus vuosikokoukselle: Aloitetta ei tarvitse käsitellä,
koska klubin mallisääntöihin tehty muutos antaa mahdollisuuden
myöntää ulkojäsenyys vuodeksi
kerrallaan.
LC Askola: Sotiemme veteraanien lähimatkojen korvaus
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous todennee, että lionsklubit
voivat ottaa yhteyden paikallisiin
liikennöitsijöihin Lions Club Askolan mallin mukaisesti ja neuvotella
asiasta näiden kanssa.
LC Jämsä/Vanha Jämsä: Kaikkien klubien aktivoiminen korttimyyntiaktiviteettiin lisäämällä uusi kriteeri 100 % presidentin merkin vaatimuksiin
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Hallitus
on tehnyt ehdotuksen kuvernöörineuvostolle, että kyseisen aloitteen
sisältö otettaisiin huomioon ansiomerkkiohjetta muutettaessa. Ansiomerkkiohjeen hyväksyy kuvernöörineuvosto. Siksi aloitetta ei käsitellä
vuosikokouksessa.
LC Mänttä: Kotimaisen jäsenmaksun eräpäivän siirtäminen
marraskuulle
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Klubin
mallisääntöjen mukaan jäsenmaksut määrätään keväällä ja klubi voi
laskuttaa ne jäseniltään heinäkuusta alkaen. Klubi ehtii siis maksaa jäsenmaksunsa Lions-liitolle ja kv. järjestölle elokuun aikana. Kuvernöörineuvosto toivoo, että klubit uusivat sääntönsä uusien mallisääntöjen mukaisiksi kauden 2010–2011
aikana.
MUUT ALOITTEET
Joulukorttiaktiviteetti 2010 ja
ystävänkorttiaktiviteetti 2011
Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous päättänee, että joulukorttiaktiviteetilla 2010 ja ystävänkorttiaktiviteetilla 2011 tuetaan liiton
nuorisotyötä ja yhteispohjoismaisia (NSR-) projekteja. Osallistuneet
klubit saavat aktiviteetin tuotosta
50 % käytettäväksi omiin aktiviteetteihinsa.
2/10 LION 11
Ehdolla liiton puheenjohtajaksi (CC) kaudelle 2010–2011:
VCC Lauri Vainio
Palvellen ja keskustellen
– yhdessä kehittäen
Viime aikaiset luonnonkatastrofit ovat osoittaneet vapaaehtoisjärjestöjen tarpeellisuuden toimia nopeasti avun saamiseksi hätää kärsiville. Meidän etunamme on se, että lahjoitamme kaikki keräämämme
varat lyhentämättöminä eteenpäin.
Paikalliset leijonat koordinoivat paikan päällä varat apua tarvitseville. Avoimuus varainkeruiden yhteydessä
luo positiivisen julkisuuskuvan ja antaa myös imua jäsenhankintaamme.
Toiminnan kehittäminen haluttavaksi tulee olemaan suuri haaste tulevaisuudessa. Mehän olemme vapaaehtoisjärjestö, johonka kaikenikäiset jäsenet ovat tervetulleita. Nuorilta löytyy uusia innovatiivisia ideoita toi-
mintaamme, kun taas vanhemmat jäsenet tuovat mukanaan vakautta palveluun. Siis kaikki uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan palvelutyöhön
ikään tai sukupuoleen katsomatta. Me tarvitsemme toimintaamme jatkossakin palvelevia käsiä.
Isojen keräysten puuttuessa meillä on aikaa keskittyä oman paikkakunnan palveluun, klubitoiminnan kehittämiseen, uusien aktiviteettien luomiseen ja toteuttamiseen sekä tietenkin Lions-tietouden ja tunnettuuden lisäämiseen. Näkyminen niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti lehdistössä ja radiossa lisää järjestömme kiinnostavuutta palvelujärjestöjen laajassa rintamassa.
Kuluva vuosi on Suomalaisen Lions-toiminnan 60-juhlavuosi, jota juhlistamme monin eri tavoin ja tapahtumin, palvellen, näkyen, vuorovaikutuksessa ympäristöömme ja jäsenistömme kanssa.
Ehdolla liiton varapuheenjohtajaksi (VCC) kaudelle 2010–2011:
PDG Heimo Potinkara
Arvomme turvaavat tulevaisuutemme
Korkeilla eettisillä arvoillamme ja
periaatteillamme tulee edelleen olla näkyvä osa toiminnassamme.
Uudistumisen ja kehittämisen tulee
pohjautua näihin arvoihin, jotka on
hyväksi koettu ja ovat edelleen tähänkin päivään hyvin soveltuvia.
Toimintamme tulee tyydyttää ja
antaa mielihyvän tunne niin nuorelle, kuin varttuneelle leijonalle. Viime syksynä Tampereella pidetyn
Eurooppa Foorumin teema ”Connecting Generations” – ”Yhdistämme Sukupolvia” kuvaa erinomaisesti sitä, kuinka arvomme koskettavat kaiken-
ikäisiä kansalaisia. Toiminta Lions-järjestössä on ainutlaatuista, eri sukupolvia yhdistävää kansalaistoimintaa.
Keski-ikämme on noussut ja uusia nuoria jäseniä tarvitaan tuomaan virikkeitä ja uutta verta toimintaamme. Toisaalta keski-iän nousu on myös
merkki siitä, että ne, jotka ovat aatteemme ja toimintamme sisäistäneet haluavat olla jäsenenä mahdollisimman pitkään. Tämä on hyvä asia.
Positiivisuus, myönteinen asenne uusille ideoille, sekä arvoihimme pohjautuva tekeminen kaikilla tasoilla ovat avaimia järjestömme kestävälle kehitykselle. Arvopohjamme tunnistettavuuden pitää olla ”käsin kosketeltavaa” ja tähän meidän tulee sitoutua.
Haluan toiminnallani olla edistämässä suomalaisen Lions-toiminnan
vastuullisia tekoja yhteiskuntamme ja ympäristömme hyväksi.
IPDG Asko Merilä
Palvelua vuorovaikutteisesti
aidosti ihmisenä kohdaten
Kun Leijonan henki ja -sydän ovat
paikallaan, palvelun saaja ja antaja
kokevat usein elämyksiä parhaasta
päästä. Lions -toiminta antaa monipuolisena, kansainvälisenä vapaaehtoistyönä mahdollisuuden saada
itselleen sitä enemmän mitä enemmän siihen osallistuu. Ei olekaan ihme, että maailmalla sarjassaan luotetuin järjestömme kasvaa ja 1,3 miljoonaa jäsentä toimivat tehokkaasti kotimaassa ja yhteistyössä ympäri maapalloa. Vaikka elämme pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, Lions -palveluja tarvitsevat nuoret ja vanhat. Apumme kohdennetaan sitä eniten tarvitseville.
12 LION 2/10
Oman liittomme toiminnan suunnittelua ja toteutusta on vara aina parantaa. Haluan olla mukana kehittämässä edelleen hyvin käynnistyneitä
tehostamistoimia. Klubien palveluun kuuluu myös Lions -tuotteiden pitäminen esillä. Tästä esimerkkinä voisi olla katastrofitilin ja -keräyksen markkinointi näkyvästi.
Lions -perinteet jatkuvat vahvoina. Nuoremmat sukupolvet, Leot ja lisääntyvä naisten osallistuminen Lions -toimintaan takaavat palvelujemme
monipuolistumisen. Kun Harri valitaan kansainväliseksi presidentiksi, luotan Suomen Lions -toiminnan saavan sellaista nostetta, että palveluvoimamme kasvu jatkuu.
Toivon, että saamme Kaisun kanssa jatkaa kuvernööri-, hallitus- ja kahden TTS tmk -kausien jälkeen uuden strategisen suunnitelman toteutuksessa käytäntöön.
DG Esko Viinikainen
Yhteistyöllä ja kehittämisellä
palveluvoimaa
Me palvelemme. Lions-järjestö on
luokiteltu maailman parhaaksi palvelujärjestöksi. Palvelutyö tehdään
klubeissa. Lions-liiton tehtävä on
huolehtia siitä, että tämä työ onnistuu. Voidaan siis sanoa, että liitto
on jäseniään eli klubeja varten.
Lions-toiminta on yhteistyötä.
Hyvän lions-johtajan ominaisuuksiin kuuluu, että hän uskaltaa ottaa ympärilleen myös itseään fiksumpia
ihmisiä. N-piiri on hyvä esimerkki siitä, millaisiin tuloksiin oikealla yhteistyöllä päästään. Toivon voivani vaikuttaa siihen, että sama yhteistyö toimii koko valtakunnassa.
NSR-kokous
viimeistelyä vaille
Järjestelyt Hyvinkäällä 28.–30.1.
2011 pidettävään Pohjoismaiden
neuvoston (NSR) kokoukseen ovat
jo loppusuoralla. Valmistelutöissä ovat olleet mukana kaikki hyvinkääläiset lionsklubit ja tapahtuman
teemaksi on valittu Leijonat tukevat
nuorisoa: ”Ota oma elämä haltuusi”. Pohjoismaisten leijonien kokoontumispaikkana on Hotelli Rantasipi Sveitsi Hyvinkää.
Hyvinkääläisten tavoitteena on
saada klubit kiinnostumaan pohjoismaisesta lionsyhteistyöstä, jota
on tehty jo vuodesta 1952 lähtien.
NSR-viikonloppuun ovat kaikki
leijonat tervetulleita osallistumaan
seminaareihin rekisteröitymismaksun maksettuaan. Järjestäjät toivovatkin, että klubit lähettävät edustajiaan paikalle. Muut palvelut ovat
valinnaisia. Puoliso ei maksa rekisteröitymismaksua ja voi osallistua
erillisiin maksullisiin puoliso-ohjelmiin.
Lauantai-illan gaalailta on todellinen pohjoismaiden leijonien
yhteistapaaminen. Siihen tilaisuuVillatehdas illalla.
teen ovat kaikki
illalliskortin lunastaneet tervetulleita, sillä se
on tällä kerralla NSR:n gaalaillan ja hyvinkääläisten klubien perinteikkään Sveitsin-illan yhdistelmä hyvine ohjelmineen ja big band musiikin tahdittamine tanssiaisineen. Tilaisuudessa on pääasiassa nuorten esittämää
ohjelmaa.
NSR:n tapahtumien ilmoittautumislomake on viimeistään syyskuun
alusta alkaen nettisivuilla osoitteessa www.nsr2011hyvinkaa.fi.
Nettisivu on jo nyt auki englanninkielisenä ja sisältää perustiedot tapahtumasta. Sivua päivitetään jatkuvasti.
Hämeenlinnan vuosikokouksessa NSR-kokous esittäytyy lähemmin.
Rautatie.
Suomi on vielä kansainvälisesti suuri lionsmaa. Meitä leijonia on lähes
26 000. Meille on erittäin tärkeää pysyä suurena lionsmaana. Mitä enemmän meillä on painoarvoa kansainvälisesti, sitä parempi meidän on toimia kansallisesti. Pidämme huolta siitä, että jäsenmäärä säilyy vähintään
nykyisellään. Silloin meillä on mahdollisuudet saada suomalainen, Harri
Ala-Kulju kansainväliseksi presidentiksi. Tämä lisää Suomen painoarvoa.
Kun meitä arvostetaan maailmalla, olemme Suomessakin haluttu yhteistyökumppani.
Klubien presidentit! Olette avainhenkilöitä. Luovuttakaa klubinne seuraajallenne vähintään yhtä vahvana kuin otitte sen vastaan edeltäjältänne.
Ohjelma NSR 2011
Torstai 27.1.2011
Toimisto ja vastaanotto avataan klo 12.00 ja ilmoittautuminen alkaa.
Vastaanotto avoinna klo 18.00 asti
12.00–18.00 Nuorten Skeba bändiskaban C-piirin karsinta
18.00–20.00 Omakustanteinen illallinen seisovasta pöydästä
Linja-auto kuljetukset Helsinki-Vantaan lentokentältä ja satamasta mahdollisia
Perjantai 28.1.2011
Linja-auto kuljetukset Helsinki-Vantaan lentokentältä ja satamasta mahdollisia
07.00–09.00
Aamupala
08.00–09.00 Varaus liittojen kokouksille
09.00–12.00 Saapuminen ja ilmoittautuminen
09.00–12.00 Varaus valmisteleville seminaareille
12.00–13.00 Lounas
13.00–14.00 Avajaiset NSR 2011 Liput, kansallislaulut, puheet
14.00–15.45 NSR työvaliokunta
14.00–17.30
Seminaarit IR, Leadership, GMT, Nuorisovaihto, Leot
14.00–17.30
Puoliso-ohjelma – Lasimuseo, Metsästysmuseo,
Lasten ja Nuorten Kuvataidesäätiö
15.45
Kahvi
16.00–17.30
NSR puheenjohtajakokous
19.00–23.00 Get Together Iltamat: musiikki:
Sarca teatteri: Respect muuta?
08.00–18.00 Toimisto ja vastaanotto avoinna
Lauantai 29.1.2011
07.00–09.00
Aamupala
09.00–10.00 Vuoden teema – nuorison hyvinvointi
09.00–16.00 Puoliso-ohjelma – Helsinki – välipala
10.00
Kahvi
10.00–12.00 Ryhmäkokoukset ja keskustelu vuoden teemasta
12.00–13.00 Lounas
13.00–14.30 NSR-kokous
14.30
Kahvi
15.00–16.30 NSR-kokous jatkuu
16.00–18.30 Tauko
18.30–01.00
Gaala-ilta, mukana myös suomalaisia leijonia, Big Band,
nuoria esiintyjiä, yhteislaulu, pöytäjärjestys, muuta?
Sunnuntai 28.1.2011
Linja-autokuljetukset lentoasema/satama
08.00–11.00
Aamupala
09.00–
NSR varapuheenjohtajavalmennus
09.00–12.00 Varaus liittojen kokouksille/lähtö
2/10 LION 13
Jäsenasiaa
Irti vanhoista kaavoista
– jäsenkehitys nousukiitoon
Monen klubin jäsenkasvun esteenä on pitäytyminen vanhoissa piintyneissä tavoissa, jotka on kirjattu sääntöihin jopa 30–50 vuotta
sitten. Maailma ympärillämme on
muuttunut ja ihmisten suhtautuminen yhdistystoimintoihin sen mukana. Me tiedämme varsin hyvin,
että istuminen ahtaassa kokoussalissa käsittelemässä pitkää asialistaa, kohta kohdalta, on puisevaa
touhua eikä inspiroi ketään sen
toistuessa samanlaisena kuukaudesta toiseen.
Moni varmaankin tunnistaa edellä kuvatusta oman klubinsa toiminnan piirteitä ja kun tähän vielä lisätään samojen vanhojen ja ”turvallisten” aktiviteettien suorittaminen,
mitkä ovat myös kuuluneet toimintaan jo vuosikausia, niin ei ole ihme, jos kiinnostus pysyä jäsenenä
laimenee ja sitten loppuu.
Kokoukset, tapaamiset, klubi-illat tai mitä nimitystä kulloinkin käytämmekin, tulee saada mielenkiintoisiksi, vaihteleviksi ja piristäviksi. Vierailut piiriemme muissa klubeissa on helppo ja rikastuttava tapa saada vaikutteita eri toimintatavoista, jos oma muutoksen ideointi on jo ehtynyt. LION -lehteä lukemallakin saa hyviä vinkkejä muiden klubien toiminnoista. Liiton kotisivuilta on myös mahdollista hakea vinkkejä esimerkiksi aktiviteettipankista. Kutsumalla ulkopuolisia esitelmöitsijöitä klubikokouksiin, etenkin jos omat resurssit on
jo loppuun käytetty, saadaan mielenkiintoista ohjelmaa ja opitaan aina uutta yhteiskunnastamme ja ympäröivästä maailmasta.
Uusia jäseniä
Paras tapa ja myös helpoin keino
saada uusia virikkeitä toimintaan on
kuitenkin ottamalla klubiin uusia jäseniä. Mikä voisikaan olla virkistävämpää kuin se, että saadaan uusia
tuttavia, jotka kaiken lisäksi tuovat
mukanaan uusia näkemyksiä ja ovat
innostuneita toimimaan uudessa
yhdistyksessään. Se on varmaa, että he haluavat vaikuttaa ja toimia
uudessa ympäristössä. Siihen heille on myös annettava tilaisuus, eikä
14 LION 2/10
Seinäjoella 30.1.2010 pidetyn jäsenohjelmaseminaarin osallistujia, vasemmalla eturivissä CC Christer Löfström,
1.VDG Börje Träsk, PID Tapani Rahko ja 1.VDG Helena Rahko. Kuva Pekka Sarvanto
olla heti valmiita tyrmäämään hyviä
ehdotuksia sanomalla, että ei meillä
ennenkään noin ole toimittu.
Uudistettaessa etenkin vanhaa
klubia on tärkeää ottaa lyhyellä aikavälillä tai jopa kerralla useampi
uusi jäsen klubiin. Kolmesta viiteen
uutta jäsentä eivät tunne itseään orvoiksi etenkin, jos samalla on tehty
”nuorennusleikkaus” ja uudet ovat
seuraavan sukupolven edustajia.
Jälkihoito on myös muistettava, antamalla uusille tulokkaille mahdollisuus toimia vastuullisissa tehtävissä, ja kun he ovat kasvaneet osaksi
klubia, niin vetovastuu tulee antaa
heille ja toivottavasti heidän esittämilleen uusille jäsenille.
Jäsenluokitukset
hyötykäyttöön
Jäsenten luokittaminen eriarvoisiksi
voi tuntua oudolta ja väärin ymmärrettynä typerältäkin. Hyödyntämällä säännöissämme olevia erilaisia jäsenyyden mahdollisuuksia voimme
joka tapauksessa saada aikaan joustavuutta klubiemme toiminnoissa ja parhaassa tapauksessa estää
eroamisia ja helpottaa jäsenen mukanaoloa erilaisissa elämän tilanteissa. Kuvernöörineuvoston päätöksellä astuu ensi kauden alusta
voimaan mahdollisuus myöntää jä-
senelle ulkojäsenyys vuodeksi kerrallaan, kun se nyt on ollut vain 6
kk. Tämä helpottaa esimerkiksi työesteiden kohdatessa kiireisinä aikoina tai ulkomaan komennuksen ollessa kyseessä. Vuoden kuluttua
asiat voivat olla jo toisin tai sitten
tarvittaessa klubin hallitus voi jatkaa ulkojäsenyyttä tilanteen niin
vaatiessa.
Klubissa voi olla myös tukijäseniä, jotka maksavat enemmän jäsenmaksua, mutta ovat vapautettuja säännöllisestä osallistumisesta
klubitapaamisiin rasittamatta läsnäoloprosentteja. Esimerkiksi jatkuvaa
iltatyötä tekevät yrittäjät voivat tukijäseninä olla klubin jäseniä osallistuen mahdollisuuksiensa mukaan
kokouksiin ja aktiviteetteihin.
Jäsen, joka on 15 vuotta toiminut klubissa voi myös saada etuoikeutetun jäsenen statuksen. Se ei
ole mikään arvoluokitus, jonka saamista pitää harkita, vaan se tulee
myöntää jokaiselle sitä anoneelle
jäsenelle, jos hän kriteerin täyttää.
Täytyy vain muistaa, että hän ei sen
jälkeen voi toimia klubin, piirin tai
järjestön virkailijan tehtävissä.
Edellä mainittujen jäsenluokitusten käyttöön ottaminen voi monessakin yhteydessä muuttaa eroamassa olevan jäsenen tilannearviota ja
hän pysyy mukana klubin toimin-
nassa, joskin uusilla ehdoilla. Aina on myös mahdollista päästä takaisin toimivaksi jäseneksi ulkojäsenyyden päättyessä automaattisesti
ja tukijäsenen niin halutessaan.
Voimavaramme
on naisissa
Liittomme jäsenistössä on noin
20 % naisjäseniä. Joissakin piireissä
tilanne on parempi, mutta toisissa
taas alle tuon määrän. Kansallisella
tasolla Suomessa on nykyään melkein yhtä paljon miehiä kuin naisia
ja tilanteen ollessa näin olisi suotavaa, että Lions-liiton jäsenmäärä kehittyisi ja kasvaisi kohti tasapuolista sukupuolijakaumaa.
Miesten liikemiesklubit yms.
ovat auttamattomasti menneen aikakauden jäänteitä, kun ajattelemme tehtäväämme yhteiskunnassa.
Tätä päivää ja tulevaisuutta edustavat hyväntekeväisyys- ja palvelusektorin piirissä yhdistykset, jotka
koostuvat molemmista sukupuolista. Yhteisklubeissa ja perheklubeissa on meidänkin klubiemme tulevaisuus, jos haluamme toimintamme pysyvän monipuolisena ja kiinnostavana kaikissa ikäluokissa. Samalla paikkakunnalla tulee ainakin
olla mahdollisuus päästä jäseneksi joko miesklubiin tai naisklubiin,
jos yhteisklubia ei ole sinne muodostunut.
Liittyminen jäseneksi
Järjestömme ja klubiemme jäseneksi tullaan edelleenkin kutsusta. Tämä on käytäntö, jonka haluamme
säilyttää, sillä se antaa meille mahdollisuuden kutsua jäseniksi palveluhenkisiä naisia ja miehiä. Järjestöillä on tänä päivänä kuitenkin
valtaisa haaste saada uusia jäseniä
riveihinsä. Melkein kaikkiin tunnettuihin julkisiin järjestöihin pääsee
jäseneksi, kun menee niiden kotisivuille internetissä ja ilmoittautuu
jäseneksi.
Tällaisia järjestöjä ovat mm. terveysalan järjestöt yleensä poliittiset
yhdistykset, maanpuolustusjärjestöt ja esimerkiksi ympäristöjärjestöt
vain muutamia mainitakseni. Joitakin kriteerejä vaaditaan eräissä tapauksissa, mutta kun olet liittymishalusi ilmoittanut ja yhteystietosi
täyttänyt netissä, niin muutaman
päivän kuluttua postilaatikkoosi tulee jäsenkorttisi ja hetken kuluttua
myös jäsenmaksulasku. Näin helppoa se on muilla ja siksi kilpailu jäsenistä on haastavaa.
Meidän ongelmamme on, että
vaikka meillä jokaisella on tuttavapiirissämme sopivia henkilöitä, emme rohkene tai halua kutsua heitä
mukaan toimintaamme. Meidän tulisi myös muistaa, että voimme ehdottaa jäseniä myös muihin kuin
omaan klubiimme. Mahdollisesti
toisella paikkakunnalla asuva sukulaisemme, esimerkiksi veljenpoika,
olisi varsin sopiva lionsklubin jäsen.
Meidän tulisi saada sen verran aikaiseksi, että ottaisimme yhteyden sen
paikkakunnan klubin johonkin jäseneen tai virkailijaan ja pyytäisimme
heitä kutsumaan hänet klubinsa jäseneksi.
Joidenkin klubien säännöt edellyttävät vielä tänäkin päivänä esimerkiksi kahta äänestystä uudesta jäsenestä, kun tähän lisätään
aika kutsun esittämisestä ja klu-
bin jäsentoimikunnan tai hallituksen asian käsittely, niin saattaa kulua aikaa kolmesta viiteen kuukautta ennekuin kyseinen jäsen otetaan
vastaan klubissa. Tämä on niin pitkällinen prosessi, että moni jo siinä vaiheessa miettii luopumista koko asian suhteen.
Uusikaa säännöt ja aloittakaa joustava käytäntö mitä pikimmin, etteivät ainakaan vanhanaikaiset käytännöt ole esteenä klubinne
uudistumiselle.
Pekka Sarvanto
MD-MERLC
OHJEITA MELVIN JONES-JÄSENYYTTÄ HAETTAESSA
Tässä artikkelissa on vastauksia useasti esitettyihin kysymyksiin
Melvin Jones -hakemuksia täytettäessä. Toivomme, että klubit
voisivat tallentaa alla olevat ohjeet helpottamaan hakukaavakkeiden
täyttämistä. Vastaamme mielellämme kysymyksiinne ja toivomme
olevamme muutenkin apunanne asioidessanne LCIF:n kanssa.
2. Maksaessanne pankin kautta, muistakaa ottaa siitä kuitti, jonka
faksaatte tai laitatte kopiona sähköisesti. Siinä tapauksessa ruksi
tähän kohtaan.
– Pankkikuitti paikallisten varojen tallettamisesta tai sähkesiirrosta,
jossa LCIF on maksunsaaja; nettosumma US$ 1 000
Melvin Jones -jäsenyyttä varten klubin tai yksittäisen henkilön tulee
lahjoittaa 1 000 USD kansainväliseen LCIF-rahastoomme. Summan voi
lahjoittaa kertalahjoituksena tai useammassa erässä viiden (5) vuoden
aikana, vähintään kuitenkin 100 USD kerralla. Muistakaa aina varata
tarpeeksi aikaa jäsenyyden hankintaan, mielellään 6 viikkoa –
2 kuukautta hakemuksen lähettämisestä.
3. Osamaksu tarkoittaa, jos maksatte erissä
– Osamaksu – Vähintään US$100 erältä – on täydennettävä
5 vuodessa
Melvin Jones -jäsenhakemus kaavake löytyy netistä Päämajan sivuilta
seuraavasti:
Mene päämajan sivuille www.lionsclubs.org
Ylhäällä tumman sinisessä paneelissa on eri kielet, paina siitä suomi
ja saat kaikki tiedot suomen kielellä. Yläosassa on keltainen paneeli
ja siinä oikeinpuoleisimmassa lukee ”jäsenkeskus”. Jäsenkeskuksen
sivulla on sinisessä palkissa ”Resurssit”, klikkaa sitä. Resursseissa
keskellä kolmannella rivillä lukee ”lomakkeet”, paina sitä. Tultuasi
lomakesivulle sen vasemmassa reunassa suurin piirtein keskellä on
LCIF, klikkaa sinne ja keskellä lukee Lahjoittaminen, kolmannella rivillä
lukee Melvin Jones -jäsenhakemus.
5. Jos summa on jo tallennettu rahaston tilille, muistakaa merkitä x
kohtaan Lahjoitus: käyttää aikaisemmin nimettöminä käytettyjä
varoja. Esimerkiksi jos klubilla on rahaa kerättynä mm Sight First II
keräyksestä ja haluatte nyt käyttää niitä varoja hakeaksenne
MJ-jäsenyyttä. Merkitse rasti kohtaan
– Käytä aikaisemmin nimeämättömälle saajalle lahjoitettuja
MJF-varoja
Yllä oleva lyhennettynä.
Mene sivuille www.lionsclubs.org - Suomi - Klubiresurssikeskus Resurssit - Jäsenyys - LCIF - Jäsenhakemus.
Ota kopio jäsenanomuksesta ”printtaamalla”.
Täytä kaikki kohdat sekä saajan että lahjottajain tiedot.
Täytä kaavake huolella kohdat 1 ja 2 tikkukirjaimilla,
jos kirjoitan hakulomakkeen käsin.
Melvin Jones -hakukaavakkeen oikeassa yläkulmassa on
seuraavanlainen taulukko LAHJOITUS:
Kursiivilla kirjoitetut ovat ohjeitani:
1. Suluissa oleva ei ole tarkoitettu meille suomalaisille
(USA:n pankista kirjoitettu US$1 000:n shekki/pankkisekki/maksumääräys, jossa LCIF on maksunsaaja)
4. Muistakaa ruksata tämän, jos haette nyt MJ-jäsenyyttä.
– Osamaksuina suoritetun Melvin Jones -jäsenyyden vitimeinen erä
6. Voitte käyttää myös alla olevia luottokortteja.
– Luottokortti: – Visa® – MasterCard® – American Express®
Kortin n:o ___________________________________________
Voimassaolopäivämäärä_________ Summa US$ ____________
Kirjoita kortinhaltijan nimi sellaisena kuin se on kortissa:
Kortinhaltijan nimikirjoitus
Valmiit paperit lähetetään:
Hakemus ja pankin tosite/tai verkkopankin tosite/luottokortin tiedot
lähetetään LCIF:lle Päämajaan Faksina: puhelinnumeroon
+1 630 706 9127 vastaanottajana Denise Whistler.
Postitse: Lions Clubs International/Denise Whistler,
300 W 22nd Street, Oak Brook,
ILLINOIS 60523-8842, USA
Marjo Kiviranta, PDG
LCIF 107 MD-koordinaattori
2/10 LION 15
Vuosikokous 2010
Suomalaisen Lions-toiminnan
60-vuotisjuhlat kesäkuussa
Hämeenlinnassa
Lions-toimintaa on Suomessa ollut
60 vuotta ja Suomen Lions-liittokin täyttää kuluvana
vuonna 50 vuotta. Syytä juhlaan siis on ja juhlia leijonaväki
osaa – ja osaa järjestää. Juhlavuosi kulminoituu Hämeenlinnassa
11.–13.6.2010 pidettävässä liiton vuosikokouksessa.
Hämeenlinnasta löytyy vuosisataista
perinnettä ja komeimpana merkkinä siitä
on maakunnan mainetta aikoinaan
ylläpitänyt linna.
1
1.1.2009 tapahtunut kuntaliitos Hauhon,
K
Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kanssa
kkasvatti kaupungin maantieteellisen alueen yli
1
10-kertaiseksi.
16 LION 2/10
Lions-toimintaa on Suomessa ollut
60 vuotta ja Suomen Lions-liittokin
täyttää kuluvana vuonna 50 vuotta. Syytä juhlaan siis on ja juhlia
leijonaväki osaa – ja osaa järjestää.
Juhlavuosi kulminoituu Hämeenlinnassa 11.–13.6.2010 pidettävässä
liiton vuosikokouksessa.
Suomi on Yhdysvalloista kotoisin olevan kansainvälisen palvelujärjestön yksi aktiivisimmista ja aikaansaavimmista jäsenmaista. Miten muuten voisi ollakaan. Hämäläisenä tämän voisi kiteyttää hämäläisten laulun sanoihin:
Kun miestä missä tarvitaan,
-------Niin uljaita on uroita,
On järkeä, on kuntoa,
Kun toimeen tarvitaan.
Parempaa ja keskeisempää paikka ison järjestön vuosikokoukselle
saa hakea. Kaupunki on ihanteellinen yhdistelmä luontoa ja kulttuuria, kaikki mukavasti ja lyhyiden
etäisyyksien päässä keskellä eteläistä Suomea. 150 kilometrin säteellä asuu ja yrittää noin 2 miljoonaa
suomalaista – ja erittäin monta Leijonaa.
Majoitusvaihtoehtoja
runsaasti
Vuosikokousvieraiden käytössä on
yli 1600 vuodepaikkaa. Majoitusvaihtoehtoja on tarjolla runsaasti korkeatasoisesta hotellimajoituksesta leppoisaan mökkiyöpymiseen
luonnonkauniissa ympäristössä.
Myös matkailuautoilla tai -vaunuilla saapuville on tarjolla oma alueensa.
Majoitusvaraukset
tehdään
muutoin ilmoittautumisjärjestelmän kautta mutta mökeistä kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä Hämeen Matkailuun suoraan joko puh. 010 6172 353 tai
info@hameenmatkailu.fi ja karavaani- tai telttapaikoista kiinnostuneita suoraan Aulangon Lomakylään, puh. 03 675 9772 tai sähköpostitse osoitteeseen myynti@
aulangonlomakylä.fi
Mikäli majoitusta tarvitaan ennen vuosikokouksen alkua tai sen
päättymisen jälkeen tai halutaan
tehdä yli 10 henkilön ryhmävaraus
pyydetään ottamaan yhteyttä Hä-
meen Matkailun asiakaspalveluun
kas
aspa
palvvel
eluu
u n
info@hameenmatkailu.fi. Puhelinvarauksia ei oteta vastaan.
Suurin osa majoitustiloista sijaitsee Hämeenlinnan kaupunkialueella tai sen välittömässä läheisyydessä kohtuullisen ajomatkan päässä.
Päämajahotellina toimii kylpylähotelli Rantasipi Aulanko. Tämä funkistyylinen hotelli valmistui vuonna
1938 ja on historiansa aikana houkutellut arvovaltaisia vieraita valtionpäämiehistä kuuluisaan elokuvaohjaaja Alfred Hitchcockiin.
Muistathan, että aikainen Leijona madon nappaa: mitä aiemmin ilmoittaudut sen paremman majoituksen varmistat itsellesi!
Juhlatunnelmissa jo
perjantai-iltana
Liiton puheenjohtaja Christer Löfström isännöi perjantai-iltana juhlavastaanottoa päämajahotelli Aulangolla klo 19.00 alkaen. Illan pukukoodi on vapaa ja tarkoitus on rennossa ja leppoisassa tunnelmassa
tutustua ja seurustella hyvän ruoan
ääressä ennen lauantain virallisempaa kokousohjelmaa. Juhlavastaanotolle ovat tervetulleita kaikki leijonat puolisoineen. Osallistumismaksu sisältää ruokailun seisovasta pöydästä ruokajuomineen. Ruokailun jälkeen laitetaan jalalla koreasti orkesterin tahdittamana.
Lauantain ohjelma
perinteisin menoin
Perjantaita lukuun ottamatta kokousviikonloppu vietetään sisätiloissa yksien seinien sisällä Hämeenlinnan Rinkelinmäellä sijaitsevalla Patria-areenalla.
Lauantaiaamun ohjelma käynnistyy aamukahdeksalta toimikuntien kokouksilla, ilmoittautumisilla
ja valtakirjojen tarkistuksella. Lisäksi luvassa on liiton tarjoama juhlakahvitus 60-vuotisen toiminnan
kunniaksi klo 8.00–11.00.
Aiemmin ilmoitetusta poiketen
järjestetään myös perinteinen juhlamarssi kokouspaikalle. Marssin
aikataulu tarkentuu lähiviikkoina ja
vaikuttanee jonkin verran avajaisjuhlan alkamisaikaan. Avajaisjuhlan puhujaksi lupautuneen Elisabet
Rehnin saatua kutsun kansainvälisiin tehtäviin juhlapuhujaksi kut-
Pelastakaa Lapset
su
suttiin
Lapse ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta,
joka lupautui ilolla tehtävään.
Lounaan jälkeen alkavat puoliso-ohjelmat, kansainvälisten vieraiden ohjelmat sekä itse vuosikokous. Iltajuhla alkaa Patria-areenalla klo 20.00.
Ajantasaiset ohjelmatiedot kannattaa käydä tarkistamassa vuosikokouksen nettisivuilta. Lion-lehdessä 3/2010 julkaistaan yksityiskohtaiset päiväohjelmat kellonaikoineen samoin kuin muu vuosikokoukseen liittyvä informaatio ja ohjeisto.
Ohjelma jatkuvat
sunnuntaina
Sunnuntaiaamun hartauden ja seppeleenlaskun jälkeen puoliso-ohjelmat ja kansainväliset ohjelmat sekä
vuosikokous jatkuvat. Päätösjuhla
Patria-Areenalla alkaa klo 11.30 ja
päätöslounas on tarjolla klo 11.00–
14.00.
Puoliso-ohjelmat
Puoliso-ohjelmassa on 4 eri ohjelmapakettia: Iittala Design & Shopping, Sibeliuskoti, Kaupunkikierros
ja liikuntapaketti Aulangon maisemissa. Liikuntapaketin järjestää
Four Event. Sunnuntaina käydään
Taidemuseossa. Paketit sisältävät
opastukset , pääsymaksut, kuljetukset sekä paketteihin merkityt kahvitarjoilut.
Kuljetukset
Kuljetuksia järjestetään lauantaina
12.6. reitillä Aulanko – Patria-Areena – Aulanko kokousaikataulun
mukaan. Tarkemmat ajat täsmentyvät myöhemmin. Kuljetuksen kustannus on 7 henkilöltä.
Iltajuhlaan kuljetuksia järjestetään majoituspaikoista ja kustannus on 10 € henkilöltä. Päämajahotellista lähtee ensimmäinen kuljetus iltajuhlaan klo 19 mutta muiden majoituspaikkojen aikatauluja
vielä tarkennetaan.
Vuosikokoussivustolla
tieto ajan tasalla
Vuosikokouksen verkkopalvelu sijaitsee osoitteessa: http://www.
lions.fi/district107-c/VK2010. Si-
vustolle pääset myös C-piirin etusivulla sijaitsevaa vuosikokouslogoa
klikkaamalla (sivun oikeassa alanurkassa).
Verkkopalvelua päivitetään ja
täydennetään sitä mukaa kuin vuosikokouksen yksityiskohdat varmentuvat tai ohjelmanmuutoksia
tapahtuu. Verkkopalvelusta löydät
ilmoittautumisjärjestelmän, ohjelmat, tapahtumapaikat, majoitusvaihtoehdot, ruokailut, kuljetukset,
pukeutumisohjeet.
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen Lions-liiton vuosikokoukseen 2010 tapahtuu vuosikokouksen nettisivuilta löytyvällä sähköisellä Online-varausjärjestelmällä.
Online-varausjärjestelmästä voidaan varata päiväkohtaiset ohjelmat ja majoitukset. Varausjärjestelmässä voi ilmoittaa useamman
osallistujan mikäli he ovat samasta piiristä/klubista ja mikäli osallistumisaika ja majoituspaikka ovat samat.
Varauksen ensimmäinen osallistuja maksaa koko varauksen. Ilmoittautuneilta peritään rekisteröitymismaksua 10 €/hlö sekä palvelumaksua 10 €/hlö.
Ilmoittautuminen vuosikokoukseen päättyy 9.5.2010 klo 24.00.
Varaukset maksetaan verkkopankissa; Nordea, Osuuspankki, Sampo tai laskulla.
Hämeen Matkailu vahvistaa tehdyt varaukset ilmoittajan antamaan
sähköpostiosoitteeseen. Peruutukset tulee tehdä kirjallisesti varaajan hyväksymien peruutusehtojen mukaisesti osoitteeseen: info@
hameenmatkailu.fi tai Hämeen Matkailu Oy Verkatehdas, Viipurintie 4,
13200 Hämeenlinna
Tervetuloa
vieraanvaraiseen
Hämeeseen
Arvoisa Leijonaveli ja -sisar: varaa kalenteriisi päivämäärä 11.–
13.6.2010 ja osallistu Vuosikokoukseen – missä muualla tapaisit kerralla näin paljon fiksua väkeä – leijonia!
Tiina Vahtokari
Tiedottaja
VUKO2010
2/10 LION 17
Pääsihteerin palsta
Huhtikuu – syksyn suunnitelmat
K
Klubien presidentit ovat saaneet
kolme vuosikokouskutsua maaliskuun loppuun mennessä. Pyydän presidenttejä käsittelemään
vuosikokousasioita, jotta vuosikokoukseen tulijoilla olisi klubin käsitys vuosikokouksessa käsiteltävistä
asioista.
Katastrofitilin käyttö ja
kartuttaminen
Haitin ja Chilen maanjäristykset ovat herättäneet lionit, ja monet klubit ovat lahjoittaneet katastrofivaroja näiden maanjäristysten uhrien auttamiseksi. Lions-liiton hallitus on tehnyt päätöksen,
että Haitiin ohjataan varoja liiton
katastrofitililtä 40 000 € ja Chileen
noin 19 000 €. Klubien avustuksia
on tullut katastrofitilillemme noin
120 000 € Haitin hyväksi.
Katastrofitilillemme klubit ja lionit voivat lahjoittaa joka hetki varoja. Klubien maksut tilitetään sellaisenaan LCIF:n tilille. Sen sijaan
liiton hallitus tekee erillispäätökset
jokaisesta liiton varoista tehtävästä katastrofitiliä koskevasta lahjoituksesta.
Jäsenrekisterit
Olemme testanneet jäsenrekisterien yhdistämistä ja nyt olemme siinä vaiheessa, että ensi kauden alusta aloitamme yhteistyön päämajan
kanssa. Tämä tapahtuu niin, että
ylläpidämme kotimaan rekisteriä ja
siitä siirretään tiedot kansainväliseen rekisteriin automaattisesti joka yö. Kevään aikana käymme läpi testien tarkistukset, jotta saamme luvat päämajasta uuden toimintatavan aloittamiseen.
Klubien presidentit ovat saaneet
ohjeet kotimaan jäsenrekisterissä
olevien jäsentietojen ja klubitietojen päivittämiseen. Aikaa jäsentietojen muuttamiseen ja klubivirkailijoiden ilmoittamiseen kotimaan rekisteriin on 31.5.2010 saakka. Virkailija- ja jäsentiedot siirretään kevään lopussa automaattisesti päämajan jäsenrekisteriin, joten klubin tarvitsee tehdä vain yhdet päivitykset.
Tärkeää on nyt, että kukin jäsenemme tarkistaa omien tietojensa
oikeellisuuden kevään aikana. Vain
tällä tavalla meillä on mahdollisuus
18 LION 2/10
saada jäsenrekisterimme toimimaan oikein. Presidentti ja sihteeri
varmaan huolehtivat asiasta omalta osaltaan. Virkailijatietoja varten
virkailijoilla tulee olla kotimaan jäsenrekisterissä toimiva sähköpostiosoite.
Pyydän kutakin klubia huolehtimaan siitä, että klubissa on jäsenasioita hoitavalla henkilöllä toimivat tunnukset meidän rekisteriimme. Mikäli näitä ei ole, niin kotisivuillamme www.lions.fi -> Jäsenkeskus -> Jäsenrekisteri on lomake, jonka avulla tunnuksen saa nopeasti.
Päämajaan maksettavat
jäsenmaksut
Tammikuussa tulivat klubeille päämajan jäsenmaksulaskut tiliotteena. Rahastonhoitajat ovat varmaan
jo tarkistaneet tiliotteen liitteenä
olevista jäsentaulukoista klubin jäsenmäärän. Tarkistakaa myös, onko loppusumman lopussa kirjaimet
CR (päämaja on velkaa klubille) vai
puuttuuko tuo merkintä, jolloin klubin tulee maksaa ilmoitettu summa.
Kotimaan vuosikokouksen 2010 marssi
Hämeenlinnan päätoimikunnan puheenjohtaja Pekka Niemelä kirjoitti viime lehdessä, että meillä ei ole
marssia Hämeenlinnassa. Nyt asia
on kuitenkin muutettu. Järjestäytyminen marssiin alkaa noin klo 9.30
ja marssi alkaa klo 9.45. Sisääntulo on erilainen kuin aikaisemmin ja
siksi toivomme, että marssijat ovat
järjestäytymispaikalla ajoissa.
Vuosikokouksestamme Hämeenlinnassa on erillinen teksti muualla
tässä lehdessä. Korostan vielä, että perjantai-illalla on Aulangolla tilaisuus, jossa kukin voi tavata lioneita ja jutella heidän kanssaan Get
together -illallisella. Tervetulleita tähän tilaisuuteen ovat kaikki lionit ja
puolisot ja leot.
Europa Forum 2010
-musiikkikilpailu
Odotan vielä ilmoittautumisianne
Bolognassa Italiassa pidettävään
musiikkikilpailuun. Instrumenttina
on klassinen kitara. Kilpailijoiden
yläikäraja on 23 vuotta. Karsimme
kotimaan voittajan myöhemmin keväällä, jotta voimme ilmoittaa voittajan 30.6.2010 mennessä kilpailun puheenjohtajalle. Pyydän klubien edustajia aktiivisesti etsimään
omalta alueeltaan hyviä soittajia,
ja ilmoittamaan ehdokkaansa allekirjoittaneelle huhtikuun loppuun
mennessä. Kilpailukappaleet saatte
allekirjoittaneelta.
Nuoret lähettiläät
-kilpailu
Europa Forumin yhteydessä on kolmatta kertaa Young Ambassadors
-nuorten lähettiläiden kilpailu. Ikärajat osallistujille on 15–19 vuotta.
Ilmoittautumisaika on allekirjoittaneelle huhtikuun loppuun mennessä ja kotimaan karsintakilpailu on
toukokuussa 2010.
Orkester Norden
paikka on nyt Norjassa. Orkesterissa on 9 suomalaista ja yhteensä noin 100 soittajaa. Orkesteri vierailee tänä vuonna Suomessa. 16.8.
on konsertti Maarianhaminassa ja
17.8. Helsingissä. Orkesterin suosio on suuri ja siksi toivotan lionit
mukaan näihin konsertteihin. Lionien talkooapua toivotaan kummallakin paikkakunnalla, mutta kerromme myöhemmin tarvittavasta avusta enemmän.
***
Mestaruuskilpailuja
Liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaudella 2010–2011 LC
Ylihärmä järjestää ilma-aseen mestaruuskilpailut, LC Parikkala/Siikalahti pilkkionginnan mestaruuskilpailut ja LC Kuusamo/Ruka lentopallon mestaruuskilpailut.
Toivotan kaikille hyvää kevättä!
Orkester Norden on yhteispohjoismainen lionshanke, jonka pää-
Markus Flaaming
pääsihteeri
Tapahtumakalenteri
Kansainvälisiä tapahtumia ja määräaikoja löydät päämajan nettisivuilta
www.lionsclubs.org -> uutiset ja tapahtumat.
Huhtikuu
Piirien vuosikokoukset piirikuvernöörien ilmoittamina aikoina.
Lionien maailmanlaajuinen jäseneksi ottopäivä 24.4.
Toukokuu
Lions-liiton hallituksen kokous 6.5.2010.
Tulevien piirikuvernöörien valmennus Jyväskylässä 15.–16.5.
Tulevien 1. varapiirikuvernöörien valmennus Jyväskylässä 15.5.
Valkoisen kepin viikko 11.–17.5.
Kesäkuu
Helen Kellerin päivä 1.6.
Lions-liiton hallituksen kokous 11.6.2010 Kylpylähotelli Aulangolla.
Kuvernöörineuvoston päätöskokous 11.6.2010 klo 13.00–14.00
Kylpylähotelli Aulangolla Hämeenlinnassa.
Nuorisobändiskaban loppukilpailu Verkatehtaalla Hämeenlinnassa
11.6.2010 klo 18 alkaen. Osallistuu 6 bändiä.
Vuosikokous on Hämeenlinnassa 11.–13.6. Kakkukahvit 12.6.2010 klo 8–10.
Marssi 12.6.2010 klo 9.30 alkaen.
Kansainvälinen vuosikokous Sydneyssä 28.6. – 2.7.
Elokuu
Klubitoiminnan ensimmäinen kuukausi
Lions-näkyvyyspäivä Helsingissä 19.8.2010
Kuvernöörineuvoston kokous Porissa 21.8.2010
Syyskuu
Lasten liikenneviikko viikolla 37.
dettu aivokuolleeksi, elinten irrottamisesta keskustellaan
aina omaisten kanssa.
Elinluovutus on
Lahja Elämälle
Elinsiirto on
kustannustehokas
hoitomuoto
Munuais- ja maksaliitto toimii
sairastuneiden etujärjestönä ja pyrkii
Lahja Elämälle -toiminnalla lisäämään
tietoisuutta elinluovutuksesta ja
edistämään elinluovutuskortin
allekirjoittamista. Suunnitteilla olevalta
yhteistyöltä Suomen Lions-liiton kanssa
Munuais- ja maksaliitto odottaa käytännön
apua elinluovutuksista tiedottamiseen.
Munuais- ja maksaliitto tekee työtä
vakaviin ja pitkäaikaisiin munuaisja maksatauteihin sairastuneiden
hyväksi. Se pyrkii edistämään potilaiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja mahdollisuuksia täysipainoiseen elämään. Liitto pyrkii toiminnallaan ennaltaehkäisemään munuaisja maksasairauksia
sekä vähentämään niistä aiheutuvia haittoja.
Edunvalvonta on Munuais- ja
maksaliiton tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kuuluu asiantuntevan ja riittävän hoidon sekä taloudellisen turvan varmistaminen kaikille munuaisja maksapotilaille. Yhteistyössä eduskunnan tukiryhmän ja
muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa pyritään vaikuttamaan muun muassa käsitteillä oleviin lakiehdotuksiin.
Vapaaehtoisvoimin
tapahtuvaa työtä
Liitto ja varsinkin sen 20 jäsenyhdistystä tukevat sairastuneita ja heidän läheisiään välittämällä vertaistukea sekä järjestämällä virkistys- ja
liikuntatapahtumia. Jäsenyhdistykset toimivat pääasiassa innokkaiden vapaaehtoisten voimalla. Muiden saman kokeneiden tapaaminen
auttaa kohtaamaan uudet elämäntilanteet.
Myös pienet lapset voivat jo syntyessään sairastaa tai sairastua myöhemmin munuais- tai maksatautiin
ja saada elinsiirron. Toisten vanhempien tuki raskaassa tilanteessa
antaa voimaa jatkaa eteenpäin. Munuais- ja maksaliitto järjestää toimintaa myös lapsiperheille. Nuorten tapaamisten suosio on kasvussa. Liitto tukee nuoria matkalla ai-
kuisuuteen
järjestämällä muun
muassa tapaamisia,
jossa nuoret voivat tavata muita samanikäisiä sairauden kokemia nuoria. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita
myös nuorten ystävät.
Munuais- ja maksaliiton toiminnan merkittävin ja tärkein rahoittaja
on Raha-automaattiyhdistys, jonka
avulla voidaan ylläpitää sekä varsinaista toimintaa että toteuttaa ajankohtaisia projektihankkeita. RAY rahoittaa myös Lahja Elämälle toimintaa, josta Munuais- ja maksaliitto
vastaa. Lähes kolmannes liiton toiminnasta rahoitetaan lahjoituksilla
ja varainhankinnalla.
Apua tiedon jakamiseen
Neuvottelut leijonien ja Munuaisja maksaliiton yhteistyöstä ovat alkaneet lupaavasti. Tämä tuntuukin
luonnolliselta, koska molempien
periaatteellisena tavoitteena on tukea niitä, jotka tarvitsevat apua.
Yhteistyöltä toivotaan taloudellisten auttamismahdollisuuksien kohentumista sekä myös ihan käytännön apua.
– Me Munuais- ja maksaliitossa odotamme yhteistyöltä paljon.
Olemme keskustelleet leijonien
kanssa muun muassa yhteisten arpajaisten järjestämisestä sekä elinluovutuskorttien jakamisesta, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sirpa Aalto.
Lahja Elämälle toiminnan tavoitteena on levittää tietoa elinsiirroista ja lisätä ihmisten luovutustahtoa. Useat Munuais- ja maksaliiton
vapaaehtoistoimijat ovat mukana
edistämässä luovutusasiaa ja “antamassa asialle kasvoja”.
Elinluovutuskortteja
voi
tilata
www.lahjaelamalle.net -sivuilta tai
maksuttomasta Lahja elämälle -palvelunumerosta 0800-144441. Kortteja saa jatkuvasti apteekeista, huoltoasemilta, lääkäriasemilta ja SPR:n
toimipisteistä.
Tuoreen gallup-tutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset ovat
tietoisia elinluovutuskortista, mutta kortin on allekirjoittanut vain 20
prosenttia. Leijonat voisivat olla
merkittävässä asemassa jakamassa
kortteja kansalaisille ja levittämässä asiallista tietoa elinluovutuksesta ja -siirroista
Siirtoelimistä on Suomessa jatkuva pula. Elinsiirtoa odottaa maassamme tälläkin hetkellä yli 300 potilasta, joista kymmeniä kuolee vuosittain turhaan ennen kuin he ehtivät saada elinsiirron. Ellei ihminen
saa ajoissa uutta maksaa, sydäntä tai keuhkoa tuhoutuneen tilalle,
hän menehtyy. Munuaisten toimintaa voidaan korvata keinomunuaiseli dialyysihoidolla elinsiirtoa odotettaessa.
Jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi omalta osaltaan helpottaa
elinluovutustoimintaa allekirjoittamalla elinluovutuskortin, joita jaetaan apteekeissa, terveyskeskuksissa ja huoltoasemilla. Tahdosta on
tärkeää kertoa myös läheisille, sillä allekirjoittajia ei rekisteröidä eikä
heistä kerätä tietoja. Allekirjoitettu
elinluovutuskortti kannattaa pitää
aina mukana. Kun ihminen on to-
Munuaispotilaiden
määrä on viime vuodet
ollut kasvussa. Syynä tähän on muun muassa väestön ikääntyminen. Yleisin munuaisten vajaatoiminnan aiheuttaja on diabetes. Sairastumisen voi
aiheuttaa myös korkea verenpaine, krooniset munuaistulehdukset tai synnynnäiset sairaudet. Munuaisten vajaatoiminnan ensimmäisiä oireita ovat väsymys
sekä kasvojen ja alaraajojen
turvotus, mutta lievä toiminnanvajaus ei välttämättä tunnu tai näy mitenkään.
Ainoa hoito vaikeaan munuaisten vajaatoimintaan on dialyysihoito tai munuaisensiirto. Siirtomunuainen saadaan useimmiten aivokuolleelta elinluovuttajalta, mutta myös potilaan lähisukulainen voi
toimia omaisluovuttajana. Maassamme tehdään noin 170 munuaisensiirtoa vuodessa ja tulokset ovat
maailman huippuluokkaa.
Maksasairauksiin liittyy edelleen
paljon ennakkoluuloja. Totuus on
kuitenkin, että maksasairauteen voi
sairastua kuka tahansa eikä syynä
ole aina alkoholi. Maksasairauden
voi aiheuttaa synnynnäiset sairaudet, virukset tai erilaiset myrkytystilat, esimerkiksi myrkylliset sienet.
Kroonisista maksasairauksista alkoholimaksasairaudet ja rasvamaksa
lisääntyvät jatkuvasti. Aikuistyypin
diabetekseen ja ylipainoon liittyy
riski rasvamaksan kehittymiselle.
Suomessa tehdään vuosittain
noin 50 maksansiirtoa ja se on yksi
suurimpia ihmiselle tehtävistä leikkauksista. Maksansiirtoon turvaudutaan, jos maksasairaus ei ole tavanomaisin keinoin hoidettavissa.
Jokainen elinsiirto tuo säästöä terveydenhuollolle sekä parantaa elämänlaatua ja työkykyä, joka on tärkeää sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Elinsiirron saanut voi
myös työelämän ulkopuolella elää
merkityksellistä elämää pitäen vaikka huolta lapsenlapsista tai toimimalla vapaaehtoistyössä muiden
hyväksi.
Petri Inomaa
2/10 LION 19
Suomi johtoon
-kampanja uuteen vaiheeseen
ran saaminen Suomeen sisäistetään
suomalaisen Lions-toiminnan yleistä arvostusta nostavana tekijänä.
Lehtemme edellisessä numerossa ehdokkaamme Lion Harri nimesi
neljä keskeistä asiaa, joiden kautta
jokainen suomalainen Lions-klubi
voi vaikuttaa oman poikamme valintaan tavoiteltuun Lions-virkaan.
Kertaan vielä nämä Harrin esille ottamat asiat.
PID Harri Ala-Kulju.
Maailman suurimman palvelujärjestön kansainvälisen presidentin
viran tavoittelu on monimutkainen prosessi. Lähes viisi vuotta sitten me suomalaiset leijonat päätimme omassa vuosikokouksessamme,
että myös Suomesta on aika tarjota lähivuosina ehdokas järjestömme korkeimpaan tehtävään. Seuraavana vuonna nimettiin entinen kansainvälinen johtaja (PID), lion Harri Ala-Kulju ehdokkaaksemme. Tänä vuonna Harrin vaalikoneisto toimii täydellä teholla.
Tähän saakka kampanjaa on toteutettu tekemällä suomalaisten
tavoitetta ja ehdokasta tunnetuksi maailman Lions-vaikuttajien keskuudessa. Hämeenlinnan vuosikokouksen hyväksyessä kannatustodistuksen Harri Ala-Kuljulle seuraavaksi kahdeksi vuodeksi, teemme ehdokkuudesta virallisen ja lähetämme sen järjestön vahvistettavaksi. Kun ehdokkuus on vahvistettu, se tulee kansainvälisen hallituksen pohdittavaksi heidän valitessaan suositeltavan ehdokkaansa
vuonna 2011. Virallinen ehdokkuus
ja mahdollisesti saatu suositus on
hyvä lähtöasetelmaa vaalitilanteessa, mutta ei välttämättä takaa valintaa. Seattlessa suositellulla ehdokkaalla voi myös haastajia, kokouksessa äänestävien Lions-klubien antamat äänet ratkaisevat.
Harrilla on Suomessa erittäin
laaja kannatus läpi koko maan. Yli
80 % maamme lähes tuhannesta
Lions-klubista osallistui kolmivuotiseen Suomi Johtoon varainhankinta-kampanjaan. Maailman suurimman ja puolueettoman tutkimuksen mukaan myös parhaaksi todetun järjestön ylimmän johtajan vi20 LION 2/10
1. Älä anna klubisi jäsenmäärän
laskea. Hyvä periaate on, että klubin presidentti ja hallitus jättää klubinsa seuraajalleen jäsenmäärältään yhtä hyvässä kunnossa kuin
sen sai, Lion Harri mainitsi.
2. Hoida raportointirutiinit. Kun
suomalaiset Lions-klubit hoitavat
rutiinivelvoitteet kansainväliseen
päämajaan päin yhtä esimerkillisesti kuin Suomi tunnetaan historiassaan velkojensa maksajana, annamme myönteisen kuvan toimintamme tasosta. ”Helpoimmillaan tässä
on kysymys siitä, että käydään verkkopalvelussa klikkaamassa èi muutoksia´. Vaiva ei ole suuri, mutta
positiivinen näkyvyys merkittävä”,
Lion Harri kiteytti.
3. Muista LCIF on Harrin seuraava
toivomus. Haitin suuren hädän lievittämiseen suomalaiset leijonat ja
klubimme lähtivät kiitettävästi mukaan. Muistetaan myös palkita toiminnassamme kunnostautuneita
klubin jäseniä Melvin Jones -jäsenyyksillä.
4. Osallistu. Sydneyihin on lähdössä 100 suomalaista. Seuraava
Eurooppa Forum pidetään marraskuussa Bolognassa Italiassa. Seattleen tarvitaan runsaasti suomalaisia äänestämään oman edustajamme puolesta. Aloittakaa klubissa
osallistumisen miettiminen jo nyt.
Lion Harrin valinta on suomalaisten
voitto kansainvälisessä mittelössä.
Tuetaan Harria hoitamalla hänen
mainitsemansa asiat toivotulla tavalla. Harrin tiimissä on 950 Lionsklubia ja 26 000 kannattajaa. Yhteisin ponnistuksin vaikutamme kannatuksen saamiseen myös päättäjien suunnasta.
Markku Talvio
PDG
Lion-konkarin vetoomus suomalaisille
Haluan erityisesti vedota kaikkiin leijoniin seuraavassa asiassa.
Niin kuin tiedätte, Suomi on Euroopan neljänneksi suurin Lionsmaa. Jäsenmäärämme on 26 000, mikä on 13 000 suurempi kuin
Ruotsin. Kuitenkin Ruotsilla on ollut jo kaksi kansainvälistä
presidenttiä, mutta meillä ei yhtään!
Kun nyt kampanjoidaan ”SUOMI JOHTOON 2010”, toivoisin,
että kaikki todella leijonahenkiset tulisivat mukaan tähän
yritykseen kaikella innolla ja sydämellään. Talouspuolta klubit
ovat auttaneet kiitettävästi, mutta mielestäni kaikkein tärkein on
JÄSENHANKINTA. Meillä on 950 klubia, joten ei ole mahdoton
tehtävä, että jokainen klubi kasvattaisi jäsenistöään vähintään
kahdella jäsenellä. Myös eroamisia yritettäisiin välttää.
Olen itse hankkinut leijoniin 24 jäsentä, osan olen värvännyt jopa
ensi näkemältä, joten tiedän, että kannattaa yrittää. Vaikka osa
jäsenistä on ollut mukana vain vähän aikaa, he ovat kuitenkin olleet
Lions-toiminnassa, osallistuneet hyväntekeväisyystyöhömme ja
kertoneet aatteestamme muillekin.
Pyydän kaikkia leijonia lähtemään innolla ja 100
%:sti mukaan saadaksemme oman kansainvälisen
presidentin. Todellinen leijonahan innostuu
haasteista.
Tauno Hammar, 82 v.
LC Helsinki/Lauttasaari
MITEN KANSAINVÄLISEKSI PRESIDENTIKSI?
Kansainväliseksi presidentiksi ei mennä esittämällä hakemus ja odottamalla valituksia tulemista, vaan suhdetoiminta- ja vaalityö on pitkäaikainen prosessi. Sitä on ehdokkaamme lion Harri ja hänen tukiryhmänsä tehnyt jo v.
2006 alkaen.
Muodollinen vaatimus on, että ehdokas on toiminut kansainvälisen
hallituksen jäsenenä (PID).
Klubin kannatustodistus.
Piirin kannatustodistus.
Moninkertaispiirin (maan) kannatustodistus.
Vaalikomitealle lähetetään todistukset ja oma sitoumus
(virallinen ehdokkuus).
Ei vetäydytä ehdokkuudesta (vetäytyminen on yleinen tapa,
jos suositusta ei ole saatu).
Mennään äänestykseen kansainvälisessä vuosikokouksessa.
Suomen ehdokkaan lion Harrin kannalta äänestys tarkoittaa Seattlen
kokousta 2011, jos suositus ehdokkuudesta on saatu.
Kannatustodistusten ja erilaisten esittäytymisten aika on sitä ennen.
Euroopan aikaisemmat kansainväliset presidentit
1961–1962
Per Ståhl
Ruotsi
1972–1973
George Friedrichs
Ranska
1984–1985
Bert Mason
Iso-Britannia
1986–1987
Sten Åkestam
Ruotsi
1994–1995
Giuseppe Grimaldi
Italia
2000–2001
Jean Behar
Ranska
2009–2010
Eberhard Wirfs
Saksa
Ruotsista ja Ranskasta on ollut kaktsi kansainvälistä presidenttiä. Ruotsi on
meitä puolet pienempi Lions-maa, Ranska kokoluokaltaan saman suuruinen.
Lion Tauno Hammar
– 29 vuotta 100-prosenttisesti,
sydämeltään paljon enemmän
Tauno Hammar, Lion Tane, 82 v, tutustui Lions-toimintaan jo 1960-luvun lopulla syntymäpitäjässään
Kauvatsalla. Vuosikymmentä myöhemmin hän kyseli mahdollisuutta
päästä jäseneksi Helsingissä, mutta
52-vuotias koettiin liian vanhaksi.
1980 hänet kuitenkin kutsuttiin LC
Helsinki/Metsälän jäseneksi 53-vuotiaana. Lion Tauno kertoo toiminnastaan ja ajatuksistaan, väliotsikot ja tiivistelmä toimituksen.
Lion Tane ja
Melvin Jones
1985 ostin itselleni Melvin Jones
Suomen jäsenyyden no. 8 ja vuonna 1986 ladylleni Anna-Marille no.
17, nämä olivat Metsälän klubin ensimmäiset. Kuulin leijonamatkoillamme Erkki Laineelta, että klubi
voi saavuttaa 100 %:n statuksen,
jos sen kaikki jäsenet hankkisivat
MJ-jäsenyyden. Tuosta innostuneena ja klubin tukemana ryhdyin toimeen. 1 000 dollarin lahjoitus oli
joillekin tietysti mahdoton, mutta
sain liikkeeni ja liiketuttavieni kautta kerätyksi 11 000 USD tähän yritykseen. Minneapolisin konventiossa v. 1993 minulla oli kunnia vastaanottaa kahdeksan japanilaisen
ja kahden eteläkorealaisen kanssa
klubilleni Certificate of Distinction
-kunniakirja kv. presidentiltä.
Näin oli saatu ensimmäinen 100
%:n MJF-klubi Eurooppaan. Ostamalla itse, liikkeeni lahjoituksilla ja Sight First -kampanjan uusien
sääntöjen mahdollistamana sain itselleni 20 timanttia ja ladylleni Anna-Marille 5. Olen saanut Metsälän
klubilta kaksi timanttia (10 ja 20).
Olin Metsälän klubin Melvin Jones
-asiamies lähes alusta alkaen, ja kun
vaihdoin toiseen klubiin 2002, Metsälässä oli 54 Melvin Jones -jäsentä, joista 13 puoliso- ja 2 perhejäsentä. Lauttasaaren klubissa, jossa
ei liittyessäni ollut MJ-jäseniä, toimekseni tuli hoitaa myös tätä tehtävää. Nyt on LC Lauttasaaressa 7
Melvin Jones -jäsentä, ja olen varma, että tämä suunta jatkuu edelleenkin.
80-vuotismerkkipäiväni muistamiset, seitsemän tuhatta euroa, ohjasin Sight First -tilille. Tällä ja myy-
Lion Tauno Hammarin tallilyhdyt ja niillä hankitut Melvin Jones -jäsenyydet tunnetaan kansainvälisesti. Kuvassa lion
Tauno luovuttamassa lyhtyä presidentti Martti Ahtisaarelle Tampereen Eurooppa Forumissa 2009. Leijonien kansainvälinen presidentti Eberhard Wirfs seuraa tapahtumaa.
milläni pinsseillä (yhteensä 27 800
euroa), sain hankituksi 24 timanttia
ja tyttärelleni Teijalle MJ-jäsenyyden. Klubi palkitsi minut Sight First
-työstä yhdellä timantilla ja 80-vuotislahjaksi sain toisen.
Tauno Hammarin
tallilyhdyt
Vuonna 1991 minut uskottiin klubin Sight First -keräyksen vastaavaksi. Pidimme kaksi kirkkokonserttia, saimme lahjoituksia liikkeestäni
ja muilta yrityksiltä. Eläkkeelle jäädessäni ohjasin muistamiseni keräykseen. Halusin päästä tosi hyvään tulokseen ja ladyni Anna-Mari
antoi hienon vinkin, että tekisin keräykseen tallilyhtyjä. Innostuin tekemään 184 lyhtyä, mikä lisäsi keräystulosta 10 000 dollarilla. Muistaakseni klubimme sijoittui keräyksessä 12:ksi ja Euroopassa. Sain nimeni päämajan Sight First -kunniataulussa olevaan messinkilevyyn
”keräyksen ainoana suomalaisena”.
Tallilyhtyjä olen tehnyt kaikkiaan
484. Suomen Lions-liitolle lahjoitin
lyhdyn Tampereella liiton 50-vuotisjuhlissa vuonna 2000. Näitä lyhtyjä olen lahjoittanut mm. neljälle
kansainväliselle Lions-presidentille,
tasavallan presidentti Tarja Haloselle (Sight First lyhty no 200) ja hyville ystävilleni. Lyhtyjäni on USA:ssa,
Sri Lankassa, Itävallassa, Ruotsissa,
Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja
ehkä muuallakin.
Lion Tane ja
uudet jäsenet
Vuonna 2007–2008 minulle annettiin jäsenhankintavastaavan posti. Sain hankittua itse kuusi ja toiset hankkivat kaksi uutta jäsentä.
Lisäys oli todella tarpeen, sillä kauden alussa meitä oli enää 15. Minua pyydettiin, että jatkaisin jäsenhankintaa kauden 2008–2009. Tuona aikana olen saanut neljä jäsentä ja vuoden klubissa toiminut jäsen, jonka kummi olen, on lisäksi
tuonut vielä yhden uuden jäsenen.
Kahden eronneen jälkeen meillä on
nyt 26 jäsentä. Pidin kesällä vapaaajan asunnollani koulutus- ja virkistystilaisuuden, jossa mukana olivat myös klubini presidentti puolisoineen.
Metsälän klubiin ehdin 22 vuoden aikana toimittaa yhdeksän ja
Lauttasaareen seitsemässä vuodessa 13 uutta jäsentä. Osa heistä on
eronnut tai siirtynyt toiseen klubiin,
mutta heidänkin kauttaan on lionstietous levinnyt. Olen iloinen, että olen saanut myös kaksi tytärtäni
mukaan lions-toimintaan.
Toivottavasti tämä kuvaus innostaa kanssaleijonia ahkeraan toimintaan Lions-aatteen nimissä, aktiiviseen jäsenhankintaan ja sisukkaaseen työhön kansainvälisen
presidentin saamiseksi Suomesta.
Lions-klubi tarjoaa todella monimuotoisia tehtäviä, kaikkien kykyjen ja resurssien mukaan. Pienestäkin avusta on suuri hyöty.
Tauno Hammar
LC Helsinki/Lauttasaari
2/10 LION 21
Lions-klubin arvostus nousee
kansainvälisen presidentin kotimaassa
Suomalainen mediajulkisuus noteeraa suomalaisten menestyksen kansainvälisillä forumeilla. Aikaisemmin suomalainen kansainvälinen
johtaja on ollut Rotareilla Rolf Klärich 1980-luvun alussa, Zonta-järjestöllä Helvi Sipilä ja Nuorkauppakamari-järjestöllä Petri Niskanen
1998. Kansainvälisten johtajien
kautta järjestöt saivat aikoinaan julkisuutta enemmän kuin muina aikoina.
Tuore todistus kansainvälisen
presidentin merkityksestä oman järjestönsä kotimaiselle julkikuvalle on
Lions-toiminnan suosion voimakas
kasvaminen nykyisen kansainvälisen presidenttimme Eberhard Wirfsin kotimaassa Saksassa. Saksassa
Lions-toiminnan suosio on ollut tasaisessa kasvussa. Tammikuun lopussa Saksassa oli 48 086 leijonaa,
lisäys kauden alusta 330. Saksa on
kasvamassa hyvää vauhtia Euroopan suurimmaksi Lions-maaksi, kun
tämän hetken ykkönen Italia on samaan aikaan menettänyt 507 jäsentä kokonaismäärän ollessa 48 674.
Saksalaisten Lions-klubien arvostusta kotimaassaan lisää saksalaisen leijonan toiminta kansainvälisen järjestömme
ylimpänä johtaja. Kuvassa IP Eberhard Wirfs Minneapolisin vuosikongressissa juuri valittuna presidenttinä.
Kuva: RNen.
Suhteutettuna maan väkilukuun
Lions-klubien ja jäsenten määrä
Suomessa on kuitenkin omaa luokkaansa. Erityisen vahvoja olemme
siinä, että meillä on harvaan asu-
tulla maaseudullamme voimakas ja
toimiva Lions-klubien verkko. Suomalainen kansainvälinen presidentti toimii myös siellä kannustimena
palveluvoiman säilyttämiselle, var-
Ikä on voimavara
Huippuvuosina 1990-luvun alussa
suomalaisen Lions-klubin keskikoko
oli 34 jäsentä. Viime kauden päättyessä se oli 27. Pyrimme palvelemaan
omilla paikkakunnillamme ja osallistumaan kansainväliseen Lionspalvelutyöhön keskimäärin 7 henkeä pienemmillä klubikohtaisilla resursseilla samaan aikaan, kun myös
keski-ikämme on kasvanut. Miten
säilytämme kykymme palvella?
”Ikä on uusi NOKIA”
Talouselämä-lehti no 6/19.2.2010
otsikoi seitsemän sivun artikkelinsa yllä esitetyllä tavalla. ”Seuraavan kymmenen vuoden aikana
noin 350 000 suomalaista siirtyy
eläkkeelle”, lehti toteaa. ”Samalla tavalla kuin Suomi toimi Nokialle kännykänkäyttäjien koelaboratoriona 1990-luvulla, 2010-luvulla
Suomi on ikääntymisen koelaboratorio. Väki harmaantuu täällä aikaisemmin ja nopeammin kuin muualla”, lehti jatkaa.
Toimialansa mukaisesti Talous22 LION 2/10
elämä-lehti käsittelee yritystoiminnan ongelmia ja mahdollisuuksia
ja toteaa, että ”suomalaisilla yrityksillä on nyt mahdollisuus kehittää
ikääntymisen ympärille uusia liiketoimintamalleja – joista voi leipoa
jopa vientikelpoisia”. Sitten lehti
siirtyy tarkastelemaan ikääntymisen
mahdollisuuksia ja ongelmia yrityksen kannalta.
Tilanne on sama järjestötoiminnan kannalta. 350 000 työkiireistä
vapautuvaa kansalaista on mahdollisuus, jolla myös meidän tyyppisemme palvelujärjestö voi toisaalta
tarjota mahdollisuuden mielekkääseen vapaa-aikaan, toisaalta saada
vahvistusta omiin riveihinsä.
Mahdollisuus
Lions-klubille
Piirikuvernöörin klubikäynneillä
jouduin ajoittain keskusteluun, miten vaikea on saada riittävästi leijonia liikkeelle, kun klubi ryhtyy johonkin. Tehtävät kasaantuvat yhä
harvemmille. Nuoria pitäisi löytää
masti myös lisäämiselle. Suomessa maaotteluhenki on vielä voimissaan.
Markku Talvio
PDG
IIkä on mahdollisuus
ssekä liike-elämälle etttä järjestötoiminnallle. Lions-klubi tarjjoaa seniorille miellekästä elämän sisälttöä ja saa vahvistustta omaan uudistumisseensa tulevaisuutta
varten. Talouselämä
v
6/19.2.2010.
6
jatkamaan hiljenemässä olevaa toimintaa. Entäpä jos otettaisiin tasausaskel. Vahvistetaan klubia ensin
keskimäärin samanikäisillä ja nostetaan toiminta entistä näkyvämmäksi paikkakunnalla. Aktiivisen ja
ympäristönsä arvostusta nauttivan
klubin on helpompi varmistaa jälkikasvunsa kuin hitaasti toimintaansa vähentävän, hiipumassa olevan.
Lion Tauno Hammar esitti edellä, mitä aikuisessa iässä toimintaamme mukaan lähtevä voi saada aikaan vielä kypsässä iässä. Tane
aloitti lyhtyjen tekemisen ja myymisen eläkkeelle jäätyään. Edellä olemme lukeneet, että niitä on myyty lähes 500. Yhden leijonan toimesta.
Kansainvälinen presidenttieh-
dokkaamme PID, Lion Harri AlaKulju kannusti meitä säilyttämään
jokaisen Lions-klubin yhtä vahvana kuin presidentti ja hallitus ottivat sen vastaan kauden alussa. Tähän työmarkkinoilta vapautuva seniori-joukko antaa hyvän mahdollisuuden.
Ainakin ajatusleikkinä voisi myös
kehitellä ideaa, että 27 jäsenen klubi ottaa 7 työelämästä vapautuvaa
uutta jäsentä ja vahvistuneena 34
henkiseksi löytää uusia ajatuksia
joiden avulla rakennetaan kasvava
nuorempien siipi vastaamaan paikkakunnan tuleviin palvelutarpeisiin.
Markku Talvio
PDG
Kaksisuuntainen LCIF
Suomesta LCIF:lle
Leijonat ovat osallistuneet aktiivisesti Suomessa Haitin katastrofin
seuraamusten lievittämiseen LCIF:n
kautta. Liiton katastrofirahastoon
on tarkoitusta varten kertynyt jo yli
120 000,– euroa. LCIF varustaa Port
au Princen telttakaupunkeja viemäröinnillä, keittiöillä ja terveysklinikoilla.
Avustustyötä tehdään yhteistyössä paikallisten johtajien, hallituksen virkailijoiden ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Leijonat ovat varautuneet myös pitkän
aikavälin auttamiseen.
LCIF on auttanut jo Chilen maanjäristyksen uhreja myöntämällä paikallisille Lions-piireille pienet avustussummat välitöntä toimintaa varten. Chilen piirin T-3 alueeseen kuuluu myös Concepcionin kaupunki,
joka on yksi pahiten vaurioita kärsinyt alue koko maassa. Suomen
Lions-liitossa on myös tehty alustava päätös Chilen uhrien avustamisesta LCIF:n välityksellä. Toiminnan
käynnistäminen odottaa Chilen hallituksen virallisia kannanottoja.
LCIF:ltä Suomeen
Kansainvälisen järjestömme säätiö LCIF avustaa myös suomalaisia leijonia Suomessa toteutetta-
vissa hankkeissa. Paikallisella klubilla on mahdollisuus saada sekä
valtakunnallista suomalaista tukea
hankkeelleen että lisäksi kansainvälistä apua.
LC Helsinki/Pakila on käynnistänyt hankkeen ”Suomalaisten näkövammaisten lasten kuntoutuspihan
käsikosketeltavat elämykset ja kuulohavaintoihin perustuvat äänimaisemat”. Pakilan rinnalla rahoitukseen osallistuu jo 22 muuta Lionsklubia ja osanottolupauksia on lisäksi viideltä klubilta.
”Hankkeen tuloksena syntyy
kuntoutuspiha, jossa lapset voivat mm. tutustua erilaisten eläinten muotoihin tunnustelemalla
eläinkuvioita." (Tämä toivomus tuli hankkeen vetäjältä LC Pakilasta).
Eläinpuisto palvelee näkövammaisten lasten kuntoutuskursseja, joille
osallistuvat lasten perheet. Kurssitettavat tulevat eri puolilta Suomea.
Sopivan liikenneyhteyden päässä
olevat Lions-klubit voivat myös järjestää näkövammaisille lapsille pienempimuotoisia retkiä tutustumaan
puiston eläimiin. Hankkeeseen liittyvä äänimaisema on sijoitettu pimeään tilaan ja sen avulla havainnollistetaan sokean lapsen kanssa toimiville näkeville ihmisille näkökyvyttömän lapsen todellisuutta.
Kun ei näe, pitää tutunkin eläimen muodot ja ulottuvuuden selvittää tunnustelemalla. Leijonien hankkeessa tarjotaan sokeille lapsille mahdollisuus
elämykselliseen havainnointiin tunnustelemalla erilaisia keinotekoisia eläinhahmoja. Kuva Näkövammaisten keskusliitto, kuva-arkisto.
Kansainvälisyys
nelinkertaistaa resurssit
Paikallisella Lions-klubilla on klubien välisen yhteistyön lisäksi käytettävissä merkittävä kotimainen tuki: Arne Ritari säätiö. Pakilan leijonien hankkeessa klubit rahoittavat 10 000,–, kotimaista ARS-rahaa haetaan tätä vastaava 10 000,–
ja tästä syntyvää kokonaissummaa
20 000,– vastaan haetaan LCIF:n
Matching Grant 20 000,–. Kansainvälisyys antaa hankkeen klubeille nelinkertaiset resurssit. 10 000,–
panoksella toteutetaan 40 000,–
hanke.
PDG Markku Talvio
Sri Lankan ystävät Porvoossa
Sri Lankan Lions-ystävien seura järjesti tiedotustilaisuuden Porvoossa 6.3.2010. Tilaisuuteen osallistui
puolen sataa leijonaa B-, C- ja N-piireistä. Jäsenmäärän todettiin olevan
hieman yli 100 henkilöjäsentä ja 15
Lions- klubia. Keskeiset toimintakohteet ovat Sight First silmäklinikan rakentamisen ja toiminnan kehittämisen tukeminen Sri Lankan
Ratnapurassa, silmälasien kerääminen Suomessa ja niiden jakaminen srilankalaisten leijonien toimesta sekä kummilapsiohjelman tunnetuksi tekeminen ja tukeminen.
Ohjelmassa esitykset sairaalaprojektin etenemisestä, Sri Lankan
esittely matkailukohteena, kummilapsitoiminnan matkakertomus ja
Sri Lankan Lions-ystävien silmälasikierrätys sai maskotin. LC Askolan
lion Mauri Lindström ja lady Paula
ovat kehittäneet sympaattisen olennon keräyksen maskotiksi. Maskotilla on myös puoliso, joka jäi kotiin
Askolaan.
saksalaisen lukion rehtorin Edeltrud
Pingerin esitys Neuwiedin kaupungin, elinkeinoelämän ja asukkaiden
toteuttamista erilaisista avustushankkeista.
Seuran puheenjohtajana toimii
PDG, lion Otfried Blümchen ja sihteerinä DC, lion Veikko Teerioja.
Sri Lankan Lions-ystävien puheenjohtaja PDG Otfried Blümchen luovutti LC Askolan lion Mauri Lindströmin ladylle Paulalle Ceylonin
teetä kiitokseksi Maurin ja Paulan
tekemästä työstä silmälasikeräyksen hyväksi.
2/10 LION 23
Nuorisovaihto
Ulkomaalaiset nuoret
viihtyivät Lionsleirillä Parikkalassa
H-piirin kansainvälinen nuorisoleiri järjestettiin 26.7.–2.8.2009 Parikkalassa Oronmyllyn leirikeskuksessa. Leirin teemana oli ’Ylitämme rajoja veden hengessä’ eli ’Breaking
through barriers in the world of water’. Sekä ulkomaalaiset että omat
isäntänuoremme viihtyivät leirillä erinomaisesti. Säät suosivat tapahtumaa ja saimme esitellä Suomen kesää parhaimmillaan 22:sta
eri maasta saapuneille 29 nuorelle.
Kaukaisimmat leiriläiset tulivat Malesiasta, Japanista, USA:sta ja Kanadasta. Kahta turkkilaista tyttöä
lukuun ottamatta kaikki olivat 1–4viikkoa perheissä joko leiriä ennen
tai sen jälkeen.
Parikkalan
lionsklubit;
LC
li
Parikkala,
LC PaP
rikkala/Siikalahr
ti
t ja LC Saari olivat
v vastuussa leirin
r toteutuksesta
ja suunnittelusta,
joten leiritoimikuntaan
kuului jäleiritoimikun
seniä kaikista klubeista. Leirin johtajaksi IPDG Olavi Laukkanen kutsui koulunjohtaja Vuokko Ahorannan. Parikkalan kunta tuki antamalla sekä suunnitteluavuksi että leirille töihin Parikkalan kunnan koulunuorisotyöntekijä Mervi Auvisen.
Leiritoimikunta puolestaan halusi ottaa maksimimäärän isäntänuoria (6) ja tämä järjestely toimi loistavasti. Omat isäntänuoremme hoitivat tehtävän vastuullisesti ja olivat innolla mukana kaikissa aktiviteeteissa. He suunnittelivat myös
leiripaidan logon. Leirin tulopäivänä nuoret saivat lahjaksi leiripaidat,
leiripassit, Parikkalan esitekansiot ja
retkeilykartat sekä leirikansiot viikko-ohjelmineen.
Leirimme oli kansainvälisille
nuorille maksuton ja kaikista kustannuksista vastasivat 107 H-piirin
klubit yhdessä. Saimme paikkakunnalta erilaista sponsoriapua talkootyön, avustusten ja rahankin muodossa.
Leiripäivien ohjelma koostui suomalaisista ja parikkalalaisista elementeistä valitsemamme teeman
mukaisesti. Leiripäivien keskeisenä
24 LION 2/10
Parikkalan-Rautjär ven Sanomi
en kuva iloisesta ryhmästä
Likolammella.
Käden taitojen päivänä tehtiin mm. tuohisormuksia.
ajatuksena oli se, että nuoret pääsevät itse tekemään ja kokemaan
mahdollisimman paljon suomalaisia asioita. Päivittäisen teeman jälkeen jäi riittävästi vapaa-aikaa, jotta toteutuisi nuorisoleirien perimmäinen tarkoitus; saada eri maiden
nuoret tutustumaan toinen toisiinsa ja oppimaan kansainvälistä ymmärtämystä ja hyvää tahtoa.
Käden taitojen päivä
Ensimmäisenä varsinaisena leiripäivänä nuoret pääsivät tutustumaan
vanhoihin ja vähän uudempiinkin
suomalaisiin kädentaitoihin ja ruokakulttuuriin. Päiväohjelma toteutettiin Parikkalan Käsityökeskuksella. Työskentelimme kuudessa ”kotiryhmässä”, joihin leiriläiset oli tutustumisiltana jaettu. Nuoret tekivät Karjalan piirakoita, kutoivat räsymattoa, painoivat itse suunnittelemallaan kuvalla ekokassit, huovuttivat avaimenperän, tekivät tuohisormuksia ja suunnittelivat ja toteuttivat nahkasta nimilapun laukkuunsa. Kaikissa työpisteissä oli
asiantuntevia talkoolaisia ja Käsityökeskuksen henkilökuntaa ryhmiä ohjaamassa. Nuoret osallistuivat kiinnostuneina kaikkeen. Paikallislehden toimittaja kävi kuvaamassa ja haastattelemassa leiriläisiä Käsityökeskuksella ja ryhmäkuva otettiin teemapäivän päätteeksi uintireissulla rannassa.
Melonta- ja soutupäivä
Leiriläiset jaetttiin aamulla kolmeen
ryhmään; kirkkoveneryhmä, kajakit ja soutuveneet. Päivän aikana
nuoret pääsivät kokeilemaan kirkkoveneellä suotua ja sen lisäksi jo-
ko soutuvenettä tai kajakkia. Bussi
vei nuoret kolmeen eri lähtöpisteeseen, jossa heille opetettiin veneen
ja kajakin käyttöä. Alkuharjoitusten
jälkeen soudettiin ja melottiin kolmesta eri puolilla Simpele-järveä sijaitsevasta lähtöpisteestä yhteiselle lounaalle Parikkalan VALO Oy:n
Kesäpesälle. Kirkkovene saapui perille ensimmäisenä, sen jälkeen soutuveneet ja kajakit sopivasti peräjälkeen. Kajakit nostettiin rantaan,
ruoka saapui lion Pertti Hirvosen
kyydissä ja lionsladyt asettivat lounaan tarjolle. Kodassa oli mukava
tunnelma, kun makkarat paistuivat
ritilällä salaatin ja leivän kera syötäviksi. Syönnin jälkeen pelattiin lentopalloa, istuttiin ja rupateltiin. Paluumatkalle vaihdettiin kulkuneuvoa. Iltapäivän palautteena kuulimme, että rankkaa oli ollut ja muutamia rakkoja ja hyönteisten puremia
oli päivän aikana tullut.
Vaelluspäivä
Vaelluspäivän tarkoituksena oli tutustuttaa leiriläisiä suomalaiseen
luontoon ja siellä liikkumiseen.
Päivän aikana ryhmät kiersivät n.
3,2 kilometrin mittaisen luontopolun, jonka varrella oli kuusi erityyppistä rastipistettä.
Melkoniemen Riistan telttakatoksessa tutustuttiin täytettyihin
riistaeläimiin ja kuultiin riistanhoitotyöstä yleensäkin. Räätälinlähteellä tehtiin tuohilippi Maiju Revon ohjeiden mukaisesti ja maistettiin lähdevettä. Kivenkantanen
on valtavan kokoinen siirtolohkare, jonka luona opettajat Eija ja Jouko Tykkyläinen kertoivat jääkauden
jäänteistä itäsuomalaisessa luon-
nossa. Nuoret myös arvioivat siirtolohkareen ympärysmittaa. Isolla
Pörömäellä Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun Tarja Kinnunen opasti leiriläisiä hoitamaan nyrjähtänyttä nilkkaa ja haavaa.
Pörön laavulla Parikkalan Latupiiat ja -pojat tarjoilivat vihanneskeittoa, leipää ja juotavaa, jotka lion
Eino Uimonen oli kuljettanut Orolta. Ruokailun jälkeen jokainen ryhmä sai Jaakko Venhovaaralta tarkat
neuvot, miten oikeaoppinen saunavasta tehdään. Sen jälkeen oli mahdollisuus saunoa erämaasaunassa ja
uida Pörölammessa. Saunan jälkeen
paistettiin nuotiolla lettuja ja juotiin
nokipannukahvit. Vaikka kaikki ryhmät olivat yhtä aikaa laavulla ja väkeä oli paljon, tunnelma oli leppoisa. Tuntui, ettei ollut kiire mihinkään. Istuttiin vain nuotion ääressä
ja rupateltiin. Vaelluksen loppupuolella Pörön luolan kohdalla nuoret tutustuivat vielä Jokamiehen oikeuksiin kysymyslomakkeen ja englanninkielisen vihkosen avulla.
Country presentations
Vaelluspäivän iltana kokoonnuimme Oron takkahuoneeseen, johon
lion Jorma Ahoranta oli laittanut dataprojektorin ja tietokoneen valmiiksi esityksiä varten. Leiriläiset olivat
valmistautuneet tähän iltaan hyvin.
Kun meitä oli 22 kansallisuutta, koko tilaisuus kesti kolme tuntia. Ilta
oli varsin vapaamuotoinen ja jokainen sai esiintyä omalla tavallaan. Japanin tytöt Ami, Kimi ja Aina tarjoilivat esityksensä päätteeksi riisikaramelleja ja Turkin tytöt Ayca ja Esin
esittivät vatsatanssia. Tämä ilta yhdisti leiriläisiä paljon.
Liikuntapäivä
Päivä valkeni aurinkoisena ja meillä oli vaihteeksi vapaa aamu. Lounaan jälkeen läksimme urheilemaan
Parikkalan urheilukentälle. Vapaaaikaohjaaja Jari Venhovaara opetti leiriläisille karjalaista perinnelajia
kyykkää ja Perttu Suomalainen pesäpalloa. Monet leiriläisistä olivat
varsin urheilullisia, joten lajit sujuivat hyvin.
Kun pelit oli pelattu, huokaisimme hiukan ja nautimme helteestä
huolimatta tuhdin välipalan.
Sitten alkoivat leikkimieliset leiriolympialaiset. Lajeina olivat tarkkuusammunta edellisenä päivänä
tehdyillä ritsoilla, tarkkuusheitto
renkaisiin turbokeihäillä, pyykkipoikaviesti, vauhditon pituushyppy,
renkaanheitto ja kiinniotto jumppakeppiin, palikkatornin rakentaminen sekä joukkueiden välinen sukkulaviesti. Kotiryhmät kilpailivat
näissä lajeissa keskenään. Jokaisen
ryhmän isäntänuori toimi ryhmänsä tulosten kirjaajana ja toiminnan
ohjaajana.
Kalastuspäivä
Taas saatiin nukkua pitkään ja vasta lounaan jälkeen ryhmä lähti läheisellä Haljakan rannalle, jossa oli
nuotanvetonäytös. Jukka Jantunen
ja Veli Jääskeläinen vetivät nuottaa rannalle. Kaloja odotellessa voitiin myös lekotella rannalla ja pelata Mervin johdolla erilaisia narupulmapelejä.
Ryhmän palattua Orolle juotiin
iltapäiväkahvit ja jaettiin palkinnot
edellisen päivän olympialaisista.
Sen jälkeen piti suunnitella ja
harjoitella juhlaohjelma seuraavan
päivän ulkoteltassa pidettävää juhlaa varten. Jo ennakkoon ryhmän
musikanteilta oli kyselty soittoesityksiä, ja he kaikki esiintyivät mielellään. Isäntänuoret Vesa ja Esko
rakensivat äänentoiston ja tytöt koristelivat juhlateltan. Suomalaiseksi yhteislauluksi harjoiteltiin ’Minun kultani kaunis on’. Unkarilainen Kriszta ehdotti sitä, koska hän
osasi sen jo ennestään.
Päivällisen jälkeen alkoi kalastuspäivän toinen osuus. Tulimme
bussilla Parikkalan keskustaan torin
rantaan, jossa Kaakon Trolling Teamin seitsemän uisteluvenettä ja Parikkalan kalastusseuran väki meitä
odottivat. Puolet ryhmästä jäi rannaltaongintakisoihin ja toiset puolet lähti uistelemaan kirkkoselälle.
Särkiä, lahnoja ja kiiskiä alkoi
nousta laiturille innostuneiden
huutojen säestyksellä. Reilun tunnin päästä kalat punnittiin ja tu-
Ruotsalainen Victor ja kuusikiloinen
hauki.
lokset merkittiin muistiin. Uisteluveneet saapuivat rantaan ja voi sitä riemua minkälaisia saaliita oli vesiltä saatu mm. yksi yli 6-kiloinen
hauki ja lisäksi muita kaloja. Uisteluveneiden kuljettajatkin ihmettelivät saaliin määrää, koska se oli saatu niin lyhyessä ajassa.
Vaihdettiin vuoroja. Nyt toiset
lähtivät uistelemaan ja toiset rupesivat onkimaan. Uistelussa ei toisella kierroksella tullut niin suuria kaloja, mutta Kriszta sai mato-ongella
1,2-kiloisen lahnan. Kalastuspäivä
päättyi palkintojen jakoon. Italian
Tommaso, joka onki ensimmäistä
kertaa elämässään, sai kolmannen
palkinnon poikien sarjassa ja nousi
toripöydälle tuulettamaan. Miehet
kiittelivät nuoria innokkuudesta ja
meillä kaikilla oli todella hyvä mieli, kun palasimme Orolle. Lion Taisto Huotari lupasi savustaa kalat ja
tuoda ne seuraavana päivänä maisteltavaksi.
ttautuminen juhlaan. Uuraisilta tulli MD-YC/MD-YCEC Jari Rytkönen
pperheineen, Joensuusta 1. varapiirrikuvernööri Reino Sihvola puolissoineen ja Parikkalasta PDG Olavi
LLaukkanen. Lisäksi juhlaan saapui
lleiritoimikunnan jäseniä, joitakin
iisäntäperheitä ja paikallisia leijonia
ppuolisoineen ja muita leirin toteutttamiseen osallistuneita henkilöitä.
Isäntänuori Esko Tynkkynen
jjuonsi tilaisuuden upeasti, Vesa
hoiti äänentoiston ja kaikki muut
h
oosallistuivat ohjelman suorittamisseen. Hollantilainen Tobias soittti pianoa ja nuoret toivottivat vieraat tervetulleiksi kukin omalla kielellään.
Jari Rytkönen puhui nuorille. Sitten nähtiin nuorten kuvaelma siitä, mitä tällä leirillä oikein oli tapahtunut. Reino Sihvola käytti puheenvuoron ja Japanin tytöt esittivät origamin taittelua japanilaisen
musiikin säestyksellä. Arianna soitti viulua Amin säestyksellä ja nuoret lauloivat yhdessä suomeksi ’Minun kultani kaunis on’. Kriszta soitti kitaraa ja tyttöryhmä lauloi. Leirin johtajan ominaisuudessa käytin
myös itse kiitospuheenvuoron. Turkin tytöt Esin ja Ayca esittivät lopuksi vatsatanssiesityksen.
Leiriläiset saivat lahjoina nuori-
sovaihtoviirit, piirikuvernöörin klubin kalenterit, piirin pinssit ja luonto-dvdt. Juhla oli menestys ja juhlakahveille lähdettiin hyvillä mielin
lämpimässä auringonpaisteessa.
Jäähyväiset
Sunnuntai oli varsinainen lähtöpäivä, vaikka olimme saatelleet seitsemän lähtijää jo lauantain iltajunaan ja Valko-Venäjän Valiantsinan
jo perjantaina. Nuoria kuljetettiin
Imatralle aikaiseen aamujunaan, Savonlinnan kentälle lentokoneeseen
ja Parikkalan asemalle Helsingin junaan. Jäähyväiset olivat haikeat.
Jo viikossa leiriläiset olivat saaneet
ihania uusia ystäviä, joista luopuminen oli vaikeaa ja haikeaa.
Nuorisoleirin kokemukset olivat
erinomaiset ja meille järjestäjille jäi
mukavat muistot. Ohjelmat toteutettiin suunnitelman mukaisesti,
Oron leirikeskus toimi joustavasti
ja moitteettomasti, samoin leijonien yövalvonta. Meillä oli käytössä
oma linja-auto ja kuljettaja lion Veli Jääskeläinen koko ajan, joten kulkemisetkin sujuivat mainiosti. Sää
suosi ja yhteistyökumppanit olivat
innolla mukana. Leirin ilmapiiri oli
hyvä ja nuoret osallistuivat aktiivisesti kaikkeen.
Vuokko Ahoranta, leirin johtaja
Retkipäivä
Savonlinnaan
Ajoimme aamulla Savonlinnaan.
Bussi jätettiin laivarantaan ja kävelimme Linnankatua pitkin Olavinlinnaan. Leiriläiset halusivat omiin kameroihinsa ryhmäkuvan upeaa Olavinlinnaa vasten ja Mervi- kuvaajan käsivarsista roikkuikin kamera
poikineen ennen kuin päästiin jatkamaan matkaa itse linnaan. Opastettu linnankierros kesti tunnin verran. Kun palasimme rantaan, meitä odotti piirikuvernööri Helli Sutisen puoliso Jyrki terveisineen. Piirikuvernöörin klubi LC Savonlinna/
Linnatar halusi antaa jokaiselle leiriläiselle lahjaksi seuraavan vuoden
kauniit kalenterit.
Olavinlinnan jälkeen tutustuttiin
vielä Kauppatoriin, josta monet tekivät tuliaisostoksia.
Kotiin palattuamme söimme lounaan, myös ne lämpimät savukalat
ja sitten alkoikin kiireinen valmis2/10 LION 25
Piiripalsta
H-piiri on luonnollinen paikka
Siellä voi tavata suden, karhun ja leijonankin
tilaisuuksia. Yhteistyö ei ole estänyt
omien vakiintuneiden ja menestyksellisten aktiviteettien säilyttämistä ja toteuttamista. Koko piirin yhteinen tapahtuma vuosikokouksen
ohella on Melvin Jones-jäsenten ja
Lions-ritarien gaalailta, jossa viime
kaudella oli lähes sata osallistujaa.
Jäsenhankinnassa useat klubit ovat
kutsuneet uusia jäseniä ja edelleen
kutsutaan.
Palveluun panostettu
Kesällä 2009 bongattiin manner EU:n itäisimmässä kolkassa, Pietarin itäpuolella, Ilomantsin Hattuvaaran Virmajärvellä leijonalauma. PDG Markku Lappalainen, DG Helli Sutinen ja IPDG Pentti Juntunen. Kuva: Juhani Patrikainen.
Suomen itäisimmän piirin, H-piirin, ensimmäinen piirikuvernööri,
Viktor Kimanen Joensuusta, valittiin kaudelle 1965–66. Sitä ennen
oli jo perustettu ensimmäinen klubi LC Joensuu vuonna 1955. Nuorin
klubi on LC Liperi/Leonilla, joka perustettiin 2009. Piiri sijaitsee itärajalla niin, että Valtimo on pohjoisin
ja Parikkala eteläisin kunta. Alue on
luonnonläheinen, vapaassa luonnossa voi kohdata suden, karhun ja
jopa leijonankin.
Uudistuvan lionstoiminnan ja
koulutuksen ohella piirikuvernöörinä kannustan kaikkia klubeja yhteistyöhön niin aktiviteeteissa kuin
vapaa-ajanvietossakin.
Kansainvälisen presidenttimme toivomusta ja oman liittomme puheenjohtajan kannustusta myötäillen olemme piirissämme yrittäneet järjestää
yhteisiä klubi-iltoja, kun paikkakunnalla on vähintään kaksi klubia. Tilaisuuksista on saatu hyviä koke26 LION 2/10
muksia. On tutustuttu toisiimme ja
suunniteltu yhteisiä aktiviteetteja ja
Tällä kaudella on panostettu palveluun, koska nyt ei ole valtakunnallisia eikä kansainvälisiä varojenkeräysaktiviteetteja. Piirissä on panostettu lähimmäisen kohtaamiseen.
Joensuussa Palvelevat kädet -koulutus on saanut liikkeelle leijonia
auttamaan veteraaneja, vanhuksia,
yksinäisiä, sairaita ja muita kuljetusta, keskustelua ja apua tarvitsevia. Uusimpana palvelumuotona on
iäkkäiden atk-opetus palvelutyönä
muiden järjestöjen kanssa. Savonlinnassa Ystäväpalvelua on laajennettu samoilla alueilla. Koko piirin
alueella tapahtuvasta, monimuotoisesta lähimmäisen kohtaamisesta puhumattakaan.
Sen lisäksi on pudotettu lunta
katoilta, hiekoitettu pihapolkuja ja
toimitettu polttopuita tarvitsevil-
H-piirin 55. klubi LC Liperi/Leonilla perustettiin viime keväänä 21 uuden jäsenen ja yhden siirtojäsenen voimin. Kummiklubina oli LC Liperi. Kuvamme
klubin perustamisjuhlasta lokakuussa ja perustamiskirjaa allekirjoittamassa
presidentti Pirjo Mononen. Opasleijonat PDG Erkki Lääperi (oikealla) ja PDG
Rauno Pelkonen toimivat avustajina. Lääperin takana piirikuvernööri Helli
Sutinen. Kuva: Tarmo Nenonen.
le. Quest-koulutusta klubit ovat rahoittaneet jo vuosien ajan kiitettävästi. Nuorisotiloja on kunnostettu, kalustettu ja avattu uusia. Niissä ovat myös leijonat päivystäjinä. Kevätkaudella teemalla ”Leijonia näkyvissä” esittelemme toimintaamme ja keräämme jälleen käytettyjä silmälaseja.
Yhdessä palvellen
parempaan
Piirikuvernöörinä toimin klubeja tukien ja kannustaen. Tähän kehotan
myös piirihallituksen jäseniä, joilla
on kokemusta ja taitoa pitkän leijonajäsenyyden vuoksi. Kaikki piirin
klubit ovat hyvässä asemassa ja niiden monipuolisiin ja ihan uskomattomiin aktiviteetteihin olen päässyt tutustumaan. Palvelua on kehdosta hautaan. Toimimme teemani mukaan: Yhdessä palvellen parempaan.
Helli Sutinen
H-piirin piirikuvernööri
H-piiri
pähkinänkuoressa
H-piiri sijaitsee itärajalla niin,
että Valtimo on pohjoisin,
Parikkala eteläisin, Rantasalmi
läntisin ja Ilomantsi itäisin
kunta, osa Pietarin itäpuolella.
Piirissä on:
– Neljä aluetta ja 10 lohkoa.
– 55 klubia.
– Lioneita yhteensä 1549.
– Piirikuvernööri Helli
Sutinen, LC Savonlinna/
Linnatar.
– 1. varapiirikuvernööri
Reino Sihvola, LC Joensuu/
Jokelaiset.
– 2. varapiirikuvernööri Alpo
Kosunen, LC Saari.
– Piirisihteeri/rahastonhoitaja
Anna-Mari Hakulinen,
Savonlinna/Linnatar.
– Edellinen piirikuvernööri
Pentti Juntunen, LC Juuka.
– Piirin teema: Yhdessä
palvellen parempaan.
Keskustelua liontoiminnasta
Leijonan jalanjälkiä
Suomalaisen lionstoiminnan 50vuotishistoriaa ”Leijonan jalanjälkiä” tehdessä taisi jäädä pari kiveä
kääntämättä, toteaa historiatoimikuntaa vuosina 1996–2000 johtanut PCC Jukka R. Heino, LC Riihimäki. Hän jatkaa:
Maamme lionstoiminnan nopea
kasvu 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle oli yleisen ihailun ja ihmettelyn aihe meitä vanhemmissa lionsmaissa. Pienenä maana me
kilvoittelimme jäsenmäärältään Euroopan suurimman asemasta Ranskan kanssa aina vuoteen 1972. Suhteellisesti me lienemme vieläkin Islannin jälkeen maailman lionistisin
maa.
Eräinä itsestään selvinä menestyksen perusteina pidettiin yhteyksien luomista läntiseen maailmaan.
Toisaalta maamme ensimmäistä
klubia Helsinki-Helsingforsia perustettaessa vuonna 1950 oli vielä tuoreessa muistissa valvontakomitean
aika. Periaatteemme ja tavoitteem-
me epäilemättä vetosivat useimmiten 35–45 vuoden ikäisiin miehiin.
Mahdollisuus tutustua eri aloilla
työskenteleviin henkilöihin ja heidän ammattiinsa lisäsivät kiinnostusta klubitoimintaan.
Klubien perustajajäsenet olivat
1950- ja 1960-luvulla valtaosaltaan
entisiä rintamamiehiä, joilla ei ollut
omaa järjestöä eikä sitä kautta mahdollisuutta auttaa sotaleskiä ja taloudellisesti ahtaalla olleita aseveljiä. 70 vuotta sitten ”Talvisodan ihme” tuotti rauhaan palattaessa järjestön, joka on päässyt meiltä aika tarkkaan unohtumaan. Heti talvisodan jälkeen syntyi spontaanisti paikallisia aseveliyhdistyksiä, jotka kesällä 1940 järjestäytyivät Suomen Aseveljien Liitoksi. Tämä järjestö sai mukaansa heti myös näkyviä asevelisosialisteja. Liitto otti
heti tehtäväkseen auttaa avun tarpeessa olevia sekä samalla vahvistaa kansan yhteishenkeä. Se oli poliittisesti sitoutumaton. Miltä kuu-
CC Chirster Löfström ja lionsritarit puolisoineen Börje Träsk LC Mustasaari-Korsholm, Timo Ala-Kanto LC Töysä, Antti Muilu LC Lapua/Simpsiö, Kari Yli-Ojanperä LC Ilmajoki/Ilkka, Risto Laurila LC Jalasjärvi, Pekka
Kuuppelomäki LC Jalasjärvi sekä AR-Säätiön pj. PDG Markku Kynsijärvi.
Kuusi ritaria F-piiriin
F-piiri järjesti jälleen Gaala-juhlan Härmän Kuntokeskuksessa 6.3.2010,
jossa julkistettiin uudet Melvin Jones jäsenet ja Lions-ritarit. Ennen tilaisuutta iltapäivällä DG Matti-Pekka Mäkelä ja ARS-toimikunnan DC
Timo Kulmala puolisoineen kävivät kunniakäynnillä Arne Ritarin muistomerkillä Törnävän puistossa.
Liiton terveiset Gaalassa esitti CC Christer Löfström ja juhlapuheessa hän toi esiin puhuttelevalla tavalla periaatteita, mitä Melvin Jones
loi järjestön toiminnan kulmakiviksi ja yhteisön tasavertaisuuden pysyvyydeksi. Myös hän valaisi sen työn määrän, minkä Arne Ritari teki
lionsliikkeen alkamiselle Suomessa.
Melvin Jones -jäsenyydet jakoi DC Kirsti Ala-Kutsi. PDG Markku
Kynsijärvi nimitti ja löi uudet Lionsritarit. Gaalaan osallistui yli sata lionia puolisoineen.
Kuvat ja teksti: Hermanni Sippola
lostavat seuraavat periaatteet jotka
tämän liiton joulujulkaisussa L. Arvi Poijärvi esitti: tässä niistä kolme:
Minä tunnustan jokaisen suomalaisen miehen ja naisen arvon ja
kunnian, yhteiskunnallisesta asemasta ja kielestä riippumatta.
Minä kunnioitan kaikkea rakentavaa työtä ja tahdon sitä kykyjeni mukaan tehdä, olipa se mitä laatua tahansa.
Minä tahdon tunnustaa antamisen ilon ja uhrimielen korkeimmaksi kansalaishyveeksi.
Nämä arvokkaat periaatteet vetosivat aikanaan aseveljiin ja naisiin. Jäsenmäärä kasvoi 200000:lla ja toiminta oli tuloksellista. Aseveliliitto oli monessa mukana: rakennustontteja, rakennustalkoita, sotaleskien auttamista. Sodan aikana kotirintamalla tehtiin mittavaa talkootoimintaa, yritykset tekivät lahjoituksia, järjestettiin suuria arpajaisia
ja niin edelleen. Jatkosodan jälkeen
oli toiminta vilkkaimmillaan ja työmaata riitti.
Vaikka Liitto korosti poliittisesti
sitoutumattomuutta, joutui se lakkautettavien järjestöjen listalle ja
toiminta päättyi vuoden 1945 alussa. Kului kaksi vuosikymmentä nykyisten veteraanijärjestöjen syntymiseen. Useimmat sotiemme veteraanien paikallisyhdistykset on perustettu vuosina 1966 ja 1967 kertoo Suomen Sotaveteraaniliiton
pääsihteeri Markku Seppä.
Vuonna 1967 maamme oli lähes
”kartoitettu”. Lionsklubeja oli toiminnassa yli 400. Kuinka moni sotaveteraani olisi leijonien sijasta valinnut toimintakentäkseen veteraanityön Suomen Aseveljien Liitossa,
jos sen toiminta olisi saanut jatkua.
Kiitos sotaveteraaniveljet, jotka teitte maastamme eturivin lionsmaan.
Jukka R. Heino
puheenjohtaja 1982–83
Lions-ritareille esiintyi K-piirin bändikisan voittanut yhtye Janne Kinnunen & Mikko Arokoski Group. Yhtye on tehnyt useita omia sävellyksiään. Kuva: RNen.
K-piirissä ensimmäinen
Lions-ritari-lounas
K-piirissä käynnistettiin 6.3. myös Lions-ritareille lounastilaisuus. Aikaisemmin vastaavia tilaisuuksia on pidetty vain Melvin Jones -jäsenille.
Tilaisuudessa lyötiin yksi uusi ritari, LC Siilinjärvi/Kassaroiden palveluhakemiston tekemisessä kunnostautunut Juha Saastamoinen numerolla 1015. Juhlavan ritaroinnin toimitti PCC Harri Forss. K-piirissä on nyt
37 ritaria.
Juhlapuhujana oli evl Markku Tomperi, joka käsitteli asevoimien ja
avustusjärjestöjen yhteistyötä sekä toimintamuotoja. AR-säätiön toimintaa esitteli PDG Ismo Laine. Hän totesi, että Lions -ritarin arvon arvostus
on vuosi vuodelta kasvanut. Nihkeän 1990-luvun jälkeen vuosien 1994–
1999 välisenä aika aateloitiin ritarisäätyyn 148 ritaria. Vuosien 2000–
2009 välisenä aikana on määrä moninkertaistunut ollen viime vuoden lopussa 1021 ja tänä päivänä lähennellään jo 1100 ritarin rajaa.
2/10 LION 27
Lions Quest – 25 vuotta kasvattamista
1. Millä tavalla olet tutustunut
Quest-ohjelmaan?
Piirien
Quest-puheenjohtajien
haastattelut jatkuvat
A-PIIRI SAIJA KOTAMÄKI
1. Klubitoiminnan kautta.
2. Koska kurssin käyneet opettajat pitävät Questistä saamiaan oppeja hyvinä ja vaikuttavina työkaluina koulutyössään.
3. Muistakaa Quest -aktiviteeteissanne ja auttakaa halukkaita
opettajia pääsemään koulutukseen.
Samalla autatte ja tuette paikkakuntanne lapsia ja nuoria.
4. LC Salo/Birgitat
G-PIIRI ULLA VIRVANNE
1. Liiton järjestämässä toimikuntapuheenjohtajien koulutuksessa Laajavuoressa kahtena vuotena, suorittamalla Quest -koulutuksen syksyllä 2008, osallistumalla Quest -seminaariin Orivedellä 2008.
2. Nuorison syrjäytymisen estäminen.
3. Nuorissa on tulevaisuus.
4. LC Äänekoski /Kotakennäs.
C-PIIRI ANU JUURI
1. Quest-ohjelmasta kuulin ensimmäistä kertaa työpaikallani. Rehtorini tuli kysymään, olisinko kiinnostunut lähtemään kursseille. Kurssi
vei mennessään ja siitä lähtien olen
päivittäin käyttänyt työssäni questmenetelmiä.
28 LION 2/10
2. Se on järkevä tapa kasvattaa vastuuntuntoisia ja toiset huomioonottavia nuoria. Tälläisia ihmisiä tarvitaan myös klubeihin.
3. Jos ette pysty tukemaan kurssilaista koko summalla, niin antakaa
edes hieman pienempi summa piirien yhteiselle tilille. Opettajat liikkuvat tänä päivänä niin paljon, ettei
voi tietää, tulisiko joskus näillä rahoilla koulutettu opettaja työskentelemään juuri teidän kunnassa tai
kaupungissa
4. Piirikuvernöörin, sillä hän on
puolisonsa kanssa kiertäessään tehnyt hienoa quest-mainostusta.
L-PIIRI SEIJA PUHAKKA
1. Olen ollut mukana Lions-toiminnassa yli 20 vuotta, ensin ladyna ja
vuodesta 2001 lähtien olen ollut
jäsenenä klubissa. En muista tarkkaan, milloin kuulin Questistä ensimmäisen kerran. Kun v. 2008 kävin itse 2.asteen opettajille järjestetyssä koulutuksessa, selvisi minulle asia aivan eri näkökulmasta. Siellä tajusin, kuinka hyvä quest-koulutus on ja kuinka tärkeää tämä koulutus on kasvattajille.
2. Quest on kohdistettu ”kasvattajien välityksellä” lapsille ja
nuorille. Lions-toiminta on vapaaehtoista avustustyötä, joka kohdis-
2. Minkä takia Quest on mielestäsi
tärkeä osa Lions-toimintaa?
3. Minkä viestin haluaisit antaa
klubeille?
4. Mitkä piirisi klubit haluaisit palkita
Quest-toiminnasta?
tuu mm. nuoriin. Questin avulla lionit voivat auttaa lasten ja nuorten
terveen kasvun tukemista ja riskikäyttäytymisen ennaltaehkäisyä.
3. Kehottaisin klubeja pyytämään quest-koulutuksen käyneitä opettajia tai quest-puheenjohtajia vierailulle klubeihin ja kertomaan koulutuksesta ja sen annista.
Silloin klubilaisille tulisi tutuksi, mitä on Quest ja miten tärkeää asiaa
he avustavat.
4. Minä haluaisin palkita kaikki L-piirin klubit, jotka ovat avustaneet ja lähettäneet opettajia/kasvattajia Quest-koulukseen. Meillä
L-piirissä matkat ovat hyvin pitkiä
ja Quest koulutukseen saattaa kertyä matkaa jopa n. 450 km. Toisilla taas Quest-koulutus on kotipaikkakunnalla, jossa on helpompi käydä koulutuksessa, ilman yöpymisja matkakustannuksia. Kiitänkin Lpiirin klubilaisia ja puolisoita heidän
tekemästä arvokkaasta työstä lasten
ja nuorten hyväksi.
M-PIIRI KALEVI NUMMIJÄRVI
1. Ensimmäisen kerran 1990-luvun
lopulla Riku Männistön kertomana.
Myöhemmin Lions -liiton järjestämissä tilaisuuksissa. Tutustumalla
opetusmateriaaliin.
2. Voimme
Quest-ohjelman
kautta antaa nuorille elämisen taitoja omaa tulevaisuutta varten.
3. Muistakaa varata budjettiin
riittävästi rahaa. Tarve on kasvava.
Quest-vastaava jokaiseen klubiin ja
valtakirja hänelle tehdä päätöksiä
varojen käytöstä.
4. LC Pori/Charlotta. Tiedottaminen/varojen hankinta, ulkopuolinen rahoitus. LC Untamoinen/Laitila. Kurssin järjestelyt. LC Pori. Tällä
kaudella eniten sponsoroinut klubi
piirin alueella (5).
N-PIIRI TEIJA HAMMAR
1. Kuulin ensimmäisen kerran
Questistä noin 15 vuotta sitten,
kun vanhin lapseni aloitti koulunkäyntinsä Paloheinän ala-asteella Helsingissä. Paloheinän koulun
kaikki opettajat olivat tuolloin saaneet Quest -koulutuksen ja Quest
-tunteja pidettiin ahkerasti. Koulussa toimi myös Quest -vanhempainryhmä, joten liityin sen toimintaan
innolla mukaan. Kävin tuohon aikaan myös Quest -koulutuksen ja
vedin tämän jälkeen vanhempainryhmiä yhdessä kahden muun äidin
kanssa. Ryhmien pitäminen oli antoisaa ja opettavaista. Nykyään jatkan tiiviisti Questin parissa toimimalla omassa klubissani LC Hki/Fin-
landiassa Quest -vastaavana ja Npiirin Quest -puheenjohtajana.
2. Quest-ohjelmaan
sisältyy
paljon tärkeitä taitoja ja tietoja, kuten ryhmässä toimiminen, toisten
kunnioittaminen, itsetunnon vahvistaminen ja oikeiden valintojen
tekeminen. Nämä tiedot ja taidot
sopivat niin lapsille kuin aikuisille.
Me leijonat haluamme auttaa,
vaikuttaa maailmassa oleviin epäkohtiin ja kulkea kehityksen kärjessä. Teemme näitä asioita yhdessä ei yksin. Quest on yhdessä kasvamisen ohjelma ja ennaltaehkäisevää toimintaa, joten se, jos joku,
sopii mitä parhaiten leijonatoimintaan. Tämän vuoden kotimainen
teema Yhdessä nuorten kanssa tukee myös Questiä.
3. Tukemalla Quest -toimintaa
satsaamme tulevaisuuteen. Luomalla lapsillemme ja nuorillemme
hyvän kasvualustan, terveet elämänarvot ja uskon itseensä ja tulevaisuuteen, rakennamme maailman
paremmaksi paikaksi elää. Ei vain
opettajat ja lapset, vaan me kaikki hyödymme Quest -toiminnasta.
Pienellä panoksella voimme saada
suurta aikaan!
4. Jos voisin, palkitsisin kaikki piirini klubit, jotka ovat tuke-
neet Quest -toimintaa parhaansa mukaan. Esimerkkinä aktiivisesta Quest -toiminnasta voisin mainita esimerkiksi LC Helsinki/Myllypuron, joka järjesti oman Quest -koulutuksen Myllypuron koulun opettajille syksyllä 2009. Myös LC Vantaa/Komeetat on mainitsemisen arvoinen klubi, sillä he kouluttivat
peräti 18 opettajaa kaudella 2008–
2009. Ja LC Lappträsk/Liljendal/Pernå järjesti ruotsinkielisen Questkurssin 12 opettajalle Loviisassa viime vuonna.
Tietoisku Quest-leijonalle
– Lähetä yhteystietosi piirin Quest-puheenjohtajalle.
– Lähetä hänelle myös tieto klubisi rahoitusvalmiudesta.
– Seuraa Quest-sivuja Lion -lehdestä ja www-sivuilta.
– Koulutuksen hinta on 135 euroa (sis. ALV)/osallistuja.
– Yleensä klubit eivät maksa osallistujille muita kuluja, kuten
matkoja tai sijaisia, mutta se ei tietenkään ole kiellettyä.
– Pidä matalaa kynnystä yhteydenotoissa piirisi Quest
-työryhmän puheenjohtajaan sekä liittotoimiston Quest
-henkilökuntaan.
– Quest-sihteeri 09 5655 9517, quest@lions.fi.
– Quest-koordinaattori Ulla Sirviö-Hyttinen 040 850 7241
241
ulla.sirvio-hyttinen@lions.fi.
K-PIIRI PEKKA SAARIKKO
1. Tutustuin Questiin Ullan kursil-
la vuonna 1992 Tuusniemellä. Välissä oli jonkin aikaa hiljaista, kunnes tulin piirini Quest-toimikunnan
puheenjohtajaksi noin viisi vuotta sitten.
2. Quest on tärkeä osa lionismia, koska pyrimme toimimaan
nuorison ja paremman huomisen
hyväksi.Quest vie juuri näitä asioita eteenpäin.
3. Antakaa avustuksia kurssien
rahoittamiseksi ja tiedottakaa pää-
töksistä. Valitkaa Quest-leijona, jos
ei klubilla vielä sellaista ole nimetty.
Tutustukaa Questiin.
4 K-piirissä on ylivoimaisesti aktiivisimmin toiminut LC Kuopio/Päiväranta, joka palkittiin viime kaudella. Kakkostilalla on LC
Kuopio/Canth, joka on kustantanut tällä kaudella 4 koulutusta. Lisäksi LC Pieksämäki/Keskus
ja LC Pieksämäki/Mlk, jotka järjestivät koulutuksen keväällä -08.
LIONS QUEST
YHDESSÄ KASVAMISEN OHJELMA
Koulutusaikataulu kevät 2010
Aika
Kurssityyppii
HUHTIKUU
12. - 13.4.
2. aste
19. - 20.4.
2. aste
19. - 20.4.
AK
21. - 22.4.
YK
22. -23.4.
AK
26. - 27.4.
AK+YK, ruotssink.
26.4.
Täydennys
TOUKOKUU
3. - 4.5.
AK
Piiri
Paikkakunta
F
K
N
N
C
A B, N
A,
C
Sein
Sein
Se
inäj
ääjjo
okki
ki
Piiek
P
eksä
sämäki
määkkii
Hellssinki
He
iinnki
ki
Hels
He
elsin
lssinnki
ki
Häme
meeennlinn
lliinn
nna
Kirk
Ki
rkko
kko
onu
n mm
mi
Fors
Fo
rssa
K
Kuo
Ku
Kuop
op
pio
o
Klubipresidentti ja Quest -leijo
on
na
a!
Huolehdittehan siitä, että kllu
ub
biissii päääätö
tökksset Que
uest
st-k
-kkou
ulu
luttu
uks
ksee
ee n
myönnettävistä varoista tehd
dää
ään he
heti
ti kaau
uden
den allus
de
usssaa. IlIlmo
mo
oit
itattte
teh
teha
haan
tämän päätöksen myös piirinne Q
Qu
ues
estt-vvaasttaaaava
tt-va
valllle.
e. T
e.
Tääm
ämä ti
ämä
tiet
etto tu
eto
tuleee
auttamaan suuresti Quest-ko
oulutu
ust
sten
en jjäärje
ärjjeessttäm
är
täm
mis
isstä
tä o
tä
om
mas
assaa p
assa
piiiiiiri
r sssänne. Koulutettavia saadaan paikalle ih
ihan
an ttoi
o si
oi
siss
ssa määr
määr
mä
ärin
n, jo
jos heeiid
d
dään
än
ei tarvitse itse etsiä rahoitustaa.
Kurssityyppi
AK
K = alakoulun Vatupassi- ja Kompassi-ohjelmat
YK
K = yläkoulun Passi-ohjelmat
at
EO = esiopetuksen Vatupassi
Vatupassi-ohjelma
ohje
Täydennys/Mamu = seminaari maahanmuuttajam
oppilaiden opettajille
2. aste = koulutus ammatillisten oppilaitosten
o
opettajille
Qu
Q
ue
essstt pä
p äkouluttaja ja -koord
dinaattori
Pääääkkoulu
Pä
uttaajja Ulla Savolainen
Koorrdi
Koor
Ko
din
naaaatttori
to
orii Ulla Sirviö-Hyttineen
K ulut
Ko
ulut
ul
utta
tta
aja
jatt
Ulllaa Sirrvi
U
viö--Hyytti
ttinen
tt
enn, Hanna Kokkaala, Maarita Mannelin,
Raaun
Raun
uni Mu
M ikkkkuu, He
Helililinä
nää Perttu, Ulla Savolainen
S
ja Markus Talvio
Sä
S
ähk
h öpos
öp
ö
posti
ti ettun
nim
mi.su
i.i.su
suku
uku
kuni
kuni
nim
mii@l
@lio
ons.fi
Tiied
T
ied
edus
uste
te
ellu
ut ja
ja ilm
lmoi
oitttau
oitt
a tu
tumi
mise
mi
et:
Suo
Su
om
men
en Lio
ion
ons
ns-lliiiitttto r.
r y.
y /Q
Que
uest
s -o
ohj
hjeeelmat
Kiirk
Ki
rkko
on
nkylä
kylä
ky
länt
änt
ntie
iee 10,
0, 007
0700
0H
Hel
elsi
sink
n i
nk
Puhe
Puh
Pu
helilin:
heli
n:: (09
09) 5
56
655
655
5 951
517
7
Sähk
Sä
hköp
öpossti
ti:i: q
qu
uest@lions.fi
fi
IIllmo
oit
itttaau
uttu
um
minen tapahtuu ilmoittaautumislomakkeella,
jokkaa on ko
jo
kotisivuillamme www.lion
ns.fi
Päivitetty
Pä
P
äivitetty koulutuskalenteri
koulutusk
s alenter löytyy
osoitteesta www.lions.fi/quest
2/10 LION 29
TYKS:in lastenklinikalle
7 000 euroa
LC Lieto, LC Lieto/Loukinainen, LC
Paattinen, LC Paimio/Aallotar ja LC
Paimio ovat lahjoittaneet TYKS:n
lastenklinikalle 7 000 euroa vauvanvaatteiden hankintaa varten.
Idean äiti on Kaarina Virta Insinööritoimisto R. J. Virta Oy:stä. Yritys päätti vuosi sitten lahjoittaa joululahjoihin varaamansa rahat hyödyllisempään tarkoitukseen. Virta
oli TYKS:ssä käydessään huomannut, että osa hoidettavana olevista lapsista oli puettu sairaalan potkuhousuihin, jotka olivat suoraan
1980-luvulta. Syntyi ajatus lahjoittaa sairaalalle uusia lastenvaatteita.
– 7 000 euroa on meille iso summa, kertoo lastenklinikan ylihoitaja Wiveka Kauppila. Pyrimme aina
kertomaan lahjoittajille, mitä rahoil-
la on hankittu. Lahjoitusvaroja voi
myös "korvamerkitä" jotain tiettyä
tarkoitusta varten. Taloustaantuma
vaikuttaa sairaalassakin. Kauppila
sanoo suoraan, että lastenklinikka
on riippuvainen lahjoituksista. Lahjoitusvaroin on hankittu mm. kirjoja, lehtiä, pelejä, askartelutarvikkeita, televisioita ja videoita, jotka ovat
erittäin tärkeitä etenkin pidempään
sairaalassa olevien, eristyksessä olevien ja liikuntarajoitteisten potilaiden viihtyvyyden lisäämisessä.
Lahjoituksin lastenklinikka on
myös pystynyt parantamaan laitekantaansa. Lisää tietoa lahjoitusmahdollisuuksista löytyy TYKS:n
internetsivulta kirjoittamalla hakusanaksi "lahjoitukset".
Teksti ja kuva Pekka Remes
Itämaan tietäjien tavoin viisi klubia lahjoitti TYKS:n lastenklinikalle 7 000
euroa.
Kurkistuksia
Geeni
Viime KVN oli Imatralla keskellä
kylmää talvea. Olin jo kauan sitten
en
päättänyt osallistua siihen, muttaa
tarvitsin kavereita mukaan
ja myös matkaseuraksi.
Kysyin lähimmältä
(niin maantieteellisesti
kuin muutenkin) PDGpariskunnalta. Ja niin
sovimme, että lähdemme
yhdessä matkalle.
Ainoaksi ongelmaksi
osoittautui lastenhoidon
järjestäminen, eihän aina
lapsia voi raahata mukana.
Monen sovittelun, neuvottelun ja
delegoimisen jälkeen sain kuin sainkin
ainkin
hoitajan ja matka sai alkaa…
On aina kiva päästä tapaamaan leijonia, vaikka keskellä talvea.
Juuri matkustuspäiväksi oli luvattu kovaa pakkasta ja myrskyä, eli
todella huonoa ilmaa. Mutta se ei haitannut meitä vaan lähdimme
liikkeelle aamu klo 6.00, –22 asteen pakkasessa.
Perillä huomasimme, että samanlaisia ”hulluja” olikin melkein 100
kappaletta ja ei se ilma eikä kylmyys haitannut meitä eikä kokousta.
Tunnelma näytti olevan välillä liiankin lämmintä tai jopa kuumaa…
Illan iltajuhlakin oli onnistunut, vaikka sipsuttelimme
pikkukengissä ja iltapuvuissa melkein –30 asteen pakkasella
kaupungintalolle.
Nykyaikana ihmisistä on tullut aikalailla laiskoja ja
mukavuudenhaluisia. Asiat hoidetaan olohuoneen sohvalta
kaukosäätimen tai webkameran kautta. Ihmiset haluavat tehdä
kaiken mahdollisen vaivattomasti ja nopeasti aikaa ja rahaa
tuhlaamatta. Moni elää jopa virtuaalimaailmassa ylläpitämällä
farmia tai toista elämää suhteineen ja tunteineen.
Mikä sitten on se voima, joka saa joitakin ihmisiä ylös ja ulos?
Mistä he saavat energiaa ja motivaatiota?
Olen usein miettinyt tätä ollessani kaltaisteni joukossa, pakkasella
myymässä arpoja, kylmässä viimassa keittämässä kahvia tai kesän
kuumuudessa paistamassa makkaraa ja myymässä mehua. Tai sitten
ne, jotka matkustavat Karjalaan konttien kanssa, lähtevät
Sri Lankaan sairaalaa rakentamaan tai vievät telttoja maanjäristyksen
uhreille. Mikä voima saa heidät liikkeelle?
Kaiken voisi varmaan selittää jollakin tieteenalalla. Miten olisi
geenit? Nykyään kaikkeen löytyy syytä geeneistä. Jospa kaikilla
meillä n. 26.000 onkin nk. geenivika tai geenimutaatio, joka saa
meidät käyttäytymään näin oudosti kuin käyttäydymme. Lähdemme
aamuvarhaisella liikkeelle pakkasesta huolimatta ja sitten teemme
kaikenlaisia palvelujuttuja ja aktiviteetteja. Onkohan meillä joku
” wEsErvE” niminen geeni, josta kaikki tämä johtuu? Toivottavasti
näitä geenimutaatioita löytyy Suomesta enemmänkin ja he osaavat
hakeutua meidän luoksemme.
Sunnuntaiaamu sai minut uskomaan tähän poikkeavuuteemme tai
geeneihimme. Nimittäin aika monen leijonan auto oli jäätynyt eikä
lähtenyt käyntiin, niin kylmä oli pakkanen. Mutta yksikään wEsErvE
geenillä varustettu leijona eikä puoliso näyttänyt olevan moksiskaan,
Naureskelivat ja toivoivat asian hoituvan ja niin se taisikin hoitua.
Olkaamme ylpeitä geenistämme!
Eeva Suomenaro
PDG
30 LION 2/10
Arne Ritari-säätiö apuna
suomalaisessa Lionspalvelutyössä
Arne Ritari -säätion hallituksen puheenjohtaja, PDG Markku Kynsijärvi.
Olen monesti miettinyt sitä viisautta 1980-luvun suomalaisilla lionsjohtajilla, mikä tarvittiin AR-säätiön perustamisessa. Päädyttiin nimenomaisesti säätiö-muotoon, mihin voitiin tallettaa mm. huomionosoituksista kertyviä varoja ja mistä kertyneitä varoja voitiin myös jakaa apurahoina ulos lionsklubeille.
Säätiö on täysin itsenäinen varojen
jakamisen suhteen, samoin myös
päätöksissä, millä kertyneet varat
talletetaan säätiön sääntöjen edellyttämällä turvallisella tavalla. Säätiön toimintaa valvoo Patentti- ja rekisterihallitus, ei kuvernöörineuvosto tai muukaan Lions-liiton organisaation osa. Edelleen on todettava
Suomen Lions-liiton hallituksen nimitysvallan käyttämisen osuneen
pääpiirteissään oikeaan sen nimittäessä jäsenet säätiön hallitukseen.
Adressit ja Lionsritari palkitsemiset
Arne Ritari-säätiö saa jakamiinsa
apurahoihin tarvittavat varat yksinomaan jäsenien hankkimien AR-adressien myötä ja klubien ansioituneille jäsenilleen hankkimien huomionosoitusten, Lions-ritarin arvonimen, hankkimisten myötä.
Lions-ritarin arvo on korkein huomionosoitus, minkä suomalainen lionsklubi käytännössä voi itse päättää ja hankkia ansioituneelle jäsenelle. Klubien jäsenmäärän
ollessa tällä hetkellä Suomessa reilut 25 000, Lions-ritarin arvoja on
myönnetty vain reilulle tuhannelle
suomalaiselle lionille. Katsoisin klubeilla olevan erinomainen mahdollisuus palkita ansioituneita jäseniään
Lions-ritarin arvolla.
Arne Ritari-säätiö jakaa apurahoja klubeille ja piireille toimintakauden tuloksensa mukaisesti. Viime kaudella jaettiin apurahoja noin
98 000 € ja edellisellä kaudella reilut 100 000 €. Tänä vuonna on ennustettavissa apurahojen ja kauden
tuloksen jäävän aikaisemmista vuosista. Joka tapauksessa kaikki tänä
vuonna jaetut apurahat ovat kohdistuneet suomalaisten lionsklubien kotimaiseen aktiviteettitoimintaan. Säätiö ei rahoita kansainvälisiä kokouksia tai seminaareja, kuten Suomen Lions-liitto rahoittaessaan esimerkiksi joulukorttituotoista Tampereella järjestettyä Eurooppa Forumia. Siihen toimintaan säätiö ei voi mennä mukaan, mikä on
nähtävä pelkästään myönteisenä
asiana. Tätäkin taustaa vasten säätiö on katsonut, että se ei osallistu Lions-liiton omien aktiviteettien
rahalliseen tukemiseen. Näitä ovat
mm. Quest- ja päihteiden vastainen
toiminta.
Aikaisemmin sovittujen periaatteiden mukaisesti säätiö ei myöskään ”kilpaile” liiton järjestämän
korttiaktiviteetin kanssa, joista kertyneistä tuloista (n. 150 000,– / v.)
näkemyksemme mukaisesti tulisi
voida tukea esimerkiksi klubien järjestämiä PVT-aktiviteetteja. Ja ellei korttituotot mahdollista klubien
tukemista, niin tulisi voida suunnata jäsenten liitolle maksamaa n.
700 000 €:n jäsenmaksutuloa tällaisiin hankkeisiin, jotka kuitenkin
koetaan jäsenten keskuudessa ”oikeaksi lionspalvelutyöksi” hyväntekeväisyyden hyväksi.
palvelutyö katsotaan
myös eduksi siten,
että tällainen hakija asetetaan etusijalle. Kohteet
joihin ei edellytetä palvelutyötä saatetaan klubeille tiedoksi toimintakauden alussa säätiön Internet-sivuilla,
samoin myönnettävien apurahojen
yhteismäärä. Epäselvissä tapauksissa klubien kannattaa käyttää apunaan piirinsä ARS-toimikunnan puheenjohtajaa. Lopullisen päätöksen
apurahan myöntämisestä tekee aina
säätiön hallitus.
Etusija oltava
hyväntekeväisyydessä
Henkilökohtaisesti katson, että talouden heikkoina aikoina säätiön
ei tulisi jakaa apurahoja ”tornien”
rakentamiseen, vaan etusija apurahoissa tulisi olla ”klubien hyväntekeväisyyteen johtavissa aktiviteeteissa.” Niin kauan kuin esimerkiksi naapurimaiden lehdistö kirjoittaa
lapsiperheiden leipäjonoista Suomessa, ei meidänkään pidä silmiämme siltä ummistaa. Vastaavia avuntarvitsijoita tai vaikkapa yllättäen
suuren tai pienen katastrofin kohteeksi joutuneita löytyy kyllä
kaikkien piirien alueilta, joihin lionsjärjestön osana voimme osallistua tunnuslauseemme mukaisesti ”Me palvelemme”
Tilannetta,
missä
säätiöltä haettua apurahaa klubi ei ole saanut ei tulisi nähdä dramaattisena loppuna kotimaisen säätiön kanssa tehtävässä yhteistyössä ja kotimaisen lionstoiminnan tukemisessa. On nimittäin ollut tapauksia, joissa adressit on palautettu tai muuten haluttu nähdä asiat
vain negatiivisessa valossa. Mikäli klubin jäsenet eivät halua käyttää
säätiön adresseja, niin vaihtoehtona voi olla Lions-ritarin arvon hankkiminen klubin ansioituneelle jäsenelle. Ja loppujen lopuksi kannattaa
muistaa, että viime kaudellakin jaetut 98 000 € apurahat kohdistuivat suomalaisten lionsklubien aktiviteettien kautta suomalaisille.
Markku Kynsijärvi
AR-säätiö, hallituksen
puheenjohtaja
Apurahaohjesääntö
Apurahojen hakemisen ohjeistukseksi on säätiö laatinut apurahaohjesäännön, mikä on luettavissa
säätiön nettisivuilta (http://www.
lions.fi). Pääsääntöinä on, että apuraha voidaan myöntää vain tuloa
tuottamattomaan kohteeseen, joka
on suunnittelu tai aloitusvaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että klubien omien ”bisneksien” tai kohteiden ollessa yksityisiä yritystoimintaa harjoittavia yhteisöjä ei apurahaa myönnetä. Apuraha voi olla
enintään samansuuruinen kuin hakijan kohteeseen panostama rahamäärä. Aktiviteetin eteen tehtävä
VARATTU
2/10 LION 31
the
TOIVOTAMME LIONSTOIMINNALLE
MENESTYSTÄ TYÖSSÄÄN
Alajärven Kalustepiste Ky
SM-Fimac Oy
MJK Vesitekniikka Oy
Alajärvi
Hammaslahti
Haukivuori
Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy
Helsinki
Isännöitsijäkonttori Oy ISA
Helsinki
Tontti-Palvelut Oy
Helsinki
Kone-Tapsa Oy
Huittinen
Humppilan Osuuspankki
Humppila
Suomen telakone Oy
Humppila
Hyvinkään Liikenne Oy
Hyvinkää
Kiertokapula Oy
Hämeenlinna
Rautia Erkinheimo
Härmä
Kennel Pakaste Oy
Ikaalinen
Inergia Oy
Ivalo
K-Halli Rinne
Juuniemi
SofTieto Oy
Jyväskylä
Taitomuovi Oy
Kausala
Euran Hydrauliikka ja Metallirakennus Oy
Kauttua
32 LION 2/10
Kuukauden tempaus
Eturauhassyöpä
ei ole kuolemantuomio
rä lisääntyy, sanoo Reunanen. Reunanen vertasi myös miehiä ja naisia siten, että naisten euron ollessa
palkansaajina vain 80 senttiä miehiin verrattuna, niin naisten terveydenhoidon euro on miehillä vain 70
senttiä. Miehet huolehtivat terveydestään paljon naisia heikommin.
Tapausten määrä kasvaa,
kuolleisuus vähenee
Tilaisuuden juonsi LC Klaukkalan jäsen, professori Antti Reunanen.
Eturauhassyöpä on arka aihe miehille, koska se on heillä yleisin diagnosoitu syöpäsairaus. Helmikuun
alkupuolella järjestetty informaatiotilaisuus veti Klaukkalan yläasteen
lehtereille runsaat sata kuulijaa.
Kuten arvata saattaa, oli kuulijoiden ikärakenne sieltä varttuneemmasta päästä. Ilahduttavaa oli, että myös usea nainen saapui puolisonsa mukana.
Tilaisuuden tarpeellisuutta ja
kuulijakunnan aktiivisuutta kuvaa
parhaiten, että esiintyjät eivät päässeet väliajalla edes kahvia noutamaan, vaan joutuivat kysyjien piirittämiksi.
Varttuneen miehen tauti
Klaukkalan lionklubi oli saanut
luennoitsijoiksi 9 vuotta Hyvinkään
sairaalan urologina toimineen Sakari Jokelaisen (urologian ja kirurgian
erikoislääkäri) ja Suomen eturauhassyöpäliiton toiminnanjohtajan
Hannu Tavion (oikeustieteen kandidaatti), joka on sairastanut eturauhassyöpää jo 12 vuotta.
Tilaisuuden juonsi professori
Antti Reunanen, joka kertoi, että
varttuneen miehen yleisimmät sairaudet ovat:
– verenkiertoelinsairaudet,
diabetes
– kasvaimet, nivelkuumat
– muistisairaudet
– nautintoaineiden seuraamukset
– eturauhasongelmat
Kun elinajanodote kasvaa vuosittain, on luonnollista, että myös syövän ja muidenkin sairauksien mää-
Urologi Jokelainen kertoi lukuja eturauhassyövän yleistymisestä: kun vuonna 1999 sairastuneita
oli 3 114 tapausta, niin vastaava luku oli vuonna 2004 jo 5 237. Toinen mielenkiintoinen tilastoluku oli
kuolleisuuden väheneminen vertailuajankohtana. Samaan aikaan kun
näiden syöpätapausten määrä oli
nelinkertaistunut vv. 1965–2003,
niin kuolleisuus oli kääntynyt laskuun. Tämä kertoo parhaiten sekä
diagnostiikan että hoitokeinojen tehostumisesta.
Sakari Jokelaisen mukaan eturauhassyöpää esiintyy eniten Pohjoismaissa, Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa; vähiten Japanissa ja Kiinassa. Perinnöllisyyden osuus on
5–20 %. Rasvainen ruokavalio voi
edesauttaa taudin puhkeamista.
Yleensä ihminen ei kuitenkaan voi
itselleen aiheuttaa eturauhassyöpää elintavoillaan, joskin terveellinen ruokavalio on toki hyväksi koko terveydelle.
Alle 50-vuotiaissa miehissä
esiintyy piilevänä ko. syöpä vajaalla kolmanneksella, yli 80-vuotiailla
Klaukkalan leijonat uusille urille
LC Klaukkalan ensimmäisestä ritarista Markku Kokosta tehtiin viime vuoden lopulla henkilöjuttu, jossa käsiteltiin hänen parantumatonta eturauhassyöpäänsä. Jutun perusteella syntyi niin runsas palaute, että päätettiin
järjestää erillinen eturauhassyöpää käsittelevä iltatilaisuus. Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Euroopan vastaavan järjestön varapuheenjohtaja Hannu Tavio kertoi, että lionsjärjestö ei ole koskaan järjestänyt tilaisuutta tästä tärkeästä ja monia ikääntyviä leijoniakin
koskevasta asiasta.
Ohessa tilaisuuden antia.
jo kolmella neljänneksellä. Tilaston
mukaan noin kymmenesosa piilevistä tapauksista kehittyy oirehtiviksi syöviksi. Eturauhassyöpä voi
tulla kenelle tahansa, se voi olla
myös oireeton tai oireet voivat olla
normaalia eturauhasen hyvälaatuista liikakasvua tai eturauhastulehdusta, oireet voivat olla myös harhaanjohtavia.
Muutamia yleisiä oireita ovat yövirtsaamisen tarve, tunne virtsatessa, ettei rakko tyhjene, virtsantulon
viivästyminen, heikentynyt virtsasuihku ja ponnistelun tarve virtsatessa,
Jokelaisen suositus on, että ainakin yli 60-vuotiaiden on syytä käydä urologin puheilla tarkistamassa
onko viitteitä eturauhassyövästä.
Tarkistus tehdään peräaukon kautta
tunnustelemalla eturauhasen pinta ja määrittelemällä verinäytteestä
PSA-arvo. Aikainen toteaminen parantaa toipumisennustetta. Hoitopäätös on aina yksilöllinen riippuen potilaan iästä, kunnosta ja muista. Hoitona on yleisimmin joko leikkaus tai sädehoito tapauksesta riippuen. Eturauhassyöpä on yleensä hyväennusteinen sairaus, joten
elinaikaa ja elämänlaatua kyllä riittää vuosikausiksi.
Kaksi prosenttia
kuolee
Todella myönteisen ilmapiirin loi
Suomen etusyöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Tavio, joka itse on sairastanut tautia jo 12 vuotta
ja elää pienin rajoituksin täyttä elämää. Hänen lähtökohtansa on, että ei pidä ajatella kuinka sairas on,
vaan kuinka paljon onkaan terveyttä jäljellä. Tautiin kuolleisuus on hyvin alhaisella tasolla. Sairastumisen
suurin riski-ikä on haarukassa 60–
80 vuotta. Tällä hetkellä eturauhassyöpää sairastaa 37 000 miestä.
Tietoa
on saatavilla
Sairauden diagnosoinnin jälkeen
haluttiin eniten tietoa eri hoitovaihtoehdoista, sen jälkeen itse taudista. Tehdyn tutkimuksen mukaan
kaivattiin seuraavaksi eniten tietoa hoidon etenemisestä ja kestosta, taudin vaikutuksesta elämänlaatuun ja elinikään.
Tietoa on saatavilla monesta
lähteestä. Tärkein lähde on lääkäri,
mutta myös Eturauhassyöpäyhdistys jakaa aktiivisesti informaatiota,
netin kautta ja muilta potilailta saa
myös perustietoa.
Käy tarkistuksessa
Edessä tilaisuuden puhujat urologi Sakari Jokelainen (vas) ja toiminnanjohtaja Hannu Tavio, taustalla eturauhassyövälle kasvot antanut ritari Markku Kokko.
Miesten syöpäkuolleisuustilastoissa se on toiseksi yleisin keuhko- ja
henkitorvisyöpien jälkeen. Taudin
puhjettua, on edessä myös elinikäinen seuranta, johon on sopeuduttava. On hyvä muistaa, että tautiin
voi kuolla, se voi uusia, mutta se voi
myös parantua. Tauti ei tartu.
Tärkeää on, että jokainen varttunut mies käy tarkistuttamassa oman
tilanteensa. Kukin tautitapaus on
yksilöllinen ja vaatii omat hoitotoimenpiteensä. Aiemmin todettu sairaus on helpompi pitää aisoissa.
Ismo Pohja
2/10 LION 33
Maa- ja metsätalousyrittäjät
toivottavat menestystä lionstoiminnalle
Stauffer Risto
Elimäki
Suokannas Pentti
Askola
Marttilan Tila
Heikkilä Sofia ja Marko
Uus-Sipilä, Sipilä Veijo
Kalkkinen
Ilmajoki
Lusi
Muikkulahti, Hanjoki Juha
Heinola kk
Kalkeen Tila, Alastalo Kari
Hikiä
Lemettilän Tila, Mattila Kalle
Koivulaakson tila, Sikanen Jouni
Lyhdyn tila, Riihihuhta Vesa
Haukivuori
Jäppilä
Kuusisto
– matkailu- ja kokouspalvelut
Konkolan Tila, Välimaa Vesa
Jämsä
Hilden Seija ja Pauli
Jämsä
Ala-Tiiri, Niskala Inkeri ja Juha
Jämsä
Turakainen Petri
PMT Mäkelä Oy
Juva
Juupajoki
– koneellista puunkorjuuta
Huutokosken Taimisto, Haverinen Sakari
Paturin Tila
34 LION 2/10
Joroinen
Janakkala
Haavisto, Mäenpää Arja ja Jorma
Koskue
Hiirenkorvan Tila,
Kujanpää-Mannila Mervi ja Mannila Raimo
Koskue
Järvelä Jaana ja Jussi
Jalasjärvi
Luopajärvi, Anttila Katri ja Kyösti
Jalasjärvi
Väliaho, Ruokolainen Pertti
Koivula, Hiltunen Kauko
Maatila Pere, Pere Aila ja Timo
Paavolan Maitotila, Lahti Arja ja Eero
Tolvanen Matti
Sipilä Veli
Lehtovaara
Huhus
Kokemäki
Kiminki/Karstula
Viljolahti
Lapua/Tiistenjoki
– kesällä savusauna ryhmille
Alakarhu Pauli
Maitoaho, Kämäräinen Jarno ja Matti
Lapua
Kiuruvesi
Kinnari Raimo MJ
Jakkula
Niemen Kanatalo, Eskelinen Marketta ja Arto
Kuopio
Jylhä Sakari
Kälviä
Broiler Piirto Oy, Piirto Kari
Kurikka
Farmi Nummela Oy, Nummela Kirsi ja Marko
Koski tl
2/10 LION 35
Savilan Tila, Vertainen Ari
Sarkasen tila, Ahola Inkeri ja Jyrki
Liimattala
Luopioinen
Alm Rauno
Loimaa
Ahokas Pekka
Loimaa
– koneurakointia
Pietilä Juho
Loimaa
– Paalaamo- ja niittyurakointia
Jokihaaran tila, Paananen Marja- Liisa ja Tuomo
Mantereen maatilamatkailu
Lievestuore
Lempäälä
– www.mantereentila.fi
Kukkola Jukka
Haukiniemen maatila, Heikkinen Johanna ja Simo
Toivolan tila, Sihvo Kari
Kuhanen Leo
Suvikumpu/Karvoskylä
Muuruvesi
Mikkeli
Pertunmaa
– www.honkaniemenhuvilat.fi
Kivimäen tila, Kivimäki Heikki
Mäenpään tila, Ylitalo Hannele ja Tapio
Kuikan tila, Kemppainen Kimmo
Korpilahden tila, Kuiri Hannu ja Heidi
– teiden talvi kunnossapitoa ja maatalousurakointi
36 LION 2/10
Pukkila
Tortinmäki
Paltamo
Outokumpu
LeijoNaiset ja lumoava Edith Piaf
Ystävänpäivän merkeissä 15.2.2010
kokoontui n. 40 LeijoNaista LC Helsinki/Viaporista ja LC Vantaa/Helsingestä viettämään yhteistä iltaa
ravintola Ainossa Helsingissä. Illan
teemana oli Edith Piaf, jonka lauluja
oli tulkitsemassa Susanna Haavisto
säestäjänään Petri Ikkelä. LeijoNaiset olivat pukeutuneet Edith Piafin
tyyliin mustaan sekä aika monet lisäksi vallattomiin pää- ja rintakoristeisiin.
LC Helsinki/Viapori on aloittanut leijonataipaleensa vuonna 1988
Suomen ensimmäisenä naisklubina. LC Vantaa/Helsinge puolestaan
on syntynyt LC Helsinki/Viaporin
myötävaikutuksella vuonna 1992.
Helsinge sai kummikseen Viaporin
ja sieltä juontaa klubien välinen yhteys. Kummiklubi hoiti tunnollisesti tehtäväänsä ja Helsinge oppi vähitellen leijonatavoille.
Ajan myötä Viaporin ei tarvinnutkaan enää ”vahtia” kummilapsensa tekosia niin tarkasti kuin alussa ja yhteydenpito harveni. Mutta tänä toimintakautena päätettiin
taas tavata toinen toisemme jonkin hauskan tapahtuman merkeissä.
LC Vantaa/Helsingen presidentti
Aila Keturi ja lion Marjanne Vihanto-Tykkyläinen LC Helsinki/Viaporista olivat apujoukkoineen järjestäneet miellyttävän iltahetken musiikin, ajankohtaan sopivan ruuan,
blinien ja iloisen seurustelun merkeissä. Paikalla oli klubien perustajajäseniä ja mikä ilahduttavaa, myös
klubien uusimpia jäseniä.
Suomen ensimmäinen naispresidentti Pirkko Vesterinen seurueineen (toinen
vasemmalla).
Illan iloiset järjestäjät Aila Keturi (vas.) ja Marjanne Vihanto-Tykkyläinen.
Tervetulomaljan ja -toivotusten
jälkeen tunnelmaa nostatti Susanna Haavisto neljän Edith Piafin laulun voimin. Illan mittaan kuulimme Pirkko Vesterisen (Viapori) kertovan ”Miten minusta tuli Suomen
ensimmäinen naispresidentti”. Helsinge puolestaan muisteli klubinsa
syntyvaiheita ja opasleijona Viaporista kertoi opastajan tehtävästään.
Kokonaan ei sentään iltaa käytetty vanhojen muisteloihin, vaan
tämä päivä ja tulevaisuuskin saivat
osansa. Kuultiin Viaporin tämän
päivän kuulumiset ja paikalla olevat
Helsingen jäsenet esittivät yhdessä presidenttinsä johdolla ”Helsinge -räpin”. Räpin sanoitus kuvastaa
Helsingen toimintaa tänä kautena.
Lopuksi keskusteltiin innokkaasti ”Miten tästä eteenpäin” -aiheen
innoittamina ja saatiin käsitys kummankin klubin tulevaisuuden suunnitelmista.
Suunnitelmista on tapana muodostua ajan myötä todellisuutta ja
ihan varmaa on, että tämän illan
tyyppisiä tapaamisia tullaan järjestämään jatkossakin. Niin paljon
hauskaa oli meillä kaikilla. Kiitoksemme vielä kerran järjestäjille sekä
LC Helsinki/Viaporissa että LC Vantaa/Helsingessäkin.
Teksti: Helinä Nieminen,
LC Vantaa/Helsinge
Kuvat: LC Helsinki/Viapori ja
LC Vantaa/Helsinge
Brain Killer vai Hyvä Elämä?
LC Kotka-Hamina/Global järjesti maanlaajuisella ennalta ehkäisevän päihdetyön viikolla marraskuussa tempauksen otsikolla ”Brain
Killer vai Hyvä Elämä?”. Kotkan pääkirjastoon rakennettiin usean
toimijan kanssa näyttely ja viikon aikana iltaohjelmaa erilaisin teemoin. Näyttelyssä oli havaintomateriaalia alkoholista, huumeista ja
tupakasta ja niiden vaikutuksesta terveyteen sekä onnettomuusalttiuteen. Nähtävillä oli julisteita, videoita, kirjoja ja mukaan otettavina tietoiskuja.
Materiaalia toimittivat mm. Kotkan terveydenedistämisyksikkö,
Alko, Stop Huumeille, poliisi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Aklinikka ja monta pienempää toimijaa.
Viikon aikana kirjastossa vierailivat Kotkan terveydenedistämis-
yksikkö, vanhempi konstaapeli Jukka Rasimus sekä Lions Quest
-toiminnasta kertonut Heikki Lohi.
Viikkoon kuului myös Kotkan kirkossa järjestetty tilaisuus
päihteisiin kuolleiden nuorten muistoksi. Klubi oli lahjoittanut tilaisuuteen hauta- ja tuikkukynttilät sytytettäväksi kaikkien niiden
muistoksi, jotka ovat joko menehtyneet huumeisiin tai joita huumeet tänä päivänä jollain tavalla koskettavat.
Viikon keskeisenä tarkoituksena oli saada lisää arvostusta ennaltaehkäisevälle päihdetyölle. Näyttely sai tilaa paikallisessa mediassa. Kirjastossa vierailivat monet kiinnostuneet aikuiset ja lukuisia koululuokkia.
Riitta Holopainen
2/10 LION 37
the
Kemin Seudun Osuuspankki
Oulun Seudun Lämpö Oy
Kiihtelysvaaran Osuuspankki
KKK-Supermarket Kittilä
Kemi
Kempele
Kiihtelysvaara
Kittilä
Klaukkalan Apteekki
Klaukkala
Kokemäen Apteekki
Kokemäki
Automaalaamo S. Nyström Ky
Koria
Karjalan Helmi Ky
Kotka
Kymen Asuntokeskus LKV Oy
Kotka
Turvaykköset Oy
Kouvola
Kymtec Oy
Kouvola
Hautauspalvelu Kovanen Ky
Kouvola / Keltakangas
Puunkäsittely M. Ryynänen Oy
Kuhmo
Kuopion Uusi Apteekki
Kuopio
Lyytisen Rakennusvälinevuokraamo Oy
Kuopio
Jannen Lohi Oy
Kustavi
Tilausajot M. Parkkisenniemi Ky
Neste Kiltatie
38 LION 2/10
Kuusamo
Kuusankoski
Tutor-toiminnan mottona Nurmossa:
Kaveria ei jätetä
Kesken erään keväisen koulupäivän
käytävillä kajahtaa kuulutus: Tutor-toiminnasta innostunut opettaja kehottaa kaikkia tavallisia, innokkaita ja vastuuntuntoisia opiskelijoita mukaan tutor-toimintaan. Ajatus tutorina toimimisesta saa mielenkiintomme heräämään. Päätämme hakea mukaan toimintaan, ja
aloitamme hakemusten täyttämisen. Yhdessä yhdeksän muun opiskelijan ja kahden opettajan kanssa
aloitamme tutor-toiminnan ennakkoluulottomina ja innokkaina.
Tutor-toiminta on lukiossa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu
vertaistuen ajatukseen. Tutor on
opiskelija, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita
opiskelijoita. Järjestelmä parantaa
koulun ilmapiiriä ja ehkäisee koulukiusaamista, sovittelee ristiriitoja ja
edistää suvaitsevaisuutta. Toiminnalla pyritään luomaan me-henkeä
ja yhteisöllisyyttä koulun arkeen.
Käyntiin lionsklubin aloitteesta
Tutor-toiminta lähti liikkeelle Nurmon lukiossa viime keväänä lionsklubin aloitteesta. Mahdollisuus
edistää hyviä kaverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta ja turvallista sekä kannustavaa ilmapiiriä koulussamme sai meidät tarttumaan haasteeseen. Tästä mahdollisuudesta tahdomme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme: LC
Nurmo Lakeutta, Nurmon kappeliseurakuntaa ja Mannerheimin Lastensuojeluliittoa.
Ensimmäinen askel kohti tutortoimintaa otettiin keväällä Nurmon
kappeliseurakunnan leirikeskuksessa Lankarissa järjestetyssä koulutuksessa. Sieltä saimme toimintamalleja ja ideoita tutoreina toimimiseen. Asiantuntevan kouluttajan
avulla opimme yhdessä toimimisen
ja sosiaalisen kanssakäymisen taitoja. Huomasimme, että koolla oli
11 aktiivista ja sosiaalista nuorta.
Välillemme kehkeytyi tiivis yhteishenki, joka on avain tavoitteidemme saavuttamiseen. Koulutus loi
vankan pohjan tulevalle toiminnalle. Sen yksi keskeisistä tavoitteista oli suunnitella ryhmäyttämisleiri tuleville ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille.
11 aktiivisen nuoren välille kehkeytyi tiivis yhteishenki, joka oli välttämätön tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kun syksyllä palasimme kouluun, edessämme siinsi tutor-toiminnan ensimmäinen ja laajin haaste. Vietimme ryhmäyttämisleirillä
uusien lukiolaisten kanssa mukavia päiviä toiminnan ja tutustumisen merkeissä. Me tutorit vedimme
leikkejä, keskustelimme opiskelijoiden kanssa ja istuimme iltaa nuotion ääressä tavoitteenamme edistää
kunkin luokan yhteishenkeä.
Hyvä palaute siivitti
kohti uusia haasteita
Opiskelijat olivat leirillä aktiivisesti
mukana ja antoivat positiivista palautetta tekemästämme työstä. Se
siivitti meitä uusia haasteita kohti.
Syksyn pimetessä ja joulun lähestyessä mieliin nousi uusia ideoita kouluilmapiirin parantamiseksi.
Paljon julkista keskustelua ja yleistä huolta herättänyt ilmastonmuutos sai meidät tutorit toimimaan.
Päätimme järjestää päivän, joka saisi niin opiskelijat kuin opettajatkin
pohtimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Eräänä pimeänä marraskuisena päivänä vietimme koulussamme sähköttömän oppitunnin; opiskelua emme tietenkään unohtaneet tuona ”pimeänä
oppituntina”.
Joulun lähestyessä joulumieli
valtasi meidän tutorien ajatukset.
Pukeuduimme joulupukeiksi ja ton-
tuiksi sekä levitimme hyvää joulumieltä kiertämällä luokasta toiseen
jakaen karkkeja ja soittaen hyvää
joulumusiikkia. Tämä joulutempaus toi vaihtelua opiskelijoiden arkeen ja loi positiivista mieltä.
Kokemukset yhdistävät
Kävellessämme koulun käytävillä
saamme opiskelijoilta, joihin olemme tutor-toiminnan kautta tutustuneet, iloisia tervehdyksiä ja ystävällisiä katseita. Jotkut esittävät kysymyksiä koeviikon kulusta kun taas
toisten kanssa vaihdamme kuulumisia. Meitä yhdistää kokemukset,
joita tutor-toiminta on tuonut tullessaan. Muistoissa on paljon hyviä
hetkiä, mutta meidän tutorien ajatukset ovat jo suuntautuneet tuleviin haasteisiin. Mielissä on toive,
että tutor-toiminta Nurmon lukiossa saisi jatkua vanhojen opiskelijoiden siirtäessä vastuuta nuoremmille. Me olemme saaneet voimakkaita onnistumisen kokemuksia ja toivomme, että työstämme on ollut
iloa koko kouluyhteisölle.
Kati Lahtinen ja
Eeva-Maija Mäkinen
Me palvelemme Leijonia
쐍
쐍
쐍
Yritysliput
Viirit
Kansallisliput
Pöytäliput
쐍
쐍
Banderollit
Pöytästandaarit
Mainoskankaat
Lipputangot 쐍 Tanko-osat 쐍 Asennukset 쐍 Suunnittelutuki
Leijonien luotettava toimittaja
jo vuosikymmenien ajan.
Flagmore: Vattuniemenkuja 4 E, 00210 Helsinki, 020 762 5200
2/10 LION 39
Klubien arkea ja juhlaa
Palvelu on Lions-toiminnan peruspilari
Lionit Risto Laurila ja Pekka Kuuppelomäki nimitettiin Lions-ritareiksi Jalasjärven klubin 50-vuotisjuhlassa. Taustatukena puolisot Hilkka ja Pirkko.
LC Jalasjärven 50-vuotisjuhlassa 6.2. puhunut Suomen Lions-liiton varapuheenjohtaja Lauri Vainio muistutti palvelun olevan edelleen järjestön toiminnan peruspilari. Tästä työstä 1,3 miljoonan jäsenen maailman suurin
palvelujärjestö on tunnettu kautta maailman. Viimeksi Haitin maanjäristyksen yhteydessä Lions-järjestö oli ensimmäisiä tukeaan antaneita kansainvälisiä järjestöjä.
Lauri Vainio kävi puheessaan läpi Melvin Jonesin vuonna 1917 perusta-
man ja Suomeen vuonna 1950 tulleen järjestön kehittymistä nykyiseksi maailmanlaajuiseksi järjestöksi, joka toimii 205 maassa tai itsehallintoalueella.
Juhlan yhteydessä myönnettiin Lions ritari -arvonimi Risto Laurilalle
ja Pekka Kuuppelomäelle. Melvin Jones-jäseneksi nimettiin Hannu-Pekka
Kivistö. Klubissa on kaksi yli 40 vuotta mukana ollutta, Matti Toivakka ja
Mauno Vilponen, sekä kolme yli 30 vuotta toiminnassa mukana ollutta veljeä, Olavi Viljanmaa, Risto Laurila ja Niilo Latvala.
Klubin presidentti Sami Saarnio ja sihteeri Raimo Mannila korostavat sekä klubin sisäistä toimintaa että ulospäin näkyvää palvelutoimintaa. Klubi
on varsin hyvin pystynyt täyttämään vuosien aikana erilaisten valtakunnallisten keräysten ja kampanjoiden tavoitteet. Sen lisäksi on omalla toiminnalla voitu kerätä vuosittain 5 000–8 000 euroa lahjoitettavaksi paikalliseen
nuoriso- ja kulttuurityöhön.
Vuosijuhlassa muistettiin lahjoituksilla musiikin ja liikunnan parissa toimivia nuorten ryhmiä, kehitysvammatyötä sekä lahjoitettiin televisioita terveyskeskukseen.
Varoja on kerätty useilla jo vuosikymmeniä käytössä olleilla aktiviteeteillä. Vapputapahtumaa on järjestetty jo 1960-luvun lopulta, mainostauluja
on kaupattu parikymmentä vuotta, samoin joulukortteja.
Vuodesta 1983 lähtien olemme yhdessä seurakunnan ja JP Kunnallissanomien kanssa toimittaneet näkövammaisille äänilehteä, jota yksittäisten näkövammaisten lisäksi hyödyntävät terveyskeskuksen vuodeosasto ja
vanhusten hoitoyksiköt. Kaksi vuotta sitten aloitettiin yhteistyö sotaveteraanien ja sotainvalidien kanssa. Heidän joukkonsa ikääntyessä on huolehdittu viimeisten tervehdysten toimittaminen, veteraanien siunaustilaisuus.
Tähän toimintaan olemme sitoutuneet niin pitkälle kuin sitä tarvitaan, ehkä 10–15 vuodeksi.
Matti Käkelä
Vanhemmille eväitä
lapsen itsetunnon kehittämiseen
Kaksi LC Salon lionia osallistui 4.4.2009 Vantaalla Suomen Lions-liiton ja
Suomen leojen järjestämään Nuorisotyön Foorumin toiseen seminaariin. Seminaarin pyrkimyksenä oli antaa tietoa ja selvittää, mitä yhteiskunnassamme
on tehty lasten ja nuorten hyväksi. Miten leijonat voivat löytää omat käyttämättömät voimavaransa tukemaan nuorison tervettä kasvua?
Oppi meni perille. Turun Ammattikorkeakoulun Salon yksikön tiloissa
8.12.2009 järjestetty nuorisotyötä koskeva tilaisuus oli Salon terveyskeskuksen ja LC Salon välisen yhteistyön tulos.
Luentotapahtuman järjestämisen taustalla
on huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Esim.
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ovat tuoreessa muistissa. Tilaisuus oli suunnattu erityisesti alakouluikäisten lasten vanhemmille. Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore luennoi ensin päivällä
terveyskeskuksen nuorisotyön ammattilaisille.
Lasten vanhemmille tarkoitetun luennon aihe oli: Miten voin vahvistaa lasten ja nuorison
itsetuntoa.
Cacciatoren mukaan hyvän itsetunnon avulla voidaan parhaiten ehkäistä riskikäyttäytymistä ja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Perheen
ja läheisten ihmisten merkitys korostuu ja omien huolien keskellä tulisi kuitenkin jaksaa olla
Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja
salonseutulainen yleisö.
40 LION 2/10
läsnä lasten ja nuorten arjessa kannustavina ja lohduttavina, turvallisina aikuisina sekä vanhempina.
Aihe kiinnosti salonseutulaisia äitejä ja isiä. Luentosali täyttyi ääriään
myöten, niin että osa yli 300 kuulijasta ei saanut istumapaikkaa. Raisa Cacciatoren elävä esiintyminen innoitti yleisön lukuisiin kysymyksiin luentoosuuden jälkeen.
Pekka Rintola
LC Alajärvi/Järviseutu
juhli näyttävästi
LC Alajärvi/Järviseutu vietti 50-vuotisjuhliaan näyttävästi. Juhlapäivänään
se otti neljä uutta jäsentä ja jakoi stipendejä yli 5 000 euroa. Juhlapuheen
50-vuotisjuhlassa piti PID Harri Ala-Kulju.
Klubin 14 perustajajäsenestä on elossa viisi eli klubin ensimmäinen presidentti eläinlääkäri Pertti Nieminen, lehtori Voitto Havela , kauppias Lauri Kesäniemi, lääkintöneuvos Pellervo Petäys ja pankinjohtaja Sakari Tallbacka. Näistä jatkaa lionstyötään edelleen Sakari Tallbacka. Hän kävi pankinjohtajatyönsä takia Kokkolassa ja Seinäjoella, mutta jatkoi lionstyötään
näilläkin paikkakunnilla. Eläkepäivinään hän palasi kotiklubiinsa.
Savonlinnan klubien yhteiskokouksessa oli tavoitteena yhteisten aktiviteettien etsiminen ja uusien jäsenten löytäminen.
Leijonaa me metsästämme
PID Harri Ala-Kulju ojensi Sakari Tallbackalle (vas.)
50-vuotismerkin ja kansainvälisen presidentin sertifikaatin.
Leijonat näkyvillä
Laitilan torilla
Leijoniahan on noin 1.3 miljoonaa yli 200:ssa maassa ja vielä vaan etsimme uusia!
5.11.2009 kokoontuivat kaikki Savonlinnan lionsklubit yhteispalaveriin
oppilasravintola Paviljonkiin.
Ilta aloitettiin Leijonahenki-laululla, minkä jälkeen klubit esittelivät toimintaansa. Paljon on tehty paikallisella tasolla mm. järjestetty lasten talvirieha, kunnostettu Pihlajaveden koulun piha, myyty kalentereita, sinappia
ja makkaroita sekä toimittu yhteistyössä SOS-lapsikylän kanssa.
Illan tavoitteena oli löytää lisää yhteisiä aktiviteetteja. Tällaisesta toiminnasta meillä on jo yksi hyvä kokemus, kun järjestimme Pihlajaveden erityiskoulun oppilaille päivän Tanhuvaarassa.
Sovittiin, että seuraava kohde on Kaarlonk.1 nuorisotila, minkä kunnostamme ja sisustamme yhdessä tekemällä siitä elokuva/musiikkihuone.
Nuorille kesätöitä
LC Vaala työllisti yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa opiskelijoita.
Vaalan kunta ja Kainuun maakunta järjestää vaalalaisille tai Vaalassa opiskeleville nuorille (9 LK. ja 2. asteen opiskelijoille) kesätöitä kesä-elokuussa.
Nuoret palkataan pääsääntöisesti yhdelle 2 viikon työllistämisjaksolle vuodessa ja enintään 4 viikoksi.
LC Vaala tuki 2.asteen opiskelijoiden työllistämistä maksamalla nuoren
palkan, jos nuori halusi olla töissä yhden ylimääräisen viikon.
Työllistettyjä oli yhteensä 22 nuorta ja heidän palkkausmenoihin klubi
käytti yhteensä 4 140 euroa. LC Vaala haluaa nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään ja samalla saada omaa rahaa talvikaudelle omiin ja opiskelumenoihin.
Lämmin hernekeitto maistoi leijonien tarjoamana Laitilan torilla.
Valtakunnallista Leijonat näkyvillä -päivää vietettiin 23.1.2010. LC Laitila/Untamoinen järjesti koko perheelle virkistyspäivän keskelle Laitilan toria. Tarjolla oli ongintaa sekä poniajelua lapsille ja hernekeittoa sekä kuumaa mehua ja kahvia kaikille. Paikalla oli myös Laitilaan viime kesänä saatu uusi sammutusauto, jota palomiehet innolla esittelivät.
Vuosien varrelta kerättyjä aineistoja Laitila/Untamoisen tapahtumista oli
myös hyvä näyttely. Toritapahtuma oli siitä erikoinen, ettei kerätty rahaa eikä mistään tarvinnut maksaa, vaan kaikki oli ilmaista arpajaisia myöten, 36
kpl palkintoja, pääpalkintona polkupyörä.
Lamminahon museotila on yksi Vaalan kunnan työllistymiskohde. Kuvassa (oik) Paula Ratava lukiolaisena työllistettynä tilan emännän apulaisena ja
kielitaitoisena oppaana v. 2002. Kuva Lauri Ratava.
2/10 LION 41
LC Nurmo/Lakeukselta
apua sydäntutkimukseen
LC Nurmo/Lakeus lahjoitti helmikuun alkupuolella v. 2010 kautta aikain
ensimmäisen hyväntekeväisyyslahjoituksen, joka kohdistuu keskussairaalan
sydäntutkimukseen. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri sai käyttöönsä arvokkaan alan uusinta tekniikka olevan Holter-tallentimen, jolla kartoitetaan mm. eteisvärinään, taukoihin sekä tiheä- ja harvalyöntisyyteen liittyviä sydämen tapahtumia.
Eskarilaiset
viihtyvät hyvin liukumäessä. Reipas alastulo ja
pakkanen ei
lapsia pelota.
Liukumäki lapsille
Kuvassa tallentimen vastaanottaja Seinäjoen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ylilääkäri Antti Loimaala etualalla ja luovuttaja klubin LC Nurmo/Lakeus presidentti Raimo Hämäläinen (taka-alalla).
Lisätäkseen välituntiliikunnan mahdollisuuksia, Enonkosken lionsklubi lahjoitti liukumäen Enonkosken kouluille. Liukumäen pystytti kunnan tekninen toimi alakoulun välittömään läheisyyteen, muiden liikuntavälineiden
viereen. Alakoulussa opiskelee luokat 1–6 ja esikoululaiset, joita erityisesti ajateltiin lahjoituksessa.
Romukeräyksen tuotolla on liukumäen lisäksi voitu järjestää lapsille ja
vanhuksille muutakin viihdykettä. Palvelutalojen asukkaille on järjestetty
”iltapäivätansseja” sekä pikkujouluja.
Yläkoululaiset ovat saaneet nauttia teatterista. Näytös käsitteli arkaa mutta ajankohtaista aihetta, koulukiusaamista.
LC Enonkoski palkittiin romunkeräyksestä ympäristötekotunnuksella.
kuvat ja teksti Helena Haverinen
Vastuu lasten netin käytöstä on minun
Näin todetaan Suomen Lions-liiton valtakunnallisessa kampanjassa, jonka
tavoitteena on kertoa perheille selkeällä tavalla internetin käyttöön liittyvistä
mahdollisuuksista ja uhkista. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat 10–11-vuotiaat koululaiset ja heidän vanhempansa. Tietoa välitetään koteihin 24-sivuisen ”Vastuu on minun” -oppaan ja nettisivuston kautta.
Vantaankosken lionsklubi on lähtenyt toteuttamaan kampanjaa ensimmäisenä Itä-Uudellamaalla yhteistyössä ympäristön koulujen kanssa. Kampanjan alkutahdit lyötiin 27.2. Jumbossa, missä leijona jakoi lapsille karkkeja, ja kaurapussien heittäminen ämpäreihin palkittiin heijastimilla. Lasten vanhempia heräteltiin pohtimaan lasten netin käyttöä.
– Tiedätkö ihan oikeasti, kuka on se Örkki, jonka kanssa lapsesi keskustelee verkossa? Tai onko hänen ystävänsä Liisa (11v.) todella tyttö ja ihan oikeasti 11-vuotias? heiltä kysyttiin.
Vastuuta perättiin muillakin kysymyksillä. Kun teini-ikäiselle lapselle ostetaan mopo, niin samalla huolehditaan, että sen vakuutukset ovat kunnossa, lapsella on kypärä ja että hän osaa ajaa mopoaan turvallisesti.
Mutta entä kun lapselle hankitaan tietokone tai hän käyttää vanhempiensa konetta? Olemmeko silloinkin huolehtineet, että hän käyttää sitä turvallisesti? kysyttiin.
– Pelkään, että vastaus on usein: emme. Kyse ei ole halun puutteesta,
vaan enemmänkin siitä, että meillä vanhemmilla ei ole apuneuvoja ottaa
vastuuta tällaisissa tärkeissä asioissa, Vantaankosken lionsklubin presidentti Juha Vannesluoma toteaa.
– Siksi olemme ottaneet osan vastuusta ryhtymällä tämän hankkeen pi42 LION 2/10
lottiklubiksi. Ja se on myös Seutulan koululla jo 44. kerran hiihdettyjen Nappulakisojen teema, hän kertoo.
Thorleif Johansson
Kiltti leijona keräsi ympärilleen lapsia Vantaankosken lionsklubin tempauksessa. Kuva: Jukka Nurmivaara.
”Kun käsky kävi”
”
Harjavallan Sotaveteraanit ry toteutti pitkäaikaiisen haaveensa tuottamalla paikkakunnan sotavete-raanipolven historia- ja matrikkeliteoksen, ”Kun
käsky kävi”. Kirjan aikaansaamisessa Lions Club
Harjavalta/Huovi oli merkittävänä apuna sekä aineellisella panoksella että henkisen työn puolella.
Klubi antoi kirjaa varten suurehkon euroavustuksen, hengessä: ”Veljiä ei jätetä”. Eräs klubiveli teki myös kirjaan lukuisia veteraanihaastatteluja
sekä tutkimusta Sota-arkistossa, todeten tämän työn
antoisakyön erittäin antoisak
si. Samalla hän haluaa kannustaa muitakin leijonia vastaavaan työhön mitä pikimmin omilla paikkakunnillaan, jos tällainen työ on vielä tekemättä.
Iloa lapsille
LC Kuopio/Kalakukon perinteinen palvelupäivän ratsastustapahtuma kummikohteiden vammaisille järjestettiin Kuopion Rauhalahden ratsastustallin maneesissa.
Tapahtuma oli terapeuttinen ja hauska niin vammaisille, heidän ohjaajilleen, leijonille ja varmaan hevosillekin, koska ne nauroivat.
55-vuotias LC Hamina
lisäsi MJ-jäsenmääränsä kymmeneen
Klubi numero 18, LC Hamina, täytti 55 vuotta 27.11.2009 ja vietti vuosijuhlansa teatteri-illan ja Charter Night-juhlan merkeissä tarkalleen tuona
päivänä. Klubin presidenttinä toimii kuluvalla kaudella Jorma Matikainen –
kotkalainen lion; niinpä juhlaillan ohjelmatkin toteutettiin naapurikaupunki Kotkassa. Kotkan kaupunginteatterin musikaali My Fair Lady antoi oivan pohjan juhlaillalle, jota jatkettiin juhla-aterioin, puhein ja palkitsemisin.
Klubin kaksi uusinta Melvin Jones-jäsenyyttä julkistettiin juhlassa – lionit Bjarne Mårtensson ja kummipoikansa Juha Klami olivat vuorossa, kun
klubin kautta-aikojen – listan yhdeksäs ja kymmenes MJ-jäsenyys ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta lionstyöstä heille oli myönnetty. Edellinen MJ-pari
vuodelta 2008 olivat lion Eero Arvo ja PDG Arto Lehtovirta. Klubin tämän
hetken iäkkäin jäsen, vuonna 2002 MJ-jäsenyydellä palkittu Mauno Toikka
(85 vuotta, lion vuodesta 1961) on järjestyksessä klubin kuudes MJF. Viisi
aiempaa ovat siirtyneet kaikki tuolle puolehen ylhäisen maan – yhtenä heistä PCC Hannu Koskivuori. -al.
LC Haminan uusimmat MJF:t, Juha Klami (oik.) ja Bjarne Mårtensson sekä
klubin presidentti Jorma Matikainen MJ-materiaalin luovutustilaisuudessa
klubin joulukuun kokouksessa Haminassa.
Meriittitiili
Hervannan leijonille
Hervannan vuoden 2009 Meriittitiilen saivat Hervannan Leijonat. Hervannan lionsklubi on toiminut vuodesta 1977 Hervannan kehittymisen ja asukasviihtyvyyden edistämiseksi. Klubi on toimintansa aikana osallistunut ja
järjestänyt Hervannan ja sen lähialueilla yli 100 erilaista tapahtumaa. Lahjoituksensa leijonat ovat kohdistaneet pääsääntöisesti Hervantaan.
Hervannan leijonat ovat muun muassa kunnostaneet Kuurosokeiden toimintakeskuksen pihaa ja käynnistivät Hervannan Parkkis-Kirppiksen yhteistyönä eri toimijoiden kanssa.
Entisen Postipankin maksupalvelukeskuksen pysäköintialueella järjestetyn Parkkis-Kirppiksen tuotto 500 euroa päätettiin lahjoittaa Hervannassa toimivan Sopimusvuori ry:n toimintakeskuksen Kaarisillan hyväksi. Leijonat ohjasivat samaan kohteeseen myös Meriittitiileen liitetyn 300 euron
toiminta-avustuksen.
Toimintakeskus Kaarisilta on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille
tukemaan heidän kuntoutumistaan ja arjessa selviytymistä. Asiakkaita on
noin 35 ja suurin osa heistä on Hervannasta. Toimintakeskus on joutunut
supistamaan toimintaansa määrärahojen niukkuuden vuoksi. Toiminta pyritään saamaan viisipäiväiseksi jälleen tämän vuoden puolella.
Meriittitiilen myöntää Hervannan Tiedotusyhdistys ry. Aiemmin sen
myöntämisestä vastasi Hervanta-keskuksen kauppiasyhdistys. Tiedotusyhdistys on perustettu 1975.
Meriittitiili 2009. Hervannan vuotuinen Meriittitiili luovutettiin 28.11.2009
kauppakeskus Duossa. Kuvassa vasemmalta oikealle Hervannan Tiedotusyhdistys ry:n puheenjohtaja emeritusprofessori Olli Kultalahti, päätoimittaja Sasu Karjalainen, Hervannan leijonista Heikki Kuntonen, Jussi Turunen ja
presidentti Kalevi Kantojärvi, kauppakeskuspäällikkö Mari Laaksonen sekä
Sopimusvuori ry:n Toimintakeskus Kaarisillasta Pirjo Hovi ja Pirjo Lamminen.
2/10 LION 43
Esko Ritari sai
Lions-ritarin arvon
Arne Ritari -säätiö on myöntänyt Lions-ritariarvon LC Riihimäki/Karan
perustajajäsenelle Esko Ritarille tunnustuksena hänen aktiivisesta osallistumisestaan klubin aktiviteetteihin sekä hänen pyyteettömästä auttamishalustaan kanssaihmisiä kohtaan. Vaikka lion Eskolle on vihjattu hänen olleen ritari jo syntymästään saakka, tuli tämä ritarinimitys hänelle kuitenkin täytenä yllätyksenä.
Tilaisuutta ravintola Lehmushovissa Riihimäellä olivat juhlistamassa Cpiirin piirikuvernööri Vesa Rauttu sekä alueen ja lohkon puheenjohtajat
ynnä klubin leijonaveljet puolisoineen yhteensä 44 paikallaolijan voimin.
LC Ylöjärvi/Teivon koko kansan jätevesitapahtumassa oli paikalla noin 300
haja-asutusalueiden asukasta ja kesämökkiläistä miettimässä keinoja jätevesiongelmaan.
Jätevesi on pinnalla
Lion Esko Ritarin lyö leijonaritariksi klubin ritareista vanhin Lauri Susi. Taustalla avustajina toimivat leijonaritarit Raimo Nieminen ja Kalervo Viitanen
sekä klubipresidentti Taneli Ropponen.
Kynttilälyhdyt
sankarihaudoille
Lions Club Äetsä/Keikyä hankki kynttilälyhdyt Keikyän sankarihaudoille.
Lyhtyjen käyttöön vihkiminen suoritettiin itsenäisyyspäivänä 6.12. 2009,
jolloin oli kulunut 70 vuotta talvisodan alkamisesta. Tilaisuuteen osallistui
runsaasti veteraaneja, reserviläisiä, leijonia ladyineen sekä yleisöä. Aiheeseen liittyvän puheen piti lion Kalervo Kinnari ja vihkimisen suoritti lionpappi Tapio Sorva.
Noin 300 haja-asutusalueiden asukasta ja kesämökkiläistä etsi menneen kesän kuumimpana päivänä heti juhannuksen jälkeen ratkaisuja jätevesipulmiinsa Ylöjärvellä, LC Ylöjärvi/Teivon järjestämässä koko kansan jätevesitapahtumassa.
Tiukentuneet jätevesimääräykset aiheuttavat vakavaa mietintää monessa
haja-asutusalueen talossa ja kesämökissä. Vuoden 2013 loppuun mennessä
pitäisi tehdä jotakin, jotta oman kiinteistön jätevedet puhdistuisivat uusien
vaatimusten mukaisesti.
Tiedon puute kiinteistönhaltijoiden keskuudessa on suuri. Jäteveden
puhdistamiseen löytyy monenlaisia ratkaisuja, ja moni on tehnyt väärän
hankinnan oikean informaation puutteessa. Luentojen ja näyttelyn hyödyllisyyttä osallistujat saivat arvioida palautelomakkeella. Päivän annin koki
erittäin hyödylliseksi 57 % ja hyödylliseksi 43 % vastanneista.
Koska jätevesiasetuksen tiukentuminen aiheuttaa muutoksia erityisesti
vanhempien kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn, koko kansan jätevesitapahtumassa näkyi paljon hiukan varttuneempaa väkeä. – Vanhemman väestön
elinolosuhteiden parantaminen, tiedon lisääminen ja turhien pelkojen poistaminen oli yksi suurimmista syistä tämän tapahtuman järjestämiseen, sanoo tapahtuman organisaattori Jukka Enqvist LC Ylöjärvi/Teivosta. Tämä
tapahtuma on hyvä esimerkki uudenlaisesta luonnonsuojelutyöstä ja palvelutoiminnasta, johon leijonien pitäisi enemmän suuntautua. Liian usein pitäydytään vanhoissa kaavoissa.
LC Ylöjärvi/Teivon suunnalta lisää tämäntyyppisiä tapahtumia on odotettavissa.
LC Helsinki/Metsälään
Lions-ritari ja uusi jäsen
LC Helsinki/Metsälän joulujuhlan yhteydessä 4.12.2009 klubin pitkäaikainen ja erittäin aktiivinen jäsen, Ari-Pekka Jämsén, aateloitiin juhlallisin menoin Aarne Ritari -säätiön Lions-ritariksi. Jämsén on toiminut klubin monissa eri viroissa sekä toiminut LC Helsinki/Metsälän Kevättapahtuman vetovastuullisena usean vuoden ajan. Ritariksi lyönnin suoritti N-piirin piirikuvernööri Esko Viinikainen ja häntä avusti N-piirin AR-säätiötoimikunnan puheenjohtaja Torsti V. Koskinen.
Samaisessa tilaisuudessa veljillä oli ilo toivottaa klubiin tervetulleeksi uusi
jäsen, Otto Hassi. Hassi otettiin juhlallisesti vastaan klubin presidentin Arto Suomilammin sekä lionkummin Matti Orpanan toimesta. Lion Otto Hassi oli ensimmäinen
uusi veli LC Helsinki/Metsälässä
kuluvalla kaudella.
Kuva lyhtyjen käyttöön vihkimisestä Keikyän sankarihaudoilla.
Kuva: Jorma Kuula
44 LION 2/10
Lion Ari-Pekka Jämsén ja
lady Arja Jämsén.
Motomed terapialaite
Porvoon kaupungille
Lipputanko Enonkosken
luostariin
LC Porvoo mlk – Borgå lk veljet ja ladyt luovuttivat Motomed-terapialaitteen Porvoon kaupungin Omenamäen palvelukeskukselle 26.1.2010. Motomed-terapialaite on tarkoitettu ylläpitämään ja edistämään ikäihmisten
liikuntakykyä.
Laite on sähkömoottoriavusteinen poljettava kuntopyörä, joka soveltuu
myös pyörätuolissa istuville. Laitetta voivat käyttää hyvinkin heikkokuntoiset, sillä säädettävä sähkömoottori avustaa käyttäjää poljettaessa. Haluttaessa
laitteen pyörimissuuntaa voidaan vaihtaa. Laite tuntee mikäli lihasvastus tulee liian suureksi niin se pysähtyy eikä aiheuta käyttäjälleen vahinkoa. Laitetta
voidaan käyttää myös aivan normaalina kuntopyöräränä ja sen rasittavuutta
voidaan säätää portaattomasti laitteen helppolukuisen ohjauspanelin avulla.
Laite on todettu hyväksi halvaustilojen ja spastisuuden hoidossa, sen on
todettu parantavan myös liikuntakykyä ja aineenvaihduntaa ja vähentävän
kiputiloja. Laitteen hankintahinta sen vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta oli yli 3 000 €.
Jaakko Tervaportti
Suomen lippu juhlistaa luostarissa pidettäviä perhejuhlia ja muita liputuspäiviä. Kuvassa vasemmalta sisar Virva, klubin rahastonhoitaja Raija Eronen ja
presidentti Heikki Koskivirta.
Kuva luovutustilaisuudesta. Oikealla luovuttaja veli Pertti Räsänen ja vasemmalla lahjoituksen vastaanottajat vs. johtaja Päivi Mäkimartti ja fysioterapeutti Kirsi Salminen. Laitetta koekäyttää Valma Kalliomäki.
Nuorisotila Apsi
Savonlinnassa tehtiin historiaa, kun 3.12.2009 Suomen ensimmäinen ABCasemalla sijaitseva nuorisotila avattiin. Sen mahdollistivat LC Savonlinna/
Linnatar, Nuorisotoiminnan Tuki NuTu Ry:n väkeä ja Sale-kaupan päällikkö.
Linnattaret lahjoittivat 2 000 euroa, millä tilaan hankittiin kalustus, erilaisia pelejä ja tietokone. Tilat on tarkoitettu 13–18-vuotiaille nuorille ja ne
ovat päihteettömät. Mikäli kokeilu onnistuu positiivisesti, on mahdollista
avata vastaavia tiloja muihinkin Suomen ABC- myymälöihin.
Kuvassa vasemmalta
piirikuvernööri Helli Sutinen,
past presidentti Anna-Kaarina Kaukio, presidentti Satu
Sallinen ja Ulla Nousiainen.
Enonkosken evankelisluterilainen luostari sijaitsee kauniilla paikalla keskellä rauhallista maaseutua, suurten puiden ja kirkkaan järven tuntumassa ja
Koloveden kansallispuiston läheisyydessä.
Luostariyhteisö sai toimitilat vuonna 1993 lakkautetusta Ihamaniemen
kansakoulusta.
Jo seuraavana vuotena Luostariyhteisö aloitti toimintansa. Kymmenen
toimintavuoden jälkeen vuonna 2005 kunta lahjoitti kiinteistön hehtaarin
tontteineen luostariyhteisölle.
Varat luostarin toimintaan tulevat majoitusten, hiljaisuuden retriittien,
puutarhatuotteiden ja käsitöiden myynnin kautta. Luostarin tukiyhdistyksen toiminta on huomattava tuki toiminnalle. Lisäksi yksityisten henkilöiden
lahjoitukset, jäsenmaksut ja muutaman kolehdin tuotto vuodessa ohjataan
luostarin hyväksi. Talkootyö on myös merkittävä tuki luostarin toiminnalle.
Enonkosken lionsklubilaiset ovat osallistuneet keväisin luostarin pihan
ja ympäristön siivoustalkoisiin. Lipputankolahjoitus täydentää ja tukee yhteistyötä luostariyhteisön kanssa. Sisar Virva on ollut perustamisesta lähtien
luostarin vakituisena asukkaana, hänen lisäkseen luostarissa on ollut lukuisia
vapaaehtoisia joko lyhyemmän tai pidemmän ajan, monet jopa vuodenkin.
Luostariin voi tulla milloin vain, niin miehet kuin naiset, lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi. Sieltä voi löytää sen aidon rauhan ja hiljaisuuden sekä vaatimattoman elämäntavan, joka kovin monelta on tämän ajan elämänmenossa kadonnut. Luostariin saa yhteyden joko puhelimitse (040 591 5097) tai
sähköpostitse enonkosken.luostariyhteiso@kyyhkynetti.fi
kuva ja teksti Helena Haverinen
12 televisiota Loimaan
aluesairaalaan
A-piirin ensimmäisessä pnatissa IV alueen klubit päättivät hankkia televisiot Loimaan aluesairaalan uudistettuun kirurgian osastoon. Ajatus vietiin
eteenpäin alueen aktiviteettina ja se onnistui. 12 taulutelevisiota (37 tuumaista) seinätelineineen hankittiin ja luovutettiin 16.12.2009 kirurgisen
osaston asukkaille. Lahjoituksen arvo on noin 8 000 euroa. Johtavan lääkärin Jari Välimäen mukaan nyt saatiin televisiot jokaiseen 12 potilashuoneeseen. Tämä parantaa viihtyisyyttä, koska osa potilaista ei pääse yhteistilaan,
missä on televisio. Aktiviteetin tavoite oli antaa joululahja Loimaan aluesairaalan kirurgianosaston toipilaille.
2/10 LION 45
Kesälahti palkitsi
Lyhyitä uutisia
LC Kesälahti palkitsi helmikuun klubi-illassa Melvin Jones -jäsenyydellä Eino Riskin ja Pentti Laukkasen. Etuoikeutettu jäsen Eino Riski oli perustamassa klubia vuonna 1964 ja Pentti Laukkanen on ollut klubissa vuodesta
1978 alkaen. Piirikuvernööri Helli Sutinen onnitteli ja kiitti palkittuja ansioituneesta lions-toiminnasta.
Juhla Kallion vanhuksille
LC Helsinki/Viapori ja Kallion seurakunta ovat jo16 vuoden ajan järjestäneet joulujuhlan Kallion vanhuksille seurakunnan tiloissa. Seurakunnan kodinhoitopalvelusta diakonissa Riitta Riihelä ja diakoni Anne Mäki-Kokkila
ovat valinneet vanhukset, joiden on vaikea itse päästä liikkumaan. He ovat
toimittaneet kutsut ja kuljettaneet osallistujat kirkolle Kappelisaliin. Tulijat tuotiin ja vietiin neljällä invataksilla. Osa tulijoista tuli saattajan kanssa. Juhlaan osallistui tänä vuonna 12.12.2009 vanhuksia saattajineen 42.
Pohjanakat Vernissan vieraina
Pohjanakkojen ja Vantaa/Vernissan ystävyysklubien ensimmäistä vuosipäivää juhlistettiin yhteisellä lounaalla Helsingin perinteikkäässä Kappelissa
13.2.2010. Tapaamisessa pohjustettiin tulevien vuosien säännöllisiä yhteistyötapoja ja -muotoja. Ideoita syntyi runsaasti laidasta laitaan eikä lennokkuutta puuttunut. Maljapuheet siivittivät keskustelua mukavasti. Ilta päättyi oopperassa Faustia seuraten.
Maanpuolustajan paadelle seppele
Luovuttajat piirikuvernööri Helli Sutinen ja presidentti Rauno Suomalainen
vasemmalla ja heistä oikealle MJ-jäsenet Pentti Laukkanen Raija puolisoineen ja Eino Riski.
LC Myllykoski laskee vuosittain Melvin Jonesin syntymäpäivänä 13. tammikuuta seppeleen Mannerheimlinjalta Punnuksen kylästä vuonna 1992 haetulle ”Maanpuolustajain paadelle”.
Tänä vuonna laskijoina olivat PDG:t Paavo Mikkonen ja Pekka Reponen.
Kunttikselle ilmakiekkopeli
Rauman Lukko vauhditti
Laitilan laskiaisriehaa
Laskiaissunnuntai on yleinen ulkoilupäivä. Laitilassakin oli sattumalta useita eri teemaan liittyviä tapahtumia. Kuitenkin LC Laitila lähti presidentti Harri Laineen idean pohjalta ensimmäistä kertaa toteuttamaan kokeilumielellä uutta aktiviteettia – laskiaisriehaa. Vaikka muitakin tapahtumia
oli, veti klubin rieha hyvin yleisöä paikallisen pururadan maastossa olevan
laavun ympäristöön.
Varmasti vetonaulana lapsille, nuorille ja miksei vähän varttuneemmillekin, oli lähikaupungin hyvin menestyneen jääkiekkojoukkueen – Rauman Lukon kahden avainpelaajan ja joukkueen maskottina olevan Eetuketun läsnäolo tapahtumassa. Muuna ohjelmana tarjottiin yleisölle pulkkamäkeä, mönkijäajelua, jääkiekon laukomisopastusta sekä makkaranpaistoa ja muuta tarjoilua.
Yleisöä saapui pururadan maastossa olevan laavun ympäristöön runsaasti.
46 LION 2/10
LC Heinola/Kailaksen presidentti Harry Miettinen ja sihteeri Tuomo Orasmaa kävivät Heinolan kirkonkylän nuorisotila Kunttiksella luovuttamassa
550 € lahjoituksen ilmakiekkopeliä varten.
Kunttiksella on oma ns. hallitus nuorista koostuva, joka ideoi tekemisiä ja
suunnittelee tulevia tilaisuuksia. He myös antoivat idean ilmakiekkopelistä.
Viessojille avustusta
Lions Club Ylivieska/Huhmarin presidentti Kari Huhtamäki ja varapresidentti Risto Huhtakangas luovuttavat pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille Partiolippukunta Viessojille toiminta-avustuksen vuodelle 2010. Shekin
vastaanottajana oli lippukunnan johtaja Tommi Salo ja shekki luovutettiin
partiolaisten 100-vuotisen toiminnan juhlistamisen yhteydessä ystävänpäivänä 14.2.2010, Ylivieskan leirillä. Toiminta-avustus perustuu vuotuiseen
adventtikalenterien myyntiin.
LC Viitasaari/Porthan
nopeana
Voitaneen hieman ironisesti todeta, että siellä missä paikkakuntakohtaista ”kriisin hallintaa” tarvitaan, niin LC Viitasaari/Porthan on, yhtenä ensimmäisistä ottamassa ”vastuuta etulinjasta”. Näin myös kävi, kun klubiin
kuului huhu, että Viitasaaren terveyskeskuksen sairaalan vuodeosaston potilashuoneiden tv –kanta on vanhentunut ja kaipaa ”päivittämistä”. Siispä
kun ”emeritusjäsen” veli Teuvo Ruuhi lähestyi 5.1.2010 asiaa koskevalla sähköpostiviestillä niin ”lumipallo lähti vierimään”.
11.2.2010 pidetyssä kuukausikokouksessa päätettiin, että klubi hankkii Viitasaaren terveyskeskuksen vuodeosastolle 10 kappaletta Thomson
32HR3022 televisiovastaanotinta parhaimman tarjouksen tehneeltä liikkeeltä. Toteutus otti näin aikaa 37 vuorokautta.
Henkilökunnan toive oli, että kaksi muuta klubia hankkisivat mahdollisesti saamillaan keräystuloilla 12 samanlaista vastaanotinta kuin mitä LC
Viitasaari/Porthan on jo hankkinut sillä se helpottaisi kyseisten laitteiden
päivittäiskäyttöä ja mahdollista huoltoa. Nämä klubit välttyvät näin jo käydyltä tarjouskilpailulta.
Timo Toiviainen
Joulumieltä
polvijärveläisille
LC Polvijärven kauden 2009–2010 suuraktiviteetti oli ”Joulumieltä jokaiselle”-konsertti Polvijärvellä kahdeksattatoista kertaa. Konsertissa oli runsaasti esiintyjiä, orkesteri, kuoro ja tähtisolistit, yhteensä 37. Solisteina esiintyi mm. tangokuninkaalliset Saija Tuupanen, Jenna Bågeberg
ja Erkki Räsänen sekä Markus Kokkonen vuoden 2009 tangokuningasfinalisti. Blue Notes juhlaorkesterin mukana taustalaulajina esiintyi Womena-kuoro.
Konsertin järjestäminen oli suuri voimainponnistus 22 veljen klubilta.
Konsertti oli loppuunmyyty jo ennakkoon ja konserttipaikalle saapui noin
700 henkilöä. Yhteistyökumppaneina klubilla olivat lukion 2-luokan opiskelijat, jotka järjestivät glögi-tarjoilun ja vastasivat vaatenaulakosta, saaden
näin tuloja omiin hankkeisiinsa. Klubin ladyt vastasivat esiintyjien ja talkoolaisten ruokahuollosta sekä konsertin lopuksi kukittivat esiintyjät. Kon-
LC Hämeenlinna/Renko
40-vuotias
Konsertissa esiintyi mm tangokuningas Erkki Räsänen, Blue Notes juhlaorkesterin kanssa. Kuva: Jari Matikainen.
sertista saatu tuotto käytetään mm. nuorisotyöhön, nuorisovaihtoon sekä
lahjakkaiden nuorten tukemiseen.
Jaakko Antikainen
Korsuhartaus
Lions Club Vilppula ja Lions Club Vilppula/Koski järjesti 7.3.2010 Vilppulan kirkossa sotiemme veteraaneille suunnatun konsertin, mikä kantaa nimeä Korsuhartaus. Esiintyjänä oli maankuulu Korsuorkesteri.
Lämminhenkinen konsertti sai kiitosta runsaslukuiselta yleisöltä, joka
osoitti konsertin lopuksi suosiotaan seisomaan nousten.
Ohjelma sisälsi lauluja hengelliseltä ja myöskin maalliselta puolelta mm.
Vartiossa, Veteraanin iltahuuto, Kristallivirta, Sillanpään marssilaulu, Jääkärin laulu, Herra kädelläsi. Pastori Jari Välimaa piti lyhyen hartaushetken konsertin puolivälissä. Käsiohjelmista saadun tuoton leijonat lahjoittavat paikkakunnalle hyväntekeväisyyteen. Sotaveteraaneille käsiohjelma oli maksuton. Klubit hoitivat kuljetuksen sitä tarvitseville.
Juhani Rikkonen
Liukkaan kelin
ajoharjoittelua
LC Hämeenlinna/Rengon presidentti Timo Lahti, CC Christer Löfström sekä
Melvin Jones palkittu Risto Eskola.
LC Hämeenlinna/Rengon 40-vuotisjuhlia vietettiin klubin vuosipäivänä
4.12.2009. Juhlapäivä alkoi jo aamulla seppeleen laskulla Rengon sankarihaudalla. Päivällä pidetyssä kahvitilaisuudessa klubi luovutti 500 euron
stipendit kolmelle opiskelijalle, jotka olivat Hämeenlinnan opettajainvalmistuslaitoksesta, Hämeen ammattikorkeakoulusta ja Koulutuskeskus Tavastiasta.
Varsinainen 40-vuotisjuhla pidettiin historiallisessa ympäristössä Hämeen linnassa. Suomen Lions-liiton puheenjohtaja Christer Löfström piti juhlapuheen tuoden samalla liiton onnittelut 40-vuotiaalle klubille.
C-piirin tervehdyksen juhlaan toi toinen varapiirikuvernööri Torsti Ruokoski. Mieliinpainuvan onnittelun kummeille toivat LC Hämeenlinna/Linnattaret laulun muodossa. Lisäksi klubia olivat muistaneet lukuisat lionsklubit ja entiset klubilaiset.
Illan kuluessa palkittiin ansioituneita veljiä. Suomen Lions-liiton puheenjohtaja Christer Löfström kiinnitti 40-vuotismerkin veljien Matti Heikkinen
ja Tauno Salo rintaan. Molemmat vielä mukana olevat perustajajäsenet ovat
edelleen aktiivisia leijonia. Lisäksi veli Risto Eskola sai Melvin Jones -jäsenyyden. Muita palkittuja olivat veljet Erik Björksog ja Seppo Jussila, Seppo
Marttinen sekä Jukka Uola.
Perinteinen liukkaan kelin ajoharjoittelupäivä pidettiin Janakkalan Harvialassa Seppo Kervisen liukkaan kelin ajoradalla 14.2.2010 mukavassa talvisäässä. Alan ammattilaiset, Hamk:n liikenneopettajat opastivat, miten nykyaikaisia autoja käsitellään yllättävissä tilanteissa. Harvalla olikin ollut tilaisuus kokeilla lukkiutumattomia jarruja tai luistonestoja. Osa ajajista innostui ottamaan tuntumaa lumivalleista ja joitain autoja jouduttiin jopa lapioimaan penkoista esiin. Tämä perinteinen aktiviteetti osoittautui jälleen
hyvin suosituksi. Ajoharjoittelijoita riitti päivälle noin 50 henkeä ja saatu
tuotto kartutti nuorille suunnattuja hyväntekeväisyysvaroja.
Kuvassa vasemmalta ajo-opettaja Petri Rautio, ajoharjoittelija, ja veljet Risto Ojala, Pertti Lehto, Jouko Lahtinen sekä Olavi Mäkinen.
2/10 LION 47
the
Lehtilän Kauppapuutarha
S-Market Lapinlahti
Laitila
Lapinlahti
MC-Info Oy
Lappeenranta
Lappeenrannan Autotarvike
Lappeenranta
Loimaan Kaukolämpö Oy
Loimaa
Maaningan Osuuspankki
Maaninka
Marttilan Osuuspankki
Maskun Osuuspankki
Kotasen Puutyö Oy
Mynämäen Osuuspankki
Marttila
Masku
Merikaarto
Mynämäki
Mäntän Pintakäsittely Oy
Mänttä
Optikko Piila
Mänttä
Vakiometalli Oy
Valtimon Sähkötyö Oy
Isännöintipalvelu Erkki Hanhisalo Ky
Mäntyharju
Nurmes
Oulu
Outokummun Energia Oy
Outokumpu
Polvijärven Osuuspankki
Polvijärvi
Jannelan Puutarha
48 LION 2/10
Pori
the
Ruoveden Autopaja Oy
Ruovesi
Tmi Timo Torssonen
Salahmi
Sähköliike Matti Rantala Oy
Sastamala
Länsi Uudenmaan Osuuspankki
Saukkola
Rakennusliike Hämäläinen Oy
Seinäjoki
Tilipyppi Oy
Sysmän Konehuolto Oy
Taivaltalo Oy
Asianajotoimisto Karimaa & Vähäsalo
Neste Toijala
Sodankylä
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Toijala
Asianajotoimisto Lauri Ylikylä
Turku
Late-Rakenteet Oy
Turku
LVI-Eristys Murto Oy
Turku
Vampulan Kiinteistö- ja jätehuolto
Vampula
Auto-Artikkeli Oy
Vantaa
R & P Kuljetus Oy
Vantaa
Pirkan Kaivin Oy
Ylöjärvi
Ypäjän Osuuspankki
Ypäjä
2/10 LION 49
Leijonat urheilevat
Lahden Timo Tuominen Pakkanen ei säikytellyt
yllätti Lions-keilailuissa talvigolfin palaajia Jämillä
Heinolassa pidettyihin Suomen
Lions-liiton keilailumestaruuskilpailuihin osallistui kaikkiaan 80 keilaajaa. Keilailuolosuhteet olivat yllättävän vaikeat. Osasyynä hankaliin olosuhteisiin olivat uudet keilat, uusi rataöljy sekä normaalia lyhyempi kuiva-alue.
Liiton yleismestariksi leivottiin
Lahti/Jalkarannan Timo Tuominen
tuloksella 1309. Hopea meni Ikaalinen/Kyrösjärven Arto Anetjärvelle 1241 ja pronssi Hyvinkää/Sveitsin Olli Vihavaiselle 1238.
Veteraanimestaruuden
voitti
Heinola/Jyrängön Kari Leino tuloksella 1239. Seuraavina olivat Lahti/
Jalkarannan Timo Tuominen 1201
ja Uuraisten Veikko Länkinen 1147.
Naisten mestaruus otti Kuusankosken Anitta Miettinen pistein
1140. Muut mitalit menivät Vöyrin Selvi Höglundille 1125 ja Mäntän Arja Nesteelle 1121.
Lionien parikilpailussa voittajiksi keilasivat Ikaalinen/Kyrösjärven
Arto Anetjärvi ja Risto Aitto-oja
lukemin 2448. Veteraanien parikilpailussa mestaruuden veivät tasaisen taistelun jälkeen Loviisan Heikki Karlsson ja Veikko Suonpää lukemin 2189, jolla he kukistivat hopealle sijoittuneet Heinola/Jyrängön
Leinon ja Jukka Hietasen vain kolmella pisteellä.
Joukkuekilpailussa onnistuivat
parhaiten Ikaalinen/Kyrösjärven keilaajat Anetjärvi, Aitto-oja, Ilmo Kalli ja Seppo Niemi. Voittotulokseksi
kirjattiin 4660.
Tuloksia:
Leijonat: 1) Timo Tuominen Lahti/Jalkaranta 1309 2) Arto Anetjärvi
Ikaalinen/Kyrösjärvi 1241
3) Olli Vihavainen Hyvinkää/Sveitsi 1238 4) Kari Leino Heinola/Jyränkö 1227 5) Kauko Rajasuo Joensuu/
Pielisjoki 1222 6) Ilmo Kalli Ikaalinen/Kyrösjärvi 1218 7) Reijo Länkinen Uurainen 1207 8) Risto AittoOja Ikaalinen/Kyrösjärvi 1207 Olavi Konttijärvi Kouvola/Lukko 1204
10) Matti Piekkari Hyvinkää/Sveitsi 1195
Veteraanit: 1) Kari Leino Heinola/Jyränkö 1239 2) Timo Tuominen
Lahti/Jalkaranta 1201 3) Reijo Länkinen Uurainen 1147
Naiset: 1) Anitta Miettinen 1140
2) Selvi Höglund 1125 3) Arja Neste 1121
Jämijärvellä lapinomaisessa säässä aurinkoisella ja erinomaisessa
kunnossa olevalla ”Suomen parhaalla” snowgolf -kentällä pidettiin 20.2.2010 leijonien ensimmäinen talvigolf -kilpailu. Kilpailussa oli mukana myös Old Tablers ja
avoin sarja. –18 asteen pakkanen ja
tuuli tekivät kilpailusta nimensä veroisen. Täysin pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko lämmitti mielet ja pelit sujuivat kilpailussa mukana olleiden mielestä erinomaisesti. Snowgolf kentän mestari ja kilpailun johtaja Hannu Narvi on luonut Jämille uskomattoman hyvät
”greenit” Satakunnan kauniinpiin
maastoihin.
Kilpailu pelattiin best ball pistebogi parikisana, jossa samalla pelattiin paras gräts, kaikkiaan lyö-
tiin 18 reikään (9 reikäisellä radalla). Parhaan grätsin löi avoimen sarjan Jouni Haapala 75 lyöntiä. Lions
joukkueista parhaan tuloksen pelasivat järjestävän Jämijärven LC pari Raili ja Lasse Ristimäki tuloksella 42, Teijo Hanhilampi ja Arvo Pirttilä LC Harjavalta sijoittuivat toiseksi (31). Kolmannen palkinnon pokkasivat LC Kankaanpäästä Ilpo Aromaa ja Alpo Itäluoma (28). OT sarjan voitti Tapio Honkamaa, Petri
Leppänen ja avoimen sarjan Jouni
Haapala, Miikka Mäntykorpi. Kaikkien sarjojen voittajat saivat palkintokaappiinsa pokaalit. Yhteensä kilpailuun osallistui 20 pelaajaa
Jämijärven leijonat lupaavat järjestää kilpailun myös ensi vuonna.
Lisää tietoa kentästä voitte katsoa
osoitteesta www.snowgolf.fi
Parikilpailu: 1) Aitto-oja, Anetjärvi Ikaalinen/Kyrösjärvi 2448 2) Tuominen, Ryhänen Lahti/Jalkaranta
2426 3) Rajasuo, Hämäläinen Joensuu/Pielisjoki 2354
Veteraanit: 1) Suonpää, Karlson Loviisa 2189 2) Hietanen, Leino Heinola/Jyränkö 2186 3) Simell,
Hägg Karleby 2144
Joukkueet: 1) Ikaalinen/Kyrösjärvi
4660 2) Karleby 4540 3) Joensuu/
Pielisjoki 4498 4) Heinola/Jyränkö 4493 5) Hyvinkää/Sveitsi 4420
6) Hartola 4419 7) Otava 4335 8)
Kerava 4305 9) Korpilahti 4214 10)
Kotka/Ruotsinsalmi 4128
Ensimmäinen talvigolf onnistui yli
odotusten. Pakkanenkaan ei haitannut ja aurinko lämmitti sopivasti.
VIIKATENIITON MM-2010
TERVETULOA
LIMINGAN
NIITYILLE!
Lisätiedot:
Pekka Tasanto
Puh. 0400 870 778
email: pekka.tasanto@
taunotasanto.fi
Järj. LC Liminka-Liminganlahti
Tyytyväiset voittajat, lionsmestari Timo Tuominen (vas.) ja veteraanimestari Kari Leino kilpailujen jälkeen.
50 LION 2/10
LIMINKA la 3.7.2010
Lions-sissikisa Törnin veljesten hengessä
LC Helsinki/Itä tempaisi viime talvena hieman erikoisella tavalla ja järjesti todella toiminnallisen klubiaktiviteetin 15 klubilaisen voimin.
Klubilla tämä oli jo kolmas ”kertausharjoitus”. Maaliskuinen ryynäysvuorokausi vietettiin teemalla
Törnin veljesten sissikisa.
Puitteet tempaukselle tarjosi vapaaehtoinen harjoitus eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK)
Helsingin maanpuolustuspiirin järjestämä sotilaallisia valmiuksia palveleva kurssi. Kurssin vetäjänä toimi lion, eversti Pekka Majuri.
Tunne klubiveljesi –
menkää metsään!
Voiko paremmin oppia klubiveljiään
tuntemaan kuin menemällä vuorokaudeksi metsään puolijoukkuetelttaan, selviytymään yhdessä harjoituksen haasteista. Lion Veikko Teerioja osallistui kutsuttuna Helsinki/
Idän klubitapahtumaan, eikä hän
ole hetkeäkään tätä päätöstään katunut.
– Tuntuu että veljeys korostui ja
varmasti kasvoi tuon vuorokauden
aikana, Veikko Teerioja totesi jotoksen jälkeen.
Ohjelma alkoi perjantaina töiden
jälkeen kokoontumisella Santahaminan Radioniemeen, jossa ensimmäiseksi varustauduttiin SA Intin
tamineilla kuin aikoinaan sotilaspalvelukseen astuttaessa. Jo tämä nosti tunnelman iloisen sissihenkiseksi, ja monet muistot valtasivat mielet – vaikka varusteet ovat muuttuneet aika lailla modernimmaksi monen lionin omista inttiajoista.
Alkupuhuttelun jälkeen, hämärän jo saapuessa siirryttiin metsään
puolijoukkuetelttojen pystytykseen.
No, piti siinä ensin teltan alta 20 cm
lunta lapioida, ihan vaan hikituntu-
Valmistautuminen rynnäkkökivääriammuntaan 100 metrin matkalta.
man saavuttamiseksi. Tässä vaiheessa olivat miehet jo muuttumassa mieleltään sisseiksi.
Lopullinen muutos tapahtui kun
äijät komennettiin saunan puolelle
siviilipölyjä huuhtelemaan. Iltapala oli varattu teltoille saunomisen
jälkeen, joten ohjelmassa oli iltanuotio ja makkaranpaistoa pimeässä metsässä, sotakamat päällä. Siinä kuultiin useampi muistelotarina
lähes jokaiselta osallistujalta kun
omat kokemukset armeijasta palautuivat mieleen. Vain hiukan väritettyinä tietenkin, ja ajan kultaamina.
Koska nyt ei oltu lomalla vaan
palveluksessa, hiljaisuus määrättiin
24.00, kipinävuorot lähtivät pyörimään kamiinan vieressä viiksilangassa keikkuvan listan mukaisina ja
sissit kävivät nukkumaan.
Jokainen ”intin” käynyt muistaa,
miten hyvä on nukkua puolijoukkueteltassa, jos maa vain ei vietä
johonkin suuntaan tai selän alla
on joku kivi tai juurenpätkä; niistä
nukkuminen kärsii aina jonkin verran. Mutta yksi on tosi: punaisena
hehkuna loistava kamina pitää läm-
mön teltassa niin että varpaat palaa
ja pää pysyy kylmänä. Good Night
vain!
Oikeasti mielekäs
ohjelma motivoi
Aamulla lion-sissit heräsivät pirteinä, sotaharjoituksista ja iltalomista
unia nähneinä. Aamu alkoi mielekkäällä toiminnalla.
06:00 Herätys, lähtö aamupalalle
Santahaminan muonituskeskukseen.
07:15 Majoitustelttojen purku ja
siirtyminen ampumaradalle.
09.00 Rynnäkkökivääri- ja pistooliammunta.
Puoleenpäivään mennessä olivat
saaneet kaikki ampua sekä rynkyllä että pistoolilla niin harjoitusammunnat kuin kilpasuorituksetkin. Yhteensä ammuttiin noin 70
paukkua per leijona. Iltapäivän ohjelmassa seurasi suunnistuskilpailu, jossa Santahaminaan sai tutustua ihan oikeasti. Rata kiersi Santahaminan alueella ja rata kierrettiin
tehtävät ratkaisten noin 1–1 1/5 tunnin aikana.
Mielenkiintoinen ja mieleenjäävä kokemus oli köysilaskeutuminen 15 metriä korkeasta tornista.
Ei sieltä jokainen alas tullut, mutta useimmat kuitenkin. Hienoa oli
nähdä kahden nuoren kadetin näytös siitä, miten laskeutuminen sujuu ammattilaisilta: ilman seinää –
siis tyhjän päälle hypäten. Siihen
suoritukseen ei ”Törnin veljesten”
lionjoukosta löytynyt ketään.
Kello 15.30 lähdettiin varusteiden vaihtoon ja luovutukseen. Taas
niitä Intin rutiineja – mutta homma
sujui hyvässä hengessä eikä oikeita
rutinoita kuulunut. Varusvarastolla jonottaminen pitkästä aikaa on
nostalginen kokemus jokaiselle intin käyneelle.
Sivarit päällä jälleen, ja jäljellä oli
asiaan kuuluva loppuyhteenveto ja
palkintojen jako.
Mestari palkittiin komealla 47
mm. hylsyllä, joka tulee toimimaan
kiertopalkintona klubin sisällä. Hylsyn lahjoitti kurssin vetäjä lion
eversti Pekka Majuri.
Kun kello vihdoinkin oli 16 oli
tuntemus ihan kuin armeijan aikaan
– kotiutus on sotahommissa sittenkin hienointa, monia haastavia kokemuksia rikkaampana. Vaikka kyse
olikin vapaaehtoisesta kertausharjoituksesta, oli se monelle fyysisesti rankka vuorokausi.
Tällaiset vapaaehtoiset harjoitukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten Helsingin maanpuolustuspiirin kouluttajien toimesta. He
ansaitsevat suuren kiitoksen työstään. He tekevät tätä työtä suurella
sydämellä maanpuolustuksen puolesta. Samalla hengellä jolla lionit
tekevät omaa palvelutyötään.
Teksti ja kuvat: Veikko Teerioja
Itsenäisyyspäivä Jokelassa
Puolijoukkueteltta syvällä Santahaminan metsässä.
Koska kunnan itsenäisyyspäivän juhla järjestetään Jokelassa joka kolmas vuosi, on perinteenä ollut, että Jokelan kansalaisopisto on järjestänyt juhlan niinä vuosina, kun kunnan järjestämä juhla on ollut muualla.
Tänä vuonna kansalaisopisto kuitenkin päätti, ettei sen ole mahdollista
tilaisuutta enää järjestää. Koska juhlaa kuitenkin kaivattiin, päätti LC Jokela puolisoineen ottaa järjestelyvastuun itselleen.
Itsenäisyyspäivä aloitettiin aamulla jo perinteeksi muodostuneella seppeleenlaskulla Jokelan uurnalehdossa. Kahvien jälkeen pääjuhlan
ohjelma on musiikkipitoinen. Juhlapuhujana oli kenraaliluutnantti Jussi
Hautamäki. Juhla jatkui monipuolisella musiikilla. Jokelan koulukeskuksen peilisali oli lähes täynnä ja juhlan jälkeen leijonat saivat tyytyväiseltä juhlayleisöltä kiitokset sekä toiveen, että leijonat ja ladyt jatkaisivat
kansalaisopiston aloittamaa perinnettä tulevaisuudessa.
2/10 LION 51
Poisnukkuneita jäseniä kunnioittaen
Ritva Alanen
LC Kauhava/Ilmattarien jäsen, terveydenhoitaja Ritva Helena Alanen, os. Kumpu-Huhtala, syntynyt 30.8.
1952, poistui luotamme 30.12.2009 vaikean sairauden
uuvuttamana.
Hänet opimme tuntemaan empaattisena ja tarmokkaana henkilönä. Toimet, joihin Ritva ryhtyi niin työssään kuin järjestötoiminnassakin, hän hoiti täydellisellä
antaumuksella. Perhekeskeisenä henkilönä hän huolehti läheisistään parhaalla mahdollisella tavalla. Ritva toimi Ilmattarien sihteerinä kaudella 20052006. Pieni klubi koki suuren menetyksen hänen poistuttuaan keskuutestamme.
Arja Alvalahti
LC Pori/Katariinan 100 % perustajajäsen Arja Alvalahti kuoli tapaturmaisesti kummilapsimatkalla Hikkaduwassa Sri Lankassa 1.2.2010. Hän syntyi Helsingissä
9.11.1944. Lion Arja toimi klubin ensimmäisenä sihteerinä 1995-96.
Piirin 107 M piirihallituksen ensimmäisenä naisleijonana Arja hoiti DC:n tehtävää näön-, kuulon- ja
diabetestoimikunnassa kausina 1996-98. Klubin nuorisovaihtajana hän toimi
2003-04 ja ARS-asiamiehenä kausina 2004-10. Arja oli klubitoiminnassa aktiivinen ja klubin tietokilpailuissa voittamaton. LC Pori/Katariinan lionit kunnioittavat lämmöllä Arjan muistoa. Arjaa jäivät kaipaamaan puoliso, lapset ja
lastenlapset, sukulaiset ja ystävät sekä suuri joukko lionsystäviä.
Martti Isokoski
LC Kalajoen perustajajäsen, fil.kand. Martti Isokoski
nukkui ikiuneen 24.2.2010 Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Tieto Martin pois menosta tuli laajalle ystävä- ja tuttavapiirille sekä klubiveljille suurena yllätyksenä. Martti oli syntynyt Ylivieskan Raudaskylässä 7.4. 1935. Nimitys Kalajoen yhteiskoulun rehtoriksi
1.9. 1963 lukien oli nuorelle vielä kokemattomalle opettajalle haasteellinen tehtävä. Yhteiskoulun kunnallistamisen jälkeen hänestä tuli Kalajoen lukion rehtori. Martti oli innolla mukana siinä joukossa, joka päätti
perustaa Kalajoelle uuden lionsklubin 11.11. 1964. Klubin presidenttinä hän
toimi 1971-72 ja sen jälkeen mm. piirisihteeri-rahastonhoitajana kunnes tuli
valituksi O-piirin piirikuvernööriksi kaudelle 1980-81. Martin taidot arvostettiin korkealle myös Suomen Lions-liitossa, kun hänet valittiin liiton 1.varapuheenjohtajaksi ( I DCC) 1981-82.
Klubiveljet muistavat Martin iloisena, huomaavaisena ja innostavana klubiveljenä, jolle lionsperiaatteet eivät olleet vain sanoja, vaan myös käytäntöön
tarkoitettuja elämänohjeita. Perhe, puoliso, lapset ja lastenlapset olivat Martin sydäntä lähellä. Veli Martin jättämää aukkoa klubissamme on erittäin vaikea täyttää.
Seppo Kirjavainen
LC Kangasniemen aktiivinen ja täydellä sydämellä toimintaan osallistunut jäsen, toimitusjohtaja Seppo Kirjavainen menehtyi hiihtoladulla saamaansa vakavaan sairauskohtaukseen 28.12.2009. Hän oli syntynyt
2.4.1944 Kivennavalla, Pihlaisten kylässä.
Elämäntyönsä Seppo teki puusepänteollisuuden parissa, aluksi Askon palveluksessa Lahdessa ja vuodesta 1983
lähtien Kangasniemellä Josadoorin ovitehtaalla. Kangasniemelle muutettuaan
hän tuli LC Kangasniemen jäseneksi. Klubin sihteerinä hän toimi kaudella
1986-87 ja presidenttinä 1990- 91.Hän muutti keväällä 2009 lapsuuden maisemiinsa Hauholle ja osallistui sen jälkeen LC Hauhon toimintaan. Seppoa jäi
kaipaamaan lady Kirsti.
52 LION 2/10
Eero Niskanen
LC Iisalmi/Poroveden perustajajäsen Eero Niskanen,
synt. 10.4.1932, menehtyi Iisalmen terveyskeskuksessa
lyhyen aikaa sairastettuaan joulun aatonaattona 23.12.
2009. Eero Niskasen presidenttivuosi kymmenen vuotta
klubin perustamisen jälkeen oli toiminnan vuosi. Toimitusjohtaja, talousneuvos Eero Niskasen työn jälki pysyy näkyvänä Iisalmessa vuosikymmenet. Hänen rakennusliikkeensä toteutti Iisalmen näkyvimmät rakennukset: Eero Niskasen rakkaimmat harrastukset liittyivät metsästykseen ja kalastukseen. Eero Niskasta
jäivät kaipaamaan puoliso Elvi ja kolme poikaa perheineen sekä laaja joukko ystäviä ja tuttavia.
Pekka Paasikivi
Viesti Pekka Paasikiven siirtymisestä tästä ajasta ikuisuuteen 14.1.2010 yllätti meidät kaikki. Kohtalokas
sairauskohtaus tapaninpäivänä uuvutti 76-vuotiaan
Pekan ja enkeli nouti hänet pari viikkoa myöhemmin.
Pekka syntyi 2.4.1933 Eräjärvellä. Pekka toimi Huittisissa ja lähiseudulla useiden vuosikymmenten ajan yrittäjänä, kuorma-autoliikennöitsijänä, ja myöhemmin,
yrityksensä myytyään, kuorma-autojen myyjänä. Pekka oli velvollisuudentuntoinen kansalainen ja vapaa-ajallaan hän toimi monessa erilaisessa yhdistystoiminnassa mukana. Näistä Pekalle tärkeimmät olivat veljeys paikallisessa lionsklubi Huittisissa. Pekka muistetaan mukavana, rehtinä, ystävällisenä ja sanavalmiina klubiveljenä, ja hänet palkittiin Lions-ritariudella. Pekka oli suuri
mies, sanavalmis, isoääninen, lämminhenkinen ja hyväntahtoinen. Meille kaikille häntä suremaan jääneille hän on rakas ja tärkeä – edelleen.
Esa Pajuniemi
LC Ylitornion jäsenet yllätti suruviesti kesän kääntyessä
syksyksi, pidetty lionveli Esa Pajuniemi menehtyi äkillisesti lentokoneessa Helsingissä ollessaan palaamassa lomamatkalta kotiin 29.8.2009.
Esa oli syntynyt Ylitorniolla 11.5.1944. Elämäntyönsä hän teki metsäalalla, toimien Osuuskunta Metsäliitossa ostoesimiehenä. Klubin jäseneksi Esa kutsuttiin 1993.
Lionstyöhön ja eri aktiviteetteihin hän osallistui ahkerasti, erityisesti Joululehden markkinointia ja levitystä veli Esa hoiti mallikkaasti vuosi vuoden jälkeen. Presidenttinä hän toimi 2005-06. Esaa jäivät kaipaamaan puoliso Ulla
ja poika Kristian perheineen sekä laaja joukko ystäviä, tuttavia ja klubiveljet.
Heikki Pietilä
Joulu aluspäivinä suruviesti saavutti LC Helsinki/Konalan jäsenet. Lionsveli, diplomi-insinööri Heikki Pietilä oli menehtynyt pitkäaikaisen sairauden murtamana 20.12.2009. Hän oli syntynyt Helsingissä 9.7.1936.
Heikki liittyi klubiin vuonna 1999. Hän toimi lyhyttä alkuaikaa lukuun ottamatta klubin hallituksessa loppuun saakka. Vielä muutamaa päivää ennen kuolemaansa hän veti pikkujoulun läpi klubimestarin ominaisuudessa. Heikki tunnettiin päättäväisenä miehenä. Jos hän otti jonkun asian omakseen, hän ajoi
myös sen läpi.
Heikki oli myös huumorintajuinen ja seurallinen kaveri. Jäämme kaipaamaan häntä ja kunnioitamme hänen muistoaan.
Jarmo Riikonen
Lokakuun kääntyessä loppuaan kohti odottamaton suruviesti tavoitti LC Helsinki/Munkkiniemen klubin. Klubin ehdottomasti näkyvin hahmo, Jarmo Riku Riikonen
oli menehtynyt mereen purjehdusretkellään Tallinnan satamassa 16.10.2009.
Purjehdus oli hänen harrastus, lähes ammatti, vaikka hän toimi maanpuolustuksen parissa mm. Reserviläinen-lehden toimituspäällikkönä.
Lionstoimintaan hän tuli mukaan v. 1993. Presidenttinä hän oli vv. 19992000. Jokavuotiseen itsenäisyyspäivän juhlaillalliselle Riku toi perinteisesti ami-
raali/kenraalitason vierailijan. Hän toimi verbaalilahjakkaana klubimestarina
ja juontajana aktiviteeteissa: kevätmatineat, hyväntekeväisyys-gaalat, Munkka
Jazz, Itsenäisyyspäivän juhlat. Klubiveljet ja läheiset kaipaavat ja muistavat aina mestari klubimestarin.
Pertti Rinkinen
LC Asikkala/Päijänteen pitkäaikainen jäsen, Pertti
Rinkinen, kuoli vaikean sairauden murtamana 28.12.
2009. Hän oli syntynyt 2.5.1939 Kerimäellä. Elämäntyönsä hän teki Asikkalassa putkiurakoitsijana. Lionsklubin jäseneksi hänet kutsuttiin 1981. Presidenttinä
hän toimi kaudella 1994-1995. Lion Pertin presidenttikautena kutsuttiin klubin kummiksi Suomen poika
Hans Leuska. Tämä yhteys jatkuu edelleen. Myös sotaveteraaneille järjestettiin
Iltahuuto-iltamat. Tämän tapahtuman muisto elää edelleenkin. Yhdessä puolisonsa Heljän kanssa hän osallistui aina aktiivisesti klubimme toimintaan. LC
Asikkala/Päijänteen lionit puolisoineen kunnioittava lämmöllä Pertin muistoa
ja jäävät kaipaamaan hänen hersyvää huumoriaan.
Jouko Rouvali
LC Turku/Merileijonien jäsen, aluepäällikkö, insinööri Jouko Rouvali menehtyi 13.1.2010 lyhyehkön, mutta vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt
30.9.1946 Kankaanpäässä. Klubin jäseneksi hänet kutsuttiin 1994. Veli Jouko osallistui aktiivisesti klubin toimintaan, kunnes sairaus vei voimat. Presidenttinä hän
toimi kaudella 2002-2003.
Varsinaisen elämäntyönsä Jouko teki rakennusalalla. Rakennusinsinööriksi
valmistuttuaan hän toimi turkulaisissa rakennusliikkeissä eri tehtävissä, mm.
hän oli työmaapäällikkönä Saudi-Arabiassa. Tunsimme Joukon ystävällisenä,
valoisana ja selkeästi kantaa ottavana henkilönä. Joukoa jäivät kaipaamaan
lady Seija, lapset perheineen sekä laaja ystävä- ja tuttavapiiri. Klubiveljet ja ladyt muistelevat lämmöllä poisnukkunutta jäsentä.
Risto Siponen
LC Lappajärven pitkäaikainen jäsen Risto Siponen on
poissa. Pidetty leijonaveli menehtyi Lappajärvellä tapahtuneessa auto-onnettomuudessa yhdessä vaimonsa ja
tyttärensä kanssa 12.1.2010. Risto syntyi vuonna 1936
Lapinlahdella ja sai valkolakin Kuopion Yhteiskoulusta 1956. Tämän jälkeen Risto valmistui eläinlääkäriksi ja työura Pohjanmaalla alkoi jo 60-luvulla. Vapaaaikana hiljaisena pidetty Risto muuttui seuralliseksi ja puheliaaksi. Nuorempana hän harrasti muun muassa jäärata-autoilua ja myöhemmin keilailua ja
golfia, josta tulikin tärkeä koossa pitävä voima vaikeaa parkinsonintautia sairastaneelle leijonaveljelle.
Seppo Sundelin
LC Turku/Koroisten jäsen, lehtori Seppo Sundelin kuoli odottamatta äkilliseen
sairaskohtaukseen kotonaan Raisiossa 29.1.2010. Kuollessaan Seppo oli vasta
71-vuotias. Seppo Sundelin oli vuodesta 1970 aktiivinen klubissa kuolemaansa asti. Presidenttinä hän toimi kaudella 1986-87. Seppo Sundelin oli koulutukseltaan filosofian kandidaatti. Elämäntyönsä hän teki Turun kauppakorkeakoulun ranskan kielen lehtorina. Juuri ennen kuolemaansa hän sai valmiiksi
ranska-suomi -suursanakirjan yhdessä Jean-Michel Kalmbachin kanssa. Sundelinin poismeno pysähdytti klubin jäsenet. Tunnemme kuitenkin suurta kiitollisuutta kaikesta siitä, mitä Seppo on tehnyt klubimme ja koko järjestömme
hyväksi. Vaikka Seppo onkin nyt poissa joukosta, elää hänen työnsä muisto niin
klubissa kuin myös ympäröivässä yhteiskunnassamme pitkään. Emme tosin voi
enää kuulla hänen herkkiä musikaalisia esityksiään, joista mieleenpainuvimmaksi muistoksemme jää hänen herkkä tulkintansa Les feuilles mortes-laulusta.
Hannu Tuominen
Uuden toimikauden kynnyksellä saimme yllättävän viestin. LC Lopen jäsen Hannu Tuominen poistui joukostamme vaikean ja nopeasti edenneen sairauden uuvuttamana 30.7.2009. Hannu syntyi 1.9.1947 Lopella.
Aktiivielämänsä hän toimi liikkeenharjoittajana kotipitäjälleen ominaisella perunanjalostuksen saralla.
Lionstoiminnassa Hannu ennätti toimia vuodesta 1986.
Presidenttipestinsä hän hoiti vv. 1999-2000. Lionstyö oli yksi Hannun monista harrastuksista. Laulaminen niin yksin kun mieskuorossakin, oli Hannulle
tärkeää. Tervakosken mieskuoron solistina hän lauloi yli 30 vuotta. Muistamme veli Hannun toimeliaana ja aina valmiina ”aktivistina” kaikissa toimissa.
Lionien ja ladyjen lisäksi veli Hannua jäivät kaipaamaan puoliso, isä ja tytär
perheineen sekä suuri ystävien ja tuttavien joukko.
Rolf Westerback
LC Vaasa-Vasan kunniajäsen Rolf Westerback nukkui
pois jouluaattona 24.12.2009. Rolf syntyi Petolahdella 15.11.1921. Rolf kouluttautui ekonomiksi ja suoritti varsinaisen elämäntehtävänsä turkis- ja tekstiiliteollisuuden palveluksessa. Rolf liittyi klubin jäseneksi vuonna
1954 ja oli sen kunniajäsen. Klubin presidenttinä hän
oli vuonna 1977-1978. Lukemattomissa Lions-tilaisuuksissa saimme nauttia hänen musiikistaan. Hieno veli poistui joukostamme.
Hedersmedlemmen i LC Vaasa-Vasa Rolf Westerback somnade in på julaftonen 24.12.2009. Rolf föddes i Petalax 15.11.1921. Rolf utbildades sig till ekonom och utförde sin livsgärning inom päls- och textilindustrin. Tillsammans
med sin hustru Salme innehade de under en lång tid beklädnadsaffären Fatima i Vasa. Rolf blev medlem i LC Vaasa-Vasa 1954. Som klubbpresident fungerade han 1977-1978. Under otaliga lionstillställningar fick vi njuta av hans
musik. En fin lionsmedlem har lämnat oss.
PALVELEMME KAIKISSA HAUTAUKSEEN
LIITTYVISSÄ ASIOISSA
Hautaustoimisto Mattsson
Hakalahdenkatu 76
67100 KOKKOLA
Puh. 06 831 2303
Hautaustoimisto Niemelä
Parolantie 56, 13720 PAROLA
puh. 010 4704 301
Ostoskeskus, 14500 IITTALA
puh. 010 4704 302
Hämeenaukio 1, 11100 RIIHIMÄKI
Puh. 010 4704 303
Salon Hautaustoimisto
Saustila Oy
Helsingintie 9
24100 SALO
Puh. 02 731 2562
Vaalan Kukka- ja
Hautauspalvelu
Vaalantie 9
91700 VAALA
Puh. 08 536 1271
0400 682 250
Rantasen Hautaustoimisto
Heinonen Group Oy
Itäpuisto 12
28100 PORI
Puh. 02 633 2707
2/10 LION 53
PCC, entinen pääsihteeri Rauno Laitinen
siunattiin Tyrvään kirkossa
Rauno Laitisen siunasi viimeiselle
matkalleen rovasti Timo Kökkö.
Lions-liiton entinen puheenjohtaja
ja pääsihteeri Rauno Veli Laitinen
siunattiin Tyrvään kirkossa Sastamalassa 30.1.2010. Sosiaalineuvos
Rauno Laitinen kuoli 17.1.2010 Sastamalassa. Hän oli syntynyt 1.11.
1928 Suistamossa. Siunauksen toimitti rovasti Timo Kökkö. Tässä on
lyhennelmä hänen siunauspuheestaan.
”Olemme saattamassa sosiaalineuvos Rauno Veli Laitista. Elämän päivät ovat päättyneet. Kaikki työt on
loppuun tehty. Ajan ehtoo on tullut.
Iankaikkisuuden aamu sarastaa. Jäljellä on enää yksi. Me saamme siunata Raunon. Saamme siunata hänet, koko hänen päättyneen elämänsä, hänen ruumiinsa ja sielunsa, ja
jättää hänet viimeisen virran rannalla suuren vastaantulijan, kaikkivaltiaan Jumalan käsiin.
Rauno Laitisen elämä kulki Suistamosta Sastamalaan. Noiden hänen
elämänsä rajamerkkien väliin asettuivat Suomen maan ja kansan olemassaoloa syvimmin koetelleet vuodet ja sitten myös historiassamme
koskaan ennen näkemättömät kehityksen vuosikymmenet. Tietosanakirja sanoo, että Suistamo oli ”kunta Raja-Karjalassa Jänisjärven itäpuolella,
Neuvostoliitolle luovutetulla alueella”. Ei sanota paljon, mutta sekä siellä että myös täällä silloin elänyt Talvisodan sukupolvi tietää, kuinka
paljon historiaa, yksityisen ihmisen
ja koko kansan kokemaa kärsimystä
ja olemassaolon hätää noihin seitsemään sanaan sisältyy
Korkea ja meidän tavallisten ihmisten elämänsisällöt ylittävä oli
myös sosiaalineuvos Rauno Laitisen
oma elämänkaari. Hän teki yhden
elämäntyön yhteiskunnan kuntasektorilla. Ammattitaidollaan, vakuuttavuudellaan ja saamallaan luottamuksella hän hankki aseman kaupungin johtaviin virkamiehiin kuuluvana. Hänen aikansa teknisen kehityksen murroksen ja voimakkaan
rakentamisen vuosikymmenillä siinä
olisi ollut kohtuudella yhden ihmisen
kannettavaksi annettua vastuuta ja
elämäntehtävää. Mutta Rauno Laitisen vastuulle ja sosiaaliselle mielelle
mahtui vielä enemmän. Viran ohella
hänelle sopivat, kulttuuriharrastuksiaan unohtamatta, hyvinkin toisen
ja vielä kolmannenkin elämäntehtävän määräiset vastuut. Niitä olivat
erityisesti Sastamalakoti, seurakunta
ja pankki. Kaikissa näissä häntä ensiksi tarvittiin rakentajana.
Rauno Laitinen oli rakentaja. Hän
oli sitä hankkimallaan ammattitaidolla, mutta myös syntymälahjana
saadulta sosiaaliselta mieleltään.
”Me palvelemme” oli hänen sieluunsa kirjoitettu jo ennen kuin Lions-järjestöstä oli tullut se hänen elämänsä kehys ja kolmas elämäntyö, missä
hän koko sielultaan tunsi olevansa
kotona ja viihtyi. Halu palvella, auttaa ja olla käytettävissä oli niin ohjaava, että hän oli valmis jättämään
arvostetun yhteiskunnallisen virkansa ja siinä etenemisen optiot ja antautumaan vaalimaan ja konkretisoimaan palvelemisen mieltä työkenttänään koko maa ja lopulta myös toiset maanosat.
Rauno Laitisen tekemisen tapaan
kuului, että minkä hän tehtäväkseen
sai, sen hän suoritti aina loppuun as-
ti. Harvoin täällä kenenkään kohdalla on siinä määrin kuin hänen kohdallaan totta, että mikään ei jäänyt
kesken. Jäljelle jäi puhdas pöytä. Monista oli sairauden myötä ollut luovuttava. Mutta vielä viimeisenä päivänään ennen viimeisintä sairaalaan
menoa hän ikään kuin elämäntyönsä
päätökseksi sai tehdä kunniaa Lionslipulleen, kun sai julkistaa klubinsa
50-vuotishistoriikin. Kaikkein viimeisimmiksi jäivät Vapaussotien ja itsenäisyyden Perinneyhdistys Sastamala ja Sastamalan Sotaveteraanit. Niiden antamista tehtävistä Rauno ei
luopunut koskaan. Lapsuuden Suistamosta alkanut ja omassa elämässä eletty isänmaan historia oli asettanut elämänarvojen karttamerkit kohdalleen. Elämäntyön viimeisin oli oleva isänmaa.
Olemme nyt täällä Tyrvään kirkossa siunataksemme Raunon. Tänään tämäkin kirkko saattaa omaa
rakentajaansa. Kirkkomme on yhä
siinä asussa, mihin se Raunon johdolla rakennettiin 20 vuotta sitten.
Hän rakensi kaupunkimme keskelle
tätä kirkkoa, että meillä olisi paikka,
missä siunata.”
Timo Kökkö
rovasti ja
Raunon ystävänään pitämä
Suomen Lions-liiton kukkavihkon PCC:n ja entisen pääsihteerin Rauno Laitisen arkulle laskivat oikealta PCC Olli Ollila, pääsihteeri Markus Flaaming,
PDG Ossi Eloholma, PCC Jukka R. Heino sekä PID-pari Erkki ja Kaarina Laine.
54 LION 2/10
LCI:n kopio
(Toimita LCI:iin 1. Toukokuuta, 2010 mennessä)
Lions Clubs Internationalin vuosikongressi – 2010 Sydney, Australia
Klubin kansainvälinen numero:
Piiri:
Sallittujen edustajien lkm:
Jäseniä:
Klubin nimi:
Osoite:
Katso delegaattien sallittu määrä kääntöpuolelta
Ole hyvä ja valitse yksi seuraavista:
EDUSTAJA
TAI
VARAEDUSTAJA
Nimi tekstaten: ________________________________ Allekirjoitus: ________________________________
Allekirjoittaja vahvistaa täten, että yllämainittu henkilö on esitetyn lionsklubin toimiva jäsen ja
asianmukaisesti valtuuttama ehdokas/varaehdokas mainittuun Lionsklubien kansainvälisen järjestön
vuosikongressiin.
___________________________________________________
Klubivirkailijan allekirjoitus (Klubipresidentti, -sihteeri tai rahastonhoitaja
Lähetä lomakkeen yläosa 1. Toukokuuta 2010 mennessä Club & Officer Record Admin osastolle, alla olevaan
osoitteeseen, tai tuo lomake mukanasi vuosikongressiin. Lions Clubs International • 300 W 22nd Street • Oak Brook, IL
60523-8842 USA
FI
Edustajan/Varaedustajan kopio
(Tuo tämä mukanasi vuosikongressiin)
Lions Clubs Internationalin vuosikongressi – 2010 Sydney, Australia
Klubin kansainvälinen numero:
Piiri:
Sallittujen edustajien lkm:
Jäseniä:
Klubin nimi:
LCI stamp
for Alternate
Delegate
Certification
Osoite:
Katso delegaattien sallittu määrä kääntöpuolelta
Ole hyvä ja valitse yksi seuraavista:
EDUSTAJA TAI
VARAEDUSTAJA
Nimi tekstaten: _________________________________Allekirjoitus: ________________________________
Allekirjoittaja vakuuttaa täten, että yllämainittu henkilö on esitetyn lionsklubin toimiva jäsen ja asianmukaisesti
valtuuttama ehdokas/varaehdokas mainittuun Lionsklubien kansainvälisen järjestön vuosikongressiin.
___________________________________________________
Klubivirkailijan allekirjoitus (Klubipresidentti, -sihteeri tai rahastonhoitaja
2010 Cred-100.FI
2/10 LION 55
Svenska sidor
LCIF: Lions gör sitt allra bästa
K
”Kunskap är inte nog, den måste
också brukas. Vilja är inte nog, vi
måste också handla”, sade den tyska författaren Goethe. Lions är människor som kan agera. Vi vet att vi
måste utföra de hjälpinsatser som
ingen annan kan eller vill göra. Våra insatser blir mycket framgångsrika genom Lions Clubs International Foundation. I stor skala runtom i
världen och på eller nära din hemort
ger LCIF synen tillbaka till de blinda, hjälper offer för katastrofer att
komma på fötter igen, lär ungdomar
ovärderliga färdigheter och genomför en hel rad andra hjälpinsatser
som förändrar liv och lokala samhällen.
Jag är oerhört stolt över, inte
endast att vara lionmedlem och min
klubb, utan även över de oerhört
stora framgångarna för LCIF. När
Lions medlemmar samlar sina resurser och hjälper varandra att hjälpa andra, som vi gör genom LCIF,
då kan vi tillhandahålla hjälpinsatser som regeringar och andra grupper inte kan.
Fortsätt att stödja LCIF genom
Melvin Jones Fellowship och stödjande medlemskap. Både Margit och jag har varit Melvin Jones
Fellows i många år och under våra resor är det många vänliga medlemmar som vill ge oss gåvor, men
istället ber vi dem att donera till
LCIF. Ja, dina lokala insatser kräver
tid och kraft, men världen behöver
även din generositet.
Lions och leos lossar hjälpförnödenheter till jordbävningsoffren på Haiti. Foto: Carole Burke-Hallberg
LCIF symboliserar mitt tema
Move to Grow, speciellt genom sin
nyligen förändrade profil, vilken du
kommer att kunna läsa mer om i ett
kommande nummer. LCIF har presenterat ett fräscht och spännande utseende på sina publikationer,
formulär, videor och annat material för att ta tillvara sin dynamiska
identitet. Alltsedan LCIF bildades
har Lions medlemmar kunnat vara
stolta över sin stiftelse. LCIF:s ändrade profil kommer att öka denna
stolthet och förbättra samhörigheten med stiftelsen.
Så, kära medlemmar, kom ihåg
att LCIF är vårt sätt att bidra till
världssamhället och att kanalisera
våra samlade insatser genom effektiva program som bringar bättre hälsa, möjligheter och självtillfredsställelse till miljoner människor. Hjälp
LCIF att hjälpa Lions hjälpa andra!
Move to Grow för att föra ditt hjärta närmare LCIF och de lionmedlemmar stiftelsen stödjer.
Eberhard J. Wirfs
President
The International Association of
Lions Club
LCIF engagerad i hjälpinsatser efter jordbävningar
Hjälpinsatser efter jordbävningen i
Chile LCIF är engagerad i att bringa
hjälp till de områden som har
drabbats av jordbävningen i Chile.
Jordbävningen är en av de kraftigaste som någonsin har uppmätts, vilken resulterat i mer än 800 döda och
mer än 2 miljoner hemlösa. Tre
nödfallsanslag på vardera USD 10
000 har redan beviljats till distrikt
T-1, T-2 och T-3 i Chile. Staden
Concepcion ligger i distrikt T-3 och
är en av de hårdast drabbade
städerna i landet.
56 LION 2/10
Tältstäder ger folket i
Haiti hem och hopp
Tre tältstäder med plats för totalt
3 000 personer har byggts upp i
områdena Delmas, Blanchard och
Carrefour-Feuille i Port-au-Prince
och ytterligare 240 tält kommer att
skickas till regionen. Lions arbetar
nu med att utrusta dessa tältstäder
med sanitär utrustning, kök och
hälsovårdskliniker. Dock blir byggnation av permanenta bostäder mer
angeläget, eftersom regnperioden
närmar sig. Behovet kommer att
vara stort under flera år framöver
och LCIF:s långsiktiga insatser
säkerställer att samhällen, liv och
familjer kommer att återuppbyggas.
Samarbete för både omedelbara
och långsiktiga insatser Lions samarbetar med lokala ledare, regeringsföreträdare och andra frivilligorganisationer i Haiti för att öka vår inverkan av våra omedelbara och långsiktiga insatser. Under ett besök i Haiti i förra veckan sammanträffade
ordförande Brandel och andra lion-
ledare med USA:s ambassadör i
Haiti, borgmästaren i Port-au-Prince
och andra frivilligorganisationer. De
uttalade alla sitt stöd för Lions
insatser. LCIF:s erfarenhet av att
återuppbygga samhällen efter
tidigare naturkatastrofer har påvisat
betydelsen av att upprätta långsiktiga partnerskap.
Al Brandel
LCIF:s ordförande
Finland i toppen kampanjen
in i ett nytt skede
din klubb. En bra princip är att klubbens president och styrelse överlämnar sin klubb till efterträdaren
i lika bra skick som man fick den i
speciellt då det gäller medlemsantalet, nämnde Harri.
Sköt rutinärendena. När de finländska lionsklubbarna sköter sina
rutinärenden till huvudkontoret lika
exemplariskt som Finland historiskt
betalt sina skulder, ger vi också en
positiv bild av standarden på vår
verksamhet. Då det är som lättast
är det fråga om att gå in på nätet och
klicka ”inga förändringar”. Besväret
är inte stort men den positiva synligheten är betydande, sammanfattar lion Harri.
Kom ihåg LCIF är Harris följande önskemål. För att lindra den stora nöden på Haiti har de finländska
klubbarna och lions deltagit på ett
berömvärt sätt. Vi skall också komma ijåg att belöna medlemmar som
utmärkt sig i vår verksamhet med
Melvin Jones Fellowships.
Delta. Till Sydney är över 100
finländska på väg. Följande Europa
Forum arrangeras i Bologna, Italien.
I Sydney behövs det många finländska deltagare för att rösta på vår
egen representant. Börja redan nu i
klubbarna att fundera på att delta.
Valet av Harri är en finländsk
seger i den internationella kampen.
Stöd Harri genom att på önskat sätt
sköta de ärenden han nämner. I Harris team finns 950 lionsklubbar och
26 000 supporter. Med förenade
ansträngningar inverkar vi på att
det kommer understöd även från
beslutsfattarnas håll.
Markku Talvio, PDG
PID Harri Ala-Kulju. Foto: BVL
Att som mål ha det internationella presidentskapet i världens största
serviceorganisation är en invecklad
process. För snart över fem år sedan
beslöt vi finländska lions på vår eget
årsmöte att det även för Finland är
på tiden att inom de närmaste åren
erbjuda en kandidat till vår organisations högsta befattning. Följande
år utsågs den tidigare internationelle direktoren (PID), lion Harri AlaKulju till vår kandidat. Under detta
år fungerar Harris valmaskineri med
full effekt.
Tillsvidare har kampanjen gått ut
på att göra de finländska strävandena och kandidaten kända bland
världens lionspåverkare. Då årsmötet i Tavastehus godkänner understödsbeviset för Harri Ala-Kulju
för de följande två åren, blir kandidaturen officiell och vi sänder den
vidare för att fastställas av organisationen. Då kandidaturen har fastställts går den till styrelsen för övervägande då de väljer den kandidat
som de rekommenderar för år 2011.
Den officiella kandidaturen och den
eventuella rekommendationen är
ett gott utgångsläge i en valsituation
men garanterar i sig inte att man blir
vald. Den rekommenderade kandidaten kan i Seattle även få utmanare. De röster som lionsklubbarna ger
vid mötet avgör valet.
Harri har i Finland ett mycket
brett understöd över hela landet.
Över 80 % av vårt lands nästan tusen lionsklubbar deltog i den treåriga medelanskaffningskampanjen för Finland i toppen. Att få den
högsta ledarpositionen i den största
och, enligt opartiska undersökningar, den bästa organisationen i världen till Finland, upplevs som en sak
som höjer den finländska lionsverksamhetens allmänna anseende.
I tidningens föregående nummer
nämnde vår kandidat, lion Harri, fyra centrala punkter genom
vilka varje finländsk lionsklubb kan
inverka på vår egen sons val till den
eftertraktade lionsposten. Jag upprepar här de saker som Harri tagit
fram.
Låt inte medlemsantalet minska i
Lucia med sina tärnor fr. v: Jennifer Ahtola, Annika Rönnblad, Emilia
Baarman, Emilia Ekström (Lucia), Victoria Juslenius, Jessica Berglund
och Johanna Östling.
Lionsklubb med lång
Luciatradition
LC Karis-Karjaa ordnade senaste december för 26 gången Luciaevenemanget, denna gång i Sankta Katarina kyrka. Till Lucia valdes
Emilia Ekström bland sju kandidater och hon kröntes av regionchef
Göran Fagerstedt från Axxell yrkesinstitutet. Förutom tillställningen
i kyrkan besökte Lucia med tärnor olika åldringshem och anstalter
samt några julfester och var lika välkommen överallt.
2/10 LION 57
Ordförandens spalt
Vi går mot våren
V
Våren kommer gungande säger ett
gammalt kalevalauttryck. Även
ladusvalorna har redan i slutet av
februari påbörjat sin flyttning från
Sydafrika mot vårt hemtrevliga Finland. Framme är de kring första maj,
de första lär vara här redan i slutet
av april. Ett säkert vårtecken är också det att anmälningen till årsmötet
i Tavastehus pågår. Kom, Lions,
partners och leos, i stora grupper till
Tavastehus för att fira vår verksamhets jubileumsår och heja på ungdomarna som deltar i ”Skeba”-bandmusiktävlingen.
Detta årtionde är väldigt viktigt
för oss. Vår organisations mest bestående resurs är dess medlemmar.
Medelåldern hos våra medlemmar
är rätt hög och man kan vänta sig
att många inte med själ och hjärta
orkar delta i verksamheten. För vår
organisations fortlevnad gäller det
att få unga med i verksamheten. I
medlemsprogrammet har det för
detta år skrivits in målet att rekrytera yngre åldersklasser och de som
går i pension. Ofta är det så att människor kommer med i frivilligarbete
då någon vid rätt tillfälle råkar be
dem. Låt oss alltså se oss omkring i
vår närmiljö med tanken att det i vår
närmaste krets kan finnas någon
person som är intresserad av vår
verksamhet.
Våra strategiska linjedragningar
för åren 2010–2015 grundar sig på
målet att vi får vår representant, PID
Harri Ala-Kulju år 2011 till andra
vice president i vår organisation.
Projektet ”Finland i toppen” är allas
vårt gemensamma projekt. Det förutsätter att lionsverksamheten i Finland utvecklas till nivån på ett
ledande lionsland. Att leda den
internationella organisationen med
1,3 miljoner medlemmar är en
gemensam fosterländsk gärning för
de finländska lionen och för med sig
världsomspännande publicitet och
gott rykte om vi sköter uppgiften
bra.
Då jag studerat LCI:s medlemsstatistik är jag glad för att minusmärket för medlemsutvecklingen
hela tiden har minskat. Man har arbetat hårt i distrikten och jag har
hört att flera klubbar håller på att
grundas. Jag hoppas innerligt att
medlemsstatistiken vid årets slut
visat ett tal med plustecken.
58 LION 2/10
Grogrund för tillväxt
tillsammans med
samarbetspartners
En mycket bra grogrund för tillväxt
ger kontakter till nya samarbetspartners. Lions Clubs International och
Internationella Röda Kors- och
Röda Halvmånefederationen (IFRC)
har ingått ett samarbetsavtal. Det
har undertecknats av LCI:s president Al Brandel och IFRC:s generalsekreterare Beleke Geleta 27.3.2009
i Schweiz. (se The Lion nr. 3/2009).
Tack vare vår pålitlighet är vi en
eftertraktad samarbetspartner såväl
för företag som för andra organisationer. Under detta år har Finlands
Röda Kors, Finlands Hjärtförbund
och Centralförbundet för Barnskydd
tagit kontakt med oss. De har alla
uttryckt sin vilja till att samarbeta
med oss. Vi har fört preliminära diskussioner om samarbetsformerna
och våra underhandlingar fortsätter
för att finna lämpliga sätt att fungera
på.
Vid sitt möte i Imatra godkände
guvernörsrådet värderingarna för
vår verksamhet för att framläggas
för årsmötet i Tavastehus. Värderingarna är principer som styr verksamheten. Varje människa har
värderingar, både medvetna och
omedvetna. Värderingarnas betydelse är mycket viktig. Ett framgångsrikt företag och organisation
har värderingar som om de är rätt
definierade och formulerade, verkar
som ett redskap som styr verksamheten.
En värdering är något som vi
anser viktigt, värderingarna är val,
värdering är övertygelse, värderingar
är allmän tendens att sträva efter
vissa mål, värdering är förmågan att
säga ”NEJ”, värderingar är förankrade både i förnuftet och i känslan,
värderingarna är samfundets vision.
Som den finländska lionsorganisationens värderingar har guvernörsrådet fastställt följande fem värderingar:
Fosterlandet
och världen
Vi tjänar i först hand vår hemort och
vårt fosterland. Vi är redo att bistå
utvecklingsländerna med humanitär hjälp.
Den snörika vintern ger ordföranden Christer Löfström sysselsättning som
motvikt till lionsverksamheten.
Pålitlighet
På oss kan man lita för vi är ärliga
och rättvisa och vi uppför oss
ansvarsfullt.
Servicevilja
Vi har anslutit oss till lionsorganisationen därför att vi är serviceinriktade
och hjälpsamma speciellt då det gäller de svaga i vårt samhälle. Vi vill
också verka i samhället genom att
trygga en bättre framtid för ungdomen.
Talkoarbete
Vårt sätt att hjälpa är aktivt talkoarbete antingen genom att göra
själva eller genom att samla in
medel med aktiviteter för att hjälpa
vår nästa.
Talkoarbetet är ett genuint
finländskt sätt att tillsammans med
vänner hjälpa vår nästa utan en
sträng organisation.
Människonärhet
Människonärhet är viktig för oss
både i vårt servicearbete och i vår
klubbs interna människorelationer.
Med dessa fem värderingar har vi
väldigt lätt att beskriva vår verksamhet för våra samarbetspartners samt
för personer intresserade av
medlemskap. Låt oss ta dessa till
vårt rättesnöre.
”Då du gläder dig åt små saker,
kan du glädja dig ofta”
Soliga vårdagar!
Christer Löfström
Ordförande
Generalsekreterarens spalt
April – planerna för hösten
K
Klubbarnas presidenter har fått
tre årsmöteskallelser före slutet av
mars. Jag ber presidenterna att ta
upp årsmötesärendena så att de
som kommer till årsmötet har klubbens uppfattning om de ärenden
som behandlas på årsmötet.
Användning
och utökning av
katastroffonden
Jordbävningarna på Haiti och i Chile har väckt lionen och många klubbar har donerat katastrofbidrag för
att hjälpa offren för dessa jordbävningar. Lionsförbundets styrelse har
beslutat överföra 40 000 € från förbundets katastroffond till Haiti och
ca 19 000 € till Chile. Från klubbarna har det influtit ca 120 000 € till
katastroffonden för hjälp till Haiti.
Klubbar och lions kan när som
helst donera pengar till vår katastroffond. Klubbarnas betalningar överförs som sådana till LCIF:s
konto. Förbundets styrelse fattar
däremot separata beslut för varje
donation ur förbundets medel då
det gäller katastroffonden.
Medlemsregistren
Vi har testat sammanslagningen av
medlemsregistren och vi är nu i det
skedet att från början av nästa verksamhetsperiod inleder vi samarbetet med huvudkontoret, Det sker
på det sättet att vi upprätthåller
det inhemska registret och från det
överförs uppgifterna till det internationella registret varje natt. Under
våren gör vi ännu testkontroller så
att vi får tillstånd från huvudkontoret att sätta igång med det nya förfaringssättet.
Klubbpresidenterna har fått
direktiv hur man uppdaterar de
medlems- och klubbuppgifter som
finns i det inhemska medlemsregistret. Man har tid ända till 31.5.2010
att ändra medlemsuppgifterna i
och att meddela klubbfunktionärerna till det inhemska registret. Funktionärs- och medlemsuppgifterna överförs automatiskt i slutet av
våren till huvudkontorets medlemsregister varför klubbarna behöver
göra endast en uppdatering.
Det är nu viktigt att varje medlem under våren kontrollerar att de
egna uppgifterna är korrekta. En-
dast på detta sätt har vi en möjlighet att få vårt medlemsregister
att fungera rätt. Presidenten och
sekreteraren sköter för sin del säkert
om saken. För funktionärsuppgifterna gäller att funktionärerna bör ha
en fungerande e-postadress noterad
i det inhemska medlemsregistret.
Jag ber att varje klubb ser till att
den klubbmedlem som sköter medlemsärendena har användarkod och
lösenord till vårt register. Ifall så inte
är fallet, finns det på vår webbsida
www.lions.fi -> Medlemscenter–
Medlemsregister en blankett så att
man snabbt får användarkod och
lösenord.
Medlemsavgifterna till
huvudkontoret
I januari fick klubbarna från huvudkontoret ett kontoutdrag rörande
medlemsavgifterna. Kassörerna har
säkert redan kontrollerat att uppgifterna om medlemsantalet är korrekt
noterade i den medlemsavgiftstabell som finns som bilaga till kontoutdraget. Kontrollera även ifall
det står CR (huvudkontoret står i
skuld till klubben). Om noteringen
saknas skall klubben betala den
angivna summan.
Marschen vid
årsmötet 2010
Huvudkommitténs ordförande Pekka Niemelä skrev i den föregående tidningen att vi inte har någon
marsch i Tavastehus. Detta har man
nu ändrat på. Uppställning till
marschen börjar ca kl. 9.30 och
själva marschen börjar kl. 9.45.
Man kommer in på ett annat sätt än
tidigare och därför hoppas vi att de
som marscherar är på plats i tid.
Om vårt årsmöte i Tavastehus
finns det skrivet om på annat ställe i tidningen. Jag betonar ännu att
det på fredagskvällen ordnas en tillställning där man kan träffa lions
och diskutera med dem vid Get
together-middagen. Välkomna till
den här tillställningen är alla lions
och partners och leos.
Europa Forum 2010
-musiktävlingen
Jag väntar ännu på era anmälningar
till musiktävlingen som går av
stapeln i Bologna, Italien. Instru-
mentet är klassisk gitarr. Övre
åldersgräns för de tävlande är 23 år.
Vi tar ut den inhemska segraren senare under våren så att vi kan meddela vinnarens namn senast 30.6.
2010 till tävlingens ordförande. Jag
ber att representanter för klubbarna
inom sitt eget område aktivt skulle spåra upp goda musiker och anmäla sin kandidat till undertecknad
senast inom april månad. Tävlingsstyckena får ni av mig.
ge. I orkestern ingår 9 finländska
och sammanlagt 100 musiker. Finland får i år besök av orkestern;
16.8. arrangeras en konsert i Mariehamn och 17.8. i Helsingfors. Orkesterns popularitet är stor och därför hoppas jag att lions kan gå på
dessa konserter. Lionens insatser
behövs på bägge orterna men vi
berättar mera om den hjälp som vi
behöver i ett senare skede.
***
Unga ambassadörer
-tävlingen
I samband med Europa Forum
arrangeras för tredje gången Young
Ambassadors – Unga ambassadörer-tävlingen. Åldersgränsen för
deltagarna är 15–19 år. Anmälningstiden går ut sista april och den
inhemska uttagningstävlingen går
av stapeln i maj 2010.
Orkester Norden
Mästerskapstävlingar
Vid sitt möte beslöt förbundets styrelse att under perioden 2010–2011
LC Ylihärmä arrangerar mästerskapstävlingarna i luftvapenskytte,
LC Parikkala/Siikalahti i pilkfiske och
LC Kuusamo/Ruka mästerskapstävlingarna i volleyboll.
Jag önskar er alla en fin vår!
Orkester Norden är ett samnordiskt
lionsprojekt som nu sköts från Nor-
Markus Flaaming
Generalsekreterare
Händelsekalender
Internationella händelser och tidsfrister hittar du på huvudkontorets
webbsida www.lionsclubs.org -> nyheter och evenemang
April
Distriktens årsmöten hålls vid den tidpunkt som distriktsguvernörerna
meddelat
Lions globala välkomstdag för nya medlemmar 24.4.
Maj
Lionsförbundets styrelsemöte 6.5.2010
Kommande distriktsguvernörernas utbildning i Jyväskylä 15-16.5.
Kommande 1 vice distriktsguvernörernas utbildning i Jyväskylä 15.5.
Vita käppen-veckan 11-17.5
Juni
Helen Keller-dagen 1.6.
Lionsförbundets styrelsemöte 11.6.2010 på Badhotellet Aulanko
Guvernörsrådets avslutningsmöte 11.6.2010 kl. 13.00–14.00
på Badhotellet Aulanko i Tavastehus.
Finalen för ungdomsbandstävlingen i Verkatehdas, Tavastehus
11.6.2010 med början kl. 18. 6 band deltar.
Årsmötet hålls i Tavastehus 11–13.6. Kaffe och kaka 12.6.2010 kl. 8–10.
Marsch 12.6.2010 med början kl. 9.30.
Internationella årsmötet i Sydney 28.6-2.7
Augusti
Första månaden med klubbverksamhet
Lions syns-dag i Helsingfors 19.8.2010
Guvernörsrådets möte i Björneborg 21.8.2010
September
Barnens trafikvecka under vecka 37.
2/10 LION 59
Kandidat för ordförandeposten (CC) 2010–2011:
VCC Lauri Vainio
Tjäna, diskutera och utveckla
tillsammans
De senaste tidernas naturkatastrofer har visat hur viktigt det är att
frivilligorganisationer snabbt kan
rycka in för att få hjälp till de nödställda. Vi har en fördel i det att allt
som vi donerar oavkortat går vidare. De lokala lionen koordinerar på
plats och ställe utdelningen av hjälpen till de som behöver den. Öppenhet i samband med medelinsamlingar skapar en positiv image och ger
även sug åt medlemsvärvningen.
En stor utmaning i framtiden kommer att vara att utvecklandet av verksamheten så att den upplevs som lockande. Vi är ju en frivilligorganisation
som välkomnar medlemmar i alla åldrar. Hos de unga hittar man nya innovativa verksamhetsidéer då igen de äldre medlemmarna för med sig stabilitet i servicearbetet. Därför ar alla nya medlemmar välkomna med i servicearbetet oberoende av ålder eller kön. För vår verksamhet behöver vi också i
fortsättningen hjälpande händer.
Då vi inte har stora insamlingskampanjer på gång, har vi tid att koncentrera oss på att utveckla klubbverksamheten, att skapa och förverkliga nya
aktiviteter samt förstås att öka kunskapen om lionsverksamheten och öka
dess synlighet. Att synas såväl i riks- som i lokalpressen och radion ökar
intresset för vår organisation i den långa raden av serviceorganisationer.
I år firar den finländska lionsverksamheten sitt 60-års jubileum. Jubileet
celebrerar vi på många olika sätt och med många olika evenemang genom
att tjäna, synas, i samverkan med vår omgivning och vår medlemskår.
Kandidater för vice ordförandeposten (VCC) 2010–2011:
PDG Heimo Potinkara
Våra värderingar garanterar vår framtid
Våra höga etiska värderingar och
principer bör fortsättningsvis utgöra
en synlig del av vår verksamhet. Förnyelse och utveckling bör grunda
sig på dessa värderingar som har befunnits goda och som fortsättningsvis bra kan anpassas till dagens krav.
Vår verksamhet bör tillfredsställa
både till yngre och äldre lions och ge
dem en känsla av välbefinnande Europa Forum som senaste höst hölls i
Tammerfors hade som tema ”Connecting Generations – Förena Generationer”. Temat återspeglar bra det, hur våra värderingar berör alla medborga-
re oberoende av ålder. Verksamheten inom lionsorganisationen är en unik
medborgarverksamhet som förenar generationerna.
Vår medelålder har stigit och nya unga medlemmar behövs för att
tillföra vår verksamhet idéer och nytt blod. Å andra sidan är ökningen av
medelålder också ett tecken på att de som har anammat vår ideologi och
vår verksamhet vill förbli medlemmar så länge som möjligt. Det är en bra
sak.
Positivitet, en välvillig inställning till nya idéer samt verksamhet på alla
nivåer som grundar sig på våra värderingar, utgör nycklarna till en bestående utveckling av vår organisation. Identifieringen av vår värdegrund bör
vara ”handgriplig” och till det bör vi förbinda oss.
Med min verksamhet vill jag vara med och befrämja den finska lionsverksamhetens ansvarsfyllda gärningar till gagn för vårt samhälle och vår miljö.
IPDG Asko Merilä
Växelverkande service med genuin
människokontakt
Då lionsandan och -hjärtat är på
plats, upplever den som får och den
som ger service någonting av det
allra bästa. Som ett mångsidigt, internationellt frivilligarbete ger lionsverksamheten en möjlighet för
en själv att få ut ur det mera desto
mera man deltar i verksamheten. Det är heller inte ett under att vår organisation, som rankas som den mest pålitliga bland motsvarande i världen,
växer och att 1,3 miljoner medlemmar fungerar effektivt i sitt hemland och
i samarbete runt om i världen. Trots att vi lever i en nordisk välfärdsstat
behöver unga och gamla lionstjänster. Våra insatser riktar sig till dem som
mest är i behov av hjälp.
60 LION 2/10
Planeringen och förverkligandet av vårt förbunds verksamhet kan alltid
förbättras. Jag vill vara med och vidareutveckla de effektiveringsåtgärder som
redan fått en god start. Till klubbens serviceuppgifter hör även att föra fram
sina lionsprodukter. Som exempel kunde man ta att synligt marknadsföra
vår katastroffond och – insamling.
Lionstraditionerna håller sig väl. De yngre generationerna, leos och den
växande andelen kvinnor som deltar i lionsverksamheten, garanterar ökad
mångsidighet i vårt serviceutbud. Då Harri väljs till internationell president,
räknar jag med att lionsverksamheten i Finland får ett sådant lyft att vår servicestyrka växer.
Jag hoppas att vi tillsammans med Kaisu, efter guvernörs- och styrelseperioderna och två år i förbundets kommitté för planering av ekonomi och aktiviteter, får fortsätta med att förverkliga den nya strategiplanen i praktiken.
DG Esko Viinikainen
Lionsförbundet är till för klubbarna
Vi tjänar. Lionsorganisationen har
klassats som den bästa serviceorganisationen i världen. Servicearbetet görs i klubbarna. Lionsförbundets uppgift är att sörja för
att detta arbete lyckas. Man kan således säga att förbundet är till för
sina medlemmar dvs. klubbarna.
Lionsverksamheten är samarbete. Till en bra lionsledares egenskaper hör att han vågar ha runt sig
också människor som är klyftigare än han själv. N-distriktet är ett gott
exempel på vilka resultat man kan nå med ett rätt samarbete. Jag hoppas att jag kan inverka på att ett likadant samarbete fungerar i hela landet.
Finland är internationellt ännu ett stort lionsland. Desto mera vi har
tyngd internationellt, desto bättre kan vi fungera nationellt. Vi ser till att
medlemsantalet häller sig på nuvarande nivå. Då har vi möjligheter att få
en finländare, Harri Ala-Kulju som internationell president. Detta stärker
Finlands betydelse. Då vi respekteras ute i världen, är vi också i Finland en
eftertraktad samarbetspartner.
Klubbarnas presidenter! Ni är nyckelpersoner. Överlämna klubbarna till
era efterträdare minst lika kraftiga som ni tog emot den av era föregångare.
Lions Club Jeppo
Nina Lassander årets ”Jepobou”
Jubileumsfirande LC Jakobstad/Malm då de fyllde 40 år. 45-års jubileet har
firats i arbetets tecken.
LC Jakobstad/Malm 45 år
Den 17.2.1965 samlades 19 unga män på stadshotellet i Jakobstad, för
att under LC Jakobstads överinseende bilda en ny Lions Club i Jakobstad.
Beslut att bilda klubben fattades omgående och den 13 mars firades Charter
Night. Klubben hade då 21 medlemmar.
Idag har LC Jakobstad/Malm 33 medlemmar, varav tre är priviligierade
och åtta av chartermedlemmarna är fortfarande med i klubben. Klubben har
idag två Lions-riddare och har sammanlagt utnämnt hela tjugutvå Melvin
Jones medlemmar.
Klubben har under de gångna åren haft ett stort antal olika aktiviteter
men vi kan vi idag tala om sju-åtta ”standardaktiviteter” under ett verksamhetsår. Den aktivitet som gett det bästa ekonomiska resultatet är utan vidare tallriksaaktiviteten, det vill säga försäljning av samlarartiklar med Jakobstadsmotiv målade av den kända Vasakonstnären Fritz Jakobsson.
En traditionell aktivitet är utlottning av ett lusthus som startades 1993.
Klubben har även under många år utdelar köpkort till mindre bemedlade familjer inför julen. Övriga aktiviteter värda att nämnas är aktivering av
åldringar genom en utfärd på hösten samt servering av julkaffe på samtliga
åldringshem i Jakobstad. Kyrkokonsert tillsammans med de övriga Lions
klubbarna och ungdomsutbytesverksamhet hör även till de återkommande
aktiviteterna. Klubben har många år sponsorerat ett lionsfadderbarn i Sri
Lanka. En rätt så ny aktivitet som ser ut att lyckas väl är utgivningen av en
väggkalender med gamla Jakobstadsmotiv.
För att stärka den administrativa kassan ordnas så gott som varje år
interna talkon genom att t.ex. måla en lionmedlems hus, gjuta en bastugrund eller något annat lämpligt praktiskt arbete. Trots att det går lite trögt
med rekryteringen av nya medlemmar kan klubben se tillbaka på 45 framgångsrika år och ser framåt med tillförsikt på kommande verksamhetsår.
Lions Club Jeppo har verkat sen den 25 mars 1966. Under årens
lopp har vi hunnit med massor av aktiviteter av olika slag. Klubbens medlemsantal har varierat mellan 35 och 20 medlemmar.
Idag är vi en blandklubb och har nu fyra aktiva kvinnliga medlemmar som berikar vår verksamhet och fler kvinnliga medlemmar är på kommande. För närvarande är vi 22 medlemmar.
Under julöppningen i Jeppo i månadsskiftet november/december bjuder vi jeppoborna på julgröt och program, vilket vi
gjort de senaste 15 åren. Sen år 1998 har vi utsett årets Jepobou
(jeppobo). Det är past presidenten som enväldigt handhar utnämningen. Nu senast var det past president Per-Erik Lindgréns
tur att välja. Årets Jepobou blev Nina Lassander. Nina har vigt
sitt liv åt musiken, hon har bland annat studerat musik i USA. I
den finländska Eurovision Song Contest-uttagningen nu i år blev
hon tvåa i riksfinalen. Nina är en stolt Jepobou och jeppoborna är stolta över henne. Ninas morfar, Helge Bergman, var chartermedlem i klubben och var en av våra aktivaste medlemmar.
PR-Sven
Årets ”Jepobou” Nina Lassander uppträder på luciafesten den 13
december 2009 i Jeppo Ungdomsförenings lokal.
Gunnar Öst, LC Jakobstad/Malm
2/10 LION 61
Årsmötet 2010
Den finländska
lionsverksamhetens
60-årsjubileumsfest
i juni i Tavastehus
Den finländska lionsverksamheten
fyller 60 år 2010 samtidigt som Finlands Lionsförbund fyller 50 år. Det
finns således orsak att fira och det
kan lionsfolket – och kan arrangera.
Jubileumsåret kulminerar i Tavastehus 11–13.6.2010 då förbundets
årsmöte går av stapeln.
Ett bättre och mera centralt ställe för en stor organisations årsfest
får man leta efter. Staden är en ideal kombination av natur och kultur,
allt bekvämt på kort avstånd mitt i
södra Finland.
Rikligt med
logialternativ
Till årsmötesgästernas förfogande står över 1600 bäddplatser.
Logialternativ finns det rikligt av,
från högklassig hotellogi till trivsam
stugövernattning i naturskön omgivning. Det finns även reserverat
ett eget område för dem som kommer med husbil eller husvagn.
Logireserveringarna görs via
anmälningssystemet med undantag
för dem som är intresserade av
stuglogi som direkt skall ta kontakt
med Hämeen Matkailu antingen
per tfn 010 6172 353 eller info@
hameenmatkailu.fi och de som är
intresserade av Caravan- eller tältplatser direkt med Aulanko Lomakylä, tfn 03 675 9772 eller via e-post
myynti@aulangonlomakylä.fi.
Om man behöver logi före eller
efter årsmötet eller om man vill
ha en gruppreservering (över 10
personer) bör man med e-post
kontakta kundservicen vid Hämeen Matkailu. Adressen är info@
hameenmatkailu.fi. Telefonreserveringar tas inte emot.
62 LION 2/10
Feststämning redan på
fredagskvällen
festen. Kvällsfesten börjar i Patriaarenan kl. 20.00
Förbundets ordförande står värd för
fredagskvällens festmottagning på
huvudkvarterhotellet Aulanko med
början kl. 19.00. Klädseln är fri och
det är meningen att i en avspänd
och gemytlig omgivning umgås och
äta god mat förrän lördagens
officiellare mötesprogram tar vid.
Alla lions och partners är välkomna.
I deltagaravgiften ingår stående
bord med måltidsdrycker och efteråt
blir det dans till orkestermusik.
Programmet fortsättet
på söndagen
Traditionellt
programutbud
på lördagen
Med undantag för fredagen tillbringas mötesveckoslutet inomhus
”inom fyra väggar” i Patria-arenan
som ligger i Rinkelimäki, Tavastehus. Programmet under lördagsmorgonen börjar kl. 8 med kommittémöten, anmälningar och kontroll av fullmakter. Därtill utlovas
det kaffebjudning kl. 8.00–11.00
som lionsförbundet bjuder på med
anledning av att vi firar vår 60-åriga
lionsverksamhet.
Avvikande från vad tidigare har
det meddelats, ordnas även en
traditionell festmarsch till mötesplatsen. Då Elisabeth Rehn som
lovat ställa upp som festtalare, har
kallats till ett internationellt uppdrag har Rädda Barnen r.f.:s generalsekreterare Hanna MarkkulaKivisilta ombetts att ställa upp som
festtalare och hon har med glädje
tagit emot uppdraget.
Efter lunchen börjar partnerprogrammen, programmet för de internationella gästerna samt själva års-
Efter andakten och kransnedläggningen fortsätter årsmötet. Avslutningsfesten i Patria-Areena börjar kl. 11.30 och avslutningslunchen
kan intas kl. 11.00–14.00.
Partnerprogrammen
I partnerprogrammet ingår fyra
olika programpeket: Iittala Design
& Shopping, Sibelius hem, stadsrundtur och en motionsaktivitet i
Aulankos omgivning. På söndagens
program står besök i Konstmuseet.
I paketen ingår guidning, inträdesavgifter, transport samt den kaffeservering som är nämnd i paketen.
Transporterna
Transport ordnas lördagen 12.6. på
rutten Aulanko - Patria-arenan - Aulanko i enlighet med mötestidtabellen. Avgiften för transporten är 7 €.
Till kvällsfesten ordnas transporter
från logiplatserna. Avgiften är 10 €
per person. Från huvudkvartershotellet går den första transporten till
kvällsfesten kl. 19 men tidtabellerna
för de övriga logiplatserna är
ännu under arbete.
Aktuell information på
årsmötets webbsidor
Årsmötets
nätservice
hittar
man på adressen www.lions.fi/
district107-c/VK2010.
Nätservicen uppdateras och
kompletteras efter hand som årsmötets detaljer klarnar eller det sker
ändringar i programmet.
Anmälan
Anmälan till Lionsförbundets
årsmöte 2010 görs på med det
elektroniska online-bokningssystem som man hittar på årsmötets
webbsida. I online-bokningssystemet kan ni boka programmet för
varje mötesdag samt inkvartering.
I bokningssystemet kan man även
anmäla flera deltagare ifall de är från
samma distrikt/klubb, mötesdagarna är lika många och inkvarteringen
är den samma.
Bokningens första deltagare
betalar hela bokningen. Av de
anmälda faktureras det en registreringsavgift på 10 €/person samt en
serviceavgift på 10 €/person.
Anmälningstiden för årsmötet går
ut 9.5.2010 kl. 24.00. Bokningarna
betalas via nätbank; Nordea, Andelsbanken, Sampo eller mot räkning.
Hämeen Matkailu bekräftar bokningarna till den e-postadress som
anmälaren uppgivit. Annulleringar
bör göras skriftligen, enligt givna
annulleringsvillkor till adressen:
info@hameenmatkailu.fi eller Hämeen Matkailu Oy Verkatehdas,
Viipurintie 4, 13200 Tavastehus.
Välkommen till det
gästvänliga Tavastland
Bästa Lionbroder och -syster: reservera dagarna 11–13.56.2010 i din
kalender och delta i Årsmötet – var
annorstädes skulle du på en och
samma gång träffa så klyftiga människor – lions!
Tiina Vahtokari
VUKO2010 -informatör
Bryt gamla mönster
– fart på medlemsutvecklingen
Ett hinder för medlemstillväxt i
många klubbar är att man håller fast
vid gamla ingrodda vanor som man
har skrivit in i stadgarna t.o.m. för
30–50 år sedan. Världen runt omkring oss har förändrats och människornas förhållningssätt till föreningsverksamheten med den. Vi vet
mycket väl att om man sitter i trånga
möteslokaler och behandlar långa
föredragningslistor, punkt för
punkt, börjar det smaka trä och det
inspirerar inte någon då det upprepas månad efter månad.
Möten, träffar, klubbaftnar eller
vilka benämningar vi än använder
bör fås intressanta, omväxlande
och upplivande. Besök hos distriktets andra klubbar är ett lätt och
berikande sätt att kunna ta intryck
av olika verksamhetsformer ifall
idéer till att själv ändra på saker och
ting har börjat sina. Också genom
att läsa LIONS-tidningen får man
bra vinkar om hur andra klubbar
fungerar. På förbundets webbsidor
kan man också söka efter idéer t.ex.
från aktivitetsbanken.
Deltagare i medlemsprogramseminariet i Seinäjoki 30.1.2010: t.v. i främre raden CC Christer Löfström,
1.VDG Börje Träsk, PID Tapani Rahko och 1.VDG Helena Rahko. Foto:Pekka Sarvanto
Det bästa och också det lättaste sättet att få nya impulser för verksamheten är ändå att välja in nya medlemmar i klubben. Vad kunde vara
mer uppiggande än att få nya bekanta som därtill för med sig nya
synsätt och är ivriga att fungera i sin
nya förening. Det bör de få tillfälle
till att göra och man skall inte genast vara färdiga med att avfärda
nya förslag med att säga att vi inte
heller tidigare har fungerat på det
sättet. Speciellt då man förnyar en
gammal klubb är det viktigt att inom
en kort period eller t.o.m. på samma
gång tar in flera nya medlemmar.
nadsskeden. Genom guvernörsrådets beslut blir det möjligt från
nästa års början att bevilja allmänt
medlemskap åt en medlem för ett år
i taget då det nu är bara 6 månader.
Klubben kan även ha stödmedlemmar som betalar en större medlemsavgift men är befriade från regelbundet deltagande i klubbträffar
utan att belasta närvaroprocenten.
T.ex. företagare med ett kontinuerligt kvällsarbete kan som stödmedlemmar delta i möten och aktiviteter
i mån av möjlighet.
Att ta i bruk olika medlemsklasser kan i många sammanhang ändra
på lägesbedömningen hos en medlem som tänkt avgå och han hålls
med i klubbens verksamhet fastän
under nya villkor.
Medlemskategorierna
i bruk
Vår styrka ligger
i kvinnorna
Att klassificera medlemmar med olika rättigheter kan förefalla märkligt
och om man förstår saken fel, även
dumt. Genom att utnyttja de olika
medlemskategorierna som våra
stadgar ger möjlighet till kan vi få en
smidighet i klubbarnas verksamhet
och i bästa fall förhindra medlemmar att avgå och underlätta för
medlemmar att vara med i olika lev-
Kvinnorna utgör ca 20 % av förbundets medlemskår. I vissa distrikt är
situationen bättre men i andra är andelen mindre. På nationell nivå
finns det nu i Finland nästan lika
många män som kvinnor. Då situationen är sådan skulle det vara
önskvärt att Lionsförbundets medlemsantal kunde utvecklas och växa
mot en jämn könsfördelning.
Nya medlemmar
Denna dag och framtiden representeras inom välgörenhets- och
servicesektorn av föreningar i vilka
ingår både män och kvinnor. I samklubbar och i familjeklubbar finns
även våra klubbars framtid ifall vi
vill att vår verksamhet skall hållas
mångsidig och intressant för alla
åldersgrupper.
Att ansluta sig som
medlem
Man blir ännu så länge medlem i vår
organisation och i våra klubbar
genom kallelse. Det är ett förfaringssätt som man vill bevara därför att
det ger oss möjlighet att som medlemmar kalla serviceinriktade kvinnor och män. Organisationen har
idag ändå en väldig utmaning i att
få nya medlemmar i sina led. Man
kan bli medlem i nästan alla kända
offentliga organisationer genom att
gå in på deras webbsidor och anmäla sig som medlem. I endel fall ställer man vissa villkor men då du har
meddelat din önskan att ansluta dig
och fyllt i dina kontaktuppgifter på
webben, får du efter några dagar
indroppat i postluckan ditt
medlemskort och efter en tid även
räkningen på medlemsavgiften. Så
lätt är det för andra och därför är
kampen om medlemmarna så utmanande.
Vårt problem är, trots att vi alla i
vår bekantskapskrets har lämpliga
personer, att vi inte har mod eller
vilja att be dem med i vår verksamhet. Det behöver inte alltid gälla den
egna klubben. Det kan vara så att en
släkting som bor på en annan ort,
t.ex. en brorson, kunde vara lämplig
som medlem i en lionsklubb. Vi borde få så mycket till stånd att vi skulle ta kontakt med någon medlem
eller funktionär på orten och be dem
kalla honom till medlem i klubben.
Vissa klubbars stadgar förutsätter
ännu idag t.ex. två omröstningar
om en ny medlem. Det kan ta tre till
fem månader innan medlemskandidaten tas emot i klubben. Detta är
en så lång process att många redan
i det skedet funderar på att ge upp
hela saken.
Förnya stadgarna och börja med
en smidig tillämpning så snabbt
som möjligt så att inte gammalmodiga tillämpningar är ett hinder
för förnyelse av er klubb.
Med Lionshälsningar
Pekka Sarvanto
MD-MERLC
2/10 LION 63
Motionerna sysselsatte
guvernörsrådet på mötet i Imatra
Det var med snö och köld som Imatra hälsade deltagarna i guvernörsrådet välkomna till rådets fjärde
möte 20.2.2010. Som rubriken
anger kom behandlingen av inkomna klubbmotioner att ta en stor del
av mötestiden i anspråk men även
andra viktiga saker behandlades,
bl.a. vår organisations värderingar.
Vid öppningsfesten fick man
åhöra på lion, prosten Matti Tuomistos andaktsstund i vilken han
konstaterade att, ifall det på det individuella planet har skett en liten
förändring efter att vi haft vårt
möte, då är allt väl. Mötet som sådant går ändå sin gilla gång. DG Jukka Hietanen framförde distriktets
och arrangörernas hälsning. I sitt
anförande tog förbundets ordförande, CC Christer Löfström upp aktuella ärenden och konstaterade samtidigt att detta år kommer att vara
ett förändringens år, Vi skall få med
ungdomen i vår verksamhet, vi skall
öka synligheten och gå in för samarbete med nya partner såsom t.ex.
Röda Korset. Ordföranden tog också upp den stronga insats som Finlands lions gjort i att hjälpa offren
för jordbävningen på Haiti.
Årsmötesärenden
Guvernörsrådet konstaterade att
VCC Lauri Vainio, LC Tervakoski är
kandidat för ordförandeposten i förbundet för 2010–2011. IPDG Asko
Merilä, LC Utajärvi, PDG Heimo Potinkara, LC Lahti/Laune och DG
Esko Viinikainen, LC Helsinki/
Metsälä kandiderar till vice ordförandeposten.
Tre orter står som kandidater för
att ordna årsmötet 2014: Lahtis,
Björneborg och Ylivieska.
Tampere/Näsineula har inkommit med förslag till tema för året
2011–2012: Vanhustyö. Styrelsens
förslag är Vastuu on minun –
Ansvaret är mitt
Klubb- och övriga
motioner
Allt som allt 18 klubbmotioner hade
inom utsatt tid inkommit till förbundet kansli för att behandlas på
årsmötet. En närmare redovisning
av motionerna och guvernörsrådets
beslutsförslag till årsmötet publiceras i de årsmöteshandlingar som
64 LION 2/10
Folkdanslaget Lirpukat underhåller guvernörsrådet vid öppningsfesten i
Imatra. Foto: BVL
sänts till klubbarna i mars. I det följande noteras kort motionernas
innehåll. LC Kirkkonummi-Kyrkslätt
föreslår att principen som styr Ett
skräp om dagen-rörelsen skulle tas
som en aktivitet. LC Hamina, LC Hamina/Bastioni, LC Hamina/Varvara
ja LC Vehkalahti motionerar om att
det skall vara lättare att anhålla om
Melvin Jones Fellowship och att
beställa lionsrekvisita.
LC Oulu/Raatti önskar att man
fördelar års- och guvernörsrådsmötena jämt runt om i Finland. LC Helsinki/Kamppi föreslår arrangerandet
av en riksomfattande fototävling
med motiv från lionsaktiviteter.
Diabetesinformation till en del av
lionsarbetet är en motion som kommer från LC Paimio/Aallotar. LC
Tampere/Pispala motionerar om att
lionen skulle göra ICE-koden (In
Case of Emergency) känd. LC Taipalsaari efterlyser en idébank för aktiviteter. En Internationell vänklubbsbank efterlyses av LC Kuopio/Canth.
LC Taipalsaari vill att distriktstidningarnas redaktion och publicering överförs till LIONS-tidningen.
LC Kankaanpää/Kuninkaanlähde
önskar ändringar i distributionen av
årsboken. LC Viitasaari/Karoliina
och LC Kuopio/Canth är ute i liknande ärenden. De vill att man skulle få befrielse från TEOSTO-avgifter
för förbundet, distrikten och klubbarna respektive befrielse från
TEOSTO- och GRANEX-avgifter
gällande välgörenhetstillställningar.
LC Utajärvi önskar en utredning
gällande behovet av ändringar i
distriktsindelningen. Guvernörsrådet konstaterar att ärendet har
utretts under innevarande år och
beredningen fortsätter under nästa
år. Det slutliga beslutet fattas av
den internationella styrelsen på
förslag av guvernörsrådet.
I LC Espoo/Kivenlahtis motion
föreslås en stadgeändring gällande
6 §. (registrering av distrikten).
LC Janakkala/Idat efterlyser möjlighet för medlemmar att ansöka om
allmänt medlemskap för ett år i
gången. LC Askola föreslår att man
skulle ersätta krigsveteranernas
lokala resor. LC Jämsä/Vanha Jämsä
vill ändra kriterierna för utmärkelsen
100 %-ig president för att aktivera
Förbundsordföranden, CC Christer Löfström briefar mötesdeltagarna. I förgrunden DG Kaj Sjöblom. Foto: BVL
klubbarnas kortförsäljningsaktiviteter. LC Mänttä vill att man flyttar
förfallodagen för den inhemska
medlemsavgiften till november.
Som övriga motioner finns julkortsaktiviteten 2010 och Alla Hjärtansdagskorten 2011, Guvernörsrådet föreslår för årsmötet att med
ifrågavarande kortaktiviteter stöder
man förbundets ungdomsarbete
och samnordiska (NSR-) projekt. De
klubbar som deltar får 50 % av
inkomsterna för att användas till egna aktiviteter.
Våra värderingar
definieras
Vid mötet behandlades även förbundets och alla vår gemensamma
verksamhetsidé. PDG Ossi Eloholma sammanfattade och beskrev på
ett övertygande sätt de värderingar
som bör styra vår verksamhet.
Dessa värderingar beskrivs kort i
ordförandens spalt på annan plats i
detta nummer.
Mångsidig
rapportering
Guvernörsrådsmötet ger möjlighet
till en mångsidig rapportering om
främst förbundets verksamhet. Här
några exempel Imatramötet:
Beträffande Europa Forum i Tammerfors kunde PID Harri Ala-Kulju
bl.a. berätta att det totala deltagarantalet uppgick till 1115 och mötet
krävde 19210 timmar av frivilligt arbete. Han redogjorde också för
dagsläget då det gällde Finland i
toppen-kampanjen och kunde
beskriva de realiteter som man måste beakta då kampanjen fortsätter.
PDG Seppo Lappalainen höll en
detaljerad framställning om kortaktiviteterna under senaste år och gav
även vägkost för hur man skulle
använda inkomsterna på klubb- och
förbundsnivå.
En viss diskussion följde på PDG
Markku Kynsijärvis rapport från
Arne Ritari-stiftelsen där han sammanfattningsvis hoppades på att
man bland lions skulle inse stiftelsens betydelse då det gäller att
främja de finländska lionsklubbarnas serviceaktiviteter
PID Erkki Laine redogjorde för
ögonsjukhusbygget i Ratnapura, Sri
Lanka som är Finlands Lionsförbunds största biståndsprojekt
någonsin. Grundstenen murades i
slutet av november 2009. För att
kunna ordna med kompletterande
finansiering för sjukhuset har man
grundat en oregistrerad förening
”Sri Lanka Lionsvänner” underställd lionsförbundet.
GS, PCC Markus Flaaming redogjorde för förbundets ekonomi, det
internationella årsmötet och för donationsläget för hjälpen till Haiti.
Han nämnde även att den nya lionsången ”Lionandan” har översatts
till svenska av lion Gunborg Björk,
LC
Jakobstad-Pedersöre/Linneor
och kan rekvireras från förbundets
kansli.
Sammanfattningsvis kan man
konstatera att guvernörsrådet haft
ett drygt arbete med att bereda årsmötesärendena och det ger signaler
om ett intressant och givande årsmöte i Tavastehus.
the
LC Mariehamns dansgala
gav 10 000 euro för Haiti
Lion Johan Eriksson och Jannik Svahnström samt Lions dansgeneral 2010
Bo Sjöblom flankerar Sten & Stanley -affischen.
Lions Club Mariehamn hade lördagen den 6 februari 2010 ordnat sin
sedvanliga årliga dansgala på hotell Arkipelag i Mariehamn med lika sedvanliga Sten & Stanley som huvudartister. Det blev fullt hus och gästerna visade återigen stor uppskattning för arrangemanget. Den här gången var det den 20:e gången som orkestern deltog i dansgalan och för att
fira jubileet uppvaktades Sten & Stanley med blomsterbuketter och
Lions hedersutmärkelse i form av fina hedersplaketter.
I år valde LC Mariehamn att hela överskottet skulle gå till de behövande efter jordbävningskatastrofen på Haiti via LCIF som också själv
finns på plats och deltar i hjälparbetet.
Överskottet från dansgalan uppgick till fantastiska 7 919,40 euro,
men på klubbens efterföljande månadsmöte beslöt man att späda på
summan ytterligare så att den skulle uppgå till jämnt 10 000 euro.
Lions Club Mariehamn är tacksam för att alla som deltog i vår populära dansgala fortfarande uppfattar den som ett av de största, viktigaste
och roligaste dansevenemangen som ordnas i Mariehamn, och att dansgalan gör det möjlig för Lions att hjälpa till där det behövs.
VI STÖDER VÅR STRÄVAN EFTER
GEMENSAM VÄLFÄRD
Transmar Ab
Mariehamn
W.J Dahlman Ab
Mariehamn
Consilia Solutions Ab
Mariehamn
Juridisk Byrå K. Lindberg Ab
Mariehamn
2/10 LION 65
SUOMEN LEOT
Ida Ståhle
N
äin
maaliskuun loppu
puolella alkaa
jo
o pikkuhiljaa toivoa,
että kesä vihdoin
e
tu
ulisi. Tai ainakin lumen tulo jo loppuisi.
m
To
oistaiseksi ainoana
ke
evään merkkinä on ollutt aamuisin herättävä
au
uringonpaiste. Se kyllä piristää kummasti ja
auttaa saamaan päivän
teh
hokkaammin käyntiin,
mu
utta ei tuon lumenlähdösstäkään haittaa olisi.
C-piirissä järjestettiin
C
enn
nen leojen pikkujoulut toukokuussa. Kyllä
luit aivan oikein, kevään
keskkellä toukokuussa leot m
metsästivät kaupoista
kinku
ut, laatikot ja rosollit
sekä
ä kaivoivat tonttulakit
ja jou
ulukoristeet esiin kätköistä
ään. Miksi näin sitten
tehtiin
n? Virallinen pikku-
LEOLE
HTI
2/201
0
joulu aika on monilla täynnä
erilaisten seurojen, ryhmien
tai kaveriporukkojen pikkujouluja eikä leojen pikkujouluille yksinkertaisesti löytynyt
kaikille sopivaa ajankohtaa.
Toukokuussa oikeasta joulusta on jo kulunut tarpeeksi
kauan, joten jouluruokakin
maistui taas.
Tämä vanha perinne
on jo jäänyt, mutta tänä
vuonna näyttää tosiaan
siltä, että toukokuisissakin
joulujuhlissa voisi päästä
ihan aitoon valkoisen joulun
tunnelmaan.
Neuvoston suusta
Piiriedustajan pohdintoja
Karri Lehto
eo
oneuvoston viimeisin
ko
okous pidettiin Oulu
ussa Leo Club Haukipu aan ja
ut
j Leo Club Rovaniemi/Rollocityn charterjuhlien
yhteyde
essä. Käsiteltyjä aiheita olivat mm. LEF 2010, jonka
järjestää
ä Unkarin ja Itävallan
leot yhdessä elokuussa, NSR
2 11 Suo
20
omessa ja LKL keräys.
Po
ohjoismaista
leoilua
Nordiska
a samarbetsrådet eli
NSR lyhy
yesti on pohjoismaisten leijoniien ja leojen yhteinen
tapahtum
ma, johon kokoontuu
leoja myö
ös muualta Euroopan
maista. Viikonlopun
V
mittainen
tapahtuma sisältää erilaisia
seminaare
eja, mutta myös sopivasti hausk
kanpitoa, ja meillä leoillahan
n seminaaritkin ovat
hau
uskoja.
NSR järjestetään Suomessa seuraavan kerran vuonna 2011 keskitalvella ja nyt
kokoamme
järjestelytoimikuntaa järjestämään tapahtumaa. Tapahtuma järjestetään Hyvinkäällä 28.–30.
tammikuuta leijonien NSR:n
yhteydessä. Viimeksi NSR on
järjestetty Suomessa Rukalla
vuonna 2005 ja osallistujia oli
pohjoismaiden lisäksi Ranskasta ja Belgiasta. NSR on
mahtava siis tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin ja luoda
suhteita myös ulkomaisiin
leoihin. Lisäksi NSR antaa
myös hyvän mahdollisuuden
päästä järjestämään kansainvälistä tapahtumaa ja oppimaan kokemuksesta, NSR
on huomattavasti pienempi
tapahtuma, kuin esimerkiksi LEF, joten tapahtuman
järjestelyt sopivat hyvin myös
ensikertalaisille. Jos kiinnostus heräsi, niin ota yhteyttä
sähköpostilla
osoitteeseen
NDUULOHKWR#OHRFOXEV¿
Tutustu leoneuvostoon
Näiden lisäksi kokouksessa käsiteltiin myös tulevia
kansallisia tapahtumia, kuten
vuosikokousta
Hämeenlinnassa. Asiaa siis kokouksessa riitti yllin kyllin ja illan
muu ohjelma kiristi aikataulua
entisestään. Kokous onnistuttiin kuitenkin vetämään ajallaan läpi ja vaikkakin tiukka,
kokouksen ilmapiiri oli myös
tuottava, ja uusia ideoita syntyi toiminnan kehittämiseksi.
Nämä ideat pyritään toteuttamaan nopeasti, jotta
jäsenistö
tulevaisuudessa
huomaa neuvoston toiminnan
entistä paremmin.
Leo urani jatkuva puheenaihe on ollut läpi vuosien leoneuvoston näkyvyys jäsenistölle.
Näkyvyyttä on pyritty aktiivisesti parantamaan, mutta rohkaisisin myös jäsenistöä olemaan yhteydessä neuvoston
jäseniin entistä enemmän.
Leoneuvoston tehtävä on
palvella ja auttaa jäsenistöä,
ja tunnetusti tyhmiä kysymyksiähän ei olekaan. Jos et siis
tiedä ketä leoneuvostossa on
sinua edustamassa piiriedustajana tai piiripresidenttinä,
tai jos et tiedä kuka toimii tällä kaudella presidenttinä, niin
ota selvää, ja kun seuraavan
kerran klubissanne herää kysymyksiä ottakaa rohkeasti
yhteyttä meihin.
Yhteishenki lämmitti Talvipäivillä
Teksti Emilia Karumaa
V
aikka hyvin
uunniteltu on
usein jo puoliksi tehty, kaikkeen
(varsinkaan lumentuloon tai jäätyneisiin
putkiin) eivät pysty
edes valovoimaiset
Leot vaikuttamaan.
Kekseliäisyydellä, ahkeralla työllä ja mahtavalla yhteishengellä
kaikki on kuitenkin
mahdollista, mistä todisteena olivat Keravanjärvellä 5-7.3.2010
järjestetyt perinteiset
Talvipäivät.
Vetovuoron edellisiltä Talvipäiviltä napannut Leo Club
Järvenpää oli tämän vuoden
isäntänä lumen ympäröimässä
Louhipirtissä, joka tarjosi ainakin kokonsa puolesta sopivat
puitteet Talvipäivien osanottajille. Pihamaalla polviin asti
ulottuva lumi sai kyytiä, kun
ensimmäisenä paikalle saapuneet klubilaiset lapioivat
tiensä kohti niin makuutiloja
kuin saunaakin. Viileää pirttiä yritettiin lämmittää pienen
takan avulla, mutta todellinen
lämpö taisi kuitenkin loppupeleissä kummuta pitkin perjantai-iltaa saapuvista ihmisistä.
Kolme erilaista
seminaaria
Talvipäiville kuuluvat tietenkin myös seminaarit ja lauantaina parinkymmenen hengen joukko keskittyi ensimmäisenä kuuntelemaan paneelikeskustelua Leo Europa
Talvipäiväpokaalin voittaneen Itäväylän leoklubin
tulkinta Muumeista
Forumin
tulevaisuudennäkymistä Suomen kamaralla.
Lounaan ohessa osanottajat
pääsivät myös itse pohtimaan
tapahtuman toteutusta pienten projektitöiden kautta. Leoneuvoston virat tulivat myös
ummikoille tutuiksi, kun päivän
kääntyessä iltapäiväksi estradille asteli joukko nykyisen
neuvoston jäseniä. Vaikka itse
neuvoston presidentti myönsi
kaiken maailman kokouksissa
ravaamisen olevan paikoitellen puuduttavaa, totesi hän
mahtavien ihmisten läsnäolon paikkaavan väsymyksen
tunnetta.
Viimeisessä seminaarissa
päästiin tositoimiin, kun Maailman tapakset alkoivat valmistua useissa eri pöydissä.
Osanottajat jaettiin ryhmiin ja
jokaisen ryhmän tarkoitukse-
ZZZOHRFOXEV¿
na oli kokata pieniä naposteltavia, tapaksia, myöhemmin
järjestettävää iltajuhlaa varten. Ruoanlaittoon haastetta
toi juoksevan veden puute
(!), mutta se ei silti hidastanut muun muassa amerikkalaistyylisten pikkuleipien tai
italialaisten bruschetta-leipien
syntyä.
Kamppailu Talvipäiväpokaalista
Kokkailujen tultua päätökseensä, kukin klubi sai luvan
alkaa valmistautua rastirataan, jolla kamppailtiin sekä
Talvipäivä-pokaalista
että
tietenkin kunniasta! Neljällä
eri rastilla kilpailevat joukkueet saivat muun muassa
johdattaa sokot joukkuetoverinsa läpi esteradan, käyt-
tää mielikuvitustaan elävien
patsaiden muovaam
misessa,
kiivetä kohti puunla
atvaa ja
yrittää selviytyä kunnialla
kuvitteellisesta, ka
arambolan ja Ilkka Kanerva
an värittämästä leoneuvosto
on kokouksesta. Kamppailu
un keskeisessä osassa oli tietenkin
myös rastivahdeista huolta
pitäminen, toisin sanoen
häikäilemätön lahjon
nta.
Tänä vuonna ei kuitenkaan mitattu pelkä
ästään
joukkueiden pärjää
ämistä
rasteilla, vaan pikemminkin sitä kuinka he
e huomioivat toisensa tehttävien
toteutuksessa.
Lauantai huipentui ruoan ja seurantäyteiseen
iltajuhlaan, jonne sau
unanraikkaat leot sonnustautuivat illan teemaan, eli “Ai
oliks tääl joku teemaki?!”,
sopivalla tavalla. Kukin
klubi sai siis itse pää
ättää
oman teemansa ja ed
dustettuina olivat ainakin
opiskelija, työnjohttaja,
merirosvo, rokkari sekä
pari dalmatialaista. Itse
Talvipäiväpokaalin
itselleen vei tänä vuonna Helsinki/Itäväy
ylän
leoklubi.
Sunnuntaiaamuna
koitti lähdön ja halausten hetki, kun le
eot
suuntasivat
omille
teilleen. Muutaman asteen kirpeä pakkane
en
nipisteli
poskipäitä
ä,
mutta lämmöntunne ei
kadonnut mihinkään
n.
Sen tekivät ihmise
et
ja odotukset, sekä
ä
takaistuista huolimattta onnistunut viikon-loppu.”
SUOMEN LEOT
Klubisähkeitä
Kerännyt Ida Ståhle
M
illä kyljellä leomaailma makaa?
Kuka on tehny mitä ja missä? Lue
tämä palsta ja pysyt kärryillä. Jutut on kerätty piiriedustajien/-presidentin
neljännesvuosiraporteista ja omia sähkeitä saa lähettää tuttuun osoitteeseen
OHROHKWL#OHRFOXEV¿
Leo Clubit Helsinki/
Northsiders ja Helsinki/Itäväylä kokoontuivat
perinteiseen
Vermon
raviradan perhetapahtumaan yhdessä leijonien
kanssa.
ILO-piirit pitivät yhteisen
SKEBA-karsinnan.
ILpiirin leot olivat mukana
auttamassa tapahtuman
järjestelyissä.
Jyväskylässä
saatiin
valtavan hyvää palautetta
hyvänmielenpäivän taidenäyttelystä ja klubi suunnitteleekin jo uutta kevätnäyttelyä paikallisen vanhainkodin asukkaiden iloksi.
Kaikkien klubien vaalikokousten pitäisi olla pikkuhiljaa
takanapäin. Leolehti onnit-
telee kaikkia uusia virkailijoita!
Järvenpään leot ovat tehneet jo useita klubivierailuja.
Mikä on Sinun klubisi tilanne
vierailuhaasteen suhteen?
Tulevan kauden leojohtajamme Antti Forsell kävi kouluttamassa piirien leojohtajia
Jyväskylässä maaliskuussa.
Odotamme innolla koulutuksen tuloksia ja entistä aktiivisempaa yhteistyötä leojen
ja leijonien välillä!
LC Tampere/Pirkanmaa
ladyt ovat puuhaamassa liinavaatekeräystä LKL-projektiin. He toimittaisivat tavarat
mielellään leojen kautta Joensuuhun. Voisiko Sinun klubisi
auttaa? Ota yhteyttä keräysvastaavaamme Anna-Maija
Räihään.
Tervetuloa Helsinki/Itäväylän
25 vuotisjuhliin 10.4.2010
Helsingissä jälleen aktiivisesti toimiva Leo Club Helsinki/Itäväylä juhlistaa 25-vuotista taivaltaan. Suuri
klubimme toivottaa vielä suuremman joukon leoja,
ex-leoja sekä arvon leijonia neljännesvuosisadan
vauhdikkaimpaan sekä hienoimpaan charter-juhlaan
lauantain säkenöivään iltaan 10.4.
Luvassa on arvokasta pukuloistoa Suomenlinnan
upseerikerholla sekä villiä opiskelijamenoa teekkarikylän sykkivässä sydämessä. Dress code upseerikerholle on tumma puku ja jatkojuhilssa toivoisimme, että
jokainen pukeutuu mahdollisimman opiskelijamaisesti.
Opiskelijahaalari sopii paremmin kuin kylmä
mikropizza teekkarin käteen.
Juhla alkaa kello 18.00 upseerikerholla, jossa on
mahdollisuus matkan ryvettämien vaatteiden vaihtoon.
Upseerikoerhon maittavan illallisen saattelemina siirrymme Otaniemen luonnonkauniille kampus-alueelle,
jossa antaudumme teekkarien vietäväksi. Luvassa on
yön täydeltä tanssia, pelejä ja musiikkia ehdassa 12
opiskelijan solussa. Jos merkit ja teekkarien lupaukset
pitävät paikkansa jää illasta muistoksi vielä
aito ja oikea haalarimerkki.
Olethan tulossa nauttimaan ja juhlimaan menneitä ja
tulevaa kanssamme keväiseen pääkaupunkiin.
Tarkemmat käytännönasiat löydät leojen nettisivuilta
tai ottamalla yhteyttä järjestelytoimikunnan puheenjohtajaan Susanna Lehtoon:
VXVDQQDOHKWR#NROXPEXV¿
0505351510
Historian siipien havinaa charterjuhlan
ohjelmassa ja teemassa
IL
-piirissä oli
tuplasti
aihetta juhlaan,
kun Leo Club Haukipudas saavutti leourallaan 30 vuoden merkkipaalun ja Leo Club
Rovaniemi/Rollocity
juhlisi
viisivuotista
taivaltaan
leomaailmassa. Leolehti oli
paikalla todistamassa tätä merkittävää
tapahtumaa.
Haukiputaan ja Rova-
niemen chartereita juhlittiin
helmikuun puolivälissä Oulun
Pikisaaressa. Juhlapaikkana
toimi arkkitehtikillan kiltatalo.
Ennen varsinaisen juhlan alkua vieraat ehtivät saunoa ja
sonnustautua 50-luvun mukaisiin teemavaatteisiinsa.
Paikalla oli kolmisenkymmentä leoa ja leijonaa eripuolilta Suomea. Tunnelma juhlissa oli mitä mainioin ja taustaklubien suotuisalla avustuksella valmistettu ruoka erityisen
maistuvaa. Juhlijat olivat
pyrkineet noudattamana illan
teemaa kiitettävästi. Teema oli
huomioitu myös juhlasalin koristeluissa, illan musiikissa ja
jopa pöydät oli nimetty 50-luYXQ¿OPLWlKWLHQPXNDDQ
Lahjoja
tulevaisuuteen
Illan aikana vieraille esiteltiin juhlivien klubien historiikit.
Myös leijonavieraat osallistuivat historian avaamiseen
kertomalla tarinoita varsinkin
Haukiputaan klubin historiasta ennen nykyisiä jäseniä.
Leojen charterjuhliin kuuluu
olennaisena osana myös lahjojen antaminen, usein pilke
silmäkulmassa, juhlivalle klubille. Tällä kertaa klubit saivat
monenlaisia hyödyllisiä lah-
joja, kuten muistikirjan hyville
ideoille, erilaisia pelejä klubiiltojen ratoksi sekä perinteisempiä viirejä ja onnitteluadresseja.
Ruokailun jälkeen juhlasaliin raivattiin tanssilattia
siirtämällä yhteistuumin pöydät salin seinustoille. Tanssia
50-luvun ja vähän modernimmankin musiikin tahdissa jatkettiin pitkälle iltaan.
Viikonloppu onnistui loistavasti! Juhlat olivat hienot,
teema oli mahtava ja kaikilla
osallistujilla oli varmasti hauskaa. Suuri kiitos järjestelyistä
päävastuussa olleille Jenni
Leskiselle ja Henriikka Rasilalle!
Lehteen kirjoittamisen alkeet osa 2
– kuvan merkitys
Kerännyt Oona Ståhle
<ingressi>
H
arva meistä voi
sanoa, että on
mestarivalokuvaaja. Onneksi digiaika on helpottanut kuvaamista, ja näin ollen
lähes kaikki pärjäävät
valokuvaamisen saralla ja saavat välillä upeitakin kuvia. Valokuvaaminen lehtiä varten on kuitenkin aivan
oma
taiteenlajinsa.
Mitkä ovatkaan lehtikuvaamisen sudenkuopat, joita ei aina
tule mietittyä?
<leipäteksti>
Kuvien
pääsääntöinen
merkitys lehdissä on tekstin
keventäminen ja huomion kiinnittäminen. On olennaista,
että kuva ja teksti kulkevat käsi
kädessä. Aina välillä lehdissä
näkee kiinnostavia kuvia, jotka
eivät loppujenlopuksi liity tekstin sisältöön millään tavalla. Se
on harhaanjohtavaa ja ärsyttävääkin. Jos tekstiin haluaa
kuvan, vaikka keventämään
kokonaisuutta, on sen hyvä
olla jollain tavalla aiheeseen
rinnastettava, väärinkäsitysten välttämiseksi.
<väliotsikko>
Tarkkuus on valttia
<leipäteksti>
Tärkeä pointti kuvia valittaessa on niiden laatu.
Lehteä taitettaessa kuvien
tulee olla resoluutiolta (=kuvan tarkkuus eli erottelukyky)
vähintään 300, ja siitä paljon
alle menevät ovat sumeita tai
rakeisia. Mitä isommaksi kuva
halutaan lehteen, sitä enemmän tulee olla pikseleitä (kuvapisteitä). Yleisimmät virheet
ovat tärähtäneet, yli- tai alivalottuneet ja epäselvästi rajatut kuvat.
Yli- ja alivalottuneet kuvat, eli liian kirkkaat tai liian
tummat, ovat jossain määrin
korjattavissa kuvien muokkausohjelmilla, mutta eivät
täysin. Näiden välttämiseksi,
kannattaa tarkistaa tilan valaistus ennen kuvan ottoa ja
kuvaus paikkaa muuttaa, jos
se havaitaan huonoksi.
Hyvin rajatun kuvan sääntö
numero yksi on jättää epäolennainen ulkopuolelle. Epäolennainen saattaa olla ryhmäkuvan taka-alalla hoipparoiva
ohikulkija tai henkilönkuvan
etualalle unohdettu lasi. Tällaisia kuvia on erittäin vaikeaa
lähteä rajaamaan ja pahimmassa tapauksessa ne vievät
muuten mukavalta kuvalta
sen arvon. Hyvällä rajauksella
saadaan siis hyvästä kuvasta
hieno kuva.
<väliotsikko>
Kuvan ollessa tärähtänyt,
saattaa se olla vielä hyvää
kotialbumi tai facebook materiaalia, mutta lehdessä se yksinkertaisesti näyttää huonolta. Epätarkka kuva viestittää,
että koko juttu on epätarkka
tai vasemmalla kädellä kirjoitettu.
Pienet virheet toimituksessa kuntoon
<leipäteksti>
Punaiset silmät, värien vahvistus, rajaus ja muutamat
muut pienet, mutta näkyvät
parannukset on helppo te-
hdä. Ne kannattaa kuitenkin
jättää toimituksen huoleksi,
sillä mitä useamman kerran
kuvaa muokkaa, sitä enemmän se menettää pikseleitä.
Kuvien ei tarvitse olla kalliilla
järjestelmäkameralla
otettuja, eikä kuvaajien ammattilaisia (mutta saavat
toki). Lähtökohta on, että
jos kuva on huono, ei siitä saa taitettaessa hyvää.
Lehden taittaminen on suuri urakka ja turhat kuvien
paranteluyritykset lisäävät
työnmäärää hyvin paljon.
Jokaisesta
tilanteesta
kannattaa ottaa useampi
kuin yksi kuva. Sillä tavalla varmistaa, että kaikkien (tai edes suurimmalla
osalla) silmät ovat auki,
äkillinen tuulenpuuska ei
heilauta kuvaajan kättä ja
tee kuvasta epätarkkaa
ja että toiminnallisessa
kuvassa ei näy pelkkiä
selkiä.
Ensi
numerossa
käsitellään
tekstin
sisältöä, älä unohda
lukea!
MUISTA NÄMÄ:
VÄLTÄ NÄITÄ:
¬ rajaa epäolennainen jo kuvattaessa ulos
(ei kuppeja, pulloja, yms. mukaan)
¬ kuvat, jotka on otettu suoraan Internetistä
(esim. Facebook)
¬ tarkista tilan valaistus (liian pimeää/valoisaa?)
¬ varo ettei kamera tärähdä
¬ copyright kuvat, jos et itse omista oikeuksia niihin (esim. Googlesta haetut)
¬ ota samasta tilanteesta useampi kuva
¬ pahasti heilahtaneet kuvat
¬ hyvin pimeät kuvat
Hyvälaatuinen kuva
ZZZOHRFOXEV¿
Sama kuva huonolaatuisena
SUOMEN LEOT
Leokokemuksia Karjalasta
Teksti Riikka Mustonen
Kuvat Riikka Mustonen ja Ilkka Siissalo
K
uten viime Leolehdestä olette voineet lukea, kolme suomalaista leoa saivat mahdollisuuden viime joulukuussa päästä
tutustumaan pitkäaikaisen Lämpöä Karjalan Lapsille -projektimme keräyskohteisiin eri puolilla Sortavalaa ja sen lähialueita. Olin
yksi niistä onnekkaista, jotka saivat kokea tämän ikimuistoisen ja
hektisen matkan.
E
n ollut ennen
matkaa käynyt
Venäjällä, joten
en oikeastaan tiennyt,
mitä odottaa. Ensimmäinen yllätys löytyi
heti rajan ylitettyämme;
oli vaikeaa käsittää, että
muutaman sadan metrin
matkan jälkeen kaikki
pystyi muuttumaan niin
radikaalisti. Tiet olivat kapeita ja kuoppaisia, talot
luhistuneita ja surullisen
näköisiä: olimme selvästi
saapuneet toiseen maahan.
Suhteita luomassa
Koska Karjalan Apu ry
oli suunnitellut matkan aikatauluineen kaikkineen,
olin
jatkuvasti
hieman
päästäni pyörällä siitä, mihin
pikkubussimme oli kulloinkin
suuntaamassa. Ensimmäinen päivä kului lähinnä erilaisia johtajia tavatessa, mikä
ei ollut itselleni kielimuurin
vuoksi kovin antoisaa, mutta
erityisen tärkeää suhteiden ylläpitämisen vuoksi.
Erilaisten tavaroiden vieminen Karjalaan ei ole lainkaan yksinkertaista, vaan se
vaatii hyvin monimutkaisia
toimenpiteitä ja paljon paperityötä. Joitain tuotteita ei voida
viedä ollenkaan, minkä vuoksi
jokavuotinen
keräysartikkelimmekin on valittava näiden
vaatimusten mukaisesti. Suhteiden ylläpitäminen alueen
tärkeisiin henkilöihin on
tässä prosessissa
ratkaisevaa avun
perillepääsyn
kannalta.
Voin
sanoa, että Karjalan Apu on onnistunut
tässä
loistavasti ja tunsimme itsemme
aina erittäin tervetulleiksi
joka
paikassa, missä
vierailimme.
Venäläinen vieraanvaraisuus oli
yksi asia, jota en
osannut odottaa.
Kahvipöytä
oli
katettuna
meitä
varten lähes kaik- Pääsimme kurkistamaan lastenkotien asukkaiden omiin huoneisiin
kialla ja pääsimme
nauttimaan toiseilomielin ja hymyssäsuin vas- sa lahjoituksina saaduilla lena päivänämme jouluillallista taan. Harmi, kun en pystynyt luilla ja viettää aikaa nuorten
yhdessä lastenkodissa kiitok- juttelemaan lapsille heidän kanssa vaihtaen kokemuksia
sena kaikesta heidän saa- omalla kielellään, sillä eng- ja kuullen tarkemmin heidän
mastaan avusta.
lannilla ei pärjännyt. Olisin arjestaan lastenkodeissa. Oli-
Kokemuksia saamassa
voinut viihtyä kaikissa paikoissa monta tuntia pidempään,
jäädä leikkimään lasten kans-
sin halunnut ymmärtää heidän
jokapäiväistä
elämäänsä,
joka on niin erilainen omaani
Toinen päivä oli omasta
mielestäni reissun antoisin
päivä. En ainoastaan päässyt
todistamaan omilla silmilläni
sitä, että apumme todellisuudessa menee perille, vaan
sain myös harvinaisen mahdollisuuden tehdä ja kokea
jotain sellaista, mitä en tavallisena turistina olisi ikimaailmassa päässyt kokemaan.
Pääsin näkemään apua tarvitsevien lasten ja nuorten
arkea, koteja ja ilon hetkiä.
Kaikissa kohteissa lapset
ja nuoret toivottivat meidät
Lastenkodeissa kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä
verrattuna. Lasten
onnelliset silmät
ja suloisesti hymyilevät suut veivät
sydämen
mennessään ja joka
kerta oli vaikeaa
jatkaa
eteenpäin seuraavaan
kohteeseen.
Oli
kuitenkin
helpottavaa
nähdä, että lasten tilanne ei ollut
niin lohduton, kuin
mitä olin aiemmin
kuvitellut.
Avustuskohteissa
aikaisemmin
vierailleet osasivat
kertoa, että tilanne on selvästi
parantunut vuosi
vuodelta,
joten
olemme todistettavasti olleet mukana alueen lasten
ja nuorten elämänlaadun
parantamisessa. Vaikka
rakennukset olivat
huonossa kunnossa, eivät ne olleet
sisältä laitosmaisia, kylmiä ja surullisia luolia, vaan
täynnä elämää olevia koteja. On hyvä
pitää
mielessä,
että nämä kodit
ovat asukeilleen
erittäin
tärkeitä,
Olisimme voineet jäädä leikkimään lasten kanssa tuntikausiksi
Lohduttoman näköistä naapurustoa
sillä suurin osa heistä
on orpoja tai lähtöisin ongelmaperheistä, joten heillä
ei ole muutakaan paikkaa,
minne mennä.
Muistoja matkalta
Matkalta jäi mieleen paljon
pieniä yksityiskohtia ja yksittäisiä oivalluksia. Oli ihailtavaa nähdä, miten Karjalan
Avun työntekijät ovat mukana työssään koko olemuksellaan.
Humanitäärinen
työ ei ole pelkästään materian lahjoittamista vaan siihen on osattava antaa oma
läheisyytensä, ymmärryksensä ja sydämensä. Vaikka nimenomaan tämä puoli
työssä onkin raskainta, on
se toisaalta lopulta se palkitsevin asia.
Kun pari kuukautta sitten
tehtyä matkaa ajattelee nyt
taaksepäin, muistaa monia iloisia kasvoja ja kiitollisia halauksia. Paluumatkalla olo oli todella uupunut, sillä matka oli henkisesti rasittava niin monen
uuden asian kokemisen
ja näkemisen jälkeen.
En voi muuta sanoa, kuin
että jaksakaa osallistua
hienoon keräysprojektiimme tänäkin vuonna,
sillä apu menee sinne,
missä sitä kaivataan
ja missä sitä osataan
myös arvostaa.
Muun muassa näihin sänkyihin saadaan uudet lakanat tämän vuoden keräyksen myötä
Leolehden toimitus
Leojen jäsenrekisteri
Päätoimittaja
Oona Ståhle
Oravankuja 3
04320 TUUSULA
+358 50 567 2967
Jenni Leskinen
Virkakatu 8 H 31
90570 Oulu
+358 40 589 3089
Leorahasto/
Lion-yhteyshenkilö
Toimituskunta
Hanna Leskinen
Ida Ståhle
Vili Urpilainen
OHROHKWL#OHRFOXEV¿
HWXQLPLVXNXQLPL#OHRFOXEV¿
(Toimii kaikilla leoilla)
Riikka Mustonen
Pallaksentie 4 B 021
00970 HELSINKI
+358 44 324 0688
ZZZOHRFOXEV¿
Leolehden deadlinet
vuonna 2010
Seuraavan lehden
deadline:
Lehti 1/10 Keskiviikko 6.1.
16.4.2010
Lehti 2/10
Maanantai 27.2.
Lehti 3/10
Perjantai 16.4.
Lehti 4/10
Tiistai 20.7.
Lehti 5/10
Torstai 26.8.
Lehti 6/10
Tiistai 26.10.
Vähälumista kesän
odotusta!
Toivottaa
Leolehden
toimitus
Uusi Hämeenlinna toivottaa Leijonat
lämpimästi tervetulleeksi - toistekin!

2/2010 huhtikuu (pdf, 4 Mt) - Suomen Lions

Transcription

Similar documents

TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS

Viinikainen Esko esite - Lions-liiton 60. vuosikokous Heinolassa

5. tiedote - E

Lions Clubs International - Lions

Piirikuvernöörin tiedote 3/2014-2015 - lionspiirin 107

DG kirje 3 2013-2014 PDF Suomi