docPAUHA 2013 - Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin
download 
Report Transcription
PAUHA 2013 - Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin
L AKEUDEN M M - Suomen Posti Oyj 2 / 2013 AANPUOLUSTAJA PAUHA 2013 ”Nuoret erellä eteenpäin!” sanoi Rengon Jaska. Nuorissa on tulevaisuus! Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Länsi-Suomen piiri järjesti PAUHA 2013 -harjoituksen Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella 12.-14.4.2013. Nyt järjestetty harjoitus oli kolmastoista vuodesta 2001 alkaneessa harjoitusten sarjassa. Harjoituksen johtovastuu oli Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksiköllä Harjoitus koostui harjoituksen johdosta ja noin kahdestakymmenestä kurssista, joilla oli yhteinen hallinto, perustaminen, huolto, kuljetukset sekä kulunvalvonta ja vartiointi. Harjoitukseen osallistui yhteensä 410 henkilöä mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kurssien johtamisesta ja järjestelyistä vastaavat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksiköt. Harjoituksen järjestelyjä tuParikymmentä kurssilaista syvensi osaamistaan Puolustusvoimien tilaamalla kurskevat Lentosotakoulu (LENTOSK), Panssariprikaati Yksikön päällikkö Haanpää lentoonlähdössä pelkäs- silla Taktinen Taistelukentän ensiapu 1 (TTEA1). (PSPR), Pohjanmaan Aluetoi- tä innostuksesta PAUHA harjoituk-seen saapuessaan. Kurssilla harjoiteltiin soveltavissa case -tilanteissa taistelukentän olosuhteisiin kuuluvia lääkinnällisiä taitoja ja periaatteita haavoittuneiden hoitoon osana ryhmisto (POHMALTSTO), Poh- Katso Facebookista mitä oikeasti tapahtui män toimintaa. jois-Pohjanmaan Aluetoimisto (PPOHMALTSTO) ja Kainuun Harjoitukseen tutustuivat mm. Länsi-Suomen sotilasläänin Prikaati (KAIPR). komentaja kenraalimajuri Pertti Salminen ja Pohjanmaan Kuvat: Jaakko Renko, Seija Argillander ja PAUHA Facebook tiimi Asutuskeskustaistelua harjoi- aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Jukka Ranta. Teksti: Maija Haanpää teltiin uudella AKE radalla. Alavudella onnistuneet ilma-asekisat RESUL:n ilma-asekilpailut Alavuden Kunto-Lutrassa sujuivat mallikkaasti. Kilpailun johtaja Marko Talvitie ja käytännön järjestelyissä perinteiseen tapaan ahkerasti puurtanut Aarno Ala-Honkola saattoivat jo viikonloppuna seurata kisoja rauhassa. Kilpailijat olivat järjestelyihin tyytyväisiä ja kaikki sujui aikataulun mukaisesti. Alavuden järjestelyorganisaatio on rutinoitunut ja puitteet kisajärjestämiseen ovat hyvät: 30 rataa ja uimahalli saunoineen samassa rakennuksessa. Kilpailussa eteläpohjalaiset eivät vieraskoreutta tunteneet vaan ottivat kahdeksan voittoa. Sarjojensa parhaat olivat ilmakiväärillä (sarja suluissa) Riina Karhu (D16), Heta Komeaa katsottavaa pistooliammunnan palkintojenjaossa. Palkintokorokkeilla mitalikolmikko Marko Talvitie, Aki Rantakangas ja Teijo Kimpimäki. Kujansuu (D18), Jaakko Björkbacka (H) ja Kalevi Suomu (H75). Ilmapistoolissa sarjansa voittivat Susanna Ahomäki (D), Marko Tal- vitie (H), Seppo Nevansuu (H50) ja Matti Tulimäki (H75). Varsinaista ylivoimaa oli ilmapistoolin yleisessä sarjassa, jossa viisi ensimmäistä sijaa jäi kotiin. Tulokset, voittaja ja eteläpohjalaissijoitukset. Yleisessä sarjassa 60 ls, naiset ja ikämiehet 40ls Ilmakivääri sarja D16 1. Riina Karhu E-P 386, 2. Sofia Mäkinen E-P 372 sarja D18 1. Heta Kujansuu E-P 366 sarja D, 1. Sirkka Savukari Kymi 388, 2. Nina Ojala 379, 3. Susanna Ahomäki E-P 376, 4. Heta Kujansuu E-P 368 H, 1. Jaakko Björkbacka E-P 590 8. Markku Niemi E-P 560, 9. Veli Ylinen E-P 560, 10. Markku Haukkala E-P 549, 13. Jukka Yliketola E-P 528 H50, 1.Jari Lehtinen K-S 388… 3. Markku Niemi E-P 379, 5. Harri Björkbacka E-P 374 H60, 1. Matti Rinnola V-S 373… 7. Jorma Nyrhinen E-P 350sarja H70,1. Kalervo Simi K-P 351sarja H75,1. KaleviSuomu E-P 341 H80 1. Antti Tyrväinen PIR 334 Ilmapistooli D, 1. Susanna Ahomäki E-P 367 D50, 1. Sirkka Savukari Kymi 345 Tulospalvelu pelasi H, 1. Marko Talvitie E-P 565, 2. Aki Rantakangas E-P 564, 3. Teijo Kimpimäki E-P 562, 4. Jyrki Turja E-P 561, 5. Tuomo Passi E-P 560…15. Reijo Rantakangas 543, 17. Jyrki Leppälä 536 H50, 1. Seppo Nevansuu E-P 379…5.Jyrki Leppälä E-P 364, 7. Bernt Björkqvist E-P 362, 8 Reijo Rantakangas E-P 362, 12. Jari Palo E-P 354, 15. Jarmo Vuorinen E-P 353, 19. Yrjö Ollila E-P 333 H60, 1. Olavi Kivelä PIR 371…3 Per-Erik Gammelgård E-P 369, 8. Keijo Koski E-P 360, 9. Markku Kujala E-P 359, 19. Eero Haapala E-P 342. 20. Jarmo Nyrhinen E-P 337, 21. Matti Pyttäri 334, 22. Aulis Leppänen E-P 321 H70 Alpo Vehanen Sat 360…5.Juhani Tammela E-P 316, 6. Timo Suvanto E-P 311 H75, 1.) Matti Tulimäki E-P 332 2 Helsingissä ideoita hakemassa Reserviupseeriliitto on viime vuosina pyrkinyt aktivoimaan kerhotoimintaa eri puolilla maata. Uusiin toimintamuotoihin kuuluu mm. pari vuotta sitten lanseerattu Toimintapäivä, jonka järjestäminen jatkuu myös tänä vuonna ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Toinen uusi kerhojen aktivoimismuoto on Yhdistyspäivä, eli yhteinen keskustelutilaisuus eri puolilta maata tuleville kerhojen edustajille. Päivän tarkoituksena on jakaa kokemuksia eri toimintamuodoista, antaa ideoita oman toiminnan kehittämiseen, pohtia ratkaisuja kaikkien tuntemiin ongelmiin sekä yleensäkin innostaa toimijoita luomaan omaa paikallisaktiivisuutta. Yhdistyspäivä järjestettiin nyt toista kertaa. Viime vuonna Etelä-Pohjanmaalta matkaan lähtivät seinäjokiset, tänä vuonna kunnian piiriin edustamisesta sai Ilmajoen reserviupseerikerho, jonka kaksi edustajaa (pj ja vpj) osallistui RUL:n yh- distyspäivään Helsingissä 23.3. Paikalla päivässä oli 28 osanottajaa 20 kerhosta eri puolilta maata, edustaen 16 reserviupseeripiiriä. Liiton puolesta paikalla oli 3 henkilöä. Paikkana toimi Katajanokan kasino; upea talo, joka ainakin allekirjoittaneelle oli uusi kokemus. Päivän teemana oli jäsenistölle tarjottu toiminta ja erityisesti nuorten huomioiminen yhdistyksissä. Koska paikalla oli monen kokoisia kerhoja, olivat resurssit luonnollisesti eri paikkakunnilla kovinkin erilaiset. Toisaalta ongelmat etenkin nuorten mukaan saamisessa tuntuivat olevan yhteisiä: Miten aktivoida mukaan uusi tai vanha jäsen, kun Ampumataitoinen reservi Meille on viimeisen vuoden aikana vakuutettu, että puolustusvoimauudistus ei tarkoita yleisestä asevelvollisuudesta, eikä koko maan puolustamisesta luopumista. Meitä on muistutettu, että maata puolustetaan reserviläisillä, ja että varuskunnat ovat vain koulutuspaikkoja. Maanpuolustusjärjestöjen tärkein tehtävä tässä kokonaisuudessa on maanpuolustustahdon ylläpitäminen. Tämä työ tarvitsee tueksi monipuolista yhteistyöverkostoa ja puolustusvoimien tukea. Meidän kosketuspintamme puolustusvoimiin muuttuu Lentosotakoulun loppumisen myötä fyysisesti etäiseksi ja muuten- kin haastavaksi. Työmme maanpuolustustahdon hyväksi vaikeutuu merkittävästi. Viime elokuussa saimme esittää näkemyksiämme muutoksesta selviämiseen. Hyvin keskeiseksi asiaksi nousi Lentosotakoulun ja sotilassoittokunnan merkittävä tuki toiminnoillemme, sekä Hopiavuoren ampumaradan olemassaolo tärkeys reservin ampumataidon ylläpidossa. Nyt tiedämme, että Lentosotakoulun alue tyhjennetään, sotilassoitto maakunnassa vähenee ja Hopiavuoren ampumarata maisemoidaan pahimmassa tapauksessa taimikoksi. LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA toimintamme kilpailee ajasta niin henkilökohtaisten ihmissuhteiden, nuorten opiskelukiireiden, muiden järjestöjen kuin kaiken muun ihmisten vapaa-aikaa vievän toiminnan kanssa? Siinäpä kysymys, johon kenelläkään tuskin on täydellistä vastausta. Silti voi ja kannattaa yrittää. Tehokkaimmaksi (mutta samalla työlääksi) tavaksi päivän keskustelussa todettiin henkilökohtainen yhteydenotto: puhelinsoitto tai kotikäynti. Prosenttiammuntasuorituksiin oli haettu osallistujia kotoa asti ”kädestä pitäen” ja saatu kerhossa 100% suoritus. Sähköposti kätevyys ”propagandan” lähettämisessä tunnustettiin, mutta toisaalta sillä lähetetyt viestit häviävät monella viestien tulvaan. Nykyajan muotiilmiö Facebook jakoi mielipiteitä: toisten mielestä se on ehdottoman hieno juttu, toisten mielestä taas joutavanpäiväinen ajanhukka. Toisena punaisena lankana kulki paikallinen soveltaminen. Paikkakunnan väki tuntee omat mahdollisuutensa ja käyttää omia vahvuuksiaan siten, kuin Toisen kuolo on toisen leipä sanotaan. Lentosotakoulun lakkauttamisessa tämäkin tapahtuu konkreettisesti. Meidän maakuntalehdet uutisoivat Kauhavan tukikohdan perusparannusvarojen hukkaanmenosta ja alueen jatkokäytön ongelmista. Keski-Suomessa taas iloitaan yli 30 miljoonan euron piristysruiskeesta kun Tikkakoskelle rakennetaan ensivaiheessa välttämättömimmät tilat. Säästöillä tätä Lentosotakoulun muuttoa on turha selittää. Asian takana pitää olla jotain suurempaa strategista visiota, koska muuten on toimittu ainakin varojen käytössä vastuuttomasti. Pohjalainen maanpuolustaja odottaa ja toivoo jo vihdoin hyviä uutisia. Sellaisia asioita jotka motivoivat vapaaehtoisen maanpuolustustyön tekemiseen. Tällaisia viestejä olisi tieto kuinka puolustusvoimat jatkossa pitää meihin yhteyttä ja tukee toimintaamme. Ampumataitoinen reservimme tarvitsee ampumaradan, jossa tarvittaessa voi harjoitella sotilasaseilla puolustusvoimien johdolla tai omaehtoisesti. Toivon, että yhteistyöllä ja verkostoitu- parhaaksi katsoo. Varsin monia erilaisia upseeri- ja herrasmiestaitojen hallintaa eri kerhoissa harjoitettiinkin. (Jälkimmäiseen osioon taitavat kuulua ainakin Taipalsaarella järjestettävät viininmaistelutilaisuudet.) Varuskuntien läheisyys ja tuki on tietenkin joidenkin alueiden kiistämätön etu. Jos on mahdollisuus saada tilaisuuteen Leopard-panssarivaunu tai päättää kilpailu upseerikerhon saunaan, luo se tietenkin aikamoista tunnelmaa. Tästähän me Etelä-Pohjanmaalla voimme vain unelmoida. Kokonaisuutena oli hieno juttu päästä edustamaan Etelä-Pohjanmaan reserviupseeripiiriä Yhdistyspäivässä. Koosteen päivän keskusteluista saa halutessaan allekirjoittaneelta sähköpostilla. Ratkaisevaa uutta ihmekonstia Helsingistä tuskin löytyi, mutta kipinään koetettiin puhaltaa lieskaa. Ensi vuonna ideanhakumatkalle lähtevät sitten jonkin uuden kerhon edustajat. Tuomas Taivalmaa Pj / Ilmajoen reserviupseerikerho Reserviupseeripiirin 2.vpj tuomas.taivalmaa@kurikka.fi 2 / 2013 Kesäillan kirkko kutsuu Kristiinankaupunkiin! Piirien perinteinen Kesäillan kirkko tapahtuma on tänä vuonna Kristiinankaupungissa keskiviikkona 7.8. alkaen klo 19. Kirkkoillassa puhuu kenttäpiispa Pekka Särkiö ja iltahartauden pitää Kristiinankaupungin kirkkoherra Martti Toivanen. Pohjanmaan Sotilassoittokunta esiintyy ja säestää virret. Tervetuloa! Mikäli olet kiinnostunut omakustanteisesta yhteiskuljetuksesta ilmoita siitä viikon sisällä Ullalle puh. 0503281264 tai ep.reservilaispiirit@netikka.fi Kuva Matti Viitanen Veli Suvanto Tuen kunniajäseneksi malla Kauhavan Hopiavuoren rata voi säilyä tällaisena ja palvella ampumataitoisen reservin ylläpitoa myös jatkossa. Luotan lujasti siihen, että pohjalainen maanpuolustaja selviää tulevista haasteista. Meillä on tähän historiallinen velvoite. Yhdessä keksimme luovia ratkaisuja maanpuolustushengen ylläpitämiseksi uusilla menetelmillä. Lentosotakoulu lähtö jättää suuren aukon virka-aputoimitaan maakunnassa. Toki meillä on reservistä koostuvat maakuntakomppaniat, mutta ne ovat tällä hetkellä hitaita jos apua tarvitaan heti. Olisiko esimerkiksi siinä ajatusta, että kootaan ja koulutetaan joustavia partioita, ryhmiä ja jopa joukkueita yhdistyksiin käytettäväksi nopeasti etsinnöissä ja muissa vastaavissa tilanteissa viranomaisten apuna ? Haluan jo etukäteen onnitella kaikkia puolustusvoimien lippujuhlapäivänä ylennettäviä tai muun huomionosoituksen saajia. Jaakko Liinamaa reserviläispiirin varapuheenjohtaja Sotilaskoti harjassa Jouppilanvuorella Mittava Nurmon Partiolaisten majan siirto sotilaskodiksi tukikohta Vuoren korsupiiriin on harjassa ja juhlat ovat 31.5. Timo Sysilampi Lions Club Seinäjoki-Törnävän leijonien kanssa on satojen ja satojen työtuntien uurastuksella tämän rohkean mutta tarpeellisen työurakan takana. Klubin presidentti Tuorilan Erkki kiittelee veljien jaksamista ja osaamista näyttäen itse oivaa esimerkkiä.. Perustuksien teosta lähtien on veljien työpainos ollut mahtava - leka ja laastikauha ovat käteen sopineet. Tauolle ehti Reijo, Timo ja Erkki. Kunniajäsen Veli Suvanto Lisäksi Suvanto on ollut muLakeuden Maanpuolustakana aktiivisesti reserviläisjain Tuki ry (LMPT) kutsui toiminnassa toimien useita vuosikokouksessaan ylil vuosia mm. Lapuan kerhon Veli Suvannon Lapualta hallituksessa ja puheenjohjärjestön kunniajäseneksi tajana, Etelä-Pohjanmaan nro 11. Reserviupseeripiirin halliVeli on toiminut LMPT: tuksen jäsenenä, sekä piirin n hallituksessa kymmenen edustajana Suomen Reservuotta, joista tehokkaana viupseeriliiton liittovaltuuspuheenjohtajana vuodesta tossa. 2007 vuoteen 2012. Vielä kerran pohjanmaan sotilassoittokunta Impivaaran suvisoitossa KESKIVIIKKONA 5.6.2013 Seinäjoella IMPIVAARAN TOIMIPISTEESSÄ (OS. impivaarantie 25) Ohjelma 16.00 LEIKKIMIELISIÄ KILPAILUJA, yhdessäoloa ja makkaranpaistoa 17.00 avaussanat 17.05 konsertti 17.35 väliaika, konserttikahvit 18.00 konsertti JATKUU 18.30 päätössanat Konserttiin on vapaa Pääsy. Tarjoiluista on vapaaehtoinen maksu. Piiritoimisto Impivaarassa sulkeutuu keskikesäksi Reserviläispiirien ja MPK:n piiritoimistot on suljettu ajalla 10.6. – 31.7. Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä piirien puheenjohtajiin tai kerhosi/yhdistyksesi johtohenkilöihin. Yhteystiedot löytyvät piirien kotisivuilta www.epresp.fi Rentouttavaa ja toivon mukaan lämmintä kesää! LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 / 2013 3 Ähtärin Reserviupseerikerho 80 vuotta HEIKKI MAKKONEN Ähtärin Reserviupseerikerhon perustava kokous pidettiin Tuomarniemen Metsäkoululla 23.4.1933. Reserviupseeriliitto oli perustettu pari vuotta aikaisemmin. Ähtärin Reserviupseerikerho oli ensimmäinen maaseutukerho ja Liitto vetosikin Ähtärin esimerkkiin kannustaessaan kerhojen perustamiseen muillekin paikkakunnille. 80 -vuotisjuhlallisuudet alkoivat seppeleenlaskulla sankarihaudalle. Seppeleen laskivat yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hallila ja varapuheenjohtaja Juhani Luodeslampi. Neljä kerhon jäsentä oli kunniavartiossa sankarihaudalla. Iltatilaisuudessa juhlapuheen piti eversti Ensio Mäkipelto, joka puheensa aluksi toi esiin yhden Tuomarniemen reservin upseerin kohtalon. Pelkosenniemellä syntynyt vänrikki Lasse Kantola päätyi 20-vuotiaana Tuomarniemen Metsäkouluun oppilaaksi. Talvisodassa hänet määrättiin joukkueenjohtajaksi Yrjö Jylhän soinilaisten komppaniaan. Yksikkö määrättiin vastaiskuun Terenttilään 21. helmikuuta 1940 ja tässä hyökkäyksessä Lasse Kantola ja 16 soinilaista kaatui. Yrjö Jylhä muisti vänrikkiään Lasse Kantolaa Talvisodan jälkeen runolla Suomen vanhin maaseutureserviupseerikerho, Ähtärin Reserviupseerikerho, perustettiin Tuomarniemellä 80 vuotta sitten. Kerho juhli merkkipäiväänsä kutsuvierastilaisuutena. Kotiin runokokoelmassaan Kiirastuli. Mäkipelto muistutti, että puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta 97 % joukoista muodostetaan reserviläisistä. Neljä viidesosaa sodan ajan joukkojen upseereista on reservin upseereita. - Reservin upseereilla on siis kova vastuu isänmaan puolustamisesta mahdollisen kriisin aikana. Kuulumalla paikkakuntasi reserviupseerikerhoon voit ylläpitää maanpuolustustietojasi ja –taitojasi ajan tasalla, vaikka kertausharjoitukset ovatkin entistä harvinaisempia. Tuskin kertausharjoitusten määrä merkittävästi kasvaa tulevaisuudessakaan, kun kuuntelee hallituksen linjauksia ja päätöksiä. Juhlapuhuja korosti vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitystä puolustusvalmiudellemme. - Tässä työssä reserviupseerikerholla ja muilla maanpuolustusjärjestöillä on yhä tärkeämpi osuus. Täällä Pohjanmaalla sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta tarjoaa puolustusvoimauudistuksen jälkeenkin Porin prikaatin alainen Pohjanmaan aluetoimisto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen alainen koulutusja tukiyksikkö (KOTU). Aluetoimisto sijaitsee Vaasassa ja KOTU –yksikkö Seinäjoella. KOTU vastaa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksen järjestämisestä maakunnan alueella. Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus kohdennetaan tällä hetkellä lähes yksinomaan maakuntakomppanioihin sitoutuneille henkilöille. - Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttaminen tämän vuoden lopussa on kova isku myös vapaaehtoiselle sotilaalliselle koulutukselle ja Etelä-Pohjanmaan KOTU –yksikölle, mihin se on koulutuksessaan tukeutunut. Tukeutuminen joudutaan järjestelemään uudestaan kuluvan vuoden aikana. Mäkipelto kertoi puolustusvoimien järjestävän tänä vuonna kertausharjoituksia vain 2000 henkilölle, mutta puolustusvoimat tilaa MPK: n kautta moninkertaisen määrän. - Puolustusvoimat lähestyvät reserviläistä osaamisen näkökulmasta sijoittaessaan heitä sodan ajan joukkoihin. Silloin elementteinä löytyvät kertausharjoitukset, vapaaehtoiset harjoitukset ja omaehtoinen koulutus. Ehkä eniten pohdintaa aiheuttaa omaehtoinen koulutus. - Haaste on siinä, miten kriisiajan tarpeet, mitä puolustusvoimat odottavat sodan ajan joukkojensa osaavan, puolustusvoimat pystyy viestittämään reserviläiselle. Ja ennen kaikkea sen osan viestittäminen ko. tarpeesta, mikä osa koulutuksesta on hänen omalla vastuullaan. Tulevaisuudessakaan ei kaikille reserviläisille tule koskaan kutsua puolustusvoimien järjestämiin kertausharjoituksiin, vaikka hänet on tai olisi sijoitettu sodan ajan joukkoihin. Maanpuolustukseen odotetaan myös reservin osallistuvan jopa maksamalla kursseista saamalla vastineeksi taitoja, joita harjoitellaan vakuudeksi, jottei niitä koskaan tarvittaisi. - Maailma muuttuu ja niinpä Etelä-Pohjanmaata puolustusvoimauudistus koettelee rankasti. Päätökset on tehty ja silloin on vain katsottava eteenpäin. Puo- lustusvoimien toimintojen väheneminen alueella ei voi lamauttaa halua osallistua maanpuolustuksen moniin eri toimintoihin. Nyt on vain oltava aktiivisempi laittamaan itsensä likoon. Jos olisimme antaneet periksi 1930- ja 1940 –luvuilla, emme olisi tässä tilanteessa. - Reserviupseerikerhon ja maanpuolustusjärjestöjen jäsenten on muutoksessa säilytettävä se, mikä on säilyttämisen arvoista ja luotava uutta korvaamaan se, mistä on jouduttu luopumaan. Tavoitteena tulee olla yhteisen maanpuolustustahdon lujittaminen ja perusarvojen puolustaminen. Mäkipelto on tyytyväinen siitä, että puolustusvoimauudistuksessa Ähtärin toiminnot säilyvät lähes entisellään. - Vuoden alusta perustetun Räjähdekeskuksen hallinnon pääpaikaksi tuli Ähtäri, jolloin ähtäriläisillä säilyy kuitenkin puolustusvoimien joukko kunnan alueella. Tällä on varmastikin suuri merkitys Ähtärin Reserviupseerikerhon toiminalle ja koko alueen maanpuolustushengelle. Historiikki Juhlivan kerhon historiikin esitti Reijo Rekola, joka jatkoi juhlapuhujan pohdintaa puolustusvoimien paikallisesta läsnäolosta: ” Ähtärin Varikon (ATV 8, perustettu v.1940, AV 8, Inhan Keskusvarikko 4, Asevarikko 7, Ähtärin Asevarikko) sekä Räjähdekeskuksen esikunnan olemassaolo on antanut toimintaan monenlaista virikettä. Esitelmöitsijöitä on ollut helppo saada omalta paikkakunnalta, ja kokoontumistilaa on saatu tarvittaessa. Kerho saakin suuresti kiittää entisiä Varikon päälliköitä ja henkilökuntaa myötämielisyydestä. Useat päälliköt ovat olleet kerhomme jäseniä eläkkeelle siirryttyään. ” Historiikista selvisi, että jo perustamisvuonna oli jäsenmäärä 21 ja suurimmillaan, 111 jäsentä, vuosina 1979 ja 1980. Nykyään kerhossa on jäseniä 85, myös Lehtimäeltä ja Soinista. Tänä vuonna kerhoon on liittynyt ensimmäinen naisjäsen. Rekola pohdiskeli, että jäsenmäärän pienenemiseen on vaikuttanut mm. Tuomarniemen kehitys. - Aikaisemmin opiskelijat olivat varttuneita, armeijan käyneitä miehiä. Nykyään opiskelemaan tullaan suoraan koulusta, ja yhä suurempi osa opiskelijoista on naisia. Rekola nosti kerhon toiminnasta esille useita suuria kilpailuja, joita se on järjestänyt yhdessä Ähtärin Reservinaliupseerit ry:n ja Ähtärin Seudun Ampujien kanssa: RUL:n talvimestaruuskilpailut 1965, ResAuL:n talvimestaruuskilpailut 1967, useita piirin mestaruuskilpailuja, Reserviläisurheiluliiton (ResUL) pistooliampumahiihto-mestaruuskilpailut 2005 ja 2006 ja pistooliampumajuoksumestaruuskilpailut 2006 ja 2007 sekä ampumasuunnistusmestaruuskilpailut 2009. - Tulevan kesäkuun 8.-9. päivä järjestetään ResUL:n pistooliampumajuoksun ja neliottelun mestaruuskilpailut Mustikkavuorella. Muista tapahtumista Rekola toi historiikissaan esiin Mesikämmen-jotoksen, joka järjestettiin 3.-5.10.1986. Se kokosi 119 partiota, joissa oli 452 osanottajaa. Tuoreempi tapahtuma oli pari vuotta sitten järjestetty piirin pyörämarssi, johon osallistujia oli 88. - Pelastuspalvelu on ollut kerhon ohjelmassa vuodesta 1985. Se henkilöityi varsinkin Seppo Jaakkolaan, joka omakohtaisesti oli kokenut sen tarpeellisuuden nuoren talvisuunnistajan menehtyessä kilpailussa Alavudella. Lopuksi Rekola muistutti, että juhliva yhdistys on saanut nettisivut ja historiikki kokonaisuudessaan löytyy sieltä. Huomionosoitukset Juhlassa jaettiin huomionosoituksia seuraavasti: Suomen Reserviupseeriliiton hopeinen ansiomitali Juhani Luodeslammille ja Pekka Hyvösaholle. EteläPohjanmaan Reserviupseeripiirin ansiomitalin saivat Veikko Hallila, Hannu Humalamäki, Pekka Hyvösaho, Paavo Kuoppa-aho, Juhani Luodeslampi, Aarre löytömäki, Heikki Makkonen, Reijo Rekola ja Erkki Välipakka. Juhlan puhallinmusiikista huolehti Soinin Soittokunta johtajanaan Aatos Ilomäki Juhlassa huomioituja Sankarivainaja haudan lepoon Laihialla Siunaustilaisuuden lippuvartiossa vas. yliltn Timo Huhtamäki, alik Marko Kangas, vänr Jarmo Lattunen. Siunaus, kirkkoherra Mertsi Saarela. Lippu- ja kunniavartiot Sankarihaudalla Kuvat: Erkki Koivuporras LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 4 2 / 2013 Tukikomppania jäähyväiskäynnillä Lentosotakoululla Pentti Korpimäen asiantuntevassa ohjauksessa oikea ”pystykorva-ammunnan” asento löytyi. Sveitsistä ostetut Hawk-hävittäjät säilyttävät punavalkoisen värinsä myös Suomessa. Lakeuden Maanpuolustajain Tuen Tukikomppania vieraili huhtikuun lopulla Kauhavalla. Päivänmittaisen vierailun ohjelmassa oli Lentosotakoulun johtajan katsaus joukko-osaston ajankohtaisiin asioihin, tutustuminen lentolaivueeseen sekä pystykorva-ammunnat ja kohteensuojausrasti Hopiavuoren kivääriampumaradalla. Vuosittainen joukkoosastovierailu suuntautui edellisen kerran Kauhavalle vuonna 2002. Lentosotakoulu kouluttaa vuoden 2014 loppuun saakka Lentosotakoulun johtaja Jukka Ahlberg teki puheenvuorossaan katsauksen ensin omaan henkilöhistoriaansa ja sitten Lentosotakoulun historiaan, koulun sodanaikaisia ansioita sotalentäjien kouluttajana unohtamatta. Lentosotakoulun 370 hehtaarin alue etsii uutta omistajaa. Lento- ja varusmieskoulutusta annetaan Kauhavalla vuoden 2014 joulukuuhun saakka. Lentosotakoulun johtajan mukaan Suomen Sotaveteraaniliiton naisjärjestö ry Sisarpäivä /45-vuotisjuhla Jyväskylässä 26.04.2013 Juhlapuhe Aino Suhola Elämä kutsuu tulkaa kaikki huonojalkaiset pitkäselkäiset sielusta rammat ja elämässä reputtaneet tämä on ihmisten pöytä, jossa ei papereita kysellä sillä vain yhdet ovat tarpeen: ihmisen paperit. Ihmisen paperit saadaan yhdessä elämällä, ihmiseksi kasvamalla. Ja ne teillä arvoisat naiset on. Kukaan ei tule ihmiseksi yksin. Kaikki kannamme itsessämme sukupolviemme ja kasvupaikkojemme arvoja, tapoja ja tottumuksia, joista jotkut kestävät aikaa ja jotkut eivät. Aikaa kestää sen ymmärtäminen, että on arki ja pyhä, ihminen pieni ja Jumala suuri, ja suurin niistä on rakkaus. Aikaa ei kestä ahneus, sillä on se kuuluisa loppu. Ei itsekkyys ja helpon hakeminen. alueella ei ole jatkossa käyttöä myöskään Ilmavoimien sodanajan tukikohtana. Suurin huoli eversti Ahlbergilla oli edelleen henkilöstön työpaikoista, vaikka asiassa oli koettu hieman edistystä. 28 henkilöä oli kuitenkin Tukiyhdistyksen vierailun aikoihin vielä vailla uutaa tehtävää. -Valtaosa Lentosotakoulun väestä, noin 155 henkilöä, tulee siirtymään Jyvässeudulle, Ahlberg laskee. Tukiyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Pukkinen luovutti yhdessä Kari Ratavaaran ja Tapani Kaistilan kanssa eversti Ahlbergille muistoksi reserviläispiirien historiikit. Eversti antoi tunnustusta eteläpohjalaisille yleisestä aseneilmapiiristä. -Täällä on ollut loistavaa olla joukko-osaston komentaja, sanoi Ahlberg syystäkin liikuttuneena. Lentosimulaattoria hyödynnetään kaikissa lentokoulutuksen vaiheissa Lentosimulaattoreilla annettavaa koulutusta esitteli insinööri Erkki Koivula. Laadukkaat koulutussimuKun emme ole juurillamme, menemme sijoiltamme, kun lihassa on hevosenlihaa! Kun meillä ei ole mittasuhteita, Tuksun tunnemyrsky ja tsunami ovat samankokoiset uutiset ja olemme entistä enemmän hämillämme. Kun meillä ei ole pettymyksensietoa, remonttimies jättää työt vesivahingon jälkeen kesken, koska siitä meni mielenkiinto. Kun nuori mies häviää painissa ja siitä tulee niin paha mieli, hän menee ja ampuu kapakan katolta muutaman ihmisen ymmärtämättä, että elämä ei ole nettipeli, jonka voi nollata. Kun kodeista tulee ratapihoja, joilla tullaan ja mennään omiin juttuihin juurikaan kohtaamatta, lapsi jää liian aikaisin tietokoneen ja älypuhelimen kanssa etsimään yksin itseään ja rajojaan. Teidän sukupolvellanne rajat olivat joskus liiankin lähellä. Mutta jokainen tiesi, mitä tarkoitti, kun sanottiin, että elähän ihmisiksi. Sillä ihmisyydellä suostuttiin leskeyteen ja sotaorpouteen, tartuttiin auran kurkeen, huvitti tai ei. Maamiesseuran talon seinältä tuttu lause ”Kyntäös oma vakosi” tarkoitti paitsi maan myös hengen viljelyä. Jokaiselle meistä on annettu oma ihmisyyden ihme, oma lahja yhteisen hyvän tekemiseen. Tänään oma hyvä on kovin lähellä. Joskus tämän hämmentävän it- laattorit tehostavat monin tavoin annettavaa koulutusta ja toimivat Koivulan mukaan oikealla lentokoneella annettavan koulutuksen tukena. -Simulaattoreita aletaan käyttämään teoriaopintojen jälkeen. Simulaattorikoulutus on vain lisääntynyt, Koivula kertoi. Eräs simulaattorikoulutuksen laajentumista edistänyt asia on markkinoilta saatavien laitteiden tehon kasvu ja hankintakustannusten aleneminen, jolloin luokkaympäristöönkin on voitu rakentaa useampi harjoitussimulaattori. Oikeita Hawksimulaattoreita Lentosotakoululla on kaksi. ”Ruutiaseammunnat monelle Tukikomppaniavierailujen suola” Iltapäivä kului Hopiavuoren kivääriradalla. Siellä tukiyhdistyksen jäsenet saivat lyhyen koulutuksen pystykorva-ammuntoja varten. Perehdytyksessä käytiin Pentti Korpimäen johdolla nopeasti läpi tähtäämisen perusteita ja hihnatuen käyttöä ammunan aikana. Pääsääntöisesti iltapäivän sekkyyden keskellä kysyykin, että vain sotako saa meidät samalle puolelle. Maamme rajoja ei uhkaa nyt vihollinen, mutta ihmisyytemme rajoja koettelee ylikansallinen tyhjänpäiväisyys ja henkemme rajoilla käydään ankaraa taistelua. Tänään juhlimme teitä, jotka panitte itsenne likoon kunniaa kyselemättä. Harvalle tuli rintamerkkiä, moni meni puukirstua vastaan tapuliin. Moni sai kotiinsa haavoittuneen, moni päällisin puolin terveen mutta sellaisia kokemuksia kantavan miehen, että niihin oli mahdoton samastua. Moni sai tilaamatta anopinkin, jolle ei mikään kelvannut, mutta johon oli paras suhtautua niin kuin muinoinen miniä, joka sanoi: ”Minä vaan näytin hohtosata nuamaa”. Teidän lupauksenne rakastaa oli suuri lupaus. Otitte vihkisormuksen vastaan rakkaudesta mieheen ja luovutitte sen rakkaudesta isänmaahan. Te avasitte sydämenne ja jopa kukkaronne itsenäisen isänmaan asian tähden. Olette ensimmäisten joukossa yhä. Koskettavin kokemukseni tästä on 1990-luvun alun laman ajoilta. Suomi ajoi sataa päin seinää. Ihmiset ja tavarat lentelivät ja hyvinvointiin tottuneet huusivat, kun muuta turvaa ei tunnettu kuin raha. Oli hirveää, kun piti ruveta aikana tehtiin hyviä ampumatuloksia. Tukikomppaniavierailu päättyi illalliseen tilausravintola Pinkki Alvarissa. Ruokailun lomassa palkittiin mm. ammuntojen parhaat. Tukikomppania rahoittaa toimintaa Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry (LMPT) on Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja EteläPohjanmaan Reserviläispiirin varainhankintajärjestö. LMPT:n keskeisin tehtävä on tukea edellä mainittujen piirien toimintaa erityisesti taloudellisten toimintaedellytyksien osalta. Lisäksi yhdistys on mukana julkaisemassa Lakeuden Maanpuolustaja -lehteä. Tuen hallituksen tehtävänä on puolestaan olla etulinjassa hankkimassa tukikomppaniaan uusia yritysjäseniä. Tukikomppanian jäseneksi voidaan hyväksyä myös yksityishenkilö. Tukiyhdistyksen puheenjohtajana toimii Jaakko Pukkinen. Teksti Antti Isosalo Kuvat Ulla Muurimäki tinkimään, luopumaan saavutetuista eduista, ja sen sai valtiovarainministeri Iiro Viinanen luissaan tuntea. Minä seisoin hallituspuolueen kansanedustajana Jyväskylän torilla räntäsateessa sateensuoja nurin perin haukuttavana, kunnes kuulin kainaloni korkeudelta aran kuiskauksen: ”Psst…” Siinä oli pikkuruinen mummo, joka käsilaukkuaan pidellen sanoi: ”Minulla on hyvin pieni kansaneläke, mutta vähän säästöjä, ja minä voisin antaa tuhat markkaa, jos se sitä Iiroa auttaisi…” Minua itketti. Hän oli jo antanut ehkä miehensä, poikansa, sormuksensa, kokoikäisen työpanoksensa tämän isänmaan asian tähden. Ja vielä oli valmis antamaan vähästään paljon. Sellaisia te olette. Niin suuri on rakkaus, joka ei kohdistu vain itseen ja omaan elämään. Joka on vähän toisenlaista kuin Tunteissa ja tuoksuissa. Ja jossain välissä te opitte ihan kansakoulupohjalta myös ihmisenlukutaidon. Saatoitte kaivata herkkyyttä, joka jäi sotareissulle tai härkävaunuun, mutta ymmärsitte, että ei suomalainen mies runoa pukkaa eikä tunteistaan puhu. Rakastaa tekemällä leipälapioita ja lintulautoja. Joskus sudokuita enemmän kuin emäntää. Elämä opettaa lukemaan sävytkin. Tukikomppanian jäseniä valmiina tsekkauskoulutukseen. Ammunnan parhaat olivat vas. voittaja Pasi-Aatos Kari, toiseksi tullut Arto Ylitalo ja kolmas Antti Valkonen Nyt me naiset huudamme yhdestä huolimattomasti valitusta sanasta ja pakkaamme laukkumme. Väärä mies! Ei edes pyykkiä osaa pestä, kun ei ravista. Kalsarin lahkeet kuivattaa kierteellä ja pikkupyykin se kuivaa kätevästi pussilakanan sisällä. Teidän elämässänne vaivannäön siunauksen sivussa meni se mieskin, kun jokainen tiesi, että kaikissa niissä joku vika on ja tämän viat minä tunnen, enkä jaksa ruveta uusia opettelemaan. Raakaa työtä oli niin paljon, että seisaalleen siitä nukahti tai lehmän alle. Ei siinä ehtinyt kriisipsykologin sohvaa tarvitsemaan, vaikka joskus olisi totisesti tarvinnutkin ja varsinkin se sodasta palannut mies, joka öisin heräsi hiessä huutoonsa tai tarvitsi terapiatippoja kirkkaasta pullosta, mistä ei hyvää seurannut. Jakamisessa on suuri lohtu Mutta onneksi teillä naisilla oli toisenne. Sisarsaunan lauteilla, ompeluseuroissa, talkoissa, rotinoita tuodessa aina sielukin keveni. Ei sitä silloin vertaistueksi osattu sanoa eikä siitä projektia tehdä. Se oli yhdessä elämistä. Kättä käteen silloin kun sitä tarvittiin. Jakamisessa on suuri lohtu. Elämä kun on aika lailla yhteinen kokemus. Niin kuin se sukupolvensa mieskin. Mahoton välillä, mutta silti niin rakas. Minullakin on yhä ikävä yhteisiä kalareissuja isän kanssa, isää istumassa tuolissaan pilliklubi suupielessä takomassa radiopöytää, kun se alkoi rätistä juuri kun Hakulinen oli voittanut kultaa ja Porilaisten marssia soitettiin. Minulla on ikävä isän melkein kainaloihin nostettuja prässihousuja ja hattua, joka päässä hän polki kirkolle pyörällä, jonka satulan jousien väliin sormeni aina nipistyivät, kun istuin tarakalla. Ikävä vastasilitettyä valkoista paitaa, jonka päälle isä heitti räkäiset lahnaverkot äidin iloksi. Ja aivan kummallisella tavalla ikävä minulla on sitäkin radiokaapin hirmuista sisältöä, kirkasta pulloa, jonka tähden meidän joskus piti lähteä potkurilla yön selkään sukulaisiin. Kun se kaikki oli minun isääni, joka otti pienen hylätyn äpärän omakseen, antoi nimensä ja kaiken, mitä hänellä oli. Ei rahaa, koska sitä hänkään ei ollut perinyt. Ei maita eikä mantuja. Mutta itsensä antoi. Kaiken, mitä hänessä oli. Juurensa, aatteensa, arvonsa. Uskonsa Jumalaan. Ne arvot, perhe ja yhteinen työ yhdistivät silloin kansaa. Sivistyksen voimaan uskottiin pienessä maalaiskirkonkylässäkin ja arvoihin, joiden varassa oli selviydytty LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 / 2013 5 ”Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta” Kurikassa Veteraanipäivää juhlittiin erilaisin tilaisuuksin 26 ja 27 huhtikuuta. Perjantaina perinteisesti Kurikan neljäsluokkalaiset koululaiset esittävät valmistamaansa ohjelmaa sotiemme veteraaneille. ”Laulakaa lastenlapsille lauluin” Veteraanien ja lasten sekä yleisön yhteinen tilaisuus pidettiin Kurikan Jurvan Peuran koululla. Tilaisuus järjestettiin nyt kymmenennen kerran. Perimmäinen tarkoitus on Veteraaniperinnön siirtymien jälkipolville. Ensimmäisen tilaisuuden lapset täyttävät 20 vuotta tänä vuonna. Ohjelmassa esiintyivät Kurikan Lauluveteraanit johtajanaan opetusneuvos Pentti Lintala. Heidän mottonsa on ” laulamme kunnes meille lauletaan”. Kuoro esiintyy jokaisen veteraanin ja lotan siunaustilaisuudessa, se on heidän kunniatehtävänsä. He esittivät Sillanpään marssilaulun sekä päättivät esityksensä Finlandiaan. Miedon koulun nelosluokkaiset pojat esittivät mietteitä ”Mitä minusta tulee itsenäisessä suomessa” sekä esittivät runon Suomenmaa. Pojat kiittivät komeasti sotiemme veteraaneja vapaudestamme. Sänttin koulun tytöt esittivät laulun ” Valkovuokkojen aikaa”. Peuran alakoulun kuoro esiintyi. Koulun rehtori Kurikkalainen lotta Elli Yli-Torkko 93v koululaisten veteraanijuhlassa 26.4. Hän palveli rintamalottana neljä vuotta Kannaksella. Muonasta ja huollosta hän ei koskaan kuullut suomalaisen sotilaan valittavan. Avustajanaan tytär Pirkko Rantanen oikealla vinaisia, koska jokainen Sirpa Kinnari puhui juh- lulaisille. laväelle, veljeä ei jätetä, Tilaisuus päättyi Kurikan Pohjalaisjoukko-osasto on huomionottamisesta ja vä- kaupungin tarjoamilla juh- lakkautettu, viimeisimpänä nyt Lentosotakoulu. Kerälittämisestä. Oma isänmaa lakahveilla. ykseen lähtevää joukkoa on tärkeä, siitä on pidettävä huolta, se on veteraanien Kansallisena Veteraani- ei liiemmin tarvinnut motiperintöä. päivänä lauantaina 27 voida, sotilaat pitivät keräystä kunniatehtävänään. Kurikan ja Jurvan Sota- huhtikuuta. veteraanien tervehdyksen Kurikan reserviläisjärjestöt Joukon toivotti tervetulSotaveteraaniyhtoi Tapani Pietilä Jurvan apunaan Niinisalon varus- leeksi distyksen puheenjohtaja yhdistyksen puheenjohta- kunnan kuljetuspatterin 50 ja. Paavo Nevala Jurvasta varusmiestä aloittivat vete- Mikko S Säntti. Veteraani kertoi sotamuisteloita al- raanikeräyksen. Hienoa oli tervehdyksen lausui Talikaen talvisodasta , päätyen nähdä ryhdikkäitä sotilaita Ihantalan veteraani Onni jatkosotaan. Valaiseva oli Kurikan katukuvassa. So- Kivistö. Keräys joukosta historian kertaus juhlaväel- tilaat ovat tätä nykyä har- huokui edessään olevalle le, erityisesti nuorille kouFM Pekka Niemisen uusin tutkimus Päämaja Seinäjoella 1918 kertoo vapaussotamme tärkeistä alkuviikoista, jolloin ”Seinäjoen valtakunnallinen merkitys oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin tai myöhemmin” (prof. Kari Hokkanen). Kirja kertoo, miten senaatin sotatoimien ylipäällikkö, kenraali Mannerheim kokosi esikuntansa, järjesti mahdottomasta. Me olimme vapaita! Mikä ilo ja riemu! Meillä oli oma lippu, Maamme-laulu ja lupa laulaa. Nyt on vapautta turvattomuuteen asti. Avioliitotkin avoimia, lähes levällään. Kansa palasina pitkin maata niin kuin laulajan leipä. Niin erilaisia elämiä, niin toistaan tuntemattomia, ei juuri mitään yhteistä mistä pitää kiinni. Paitsi raha. Ja siitä ei missioksi ole. Teillä oli selvä näky. Maa on saatava jaloilleen ja elämä uomiinsa. Vaikka teissä naisissa oli ehkä olosuhteidenkin pakosta enemmän Marttaa, ymmärsitte, että Mariaakin ihmisen osassa tarvitaan. Kutsumusta ei hävetty, sitä kuultiin. Perustettiin veteraanijärjestönkin rinnalle sisarjärjestö, kun eihän siitä miesten hommasta yksinään mihinkään… Ja sitä paitsi, mikä siinä kahvinkeitossakaan on niin vähäpätöistä. Ei ainakaan toisen palveleminen. Paljon enemmän se kuitenkin on ollut kuin kahvinkeittoa. 45 armorikasta vuotta olette saaneet palvella toisianne, miehiänne ja yhteistä hyvää. Te olette ikänne tarttuneet toimeen enemmän kuin huutaneet valtion varoja. Ihan itse virititte kaikenlaisia henkistä kulotusta käsitöiden, musiikinharrastuksen, runonlausunnan merkeissä arkista eloa elvyttämään. Te rakensitte sivistystä, toitte arkeen kauneutta. Jaksoitte uskomattomalla tavalla, mutta oli sillä hintansakin. Minunkin äitini oli perfektionisti, jonka suun pelottavasta viivasta saattoi lukea paitsi uupumuksen asteen myös sitä mitä hän ei sanonut. Äiti ei huutanut eikä rähjännyt, kun se ei ollut sopivaa, mutta se viiva puhui niin, että me käveltiin sukkasillaan. Oli siihen viivaan muitakin syitä. Kulttuuriin kuului, että hyväksyntä piti ansaita. Meistäkin kasvoi kilttejä tyttöjä. Eivätkä sen ajan miehet kovin suudelleet sillä tavalla ainakaan kuin Ridge Brookea, että pitää takaraivosta kiinni eikä yhtään ajattele naapurin Anteron autonvanteita. Eivät ne kotitöitä jakaneet, mutta laillansa yrittivät, väljenivätkin niin, että antoivat ajallaan avata ihan oman pankkitilin. Minun isäni ei tehnyt niitä leipälapioita ja lintulautoja, mutta polki pyörällä kirkkoon aina, kun äiti soitti urkuja, vaikka meijerin kohdalla sitä jo rinnasta puristi. Ja kun äiti johti kuoroa nuorisoseuran talolla, me istuimme isän kanssa etupenkissä rykien. Rituaalit olivat tärkeitä. 1891 syntynyt opettajaisä oli kulttuurinsa tuote ja aikansa mies. Akat Kiljalassa saunan lämmittivät. Akat Kiljalassa soutivat. Akat Kiljalassa pyykin pesivät. Ja sen toiminan ja loi armeijan lähes tyhjästä Seinäjoella, joka oli n. 1,5 kuukautta päämajapaikkakunta eli pisimpään kuin mikään muu tässä sodassa. Päämajan esikunta oli viidessä jatkuvasti höyrävään veturiin kiinnitetyssä junavaunussa ja päämajan toiminnot taloissa asemanseudulla, joka oli tarkasti valvottua sotilasaluetta. Kirjan on kustantanut Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry, jolle Nieminen on korvauksetta luovuttanut käsikirjoituksen. Kirjan koko tuotto käytetään Niemisen toivomuksen mukaisesti sotilasmusiikin perinnesoittokunnan työn tukemiseen Etelä-Pohjanmaalla. Kovakantisen kirjan sivumäärä on 175, sis. lähdeviitteet ja henkilöhakemiston, jossa runsaasti maakunnan väkeä. äiti teki, kävi navetassa ennen koulua ja koulun jälkeen, teki ruuan, opetti jatkokoululaisia ja illalla kaiken jälkeen pesi saunanpadassa pyykit ja kantoi märät lakanat kolmanteen kerrokseen koulun vintille. Jossakin käsittämättömässä välissä kukat kukkivat ja kasvimaa kukoisti. Hänen käsityönsä olivat täydellisiä ja liinavaatekaappinsa pelottava! Itse virkatut pitsit kaikissa ja tyynyliinojen nauhat pliseerattuina. Minua hirvittää, kun joskus tuntuu, että ei jaksa elää, mutta ei voi kuollakaan, kun komerot ovat sekaisin. Kun äiti makasi ennen kuolemaansa vähän aikaa terveyskeskuksessa kainaloitaan myöten märkänä, häpesin ääneen. Minun pieni urhea äitini, ilmavalvontalottana Tankavaarassa maatansa puolustanut, kansaa opettanut, kaksi lasta adoptoinut, makaa viimeiset päivänsä märissä vaipoissa, koska vaipoissa pitää säästää! Ihmisestä oli tullut kustannusrasite, vaikka isossa kirjassa ei puhuta ihmisarvon yhteydessä iästä mitään. Me vanhenevat olemme nyt ongelma, se kauhea kestävyysvaje, kun me lisäännymme kuin kanit. Mutta teknologia pelastaa. Robotit ovat tulossa. Ne ovat tehokkaita ja edullisia. Mutta missä on meidän ihmisyytemme? Hinta á 25 € , yhden kirjan postitusmaksu 10 € Teidän sukupolvenne on ihmisyyttään etsiessään joutunut itsensä reunalle asti, sille hauraalle ja murtuvallekin, koska on luottanut, että jos se pettää, on kädet, jotka ottavat kiinni. Joskus pelottavan alhaalla, mutta ottavat. Lohtu on siinä, että kaikki ei sittenkään ole oman voiman varassa. Kipu ja pettymykset kuuluvat elämään. Ketään elämä ei jätä satuttamatta. Ja yksi tärkeimpiä opetuksia on että sydämelle päässeet pääsevät myös satuttamaan. Ja on se elämä opettanut teidät nauramaan itsellennekin tietäen, että autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa itselleen, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan. Parasta on tilannekomiikka. Kun taannoin erään runsas antisen mutta sielua rassanneen illan jälkeen laskin itseäni ja Luojaani levolle hotellissa ja sanoin valot sammutettuani miehelleni, että minulla on ihan äärettömän tyhjä olo, sieltä toisesta vuoteesta kuului hyvin lempeä, melkein hellä ääni, että oisko sittenkin pitäny ottaa se hirvipurkki mukaan. Hirvipurkki on hänen uniriepunsa ja katastrofivaransa, paras mitä hän voi kuvitella. Ja onneksi kerrankin Rouva Vuorenmäki lahjoittaa veteraanikeräykseen kauppamatkansa aikana. Keräämässä tkm Koskela Samu. veteraanille ja hän kerronnalleen sanaton kunnioitus. Onni Kivistö oli 18 –vuotias joutuessaan jatkosodan ” tulimyrskyyn”. Puheessaan hän toivoi että sellaista aikaa ei enää koskaan tulisi kenenkään suomalaisen kohdalle. Keräys sujui mallikkaasti, reserviläiskuskeja oli 36 henkeä, lisäksi sotilaat olivat vielä liivein ja lippain varustettuna Kurikalais-liikkeiden edustoilla. Päivän ohjelmassa oli jumalan palvelukset ja seppelei- den laskut Kurikan kirkossa sekä Kurikan Jurvan kappeliseurakunnan kirkossa. Reserviläiset olivat kunniavartiossa. Lopuksi kaupunki tarjosi veteraanijuhlakahvit seurakuntataloilla. Päivien ohjelmaan osallistuneet veteraanit ja lotat olivat tyytyväisiä. Pitkille matkoille he eivät enää lähde, mutta näin omaistenkin avustamana on hienoa osallistua vielä kun voimia on. Mikko S Säntti Kurikan Sotaveteraanit pj sekä Kurikan Reserviläiset pj Kirjan tilaukset postitse: E-P:n Lottaperinne c/o Haveri-Nieminen Alvar Aallon katu 1 A 4 60100 SEINÄJOKI tai sähköpostitse marja-liisa.haverinieminen@netikka.fi osasin lukea sävyn oikein. Sitä elämä on. Itkua ja hullunnaurua, mutta onpahan mitä muistella, koska ei niin hankalaa liittoa, ettei siinä joskus ole napsahdettu tyköistuvasti toisiinsa niin kuin nuoruustangossa. sitten on sovitettu mun selluliittiasun makkaraas vasten sillä tavalla armollisesti rapsutettu niskatukkaa että minusta on mukavaa kun sinä tuhiset siinä mutta kun sinä sanot että juu ja minäkin niin mukavasti kuorsaan niin siitähän minä sitten suutun että minäkö kuorsaan ei oo perää panen suuni viivaksi, muutan sohvalle en paista lettuja enkä silakoita voissa, kun kolesteroli tulee ja vartalo menee ja siinä sitten menee turhan monta päivää toistemme selkiä katsellessa ennen kuin ymmärtää että parempi syödä pyttipannu kuin tulla hulluksi kun ethän sinä sano niin kuin Daniel Victorialle jag älskar dig så mutta selkää peset villasukkasi haparoi polvenlämmittäjääni kohti huulesi hipaisevat poskeani arasti niin kuin ensi kertaa kätesi koskettaa rintojani kansallispukuni molempia taskuja sinä rakastat venyneen nahkani lempeää kauneutta ja minä rukoilen että vielä ennen kuin meidät viedään sinne missä haisee desinfiointiaineelle ja vanhalle korpulle sinä kiedot repaleesi riekaleitani vasten ja viet minut hitaaseen itkuun sillä lähinnä taivasta on hellyys. Kunnioitetut veteraaninaiset! Jos olisikin enemmän hellyyttä, enemmän siunausta kuin kirousta, essuntaskussa rukousta, me ymmärtäisimme mistä te elitte: Hyvä elämä on syvää ja yksinkertaista. Rakkaus, rukous ja ruisleipä riittää. Kiitos, että opetitte meille sen. LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 6 Keväinen tervehdys täältä Impivaarasta! Ja niinhän se taas meni, että lumet katosivat silmissä ja saatiin kevättulvat joita sitten saatiin sankoin joukoin päivitellä. Voimia vaan niille emännille ja isännille jotka kiireisesti odottavat että pellot kuivavat ja pääsevät kylvöhommiin.. Tiedättekö muuten, että MPK täyttää tänä vuonna pyöreitä? Syksyllä pyörähtää MPK:n mittariin täydet 20 vuotta. Olemme teini-iän ohittaneet ja kasvamassa kovaa kyytiä aikuiseksi. Monia vaiheita on tuohon kahteenkymmeneen vuoteen mahtunut: itse olen tuota kehitystä seurannut reilut kahdeksan vuotta. Joulukuulla juhlimme; sekä Helsingin kirkolla että täällä maakunnassa. Muuten vietämme juhlavuottamme tiiviisti työn pyörteissä. Kuten viimeksi kirjoittelin; olemme uusien haasteiden edessä. Vieläkään ei ole tullut ”viimeistä siunausta” siihen mistä ja miten me saamme PV:n materiaalia ensi vuoden kursseille. Se toki tässä kevään kuukausina on selvinnyt, että Länsi-Suomen huoltorykmentin tiloista Tuomikylästä enempää kuin Lääkintävarikonkaan tiloista ei meille varastoja löydy. Samoin neuvotteluissa tuli selväksi että kyseisillä alueilla emme myöskään sotilaallisia harjoituksia harjoittele. Piste! Olisihan se ollutkin liian helppoa ja liian ” likellä!” Katseemme kääntyykin nyt voimallisesti Maalahden ja Kivijärven ampumaradan suuntaa Vaasan kupeeseen; ne ovat ainakin jonkin aikaa tulevaisuudessa ne paikat missä Etelä-Pohjanmaan ”ämpeekoolaiset” sitten harjoittelevat. Peikkona vain on se, miten kauan nuo kyseiset alueet ovat Puolustusvoimien käytössä. Tavoitetilahan alun perin oli, että jokaisessa maakunnassa säilyisi Puolustusvoimauudistuksenkin jälkeen reserviläisillä mahdollisuus harjoitella ja ampua PV:n aseilla… Siis miten se toteutuu täällä Etelä-Pohjanmaalla? Ensi vuonna toki voimme ilmeisesti vielä käyttää Hopaivuoren rataa Kauhavalla mutta sitten alkaakin etsikkoaikamme… Onhan tässä vääntämistä. Vuoden 2014 kurssisuunnitelmat on tehty ja ainakin tässä vaiheessa suunnitelmissa on edetä samoilla volyymeillä kuin aikaisempinakin vuosina. Haasteena on vain se kuuluisa käytännön toteutus. Jo nyt on sanomattakin selvää, että emme enää ensivuonna pysty toteuttamaa mitään sellaista toimintaa mihin tarvitaan Puolustusvoimien tukea esim. materiaalin tai kuljetusten suhteen, jos tuo tapahtuma ei ole sisällytetty meidän vuosisuunnitelmaan. Eli nyt pyydänkin kaikkia tahoja terästäytymään! Mikä meidän varustamisyksiköksi sitten määrätäänkin; tällä hetkellä voimakkaasti esillä Porin Prikaati; meidän täytyy tietää kaikki maakunnasta eri tahoilta nousevat tukitarpeet kertoa Porin Prikaatiin edeltävän vuoden maaliskuuhun mennessä! Tähän astihan olemme pystyneet pelaamaan hyvinkin lyhyillä varoajoilla ja se on perustunut vain ja ainoastaan Lentosotakoulun joustavuuteen ja hyväntahtoisuuteen. Nyt tuo mahdollisuus loppuu. Eli vielä kerran; vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaalla tuskin järjestetään mitään sellaista ”omaa” tapahtumaan joka ei ole MPK:n listoilla ( esim. ampumakilpailu, toimintapäiviä jne ) mihin tarvitaan Puolustusvoimien tukea jos se tukitarve ei ollut MPK:n tiedossa maaliskuussa 2013! Ja näin se menee myös jatkossa! Yhden luukun periaate nousee tulevaisuudessa voimallisesti esiin mikä on myös jo kauan ollut Puolustusvoimien tahtotila eli ts. kaikki Puolustusvoimilta saatava tuki organisoidaan vaan ja ainoastaan MPK:n toiminnan kautta! Helmikuulla hiihtelimme mm. Vaasan saaristossa Jääkärihiihtoa, huhtikuussa taistelimme perinteisessä PAUHA harjoituksessa Lohtajalla ja vappuna meloimme tulvivaa Lapuanjokea. Ollaanhan me toki paljon muutakin tehty ja tehdään vielä ennen kuin siirrytään kesälaitumille odottamaan taas syksyn touhuja mutta sinnehän on vielä pitkä! Ja muistutuksena vielä; että MPK on voimallisesti jalkautunut sinne kuuluisaa sosiaaliseen mediaan!( Facebook) Minäkin, vaikka vannoin, että en koskaan; vaan kun keskuskirkko meikein ”pakotti”! Käyhän tykkäämässä ja kommentoimassa; sieltä mm. löytyy melko monesta kurssista kuvakoonnos josta pääsee kurssien tunnelmiin. Nyt lähden raivaamaan puutarhamaata; juurikasvien siemenet pitää saada mullan alle! Tässä vaiheessa haluan toivottaa Teille kaikille aurinkoista ja rentouttavaa kesää ja onnitella kaikkia 4.6. ylennettyjä, palkittuja ja huomionosoituksia saaneita! Sisulla ja sydämellä! Maija Haanpää, Yksikön päällikkö MPK:n kurssikalenteri kesä- syksy 2013 5.6. 5.6. 8.6. 8.-9.6. 12.-13.6. 6.8. 10.8. 14.8. 31.8.-1.9 5.9. 7.-8.9. 7.-8.9. 8.9. 11.9. 14.-15.9. 21.9. 28.-29.9. 30.9. 5.-6.10. 12.10. Impivaaran Suvisoitto Cooper testi Maijan Malja ampumakilpailu Kehitysvammaisten turvakurssi Suunnistuksen perusteet/ Innolla iltarasteille Falling Plates ampumakilpailu Reserviläispyöräily Cooper testi Intti tutuksi kehitysvammaisille SEDU Survival päivä Sovellettu kohteensuojausharjoitus Tarkka-ammunta 4 Pohjanmaan 300 m kisa Cooper testi Maasto- ja erätaidot naisille EPK Hallinto- ja huolto Sinut armeijassa Cooper Kenttälääkintä Varusmiespalvelukseen päivä Impivaara Seinäjoki Kauhava Kauhava Ilmajoki Peräseinäjoki Peräseinäjoki Seinäjoki Kauhava Seinäjoki Menkijärvi Menkijärvi Kauhava Seinäjoki Kauhava Kauhava Menkijärvi Kurikka Kauhava Impivaara 2 / 2013 Härmänmaan läpisoutu - Vappusoutu 2013 - Lapualta Liinamaalle soudettiin 1.5.2013. Tapahtuma järjestettiin seitsemännen kerran tulvivassa Lapuanjoessa. Mukana oli viisikymmentä henkilöä. Sedu Kurikka, nuorten tutustuminen puolustusvoimiin Koulutuskeskus Sedu Kurikan turvallisuusalan sekä sisustusalan ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuivat PAUHA- harjoitukseen Lohtajalla 12.14.4.2013. Turvallisuusalan opiskelijoita oli yhteensä 16 ja sisustusalan opiskelijoita 6 . Kurssijohtajana toimi Koulutuskeskus Sedun liikunnanopettaja Teemu Joensuu, joka oli seitsemättä kertaa PAUHASSA kurssijohtajana. Kurssivääpelinä toimi kolmatta kertaa vanhaan malliin Antti Isoaho Nurmosta. Antilla oli jo kymmenes kerta. Kouluttajan roolissa toimi toista kertaa Koulutuskeskus Sedun opinto-ohjaaja Timo Järvinen. Päivä alkoi perjantaina 12.4.2013 klo 9.00 Sedu Kurikan opetustiloissa varustamisella. Kun maastovarustus oli valmis, niin seuraavaksi oli järjestäytymiskoulutusta ( sulkeisjärjestystä, käskyttäminen ja marssiharjoitus). Ruokailu tapahtui Sedu-Kurikassa. Ruokailun jälkeen bussikuljetuksella kohti PAUHAharjoitusaluetta Lohtajalle. Matkalla katsoimme Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja Suomen puolustusvoimien esittelyvideoita. Iltapäivällä saavuimme Lohtajalle PAUHA- harjoitusalueelle, jossa ilmoittauduimme leirin komentotoimistoon. Saimme joukkuekohtaisen materiaalin mukaamme ja samalla perustimme leirialueen harjoitusalueelle ( kolme puolijoukkuetelttaa). Illalla oli saha+kirves koulutusta sekä polttopuiden teko yötä varten kamiinan lämmittämiseen.. Tutustuimme myös sotilaskoti toimintaan. Illan päätteeksi seurasimme lipun laskua sekä kävimme telttamajoituksen turvallisuusohjeet läpi, kipinän tehtävät sekä kipinävuorolistan. Kipinälistan teki puolijoukkueteltan ryhmänjohtaja, vuoron pituus oli yksi tunti. Jokainen opiskelija sai kokea kipinävalvomisen. Lauantaina kipinä herätti teltassa klo 6.00 ja aamutoimet käyntiin. Sää oli pilvi- nen ja raikas heti aamutuimaan. Aivan loistava sää ! Aamupala tehtiin taivasalla trangia koulutuksen kautta. Monille nuorille tällainen aamupalan nauttiminen oli aivan ensimmäistä kertaa. Loistava kokemus ! Lipun noston jälkeen rastikoulutuksena puolet porukasta meni ilmakivääriharjoitukseen ja tarkkuusammuntoihin sekä toinen porukka harjoitteli kartan lukua ja kompassin käyttöä parakkitiloissa. Maavoimien Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Pertti Salminen oli myös tullut Lohtajalle tutustumaan PAUHAharjoituksen. Odotimme myös hänen tuloaan rastikoulutukseen. Iltapäivällä jatkettiin käytännön suunnistusharjoituksella 3 km radalla. Lunta oli lähes puoli metriä mikä vaikeutti metsässä tarpomista eteenpäin. Urheat nuoret selviytyivät upeasti harjoitusradasta ja sää oli onneksi kuiva ja poutainen. Päivän päätteeksi Kokkolan pelastuslaitos piti alkusammutuskoulutusta sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutusja tukiyksikön päällikkö Maija Haanpää hätä-ensiapukoulutuksen nuorille. Action-toimintaa on Maijan rastikoulutuksessa aina mukana. Sitten oli oman huollon koulutusta ( vaatteiden kuivattamista ja vaihtamista sekä päivän kruunasi saunassa käynti). Lauantai-illalla oli PAUHA- sharjoituksen palkitsemistilaisuus paraatikentällä. Pohjanmaan sotilassoittokunta soitti viimeistä kertaa PAUHA –sotaharjoituksen merkeissä, joten tilaisuus oli hyvin juhlallinen ja arvokas. Palkitsemistilaisuudessa palkittiin kaikki viisi ja kymmenen kertaa PAUHAAN osallistuneet henkilöt. Kurssivääpeli Antti Isoaho sai kunniakirjan sekä PAUHA –muistomitalin. Loistavaa Antti ! Sunnuntaina kipinä herätti klo 6.00 ja aamutoimet käyntiin. Aamupalan jälkeen valmistauduimme PAUHAN-kursseihin tutustumista sekä ammuntojen seuraamista. Menimme Puolustusvoimien kuorma-autoilla ilmatorjuntakonekivääri paikalle. Kuorma-autoilla siirtyminen leiripaikasta harjoitusalueelle oli mieleenpainuva kokemus. Ilmatorjuntakonekivääri toiminta ja ammunnat olivat hyvin avartava katselmus kaikille seuraajille ,jossa liikkuva taulu oli yli kilometrin päässä ampumapaikasta. Ammuntojen seuraamisen jälkeen palasimme takaisin Puolustusvoimien kuorma-autoilla takaisin leiripaikalle. Tämän jälkeen aloitimme purkaa leirialuetta sekä sekä ohjelmassa oli joukkuekohtaisen materiaalin huoltoa ja palautusta. PAUHA- harjoitus, joka järjestettiin jo 13.kerran. Itse harjoitukseen osallistui 410 henkilöä, joka oli tähänasti suurin osanottajamäärä. PAUHA-harjoitukseen osallistui reserviläisiä n. 300 ja Puolustusvoimiin tutustuvia nuoria n. 100. Kurikan lisäksi oli nuoria tullut myös Kokkolasta ja Kauhavalta. Tämän jälkeen alkoi bussimatka kohti Sedu-Kurikka. Kurikassa palautettiin henkilökohtaisten materiaali. Kurssijohtaja Teemu Joensuu jakoi kurssilaisille kurssitodistukset sekä palkitsemiset. Kurssilaiset pääsivät kotirintamalle noin klo 18.30, jolloin uni maittoi kaikkein eniten. Kaikkien kurssilaisten yhteinen ääni oli lopuksi ,että ensivuonna ilman muuta Lohtajan PAUHA-harjoitukseen, josta alkaa kevät. Kirjoittaja: Timo Järvinen, opinto-ohjaaja, Koulutuskeskus Sedu Nuorten kursseille osallistui yli sata nuorta mm. Kauhavalta, Kurikasta ja Seinäjoelta LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2/ 2013 7 Kohteensuojaus 2 -kurssilla valmiuksia kohde- IDPA -kurssilaiset tutustuivat ”stringeihin” henkilön kohtaamiseen Testiammunnan vaatimuksena on myös häiriönpoistotilanteen aikana kohteen tarkkailu. Teksti ja kuva Hannu Maunula K o h t e e n s u o j a u s k o u l u - on etukäteen suunniteltu ja lisen voimankäytön testitusjärjestelmäämme on ”luonnenäyttelijät” valittu. ammunta. Testiammunnan uudistettu luomalla uusi, Jokaisen partion toiminta häiriönpoistotilannetta on vaihtuvia tilanteita si- analysoidaan ja yhteisesti ”järkeistetty” klikkipatruusältävä, kohdehenkilön pyritään löytämään juridi- nan käytöllä, jolloin aseesta kohtaamisharjoitus. Har- sesti oikea ratkaisu. Tavoit- oikeasti joudutaan poistajoituksessa aluepartio koh- teena on lisätä henkilöstön maan laukeamaton patruutaa eritavoin käyttäytyviä tietoa laillisista voiman- na. Lisäksi annettavaa pakohdehenkilöitä, joiden käyttösäännösten toteutta- lautetta on kehitetty siten, toimintaan otetaan kantaa misesta. Koulutukseen on että suorituksista mainitaan toimivaltuuksien puitteis- liitetty myös puolustusvoi- myös havaitut kehittämissa. Maalihenkilöiden roolit missa käytössä oleva aseel- kohteet. Ylivieskan Juha Virkkalan Teksti ja kuva Hannu Maunula Vaasassa jatketaan IDPA -ammunnan markkinointia toiminta-ampumalajien harrastajille. Huhtikuun perehdytyskurssilla tutustutettiin uusia ampujia sääntöihin, ammuttiin lajille ominaisia perustekniikoita sekä suoritettiin tasotesti (classifier). Yhdeksänkymmentä patruunaa sisältävässä tasotestissä on kolme ampuma-asemaa (stage). suojankäytön tyylinäyte kolmosstagen kakkosstringillä. Asemat jakautuvat neljääntoista ammuttavaan osioon eli stringiin, joissa etäisyydet vaihtelevat viidestä kahteenkymmeneen metriin. Tasotesti määrittää kunkin ampujan kilpailuluokan, jolloin saman taitoluokan omaavat kilpailevat toisiaan vastaan. Suojan käyttö ja liikkuminen kuuluvat myös olennaisena osana ampumatehtäviin (course of fire). Lajissa painottuu tarkkuus, koska taulu on jaettu osuma-alueisiin ja huonommista osumista koituu kokonaisaikaan aikasakkoa. IDPAn voi sanoa olevan ”ammunnan jokamiesluokka”, koska kalustollinen varustekilpailu on kielletty. Lajia harrastaa tällä hetkellä yli 20 000 ampujaa 50: ssä maassa. Vaasassa IDPA -ammuntaa voi harjoitella Vaasan Sotilaspoliisikillan riveissä. ”Bloody Nose” -kokeilussa henkilösuojauskurssilla Taktiset kiväärikurssit oppimisalustana ”Yöllä päivää jatketaan” eli henkilösuojauskurssilaiset valmistautuvat saattueajon sovellettuun vaiheeseen PAUHA-harjoituksessa. Teksti ja kuva Hannu Maunula Pohjanmaan Aluetoimisto tilasi ”Henkilösuojauskurssi 1:n” sisältöisen kurssin alueemme maakuntayksiköiden henkilöstölle PAUHA -harjoitukseen. Teemana oli avainhenkilön suojaus jalan ja ajoneuvolla. Koska Lohtaja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kokeilutoiminnalle, tutkittiin kahta uutta taktiikkaa. Kohtaa- mistilanteesta irtauduttiin ”Bloody Nose” -tyyliin ja suojueeseen liitetyllä reserviajoneuvolla evakuoitiin avainhenkilö ylläkkötilanteesta. Sovelletussa vaiheessa koulutusosaston ryhmät suunnittelivat vuorollaan tuliylläkön ja vastaavasti evakuoinnin irtautumisineen. Tilanteenmukaisuus kuvattuine tappioineen loi runsaasti ”johtamisen kitkaa”, mikä on välttämätöntä analysoinnin ja kehittämisen kannalta. Mitä epäonnistuneempi tilanne, sitä enemmän pohdintaa palautevaiheessa. Kummastakin kokeilusta saatiin ripakopallinen ajatuksia edelleen kehitettäväksi taktisiksi työkaluiksi. Taktisessa aseenkäytössä joutuu välillä taipumaan. Teksti ja kuva Hannu Maunula sempana. Samoin ymmär”Opinnot” taktisilla ase- kohteensuojausharjoituksil- retään paremmin, miten kursseilla henkilökohtaisin le. Ennen tätä on kuitenkin ammunnat on linkitetty takasein jakautuvat kevät- ja käytävä neljä edeltävää nou- tiikkaan. Olemme laatineet syyslukukauteen. Kolme sujohteista koulutusjaksoa. myös kurssitodistuksen kevään kurssia saatiin pää- Koska ampumaharjoittelus- sisällön niin, että se antaa tökseen, jolloin viimeisessä sa ei kyetä täysin mallinta- lisäarvoa oman ampumaaiheena oli toiminta alue- maan oikeaoppista taktista aseen anomukseen. Sykpartiossa. Tämä uusi parti- toimintaa, otettiin käyttöön syllä opintoryhmälle jatkuu on aseellista voimankäyttöä myös airsoft -aseet. Näiden taas kolme nousujohteista sisältävä pilottikurssi on käytöllä saadaan partio- ja kurssia. ”Yhteishaku” keselkeä tukikurssi maakun- ryhmäkohtainen toiminta vään kursseille on lopputayksiköille toteutettaville sisäistymään todentuntui- vuodesta. ILMAJOKI VEI PERINTEISEN NUIJAN Vapaata seurustelua kuulumisien vaihtoa... MIKKO S SÄNTTI Perinteinen Nuijaturnaus ammuttiin Kurikan Kiimanevan ampumaradalla lauantaina 4.5. Kilpailuaseena on perinnekivääri eri malleineen. Ammunta suoritettiin kolmiasentoisena eli ikäänkuin Koivionammunta. Pystystä 5 laukausta, polvelta 5 laukausta ja vattalta lopuksi 5 laukausta. Aikaa on 6 minuuttia. Tauluna rintarengastaulu ja ampumamatka 100 metriä. Ampujia oli 16, sää pilvinen ja kolea eli normaali kesäsää. Ennen palkintojen jakoa syötiin maittavat ”ras- vakaapelin” pätkät sinapilla höystettynä ja kerrattiin hiukan ammunnan kulua. Ilmajoki vei taas Nuijan kotiin pistein 401 - 350. Nuija palkintoon lasketaan kolmen parhaan tulos kummastakin pitäjästä. Ammuntojen johtajina toimivat Mikko s Säntti ja Jyri Matalamäki tulospalvelun hoiti Tapani Kaistila, median/Photos Matias Säntti. Tulokset: 1.) Juha Lähdesmäki Ilmajoki 136, 2. Raimo KeskiHannula Imajoki 135, 3. Antti Iso-Oja Ilmajoki 130, Pohjanmaan Koulutus- ja tukiyksikön kursseja : 3.6..................... MilFight kesäkausi alkaa 11.6. ................ Maakuntakomppani oiden Cooper-testi 23.6.................. Marskin ajo 28.-30.6............ Eloonjäämiskurssi 1 9.-11.8. ............ Kansainvälinen ......................... Vaasan Marssi 24.-25.8............ Köysilaskeutuminen 30.8-1.9. ......... Eloonjäämiskurssi 2 / Överlevnad 2 21.-22.9 ...............Tarkka-ammunta pienoiskiväärillä 3 28.-29.9 ................Taktinen kivääri 3 21.-22.9 MilFight -PERUSTEKNIIKKALEIRI ALOITTELIJOILLE 4. Tapani Kaistila Kurikka 122, 5. Heikki Autio Ilmajoki 121, 6. Hannu Mikkonen Kurikka 117, 7. Sami Kuntola Kurikka 111, 8. Tuomo Rinta-Tassi Kurikka 110, 9. Veli Jussi Laitila Ilmajoki 107, 10. Jyri Ma- talamäki Kurikka 97, 11. Hannu Rasku Ilmajoki 95, 12. Jarkko Rasku Ilmajoki 90, 13. Mika Huhta-Koivisto Ilmajoki 88, 14. Mikko Säntti Kurikka 85, 15. Kari Niskala Kurikka 58, 16. Matias Säntti Kurikka 10. LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 8 Kauhavalla keskusteltiin Lentosotakoulun lakkautuksen vaikutuksista ANTTI ISOSALO Kauhavan kaupunki järjesti kaikille avoimen yleisö- ja keskustelutilaisuuden Lentosotakoulun lakkauttamisen vaikutuksiin liittyen 20.2.2013 Suomen Yrittäjäopistolla. Alustajan tilaisuuteen olivat lähettäneet Lentosotakoulu, Senaatti-kiinteistöt, Finavia, ELY-keskus ja Kauhavan kaupunki. Lentosotakoulun toiminnasta siirtymävaiheen 2014-2015 aikana piti alustuspuheenvuoron Lentosotakoulun johtaja eversti Jukka Ahlberg. Eversti Ahlberg kertoi viimeisten alokkaiden astuvan palvelukseen tammikuussa 2014. Viimeinen varusmiesikäluokka kotiutuu Lentosotakoulusta 18.12.2014. Lentokoulutus päättyy 6.12.2014, jolloin suihkuharjoituskoneet lennetään Kauhavalla järjestettävän paraatin jälkeen Tikkakoskelle. Kiinteistöistä Lentosotakoulu luopuu asteittain siten, että viimeiset tilat luovutetaan Senaatti-kiinteistöille vuoden 2015 keväällä. Mm. Hopiavuoren kivääriampumarata lukeutuu näihin viimeisimpinä luovutettaviin kiinteistöihin. Senaatti-kiinteistöt on pyytänyt esityksiä Lentosotakoululta vapautuvien kiinteistöjen kehittämiseksi ja Hopiavuoren 300 metrin kiväärirata on tullut tässä yhteydessä esille. Paikalliset reserviläiset ja ammunnanharrastajat ovat olleet aktiivisia asiassa. Tyyvistä Kauhavan Reserviläisten kuudes kunniajäsen ANTTI ISOSALO Kauhavan Reserviläiset ry on kutsunut sääntömääräisessä kevätkokouksessaan kunniajäsenekseen reservin vääpeli Pauli Tyyvin. Tyyvi on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1982-1986, varapuheenjohtaja vuosina 1987-1995, 2001-2003, 2005-2006 ja rahastonhoitajana vuosina 1978-1981. Tyyvi on toiminut myös piirin 2. varapuheenjohtajana. Johtokuntatyön jätettyään Pauli on hoitanut yhdistyksen veteraanivastaavan tehtävää. varrella kutsuttu yhdistyksen tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistäneitä henkilöitä. Pauli Tyyvi on järjestyksessään yhdistyksen 6. kunniajäsen. Aiemmin kunniajäseniksi on kutsuttu Matti Salo (1996-), Pentti Kirkkomäki (2000-), Antti Virrankoski (2001), Mauno Fräntilä (20052009) ja Reino Pernaa (2009-). Edellisistä Matti Salo on kutsuttu yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2001. Kauhavan Reserviläisten kunniajäseniksi on vuosien Tunnustuksena, erittäin hyvästä, järjestörajat ylittä- Passiniemelle ja Perttulalle standaarit 2 / 2013 Reserviläispiirin kevätkokouksessa jaettiin mitaleja ansioituneille Piirien mitalin saivat vas. mitalitoimikunnan jäsenet Sakari Salo, Mikko Mäki-Haapoja ja Jaakko Liinamaa, piirin entiset puheenjohtajat Timo Sysilampi ja Antti Pohtola, sekä piirien kunniajäsenet Veikko Keto ja Pentti Aromaa. västä ja pitkäaikaisesta yhteistyöstä pöytästandaarilla palkittiin kapteeni evp Matti Passiniemi. Passiniemi oli otettu merkkipäivänsä johdosta saamastaan huomionosoituksesta. -Huomaan, että myöntämiskriteereistä on nyt poikettu pahemman kerran. Arvostan tämän tunnustuksen todella korkealle, Passiniemi vakuutti. Pöytästandaarilla palkittiin myös Mika Perttula. Mika on hoitanut yhdistyksen sihteerin tehtäviä yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta (2006-). Reserviläisliiton kultaisen ansiomitalin saajat vas. Esa Mäki-Neste Alavuden Seudun Res., Matti Heinonen Jalasjärven Res. ja Aulis Harju Jalasjärven Res. Jäsenhankintaan ja -huoltoon lisää tehoa Kuluvan vuoden piiriseminaarissa keskityttiin erityisesti jäsenhankintaan ja –huoltoon, joista tehtiin myös ryhmätöitä. Liittojen terveiset seminaariin ja katsauksen ajankohtaisiin asioihin esitti Reserviläisliiton kokkolalainen varapuheenjohtaja Rauno Hauta-aho. Perinteiseen tapaan seminaarin päätteeksi palkittiin viime vuoden toiminnassa parhaiten menestyneet ker- hot ja yhdistykset. Mallikerhokilpailussa pienten alueiden kerhojen sarjan voitti Ähtärin Reserviupseerikerho ja isojen alueiden kerhojen sarjan voitti Kurikan Reserviupseerikerho. Reserviläispiirin alle 100 jäsenen yhdistysten sarjan voitti jälleen Ylihärmän Reserviläiset, joka useiden voittojen jälkeen sai kiertopalkintopokaalin omakseen. Ensi vuonna Ylihärmän yhdistys vaihtaakin sarjaa, sillä aktiivisen yhdistyksen jäsenmäärä on noussut yli sadan. Keskikokoisten yhdistysten sarjan voitti Laihian Reserviläiset ja Isojen yhdistysten sarjan Kurikan Reserviläiset. Kuntokilpailussa Res.ups. piirin paras oli Kuortaneen Res.ups.kerho ja Res.piirin paras oli Kauhavan Reserviläiset. Seminaarin jälkeen oli piirien kevätkokoukset. Palkittuja ryhmäkuvassa. Vas. Kari Ratavaara Res.ups.piirin puheenjohtaja, Veikko Hallila Ähtärin Res.ups., Erkki Kallio Ylihärmän Res., Matti Metsola Kurikan Res. ups., Antti Isosalo Kauhavan Res., Mikko s. Säntti Kurikan Res. ja Tapani Kaistila Res.piirin puheenjohtaja. Reserviläisliiton hopeisen ansiomitalin saajat vas. Esa Niemi Vaasan Res., Osmo Myllykoski Alahärmän Res., Arvo Mansikkaviita Jalasjärven Res. ja Antti Isosalo Kauhavan Res. Reserviläisliiton pronssisen ansiomitalin saajat vas. Hannu Tuuri Ylistaron Res., Mika Luomanaho Ilmajoen Res., Pekka Ala-Viitala Alahärmän Res. sekä mitalit jakanut Res.liiton varapuheenjohtaja Rauno Hauta-aho. KUVAT Jaakko Liinamaa LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 / 2013 Matti Salolle Reserviläisliiton kunniakilpi ANTTI ISOSALO Kauhavan Reserviläisten kunniapuheenjohtaja Matti Salo palkittiin 80-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi Reserviläisliiton kunniakilvellä. Huomionosoitus luovutettiin hänelle hänen merkkipäivänään Ilmajoen Perinneasekilpailujen yhteydessä. Ilmajoen Reserviläiset puolestaan huomioivat Saloa luovuttamalla hänelle yhdistyksensä standaarin. Salolla takanaan 50 vuotta aktiivista reserviläistoimintaa Matti Salo tuli reserviläistoimintaan mukaan 60-luvun alussa. Maakunnassa oli tuolloin aloittanut useita reservin aliupseeriyhdistyksiä ja nukahduksissa ollutta toimintaa käynnisteltiin useammalla paikkakunnalla - näin myös Kauhavalla. Aika vaihtuu – aate säilyy Lakeuden Maanpuolustaja 40 vuotta sitten. sotilaspiirin Seinäjoen päällikön tervehdys Tutustuin sotilaana ensi kerran Etelä-Pohjanmaan Jääkäripataljoona 4:n, nykyisen Hämeen jääkäripataljoonaan, maakuntamarssin vuonna aikana 1955. Jääkäripa4:ssä taljoona olin sitä ennen komppanianpäällikkönä olnut lessani kouluttaeteläpohjalaisia nuorukaisia lähes kymmenen vuoden ajan. Maakuntamarssin aikana vahvistui näkemykseni eteläpohjalaisten vakaasta maanpuolustustahdosta, heidän suoruudestaan ja vilpittömyydestään. Suhtauduin kaiken tämän takia siirtooni Seinäjoen sotilaspiirin päälliköksi hyvin myönteisesti. Saanhan nyt lähemmin tutustua Etelä-Pohjanmaan omaperäiseen luontoon ja Piirin alueella järjestettiin jo tuolloin piirinmestaruuskilpailuja. Kilpailuihin matkustaminen ei ollut Matin kertoman mukaan 60-luvulla ihan niin yksinkertaista, kuin nykypäivänä. -Alavudella järjestettiin 21.7.1963 Etelä-Pohjanmaan Reservin Aliupseerien Piirin ampumakilpailu. Matkaan lähtivät Kauhavalta ainakin Antto Laitinen, Pauli Nevala, Tauno Vähäpassi, Sakari Salo, Seppo Salo ja Matti Salo. Lättähatulla matkustettiin Alavudelle, josta oli vielä noin 8 kilometrin kävelymatka ampumaradalle. Kilpailun jälkeen marssittiin taas asemalle ja palattiin junalla takaisin Kauhavalle, Matti kertoo. Salo on ollut aktiivinen erityisesti maanpuolustusurheilun saralla. Salo toimi aluksi Kauhavan Reservinaliupseerit ry:n urheiluvastaavana vuosina 1966-1973. Vuodesta 1974 vuoteen 2001 Salo luotsasi menestyksellä yhdistyksen ampumatoimikuntaa. Tuona aikana Kauhavan Reserviläiset voitti suurten yhdistysten valtakunnallisen prosenttiammuntakilpailun kolmesti. Yhdistyksen johtokuntaan Salo kuului yhtäjaksoisesti vuodesta 1963 vuoteen 2001, jona aikana hän toimi puheenjohtajana kahteen eri otteeseen. Ansioistaan Salolle on myönnetty mm. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali kullatuin ristein, Reservin Aliupseerien Liiton ansioristi, MPK:n rautainen ansiomitali ja Reserviläisurheiluliiton kultainen ansiomitali. eteläpohjalaiseen jäyhään kansanluonteeseen. Lyhyenä oleskeluaikanani täällä olen todennut, että voimakas maanpuolustusperinne elähdyttää edelleenkin Pohjanmaan miehiä. Olen pannut merkille, myös syvän huolestumisen puolustusvoimain ny- olisi kuitenkin liian kapea, jos maanpuolustus rajoittuisi vain puolustuslaitokseen. tarvitsee Puolustuslaitos tehtävässään koko kansa tukea ja myönteistä asennoitumista. Maanpuolustus on ymmärrettävä kansallisena velvoitteena ja välttämättömyytenä, sekä itsenäisyytemme elinehtona. Sotilaana arvostamme tämän takia erittäin suuresti vapaaehtoista maanpuolustustyötä, jota näkyvämmin ja tehokkaimmin hoitavat reserviupseeri- ja aliupseerikerhot. Olen jo todennut, että piirienne kerhojen toiminta on vilkasta ja monipuolista. Harras toiveeni on, että maanpuolustuskerhojen toimintapiiriin liittyisi entistä enemmän nuorta polvea. Toivon, että toimintakautenani Seinäjoen sotilaspiirin päällikkönä vallitsee edelleenkin kiinteä ja tuloksia tuottava yhteistoiminta sotilaspiirin alueella toimivien puolustusvoimain laitosten ja maanpuolustusjärjestöjen välillä. u u t h i a Aika v ilyy! aate sä kyisestä tilasta ja sen toimintavalmiudesta. Varsin selvänä on tullut myös esille oikean, puolin ja toisin liioittelemattoman maanpuolustustietouden puute. Tämän seikan korjaamiseen on kantahenkilökunnan suhtauduttava vakavasti. Olkoonkin, että sotilaan tehtävää voidaan pitää kutsumustyönä me suoritamme kuitenkin maanpuolustustyötä ammatiksemme. Maanpuolustuksen sektori Kirjoituksen Alavudella järjestetystä ampumakilpailusta kertova kohta on lainaus Pauli Salon vuonna 2011 tekemästä haastattelusta. Eversti Urho Pohjola 9 Varusmiespäivä Seinäjoen alueen reserviläisjärjestöt, Mpk:n Etelä-pohjanmaan koulutus ja tukiyksikön johdolla järjestivät 20.4 varusmiespäivän. Päivän tarkoitus oli antaa tietoa varusmiespalvelukseen astuville ja osaltaan helpottaa siirtymistä siviilistä armeijan “harmaisiin”. Tapahtumalla yritetään myös osaltaan kumota tai vahvistaa erilaisia inttijuttuja, joita varmasti jokainen armeijaan menevä on kuullut jo varusmiespalveluksen suorittaneilta. Varusmiespäivä, hieman ehkä eri nimillä on järjestetty jo pitkään, mutta päivän ohjelma on ajan saatossa jalostunut ja nyt tapahtuma järjestetään kokopäiväisenä. Tämänkertaiseen tapahtumaan osallistui parisenkymmentä varusmiespalvelukseen astuvaa, sekä miehiä että naisia. Päivän ohjelma alkoi kolmella luennolla, jossa kerrottiin yleisesti varusmiespalveluksesta. Ensin Reservin vänrikki Susanna Takamaa kertoi varusmieskoulutuksen jaksotuksesta ja yleisesti koulutuksen rakenteesta. Lisäksi kerrottiin yleisesti eri aselajeista ja millaisia tehtäviä eri aselajeissa on tarjolla. Koska johtajakoulutus on yksi tärkeä puolustusvoimien tarjoama koulutus mahdollisuus varusmiespalvelusta suorittaville, myös tästä annettiin tietoa. Lopuksi käytiin läpi päivärahat ja lomat, sosiaaliturva ja taloudelliset etuudet. Puolustusvoimien näkökulman varusmiespalveluksesta saapui kertomaan lentosotakoululta Juha Saarimaa. Hänen luentonsa käsitteli päällikön näkökulmaa palvelukseen aloittamiseen, sekä tehtävä- ja johtajavalintoja puolustusvoimien kannalta. Viimeisenä oman näkökul- mansa toi lentosotakoululla varusmiespalvelustaan suorittava varusmies. Häneltä saatiin varmasti ajantasaista tietoa millaista on tällä hetkellä suorittaa varusmiespalvelusta. Lounaan jälkeen jatkettiin kertomalla, mitä toimintaa on tarjolla varusmiespalveluksen jälkeen. Kerrottiin kertausharjoituksista, sekä vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta. Varusmiespäivä päättyi rastikoulutukseen, jossa kolmella 25 minuutin rastilla oli mahdollisuus kokeilla rynnäkkökiväärin purkamista ja ekoaseammuntaa, sekä kerrottiin keinoja ja suoritustekniikoita kohottaa yleiskuntoa ja lihaskuntoa. Ekoaseammunnassa myös järjestettiin leikkimielinen kilpailu, jossa parhaina palkittiin Tuomas Kauppinen, Tommi Kantala ja Tomi Niemelä. Toimintapäivä Toimintapäivä on Seinäjoen Reserviupseerikerhon järjestämä tapahtuma, jonka tarkoituksena on tuoda paitsi Seinäjoen Reserviupseerikerhoa myös yleisesti Seinäjoen reserviläistoimintaa tutuksi laajemmalle yleisölle. Toimintapäivästä on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne, jolla toivotaan saavan näkyvyyttä Reserviupseerien ja myös muulle reserviläistoiminnalle. Tapahtuma järjestettiin ensi kertaa vuonna 2012, Päivölän Citymarketin pihalla. Kauppakeskuksen piha-alue valittiin, koska tapahtuma haluttiin tuoda paikkaan, jossa se tavoittaa helposti ihmisiä ja jossa kynnys tulla tutustumaan tapahtumaan on mahdollisimman alhainen. Tapahtuma saavutti hyvän suosion ja paikalla kävi 40 - 50 ihmistä. Ihmiset kävivät rohkeasti kokeilemassa ekoaseammuntaa. Tarkoitus on jatkaa toimintapäivän järjestämistä jatkossa ainakin kerran vuodessa, mik- Piirit mukana Farmarissa Piireillä on Farmarissa osasto yhdessä liittojen ja Maanpuolustusyhtiön kanssa. Pistäytykääpä osastolla! Pari esittelijää tarvittaisiin lisää. Jos Sinulla olisi aikaa kökkätyöhön, soita Ullalle 050-3285264 sei jopa kaksikin kertaa. Tapahtuman keskipisteenä tulee varmasti jatkossakin olemaan ekoaseammunta, joka kiinnostaa ihmisiä ja jota jokaisen on helppo tulla kokeilemaan riippumatta onko ikinä edes ampunut aseella. Samalla saadaan mahdollisuus myös esitellä reserviläistoimintaa ja saada myös mahdollisesta uusi jäseniä. Tämän vuotinen Toimintapäivä järjestettiin 18.5 Minimanin edustalla. Ja väkeä piisas. RUK 112 kurssin 50-vuotisjuhlat syyskuussa 2013 Helsingissä. Lisätietoa e-mail: ruk112.1963@gmail.com LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 10 VARAUTU M I N E N Henkilökohtainen varautuminen Varautuminen sanana aiheuttaa negatiivisen tunnelatauksen, kuten lauseessa: ”Olipa siinä varautunut ihminen.” Vaikka toivoisikin parasta, on viisasta pelätä pahinta ja varutua ennakolta vaikeuksiin – niin matkalla kuin kotona. Neuvokkaat ihmiset ja hyvin vaikeuksiin varautuneet selviävät ja voivat auttaa myös muita selviytymään riskien muuttuessa todellisuudeksi. Matkoilla Miten varautua tilanteeseen, jossa herää yöllä pimeyteen, savuun tai jossa joku murtautuu huoneeseen tai hyttiin? Uudessa paikassa kannattaa aina tutkia poistumistiet ja pelastusasemat ennakolta, ellei kukaan niitä opasta. On hyvä varmistaa, ettei pelastusteitä ole tukittu. Myös lentokoneen turvallisuusesittely kannattaa kuunnella kunnolla. Paljon lentäneet ihmiset usein luulevat tietävänsä, mitä esittely sisältää. Tositilanteessa ei enää kukaan ehdi neuvoa. Huoneen ja hytin ovi on hyvä laittaa aina takalukkoon ja myös varmuusketjua on käytettävä. Voi myös katsoa, voisiko oven teljetä tuolilla tai vaikkapa tikkailla.Nukkumaan mennessä vaatteet, puhelin, arvoesineet ja passi laitetaan sellaiseen paikkaan, mistä ne saa miettimättä kaikki kerralla mukaan. Varavalaisin kannattaa olla aina mukana matkassa. Pieni tehokas led-valaisin ei paina paljoa ja sopii minkälaiseen taskuun tahansa. Myös monitoimityökalu pelastaa matkalla monesta pikku Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivät Kuorevedellä Sininen Risti myönnettiin Tuure Antilalle, eversti evp o s a 2/4 Teksti, kuvat: Kai Kaistila hälytin herättää, hälyttää.ja karkottaa pulmasta ja hätätilanteessa se voi pelastaa ihmishenkiä. Liikenteessä ei ole viisasta provosoida ketään eikä provosoitua itse. Keskisormea näyttäneen matka saatetaan pystäyttää kiilaamalla tai perille päästyä loukkauksen kohde saattaa tulla ja katkaista kyseisen sormen. Auto ei olelainkaan niin turvallinen paikka, miltä se tuntuu. Takana tulevaa liikennettä tulee tarkkailla. Pysäköinti- ja tankkauspaikoilla saattaa olla kaupustelijoita, tai muita häiriön aiheuttajia. Vieraassa ympäristössä kulkiessa on hyvä pysyä kartalla ja tarkkailla sivusilmällä sitä, seuraako tai tarkkaileeko joku menoa. Esimerkiksi tarkuvarkaat eivät useinkaan ole mitään resupekkoja, vaan hyvin ihmisjoukkoon sulautuvia tavallisen näköisiä henkilöitä. Paikaltaa kannattaa poistua, mikäli tuntee olevansa epävarma tilanteesta ja / tai vihamielisessä ympäristössä. Hyvältä tuntuvat kaupat voit tehdä seuraavanakin päivänä. Maassa maan tavalla. Lahjukset ja juomarahat ovat monessa maassa paikallisille osa palkkaa ja sosiaaliturvaa. Tutut ohjeet käsien pesusta, vain keitetyn ruuan syömisestä ja pulloveden juomisesta ovat aina tarkoitettu noudatettavaksi. Humalassa esiintyminen on aina turvallisuusriski. Myös rokotussuosituksia kannattaa noudattaa. Kotona Murtomiehelle ei kannata jättä näkösälle valmiita työkaluja. Myös hälyttimiä kannattaa käyttää. Esim pieni oven kahvaan teipattava Kari Janhuselle ja päätoimittajaa emeritius Markku Leiwolle. Perinneliiton varapuheenjohtajaksi valittiin eversti evp Jorma Jokisalo. Ensi vuoden Kesäpäivät 2 / 2013 Yhtiö reserviläisen asialla On hyvä tarkkailla, millaista väkeä pihassa tai kotiovella käy. Myös naapurustossa liikkujiin kannataa kiinnittää huomiota, esimerkiksi vanhusten luona kävijöihin ja outoihin kulkijoihin. Puhelin on hyvä olla lähettyvillä, jotta voi kuvata epäilyttävän toiminnan. Myös kellonaika kannattaa tallentaa muistiin, mikäli tarpeen. Apua hälyytetään tarpeen vaatiessa. Jokaisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa on oltava pakollinen palovaroitin, ja asujan on varmistettava, että sen patterissa on virtaa. Sammutuspeite löytyy myös monesta asunnosta. Soisin sellaisenkin olevan pakollisen, kuten myös ensisammuttimen. Puukkoa, kirvestä, sorkkarautaa ja muita työkaluja tarvitaan vaikkapa sortuneiden rakennusten raivaamiseen. Sähkökatkon varalta on hyvä varata taskulamppuja, kynttilöitä ja tulitikkuja, paristokäyttöinen radio ja varaparistoja. Retkikeittimellä saa aina kaikissa olosuhteissa lämmitettyä ruuat ja keitettyä vettä. Lämmityskään ei toimi sähkökatkon aikana ilman tulisijoja, joten makuupussi, peitteitä ja lämmintä vaatetta tulee olla varattuna riittävästi. Veden tulokin lakkaa jossain vaiheessa, eikä vesi enää liiku viemärijärjestelmissä. Varaa juomavesi, käyttövesiastioita ja myös jätevesiastia. Jätevedellä tai pesuvedellä voi huuhdella wc-pytyn. Vettä tulisi varata parin viikon tarpeeksi vähintään viisitoista litraa päivä henkilöä kohden. Kuivamuonaa ja purkkiruokaa tulisi aina olla varattuna kaappeihin. Pakastimet sulavat, eikä pakasteista ole enää ravinnoksi parin päivän kuluttua. Polttoaineiden autoon, työkoneeseen ja agrekaattiin tulisi riittää vähintään pariksi viikoksi. Parin viikon tarve selittyy sillä, että yhteiskunnan varajärjestelmien käynnistäminen toimiviksi kestänee kaksi viikkoa. juhlitaan Kauhavan Lennostossa ja tuleva Tammisunnuntai järjestetään Alajärvellä. Myymälänhoitaja Teppo Malmi tutkii netistä tulleita tilauksia. Tiskin takana myös toimitusjohtaja Tuomo Simojoki. > Maanpuolustusyhtiö palvelee, olipa kyseessä osoitteenmuutos tai maastopuvun hankinta Tiesitkö, että sinäkin voit omistaa siivun osakeyhtiöstä? Kyllä, mikäli olet Reserviupseeriliiton tai Reserviläisliiton jäsen. Maanpuolustusyhtiö MPY Oy on nimittäin liittojen omistama yhtiö. Ja sen tarkoitus on palvella juuri sinua, hyvä jäsen. – Yhtiöllä on kolme eri tehtävää: tuotamme hallintopalveluja vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille, kustannamme Reserviläinen-lehteä sekä myymme armeija- ja erätuotteita, kertoo toimitusjohtaja Tuomo Simojoki. Hallintopalvelut tarkoittavat esimerkiksi toimistotarvikkeiden hankintaa tai rekisteritietojen ylläpitoa. Kun ilmoitat vaikkapa uudesta osoitteesta, jäsenrekisterin ylläpitäjät Virpi Kukkonen ja Päivi Ruusuvuori kirjaavat tietosi järjestelmään. Yhtiön tarjoamia hallintopalveluja käyttävät Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton lisäksi Maanpuolustuksen tuki, Naisten valmiusliitto, Reserviläisurheiluliitto, Maanpuolustusnaisten liitto, Lottaperinneliitto sekä Maanpuolustuskiltojen liitto. 300 metriä avotähtäimillä Ylihärmän reserviläisillä on onnea ampumisharrastuksessa. Kun nyt ampumaratoja ollaan valtakunnan tasolla sulkemassa, niin Ylihärmässä ollaan samanaikaisesti kehittämässä omaa ampumarataa monipuoliseksi ampumakeskukseksi. Ylihärmän Metsästysyhdistys omistaa ampumaradan, jossa on niin haulikkoammunnan harrastajille, kuin hirvimiehille ja kivääriammunnankin harrastajille omat ratansa. Metsästysyhdistys luovuttaa reserviläisten käyttöön pientä korvausta vastaan ampumaradan keskiviikkoisin. Vasta- vuoroisesti reserviläisyhdistyksen jäsenet ovat kiinteästi mukana rakentamassa ja huoltamassa ampumarataa. Reserviläisten kiinnostuksen kohteena on ennen kaikkea kiväärirata 150 m:n ja 300 m:n ampumapaikkoineen. Pääasiassa on tähän saakka ollut 150 m:n paikka, jossa harjoitellaan keskiviikkoisin, joka toinen keskiviikko johdettuna ja joka toinen keskiviikko vapaina harjoituksina. Järjestely lomittuu mukavasti pistooliammuntojen kanssa, jotka vuorottelevat samoin kivääriammuntojen kanssa. Myymälästä varusteet kuntoon Reserviläisen tai oman piirilehtesi sivuilta muistat ehkä MP-myymälän mainoksen. Helsingissä Pohjoisella Hesperiankadulla sekä internetissä verkkokauppana palveleva liike tarjoaa laadukkaita armeija- ja erätuotteita aktiiviselle reserviläiselle. Myymälä on erikoistunut uusiin, Suomen puolustusvoimien virallisiin varusteisiin. – Paljon toivottua uutta m/05-maastopukuakin haluaisimme myydä, mutta puolustusvoimat ei ole antanut siihen lupaa. Sen sijaan meillä on paljon muuta virallista varustetta tarjolla, Simojoki kertoo. Mutta miksi reserviläisen kannattaisi asioida juuri MP-myymälässä? – Siksi, että kyseessä on reserviläisten itsensä omistama yhtiö. Saadut voitot tilitetään liitoille, jotka jakavat tuottoja edelleen takaisin paikallisyhdistysten toimintaan. Ostamalla meiltä tuet siis oman paikkakuntasi reserviläistoimintaa. ketoiminnalle tavoitellaan laajempaa näkyvyyttä. Helmikuussa yhtiön edellinen toimitusjohtaja Heikki Suominen jäi ansaituille eläkepäiville. Taloon saatiin uutta verta, kun 32-vuotias reservin kersantti, laskuvarjojääkärikoulutuksen saanut Simojoki otti yhtiön komentoonsa. – Yhtiön palvelut heijastuvat jäsenkuntaan. Yhtiö haluaisikin olla enemmän kentän kanssa tekemisissä: minkä tyyppisiä tarpeita kentällä on? Simojoki pohtii. – Heitänkin kysymyksen piireille: olisiko tarvetta rakentaa jotain yhteistyökuviota tai edistää esimerkiksi tarvikemyyntiä? Otan mielelläni ehdotuksia vastaan. Käynnissä uudistusten vuosi Maanpuolustusyhtiössä on parhaillaan menossa uudistusten vuosi. Myymälän nimi on vaihtumassa ja lii- MP-myymälä saa tänä vuonna uuden nimen, kertoo Tuomo Simojoki. Liike sijaitsee Helsingissä Töölössä. 300 m:n ampumaratoja ei EteläPohjanmaalla ole montakaan ja lentosotakoulun siirtyessä Kauhavalta pois, vähenee ratojen lukumäärä entisestäänkin. Hyvässä yhteistyössä metsästysyhdistyksen kanssa on yhdistyksen 300 m:n rataa kehitetty - taululaitteita on uusittu, ampumapaikkoja kunnostettu, Nyt alkaa olla valmista alustavasti. Vielä puuttuu kuitenkin ampumakatokset jne, mutta kilpailutkin voidaan järjestää. rinneaseilla. Toivotaan, että uusi kilpailu pitkällä radalla saa reserviläisten suosion. Ensi heinäkuussa pidetään ensimmäiset, kaikille avoimet Ylihärmän reserviläismalja -kilpailut kunnostetulla radalla. Kilpailu on uusi ja kilpaillaan ainoastaan pe- Yhtiö pähkinänkuoressa - perustettu 1992 - työllistää 7 henkeä - liikevaihto 1,5 miljoonaa euroa - www.maanpuolustusyhtio.fi Teksti ja kuvat: Mirva Brola KILPAILUKUTSU Ylihärmän Reserviläiset ry järjestää ensimmäiset Ylihärmän Reserviläismalja-ammuntakilpailut. Aika: Keskiviikko 17.7. klo 17.00 Paikka: Ylihärmän Metsästysyhdistyksen ampumarata, Kurjentie 633 Lajit: perinnekivääri 15 ls makuu 150 m, 15 ls makuu 300 m Yhteistulos = voittaja Sarjat: < 50 v ja >50 v Osallistumismaksu: 10 €/osallistuja Tervetuloa! LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 / 2013 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA E-P:n Reserviläispiirien ja tukijain tiedotuslehti Impivaarantie 25 60420 SEINÄJOKI p. 423 3816, fax Sähköposti: ep.reservilaispiirit@netikka.fi LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA Päätoimittaja: Ulla Muurimäki E-P:n Reserviläispiirien ja P.423 3816,tiedotuslehti 050-328 5264 tukijain Impivaarantie 25 Toimituskunta 60420 SEINÄJOKI Matti Heinonen 06-423 3816 Antti Isosalo Sähköposti ep.reservilaispiirit@netikka.fi Kai Kaistila Timo Keski-Valkama Päätoimittaja Olavi Koskinen Ulla Muurimäki Tuomo Kotkaniemi 06-423 3816,Liinamaa 050-328 5264 Jaakko Heikki Makkonen Toimituskunta Antti Isosalo Rauno Yli-Hynnilä Kai Kaistila Timo KeskivalkaJulkaisija: ma Olavi Koskinen Tuomo Etelä-Pohjanmaan Kotkaniemi Heikki Makkinen reserviläispiirit ja Rauno Yli-Hynnilä Lakeuden Julkaisija: Etelä-PohjanMaanpuolustajain Tuki ja maan Reserviläispiirit Painopaikka: Lakeuden Westpoint, Rauma Maanpuolustajain Tuki ry Perinnepistooli 8.1 ja 15.1.2013 Sarja Y Koulu: 1. M Haukkala 257, 2. J Lähdesmäki 207, 3. J Rantamäki 199, 4. J Hynninen 170, 5. T Laitila 158, 6. V-M Keskinen 109, 7. J K 108, 8. M H 100, 9. A U 56 Kuvio: 1. J Lähdesmäki 254, 2. J Hynninen 236, 3. V-M Keskinen 232, 4. M Haukkala 182, 5. A Uusineva 160, 6. J Kontola 127 Sarja Y 50 Koulu: 1. J Rasku 246, 2. J Lepistö 234 3. J Malm 232, 4. C Fred 231, 5. K Lahdenmäki 230, 6. T Nyrhinen 171, 7. KKaistila 144,8. V-J Laitila Palveluspistooli 12.2.2013 Yleinen PA 3 PA 4 YHT 1. J Lähdesmäki 96/94 83/82 179 2. J Kontola 92/94 82/81 176 3. J Rantamäki 92/86 79/78 171 4. J Hynninen 90/88 75/77 167 5. P-P Puska 86/85 44/74 160 6. J Korppila 86/89 64/64 153 7. P Löppönen 54/79 37/61 140 8. J Latvala 76/79 14/55 134 9. S Tunkkari 73/62 56/38 129 10. V Ylinen 59/26 49/63 122 11. P Haavisto 38/46 39/46 92 Herrasmieskisa Matti Rajamäelle YLISTARO Sunnuntaina 7.4. Järvirannan ampumakeskuksessa pidetyssä Ylistaron Reserviupseerikerhon ja Ylistaron Reserviläisten jäsentenvälisessä Herrasmieskisassa kiinnityksen kiertopalkintopokaaliin sai res. yliluutnantti Matti Rajamäki. Pisteitä jaettiin ammunnasta ( pienoiskivääri, viisi laukausta, 50m matka, kasa-ammunta ), arvioinnista ( kolmen eri pisteen väliset matkat ) ja tieto-osiosta ( 10 kysymystä ). Kunkin osion ykköstilasta tuli yksi piste ja kakkostilasta kaksi jne.. Yhteispisteiden jälkeen samalla pistemäärällä olevien paremmuus ratkaistiin ammunnan tuloksen mukaan. Tulokset, yhteispisteet: 1) Matti Rajamäki ylil, 9 pist., 2) Jukka Saukko korpr 9, 3) Jorma Kangasluoma kapt., 4) Veli-Matti Tanttari kers.13, 5) Mika Mylläri 102, 9. H Rasku 87 Kuvio: 1. C Fred 248, 2. S Siukola 195, 3. J Malm 186, 4. V-J Laitila 182 5. V Rajala 150, 6. K Lahdenmäki 119, 7. H Rasku 119, 8. K Kaistila 87, 9. J Lepistö 72 Sarja Y 60 Koulu: 1. B Kamis 270, 2. S Salo 245, 3. M Rintala 237, 4. P Korpimäki 232, 5. S Parkkamäki 213, 6. A Iso-Oja 199 Kuvio: 1. A Iso-Oja 251, 2. B Kamis 229 3. P Korpimäki 201, 4. S Salo 159 Y50 1. B Kamis 94/87 83/53 177 2. V-J Laitila 89/85 82/86 175 3. A Iso-Oja 82/81 63/85 167 4. S Siukola 85/83 70/72 157 5. K Lahdenmäki 98/97 42/56 154 6. C Fred 90/93 26/59 152 7. J Malm 91/85 54/39 145 8. V Rajala 79/72 49/42 128 9. H Rasku 72/47 39/49 121 10. P Korpimäki 86/96 23/22 119 11. K Hintsala 59/43 43/20 102 12. K Kaistila 65/39 23/27 92 Henkilökohtainen kuntokilpailu on käynnissä Löytyykö Mankiselle vastusta? Vähänkyrön Reserviläisten Vesa Mankinen oli jälleen aivan ylivoimainen viime vuoden kuntopisteissä. Hänen pistemääränsä oli 1043. Toiseksi eniten pisteitä keräsi Vaasan Res. Heikki Autio ja kolmantena Vaasan Res Jukka Oksanen 764. Onnittelut Vesa Mankiselle esimerkillisestä kuntoilusta. Tänä vuonna on otettu käyttöön henkilökohtainen kuntopistekilpailu, jonka voittaja palkitaan ensi vuoden palkitsemistilaisuudessa. Kuntokilpailuun osallistutaan täyttämällä sähköistä kuntokorttia. Pisteethän tulevat 0,5.1,4 tuntia =1 piste, 1,5-3 tuntia = 2 pistettä ja yli 3 tuntia = 3 pistettä, mikä on samalla maksimimäärä/päivä. alik.15, 6) Vesa Latvala ylik 15, 7) Jarkko Loukola alik 16, 8) Timo Nyrhinen yliv 16 , 9) Esa Perttu ylil 21, 10) Hannu Tuuri alik 21 Ammunta, kolme parasta 1) Jorma Kangasluoma 47 pistettä, 2) Matti Rajamäki 45 pist., 3) Jukka Saukko 44 pist. Arviointi, kolme parasta 1) Vesa Latvala 12 m, 2) V-M Tanttari - 15 m, 3) Matti Rajamäki Tietokisa, kolme parasta 1) Hannu Tuuri 8/10, 2) Jukka Saukko 7/10, 3) Jorma Kangasluoma 6/10 Kisan lisäksi ammuttiin ” EKO” aseella ( rynnäkkökiväärillä ). Kisapaikalla kaikkiaan 16 henkilöä. Perkiömäen Esa oli kisan järjestäjänä ja Paula keitteli pullakahvit. Kisapaikalla osallistui EKO-aseammuntaan myös 10-vuotias Emilia Saukko. Hän ampui kolme perättäistä 10 laukauksen sarjaa, yli 90 pisteen. Paras ollen 92,6 pistettä. Pistäkää nimi muistiin. Tuleva mestariampuja! e.p. Täytä kuntokorttia Joko ilmoittauduit kesän Reserviläispyöräilyyn Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirien perinteinen, jo yhdeksäs Reserviläispyöräily toteutetaan Peräseinäjoella 10.8. yhteistyössä MPK:n E-P:n koulutus- ja tukiyksikön kanssa. Jokainen osallistuja varustetaan maastopuvulla, varsikengillä ja puolustusvoimien polkupyörällä. Myös oman maasto- tai urheiluasun ja pyörän käyttö on mahdollista. http://www.resul.fi Talvisodan muistokilpailu 10.3.2013 IlmajoKI Perinnekivääri, 100 metriä: Y: 1) Tuomas Laitila 251 p., 2) Jyrki Muotio 239 p., 3) Jani Kontola 230 p., 4) Veijo Ahtola 228 p., 5) Jani Lindoos 225 p., 6) Juha Lähdesmäki 210 p., 7) Jarkko Rasku 209 p., Heikki Autio 202 p., 9) Veli-Matti Keskinen 197 p., 10) Jaakko Hakomäki 184 p., 11) Tomi Pakkala 183 p., 12) Reijo Yli-Kojola 183 p., 13) Mika Luomanaho 178 p., 14) Sami Raitila 176 p., 15) Janne Rantamäki 125 p., 16) Antti Isosalo 125 p. Y50: 1) Tapio Riihiluoma 233 p., 2) Jari Ala-Hukkala 232 p., 3) Christer Fred 229 p., 4) Heikki Pajala 218 p., 5) Jukka Rasku 214 p., 6) Timo Ala-Hukkala 209 p., 7) Jari Yli-Viitala 203 p., Valio Rajala 199 p., 9) Jari Ala-Talkkari 195 p., 10) Hannu Rasku 182 p. Y60: 1) Reijo Mattsson 242 p., 2) Markku Rintala 240 p., 3) Antti Iso-Oja 223 p., 4) Reijo Lindoos 188 p., 5) Kaj Sandström 149 p. 11 Y70: 1) Pentti Korpimäki 189 p., 2) Pauli Glader 148 p., 3) Matti Salo 75 p. Perinnepistooli, 50 metriä: Y: 1) Tuomas Laitila 259 p., 2) Jani Lindoos 247 p., 3) Heikki Autio 236 p., 4) Juha Lähdesmäki 230 p., 5) Antti Isosalo 230 p., 6) Janne Rantamäki 218 p., 7) Tomi Pakkala 215 p., Aki Uusineva 205 p., 9) Sami Raitila 173 p., 10) Jouni Hynninen 128 p., 11) Veijo Ahtola 121 p., 12) Jani Kontola 116 p., 13) Jarkko Rasku 90 p. Y50: 1) Jukka Rasku 262 p., 2) Christer Fred 251 p., 3) Jari Yli-Viitala 238 p., 4) Keijo Lahdenmäki 227 p., 5) Hannu Rasku 177 p., 6) Valio Rajala 91 p. Y60: 1) Markku Rintala 259 p., 2) Reijo Mattsson 258 p., 3) Antti Iso-Oja 226 p., 4) Sakari Salo 209 p., 5) Reijo Lindoos 206 p., 6) Kaj Sandström 125 p. Y70: 1) Pentti Korpimäki 257 p., 2) Pauli Glader 225 p., 3) Matti Salo 70 p. HOITOPOLKU Raija Kauppila Mäntylammintie 3 B 61600 JALASJÄRVI 040-722 1900 Pyöräilyn aluksi lasketaan seppele sotaan lähdön muistokivelle klo 9.45. Välittömästi seppeleenlaskun jälkeen lähdetään pyöräilemään joukkueisiin ryhmittyneinä. Matkan varrella pyöräilijöille tarjotaan juotavaa ja puolimatkassa myös jotain syötävää. Pyöräiltävän reitin pituus on noin 40 km. Pyöräily lähtö ja maali on urheilukentällä, jossa pyörämarssin jälkeen on myös peseytymismahdollisuus. Oman kiinnostavan lisänsä tapahtumaan tuo samaan aikaan keskustassa olevat Peräseinäjoen Markkinat, jotka ovat yksi Suomen suurimmista yksipäiväisistä markkinoista. Kävijämäärä jopa n. 10000. Pyöräilyn jälkeen ehtii vielä tutustua myös markkinoihin. ILMAJOKI 30.4.2013 100 m: Sarja Y: 1) Raimo KeskiHannula 265 p., 2) Janne Rantamäki 258 p., 3) Tuomas Laitila 249 p., 4) Jani Linroos 245 p., 5) Juha Lähdesmäki 240 p., 6) Jaakko Hakomäki 233 p., 7) Markku Haukkala 230 p., Jukka Yli-Ketola 225 p., 9) Veli-Matti Keskinen 212 p., 10) Jani Lepistö 211 p., 11) Sami Raitila 187 p., 12) Teemu Hauhia 155 p., 13) Jouni Hynninen 123 p., 14) Tuomas Maunuksela 103 p., 15) Ville-Matti Kulmala 100 p. Y50: 1) Tapio Riihiluoma 240 p., 2) Timo Ala-Hukkala 235 p., 3) Jouko Lepistö 225 p., 4) Jari Ala-Hukkala 222 p., 5) Christer Fred 221 p., 6) Jukka Rasku 219 p., 7) Timo Nyrhinen 219 p., Heikki Pajala 210 p., 9) Jari Alatalkkari 203 p., 10) Hannu Rasku 178 p. Y60: 1) Reijo Mattsson 249 p., 2) Markku Rintala 227 p., 3) Antti Iso-Oja 225 p., 4) Jarmo Raitila 215 p., 5) Sakari Salo 207 p., 6) Reijo Linroos 198 p. Y70: 1) Pentti Korpimäki 200 p. Ilmoittautumiset www.mpk.fi Lisätietoja Valio Rajalalta, puh. 0400-301672 valio.rajala@netikka.fi Perinnekiväärin pm Piirien tapahtumakalenteri KESÄKUU Cooperin testit paikkakunnittain 5.6. Impivaaran suvisoitto 8.6. RESUL pistooliampumajuoksu, Ähtäri 9.6. RESUL ja pm neliottelu, Ähtäri 11.6. Ammunta puoliautom.kiv. 3-asent. + makuu, Vaasa 10.6. – 4.8. Piiritoimisto suljettu HEINÄKUU 2.7. Palvelusaseammunnat 3 ja 4 (pist), Ilmajoki 3.-6.7. Farmari maatalousnäyttely Seinäjoki 14.7. SRA pm, Ilmajoki ELOKUU 3.8. Ammunta kenttä ja kiik.kenttä, Kauhava 5.8. Ammunta puoliautom.kiv. 150 RA7, Vaasa 7.8. Kesäillan kirkko, Kristiinankaupunki 10.8. Reserviläispyöräily, Peräseinäjoki 13.8. Ammunta Matin kisa, Kauhava vko 34 tai 35 Ammunta pist. Peräseinäjoki vko 34 tai 35 Ammunta pien.kiv. SYYSKUU 2.9. Pistooliampumajuoksu, Seinäjoki 4.9. Jatkosodan päättymisen muistohetki, Jurvan sankarihauta 5.9. Ampumasuunnistus pist. Seinäjoki 7.9. Piirijotos, koko perheen liikuntatapahtuma, Seinäjoki 10.9. mennessä materiaali LMP lehteen 3/13 10.9. Reserviläispiirin hallituksen kokous 4/13 16.9. Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 3/13 Ampumajuoksu kiv. Jalasjärvi LOKAKUU 9.10. Reserviläispiirin hallituksen kokous 5/13 28.10. Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 4/13 29.10. RES piirin syyskokous, Teuva MARRASKUU 15.-16.11. Ilma-ase, Jalasjärvi vko 46 Res.ups.piirin syyskokous Ylistaro 20.11. mennessä materiaali LMP lehteen 4/13 23. – 24.11. Liittojen yhteinen (RUL/RES/MNL/RESUL/MPKL liittokokousviikonloppu, Oulu JOULUKUU 5.12. Itsenäisyyspäivän vastaanotto, Varrashovi Seinäjoki 6.12. Itsenäisyyspäivän kunniavartiot ja juhlat, Koko maa Vko 50 Joulutulet, Koko maa 24.12. Jouluaaton kunniavartiot sankarihaudoilla, Koko maa 12 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 / 2013 Toimintamme tukikomppania Veljekset Ala-Talkkari Oy Asianajotoimisto Lepistö & Mäkinen Oy KUORTANEEN OSUUSPANKKI Asianajotoimisto Ristikangas, Kinnunen & Koskinen KURIKKA 64700 TEUVA, puh. 06-267 2700 Timo Aukia Oy Kyrönmaa Kyrönmaan Osuuspankki REIKÄLEVY Oy Hakaradio Ecosto Oy SEINÄJOKI P. Rotola-Pukkila Oy www.timantti.com HINAUS JA TUUPPAUS LATOMÄEN SÄHKÖLIIKE www.harmanliikenne.fi Ikkunatehdas Hautanen Oy PL 17, 62375 YLIHÄRMÄ, Tel +358 (0)6 482 20 00 Fax +358 (0)6 484 69 50, www.skaala.com TAMSIN PUUTARHAT T E U VA Liikenneopetus MSROy WWW.VOLTINVARI.fi T:mi Jukka Kivineva Keskustie 10, Virrat puh. 03-485 511 � Yrittäjäntie 3, Ähtäri puh. 06-5415 111 Metsäliitto-konserni on nyt Metsä Group. Tutustu meihin osoitteessa www.metsagroup.fi. Metso Power Oy K i i t o s WWW.yristyslaskenta.com tukijoillemme! 0400-564 104
