HUOLTOUPSEERI

HUOLTOUPSEERI
Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti
2
★
★
2010
Kriisinhallintaoperaatioiden materiaalin
toimitusketjut koetuksella
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin
Pääesikunnassa
BREAK
THE HABIT
batterydrink.com
2
Mielikuvilla tuloksia?
Sotilashallinnollisen
aikakauslehden
perinteiden jatkaja
Huoltoupseeriyhdistys r.y:n
JÄSENLEHTI
2/2010
Päätoimittaja
Ev evp Risto Gabrielsson
Kalevi 109 B – 3
50104 Tartto, Viro
risto_gabrielsson@hotmail.com
Toimittajat
Everstiluutnantti Raimo Raivio
PL 5, 15701 Lahti
0299 460 423
Hans Gabrielsson
Lehmihaant. 7 A 2, 04300 Tuusula
(09) 275 9369
hans.gabrielsson@elisanet.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Juha Halminen
Kielotie 47, 01350 VANTAA
(09) 873 6944
juha.halminen@kolumbus.fi
Huoltoupseeriyhdistys r.y.
Valtuuskunta
Pj Olli Happonen
Vpj Harri Juhani Koponen
Hallitus
Pj ev Risto Kosonen
Vpj kapt Caj Lövegren
Evl res Matti Paasivaara
Ltn res Hans Gabrielsson
Maj Jari Virolainen
Evl Timo Saarinen
Evl Mauri Etelämäki
Evl Mika Multanen
Evl Timo Vilkko
Maj Matti Sopanen
Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsen-rekisteriä
koskevat tiedustelut ja
laskutusasiat pyydetään
lähettämään KIRJALLISESTI
osoitteella
Huoltoupseeriyhdistys r.y.
/co Tarja Takala
Sepäntie 15 A
04300 TUUSULA
tai sähköpostilla
tarja.takala@pp.inet.fi
Kokousasiat, jäsenhakemukset
ja aluetoimintaa koskevat
tukipyynnöt
Sihteeri
Maj Matti Sopanen
PE/LOGOS
PL 919, 00131 HELSINKI
matti.sopanen@mil.fi
Kansikuva: Afganistan
ISSN 0355-2586
AO-PAINO 2009
Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli,
puhelin (015) 151 111
USA on käynyt sotaa Afganistanissa jo kohta kymmenen vuotta
eikä voiton avaimia ole vielä löytynyt. Taistelut ovat keskittyneet
maan eteläosiin. Suomi on mukana
NATO:n johtamassa ISAF-koalitiossa
(International Security Assistance
Force) ja toimii maan rauhallisemmassa pohjoisosassa. Etelässä käydään sotaa, pohjoisessa turvataan
ja rakennetaan yhteiskuntaa.
USA:n nykyisellä presidentillä on
vaalilupaustensa mukaisesti paineita päästä tuloksiin ja aloittaa joukkojen vetämiset pois Afganistanista. Maasta poistumisen pitäisi alkaa
ensi vuonna, mutta tällä hetkellä
joukkojen vahvuutta vielä tuntuvasti
lisätään. Maata ei saisi jättää oman
onnensa varaan ja talebanien armoille. Toisaalta sota on tullut jatkuvasti yhä epäsuositummaksi sinne
joukkoja lähettäneissä maissa.
Nyt ratkaisevaksi aiottu USA:n
suuroperaatio käynnistetään Kandaharin alueella. Washington Post’in
mukaan (23.5.2010) ratkaisu täällä, talebanien ”kotikentällä”, rikkoisi vastustajan moraalin ja kääntäisi
sodan kulun koalitiolle suotuisaksi
sekä antaisi oikeutuksen valitulle
strategialle.
Varasuunnitelmaa ei ole.
Joukkojen lisäksi alueelle massoitetaan myös rahaa eri projekteihin.
Viranomaiset kuvaavat operaation
siviili-sotilasyhteistyötä ensimmäi-
seksi kunnon testiksi Afganistanissa viisi vuotta sitten Irakissa omaksutulle doktriinille. Ulkominiusteri
Hillary Clinton lupasi, että tällä kertaa tankit eivät vyöry kaupunkiin.
Arviot siviili- tai sotilastoimien
vaikutuksista vaihtelevat. Alueen
asukkaiden väitetään olevan enemmän vihamielisiä miehittäjiä ja Kabulin hallintoa kuin talebaneja kohtaan.
Washington Post kirjoittaa, että
operaation nimi ”Cooperation for
Kandahar” valittiin huolella, jotta
voitaisiin välttää liian sotaisena pidettyä ”operaatio”-sanaa. Eräs hallinnon edustaja kuvasi sitä ”sotilaalliseksi läsnäoloksi” ja presidentti
Karzai määritteli sen ”prosessiksi”.
Meillä on kiistelty, onko suomalaisosasto Afganistanissa rauhanturvaoperaatiossa, sisällissodan osapuoli
vai vain ”sodankaltaisissa olosuhteissa”. Hyödyllisempää voisi olla
käydä keskustelua siitä, mikä on se
loppuasetelma meidän kannaltamme, jolloin operaatio osaltamme
voitaisiin lopettaa onnistuneena. Varasuunnitelmakin olisi hyvä olla.
Tässä numerossa:
Pääkirjoitus...............................................................................
3
Näkökulmia huoltovarmauudesta.............................................
4
Toimitusketju venyy ja paukkuu............................................... 6–10
RFID-teknologia puolustusvoimien tarpeisiin........................... 12–15
Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö...........................................
16
MILLOG 2010 Symposium....................................................... 18–19
Uudistettu puolustusvoimien kuljettajakoulutus....................... 20–21
Huoltoupseeri ry:n kevätkokous............................................... 22–26
Siirto Mikkeliin – onnenpotku perheellemme..........................
28
Syksyn huippumatka itäiseen Viroon........................................
29
Sattumia – Huoltoupseerit perehtyivät suursataman
toimintaan................................................................................
30
3
Puheenjohtajan kynästä
Näkökulmia
huoltovarmuudesta
Islannin tuhkapilvet lamauttivat koko
Pohjois-Euroopan lentoliikenteen. Kevään aikana myös erilaiset lakot ovat
häirinneet kansalaisten normaalia elämää. Jännityksellä olemme seuranneet
uutisia, miten nousevat hinnat, koska
alkaa hamstraus ja koska loppuvat elintarvikkeet.
Todellisuudessa kevään aikana on
koettu vain pieniä häiriöitä. Mistään kriisistä ei voida puhua. Mutta miten on
varauduttu tilanteeseen, jossa varaosia
ei saada tai elintarvikkeet loppuisivat
kaupoista? Olisiko valmiusvarastoista
apua? Onko laaja riippuvuus ulkomaisista toimittajista osoitus heikosta omavaraisuudesta? Voisivatko tai haluaisivatko muut maat tukea Suomea, jos tulee
vaikeuksia? Mitkä ovat suomalaisten
velvoitteet muita EU-maita kohtaan,
niidenkin jotka kuulemma eivät ole niin
hyvin varautuneita. Näihin voisi vasta,
että Suomi on varautunut keskimääräistä paremmin poikkeusoloihin.
Omavaraisuus, kotimaisuusaste ja valmiusvarastointi ovat huoltovarmuuskäsitteitä. Huoltovarmuudella tarkoitetaan
kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen,
jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten
turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja
poikkeusoloissa. Huoltovarmuustoiminnan tarkoituksena on analysoida kriittisiin toimintoihin kohdistuvia uhkia ja
riskejä ja kehittää keinoja haavoittuvuuksien hallintaan. Häiriöissä ja poikkeusoloissa taloudelliset toiminnot pyritään
säilyttämään mahdollisimman lähellä
normaalitilaa. Huoltovarmuuden painopisteenä on yhteiskunnan keskeisten
perusrakenteiden turvaaminen. Erityiset
painopistealueet ovat tieto- ja energiaverkot.
Sotilaalliseen huoltovarmuuteen liittyy
tiivis yhteistyö kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa, joka on edelleen
verkottunut muihin maihin. Yhteistyö on
avointa molempia osapuolia hyödyttävää. Sillä on myös laaja yhteiskunnallinen tuki. Monissa puolustusmateriaalihankinnoissa huoltovarmuus on eräs
tärkeimmistä hankintakriteereistä. Tietyt
sotavarusteet on mahdollista hankkia
4
suorahankintoina suoraan kotimaiselta teollisuudelta ilman EU-kilpailutusta.
Tietäen kehitystyö kalleuden ja tekniikan
monimutkaistumisen tulee tälläkin alalla
mieleen, miten on huoltovarmuuden laita? Mikä osa teollisesta yhteistyöstä on
puhdasta kaupankäyntiä ja siihen liittyvää yhteistyötä, mikä on huoltovarmuuden osuus ja miten paljon takana on
puhdasta työllisyyspolitiikkaa. Varmaankaan muutaman ainutlaatuisen sotavarusteen kehittäminen ja hankinta eivät
kehitä teollisuuden kilpailukykyä. Käyttäjälläkin on lopulta suuria vaikeuksia pitää
hankittuja erikoislaitteita kunnossa. Eli
aina ei synny todellista huoltovarmuutta tai pysyvää osaamista vaikka näin oli
ajatus.
Suomi on EU-jäsen maana kiinteä ja
verkottunut osa eurooppalaista talouselämää. Tiivis yhteistyö muiden jäsenmaiden kanssa varmuudella lisää myös
huoltovarmuutta. Miten on tilanne sotilaallisen huoltovarmuuden laita, kun
Suomi ei kuitenkaan ole NATO-jäsen,
joita taas pääosa EU-maista on? Tähän
voidaan varmuudella todeta, että myös
jäsenyys vaatii varautumista. Näin maa
pystyy riittävällä varmuudella takaamaan
oman maansa toiminnan ja kenties aut-
tamaan muita. Talouskriisissä oleva
Kreikka on hyvä osoitus huonosta taloudellisesta varautumisesta, joka oli
johtaa sekä Kreikan että muut EU-maat
samaan syöksykierteeseen.
Huoltovarmuus on laaja käsite. Sitä
voi lähestyä hyvin monista suunnista.
Huoltoupseeriyhdistykseen kuuluu huomattava määrä jäseniä, joiden tehtävät
liittyvät suoraan huoltovarmuuteen.
Keskinäinen vuorovaikutus huoltoupseereiden välillä on hyvä tapa avata
huoltovarmuuden monitahoista kenttää.
Tavoitteena onkin ensi vuonna järjestää
tähän aiheeseen liittyvä juhlaseminaari,
jonka aiheena on huoltovarmuus. Samalla juhlistetaan yhdistyksen 85-vuotista taivalta.
Elokuun lopun päätapahtumana on
perinteikäs Huoltotapahtuma Lahdessa. Tällä kertaa tapahtumaan osallistuu
myös Sveitsin huoltoupseereita puolisoineen. Tapahtuma tarjoaa koko perheelle
mahdollisuuden huoltohenkiseen yhdessä oloon ja tällä kertaa kansainvälisessä
seurassa. Toivottavasti myös sää suosii
iloista joukkoa!
Toivotan jäsenistölle ja lukijoille
hyvää ja lämmintä kesää!
1/1 ILMOITUS
5
Artikkelisarja:
”Toimitusketju venyy ja paukkuu”
Kriisinhallintajoukkojen huollon tarve on suuri vaativissa olosuhteissa. Operaatioiden perustamiseen liittyvät materiaalisiirrot ja kulutuksesta johtuvat täydennykset on varauduttava tekemään osin yhteisillä resursseilla heti operaation alusta alkaen. Tehtävät voivat vaihdella, joten ennakointi on vaikeaa. Toimitusketjut kuormittuvat. Tarvitaan runsaasti huollon
kapasiteettia ja suojaa. Tässä artikkelissa pohditaan tukikohtainfrastruktuurin merkitystä,
kun tavoitteena on käyttää henkilö- ja materiaaliresursseja tehokkaasti ja turvallisesti.
Toimitusketju
tukeutumisedellytysten
näkökulmasta
Majuri Janne Rautiainen
Kirjoittaja palvelee Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnassa. Artikkeli mukailee
hänen Yleisesikuntaupseerikurssi 54:llä
tekemäänsä nopean toiminnan konseptin huoltoa ja Naton transformaatiota
käsittelevän tutkimuksen käsiteosuutta. Tutkimuksessa puretaan toimitus- ja
evakuointiketjun problematiikkaa huollon
yleisten periaatteiden näkökulmista. Majuri Janne Rautiainen on palvellut ISAF
–operaatiossa Afganistanissa ja EUFOR
Altheassa Bosnia-Hertsegovinassa.
Kirjoittaja eräässä ANA:n (Afghan National
Army) Keskisen Armeijakunnan operaatiotukikohdassa. (SRJA, ISAF4 –operaatio)
6
EU, YK ja NATO kehittävät yhteistoimintakykyisiä nopean toiminnan edellyttämiä huollon suorituskykyjä. Joukkoja, tilanneymmärrystä ja erilaisia toimintoja
voidaan käyttää esimerkiksi jonkin käynnissä olevan kriisinhallintaoperaation tukena tai uuden
operaation aloituksessa. Tarvitaan
liikkuvuutta, suojaa, logistista
ajattelua ja riittävän kattava tilannekuva. On kyettävä ennakoimaan tukitarpeen kehitystä,
huollon suorituskykyä ja tukeutumisedellytyksiä. Yllätykset voivat
olla suuria, joten on varauduttava toimitusketjujen venymisestä
aina voimankäyttöön.
Monikansallinen fyysinen ja toiminnallinen yhteenliittymä. Operaation
osallistujavaltiot ja kumppanit voivat
keskittää sekä kansallisen että monikansallisen huollon päätukikohtaan.
Keskittäminen mahdollistaa strategisten
ilma- ja/tai meri- sekä maakuljetusten
vastaanoton, pidempiaikaisen varastoinnin ja erilaisten suojausta sekä huoltoa
vaativien suorituskykyjen sijoittamisen.
Ilmakuva eräästä päätukikohdasta. (Kuva SRJA, ISAF3 –operaatio)
Tukeutumisedellytykset
määrittävät toimitusketjun
fyysisen rakenteen
Toimitusketjun rakentamisen reunaehdot. Tukitarpeen ymmärtäminen luo
perustan toimitusketjujen mitoittamiselle. Ymmärrys perustuu kokemukseen.
Huollon suorituskyky hankitaan riittävällä kapasiteetilla ja harjoittelemalla.
Tukeutumisedellytykset määrittävät toimitusketjun fyysisen rakenteen. Huollon
ryhmitys ja kapasiteetti on suunniteltava
sekä toiminnallisesti että maastoon sitoen. Se luo perusteet kiinteän infrastruktuurin tarpeelle.
Päätukikohta - operaation sydän
Päätukikohta on operaatioalueella tai
sen läheisyydessä oleva keskitetty
tukikohtaverkosto. Päätukikohdassa eri
toimialojen kuten huollon suorituskyvyt
voidaan keskittää tarkoituksenmukaiseksi yhteenliittymäksi. Usein päätukikohta
sijaitsee yhdessä tai korkeintaan muutamassa pienen kylän kokoisessa leirissä, joissa on usein lentokenttä, satama,
varasto- ja majoitusalueet sekä erilaisia
toimitiloja.
Tuttu konsepti? Päätukikohtaa voisi
verrata esimerkiksi Etelä-Suomen Huoltorykmenttiin huoltolaitoksineen sekä
yhteistoimintamahdollisuuksineen. Tosin erojakin löytyy. Keskittämistarve ei
ole uusi ilmiö, mutta sen liittäminen
yhteistoimintakyvyn kehittämiseen on
nostettu korostetusti esille Naton transformaation tavoitteissa. Huollon osalta
haasteet ovat samat myös puolustushaarayhteistoiminnan kehittämisessä.
Kriisinhallintatehtävistä saadaan runsaasti kokemusta palvelumallin soveltamiseen taktisen ja taisteluteknisen tason huoltoon. Palvelumalli luo rungon
ja täydentää joukkojen huoltoa. Toisaalta
eristyksissä toimivalla komentajilla tulee
olla riittävät huoltojoukot myös omassa
käytössään.
Sotahistoria tuntee lukuisia strategisen ja operatiivisen tason päätukikohtia. Myös taktisella ja taisteluteknisellä tasolla monet huollon ryhmitysalueet on joko suunniteltu kiinteäksi
tukikohtainfrastruktuuriksi tai käytännön
syistä muotoutuneet sellaisiksi. Esimerkiksi Vietnamin, Lähi- ja Keski-idän sotatai rauhanturvaamisen historiassa on
useita esimerkkejä ko. tukeutumiskonseptista. Yhteinen piirre näyttäisi olevan
suuri ja vaikeasti ennustettava kulutus,
suhteellisen kattava liikkumisen vapaus
”Minimum Footprint”. Kiinteää infrastruktuuria rakennetaan tai otetaan käyttöön mahdollisimman vähän. Toisaalta
huoltovarmuus ja huoltojoukkojen vahvuus ovat fundamentteja, jotka pakottavat tekemään kompromisseja. Vähimmäisvaatimus on, että toimitusketjuun
liittyvä infrastruktuuri voidaan hyödyntää jälleenrakentamistyössä. Joukkojen
poistuttua tukikohdat jäävät paikalliselle
väestölle hyödynnettäväksi, ei rasitteeksi.
Operaatioalueen tukikohdat ovat toimitusketjujen osia. Tukikohtaverkoston
fyysistä rakennetta voidaan jäsennellä
esimerkiksi seuraavasti:
Päätukikohta (-verkosto kuten Naton
”Joint Logistics Support Base”, JSLB)
Operaatiotukikohdat (eteentyönnetyt
tukikohdat kuten ”Forward Operating
Base”, FOB)
Tilapäiset kiinteät tukeutumispaikat ja
välivarastot (turvatalot, naapurit tms.)
Ryhmitysalueet maastossa
Yöpymispaikat ja tilapäiset ryhmitykset
maastossa
Kuljetukset
Toimittaessa samassa tukikohdassa voidaan vaihtaa keskenään erikoisosaamista ja -kalustoa
(Role Specialist Nation), mikä vapauttaa osallistujavaltioiden resursseja maastoon (Kuva
SRJA, ISAF4 –operaatio).
mintasädettä sekä turvallisuutta. Joukot
voivat hyödyntää operaatiotukikohtaa
huoltoon sekä reservien ryhmitys- ja
joukkojen lepoalueena.
Operaatiotukikohta lisää taistelukestävyyttä. Operaatiotukikohta mahdollistaa myös varastoinnin ja huoltoreservien ryhmittymisen. Tukikohtaa voidaan
ajatella esimerkiksi teollisuusalueelle
ryhmittyneenä prikaatin tai pataljoonan
huoltokeskuksena (H1), jos käytetään
huoltotaktiikasta tuttuja termejä. Varastointitarve on merkittävä, koska kulutus
on jatkuvaa ja suurta. Joukkojen on varauduttava toimimaan eristyksissä jopa
useita viikkoja. Esimerkiksi pataljoonan
kokoinen joukko voi kuluttaa satoja
kuormalavoja viikossa erilaista materiaalia, vettä ja polttoaineitta. Toiminnan
intensiteetin kasvaessa viikoittainen kulutus nousee yli helposti tuhanteen lavaan.
Huollon toimintaedellytyksiä on varauduttava puolustamaan. Päätukikohdan puolustusjärjestelyt mahdollistavat eri toimialojen ja aselajien suorituskykyjen yhteistoiminnan, joka
lisää turvallisuutta. Huollon suojaukseen käytettäviä voimavaroja säästyy. Päätukikohdissa
huoltohenkilöstön työrauha ja resurssit ovat päätukikohdissa suhteellisen hyvät, mikä mahdollistaa toimitusten huolellisen valmistelun ja lisää ketjun joustavuutta. (Kuvassa on erään
päätukikohdan puolustusharjoitus. SJRA, ISAF4 –operaatio).
sekä varautuminen toiminaan eristyksissä.
Myös pohjoismailla on pitkät perinteet päätukikohtien hyödyntämisestä
rauhanturvahistoriansa aikana. Esimerkiksi Suomi on usein hyödyntänyt
päätukikohtia, koska ne ovat soveltuneet toiminnan luonteeseen. Suomi on
toiminut myös mm. Euroopan Unionin
bulvaanina suurehkon lentotukikohdan
infrastruktuurin omistajana. Silloin EUFOR Althea –operaation alkuvaiheessa
Pohjoisen Taisteluosaston kehysvaltioasemaan liittyen tukikohdan omistajuus
siirtyi amerikkalaisilta Suomelle. Tukikohdassa oli lentokenttä, yli 600 rakennusta voimalaitoksineen, runsaasti varasto-,
majoitus sekä toimitiloja.
Operaatiotukikohdat mahdollistavat täydennykset, lääkintähuollon ja välttämättömimmät huoltopalvelut kauempana
päätukikohdasta toimiville joukoille. Lisäksi telttaratkaisuihin perustuvat toimitilat mahdollistavat välttämättömät 1-tason kunnossapitotyöt. Sopivan kiinteä
tukikohtainfrastruktuuri ”edessä” lisää
joukkojen ketteryyttä ja joukkojen toi-
Operaatiotukikohdan perustaminen
sitoo runsaasti resursseja. Tarpeettomaan varastointiin ei ole mahdollisuuksia. Huoltotarpeen arviot ohjaavat tukikohdan koolle asetettavia vaatimuksia.
Arvioinnissa voidaan hyödyntää aikaisempia kokemuksia ja oppaita. Suomalaiset huollon oppaat ovat osoittautuneet yllättävän hyödylliseksi myös kriisinhallintatehtävien suunnittelussa.
Operaatiotukikohta on kokoavan toimitusverkon päätepiste. Toisaalta se
on myös hajoavan toimitusverkon alkupiste (vrt. prikaatin/pataljoonan huoltokeskus). Operaatiotukikohdan sijainnin
on mahdollistettava säännölliset maakuljetukset päätukikohdasta. Tiestön tulisi
soveltua täysperävaunuille, kun ajetaan
hyvällä ajokelillä. Käytännössä usein on
Suora tukeutumismahdollisuus säästää resursseja. Toimitusvarmuuden ja
joustavuuden näkökulmasta moni toimitusketjun haaste ratkeaisi, jos joukko
voisi tukeutua suoraan päätukikohtaan.
Tosin silloin operaatiot eivät voi olla kovin monen tunnin päässä tukikohdasta.
Aina suora tukeutuminen ei ole tarkoituksenmukaista, jolloin joudutaan perustamaan operaatiotukikohtia.
Operaatiotukikohdat lisäävät
toimintakykyä ja joukkojen
operatiivista ketteryyttä
Operaatiotukikohdat täydentävät
huoltojärjestelmää. Operaatiotukikohdalla tarkoitetaan esimerkiksi eteentyönnettyjä tukikohtia kuten ”FOB, Forward Operating/Operation Base”, mutta
ei muutaman päivän ryhmitysalueita.
8
Paikallisen infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuuksia kuten tiestöä on rajallisesti. Se
käyttö vaatii usein raivauskykyä ja runsaasti tienpitoa, mikä on huomioitava organisaation
ja yksikkötyypin suunnittelussa. (Kuva SRJA, ISAF4 –operaatio).
joukkoyksikön kokoisille nopean toiminnan joukoille tulisi toimittaa viikoittaiset
täydennykset, koska silloin operaatioita
toteutettavat joukot eivät sitoudu huollon suojaamiseen operaatiotukikohdan
ja päätukikohdan välillä. Osallistujamaiden tulisi varata tai järjestää muulla tavalla riittävät resurssit (ml. suoja) päätukikohdan ja operaatiotukikohdan välisiin
toimituksiin. Joukkoyksikön resursseja
sitoutuu joka tapauksessa operaatiotukikohdan ja ryhmitysalueiden välisen
huollon järjestelyihin ja suojaukseen.
Ilmakuljetuskyky täydentää toimitusten perusjärjestelyjä. Rajallisen kuljetuskyvyn ja lentotoiminnan olosuhderiippuvuuden vuoksi tukikohtien välillä on varauduttava maakuljetuksiin.
Joukkojen on kyettävä toimimaan eristyksissä jopa viikkoja, joka lisää varastoinnin ja taktisten
ilmakuljetusten tarvetta. (Kuva SRJA, ISAF3 –operaatio).
tyydyttävä maastokelpoisten kuormaautojen käyttöön, joka voi sekin olla
ajokelistä riippuvaista. Taktisten ilmakuljetusten laskeutumismahdollisuus on
toinen tärkeä tekijä, kun valitaan tukikohdan paikkaa. Tukikohdassa on oltava
vähintään helikopterin laskeutumis- ja
kuumatankkauskyky sekä mahdollisuus
suojata laskeutumisalue.
Operaatiotukikohdassa on varauduttava toimimaan eristyksissä jopa
viikkoja. Ilma- ja maakuljetukset ovat
riippuvaisia kelistä ja turvallisuustilanteesta. Kokemusten mukaan maastokuorma-autot tai muut pyöräajoneuvot
eivät aina pääse liikkumaan pää- ja operaatiotukikohdan välillä, joten esimerkiksi telakuorma-autojen liikkuvuus voi
muodostua korvaamattomaksi kriittisten
täydennysten ja evakuointien mahdollistamiseksi. Esimerkiksi eteläisessä Afganistanissa tiestö voi muuttua tiettyinä
vuodenaikoina hyvin mutaiseksi, jolloin
erityisesti toimintakyvyn ylläpidon ja
tehtävän toteuttamisen kannalta kriittisen huollon osalta on kyettävä porrastamaan materiaalia, varaamaan osaamista
ja muita huollon suorituskykyjä.
tamuodot syntyvät usein sattumalta ja
epävirallisen verkoston kautta, mutta ne
on järkevää virallistaa sopimuksilla toimitusvarmuuden lisäämiseksi.
Toimitusperiaate on harkittava aina
tapauskohtaisesti. Usein periaatteena
on, että joukot vastaavat toimituksista eli noutavat materiaalin päätukikohdasta. Siihen on varauduttava, vaikka
toimittaminen operaatiotukikohtaan
säästäisi resursseja. JLSB -konseptista
(Joint Logistics Support Base) poiketen
Huollon suojaus sitoo runsaasti resursseja. Se voi olla eräs vastustajan
tavoitteista. Suuremmat kuljetukset
ovat houkutteleva kohde, mutta usein
yksittäisajot eivät ole mahdollisia turvallisuustilanteen kiristyessä. Suojaa
voidaan joutua vuorottelemaan, koska niukat resurssit on kohdennettava
tehokkaasti. Keskitettyjen kuljetusten
suojaamisessa on mahdollista käyttää
huolto- ja tiedustelujärjestelmien sekä
ilma- ja maakomponentin suorituskykyjä. Kolonnat ovat vastustajalle houkutteleva, mutta vaikea maali. Tilanteen
arvioinnissa kuljetusten keskittäminen
usein voittaa, jos uhkana ovat väijytykset tai rikollinen toiminta..
Myös huolto tarvitsee huoltoa. Tukikohtien välisten kuljetusten keskittäminen lisää huollon varmuutta ja taloudellisuutta. Marssiosastojen kuljetustuki ja
evakuointituki joudutaan usein kohdentamaan ajan ja paikan suhteen (aiemmin mainittu vuorotteluperiaate). Toiminnot on järkevää keskittää, jos siihen on
suinkin mahdollisuus. Keskitetyt kuljetukset ovat kokonaisuuksia, jotka voidaan suunnitella osana ”selustan tukeutumisjärjestelmää”. Kuljetusoperaatiot
vaativat erityisen paljon yhteistoiminnan
harjoittelua, mikä luo edellytykset vaihtoehtoisten keinovalikoimien hyödyntämiseen tilanteen vaatimalla tavalla.
Huolto maastossa ja pyörillä
Tilapäisjärjestelyt – joustavuutta ja
suojaa. Tilapäiset tukeutumispaikat
ja varastot täydentävät toimitusketjun
kiinteää tukikohtainfrastruktuuria ja kuljetuksia. Tilapäisjärjestelyjen hyödyntäminen parantaa usein huoltojoukkojen
turvallisuutta. Tavallisin tilapäinen tukeutumispaikka on naapurijoukon tukikohta
tai ryhmitysalue. Parhaat yhteistoimin-
Vaikeakulkuinen maasto, lentosää ja ajokeli pakottavat porrastamaan materiaalia. Joukkojen
on varauduttava toimimaan eristyksissä, mikä lisää huollon keskittämistarvetta operaatioalueella. Erityisesti varastointitarve lisää tarvetta hyödyntää kiinteää tukikohtainfrastruktuuria.
(Kuva SRJA, ISAF3 –operaatio).
9
Monikansallisuus on sekä haaste että mahdollisuus, mikä korostuu suuressa tukikohdassa. Hyödyntäminen vaatii tahtoa ja harjoittelua.
Kirjoittaja on kuudes oikealta. (Kuva SRJA, ISAF4 –operaatio)
”Täyttöpalvelu” vapauttaa tilaa kriittiselle huollolle. Täydennykset, porrastukset ja lepomahdollisuus voidaan
järjestää ennakoiden oletetuille partioreiteille. Pienenpien sotilasjoukkojen on
kuljetettava tarvittava huolto ja suoja
mukanaan useita päiviä pitkillä partiomatkoilla. Toimintaa helpottamaan varatut ”turvatalot/hotellit” voivat parantaa
toimintakyvyn ylläpitokykyä.
”Hotelliajattelu” täydentää huoltojärjestelmää. Turvataloille voidaan porrastaa pullovettä, polttoainetta sekä
taistelumuonia, mikä vapauttaa partion
ajoneuvoista tilaa tehtävän ja turvallisuuden kannalta kriittiselle materiaalille.
Myös turvataloverkoston suojaaminen
sitoo resursseja, joten ko. palvelu on
järkevintä hankkia yhteistoimintaosapuolilta toimittaessa kaukana ryhmitysalueelta. Turvataloverkostoa on vaikea
rakentaa heti operaation alkuvaiheessa,
mutta muiden kriisinhallintajoukkojen tai
kumppanien infrastruktuurista voi löytyä
tukeutumismahdollisuuksia.
Huollolla on oltava sama kyky kuin
tuettavalla joukolla, jos halutaan
ryhmittyä maastoon. Joukko joutuu
usein ryhmittymään ilman kiinteän tukikohtainfrastruktuurin hyödyntämismahdollisuuksia. Huoltojoukoilla on oltava
sama maastoliikkuvuus kuin tuettavilla
joukoilla. Pataljoonan kokoisen joukon
on joskus tarkoituksenmukaista jakaa
huoltokeskus kahteen osaan, kun toimitaan kaukana päätukikohdasta. Huoltokeskus 1 (H1=FOB) voisi toimia operaatiotukikohdassa ja huoltokeskus 2
(H2=ryhmitys) maastossa. H2 voidaan
ryhmittää painopistesuuntaan tai erillisessä suunnassa toimivan joukon tueksi, mikä parantaa yksikköjen liikkuvuutta
10
ja vapauttaa resursseja. Yksikköjen huolto on joskus tarkoituksenmukaista keskittää H2:n yhteyteen.
Maastoon mukaan vain välttämätön huolto. Maastoon voidaan ottaa
mukaan vain muutaman päivän täydennykset ja välttämätön huolto muista toimialoista. Huollon suojaamiseen,
kuljetuksiin, materiaalin käsittelyyn sekä
huoltovalmiuden saavuttamiseen sitoutuu runsaasti resursseja, kun toimitaan
vaativissa olosuhteissa tukikohdan ulkopuolella.
Partioivien joukkojen ja huoltokolonnien on varauduttava yöpymään
maastossa. Silloin joukkojen suojausjärjestelyt muistuttavat nopeaa puolustukseen ryhmittymistä. Myös huoltohenkilöstön on kyettävä voimankäyttöön,
mikä asettaa huoltohenkilöstön valinnoille ja koulutukselle tietyt minimivaatimukset.
Myös huoltohenkilöstön on varauduttava viipymään useita päiviä maastossa. Sääolosuhteet voivat olla ankarat
aina kovista pakkasista ja lumimyrskyistä kuumuuteen ja hiekkamyrskyihin,
mikä voi vaikeuttaa liikkumista ja lisää
kulutusta sekä kulumista. Toimitusten
kannalta vaativin keli on pitkät sateet
joka pehmittää tiet ajokelvottomaksi,
joten toimintakyvyn kannalta kriittinen
huolto on oltava marssiosastojen mukana.
Lopuksi
Tukeutumisjärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä kehittämistä.
Naton transformaation hengessä hahmoteltu tukeutumiskonsepti on erään-
lainen tarttumapinta globaaleihin toimitusverkkoihin, johon voidaan liittää
osallistujavaltioiden resurssit tarpeen ja
kyvyn mukaan. Globaalit toimitusverkot
ovat mahdollisuus koko operaation ajan,
mutta niiden merkitys korostuu suorituskyvyn rakentamisvaiheessa sekä
joukkojen keskittämisessä ja purussa.
Nopean toiminnan operaatioihin huolto
viedään mukana ja lähtökohtaisesti sillä
pärjätään, joten suunnitteluun on panostettava.
Oleellista on rakentaa riittävän vahvat
ja kattavat kansalliset huoltojoukot, joiden rakennetta muokataan moduuliperiaatteella tilanteen vaatimalla tavalla.
Suorituskyvyn rakentaminen vie kauan
ja siihen on sitouduttava. Nopean toiminnan kyky ei saisi perustua huollon
lyhytjänteiseen räätälöintiin, koska jo
pelkästään harjoittelu vie järjestelmältä
vuosia.
Tukikohtarakenteen olemassaolo ei
korvaa huollon suunnitelmallista
joukkotuotantoa ja huolellista operaation valmistelua. Kiinteän infrastruktuurin hyödyntämisessä kyse on lähinnä
huoltotaktiikan soveltamisesta. Joukoilla
on oltava kyky tukeutua eli sopiva kalusto, osaaminen ja tilannekuva sekä
yhteistoimintakyky. Sopivan kiinteä infrastruktuuri nostaa huollon suorituskykyä, joten toimintaympäristön analyysiin
tulisi varata runsaasti aikaa. Esimerkiksi
JLSB –konsepti ohjaa suunnittelua, mutta se vaatii operaatiokohtaista hiomista. Kiinteiden tukikohtien merkitys ei
varmaankaan vähene tulevaisuudessa,
koska vaativissa ja vaihtelevissa kriisinhallinnan olosuhteissa kaikki toimintaa
helpottava apu on tarpeen.
1/1 ilmoitus
RFID-teknologia
Puolustusvoimien tarpeisiin
Kapteeni Markus Ilonen
Kirjoittaja palvelee Hämeen Rykmentissä Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosastolla ja on vastannut Huoltokoulun
RFID-teknologiaan liittyvästä tutkimuksesta vuodesta 2008 alkaen.
Huoltokoulun RFID-tutkimus
Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosasto kokeili Pääesikunnan logistiikkaosaston toimeksiannosta RFID-teknologiaa ensimmäisen kerran vuonna 2007.
Selvitystyötä jatkettiin vuosina 2008 -10.
Tässä artikkelissa pohditaan tutkimuksissa esille tulleita kysymyksiä ja käytyä
keskustelua.
RFID (Radio Frequency Identification,
radiotaajuinen tunnistaminen) on tehnyt
teollisuudessa ja vähittäiskaupassa tuloaan jo muutamien vuosien ajan. Teknologiaa tavalla tai toisella käyttävien määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta, mutta
alalla odotettua suurta läpimurtoa ei ole
tapahtunut. Puolustusvoimissakin lähes jokainen työntekijä on tekemisissä
RFID-tekniikan kanssa avatessaan varuskunnan portin kulkutunnisteella tai tankatessaan ajoneuvoa PAJA-järjestelmään
kuuluvalla polttoaineen jakopaikalla.
RFID:n ominaisuuksia
RFID-tekniikan avulla on mahdollista lukea tunniste ilman suoraa näköyhteyttä
lukijalaitteen ja tunnisteen välillä, toisin
kuin viivakoodia käytettäessä. Esimerkiksi lika tai lumi tunnisteen pinnalla ei
vaikuta lukutapahtumaan ja tunniste voidaan sijoittaa sellaiseen paikkaan, jossa
se on suojassa vioittumiselta. Tunnisteita voidaan lisäksi lukea useita, jopa
satoja, samanaikaisesti. Tämä kaikki luo
12
RFID käyttökohteet on arvioitava tapauskohtaisesti ja tarvelähtöisesti.
lukutapahtumaan lisää vapautta ja paremmat mahdollisuudet automatisoida
tiedonkeruuta. Sähköinen tiedonkeruu
poistaa myös manuaalisen luku- tai näppäilyvirheen mahdollisuuden tietojen
syöttämisessä. RFID:n avulla voidaan
näin ollen parantaa sekä toiminnan tuottavuutta että laatua.
Toinen RFID:n merkittävä etu viivakoo-
diin nähden on sen suurempi tallennuskapasiteetti. RFID:n yhteydessä usein
käytetyn EPC-koodiston numeroavaruus
riittää tarvittaessa yksilöimään kaikki
teollisesti valmistettavat hyödykkeet.
Yhdistettynä näköyhteyttä tarvitsemattomaan tunnistustekniikkaan tämä avaa
materiaaliyksilöiden hallintaan suuria
mahdollisuuksia. Tuotteen uniikisti yksi-
löivä tunniste voidaan valmistusvaiheessa vaikkapa valaa sen sisään, jolloin se
on suojassa rikkoutumiselta ja väärennöksiltä. Tuoteyksilön elinkaaren vaiheista voidaan näin kerätä aiempaa yksityiskohtaisemmin tietoa.
RFID ei kuitenkaan ole optimaalinen
tunnistusratkaisu kaikkiin käyttötarkoituksiin eikä välttämättä tuo mitään lisäarvoa esimerkiksi viivakoodiin nähden,
joskus jopa päinvastoin. Radiotekniikkaa
tuntevat tietävät radioaallon heijastumisen ja vaimenemisen tuomat haasteet.
Kuuluvuus voi olla erinomainen yhdessä
paikassa ja metrin päässä vieressä olematon. Tätä ei ilmene muiden RFID:n
kanssa rinnakkaisten tekniikoiden yhteydessä.
Tunnistamisen rooli ja tarve
RFID:hen liittyvää keskustelua tuntuu
etupäässä hallitsevan kysymys fyysisen lukutapahtuman varmuudesta ja
ennen kaikkea vähittäiskaupan toimijoita kiinnostava tunnisteen kappalehinta. Molemmat ovat toki tärkeitä kysymyksiä, ja mikäli ne koetaan saatavia
hyötyjä suuremmiksi, niin teknologiaa
kohtaan tunnettu pidättyvyys on perusteltua. Vähemmälle huomiolle tuntuu
jäävän keskustelu fyysisen tunnistamisen merkityksestä prosesseissa ylipäätään eli mikä on tunnistamiseen liittyvä
business case. RFID on kuitenkin vain
tunnistusmenetelmä, jonka vaihtoehtoja
ovat ihmissilmä ja lyijykynä, viivakoodi
jne. Jonkin tapauksen toteuttaminen
RFID:llä voi olla mahdollista, mutta ei
välttämättä järkevää.
Logistiikassa tunnistamisessa on yksinkertaistettuna kyse jonkin tapahtuman ”leimauksesta,” jossa kerätään
tieto KUKA (tai MIKÄ) teki MITÄ, MISSÄ ja MILLOIN. Mikäli tällaisen leimauksen nopeuttaminen, automatisointi
tai tekeminen ylipäätään mahdolliseksi
on prosessin kehittämisen pullonkaula,
on RFID harkitsemisen arvoinen. Kerättävän tiedon tulee luonnollisesti olla
tarpeellista. Yksittäisenä tapahtumana
kyseinen tieto ei kenties ole niin merkityksellistä paitsi poikkeamien jäljityksessä. Sen sijaan tilastotieto tapahtumista
kuukauden tai vuoden ajalta voi auttaa
kehittämään toimintaa täysin uudelta
pohjalta. Tällöin puhutaan RFID:n välillisistä hyödyistä. Tiedonkeruu ei siten
välttämättä paranna perustapahtumaa
ollenkaan, mutta kerätystä tiedosta voi
olla hyötyä kokonaisuuden kehittämiselle. RFID mahdollistaakin tiedon keräämisen aiempaa laajemmin, useammin
ja monipuolisemmin.
Missä RFID:tä tulisi käyttää, jotta siihen investoitava veronmaksajien euro
tuottaisi parhaan tuloksen? Ratkaisut,
jotka parhaiten tehostavat materiaalitoimintoja lattiatasolla vai edellä mainitut
välilliset hyödyt? Ihanteellista olisi luonnollisesti löytää kohteita, joissa molem-
Sovelluksen eri käyttötarkoituksia.
sa sovellusalueiden käytön painopiste
olisi erilainen edellä kuvatulla tavalla.
Poikkeusolojen logistiikassa kiinnostavimmat asiat eivät yleensä ole päällimmäisenä päivittäisessä toiminnassa, joten RFID:n merkityksen toimitusketjunhallinnassa (supply chain management)
normaalioloissa voidaan katsoa olevan
suhteessa vähäisempi, kun taas käyttöomaisuuden kulutuksen ja kunnonvalvonnan (mobile asset management)
osuus korostuu.
Prosessit ja lähtötiedot kuntoon
RFID käyttöä voidaan hyödyntää esim. inventointiprosessissa.
mat tavoitteet olisivat saavutettavissa.
Näiden kahden tavoitteen välillä valinnan tekoa hankaloittaa, että välillisten
hyötyjen mittaaminen on usein vaikeaa.
Suorat hyödyt vaikkapa suoritteeseen
käytettävän ajan muodossa tulevat yksiselitteisemmin esille.
Automaatiota ja nopeutta
Puolustusvoimat on todellinen monialayritys, jonka päivittäinen toiminta
eroaa mittakaavaltaan ja suoritteiltaan
valtavasti siitä tarkoituksesta mitä varten organisaatio on olemassa. Erilaisia
logistiikan alan toimintojakin perinteistä yritystä huomattavasti enemmän eli
RFID:n käytölle on kohteita mistä valita. Normaalioloissa puolustusvoimissa lienee suhteellisen vähäinen määrä
prosesseja, joissa materiaalivirrat toimipisteiden välillä olisivat niin suuria, että
RFID:n hyöty vaikkapa lähetyksen vastaanottotoiminnon nopeuttamisen muodossa tulisi esille. Sen sijaan kriisiaikana
puolustusvoimien logistiikassa varmasti
saavutetaan RFID-investoinnin kannattavuuden kannalta tarvittavan suuri tapahtumien määrä. Tämän sanomisella ei
tarkoiteta, että RFID olisi normaaliolojen toimitusketjunhallinnassa tarpeeton,
mutta ainakin siviililogistiikkaan verrattuna arkipäivän materiaalivirrat ovat puolustusvoimien toimipisteissä vähäisiä.
Suurena varastoijana puolustusvoimissa nousee esille inventointiprosessi,
jossa voitaisiin saavuttaa hyötyjä laskentatapahtuman nopeutumisesta ja laadun
parantumisesta poistamalla manuaaliset
luku- ja syöttövirheet prosessista. Rauhan ajan koulutusorganisaatiossa kulutusmateriaalia, kuten ampumatarvikkeita, ei käytetä valtaisia määriä, mutta kalusto kiertää koulutettavien opetuksessa
14
ja siten aiheuttaa tapahtumia varastoille
ja kunnossapidolle. Näiden tapahtumien seurannassa voidaan RFID:n nähdä
tuovan hyötyjä arkipäivän toiminnassa.
Esimerkiksi materiaaliyksilön lainausajat
ja suoritetut kunnossapitotoimenpiteet
voidaan kirjata vaivattomasti tuotteen
tietoihin. Vai voitaisiinko kuvitella vaikkapa rynnäkkökiväärin lainausajoista pidettävän kirjaa kynällä ja paperilla? RFID
mahdollistaa siten materiaalin tasaisen
kierrättämisen käytössä. Kerättävää tietoa ja tiedon hyödyntämistapoja on lukuisia.
RFID-järjestelmä olisi siten varmasti
hyödyksi puolustusvoimissa kaikissa turvallisuustilanteissa, mutta normaaliolois-
Huoltokoulun tekemistä kokeiluista saatujen havaintojen nojalla on syntynyt
käsitys, että perusmuodossaan itse lukutapahtuman varmuus tai tunnisteen
kestävyys ei muodostu käyttöönoton
esteeksi. Tavoitteita asetettaessa tulee
muistaa teknologian rajoitteet, eikä tule
sortua epärealistisiin odotuksiin. Mikään
järjestelmä ei toimi sataprosenttisesti,
joten miksi vaatia sitä RFID:ltäkään?
ICT-alalta tutut sloganit ”plug and
play” tai ”kaiken aikaa, kaikkialla, kaikkien kanssa” eivät ole vielä arkipäivää
RFID:n puolella.
Mikä tässä siis enää pidättelee
RFID:n tuloa? Puolustusvoimien tapauksessa itse tunnisteen hinnan ei pitäisi
olla vähittäiskaupan tapaan kynnyskysymys. Käyttöönottoa ei kuitenkaan tule
miettiä kritiikittömästi vaan kohteet on
arvioitava tapauskohtaisesti ja tarvelähtöisesti. On tärkeää miettiä kohdeprosessi kokonaisuutena kuntoon ja alkaa
vasta sitten suunnitella siihen liittyvien
tapahtumien rekisteröintien automatisointia ja tarkoitukseen sopivan välineen
valintaa. Enemmän ei välttämättä ole
parempi ja RFID ei ole tarkoituksenmukaisin ratkaisu joka paikkaan.
Meneillään oleva toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen tekee tässä
suhteessa prosessien uudelleenarvioinnin ja valtakunnallisen yhtenäistämisen
muodossa erittäin hyödyllistä perustyö-
aalimäärään nähden kovin hidas. Jotta
RFID:tä voitaisiin kunnolla hyödyntää
päivittäisissä toiminnoissa, myös olemassa olevaa materiaalia olisi merkittävä. Mitä pienempiä kohteita RFID:lla
päätettäisiin seurata, sitä suuremmaksi
merkintätyö luonnollisesti kasvaa. Jo
pelkkä kuormalavojen määrä on valtava,
puhumattakaan kuljetuspakkauksista tai
tuoteyksilöistä. Merkintätyö olisikin kaiketi järkevää yhdistää kohdemateriaalille
tehtäviin muihin toimenpiteisiin, kuten
määräaikaistarkastuksiin.
Mikäli seuranta haluttaisiin ulottaa
materiaaliyksilöihin, soveltuvien tunnisteiden valinta koko merkittävälle puolustusvoimien käyttöomaisuuden valtaisan
kirjolle tulisi myös olemaan suuri työ.
Jokaisesta merkittävästä tuotteesta tulisi etsiä tarkoitukseen soveltuva paikka tunnisteelle. Esimerkiksi Huoltokoulun kokeilussa mietittäessä tunnisteen
paikkaa rynnäkkökiväärissä päädyttiin
sijoittamaan se kahvan sisäpinnalle.
Kiinnityspinnat tuotteissa ovat erilaisia
kooltaan ja materiaaliltaan, joten yhden
tunnisteen koko, kiinnitystapa tai antennin ominaisuudet tuskin ovat ideaaleja
tai edes riittävän hyviä koviin suureen
joukkoon tuotteita.
Aloitusurakka käyttöönotossa lienee
joka tapauksessa melkoinen. Uuden
teknologian käyttöönotto vaatii kuitenkin
tiettyä rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja työtä pelkäämätöntä asennetta.
Emme tällä hetkellä kenties näe kaikkea
teknologian mukanaan tuomaa hyötypotentiaalia. Aivan kuten ei tietokonettakaan enää käytetä vain sähköllä toimivana kirjoituskoneena, myös RFID:n
kohdalla tarvitaan kykyä nähdä uuden
teknologian mahdollistamat uudet, nykyisistä suurestikin poikkeavat toimintatavat.
RFID tuo automaatiota ja nopeutta materiaalin käsittelyyn.
tä myös mahdollista RFID:n käyttöönottoa silmällä pitäen. Järjestelmä on juuri niin hyvä kuin siihen syötetty tieto.
RFID:n avulla järjestelmässä oleva tieto
olisi ajantasaisempaa ja virheettömämpää siten tehostaen toiminnanohjausta. Tässä suhteessa käyttöönotto onkin
ennen kaikkea tietojärjestelmäprojekti.
Näin varsinkin, jos RFID ei korvaa vastaavassa käytössä aiemmin ollutta muuta tunnistusvälinettä, kuten viivakoodia.
RFID:n tehokas käyttö kuitenkin edellyttää, että kohdeprosessin tarvitsemat
perustiedot, vaikkapa tuoterakenne, on
luotu toiminnanohjausjärjestelmään.
Suuri tietojärjestelmätyö on siten odottamassa.
Mittava merkintätyö
Aivan vähäpätöinen urakka ei myöskään
ole RFID-järjestelmän käyttöönottoon
liittyvä materiaalien merkitseminen.
Joustavinta olisi siirtyä uusiin merkintöihin hankittavan uuden sotamateriaalin kautta. Uusissa hankinnoissa olisi
järkevää vaatia tuotteiden ja pakkausten
merkintää RFID-tunnisteilla jo toimittajan tekemänä, jolloin sen saapuessa
puolustusvoimien haltuun materiaalin
käsittely tehostuisi alusta alkaen. Hyötyjä merkinnöistä saisi myös valmistaja
mahdollisten materiaalin tehdashuoltojen yhteydessä. Uusiutumistahti on
kuitenkin jo olemassa olevaan materi-
15
Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiön kevätkokous
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön
huolto­up­seerisäätiö piti kevätkokouksensa Helsingissä 21.4.2010. Samalla säätiö muisti standaarillaan
puheenjohtajansa, eversti evp Leo
Puustisen (kuvassa kesk.) johdolla säätiön hallituksesta poistuneita eversti Jari Anttalaista (kuvassa
vas.) ja eversti evp Kari Suvantoa
(kuvassa oik.) pitkäaikaisesta ja
ansiokkaasta hallitustyöskentelystä. Varsinaisessa kokouksessaan
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiö myönsi apurahoja
kahdelle logistiikan ja huollon alalla
Maanpuolustuskorkeakoulussa väitöskirjatyöhön lähteneelle huoltoupseerille. Lisäksi säätiö antoi apurahan yhden huoltupseerin logistiikkaalan jatko-opiskeluun Iso-Britanniassa vuosina 2010–2011. Tuettujen väitöskirjatöiden sekä jatko-opiskelun
osalta tuotoksista ja tuntemuksista
tullaan lukemaan myöhemmissä
Huoltoupseeri-lehdissä.
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö
myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, jotka
liittyvät huoltoupseerien koulutusta palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön,
täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan.
Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 1.4.2010 mennessä osoitteella:
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitus
Asiamies evl Mauri Etelämäki
Maanpuolustuskorkeakoulu
Taktiikan laitos
PL 7
00861 Helsinki
Lisätietoja: mauri.etelamaki@mil.fi
HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS
11.10.2010 Tampereella Millog Oy:n tiloissa
(Hatanpään valtatie 30) klo 17.00 alkaen.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat sekä kuullaan esitelmä kunnossapidon
strategisesta kumppanuudesta.
Kokouksen jälkeen iltapala.
Tervetuloa!
Vierailun järjestämiseksi yllä mainitussa kiinteistössä, tarvitaan ilmoittautumiset osallistumisesta kokoukseen. Ilmoittautumisena tarvitaan nimi, työnantaja, tehtävä, ja ne lähetetään sihteerille
1.10.2010 mennessä matti.sopanen@mil.fi tai majuri Matti Sopanen, PELOGOS, PL 919, 00131 Helsinki.
16
1/1 ilmoitus
17
MILLOG 2010 Symposium
Tutkimusabstrakteja pyydetään sotilaslogistiikan symposiumiin
The Nordic Defence Logistic Research Network (NODLOREN) järjestää
sotilaslogistiikan Symposiumin Maanpuolustuskorkeakoululla 1. - 2.12.2010.
”Studying Logistics for Military Organisations”
Abstraktien viimeinen jättöpäivä on 27.8.2010.
Lisätietoja: Evl Vesa Autere/MPKK tai http://www.mpkk.fi/fi/ajankohtaista/
31. toukokuu
2010
Symposium background
The Military Academies of Finland,
Sweden and Norway established in
2006 a society intended to further research and academic education in military
logistics and military supply chain management in the broadest sense. This
association is titled The Nordic Defence
Logistic Research Network (NODLOREN). Its purpose is to build a network
for the creation, development, exchange and diffusion of research and knowledge about all military logistics relevant academic disciplines. NODLOREN
co-operates together with The Humanitarian Logistics and Supply Chain Research Institute (www.hanken.fi/public/en/
humloginstitute)
A main activity of the NODLOREN is
an international MILLOG Symposium
every second year. The second MILLOG Symposium will be held on 1-2
December, 2010 at the Finnish National
Defence University, Helsinki. It brings
together civil and military scientists
interested in improving their research
and further develop their network in
the field of logistics and SCM. You are
cordially invited to participate in this exciting event.
Symposium theme: “Studying
logistics for military organisations”
18
Researchers are invited to submit extended abstracts discussing the symposium theme or papers for one of the
tracks mentioned below. To the Symposium papers are invited dealing with
following topics:
• Logistics and SCM management
• Defence procurement
• Public-private business relations and
management
• Technical logistics solutions
• Methodological and theoretical challenges in military logistics research
• Armed forces and Humanitarian Logistics
• Defense acquisition
• Other
Special issue on “ Developments in
Defence Logistics” call for papers
from International Journal of Physical
Distribution & Logistics Management”.
Papers presented in symposium are
possible to join call for papers from
IJPDLM. The deadline for the Special
Edition is 31 January 2011.
Who should attend?
This Symposium is of interest to researchers, military and civilian, in all fields
with a military logistics and supply
chain management relevance.
Participation and submission
If you would like to present a paper at
the Symposium, please submit an extended abstract of 3-4 pages (including
spaces) to the Symposium organising
committee at vesa.autere@mil.fi by Friday 27 August 2010. All submissions
will be peer-reviewed for academic quality.
Organising committee of the MILLOG
Symposium:
Vesa Autere, LtCol, Researcher logistics, PhD student, vesa.autere@mil.fi
Tel: +358(0)299530434
Tommi Myyryläinen, SrLt, Researcher
Humanitarian Logistics,
tommi.myyryläinen@mil.fi
Tel: +358(0)299443621
Secretary: Tuula Soisalo,
tuula.soisalo@mil.fi
Tel: + 358 (0)299530411
Fax: + 358 (0)299530436
National Defence University
Department of Leadership and Military
Pedagogy
PO Box 7 FI-00861 Helsinki
Scientific committee for the MILLOG
Symposium 2010
Professor Lauri Ojala, TSE, Turku
Professor Gyöngyi Kovács, HANKEN,
Helsinki
Professor Hannu Kari, NDU, Helsinki
Professor Aki Mauri Huhtinen, NDU,
Helsinki
Professor Josu Takala, University of Vaasa
Dr David M Moore, Director, Centre for
Defence Acquisition, UK
Assistant Professor Tore Listou, Defence Academy, Norway
Key dates
Deadline submission of extended
abstract (3-4 pages; see Instructions for
authors) 27 August 2010
Notification of acceptance sent by 24
September 2010
Deadline submission of full paper 4 November 2010
Deadline early bird registration. 4 November 2010
Practical information
Information about hotel reservations
will be available on www.mpkk.fi/xxx in
August 2010.
Registration to Symposium will be
opened in August 2010 on www.mpkk.
fi/xxx
Presentations
If invited to present a full paper at the
Symposium, please note that presentations should be in Microsoft® PowerPoint® and last no more than 20 minutes. Presentations will be followed by
5-10 minutes of discussion and questions.
both the East and West. The archipelago that surrounds Helsinki with hundreds of tiny islands creates an idyllic
environment for cruises, for example.
Over 450 years of history, several
architectural layers and the impact of
different periods can be clearly seen in
Helsinki. Finnish design has also made
the country’s capital city world famous. The beauty of the surrounding nature blends seamlessly together with
high-tech achievements, while old traditions mix with the latest contemporary trends. The city centre has many
beautiful parks, and the nearby forests
offer an ideal setting for peaceful and
quiet walks. Helsinki’s rhythm is laid
back yet at the same time refreshingly
active in terms of both the number and
quality of restaurants and nightclubs.
Everything is nearby – Helsinki is a
pocket-sized metropolis that is ideal for
visitors!
Instructions for authors
2nd Military Logistics Symposium, Helsinki, 1-2 December 2010
Extended abstracts of no more than 3-4
pages (including spaces) and formatted
as follows should be submitted to NDU
FIN at vesa.autere@mil.fi by Friday
27 August 2010.
The submitted contribution will be reviewed by our reviewers and the authors
of extended abstracts will be notified
whether their paper is accepted by 24
September 2010. The author is required
to provide the following information:
Title of paper
All papers must be written in English
and Symposium presentations are to
be delivered in English.
Abstract
Purpose: Text; Research approach: Text; Findings and Originality: Text Research impact: Text Practical impact: Text Helsinki, the capital of the Republic of
Finland, is a modern city with over half
a million residents and is situated on
the Baltic Sea. In 2000 Helsinki was an
official European City of Culture while
celebrating its 450th anniversary.
Helsinki together with the neighbouring cities of Espoo, Kauniainen and
Vantaa forms the Helsinki metropolitan
area with more than a million inhabitants.
Capital where Eastern and Western
cultures meet
Helsinki is unique among Northern European cities. The lifestyle in the second-most northern capital city in the
world is full of contrasts and activities
in the form of hundreds of events and
friendly people. Helsinki’s identity has
been formed by cultural influences from
Notice: Abstracts will be reproduced as
received. All extended abstracts will be
provided in CD version to delegates. If
you encounter any problems meeting
the above requirements, please contact
the MILLOG Symposium organising
committee by e-mail at: vesa.autere@
mil.fi
Welcome to Helsinki!
Language
Helsinki – The beautiful and lively
capital of Finland!
the paragraphs.
• Photographs and Drawings: pasted
directly into appropriate spaces inside
the text
Author 1, Author 2 + Affiliation
Keywords
word1, word2, word3
The detailed information on the proper
format of the document is as follows:
• Paper Size: A4 (210 x 297 mm)
• Margins
• Top: 53.0 mm
• Bottom: 53.0 mm
• Sides: 42.9 mm
• Title: Times New Roman 14pt, bold,
capital letters, centered
• (leave one line space)
• Author(s): Times New Roman 12pt,
centered below the title (underline presenting author)
• Affiliation(s): Times New Roman 10pt, italic, centered below the
Author(s) including the
postal address and e-mail address
• (leave one line space)
• Body Text: Times 12pt justified, single-spaced, leaving no space between
Kutsu
Huoltoupseeriyhdistys ry:n
Länsi-Suomen
aluetilaisuuteen
Teemana
Maavoimien huolto
Huoltoupseeriyhdistys ry järjestää
13.9.2010 klo 12.00–14.00 Panssariprikaatin Vaakunasalissa (Parolannummentie, Hattula) Länsi-Suomen
alueen jäsenille tarkoitetun tilaisuuden, jonka teemana on maavoimien
huolto.
Tilaisuuden järjestelyistä vastaa Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunta.
Kahvitarjoilu.
Osallistumisesta pyydetään ilmoittamaan ensisijaisesti sähköpostilla sihteeri Jasmin Liukkoselle,
jasmin.liukkonen@mil.fi tai viikon 34
aikana puh. 0299 464 102.
Tervetuloa
Timo Kakkola
Eversti
Länsi-Suomen Huoltorykmentin
komentaja
19
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on uudistunut työelämälähtöiseen suuntaan ja
muodostaa nyt yrityksille varteenotettavan rekrytointikanavan.
Uudistettu puolustusvoimien
kuljettajakoulutus tuo paljon
hyötyä nuorten siviilielämään
Nuorten kiinnostus puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen on lisääntynyt.
Mikko Räinä
everstiluutnantti evp
Puolustusvoimien ei suoraan
omasta tarpeesta katsoen olisi
ollut tarvetta lähteä mukaan kuljettajien ammattipätevyyskoulutukseen, mutta puolustusvoimat
kantaa näin omalta osaltaan yhteiskuntavastuuta.
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on
uudistunut vuoden 2009 alusta vastaamaan EU:n ammattipätevyysdirektiivin asettamiin haasteisiin. Kaikki C- ja
CE-luokan sotilaskuljettajat saavat palveluksen aikana perustason ammattipätevyyskoulutuksen. CE-luokan kuljettajat saavat sen 280 tunnin mittaisena
perustason ammattipätevyyskoulutuksena ja C-luokan kuljettajat 140 tunnin
nopeutettuna perustason ammattipätevyyskoulutuksena.
Sokka-hankkeet
Sotilaskuljettajasta kuljetusalan ammattilaiseksi vuosina 2005-2010 toteutetuissa
SOKKA, PilottiSOKKA ja TyöSOKKA-hanke puolustusvoimien ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten kanssa päättyvät
tänä kesänä ja työn tulosten hyödyt ovat
ilmeiset. ”Pyrimme yhteistyökumppaneidemme kanssa luomaan koulutuspaketin, jolla ammattipätevyyteen vaadittava koulutus tukisi mahdollisimman hyvin
myös puolustusvoimien tarpeita”, on
aiemmin Ruotuväki-lehdessä todennut
everstiluutnantti Esa-Jussi Nuutila.
”Suomi kulkee kumipyörillä ja on
kaikkien kannalta hyödyllistä, että Suomessa pystytään itse kouluttamaan lainsäädännön edellyttämät kuljettajat. Jos
emme itse pysty kouluttamaan kuljettajia, heidät tuodaan jostain muualta.
20
Kuljettajaksi koulutettava
varusmies saa pitkän palvelusajan vastineeksi jotain
konkreettista hyötyä siviilielämää varten. Kuorman
oikea sidonta on tärkeä turvallisuustekijä.
Se että kuljettajat puhuvat suomea, on
kaikkien etu”.
Suorat hyödyt ja hyväksi luvut
Nykyisin puolustusvoimiin kuljettajaksi
haketuvat eivät tavoittele vain ajokortti-
luokan korotusta esimerkiksi rekkakorttiin vaan saavat monipuolisen koulutuksen lisäksi oikeuden harjoittaa kuljettajan ammattia ansiomielessä.
Vaikkei puolustusvoimissa kuljettajaksi koulutettu ammattikuljettajaksi koskaan
ryhdy, mittaa hän hyödyt siviilielämässä
monella tavalla. Kuljettajat saavat koulutusta ennakoivaan ja taloudelliseen ajotapaan,
jolla on myönteisiä vaikutuksia ympäristöön. Lisäksi koulutetaan kuljettajan työssä tärkeitä tekijöitä kuten oman terveyden
ylläpitoa oikean ruokavalion ja liikunnan
myötä. Kuljettajille koulutetaan myös hyvät ensiaputaidot. Kerran hankitut taidot ja
lailliset ammattioikeudet voidaan palauttaa
lyhyellä koulutuksella ja ansainnan kuljettajana voi aloittaa myöhemmälläkin iällä.
Uudistettu sotilaskuljettajakoulutus
tarjoaa myös mielekkään vaihtoehdon
ammatillisista opinnoista (logistiikan perustutkinto) valmistuville nuorille syventää ammatillista osaamista varusmiespalveluksen aikana. Palveluksen aikana
hankittu osaaminen voi myös motivoida
nuorta hakeutumaan jatkokoulutukseen
ja kuljetus- ja logistiikka-alan ammatteihin. Ammatillisia koulutusväyliä, joissa
kyseinen osaaminen on suoraan hyväksi luettavissa pitkälti toista kymmentä
ja muita koulutusväyliä, joissa siitä on
hyötyä lähes saman verran.
Kuljettajat saavat monipuolista koulutusta, josta heille on hyötyä siviilissä
monella tavalla.
Kuljettajakoulutus kiinnostaa –
rekkapuolelle tungosta
Ammattipätevyyskoulutus on lisännyt
kuljettajakoulutuksen kiinnostavuutta,
kun sen myötä tarjoutuu nuorelle mahdollisuus siirtyä palvelusajan jälkeen
suoraan kuljetusalan töihin ja saatu koulutus on hyväksi luettavissa useissa ammattitutkintoon tähtäävissä opinnoissa.
Kiinnostus etenkin yhdistelmäajoneuvon kuljettajakoulutukseen on ollut laajaa. Halukkuuden ymmärtää hyvin, sillä
siviilipuolella hintaa jo C-kortin ja ammattipätevyyskoulutuksen hankkimiselle
kertyy helposti hintaa yli 6 000 euroa.
Lisäksi rekkakortin ja ammattipätevyyden voi armeijan jälkeen saada jo alle
21-vuotiaana, kun siviilipuolella pitäisi
odottaa tuon iän täyttymistä.
Kuljettajakoulutuksen aloittaneista
mahdollisimman monet haluaisivat pitkän palvelusajan vastikkeeksi mahdollisimman laajan koulutuksen. Yhdistelmäajoneuvokoulutukseen on ollut riittävästi
halukkaita, niin etteivät kaikki halukkaat
pääse rekan rattiin. Seikka on valitettava, koska tällöin saatetaan menettää
potentiaalisia alalle aikovia nuoria.
Kumppaneita Vesivehmaalla syksyllä 2009. Vasemmalta toimitusjohtaja Pekka Kari, Savon
Kuljettajakoulutus, koulutusalavastaava Sami Välilä, Kouvolan AKK, koulutuspäällikkö Marko
Noronen Jyväskylän Aikuisopisto, rehtori Seppo Valojää Kouvolan AKK ja kapteeni Petteri
Keskinen Panssariprikaati.
Kehittämistä jatketaan
Kehittämishankkeessa mukana olleet
koulutusorganisaatiot jatkavat työelämän
kehittämis- ja palvelutehtävää toimimalla
tiedottamisen, yhteistyön ja rekrytoinnin
tukijoina sekä yksilöllisten koulutuspolkujen mahdollistajina. Tavoitteena on löytää
keinoja tukea varusmiespalveluksen ja
työelämään siirtymisen välistä nivelvaihetta niin, että työllistyminen olisi entistä
nopeampaa. Erityisenä painopisteenä on
työuraansa aloittavan kuljettajan tutkinnonsuorittamisen ja ammatillisen kasvun
tukeminen yhdessä työelämän kanssa.
Ammattipätevyys avaa monia ovia.
Esimerkiksi kesätyöpaikkaa kuljetusalalta haettaessa katsoo työnantaja varmasti eri silmin hakijaa, jolla on osaamista
ja asianmukaiset pätevyydet taskussa.
”Ammattipätevyys avaa monia ovi, esimerkiksi kesätyöpaikkaa haettaessa. Suosittelen
hakeutumista kuljettajakoulutukseen, mikäli haluat saada parhaan mahdollisen hyödyn irti
varusmiespalveluksesta,” on todennut Ilmo Suurnäkki PE-logistiikkaosastolta.
Pääesikunnan asiantuntija-arvio
”Uusittu kuljettajakoulutusjärjestelmä on
toiminut hyvin”, kertoi viime huhtikuussa
Kouvolassa Pääesikunnan logistiikkaosastolla kuljettajakoulutusasioista vas-
taava insinöörikomentajakapteeni Ilmo
Suunäkki
”Kuljettajakoulutuksen aloittaneissa
keskeyttäneitä on vähän ja ulkopuolisten
kouluttajien toimintaan ollaan puolustusvoimissa tyytyväisiä”. 21
Huoltoupseeriyhdistys ry:n kevätko
Läsnä kokouksessa yhdistyksen kunniajäsenistä olivat teollisuusneuvos Kaarle Henrik Pentti, toimitusjohtaja Seppo
Laalo ja kauppaneuvos Arto Arvonen.
Valtuuskunnasta kokoukseen osallistui
13 jäsentä, kaikkiaan kokoukseen osallistui 30 yhdistyksen jäsentä.
Huoltoupseeriyhdistys ry:n puheenjohtaja, eversti Risto Kosonen avasi kokouksen klo 17.30 toivottamalla kokousedustajat tervetulleiksi. Samalla hän totesi yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin vaihtuneen, ja että tämä saattaa
alkuvaiheessa näkyä jonkin verran. Kosonen korosti aluetoimintaa sekä vuorovaikutusta kaikkien osapuolien välillä.
Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö
kenraalimajuri Paavo Kiljunen toivotti
osallistujat tervetulleiksi puolustusvoimien tiloihin Pääesikuntaan. Kiljunen
totesi puolustusvoimissa olevat yhteiskunnan tutut haasteet eli tehtävien suuren määrän ja taloudellisten resurssien
entistä pienemmän määrän - toimintaa
on sopeutettava.
Yhdistyksen puheenjohtaja esitteli kokousesitelmöitsijä insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosolan Pääesikunnan Materiaaliosastolta. Tämän jälkeen kuultiin
Kosolan esitelmä huoltovarmuudesta
teknologian näkökulmasta.
Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraalimajuri Paavo Kiljunen.
22
kous pidettiin 15.3. Pääesikunnassa
Huoltoupseeriyhdistys ry:n
toimintakertomus vuodelta 2009
Kulunut vuosi oli yhdistyksen 83. toimintavuosi. Yhdistyksen puheenjohtaja
toimi eversti Jari Anttalainen ja valtuuskunnan puheenjohtajana lakiasiainjohtaja, res. kapteeni Olli Happonen.
Vuoden teemana oli “HUOLTOVARMUUDEN JA LOGISTIIKAN
VUOSI – KUMPPANUUDET SEKÄ
INTEGROITUMINEN
KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI”.
Toimintavuosi toteutettiin suunnitelman
mukaisesti.
Yhdistyksen taloudellinen tila on pysynyt vakaana. Tilanne on mahdollistanut
tarkoituksenmukaisen tuen alueelliselle
toiminnalle sekä muun suunnitellun toiminnan.
YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Kevätkokous pidettiin Lahden varuskunnan upseerikerholla 16.3.2009. Ko-
kouksen isäntänä oli puolustusvoimien
sotatalouspäällikkö kontra-amiraali Juha
Rannikko. Kokouksessa oli paikalla 24
yhdistyksen jäsentä.
Syyskokous pidettiin Helsingissä Valio
Oy:n tiloissa 12.10.2009
Valion talousjohtajan Antero Riihikallion toimiessa
isäntänä. Kokouksessa oli paikalla 39
yhdistyksen jäsentä.
Kokouksissa käsiteltiin sääntöjen edellyttämät asiat.
Vuosikokouksissa täydennettiin valtuuskunnan henkilöstöä kohdassa 3.3
esitetyllä tavalla. Samalla valtuuskunnan
puheenjohtajaksi valittiin lakiasiainjohtaja Olli Happonen ja varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Harri Koponen.
HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT
Syyskokouksen 2008 vuodelle 2009 valitsemana hallituksena on toiminut:
Puheenjohtaja ev Jari Anttalainen
Varapuheenjohtaja kapt res Caj Lövegren
Jäsen ltn res Pasi Kohmo
Jäsen evl Timo Vilkko
Jäsen evl Mika Multanen
Jäsen evl Timo Saarinen
Jäsen evl evp Jukka Eskola
Jäsen evl Mauri Etelämäki
Jäsen evl Jari Virolainen
Jäsen kapt Mika Pyykkö
Hallituksen valitsemana sihteerinä on
toiminut kapteeni Mika Pyykkö sekä taloudenhoitajana merkonomi Tarja Takala.
Hallituksen toiminta
Hallitus on kokoontunut toimintavuonna
kuusi kertaa.
Hallitus on tehnyt yhdistystä tunnetuksi järjestämällä esittelytilaisuuksia
sotilasopetuslaitoksissa sekä rohkaissut
jäsenistöään ja erityisesti palveluksessa olevia huoltopäälliköitä aluetoiminnan
järjestämisessä.
23
Kokouksen puheenjohtajaksi valittu eversti
Martti Tuomainen veti kokouksen läpi vankalla
rutiinilla.
Valtuuskunta
Yhdistyksen valtuuskuntaan on kuulunut
yhteensä 29 Suomen elinkeinoelämän
ja puolustusvoimien huollon johtotehtävissä toimivaa jäsentä. Valtuuskunta
on tukenut yhdistyksen toimintaa koko
valtakunnan alueella yhteistoiminnassa
hallituksen kanssa.
Vuosikokouksessa valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi lakiasiainjohtaja
VT Olli Happonen Helsingistä ja varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja KTM Harri Koponen Naantalista.
Valtuuskuntaan vuonna 2009 ovat kuuluneet:
- lääkintöneuvos lääkev evp Aho Juhani,
Espoo
- toimitusjohtaja Gröhn Juha, Hyllykallio
- hallituksen pj maj res Haapanen Juhani, Vammala
- hallintojohtaja ltn res Halkilahti Heikki,
Espoo
- lakiasiainjohtaja kapt res Happonen
Olli, Helsinki
- varatoimitusjohtaja kapt res Heinistö
Kari, Espoo
- toimitusjohtaja ins maj Heiskari Jaakko, Rovaniemi
- hallituksen vpj maj res Hentunen Harri, Joensuu
- toimitusjohtaja ltn res Henttinen Markku, Lahti
- toimitusjohtaja ylil res Huusko Pertti,
Lempäälä
- myynti- ja markkinointijohtaja Inskapt
res Härtsiä Heikki, Tampere
- toimitusjohtaja kapt res Juutinen Heikki, Espoo
- toimitusjohtaja kapt res Karppinen
Matti, Lempäälä
- MAAVMATL:n joht kenrmaj Kiljunen
Paavo, Espoo
- toimitusjohtaja vänr res Koponen Harri, Naantali
- pv:n ylilääkäri lääkkenrm Kuronen
Pentti, Helsinki
- hallituksen pj ylil res Kuusela Olavi,
Helsinki
- Logpääll prkenr Kääriäinen Juhani, Espoo
- hallituksen pj maj res Laurila Kalevi,
Oulunsalo
- johtaja ylil evp Miettinen Harri, Järvenpää
- toimitusjohtaja kapt res Poranen Erkki,
Palokka
- pv:n stalpääll k-amir Rannikko Juha,
Helsinki
- aluejohtaja kapt res Rusanen Pertti,
Kuopio
- toimitusjohtaja vänr res Seikku Kai,
Helsinki
- toimitusjohtaja ylil res Simos Tapio,
Helsinki
- sotavarustepääll insprkenr Valtonen
Veli Pekka, Helsinki
- toimitusjohtaja maj evp Vartiainen Tapio, Kuopio
- pääjohtaja kapt res Viinanen Jukka,
Lahti
- johtaja ltn res Waselius Tom, Kauniainen
Valtuuskuntaan valittiin erovuoroisista
uudelleen kaudeksi 2010 – 2014:
Toimitusjohtaja Matti Karppinen Lännen
Tehtaat Oy
Kokousesitelmöitsijä insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosola Pääesikunnan Materiaaliosastolta.
Hallituksen pj Olavi Kuusela Hogran Oy
Valtuuskunnasta erosivat vuonna 2009
- Hallintojohtaja Heikki Halkilahti Valio
Oy
- Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry.
Vuosikokouksessa 16.3.2009 valtuuskunnan uusina jäseninä aloittivat t o i mitusjohtaja Juha Gröhn Atria Suomi
Oy:stä sekä myynti- ja markkinointijohtaja Heikki Härtsiä MILLOG Oy:stä.
Hallituksen nimeämänä valtuuskunnan
sihteerinä on toiminut kapteeni Mika
Pyykkö.
Valtuuskunta on kokoontunut vuoden
aikana kaksi kertaa - 16.3.2009 kevätkokouksen ja 12.10.2009 syyskokouksen
yhteydessä.
Tilintarkastajat
Vuosikokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat toimineet HTM, luutnantti res
Jouko Ahokas sekä insinööri, luutnantti
res Rauno Virtanen. Varatilintarkastajana
on toiminut eversti Paavo Heiskanen.
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön
Huoltoupseerisäätiön hallitus
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiön hallituksessa yhdistyksen
nimeäminä edustajina ovat toimineet ev
Jari Anttalainen, ev evp Seppo Rahkonen, evl Tapio Raittila, evl Unto Usvasalo ja evl Mauri Etelämäki on toiminut
säätiön asiamiehenä.
YHDISTYKSEN TOIMINTA
Huoltoupseeriyhdistyksen puheenjohtaja eversti Risto Kosonen palkitsee kokousesitelmöitsijä
insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosolan.
24
Etelä-Suomen Huoltorykmentin huoltoupseerit järjestivät 19. Huoltotapahtuman 5.9.2009 Suomenlinnassa. Onnistuneeseen huoltotapahtumaan osallistui
yhteensä n. 70 henkeä.
Hämeen Rykmentissä on järjestetty toimialapäällikkökurssilla, huoltotaktiikan
seminaarissa, huoltoupseerikurssilla sekä
kadettikurssilla Huy:n toiminnan esittelyja uusien jäsenten rekrytointitilaisuuksia.
ALUETOIMINTA
Huoltoupseeriyhdistyksen aluetoiminta on
keskeinen tekijä jäsenkunnan aktivoimiseksi toimimaan yhdistyksen puitteissa.
Alueilla järjestetyt tilaisuudet olivat
pv:n toimintoihin ja elinkeinoelämään
tutustumisia sekä uusien jäsenten rekrytointitilaisuuksia. Alueellisesti järjestettiin 5 eri tilaisuutta, joihin osallistui n.
150 henkeä seuraavasti:
Järjestäjä Tilaisuudet
ESHR
1
Huoltotapahtuma,
Suomenlinna
HUOLTOK 4
HUPSK huoltoveli-ilta
Huoltotaktiikan seminaari (Päijät-Hämeen alueellinen huoltotapahtuma)
TAPK 7 huoltoveli-ilta
KADK rekrytointitilaisuus
Aluetoiminnan tukemiseen käytettiin
yhteensä 2 201,64.
HUOLTOUPSEERI-LEHTI
Huoltoupseeri-lehti ilmestyi perinteiseen
tapaan neljä kertaa. Lehti on toiminut
keskeisenä tiedon välittäjänä yhdistyksen jäsenille.
Lehden päätoimittajana on toiminut
eversti evp Risto Gabrielsson ja toimittajina everstiluutnantti Raimo Raivio
sekä luutnantti Hans Gabrielsson. Ilmoitushankinnan on hoitanut JTH Markkinointi. Lehti on painettu AO-Painossa
Mikkelissä.
HUOLTOTAPAHTUMA 2010
JÄRJESTETÄÄN 28.8. LAHDESSA
Tervetuloa koko perheen voimin perinteiseen huoltotapahtumaan Lahteen 28.8. 2010. Tällä kertaa mukana on myös sveitsiläisiä upseereita vaimoineen. Kokoonnumme Hämeen Rykmentin
auditorioon 28.8. klo 10:00 alkaen, juomme kahvit ja kuulemme mielenkiintoisen esityksen
Hämeen Rykmentistä ja Sotilaslääketieteen Keskuksesta. Syötyämme lounaan muonituskeskuksessa suuntaamme bussikuljetuksilla Hälvälään, jossa on odotettavissa taas unohtumattomia kokemuksia hyvässä seurassa.
Tule verestämään muistoja Huollon kehtoon Lahteen koko perheen voimalla ja nauttimaan kansainvälisestä huoltomieshengestä!
Ilmoittautumiset .... mennessä ......
TERVETULOA SANKOIN JOUKOIN MUKAAN HUOLTOTAPAHTUMAAN LAHTEEN!"
25
JÄSENISTÖ
Kunniajäsenet
Yhdistyksellä on viisi kunniajäsentä:
- teollisuusneuvos, evl evp Kaarle Henrik Pentti
- ev evp Eino Tirronen
- johtaja, ylil res Tuomas Massinen
- toimitusjohtaja, maj Seppo Laalo sekä
- kauppaneuvos maj res Arto Arvonen.
Jäsenistö
Vuoden aikana uusia jäseniä hyväksyttiin 25.
Yhdistyksellä oli jäsenrekisterin mukaan jäseniä 13.12.2009 yhteensä 1250
henkilöä.
PALKITSEMISET, HUOMIONOSOITUKSET ja tukemiset
Huoltoupseeriyhdistys on palkinnut vuoden 2009 aikana ansioituneita huoltoupseereita seuraavasti:
Palkittiin seuraavat yhdistyksen jäsenet:
- vuoden 2009 huoltoupseeriksi yliluutnantti Jesse Ehtamo.
Muut palkitsemiset:
Huollon ansioristillä palkittiin:
Everstiluutnantti Timo Saarinen
Majuri res Kari Salonen
YHDISTYKSEN TALOUS
Yhdistyksen jäsenmaksu oli 22 euroa.
Yhdistyksen tilivuosi 2009 oli
3 783,28 e alijäämäinen.
Hallitus esittää, että tilikauden alijäämä
siirretään edellisten tilikausien yli- ja alijäämään.
Kyösti Pietiläisen viimeisin kirja
”SOTAPOLIISI PETERS,
NO: 005”
on ilmestynyt.
Kyöstin mielenkiintoinen haastattelu on
Huoltoupseerin numerossa 4/2008.
Toimitus suosittelee.
26
Yhdistyksen
sihteeri majuri
Matti Sopanen
ja puheenjohtaja eversti Risto
Kosonen.
1/1 ilmoitus
27
Siirto Mikkeliin – onnenpotku
perheellemme
Kirjoittaja Veli-Pekka Salonen
Lokakuun lopussa 2009 heräsi ajatus, että olisi aika vaihtaa joukkoosastoa ja maisemaa. Tätä ennen
olin palvellut Lappeenrannassa
kesäkuun alusta 2000. Maanpuolustusopisto lakkautettiin ja tilalle
perustettiin Maasotakoulu, joka on
maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu. Sain
osallistua koulun toiminnan perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen Puolustusvoimissa.
Maasotakoulu tarjosi hyvän mahdollisuuden laajentaa huollon tietämystä ja
seurata Puolustusvoimien toimintaa sotakoulun näkökulmasta. Maasotakoululla oli resurssit oikein mitoitetut ja koulu tarjosi monta vuotta mielenkiintoisia
haasteita. Aikansa kutakin ja keväällä
2008 löysin itseni Kosovosta, jossa aikaa vierähti hieman yli 13 kuukautta.
Uusia haasteita hakemaan
Saloset
Lomien ja osittaisen hoitovapaan jälkeen, oli aika palata ruotuun huollon
opettajaksi Maasotakoululle. Tuntui siltä, että olin jo valmis uusiin ja erilaisiin
tehtäviin Puolustusvoimissa. Rehellisesti
on myös todettava, että omassa ajatusmaailmassani oli ajatus EI MIKKELIIN.
Olin palvellut pitkän ajan Maasotakoululla ja keskustelin vaimoni kanssa ajatuksesta, että olisiko aika vaihtaa maisemaa. Vaimon kanssa alkoi pohdinta,
jossa mietimme vaihtoehdot ja niiden
vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet
ja uhat. Oli analysoitava mitä halutaan
Lappeenrannan jälkeen.
Keskustelun tuloksena päädyimme siihen, että haluamme asua omakotitalossa,
alueella on oltava järviä, luontoa ja harrastusmahdollisuuksia sekä lyhyt matka
niin töihin kuin harrastuksiinkin. Näiden
yhtälöiden yhteen sovittamien ei ainakaan
taloudellisesti ole mahdollista pääkaupunkiseudulla. Sitten totesimmekin, että miksi ei Mikkeliin. Olisipa minun rakas anoppinikin (= lasten vahti) lähempänä.
Minun kohdallani siirtoprosessi oli
nopea ja päätöksen jälkeen oli helppo
alkaa suunnitella elämää uuteen suuntaan. Olimme vaimon kanssa päättäneet, että voin ajaa Lappeenrannan väliä
vuoden, jonka jälkeen perhe siirtyy kokonaisuudessaan Mikkeliin. Olisi vuosi
aikaa etsiä vaimolle töitä.
Tässä vaiheessa vaimon työnantaja tuli
vastaan ja tarjosi hänelle etätyömahdollisuutta Mikkelissä. Tästä olisi tehty vuodeksi erillinen sopimus. Tätä mahdollisuutta ei tarvittu, koska kerrankin tähdet olivat
oikeassa asennossa oikeaan aikaan.
Nopeita päätöksiä
Seuraavana päivänä PVAH:ssa klikkasin
kohdasta ”Avoimet Työpaikat”. Selattuani avoimia tehtäviä totesin, että huoltomiehellä oli vara valita. Sähköposti lähti
kohti Mikkeliä, seurasi muutama puhelinsoitto ja pari muuta viestiä. Sitten
olikin aika ilmoittaa omille esimiehille,
että olin halukas Mikkeliin ja että, olin
MAAVE:aa jo asiasta lähestynyt. Odotin
noin kuukauden ja 23.11.2009 tuli tehtävään määräys. Homma oli ”saletissa”.
Tässä vaiheessa kiitos Komentaja Taneli
Uosukaiselle ja evl Timo Saariselle.
28
Asiat etenevät kuin itsestään
Etelä-Savon ammattiopistossa aukesi uusi
paikka, jota vaimoni haki ja kävi haastattelussa maaliskuun alussa. Minä ilmoittauduin Maavoimien esikunnan esikuntapäällikölle 8.3.2010 klo 10.00. Samana päivänä
vaimo soitti ja kertoi saaneensa Mikkelistä työpaikan, jossa aloittaa jo 12.4.2010.
Pikainen tilannearvio = nyt tuli muutto ja
nopeasti, tyttöjen koulu vaihtuu, mistä
pojalle hoitopaikka, mistä asunto?
Siirtovelvollisena viisihenkiselle perheelle järjestyi mukava 59 neliöinen kolmio, tytöille koulupaikat sekä pojalle päiväkotipaikka. Lappeenrannassa oli myytävä omakotitalo ja saatava ylimääräiselle
irtaimistolle varastotila jostakin. Talomme
laitettiin myyntiin ja kahden viikon kuluttua kauppakirja olikin jo allekirjoitettu.
Kaikki näytti etenevän liiankin hyvin.
Tilannearviossa pohdiskelin huonoja
vaihtoehtoja, jotka voisi perhettämme
kohdata - saako tytöt uusia kavereita,
millä aikavälillä löytyy sopiva asunto
jne. Asioiden eteneminen jatkui positii-
visissa merkeissä, kun apuun riensi Senaattikiinteistöjen edustaja vuokraamalla
varastotilaa irtaimistolle.
Kaikki palaset loksahtavat
paikalleen
Perheemme muutti Mikkeliin 9.4.2010
ja seuraavana maanantaina vaimo meni
uuteen työpaikkaan, tytöt uuteen kouluun ja poika päiväkotiin. Visulahdesta
löytyi heti seuraavalla viikolla suhteellisen uusi omakotitalo, jonne muutamme
kesän alussa. Perheemme arki on nyt
asettunut erinomaisesti aloilleen. Pienessä kolmiossamme vierailee lasten
kavereita tasalta ja puolelta…
Mitä sitten kuuluu upseerin arkeen.
Palvelus MAAVE:ssa on alkanut erittäin
haasteellisesti, mutta ennen kaikkea
kannustavassa hengessä. Jos et tiedä
asiasta, aina voi kysyä muilta neuvoa.
En ole vielä tavannut henkilöä, jolla ei
olisi ollut aikaa auttaa uutta jäsentä tässä isossa joukkueessa.
Kun huollon opettajan saappaista
vaihtaa maavoimien kuljetusten järjestelyihin, niin vastuualue kasvaa eksponentiaalisesti. Onneksi asia etenee pienin
askelin ja tehtävänkuvauksen teksti alkaa olla ymmärrettävää.
Osalle siirto Mikkeliin merkitsee eroa
perheestä, taloudellisia muutoksia ja
suuria haasteita vaimolle ja perheelle
jossain muualla Suomessa. Itse olen ollut onnekas kaikkien siirtoon liittyvien
asioiden sujumisesta paremmin kuin uskalsimme toivoa. Suosittelen lämpimästi
rohkeita päätöksiä ja muuttoa Mikkeliin,
jos se suinkin on mahdollista upseeriveljille ja heidän perheilleen.
Syksyn huippumatka itäiseen Viroon 10.–12.9.
Varaa nyt jo kalenteriisi aikaa syyskuussa järjestettävälle teemamatkalle itäiseen Viroon.
Matkalla perehdytään mm. sotahistoriaan,
Narvan kaupunkiin, rentoudutaan hyvä tasoisessa Toilan kylpylässä sekä vieraillaan harvinaisessa yksityisessä sotamuseossa.
*Sinimäet
Legendaariset kukkulat, joilla käytiin eräät II Maailmansodan ankarimmat torjuntataistelut.
Puolustuslinjat kestivät ja vaikuttivat näin osaltaan myös
Suomen itsenäisyyden säilymiseen. Taistelupaikkojen lisäksi vierailemme myös vuonna 2007 avatussa Sinimäkien museossa.
*Narvan kaupunki
Vuonna 1223 tanskalaisten perustama Narvan kaupunki
on ollut useiden historiallisten tapahtumien näyttämönä.
Käymme opastetulla kierroksella Hermannin linnassa.
Toilan kylpylä
*Toilan kylpylä
Kylpylässä on neljä eri vaikutteista saunaa, tilava allasosasto, 25 m uima-allas sekä kuntosali. Kylpylässä mahdollisuus tilata erilaisia edullisia hoitoja (esim. jalka/selkähieronta 30 min./13 euroa, suola-porekylpy 8 euroa,
ihon kuorinta+ kasvohoito 45 min. 29 euroa).
*Lagedi
Johannes Tôrsin Vapautuksen museo on mieleenpainuva
kokemus. Esineistöä on näytteillä aina panssarivaunusta
lähtien.
Matkaohjelman runko:
Sinimäkien museo
10.9. lähtö kello 11.30 Katajanokalta Vikingillä Tallinnaan.
Sieltä matka jatkuu asianmukaisine taukoineen 180 kilometrin päässä sijaitsevaan Toilan kylpylään.
Illallinen noutopöydästä kello 17.30-20.00. Sauna- ja allasosastot käytettävissä.
11.9. Aamiainen noutopöydästä (mahdollisuus aamusaunaan), jonka jälkeen lähtö Sinimäkien kierrokselle.
Iltapäivällä tutustumien Hermannin linnaan ja Narvan
kaupunkiin.
Illallinen hotellissa, sauna- ja allasosastot käytettävissä.
12.9. Aamusauna, aamiainen noutopöydästä, jonka jälkeen lähtö Lagediin. Museokierroksen jälkeen Johannes
Tôrsin isännöimä lounas (sis. snapsit ja cafe royal).
Lähtö Helsinkiin kello 16.30, jonne saavumme kello
19.00.
Matkan hinta on 239 euroa, joka sisältää: Matkat
Helsinki-Tallinna-Helsinki, bussikuljetukset Virossa,
majoittumiset puolihoidolla Toilan kylpylässä, Lagedin lounaan, opastuksen sekä museoiden pääsymaksut. Lisämaksusta (22 euroa) mahdollisuus tilata paikka Vikingin buffetpöytään menomatkalla.
Matkan sotilasasiantuntijana toimii everstiluutnantti
evp. Jukka Salminen ja matkanjohtajana Hans Gabrielsson.
Toivotamme huoltoupseerit puolisoineen/ystävineen
tervetulleeksi hyvälle matkalle!
Matkalle mahtuu mukaan 40 osallistujaa.
Ilmoittautumiset 5.8 mennessä:
jukkak.salminen@elisanet.fi tai
hans.gabrielsson@elisanet.fi
Sinimäkien taisteluiden muistomerkki
29
Huoltoupseerit perehtyivät suursataman
toimintaan
Edustava ryhmä Huoltoupseeriyhdistyksen jäseniä teki 5.5. varapuheenjohtaja
Caj Lövegrenin johdolla tutustumiskäynnin Vuosaaren suursatamaan.
Vierailua isännöi sataman kehittämispäällikkö Ari Parviainen.
Marraskuussa 2008 käyttöön otetun
sataman logistiset ratkaisut ovat osoittautuneet onnistuneiksi.
Vilkkaana päivänä läpivirtausperiaatteella toimivan sataman porteista tulee ja
menee yli 4000 lastiyksikköä maanteitse
ja muutama junakuljetus sen lisäksi.
Kuljetusketjun eri vaiheet on koordinoitu hyvin yhteen, eikä esimerkiksi pahoja liikennetukoksia tai pitkiä odotusaikoja ole syntynyt.
Toiminnan kehittämissuunnitelmat
ovat jatkuvan työn alla, sillä satamalla
on kapasiteettia hoitaa nykyistä huomattavasti suurempia tavaravirtoja.
Eräänä haasteena on raideliikenteen
edelleen kehittäminen ja sen tarjoamien
mahdollisuuksien laajempi hyödyntäminen.
Kehittämispäällikkö Parviainen perehdytti vieraat asiantuntevasti Vuosaaren
sataman syntyhistoriaan, nykyisyyteen
ja tulevaisuuden näkymiin.
Kattavaa alustusta seurasi vilkas keskustelu ja kysymysten sarja, jossa tarkennettiin mm. huoltovarmuuteen liittyviä seikkoja.
Tehty vierailu täydensi mainiosti Etelä-
Vuosaaren sataman kehittämispäällikkö Ari
Parviainen on tyytyväinen sataman toimintaan ja siellä tehtyihin logistisiin ratkaisuihin.
Katse on kuitenkin vankasti tulevaisuuteen.
Suomen Aluetoimikunnan teemasarjaa,
jonka puitteissa jäsenistöllä on mahdollisuus perehtyä huollon ja logistiikan nykyvaiheisiin sekä alalla ripeästi tapahtuvaan kehitykseen.
Parhaat kiitokset vielä Vuosaaren sataman henkilöstölle antoisasta vierailusta!
Teksti ja kuvat: Hans Gabrielsson
Satama-alueella ei ensikertalainenkaan pääse
eksymään. Tietotekniikkaan perustuva automatiikka ohjaa kuljetuskaluston oikeaan
aikaan oikeaan paikkaan.
Vieraat ovat päässeet miltei huipulle. Gatehouse A:n terassilta on mainiot näkymät
Vuosaaren sataman 225 hehtaaria käsittävälle
alueelle.
30
TYÖLLISTÄÄ
suomalaisia
Pirkka-tuotteita valmistetaan 133 yrityksessä ympäri Suomea. Pirkka-tuotteiden valmistaminen tarjoaa
monelle alueelliselle yritykselle mahdollisuuden laajentaa oman markkinansa koko valtakunnan laajuiseksi.
Pirkka poron ulkofilepihvi
LAPIN LIHA OY
Rovaniemi
Pirkka minttusuklaarakeita
P
NAMELLI OY
N
SSuomussalmi
Pirkka perunalastu
REAL SNACKS OY
Pyhäntä
Pirkka meijerivoi
MAITOKOLMIO OY
Toholampi
Pirkka karjalanpiirakka
PIELISPAKARI OY
Nurmes
Pirkka valkosipulileike
SNELLMANIN
LIHANJALOSTUS OY
Pietarsaari
Pirkka ranskalaisia
pastilleja
OY PANDA AB
Vaajakoski
Pirkka bataattisose
LIEKSAN LAATUHERKUT OY
Lieksa
Pirkka tuorejuusto
FELIX ABBA OY AB
Lahti
P
Pirkka
Luomu
ra
rasvaton piimä
JUVAN
LUOMU OY
JU
Ju
Juva
Pirkka St Paulia ruukku
YLITALO OY, Oripää
Pirkka saariston kermajuusto
ÅLANDS CENTRALANDELSLAG,
ÅCA, Ahvenanmaa
Pirkka mansikka
PAKKASMARJA OY
Suonenjoki
Pirkka sokeri
SUOMEN SOKERI OY
Kirkkonummi
KAIKISTA SUOMEN YLI TUHANNESTA K-RUOKAKAUPASTA
Huoltoupseeri
PL 5
15701 Lahti
Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy
vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, asePuolustusvoimien
strateginenjakumppani
Oy
ja elektroniikkajärjestelmien
-laitteidenMillog
asennuksista,
vastaa
maavoimien
ajoneuvo-ja panssarikaluston,
modifikaatioista
ja kunnossapidosta
sekä osallistuuaseja
elektroniikkajärjestelmien
ja -laitteiden asennuksista,
maavoimien
materiaalihankkeisiin.
modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu
maavoimien materiaalihankkeisiin.
www.millog.fi
Millog Oy
Hatanpään valtatie 30
33100 TAMPERE
Puh. 020 469 7000
Millog Oy
Hatanpään valtatie 30
33100 TAMPERE
Puh. 020 469 7000