Taina Hintsa

16.3.2013
Taina Hintsa,
PsT, persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti
” A REAL OR INTERPRETED THREAT TO THE
PHYSIOLOGICAL OR PSYCHOLOGICAL
INTERGRITY OF AN INDIVIDUAL THAT
RESULTS IN PHYSIOLOGICAL AND/OR
BEHAVIORAL RESPONSES.”
Interaktio/transaktio –teoriat: ristiriita yksilön
kykyjen/resurssien ja ympäristön vaatimusten
välillä (Lazarus ym. 1966, 1984); epätasapaino
yksilön resurssien ja ympäristön vaatimusten
välillä
1
16.3.2013
Stressorit: Psykologiset tekijät, Fyysiset tekijät, Ulkopuoliset/ympäristön
tekijät, Sosiaaliset tekijät; olosuhteet, tilanteet, tapahtumat, jotka
herättävät stressitilan, yksilöllinen vaihtelu
Stressitila:
Ympäristön tai yksilön vaatimukset vs. olemassa olevat resurssit ja
kyvyt
Ponnistelu/ajan kulutus vs. saavutukset
Ympäristön vaatimukset vs. yksilön viriäminen (arousal)
Tilanteen arviointi: subjektiivinen arvio stressorista ja sen merkityksestä
itselle, henkilökohtaiset kyvyt ja mahdollisuudet hallita stressiä
Selviytymiskeinot: ponnistelut stressin hallitsemiseksi ja tasapainon
säilyttämiseksi ympäristön vaatimusten ja yksilön kykyjen välillä
Stressin seuraukset: somaattisia ja psykologisia
Jatkuva kiire
Työ henkisesti/fyysisesti rasittavaa
Työ ajoittain liian vaikeaa
Ei sananvaltaa omiin töihinsä
Työ yksitoikkoista
Ei mahdollisuutta oppia uusia asioita ja taitoja
Ei kehittymismahdollisuuksia
Arvostuksen puute
Heikot etenemismahdollisuudet
Heikko työn varmuus (pysyvyys)
Työhön käytetty aika / ponnistelujen määrä
Epäoikeudenmukainen kohtelu
2
16.3.2013
1. TYÖN VAATIMUKSET-TYÖN HALLINTA MALLI (Karasek,
1979; Karasek & Theorell, 1990)
2. PONNISTUSTEN JA PALKKIOIDEN VÄLINEN EPÄSUHTA
TYÖSSÄ (Siegrist, 1986; 1996, 2004)
3. OIKEUDENMUKAINEN KOHTELU TYÖPAIKALLA (1991,
2001; Moorman, Colquitt, Elovainio)
•Taidot
•Vaikutusmahdollisuudet
•Kiire
•Psyykkisesti kuormittava
Karasek (1979), Karasek & Theorell (1990)
Siegrist (1996, 2004)
TYÖSTRESSIÄ OLETETAAN AIHEUTUVAN, JOS:
TYÖN VAATIMUKSET KORKEAT JA TYÖN HALLINTA HEIKKOA
PONNISTELUIDEN JA PALKKIOIDEN VÄLILLÄ ON EPÄTASAPAINO
KOHTELU TYÖPAIKALLA ON EPÄOIKEUDENMUKAISTA
Depressio- ja väsymysoireet (Johnson 1985, 1986)
Sydäntautiriskin lisääntyminen (Kivimäki, 2002)
Sydäntautitapahtumat (Kivimäki, 2005; Hintsa 2010)
Fyysisiin oireet, mm. tuki- ja liikuntaelimistön oireisiin
(Johnson ja Hall 1988)
Vaihdevuosi-ikäiset naiset saattavat olla herkempiä työn
aiheuttaman kuormituksen ja stressin vaikutuksille.
Työstressi vaikuttaa uneen: nukahtaminen vaikeaa ja nukkuu
vähemmän (Lampio, 2013).
3
16.3.2013
MITEN YKSILÖLLISET TEKIJÄT
LIITTYVÄT TYÖKUORMITUKSEEN?
Stressinsietokyky on synnynnäistä ja se kehittyy ihmiselle
kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Stressinsietokyky on ihmisillä erilainen.
Ihminen voi olla temperamentiltaan helposti stressaantuva
Temperamentti määrittelee stressikokemusta.
Joillekin voi yksitoikkoisuus olla stressaavaa, toiselle uudet
yllättävät tilanteet.
Toiselle ihmiselle sama tilanne voi olla mukava haaste kun taas
toiselle ihmiselle sama asia on stressaavaa.
4
16.3.2013
Yleisesti temperamentilla tarkoitetaan:
eroja ihmisten välillä heidän taipumuksissaan tai
tyylissään reagoida sekä ympäristöön että omiin sisäisiin
tiloihinsa, kuten nälkään, kipuun, väsymykseen ja
tunnetiloihin.
synnynnäisiä, ainakin osaksi perinnöllisiä, ja seurausta
biologisista eroista keskushermoston aktiivisuudessa sekä
aivojen neuraalisissa säätelyjärjestelmissä. Erot
ilmaantuvat varhain, useimmat jo vauvaiässä, ja ovat
suhteellisen pysyviä läpi elämän (esim. Bates & Wachs,
1994; Kohnstamm, Bates, & Rothbart, 1989).
Temperamentti ei ole kognitiivisia ratkaisuja eikä tietoista
päätöksentekoa.
TEMPERAMENTTI on toimintatyyli tai tapa reagoida
TEMPERAMENTTIPIIRTEET ovat osittain periytyviä melko
pysyviä taipumuksia, joilla on biologinen pohja; esim.
elämyshakuisuus, vaikeuksien välttäminen, sosiaalinen
herkkyys ja sinnikkyys
PERSOONALLISUUS muovautuu temperamentin ja
ympäristön vuorovaikutuksessa kasvatuksen ja
kokemuksen tuloksena
PERSOONALLISUUTEEN kuuluvat mm. minäkuva,
itsetunto, identiteetti, sosiaaliset kyvyt, arvot, asenteet ja
tavoitteet
5
16.3.2013
Persoonallisuus voi olla yhteydessä työhyvinvointiin
työolotekijöistä riippumatta. (SUORAN VAIKUTUKSEN MALLI)
Esimerkki: neuroottinen ihminen kokee työstressiä huolimatta siitä
minkälaiset ovat työolotekijät
Persoonallisuus vaikuttaa siihen miten työolotekijät koetaan ja
persoonallisuus voimistaa tai vaientaa työolotekijöiden yhteyttä
työhyvinvointiin. (ALTTIUS-REAKTIIVISUUS MALLI)
Esimerkki: neuroottinen voi reagoida voimakkaammin yllättäviin
haasteisiin työssä kuin muut, mikä puolestaan voi lisätä
neuroottisen työ stressioireilua enemmän kuin muilla
NOVELTY SEEKING (NS) = elämyshakuisuus
Osittain peritty taipumus viehättyä uusista tilanteista ja aktivoitua
näissä
HARM AVOIDANCE (HA) = vaikeuksien välttäminen
Osittain peritty taipumus käyttäytymisen välttämiseen tai
lopettamiseen (huoli, epävarmuuden pelko, ujous, väsyvyys)
REWARD DEPENDENCE (RD) = sosiaalinen herkkyys
Osittain peritty taipumus sosiaaliseen herkkyyteen, palkkioriippuvuus,
sosiaalisen hyväksynnän preferoimiseen (tunteellinen, avulias,
miellyttämishaluinen, sympaattinen)
PERSISTENCE (P) = sinnikkyys
Taipumus jatkaa toimintaa turhautumisestahuolimatta (sinnikkyys, ei
luovuta)
6
16.3.2013
•STRESSIN SIETOKYKY: SYDÄNJA VERENKIERTOELIMISTÖN
NOPEAMPI PALAUTUMINEN
STRESSISTÄ (Hintsanen et al., 2009)
• VALTIMONKOVETTUMATAUDIN
ESIASTE (Hintsanen et al., 2009)
• KORKEA PSYYKKINEN STRESSI
(Ravaja at al., 2006)
ELÄMYSHAKUISUUS
(NS)
SOSIAALINEN
HERKKYYS (RD)
(Puttonen et al., 2008)
•DEPRESSION
(Tyrka et al., 2007)
• KORKEA KORTISOLITASO
STRESSITILANTEISSA
(Tyrka et al., 2007)
• HPA-AKSELIN
YLIAKTIIVISUUS
(Tyrka et al., 2006)
• DEPRESSIO
(Tyrka et al., 2007)
•TEHOTTOMAT
STRESSINHALLINTAKEINOT
(Krebs et al., 1998)
• SUOTUIS A FYSIOLOGIA
(MATALA SBP,
TRIGLYCERIDIT, LDL-C;
KORKEA HDL-C)
•TERVEYSKÄYTTÄYTYMIN
EN (MATALA BMI, RASVA
RUOKAVALIOSSA,
ALKOHOLINKÄYTTÖ)
VAIKEUKSIEN
VÄLTTÄMINEN
(HA)
• PARASYMPAATTISEN
HERMOSTON TOIMINNAN
MUUTOKSET JA KORKEA
LEPOSYKE (Puttonen et al., 2008)
• HYVÄ
STRESSINSIETOKYKY
• KORKEA
SENTIMENTAALISUUS
(Elovainio et al., 2006)
SINNIKKYYS (P)
•TEHOKKAAT
STRESSINHALLINTAKEINOT
(Ball et al., 2002)
•YLISUORITTAJA, TYÖHOLISTI
JOKA ALTIS UUPUMUKSELLE
(Cloninger
et al., 1993)
(Simeon et al, 2007)
KÄYTTÄYTYMISEN KESTOON JA ENERGISYYTEEN LIITTYVÄT PIIRTEET:
REIPPAUS, VILKKAUS (briskness): nopea reagointi, nopeatempoisuus ja
helppous vaihtaa käyttäytymisestä toiseen pikaisesti
KÄYTTÄYTYMISEN TOISTAMINEN, “jumiutuminen” (perseveration):
käyttäytymisen toistaminen ja jatkaminen sen jälkeenkin kun tilanne ei
sitä enää vaadi.
AISTIHERKKYYS (sensory sensitivity): ärsykkeisiin reagoimiskynnys
matala
EMOTIONAALINEN REAKTIIVISUUS (emotional reactivity): voimakas
reagointi emotionaalisissatilanteissa, mikä ilmenee emotionaalisena
herkkyytenä.
SIETOKYKY, KESTÄVYYS (endurance): tilanteeseen sopiva reagointi
kuormittavissa tilanteissa ja väsymyksen vastustuskyky
AKTIIVISUUS (activity): yleinen aktiivinen käyttäytyminen
7
16.3.2013
VIISI SUURTA PERSOONALLISUUDEN PIIRRETTÄ
Ulospäinsuuntautuneisuus kuvaa ihmisen
suuntautumista ulos- tai sisäänpäin
Neuroottisuus kuvaa ihmisen suhtautumista uhkiin ja
vaaroihin
Sovinnollisuus on kyky mukautua toisten ihmisten
toiveisiin ja tunteisiin
Tunnollisuus kuvaa ihmisen suunnitelmallisuutta ja
päättäväisyyttä
Avoimuus uusille kokemuksille kuvaa henkilön
suhtautumista seikkailuun, uteliaisuuteen, epätavallisiin
ideoihin ja mielikuvitukseen
8
16.3.2013
KORKEA
VAIKEUKSIEN
VÄLTTÄMINEN
KORKEA
SINNIKKYYS
KORKEA
ELÄMYSHAKUISUUS
KORKEA
SINNIKKYYS
PITKÄAIKAINEN
TYÖKUORMITUS
(JOB STRAIN)
TYÖN KOKEMINEN
VAATIVAKSI
TYÖHYVINVOINTI:
MATALA TYÖSTRESSI
6 VUODEN AIKANA
(JOB STRAIN)
OSAAMINEN TYÖSSÄ:
KOKEE
HALLITSEVANSA
TYÖN HYVIN
9
16.3.2013
SOSIAALINEN
HERKKYYS
TYÖSTRESSI 2001
(JOB STRAIN)
• Sosiaalinen herkkyys = riippuvuus sosiaalisista palkkioista/
sosiaalinen palaute tärkeä)
• Matala sosiaalinen herkkyys oli yhteydessä korkeaan
työstressiin vain 2001 (tutkittavat tällöin 24-39-vuotiaita).
TYÖKUORMITUS:
KORKEA
EMOTIONAALINEN
REAKTIIVISUUS
•JOB STRAIN
•(ERI)*
KORKEA
KÄYTTÄYTYMISEN
TOISTAMINEN,
”JUMIUTUMINEN”
TYÖN KOKEMINEN
VAATIVAKSI
RTT- JS 611 osallistujaa (273 miestä) ikä 30-45 vuotta
PONNISTELUT
TYÖSSÄ*
Hintsa ym. 2013; * Hintsa painossa
10
16.3.2013
MATALA
TYÖKUORMITUS:
KORKEA
REIPPAUS
•JOB STRAIN
•ERI*
KORKEA
KESTÄVYYS
KORKEA TYÖN
HALLINTA
PALKITSEVA
TYÖ*
KORKEA
AKTIIVISUUS
* Painossa Hintsa ym..
KORKEA NEUROOTTISUUS
MATALA
ULOSPÄINSUUNTAUTUNEISUUS
MATALA SOVINNOLLISUUS
MATALA TUNNOLLISUUS (mies)
KORKEA TYÖSTRESSI:
ERI
KORKEA NEUROOTTISUUS
KORKEA TUNNOLLISUUS
KORKEA
ULOSPÄINSUUNTAUTUNEISUUS
MATALA SOVINNOLLISUUS
PONNISTELUT
TYÖSSÄ
MATALA NEUROOTTISUUS
KORKEA
ULOSPÄINSUUNTAUTUNEISUUS
KORKEA SOVINNOLLISUUS
KORKEA TUNNOLLISUUS (nainen)
PALKITSEVA
TYÖ
Törnroos ym., 2012
11
16.3.2013
Temperamenttipiirteet
(TCI ja RTT)
Strain
Elämyshakuisuus
-
Vaikeuksien välttäminen
+
Sosiaalinen herkkyys
Vaatimukset
Hallinta
Ponnist ja
palkk.
välinen
epäsuhta
Ponnistelut
Palkkiot
+
+
-
- (2001)
+
+
Vilkkaus, reippaus (briskness)
Sinnikkyys
-
-
+
-
Käyttäyt.toisto, ”jumiutuminen”
+
+*
-
+
Emotionaalinen reaktiivisuus
+
+
-
+
Kestävyys (endurance)
-
-
+
-
Aktiivisuus
-
+ positiivinen yhteys - negatiivinen yhteys
Persoonallisuus
Big Five (NEO-FFI)
Strain
Ekstraversio
(-)
Vaatimukset
Neuroottisuus
(+)
(-)
(+)
Sovinnollisuus
(-)
(-)
Avoimuus kokemuksille (-)
(+)
+
-
+
+
+
Epäsuotuisa
Suotuisa
Ponn. ja
palkk. väl
epäsuhta
Ponnistelut
Palkkiot
-
+
+
* vain naisilla
Hallinta
-
+
(+)
Tunnollisuus
+
(+)
+
+
-
(+)
- mies
+
+ nainen
-
-
+
(+)
Painossa
12
16.3.2013
50.7-vuotiailla (n=179):
Päivittäiset tapahtumat: uudelleen määrittely
Työ- ja menopaussiongelmat: suora toiminta
Muut terveysongelmat: sosiaalinen tuki
Perheongelmat: emootioiden ilmaisu
(Thompson % Simpson, 2009)
51.5-vuotiailla (n=19; n=44 kontrolliryhmä):
Mitä enemmän stressaavia elämäntapahtumia, sitä vakavampia
menopaussioireita.
Stressinhallinta: käyttävät enemmän vältteleviä coping-keinoja kuin
kontrollihenkilöt
Stressinhallinta: negatiivinen korrelaatio oireiden vakavuuden ja
aggressiivisuutta ilmaisevien coping-keinojen välillä: aggressiivisten
tunteiden ilmaiseminen voisi helpottaa menopaussioireita.
(Igarashi, 2000)
Elämyshakuisuus ja mieliala:
haluaa olla ihmisten seurassa
Iloisuus
Elämyshakuisuus ja coping:
Aggressiivisempien stressinhallintakeinojen
käyttö (vihastuminen)
Elämyshakuinen käyttää rohkeita Coping-keinoja
(Ball ym., 2002; n=120)
Igashi ym. (2000) ehdotus, että aggressiivisten
tunteiden ilmaisu voisi helpottaa
menopaussioireita
13
16.3.2013
Mieliala:
Energian puute
Ahdistus
Surullisuus
Fyysinen virittyneisyys (arousal)
Fyysinen epämukavuus
Väsymys
Coping:
Välttelevä coping
Vähemmän assertiivista toimintaa
Sosiaalinen vetäytyminen
Murehtiminen
Irrottautuminen
Itsesääli
itsesyytökset
(Krebs ym., 1998; Ball ym., 2002)
Se saattaa suojata työstressiltä ja edistää
työhyvinvointia:
Taipumus liittyy positiivisiin tunteisiin (mm.
iloisuus) ja haluun olla ihmisten kanssa mikä
saattaa edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja
tuoda sitä kautta hyvinvointia
Kiinnostuneisuus uusista asioista voi edesauttaa
tarttumaan uusiin tehtäviin, kun uskaltaa kokeilla
onnistumiskokemukset saattavat lisääntyä
Tarvittaessa valmis muuttamaan ympäristöä
itselleen sopivaksi
14
16.3.2013
Saattaa altistua työstressille.
Taipumus olla ujo, murehtia asioista ja pelätä
epävarmuutta liittyy negatiivisiin tunteisiin ja
mielialoihin, mm. ahdistukseen, energian puutteeseen,
surullisuuteen, fyysisiin epämukavuuden tunteisiin ja
fysiologiseen virittyneisyyteen
Saattaa havaita stressiä helpommin kuin muut
Tehottomien stressinhallintakeinojen käyttö (Krebs ym.,
1998; Ball ym., 2002) voi aiheuttaa stressitilan
pitkittymistä ja kroonistumista: välttely, vetäytyminen
sosiaalisista suhteista, murehtiminen ja itsesääli eivät ole
tehokkaita keinoja selvitä stressistä.
KORKEA VAIKEUKSIEN VÄLTTÄMISTAIPUMUS ALTISTAA STRESSIN
KOKEMISELLE.
Varautunut, harkitseva, riskejä karttava, ei pidä uusista yllättävistä tilanteista,
pelkää epävarmuutta, jatkuvasti huolestunut, helposti ahdistuva)
Uusissa ja yllättävissä tilanteissa kokee olon epämiellyttäväksi ja fysiologinen
reaktio on stressireaktio.
kontrolli on tärkeää: joka tilanteeseen oma tuttu käyttäytymismalli
sopeutuminen muutoksiin ja uusiin työtapoihin huolestuttaa
voi pyrkiä toimimaan tutulla ja turvallisella tavalla
antaa itselleen aikaa harkita asioita rauhassa ja tutustuu uusiin asioihin
rauhassa
TÄRKEÄÄ , ETTEI VAADI ITSELTÄÄN VÄÄRIÄ ASIOITA VAAN SOPEUTTAA
TOIMINTANSA JA ELÄMÄNSÄ NIIN, ETTÄ ON HYVÄ OLLA.
15
16.3.2013
TYÖSTRESSI JA TASAPAINO
Keinot:
Työkuormituksen kohtuullistaminen:
– ylitöiden välttäminen, töiden priorisointi
– selvät sopimukset siitä, mikä suoritus on riittävä
– rohkaistuminen keskustelemaan työkuormasta ja
vaatimuksista esimiehen kanssa
– opetellaan sanomaan ”Ei” kohtuuttomille
vaatimuksille – myös itse asetetuille
Keinot:
Oman stressinsietokyvyn
vahvistaminen:
– fyysisestä kunnosta huolehtiminen
– rentoutuminen
– sosiaalisen tuen hakeminen
VOIMAVARAT
KUORMITUSTEKIJÄT
Vaatimukset ja velvollisuudet
Stressaavat elämäntapahtumat
Ongelmat
Psyykkinen sietokyky
Fyysinen kunto
Sosiaalinen tuki
Vaikutusmahdollisuudet
Mukaeltu kooste ja kuvio artikkelista : Räisänen & Karila, Miten työstressiä voi hallita? Duodecim 2007;123:743–50
16