Toimintasuunnitelma - Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Toimintasuunnitelma - Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

TOIMINTASUUNNITELMA
2014
Hyväksytty vuosikokouksessa 23.11.2013
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
1
Toimintasuunnitelma 2014
Hyväksytty vuosikokouksessa 23.11.2013
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
2
Sisällysluettelo
1.
1.1.
1.2.
1.3.
1.4.
2.
2.1.
2.2.
2.3.
2.4.
2.5.
2.6.
2.7.
3.
3.1.
3.2.
3.3.
3.4.
3.5.
4.
4.1.
4.2.
4.3.
4.4.
5.
6.
6.1.
6.2.
6.3.
6.4.
7.
7.1.
7.2.
8.
8.1.
8.2.
Yleinen yhdistystoiminta…………………………………………………………4
Järjestön yleiset tavoitteet………………………………………………………….4
Tavoitteet vuonna 2014…………………………………………………………….4
Järjestön hallinto…………………………………………………………………….5
1.3.1. Sääntömääräiset yhdistyskokoukset……………………………………...5
1.3.2 Hallitus……………………………………………………………………….5
1.3.3 Jaostot……………………………………………………………………….5
1.3.4 Toimisto……………………………………………………………………...6
Jäsenasiat…………………………………………………………………………....6
Rauhantyö…………………………………………………………………………..6
Tavoitteet………………………………………………………………………….....6
Jaoston työskentely…………………………………………………………………7
IPPNW: Lääkärit ydinsotaa vastaan………………………………………………7
ICAN-verkosto………………………………………………………… ……….....7
Viestiminen sodan ja rauhan kysymyksistä………………………………………8
Pienasehanke………………………………………………………………………..8
Muu rauhantoiminta…………………………………………………………………8
Terveyspolitiikka………………………………………………………………......9
Tavoitteet…………………………………………………………………………….9
Jaoston työskentely……………………………………………………… ……....9
Health Action International (HAI)……………………………………………….....9
Global Clinic: paperittomien siirtolaisten terveyspalvelut……………………...10
Ympäristökysymykset……………………………………………………………..10
Kehitysyhteistyö………………………………………………………………….10
Tavoitteet…………………………………………………………………………...11
Jaoston työskentely………………………………………………………………..11
4.2.1. Hankeryhmät………………………………………………………………12
Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2014………………………………………...12
4.3.1. INTIA: Nuorisoystävälliset terveyspalvelut……………………………..12
4.3.2. NEPAL: Mielenterveyshanke…………………………….......………….13
4.3.3. NIGERIA: Kouluterveydenhuoltoprojekti………………………………14
4.3.4. SOMALIA: Tuberkuloosihanke……………………………...………….14
4.3.5. PERU: Shipibo-kansan seksuaaliterveyshanke………………………16
4.3.6. PERU: Vanhushanke………………………………………...………….16
Vuonna 2014 suunniteltavia hankkeita………………………………………….17
Opiskelijatoiminta………………………………………………………………..17
Tiedotus……………………………………………………………………………18
Tavoitteet…………………………………………………………………………...18
Jaoston työskentely…………………………………………………...…………..18
Sisäinen viestintä……………………………………………………...…………..18
Ulkoinen viestintä………………………………………………………………….19
Muu toiminta………………………………………………………………………19
Global Health-kurssi…………………………………………………...………….19
PSR Consulting………………………………………………………...………….19
Talous………………………………………………………………………………20
Taloushallinto………………………………………………………………………21
Varainhankinta……………………………………………………………………..21
8.2.1. Työpäivä maailmalle-kampanja 2014…………………………………..22
8.2.2. Hankekummius……………………………………………………...…….22
Liite 1: LSV:n hankekoordinaatio vuonna 2014
3
1. Yleinen yhdistystoiminta
1.1. Järjestön yleiset tavoitteet
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n (LSV) säännöt määrittelevät järjestön
tarkoituksen seuraavasti:
“Järjestön tavoite on lisätä lääkärien ja lääketieteen opiskelijoiden tietämystä
ja vastuuntuntoa ihmisyhteisöjen terveyden ja eloonjäämisen edellytyksistä,
erityisesti sotien ehkäisystä, elinympäristön terveellisyyden säilyttämisestä
sekä maailmanlaajuisten eriarvoisuuksien tasoittamisesta. Levittää tätä
tietämystä ja edistää lääkärien ja lääketieteen toimintaa näiden tavoitteiden
saavuttamiseksi. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja riippumaton
sellaisista kaupallisista tahoista, jotka voivat vaarantaa lääkärin ammatillisen
itsenäisyyden.”
Tavoitteitaan edistääkseen LSV toteuttaa kehitysyhteistyöhankkeita, järjestää
seminaareja, harjoittaa julkaisutoimintaa, toimii aktiivisesti lääkärien
kansainvälisessä
rauhanliikkeessä
ja
osallistuu
keskusteluun
ja
kehittämistyöhön toiminta-alueensa puitteissa.
1.2. Tavoitteet vuonna 2014
Vuonna
2014
keskitytään
harkiten
järjestön
pitkän
tavoitteenasetteluun ja toimintaedellytysten vahvistamiseen.
tähtäimen
Edeltävien 5-10 vuoden kuluessa järjestön toiminta on laajentunut
voimakkaasti erityisesti kehitysyhteistyön saralla ja toiminnan laajuus on
kasvanut merkittävästi myös taloudellisessa mittakaavassa. Samalla järjestön
hallinto ja organisaatio eivät ole pysyneet toiminnan kasvussa mukana sen
vaatimalla tavalla.
Tilanne on huomioitu jo toimintavuoden 2013 aikana, jolloin käynnistettiin
mittava hallinnon vahvistamiseen tähtäävä prosessi. Tätä prosessia jatketaan
ja se on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2014 aikana tukemaan järjestön
toimintaa ja kehittymistä.
LSV:llä ei ole ollut varsinaista koko järjestön kattavaa strategiaa toimintaa
ohjaamassa. Vuonna 2014 tavoitteena on luoda LSV:lle strategia, jonka
pohjalta tulevia toimintavuosia voidaan suunnitella järjestön tavoitteiden
mukaisesti. Hallitus vie strategian luomista eteenpäin, osallistaen jaostoja ja
järjestön jäseniä prosessin aikana.
Strategian ja yleisen hallinnon kehittämisen lisäksi painotetaan erityisesti
jäsenasioiden
ja
varainhankinnan
kehittämistä.
Jäsenhankinnan,
jäsentiedotuksen ja jäsenten osallistamisen sekä aktivoimisen kautta pyritään
turvaamaan toiminnan jatkuvuus, joka on vapaaehtoispohjaisen toiminnan
merkittävä haaste. Myös varainhankintaa pyritään kehittämään jatkuvuutta
tukevaan suuntaan.
4
Jaostot toteuttavat oman toimintansa kautta järjestön tavoitteiden edistämistä.
1.3. Järjestön hallinto
LSV:n organisaation vapaaehtois- ja luottamustoimipohjaisuus on järjestön
vahvuus. LSV:n toimisto ja palkattu henkilöstö tukee toiminnallaan
vapaaehtoisten työtä. Vuonna 2014, osana kokonaisvaltaista strategiatyötä ja
yleishallintoa vahvistavaa uudistusta, organisaation eri toimijoiden välistä
yhteistyötä ja työnjakoa selkiytetään.
1.3.1. Sääntömääräiset yhdistyskokoukset
Järjestön kevät- ja vuosikokoukseen pyritään saamaan mahdollisimman laaja
jäsenosanotto.
Varsinaisia
kokouksia
alustetaan
asiantuntevin
luennoin/puheenvuoroin.
1.3.2. Hallitus
LSV:n syyskokouksen nimeämä hallitus aloittaa toimikautensa vuoden alusta.
LSV:n sääntöjen mukaisesti järjestön hallitus koostuu puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan ohella 6-10 varsinaisesta jäsenestä ja kahdesta
varajäsenestä. Hallituksen jäsenistä vähintään yksi on opiskelijajäsen.
Vuonna 2014 hallitus kokoontuu kevätkaudella 5-6 kertaa ja syyskaudella 4-5
kertaa, sekä tarpeen niin vaatiessa useammin.
Hallitus johtaa järjestön pitkän tähtäimen strategiasuunnittelua ja kokoontuu
vuoden aikana vähintään neljään hallituksen kokousten yhteydessä
järjestettävään suunnittelukokoukseen.
1.3.3. Jaostot
LSV:n toimintaa toteutetaan jaostopohjaisesti. Vuonna 2014 jaostopohjaista
työskentelymallia kehitetään edelleen. Seuraavat jaostot jatkavat aktiivista
toimintaansa:
-
rauhantyö
terveyspolitiikka
kehitysyhteistyö
tiedotus
Jäsenistön aloitteesta ympäristökysymykset on pyritty nostamaan mukaan
LSV:n toimintaan. Toimintavuoden aikana ympäristöjaoston perustamista
edistetään mahdollisuuksien mukaan.
5
1.3.4. Toimisto
Järjestö vuokraa toimistotiloja toimistohotellista osoitteessa Albertinkatu 27 b,
5. krs. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kartoitetaan vaihtoehtoisia toimitiloja
ennakoiden nykyisen toimistorakennuksen siirtymää asuinkiinteistöksi.
Muuton konkretisoitumiseen valmistaudutaan loppuvuodesta 2014, kuitenkin
nykyisen kiinteistön muutoksen valitusprosessin etenemisestä riippuen.
Vuonna 2014 järjestön toimistolla työskentelee neljä palkattua henkilöä:
toiminnanjohtaja,
talousja
hankehallintokoordinaattori,
Somalian
hankekoordinaattori sekä toimistosihteeri.
Vuoden aikana käytetään tarvittaessa myös väliaikaista työvoimaa
yleishallinnon kehittämisprosessin puitteissa, esimerkiksi vuoden alussa
järjestön kattavan arkistointijärjestelmän luomiseksi.
1.4. Jäsenasiat
Vuoden 2014 aikana LSV:n hallitus selvittää keinoja järjestön jäsenmäärän
lisäämiseksi ja jäsenten aktivoimiseksi mukaan toimintaan sekä kehittää
jäsentiedotusta paremmin jäseniä palvelevaksi. Lääkäriliitolle vaihtoehtoisia
jäsenrekisterin ylläpitämisen muotoja kartoitetaan, mukaan lukien
jäsenrekisterin siirtäminen LSV:n itsensä ylläpitämäksi.
2. Rauhantyö
Sodan ja rauhan kysymykset ja rauhantyö ovat järjestön toiminnan
pitkäaikaisimpia perusalueita aina järjestön perustamisesta lähtien.
LSV on mukana kansainvälisessä lääkäreiden rauhanliikkeessä ja
kansainvälisen International Physicians for the Prevention of Nuclear War
(IPPNW) – järjestön pitkäaikainen ja aktiivinen jäsenjärjestö. Ydinaseiden
vastaista kampanjaa käydään kansainvälisen International Campaign to
Abolish Nuclear Weapons (ICAN) verkoston puitteissa. Lisäksi LSV tekee
yhteistyötä International Peace Bureaun (IPB) kanssa.
Kotimaassa toimitaan yhdessä eri rauhanjärjestöjen (Rauhanliitto,
Sadankomitea, Suomen Rauhanpuolustajat) kanssa.
Myös yhteistyötä
Suomen Punaisen Ristin kanssa pyritään aktivoimaan.
2.1. Tavoitteet
Vuonna 2014 aktiivista yhteydenpitoa poliittisiin päättäjiin (ulkoministeriö ja
eduskunta) jatketaan sekä ydinaseriisunnan että muiden sodan ja rauhan
kysymysten puitteissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on Suomen roolin
aktivoituminen ydinaseriisunnassa ja toiminta ydinaseiden kieltämiseksi
kansainvälisellä sopimuksella.
6
Kansainvälisesti tuetaan IPPNW:n
hävittämiseksi,
pienaseväkivallan
rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi.
ja ICAN:in toimintaa
vähentämiseksi
ja
ydinaseiden
konfliktien
2.2. Jaoston työskentely
Rauhantyön jaostossa yhdistyy pitkän linjan rauhantyön kokemus ja
opiskelija-aktivismi sodan ja rauhan kysymysten parissa. Jaostossa on
keskimäärin 6-10 jäsentä. Rauhantyön jaosto kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa.
Kokousten välillä käydään aktiivista vaihtoa sähköpostin välityksellä omaa
sähköpostilistaa hyödyntäen.
2.3. IPPNW: Lääkärit ydinsotaa vastaan
Aktiivista
toimintaa
IPPNW:ssä
jatketaan.
Kati
Juva
toimii
IPPNW:n International Councilin puheenjohtajana (Speaker) pyrkien myös
seuraavalle kaudelle. Toisena IPPNW:n Euroopan aluevastaavana (Student
representative) toimii Antti Junkkari.
IPPNW:n Euroopan opiskelijakokous järjestetään Helsingissä toukokuussa
2014. Konferenssin järjestelyvastuu on LSV:llä yhteistyössä IPPNW:n
opiskelijaverkoston kanssa. Kokouksen teemoina ovat ydinaseriisunta,
kemialliset aseet, ihmisoikeudet, konfliktien rauhanomainen ratkaisu ja
ympäristökysymykset. Kokoukseen odotetaan 50-80 osallistujaa ja puhujiksi
pyritään saamaan korkeatasoisia suomalaisia asiantuntijoita. Kokouksen
yhteydessä järjestetään ’flash mob’ Kampin torilla. Rahoitusta pyritään
saamaan sekä suomalaisilta lääkärijärjestöiltä että IPPNW:n eurooppalaisilta
sisarjärjestöiltä.
IPPNW:n maailmankongressi järjestetään elokuussa 2014 Astanassa,
Kazakstanissa. LSV pyrkii lähettämään kongressiin 5-6 suomalaisedustajaa.
Suomen esiin nostamaa teemaa ydinaseista luopuneiden maiden
kokemuksista (Nuclear Exits) pyritään tuomaan esiin myös tässä
kongressissa. Kokouksen yhteyteen on suunnitteilla myös vierailu entisellä
ydinkoealueella Semipalatinskissa.
2.4. ICAN-verkosto
Ydinaseiden vastaista kampanjaa käydään kansainvälisen International
Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) verkoston puitteissa.
ICAN–verkoston merkittävin tapahtuma on Meksikossa helmikuussa
järjestettävä
kongressi
ydinaseiden
humanitaarisista
vaikutuksista
(Humaniatrian impact of Nuclear Weapons), johon LSV osallistuu
mahdollisuuksien mukaan.
7
2.5. Viestiminen sodan ja rauhan kysymyksistä
Syksyllä 2013 valmistunutta, lääketieteen opiskelijoille suunnattua
lentolehtistä ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista levitetään vuoden
aikana kaikissa tiedekunnissa ja erilaisissa lääketieteen opiskelijoiden
tilaisuuksissa.
IPPNW:n Hibakusha worldwide posterinäyttelystä ydinaseiden vaaroista,
kattaen koko tuotantoketjun uraanikaivoksista ydinkokeisiin, on käännetty
suomeksi 12 posteria. Suomennetut posterit ovat esillä ainakin Helsingin
lääkäripäivillä ja ne pyritään saamaan mukaan myös alueellisille lääkäripäiville
sekä laajemman yleisön nähtäville kirjastoihin ja muihin yleisiin tiloihin.
Posterinäyttelyä tehdään yhteistyössä Suomen Rauhanpuolustajien kanssa.
Vuoden aikana sodan ja rauhan kysymyksistä kirjoitetaan LSV-tiedotteeseen,
Lääkärilehteen ja muihin julkaisuihin.
2.6. Pienasehanke
LSV on valmistellut Nigerian ja Sambian IPPNW -järjestöjen kanssa
kehitysyhteistyöprojektia
pienaseväkivallasta.
Suunnitteilla
on
radiokampanjana toteutettava hanke, jonka valmistelun edistämiseksi
tehdään hankesuunnittelumatka keväällä 2014.
2.7. Muu rauhantoiminta
Yhdessä muiden rauhanjärjestöjen ja Aseistakieltäytyjäliiton kanssa
selvitetään alustavasti mahdollisuuksia olla mukana perustamassa
Eroareservistä.fi-sivustoa, jonka avulla reservistä kieltäytyminen voitaisiin
tehdä vaivattomaksi.
Yhteistyötä Pohjois-Korean ”Korean anti-war doctors” –järjestön kanssa
ylläpidetään.
Rauhanjaoston edustaja osallistuu LSV:n yleiseen varainhankintatyöryhmään.
Tämän lisäksi yksittäiset jaoston jäsenet jatkavat IPPNW:n Peace House –
keräystä.
8
3. Terveyspolitiikka
LSV on toiminut pitkään terveyspolitiikan asiantuntijajärjestönä sekä kestävän
ja oikeudenmukaisen terveydenhuollon puolesta puhujana niin kotimaassa
kuin osana kansainvälistä Health Action International (HAI) verkostoa.
3.1. Tavoitteet
Vuonna 2014 toiminnan erityisenä tavoitteellisena painopisteenä on lääkärien
ja lääketeollisuuden välisen suhteen kriittinen arviointi sekä terveydenhuollon
avoimuuden ja läpinäkyvyyden korostaminen.
3.2. Jaoston työskentely
Terveyspolitiikan jaosto on 16 jäsentä kattava verkosto, joka kommunikoi
oman postituslistansa välityksellä. Vuoden 2014 aikana postituslistan
kattavuutta lisätään ja jaosto tapaa 2-4 kertaa.
Jaosto laajentaa vuoden kuluessa toimintaansa muun muassa eettisiin
kysymyksiin, aikaresurssien niin salliessa. Ajankohtaista terveyspoliittista
keskustelua seurataan keskusteluun osallistuen.
3.3. Health Action International (HAI)
HAI-ryhmä on osa terveyspolitiikkajaostoa. Ryhmä kerää, tuottaa ja levittää
lääke- ja terveyspolitiikkaan liittyvää informaatiota. Toiminnasta tiedotetaan
terveyspolitiikan sähköpostilistan ja LSV-tiedotteen kautta. LSV osallistuu
kansainvälisen HAI-verkoston toimintaan mm. osallistumalla HAI-Europen
syksyllä 2014 pidettävään vuosikokoukseen.
Vuoden aikana valotetaan opiskelijoille suunnatun kaupallisen markkinoinnin
ongelmia ja suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa aiheesta
opiskelijoille jaettava esite. Lääkäripäiville osallistutaan ”Lääkärit ilman
sponsoria” auditin esittelyllä.
Vuonna 2014 jatketaan toimintaa lääkärit ja eturistiriidat (conflict of intrest,
sitoutuneisuus/ avoimuus) aiheen parissa, jatkumona LSV:n vuosina 2012 ja
2013 yhteistyössä Duodecim-seuran kanssa aiheesta järjestämille
seminaareille.
Vuoden aikana yhteistyö Duodecimin ja muiden alan
toimijoiden kanssa jatkuu konkreettisia ratkaisuja miettien.
LSV:n hallitusta tuetaan aloittamaan
ilmoittaminen mallina muille järjestöille.
instituutioiden
sidonnaisuuksien
9
3.4. Global Clinic: paperittomien siirtolaisten terveyspalvelut
Suomessa arvioidaan oleva 4.000−10.000 ns. paperitonta eli ilman
asianmukaista oleskelulupaa Suomessa oleilevaa maahanmuuttajaa. Myös
maassa laillisesti mutta ilman vakinaista asuinpaikkaa oleilevilta puuttuu
oikeus terveydenhuoltopalveluihin.
Suomessa paperittomat hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa vain
tapauksissa, joissa sairauden hoitamatta jättäminen johtaisi potilaan tilan
olennaiseen heikkenemiseen. Tällöinkin hoidosta laskutetaan potilaalta täydet
kustannukset.
Julkinen
terveydenhuolto
ei
tarjoa
paperittomille
ennaltaehkäiseviä
palveluja
(esim.
neuvolapalveluita)
tai
hoitoa
pitkäaikaissairauksiin. Paperittomat maahanmuuttajat ovat siten Suomessa,
kiireellisiä
tilanteita
lukuun
ottamatta,
terveydenhuoltopalveluiden
ulottumattomissa.
LSV on ollut mukana perustamassa paperittomille terveyden ja sairaanhoitoa
vapaaehtoisvoimin tarjoavaa Global Cliniciä, joka avasi ovensa Helsingissä
huhtikuussa 2011. Klinikalla toimii osa-aikaisesti noin 50 lääkäriä, sekä noin
100 muuta terveydenhuollon ammattilaista, juristia ja tulkkia. LSV:n
vapaaehtoiset lääkärit koordinoivat ja suunnittelevat Global Clinicin toimintaa.
Vuonna 2014 LSV pyrkii lisäämään Suomessa käytävää keskustelua
paperittomien heikosta asemasta ja nostamaan esiin asian poliittista ja
yhteiskunnallista merkitystä. Poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin vaikutetaan,
jotta paperittomien hoito jatkossa järjestyisi osana julkista terveydenhuoltoa.
3.5. Ympäristökysymykset
Vuonna 2014 pyritään uudelleen aktivoimaan ympäristötoiminta, joka on
pitkään ollut pienimuotoista. LSV jatkaa yhteistyötä ympäristöasioissa muiden
kansalaisjärjestöjen kanssa. Liikennekysymyksiin vaikutetaan Suomen
Liikenneliiton kautta.
LSV noudattaa toimintansa puitteissa tapahtuvassa matkailussa eettisesti
kantavia ja ympäristön kuormitusta vähentäviä matkustusperiaatteita.
4. Kehitysyhteistyö
Kehitysyhteistyö
on
yksi
LSV:n
tärkeistä
toiminta-alueista.
Kehitysyhteistyöhankkeiden volyymi on viime vuosina kasvanut ja mukaan on
tullut myös suoraan implementoitavaa hanketyötä.
Vuonna 2014 LSV toteuttaa kuutta eri hanketta/ohjelmaa viidessä eri maassa.
Vuonna 2014 kehitysyhteistyöjaosto myös kouluttaa suomalaisia lääkäreitä
sekä lääketieteen opiskelijoita kehitysyhteistyöhön. Jaosto edustaa LSV:tä
10
kansallisesti kehityspoliittisessa keskustelussa. Lisäksi vuoden 2014 aikana
jaoston hallintoa kehitetään sekä uudistetaan hanketyön pitkäaikaistavoitteita
yhdessä järjestön yleisen hallinnon uudistamisprosessin myötä.
4.1. Tavoitteet
LSV:n kehitysyhteistyön tavoitteena on:
• lisätä tietoa ja ymmärrystä terveydestä, eriarvoisuudesta maailmassa
sekä keinoista vaikuttaa näihin ensisijaisesti tiedottamisen ja
kouluttamisen avulla
• osallistua kehityspoliittiseen keskusteluun tavoitteenaan vaikuttaa sen
suuntaan ja Suomen kehitysavun määrään.
• toteuttaa ammattimaisia ja korkealaatuisia kehitysyhteistyöhankkeita
LSV:n toteuttama hanketyö perustuu kumppanuuteen. Paikallisten
kumppaneiden omistajuutta hankkeissa vahvistetaan mm. pyrkimällä aina
mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään paikallista tietotaitoa. Hanketyön
kohderyhmänä ovat kaikkein köyhimmät ja haavoittuvimmat ihmisryhmät ja se
keskittyy preventioon, terveystietoisuuden lisäämiseen, vaikuttavuuteen sekä
kestävyyteen. Hanketyö perustuu sekä kansainvälisiin että kansallisiin
linjauksiin ja tavoitteisiin.
4.2. Jaoston työskentely
Kehitysyhteistyöjaosto
vastaa
LSV:n
kehitysyhteistyöstä.
Jaoston
muodostavat kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet LSV:n jäsenet. Jaoston
toimintaa koordinoi jaoston puheenjohtaja. Jaoston toiminta koostuu
kehitysyhteistyöhankkeista,
koulutuksesta,
varainkeruusta
sekä
vaikuttamistyöstä.
Jaosto avustaa hankkeita suunnittelussa, hallinnossa sekä arvioinnissa,
kouluttaa kiinnostuneita jäseniään kehitysyhteistyöhön ja rohkaisee heitä
osallistumaan sekä hanketoimintaan että kehityspoliittiseen keskusteluun.
Kehitysyhteistyöjaosto kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Syksyllä 2014
järjestetään perinteinen kaksipäiväinen syyskokous.
Vuonna 2014 kehitysyhteistyö jaoston toimintaa tullaan kehittämään mm.
luomalla järjestölle hanketyön työkaluja, päivittämällä jaoston strategia sekä
selkeyttämällä työnjakoa hankeryhmien, jaoston puheenjohtajan ja toimiston
välillä.
Verkostoitumista olennaisiin sidosryhmiin pyritään kehittämään tulevan
vuoden aikana. Kehitysyhteistyöjaosto osallistuu aktiivisesti Suomessa
käytävään kehityspoliittiseen keskusteluun mm. Kepa ry:n kautta. Lisäksi
vuonna
2014
kartoitetaan
mahdollisia
kansainvälisiä
terveysalan
kehitysyhteistyön saralla toimivia emojärjestöjä, joihin LSV voisi verkostoitua.
11
Kehitysyhteistyöjaoston tavoitteena on kouluttaa suomalaisia lääkäreitä
kehitysyhteistyöhön sekä tarjoamalla ohjattuja mahdollisuuksia käytännön
hanketyöhön että järjestämällä koulutuksia kehitysyhteistyön ajankohtaisista
teemoista. Vuonna 2014 erityisesti LSV:n jäsenille suunnattuja koulutuksia
tullaan järjestämään jaoston kokousten yhteydessä.
4.2.1. Hankeryhmät
LSV:n hankkeiden koordinoinnista vastaavat itsenäisesti toimivat,
vapaaehtoisten muodostamat hankeryhmät, joihin kuuluu 3-7 jäsentä. Vuonna
2014 hankeryhmät ovat aktiivisesti yhteydessä hankkeita toteuttaviin
kumppanijärjestöihin, seuraavat hankkeiden etenemistä, huolehtivat
hankkeiden raportoinnista sekä osallistuvat aktiivisesti varainkeruutoimintaan
(Liite 1: LSV:n hankekoordinaatio vuonna 2014).
4.3. Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2014
Vuonna 2014 kumppanuushankkeita toteutetaan Intiassa (1), Nepalissa (1),
Nigeriassa (1) ja Perussa (1) sekä suoraan implementoitavaa monirahoitteista
ohjelmaa Somaliassa (1).
4.3.1. INTIA: Nuorisoystävällisten terveyspalveluiden
julkiseen terveydenhuoltoon Intian maaseudulla
liittäminen
Intian väestöstä noin kolmasosa on 10-24-vuotiaita, mutta etenkin
seksuaaliterveyspalveluiden saatavuus ja käyttö on puutteellista tässä
ikäryhmässä. LSV toteutti vuosina 2008-10 ja 2011-12 nuorison
terveyspalveluiden kehittämishankkeita intialaisen lisääntymisterveyden alan
kansalaisjärjestön MAMTA:n (Health Institute for Mother and Child) kanssa.
Pilottihankkeessa 2008-2010 luotiin Intian julkisiin terveyskeskuksiin integroitu
nuorisoystävällisen vastaanoton malli, jota täydennettiin maaseudun kyliin
ulottuvan tiedotustoiminnan avulla. Jatkohankkeessa 2011-12 vastuu
terveyspalveluiden järjestämisestä siirrettiin paikallishallinnon vastuulle, ja
palveluja tarjoavien terveyskeskusten määrä projektialueilla moninkertaistui.
Vaikka nuorisoystävälliset palvelut on onnistuneesti tuotu osaksi
projektialueiden terveyskeskusten toimintaa, terveystiedon saatavuus
maaseudulla on yhä puutteellista mm. pitkien välimatkojen ja seksuaalisuuden
käsittelyä
vaikeuttavan
asenneilmapiirin
vuoksi.
LSV
toteuttaa
Ulkoasiainministeriön rahoituksella vuosina 2013-2015 jatkohankkeen, jonka
tarkoitus on (1) kehittää terveystiedon saatavuutta kouluissa ja tarkoitusta
varten kehitetyissä Youth Information Centereissä, (2) kouluttaa
terveydenhuollon
työntekijöitä
ja
opettajia
puuttumaan
nuorten
terveysongelmiin, (3) perehdyttää kylä-, piiri- ja osavaltiotason päättäjiä
nuorisoterveydenhuollon järjestämiseen sekä (4) kerätä tietoa käytettyjen
menetelmien tehosta.
12
Hankkeen toiminnot on aloitettu vuonna 2013 hieman myöhässä
alkuperäisestä aikataulusta. Hanke jatkuu vuonna 2014 suunnitellusti
perustuen vuoden 2013 baseline-tutkimuksessa saatuihin tietoihin.
Hankeryhmä toteuttaa 1-2 hankeseurantamatkaa vuoden 2014 aikana.
4.3.2. NEPAL: Mielenterveyshanke ”Integrating Primary Health Care in
a Post-Conflict Setting”
Konfliktista toipuvassa Nepalissa on paljon mielenterveysongelmia.
Mielenterveyspalveluiden saatavuus on kuitenkin hyvin rajallinen ja
pääasiallisesti keskittynyt maan pääkaupunkiin Kathmanduun.
Nepalilaisen Centre for Victims of Torture –järjestön kanssa toteutettava
mielenterveyshanke hanke keskittyy mielenterveyspalveluiden kehittämiseen
Dangin maakunnassa. Hankkeessa koulutetaan perusterveydenhuollon
työntekijöitä,
tarjotaan
psykososiaalista
neuvontaa,
järjestetään
mielenterveyttä edistäviä työpajoja, kehitetään hoitoonohjausjärjestelmää
sekä jaetaan tietoa mielenterveysongelmista ja tarjottavista palveluista
työpajoissa, radiossa ja julisteiden välityksellä.
Hankkeen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon työntekijöiden
kykyä tunnistaa ja hoitaa tavallisia mielenterveysongelmia sekä lisätä
mielenterveyteen liittyvää tietoa ja vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää
stigmaa alueen väestön keskuudessa. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on
lisätä valtion resursointia mielenterveyspalveluihin ja saada niiden
integroimisesta perusterveydenhuoltoon pysyvä toimintamalli.
Vuonna 2012 käynnistyneen hankkeen kolmantena vuonna hankkeen aikana
käynnistettyjä toimintoja jatketaan, mutta tavoitteena on siirtää enenevässä
määrin vastuuta paikallisille toimijoille ja sisällyttää esimerkiksi hankkeen
neljän mielenterveystyöntekijän työnkuvaan enemmän konsultointia ja
terveystyöntekijöiden ohjausta. Sekä terveystyöntekijöille että aluesairaalan
lääkäreille järjestetään lyhyt kertauskoulutus. Erikoissairaanhoito on tarkoitus
järjestää ensisijaisesti Dangin maakunnassa. Mikäli aluesairaalaan ei saada
psykiatria,
vuonna
2013
aloitettuja
naapurimaakunnan
psykiatrin
konsultaatiokäyntejä jatketaan.
Vuoden loppupuolella toistetaan hankkeen alussa toteutettu kysely, jolla
kartoitettiin terveystyöntekijöiden tietotasoa ja asenteita. Lisäksi ulkopuolinen
asiantuntija arvioi hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Hankkeen tuloksista tiedotetaan Nepalissa sekä kansallisesti että paikallisesti.
Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta kevään 2014 hakukierroksella vuosille
2015-2017 hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi.
13
4.3.3. NIGERIA: Ibadanin kouluterveydenhuoltoprojekti
Rokotuksista ja infektiotautien kehittyneistä hoidoista huolimatta tarttuvat
taudit ovat edelleen lasten yleisimpiä kuolinsyitä erityisesti kehitysmaissa.
Suurin osa näistä taudeista on ehkäistävissä, mutta muiden kehitysmaiden
tapaan Nigeriassa köyhyyteen liittyvät ongelmat, kuten riittämätön sanitaatio,
lukutaidottomuus, puhtaan veden puute ja ahtaat elinolot, vaikeuttavat
huomattavasti taistelua lasten tartuntatauteja vastaan.
LSV:n
yhteistyökumppaneita
kouluterveydenhuoltohankkeessa
ovat
paikalliset järjestöt Sapphire Youth Health and Educational Development
Initiative (SYHED Initiative) sekä Association for Reproductive and Family
Health (ARFH). Hankkeen päämääränä on lisätä ibadanilaisten koululasten
vanhempien tietämystä tarttuvien tautien ehkäisystä sekä kehittää
kouluterveydenhuoltomalli, jonka nigerialaiset päättäjät voisivat ottaa käyttöön
alakouluissa ympäri Nigeriaa. Tarkoituksena on jakaa terveystietoa oppilaiden
vanhemmille sekä opettajille lasten tartuntataudeista sekä niiden
ehkäisemisestä, aloittaa järjestelmälliset koululaisten terveystarkastukset,
vahvistaa jo olemassa olevia madotuskäytäntöjä sekä kehittää lastentautien ja
kouluterveydenhuollon seuranta- ja kirjaamismenetelmiä.
Vuoden 2012 alussa käynnistynyt hanke on kolmivuotinen, ja vuosien 20122013 aikana tehtiin hankkeen alkututkimus sekä aloitettiin hankkeen
interventiovaihe. Vuoden 2014 aikana hankkeen interventiovaihe jatkuu, ja
loppuvuodesta 2014 suoritetaan hankkeen arviointi.
4.3.4. SOMALIA: Tuberkuloosihanke
Tuberkuloosi on yksi Somalian keskeisimmistä terveysongelmista.
Sisällissodan, sekasorron ja köyhyyden jäljiltä suurin osa tuberkuloosin
diagnostiikkaan ja seurantaan tarvittavasta infrastruktuurista on ollut varsin
heikkotasoista. Tuberkuloosidiagnostiikka Somaliassa on perustunut
pääasiassa mikroskopointiin, eikä tuberkuloosiviljelyitä ole juuri tehty. Näin
ollen tuberkuloositapausten vahvistamista viljelyllä ja tuberkuloosikantojen
antibioottiresistenssiä ei myöskään ole pystytty todentamaan ja seuraamaan
tehokkaasti. Tietoa resistenssitilanteesta tarvitaan mm. paikallisten hoitoohjelmien suunnitteluun.
LSV on toteuttanut tuberkuloosihankkeita Somaliassa vuodesta 2006 alkaen.
Tällä hetkellä LSV:llä on yksi tuberkuloosiklinikka Mogadishussa ja toinen
tuberkuloosiklinikka sekä tuberkuloosilaboratorio Hargeisassa. Lisäksi
Hargeisassa sijaitsee LSV:n kenttätoimisto. Ulkoasiainministeriön tukea
saavien toimintojen lisäksi hankkeeseen kuuluu komponentteja ja kuluja, joita
rahoittaa Global Fund to Fight AIDS, Tuberculosis and Malaria (GFATM).
Nykyinen UM-hanke ja GFTAM-hanke ovat käynnistyneet vuonna 2012. LSV
tekee läheistä yhteistyötä Somalimaan terveysministeriön alaisen kansallisen
tuberkuloosiohjelman kanssa sekä WHO:n ja World Vision Somalian kanssa.
14
Ulkoministeriön ja Global Fundin rahoittamat hankkeet ovat läheisesti
kytköksissä toisiinsa muodostaen LSV:n Somalian tuberkuloosiohjelman.
Global Fundin kokonaisohjelmassa on kolme keskeistä tavoitetta:
1. Vuoteen
2016
mennessä
vähintään
65
%
arvioiduista
tuberkuloositapauksista on diagnosoitu. Näistä tapauksista vähintään
85 % on hoidettu menestyksellisesti WHO:n DOTS-protokollan
mukaan;
2. Vuoteen 2016 mennessä lääkeresistenssin tuberkuloosin sekä TB/HIV
hoitovalmiuksia on vahvistettu;
3. Vahvistaa Kansallisten (Somalimaa, Puntmaa ja Etelä-Somalia)
tuberkuloosiohjelmien kapasiteettia.
Ulkoasiainministeriön rahoituksen puitteissa tavoitteet (1-2) ja odotetut
tulokset (3-8) on asetettu seuraavasti:
1. Tukea ja vähentää tuberkuloosista aiheutuvaa kuolleisuutta ja
sairastuvuutta Somaliassa;
2. Kansallisten tuberkuloosiohjelmien kapasiteetin ja toimintakyvyn
vahvistaminen;
3. DOTS-protokollaa toteutetaan paremmin ja kattavammin Somaliassa;
4. Samanaikaisten TB/HIV-infektioiden diagnosointia ja hoitoa on
parannettu;
5. Tuberkuloositapausten havainnointi ja diagnosointi hankealueilla on
lisääntynyt ja tehostunut;
6. Laboratoriotoimintoja ja -kapasiteettia tuberkuloosikontekstissa on
vahvistettu;
7. LSV:n
toimipisteissä
infektioriskejä
torjutaan
noudattamalla
infektioturvallisuusohjesääntöjä;
8. Politiikkasuositukset mikroskopoinnille ja lääkeresistenssitutkimuksille
ovat valmiina.
Vuonna 2014 laboratoriota tuetaan edelleen toimintoihin liittyvien
diagnostisten
metodien
(MODS,
GeneXpert)
käyttöönotossa
ja
vakiinnuttamisessa, laadunvalvonnan kehittämisessä sekä henkilöstön
koulutuksessa. Tavoitteena on edelleen se, että laboratoriosta tulisi
kansallinen
referenssilaboratorio,
jonne
keskitettäisiin
vaativammat
tutkimukset, kuten tuberkuloosikantojen lääkeherkkyysmääritykset, ja joka
toimisi tuberkuloosiohjelmien konsultaatiopisteenä. Lisäksi keskustelu muiden
toimijoiden ja rahoittajien kesken jatkuu päättyneen TB REACH hankkeen
komponenttien jatkosta.
Tähän liittyen tavoitteena on, että osana TB REACH hanketta aloitetut
laboratoriotoiminnot ja teknologiat saadaan validoitua kansallisen
tuberkuloosiohjelman ja WHO:n kanssa.
Tuberkuloosiklinikoiden osalta vuoden 2014 keskeisimpiä toimintoja ja
suunnitelmia ovat DOTS-protokollan/-hoidon jatkaminen ja siihen kuuluva
lisäkoulutus, tuberkuloosiin liittyvien tiedotusmateriaalien käyttöönotto ja
tiedottamisen lisääminen sekä TB/HIV-diagnosoinnin ja hoidon vahvistaminen.
15
Laboratoriopalveluiden kehittämisen ja tuberkuloosihoidon tarjoamisen lisäksi
hanke
tarjoaa
asiantuntija-apua
Somalian
tuberkuloosityön
koordinaatioryhmälle esim. MDR (multi-drug resistant)-tuberkuloosin hoidon
edellytysten kehittämisessä.
Haasteellisen toimintaympäristön ja keskeneräisen työn vuoksi vuonna 2014
laaditaan uusi hanke-ehdotus ministeriölle vuosille 2015-2017.
4.3.5. PERU: Shipibo-kansan seksuaaliterveyshanke
Perun Amazonin vaikeakulkuisella jokialueella terveyspalveluiden ja
ehkäisyvälineiden saatavuus on vähäistä. Alkuperäisväestön keskuudessa eitoivotut raskaudet ja sukupuolitaudit ovat yleisiä. Köyhyys, tietämättömyys ja
kulttuurierot vaikeuttavat tilannetta entisestään.
LSV:n ja perulaisen kumppanijärjestön Flora Tristanin toteuttama Perun
Amazonille sijoittuva shipibo-alkuperäiskansan seksuaaliterveyshanke
käynnistyi kesällä 2012. Hankkeelle on myönnetty ulkoministeriön rahoitus
vuosille 2012-2014.
Hanke
keskittyy
parantamaan
shipibo-väestön
seksuaalija
lisääntymisterveyspalveluiden saatavuutta ja niiden soveltuvuutta paikallisiin
oloihin ja kulttuuriin. Tavoitteena on myös lisätä tietoutta seksuaaliterveydestä
ja –oikeuksista. Keskeisimpiä aktiviteetteja ovat terveyskasvatus ja seksuaalija
lisääntymisterveyspalveluiden
tarjonta
kylissä
sekä
alueen
terveydenhuoltohenkilöstön
ja
opettajien
kouluttaminen.
Aktiviteetit
toteutetaan liikkuvan terveysyksikön avulla. Hankkeen kohteeksi on valittu 4
shipibo-kylää
Ucayali-joen
varrelta
Amazonin
sademetsäalueelta.
Terveysyksikkö koostuu kätilöstä, sairaanhoitajasta ja kahdesta tulkista ja se
vierailee kylissä säännöllisesti. Pucallpa on alueen hallinnollinen kaupunki,
jonne perustettu toimisto on hankkeen paikallinen päämaja.
Vuoden 2012 lopulla tehtiin baseline-tutkimus, jonka pohjalta kohdennettiin
projektin aktiviteettien sisältöä. Liikkuva terveysyksikkö on kiertänyt vuoden
2013 ajan säännöllisesti kylissä tehden terveystarkastuksia ja kouluttaen sekä
kylien väestöä että paikallisia opettajia ja terveysaseman henkilöstöä.
Kiertävän terveysyksikön aktiviteetit jatkuvat myös vuoden 2014. Lisäksi
paikallishallinnon sitouttamiseen ja hankkeen jatkuvuuteen kiinnitetään
erityistä huomiota. Vuoden 2014 loppupuolella toteutetaan myös projektin
evaluaatiotutkimus.
4.3.6. PERU: Vanhushanke ”Hyvinvointia vanhuksille”
Vuonna 2010 alkaneen hankkeen tavoitteena oli lisätä vanhusten hyvinvointia
ja toimintakykyä sekä kouluttamalla terveydenhuollon ammattilaisia geriatrian
saralla että järjestämällä vanhuksille erilaisia kursseja. Kumppanina
hankkeessa on vanhusjärjestö Asociación pro personas adultos mayores
(APROPAM). Hankkeen aktiviteetit ovat loppuneet 2012.
16
Vuonna 2010 hankkeen parissa tapahtui varkaus, jossa paikallinen kumppani
oli siirtänyt hankkeen varoja henkilökohtaiseen käyttöön. Varkautta
koskevassa oikeusprosessissa langetettiin syksyllä 2012 tuomiot varkauteen
syyllistyneille. He valittivat tuomiostaan, mutta valitus hylättiin korkeimmassa
oikeudessa keväällä 2013. Syyllisillä on kaksi vuotta aikaa palauttaa
anastamansa summa. LSV tiedottaa Ulkoasiainministeriötä tilanteesta
aktiivisesti ja ministeriön kanssa on sovittu hankkeen loppuraportoinnin
lykkäämisestä kunnes anastetut varat on palautettu.
4.4. Vuonna 2014 suunniteltavia hankkeita
Syksyn 2013 kuluessa kehitysyhteistyöjaoston jäsenet ovat alkaneet
suunnitella kansainvälisten kumppanijärjestöjensä kanssa hankkeita, joille
aiotaan vuoden 2014 aikana hakea Suomen Ulkoministeriön myöntämää
kansalaisjärjestöjen hanketukea.
Suunnitteilla
olevien,
vuonna
2015
alkavien
terveysalan
kehitysyhteistyöhankkeiden
teemoina
on
mm.
lastenja
äitiysneuvolatoiminnan
kehittäminen
Bangladeshissa,
näköja
kuulovammaisten lasten koulutuksen tukeminen Nepalissa sekä pienaseiden
vastainen radiotiedotushanke Nigeriassa ja Sambiassa.
Kaikille suunnitteilla oleville hankkeille aiotaan hakea Ulkoasiainministeriön
myöntämää valmistelumatkatukea vuodelle 2014.
5. Opiskelijatoiminta
Lääketieteen opiskelijoita ja nuoria lääkäreitä kannustetaan osallistumaan
LSV:n
toimintaan.
LSV:n
hallituksessa
toimii
vähintään
yksi
opiskelijavastaava.
Kehitysyhteistyöjaoston hankeryhmissä on ns. junioripaikkoja, jotka
mahdollistavat hankkeisiin osallistumisen myös opiskelijoille. Rauhanjaosto
pitää yhteyttä IPPNW-opiskelijoihin ja opiskelijoita kannustetaan, sekä
mahdollisuuksien mukaan tuetaan, osallistumaan IPPNW:n kansainvälisiin
tilaisuuksiin.
IPPNW:n
Euroopan
opiskelijakonferenssi
järjestetään
toukokuussa Helsingissä.
Opiskelijoita pyritään integroimaan LSV:n jaostojen toimintaan ja ottamaan
huomioon myös heidän ideoitaan paikalliseen ja kansalliseen toimintaan
liittyen. Paikallisesti kussakin tiedekunnassa esitellään LSV:n toimintaa ja
aihepiirejä kunkin tiedekunnan LSV-toimijoiden sekä yhdistyksen
taloudellisten resurssien puitteissa. Kaikissa tiedekunnissa jaetaan
lentolehtistä ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista. LSV:n opiskelijoiden
piirissä on suunnitteilla mm. peruskoululaisille/lukiolaisille suunnattava
opiskelijavetoinen rauhankasvatusprojekti, jonka toivotaan käynnistyvän
vuoden 2014 kuluessa.
17
Turun lääketieteen opiskelijat ovat itsenäisesti olleet yhteydessä
politiikkajaostoon ja perustaneet hankkeen joka mahdollistaa tulevien
lääketieteen opiskelijoiden kieltäytymisen lääketeollisuuden mainonnasta.
Tätä jatketaan toimintavuoden aikana.
LSV jatkaa yhteistyötä Suomen Medisiinariliitto ry:n ulkoasiainvaliokunta
FiMSIC:n kanssa. Yhteistyö mahdollistaa LSV:n toiminnan esittelyn ja
tapahtumista tiedottamisen kaikkien Suomen lääketieteellisten tiedekuntien
opiskelijoille. Vuoden 2013 tapaan yhteistyötä pyritään tehostamaan
seminaarien ja koulutusten muodossa mm. FiMSIC:n järjestämissä
Kehitysyhteistyö- ja National Meeting viikonloppujen yhteydessä.
6. Tiedotus
6.1. Tavoitteet
Toimintavuoden aikana tiedotusta ja viestintää kehitetään edelleen. LSV:n
viestiä ja ydinsanomaa pohditaan myös osana koko järjestön kattavaa
strategiaprosessia.
Tiedotusjaoston vuoden 2014 tavoitteena on viestiä LSV:n toiminnasta
mahdollisimman kattavasti LSV:n jäsenistölle. LSV:n toiminnasta ja toiminnan
tärkeistä sisällöistä viestitään myös ulkoisesti etenkin sähköisen viestinnän
keinoja hyödyntäen.
Tiedotuksen pääasialliset kanavat kohdeyleisön tavoittamiseen ovat LSVtiedote, kotisivut ja sosiaalinen media.
6.2. Jaoston työskentely
Tiedotustoiminnasta vastaavat hallituksen tiedotusvastaava ja tiedotusjaosto.
Toimisto tukee tiedotusjaostoa tarpeen mukaan. Vuonna 2014 jaosto
kokoontuu vähintään puolivuosittain suunnittelemaan tiedotuksen toteutusta ja
kehittämistä.
Kokousten välillä hyödynnetään tiedotuksen sähköpostilistaa.
6.3. Sisäinen viestintä
LSV-tiedotetta julkaistaan vuoden aikana vähintään neljä numeroa.
Tiedotteessa ilmoitetaan tulevista tapahtumista, minkä lisäksi LSV:n hankkeet
ja jaostot tiedottavat jäsenistölle toiminnastaan. Tiedotteen sisällön tuottavat
eri hankeryhmät ja hallituksen jäsenet. Vuonna 2014 kehitetään tiedotteen
sähköistä jakelua painetun lehden ohella.
18
Tehokkaamman sisäisen tiedottamisen mahdollistamiseksi jatketaan
sähköpostiosoitteiden keräämistä jäsenrekisteriin jäsenistön sähköpostilistaa
varten
6.4. Ulkoinen viestintä
Järjestön kotisivuilla ja Facebook-sivulla julkaistaan ajankohtaisia uutisia ja
ilmoituksia.
LSV:n
järjestämien
seminaarien
esitykset
tuodaan
mahdollisuuksien mukaan nähtäviin kotisivuille. Projektien ja jaostojen
vastuuhenkilöt vastaavat omaa alaansa koskevasta materiaalista.
Kehitysyhteistyöhankkeista tiedottamista kotisivuilla kehitetään, ja hankkeiden
tuloksia voidaan raportoida myös tiiviissä research brief -muodossa.
Tiedotusjaosto ja hallitus vastaavat kotisivujen ajantasaisuudesta toimiston
avustuksella. Vuonna 2014 sivujen keskeisin sisältö käännetään englannin
kielelle.
LSV:n toiminnasta tiedotetaan ja uusia jäseniä hankitaan erityisesti Työpäivä
maailmalle -varainkeruukampanjan yhteydessä. LSV:lle laaditaan järjestön
yleistä toimintaa kuvaava esite, ja jaostojen laatimista julkaisuista otetaan
lisäpainoksia tarpeen mukaan. LSV:n näkyvyyttä kehitetään tarjoamalla
laajempia artikkeleita julkaistaviksi Suomen Lääkärilehdessä tai muissa
vastaavissa julkaisuissa. LSV voi tarpeen mukaan julkaista myös kirjoja.
Tiedotusjaoston ja toisaalta LSV:n toimiston roolia etenkin sähköisessä
tiedottamisessa vahvistetaan. LSV:n graafista ilmettä johdonmukaistetaan
luomalla yhteiset graafiset ohjeet ja valmiit tiedostopohjat järjestön
toiminnassa käytettäväksi.
7. Muu toiminta
7.1. Global Health-kurssi
Global Health –kurssit ovat suomalaisvetoisen kansainvälisen verkoston
järjestämiä maailmanterveyden kursseja. LSV on ollut mukana kurssien
järjestämisessä vuoden 2001 ensimmäisestä kurssista lähtien ja nykyisin
kursseja järjestetään Suomessa ja yhteistyömaissa vuorovuosin. Vuonna
2014 kurssit järjestetään Tansaniassa ja Filippiineillä. Kurssin vastuullisena
järjestäjänä toimivat Tampereen yliopisto ja Duodecim-seura. LSV:llä on
edustaja kurssin johtoryhmässä.
7.2. PSR Consulting
PSR Consulting oy on LSV:n kokonaisuudessaan omistama konsulttiyritys. Se
on aikaisemmin tuottanut terveysalan kehitysyhteistyön asiantuntijapalveluita
ulkoministeriölle ja muille asiakkaille, mutta viime vuodet elänyt hiljaiseloa.
19
Vuonna 2014 PSR Consulting kartoittaa mahdollisuutta hyödyntää LSV:n
jäsenistön osaamista myös kehitysyhteistyötä laajemmin terveyspolitiikassa.
Yritys suunnittelee think tank –tyyppisen toiminnan käynnistämistä. Samalla
jatketaan järjestöevaluointien tarjoamista ja markkinointia.
Yrityksen pääasiallinen tavoite on ollut tuottaa koulutusta ja kokemusta
asiantuntijatehtävistä LSV:n jäsenistölle. Tämän lisäksi yritys voi
menestyessään osallistua järjestön varainhankintaan.
8. Talous
LSV:n itse ja yhdessä hankekumppaneiden kanssa tekemä hanketyö kattaa
yli 95 % järjestön liikevaihdosta. Hanketyön rahoitus muodostuu pääosin
Suomen Ulkoasiainministeriön LSV:lle myöntämästä kansalaisjärjestöjen
hanketuesta. Vuodelle 2014 Ulkoasiainministeriön myöntämä hanketuki on
yhteensä 692.500 euroa ja se jakautuu viiden käynnissä olevan hankkeen
kesken.
Ulkoasiainministeriö
kattaa
85
%
rahoittamiensa
hankkeiden
kokonaiskustannuksista, loput 15 % muodostuu järjestön omavastuuosuudesta. Omavastuuosuus jakautuu edelleen hanketyössä tehtävään
vapaaehtoistyöhön
sekä
yksityisiltä
lahjoittajilta
kerättävään
omarahoitusosuuteen. Arvio vuonna 2014 tarvittavasta omarahoitusosuudesta
on 61.200 euroa. Kehitysyhteistyöjaoston jäsenet osallistuvat vapaaehtoistyön
ohella myös aktiivisesti hankkeiden rahallisen omavastuuosuuden
keräämiseen. Vuoden 2014 aikana kartoitetaan Ulkoasiainministeriön ohella
myös muita hanketyön rahoitusmahdollisuuksia.
Somalian tuberkuloosiohjelma saa Ulkoasiainministeriön hanketuen ohella
myös kansainvälistä rahoitustukea Global Fund to Fight AIDS, Tuberculosis
and Malaria -rahastolta. Vuonna 2013 Global Fund rahoitti Somalian
tuberkuloosiohjelmaa 126.500 eurolla ja vuoden 2014 aikana Global Fundin
rahoitusosuutta pyritään edelleen kasvattamaan.
Hanketyön merkittävyydestä johtuen myös valtaosa henkilöstö- tiedotus- ja
hallintokuluista jyvittyy hanketyön alle. Vuoden 2014 henkilöstökuluista LSV:n
itse toteuttaman tuberkuloosiohjelman piirissä työskentelevän kliinisen ja
hallinnollisen kenttähenkilökunnan osuus on 179.000 euroa (42 %),
Suomessa täysipäiväisesti hanketyötä tekevien osuus 98.000 euroa (23 %),
vapaaehtoistyön osuus 61.000 euroa (14 %) ja tiedotus- ja hallintotyötä
tekevien osuus 91.000 euroa (21 %). Myös muista tiedotus- ja hallintokuluista
suurin osa, yhteensä 53.000 euroa, katetaan Ulkoasiainministeriön
rahoitustuella. Loput henkilöstö-, tiedotus- ja hallintokuluista, yhteensä 31.000
euroa katetaan omavarainhankinnalla saaduin varoin.
Ulkoasiainministeriön myöntämän tuen ohella LSV vastaanottaa myös muita
valtion avustuksia. Esimerkiksi LSV:n tekemä rauhantyö on saanut aiempina
vuosina tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Muilta osin LSV:n
20
järjestötoiminta katetaan jäsenmaksuista, muista yksityisistä lahjoituksista
sekä jatkossa myös LSV:n verkkokaupasta syntyvistä tukivaroista.
Suomessa järjestettäviin seminaareihin ja kongresseihin
tapauskohtaisesti tukea mm. muilta lääkärijärjestöiltä ja säätiöilta.
haetaan
8.1. Taloushallinto
Toimintavuoden aikana toteutetaan LSV:n taloushallintouudistus, jonka
pohjana toimii LSV:n taloussääntö sekä taloushallinnon perusteet ja
käytännön ohjeistuksen määrittävä manuaali (Manual for Financial
Management and Administration).
Vuoden alussa siirrytään käyttämään uudistettua tilikarttaa ja noudattamaan
yhdistyksen talouden käytäntöjä ja kirjausketjua (audit trail) vahvistavia
mekanismeja.
Vuoden
kuluessa
kartoitetaan
myös
sähköisen
taloushallintojärjestelmän käyttöönottoa.
8.2. Varainhankinta
LSV:n omavarainhankinnalla on suuri merkitys erityisesti LSV:n hanketyölle.
Omavaraisuuden kasvattaminen on enenevässä määrin koko järjestöä
koskettava asia, ja syksyllä 2013 kampanjatyötä ja järjestön varainhankintaa
vahvistamaan perustettu LSV:n varainhankintatyöryhmä jatkaa vuoden aikana
toimintaansa kooten yhteen LSV:n toimiston, hallituksen, rauhantyön,
kehitysyhteistyön, terveyspolitiikan ja tiedotuksen edustajia.
Varainhankintatyöryhmä
keskittyy
ohjaamaan
varainhankinnalle keskeisiä osa-alueita:
-
seuraavia
järjestön
Vuoden 2014 Työpäivä maailmalle -kampanjan suunnittelua ja
toteutusta
Pitkän tähtäimen varainhankinnan strategista suunnittelua
LSV:n toiminnan tukemisen ydin on jäsenistön vuosittainen jäsenmaksu, joka
vuonna 2014 on 14 euroa opiskelijoille ja 46 euroa muille jäsenille.
Jäsenmaksuista syntyviksi kokonaistuotoiksi arvioidaan 36.000 euroa. Muun
LSV:n varainhankinnan minimitavoitteeksi asetetaan 61.200 euroa, jolla
katetaan viiden käynnissä olevan kehitysyhteistyöhankkeen 7,5 %
rahamääräinen omavastuuosuus. Toinen 7,5 % osuus katetaan
vapaaehtoistyönä Ulkoministeriön ohjeiden mukaisesti.
Vuonna 2014 kartoitetaan myös uusia omavarainhankinnan muotoja
valmistellen
vuoden
aikana
järjestön
pitkän
tähtäimen
varainhankintastrategiaa osana järjestön kattavaa strategiatyötä.
21
8.2.1. Työpäivä maailmalle - kampanja 2014
Työpäivä maailmalle -kampanja (TPM) on jo usean vuoden ajan muodostanut
LSV:n varainhankinnan ytimen.
Vuonna 2014 kampanjaa viedään
ensimmäisen kerran eteenpäin kokonaisena kampanjavuotena, aiemman
kampanjaviikon sijaan. Kampanjavuoden teemana on kouluterveydenhuolto ja
kampanjan teemahankkeena Nigerian Ibadanin kouluissa toteutettava
lapsiterveyshanke.
Kampanja lanseerataan Helsingin Lääkäripäivillä 8.-10.1.2014. Helsingin
Lääkäripäivien lisäksi kampanjavuoden aikana osallistutaan myös Tampereen
Lääkäripäiville (19.-21.3.2014) sekä Helsingissä syksyyn ajoittuville ’Nuori
Lääkäri’ -päiville. Syksyn aikana osallistutaan mahdollisuuksien mukaan myös
Turun tai Itä-Suomen Lääketiedepäiville.
Kampanjanvuoden aikana järjestetään kampanjan teemaa mukaillen maalishuhtikuun vaihteessa maksullinen koulutus lasten terveyteen liittyen.
Koulutuksesta tiedotetaan vuoden alussa mahdollisimman laajasti.
TPM kampanjan ja yleisen varainhankinnan tueksi loppuvuodesta 2013
perustettua nettikauppaa ylläpidetään vuoden aikana.
LSV:n www-sivuilla (www.lsv.fi) sijaitsevan nettikaupan kautta voi tarjota
tukeaan/tilata mm. seuraavia tuotteita:
- aineettomia lahjoja
- seinäkalentereita
- kortteja
- T-paitoja
Työpäivä maailmalle - kampanjasta viestimiseen ja kampanjan toteuttamiseen
osallistuvat kaikki LSV:n aktiivit ja merkittävänä kampanja-aktiviteettina
ympäri Suomea järjestetään kampanjatietoiskuja työpaikkojen kahvihuoneissa,
sairaaloiden ruokaloissa ja erilaisissa lääkäreille suunnatuissa tapahtumissa.
Näkyvyyttä haetaan myös ilmaisen palstatilan kautta erityisesti lääketieteen
alan julkaisuissa sekä internet-sivujen välityksellä.
Työpäivä maailmalle - kampanjan tuotot käytetään lyhentämättöminä kaikkien
LSV:n koordinoimien kehitysyhteistyöhankkeiden hyväksi.
Kampanjaa koordinoi LSV:n toimisto sekä seuraa ja hallinnoi LSV:n
varainhankintatyöryhmä konsultaatiossa kehitysyhteistyöjaoston kanssa.
Kampanjasta viestimiseen ja kampanjan toteuttamiseen osallistuvat kaikki
LSV:n aktiivit.
8.2.2. Hankekummius
Vuoden
alussa
käynnistetään
pilotti
hankekummitoiminnasta
pitkäjänteisempänä tuen ja varainhankinnan muotona.
22
Hankekummiudessa yksittäinen henkilö tai useamman säännöllisemmästä
tuesta kiinnostuneen henkilön ryhmä voi ryhtyä jonkin LSV:n hankkeen
kuukausittaiseksi tukijaksi haluamallaan summalla. Hankekummiuden tuotto
käytetään kyseisen hankkeen sekä muiden LSV:n terveyshankkeiden hyväksi.
Hankekummit saavat kuulumisia tukemastaan hankkeesta kolme−neljä kertaa
vuodessa. Nämä voivat olla matkakertomuksia, kuvauksia hankkeen
etenemisestä, terveisiä hankekumppaneilta tai valokuvamatkoja hankeen
maailmaan.
Hankekummiudesta tiedotetaan LSV:n jäsenistölle, yhdistyksen nettisivuilla,
erilaisissa tapahtumissa sekä mahdollisuuksien mukaan alan julkaisuissa.
LSV:n hankekummiudesta tiedotetaan aktiivisesti myös Lääketieteellisten
tiedekuntien vuosikursseille ja muille ryhmäkummiudesta kiinnostuneille
tahoille, kuten työyhteisöille.
LSV:n toimisto toteuttaa hankekummiuden hallinnon (kummirekisterit,
laskutuksen, kummikoordinaation ja postitukset) ja hankeryhmät vastaavat
hankekummiuden
sisällöntuottamisesta
(hankekuulumisista
sekä
kummikirjeiden tuottamisesta kolme−neljä kertaa vuodessa).
Vuoden aikana kartoitetaan myös liittymistä varainkeruuseen keskittyviin
internet-pohjaisiin portaaleihin, kuten Jelpi:in ja
Sharewoodiin
lahjoitusmahdollisuuksien monipuolistamiseksi.
23
Liite 1: LSV:n hankekoordinaatio vuonna 2014
Kehitysyhteistyöhankkeiden vastaavat koordinaattorit vuonna 2014
INTIA: Nuorisoystävälliset terveyspalvelut
Topi Turunen, hankekoordinaattori
NEPAL: Mielenterveyshanke
Niina Markkula, hankekoordinaattori
Venla Lehti, hankekoordinaattori
NIGERIA: Kouluterveydenhuoltoprojekti
Reetta Leinonen, hankekoordinaattori
SOMALIA: Tuberkuloosihanke
Erkki Kumpula, hankekoordinaattori
PERU: Shipibo-kansan seksuaaliterveyshanke
Mariia Karppinen, hankekoordinaattori
Raija Auvinen, hankekoordinaattori
PERU: Vanhushanke
Sebastian Peña Fajuri, hankekoordinaattori
Niina Markkula, hankekoordinaattori
24
25