Loppuraportti 19.10.2014

Transcription

HELSINGIN SOSIALIDEMOKRAATIT R.Y.
KOHTUUHINTAINEN
ASUMINEN JA
SEN EDISTÄMINEN
HELSINGISSÄ
TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
Elokuu 2014
1
2
Helsingin sosialidemokraatit r.y:lle
Helsingin sos.dem. piiri asetti työryhmän keväällä 2013 selvittämään ja tekemään ehdotuksia
kuinka Helsingissä voitaisiin edistää kohtuuhintaista asumista sen eri muodoissa. Työryhmä
otti nimekseen ”Kohtuuhintainen asuminen ja sen edistäminen Helsingissä”.
Työryhmään valittiin jäseniksi KTM Antti Koskela, VTM Olavi Lehtinen, OTM Mikko
Luukkonen, VTM Ossi Paukku, Erikoismestari Sakari Saikkonen, VTM Reijo Vuorento ja
valt.tri Eila Palola. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Ossi Paukku. Jäsen Palola ei osallistunut työryhmän työhön työesteiden vuoksi.
Työryhmän työ jaettiin kahteen osaan. Ossi Paukku on laatinut liitemuistion ”Helsingin asuntomarkkinoiden kehystekijät”, mitä jäsenet ovat tarkastelleet, kommentoineet sekä ehdottaneet
tarpeellisia lisäyksiä. Liitemuistio 1 on tietojen oikeellisuuden ja luotettavuuden osalta Paukun
vastuulla. Työryhmän toinen ja keskeinen tehtävä on ollut laatia ehdotuksia sekä liitemuistion
antamien tietojen pohjalta että omasta pitkäaikaisesta kokemuspiiristä asuntoalalta. Työryhmä
ei ole ehdotuksissaan ottanut puoluepoliittista kantaa, vaan on pyrkinyt tarkastelemaan asiaa
asunnontarvitsijoiden kannalta ja analysoinut kaupungin tekemiä asuntopoliittisia päätöksiä.
Nämä päätökset näkyvät myös liitemuiston tiedoissa. Luukkosen laatima liitemuistio 2 käsittelee kohtuuhintaisen asumisen historiaa ja sisältöä yleisellä tasolla.
Työryhmän keskeiset ehdotukset liittyvät kaupungin harjoittamaan asuntoja tonttipolitiikkaan, mikä on elintärkeä asia koko kohtuuhintaisen asumisen järjestelmälle. Helsingin
kaupungin asuntoja tonttipolitiikan ensisijaisena tehtävänä on niin vuokralla asumisessa
kuin omistusasumisessa tuottaa kohtuuhintaisia ratkaisuja pieni- ja keskituloisille talouksille,
perheille ja yksinasuville sekä monimuotoinen asumismahdollisuus kaikille.
Helsingin asuntomarkkinat ovat ajautuneet jo pitkän aikaa varsin huolestuttavaan epätasapainoon, varsinkin vuokramarkkinat. Työryhmän ehdotukset voivat näyttää mullistavilta, mutta
sitä ne eivät ole. Tervehdyttäminen vaatii nyt syvää ja pitempään pysyvää muutosta kaupungin
asuntopolitiikkaan, jotta päästään edes lähelle tasapainotilaa. Vakava sairaus edellyttää kovaa
lääkitystä vähintään seuraavan 10 vuoden ajan ja senkin jälkeen, koska kaupungissa asuu ja
kaupunkiin muuttaa kasvava määrä ihmisiä, jotka tarvitsevat kohtuuhintaisen asunnon pysyvästi.
Kansan Sivistysrahasto on myöntänyt selvitystä varten avustuksen, mikä on kokonaisuudessaan käytetty Tilastokeskukselta hankittujen tilastojen ostoon.
Helsingissä 22. elokuuta 2014
Ossi Paukku, pj
Antti Koskela Olavi Lehtinen
Mikko Luukkonen
Sakari Saikkonen
Reijo Vuorento
Sisältö: Työryhmän ehdotukset: s. 3 -13, Liite 1: s.14–132, Liite 2: s. 133–138
3
Kohtuuhintainen eli
hintavalvottu asuntokanta
Seuraavat ehdotukset lyhyine perusteluineen on laadittu liitteessä olevan muistion ”Helsingin
asuntomarkkinoiden kehystekijät” tietojen pohjalta. Muistio on tilastopohjainen selvitys Helsingissä tapahtuneesta kehityksestä asuntomarkkinoilla. Muistiossa on myös esitetty tilastollisia ennusteita asuntojen tulevasta kysynnästä Helsingin kaupungin oman väestösuunnitteen
ja Tilastokeskuksen väestöennusteen kehikossa. Kohtuuhintainen asunto on määritelty vain
sellaiseksi asunnoksi, missä on voimassa pitkäaikaiset luovutus-, käyttö ja myyntihinnan rajoitukset. Näitä ovat kaikki ARA-vuokra-asunnot, ASO-asunnot ja Hitas-asunnot.
Lähinnä esikaupungeissa on suuri vanhojen ARA-osakeasuntojen (RA- ja HK- tuote) kanta,
joka rakennettiin pääosin vv. 1968–1996. Nämä asunnot ovat edelleen suurelta osin myyntihinnaltaan kohtuullisia osittain siksi, että ne sijaitsevat edullisilla kaupungin vuokratonteilla.
Kuitenkin näistä ovat kaikki rajoitukset poistuneet ja ne ovat nyt vapailla markkinoilla vapaasti
myytäviä osakeasuntoja, joten ne eivät sovi tässä tarkastelussa kohtuuhintaisten asuntojen
joukkoon.
ARA-vuokra-asuntojen omakustannusperusteisissa vuokrissa on Helsingissä suurta hajontaa,
vaikka lainoja- ja korkotukea säätelevät lait koskevat kaikkia ARA asuntoja. Keskivuokrien
ero ei-kunnallisten yhteisöjen perimissä vuokrissa on Helsingin kaupungin asuntojen (Heka)
vuokriin verrattuna kasvanut keskimäärin 3- 5,5 euroon asuntoneliöltä. Kun Hekan vuokrat
ovat aidosti omakustannuspohjaisia, eivät muiden perimät vuokrat ole keskimäärin kovinkaan
kohtuullisia. Kuitenkin nämä asunnot luetaan kohtuuhintaisiksi asunnoiksi niissä olevien pitkien rajoitusten vuoksi.
Kohtuhintaisten asuntojen tarjonta ja kysyntä
Helsingin asuntokannasta on hintavalvottuja asuntoja noin 102 500 huoneistoa (ml. kaikki kaupungin omistamat asunnot), mikä on koko kaupungin alueen asuntokannasta vajaat
30 %. Helsingin vuokra-asuntomarkkinat ovat epätasapainossa erityisesti kohtuuhintaisten
vuokra-asuntojen kohdalla. Helsingin kaupungin vuokra-asuntoyhtiön (Heka) asuntoihin oli
hakijoita toukokuun 2014 lopussa 26 900 taloutta ja asuntoja tarjotaan vuodessa noin 2 500
huoneistoa. Näistä oli 1-hengen talouksia 22 000, joista kiireellisessä asunnontarpeessa 70 %.
Kaikkiaan kohtuuhintaisia ARA-vuokra-asuntoja (ml.ASO) on Helsingissä nyt noin 76 800
huoneistoa. Kaupungin omistamissa yhtiöissä on kaikkiaan noin 50 000 ARA-vuokra-asuntoa
ja vapaarahoitteisia noin 7 000 vuokra-asuntoa, jotka nekin luetaan kohtuuhintaisiksi.
Omistusasuntojen puolella kohtuuhintaisten Hitas-asuntojen tarjonta on noin 19 000 osakehuoneistoa. Hitas-asuntojen osuus kaikista osakehuoneistoista oli v. 2012 noin 13,5 %.
Kannasta suurin osa on rakennettu ennen vuotta 1995 ja viimeisten 10 vuoden aikana enää
3450 asuntoa eli keskimäärin 350 asuntoa per vuosi. Viime vuonna ATT:n rakennuttamiin
Hitas-asuntoihin oli Kantakaupungin alueella noin 20 kertainen ostajiksi ilmoittautuneiden
määrä tarjolla oleviin asuntoihin nähden. Esikaupungeissa luku oli keskimäärin 3-4 kertainen
ja eräillä alueilla oli jonkun verran vähemmän kysyntää kuin tarjolla olleita asuntoja.
Yksityisten yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa olevia ARA vuokra-asuntoja vapautuu
rajoituksista ja siirtyy markkinavuokraiseksi 2014–2023 aikana yhteensä noin 6600 huoneis-
4
toa ja Hitas-asuntoja samana aikana pelkästään rajoitussäännöstön nojalla 10 230 huoneistoa.
Yhteensä kohtuuhintaisia asuntoja vapautuu vuoteen 2023 mennessä vajaat 17 000 asuntoa.
Kysyntä puolestaan ei vähene, vaan päinvastoin.
Jatkossa on tärkeää, että Helsingin kaupunki ei hyväksy minkäänlaisia hankkeita rajoitusten
poistamiseksi ennenaikaisesti; ei ARA-asunnoissa eikä Hitas- asunnoissa. Tarvittaessa kaupungin tulee olla aktiivinen lainsäädännön muuttamiseksi siten, että vapautumismahdollisuuksia rajoitetaan.
Aravavuokra-asuntojen poistuman korvaaminen vaatii kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan
säilyttämiseksi 660 ARA vuokra-asunnon uustuotantoa vuosittain. Hitas-asuntojen määrän
säilyminen vaatii noin 1000 uuden Hitas-asunnon rakentamista 2014–2023. Siten kohtuuhintaisen asuntokannan säilyttäminen nykytasolla vaatii vuosittain noin 1700 asunnon uustuotantoa. Kun kysyntä ei näytä laantumisen merkkejä, vaan päinvastoin, ja kun erityisesti
kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on arviolta 10 000-20 000 asunnon vaje, tilanne pahenee
nopeasti nykyisellä tuotantoprofiililla. Siirtolaisuuden lisääntyminen ja seudullisen muuttotappion vähentäminen vaativat myös osansa kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan lisäämisessä.
Vuokra-asuntokuntien ennustettu lisäys 2014–2023 on yhteensä noin 18 000 asuntokuntaa, mikä merkitsee 1800 vuokra-asunnon lisätarvetta vuosittain (sisältää Asot). Kun kaikkien
asuntokuntien ennustettu lisäys oli vastaavana aikana 32 200 asuntokuntaa, on vuokratalouksien osuus kasvusta noin 56 %.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntokuntien lisäys 2007–2012 on ollut 7 400. Tästä on yksityisten
yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien ARA-vuokra-asuntojen vapautumisia 3 500, uustuotantoa 3 300 ja osakeasuntojen nettolisäystä omistajilta vuokralle noin 600 asuntoa (100 as./v.).
Uustuotannossa oli poikkeuksellisen välimallin osuus 2600 ja muun uustuotannon noin 700
asuntoa (n. 120 as/v.). Vuosina 2014–2023 tulee yksityisiä ARA-vuokra-asuntoja vapautumaan
yhteensä 6 600. Jos vapaarahoitteinen vuokratuotanto ilman ”välimalleja” ja osakeasuntojen
omistuksesta vuokralle siirtyvien nettolisäys pysyvät molemmat edellä mainituilla vuositasoilla,
lisääntyy vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta 2014–2023
yhteensä noin 8 800 asunnolla, mistä uustuotantoa noin 1200 asuntoa.
Edellä olevat ennusteet ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lisäyslaskelma edellyttävät
vuokra-asuntojen uustuotantotarpeeksi noin 17 000 asuntoa. Jos tästä on vapaarahoitteista
uustuotantoa 120 vuodessa, jää ARA-vuokra-asuntojen vähimmäistuotantotarpeeksi 2014–
2023 noin 15 800 asuntoa eli vajaat 1600 asuntoa vuodessa.
Kun ARA-vuokra-asunnoissa 20 000 (30 %) ja vapaarahoitteisissa 22 000 (28 %) talouden
käyttötulot ovat alle pientuloisuuden rajan (ent. köyhyysraja), on edelleen suuri tarve lisätä
kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää yli edellä mainitun vähimmäismäärän. Käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on pientuloisuuden rajan alittaneilla ARA ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla talouksilla lähes sama.
Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla talouksilla korkeamman vuokratason vuoksi
rahatulot vuokran jälkeen ovat pienemmät kuin ARA asunnoissa köyhyysrajan alittaneilla.
Näin ollen ARA-vuokra-asuntojen lisäys myös tästä syystä olisi tarpeen, jotta yhä useampi
pienituloinen voisi saada vuokraltaan edullisemman asunnon. Tämä voisi vähentää erityisesti
vapaarahoitteisten yksiöiden kysyntää, jolloin nousupaine näiden huoneistojen vuokriin olisi
nykyistä pienempää. Edelleen pienempi tuotto yksiövuokrista saattaisi lisätä yksiöiden tarjon5
taa myyntiin omistusasunnoiksi; yksiöistähän on suurin kysyntä asuntojen ostomarkkinoilla.
Siten kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan lisäystarve olisi seuraavan kymmenen vuoden
aikana suurempi kuin mainitut 1600 asuntoa vuodessa.
ARA-vuokra-asuntoja omistavien ylikunnallisten yhtiöiden toiminnassa on käytössä koko
yhtiön ARA-asuntokantaa koskeva vuokrien tasaus. Tulkintojensa mukaan yhtiöt kertovat
toteuttavansa vuokrien omakustannusperiaatetta yhtiötasoisesti. Menettelyllä tapahtuu suuri
tulonsiirto helsinkiläisiltä vuokra-asukkailta huonommin tuottavien alueiden vuokrakohteille.
Samalla kerätään tulevaa korjaustoimintaa varten perittävässä vuokrassa huomattavia summia,
joiden tuoma voitto voidaan siirtää verotuksen ulkopuolella ns. asuintalovarauksena. Tämä
menettely on mahdollista vain ARAn rajoitusten piirissä olevissa vuokrataloissa eli kohtuuhintaisissa asunnoissa. Mm. kahden suurimman yksityisen vuokrataloyhtiön taseessa on asuintalovarausta yhteensä runsaat 600 m€. Jotta summaa voitaisiin hahmottaa, voi todeta, että mm.
Hekan (n. 44 000 asuntoa) vuotuinen vuokratuotto oli 344 m€ vuonna 2013.
Ympäristöministeriön selvitys vuodelta 2013 osoittaa (Ympäristöministeriön raportteja 5/2013), että Helsingissä yksityisten yhteisöjen ARA vuokrat ovat 3,20–5,60 e/asm2/kk
alueesta riippuen korkeammat kuin kunnallisen Hekan perimät vuokrat (50 neliön asunnossa
2000–3400 euroa vuodessa, mikä vastannee näissä ARA vuokra-asunnoissa asuvien noin 2
kuukauden nettopalkkaa). Muissa kaupungeissa erot ovat olennaisesti pienempiä, noin kolmannes Helsingin luvuista.
On selvää, että juuri Helsingissä on jo vuosikausia epäterveen markkinatilanteen johdosta
voitu periä ARA-kohteissa vuokria, jotka tasoituksen ja ”korjausrahan” johdosta ovat korkeammat kuin Hekan noudattama ja asuntolakien - ainakin lain hengen - tarkoittama omakustannus. Kun asuintalovaraus on jatkuvasti kasvanut huolimatta sen purkuvaatimuksesta (10
vuoden jälkeen alettava vuosittain kohdekohtaisesti purkaa kunakin vuonna tehdyn varauksen
määrästä vähintään 10 %), on voittoa synnytetty ilmeisesti myös vuokrien tasauksen varjolla.
Helsinkiläisten vuokra-asukkaiden tuki muun maan vuokra-asukkaille on huomattava. Tämä
tuki on ollut omiaan ylläpitämään korkeita rakennuskustannuksia myös kustannustasoltaan
halvemmilla alueilla.
Edellä olevan perusteella on vuokra-asukkaiden ja asuntomarkkinoiden edun mukaista, että
yleisen haun alaisia ARA-vuokra-asuntoja rakennetaan ensisijassa vain Hekan omistukseen,
jolloin vuokrataso pysyy omakustanteisena ja asuntojen vuokrilla ja omistuksella ei jatkossa
spekuloida. Samalla jatkuva paine ARA-rajoitusten purkamiseksi ennen aikojaan loppuu tontinluovutusten yhteydessä.
Muiden erityisryhmien kuin opiskelijaja nuorisoasuntojen kohteisiin myönnetään Asunrahaston varoista avustusta 30–50 % hankinta-arvosta riippuen siitä, mille ryhmälle asunnot on
tarkoitettu. Helsingin kaupungin omistama Palveluasunnot Oy, runsaat 2000 asuntoa, sulautetaan Hekaan, jolloin kiinteistöjen hallinta siirtyy osaksi suurempaa kokonaisuutta ja voi tuottaa taloudellisia etuja. Samalla jatkuu jo aiemmin Yhtiön noudattama omakustannusperiaate
vuokrien määrityksessä.
Vuosina 2010–13 Helsinkiin myönnettiin avustusta (arvio km. 40 %) uustuotantoon vajaalle
900 asunnolle, joista kaupungin osuus oli 215 asuntoa. Kaikki kohteet ovat kaupungin osoittamille vuokratonteille rakennettavia. Peruskorjauskohteita oli yhteensä myös vajaa 900 asuntoa,
joista kaupungin yhtiön 415 asuntoa.
6
Kun erityisryhmien asuntotarve kasvaa väestön vanhenemisen johdosta, olisi järkevää, että
ARAn 30–50 prosentin avustukset kohdistuisivat jatkossa vain Hekan omistamiin kiinteistöihin, jolloin kiinteistöomistus perustuisi kaupungin luovuttamille tonteille, yleishyödyllisyydelle ja omakustannusperiaatteelle. Tämä omistusmuoto ei ole esteenä sille, että kaupunki
voi kilpailuttaa näihin kiinteistöihin myös yksityisiä hoitopalvelujen tuottajia. Erityisryhmien
palveluasuntoihin tulee hakeutumaan enenevässä määrin pieneläkkeen saajia, joiden eliniänodotus tulee pitenemään. Näissä kohteissa ei ole suotavaa ollenkaan markkinaehtoinen ”kiinteistöbisnes”.
Ehdotus:
Kaupungin luovuttamille tonteille rakennetaan seuraavan 10 vuoden aikana noin
2500 ARA-vuokra-asuntoa (sis. Asot) vuosittain. Tuotettavista asunnoista tulee
vähintään 2/3 suunnata yleisen haun asunnoiksi ja näistä puolestaan 2/3 kaupungin
omistaman Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) omistukseen. Loput
suunnataan ensisijaisesti kaupungin omistamalle ASO- ja Palvelutalo-yhtiölle,
opiskelijaja nuorisoasuntoyhteisöille sekä muille aatteellisille, ei markkinaehtoista
kiinteistösijoittamista harjoittaville yhteisöille.
ARA-vuokra-asuntojen uustuotannossa pitäisi 1-2 huoneen (keittiötä ei lasketa
huoneeksi) asuntojen osuutta lisätä nykyisestä noin 70 prosentista 80–85 prosenttiin.
Kaupungin tontinluovutuksiin muille kuin kaupungin omistamille yhteisöille tulee
liittää ehto, jonka mukaan vuokria voi tasata eri-ikäisissä taloissa vain kaupungin
alueella sijaitsevien kohteiden kesken.
Kaupungin erityisryhmien palveluasumista varten luovuttamalle tontille, jolle voidaan
saada ARAn varoista avustusta ja korkotukilainaa, kiinteistön omistusta ei tule sallia
palvelua tuottaville yhteisöille eikä näiden bulvaaneille, vaan pääsääntöisesti omistaja
olisi kaupungin omistama yhtiö tai vastaava. Yksityinen palvelutuotanto tulee
kilpailuttaa näissä kohteissa.
Helsingin maankäyttö- ja asunto-ohjelmassa päätetty ARA-vuokra-asuntotuotantoa
koskeva alueellinen prosenttiosuusrajoitus (20 %) tulisi poistaa, koska se edistää
syrjintää asumisen hallintaperusteen tai tulotason nojalla ja kohdistuu vahvasti
maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöryhmiin.
Nykyisissä ARA-asunnoissa ei sovelleta tulorajoja, vaan valinta pitää tehdä
yksinomaan asunnontarpeen perusteella. ARAn varsinaisia vuokra-asuntoja pitäisi
rakentaa sinne, missä niitä on vähän alueen asuntokantaan nähden ja päinvastoin.
Tämä merkitsee ARA-vuokra-asuntojen lisäämistä Kantakaupungissa ja sen liepeillä
olevilla alueilla ja esikaupungeissa omistusasuntojen rakentamisen lisäämistä.
Helsingin kaupungin ei tule hyväksyä mitään hankkeita ARA vuokra-asuntojen
käyttö- ja luovutusrajoitusten ennenaikaiseksi poistamiseksi eikä vapauttaa
Hitas-asuntoja myynnin rajoituksista ennen aikaisesti. Tarvittaessa kaupunki toimii
aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseksi siten, että vapautumisia ei enää sallita.
7
Hitas-asunnot ovat osa hintavalvottua asuntokantaa. Niiden rakentaminen oli määrällisesti
runsainta 1980–1995. Kun Hitas-asunto vapautuu hintarajoituksesta 30 vuoden kuluttua sen
käyttöönotosta, tulee 1985–1994 valmistuneet noin 10 000 Hitas-asuntoa vapautumaan myyntihinnan rajoituksesta 2014–2023; määrä on runsas puolet nykyisestä Hitas-asuntokannasta.
Viimeisen 10 vuoden aikana on tuotettu yhteensä noin 3450 Hitas-asuntoa, joten nykyinen
tuotantovauhti ei riitä läheskään korvaamaan Hitas-kannan pienentymistä. Hitas-asunnoista
on runsaasti kysyntää erityisesti Kantakaupungissa ja sen liepeillä olevilla alueilla. Vuoden
2013 ATTn tietojen mukaan Kantakaupungissa oli lähes 20-kertainen kysyntä tarjottaviin
Hitas-asuntoihin nähden. Siten Hitas-asuntojen kannan pitäisi lisääntyä niillä alueilla, missä
niistä on suuri kysyntä. Seuraavan 10 vuoden aikana kannan pitäisi lisääntyä ainakin 15 000
asunnolla, mikä merkitsee vuosittain 1500 Hitas-asunnon uustuotantoa. Tämä määrä pitää
sisällään Hitas-ehtoisten rivitalojen tuotannon elvyttämisen ja kaupunkipientalojen rakentamisen sekä uusille rakennusalueille että esikaupunkialueiden täydennysrakentamisena.
Helsingissä on noin 12 000 yhden asunnon omakotitaloa. Hitas-järjestelmä ei sulje pois
kaupunkimaisten pientalojen tuottamista. Ongelmana on ollut loppuhinnan määritys, koska
omaehtoisesti tuotettujen talojen hinnoissa on paljon omaa työpanosta. ARAlla on kokemusta
omakotitalojen hankinta-arvon hyväksymisestä. Kuitenkaan hintamääritykset eivät voi nykyaikana olla esteenä järjestelmän käynnistämiselle.
Kaupungin omistamia tontteja ei ole juurikaan kaavoitettu pientalotuotantoon, vaan kerrostalokaavat hallitsevat sekä täydennysrakentamista että uusien alueiden suunnittelua. Viimeisten 10
vuoden aikana esim. rivitaloasuntoja on rakennettu Helsinkiin yhteensä noin 1600 huoneistoa,
joista ARA-tuotantona 500. Koko tuotannosta rivitalojen osuus on ollut kolmena viime vuotena
noin 2 %. Erityisesti tämän talotyypin puute omakotitonttien niukkuuden ohella esikaupunkialueilla ”ajaa” lapsiperheitä ratkaisemaan pientaloasumisen seudun muissa kunnissa.
Hitaksen lisääminen tuo sivutuotteena tervehdyttävää kilpailua gryndauksella tuotettujen uusien kerrostaloasuntojen markkinahinnoitteluun, jonka taso on tuotantokustannuksiin nähden
ollut jo vuosia epäterveen korkea. Syynä on kilpailun vähäisyys, joka johtuu osittain rakennushankkeiden suuresta koosta. Lisäksi kaupunki on ryhtynyt enenevässä määrin myymään
omistamiaan asuntojen markkinahinnoilta kalleilla alueilla sijaitsevia kerrostalotuotantoon
kaavoitettuja tontteja ns. korkealaatuisten (kalliiden) asuntojen gryndaukseen. Riittävä Hitas-tuotanto vähentää myös osaltaan painetta vuokra-asuntojen kysyntään.
Ehdotus:
Seuraavan 10 vuoden aikana luovutetaan kaupungin tontteja Hitas- asuntojen
rakentamiseen noin 15 000 asunnon verran. Hitaksen kerrostalotuotantoa tulisi
suunnata kantakaupunkiin ja sen liepeillä oleville alueille. Rivitalo- ja kaupunkimaista
pientalotuotantoa tulisi toteuttaa esikaupunkien uusilla ja täydennysrakentamisen alueilla.
Hitas-ehtoiseen kaupunkimaisen omakotitalotuotantoon varataan vuosittain tontteja 500
asunnolle, joista puolet omaehtoiseen tuotantoon ja toinen puoli tuottajamuotoiseen
rakentamiseen. Tonttien enimmäiskoko tulisi rajoittaa noin 400 neliömetriin ja
rakennusoikeus noin 120 asuntoneliöön, jotta yhä useammat lapsiperheet pystyisivät
hankkimaan kohtuuhintaisen pientalon asuttavakseen ja välttyisivät kaupungista
poismuutolta.
8
Hitas-tuotannon elvyttämiseksi varsinkin Esikaupunkialueilla Helsingin kaupungin
tulisi tehdä aloite lainsäädännön muuttamiseksi siten, että ensisijaisesti kaupungin
asumisoikeusyhtiö voisi ostaa Asuntorahaston korkotukilainoilla huoneistoja
Hitasasunto-osakeyhtiötaloista käytettäväksi asumisoikeusasuntoina.
Kaupungin luovuttamilla tonteilla tapahtuvassa asuntotuotannossa tulee pitää kiinni rakentamisen kilpailuttamisesta. Tällöin vaatimuksena on se, että asiaa hoitaa ammattitaitoinen
rakennuttaja. Pelkästään asuntojen laajamittaiseen rakennuttamiseen keskittyneitä yrityksiä ei
ole enää kovinkaan montaa; vuokra-asuntojen puolella tulevat omistajat rakennuttavat itse tai
tilaavat sopivalta konsultilta palvelun.
Omistusasuntojen puolella Helsingissä vallalla on gryndausmenettely lähes yksinomaan.
Puuttuu ns. yleishyödyllisiä rakennuttajayrityksiä eikä niiden laajempaa perustamista ole edes
näköpiirissä. Helsingin kaupungilla on pitkän kokemuksen omaava rakennuttajaorganisaatio
ATT- Helsingin Asuntotuotantotoimisto, joka on jo 50 vuoden ajan rakennuttanut lähinnä
kaupungin omistukseen tulevat asunnot. ATT rakennuttaa kaikkia kohtuuhintaiseen asumiseen tarvittavia asuntoja: vuokra-asunnot, ASO-asunnot ja Hitas-asunnot. ATT on jo kaupungin yksikkönä yleishyödyllinen, voittoa tuottamaton yhteisö. ATT pystyy toimimaan myös
pienkerrostalojen ja pientalojen rakennuttajana, millä olisi koko Helsingin rakennusmarkkinoille tervehdyttävä vaikutus
Ehdotus:
Kaupungin omistukseen tulevat vuokra-, asumisoikeus- ja palvelutaloasunnot tulee
tuottaa kaupungin Asuntotuotantotoimiston (ATT) rakennuttamana.
Hitaksen yhtiö- ja tuottajamuotoiset kohteet pitäisi myös rakennuttaa pääasiassa vain
ATTn hankkeina. Jos muu taho on rakennuttajana, tulee asuntojen myyntihinnoille
ja niiden jyvitykselle saada kaupungin hyväksyntä kuten myös Hitas-kaupunkipientalojen hankintahinnoille (ATT/Kiinteistövirasto).
Tuotannon lisääminen ja ulottaminen pientalopuolelle vaatii ATTn resurssien
lisäämistä. Vastuiden ja asiakassuhteiden selkeyttämiseksi olisi ATTn yhtiöittäminen
perusteltua
Tonttipolitiikka
Kaupunki on asettanut asuntotuotannon tavoitteeksi noin 5000 uutta asuntoa vuodessa. Kaupungin omien väestösuunnitteiden perusteella tavoite on korkeahko. Ensisijaisesti kaupungin
tavoite tulisi asettaa koskemaan vain sen omalle tonttimaalle rakennettavaa, hintarajoitettua
tuotantoa. Yllä olevat ehdotukset koskevat noin 4000 asunnon rakentamista vuosittain ja ne
vastaavat suunnilleen sitä nykyistä ja tulevaa tonttivarantoa, mikä on kaupungin omistuksessa.
Tämä puolestaan edellyttää kaupungin tonttien suuntaamista jatkossa yksinomaan kohtuuhintaiseen tuotantoon. Loppu tavoitteesta jää markkinaehtoisuuden ja yksityisten tonttien varaan.
Vain kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon kautta voidaan asuntotuotannon taso pitää jatkuvasti riittävän korkeana ja tasaisena nykyisten suurten vaihtelun sijaan. Tästä on etua rakentamisen kustannuksille resurssien tehokkaamman käytön myötä. Myös uusien asuntoalueiden
valmistuminen tapahtuu paremmin suunnitellussa aikataulussa, mistä on etua kaupungin
koulujen, terveydenhoidon, päiväkotien, liikenteen ym. kaupungin investointien suunnittelulle
ja tilojen käytölle.
9
Ehdotus:
Kaupungin omistamia tontteja asuntorakentamisessa ei pitäisi ollenkaan luovuttaa
markkinahintaisen omistusasuntotuotannon tarpeisiin; ei myymällä eikä vuokraamalla.
Kaupunki voi kaavoittaa yksityisiä maa-alueita markkinahintaista tuotantoa varten ja
periä naapurikuntien tapaan kaavoitusmaksun. Tonttien luovutus pelkästään
vuokraamalla on kaupungin pitkän tähtäimen talouden kannalta edullisinta; myyminen
ei ole ollenkaan välttämätöntä kaupungin nykyisen taloustilanteen kannalta.
Myymisessä on kyse vain poliittisen arvoasetelman määrityksestä.
Kaupungin tulot asuntojen tonttivuokratonteista ovat Kiinteistövirastosta saadun arvion mukaan noin 100 m€ v. 2013. Tästä summasta on kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon vuokrattuja
tontteja noin 75 miljoonan euron verran. ARA-vuokra-asuntojen tonttivuokria kertyi noin 43
m€, mistä Hekan osuus oli noin 26 m€ ja muiden ARA-yhteisöjen noin 17 m€. Hekan keskivuokra tonteista oli noin 85 s/asm2/kk.
Kun Hitas-asuntokannalle vuokrattujen tonttien kerrosala on 1,38 miljoonaa k-m2 ja jos keskivuokra olisi noin 1,2 e/asm2/kk, kertyisi Hitas-asuntojen tonttivuokria yhteensä noin 20 m€.
Loput kohtuuhintaiset tonttivuokrat, 12 m€, kertynevät erilaisista voittoa tuottamattomien
yhteisöjen palveluja erityisryhmien asunnoista. Jäljelle jäävä 25 m€:n erä koostunee suurelta
osin vuoteen 1996 asti lainoitettujen ARA osakeasuntojen (RA ja HK) tuotantoon vuokrattujen tonttien vuokrista.
Kaupunki on korottamassa asuntotonttien vuokria tonttien vuokrasopimusten jatkamisen
yhteydessä ja siihen näyttäisi olevan varaa. Hekan viime vuonna maksama tasattu tonttivuokra
oli noin 85 s/asm2/kk, mikä näyttää ”ylikohtuulliselta” vuokralta. Jos esimerkiksi Hekan tonttivuokrat nousisivat keskimäärin tasattuna 50 s/asm2/kk, vaikutus perittävään keskivuokraan
olisi noin 4 % (10,55–>11,05 e/asm2/kk). Pelkästään tämän tason korotus toisi kaupungille
lisää tuloja noin 15 milj.euroa Hekasta ja muilta yhteisöiltä suunnilleen saman verran. Suurien
yksityisten ARA-vuokratalo-omistajien kohdalla tilanne on se, että ”ylikohtuullinen” tonttivuokra on helpottanut mm. ylikorkeiden korjausvuokrien ja ylikunnallisten tasauserien sisällyttämistä perittäviin ARA vuokriin. Helsingin kaupunki on näin ollut tukemassa muun maan
vuokra-asukkaiden vuokrien kohtuullisuutta.
Kaupungin täysin uusien vuokrasopimusten mukaan tontille määrätään oma sisäinen markkinahinta, mitä alennetaan ARA vuokra-asuntojen kohdalla 20 prosentilla ja Hitas-tonteista
peritään täysi vuokra.
Uustuotannon vuokrasopimusten vuokrataso määrätään ARA-vuokra-asuntojen kohdalla
kohdekohtaisesti, mutta perustuen ARAn ja kaupungin määrävälein tehtävään sopimukseen
tonttien enimmäishintojen tasoista eri osissa kaupunkia (ns. tonttihintakäyrästö). ARAn ja
kaupungin vuodelle 2014 hyväksymän tonttihinnaston mukaan kerrostalotontin enimmäishinta vaihtelee Helsingissä 400–500 e/k-m2 eli asuntoneliöissä noin 450–570 e/asm2. Pientalotonttien hyväksytyt hinnat ovat noin 25 % korkeammat per kerrosneliö, mutta ero tasaantuu
asuntoneliöissä.
ARAn hyväksymästä tonttiarvosta kaupunki perii tonttivuokraa 4 % vuodessa, joten uusien
vuokra-asuntojen (ml. ASOt) tonttivuokra kerrostaloissa em. arvoilla vaihtelee 1,5–2,0 e/asm2/
kk. Näin saatua lähtötilanteen tonttivuokraa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin kulloisenkin kuukauden osoittamalla pistemäärällä. Siten tontin reaalivuokratuotto on koko ajan
10
4 %. Kun kysymys on maanvuokrasta ja kun nykyinen yleinen korkoprosentti on noin puolet
tästä, vaikuttaa tämä riskitön sijoitustuotto korkealta. Näillä reaalituotoilla ei ole kannattavaa
myydä asuntotontteja, vaan antaa ne vuokralle.
Kaupungin kassatilanne ei perustele millään tavoin siirtymistä myynteihin; kysymys on parempituloisten asuntokuntien houkuttelusta Helsinkiin lähinnä naapurikunnista. Kun tontit myydään
pääosin gryndaustuotantoon, tämäkään kyseenalainen tavoite ei onnistu. Uusien ja vanhojen tonttivuokrien ero ARA-kohteissa on kasvanut Helsingissä keskimäärin noin kaksinkertaiseksi. Joka
tapauksessa kaupungin tulot asuntotonttien vuokrista ovat nopeassa nousussa.
Jätkäsaaressa kaupunki on vuokrannut vapaarahoitteisiin vuokratalohankkeisiin tontteja (mm.
vakuutusyhtiöille), missä kaupunki on määrännyt tontin arvon vuokrakauden alussa. Asuntoja
on pidettävä 10 vuotta vuokralla (2014–23 ja vuokra oli 2012 sopimusta tehtäessä noin 3 e/
asm2/kk) ja sen jälkeen tontin voi lunastaa omaksi. Lunastushinta on laskettu 1,7 prosentin
vuotuisella inflaatiokorotuksella. Hankkeissa ei ole rajoitetta vuokranmääritykselle, mitä on
pidettävä kaupungin luovuttamien tonttien kohdalla suurena puutteena. Kaupunki näyttää
jatkavan omilla tontinluovutuksillaan vapaaehtoista ”välimallia”, mikä on vuokra-asuntomarkkinoiden kannalta vain epätasapainoa lisäävää toimintaa.
Kaavoitus
Helsingin kaavoitustilanteesta ei ole olemassa systemaattista tietoa tai tilastoja. Niinpä keskustelua käydään jatkuvasti kaavoituksen tarpeesta ja kaavojen riittävyydestä. Joskus koko asia
kuulostaa jopa salatieteeltä, vaikka kyseessä on julkinen toimi, mistä pitäisi olla ajankohtainen tieto yleisesti saatavilla. Julkisuudessa on esitetty, että Helsingin kaavoitus tapahtuu liian
detaljoidusti, liian yleinen valitusoikeus hidastaa voimaatuloa, poliittiset puolueet kinastelevat
jatkuvasti yleiskaavavaiheessa siitä, kuinka paljon kaavoitetaan asuntoalaa, mitkä alueet on
suojeltava rakentamiselta jne.
Rakennuslain mukaan kunnan on ryhdyttävä kaavoittamaan niin tarvittaessa. Helsingin kaupunki on itse asettanut itselleen asuntojen vuotuisen tuotantotavoitteen tavoitteen, johon ei ole
päästy tuotantovalmiiden tonttien riittämättömyydestä johtuen. Taustalla on ollut kaavoituksen hitaus ja joskus myös kunnallisteknisen valmiuden riittämättömyys. Jää kysymään noudattaako kaupunki rakennuslain määräystä tai sen tavoitetta.
Ehdotus:
Kaupungin tulee vakavasti ohjata kaavojen valmistumista asettamiensa tavoitteiden
mukaisesti. Kaavoitusprosessin etenemiseen vaikuttavat viiveet, kuten valitusmenettely,
tulee kaavahankkeita käynnistettäessä ottaa huomioon lisäämällä aloitettavien
kaavavalmistelujen määrää. Kaavojen yksityiskohtaisuutta tulee vähentää siirtämällä
vastuuta asumisen laadusta sekä Hitas- organisaatiolle että rakennusvalvonnalle.
Kelluvat asuntoratkaisut
Helsingissä on suuri määrällinen kohtuuhintaisten asuntojen vaje. Erityisesti pienten asuntojen kohdalla yli tarjonnan kasvanut kysyntä nostaa neliöhintoja ja vuokra-asuntojen markkinavuokrat ovat ”pilvissä”. Työmarkkinoiden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jotta pääkaupunkiseudun matalapalkkaiset alat saadaan täytettyä ja
heille tarjottua kohtuuhintaista asumista. Kelluvat asuntoratkaisut on nopea tapa lisätä keskusta-alueen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
11
Helsingin kaupungilla on runsaasti sellaista rantaviivaa, johon voitaisiin kohtuullisin kustannuksin sijoittaa asuntolaivoja tai kelluvia kerrostaloja. Ne sopisivat erityisen hyvin pienasuntoina opiskelijoille, pienperheille, yksin asuville ja monille muille ryhmille, joiden asuttamiseen
Helsingin kaupunki on joutunut käyttämään mm. kalliita hotelliratkaisuja. Kelluvista asunnoista on hyviä esimerkkejä maailmalta, missä asunnot on sovitettu kaupunkikuvaan, jolloin
niistä ei synny esteettisiä haittoja vaan parantavat kaupunkikuvaa. Harvoin kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja on tarjolla merinäköalalla kaupungin keskustassa ja hyvällä suunnittelulla asumisviihtyvyys saadaan hyvälaatuiseksi. Helsingin keskustassa on useita paikkoja, jonne kelluvat
asunnot sopisivat niin kaupunkikuvallisesti kuin logistisesti ajatellen. Samalla vähennettäisiin
yksityisautoilua keskustaan. Erityisesti opiskelijat olisivat tyytyväisiä edullisesta asumisesta
lähellä opiskelupaikkaa. Suomessa ei ole vuorovesiongelmaa eikä kelluvissa asunnoissa ole
myöskään homeongelmia.
Kelluvien asuntojen rakentaminen on halvempaa normaaliin asuntorakentamiseen verrattuna ja
asuntojen käyttöikä on noin 50 - 60 vuotta. Kun kelluvat asunnot pääsevät käyttöikänsä päähän,
niitä on helppo siirtää pois jättämättä jälkiä maisemakuvaan ja tuoda uusia tilalle. Nykyisellä
tekniikalla ei asuntojen tarvitse olla sidottuna laituripaikkaan. Asunnot voidaan sijoittaa myös
esim. keula/perä edellä rantaan kiinni, joten tilantarve rantaviivalla vähenee. Asunnot rakennetaan
telakalla ja kuljetetaan hinaamalla vesiteitse sijoituspaikalle. Asuntojen huolto on helpompi ja
halvempi järjestää kuin kivitaloissa. Samalla saataisiin lisää työpaikkoja Suomen telakka- ja muulle
metalliteollisuudelle
Kelluviin asuntoratkaisuihin voidaan sijoittaa myös muita kuin asuintiloja. Asukkaiden parkkipaikat voidaan sijoittaa aluksen alimpaan kerrokseen, sillä niissä ei ole laivakoneistoja tai
polttoainesäiliöitäkään tiellä. Tällöin ei myöskään ole tarvetta parkkialueille kelluvien asuntojen vieressä. Samalla kaupunki säästää arvokasta tonttimaata ja parkkialueiden kunnossapitokustannuksissa, varsinkin talvella.
Kelluvat asunnot ovat energiatehokkaita. Rakennusmateriaalien valinnalla voidaan säästää
luontoa ja kestävänkehityksen mukaisilla rakennusratkaisuilla pienentää asuntojen ekologista jalanjälkeä. Asuntoihin voidaan sijoittaa sähkötuotantoon aurinkopaneeleja ja merivettä
käyttää lämmitykseen sekä nykyisillä jätevedenkäsittelymenetelmillä voidaan kierrättää syntyvät harmaat vedet uudelleen käyttöön. Asuntoihin voidaan toki tuoda vesihuollon mukana
kaukolämpö, mutta on myös tutkittava merivesipohjaisesta lämpöpumpusta saatavat edut.
Erityisesti meripohjainen lämpöpumppu sopisi kaukolämpöä paremmin laivan puolikylmien ja
vedenalaisten tilojen, kuten parkkipaikkojen kuivaukseen. Autot tulevat märkinä tai lumisina.
Tarvittaessa samaa järjestelmää voidaan käyttää jäähdytykseen ja niin ikään kuivaukseen.
Kelluvien asuntojen rakentamisesta ei Suomessa ole vielä juurikaan kokemuksia.
Asunnot rakennetaan telakoilla, joten raskaita työmaajärjestelyjä ei tarvita ja näin
pystytään tehokkaasti hyödyntämään rakennuskustannusetu. Säästetään aikaa, rahaa sekä
energiaa, kun asunnot voidaan rakentaa muualla vapaasti valittavalla telakalla ja hinata sijoituspaikalle.
Kelluvien asuntojen rakentaminen tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa ja olemalla
edelläkävijä asiassa, voi Helsinkiin syntyä uutta osaamista, jolla olisi selkeä kaupallinen kysyntä. Kelluvat asuntoratkaisut on monistettavissa myös muihin Suomen kaupunkeihin. Kelluvien
asuntojen rakentamisessa yhdistyvät parhaalla mahdollisella tavalla telakkateollisuus, cleantech
ja uudet kestävän kehityksen mukaiset toimintamallit, joka voisi olla myös vientituote.
12
Ehdotus:
Helsingin kaupunki selvittää pikaisesti mahdollisuudet kelluvien asuntojen
rakentamiseen sekä aloittaa asiassa koerakentamisen Kantakaupungin alueella
sijaitsevalle ranta-alueelle. Koerakentaminen voisi käsittää sekä pienempiä kohteita
että 3-4 kerroksisen hankkeen. Mielestämme sopivia ranta-alueita koerakentamiselle
voisivat olla mm. Kalasatama, Jätkäsaari ja Merihaka (koirapuiston vieressä).
Maankäytön tilastointi
Tämän työryhmän työssä törmättiin erikoiseen tilastopuutteeseen. Kaupungin kiinteistövirasto ei
tilastoinut ollenkaan vuosittain luovuttamiensa asuntotonttien määriä, niihin sisältyviä asuntojen
määriä, rakennusoikeuden määriä, vuotuisia tonttituloja, luovutussopimusten yleisiä ehtoja jne.
Kysyttäessä näitä aikasarjatietoja saatiin vastaukseksi vain muutamia kokonaislukuja vuotuisista
vuokratuloista. Syyksi ilmoitettiin, että tilaston tekeminen on liiaksi aikaa vievä tehtävä.
Kun näin on, voi ihmetellä sitä miten lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston luottamushenkilöt voivat tietää kulloinkin vallitsevan tilanteen päättäessään tonttien luovutuksista
ja kaavatilanteesta. Kokonaiskuva puuttuu. Helsingin tietokeskuksesta saadun tiedon mukaan
tilastointia puuttuu muidenkin virastojen tekemistä päätöksistä. Kyseessä on vakava julkisen,
avoimen ja yleisestikin tarpeellisen tiedon puute.
Onko näin, että Helsingin kaupunki kuittaa tontinluovutuspäätösten julkisuusvaatimuksen
vain sillä, että netistä löytyy – eikä aivan helposti – jokaisesta päätöksestä kopio, mutta yleensä
vailla liitteitä. Näyttää siltä, että kaupunki ei omia vapaaehtoisia toimiaan tilastoi ollenkaan
samalla tavalla kuin esimerkiksi lakisääteisten tehtävien tilastoinnissa on vaatimus.
Helsingin kaupungin maanomistuksen kartoitus ja seuranta on nykyisellään puuttuvien tilastojen vuoksi sekä päätöksenteon että kansalaisten tiedontarpeiden kannalta riittämätöntä.
Helsingin kaupungilla on kuitenkin käytössään keskeisistä kaupunkisuunnittelun ja- rakentamisen sektoreita kattava kuntarekisteri. Helsingin kuntarekisterin kuuluvat kiinteistö-,
rakennusvalvonta-, suunnitelma- ja väestöosa ja se sisältää tiedot kiinteistöistä, rakennuksista,
kaavoituksesta sekä väestöstä yksikkötietoina. Tästä rekisteristä kuitenkin puuttuvat kaupungin maanomistusta ja tontinluovutusta koskevat tiedot. Kaupungin maanomistusta koskeva
rekisteri (”tonttirekisteri”) osana kuntarekisteriä mahdollistaisi kunnan maanomistusta ja
maanluovutusta koskevien tietojen yhdistämisen kuntarekisterin muiden osioiden tietojen
kanssa. Maanluovutusta koskevan päätöksenteon yhteydessä kiinteistöviraston käyttämiin ja
muodostettavaan rekisteriin vietäviin tietoihin (mm. paikkatieto (kiinteistötunnus), tontin
rakennusten kerrosala, rakennusoikeus, luovutuksen muoto (vuokraus/myynti), luovutuksen
saajan tiedot, asuntojen pääasiallinen hallintaperuste- ja rahoitusmuoto, Hitas-tieto ja tontin
vuokran suuruus) on mahdollisuus kiinteistötunnusta yhdistelyavaimena käyttäen yhdistää
muista Helsingin kuntarekisterin osista tarvittavia tietoja.
Rakennusvalvontaosasta on yhdistettävissä tiedot mm. rakennettujen/ rakennettavien asuntojen lukumäärästä, talotyypistä, huoneistoalasta ja rakennusvuodesta samoin kuin tarkistustiedot asuntojen pääasiallisesta hallintaperusteesta sekä rahoitusmuodosta. Kuntarekisterin
kiinteistöosasta on yhdistettävissä mm. tiedot osoitteista ja paikkatiedoista koordinaatteineen
sekä tiedot kiinteistön omistajista. Kaupungin maanomistusta koskevan rekisterin suunnittelu
ja rakentaminen osana Helsingin kuntarekisteriä edellyttäisikin yhteistyötä rakennusvalvonta-
13
viraston, kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston, kaupunkisuunnitteluviraston ja Tietokeskuksen asiantuntijoiden kesken. Valmiina kaupungin maanomistusta koskeva rekisteri mahdollistaisi kaupungin maanomistusta ja maanluovutusta koskevien sekä yksittäisten tietojen
että tilastotietojen tuottamisen koko kaupungin tasolla ja halutuilla aluetasoilla eri muuttujien
suhteen.
Asuntopoliittisen päätöksenteon tukena rekisteri mahdollistaisi kokonaiskuvan saamisen Helsingin maapolitiikasta ja asuntopolitiikan painotuksista luovutettujen tonttien sijainti, määrä ja
ominaisuustietojen kautta. Rekisteristä olisi mahdollista saada asuntorakentamiseen tarkoitetun kaupungin maanomistuksen kohdentuminen rakennettujen/rakennettavien tonttien käyttötarkoituksen, asuntotonttien asuntojen hallintaperusteen, rahoitusmuodon (vapaarah./ara),
Hitas-tiedon, rakennusvuoden, tontin rakennetun kerrosalan ja rakennusoikeuden, huoneistoalan, talotyypin, asuntojen lukumäärän ja tontin vuokran suuruuden sekä tontin vuokralaisen/
omistajan (pääryhmittelyn pohjalta) mukaan alueittain Helsingin käyttämällä tilastoaluejaolla.
Valmiina kaupungin maanomistusta koskevan rekisterin olemassaolo kuntarekisterin osana mahdollistaisi myös tietojen käytön tilastollisiin ja tutkimuksellisiin tarkoituksiin, jolloin
esimerkiksi yhdistettynä kuntarekisterin väestöosan tietojen kanssa olisi mahdollista tilastoida
ja tutkia kaupungin maanomistuksen ja kaupungin tontin- luovutuksen kohdentumista asuntokunta- ja asuntoväestötasolla (esim. kuinka paljon asuntokuntia/asukkaita kaupungin vuokratontille rakennetuissa asunnoissa asuu ja millainen väestörakenne kaupungin vuokratonteille
rakennetuissa asuinrakennuksissa on).
Ehdotus:
Ryhdytään toimenpiteisiin yllä kuvatun ”Helsingin kaupungin maanomistus- ja
maanluovutusrekisterin” luomiseksi. Samalla kerätään keskeiset tonttiluovutusten ja
kaavoituksen tiedot viimeisten 10 vuoden ajalta, jotta voitaisiin saada jo alkuun
kohtuullinen aikasarja kaupungin harjoittamasta maapolitiikasta.
14
LIITE 1.
HELSINGIN
ASUNTOMARKKINOIDEN
KEHYSTEKIJÄT
HELSINGIN
ASUNTOMARKKINOIDEN
KEHYSTEKIJÄT
Helsingissä 15.8.2014
VTM Ossi Paukku
15
Johdanto
Helsingin asuntomarkkinoiden tilannetta ja kehitysnäkymiä tarkastellaan tässä väestön,
muuttoliikkeen, asuntokuntien, asuntokannan, asuntotuotannon, asuntojen hintojen ja vuokrien, tulojen ja työpaikkojen kehityksen kautta. Tarkastelun aikajakso historiatietojen osalta
on pääosin 10 vuotta ja ennusteiden osalta vuoteen 2030 ulottuva. Helsingin lukuja vertaillaan
jonkun verran PKS alueen ja Helsingin muun seudun yhteenlaskettuihin lukuihin. ”Muu seutu” käsittää Järvenpään, Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Sipoon, Tuusulan
ja Vihdin kunnat; siis PKS alueen naapurikunnat. Muilla Helsingin seutukuntaan kuuluvilla
kunnilla ei ole juurikaan merkitystä Helsingin asuntomarkkinoille.
Väestömuutokset perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteisiin. Työpaikkojen tulevaa kehitystä ei voida kovin hyvin arvioida; varsinkin markkinapohjalla toimivien yritysten menestyminen riippuu liian monesta epävarmasta asiasta. Kuitenkin voidaan olettaa, että Helsingin
seutu Suomen suurimpana talousalueena sisältää monia menestystekijöitä, joten työpaikkojen
määrän kehitys ei tule poikkeamaan paljoakaan aiemmin tapahtuneesta ainakaan seuraavien
17 vuoden aikavälillä. Sen sijaan itse Helsingissä työpaikkojen kasvu on ollut seudun hitainta
viimeisten 10 vuoden aikana. Syitä tähän ei ole selvitelty, mutta vuokra-asuntomarkkinoiden
paha epätasapaino, omistusasuntojen muuta aluetta korkeampi hintataso ja lähes olematon
kohtuuhintaisten pientalotonttien tarjonta sekä vaikeutettu henkilöauton käyttö ovat eräitä
syitä siihen, että työpaikkoja syntyy ja siirtyy muihin seudun kuntiin suhteessa enemmän kuin
Helsinkiin.
Asuntokannan tulevan tarpeen arviointi lähtee nykytilanteesta. Keskeisenä tekijänä tässä arvioinnissa ovat asuntokuntaennusteet. Asuntokunnista käytetään jatkossa myös termiä ”talous”.
Asuntokuntien määrän kasvu on asuntokannan lisätarpeen mitoittaja ja samalla se pääosin
muodostaa asuntotuotannon tarvittavan määrän.
Ja lopulta tavallaan tuntemattomana tekijänä on ihmisten arvostusten muuttuminen; tullaanko
asunto-omistamista arvostamaan nykytapaan vai muuttuuko se ja jos, niin mihin suuntaan.
Kuitenkin arvostuksen takana on lähes aina taloudelliset tekijät; jos oman asunnon omistaminen on keskipitkälläkin aikavälillä edullisempaa kuin vuokraaminen ja jos mahdollisuus velkaantumiseen eli asuntosäästämiseen on olemassa, päädytään jossain elämän vaiheessa oman
asunnon hankintaan. Helsingissä hankitaan omistusasunto keskimäärin 5-10 vuotta myöhemmällä iällä kuin naapurikunnissa; syynä lienee keskimääräisen tulotason heikompi suhde
asuntojen hintatasoon kuin muissa kunnissa.
Helsingin osuus on kuitenkin koko seudun asuntomarkkinoista keskeinen, joten Helsingin
asuntomarkkinoiden muutokset vaikuttavat merkittävästi koko seudun asuntomarkkinoihin.
Ainoa suuri poikkeus on omakoti- ja pientalomarkkinat, missä Helsingillä on vähäinen asema
seudun muihin kuntiin nähden.
Helsingissä kohtuuhintaisiksi laskettavien asuntojen määrä on vajaa kolmannes kaikista
asunnoista. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen markkinoilla kaupungin eri yhtiöidensä kautta
omistamat asunnot ovat sekä määränsä että vuokratasonsa johdosta sosiaalisen asuntokannan
selkäranka. Suuret yksityiset yleishyödylliset yhtiöt näyttävät koko ajan etääntyvän juuriltaan
ja lähestyvän markkinaehtoista kiinteistösijoittamista. Vuokramarkkinoilla noin puolet vuokra-asunnoista on kokonaan markkinaehtoisen vuokran määrityksen asuntoja ja ainoa käyttöä
koskeva rajoitus on näissä huoneenvuokralaki.
16
Helsingissä on vuokra-asunnoissa pienituloisuusrajan (ent. köyhyysraja) alittavia talouksia
yhteensä noin 42 000 eli reilu neljännes kaikista vuokratalouksista, kun tuloja mitataan käytettävissä olevalla rahatulolla, mihin sisältyy maksetut asumistuet, toimeentulotuet yms. tuet.
Helsingissä pientuloiset taloudet mahtuvat vuoden 2012 hinnoin 1168 e/kk rajan alapuolella.
Kun ARA-asunnoissa on halvemmat vuokrat kuin vapaarahoitteisissa, jää ARA-asukkaille
vuokran jälkeen käyttörahaa enemmän kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuville.
Kysymys on useista sadoista euroista /kk. Tämä on se hinta, minkä pienituloiset maksavat siitä,
että niin suuri osa vuokra-asunnoista on Helsingissä vapaassa vuokramäärityksessä ja siitä, että
vuokramarkkinat ovat pahasti epätasapainossa.
Hitas asunnot edustavat osakeasuntojen puolella kohtuuhintaista asuntokantaa. Osuus koko
osakeasuntokannasta on kuitenkin melko vaatimaton (15 %) ja siihen kohdistuu jatkuvasti
asiatonta ja markkinabisnekseen nojautuvaa kritiikkiä. Nykyisestä Hitas asuntokannasta tulee
vapautumaan myyntirajoituksesta seuraavan 10 vuoden aikana noin 10 200 asuntoa eli hieman
yli puolet.
Kun yksityisiä ARA vuokra-asuntoja tulee vapautumaan seuraavan 10 vuoden lähes 6 600
asuntoa, pienenee hintavalvottu eli nykyinen kohtuuhintainen asuntokanta noin 17 000
asunnolla. Pystytäänkö tulevalla asuntotuotannolla edes tämä poistuma korvaamaan ja samaan
aikaan paine lisätä kohtuuhintaista asuntokantaa on nousemassa. Jos ei, Helsingin vetovoima
tulee vähenemään.
Helsingin asuntotuotanto on viimeisten 10 vuoden aikana ollut ”vuoristorataa”. Kaupunki ei
ole selvittänyt syitä tähän. Onko kaavoitus, tonttien luovutukset tai muita syitä olemassa. Selvää kuitenkin on, että mitä enemmän asuntotuotantoa ”siirretään” kaupungin mailla markkinaehtoiseen suuntaan, kansantalouden yleiset vaihtelut vaikuttavat suoraan kalliimpien asuntojen
tuotantomääriin. Mitä enemmän tuotetaan kovan kysynnän kohteena olevia asuntoja - hintavalvottuja vuokra- ja Hitas asuntoja – kaupungin maille sitä tasaisempi on tuotanto. Tässä on
kaupungin oma päätöksenteko täysin ratkaiseva.
Helsingin asuntomarkkinoiden ongelmat – paha määrällinen että hinnallinen epätasapaino
vuokramarkkinoilla, uusien vapaarahoitteisten omistusasuntojen korkea hintataso, jolla ei juuri
ole enää yhteyttä rakennuskustannuksiin, rakentamisen kilpailun rajoittuneisuus, pientaloasuminen liki unohtaminen mm. kaavoituksessa, mikä ajaa lapsiperheitä muuttamaan muulle
seudulle kohtuullisempien tonttien perässä – ovat tyypillisiä eurooppalaisille suurkaupungeille.
Helsinki on kuitenkin väljästi rakennettu keskisuuri eurooppalainen (77. väkiluvultaan) kaupunki, missä kaupunki poikkeuksellisesti omistaa alueensa maapohjasta noin 80 % ja millä
kaupungilla on kaavoitusmonopoli. Onko ongelmat itse aiheutettuja vai onko vika jossain
muualla? Valtiovalta, ARA, naapurikunnat, seutukunta, vai joku muu?
Liitteenä olevan selvityksen kaikki tiedot on kerätty Tilastokeskuksen, Helsingin Tietokeskuksen, ARAn, Hekan, ym. tilastoista, joista osa on valmiita ja osa erikseen selvitystä varten
saatuja. Tilastokeskukselta on ostettu huomattava määrä tätä selvitystä varten laadittuja tilastoja. Näin ollen esitettyjen tietojen luotettavuus on hyvä.
VRA lyhennystä käytetään, kun tarkoitetaan vapaarahoitteisuutta: asuntoja, tuotantoa ym.
Kun käytetään ”talous tai taloudet” tarkoitetaan asuntokuntaa.
17
SISÄLLYSLUETTELO
JOHDANTO
s. 15 – 16
VÄESTÖ Väestörakenne
Muuttoliike
Väestöennusteet
s. 18 – 20
s. 20 – 21
s. 22 – 26
ASUNTOKUNNAT
Asuntokunnat ja hallintaperuste Vanhusasuntokunnat
Vanhusasuntokuntaennuste
s. 27 – 30
s. 31 – 35
s. 35 – 39
s. 39 – 41
3.
ASUNTOKUNTAENNUSTEET
Henkilöluvun ja ikäluokan mukaan
Kaikki asuntokunnat
Yhteenveto ennusteista
s. 49
s. 43 – 50
s. 50 – 53
s. 53 – 54
4.
VUOKRA-ASUNTOKUNNAT JA ENNUSTEET Vuokra-asuntokunnat s. 55 – 60
Vuokra-asuntokuntaennusteet s. 61 – 66
Yhteenveto ennusteista s. 67 – 70
5.
ASUNTOKANTA JA SEN TARVE Kohtuuhintaiset asunnot Vapautuneet ja vapautuvat
ARA- ja Hitas-asunnot Asuntokannan tarve
Vuokra-asuntokanta ja sen tarve
1.
2.
s. 71 – 74
s. 74 – 76
s. 76 – 78
s. 78 – 81
s. 81 – 86
6. ASUNTOTUOTANTO JA SEN TARVE Asuntotuotanto
s. 87 – 92
Vuokra-asuntojen tuotanto
s. 95 – 95
Hintasäännelty tuotanto
s. 96 – 98
Asunto- ja vuokra-asuntotuotannon tarve
s. 98 –1 02
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarve s. 103 – 104
7. ASUNTOJEN HINNAT JA VUOKRAT
Asuntojen hinnat Vuokrat s. 105 –1 08
s. 109 – 116
8. ASUNTOKUNNAT JA KÄYTETTÄVISSÄ
OLEVAT RAHATULOT
s. 117 – 127
9. TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNTI
s. 128 – 113
18
KuvioASUNTOMARKKINOIDEN
15. Väkiluvun kasvu, Hki
Nopea- Tilastokeskuksen ennuste-ero
HELSINGIN
KEHYSTEKIJÄT
5000käytetään termiä Muu seutu, mikä sisältää tässä selvityksessä seuraavat kunnat: JärvenVertailuissa
75 pää, Kauniainen,
Kerava,
Kirkkonummi,
Nurmijärvi,
Sipoo,
Tuusula
ja
Vihti.
4000
55-74
3000
35-54
2000
1. VÄESTÖ
18-34
1.1 Väestörakenne
1000
0-17
Helsingin väkiluku vuoden 2013 lopussa 612 664 henkeä. Väkiluku on kasvanut 11 vuoden
aikana
erotus
0
noin 53 300 hengellä eli keskimäärin noin 4 850 per vuosi. Luonnollinen väestökasvu (eli
yht. syntyneiden -1000
ja kuolleiden erotus) on ollut väkiluvun kasvusta noin 16 000 henkeä ja loppu noin 37 300
15 voitosta
16 17 nettosiirtolaisuus
18 19 20 21 22on23ollut
24 noin
25 33
26 400
27 eli
28 noin
29 30
muuttovoittoa,14mistä
95 % koko muuttovoitosta ja 65 % koko väestönkasvusta.
Kuvio 1. Helsingin väkiluku 2003–2013, ikäluokittain, henkilöä
700000
Kuvio 1. Helsingin väkiluku 2003–2013, ikäluokittain, henkilöä
600000
500000
400000
300000
200000
100000
0
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
85 -
9700
9559
10046
10367
10638
10921
11179
11527
11795
12007
12271
75 - 84
26221
26931
27297
27563
27864
27959
28134
28376
28473
28934
29496
65 - 74
40007
40509
40519
42048
42179
43771
45478
48163
51417
54439
57061
55 - 64
67998
70211
72344
72693
74677
75370
75980
75208
73999
72855
71815
45 - 54
77338
76297
76122
76323
76666
78030
79157
79956
80710
81669
82501
35 - 44
87834
86687
85374
84042
82270
81007
80574
80356
81074
82113
83678
25 - 34
96717
96324
96816
98768
101336
104820
107305
108354
109617
111428
113939
18 - 24
55685
55118
55593
56605
57478
58534
58953
59677
60754
61994
61880
0 - 17
97830
97410
96794
96112
95423
96220
96590
96932
97545
98529
100023
564521
3616
568531
4010
576632
8101
yht.
lisäys
559330 559046 560905
– 386
– 284
1859
583350
6718
588549
5199
595384 603968 612664
6835
8584
8696
19
Kuvio 2. Helsingin väestönmuutos, henkilöitä
Kuvio 2. Helsingin väestönmuutos, henkilöitä
10000
8000
6000
4000
2000
0
-2000
-4000
Kuvio-6000
2. Helsingin
2003 2004 väestönmuutos,
2005 2006 2007 2008henkilöitä
2009 2010 2011 2012 2013
Muu maa10000
muuttov. 1353 1780 2867 3488 3097 3721 3527 2862 3727 3835 4480
8000
Hgin seutu muuttov. -4776 -4132 -4756 -4049 -4210 -2829 -1975 -2392 -2154 -1203 -394
6000
nettosiirtol.
1882 960 2461 2908 3889 3607 3612 3138 3858 4284 2785
4000
2000
synt.-kuolleet
1136 1135 1318 1214 1180 1517 1576 1600 1639 1674 1815
0
yht.
-405 -257 1890 3561 3956 6016 6740 5208 7070 8590 8686
-2000
-4000
väestömuutos oli
v. 2003–13 yhteensä 51000 henkeä. Muun seudun väkiluku kasvoi
-6000
Helsingin
2003
2004
2005 2006
2007 ylitti
2008 Helsingin
2009 2010 väkiluvun
2011 2012 vuonna
2013
samana aikana noin 89000 henkeä.
Muu
seudun
väkiluku
Muu maa
muuttov.
1353väkiluku
1780 2867
3488 000
3097henkeä
3721 3527
2862 3727
3835 4480
1988 ja vuonna
Muun
seudun
oli
105
Helsinkiä
suurempi.
Kuvio2013
3. Helsingin
väkiluvun
lisäys
ikäluokittain
2003-2013,
henk.
Hgin seutu muuttov. -4776 -4132 -4756 -4049 -4210 -2829 -1975 -2392 -2154 -1203 -394
nettosiirtol.
1882
2461 vuodesta
2908 38892003
3607lähtien
3612 3138
4284 luku
2785 on
Helsingin
huoltosuhde
on 960
pysynyt
lähes3858
samana,
8000väestöllinen
synt.-kuolleet
1136eli1135
1214 1180 ja
1517
1639 1674 määrä
1815
71 tasolla
(väestöllinen huoltosuhde,
alle 1318
15-vuotiaiden
65 1576
vuotta1600
täyttäneiden
6000
yht.
-405hyvä.
-257Vertailun
1890 3561vuoksi:
3956 6016
67402012
5208suhde
7070 8590
8686
100 työikäistä kohden)
eli suhde on
vuonna
oli Espoossa
4000
68, Vantaalla 68 ja koko maassa 80.
2000
0 Kuvio 3. Helsingin väkiluvun lisäys ikäluokittain 2003–2013, henk.
Kuvio 3. Helsingin väkiluvun lisäys ikäluokittain 2003-2013, henk.
-2000
8000
-4000
6000
75 -
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
4000
55-74
305
569
853
587
572
378
433
590
365
673
826
2978
2715
2143
1878
2115
2285
2317
1913
2045
1878
1582
35-54
2000
-1364
-2188
-1488
-1131
-1429
101
694
581
1472
1998
2397
18-34
-1813
-960
967
2964
3441
4540
2904
1773
2340
3051
2397
0 - 17
-492
-420
-616
-682
-689
797
370
342
613
984
1494
0
-2000
-4000yht.
-386
2003
-284
2004
1859
2005
3616
2006
4010
2007
8101
2008
6718
2009
5199
2010
6835
2011
8584
2012
8686
2013
75 -
305
569
853
587
572
378
433
590
365
673
826
55-74
2978
2715
2143
1878
2115
2285
2317
1913
2045
1878
1582
35-54
-1364
-2188
-1488
-1131
-1429
101
694
581
1472
1998
2397
18-34
-1813
-960
967
2964
3441
4540
2904
1773
2340
3051
2397
0 - 17
-492
-420
-616
-682
-689
797
370
342
613
984
1494
yht.
-386
-284
1859
3616
4010
8101
6718
5199
6835
8584
8686
Helsingin väkiluvun lisäys on vaihdellut viimeisen 10 vuoden aikana huomattavasti. Ikäluokan
0-17 vuotta kasvu on ollut vähäistä koko väkilukuun nähden, samoin ikäluokan 35–54 vuotta.
Näihin molempiin on vaikuttanut vilkas lapsiperheiden muuttoliike seudun muihin kuntiin ja
muuttotase näiden kohdalla Helsingille on ollut jo pitkän aikaa negatiivinen. Syynä näyttäisi
olevan Helsingin pientalotonttien ja -asuntojen korkea hintataso ja vähäisempi tarjonta kuin
muissa seudun kunnissa.
20
Kuvio 4. Lapsiperheet Helsingissä 2003–2012
Kuvio 4. Lapsiperheet Helsingissä 2003–2012
alle 7 v. lapsia
alle 7
v. lapsia
8-17v.lapsia
8-17v.
lapsia
Perheiden (avio- ja avoparit, yksinhuoltajat) lukumäärä Helsingissä oli vuonna 2012 yhteensä
148 303, josta
lapsiperheitä
57 055
(38 %, vuonna1997-2013,
2003 noin 40henkilöä
%). Vuodesta 2003 määrä oli
Kuvio
5. Helsingin
muuttovoitto
kasvanut noin 10 600 perheellä, josta lapsiperheiden 1400 ja muiden perheiden 9200 määrällä.
7000 Kuvio 4. Lapsiperheet Helsingissä 2003–2012
Lapsiperheissä on yleensä
1-2 lasta.
alle 7 v. lapsia
8-17v. lapsia
5000
Lapsiperheissä asui helsinkiläisiä vuonna 2012 yhteensä 241 200 henkeä (40 %), lapsettomissa
3000henkeä (25 %), 1 hengen asuntokunnissa 152 000 (25 %) ja loput noin
perheissä 151 600
67 000 henkeä on ei-vakituisesti asuvia, laitoksissa olevia, yms. (10 %) asukkaita.
1000
1.2. Muuttoliike
-1000
Helsinki on ollut vuosikymmeniä vetovoimainen muuttokohde. Tämä kuva on kuitenkin
-3000
viimeisen parin
vuosikymmenen aikana muuttunut melkoisesti. Syitä tähän on ainakin kaksi;
97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
korkeakoulupaikkakuntien,
mm. Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kasvu
Maan sis. muutto 4658 4755 3383 2691 2169 -1585-2964-1948-1414 -141 -664 1034 1697 1056 1636 3743 2785
on lisännyt
muuttoa 1120
näille
alueille kaventaen muuttoa Helsinkiin. Helsingin asuntojen korkea
Maahanmuutto
1010 719 555 1200 723 1421 555 1978 2489 3435 3455 3461 2532 3788 3173 4086
hintataso seudunyht.muihin
kuntiin
verrattuna
ja kysyntään nähden
lähes
olematon
pientalo5778 5765
4102
3246
3369
-862 -1543 -1393 564
2348
2771
4489
5158
3588
5424
6916
6871
tonttien tarjonta ovat pitäneet muuttoa pois Helsingistä seudun muihin kuntiin suurehkona jo
kymmeniä vuosia. Muutto suuntautuu Espoon ja Vantaan lisäksi nyt myös PKS alueen naapurikuntiin.
5. Helsingin
muuttovoitto
1997–2013,
henkilöä
Kuvio 5Kuvio
. Helsingin
muuttovoitto
1997-2013,
henkilöä
7000
5000
3000
1000
-1000
-3000
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
Maan sis. muutto 4658 4755 3383 2691 2169 -1585-2964-1948-1414 -141 -664 1034 1697 1056 1636 3743 2785
Maahanmuutto
yht.
1120 1010 719 555 1200 723 1421 555 1978 2489 3435 3455 3461 2532 3788 3173 4086
5778
5765
4102
3246
3369
-862
-1543
-1393
564
2348
2771
4489
5158
3588
5424
6916
6871
21
Kolmena viime vuonna maan sisäinen muuttoliike on Helsingille ollut kasvavasti voitollinen.
Suurimpana syynä tähän on ollut se, että Helsingin muuttotappio PKS alueen ja sen naapurikuntien kanssa on pienentynyt alle puoleen 2000-luvun huippuvuosista ja oli vuonna 2013
lähes nollassa. Muuttovoitto Muualta maasta ja muulta Uudeltamaalta on pysynyt suunnilleen
samana vuodesta 2006 lähtien.
Helsingin muuttotappion vähenemisen rajapyykkinä näyttää olevan vuoden 2008 finanssikriisi, mikä vaikutti omakotirakentamiseen myös Helsingin seudulla; volyymi väheni lähes puoleen 2000-luvun huippuvuosista. Talouden heikot vuodet eivät ole elvyttäneet tuotantoa. Tämä
on vähentänyt omakotitaloa haluavien lapsiperheiden poismuuttoa, mutta tuskin olotila on
pysyvä, jos Helsingistä ei jatkossa löydy huomattavasti runsaammin kohtuuhintaisia omakotitontteja.
Kuvio 6. Helsingin maassamuuton muuttovoitto¹ 1997–2013, henkilöä
Kuvio 6. Helsingin maassamuuton muuttovoitto¹ 1997-2013, henkilöä
7000
5000
Kuvio 6. Helsingin maassamuuton muuttovoitto¹ 1997-2013, henkilöä
30007000
10005000
-10003000
-30001000
-5000
-10001997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
PKS ja naapurit -1496 -1677 -2964 -2533 -2746 -4384 -4643 -4058 -4607 -3838 -4001 -2702 -1913 -2335 -2150 -1212 -394
-3000
Muu Uusimaa
Muu maa
yht.
253
-55
-95
-289 -170 -396 -446 -355 -309 -462 -443 -329 -189
-25
56
196
87
-50005901 6487 6442 5513 5085 3195 2125 2465 3502 4159 3780 4043 3799 3416 3730 4195 4480
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
4658 4755 3383 2691 2169 -1585 -2964 -1948 -1414 -141 -664 1012 1697 1056 1636 3179 4173
PKS ja naapurit -1496 -1677 -2964 -2533 -2746 -4384 -4643 -4058 -4607 -3838 -4001 -2702 -1913 -2335 -2150 -1212 -394
1. PKS ja sen naapurikunnat: Espoo, Vantaa, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi,
Tuusula,
Vihti2125 2465 3502 4159 3780 4043 3799 3416 3730 4195
Muu maa Nurmijärvi,
5901 6487 Sipoo,
6442 5513
5085 3195
Muu Uusimaa 253 -55 -95 -289 -170 -396 -446 -355 -309 -462 -443 -329 -189 -25 56 196 87
1. PKS ja sen naapurikunnat:
Espoo, Vantaa, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti
yht.
4480
4658 4755 3383 2691 2169 -1585 -2964 -1948 -1414 -141 -664 1012 1697 1056 1636 3179 4173
Helsingin muuttotaseen merkittävin osa on 16–29-vuotiaiden tulomuutto Helsinkiin. Vain
1. PKS ja sen naapurikunnat: Espoo, Vantaa, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi,
tämä ikäluokka
olevan
jaottelun mukaan
on tuonut Helsinkiin
muuttovoittoa.
Kuvio 7.alempana
Helsingin
nettomuutto
ikäluokittain
1997-2012,
henkilöä Tästä
Nurmijärvi,
Sipoo, Tuusula,
Vihti
8000on nykyäänkin opiskelijoita.
ikäluokasta valtaosa
6000
Kuvio 7. Helsingin nettomuutto ikäluokittain 1997–2012, henkilöä
Kuvio
7. Helsingin nettomuutto ikäluokittain 1997-2012, henkilöä
4000
8000
2000
6000
0
4000
-2000
2000
-4000
0
-6000
-200097
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
Nettosiirtolaisuus muut -4000899 807 548 295 895 427 1077 263 1495 1898 2568 2479 2872 2043 3088 3105
Nettosiirtolaisuus 20 - 24
v. 221 203 171 260 305 296 344 292 483 591 867 967 589 489 700 638
-6000
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11-47512
Maassam. netto muut
587 97
787 98
-921 99
-1305-1825-4638-5897-4844-4662-3365-3650-2062-1054-2011-1310
Nettosiirtolaisuus
muut
899
807
548
295
1077
1495
1898
2568
2479
2872
2043
3088
3105
Maassam. netto 20 - 24 v. 4062 3958 4288 3999 3987895
3039427
2935
2897263
3256
3223
2991
3084
2757
3087
2953
3648
Nettosiirtolaisuus 20 - 24 v. 221 203 171 260 305 296 344 292 483 591 867 967 589 489 700 638
Maassam. netto muut
587 787 -921 -1305-1825-4638-5897-4844-4662-3365-3650-2062-1054-2011-1310 -475
Maassam. netto 20 - 24 v.
4062 3958 4288 3999 3987 3039 2935 2897 3256 3223 2991 3084 2757 3087 2953 3648
22
Muuttoliike on Helsingissä tärkein tekijä väestökehityksessä. Tulomuuttajat ovat olleet pääosin nuoria yhden hengen ruokakuntia ja tämä yhdessä kasvavan siirtolaisuuden kanssa on
ollut ja on edelleen vuokra-asuntojen määrällistä kysyntää kasvattava ja vakioiva tekijä. Nämä
molemmat tulomuuttoryhmät näyttävät olevan maan taloudellisesti tilanteesta lähes riippumattomia toisin kuin muu tulomuutto. Poismuuttajien profiili on ollut erilainen; iso osa
Helsingin seudun muihin kuntiin muuttaneista on hakenut halvempaa asuntoa ja perheet
pientaloasuntoa. Vuosina 1997–2012 ikäluokkaan 20–24- vuotiaat kuuluneet toivat Helsinkiin
kotimaan nettomuuttoa yhteensä noin +54 000 ja muut ikäluokat -37 000 henkeä. Vastaavat
luvut olivat nettosiirtolaisuudessa + 7400 ja +25 000 henkeä. Kuinka paljon Helsingistä poismuuttoon liittyy pientuloisuudesta/kohtuuhintaisten asuntojen pulasta johtuvaa ”pakkoa” ja
kuinka paljon asumistason parantamisen tarvetta? Tätä ei ole selvitetty, vaikka kyseessä on eräs
Helsingin kehityksen tärkeä tekijä.
1.3. Väestöennusteet
Väestöennusteet tehdään Tilastokeskuksessa 3 vuoden välein. Tilastokeskuksen käyttämä
väestöennustemenetelmä on ns. demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla.
Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Ennusteessa ei ole pyritty
arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Ennusteita on arvosteltu eniten siitä, että ne tuottavat liian matalia asukaslukuja muuttovoittokunnissa ja liian nopeasti laskevia lukuja muuttotappiokunnissa. Nykyisten
ennusteiden lähivuosien tarkkuus on parantunut aiemmasta. Viimeisin ennuste on tehty
vuoden 2011 lopun väkilukutietojen perusteella ja vuosille 2012–2060.
Helsingin kaupunki on laatinut omat väestöprojektionsa sekä kaupungille että Helsingin seudulle. Projektiossa (jatkossa ennuste) on kolme vaihtoehtoa: Perus, Nopea kasvu ja Hidastuva
kasvu. Perusvaihtoehto on lähes sama kuin Tilastokeskuksen väestöennuste. Helsingin kaupunki laatii ennusteet vuosittain.
Nopean kasvun vaihtoehto perustuu oletukseen, jossa Helsingin arvioidaan saavan muuttovoittoa lähes yhtä paljon ulkomaalaisista kuin työmarkkina-alueen ulkopuolelta (Muu maa)
tulevista muuttajista. Helsingin seudun sisäisen muuttoliikkeen arvioidaan pysyvän Helsingille tappiollisena. Seudun sisäisen muuttotappion ennakoidaan pysyvän suhteellisen pienenä
vielä vuonna 2013–2015, mutta lähtevän suurempaan kasvuun 2016 alkaen. Kuitenkin Helsingin muuttotappion arvioidaan jäävän koko ennustejakson ajan pienemmäksi kuin vuosina
2002–2007, koska Helsingin uusien asuntotuotantoalueiden ennakoidaan ottavan vastaan osan
lapsiperheiden muutosta muun Helsingin seudun sijasta. Luonnollinen väestönkasvu nousee
2020-luvulle asti syntyvien lasten määrän lisääntymisen ansiosta. Luonnollinen kasvu alkaa
vähentyä kuolleisuuden kasvun vuoksi 2020-luvulla, mutta sen arvioidaan pysyvän positiivisena koko periodin ajan.
Suurimpana syynä ennusteiden ja tapahtuneen kehityksen poikkeamiin on ollut talouden
nopea rakennemuutos, johon sysäykset tulevat useasti Suomen ulkopuolelta ja joita ei meillä kuten ei muuallakaan - ole pystytty riittävästi ennakoimaan (globalisaatio, finanssikriisit, sodat,
kauppasodat, tekniset innovaatiot, valtioiden sisäiset hajoamiset, jne.). Helsingissä lisämausteena kaupungin oman ennusteen ja toteutuman eroa voi lisätä kaupungin nykyään riittämätön
pientalorakentamista koskeva kaavoitus ja lähes olematon kaupungin omistamien kohtuuhintaisten omakotitonttien luovuttaminen.
23
Tässä raportissa käytetään väestöennusteena Tilastokeskuksen ja Helsingin Nopean vaihtoehdon väestösuunnitteita. Kaupungin maapolitiikalla on suuri merkitys nimenomaan muuttoliikkeeseen naapurikuntien kanssa; jos onnistutaan osoittamaan nykyistä runsaammin ja hinnoiltaan paremmin kilpailukykyisiä pientalotontteja perheasunnoiksi ja hitas-perheasuntoja,
saattaa kaupungin oma ennuste osua paremmin tulevaan toteutuvaan väestökehitykseen kuin
Tilastokeskuksen ennuste.
Molemmat ennusteet on korjattu vuoden 2012 ja 2013 toteutuneisiin väkilukutietoihin.
Asuntokuntalaskelmissa aikaväli rajataan vuoteen 2030. Helsingin Nopea vaihtoehto ennustaa
vuoden 2030 väkiluvuksi 747 000 henkeä ja Tilastokeskuksen ennuste noin 697 000 henkeä;
ero noin 50 000 henkeä. Asuntokuntalaskelmissa otetaan huomioon vain aikuisväestö (18 v.-)
ja tällöin ero pienenee noin 30 000 henkeen, mikä johtuu Helsingin nopeassa vaihtoehdossa
pääasiassa seudullisen muuttotappion ennakoidusta vähenemisestä.
Kuvio 8. Helsingin Nopea ja Tilastokeskuksen väestöennuste, henkilöä
Kuvio 8. Helsingin Nopea ja Tilastokeskuksen väestöennuste, henkilöä
Hki nopea ennuste
750000
Tilastokeskus ennuste
746 848
670 469
700000
697 115
650000
651 792
600000
tot. 1997-2013
612 664
500000
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
550000
Väestöennuste ikäluokittain tarkasteltuna osoittaa, että Helsingissäkin ikäluokan 75 v.- kasvu on
Nopeatämän
väestöennuste,
henkilöä
Kuvio 9. Helsinki
kaikkein suurinta. Tilastokeskuksen
ennusteessa
ikäryhmän kasvu
kaikesta kasvusta, noin
800000
85 000 henkeä, on v. 2013–2030 noin 39 % ja Helsingin Nopeassa kaikesta kasvusta, 134 000
700000
henkeä, osuus on 25 %. Lukumääräisesti molemmissa ennusteissa kasvu on noin 33 000 henkeä.
600000
Helsingin väestökasvun ennuste ikäluokittain on kuitenkin melko tasapainoista verrattuna mm.
500000
Espooseen ja Vantaaseen. 75v.-ikäryhmän osuus koko väestökasvusta on Tilastokeskuksen en400000
nusteen mukaan v. 2013–2030 Espoossa 37 %, Vantaalla 39 %, Tampereella 53 %, Turussa 88 %
ja300000
Oulussa 38 %. Muulla maassa väestökasvusta ikäryhmän 75 v.- osuus on ennusteen mukaan
200000
154 % eli muiden ikäryhmien väkimäärät pienentyvät 54 %:lla (ennustetusta väestökasvusta em.
100000
kaupunkien
osuus vuoteen 2030 on 58 % ja yli 75 v.- ikäryhmästä 27 %).
0
75 -
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
41705 42940 43641 45567 46137 47701 49453 52190 55372 58515 61375 63871 65926 67648 69506 71095 72762 74381
55-74 129050 130406 132852 133752 136360 138224 139948 140473 140523 140519 140515 140149 140049 140039 139815 139732 140389 141618
35-54 166217 168448 170754 172971 175384 177695 179758 181947 184142 186890 190425 194738 199329 204170 209300 214241 217718 220274
18-34 176088 179625 182459 182793 182473 182098 181707 181451 181356 180835 179883 179075 178148 177525 176600 176291 176406 176881
0-17
99705 101226 103146 105123 107303 109478 111940 114408 116783 119138 121428 123499 125541 127193 128847 130093 131441 132694
612765
24
622644
632851
640206
647658
655197
662806
670469
678176
685897
693626
701332
708992
716576
724068
731452
738717
745848
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
500000
Kuvio 9. Helsinki Nopea väestöennuste, henkilöä
Kuvio 9. Helsinki Nopea väestöennuste, henkilöä
800000
700000
600000
500000
400000
300000
200000
100000
0
75 -
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
41705 42940 43641 45567 46137 47701 49453 52190 55372 58515 61375 63871 65926 67648 69506 71095 72762 74381
55-74 129050 130406 132852 133752 136360 138224 139948 140473 140523 140519 140515 140149 140049 140039 139815 139732 140389 141618
35-54 166217 168448 170754 172971 175384 177695 179758 181947 184142 186890 190425 194738 199329 204170 209300 214241 217718 220274
18-34 176088 179625 182459 182793 182473 182098 181707 181451 181356 180835 179883 179075 178148 177525 176600 176291 176406 176881
0-17
99705 101226 103146 105123 107303 109478 111940 114408 116783 119138 121428 123499 125541 127193 128847 130093 131441 132694
612765
622644
632851
640206
647658
655197
662806
670469
678176
685897
693626
701332
708992
716576
724068
731452
738717
745848
Jos tämä ennuste toteutuu, Helsingin väestökasvu on melko tasapainoista ja vanhimman
ikäryhmän osuus jää edellä mainittuun 25 %:iin. Ikäryhmän 0-17 v. kasvu olisi yhtä suuri kuin
vanhimman ikäryhmän.
Kuvio 10. Tilastokeskuksen väestöennuste, henkilöä
Kuvio 10. Tilastokeskuksen väestöennuste, henkilöä
800000
700000
600000
500000
400000
300000
200000
100000
0
75 -
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
41705 42746 43355 45199 45761 47287 49001 51739 54893 58032 60903 63494 65657 67521 69495 71211 72979 74653
55-74 129050 130644 132876 133806 136305 138099 139705 140154 140093 139966 139853 139402 139232 139147 138820 138605 138983 139807
35-54 166217 167694 168969 170454 172017 173332 174404 175335 176166 177126 178701 180817 183206 185718 188450 191027 192895 194066
18-34 176088 177130 178015 178362 178109 177762 177330 177107 177070 176976 176465 176167 175683 175467 175086 175149 175113 175291
0-17
99705 100571 101471 102628 103852 105014 106351 107617 108739 109749 110698 111416 112095 112496 112868 113009 113222 113458
612765
618785
624686
630449
636044
6E+05
646791
651952
656961
661849
666620
671296
675873
680349
684719
689001
693192
697275
Tilastokeskuksen ennusteessa eri ikäluokkien suhteelliset osuudet näyttäisivät säilyvän suunKuvio 11. Ennusteiden ero ikäryhmittäin (Hki Nopea-TK), henkilöä
nilleen 50000
ennallaan. Suurinta määrällistä kasvua ennustetaan ikäryhmään 75 v.- ja toisena suurempana ikäryhmänä on 35–54- vuotiaat.
40000
30000
20000
10000
0
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
muut yht.
0
45 - 54 v.
0
35 - 44 v.
0
25
1031 1949 2721 3661 4742 5753 6835 7884 9221 10542 11864 13098 14290 15360 16298 16657 16823
0 - 17 v.
0
857 1878 2699 3658 4672 5799 7003 8258 9605 10948 12302 13666 14918 16200 17306 18440 19458
3314 5570 5607 5655 5732 5927 5967 6046 5742 5396 4871 4383 3904 3342 2970 3297 3942
59
171
132
43
-41
-62
114
430
882 1523 2401 3374 4517 5850 7279 8533 9752
18-34 176088 177130 178015 178362 178109 177762 177330 177107 177070 176976 176465 176167 175683 175467 175086 175149 175113 175291
700000
0-17
99705 100571 101471 102628 103852 105014 106351 107617 108739 109749 110698 111416 112095 112496 112868 113009 113222 113458
600000
612765
500000
400000
618785
624686
630449
636044
6E+05
646791
651952
656961
661849
666620
671296
675873
680349
684719
689001
693192
697275
Kuvio 11. Ennusteiden ero ikäryhmittäin (Hki Nopea-TK), henkilöä
Kuvio 11. Ennusteiden ero ikäryhmittäin (Hki Nopea-TK), henkilöä
300000
200000 50000
100000 40000
0
2013
30000
75 41705
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
42746 43355 45199 45761 47287 49001 51739 54893 58032 60903 63494 65657 67521 69495 71211 72979 74653
55-74 129050 130644 132876 133806 136305 138099 139705 140154 140093 139966 139853 139402 139232 139147 138820 138605 138983 139807
20000
35-54 166217 167694 168969 170454 172017 173332 174404 175335 176166 177126 178701 180817 183206 185718 188450 191027 192895 194066
18-34 176088 177130 178015 178362 178109 177762 177330 177107 177070 176976 176465 176167 175683 175467 175086 175149 175113 175291
0-17
10000
99705 100571 101471 102628 103852 105014 106351 107617 108739 109749 110698 111416 112095 112496 112868 113009 113222 113458
612765
0 618785
624686
630449
636044
6E+05
646791
651952
656961
661849
666620
671296
675873
680349
684719
689001
693192
697275
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
muut yht.
0
45 - 54 v.
0
59
0
857 1878 2699 3658 4672 5799 7003 8258 9605 10948 12302 13666 14918 16200 17306 18440 19458
3314 5570 5607 5655 5732 5927 5967 6046 5742 5396 4871 4383 3904 3342 2970 3297 3942
171
132
43
-41
-62
114
430
882 1523 2401 3374 4517 5850 7279 8533 9752
Kuvio 11.
Ennusteiden ero ikäryhmittäin (Hki Nopea-TK), henkilöä
0 1031 1949 2721 3661 4742 5753 6835 7884 9221 10542 11864 13098 14290 15360 16298 16657 16823
35 - 44 v.
50000
0 - 17 v.
40000
Helsingin Nopean ja Tilastokeskuksen ennuste-erot ikäryhmissä 18–34- vuotiaat ja yli 5530000
Kuvio 12. Elävänä syntyneiden ennuste Helsingissä
vuotiaat ovat merkityksettömiä. Suurin ero syntyy lapsiperheiden muutoksen arvioinnissa (08000
17 v. 20000
ja 35–55
v.). Vanhemmissa ikäluokissa muuttaminen on vähäistä ja perhekoko ei yleensä
7000
kasva, vaan päinvastoin
ja näissä ikäryhmissä suurten ikäluokkien (syntyneet v.1945–49) siir10000
tyminen luokasta
6000 toiseen on suurin muutostekijä. Sama asia tulee myöhemmin esille vanhusasuntokuntien
0 5000kohdalla.
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
muut yht.
4000
0 3314 5570 5607 5655 5732 5927 5967 6046 5742 5396 4871 4383 3904 3342 2970 3297 3942
Syntyvyyden
määrän
arviot poikkeavat melko paljon näissä ennusteissa. Helsingin Nopeas3000
45 - 54 v.
0
59 171 132 43
-41 -62 114 430 882 1523 2401 3374 4517 5850 7279 8533 9752
sa ennusteessa
arvioidaan seudullisen muuttoliikkeen vähenevän ja siirtolaisuuden kasvavan
35 - 44 v. 2000
0 1031 1949 2721 3661 4742 5753 6835 7884 9221 10542 11864 13098 14290 15360 16298 16657 16823
enemmän
kuin
Tilastokeskuksen
ennusteessa, minkä seurauksena perheiden muuton vähene0 - 17 v. 1000
0
857 1878 2699 3658 4672 5799 7003 8258 9605 10948 12302 13666 14918 16200 17306 18440 19458
misen ja siirtolaisuuden
lisääntymisen
myötä syntyvyys lisääntyy.
0
14
HKI Nopea
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
7106
7295 7480
7721 7826
7923 8004 8071
8121 8150
8158 8145 8116 8073 8022 7967
Kuvio
12. 7604
Elävänä
syntyneiden
ennuste
Helsingissä
Kuvio
12. 7154
Elävänä
syntyneiden
ennuste
Helsingissä
Tilastokeskus 6947
7028 7096
7202 7242
7274 7297 7313 7319
7316 7303
7284 7260 7232 7203 7178
8000
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
HKI Nopea
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
7106 7295 7480 7604 7721 7826 7923 8004 8071 8121 8150 8158 8145 8116 8073 8022 7967
Tilastokeskus 6947 7028 7096 7154 7202 7242 7274 7297 7313 7319 7316 7303 7284 7260 7232 7203 7178
Helsingin Nopeassa ennusteessa syntyvyys ennakoidaan selvästi korkeammaksi kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Vuosina 2014–2030 elävänä syntyneitä olisi Helsingin Nopeassa
vaihtoehdossa noin 134 000 ja Tilastokeskuksen ennusteessa 123 000 lasta (korjattu vuoden
2012 määrän perusteella); ero 11 000 lasta. Mikäli suurempi ennuste aiotaan toteuttaa, perheasuntojen tarjoamista ja varsinkin kohtuuhintaisten tulisi lisätä nykyisestä.
26
Muuttoennusteissa on myös eroa. Helsingin Nopeassa vaihtoehdossa on vuosien
2014–2015 muuttoarvio tasaluku 7900 henkeä ja sen jälkeen tasaluku 4900 henkeä. Sen vuoksi käytetään jatkossa vain Tilastokeskuksen muuttoennustetta.
Kuvio
Kokonaisnettomuuton ennuste
Helsingissä,
henkilöitä
Kuvio
13. 13.
Kokonaisnettomuuton
ennuste
Helsingissä,
henkilöitä
9000
tot.
8000
7000
6000
5000
4000
3000
Kuvio
13. Kokonaisnettomuuton ennuste Helsingissä, henkilöitä
2000
9000
1000
tot.
8000 0
7000
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
HKI nopea 7463 6958 7900 7900 4900 4900 4900 4900 4900 4900 4900 4900 4900 4900 4900 4900 4900 4900 4900
6000
TK enn.
7463 6958 6591 6397 6198 5985 5806 5636 5489 5344 5232 5145 5089 5052 5020 4995 4997 5004 4999
5000
4000
Helsinki Nopeassa
on vuodesta 2016 lähtien muuttovoiton muun maan (seudun ulkopuolinen
3000
Kuvio
14.
Väkiluvun
kasvu
ja ikäluokat, Nopea ennuste, henk. ja 75-v. osuus
eli työmarkkinaperusteinen)
kanssa on ennustettu olevan 3200 henkilöä, nettosiirtolaisuuden
2000
12000
50%
3900 ja seudullisen
nettomuuton
-2200
henkeä
vuodessa.
1000
10000
todettu,
80000 muuttoliikkeen
40%
Kuten
ennustaminen on kaikkein epävarmin osa väestöennusteissa.
12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
Työmarkkinoihin
perustuva
muuttoliike
riippuu
talouden
suhdanteista,
ja
HKI
nopea 7463
6958 7900 7900
4900 4900 4900 4900
4900 4900
4900 4900 4900
4900 4900 4900 elinkeinoelämän
4900 4900 4900
6000
TK enn.
työllisyyden
rakennemuutoksesta
jne.,
joiden
ennakointi
on
vaikeaa
usein
maamme
ulko7463 6958 6591 6397 6198 5985
5806
5636 5489
5344 5232 5145
5089
5052 5020ja
4995
4997 5004
4999
4000
puolisista tekijöistä johtuvaa.
30%
20%
2000
0 14. Väkiluvun kasvu ja ikäluokat, Nopea ennuste, henk. ja 75-v. osuus
Kuvio
Kuvio 14.
Väkiluvun kasvu ja ikäluokat, Nopea ennuste, henk. ja 75-v. osuus
-2000
12000
50%
75 10000
55-74
8000
35-54
6000
18-34
4000
0-17
14
15
16
1234
701
1927
570
1356 2446
900
2608 1864 1723
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
1564 1753 2737 3182 3143 2860 2496 2055 1722 1858 1588 1667 1619
525
50
-4
-4
-366 -100
-10
-224
-83
657
40%
1229
2231 2306 2217 2413 2311 2063 2189 2195 2748 3535 4313 4591 4842 5130 4941 3478 30%
2555
3536 2834 334 -320 -375 -391 -256 -95 -521 -952 -807 -927 -623 -925 -308 115 475
1521 1920 1977 2181 2175 2462 2467 2376 2355 2290 2071 2042 1652 1654 1246 1348 20%
1253
2000
75- v. % 12%
0
-2000
17
7%
26%
36%
41%
41%
37%
32%
27%
23%
25%
22%
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
23%
16
75 -
1234
701
1927
570
55-74
1356 2446
900
2608 1864 1723
35-54
2231 2306 2217 2413 2311 2063 2189 2195 2748 3535 4313 4591 4842 5130 4941 3478 2555
18-34
3536 2834
0-17
1521 1920 1977 2181 2175 2462 2467 2376 2355 2290 2071 2042 1652 1654 1246 1348 1253
7%
26%
19
23%
15
75- v. % 12%
18
21%
14
334
17
8%
0%
1564 1753 2737 3182 3143 2860 2496 2055 1722 1858 1588 1667 1619
525
-320 -375 -391 -256
8%
30
23%
10%
21%
23%
36%
50
-95
41%
-4
-4
-366 -100
-10
-224
-83
-521 -952 -807 -927 -623 -925 -308
41%
37%
32%
27%
23%
25%
22%
657
115
23%
1229
475
23%
Helsingin Nopeassa väestöennusteessa 18–34-vuotiaiden ikäluokassa ei 2015 jälkeen ole
kasvua. Ikäluokan 75+ vuotiaat kasvu jatkuu vuoteen 2023 saakka, minkä jälkeen se alenee.
Tähän muutokseen on syynä ns. suuret ikäluokat (v.1945–1949 syntyneet), joiden jälkeen tulee
pienempiä vanhusikäluokkia.
27
10%
0%
Helsingin Nopean ja Tilastokeskuksen kasvuennusteen välillä selkeä ero; Helsingin Nopea vaihtoehdossa kasvu on v. 2014–2030 noin 49 000 henkilöä.
Kuvio 15. Väkiluvun kasvu, Hki Nopea- Tilastokeskuksen ennuste-ero
Kuvio 15. Väkiluvun kasvu, Hki Nopea- Tilastokeskuksen ennuste-ero
5000
75 -
4000
55-74
3000
35-54
2000
18-34
1000
0-17
erotus
yht.
0
-1000
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
Ennusteiden väestökasvun eron tarkastelu osoittaa Nopean vaihtoehdon painottumista lapsiperheisiin enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste. Väestöennusteilla on keskeinen merkitys
Kuvio
1. Helsingin
väkiluku 2003–2013,
henkilöä
monien
eri asioiden
tuleviin suunnitelmiin
ja mitoituksiin.ikäluokittain,
Näin mm. sosiaalija terveyden700000
hoitoon, koulusektoriin, päivähoitoon jne. Asuntotuotantoon merkitys on kuitenkin rajallinen,
koska asuntotuotannossa noin puolet tapahtuu markkinaehtoisesti ja on siten riippuvainen
600000
monista muitakin tekijöistä, kuten tulotason kehitys suhteessa asuntojen tuleviin hintojen
500000
ja vuokriin, rahoituksen saatavuus ja sen hinta jne. Ohjaamalla asuntotuotantoa enemmän
400000
kohtuuhintaisuuden suuntaan, voidaan niin haluttaessa Helsingissä ainakin osin toteuttaa nyt
300000
esillä oleva Nopea väestöprojektio, jos siihen yleensä nähdään tarvetta. Siten asuntotuotannon
rakenne vaikuttaa väestöennusteiden toteutumiseen.
200000
100000
2.
0 ASUNTOKUNNAT
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Asuntokunnan
muodostavat
kaikki
samassa
asuinhuoneistossa
vakinaisesti
asuvat
henkilöt.
9700
9559
10046
10367
10638
10921
11179
11527
11795
12007
12271
Väestön
keskusrekisterin
mukaan
vakinaisesti
laitoksissa
kirjoilla
olevat,
asunnottomat,
ul- 29496
75 - 84
26221
26931
27297
27563
27864
27959
28134
28376
28473
28934
komailla
ja
tietymättömissä
olevat
henkilöt
eivät
väestölaskennassa
muodosta
asuntokuntia.
65 - 74
40007
40509
40519
42048
42179
43771
45478
48163
51417
54439
57061
väestölaskennassa.
Asuntokunnasta
voidaan71815
55 -Asuntokuntakäsite
64
67998
70211 otettiin
72344 käyttöön
72693 vuoden
74677 198075370
75980
75208
73999
72855
45 -käyttää
54
77338
76297
76122
76323 myös
76666termiä
78030
79157
80710
ei-tilastollisessa
keskustelussa
”ruokakunta”
tai79956
”talous” ja
jatkossa81669
käyte- 82501
35 -tään
44
87834
86687
85374
84042
82270
81007
80574
80356
81074
82113
83678
molempia. Jatkossa tehdään vertailua Helsingin ja Muun seudun välillä.
85 -
25 - 34
96717
96324
96816
98768
101336
104820
107305
108354
109617
111428
113939
18 - 24
55685
55118
55593
56605
57478
58534
58953
59677
60754
61994
61880
Asuntokunnan
määritelmästä
johtuu
myös
se, että96220
vakituisesti
asutut
asunnot
ovat lukumää97830
97410
96794
96112
95423
96590
96932
97545
98529
100023
rältään sama kuin asuntokuntien lukumäärä. Helsingissä asuntoväestön eli vakituisesti asuvien
yht.
559330 559046 560905 564521 568531 576632 583350 588549 595384 603968 612664
osuus
väkiluvusta on ollut vv. 2003–2012 keskimäärin 96,2 % (keskihajonta 0,07 %). Muulla
lisäys
– 386
– 284
1859
4010
8101
6718
5199
6835
8584
8696
seudulla
asuntoväestön
osuus on3616
ollut noin
98,2 %.
Asuntokuntien
muodostumisen
määrällä
ja
kasvunopeudella on keskeisin merkitys tarvittavan asuntokannan ja sitä kautta myös tarvittavan asuntotuotannon tuleviin määriin.
0 - 17
Helsingissä asuntokuntien määrä oli vuoden 2013 lopulla 315 141, kasvua edellisestä vuodesta
3898 taloutta. 1-hengen asuntokuntien osuus lähes puolet kaikista (n. 49 %) ja asuntokuntien
28
Kuvio 15. Väkiluvun kasvu ja ikäluokat, Nopea ennuste, henk. ja 75-v. osuus
12000
50%
6000
30%
määrän
10000 kasvusta osuus on ollut viimeisten 10 vuoden aikana 55 %. 4- henkeä ja sitä suurempien
40%
talouksien
väheneminen jatkuu edelleen lievänä.
8000
Kokonaismäärä on lisääntynyt 10 vuodessa noin 27 000 asuntokunnalla, mistä 1-hengen asun4000
20%
tokuntien määrä 12 200 ja 2-hengen 9 700 ja 3-hengen 2 500 taloutta. Suuremmissa kokoluo2000
kissa
määrä on kasvanut noin 1 500 taloutta. Helsingissä Lapsiperheiden määrä kasvoi 230010%
ja
muulla0 seudulla 5100 taloutta.
-2000
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
0%
Muulla
vuonna
asuntokuntien
määrä
edellisestä
75 - seudulla
1234 701oli1927
570 2013
1564 1753
2737 3182 3143
2860314
2496838
2055yksikköä,
1722 1858kasvua
1588 1667
1619
vuodesta
eli
hieman
enemmän
kuin
Helsingissä.
Asuntokuntien
lisäys
oli
viimeisten
55-74 4315
1356 2446 900 2608 1864 1723 525
50
-4
-4 -366 -100 -10 -224 -83 657 1229
35-54
2231
2306 noin
2217 42
2413
2311
2063 2189
2195 2748
4591 4842
5130nopeammin
4941 3478 2555
10 vuoden
aikana
000
taloutta
eli Muu
seutu3535
on 4313
kasvanut
selvästi
kuin
18-34 Syitä
3536 2834
334 -320
-375työpaikkojen
-391 -256 -95määrän
-521 -952
-807
-927 -623 -925
-308 hidasta,
115 475 muulHelsinki.
on monia;
mm.
kasvu
Helsingissä
on ollut
0-17
1521
1977 Vv.
2181 2000–2011
2175 2462 2467
2376 2355 kasvua
2290 2071
1652(+3,8
1654 %),
1246 Espoossa
1348 1253 ja
la seudulla
taas1920
nopeaa.
Helsingissä
oli2042
14 000
75- v. % 12% 7% 26% 8% 21% 23% 36% 41% 41% 37% 32% 27% 23% 25% 22% 23% 23%
Vantaalla
yhteensä 36 000 (+18 %) ja Muulla seudulla 9 000 (+14 %) työpaikkaa. Muu seudun
ja Helsingin asuntokuntien lukumäärä on lähes sama.
16. Helsingin Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 2004–2013, lkm
KuvioKuvio
16. Helsingin
Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 2004-2013, lkm
350000
300000
250000
200000
150000
100000
50000
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
4+ henkilöä
29665 29516 29500 29595 30118 30437 30887 31262 31623 31170
3 henkilöä
29837 29403 29353 29641 30062 30871 31025 31361 31968 32 363
2 henkilöä
87694 88304 88894 89412 91116 92195 92972 94030 95864 97 332
1 henkilö
141019 143954 146133 147365 147937 148312 149098 150265 151788 153 206
50,0 %
49,8 %
49,6 %
49,4 %
49,2 %
49,0 %
48,8 %
48,6 %
48,4 %
48,2 %
48,0 %
1 he osuus % 48,9 % 49,4 % 49,7 % 49,8 % 49,4 % 49,1 % 49,0 % 49,0 % 48,8 % 48,6 %
yht.
288215 291177 293880 296013 299233 301815 303982 306918 311243 315141
1-hengen asuntokuntien osuus on viime vuosina lievästi laskenut kasvanut ja tuskin kovin paljoa yli 50 prosentin tulee kasvamaankaan ja noin puolet saattaa olla ns. saturaatiotaso. Suurin
syy lienee siinä, että opiskelijoiden määrät eivät enää taida nousta. 2-hengen asuntokuntien
osuus on pysynyt noin 30 %:n sekä 3- ja 4+-hengen kumpienkin 10 %:n tietämissä.
Helsingissä asuntokuntien keskikoko ei ole muuttunut juuri lainkaan viimeisten 10 vuoden
aikana; vuonna 2003 luku oli 1,88 ja vuoden 2012 oli 1,86. Vertailun vuoksi todettakoon,
että asuntokunnan keskikoko v. 2012 oli Turussa 1,78 ja Tampereella 1,85 henkeä. Molempia
em. kaupunkeja karakterisoi myös pitkään jatkunut vilkas perheiden muutto naapurikuntiin.
Muulla seudulla keskikoko oli 2012 keskimäärin 2,24 henkeä.
29
Kuvio 17. Helsingin Asuntokunnat ja vanhimman ikä 2004–2013, lkm
Kuvio 17. Helsingin Asuntokunnat ja vanhimman ikä 2004-2013, lkm
350000
300000
250000
200000
150000
100000
50000
Kuvio
17. Helsingin Asuntokunnat ja
0
2005
2006
2007
2008
350000 2004
75 29031
29677
30176
30585
30891
300000
65 - 74 29627
29685
30871
30904
32053
250000
55 - 64 48227
49639
49653
50921
51171
200000
45 - 54 49410
49539
50018
50497
51603
150000
35 - 44 54454
53603
52700
51409
50301
100000
25 - 34 57113
57967
59125
60307
61909
50000
- 24
20353
21067
21337
21390
21305
0
yht.
vanhimman ikä 2004-2013, lkm
2009
2010
2011
2012
2013
31264
31790
31991
32598
33182
33327
35232
37564
39599
41442
51518
50892
50144
49406
48813
52363
52943
53402
53980
54282
49956
49771
50270
50660
51788
62394
62452
62471
63295
64251
20993
20902
21076
21705
21383
2882152004291177
3018152009
3039822010
3069182011
3112432012
3151412013
2005293880
2006296013
2007299233
2008
75 -
29031
29677
30176
30585
30891
31264
31790
31991
32598
33182
65 - 74
29627
29685
30871
30904
32053
33327
35232
37564
39599
41442
Asuntokunnat
mukaan
osoittaa,
nuorimmassa
55 - 64 vanhimman
48227
49639 iän
49653
50921 eriteltynä
51171
51518
50892että50144
49406
48813
Kuvio4518.
Asuntokunnat
talotyypin
mukaan
%-jak.
ja53980
lkm 54282
- talouksien
54 49410
49539
50497 tyrehtynyt
51603
52363
52943
53402
ikäluokassa
kasvu 50018
kokonaan
ja 2012,
kahdessa
vanhimmassa
ikä100 %
35
44
54454
52700
51409
50301
49956
49771
50270
50660
luokassa on ollut
viime53603
vuosina
voimakkain
kasvu.
10 vuoden
kasvusta,
noin51788
27
86,5
%
34,9
%
58,0
%
25
34
57113
57967
59125
60307
61909
62394
62452
62471
63295
64251
61,7
%
80
%
000 taloutta, ikäluokat 65 v.+ ovat kattaneet 55 %. Muulla seudulla vastaava osuus
- 24
21067
21337
21390
21305
20993
20902
21076
21705
21383
on noin 66
%%eli20353
vanhimpien
asuntokuntien
osuus
on kasvanut
nopeammin
kuin
60
yht.
288215 291177 293880 296013 299233 301815 303982 306918 18,3
311243
315141
%
Helsingissä.
40 %
14,8 %
13,4 %
18. Asuntokunnat talotyypin mukaan 2012, % -jak. ja46,8
lkm%
20Kuvio
%
27,2 %
5,8 %
Kuvio 18. Asuntokunnat
talotyypin
mukaan
24,9 %2012, %-jak. ja lkm
0100
% %
7,7 %
Helsinki
Espoo
86,5 %
16690
12610
19060
23896
30437
23444
48843
311243
112203
14,8 %
94090
13,4 %
27,2 %
24,9 %
Rivitalo
18007
yht.
Muut kunnat
34,9 %
36327
269340
60 %
Erill. pientalo
40 %
Vantaa
61,7 %
58036
Kerrostalo80 %
58,0 %
65076
20 %
5,8 %
18,3 %
104230
46,8 %
7,7 %
Kuvio 19. Asuntokunnat,
talotyyppi ja henkilöluku 2012, %-jak. ja lkm
0%
Helsinki
Espoo
Vantaa
Muut kunnat
100 %
90
%
Kerrostalo
269340
65076
58036
36327
80 %
Rivitalo
18007
16690
12610
19060
70 %
60
%
Erill. pientalo
23896
30437
23444
48843
50 %
yht.
311243
112203
94090
104230
40 %
30 %
20 %
10 %Asuntokunnat, talotyyppi ja henkilöluku 2012, %-jak. ja lkm
Kuvio 19.
0100
% %
Helsingissä asutaan
pääasiassa
kerrostaloissa
ja tässä suhteessa
asetelma
ei ole
muuttunut
enää
1 he
2 he
3 he
4 he
5 he
6 he
7+he
90
%
vuosikausiin. Vuonna 2012 kerrostaloasumisen osuus oli noin 87 %:lla kaikista asuntokunnista.
Rivitalo 80 % 3230
13514
10242
13420
4975
1056
560
Tämä osuus on pysynyt
1 %:n vaihteluvälissä ainakin vuodesta 1985 lähtien. Helsingissä asun70
%
Erill. pientalo
4002
17246
12714
18896
8730
2280
1281
60 %
tokaavoitus on ”jämähtänyt”
paikoilleen tuntien pääasiassa vain kerrostalorakentamisen. Myös
Kerrostalo50 % 144556
160968
72948
55604
20695
6840
5628
suurempiin
kaupunkeihin
hyvin soveltuva
rivitalomuotoinen
pientaloasuminen
on Helsingissä
40 %
ollut todella vaatimatonta.
30 %
20 %
10 %
0%
1 he
2 he
3 he
4 he
5 he
6 he
7+he
30
Rivitalo
3230
13514
10242
13420
4975
1056
560
Erill. pientalo
4002
17246
12714
18896
8730
2280
1281
86,5 %
80 %
58,0 %
34,9 %
61,7 %
60 %
18,3 %
40 %
%
13,4 %
Erillisistä pientaloista (2 asuntoa) osa on 14,8
yhtiömuotoisia
paritaloja.
Asuntokuntia, jotka omis20 %
46,8 %
tavat talonsa eli omakotitaloja 5,8
on %Helsingissä
vain
noin
12
000
taloutta.
Näin
ollen omakotita27,2 %
24,9 %
7,7 %4 % kaikista asuntokunnista.
louksia on Helsingissä
noin
0%
Helsinki
Espoo
Vantaa
Muut kunnat
Kerrostalo
65076
58036
36327
Kerrostaloasuminen
on269340
jokaisessa asuntokunnan
kokoryhmässä
selvänä enemmistönä.
1-henRivitalo
18007
16690
12610
19060
gen talouksista asuu kerrostaloissa 95 % ja 2-hengen 84 % ja 3-hengen 76 %. 4 henkisten ja
Erill. pientalotalouksien
23896
23444
48843
sitä suurempien
asumismuoto 30437
on 2/3 osaa kerrostaloissa.
Vuokra-asunnot
ovat lähes
järjestäänyht.
kerrostaloissa.311243
112203
94090
104230
Kuvio 19. Asuntokunnat, talotyyppi ja henkilöluku 2012, % -jak. ja lkm
Kuvio 19.
Asuntokunnat, talotyyppi ja henkilöluku 2012, %-jak. ja lkm
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
1 he
2 he
3 he
4 he
5 he
6 he
7+he
Rivitalo
3230
13514
10242
13420
4975
1056
560
Erill. pientalo
4002
17246
12714
18896
8730
2280
1281
144556
160968
72948
55604
20695
6840
5628
Kerrostalo
Ahtaasti asumisen normi: enemmän kuin 1 henkilö/huone, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi.
Helsingissä ahtaasti asumisen määrä pitkällä aikavälillä on laskenut, mutta vuodesta 2007
lähtien alkanut lievästi kasvaa.
Kuvio 20. Ahtaasti asuvat ja niiden % -osuus vak. asuvista 1996–2013
Kuvio 20. Ahtaasti asuvat ja niiden %-osuus vak. asuvista 1996-2013
140
25%
24%
120
23%
100
22%
80
21%
20%
60
19%
18%
40
17%
20
0
16%
96
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
15%
aht. asuvat 1000 h. 125 127 127 124 124 119 115 111 106 104 103 104 107 110 112 115 117 119
% vak.väestä
24% 25% 24% 24% 23% 22% 21% 21% 20% 19% 19% 19% 19% 20% 20% 20% 20% 20%
Kuvio 21. Asuntokuntien asumisväljyys Helsingissä 2012, henk.
250000
200000
100%
93%
98%
90%
80%
150000
71%
80%
100000
70%
50000
60%
0
1 he
2 he
3 he
4 he
5+ he
50%
31
21%
80
20%
60
19%
40 väestöstä Helsingissä asui viidennes ahtaasti v. 2012. Vaikuttavin 18%
Vakituisesti asuvasta
tekijä
17%pieKuvio
20. Ahtaasti
asuvat
ja
niiden
%-osuus
vak.
asuvista
1996-2013
ahtaasti
asumisen
lievässä
vähentymisessä
Helsingissä
on
ollut
asuntokuntien
keskikoon
20
25%
140
16%
nentyminen ja varsinkin
1-hengen talouksien kasvu. Asuntopolitiikalla ja kaupungin harjoitta24%
15%
0
malla maa- ja tonttipolitiikalla
kanssa ei juuri ole tekemistä.
99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
120 96 97 98asian
23%
aht. asuvat 1000 h. 125 127 127 124 124 119 115 111 106 104 103 104 107 110 112 115 117 119
Helsingissä asumisväljyys 1-2 hengen asuntokunnilla on kohtalaisen hyvä, ahtaasti asuvia
22% on
kaikista vain noin 9 % (1 hengen talous ei voi asua ahtaasti, asunto voi olla kooltaan pieni).
21%
% vak.väestä100
24% 25% 24% 24% 23% 22% 21% 21% 20% 19% 19% 19% 19% 20% 20% 20% 20% 20%
80
20%
21. Asuntokuntien
asumisväljyys Helsingissä
2012,
henk.
KuvioKuvio
21.60Asuntokuntien
asumisväljyys
Helsingissä
2012,
henk. 19%
250000
40
200000
100%
93%
98%
80%
20
150000
100000
0 96
90%
71%
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
18%
17%
80% 16%
70% 15%
13
aht. asuvat 1000
h. 125 127 127 124 124 119 115 111 106 104 103 104 107 110 112 115 117 119
50000
60%
% vak.väestä
24% 25% 24% 24% 23% 22% 21% 21% 20% 19% 19% 19% 19% 20% 20% 20% 20% 20%
0
1 he
Ahtaasti
50%
2 he
3 he
4 he
5+ he
18048
21360
37000
40885
93%
33225
17608
3568
80%
80%
71%
90%
71%
80%
KuvioNormi
21. Asuntokuntien
asumisväljyys
2012,
57558
76142
41319 Helsingissä
33312
8598 henk.
250000
Väljästi
Aht.200000
k.talo %
94230
98%97538
98%
93%
150000
100%
Ahtaasti asuminen on yleisempää perheissä, joissa on lapsia. 3-hengen asuntokunnissa asui
100000
70%
ahtaastiKuvio
22 %, 4-hengen
asuntokunnissa
42 % ja 5+ hengen
asuntokunnissa
peräti 77 %.
22. Ahtaasti
asuvat asuntokunnat,
Muu
seutu, 1996-2013
Ahtaasti asuminen
keskittyy kerrostaloasumiseen; 2-henkisillä talouksilla 98 % 60%
ahtaasti
16050000
asumisesta keskittyi
kerrostaloihin.
Näillä
ei
juuri
muuta
asumismuotoa
olekaan.
Mutta29%
0
50%
140
2 he
3 he
5+ he kerrostaloihin.
vielä 5+ henkisissä talouksissa1 he
ahtaasti asuminen
keskittyi
714 he
prosenttisesti
27%
120
Kaikesta ahtaasti
asuvia
oli
4-5+
hengen
talouksissa
noin
78
000
henkeä
(66
%
kaikista
Ahtaasti
18048
21360
37000
40885
25%
100 ja näistä puolestaan kerrostaloissa noin 60 000 henkeä (85 % kaikista
4-5+ he talouksista)
Normi
57558
76142
41319
33312
8598
23%
80
4-5+ he ahtaasti asuvista).
Henkilömäärillä mitaten väljä asuminen keskittyi 1-2 hengen
Väljästi
94230
97538
33225
17608
3568
21%
60 % kaikista väljästi asuvista). Normin mukaan eli huone/henkilö keittiö
talouksiin (noin 78
Aht.
k.talo
%
98%37 %, tätä
93%väljemmin
80% noin 43
71%
19%
pois lukien Helsingin
väestöstä asuu noin
% ja tätä ahtaam40
min noin 20 %. Ahtaasti
asumista esiintyy melkeinpä yksinomaan kerrostaloissa.
17%
20
0
96 Ahtaasti
97 98 99
00 01
02 03 04 05
06 seutu,
07 081996–2013
09 10 11 12 13
22.
asuvat
asuntokunnat,
Muu
KuvioKuvio
22. Ahtaasti
asuvat
asuntokunnat,
Muu
seutu,
1996-2013
15%
Aht. as. 1000 he 150 151 149 146 143 137 134 129 125 122 121 121 122 124 125 128 129 132
160
27% 27% 26% 25% 24% 23% 22% 21% 20% 19% 19% 18% 18% 19% 19% 19% 19% 19%
140
120
100
80
60
40
20
0
% vak.väestä
96
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
29%
27%
25%
23%
21%
19%
17%
15%
Aht. as. 1000 he 150 151 149 146 143 137 134 129 125 122 121 121 122 124 125 128 129 132
% vak.väestä
27% 27% 26% 25% 24% 23% 22% 21% 20% 19% 19% 18% 18% 19% 19% 19% 19% 19%
Muulla seudulla ahtaasti asumisen osuus vakinaisesti asuvasta väestöstä oli 2013 noin 19 % ja
lukumäärä hieman suurempi kuin Helsingissä. Osuus on vähentynyt vuoteen 2007 saakka ja
syynä on asuntokunnan keskikoon aleneminen.
32
2.1. Asuntokunnat ja hallintaperuste
Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan jaoteltuna on eri asia kuin asuntokannan hallintaperuste. Laskennat tehdään poikkileikkaustilanteessa ja kun vuokra-asunnoissa on asunnonvaihto vilkasta, jää moni asunto vaille vakituisia asukkaita eli asuntokunnan väkeä. Kun
ARA-asunnoissa on vielä paljon rajoituksista vapautuvia asuntoja, jotka tilastoidaan viiveellä
vapaarahoitteisiin, on asuntokuntiin perustuva hallintaperustieto luotettavin.
Helsingin tiedossa olevan hallintaperusteen v. 2012 mukaan vuokralla asui 154 810 ja omistamassaan asunnossa 147 886 asuntokuntaa. Muu tai tuntematon luokassa oli 8 547 taloutta.
Omistusasunnoista oli osakeasuntojen osuus 92 %.
Kuvio 23. Asuntokunnat ja hallintaperuste sekä vuokra-asunto % kaikista
Kuvio 23. Asuntokunnat ja hallintaperuste sekä vuokra-asunto % kaikista
25,5 %
350000
300000
25,0 %
250000
200000
24,5 %
150000
100000
24,0 %
50000
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Muu tai tunt.
6567
6461
6583
7115
7657
7667
8024
8547
ASO asunto
6187
6251
6457
6525
6593
7012
7124
7520
VRA vuokra-as.
70338
72174
73981
74445
75845
76141
78355
80569
ARA vuokra-as.
66920
66653
65967
66171
66191
67162
66358
66721
Osakeasunto
130693
131219
132327
133785
134209
134593
135515
136207
Omakotitalo
10472
11122
11336
11193
11320
11407
11542
11679
ARA v-as. %
25,1 %
24,8 %
24,4 %
24,3 %
24,1 %
24,4 %
23,9 %
23,9 %
vuokra-as.%
49,3 %
49,4 %
49,4 %
49,2 %
49,2 %
49,4 %
49,5 %
49,7 %
141165
143445
142341
145078
143663
146405
144978
147141
145529
148629
146000
150315
147057
151837
147886
154810
Omistusas.
Vuokra-as.
23,5 %
Asuntokuntien hallintaperuste Helsingissä on muuttunut eniten vuokra-asuntoryhmän sisällä.
ARA-asunnoissa
määrä
on vuokrapudonnut vuodesta
vuoteen 2012 osuus
noin 200
asuntokunnalla,
Kuvio 24.
ARA
ja ASO2005
asuntokuntien
kaikista,
%
vaikka 2005–2012
valmistui
yhteensä
5
200
uutta
ARA-vuokra-asuntoa.
Vastaavasti
vapaara25%
hoitteisten määrä
20% kasvoi 10 200 asuntokunnalla, vaikka näitä tuotettiin yhteensä runsaat 3 600
asuntoa (luvussa
15% on mukana 2 600 välimalliasuntoa). Näin ollen noin 5 400 aravavuokra-asuntoa on siirtynyt
10%ryhmään vapaarahoitteiset vuokra-asunnot (VRA). Jäljelle jäävä noin 1 200
5%on nettolisäys omistus-osakeasunnoista vuokrakäyttöön.
asunnon määrä
0%
2007
2008
2009
2010
2011
2012
ARAn tilastojen
mukaan
ARA-asuntoja
vapautui
rajoituksista
v.2005–2013
noin
6400 asunEspoo
25%
24%
24%
24%
24%
24%
toa. Näistä oli
kaupungin
omistuksessa
noin
2300
asuntoa.
Vaikka
osa
vapautuneista
on ns.
Helsinki
24%
24%
24%
24%
24%
24%
jatkorajoitusten
piirissä,
ne ovat siirtyneet
vapaaseen
vuokra-hinnoitteluun
ja luetaan
vapaaraVantaa
26%
25%
25%
25%
24%
24%
hoitteisiksi vuokra-asunnoiksi. Kuntayhtiöiden omistukseen jäävät asunnot säilyttänevät kohtuuhintaisuutensa, mutta loput 4 100 vuokra-asuntoa ovat siirtyneet markkinavuokrien piiriin
Kuvio
hallintaperuste
ja myyty
huoneistotyyppi
2012
ja eivät
enää25.
ole Asuntokunnat,
kohtuuhintaisia. Lisäksi
osa näistä lienee
osakeasunnoiksi.
120000
100000
80000
60000
40000
20000
0
33
300000
50000
250000
0
200000 2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Muu tai tunt.
6567
6461
6583
7115
7657
7667
8024
8547
ASO asunto
6187
6251
6457
6525
6593
7012
7124
7520
150000
25,0 %
23,5 %
24,5 %
VuosinaVRA2014–2023
ARA-vuokra-asuntoja voi lainasopimusten nojalla vapau-24,0 %
100000
vuokra-as.
70338
72174
73981
74445
75845
76141
78355
80569
tua taloittain
Helsingissä
yhteensä
noin
10200
huoneistoa.
Näistä
on
kaupungin
50000
ARA vuokra-as.
66920
66653
65967
66171
66191
67162
66358
66721
omistuksessa
3600
ja ne säilyvät
kohtuuhintaisina,
6600135515
huoneistoa
0 130693
Osakeasunto
131219
132327
133785
134209loput
134593
136207 siir- 23,5 %
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
tyy markkinavuokrien
10
vuoden
kohtuhintaisten
Omakotitalo
10472 piiriin
11122seuraavan
11336
11193
11320aikana.
11407 Jotta
11542
11679
Muu tai tunt.
6567
6461
6583
7115
7657
7667
8024
8547
vuokra-asuntojen
määrä
ei
vähenisi,
pitäisi
tuottaa
pelkästään
ARA v-as. %
25,1 %
24,8
%
24,4 %tämä
24,3määrä
%
24,1
%
24,4
%
23,9
%
23,9 % poisASO asunto
6187
6251
6457
6525
6593
7012
7124
7520
vuokra-as.%
49,3 %Vertailun
49,4 %
49,4 %
49,2 %
49,2 % että
49,410
% vuotiskaudella
49,5 %
49,7 % 2003–
tuman korvaamiseksi.
vuoksi
todettakoon
VRA vuokra-as.
70338
72174
73981
74445
75845
76141
78355
80569
2012 tuotettiin
kohtuuhintaisia
Helsin-gissä
runsas
ARA vuokra-as.
66920 142341
66653 ARA-vuokra-asuntoja
65967 144978
66171 145529
66191 146000
67162 147057
66358 147886
66721 7 000
Omistusas.
141165
143663
huoneistoa.
Osakeasunto 143445
130693 145078
131219 146405
132327 147141
133785 148629
134209 150315
134593 151837
135515154810
136207
Vuokra-as.
Omakotitalo
10472
11122
11336
11193
11320
11407
11542
11679
ARA v-as. %
25,1 %
24,8 %
24,4 %
24,3 %
24,1 %
24,4 %
23,9 %
23,9 %
141165
143445
142341
145078
143663
146405
144978
147141
145529
148629
146000
150315
147057
151837
147886
154810
Kuvio 24. ARA- vuokra- ja ASO asuntokuntien osuus kaikista, %
vuokra-as.%
49,3 %vuokra49,4 % ja49,4
%
49,2 %
49,2 %
49,4
%
49,5
%
49,7 %%
Kuvio
24. ARA
ASO
asuntokuntien
osuus
kaikista,
25%
Omistusas.
Vuokra-as.
20%
15%
10%
5% 24.
Kuvio
0%
25%
20%
Espoo
15%
Helsinki
10%
Vantaa
5%
0%
ARA vuokra- ja ASO asuntokuntien osuus kaikista, %
2007
2008
2009
2010
2011
2012
25%
24%
24%
24%
24%
24%
24%
24%
24%
24%
24%
24%
26%
25%
25%
25%
24%
24%
2008
2010
2011
2012
Pääkaupunkiseudun isot2007
kunnat ovat
hoitaneet2009
kohtuuhintaisen
ARA-vuokra-asumisen
edelKuvio
25.
Asuntokunnat,
hallintaperuste
ja
huoneistotyyppi
2012
Espoo
25% samalla24%
24% koko asuntokannasta
24%
24%on pysynyt
24%melko valytykset suhteellisesti lähes
tavalla; osuus
120000
Helsinki
24%
24%
24%
24%
24%
24%
kaasti kaikilla 24–25 %:n tuntumassa. Vantaalla on suhteessa eniten vapautunut vuokra-aravia
Vantaa
26%
25% kategoriaan,
25% siitä suurempi
25%
24%
24%
100000 ja
rajoituksista
ne ovat siirtyneet
VRA
suhteellinen
vähentyminen.
80000
25. Asuntokunnat,
hallintaperuste jaja
huoneistotyyppi
20122012
60000 Kuvio
Kuvio
25. Asuntokunnat,
hallintaperuste
huoneistotyyppi
120000
40000
100000
20000
80000
0
yksiö
kaksio
muu40000 2779
3000
VRA 20000
v-as. 35695
30152
60000
kolmio
neljiö+
muu
yksiö
kaksio
1298
1281
189
820
1436
978
1428
216
9196
4832
694
8912
13289
5606
2736
74
HELSINKI
kolmio
neljiö+
muu
ESPOO+VANTAA
ARA v-as.
12392
34174
19535
7952
188
6281
22319
33448
6712
316
0
yksiö 46424
kaksio 39791
kolmio 44263
neljiö+ 508muu 16900
yksiö 46424
kaksio 39791
kolmio 44263
neljiö+ 307muu
Omistuas. 16900
HELSINKI
ESPOO+VANTAA
yht.
muu
34
67766
2779
113750
3000
69820
1298
58328
1281
1579
189
32913
820
83468
1436
79823
978
55139
1428
913
216
VRA v-as.
35695
30152
9196
4832
694
8912
13289
5606
2736
74
ARA v-as.
12392
34174
19535
7952
188
6281
22319
33448
6712
316
Omistuas.
16900
46424
39791
44263
508
16900
46424
39791
44263
307
yht.
67766
113750
69820
58328
1579
32913
83468
79823
55139
913
Helsingissä enemmistä omistusasuntokunnista asuu yksiö-kaksio huoneistoissa ja muulla pääkaupunkiseudulla taas kaksio-kolmio asunnoissa. Vuokralaistalouksista ARA-yksiöissä asuu
noin 12 400, mutta VRA-yksiöissä noin 36 000 taloutta. ARA-yksiöiden määrä on Helsingissä vähäinen ja syynä siihen on aikoinaan Asuntohallituksen yksiöiden rakentamista vieroksuva
aravalainoitus. Siihen oli puolestaan kaksi syytä. Ensinnäkin oletettiin, että aravatulorajojen
alittavien ihmisten tulotaso nousee yleisen hyvinvoinnin kasvun myötä jatkossa sellaiseksi, että
on varaa vuokrata isompi asunto. Tämä käsitys on osoittautunut vääräksi ja markkinoille on
virrannut runsaasti vapaarahoitteisia (VRA) omistusasunnoista vuokrayksiöiksi muuttuneita
huoneistoja. Toinen syy oli aravatuotannon keskihintarajoitteet; yksiöiden laajempi hyväksyminen olisi nostanut neliöpohjaista keskihintaa, koska yksiöiden rakentamiskustannus on
edelleenkin per neliö 15–20 % korkeampi kuin talon suurempien asuntojen keskihinta. Aravarahojen niukkuus suhteessa tuotantotarpeisiin lienee ollut tässä syynä.
Joka tapauksessa vähäinen kohtuuhintaisten vuokrayksiöiden määrä suhteessa kysyntään ja
tarpeeseen on lisännyt osakeyksiöiden siirtymistä omistusasunnosta vuokrakäyttöön. Ja tämä
kierto on aiheuttanut yksiöiden ylikysynnän omistusasuntomarkkinoilla, minkä seurauksena
yksiöiden hinnat ovat nousseet kaikkein eniten. Kun yksiöiden markkinahinta nousee, myös
yksiötä vuokraavat tahot haluavat korkeampaa tuottoa sijoitukselleen, minkä seurauksena on
ollut yksiöiden markkinavuokrien tolkuton hintataso Helsingissä.
Helsinkiläisissä pienissä yksiöissä (1h+kk/kt), yhteensä 51 000 huoneistoa, enää 21 % on omistajan itsensä asuma. Vapaarahoitteisia vuokrayksiöitä näistä on 55 % eli 28 000. Viime mainituissa asunnoissa on Helsingin korkeimmat neliövuokrat ja noin kolmannes vuokralaisista
alittaa köyhyysrajan. Suuremmissa yksiöissä (1h+k) omistajan asumisosuus on 36 %, kaksioissa
41 %, kolmioissa 55 % ja sitä suuremmissa tyypeissä 76 %.
Asuntokunnan vanhimman ja asumisen hallintaperusteen välillä yhteys on hyvin selkeä; nuoremmissa ikäryhmissä asutaan pääosin vuokralla ja vanhemmissa ryhmissä omistusasunnoissa. Alle
25-vuotiaista asuntokunnista asuu vuokralla 87 % kun taas yli 75-vuotiaista 30 %, mikä osuus on
kuitenkin korkea verrattuna esim. Espoon, Vantaan ja Tampereen lukuihin, missä osuus on noin
20 %. Helsingissä on pitkä vuokralla asumisen traditio myös vanhemman väen parissa. Omistusasumisen enemmyys alkaa Helsingin talouksissa tiedossa olevasta hallintaperusteesta lukien 45
ikävuoden jälkeen eli noin 10 vuotta myöhemmin kuin Espoossa ja Vantaalla.
Omistusasuntomarkkinoiden kannalta on merkittävää se, että yli 75-vuotiaiden omistusasunnoissa
asuvia talouksia on Helsingissä noin 22 000. Näiden asunnot tullevat pääasiassa seuraavien 5-10
vuoden aikana asuntomarkkinoille. Näistä on runsaat 13 000 1-hengen talouksia. Vuokramarkkinoille iän vaikutus on pienempi noin; yli 75-vuotiailla on vuokrattuna noin 9 000 asuntoa.
35
Kuvio 26. Asuntokunnat, vanhimman ikä ja hallintaperuste v. 2012
Kuvio
ikä ja
jahallintaperuste
hallintaperustev.v.2012
2012
Kuvio26.
26.Asuntokunnat,
Asuntokunnat, vanhimman
vanhimman ikä
70000
70000
60000
60000
50000
50000
40000
40000
30000
30000
20000
20000
10000
10000
00
Muu
Muu
ASO-asunto
ASO-asunto
Vap.rah.vuokra-as.
Vap.rah.vuokra-as.
ARA vuokra-as.
ARA vuokra-as.
Osakeasunto
Osakeasunto
Omakotitalo
Omakotitalo
vuokra-as. %
vuokra-as. %
Yhteensä
Yhteensä
24v.v.
- -24
958
958
91
91
11892
11892
6788
6788
1940
1940
36
36
86,5 %
86,5 %
21705
21705
25 -- 34v.
34v.
25
2095
2095
35
35 -- 44v.
44v.
1393
1393
682
682
28149
28149
13948
13948
18056
18056
365
365
67,6 %
67,6 %
1311
1311
13399
13399
10363
10363
22423
22423
1771
1771
49,5 %
49,5 %
63295
63295
50660
50660
45
45--54v.
54v.
1353
1353
2284
2284
11132
11132
12658
12658
23440
23440
3113
3113
48,3 %
48,3 %
53980
53980
55
55- 64v.
- 64v.
1170
1170
1753
1753
7774
7774
10258
10258
25796
25796
2655
2655
40,0 %
40,0 %
49406
49406
6565
- 74v.
- 74v.
823
823
1048
1048
4593
4593
6815
6815
24119
24119
2201
2201
31,5 %
31,5 %
39599
39599
7575
- v.- v.
755
755
90,0
% %
90,0
80,0
% %
80,0
70,0
% %
70,0
60,0
% %
60,0
50,0
% %
50,0
40,0
% %
40,0
30,0
% %
30,0
351
351
3630
3630
5891
5891
20433
20433
1538
1538
30,3 %
30,3 %
32598
32598
KuvioKuvio
27. Asuntokunnat
piireittäin
lkmjaja1 he
1 he
% -osuus
27. Asuntokunnat
piireittäinv.
v. 2013,
2013, lkm
% -osuus
Kuvio 27. Asuntokunnat
piireittäin
v.
2013,
lkm
ja
1
he
4+he
3 he
2 he
1 he
1 he %
% -osuus
0
4+he
3 he
2 he
1 he
1 he %
70%
70%
60%
60%
50%
50%
40%
40%
30%
30%
20%
20%
10%
Östersd.
Östersd.
Itä-Pakila
Itä-Pakila
Tuomarink.
Tuomarink.
L-Pakila
L-Pakila
Kulosaari
Kulosaari
Jakomäki
Jakomäki
Suutarila
Suutarila
Pukinmäki
Pukinmäki
PasilaPasila
Myllypuro
Myllypuro
Puistola
Puistola
Maunula
Maunula
Vironniemi
Vironniemi
Laajasalo
Laajasalo
Oulunkylä
Oulunkylä
Pitäjänmäki
Pitäjänmäki
Vartiokylä
Vartiokylä
VallilaVallila
Munkkin.
Munkkin.
Reijola
Reijola
Latokartano
Latokartano
Taka-Töölö
Taka-Töölö
Vanhank..
Vanhank..
Kaarela
Kaarela
Malmi
Malmi
Lauttasaari
Lauttasaari
Alppiharju
Alppiharju
Herttoniemi
Herttoniemi
Ullanlinna
Ullanlinna
Vuosaari
Vuosaari
Mellunkylä
Mellunkylä
Haagan
Haagan
Kampinm.
Kampinm.Kallio
Kallio
20000
20000
18000
18000
16000
16000
14000
14000
12000
10000
12000
8000
10000
6000
8000
4000
6000
2000
4000
2000 0
kaikki
kaikki
311243
311243
alue
HELSINKI
alue
KANTAKAUPUNKI
HELSINKI
ESIKAUPUNGIT
KANTAKAUPUNKI
1 he
151788
1 he
61026
151788
90762
61026
2 he
95864
2 he
32635
95864
63229
32635
3 he
31968
3 he
8608
31968
23360
8608
ESIKAUPUNGIT
90762
63229
23360
10%
4+he
yht.
31623
311243
4+he
yht.
6622
108891
31623
311243
25001
6622 202352
108891
25001
202352
Kantakaupungin alueella Helsingin talouksista asuu 35 % ja Esikaupungeissa 65 %. Eniten
asuntokuntia Kantakaupungin alueella on Kalliossa ja Kampinmalmissa, Esikaupungeissa
puolestaan Mellunkylässä ja Vuosaaressa. Vähiten asuntokuntia on vanhoilla, suurten tonttien
omakotialueilla.
1 hengen asuntokuntia on Kantakaupungissa 56 % ja Esikaupungeissa 44 % kaikista talouksista. Eniten 1 hengen talouksia on Alppiharjussa ja Kalliossa, vähiten perinteisillä omakotialueilla. Kaikkiaan Helsingin 34 peruspiiristä oli 12 niitä, missä 1 hengen talouksia oli kaikista yli
puolet; Kantakaupungin 7 peruspiiriä (Vironniemi, Pasila ja Vanhankaupunki) kymmenestä.
Esikaupungeissa puolestaan vain 4 peruspiirissä (Lauttasaari, Haaga, Maunula, Herttoniemi)
oli 1 hengen talouksien osuus yli puolet, lopuissa 24 peruspiirissä alle puolet.
36
Kuvio 28. Lapsiperheet ja lisäys vv. 2004–13 sekä osuus piirin talouksista %
Kuvio 28. Lapsiperheet ja lisäys vv. 2004–13 sekä osuus piirin talouksista %
2004
2013
lis. 2004-13
% kaikista tal.
Kulosaari
Alppiharju
Itä-Pakila
Jakomäki
Pasila
Maunula
Pukinmäki
Vallila
L-Pakila
Taka-Töölö
Kallio
Vironniemi
Myllypuro
Tuomarink.
Suutarila
Oulunkylä
Reijola
Munkkiniemi
Pitäjänmäki
Ullanlinna
Haagan
Lauttasaari
Laajasalo
Kampinm.
Vartiokylä
Vanhankaup.
Puistola
Latokartano
Kaarela
Herttoniemi
Malmi
Mellunkylä
Vuosaari
5900
5400
4900
4400
3900
3400
2900
2400
1900
1400
900
400
-100
-600
alue
Helsinki
Kantakaupunki
Esikaupungit
2004
70632
14882
55750
2013
72505
16534
55971
55%
50%
45%
40%
35%
30%
25%
20%
15%
10%
5%
% kaikista lisäys 04-13
23 %
1873
15 %
1652
26 %
221
Kuvio
29. Vanhusasuntokunnat,
vanhimman
ikä ja % kaikista
asuntokunnista
Helsingissä
oli vuoden 2013 lopussa yhteensä
72 505 lapsiperhettä,
osuus kaikista
asunto80000
24%
kunnista
23 %. Kantakaupungissa osuus oli 15 % ja Esikaupungeissa 26 %. Vastaavat osuudet
70000
olivat 60000
Espoossa 35 %, Vantaalla 33 % ja Muulla seudulla 44 %.
23%
50000
22%
40000
Kantakaupungissa
asuu Helsingin lapsiperheistä 23 % ja Esikaupungeissa 77 %. Lapsiperhei30000
den lisäys
21%
20000oli viimeisen 10 vuoden aikana 1873 perhettä, mistä Kantakaupungin osuus 1652
(88 %).
Lapsiperheiden määrä lisääntyi viimeisen 10 vuoden aikana 2,6 % eli vajaat 3 % vuo10000
20%
0
dessa. Lisäyksestä
suurin osa sijoittuu Vallilan ja Vanhankaupungin piireihin, missä on raken2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
9592
9803
10029
10139
10235
10288
10400
nettu85viime
kasvu oli9339
9 %, Vantaalla
Muulla Seudulla
5 %.
v. + vuosina
8465 runsaasti.
8709Espoossa
8962
9539 6 % ja9736
9950
80 - 84v.
Valtaosa
helsinkiläisistä
asuntokunnista
asuu Esikaupunkialueilla.
75 - 79v.
12559
12379
12273
12312
12217 1 hengen
12574 talouksien
12832 osuus
on Kantakaupungissa
56
%
ja
Esikaupungeissa
44
%,
mutta
niiden
kasvu
on
ollut
noin 3-ker65 - 74v.
30960
32053
33327
35232
37564
39599
41442
taista%Esikaupungeissa
nähden.
Syynä
1960–1980
kaikista
20,8 % Kantakaupungin
21,0 %
21,4 kasvuun
%
22,0
%
22,7 % on oletettavasti
23,2 %
23,7
%
luvuilla Esikaupunkeihin sijoittuneiden perheiden rakennemuutos vanhenemisen myötä yhä
yhteensä
61576
62944
64591
67022
69555
72197
74624
useampi jää yksin asuntoonsa. Toinen syy on Kantakaupungin korkeat pienten asuntojen hinnat ja vuokrata.
Asuntokuntien määrä on kasvanut 10 vuodessa noin 9 %, mutta lapsiperheiden vain vajaalla 3 %.
Helsinki maankäyttö ja tonttipolitiikka eivät ole olleet viimeisen 10 vuoden aikana lapsiperheitä
suosivaa läheskään samassa mitassa kuin naapurikunnissa.
2.2. Vanhusasuntokunnat
Vanhusasuntokunnilla tarkoitetaan asuntokuntaa, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt
henkilö (Tilastokeskus).
Helsingissä oli mukaan vanhustalouksia 2013 yhteensä 74 624, mikä oli noin 24 % kaikista
asuntokunnista. Vanhustalouksien määrä kasvaa nyt noin 3 %:n vuosivauhtia ja muiden asuntokuntien keskimäärin 0,4 %. Siten vanhustalouksien osuus tulee kasvamaan.
37
alue
Helsinki
Kantakaupunki
Esikaupungit
2004
70632
14882
55750
2013
72505
16534
55971
% kaikista lisäys 04-13
23 %
1873
15 %
1652
26 %
221
Kuvio 29. Vanhusasuntokunnat, vanhimman ikä ja % kaikista asuntokunnista
Kuvio 29. Vanhusasuntokunnat, vanhimman ikä ja % kaikista asuntokunnista
80000
70000
60000
50000
40000
30000
20000
10000
0
24%
23%
22%
21%
85 v. +
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
8465
8709
8962
9339
9539
9736
9950
20%
80 - 84v.
9592
9803
10029
10139
10235
10288
10400
75 - 79v.
12559
12379
12273
12312
12217
12574
12832
65 - 74v.
30960
32053
33327
35232
37564
39599
41442
% kaikista
20,8 %
21,0 %
21,4 %
22,0 %
22,7 %
23,2 %
23,7 %
yhteensä
61576
62944
64591
67022
69555
72197
74624
Seitsemässä vuodessa vanhusasuntokuntien kasvu on 13 048 taloutta (21 %). Nopeinta kasvu
on ollut 65–74-ikäryhmässä (34 %) ja toiseksi nopeinta 85 + ikäryhmässä (18 %).
Kuvio 30. Vanhusasuntokunnat ja henkilöluku, lkm ja 1 he % osuus.
Kuvio 30. Vanhusasuntokunnat ja henkilöluku, lkm ja 1 he % osuus.
80000
60,5 %
60,0 %
60000
59,5 %
59,0 %
40000
58,5 %
58,0 %
20000
57,5 %
57,0 %
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
3+ he
2608
2694
2679
2813
2956
3176
3400
3637
3734
2 he
20967
21717
22017
22841
23568
24684
25651
26818
27757
1 he
35787
36636
36793
37290
38067
39162
40504
41742
43133
% he % 60,3 %
60,0 %
59,8 %
59,2 %
58,9 %
58,4 %
58,2 %
57,8 %
57,8 %
61047
61489
62944
64591
67022
69555
72197
74624
yhteensä
59362
56,5 %
Henkilöluvultaan merkittävin kasvu on tapahtunut 2-hengen talouksissa, mihin lienee suurimKuvio
31. ”Vanhat
¹” vanhusasuntokunnat
ja 85 +v.
% osuus
pana syynä
varsinkin
miesten eliniän
pidentyminen, jolloin leskeksi
jäädään
yhä vanhempana.
31%
35000
Tällä on merkitystä vanhusten kotona asumisen lisäämiseen.
30%
30%
25000 otetaan mukaan vain ne ikäluokat, joissa vanhimman ikä on 75+ vuotta
Jatkotarkastelussa
29% ja
20000
29% on
nuorimman 65+vuotta. Edellisissä tauluissa ei nuorimman ikää ollut rajoitettu. Tämä rajaus
28%
15000
nykyisen ikäkäsityksen mukaan ehkä paremmin vanhustalouden määritykseen. Tällöin näiden
28%
10000
”Vanhat” vanhustalouksien
määrää oli 2012 yhteensä vajaa 30 000.
27%
5000 vanhusasuntokunnat ja 85 +v. % osuus
Kuvio 31. ”Vanhat¹”
27%
26%
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
30000
38
85 v. +
7675
7868
8092
8452
8669
8911
80 - 84v.
8750
8932
9162
9287
9383
9433
75 - 79v.
11369
11194
11119
11125
11073
11414
% kaikista
28%
28%
29%
29%
30%
30%
yht.
27794
27994
28373
28864
29125
29758
1) Asuntokunnan nuorimman ikä on 65+-
120000
he
35787
36636
36793
37290
38067
39162
40504
41742
43133
57,5 %
% he % 60,3 %
60,0 %
59,8 %
59,2 %
58,9 %
58,4 %
58,2 %
57,8 %
57,8 %
57,0 %
yhteensä0 59362
2005 61047
2006 61489
2007 62944
2008 64591
2009 67022
2010 69555
2011 72197
2012 74624
2013
3+ he
2608
2694
2679
2813
2956
3176
3400
3637
3734
2 heKuvio
20967
21717 22017
22841 23568 24684
26818 27757
31. ”Vanhat¹”
vanhusasuntokunnat
ja 8525651
+v. % osuus
Kuvio 131.
”Vanhat
”
vanhusasuntokunnat
ja
85
+v.
% osuus
he
35787 36636 36793 37290 38067 39162 40504 41742
43133
¹
35000
% he % 60,3 %
30000
yhteensä
25000
59362
60,0 %
59,8 %
59,2 %
58,9 %
58,4 %
58,2 %
57,8 %
57,8 %
61047
61489
62944
64591
67022
69555
72197
74624
20000
15000
Kuvio
31. ”Vanhat¹” vanhusasuntokunnat ja 85 +v. % osuus
10000
35000
5000
30000
0
25000
2007
2008
2009
2010
2011
2012
85 v. +
7675
7868
8092
8452
8669
8911
75 -10000
79v.
8750
8932
9162
9287
9383
9433
11369
11194
11119
11125
11073
11414
28%
28%
29%
29%
30%
30%
28864
2010
29125
2011
29758
2012
8452
8669
8911
9287
9383
9433
20000
80 -15000
84v.
5000
% kaikista
yht. 0
27794
2007
27994
2008
28373
2009
1) Asuntokunnan
nuorimman
85 v. +
7675
7868 ikä on 65+8092
80 - 84v.
8750
8932
9162
56,5 %
31%
30%
30%
29%
29%
28%
28%
31%
27%
30%
27%
30%
26%
29%
29%
28%
28%
27%
27%
26%
75 - 79v.erilaiselta
11369 kuin koko
11194 vanhustalousryhmässä.
11119
11125 ”Vanhat”
11073 talouksien
11414
näyttää
Nyt tilanne
kasvu
%
kaikista
28%
28%
29%
29%
30%
30%
(7 %) on ollut hitaampaa kuin kaikkien vanhustalouksien (17 %) 2007–2012. Vuodesta 2007
Kuvio
32.2000
”Vanhat”
vanhusasuntokunnat
ja henkilöluku
yht.
27794
27994mistä 2/3
28373
29125
29758
lisäys on ollut
vajaa
asuntokuntaa,
osaa on28864
ikäryhmässä
85+ vuotta.
Tämä on
1)
Asuntokunnan
ikä ikäluokat
on 65+- tulevat 2019 alkaen ikäryhmään 75+ ja
35000
kuitenkin kuin
tyyntä myrskynnuorimman
edellä. Suuret
30000ryhmä kasvaa purskahtaen. Tämä tulee esille myöhemmin ennusteessa.
silloin ”Vanhat”
25000
20000
15000 Kuvio 32. ”Vanhat” vanhusasuntokunnat ja henkilöluku
10000 32. ”Vanhat” vanhusasuntokunnat ja henkilöluku
Kuvio
5000
35000
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
30000
25000
2+ he
7382
7550
7773
8070
8198
8497
20000
1 he
20412
20444
20600
20794
20927
21261
15000
10000
5000
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2+ he
7382
7550
7773
8070
8198
8497
1 he
20412
20444
20600
20794
20927
21261
Henkilöluvun mukaan 2he+ ryhmän kasvaa hieman nopeammin yhden hengen taloudet. Tämä
johtuu edellä mainitusta miesten iän pitenemisestä. Kooltaan 3 henkeä tai enemmän näitä
talouksia on ollut vuosittain noin 50 eli ”Vanhat” ryhmässä runsas 70 % on 1-hengen talouksia
ja vajaa 30 % 2-hengen.
”Vanhat” ryhmässä asutaan pääasiassa omistusasunnossa. Kun näitä lukuja tarkastellaan, pitää
ottaa huomioon, että osa varsinkin yli 80-vuotiaista asuu palvelutaloissa ja näitä ei lasketa
mukaan asuntokuntiin, koska palvelutalon omakaan huone ei täytä asunnon määritelmää. Sen
sijaan senioritaloissa asuvat luetaan mukaan asuntokuntiin.
39
Kuvio 33. ”Vanhat” vanhusasuntokunnat, ikäjakautuma v. 2012
12000
10000
8000
6000
4000
12000
2000
10000
0
8000
vanhin 75 - 79 v.
vanhin 80 - 84 v.
vanhin 85+ v.
0
0
7753
Nuorin 80 - 84 v.
0
7738
661
Nuorin 75 - 79 v.
8887
1150
243
2527
545
254
11414
vanhin
75 - 79 v.
9433
vanhin
80 - 84 v.
8911
vanhin
85+ v.
Nuorin 80 - 84 v.
0
7738
661
Nuorin 75 - 79 v.
8887
1150
243
Nuorin 85 v.+
6000
4000
Nuorin 652000
- 74 v.
0
Yhteensä
1 he talous
Nuorin
85 v.+
8887
0
7738
0
7753
7753
Suurin osaKuvio
”Vanhat”
jakautuu
iän mukaan545siten, että
talouden254
jäsenet kuuluvat
Nuorin 34.
65asuntokunnista
- 74
v.
”Vanhat”
vanhusasuntokunnat
ja hallintaperuste
2527
samaan ikäluokkaan. Vanhin 75–79 v. pylväässä oleva vihreä väri kuvaa samaan ikäluokkaan
35000
30,4 %
9433
kuulumista (78Yhteensä
%) ja keltainen väri11414
sitä, että nuorin eli talouden
toinen jäsen8911
kuuluu ikäluokkaan
30000
1 he talous
773885+ ikäluokassa 7753
30,3 %87 %.
65–74 v. 1-hengen
talouksien osuus8887
lisääntyy iän kasvaessa;
näiden osuus
25000
30,2 %
20000
30,1 %
Kuvio 34. ”Vanhat” vanhusasuntokunnat ja hallintaperuste
15000
Kuvio
34. ”Vanhat” vanhusasuntokunnat ja hallintaperuste
30,0 %
10000
35000
30,4
29,9 %
%
5000
30000
30,3
0
29,8 %
%
2007
2008
2009
2010
2011
2012
25000
30,2 %
muu
490
530
556
605
642
697
20000
30,1 %
VRAas.
2996
3001
2937
3030
3044
3310
15000
30,0 %
ARA
v-as.
5418
5355
5524
5626
5661
5666
10000
29,9 %
Osakeas.
17749
17958
18186
18415
18549
18865
5000
OK-talo0
1141
1150
1170
1188
1229
1220
29,8 %
%-kaikista
muu
Yhteensä
VRA- as.
2007
30,3 %
490
27794
2996
2008
29,8 %
530
27994
3001
2009
29,8 %
556
28373
2937
2010
30,0 %
605
28864
3030
2011
29,9 %
642
29125
3044
2012
30,2 %
697
29758
3310
ARA v-as.
5418
5355
5524
5626
5661
5666
Osakeas.
17749
17958
18186
18415
18549
18865
OK-talo
%-kaikista
Yhteensä
1141
1150
1170
1188
1229
1220
30,3 %
29,8 %
29,8 %
30,0 %
29,9 %
30,2 %
27794
27994
28373
29125
29758
28864
Helsingin ”Vanhat” vanhusasuntokunnista asuu omistusasunnoissa noin 20 000 taloutta, lähes
kaikki osakeasunnoissa. Nämä tulevat Helsingissä myyntiin ja vuokrattavaksi; osa seuraavan
5-10 vuoden sisällä ja osa myöhemmin. ARA-vuokra-asunnoissa asuu ”Vanhat” talouksista
noin 5 600 (20 %) ja VRA-vuokra-asunnoissa 3 300 (10 %). Ilmeisesti valtaosa ARA-asunnoista on kaupungin vuokrataloissa, mikä on tärkeää edullisine vuokrineen yleensä pienten
eläkkeiden varassa oleville vanhuksille, jotka aikanaan on valittu asumaan myös tulorajojen
perusteella. Tätä samaa etua ei välttämättä ole vapaarahoitteisella puolella.
40
Kuvio 35. ”Vanhat” vanhustaloudet ja hallintaperuste, Hki, Espoo+Vantaa,
Kuvio 35. ”Vanhat” vanhustaloudet ja hallintaperuste, Hki, Espoo+Vantaa, 2012
2012
20000
18000
16000
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
OK-talo
Osakeas.
ARA v-as.
VRA- as.
OK-talo
Osakeas.
HELSINKI
ARA v-as.
VRA- as.
ESPOO+VANTAA
85 v. +
361
5566
1668
1068
713
2312
454
323
80 - 84v.
378
6114
1774
960
1039
3237
669
429
75 - 79v.
481
7185
2224
1282
1317
4556
898
561
1220
18865
5666
3310
3069
10105
2021
1313
yht.
Pääkaupunkiseudulla
yhteensä
asui ”Vanhat” vanhusasuntokunnista
v.2012
omakotitaloissa
noin
Kuvio 35. ”Vanhat”
vanhustaloudet
ja hallintaperuste,
Hki,
Espoo+Vantaa,
4 300,
osakeasunnoissa
29
000,
ARAvuokra-asunnoissa
7
700
ja
VRA-vuokra-asunnoissa
Kuvio 36. Vanhusasuntokuntaennuste
2012 ja henkilöluku, 1 he % -osuus4. 600
58%
eli yhteensä
noin 45 600 taloutta. Seuraavan 10 vuoden aikana tulee vapautumaan valtaosa
näistä
20000
100000
18000
asunnoista
ja tällä tulee olemaan merkitystä Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille. 58%
16000
80000
14000
57%
Monet näissä
ikäluokissa olevat tulevat tarvitsemaan sekä vanhusten palveluasuntoja hoiva12000
60000
palveluineen
että kotihoitoa ja ns. senioriasuntoja, joihin voi sisältyä jo nyt joitakin palveluja
10000
57%
tai palveluoptioita.
Varsinkin osa omakotiasujista tarvinnee senioriasuntoja, kun omat voimat
8000
40000
6000
56%
tai tahto eivät
enää riitä talonpitoon. Tonttipolitiikassa tulisikin suosia senioritalojen rakenta4000
mista alueille,
20000missä kaikki kaupalliset ja muut vastaavat palvelut ovat helposti saavutettavissa.
56%
2000
Tällöin myös0laajeneva kotihoidon järjestäminen olisi taloudellisempaa hajanaisempiin omaOsakeas. ARA v-as.
VRA- as.
OK-talo
Osakeas. ARA v-as. 55%
VRA- as.
0 OK-talo
kotialueisiin verrattuna.
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31496 32625 33646 34453 HELSINKI
35446 36275 37144 37907 38676 39391 40084 40897 41818 42772ESPOO+VANTAA
43770 44870 45953 46999
2+ he
he+
851v.
43128
44242 45109 46000
48478 49445 50495
51462 52339 53261
56004 56959 57886
361
556646791 476021668
1068
713 54188 55076
2312
45458744
2.3. Vanhusasuntokuntaennuste
1 he %-osus 58% 58% 57% 57% 57% 57%
80 - 84v.
378
6114
323
57% 57% 57% 57% 57% 57% 56% 56% 56% 56% 56% 56%
1774
960
1039
3237
669
429
Vanhusasuntokuntien
määrän ennuste on laadittu samalla mallilla kuin kaikki asuntokuntaen75 - 79v.
481
7185
2224
1282
1317
4556
898
561
nusteet. Havainnot ovat vuosilta 2007–2013. Vanhustalouksien määrä olisi ennusteen mukaan
yht.
18865
5666
3310
3069
2021
1313
vuonna 2030
noin 1220
106
000
taloutta,
mistä
1 hengen
talouksia
56
%.10105
Kuvio
37.
Vanhusasuntokuntaennuste,
vanhimman
ikä
ja 80v.+ % -osuus vanhustalouksista
120000 Kuvio 36. Vanhusasuntokuntaennuste ja henkilöluku, 1 he % -osuus.
Kuvio 36. Vanhusasuntokuntaennuste ja henkilöluku, 1 he % -osuus.
100000
58%
80000
100000
58%
60000
80000
40000
57%
20000
60000
57%
0
t.13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
39%
37%
35%
33%
31%
29%
27%
25%
85v. +40000
9950 10333 10699 10995 11261 11413 11644 11990 12245 12665 13181 13805 14166 15242 15540 16396 1735056%
18905
80 - 84v. 10400 10305 10374 10396 10650 11136 11671 11786 12845 12838 13404 13998 15551 16713 18573 19701 20514 20444
20000
75 - 79v.
12832 13365 13414 14511 14443 14992 15562 17186 18319 20275 21409 22208 22034 21378 20841 20308 2002256%
19970
65 - 74v. 41442 42864 44268 44551 45883 46336 46744 46389 45761 45075 44431 44147 44254 44514 44820 45424 45953 46425
0
27%
80v.+ %
27%
13
27%
27% 1627%17 27%18 27%
14
15
19
27%
20
28%
28% 2329%24 30%25 31%
21
22
26
33%
27
34% 2935% 3036%
28
2+ he
31496 32625 33646 34453 35446 36275 37144 37907 38676 39391 40084 40897 41818 42772 43770 44870 45953 46999
1 he
43128 44242 45109 46000 46791 47602 48478 49445 50495 51462 52339 53261 54188 55076 56004 56959 57886 58744
55%
37%
1 he %-osus 58% 58% 57% 57% 57% 57% 57% 57% 57% 57% 57% 57% 56% 56% 56% 56% 56% 56%
120000
Kuvio 37. Vanhusasuntokuntaennuste, vanhimman ikä
41
39%
57%
40000
56%
20000
56%
Vanhustalouden
iän mukaan ennuste osoittaa, että nopeimmin kasvaa niin
55% luku0 vanhimman
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
määrältään
kuin
suhteellisesti
80+v.
ikäluokka.
Kaikkiaan
v.
2013
henkilöitä
oli
vanhustalo2+ he
31496 32625 33646 34453 35446 36275 37144 37907 38676 39391 40084 40897 41818 42772 43770 44870 45953 46999
uksia yhteensä
7443128
600
(keskikoko
he)49445
ja väkeä
näissä
noin
henkeä.
Ennusteen
1 he
44242
45109 46000 467911,49
47602 48478
50495 51462
52339 53261
54188111
55076 000
56004 56959
57886 58744
1
he
%-osus
58%
58%
57%
57%
57%
57%
57%
57%
57%
57%
57%
57%
56%
56%
56%
56%
56%
56%
mukaan 2030 ennusteen talouksia olisi yhteensä mukaan 106 000 (1,53) ja väkeä noin 162 000
henkeä eli 22 % Hgin Nopea väestöennusteen väkiluvusta.
Kuvio 37. Vanhusasuntokuntaennuste,
vanhimman
ikä
Kuvio 37. Vanhusasuntokuntaennuste,
vanhimman ikä ja 80v.+
% -osuus vanhustalouksista
120000
100000
80000
60000
40000
20000
0
85v. +
t.13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
39%
37%
35%
33%
31%
29%
27%
25%
9950 10333 10699 10995 11261 11413 11644 11990 12245 12665 13181 13805 14166 15242 15540 16396 17350 18905
80 - 84v. 10400 10305 10374 10396 10650 11136 11671 11786 12845 12838 13404 13998 15551 16713 18573 19701 20514 20444
75 - 79v. 12832 13365 13414 14511 14443 14992 15562 17186 18319 20275 21409 22208 22034 21378 20841 20308 20022 19970
65 - 74v. 41442 42864 44268 44551 45883 46336 46744 46389 45761 45075 44431 44147 44254 44514 44820 45424 45953 46425
80v.+ %
27%
27%
27%
27%
27%
27%
27%
27%
28%
28%
29%
30%
31%
33%
34%
35%
36%
37%
Mikäli tämä ennuste toteutuu edes suuntaa antavasti, näyttää siltä, että ikäluokan 80-v+ määrä
lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä (+190 %). Ikäryhmän 75-79v. kasvu olisi ennusteen mukaan noin 1,5-kertainen.
Ikäryhmässä 65-74v. kasvua ei ole juuri ollenkaan. Kun ns. suuret ikäluokat vanhenevat ja
poistuvat kiihtyvällä tahdilla ja kun takaa tulevat ikäluokat ovat pienempiä, jää vanhoja asuntoja yhä enemmän asuntomarkkinoille myyntiin tai vuokrattavaksi. Kun yli 85-vuotiaiden
määrä kasvaa nopeasti, on kotihoidon ja palveluasuntojen resurssitarve kasvamassa. Toisaalta,
kun ihmisten terveys- ja vireystila vanhallakin iällä on uusien lääkkeiden myötä selvästi paranemassa, niin palveluasuntojen tarpeen kasvu saattaa olla luultua pienempi. Erityisesti Alzheimerin tautiin kehitettävät lääkkeet saattavat tehdä vahvan läpimurron jo lähiaikoina ja se tulisi
muuttamaan koko vanhuskäsitettä mullistavasti.
Kun jatkossa tarkastellaan ns. ”Vanhoja” vanhustalouksia, jätetään ikäluokka 65–74 v. pois.
Ehkä ”Vanhat” kuvaavat paremmin vanhuksia nykyisessäkin ikäkäsityksessä ja ainakin silloin,
kun kyseessä on näihin kohdistuvat palvelut. ”Vanhoja” eli 75-+vuotta vanhimman ikä ja nuorimman talouksia oli vuonna 2013 noin 27 000 asuntokuntaa. Kaikkein vanhimman ryhmän
eli 85+ vuotiaat määrä oli noin 8700 taloutta.
Jos vielä tarkastellaan niitä ”Vanhat” asuntokuntia, joissa nuorimman ikä oli 65 +, oli näitä
lukumäärältään 2013 noin 30 500 taloutta eli noin 3 500 enemmän kuin nuorimman ikäluokkana 75+v. Tämä 3 500 talouden erosta oli vanhimman ikäluokan 75–79 v. osuus noin 80 %.
42
Kuvio 38. ”Vanhojen” vanhustalouksien¹ ennuste, lkm
50000
40000
30000
20000
10000
0
13
85 -
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
8720 9009 9308 9547 9759 9871 10051 10329 10528 10868 11289 11800 12086 12979 13208 13909 14691 15978
80 - 84 8984 8897 8953 8967 9181 9595 10051 10145 11051 11039 11520 12024 13351 14342 15929 16887 17575 17505
75 - 79 9336 9737 9762 10549 10488 10874 11275 12437 13242 14639 15439 15997 15852 15362 14958 14558 14336 14281
yht.
27040
50000
27644
28024
29063
29428
30340
31377
32911
34821
36546
38247
39821
41290
42683
44096
45355
46602
47764
1) Asuntokunnan vanhimman ikä ja nuorimman ikä on 75v.+
Suurin kasvu
40000 ennusteen mukaan tapahtuu ikäryhmässä 80–84 vuotiaat, kun ns. suuret ikäluokat Kuvio
siirtyvät 39.”Vanhojen”
tähän ryhmään 2025
alkaen. Sama suurten(75v.+)
ikäluokkien
aiheuttama
pullistuma
vanhustalouksien
ennuste,
lisäys
lkm näkyy ikäryhmässä
75–79-vuotiaat vuodesta 2021 lähtien. Kun takaa tulevien ikäluokkien
120%määrät
2000
30000
ovat pienempiä, alkaa vanhustalouksien määrä laskea kaikissa ikäluokissa: 75-79v. vuodesta
100%
1500
2027 lähtien,
80-84v.
vuodesta
2032
lähtien
ja
85v.+
vuodesta
3036
lähtien.
Vanhusten
piden20000
80%
tyvä ikä ja1000
parantuva terveys loiventaa laskua 2030 luvulla suurten ikäluokkien poistuttua.
60%
500
10000
40%
Vanhustalouksien lisäyksen suurin tekijä on lähes yksinomaan nyt olevan vanhusväestön luon0
20%
nollinen muutos.
Näissä ikäluokissa ei ole syntyvyyttä, eikä sanottavasti muuttoliikettä
eikä
0
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
0%
-500
juuri avioerojakaan,
joten
muodostuminen
ja 25
henkilöluvun
14 9009
15 9308
16asuntokuntien
17 18
2411289
26 12086
27 12979
28 muuttuminen
29 13909
30 14691 15978
85 8720
9547
9759 19
9871 20
1005121
1032922
105282310868
11800
13208
riippuu lähes
laitosmaiseen
palvelutaloon
siirtymisestä
lienee
85
289 8897
300 8953
238
212
278
340
421
51211520
28612024
893(siirtymisen
229 14342
701 15929
782keski-ikä
1287 17575 17505
80 -- 84kokonaan
8984
8967 112
9181 180
9595
10051199
10145
11051
11039
13351
16887
75kuolleisuudesta
-- 79
84 9336
10549
10488 456
10874
11275906
12437
13242
14639
15362
14281
-87 9737
55 9762
14 (laitoksissa
214 414
93
-12
481
50415439
132715997
99015852
1588
958 14958
687 14558
-70 14336
80-85v.) ja80
huoneet
eivät
täytä
asunnon
vaatimusta,
joten
niissä
75
79
401
25
787
-61
386
401
1162
805
1397
800
558
-144
-490
-404
-400
-222
-55
asuvia ei lueta
Muutoksen ajallisen vaihtelun aiheuttaa pääasiassa ns. suurten,
yht. asuntokuntiin).
27040 27644 28024 29063 29428 30340 31377 32911 34821 36546 38247 39821 41290 42683 44096 45355 46602 47764
85 - % 48%
79% 23% 58%
12% 17% 18%
10% 20% 25%
33% 19% 64% 16% 56% 63% 111%
sodanjälkeisten
ikäluokkien
siirtyminen
ikäryhmästä
toiseen.
yht.
1) Asuntokunnan vanhimman ikä ja nuorimman ikä on 75v.+
603
380
1039
365
913
1037
1534
1910
1725
1702
1574
1469
1393
1412
1259
1247
1163
Kuvio 39.”Vanhojen” vanhustalouksien (75v.+) ennuste, lisäys lkm
Kuvio 39.”Vanhojen” vanhustalouksien (75v.+) ennuste, lisäys lkm
2000
120%
Kuvio
40. 75v.+ ikäluokan osuus koko väestöstä ennusteiden mukaan,
%
100%
1500
PKS
20%
1000
18%
500
16%
14% 0
-500
12%
10%85 -
9 kasvuseutua¹ yht.
Muu maa 80%
60%
40%
20%
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
0%
30
289 300 238 212 112 180 278 199 340 421 512 286 893 229 701 782 1287
1163
40
38
1247
37
1259
36
35
1412
34
1393
33
32
1469
31
1574
30
1702
29
28
1725
27
1910
26
25
1534
24
1037
23
22
913
21
365
20
1039
19
380
18
17
603
16
yht.
15
14
4%85 - % 48% 79% 23% 58% 12% 17% 18% 10% 20% 25% 33% 19% 64% 16% 56% 63% 111%
39
8%80 - 84 -87 55 14 214 414 456 93 906 -12 481 504 1327 990 1588 958 687 -70
6%75 - 79 401 25 787 -61 386 401 1162 805 1397 800 558 -144 -490 -404 -400 -222 -55
1. Turun, Porin, Tampereen, Lahden, Joensuun, Kuopion, Jyväskylän, Vaasan, Oulun
Kuvio 40. 75v.+ ikäluokan osuus koko väestöstä ennusteiden mukaan,
43 %
20%
18%
PKS
Muu maa
0
-500
85 -
20%
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
0%
289 300 238 212 112 180 278 199 340 421 512 286 893 229 701 782 1287
80 - 84 -87
55
14
214 414 456
93
906 -12 481 504 1327 990 1588 958 687 -70
Kaikkein vanhimman ikäryhmän kasvu alkaa suuressa määrin vasta 2030-luvun alussa, kun
75 - 79 401 25 787 -61 386 401 1162 805 1397 800 558 -144 -490 -404 -400 -222 -55
suuret ikäluokat
siirtyvät 85+ ikäluokkaan. Väestöennusteiden mukaan Helsingissä 75v.+ osuus
85 - % 48% 79% 23% 58% 12% 17% 18% 10% 20% 25% 33% 19% 64% 16% 56% 63% 111%
koko väestöstä kasvaa vuoden 2014 noin 6,9 prosentista vuoden 2040 noin 11,1 prosenttiin
yht. 603 380 1039 365 913 1037 1534 1910 1725 1702 1574 1469 1393 1412 1259 1247 1163
(4,2 % yksikköä). Espoossa (6,5 % yks.) ja Vantaalla (5,3 % yks.) kasvu on suhteellisesti nopeampaan vuoteen 2040 tultaessa.
40. 75v.+ ikäluokan osuus koko väestöstä ennusteiden mukaan, %
KuvioKuvio
40. 75v.+
ikäluokan osuus koko väestöstä ennusteiden mukaan, %
PKS
20%
Muu maa
18%
16%
14%
12%
10%
8%
40
39
38
37
36
35
34
33
32
31
30
29
28
27
26
25
24
23
22
21
20
19
18
17
16
15
4%
14
6%
1. Turun, Porin, Tampereen, Lahden, Joensuun, Kuopion, Jyväskylän, Vaasan, Oulun
Pääkaupunkiseutu jatkossakin hyvän työllisyyden, hyvätuloisten ja varallisuudeltaan vahvana
kasvualueena selvinnee muita alueita helpommin tulevasta väestön lisääntyvästä vanhenemisesta. Sen sijaan todelliset ongelmat odottavat Kasvualueiden ulkopuolella muualla maassa.
Siellä jo nyt em. väestön osuus on 10,1 % ja kasvaa ennusteen mukaan noin 18,1 %:iin vuonna
2040 (8 % yksikköä). Muualla maassa talouden kasvuodotukset ja työllisyyden heikohko kehitys vaikeuttavat vanhenemisesta johtuvien palvelujen lisäämistä.
Vanhojen eli Ikäihmisten asumisolosuhteiden kehittäminen sosiaalija terveys- ja asuntopolitiikan yhteistyön tiivistämisellä on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Ikäihmisten kotona asumista tulee edistää ja nykyisenkaltaisia laitospaikkoja vähentää. Tämän muutoksen rinnalla on
kehitettävä erityisesti niin sanottua palvelualuemallia, jossa ikäihmisten asumisen monimuotoisuus yhdistyy alueen muihin palveluihin, mm. kaupallisiin palveluihin ja sote - palveluihin.
Palvelualuemallin keskiössä olisi hyvinvointikeskus, jonka ympärille rakentuisi ikäihmisten
uudenlainen asumisen kokonaisuus ja monimuotoisuus. Tätä koskevat linjaukset ja käytännön
toimenpiteet on syytä tehdä sote- ja asuminen yhteistyönä-
3. ASUNTOKUNTAENNUSTEET
Asuntokuntien määrän muutos on osa demograafisia tekijöitä ja osa muuttoliikettä.
Muutokseen liittyviä tekijöitä voidaan jaotella seuraavasti:
– alueella muodostuvat ja sinne jäävät uudet asuntokunnat
– alueen nettomuuttovoitto positiivinen/negatiivinen
– avio- ja avoliitot alueen sisällä
– avio- ja avoerot alueen sisällä
– yksinasuvan kuolema
44
+
+/+
-
Väestörakenteen muutos asuntokuntien keskikoon pienentymisenä ja asuntokuntien määrän
kasvuna on Helsingissä merkinnyt asuntokannan yksikkömäärän ja siten asuntuotannon kasvutarvetta. Pidemmällä aikavälillä asuntojen uustuotannon ja asuntokuntien lisäys korreloivat
voimakkaasti ja tämän yhteyden kautta voidaan suurelta osin arvioida asuntojen uustuotannon
tulevaa tarvetta. Helsingissä, jossa on jo vuosia jatkunut epätasapaino vuokra- ja kohtuuhintaisten asuntojen markkinoilla, voi kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäys olla myös väestökasvun generaattori. Tämähän on yksi syy Helsingin Nopean kasvun väestöennusteelle.
Asuntokuntaennusteen laatimisessa asuntokuntien väestöosuuksien perusteella joudutaan turvautumaan melko lyhyisiin aikasarjoihin, koska tilastojen perusteet ovat määrävälein muuttuneet sekä
ikäjakautumien että hallintaperusteiden osalta. Toisaalta jokainen aikajakso on uniikki; se ei toistu
sellaisenaan koskaan. Esimerkiksi muuttoliike oli täysin erilainen 1980–1990 -luvuilla verrattuna viimeiseen 10 vuoteen. Niinpä tässä esitettävä ennuste perustuu pääosin vuosien 2004–2013
muuttujiin. Ennustemalli on lineaarinen ja sen sisällä olevista parametreista muodostetaan tavallaan derivaattoja, jotka integroidaan väestöennusteen kautta takaisin ennusteluvuiksi.
Ennusteen sisältö on seuraava:
-
asuntokuntien suhteellisten osuudet ja niiden muutokset 18 vuotta
ja sitä vanhemman väestön keskuudessa henkilöluvun ja asuntokunnan
vanhimman iän mukaan
-
osuusmuutosten keskiarvojen ja keskihajontojen projisoimisena vuodesta 2014
vuoteen 2030 pitäen vuoden 2013 väestön ja asuntokuntien reaalitilannetta
lähtökohtana,
-
Tilastokeskuksen väestöennuste ja Helsingin kaupungin oma Nopea
väestöprojektio.
Asuntokuntien määrän ennuste on laadittu erikseen 1 hengen, 2 hengen, 3 hengen sekä 4
hengen ja sitä suuremmille asuntokunnille (4+) yhteensä ja ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen (TK) väestöennusteen ja Helsingin kaupungin Nopean kasvun väestösuunnitteisiin.
Eri väestöennusteet tuottavat asuntokuntien ennusteiden kokonaismääriin merkittäviä eroja
samoin kuin valittavat aikaparametrit. 1-hengen asuntokuntien muutos aiheuttaa eniten eroa
ennusteen ja toteutuneen kehityksen välillä. Syynä on muuttoliikkeen vaikea ennustaminen;
sama vaikeus liittyy myös väestöennusteisiin.
Ennusteet ovat tehdyt erikseen NOPEA kasvulle ja PERUS kasvulle. Kussakin kokoryhmässä
on käytetty jonkin verran vaihtelevia aikaparametreja. Vaikka luvut esitetään tarkkoina, ne ovat
kuitenkin vain suuntaa antavia.
3.1.1-hengen asuntokunnat
Asuntokuntien määrä oli viime vuoden lopulla noin 154 000 taloutta. Ennusteen mukaan
määrä kasvaa nopeassa (jatkossa NOPEA kasvu) vaihtoehdossa vuonna 2030 noin 178 000
ja perusvaihtoehdossa (jatkossa PERUS kasvu) noin 171 000 talouteen. NOPEA kasvun
perusteena on Helsingin kaupungin Nopean väestösuunnitteen ja Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella laadittujen asuntokuntaennusteiden keskiarvo. NOPEAN kasvun aikaparametri on v. 2004–2013 ja PERUS kasvun v. 2006–2013. Pitempiä aikasarjoja ”häiritsee”
finassikriisin myötä vuonna 2008 alkanut muuttoliikkeen voimakas taantuma, mikä on nyt
palautumassa pitkän aikavälin ”normaaliin” tilanteeseen.
45
41. 1-hengen asuntokunnat 1997–2013 ja asuntokuntaennusteet, henk.
KuvioKuvio
41. 1-hengen
asuntokunnat 1997–2013 ja asuntokuntaennusteet, henk.
NOPEA kasvu
180000
PERUS kasvu
Kasvu vv. 1997-2013 (17 v.):
29 152 taloutta
170000
Kuvio 41. 1-hengen asuntokunnat 1997–2013 ja asuntokuntaennusteet, henk.
160000
180000
150000
NOPEA kasvu
PERUS kasvu
Kasvu vv. 1997-2013 (17 v.):
170000
140000 29 152 taloutta
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
NOPEA
24 500 taloutta
PERUS
18 100 taloutta
150000
120000
140000
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
160000
130000
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
NOPEA
24 500 taloutta
Kuvio 42.
1-hengen
asuntokuntaennuste
ja ikäluokka,
NOPEA
kasvu, lkm
Vanhimman
ikäluokan
mukaan
tarkasteltuna ennuste osoittaa
75+ v. ikäluokan
voimakkaan
PERUS
18
100 taloutta
180000
130000
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
120000
kasvun,
kun sen sijaan ikävälillä 18–34-vuotta kasvua ei ole lainkaan. Tällä kehityksellä on
160000
140000 vuokra-asuntojen tarpeeseen.
vaikutusta
120000
100000
80000 Kuvio 42. 1-hengen asuntokuntaennuste ja ikäluokka, NOPEA kasvu, lkm
Kuvio
60000 42. 1-hengen asuntokuntaennuste ja ikäluokka, NOPEA kasvu,
180000
40000
160000
20000
140000 0
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
120000
75
21261
21460
21978
22246
23139
23356
24066
24867
26169
27677
29163
30501
31669
32614
33397
34234
34936
100000
8000065 - 74 20481 20672 21092 21604 21546 22003 22021 22015 21659 21180 20677 20199 19908 19807 19764 19753 19874
6000055 - 64 24289 24516 24670 25022 25435 25901 26558 27185 27765 28309 28868 29415 29618 29697 29732 29631 29397
4000045 - 54 21779 21982 21968 21902 21783 21563 21246 21141 21221 21402 21631 21956 22493 23077 23771 24603 25493
2000035 - 44 18953 19130 19521 19936 20403 20979 21588 21958 22170 22286 22436 22661 22857 23075 23245 23361 23397
0
lkm
29
30
35664 36352
19963 20006
29453 29761
26120 26576
23406 23375
25 30552
26 29966
27 29344
28 28833
29 28432
30 28122
25 - 3412312691331561143198915323771632573173268818327011932679203260021324192232117233161324 31100
75 -18-2421261
21460
21978
22246
23139
23356
24066
24867
26169
27677
29163
30501
31669
32614
33397
34234
34936
35664
36352
13756
13885
13863
13772
13493
13138
12847
12573
12381
12312
12293
12351
12461
12569
12777
12969
13184
13342
13483
65 - 74
21659 21180 20677 20199 19908
19807 19764 19753 19874 177675
19963 20006
yht.20481 20672
15320621092 21604
156858 21546 22003 22021 22015163964
171391
55 - 64 24289 24516 24670 25022 25435 25901 26558 27185 27765 28309 28868 29415 29618 29697 29732 29631 29397 29453 29761
45 - 54 21779 21982 21968 21902 21783 21563 21246 21141 21221 21402 21631 21956 22493 23077 23771 24603 25493 26120 26576
35 - 44 43.
18953 1-hengen
19130 19521 19936
20403 20979 21588 21958 22170 22286
22436 22661 lisäykset,
22857 23075 23245
23361 23397 23406
23375 lkm
Kuvio
asuntokuntaennuste,
määrän
NOPEA
kasvu,
25 - 34 31269 31561 31989 32377 32573 32688 32701 32679 32600 32419 32117 31613 31100 30552 29966 29344 28833 28432 28122
100%
2500
13756 13885 13863 13772 13493 13138 12847 12573 12381 12312 12293 12351 12461 12569 12777 12969 13184 13342 13483
90%
2000
80%
yht. 1500153206
156858
163964
171391
177675
70%
1000
60%
50%
500
40%
Kuvio
43. 1-hengen
asuntokuntaennuste,
määrän
lisäykset,
NOPEA
kasvu,
lkm
Vanhusasuntokuntien
(yksi
jäsen
täyttänyt
65
vuotta)
kasvu
on
jatkossa
suurta.
Vuodesta
2013
0
30%
100%
2500
-500 kasvua on peräti 36 %. Ns. suurten ikäluokkien (v.1945–1954 syntyneet) tulo 20%
vuoteen 2030
90%10%
2000
-1000
vanhusasuntokunniksi
muutos
koko24 ennustejakson
ajan.
13
14 on15suurin
16
17
18 tekijä
19
20ja se
21 jatkuu
22
23
25
26
27
28
29
30 80%
1500
75 199 519 268 893 216 711 801 1301 1509 1485 1338 1169 945 782 837 702 728 68870%
1000
60%
65 - 74 191 420 512 -57 457
19
-7
-356 -479 -503 -479 -291 -101 -43
-11 122
88
43 50%
500
055 - 64 227 154 352 413 466 657 627 580 544 560 547 203 79 36 -102 -234 56 30840%
30%
-50045 - 54 203 -14 -66 -119 -221 -317 -105 80 182 229 325 537 583 694 833 890 627 45620%
35 - 44 177 391 415 467 576 609 370 212 116 151 224 196 218 170 116
36
9
-3110%
-1000
18-24
25 - 3413 292 14 428 15 389 16 195 17 11618 13 19 -23 20 -7921 -18022 -30323 -50324 -51425 -54826 -58627 -62328 -51029 -40230 -310
75 1301 1509 1485 1338 1169 945 782 837 702 728 688
18-24 199129519 -21268 -92893-278216-356711-291801-274
-191 -69
-19
58
110 108 207 193 215 158 141
65 - 74 191 420 512 -57 457
19
-7
-356 -479 -503 -479 -291 -101 -43
-11 122
88
43
14% 28% 15% 59% 17% 51% 58% 84% 93% 93% 89% 83% 74% 62% 67% 58% 58% 53%
55 - 64 227 154 352 413 466 657 627 580 544 560 547 203
79
36 -102 -234 56
308
1410 1285 1261 1243 1220 1265 1295
yht.203 1418
45 - 54
-14 1876
-66 1777
-119 1514
-221 1254
-317 1401
-105139080 1547182162222916003251510 537
583 694 833 890 627 456
46
35 - 44
177
391
415
467
576
609
370
212
116
151
224
196
218
170
116
36
9
-31
25 - 34
292
428
389
195
116
13
-23
-79
-180
-303
-503
-514
-548
-586
-623
-510
-402
-310
18-24
yht.
129
-21
-92
-278
-356
-291
-274
-191
-69
-19
58
110
108
207
193
215
158
141
14%
28%
15%
59%
17%
51%
58%
84%
93%
93%
89%
83%
74%
62%
67%
58%
58%
53%
1401
1390
1547
1418
1876
1777
1514
1254
1622
1600
1510
1410
1285
1261
1243
1220
1265
1295
35 - 44 18953 19130 19521 19936 20403 20979 21588 21958 22170 22286 22436 22661 22857 23075 23245 23361 23397 23406 23375
25 - 34 31269 31561 31989 32377 32573 32688 32701 32679 32600 32419 32117 31613 31100 30552 29966 29344 28833 28432 28122
18-24
13756 13885 13863 13772 13493 13138 12847 12573 12381 12312 12293 12351 12461 12569 12777 12969 13184 13342 13483
yht.
153206
156858
163964
171391
177675
Kuvio 43. 1-hengen asuntokuntaennuste, määrän lisäykset, NOPEA kasvu, lkm
Kuvio 43.
1-hengen asuntokuntaennuste, määrän lisäykset, NOPEA kasvu, lkm
2500
2000
1500
1000
500
0
-500
-1000
13
14
15
16
17
18
19
75 -
199
519
268
893
216
711
801
65 - 74
191
420
512
-57
457
19
55 - 64
227
154
352
413
466
657
45 - 54
203
-14
-66
-119
-221
-317
35 - 44
177
391
415
467
576
609
25 - 34
292
428
389
195
116
18-24
25
26
27
28
29
30
1301 1509 1485 1338 1169
20
21
22
23
24
945
782
837
702
728
688
-7
-356
-479
-503
-479
-291
-101
-43
-11
122
88
43
627
580
544
560
547
203
79
36
-102
-234
56
308
-105
80
182
229
325
537
583
694
833
890
627
456
370
212
116
151
224
196
218
170
116
36
9
-31
13
-23
-79
-180
-303
-503
-514
-548
-586
-623
-510
-402
-310
129
-21
-92
-278
-356
-291
-274
-191
-69
-19
58
110
108
207
193
215
158
141
14%
28%
15%
59%
17%
51%
58%
84%
93%
93%
89%
83%
74%
62%
67%
58%
58%
53%
1401
1390
1547
yht.
1418
1876
1777
1514
1254
1622
1600
1510
1410
1285
1261
1243
1220
1265
100%
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
1295
Vuoden 2015 ”kuoppa” johtuu Talvisodan aiheuttamasta syntyvyyden alenemisesta vuonna
1940 ja 2017 ”kuoppa” johtuu Jatkosodan alkuvuoden 1941 aiheuttamasta syntyvyyden alenemisesta vuonna 1942; nämä asiat näkyvät väestöennusteessa. Vuodesta 2019 lähtien suurten
ikäluokkien tullessa 75 vuoden ikään tapahtuu suuri, 1,5-2 kertainen määrän kasvu. Sodilla on
vieläkin vaikutus suuri väestörakenteen muutokseen erityisesti 1-2 hengen kokoluokissa.
75 vuotta täyttäneiden vanhusasuntokuntien osuus kasvusta nousee vuodesta 2019 lähtien
55–95 %:in kaikesta lisäyksestä. Keskimääräinen kasvu on 2013–2030 noin 1400 taloutta/vuosi. 1-hengen talouksien kasvu on siis pääosin 75 vuotta täyttäneiden yksinäistalouksien kasvua;
koko kasvusta kaudella 2014–2030 noin 57 %.
Yllä olevat luvut ovat vaihtoehdon NOPEA kasvu ennusteita. Kun verrataan lukuja PERUS
kasvun vastaaviin, ennustettu kasvu on hitaampaa.
Ennusteiden ero sisältyy pääosin ikäluokkiin 25–54-vuotiaat ja tämä ero tulee Helsingin kaupungin Nopeasta väestösuunnitteesta, mikä lähtee siitä, että perheasuntojen tarjonta saadaan
kasvamaan. Ero kasvaa tasaisesti ja on vuonna 2030 noin 6300 asuntokuntaa. Vanhemmissa
ikäluokissa ero melko pieni, yhteensä vuonna 2030 noin 850 taloutta
44. NOPEA
PERUS kasvun
ennusteiden
ero, 1ero,
he lkm
Kuvio Kuvio
44. NOPEA
ja jaPERUS
kasvun
ennusteiden
1 he lkm
6500
75 -
5500
65 - 74
4500
55 - 64
3500
45 - 54
2500
35 - 44
1500
25 - 34
500
-500
18-24
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Kuvio 45. 2-hengen asuntokunnat 1997–13 ja asuntokuntaennusteet, lkm
115000
110000
105000
100000
NOPEA kasvu
Kasvu vv. 1997-2013 (17 v.):
16 976 taloutta
PERUS kasvu
47
4500
55 - 64
3500
45 - 54
2500
Kuvio 44. NOPEA ja PERUS kasvun ennusteiden ero, 1 he lkm35 - 44
1500
3.2. 2-hengen
asuntokunnat
6500
500
25 - 34
Asuntokuntien määrä oli vuoden 2013 lopussa noin 97 300 taloutta. Ennusteen mukaan
vuo75 -18-24
5500
-500 olisi NOPEA kasvun ennusteessa noin 114 500 ja PERUS kasvun vaihtoehdossa
teen 2030
65 - 74
15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
4500
noin 110
00014
taloutta.
55 - 64
3500
Kuvio
45. 2-hengen
asuntokunnat 1997–13
asuntokuntaennusteet,
lkm
45 - 54 lkm
Kuvio
45. 2-hengen
asuntokunnat
1997–13jaja
asuntokuntaennusteet,
2500
NOPEA kasvu
1500
115000
PERUS kasvu
35 - 44
25 - 34
Kasvu vv. 1997-2013 (17 v.):
16 976 taloutta
500
110000
-500
105000
14
100000
15
16
17
18
19
20
18-24
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
95000 45. 2-hengen asuntokunnat 1997–13 ja asuntokuntaennusteet, lkm
Kuvio
95000
NOPEA kasvu
tot.
Kasvu vv. 1997-2013 (17 v.):
16 976 taloutta
PERUS kasvu
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
NOPEA kasvu
17 500 taloutta
PERUS kasvu
13 000 taloutta
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
90000
115000
85000
110000
80000
105000
75000
100000
90000
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
tot.
NOPEA kasvuennuste
on Helsingin nopean väestöprojektion
vv.3/6/8-13
Ennusteetaikavälit
vv. 2014-2030
(17 v.): laskettujen
85000
ennusteiden keskiarvo ja PERUS kasvu puolestaan Tilastokeskuksen
väestöennusteen
NOPEA kasvu
17 500 taloutta samalla
Kuvio
8000046. 2-hengen asuntokuntaennuste ja ikäluokka, NOPEA kasvu, lkm
aikavälillä
kasvulaskelmissa
Helsinkasvu
13heijastuu
000 taloutta
120000 laskettujen ennusteiden keskiarvo. NOPEAPERUS
75000
gin
nopean väestösuunnitteen tavoite saada rajoitettua seudullista muuttotappiota erityisesti
100000
perheiden
80000 kohdalla yrittämällä parantaa perheasuntojen tarjontaa. Tämä näkyy myös 2-hengen
asuntokuntien
ennusteessa.
60000
40000
Kuvio 46. 2-hengen asuntokuntaennuste ja ikäluokka, NOPEA kasvu, lkm
20000
Kuvio 46. 2-hengen asuntokuntaennuste ja ikäluokka, NOPEA kasvu, lkm
120000
0
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
100000
75 10183 10327 10706 10956 11518 11742 12222 12756 13552 14473 15395 16253 17024 17685 18263 18884 19438 20019 20592
80000
65 - 74 16635 16870 17198 17704 17730 18197 18296 18376 18171 17860 17527 17211 17073 17112 17196 17322 17575 17806 17986
60000
55 - 64 17389 17635 17475 17429 17404 17417 17551 17661 17720 17752 17790 17810 17606 17320 17019 16641 16195 15927 15819
45 - 54 12687 12866 12783 12687 12549 12351 12100 11976 11973 12037 12136 12302 12602 12931 13330 13814 14332 14690 14950
40000
35 - 44 11247 11406 11820 12259 12727 13283 13878 14328 14688 14989 15338 15738 16126 16527 16898 17229 17498 17708 17878
20000
25 - 34 21047 21345 21934 22467 22778 23031 23202 23297 23339 23298 23141 22848 22524 22194 21820 21414 21087 20881 20754
0
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
18-24
75 -
6676
6770
6783
6751
6575
6361
6187
6057
5971
5952
5955
5992
6064
6127
6251
6361
6493
6598
6695
10183 10327 10706 10956 11518 11742 12222 12756 13552 14473 15395 16253 17024 17685 18263 18884 19438 20019 20592
97219
100253
105414
109895
114675
65 - 74 16635 16870 17198 17704 17730 18197 18296 18376 18171 17860 17527 17211 17073 17112 17196 17322 17575 17806 17986
55 - 64 17389 17635 17475 17429 17404 17417 17551 17661 17720 17752 17790 17810 17606 17320 17019 16641 16195 15927 15819
45 - 54 12687 12866 12783 12687 12549 12351 12100 11976 11973 12037 12136 12302 12602 12931 13330 13814 14332 14690 14950
35 - 44 11247 11406 11820 12259 12727 13283 13878 14328 14688 14989 15338 15738 16126 16527 16898 17229 17498 17708 17878
25 - 34 21047 21345 21934 22467 22778 23031 23202 23297 23339 23298 23141 22848 22524 22194 21820 21414 21087 20881 20754
18-24
6676
6770
97219
6783
6751
100253
6575
6361
6187
6057
5971
105414
5952
5955
5992
6064
6127
109895
6251
6361
6493
6598
6695
114675
Myös tässä kokoluokassa suurin määrällinen kasvu on ikäryhmässä 75 v.+; määrä näyttäisi
kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Vanhusten keskuudessa yhä useampi on 2-henkisen talouden jäsen, mikä johtunee miesten eliniän pitenemisestä. Toinen kasvuryhmä on
35–44-vuotiaat, missä näkyy edellä mainittu Helsingin väestösuunnitteen tavoite.
48
2000
60%
1500
50%
1000
40%
500
30%
0
20%
-500
-1000
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
75 v.+
379
250
562
223
480
65 -74 v.
328
505
26
468
99
534
796
921
922
858
771
661
578
621
554
581
573
80
-205 -310 -334 -316 -138
39
84
126
253
231
35-64 v.
180
170
297
306
370
18-34 v.
602
501
135
39
479
436
416
397
444
470
436
342
300
322
-2
-36
-44
-60 -154 -256 -252 -267 -251 -295 -195 -101 -30
485
587
483
10%
75 v.+ osuus 20% 14% 37% 18% 34% 38% 51% 57% 58% 57% 55% 51% 46% 50% 45% 46% 44%
yht.
1481
1553
1029
1100
1056
1014
963
948
919
874
863
878
881
888
953
1012
1045
2-hengen asuntokuntien lisäys pysyy koko ennustejakson liki samalla tasolla kun edeltävän 17
Kuvio
48. NOPEA
ja PERUS kasvu
ennusteiden
ero,
asuntokuntia
Kuvio
47.
2-hengen
asuntokuntaennuste,
määrän
lisäykset,
NOPEA
kasvu,
lkm
vuoden
aikana
eli keskimäärin
noin 1 000 taloutta
vuodessa.
Samoin kuin
1- hengen
talouk5000
60%
2000 tässäkin kokoryhmässä näkyy selkeästi suurten ikäluokkien vaikutus. 2-hensien kohdalla,
75 v. 4000
1500
kisten talouksien
kasvusta em. ikäryhmä kattaa 50–60 % koko kasvusta v. 2019–2025 ajan.
50%
65
- 74 v.
3000
Kaikkiaan
koko
ennustekauden
kasvusta
75
v.+
ikäluokka
kattaa
noin
40
%;
vastaava
osuus
55 - 64oli
v.
1000
40%
2000 noin 20 %.
v. 2004–2013
45 - 54 v.
500
35
- 44 v.
30%
1000
65 -74 v.
328
505
26
468
99
80
-205 -310 -334 -316 -138
39
84
126
253
2030
2029
2028
2027
2026
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
0
Vanhustalouksien
kasvu 2-hengen ikäryhmässä on positiivinen ilmiö. Miesten iän pidentyessä
25 - 34 v.
0
20%
18
- 24 v.
pariskunnat
-500 elävät kotona yhdessä yhä pitempään. Varsinkin leskeksi jääneiden yksinasuminen
-1000
johtanee
nopeammin palvelutaloon siirtymiseen kuin pariskuntatapauksessa. Puolisot pystyvät
10%
-1000
14
15 toisiaan
16
17 eri
18ongelmien
19
20
21
22
23
24ja usein
25
26
27 toinen
28
29puoliso
30
auttamaan paremmin
ilmaantuessa
myös
pystyy
75 v.+
379 250 562 223 480 534 796 921 922 858 771 661 578 621 554 581 573
halutessaan
toimimaan
omaishoitajana.
231
180
35-64 v. luvut
170ovat
297 vaihtoehdon
306 370 479 NOPEA
436 416 397
485ennusteita.
587 483 444
436 342kasvun
300 322
Yllä olevat
kasvu
Ero470PERUS
ennustee18-34
v.
602
501
135
39
-2
-36
-44
-60
-154
-256
-252
-267
-251
-295
-195
-101
-30
Kuvio
49.43-hengen
1997–2013
ja asuntokuntaennusteet,
seen noin
500 talouttaasuntokunnat
vuonna 2030 ja se
kasvaa pääosin
ikäluokissa 35–54-vuotiaat.lkm
Kuten
75 v.+ osuus 20% 14% 37% 18% 34% 38% 51% 57% 58% 57% 55% 51% 46% 50% 45% 46% 44%
aiemmin usein todettu, ero johtuu
Helsingin
tavoitteesta vähentää
NOPEA
kasvu nopean väestösuunnitteen
PERUS kasvu
yht.
1481 1553 1029 1100 1056 1014 963 948 919 874 863 878 881 888 953 1012 1045
43000
seudullista
muuttotappiota.
Kasvu vv. 1997-2013 (17 v.):
1 6118
taloutta
Kuvio
48.
NOPEA ja PERUS kasvu ennusteiden ero, asuntokuntia
41000
39000 48. NOPEA ja PERUS kasvu ennusteiden ero, asuntokuntia
Kuvio
5000
37000
4000
35000
6 400 taloutta
2013
PERUS
1997
1998
2014
1999
2015
2000
2001
2016
2002
2003
2017
2004
2005
2018
2006
2019
2007
2008
2020
2009
2010
2021
2011
2012
2022
2013
2014
2023
2015
2024
2016
2017
2025
2018
2019
2026
2020
2021
2027
2022
2023
2028
2024
2029
2025
2026
2030
2027
2028
2029
2030
3000
33000
2000
31000
1000
29000
0
27000
-1000
25000
75 v. 65 - 74 v.
55 - 64 v.
45 - 54 v.
35 - 44 v.
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
25 - 34 v.
NOPEA
9 200 taloutta
18 - 24 v.
Mikäli käytetään Helsingin omaa väestön perussuunnitetta, olisi sekä talouksien määrä että
kasvu
lähes
sama kuin
PERUS kasvu ennusteessa.
Kuvio
49.
3-hengen
asuntokunnat
1997–2013 ja asuntokuntaennusteet, lkm
43000
41000
39000
37000
NOPEA kasvu
Kasvu vv. 1997-2013 (17 v.):
1 6118 taloutta
PERUS kasvu
49
55 - 64 v.
45 - 54 v.
35 - 44 v.
25 - 34 v.
18 - 24 v.
2000
1000
0
3.3. 3-hengen
asuntokunnat
-1000
2030
2029
2028
2027
2026
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
Asuntokuntien määrä oli vuoden 2013 lopussa noin 32 363 taloutta. Ennusteen mukaan
vuoteen 2030 olisi NOPEA kasvun ennusteessa noin 41 500 ja PERUS kasvun vaihtoehdossa
noin 39 000 taloutta.
NOPEA kasvu
43000
PERUS kasvu
Kasvu vv. 1997-2013 (17 v.):
1 6118 taloutta
41000
39000
37000
35000
33000
31000
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
NOPEA
9 200 taloutta
PERUS
6 400 taloutta
29000
25000
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
27000
3 hengen talouksien kasvu on ollut v.1997–2013 vaatimatonta, vain 1668 asuntokuntaa ja
määrä laski 2001–2006, jolloin myös seudun muissa kunnissa pientalotuotanto oli huipussaan.
Viime vuosina määrä on lisääntynyt Helsingin seudullisen muuttotappion hieman vähetessä.
Tämä ja varsinkin Helsingin nopean väestösuunnitteen ennuste seudullisen muuttotappion
pysyvästä alentumisesta johtaa kasvaviin määriin jatkossa. Nousun jatkuminen ja siten jo pelkästään PERUS kasvun toteutuminen aiempaa taustaa vasten on ehkä koko tämän ennustekokonaisuuden hankalin osa. Ennusteen aikaparametri on tässä vuosilta 2004–2013.
50. 3-hengen asuntokuntaennuste ja ikäluokka, NOPEA kasvu, lkm
KuvioKuvio
50. 3-hengen
asuntokuntaennuste ja ikäluokka, NOPEA kasvu, lkm
45000
40000
35000
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
809
831
840
873
880
905
934
981
1036
1089
1137
1177
1209
1234
1262
1284
1307
1330
65 - 74 1679
1749
1834
1872
1957
2004
2050
2064
2066
2064
2062
2082
2123
2171
2224
2295
2365
2429
55 - 64 5075
5103
5155
5214
5286
5396
5501
5592
5677
5764
5848
5859
5842
5819
5767
5690
5674
5714
45 - 54 8667
8681
8670
8629
8545
8423
8389
8438
8535
8659
8832
9102
9397
9747 10163 10608 10940 11202
35 - 44 8207
8518
8830
9162
9558
9982 10300 10554 10765 11010 11292 11565 11847 12108 12339 12527 12672 12788
25 - 34 6925
7158
7360
7491
7603
7689
7751
7795
7812
7789
7721
7641
7558
7460
7350
7266
7223
7208
18-24
1053
1038
1002
961
926
898
877
866
858
855
857
858
866
873
882
887
891
34790
35326
35823
36302
36756
37233
75 -
yht.
1058
32420
33093
33728
34244
37747
38283
38835
39405
39978
40553
41068
2030
41561
Ikäryhmä 35-54v. on tässä kokoluokassa suurin ja nopeimmin kasvava. Sen osuus kaikista on
52 % 2030
noin51.
58 %.
Tämä kokoryhmä
vaatii
jatkossalisäykset,
perheasuntojen
tarjonnan
lisäystä
Kuvio
3-hengen
ennusteen
määrän
NOPEA
kasvu,
lkmehkä
kaikkein eniten.
800
600
50
400
200
0
45000
40000
35000
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
75 -
25 - 34 6925
7158
7360
7491
7603
7689
7751
7795
7812
7789
7721
7641
7558
7460
7350
7266
7223
7208
18-24
1053
1038
1002
961
926
898
877
866
858
855
857
858
866
873
882
887
891
35326
35823
36302
36756
1058
yht.
32420
33093
33728
34244
34790
37233
37747
38283
38835
39405
39978
40553
41068
41561
Kuvio 51. 3-hengen ennusteen määrän lisäykset, NOPEA kasvu, lkm
800
2013
20146002015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
809
831
873
880
905
934
981
1036
1089
1137
1177
1209
1234
1262
1284
1307
1330
840
65 - 74 1679
17494001834
1872
1957
2004
2050
2064
2066
2064
2062
2082
2123
2171
2224
2295
2365
2429
55 - 64 5075
5103
5155
5214
5286
5396
5501
5592
5677
5764
5848
5859
5842
5819
5767
5690
5674
5714
45 - 54 8667
8681
8670
8629
8545
8423
8389
8438
8535
8659
8832
9102
9397
9747 10163 10608 10940 11202
35 - 44 8207
8518
08830
9162
9558
9982 10300 10554 10765 11010 11292 11565 11847 12108 12339 12527 12672 12788
25 - 34 6925
7158
7360
7491
7603
7689
7751
7795
7812
7789
7721
7641
7558
7460
7350
7266
7223
1002
961
926
898
877
866
858
855
857
858
866
873
882
887
34790
70
35326
92
35823
36302 36756 37233
74
61 56 51
46
38283
60
38835 39405 39978
73
73 81 93
84
11
-17
18-24
yht.
1058
32420
200
-2001038
1053
7208
2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 891
33093
33728
91 34244
95
65 -
73
37747
40553
93
41068
-17
40
86
55 - 64
29
52
59
72
110 105
91
84
88
45 - 54
15
-12
-41
-84 -122 -35
49
97
124 173 271 295 349 416 445 332 262
-23
-52
-77
41561
35 - 44 311 312 333 395 424 318 254 211 245 282 273 282 261 231 187 145 116
800
600
18-34
228 188
yht.
673 635 516 546 536 497 479 454 477 514 536 551 570
95
71
52
33
23
6
-30
-71
-78
-82
-90 -103 -75
574
-37
-12
575 516
493
Näiden valtaosin
lapsiperheiden lukumäärä kasvaa tämän ennusteen mukaan tasaisesti koko
400
kauden, keskimäärin 500–600 taloutta vuodessa. Suuri pullistuma v. 2024–2028 johtuu HelKuvio
52. 4+ hengen
asuntokunnat
1997–2013
ja asuntokuntaennusteet,
lkm
200
singin
väestösuunnitteen
ja myös
Tilastokeskuksen
väestöennusteen
vastaavasta muutoksesta.
NOPEA kasvu
0
43000
PERUS kasvu
Edellä on41000
tarkasteltuKasvu
ikäluokittaista
ennustetta
vv. 1997-2013
(17 v.): ja kasvua NOPEA kasvun vaihtoehdossa. Ero
-200
PERUS kasvuun
ajan
myötä
ja
on 2021
2030
noin
asuntokuntaa.
lähes
2014lisääntyy
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2022
20232700
2024 2025
2026 2027 2028Ero
2029syntyy
2030
1 405 taloutta
39000
91 95 35–54
70 92 vuotiaat.
73 74 Ero
61 vuonna
56 51 2030
46 60
73 8100
73 81
93 93 määrää.
86
kokonaan65ikäryhmässä
vastaa
asukkaan
37000
55 - 64 29
35000
45 - 54 15
52
59
72
110 105
91
84
88
-12
-41
-84 -122 -35
49
97
124 173 271 295 349 416 445 332 262
3.4. 4+ hengen
35 - 44 311asuntokunnat
312 333 395 424
33000
84
11
-17
-23
-52
-77
-17
40
318 254 211 245 282 273 282 261 231 187 145 116
Asuntokuntien
määrä
32 240
Ennusteen
18-34 228
188 oli
95vuoden
71 522013
33 lopussa
23
6 noin
-30 -71
-78 taloutta.
-82 -90 -103
-75 -37 mukaan
-12
31000
vuoteen 2030
olisi
NOPEA
kasvun
ennusteessa
noin
41
800
ja
PERUS
kasvun
vaihtoehdossa
Ennusteet
vv.
2014-2030
yht.
673 635 516 546 536 497 479 454 477 514 536 551 570 574 575 516 493(17 v.):
29000
NOPEA kasvu
9 600 taloutta
noin 39 100 taloutta.
27000
PERUS kasvu
7 400 taloutta
25000
Kuvio 52. 4+ hengen asuntokunnat 1997–2013 ja asuntokuntaennusteet, lkm
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Kuvio 52. 4+ hengen asuntokunnat 1997–2013 ja asuntokuntaennusteet, lkm
43000
41000
39000
NOPEA kasvu
PERUS kasvu
Kasvu vv. 1997-2013 (17 v.):
1 405 taloutta
37000
35000
33000
29000
27000
25000
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
NOPEA kasvu
9 600 taloutta
PERUS kasvu
7 400 taloutta
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
31000
Myös 4+hengen talouksien kasvu on ollut 1997–2013 vaatimatonta, vain 1405 asuntokuntaa ja
määrä laski 1999–2006, jolloin myös seudun muissa kunnissa pientalotuotanto oli huipussaan.
Viime vuosina määrä on lisääntynyt Helsingin seudullisen muuttotappion hieman vähetessä.
51
Tämä ja varsinkin Helsingin nopean väestösuunnitteen ennuste seudullisen muuttotappion
pysyvästä alentumisesta johtaa kasvaviin ennustemääriin. Nousun jatkuminen ja siten jo pelkästään PERUS kasvun toteutuminen aiempaa taustaa vasten on ehkä koko tämän ennustekokonaisuuden hankalin osa. Ennusteen aikaparametri on tässä 2004–2013.
Kuvio
4+ hengen
asuntokuntaennuste ja
ja ikäluokka,
NOPEA
kasvu,kasvu,
lkm
Kuvio 53.
4+53.
hengen
asuntokuntaennuste
ikäluokka,
NOPEA
lkm
45000
40000
35000
3000053.
Kuvio
25000
45000
20000
40000
15000
35000
10000
30000
5000
25000
20000 0
15000
75 10000
65 - 74
5000
55 - 64
0 - 54
45
4+ hengen asuntokuntaennuste ja ikäluokka, NOPEA kasvu, lkm
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
361
371
376
392
396
408
421
443
469
494
517
536
552
564
578
590
602
2030
613
839
873
916
934
977
1000
1023
1029
1030
1029
1028
1037
1058
1081
1108
1143
1177
1209
2763
2797
2845
2897
2956
3038
3117
3189
3257
3328
3397
3423
3434
3440
3429
3403
3412
3455
11123 11234 11310 11347 11325 11250 11290 11441 11659 11915 12240 12704 13208 13794 14480 15217 15796 16280
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
35 - 44 12542 12881 13215 13570 14009 14478 14784 14991 15131 15314 15542 15751 15967 16147 16283 16356 16371 16347
75 361
371
376
392
396
408
421
443
469
494
517
536
552
564
578
590
602
613
25 - 34 4210 4313 4396 4434 4460 4470 4465 4449 4418 4364 4285 4201 4117 4025 3927 3845 3786 3740
65 - 74 839
873
916
934
977 1000 1023 1029 1030 1029 1028 1037 1058 1081 1108 1143 1177 1209
18-24
233
232
230
222
213
206
200
196
194
192
192
193
193
195
197
200
201
203
55 - 64 2763 2797 2845 2897 2956 3038 3117 3189 3257 3328 3397 3423 3434 3440 3429 3403 3412 3455
yht.
32240
32703
33287
33796
34335
34849
35299
35738
36157
36635
37201
37847
38528
39246
40003
40753
41345
41847
45 - 54 11123 11234 11310 11347 11325 11250 11290 11441 11659 11915 12240 12704 13208 13794 14480 15217 15796 16280
35 - 44 12542 12881 13215 13570 14009 14478 14784 14991 15131 15314 15542 15751 15967 16147 16283 16356 16371 16347
25 - 34 4210
4313
4396
4434
4460
4470
4465
4449
4418
4364
4285
4201
4117
4025
3927
3845
3786
3740
Ikäryhmä
35-54v.
on tässä
kokoluokassa
suurin
ja nopeimmin
kasvava.
Sen197osuus
kaikista
on
18-24
233
232
230
222
213
206
200
196
194
192
192
193
193
195
200
201
203
Kuvio
54.
4+hengen
ennusteen
määrän
lisäykset,
NOPEA
kasvu,
lkm
52 %
2030
noin
58
%.
Myös
tämä
kokoryhmä
vaatii
jatkossa
perheasuntojen
tarjonnan
lisäystä
yht.
32240 32703 33287 33796 34335 34849 35299 35738 36157 36635 37201 37847 38528 39246 40003 40753 41345 41847
1000
myös pientalomuotoisena,
jotta Helsingin Nopea väestöennuste voisi toteutua.
800
600
54. 4+hengen
ennusteenmäärän
määrän lisäykset,
NOPEA
kasvu,
lkm
Kuvio Kuvio
54. 4+hengen
ennusteen
lisäykset,
NOPEA
kasvu,
lkm
400
1000
200
800
600 0
-200
400
2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
75 -
10
5
15
4
12
14
22
26
25
23
19
16
13
14
11
12
11
65 - 74
34
43
18
42
23
23
7
1
-1
-1
10
20
23
26
35
34
32
55 - 64
35
48
52
59
81
79
72
68
71
69
27
10
6
-11
-26
9
43
200
0
-200
45 - 54
111
76
37
-21
-75
39
152 218 255 325 465 503 586 687 736 580 484
2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
35 - 44 340 333 355 438 469 306 207 140 183 228 209 216 180 136
74
15
-24
75 10
5
15
4
12
14
22
26
25
23
19
16
13
14
11
12
11
25 - 34 103
82
38
26
10
-5
-16
-32
-54
-79
-84
-84
-92
-97
-82
-60
-45
65 - 74 34
43
18
42
23
23
7
1
-1
-1
10
20
23
26
35
34
32
18-24
-1
-3
-8
-9
-7
-6
-4
-2
-1
0
1
0
2
2
2
2
1
55 - 64 35
48
52
59
81
79
72
68
71
69
27
10
6
-11
-26
9
43
yht.111 63376 58437 509-21 540-75 51339 450152439218419255478325565465646503681 586718 687
757 736750 580592484502
45 - 54
35 - 44
340
333
355
438
469
306
207
140
183
228
209
216
180
136
74
15
-24
25 - 34
103
82
38
26
10
-5
-16
-32
-54
-79
-84
-84
-92
-97
-82
-60
-45
18-24
-1
-3
-8
-9
-7
-6
-4
-2
-1
0
1
0
2
2
2
2
1
513
450 439 419 478 565 646 681 718 757
592
502
yht.
633 584 509 540
750
Näiden valtaosin lapsiperheiden lukumäärä kasvaa tämän ennusteen mukaan tasaisesti koko
kauden, keskimäärin 500–600 taloutta vuodessa. Suuri pullistuma 2024–2028 johtuu Helsingin väestösuunnitteen ja myös Tilastokeskuksen väestöennusteen vastavasta muutoksesta.
52
Edellä on tarkasteltu ikäluokittaista ennustetta ja kasvua NOPEA kasvun vaihtoehdossa. Ero
PERUS kasvuun lisääntyy ajan myötä ja on 2030 noin 2 400 asuntokuntaa. Ero syntyy lähes
kokonaan ikäryhmässä 35–54 vuotiaat.
Kolme henkeä ja isommat asuntokunnat vaativat yleensä perheasunnon asuttavakseen. Kun
näiden talouksien nettolisäys on tässä ennusteessa 18 800 asuntokuntaa ja kun vielä otetaan
huomioon 2-hengen talouksien ennustettu noin 14 000 - 16 000 talouden lisäys, on yksiöitä
suurempien huoneistojen lisäystarve vuosina 2014–2030 runsaat 30 000 asuntoa. Puheet vain
yksiöiden suuresta lisäystarpeesta eivät kylläkään pidä yhtä tulevan väestökehityksen kanssa.
Helsingin kaupungilla on edessään mittava tehtävä pystyä luomaan edellytykset kohtuuhintaisten perheasuntojen rakentamiselle. Vuokra-asuntojen lisäksi tarvitaan kohtuuhintaisuuden
saavuttamiseksi Hitas-asuntojen nykyistä olennaisesti laajempaa tuotantoa; kerrostalojen lisäksi myös pientaloihin. Omaehtoisen ja tuotantomuotoisen urbaaniomakotitalojen tuotannon
edellytykset ovat myös tarpeen Hitas-pohjalle, jotta seudullisen nettomuuttotappion supistamistavoite voidaan saavuttaa ja jotta Helsinkiin saadaan aikaan nykyistä monimuotoisempi
asumismahdollisuus.
3.5. Kaikki asuntokunnat
NOPEA kasvu vaihtoehdon mukaan talouksien lukumäärä olisi vuonna 2030 Helsingissä 376
000 ja PERUS vaihtoehdon mukaan 360 000. Edeltäneen 17 vuoden (1997–2013) aikana
asuntokuntien lukumäärä lisääntyi 47 500 ja ennusteessa lisäys olisi PERUS kasvussa 43 000
ja NOPEA kasvussa 57 000 asuntokuntaa.
Kuvio 55. Kaikki asuntokunnat 1997–2013 ja asuntokuntaennusteet, lkm
Kuvio 55. Kaikki asuntokunnat 1997–2013 ja asuntokuntaennusteet, lkm
NOPEA kasvu
390000
PERUS kasvu
Kasvu vv. 1997-2013 (17 v.):
50 386 taloutta
370000
350000
330000
310000
290000
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
NOPEA
61 000 taloutta
PERUS
45 000 taloutta
250000
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
270000
1-hengen talouksien määrä oli v. 2013 noin 154 000 taloutta eli noin 48 % kaikista ja v. 2030
määrä56.
olisiAsuntokuntaennuste
NOPEA kasvun vaihtoehdossa
noin 178 000NOPEA
ja osuus 47
% kaikista.
Kuvio
ja henkilöluku,
kasvu
ja 1 he osuus
100 %
49%
60 %
48%
2- hengen asuntokuntien määrä oli v. 2013 noin 97 000 taloutta ja v. 2030 NOPEA kasvussa
49%
80115
% 000 ja PERUS kasvussa 112 000. Osuus kaikista talouksista olisi molemmissa vaihnoin
toehdoissa koko ennustejakson ajan noin 30 %.
3-ja 4+-hengen talouksien määrä oli molemmissa v. 2013 noin 32 000. Vuonna 2030 määrät olisi48%
40 %
vat edelleen lähes samat molemmissa kokoluokissa, noin 42 000 taloutta ja osuus lisääntyisi noin
yhdellä
47%
20 % % yksiköllä. PERUS vaihtoehdossa vuoden 2030 määrät olisivat molemmissa kokoluokissa
noin 2 000 taloutta vähemmän.
0%
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
47%
2030
4+he
32240 32873 33457 33966 34505 35019 35469 35908 36327 36805 37371 38017 38698 39416 40173 40923 41515 42017
3 he
32363 33036 33671 34187 34733 35269 35766 36245 36699 37176 37690 38226 38778 39348 39921 40496 41011 41504
53
2he
97332 98813 100365101394102494103550104564105527106474107393108267109130110008110890111778112731113742114788
1 he
153206155082156858158372159626161027162416163964165586167185168696170106171391172652173895175115176379177675
250000
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
270000
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
NOPEA
61 000 taloutta
PERUS
45 000 taloutta
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
290000
250000
Kuvio 56. Asuntokuntaennuste ja henkilöluku, NOPEA kasvu ja 1 he osuus
Kuvio 56. Asuntokuntaennuste ja henkilöluku, NOPEA kasvu ja 1 he osuus
100 %
49%
80 56.
% Asuntokuntaennuste ja henkilöluku, NOPEA kasvu ja 1 he osuus 49%
Kuvio
100 %
60 %
80 %
40 %
60 %
20 %
40 %
0%
204+he
%
32240 32873 33457 33966 34505 35019 35469 35908 36327 36805 37371 38017 38698 39416 40173 40923 41515 42017
3 he
32363 33036 33671 34187 34733 35269 35766 36245 36699 37176 37690 38226 38778 39348 39921 40496 41011 41504
02he
%
yht.
49%
48%
49%
48%
48%
47%
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
97332
2013 98813
2014 100365101394102494103550104564105527106474107393108267109130110008110890111778112731113742114788
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
153206155082156858158372159626161027162416163964165586167185168696170106171391172652173895175115176379177675
32240 32873 33457 33966 34505 35019 35469 35908 36327 36805 37371 38017 38698 39416 40173 40923 41515 42017
48%
47%
47%
47%
1 he
4+he
1 he
49% 33036
48% 33671
48% 34187
48% 34733
48% 35269
48% 35766
48% 36245
48% 36699
48% 37176
48% 37690
48% 38226
48% 38778
48% 39348
48% 39921
48% 40496
47% 41011
47% 41504
47%
3
he % 32363
2he
315145
324351
342644
358875
375984
97332 98813 100365101394102494103550104564105527106474107393108267109130110008110890111778112731113742114788
1 he
153206155082156858158372159626161027162416163964165586167185168696170106171391172652173895175115176379177675
Jos ennuste
2007
väes1 he % suunnilleen
49% 48% 48% toteutuu,
48% 48% on
48% kyseessä
48% 48% selvästi
48% 48%vuonna
48% 48%
48% alkanut
48% 48%Helsingin
47% 47% 47%
yht.
315145
324351
342644 1-hengen talouksien
358875osuus vähenisi. Myös
375984
törakenteen
muutoksen
jatkuminen pysyvästi;
PERUS-kasvu ennusteen mukaan kävisi näin. Muutos on kuitenkin lievä ja saattaa olla ns.
Kuvio 57. 1-hengen asuntokuntien osuus kaikista vv. 1985–2030, %
saturaatiopiste.
NOPEA kasvu
PERUS kasvu
50%
Kuvio 57. 1-hengen asuntokuntien osuus kaikista vv. 1985–2030, % Kuvio 57. 1-hengen asuntokuntien osuus kaikista vv. 1985–2030, %
40%
NOPEA kasvu
PERUS kasvu
toteutunut
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
toteutunut
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
48%
50%
46%
48%
44%
46%
42%
44%
40%
42%
Tähän rakennemuutoksen on varmaan useita syitä, kuten
-
Helsingissä toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärien
kasvun pysähtyminen,
-
yksiöiden hintatason ennätysmäinen nousu ja vuokrien nopea kasvu, jolloin
halvempia asuntoratkaisuja haetaan naapurikunnista,
-
nuorten muuttoliikkeen suuntautuminen muualta maasta yhä suhteellisesti enemmän
muille Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä ym. keskuskaupunkeihin; niin opiskelijoiden
kun työssäkäyvienkin.
-
Helsingissä työpaikkojen kasvu on ollut viimeisten 10 vuoden aikana hidasta.
Vanhimman iän mukaan jaoteltuna 35–54 v. ikäryhmän lukumäärä lisääntyy NOPEA kasvu
vaihtoehdossa nykyisestä noin 106 000 taloudesta 2030 noin 140 000 talouteen.
Vanhimmassa ikäluokassa 75 v+ nykyinen noin 33 000 määrä kasvaa noin 59 000 talouteen.
Rakenteessa edellä mainittu näkyy siten, että ikäryhmän 35–54 v. osuus kaikista kasvaa vuoteen 2030 mennessä 3,5 ja ikäryhmän 75 v. + 5 prosenttiyksikköä.
54
Kuvio 58. Asuntokuntaennuste, vanhimman ikä, NOPEA kasvu, 65+v. % -osuus
Kuvio 58. Asuntokuntaennuste, vanhimman ikä, NOPEA kasvu, 65+v. % -osuus
400000
350000
300000
250000
200000
150000
100000
Kuvio50000
58. Asuntokuntaennuste,
400000
0
13
14
15
16
17
18
350000
75 32969 33901 34433 35940 36390 37620
300000
65 - 74 40082 40934 42080 42104 43157 43344
250000
55 - 64 50014 50072 50477 50976 51587 52572
45 - 54 54697 54723 54623 54363 53837 53070
200000
35 - 44 51351 52806 54306 55931 57898 59997
150000
25 - 34 64075 65429 66635 67309 67816 68096
100000
18-24 21953 21938 21796 21296 20674 20165
65v- % 23%
23%
24%
24%
24%
24%
50000
0
13
14
15
16
17
18
28%
27%
26%
25%
24%
23%
vanhimman ikä, NOPEA kasvu, 65+v. % -osuus
22%
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
39000 41171 43687 46179 48449 50452 52109 53510 55012 56303 57650 58947
28%
21%
27%
43485 42942 42152 41309 40510 40108 40107 40218 40412 40893 41316 41634
26%
53495 54298 55029 55785 56507 56542 56328 56046 55501 54717 54497 54781
25%
52844 53121 53681 54389 55379 56953 58664 60695 63118 65710 67607 69070
61443 62476 63244 64170 65306 66371 67489 68470 69283 69850 70228 70457
24%
68222 68212 67974 67435 66489 65483 64436 63282 62043 61037 60324 59824
23%
19725 19422 19319 19293 19384 19569 19741 20084 20396 20754 21025 21269
24%
25%
25%
25%
25%
25%
26%
26%
26%
26%
27%
27%
22%
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
21%
75 32969
33901 34433 35940
37620 vaikutus
39000 41171 Helsingin
43687 46179 48449
50452 kasvun
52109 53510väestösuunnitteessa,
55012 56303 57650 58947
Keski-ikäisten
kasvuluvuissa
on36390
suurin
nopean
65 - 74 40082 40934 42080 42104 43157 43344 43485 42942 42152 41309 40510 40108 40107 40218 40412 40893 41316 41634
muttaKuvio
65+
v. ikäryhmän
muutoksessa
kyse
on
lähes
yksinomaan
luonnollisesta
väestötekijäistä.
59. Asuntokuntaennuste, lukumäärän lisäys, NOPEA
kasvu,
55 - 64 50014 50072 50477 50976 51587 52572 53495 54298 55029 55785 56507 56542 56328 56046 55501 54717 54497 54781
Tämä merkitsee
sitä,
että
jos
Helsinki
ei
onnistu
rajoittamaan
seudullista
muuttotappiota,
ennuste
45 - 54 54697 54723 54623 54363 53837 75+
53070 52844
53121-osuus
53681 54389 55379 56953 58664 60695 63118 65710 67607 69070
v. %
35
44
52806 54306 toteudu,
55931 57898 mutta
59997 61443
62476 63244 64170
65306 66371
67489 kyllä
68470 69283
69850 70228 70457 80%
keski-ikäisten
ei kohdalla
vanhimman
ikäluokan
osalta
toteutuu.
6000 51351
25 - 34 64075 65429 66635 67309 67816 68096 68222 68212 67974 67435 66489 65483 64436 63282 62043 61037 60324 59824 70%
5000
18-24 21953 21938 21796 21296 20674 20165 19725 19422 19319 19293 19384 19569 19741 20084 20396 20754 21025 21269
60%
4000
Keskimääräinen
on 2013–2020
325%800
ja
65v- % 23% kasvu
23%
24%
24%
24%
24% noin
24%
25%asuntokuntaa
25%
25%
25% per
26% vuosi
26%
26%kaudella
26%
27% 2021–
27%
50%
3000
2030 noin
3 500 per vuosi. Nämä luvut ovat NOPEA kasvu vaihtoehdossa.
40%
2000
30%
1000
0 59. Asuntokuntaennuste, lukumäärän lisäys, NOPEA kasvu, 20%
Kuvio
Kuvio 59. Asuntokuntaennuste, lukumäärän lisäys, NOPEA kasvu, 75+ v. % -osuus 10%
-1000
75+ v. % -osuus
0%
-2000
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
80%
6000
75 931
532
1507
450
1231 1380 2171 2516 2491 2271 2003 1656 1401 1502 1291 1347 1297
70%
5000
65 - 74 852
1146
23
1054
187
141
-543
-791
-843
-799
-402
-1
111
194
480
423
318
60%
4000
55 - 64
58
406
499
611
985
923
803
730
757
722
36
-215
-282
-544
-784
-220
284
50%
3000
45 - 54
26
-100
-261
-526
-767
-225
277
560
708
989
1574 1712 2030 2423 2592 1898 1462
40%
2000
35 - 44 1455 1500 1624 1967 2099 1446 1033
768
926
1135 1065 1118
982
813
566
378
230
30%
1000
25 - 34 1354 1206
675
507
280
126
-10
-238
-539
-946 -1006 -1047 -1154 -1239 -1006 -713
-500
20%
0 -15 -142 -500 -623 -508 -440 -303 -102 -26 91 185 172 343 312 358 271 244
18-24
75v.-% 20%
12%
42%
13%
35%
41%
63%
73%
72%
66%
58%
49%
41%
43%
37%
40%
39%
10%
-1000
0%
-2000
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
75 -
931
532
1507
450
1231
1380
2171
2516
2491
2271
2003
1656
1401
1502
1291
1347
1297
65 - 74
852
1146
23
1054
187
141
-543
-791
-843
-799
-402
-1
111
194
480
423
318
55 - 64
58
406
499
611
985
923
803
730
757
722
36
-215
-282
-544
-784
-220
284
45 - 54
26
-100
-261
-526
-767
-225
277
560
708
989
1574
1712
2030
2423
2592
1898
1462
35 - 44
1455
1500
1624
1967
2099
1446
1033
768
926
1135
1065
1118
982
813
566
378
230
25 - 34
1354
1206
675
507
280
126
-10
-238
-539
-946
-1006
-1047
-1154
-1239
-1006
-713
-500
18-24
-15
-142
-500
-623
-508
-440
-303
-102
-26
91
185
172
343
312
358
271
244
75v.-%
20%
12%
42%
13%
35%
41%
63%
73%
72%
66%
58%
49%
41%
43%
37%
40%
39%
Kasvussa on 75v.+ osuus vuosina on suurimmillaan 2020–2025, kun ns. suuret ikäluokat siirtyvät tähän ikäryhmään.
PERUS kasvu vaihtoehdossa asuntokuntien määrä nousisi vuonna 2030 noin 360 000 talouteen; kasvua 2014–20 20 noin 3 000 per vuosi ja 2021–2030 noin 2 500 asuntokuntaa per
vuosi. Alla olevassa kuviossa on esitetty ajanjakson 1996–2013 asuntokuntien kasvu samoilla
jaksoilla kun ennusteissa.
55
60. Asuntokuntien kasvu 1996–2012 ja ennusteet 2013–30, henkilöluku
KuvioKuvio
60. Asuntokuntien
kasvu 1996–2012 ja ennusteet 2013–30, henkilöluku
4+ he
Asuntokuntien kasvu 1996–2012 ja ennusteet 2013–30, henkilöluku
3 he
2026-30
2021-25
2016-20
2013-15
2026-30
2 he
1 he
2026-30
2021-25
2016-20
2013-15
NOPEA kasvu
2026-30
2021-25
2016-20
2013-15
PERUS kasvu
2008-13
2004-08
1999-'03
TOTEUTUNUT
2021-25
2016-20
2013-15
2008-13
2004-08
1996-98
1999-'03
2 he
4+ he
1 he
3 he
1996-98
4500
4000
3500
3000
Kuvio
60.
2500
2000
4500
1500
4000
1000
3500
500
3000
2500 0
-500
2000
1500
1000
500
0
-500
Kuvio
NOPEA-PERUS
ero, asuntokuntia
Toteutunut
kasvu61.
ennustetta
edeltävällä 17kasvu
vuodenennusteiden
jaksolla on suunnilleen
NOPEA ja PETOTEUTUNUT
PERUS kasvu
NOPEA kasvu
RUS vaihtoehtojen
keskiarvo.
15500
55 -
13500
Kuvio 61. NOPEA-PERUS kasvu ennusteiden ero, asuntokuntia
Kuvio 61.
NOPEA-PERUS kasvu ennusteiden ero, asuntokuntia
11500
45 - 54
9500
15500
7500
13500
35 - 44
55 -
5500
11500
25 - 34
45 - 54
3500
9500
18-24
35 - 44
1500
7500
-500
5500
3500
Kuvio1500
62.
-500
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
25 - 34
18-24
Vuokra-asuntokunnat¹ ja rahoitusmuoto, lkm, ja % -osuus kaikista
talouksista
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
50,0 %
150000
Suurimat
ovat ikävälillä 25–54 vuotiaat
ja pienin nuorimmassa
Vanhemmissa
Kuvio
62.erot
Vuokra-asuntokunnat¹
ja rahoitusmuoto,
lkm,ikäluokassa.
ja % -osuus
kaikista
120000
49,5 %
ikäluokissa ei eroja juuri ole.
talouksista
90000
50,0 %
150000
3.6. Yhteenveto
60000ennusteista
49,0 %
120000
Asuntokuntaennusteet ovat lineaarisen mallin tuotteita. Mallissa ei voida tietenkään arvioida
30000
49,5 %
vuotuisia vaihteluja asuntokuntien talouksien määrissä. Vaikein ennustettava on muuttoliikkeen
90000
volyymi; muuttoliike
48,5 %
0 riippuu paljon kansantalouden tilanteesta sekä meillä että muualla ja talou–
1998 2000 2002 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
60000lyhyelläkin välillä shokinomaisia, nopeita muutoksia. Esimerkkinä 6 vuoden
dessa voi tapahtua
49,0 %
Asumisoik.as.
3010 4686 5554 6088 6187 6251 6457 6525 6593 7012 7124 7520
takainen finanssikriisi,
joka alkoi meillä vaikuttaa täydellä painolla vuodesta 2009 lähtien. Kukaan
30000
VRA vuokra-as.
71710 68424 70500 70000 71000 72174 73981 74445 75845 76141 78355 80569
ei pystynyt ennakoimaan kriisiä eikä sen aiheuttamia dramaattisia seurauksia, jotka edelleen jatkuARA vuokra-as. 57803 63773 64477 66415 66920 66653 65967 66171 66191 67162 66358 66721
48,5 %
0
vat, joskin laimeampina.
1998 2000 2002 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
vuokra-as. % 48,8 % 49,3 % 49,6 % 49,4 % 49,3 % 49,4 % 49,4 % 49,2 % 49,2 % 49,4 % 49,5 % 49,7 %
Asumisoik.as. 3010 4686 5554 6088 6187 6251 6457 6525 6593 7012 7124 7520
yht.
132523
136883 140531 142503 144107 145078 146405 147141 148629 150315 151837 154810
VRA vuokra-as. 71710tilastoperusteen
68424 70500 70000
71000 72174
73981 74445
76141 78355 80569
1)Tilastokeskuksen
muutoksen
johdosta
VRA 75845
(vapaarahoitteiset
vuokra-
ARA vuokra-as.
578032002-05
63773 64477
66415
66920 66653
65967 66171 66191
67162 66358kehityksen
66721
taloudet)
vuosien
lukuja
on arvioitu
tuotantotilastojen
ja tapahtuneen
kautta.
vuokra-as. % 48,8 % 49,3 % 49,6 % 49,4 % 49,3 % 49,4 % 49,4 % 49,2 % 49,2 % 49,4 % 49,5 % 49,7 %
yht.
132523
136883
140531
142503
144107
145078
146405
147141
148629
150315
151837
154810
1)Tilastokeskuksen tilastoperusteen muutoksen johdosta VRA (vapaarahoitteiset vuokrataloudet) vuosien 2002-05 lukuja on arvioitu tuotantotilastojen ja tapahtuneen kehityksen
56 kautta.
Muut väestömuutokset, kuten syntyvyys, kuolleisuus, siviilisäädyn muutokset ja väestön vanheneminen, ovat helpommin ennustettavissa. Muutokset ovat yleensä hitaita ja suhteellisen pieniä.
Esimerkiksi Helsingissä väkiluvun muutokset olivat kaudella 1997–2013 keskimäärin 0,84 %
väkiluvusta ja eri vuosina vaihteluväli oli 0-1,44 %, mikä suuri vaihtelu johtuu muuttoliikkeestä.
Väestöennusteissa seuraavan 17 aikana (2014–2030) keskimääräinen kasvu on Helsingin NOPEA väestösuunnitteessa 1,12 % vaihdellen välillä 0,97- 1,64 %. Tilastokeskuksen väestöennusteessa vastaava keskiarvo on 0,76 % vaihteluvälillä 0,59–0,98 %.
Asuntokuntien määrän kasvuun voidaan vaikuttaa myös Helsingin omilla toimilla. Mitä enemmän on kohtuuhintaisia omistus- ja vuokra-asuntoja tarjolla sitä hanakammin kaupunkiin muutetaan. Keskeiseen osioon tulee silloin harjoitettava tonttipolitiikka ja ARA vuokra-asuntotuotantoa
rajoittavat toimet sekä kysyntään nähden riittämätön Hitas-tuotanto varsinkin kantakaupungissa
ja sen liepeillä. Jos kaupungin tontteja ei osoiteta riittävästi kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon,
nousevat osakeasuntojen markkinahinnat ja markkinaperusteiset vuokrat. Näin on Helsingissä
käynyt ja seurauksena on ollut voimakas seutumuuton nettotappio jo vuosikymmeniä sekä nyttemmin työpaikkojen muuta seutua selvästi hitaampi kasvu. Helsingissä on syytelty em. kehityksestä naapurikuntia, mutta kyseessä on kaupungin omien toimien seuraus.
Sitä niittää mitä kylvää !
57
4. VUOKRA-ASUNTOKUNNAT
JA ja
ENNUSTEET
Kuvio
60. Asuntokuntien kasvu 1996–2012
ennusteet 2013–30, henkilöluku
4.1.4500
Vuokra-asuntokunnat
2026-30
2021-25
2016-20
2013-15
2026-30
2021-25
2016-20
2013-15
2008-13
2004-08
1996-98
1999-'03
4000
Helsingissä
vuokralla asumisessa on pitkät perinteet; tämä jatkuu tulevaisuudessakin joka 4+
toisen
he
3500
talouden
3000 asumisen hallintaperusteena. Helsinkiin on muuttanut vuosikymmenten ajan nuoria
3 he
2500opiskelun ja työn perässä ja he ovat tarvinneet ensi asunnokseen vuokrahuoneiston.
ihmisiä
Nyt
2000
kaupunkiin
muuttaa runsaasti väkeä muista maista ja hekin tarvitsevat ainakin alkuun vuok2 he
1500
1000
ra-asunnon.
Helsingin asuntomarkkinoiden pitkäaikainen epätasapaino on vaikuttanut omistus1 he
500
asuntojen
0 hintojen nousuun sellaiselle tasolle, että suuri osa talouksista ei pysty hankkimaan omaa
-500 Osa ei haluakaan.
asuntoaan.
Kaupungin ja valtion tukitoimet eivät ole olleet riittäviä kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten turvaamiseksi. Kaupunki omistaa noin 70 % rakennuskelpoisesta maa-alasta ja tämä antaisi
TOTEUTUNUT
PERUS kasvu
kasvu
mahdollisuuden tarjota
edullisia tontteja niin
vuokra-asuntojen kuinNOPEA
osakeja pientalojen kohtuuhintaiseen (Hitas) tuotantoon. Valtion tukitoimet ovat olleet riittämättömiä sekä rakennuskustannussyistäKuvio
että aluepoliittisista
syistä. Rakennuskustannusten
muuta maata
taso johtuu
61. NOPEA-PERUS
kasvu ennusteiden
ero, korkeampi
asuntokuntia
pääosin kilpailun riittämättömyydestä ja ylivahvan grynderitoiminnan liian suuresta määrästä.
Monet15500
yleishyödylliset rakennuttajat ovat luopuneet omistusasuntojen tuottamisesta.
55 -
13500
Vuokra-asuminen
on joutumassa yhä enemmän kovan markkinabisneksen otteeseen. Vapaara11500
hoitteiset vuokrat ovat nousseet jo tasolle, mikä aiheuttaa poismuuttoa. Perimmäinen syy45tähän
- 54 on
tarpeeseen
9500nähden riittämätön kohtuuhintaisten kaupungin ja valtion tukemien vuokra-asuntojen
- 44
tuotanto.
Sen lisäksi pysyvästi kohtuuhintaiseksi tarkoitettujen vuokratalojen vuokria on35
korotet7500
tu vastoin tukitoimista annettujen lakien omakustannusmääräyksiä. Viranomaiset ovat antaneet
5500
25 - 34
vuokranmäärityksen sellaisia tulkintoja, joilla ei taida olla lakien antamaa valtuutusta. Eräs
näis3500
tä perusteista on ns. korjauksiin varautuminen, joka on ylittänyt erityisesti Helsingissä suurten
18-24
1500yhteisöjen menettelyssä kohtuullisuuden. Korjauksiin varaudutaan normaalilla tavalla
yksityisten
poistoja -500
tekemällä, ei ylimääräisillä pysyvillä vuokrilla.
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
Helsingissä asuntokunnista asui vuokralla vuoden 2012 lopulla 155 000 taloutta.
Kuvio 62. Vuokra-asuntokunnat¹ ja rahoitusmuoto, lkm, ja % -osuus kaikista
Kuvio 62. Vuokra-asuntokunnat¹ ja rahoitusmuoto,
talouksista lkm, ja % osuus kaikista talouksista
50,0 %
150000
120000
49,5 %
90000
60000
49,0 %
30000
0
Asumisoik.as.
1998 2000 2002 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
48,5 %
3010 4686 5554 6088 6187 6251 6457 6525 6593 7012 7124 7520
VRA vuokra-as. 71710 68424 70500 70000 71000 72174 73981 74445 75845 76141 78355 80569
ARA vuokra-as. 57803 63773 64477 66415 66920 66653 65967 66171 66191 67162 66358 66721
vuokra-as. %
yht.
48,8 % 49,3 % 49,6 % 49,4 % 49,3 % 49,4 % 49,4 % 49,2 % 49,2 % 49,4 % 49,5 % 49,7 %
132523
136883
140531
142503
144107
145078
146405
147141
148629
150315
151837
154810
1)Tilastokeskuksen tilastoperusteen muutoksen johdosta VRA (vapaarahoitteiset vuokrataloudet) vuosien 2002-05 lukuja on arvioitu tuotantotilastojen ja tapahtuneen kehityksen
kautta.
58
Arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa asui vuoden 2012 lopulla noin 67 000 vuokrataloutta.
ARA-vuokra-asuntokuntien määrä ei ole viime vuosina noussut, vaikka näitä asuntoja on
rakennettu 1998–2012 yhteensä 14 200 huoneistoa. Kun samaan aikaan aravarajoituksista on
vapautunut vanhoja vuokra-aravia yhteensä noin 9000 asuntoa, joista noin kolmannes kaupungin omistuksessa ja ne säilynevät kohtuuhintaisina tai peruskorjauksen kautta palaavat takaisin
rajoitusten piiriin. Näin ollen kohtuuhintaisten ARA-vuokra-asuntojen lisäys vain noin 8 000
asuntoa eli keskimäärin runsaat 500 asuntoa vuodessa 1992–2012, mistä vain noin puolet on
ollut ns. yleisiä eli yleisen hakemisen piirissä olevia asuntoja.
Asumisoikeusasunnot (ASO) ovat myös ARA-vuokra-asuntoja. ASOt kuuluvat kohtuuhintaisten asuntojen kategoriaan ja niissä asuvat taloudet lasketaan mukaan kohtuuhintaisen
vuokra-asumisen joukkoon. ASO-asunnoissa asui vuoden 2012 lopulla 7520 vuokrataloutta.
Kun vielä vapautuneista vuokra-aravista kolmannes eli kaupungin omistamat ja vapautuneet
vuokra-asunnot, 3 000 asuntoa jää tähän ryhmään, asui Helsingissä kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa noin 77 500 taloutta eli noin neljännes kaikista helsinkiläisistä asuntokunnista.
Vapaarahoitteisissa eli markkinavuokraisissa huoneistoissa asuvien talouksien määrä on lisääntynyt pelkästään vuodesta 2005 lähtien noin 10 000 taloudella. Näistä noin 6 000 on vapautuneita aravia ja 2 500 ns. välimallia. Asuntojen omistuksesta ei ole tarkkaa tilastoa (verottajalla on) käytettävissä, mutta Tilastokeskuksen aiempien selvitysten mukaan yksityishenkilöt
omistavat näistä noin 60 %.
Vapaarahoitteisissa asunnoissa asuvien talouksien keskimääräinen taloudellinen tilanne ei
suuresti eroa ARA-vuokratalouksista (tulee esille myöhemmin). Kuitenkaan kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja ei näille talouksille ole riittänyt. Vuokrasääntelyn ollessa voimassa nämäkin
asuntokunnat asuivat kohtuuhintaisesti. Sääntelyn purkaminen lisäsi vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa hetkellisesti, mutta viimeisten 10–15 vuoden aikana lisäystä on tullut
vain aravarajoitusten vapautumisesta ja valtion suhdannesyistä antamaa tukea vain lyhyillä
rajoituksilla olevalle vuokratuotannolle.
Kuvio 63. Vuokra-asuntokunnat, henkilöluku, km. he/talous
ja % vakinaisesta väestöstä
Kuvio 63. Vuokra-asuntokunnat, henkilöluku, km. he/talous ja % vakinaisesta väestöstä
160000
45,1
120000
45,0
80000
44,9
40000
44,8
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
1,75
1,75
1,76
1,76
1,76
1,76
4+ he
11881
11855
11959
12133
12275
12387
3 he
13783
13790
14256
14329
14341
14597
2 he
40357
40970
41506
42174
42747
43920
1 he
km. henk.
80384
80526
80908
81679
82474
83906
% /vak. väestö
45,2
44,8
44,8
45,0
44,9
45,1
Yhteensä
146405
147141
148629
150315
151837
154810
44,7
Kuvio 64. Vuokra-asuntokunnat ja huoneistotyyppi v. 2012, lkm
30000
25000
20000
15000
59
45,0
80000
44,9
40000
44,8
0
44,7
2007 vain hieman,
2008
2009 vuokrahinnoittelu
2010
2011
2012
Siis tarjonta on lisääntynyt
mutta
varsinkin Helsingissä
km. henk.
1,75
1,75hinnoittelu
1,76osuu siihen
1,76 väestönosaan,
1,76
”karannut
käsistä”. Yksiöiden
kova
jolla1,76
on heikoimmat
4+
he
11881
11855
11959
12133
12275
12387
tulot (opiskelijat, työttömät ja pienellä eläkkeellä elävät).
3 he
13783
13790
14256
14329
14341
14597
Yhden2 henkilön
talouksien
kaikista vuokratalouksista
2007–201243920
noin 54 % ja
he
40357 osuus40970
41506
42174on ollut42747
2-hengen
yhteensä 80526
82 %. Yksiössä
määrä oli 48
000 taloutta
eli kaikista
1 he noin 28 % eli
80384
80908asuvien81679
82474
83906
vuokratalouksista
31
%.
Kaksioissa
asuu
vuokratalouksista
64
300
(42
%
kaikista),
kolmioissa
% /vak. väestö
45,2
44,8
44,8
45,0
44,9
45,1
28700 (19 %) ja suuremmissa huoneistoissa 12 800 taloutta (8 %). Vapaarahoitteisissa (VRA)
Yhteensä
148629
154810 talouksista.
asuu yhteensä
81 000146405
taloutta (52147141
%) ja ARA
asunnoissa150315
75 000 (48151837
%) tilastoiduista
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
1h+kk/kt
1h+k
2h+kk/kt
2h+k
3h+k/kk/kt
4+h+k/kk/kt
Tunt.
ARA
9634
2336
14975
15953
17445
6192
186
VRA
28008
7687
17003
13149
9196
4832
694
ASO
286
136
1961
1285
2090
1760
2
37928
10159
33939
30387
28731
12784
882
yht.
kaikki
154810
Kun Helsingissä valitetaan pulaa pienistä vuokra-asunnoista, kyseessä on usein pula kohtuuhintaisista
eli ARA yksiöistä. Niitä
on niukasti ikä
tarjolla,
vain neljännes kaikista
vuokKuvio
65. yksiöistä
Vuokra-asuntokunnan
vanhimman
ja hallintaperuste
v. 2012
rayksiöistä.
100 Sama pula koskee myös omistusyksiöitä; yksiö-markkinoilla on tapahtunut suuri
rakenteellinen
muutos. Helsingissä on 68 000 yksiötaloutta ja nyt näistä asuu omistamassaan
%
75
yksiössä 16 900 taloutta (25 %, 1h+kt/kk-tyypissä enää 21 %). Lopuista 51 000 vuokrataloudesta asuu ARA- yksiöissä 12 000 ja VRA yksiöissä 36 000 taloutta. Vajaat 3 000 yksiötaloutta
50
on huoneistotyypiltään tuntematon.
25
Koska yksiöiden
vuokratuotto ja hinnannousuodotukset suhteessa sijoitukseen on korkein ja
investointiriski pienin, on yksiöitä ostettu tai jätetty asunnonvaihdon tai perimisen ym. yh0
25- 35- 45- 5525- 35-tämä
45- 55-tahti on kiihtynyt
25- 35- 45- 5525- 35- 45- 55- aikana
teydessä sijoitusasunnoiksi.
kuluneiden
-24
65- Ilmeisesti
yht -24
65- yht -24
65- yht -24 20 vuoden
65- yht
34 44 54 64
34 44 54 64
34 44 54 64
34 44 54 64
vuokrien hintasääntelyn
loputtua.
Yksiöiden
ylikysyntä
on
johtanut
koviin
myyntihintojen
1 HE
2HE
3 HE
4+ HE
nousuihin
niin
vanhoissa
kuin
ARA
26 18
21 29 28 24
24 uusissakin
42 25 25 31 yksiöissä.
22 15 30 63Kun
37 28varsinkin
29 20 17 asunto-omistamista
29 61 44 25 24 22 19 27aloittavaVRA
keski- ja
omaa
silloin
se on
64 pienituloinen
56 40 30 21 14 yksinelävä
34 50 44 28 ei
19kykene
12 8 23hankkimaan
32 26 19 14 10
11 18yksiötä
32 19 13
10 12kun
14 13
tarpeen,
hän11hakee
ja kysyntä
melkoinen
”pattitilanne”
eikä se
omistusas.
27 40 vuokrayksiötä
41 51 62 43 8 31
47 49 66 kasvaa.
77 47 5 Tämä
37 54 on
57 70
72 53 7 36
62 66 66 67 60
ratkea kovinkaan helposti. Helsingin kaupungilla on tähän ongelmaan todellinen ratkaisumahdollisuus: ARA-vuokra-asuntotuotannon ja Hitas-tuotannon lisääminen, mikä helpottaa
painetta pienten huoneistojen vuokrakysynnässä.
Kaikista asuntokunnista Helsingissä omistusasuntojen osuus yli 50 % toteutuu talouden
vanhimman iän mukaan luokiteltuna 1-hengen asuntokunnissa keskimäärin ikävälillä 55–64
vuotta, 2-hengen 45–54 vuotta, 3-hengen 35–44 vuotta ja 4+-hengen 35–44 vuotta. Tämä jakautuma muuttuu hitaasti, koska vanhimmissa ikäluokissa hallintaperuste ei enää juuri muutu.
Jos omistusasuntojen hankinta siirtyy yhä nuorempiin ikäluokkiin, vaikutus näkyy vasta vuosikymmenten jälkeen.
60
ASO
yht.
286
136
1961
1285
2090
1760
2
37928
10159
33939
30387
28731
12784
882
kaikki
154810
65. Vuokra-asuntokunnan vanhimman
ikä ja
hallintaperuste
v. 2012 v. 2012
KuvioKuvio
65. Vuokra-asuntokunnan
vanhimman
ikä
ja hallintaperuste
100
%
75
50
25
0
-24
25- 35- 45- 5525- 35- 45- 5525- 35- 45- 5525- 35- 45- 5565- yht -24
65- yht -24
65- yht -24
65- yht
34 44 54 64
34 44 54 64
34 44 54 64
34 44 54 64
1 HE
2HE
3 HE
4+ HE
ARA
26 18 21 29 28 24 24 42 25 25 31 22 15 30 63 37 28 29 20 17 29 61 44 25 24 22 19 27
VRA
64 56 40 30 21 14 34 50 44 28 19 12 8 23 32 26 19 14 10 11 18 32 19 13 10 12 14 13
omistusas. 11 27 40 41 51 62 43 8 31 47 49 66 77 47 5 37 54 57 70 72 53 7 36 62 66 66 67 60
Kuitenkaan talouden rakennemuutokset eivät näyttäisi erityisemmin suosivan omistusasuntojen
hankintaiän merkittävää alenemista Helsingissä. Nykyiseen helpohkoon lainansaantiin on odotettavissa kiristymisiä mm. omarahoitusosuuden suurempana vaatimuksena ja lainakorkojen todennäköisenä nousuna lähivuosina. Helsingissä varsinkin yksiöiden-kaksioiden hintataso on hankintakykyyn nähden liian korkea yhä useammalle 1-2-hengen taloudelle. Toisaalta hankintaa voi
edistää suurten ikäluokkien lapsilleen jättämät perinnöt, jotka enemmälti ovat omistusasuntoja.
Vuokratalouksien osuus kaikista 1-2 hengen talouksista v. 2012
1-2 he
Helsinki
Espoo
Vantaa
Tampere
– 24
90 %
91 %
85 %
92 %
25 - 34
71 %
65 %
61 %
67 %
35 - 44
58 %
52 %
51 %
43 %
45 - 54
56 %
49 %
47 %
38 %
55 - 64
43 %
34 %
35 %
32 %
65 -
32 %
21 %
23 %
24 %
Kaikki
53 %
45 %
43 %
47 %
1-2 hengen talouksista asuu vuokralla Helsingissä enemmistö 54–64-ikäluokkaan asti, Espoossa ja
Vantaalla 45–54-ikäluokkaan ja Tampereella 35–44-ikäluokkaan. Tämä vertailu osoittaa, että em.
talouksien oman asunnon hankkiminen Helsingissä tapahtuu keskimäärin noin 10 vuotta myöhemmin kuin Espoossa ja Vantaalla ja 20 vuotta myöhemmin kuin Tampereella.
Kuvio 66. Vuokra-asuntokunnat ja asumisväljyys 2012, lkm
50000
40000
30000
20000
10000
0
ARA
VRA
ARA
AHDAS
VRA
ARA
NORMI
VRA
VÄLJÄ
4+ HE
3749
2150
4616
1790
0
0
3 HE
1632
2414
5507
2006
1929
1026
2 HE
1317
4518
11657
12254
8972
5202
1 HE
0
0
10912
30621
23915
18458
6698
9082
32692
46671
34816
24686
yht.
Kuvio 67. Väljästi asuvat vuokrataloudet v. 2012, lkm
14000
12000
10000
61
50000
Vuokra-asuntokunnista asuu ahtaasti 10 % (16 000), normin mukaan (henkilö/huone, keittiötä
40000
huoneeksi lukematta) 52 % (78 000) ja väljästi 38 % (60 000). ARA-vuokra-asunnoissa asutaan
Kuvio 66.
Vuokra-asuntokunnat
javapaarahoitteisissa
asumisväljyysvuokra-asunnoissa.
2012, lkm
hieman 30000
harvemmin
ahtaasti
ja useammin väljästi kuin
20000
50000
10000
40000
Eniten väljää
asumista on 1 hengen vuokra-asuntokunnilla, 51 % (42 000) asuu väljästi. 20
30000
hengen vuokratalouksilla
vastaava
32 % (14 VRA
000). Muissa
ARA
VRA osuus on
ARA
ARAkokoryhmissä
VRA määrät
20000
ovat pieniä.
AHDAS
NORMI
VÄLJÄ
10000
4+ HE
3749
2150
4616
1790
0
0
23915
18458
Vanhimman
luokiteltuna
vuokratalouksien
ahtaasti asuminen
keskittyy
ikäryh0 mukaan
3 HEiän
1632
2414
5507
2006
1929
1026
ARA
VRA
ARA
VRA
ARA
VRA
mään 25–44
vuotta
kaikissa
kokoluokissa
(2-4+
he);
ahtaasti
asujista
on
63
%
tässä
ikäluokassa.
2 HE
1317
4518
11657 NORMI
12254
8972
AHDAS
VÄLJÄ5202
Väljä asuminen
jakautuu
tasaisemmin
eri
ikäluokkiin
varsinkin
1-hengen
talouksissa.
Kuiten1 HE
03749
02150
10912
30621
239150
184580
4+ HE
4616
1790
kin vanhimmassa
ikäryhmässä
65v.on
eniten
väljästi
asuvia
ja
siellä
juuri
1-hengen
taloukyht.3 HE 6698
9082
32692
46671
34816
24686
1632
2414
5507
2006
1929
1026
sissa. Väljä asuminen on tässä määritelty vähemmän kuin 1 henkilö/huone keittiötä huoneeksi
2 HE
1317
4518
11657
12254
8972
5202
lukematta.
1 HE
0
0
10912
30621
Kuvio
67. Väljästi
asuvat
vuokrataloudet v.
v. 2012,
lkm
Kuvio
67.
Väljästi
asuvat
vuokrataloudet
2012,
yht.
6698
9082
32692
46671
34816 lkm 24686
14000
12000
10000
8000
Kuvio 67.
6000
14000
4000
12000
2000
10000
0
8000
- 24 v.
6000
3 he
133
4000
2 he
1123
2000
1 he0
2913
Väljästi asuvat vuokrataloudet v. 2012, lkm
- 24 v.
yht. 3 he
2 he
133
4169
1123
25 - 34v.
35 - 44v.
45 - 54v.
55 - 64v.
65v. -
475
638
1111
433
165
2745
1932
3046
2760
2568
7672
25 - 34v.
5773
35 - 44v.
7856
45 - 54v.
7576
55 - 64v.
10133
65v. -
475
10892
638
8343
1111
12013
433
10769
165
12866
2745
1932
3046
2760
2568
kaikki
59052
Helsingin vuokra-asuntokunnat
piireittäin ja
rahoitusmuodoittain
jakautuvat
lähes samoin
1 he
2913
7672
5773
7856
7576
10133
kaikki
kuin vastaavasti jaoteltu vuokra-asuntokanta. Asuntokuntajako koskee vakituisesti asuttuja
yht.
4169
10892 piireittäin
8343
10769
59052
Kuvio
68. Vuokra-asuntokunnat
ja 12013
ARA (sis.
Asot) %12866
-osuus 2012
asuntoja,
kanta kaikkia asuntoja.
12000
VRA asunto
ASO asunto
ARA asunto
ARA %-osuus
Itä-Pakila
Itä-Pakila Länsi-Pakila
Länsi-Pakila Tuomarink.
Tuomarink.
Kulosaari
Kulosaari
Suutarila
Suutarila
Jakomäki
Jakomäki
Pukinmäki
Pukinmäki
Myllypuro
Myllypuro
Pasila
Pasila Vironniemi
Vironniemi
Maunula
Maunula
Oulunkylä
Oulunkylä
Laajasalo
Laajasalo
Puistola
Puistola
Munkkin.
Munkkin. Lauttasaari
Lauttasaari Taka-Töölö
Taka-Töölö
Alppiharju
Alppiharju Pitäjänmäki
Pitäjänmäki
Vartiokylä
Vartiokylä
Vallila
Vallila
Reijola
Reijola
Ullanlinna
Ullanlinna
Malmi
Malmi Vanhakaup.
Vanhakaup. Latokartano
Latokartano
Kaarela
Kaarela
Haaga
Haaga Herttoniemi
Herttoniemi
Kampinm.
Kampinm.
Vuosaari
Vuosaari
Kallio
Kallio Mellunkylä
Mellunkylä
90%
80%
10000 Kuvio 68. Vuokra-asuntokunnat piireittäin ja ARA (sis. Asot) % -osuus 2012
70%2012
Kuvio 68. Vuokra-asuntokunnat piireittäin ja ARA (sis. Asot) % -osuus
60%
8000
VRA asunto
ASO asunto
ARA asunto
ARA %-osuus
90%
12000
50%
6000
80%
40%
10000
70%
30%
4000
60%
8000
20%
2000
50%
10%
6000
0%40%
0
30%
4000
20%
2000
10%
0%
0
alue
ARA asunto
ASO asunto
VRA asunto
kaikki
ARA % -osuus
Helsinki
66358
7124
78355
151837
48 %
Kantakaupunki
13482
813
41448
55743
26 %
Esikaupungit
52876
6311
36907
96094
62 %
alue
ARA asunto
ASO asunto
VRA asunto
kaikki
ARA % -osuus
Helsinki
66358
7124
78355
151837
48 %
Kantakaupunki
13482
813
41448
55743
26 %
Esikaupungit
52876
6311
36907
96094
62 %
62
Eniten vuokra-asuntokuntia on Mellunkylän piirissä, missä samalla on myös eniten ARA- asuntoja (82 %). Kallion piirissä on lähes sama määrä talouksia, mutta ARA- asuntokuntien osuus vain
9 %. Kallion ja Kampinmalmin piireihin keskittyy määrällisesti eniten vapaarahoitteisia asuntoja.
Kantakaupungissa on ARA-talouksien osuus vain 26 % ja ilman ASO-asuntoja 24 %.
Kantakaupungin ARA-vuokralaisista on vielä merkittävä osa opiskelijatalouksia ja opiskelija-asuntoihin on rajoitettu vuokraoikeus, joten yleisen haun piirissä lienee ja Kantakaupungissa vakituisesti asuttuja ARA-vuokra-asuntoja alle 10 000 eli pitkälti alle 20 % kaikista
kantakaupungin ARA-vuokra-asunnoista. Esikaupungeissa ARA-asuntoja on 63 % kaikista
vuokra-asunnoista ja ilman ASO-asuntoja ARA-vuokra-asuntoja noin 55 %.
Nämä jakautumat ovat seurausta Helsingin kaupungin harjoittamasta maapolitiikasta, missä
jo vuosikymmeniä on ARA-vuokra-asunnot ”työnnetty” Esikaupunkeihin. Syynä on ollut osin
Kantakaupungin uudisrakentamisen rajatut mahdollisuudet, mutta myös se, että kaupunki on
ilmeisesti pitänyt Kantakaupungin keskeisten alueiden tontteja liian arvokkaina ARA-vuokra-asumiselle ja pyrkinyt houkuttelemaan näille ”arvotonteille” paremmin kunnallisveroa
maksavia talouksia.
Kantakaupunkiin rakennettiin 2000–2012 yhteensä 2743 ARA-vuokra-asuntoa ja näistä
Vanhankaupungin, Pikku-Huopalahden ja Hermannin alueille 2204 asuntoa, joten Kantakaupungin ydinalueille jäi vain 539 ARA- asunnon tuotanto (Vironniemi, Ullanlinna, Kampinmalmi, Taka-Töölö, Kallio, Alppiharju) ja näistäkin suurin osa oli opiskelija-asuntoja, ei
yleisessä haussa olevia. Sama jakautuma koskee myös asumisoikeusasuntoja. Kaikkiaan Kantakaupunkiin rakennettiin ao. vuosina yhteensä 9809 asuntoa, joista em. ydinalueille 3530
asuntoa: ARA- vuokra-asuntojen osuus oli koko Kantakaupungissa 2000–2012 noin 28 % ja
sen ydinalueella noin 15 %.
Asuntotuotanto Helsingissä 1968–2012
alue
Helsinki
ARA vuokra-as.
ARA % -osuus
Kantakaupunki
kaikki
ARA vuokra-as.
ARA % -osuus
Esikaupungit
kaikki
ARA vuokra-as.
ARA % -osuus
1968–82 1983–97
6172958279
20335
24768
33 %
42 %
1251912264
3174
4976
25 %
41 %
4921046015
17161
19792
35 %
43 %
1998–20121968–2012
49015 169023
14177
59280
29 %
35 %
11321 36104
3510
11660
31 %
32 %
37694 132919
10667
47620
28 %
36 %
Luvut sisältävät kaikkien erityisryhmien ja yleisessä haussa olevien ARA-vuokra-asuntojen
määrät.
63
4.1. Vuokra-asuntokuntaennusteet
Vuokra-asuntokuntaennusteet voidaan tehdä samalla tavalla kuin kaikkien asuntokuntien tai tekemällä lineaarinen ennuste vuokratalouksien osuudesta kaikista asuntokunnista vanhimman iän
ja henkilöluvun suhteen. Tässä ennusteessa se on tehty molemmilla tavoilla ennusteen pätevyyden
parantamiseksi. Havaintojen aikaväli on lyhyt, koska Tilastokeskus on muuttanut hallintaperusteen tilastopohjaa, jolloin pitempää aikasarjaa ei voi käyttää. Havainnot ovat vuosilta 2005–2012.
1-hengen vuokra-asuntokuntien määrä nousisi Helsingissä vuoteen 2030 mennessä PERUS kasvu vaihtoehdossa noin 96 100 ja NOPEA kasvu vaihtoehdossa noin 100 300 talouteen nykyisestä
noin 84 000 taloudesta (kuvion luvut 2002–2004 on arvioitu interpoloimalla). Kasvua olisi 2014
noin 15 000 vuokra-asuntokuntaa NOPEA ennusteessa ja PERUS ennusteessa noin 8 500.
1-hengen vuokratalouksien määrän kasvu hidastui nopeasti 2008–2010 ehkä finanssikriisin
aiheuttaman talouden pahimman taantuman vuoksi, näin erityisesti vaparahoitteisten vuokratalouksien kasvussa (sama myös 1 he omistusasuntotalouksissa). Vuositason kasvu ennusteessa
olisi NOPEA-vaihtoehdossa aluksi noin 1000 talouden tuntumassa ja myöhemmin runsaat
800 taloutta. PERUS-kasvussa luvut ovat noin vuosittain 200–330 taloutta vähemmän.
Kuvio 69. 1-hengen vuokra-asuntokunnat 1999–2012 ja ennusteet, henk.
Kuvio
69. 1-hengen
vuokra-asuntokunnat 1999–2012
jaja
ennusteet,
henk.
Kuvio 69.
1-hengen
vuokra-asuntokunnat
1999–2012
ennusteet,
henk.
PERUS kasvu
NOPEA
kasvu
100000
100000
95000
95000
90000
PERUS
Kasvu vv. 2000-2013
(14kasvu
v.):
14
300
taloutta
Kasvu vv. 2000-2013 (14 v.):
14 300 taloutta
NOPEA kasvu
90000
85000
85000
80000
Ennusteet vv. 2013-2030 (17 v.):
NOPEA kasvu
15 000 taloutta
Ennusteet
vv. 2013-2030
(17 v.):
PERUS
kasvu
11
000 taloutta
taloutta
NOPEA kasvu 15 000
PERUS kasvu 11 000 taloutta
80000
75000
70000
65000
65000
2000
2000
1500
19991999
20002000
20012001
20022002
20032003
20042004
20052005
20062006
20072007
20082008
20092009
20102010
20112011
20122012
20132013
20142014
20152015
20162016
20172017
20182018
20192019
20202020
20212021
20222022
20232023
20242024
20252025
20262026
20272027
20282028
20292029
20302030
75000
70000
70. 1-hengen asuntokuntien kasvu, lkm
KuvioKuvio
70. 1-hengen
asuntokuntien kasvu, lkm
PERUS kasvu
NOPEA kasvu
Kuvio 70. 1-hengen
asuntokuntien kasvu,
lkm
PERUS kasvu
NOPEA kasvu
1500
1000
500
0
0
64
20002000
20012001
20022002
20032003
20042004
20052005
20062006
20072007
20082008
20092009
20102010
20112011
20122012
20132013
20142014
20152015
20162016
20172017
20182018
20192019
20202020
20212021
20222022
20232023
20242024
20252025
20262026
20272027
20282028
20292029
20302030
1000
500
Edellä esitetty kehitys osoittaa ennusteiden laatimisen vaikeuden varsinkin 1-hengen talouksien kohdalla, koska tämä ryhmä reagoi kaikkein herkimmin talouden muutoksiin. Toisaalta
opiskelijoiden määrä ei enää Helsingissä tule lisääntymään kuten aikaisemmin, mutta nykyiset
määrät tulevat pitämään kysynnän korkealla tasolla, samoin siirtolaisuus. 1-hengen talouksien
määrän kehityksellä on edelleen suuri merkitys vuokra-asuntojen kysynnälle; näiden osuus
kaikista vuokratalouksista on ollut yli puolet.
71. 1-hengen
Vuokra-asuntokuntaennuste ja ikä,
kasvu, lkm
KuvioKuvio
71. 1-hengen
Vuokra-asuntokuntaennuste
ja NOPEA
ikä, NOPEA
kasvu, lkm
100000
90000
80000
70000
60000
50000
40000
30000
20000
10000
0
12
75 -
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
7396 7423 7523 7534 7753 7741 7890 8063 8390 8774 9140 9449 9696 9868 9984 10111 10193 10276 10344
65 - 74 7923 8030 8187 8379 8351 8522 8523 8515 8371 8180 7980 7790 7672 7628 7606 7596 7638 7666 7677
55 - 64 11638 11930 12133 12435 12772 13141 13611 14074 14518 14949 15394 15838 16101 16297 16471 16568 16590 16774 17104
45 - 54 12524 12813 12915 12986 13026 13003 12919 12962 13118 13338 13590 13905 14359 14847 15414 16078 16788 17333 17770
35 - 44 11011 11133 11325 11530 11763 12057 12369 12541 12623 12648 12694 12780 12849 12931 12984 13007 12986 12949 12890
25 - 34 21852 22343 22828 23291 23618 23889 24086 24256 24384 24435 24391 24190 23975 23727 23444 23125 22889 22733 22646
18-2471.
11562
11753 11763 11712
11502 11225 11002 10792 10652 10617 10625 10699 10819
10938 11144
11337 11551
11716 11867
Kuvio
1-hengen
ja ikä,
NOPEA
kasvu,
lkm
yht.
100000
85424
87868
92055
996236
100297
90000
80000
70000 vuokratalouksien määrä olisi vuonna 2030 noin 100 300 ja osuus kaikista vuokra1-hengen
Kuvio 72. 1-hengen vuokra-asuntokuntaennuste, vanhimman ikä,
60000
50000 noin 54 % vaihdellen alle 1 % yksikön rajoissa. Kaikista 1-hengen asuntokunnista
talouksista
NOPEA kasvu, lisäys ja 75+ v. % lisäyksestä
40000
30000
vuokratalouksien
osuus olisi koko ennustejakson noin 55 % eli kasvua olisi suunnilleen samaa
1500
20000
90%
tahtia
kuin kaikkien
1000 talouksien määrässä.
10000
70%
0
500
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
50%
1-hengen
on 8063
vv. 2014–2030
75 - vuokra-asuntokuntien
7396 74230 7523 7534 7753 lisäys
7741 7890
8390 8774 9140yhteensä
9449 9696 noin
9868 15
9984 000
10111taloutta.
10193 10276 10344
30%
- 74 7923
8030
8187 8379 75
8351v.8522
8523 8515ikäryhmässä
8371 8180 798018–34-vuotiaat.
7790 7672 7628 7606
7596 7638 7666
7677
Suurin 65kasvu
on-500
ikäluokassa
ja pienin
Keskimäärin
kasvu
55 - 64 11638-1000
11930 12133 12435 12772 13141 13611 14074 14518 14949 15394 15838 16101 16297 16471 16568 16590 16774
17104
on 2014–2020 noin 830 ja 2021–2030 noin 820 taloutta. Kasvuluvut edustavat pienten10%
huo13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
45 - 54 12524 12813 12915 12986 13026 13003 12919 12962 13118 13338 13590 13905 14359 14847 15414 16078 16788 17333 17770
75 neistojen
uustuotannon
koska
osakeasuntojen
160tarvetta,
250 163 398
163 pienten
345 385 567
650 649 604 540 vuokrallepano
465 397 426 367 ei
378enää
359 tule juuri
35 - 44 11011 11133 11325 11530 11763 12057 12369 12541 12623 12648 12694 12780 12849 12931 12984 13007 12986 12949 12890
65
74
430
177
275
47
281
93
84
-68
-128
-140
-130
-39
56
74
96
157
141
108
lisääntymään.
Jonkun
verran
sitä helpottaa
se, 24384
että 24435
tarjonta
lisääntyy
vanhassa
kannassa,
25 - 34 21852
22343 22828
23291 23618
23889 24086 24256
24391 24190
23975 23727
23444 23125
22889 22733koska
22646
55 - 64
-20 204 296 328 380 474 470 431 410 425 424 234 164 136 54 -33 124 273
pienissä18-24
huoneistoissa
asuu
”vanhoja”
asunnot
tulevat
tällä
11562 11753 11763
11712Helsingissä
11502 11225 11002
10792 10652vanhustalouksia,
10617 10625 10699 10819joiden
10938 11144
11337 11551
11716 11867
35 - 54
193 138 156 147 174 117 102 119 116 186 293 423 469 505 570 551 316 158
yht.
85424
87868
92055
996236
100297
tarkastelukaudella
vapautumaan
sekä vuokrattavaksi että myyntiin.
18 - 34
134 314 207 -223 -295 -324 -333 -340 -342 -420 -497 -475 -484 -461 -514 -432 -371 -333
75v.- %-osuus 18% 23% 15% 57% 23% 49% 54% 80% 92% 93% 87% 79% 69% 61% 67% 60% 64% 64%
72.898
1-hengen
vuokra-asuntokuntaennuste,
vanhimman
ikä,
1083 1096
695 701 706 708 708 706 700 694 683 669 vanhimman
652 632 611 588 563ikä,
KuvioKuvio
72. yht.
1-hengen
vuokra-asuntokuntaennuste,
NOPEA kasvu, lisäys ja 75+ v. % lisäyksestä
NOPEA
kasvu, lisäys ja 75+ v. % lisäyksestä
1500
90%
Kuvio
100073. NOPEA ja PERUS kasvu ennusteiden erotus, lkm
5000
4000
3000
2000
1000
0
-1000
500
0
-500
-1000
70%
50%
13
14
21
22
23
29
75 - 30%
65 - 74
10%
15
16
17
18
19
20
24
25
26
27
28
75 -
55
160 250 163 398 163 345 385 567 650 649 604 540 465 397 426 367 378 359
30
- 64
65 - 74
430 177 275
47
281
93
84
-68 -128 -140 -130 -39
56
74
96
55 - 64
-20 204 296 328 380 474 470 431 410 425 424 234 164 136
54
157 141 108
45
- 54
35 - 54
193 138 156 147 174 117 102 119 116 186 293 423 469 505 570 551 316 158
18 - 34
134 314 207 -223 -295 -324 -333 -340 -342 -420 -497 -475 -484 -461 -514 -432 -371 -333
25
-33 124 273
35 - 44
- 34
75v.- %-osuus 18% 23% 15% 57% 23% 49% 54% 80% 92% 93% 87% 79% 69% 61% 67% 60% 64% 64%
yht.
18-24
898
1083
1096
695
701
706
708
708
706
700
694
683
669
652
632
611
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
588
563
Kuvio 73. NOPEA ja PERUS kasvu ennusteiden erotus, lkm
5000
75 -
65
500
0
-500
-1000
50%
30%
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
75 -
160 250 163 398 163 345 385 567 650 649 604 540 465 397 426 367 378 359
35 - 54
193 138 156 147 174 117 102 119 116 186 293 423 469 505 570 551 316 158
10%
Suuri pullistuma
75+ v.ryhmän osuudessa vuodesta 2019 lähtien johtuu ns. suurista ikäluo65 - 74
430 177 275 47 281 93 84 -68 -128 -140 -130 -39 56 74 96 157 141 108
kista, joista ensimmäinen
55 - 64
-20 1945
204 296syntyneet
328 380 474tulevat
470 43175
410vuoden
425 424 ikään.
234 164 136 54 -33 124 273
134 314 207
-223 vaihtoehdosta.
-295 -324 -333 -340 -342
-420 -497kasvu,
-475 -484minkä
-461 -514pohjana
-432 -371 -333
Edelliset luvut ovat NOPEA
kasvu
PERUS
on Tilasto75v.- %-osuus 18% 23% 15% 57% 23% 49% 54% 80% 92% 93% 87% 79% 69% 61% 67% 60% 64% 64%
keskuksen (korjattu) väestöennuste, tuottaa selvästi matalampia lukuja. Keskimäärin kasvu olisi
yht. 898 1083 1096 695 701 706 708 708 706 700 694 683 669 652 632 611 588 563
noin 650 asuntokuntaa
vuodessa koko ennustejaksolla.
18 - 34
Kuvio 73. NOPEA ja PERUS kasvu ennusteiden erotus, lkm
Kuvio
73. NOPEA ja PERUS kasvu ennusteiden erotus, lkm
5000
75 -
4000
65 - 74
3000
55 - 64
45 - 54
2000
35 - 44
1000
25 - 34
18-24
0
-1000
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
Ennusteiden ero kasvaa vuonna 2030 noin 4 200 talouteen ja 18–54-ikäluokassa. Syynä eroon
on erilaiset väestöennusteet.
2-hengen vuokra-asuntokuntien määrä olisi NOPEA kasvun mukaan vuonna 2030 noin
54 000 ja PERUS kasvun mukaan noin 52 000 vuokrataloutta.
55000
PERUS kasvu
NOPEA kasvu
Kasvu vv. 2000-2013 (14 v.):
5 200 taloutta
50000
45000
35000
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
NOPEA kasvu
9 500 taloutta
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
40000
Vuosien 2002–2004 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia muden kanssa tilastopohjan
Kuvio 75.
2-hengen
ja ikä,2005
NOPEA
lkm
muutoksen
johdosta,
muttaVuokra-asuntokuntaennuste
ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Vuodesta
alkaen kasvu,
vertailukel60000
poisuus on hyvä.
50000
40000
30000
66
20000
10000
0
PERUS kasvu
7 500 taloutta
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
35000
Kuvio 75. 2-hengen Vuokra-asuntokuntaennuste ja ikä, NOPEA kasvu, lkm
60000
50000
40000
30000
20000
10000
0
75 -
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
2160 2219 2305 2366 2500 2563 2683 2817 3009 3230 3454 3666 3859 4030 4181 4344 4492 4647 4800
65 - 74 3794 3994 4074 4200 4221 4351 4394 4433 4402 4344 4280 4221 4204 4231 4267 4315 4394 4468 4529
55 - 64 5751 5644 5649 5697 5764 5850 5979 6104 6211 6309 6413 6514 6530 6517 6494 6442 6359 6344 6390
45 - 54 6264 6359 6345 6332 6310 6263 6187 6176 6224 6306 6410 6551 6763 6995 7265 7588 7931 8191 8397
35 - 44 5800 5860 6012 6180 6371 6609 6863 7043 7175 7274 7397 7543 7677 7819 7939 8043 8112 8154 8175
25 - 34 14129 14433 14892 15335 15659 15963 16212 16411 16570 16667 16685 16604 16492 16376 16216 16037 15906 15866 15880
18-24
yht.
6022 6032 6019 5973 5811 5621 5467 5351 5273 5252 5252 5283 5342 5394 5497 5590 5699 5786 5863
44541
46085
48862
51361
54036
Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä suhteellinen osuus kaikista talouksista laskisi noin 6 prosenttiyksiköllä ja 75-vuotiaiden ryhmässä nousisi puolestaan noin 4 prosenttiyksiköllä vuoteen 2030
mennessä; muissa ikäluokissa muutokset ovat pienempiä.
2-hengen vuokra-asuntokuntien kasvu on 500–600 taloutta koko kauden ajan NOPEA kasvussa. Ikäryhmässä 25–54 v. osuus koko kasvusta 61 % ja 75- ikäluokan 27 %.
Kuvio 76. 2-hengen Vuokra-asuntokuntaennuste, ikä, NOPEA kasvu, lisäys, lkm
1000
75 -
800
65 - 74lkm
Kuvio
600 76. 2-hengen Vuokra-asuntokuntaennuste, ikä, NOPEA kasvu, lisäys,
55 - 64
400
45 - 54
200
35 - 44
0
25 - 34
18-24
-200
yht.
-400
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
PERUS
vaihtoehdossa
kasvu olisi keskimäärin 450
taloutta vuosittain.
Kaikkiaan
NOKuvio kasvu
77. 3-hengen
vuokra-asuntokunnat
1999–2012
ja ennusteet,
henk.
PEA kasvu ja PERUS kasvu ennuste-ero olisi vuonna 2030 noin 2000 vuokrataloutta, mistä
PERUS kasvu
NOPEA kasvu
suurin osa18000
ikäryhmässä 35–54-vuotiaat.
17000
Kasvu vv. 2006-2013 (8 v.):
1 100 taloutta
16000
15000
14000
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
NOPEA kasvu 2 800 taloutta
67
55 - 64
400
0
45 25
- 54- 34
200
35 18-24
- 44
-200
0
25 yht.
- 34
-400 vuokra-asuntokuntien ennusteet osoittavat, että vuonna 2030 lukumäärä kasvaisi
3-hengen
18-24
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
-200
NOPEA
kasvu
vaihtoehdossa noin 17 500 ja PERUS kasvu vaihtoehdossa noin 16 500 talouteen.
yht.
-400
14Kuvio
15 77.
16 3-hengen
17 18 19vuokra-asuntokunnat
20 21 22 23 24 1999–2012
25 26 27 ja28ennusteet,
29 30 henk.
PERUS kasvu
18000
NOPEA kasvu
Kuvio 77. 3-hengen
vuokra-asuntokunnat
1999–2012 ja ennusteet, henk.
Kasvu
vv. 2006-2013 (8 v.):
PERUS kasvu
1 100 taloutta
17000
18000
16000
17000
NOPEA kasvu
Kasvu vv. 2006-2013 (8 v.):
1 100 taloutta
15000
16000
2028
2029
2030
2030
2027
2025
2026
2029
2024
2025
2028
2023
2024
2026
2022
2027
2021
2023
2017
2018
2020
2016
2017
2022
2015
2016
2019
2014
2015
2021
2013
2014
2018
2012
2013
2020
2011
2012
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
2019
2010
2008
2009
2011
2007
2008
2009
2006
2010
2005
2005
13000
2007
13000
14000
2006
14000
15000
Ero ennusteiden välillä on pieni, noin 5 %:n luokkaa. Vuotuinen kasvu olisi noin 100–200
vuokrataloutta.
18000
16000
Kuvio 14000
78. 3-hengen Vuokra-asuntokuntaennuste ja ikä, NOPEA kasvu, lkm
12000
18000
10000
16000
8000
14000
6000
12000
4000
10000
2000
8000 0
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
6000
400075 208 213 221 226 238 243 253 264 280 300 319 336 353 366 378 391 403 415 427
200065 - 74 468 510 537 571 590 625 648 670 682 690 696 702 716 737 760 785 817 848 878
0
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
55 - 64
1491
1478
1493
1518
1545
1576
1618
1660
1697
1733
1770
1806
1819
1824
1827
1821
1806
1810
1832
75 -45 - 54
2083591
2133671
2213687
2263698
2383697
2433678
2533641
2643642
2803679
3003737
3193806
3363898
3534034
3664182
3784354
3914558
4034776
4154944
4275082
65 -35
74- 44
4683653
5103649
5373697
5713748
5903802
6253876
6483955
6703987
6823989
6903971
6963963
7023964
7163958
7373951
7603934
7853903
8173856
8483795
8783723
55 -25
64- 34
1491
1478
1493
1518
1545
1576
1618
1660
1697
1733
1770
1806
1819
1824
1827
1821
1806
1810
1832
4208 4330 4497 4655 4769 4873 4961 5033 5094 5137 5155 5142 5120 5096 5060 5016 4988 4988 5007
45 -18-24
54 3591978
3671968
3687954
3698934
3697894
3678849
3641812
3642780
3679755
3737739
3806725
3898715
4034709
4182702
4354702
4558699
4776698
4944694
5082689
35 - 44 3653 3649 3697 3748 3802 3876 3955 3987 3989 3971 3963 3964 3958 3951 3934 3903 3856 3795 3723
14819
15350
16176
16858
17637
25 -yht.
34 4208 4330
4497 4655
4769 4873 4961 5033 5094
5137 5155 5142 5120 5096
5060 5016 4988 4988 5007
18-24
yht.
978
968
14819
954
934
15350
894
849
812
780
755
16176
739
725
715
709
702
16858
702
699
698
694
689
17637
Ikäryhmittäin laadittu ennuste osoittaa, että suurimmat ikäryhmät ovat 3-hengen vuokratalouksissa 25–34 ja 45–54-vuotiaat talouden vanhimman mukaan jaoteltuina.
Kasvu on suurinta 45–54-vuotiaiden ryhmässä ja se kattaa koko ryhmän kasvusta runsaan
puolet. Nuorimmassa ikäryhmässä näyttäisi tapahtuvan lievää lukumäärän vähenemistä. Tämä
ennuste ei nosta nuorten vuokralla asuvien lapsiperheiden lukumäärää, mikä on yhtenä Helsingin nopean väestösuunnitteen tavoitteena; tässä ikäryhmässä seudullinen muuttotappio ei
saata paljoakaan vähetä.
68
4+-hengen vuokra-asuntokuntien ennuste osoittaa NOPEA vaihtoehdossa lievää kasvua ja
PERUS vaihtoehdossa melko vaatimatonta kasvua. Vuonna 2030 talouksien määrä olisi 13
500–14 500 vuokrataloutta.
Kuvio 79. 4+-hengen vuokra-asuntokunnat 1999–2012 ja ennusteet, henk.
Kuvio 79. 4+-hengen vuokra-asuntokunnat 1999–2012 ja ennusteet, henk.
PERUS kasvu
15000
NOPEA kasvu
Kasvu vv. 2006-2013 (8 v.):
Kuvio 79. 4+-hengen
vuokra-asuntokunnat 1999–2012 ja ennusteet, henk.
550 taloutta
14200
PERUS kasvu
15000
13400
NOPEA kasvu
Kasvu vv. 2006-2013 (8 v.):
550 taloutta
14200
12600
13400
11800
11000
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
PERUS kasvu
800 taloutta
2030
2029
2028
2027
2026
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
11800
2007
2005
12600
11000
2006
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
PERUS kasvu
800 taloutta
2030
2029
2028
2027
2026
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
Ero vaihtoehtojen välillä johtuu kokonaan erilaisista väestöennusteista; Helsingin nopeassa
väestösuunnitteessa
pyritään
edistämään suurempien talouksienja
pysymistä
Helsingissä.
Tämälkm
Kuvio 80. 4+-hengen
ikä, NOPEA
kasvu,
korostuu
ikäluokassa
45–54-vuotiaat
talouden
vanhimman
iän
mukaan
jaoteltuna.
15000
12000
Kuvio 80. 4+-hengen Vuokra-asuntokuntaennuste ja ikä, NOPEA kasvu, lkm
Kuvio9000
80.
4+-hengen Vuokra-asuntokuntaennuste ja ikä, NOPEA kasvu,
15000
6000
12000
3000
90000
6000
75 -
lkm
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
108
112
117
120
127
131
137
144
154
166
178
189
199
208
216
225
233
241
249
65 - 74 271 292 304 320 328 344 353 363 366 367 368 369 373 381 391 402 415 429 441
3000
55 - 64 905
0
922
955
996 1038 1082 1136 1190 1241 1292 1344 1396 1431 1458 1484 1502 1512 1538 1579
45 - 542012
36952013
38292014
38972015
39592016
40082017
40352018
40422019
40902020
41772021
42902022
44162023
45702024
47772025
50002026
52572027
55542028
58732029
61342030
6360
7535- - 44 108
4609 112
4539 117
4531 120
4523 127
4514 131
4523 137
4532 144
4481 154
4392 166
4279 178
4173 189
4073 199
3961 208
3844 216
3713 225
3566 233
3401 241
3221 249
3030
6525- 74
- 34 271
2590 292
2642 304
2720 320
2792 328
2837 344
2874 353
2902 363
2920 366
2931 367
2932 368
2918 369
2887 373
2852 381
2817 391
2775 402
2729 415
2693 429
2673 441
2662
5518-24
- 64 905
209 922
209 955
208 996
206 1038
199 1082
191 1136
185 1190
180 1241
176 1292
174 1344
173 1396
173 1431
174 1458
175 1484
177 1502
179 1512
181 1538
183 1579
184
45 - 54 3695 3829 3897 3959 4008 4035 4042 4090 4177 4290 4416 4570 4777 5000 5257 5554 5873 6134 6360
yht.
12545
12917
13438
13884
14506
35 - 44 4609 4539 4531 4523 4514 4523 4532 4481 4392 4279 4173 4073 3961 3844 3713 3566 3401 3221 3030
25 - 34 2590 2642 2720 2792 2837 2874 2902 2920 2931 2932 2918 2887 2852 2817 2775 2729 2693 2673 2662
18-24
yht.
209
209
12545
208
206
12917
199
191
185
180
176
13438
174
173
173
174
175
13884
177
179
181
183
184
14506
Suurimmat lukumäärät ovat ikäluokissa 35–44 ja 45–54-vuotta. Näiden kesken tilanne muuttuu ratkaisevasti ennustejakson aikana, vuodesta 2022 lähtien vanhempi ikäluokka kasvaa
nopeasti ja nuorempi alkaa vähetä. Tähän on osasyynä se, että alle 35-vuotiaiden vuokratalouksien ryhmässä kasvu on hyvin vaatimatonta. Helsinki ei edelleenkään näytä olevan vuokrasuhteeseen pyrkivälle suuremmalla lapsiperheelle helppo asuinkunta.
69
4.1. Vuokra-asuntokuntaennusteiden yhteenveto
Vuokra-asuntokuntien määrä olisi näiden ennusteiden mukaan NOPEA kasvussa vuonna
2030 noin 186 500 ja PERUS kasvussa noin 178 000 taloutta. Kun vuokratalouksien osuus
Helsingissä kaikista vakituisesti asuvista talouksista oli 49,7 % vuonna 2012, olisi ennusteiden
mukaan vuonna 2030 NOPEA kasvussa 49,5 % ja PERUS kasvussa 49,2 %. Eli hallintaperusteen suhteessa ei tapahdu juurikaan muutoksia. Kuitenkin ennuste koskee tarvetta ja siihen
liittyy useita epävarmuustekijöitä, kuten siirtolaisuuden kehitys, tulonjaon tulevat muutokset,
asuntorahoituksen muutokset, valtion ja kunnan tukitoimien muutokset jne. Tässä on siis
kyseessä historialliseen kehitykseen kuuluvien parametrien siirtäminen kahteen eri väestöennusteeseen.
Kuvio
81. Vuokra-asuntokunnat1999–2012
1999–2012 jajaennusteet,
henk
Kuvio 81.
Vuokra-asuntokunnat
ennusteet,
henk
PERUS kasvu
190000
180000
NOPEA kasvu
Kasvu vv. 2001-2013 (13 v.):
16 200 taloutta
170000
160000
150000
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
NOPEA kasvu
29 000 taloutta
PERUS kasvu
21 000 taloutta
130000
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
140000
Kasvua olisi NOPEA vaihtoehdossa yhteensä noin 29 000 vuokrataloutta 2014–30 eli keskimäärin noin
per vuosi. Vastaavasti PERUS vaihtoehdossa
olisijanoin
000
Kuvio
82.1700
Vuokra-asuntokuntaennuste,
NOPEAkasvua
kasvu,
alle2144
v.vuokratalout% osuus
ta eli keskimäärin 1250 vuodessa. Vuosina 2001–2013 kasvu oli 16 200 eli 1250 taloutta per vuosi.58%
180000
PERUS vaihtoehto on lähes sama kuin viimeisten 13 vuoden aikana tapahtunut kasvu.
56%
150000
120000
54%
Vuokra-asuntojen lisäystarve keskimäärin, lkm
52%
90000
jakso 2013-15 2016-20 2021-252026-302013-30
60000
NOPEA
2470 1663 156216271759
30000
PERUS
2010 1237 109210761280
50%
48%
0
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
Vuokra-asuntojen
tarve tämän ennusten mukaan olisi NOPEA kasvussa suhteellisen tasainen
75 9872 9967 10166 10247 10619 10678 10963 11288 11834 12470 13090 13640 14107 14472 14759 15072 15320 15579 15820
vuoden
2015
jälkeen,
keskimäärin noin 1600 asuntoa vuodessa. Vastaavasti PERUS kasvussa
65 - 74
12456 12826 13102 13471 13490 13842 13918 13980 13821 13580 13324 13082 12965 12977 13023 13098 13264 13412 13526
ollaan55noin
500 asuntoa
tarveluvussa
per24283
vuosi.
suurin
lisäyk- 64
19785 19974 pienemmässä
20230 20646 21118 21649
22345 23027 23667
24921Ilmeisesti
25553 25881 26097
26276osa
26333tarpeen
26267 26466
26906
45
54
26074
26671
26843
26976
27042
26979
26789
26869
27198
27671
28223
28924
29933
31024
32290
33779
35369
36603
37609
sestä on katettava uustuotannolla; tuskin yksityisten omistamia osakeasuntoja muutetaan nykyistä
35 - 44
25073 25181 25565 25980 26450 27066 27719 28052 28178 28172 28225 28359 28446 28545 28570 28519 28355 28118 27818
kovin paljon enempää vuokra-asunnoiksi jatkossa. Uustuotantotarpeen tulisi olla lähes kokonaan
25 - 34
42779 43747 44938 46074 46883 47599 48160 48620 48979 49172 49149 48823 48439 48016 47496 46907 46476 46259 46195
hinta-18-24
ja luovutusrajoitusten
alla olevaa kohtuuhintaista tuotantoa, mistä on nytkin suurin tarve.
18771 18963 18944 18824 18406 17886 17465 17102 16856 16782 16775 16870 17044 17209 17519 17806 18130 18378 18603
alle 44v. %-osuus
56%
56%
56%
56%
56%
56%
56%
56%
55%
55%
54%
54%
53%
53%
52%
51%
51%
50%
50%
46%
Vuokra-asuntokunnan vanhimman iän mukaan jaoteltuna alle 44-vuotiaiden osuus on nyt noin
yht.
157239
162219
170531
178340
186477
56 % ja se näyttäisi alenevan vuoteen 2030 noin puoleen NOPEA kasvu vaihtoehdossa. Vastaavasti vanhempien ikäluokkien määrä kasvaa. Syynä tähän on 1990-luvulla, suuren laman aikoina
ja vielä
senkin
voimakas ARA-vuokra-asuntojen
(1991–2000
yhteensä
24 500
Kuvio
83.jälkeen,
ja tuotanto
ikä, NOPEA
kasvu,
lisäys,
lkm
asuntoa)
ja
kun
tuolloin
oli
asukasvalinnassa
tulorajat,
on
valtaosa
vuokra-asuntoihin
muuttaneista
3000
edelleen vuokra-asunnoissa.
75 2500
2000
70
1500
1000
65 - 74
55 - 64
45 - 54
35 - 44
160000
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
170000
130000
150000
180000
130000
150000
56%
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Kuvio
Ennusteet vv. 2014-2030 (17 v.):
Kuvio 82. Vuokra-asuntokuntaennuste, NOPEA
kasvu,
44 taloutta
v. % osuus
NOPEA
kasvuja alle
000
140000
82.
Vuokra-asuntokuntaennuste, NOPEA
kasvu,
ja 29
alle
44 v. % osuus
PERUS kasvu
21 000 taloutta
58%
120000
54%
90000
52%
Kuvio 82.60000
Vuokra-asuntokuntaennuste, NOPEA kasvu, ja alle 44 v. % osuus
180000
30000
1500000
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
75 120000
-
9872 9967 10166 10247 10619 10678 10963 11288 11834 12470 13090 13640 14107 14472 14759 15072 15320 15579 15820
65 - 74
12456 12826 13102 13471 13490 13842 13918 13980 13821 13580 13324 13082 12965 12977 13023 13098 13264 13412 13526
55 - 64
19785 19974 20230 20646 21118 21649 22345 23027 23667 24283 24921 25553 25881 26097 26276 26333 26267 26466 26906
45 - 54
60000
26074 26671 26843 26976 27042 26979 26789 26869 27198 27671 28223 28924 29933 31024 32290 33779 35369 36603 37609
30000
25 - 34
42779 43747 44938 46074 46883 47599 48160 48620 48979 49172 49149 48823 48439 48016 47496 46907 46476 46259 46195
90000
35 - 44
18-24
0
25073 25181 25565 25980 26450 27066 27719 28052 28178 28172 28225 28359 28446 28545 28570 28519 28355 28118 27818
18771 18963 18944 18824 18406 17886 17465 17102 16856 16782 16775 16870 17044 17209 17519 17806 18130 18378 18603
alle 44v. %-osuus 2012
56% 2013
56% 2014
56% 2015
56% 2016
56% 2017
56% 2018
56% 2019
56% 2020
55% 2021
55% 2022
54% 2023
54% 2024
53% 2025
53% 2026
52% 2027
51% 2028
51% 2029
50% 2030
50%
75 65 - 74
55 - 64
yht.
50%
58%
48%
56%
46%
54%
52%
50%
48%
46%
9872157239
9967 10166
10247 10619 10678 10963 11288
14107 14472 14759 15072 15320
15579 15820
162219
17053111834 12470 13090 13640178340
186477
12456 12826 13102 13471 13490 13842 13918 13980 13821 13580 13324 13082 12965 12977 13023 13098 13264 13412 13526
19785 19974 20230 20646 21118 21649 22345 23027 23667 24283 24921 25553 25881 26097 26276 26333 26267 26466 26906
Väki vanhenee
ja26074
se näkyy
laskelmissa.
18–44-vuotiaiden
ikäryhmän
alenee
45 - 54
26671 26843
26976 27042 26979Toisaalta
26789 26869 27198
27671 28223 28924 29933 31024
32290 33779 osuus
35369 36603
37609
Kuvio
83.
ja
ikä,
NOPEA
kasvu,
lisäys,
lkm
35
44
25073
25181
25565
25980
26450
27066
27719
28052
28178
28172
28225
28359
28446
28545
28570
28519
28355
28118
27818
koko väestöstä ja tämä on osa myös tämän ikäryhmän vuokratalouksien suhteellisen osuuden
25 - 34
42779 43747 44938 46074 46883 47599 48160 48620 48979 49172 49149 48823 48439 48016 47496 46907 46476 46259 46195
3000
alenemisen
syynä.
Suurin vuokratalouksien ikäluokka on 25–34-vuotiaat, mutta suurin luku18-24
18771 18963 18944 18824 18406 17886 17465 17102 16856 16782 16775 16870 17044 17209 17519 17806 18130 18378 18603
75 2500
määräinen
on ikäluokassa
siis 54%
johtuu
osin51%edellä
mainitusta
alle 44v. kasvu
%-osuus 56%
56% 56% 56% 45–54
56% 56% vuotta,
56% 56% mikä
55% 55%
54% suurelta
53% 53% 52%
51% 50%
50%
65 - 74
yht
.
157239
162219
170531
178340
186477
”pullistuneesta”
ARA- tuotannosta.
2000
55 - 64
1500
45 - 54
83. Vuokra-asuntokuntaennuste ja
ja ikä,
kasvu,
lisäys,
lkm lkm
1000 Kuvio
Kuvio
83. Vuokra-asuntokuntaennuste
ikä,NOPEA
NOPEA
kasvu,
lisäys,
35 - 44
3000
500
25 - 34
75 18-24
65 - 74
yht.
55 - 64
25000
2000
-500
1500
-1000
1000
13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
500
45 - 54
35 - 44
25 - 34
18-24
0
yht.
-500
-1000
13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
84. NOPEA
kasvun ja
kasvun
ero ikäryhmittäin,
lkm
KuvioKuvio
84. NOPEA
kasvun
jaPERUS
PERUS
kasvun
lkm
10000
8000
55 v.-
6000
4000
35-54 v.
2000
18-34 v.
0
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
Ennusteiden välinen ero koostuu pääosin ikäryhmästä 35–54 v. ja syyt ovat edellä lueteltuja.
Kuvio 85. Vuokra-asuntokuntaennuste ja henkilöluku, NOPEA kasvu, lkm
180000
150000
71
54,4 %
54,3 %
54,2 %
10000
8000
55 v.-
6000
35-54 v.
4000
2000 84. NOPEA
Vuokra-asuntokuntien
jakautumakasvun
henkilöluvun
mukaankasvun
ei NOPEA
kasvun
ennusteen
perusKuvio
ja PERUS
lkm
18-34
v.
0
teella juuri muutu
nykyisestä;
osuuksien
muutokset
ovat
noin
±
0,5
%.
PERUS
kasvun
ennus10000
14 15 16 17samaa
18 19 luokkaa.
20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
teessa on vaihtelu8000
suunnilleen
55 v.-
6000
4000
35-54 v.
2000
18-34 v.
85. Vuokra-asuntokuntaennuste ja henkilöluku, NOPEA kasvu, lkm
KuvioKuvio
85. Vuokra-asuntokuntaennuste
ja henkilöluku, NOPEA kasvu, lkm
180000
0
54,4 %
54,3 %
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
150000
54,2 %
120000
54,1 %
Kuvio 85. Vuokra-asuntokuntaennuste ja henkilöluku, NOPEA kasvu, lkm
90000
180000
60000
150000
30000
120000
0
12
4+HE
12387
90000
54,054,4
% %
53,954,3
% %
53,854,2
% %
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
53,754,1
% %
30
12545 12733 12917 13051 13181 13287 13366 13438 13500 13570 13656 13767 13884 14013 14157 14309 14418 14506
3 HE
14597 14819 15086 15350 15536 15720 15887 16035 16176 16306 16433 16564 16709 16858 17015 17173 17345 17495 17637
1 HE
83906 85424 86673 87868 88785 89578 90400 91202 92056 92941 93812 94650 95471 96237 97048 97824 98634 99448 100297
2 HE
43920
60000
1 HE % 54,2 %
30000
yht.
44541 45295 46085 46635 47221 47787 48335 48862 49383 49892 50382 50867 51361 51858 52360 52893 53456 54036
53,9 %
53,8 %
54,3 % 54,2 % 54,2 % 54,1 % 54,1 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 53,9 % 53,9 % 53,8 % 53,8 % 53,8 %
157239
0
54,0 %
12
162219
13
170531
14
15
16
17
18
178340
19
20
21
22
23
186477
24
25
26
27
28
29
53,7 %
30
Vuokratalouksien
kasvu keskittyy 1-2 hengen asuntokuntiin; näiden osuus on keskimäärin koko
3 HE
14597 14819 15086 15350 15536 15720 15887 16035 16176 16306 16433 16564 16709 16858 17015 17173 17345 17495 17637
Kuvio
86.
Vuokra-asuntokuntaennuste,
henkilöluku,
NOPEA
lisäys
2 HE 84
kaudella noin
%.44541
NOPEA
kasvun
perustana
Helsingin
nopea
43920
45295 46085
46635 47221
47787 48335 on
48862
49383 49892 50382
50867 väestöprojektio,
51361 51858kasvu,
52360 52893minkä
53456 54036
1 HE
83906 85424 86673 87868
88785
89578
90400
91202 92056 92941
93812 94650
95471 96237 97048 97824 98634 99448 100297
ja
1-2
he
talouksien
osuus,
%
yhtenä teemana on seudullisen muuttotappion vähentäminen juuri lapsiperheiden keskuudessa.
54,3 % 54,2 % 54,2 % 54,1 % 54,1 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 54,0 % 53,9 % 53,9 % 53,8 % 53,8 % 53,8 %
90%
25001 HE % 54,2 %tämä
Vuokratalouksiin
ei siis
päde.
yht.
157239
162219
170531
178340
186477
4+HE
12387 12545 12733 12917 13051 13181 13287 13366 13438 13500 13570 13656 13767 13884 14013 14157 14309 14418 14506
88%
2000
86%
Kuvio 86. Vuokra-asuntokuntaennuste, henkilöluku, NOPEA kasvu, lisäys
1500
84%
Kuvio 86. Vuokra-asuntokuntaennuste,
henkilöluku,
NOPEA kasvu, lisäys
ja 1-2 he talouksien
osuus, %
82%
1000
ja 1-2 he talouksien osuus, %
80%90%
2500
500
78%88%
2000
76%86%
0
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
1500188 183 134 131 106 78 72 62 70 86 111 117 129 144 153 109 88
84%
4+HE
3 HE 1000267
2 HE
1 HE
754
264
186
184
167
147
141
130
128
130
145
149
157
158
172
150
143
82%
790
551
585
566
549
527
521
509
490
486
494
497
502
533
562
580
80%
5001249 1194 917 793 822 802 854 886 871 838 821 766 811 776 810 813 850
78%
1-2 HE % 81% 82% 82% 81% 84% 86% 87% 88% 87% 86% 84% 83% 82% 81% 81% 84% 86%
0
14
2458
15
2431
16
1788
17
1693
18
1662
4+HE
188
183
134
131
106
78
72
62
3 HE
267
264
186
184
167
147
141
130
2 HE
754
790
551
585
566
549
527
521
1 HE
1249 1194 917
793
822
802
854
886
yht.
19
1577
20
1593
21
1598
22
1578
23
1544
24
1563
25
1526
26
1594
27
1580
28
1667
29
1635
30
1660
70
86
111
117
129
144
153
109
88
128
130
145
149
157
158
172
150
143
509
490
486
494
497
502
533
562
580
871
838
821
766
811
776
810
813
850
76%
1-2 HE % 81% 82% 82% 81% 84% 86% 87% 88% 87% 86% 84% 83% 82% 81% 81% 84% 86%
yht.
2458
2431
1788
1693
1662
1577
1593
1598
1578
1544
1563
1526
1594
1580
1667
1635
1660
Vuosien 2014–2015 suuriin kasvulukuihin vaikuttaa vv. 2011–2012 valmistunut normaalia
suurempi ja väestösuunnitteissa ennakoimaton vuokra-asuntojen uustuotanto. PERUS kasvu
vaihtoehdossa kasvuluvut ovat noin kolmanneksen pienempiä, mutta vuosittain kasvuprofiili
on lähes samanlainen.
72
Kuvio 87. Vuokratalouksien lisäys ennustevaihtoehdoissa, lkm
Kuvio 88. Vuokratalouksien lisäys ennustevaihtoehdoissa, lkm
2500
2000
1500
1000
500
0
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
PERUS kasvu 1786 1718 1373 1257 1215 1167 1170 1161 1131 1068 1080 1018 1072 1043 1105 1077 1082
NOPEA kasvu 2458 2431 1788 1693 1662 1577 1593 1598 1578 1544 1563 1526 1594 1580 1667 1635 1660
Vuokratalouksien lisäys kertoo vain kysynnän tulevien muutosten määrää. Helsingissä on
Kuvio
Asuntokanta,
hallintaperuste
vuokra-asunto% kaikista,
kuitenkin
suuri89.
kohtuuhintaisten
vuokra-asuntojen
vajeja
suhteessa
nykyiseen näiden
asuntojen
tilastoidut
kysyntään, joten näistä luvuista voi vetää vain
osan vuokra-asuntojen uustuotannon tarpeesta.
350000
47,4 %
300000
47,2 %
250000
200000
47,0 %
150000
46,8 %
100000
46,6 %
50000
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
46,4 %
2013
Muu, tunt.
25311
26459
27212
28457
27844
28151
29076
30376
30900
Vuokra-as.
147219
148945
150109
150676
152445
154013
155352
158147
160700
Omistus-as.
141165
142341
143089
144977
145529
146000
147057
147886
150400
Vuokra-as. %
46,9 %
46,9 %
46,8 %
46,5 %
46,8 %
46,9 %
46,9 %
47,0 %
47,0 %
Kuvio 90. Helsingin asuntokannan Muu tai tuntematon hallintaperuste
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
vak.VRA vuokra-as.
0
0
0
1084
1017
987
955
925
843
771
773
vak.ARA vuokra-as.
2191
2967
3152
3048
3109
3053
2887
2891
2855
2744
2564
Vakituiset muut as.
4758
3757
3462
2435
2335
2523
3273
3841
3969
4509
5210
Ei vakituisesti as.
18493 20010 20250 18386 19739 20357 21035 20187 20484 21052 21829
Ei vak.as.%/kanta
6,1 %
6,5 %
6,5 %
5,9 %
6,2 %
6,4 %
6,5 %
6,2 %
6,2 %
6,4 %
2012
6,6 %
6,5 %
6,4 %
6,3 %
6,2 %
6,1 %
6,0 %
5,9 %
5,8 %
6,5 %
73
1500
1000
5. ASUNTOKANTA JA SEN TARVE
500
Helsingin asuntokanta perustuu asuntokantatietoihin 2005–2012; tilastopohjaa on muutettu
0
15 16 17 18 19
20 21 22 23 24voidaan
25 26 esittää
27 28 vain
29 vuodesta
30
niin paljon, että tarkasti14vertailukelpoinen
hallintaperustetieto
PERUS kasvu 1786 1718 1373 1257 1215 1167 1170 1161 1131 1068 1080 1018 1072 1043 1105 1077 1082
2005 lähtien. Vakituisesti asutun asuntokannan tarvearvio saadaan asuntokuntaennusteen
NOPEA kasvu 2458 2431 1788 1693 1662 1577 1593 1598 1578 1544 1563 1526 1594 1580 1667 1635 1660
osoittamasta asuntokuntien lisätarpeesta. Sen lisäksi asuntokantaan kuuluu ei-vakinaisessa
käytössä oleva ”ryhmä muu tai tuntematon”, mikä sekin lisääntyy vuosien mittaan.
Kuvio
89.Asuntokanta,
Asuntokanta,
hallintaperuste
ja vuokra-asuntokaikista,
Kuvio 88.
hallintaperuste
ja vuokra-asunto% kaikista,%
tilastoidut
tilastoidut
350000
47,4 %
300000
47,2 %
250000
200000
47,0 %
150000
46,8 %
100000
46,6 %
50000
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
46,4 %
2013
Muu, tunt.
25311
26459
27212
28457
27844
28151
29076
30376
30900
Vuokra-as.
147219
148945
150109
150676
152445
154013
155352
158147
160700
Omistus-as.
141165
142341
143089
144977
145529
146000
147057
147886
150400
Vuokra-as. %
46,9 %
46,9 %
46,8 %
46,5 %
46,8 %
46,9 %
46,9 %
47,0 %
47,0 %
Helsingin asuntokanta oli vuoden 2013 lopussa 342 303 huoneistoa (hallintamuototilasto osin
Kuvio
Helsingin
asuntokannan
tai tuntematon
hallintaperuste
arvioitu).
Se 90.
on kasvanut
vuodesta
2005 noin 28 Muu
300 asunnolla
eli keskimäärin
3150 asuntoa
6,6 1500
%
30000
vuodessa, mistä vuokra-asunnot
1030, omistusasunnot (siis niiden, missä omistaja asuu itse)
6,5 %
25000
ja muu tai tuntematon ryhmä 620 huoneistoa. Vuokra-asuntoja kannasta oli 47 %. Kun vuonna
6,4 %
20000
6,3 %
2013 asuntokuntien
eli vakinaisesti Helsingissä asuvien määrä oli 315 141 taloutta ja asuntojen
%
määrä 342 000, oli15000
ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevia asuntoja noin 27 000 huoneistoa. 6,2
6,1 %
10000
5000
tuntematon
ryhmä
0
6,0 %
5,9 %
Muu tai
käsitti 2013 noin 30 900 asuntoa eli noin 9 % kannasta. Vuonna
5,8 %
2012 em. ryhmässä oli ARA5642007
ja VRA
773 2011
eli yhteensä
3 337
2002 vuokra-asuntoja
2003 2004 2005 2
2006
2008 asuntoja
2009 2010
2012
vak.VRA
vuokra-as.
0
0
0
1084
1017
987
955
925
843
771
773
huoneistoa. Nämä asunnothan ovat Helsingissä varmasti vakinaisesti asuttuja, mutta ovat olvak.ARA vuokra-as. 2191
3152 3048
3109 3053 vaihtumisen
2887 2891 aiheuttaman
2855 2744 2564
leet laskenta-ajankohtana
vailla2967
asukkaita
vuokralaisten
käyttökitkan
Vakituiset muut as. 4758 3757 3462 2435 2335 2523 3273 3841 3969 4509 5210
vuoksi. Sama koskee myös vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Edelleen em. ryhmässä oli muita
Ei vakituisesti as.
18493 20010 20250 18386 19739 20357 21035 20187 20484 21052 21829
vakinaisesti asuttuja asuntoja 5210.
Ei vak.as.%/kanta
6,1 %
6,5 %
6,5 %
5,9 %
6,2 %
6,4 %
6,5 %
6,2 %
6,2 %
6,4 %
6,5 %
Omistusasuntoja, missä omistaja asuu vakinaisesti itse, ei voi määritelmän mukaan olla tyhjänä, vaan ovat asuttuja. Silloin hallintaperusteeltaan Muu tai tuntematon ryhmässä tilastoitujen
muiden vakinaisesti asuttujen asuntojen täytyy olla myös vuokra-asuntoja; mm. niissä asuntoloissa
ja palvelutaloissa, missä asuttu yksikkö täyttää asunnon määritelmän, ”pimeästi vuokrattuja”, tms.
Näin laskien vuokra-asuntojen todellinen määrä vuonna 2012 olisi 5 210 suurempi kuin tilastossa
ilmenevä ja kokonaismäärä olisi noin 163 500 vuokra-asuntoa, mikä oli noin 48,6 % koko kannasta eli suunnilleen sama vuokratalouksien määrä kaikista tilastoiduista asuntokunnista. Tämä suhde
pätee myös 2013 lukuihin (hallintaperustetilasto ei ole vielä saatavilla).
74
100000
46,6 %
50000
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
46,4 %
2013
Ei-vakinaisesti
mm.28457
ns. kakkosasuntoja,
vielä asutMuu, tunt.asuttuja
25311asuntoja,
26459 jotka
27212
27844
28151 ostettuja
29076 mutta
30376 ei 30900
tuja, kuolinpesien
tyhjänä
olevia
huoneistoja,
myyntiin
meneviä
joko
vanhoja
tai
uusia
Vuokra-as.
147219 148945 150109 150676 152445 154013 155352 158147 160700tyhjänä
olevia asuntoja
ym.,141165
oli 2012142341
Helsingissä
829 huoneistoa,
asuntokannasta
6,5 %.
Osuus on
Omistus-as.
143089 21
144977
145529 146000
147057 147886
150400
ollut samaa
tasoa%ainakin
näiden
Vuokra-as.
46,9 % vuodesta
46,9 % 2002
46,8 % lähtien,
46,5 % joten
46,8 %
46,9 asuntojen
%
46,9 % määrä
47,0 % lisääntyy
47,0 % koko
kannan kasvun myötä.
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
vak.VRA vuokra-as.
0
0
0
1084
1017
987
955
925
843
771
773
vak.ARA vuokra-as.
2191
2967
3152
3048
3109
3053
2887
2891
2855
2744
2564
Vakituiset muut as.
4758
3757
3462
2435
2335
2523
3273
3841
3969
4509
5210
Ei vakituisesti as.
18493 20010 20250 18386 19739 20357 21035 20187 20484 21052 21829
Ei vak.as.%/kanta
6,1 %
6,5 %
6,5 %
5,9 %
6,2 %
6,4 %
6,5 %
6,2 %
6,2 %
6,6 %
6,5 %
6,4 %
6,3 %
6,2 %
6,1 %
6,0 %
5,9 %
5,8 %
2012
6,4 %
6,5 %
Vuosina 2005–2013 Helsingissä valmistui Tilastokeskuksen mukaan 22 922 uutta huoneistoa.
Luvusta puuttuvat ne asunnot, jotka on muutettu muista tiloista asunnoiksi; yleisessä tilastossa
ne luetaan peruskorjaukseen. Näitä muutosasuntoja valmistui samaan aikaan yhteensä 2554
huoneistoa eli yhteensä ”uustuotanto” oli 25 476 asuntoa. Kun samaan aikaan tilastoitu asuntokannan muutos oli noin 27 000 asuntoa, poistumaa ei saada ollenkaan lasketuksi. VTTn
laskelmissa poistumaksi on arvioitu 0,2-0,3 % koko maan kannasta asuntokannasta. VTTn
laskelma saattaa sopia paremmin muuttotappioalueille kuin kasvaviin kaupunkeihin, joten
jatkossa Helsingin asuntokannan kannan ja tuotannon tarvetta laskettaessa ei voida käyttää
poistumaa, vaikka sitä jossain määrin tapahtuu.
Kuvio 90. Asuntokanta piireittäin ja hallintaperuste v. 2012
Kuvio 91. Asuntokanta piireittäin ja hallintaperuste v. 2012
Ei vak.asutut muut
25000
Vuokra-asunnot
Omistusasunnot
v-as. %
70%
60%
20000
50%
15000
40%
10000
30%
v. 2012
Omistusasunnot
Vuokra-asunnot
Kallio
Kampinmalmi
Mellunkylä
Haagan
Vuosaari
Ullanlinna
Malmi
Ei vak. asutut muut
Herttoniemi
Kaarela
Lauttasaari
Vanhankaup.
Vartiokylä
Latokartano
Munkkiniemi
Reijola
Taka-Töölö
Pitäjänmäki
Vallila
Alppiharju
Puistola
Laajasalo
Oulunkylä
Vironniemi
Myllypuro
Pasila
Maunula
Suutarila
Pukinmäki
Jakomäki
Tuomarinkylä
Kulosaari
10%
Länsi-Pakila
0
Östersd.
20%
Itä-Pakila
5000
kaikki
Kantakaupunki
47 514 (32 %)
61432 (38 %)
11 646 (53 %)
120232 (36 %)
Esikaupungit
100 371 (68 %)
101925 (62 %)
10 183 (47 %)
212479 (64 %)
Kaikki
147 885 (0,44)
163357 (0,49)
21 829 (0,07)
336 408 (1,00)
Kuvio 92. Asuntokanta, lisäys vv. 2002–2012 ja hallintaperuste
4000
3500
3000
Muu
ASO as.
75
60%
20000
50%
15000
40%
Kallio
Kampinmalmi
Mellunkylä
Haagan
Vuosaari
Ullanlinna
Malmi
Herttoniemi
Kaarela
Lauttasaari
Vanhankaup.
Vartiokylä
Latokartano
Munkkiniemi
Reijola
Taka-Töölö
Pitäjänmäki
Vallila
Alppiharju
Puistola
Laajasalo
Oulunkylä
Vironniemi
Myllypuro
Pasila
Maunula
Suutarila
Pukinmäki
Jakomäki
Tuomarinkylä
Kulosaari
Länsi-Pakila
Östersd.
Itä-Pakila
Piireittäin
asuntokantalaskelmassa on otettu huomioon aiemmin ollut laskelma siitä, että
10000
30%
vuokra-asuntoihin kuuluu koko Helsingissä 5 210 huoneistoa enemmän kuin Tilastokes5000 tilastoissa. Tässä tämä on laskettu piireittäin. Ei-vakinaisesti asutut muut asunnot 20%
kuksen
ovat mm.
ns. kakkosasuntoja, kuolinpesien tyhjänä olevia huoneistoja, myynnissä olevia joko10%
0
vanhoja tai uusia tyhjänä olevia asuntoja yms. Omistusasuntoja (omistajan itse asumana) on
kannasta 44 %, vuokra-asuntoja 49 % ja muu tai tuntematon tieto 7 %.
Helsingin asuntokannasta sijaitsee 2/3 esikaupungeissa ja kolmannes kantakaupungissa,
v. 2012
Omistusasunnot
Vuokra-asunnot
Ei vak. asutut muut
kaikki
vuokra-asunnoista kantakaupungissa hieman enemmän, 38 %. Suurin asuntomäärä on KamKantakaupunki
47 514 (32 %)
61432 (38 %)
11 646 (53 %)
120232 (36 %)
pinmalmin piirissä, noin 20 600 huoneistoa (Kamppi, Etu-Töölö, Ruoholahti, Lapinlahti ja
Esikaupungit
100 371 (68 %)
101925 (62 %)
183 (47 %)
212479 (64 %)
Jätkäsaari).
Kallion, Vuosaaren
ja Mellunmäen
peruspiirit 10
ovat
suuruusjärjestyksessä
seuraavina
Kaikki
147 885 (0,44)
163357 (0,49)
21 829 (0,07)
336 408 (1,00)
19 000-20 000 asunnon määrillä.
Muu
ASO as.
ARA v-as.
VRA as.
OK-talo
Osakeas.
Pukinmäki
Alppiharju
Maunula
Kulosaari
Jakomäki
Taka-Töölö
Munkkiniemi
Haagan
Itä-Pakila
Suutarila
Oulunkylä
Tuomarinkylä
Länsi-Pakila
Pasila
Laajasalo
Vironniemi
Puistola
Vartiokylä
Kallio
Myllypuro
Ullanlinna
Mellunkylä
Kaarela
Reijola
Herttoniemi
Lauttasaari
Kampinmalmi
Pitäjänmäki
Vallila
Malmi
Vanhankaup.
Latokartano
Vuosaari
4000
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
-500
-1000
∆ 2012–2003
Osakeas. OK-talo
YHTEENSÄ
17 329
1 522
KANTAKAUPUNKI 6 838
– 220
ESIKAUPUNGIT
10 491
1 742
VRA as.
2 450
606
1 844
ARA v-as. ASO as.
609
1 713
1 010
251
– 401
1 462
Muu
3 642
879
2 763
yht.
27 265
9 364
17 901
Helsingin asuntokanta on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä 27 265 asunnolla. Merkittävin lisäys on tapahtunut Vanhankaupungin, Latokartanon ja Vuosaaren piireissä,
yhteensä 10 500 asuntoa eli 38 % kaikesta lisäyksestä. Kantakaupungin kanta on lisääntynyt
9364 asunnon verran, 34 % kaikesta kasvusta.
Kuvio 93. Hintavalvotut
asunnot
ja osuus
kaikista
asunnoista,
Asuntokannan
lisäyksestä on suurin
osaHelsingissä
omistusasuntoja
(lähinnä
osakeasuntoja),
yhteensä 18
851 huoneistoa, joiden osuus koko kasvusta oli noin 70 %. ARA-vuokra-asuntojen määrä on
kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana 609 huoneistolla; Kantakaupungissa lisääntynyt noin
1 000 ja Esikaupungeissa vähentynyt noin 400 huoneistoa. Lisäys on pääasiassa tapahtunut
Vanhankaupungin ja Latokartanon piireissä, muissa piireissä lisäys on ollut vähäistä ja poistuma (rajoituksista vapautuminen) paljon suurempaa. ASO-asuntojen määrä on kasvanut 1703
vuokra-asunnolla. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lisäys on ollut em. aikavälillä 2450
huoneistoa. Kaikkien vuokra-asuntojen lisäys on 2003–2012 ollut siis yhteensä 4772 huoneistoa eli 18 % kaikista asunnoista. Osake-asuntojen 17 329 lisäyksestä on ollut Hitas-asuntoja
2786 huoneistoa eli noin 16 % koko lisäyksestä.
76
Kun suurin osa asunnoista on rakennettu kaupungin omistamalle maapohjalle, on kaupun-ki
suosinut osakeasuntojen rakentamista, vaikka suurin pula on ollut erityisesti kohtuuhintaisista
eli hintavalvotuista vuokra-asunnoista.
Määrällisesti eniten vuokra-asuntoja on Kalliossa ja Mellunkylässä, noin 11 000, ja Kampinmalmissa ja Vuosaaressa, noin 10 000 huoneistoa. Korkein vuokra-asuntojen suhteellinen
määrä on Jakomäessä (71 %) ja Maunulassa (60 %) sekä matalimmat perinteisillä pientaloalueilla, molemmissa Pakilan ja Tuomarinkylän piirissä (10–20 %).
5.1. Hintavalvonnan alainen asuntokanta eli kohtuuhintaiset asunnot
Hintavalvottu asuntokanta määritellään tässä seuraavasti:
- ARA-vuokra-asunnot, sisältää arava- ja korkotukilainoitetut
- ASO-asunnot
- Helsingin kaupungin omistamat vapaarahoitteiset vuokra-asunnot
- Hitas- asunnot.
Nämä asunnot täyttävät samalla myös sen kriteerin, että ne ovat hintavalvottuja yleensä valmistumisestaan lähtien vähintään 30 vuotta. Kaupungin vapaarahoitteiset vuokra-asunnot
eivät ole tätä, mutta kaupungin omistuksen johdosta niissä noudatettaneen omakustannusperusteista vuokranmääritystä samoin kuin kaikissa hintavalvotuissa vuokra-asunnoissa.
Hintavalvonta liittyy kohtuuhintaisuuteen siten, että kaikki hintavalvotut vuokra- ja omistusasunnot luetaan suoraan myös kohtuuhintaisiksi asunnoiksi.
Kuvio 92. Hintavalvotut asunnot Helsingissä ja osuus kaikista asunnoista, lkm, %
lkm, %
100000
29,6 %
80000
29,4 %
29,2 %
60000
29,0 %
28,8 %
28,6 %
40000
28,4 %
20000
0
Hitas-asunnot
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
28,2 %
28,0 %
15819 16094 16200 16362 16615 16853 17105 17385 17602 18130
Asumisoikeusasunto 5961
6273
6300
6349
6560
6632
6764
7152
7243
7674
Ara vuokra-asunnot 68522 69382 69855 69664 70562 70580 68911 69877 68983 69131
% koko as. kannasta 29,2 % 29,4 % 29,4 % 29,1 % 29,3 % 29,0 % 28,5 % 28,8 % 28,3 % 28,2 %
yhteensä
90302
91749
92355
92375
93737
94065
92780
94414
93828
94935
Hintavalvottujen asuntojen osuus koko asuntokannasta on laskenut vuodesta 2009 lähtien ja
Kuvio 94. Hintavalvotut asunnot Helsingissä piireittäin v. 2012
syinä tähän on ollut vanhojen aravavuokratalojen vapautuminen kaikista rajoituksista, jolloin
Hitas-asunnot
ASO asunnot
ARA vuokra-asunnot
% asuntokannasta
ne siirtyvät markkinaehtoiseen
vuokrahinnoitteluun
ja ns. välimalliasuntojen
runsas rakenta70%
12000
minen, mikä suorastaan romahdutti Helsingissä hintavalvotun ARA-vuokra-asuntojen rakentamisen
60%
10000 2009–2012.
8000
6000
4000
50%
40%
77 30%
20%
Vaikka välimalliasunnoissa on valtion lainatakaus, niissä on markkinaehtoinen vuokrahinnoittelu ja vain 10 vuoden vuokralla pidon velvoite. Siksi Helsingin kaupungin tilastoissa näitä ei
lueta selvyyden vuoksi ARA vuokra-asunnoiksi. Kaupungin omistuksessa olevat vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, v. 2012 kaikkiaan 6 775 asuntoa, luetaan omistuksensa johdosta hintavalvottuun asuntokantaan. Suurin osa näistä on Auroranlinna Oy:n ja Asuntohankinta Oy:n
omistuksessa (yhteensä 5644 huoneistoa).
Hintavalvotut asunnot Helsingissä v. 2012
ARA vuokra- Asumisoikeus Hitas¹ Hgin kaup. Kaikki
asunto-
asunnot
asunnot VRA asunnot yht.
v. 2012
YHTEENSÄ
69 131
7 674
18 740
53 887
6 654
12 390
KANTAKAUPUNKI15 244
ESIKAUPUNGIT
1 020
6 350
6 775
–
–
% asuntokannasta
102 320 30 %
22 614
79 706
19 %
34 %
1) vuoden 2013 lukuja, ei vaikuta % -lukuihin
lkm,
%
Helsingissä vuonna 2012 oli noin 102 300
hintavalvottua
eli kohtuuhintaista asuntoa ja osuus
29,6 %
100000
kaikista asunnoista oli 30 %. Hintavalvotuista asunnoista on suurin osa ARA- vuokra-asuntoja.
29,4 %
80000
Kun asumisoikeusasunnotkin
ovat vuokra-asuntoja ja ARA- rahoitettuja (aravalaina tai29,2
valtion
%
takaama korkotukilaina), on ARA- asuntojen osuus hintavalvotuista asunnoista 75 %. Helsingin
29,0
%
60000
kaupungin omistuksessa eri yhtiöiden kautta on ARA-asuntoja yhteensä noin 50 200 asuntoa
28,8 % eli
40000
kaikista kaupungin alueella olevista ARA- asunnoista noin 65 %. Kun vielä kaupungin omista28,6 %
mat vapaarahoitteiset
vuokra-asunnot
lasketaan
mukaan,
on
kaupungin
omistus
yhteensä
57% 479
28,4
20000
28,2
%
huoneistoa eli kaikista hintavalvotuista 56 %. Hitas-asuntojen osuus kaikista kaupungissa
olevista
28,0
%
0
osakehuoneistoista oli v. 2012
noin 13,5 %.
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Hitas-asunnot
15819 16094 16200 16362 16615 16853 17105 17385 17602 18130
Hintavalvotun asuntokannan määrä on pitkälti Helsingin kaupungin omistuksen ja aravalainojen
Asumisoikeusasunto 5961 6273 6300 6349 6560 6632 6764 7152 7243 7674
ja valtion takaamien korkotukilainojen varassa.
Ara vuokra-asunnot 68522 69382 69855 69664 70562 70580 68911 69877 68983 69131
% koko as. kannasta
29,2 % 29,4
% 29,4 % 29,1 %
29,3 %on29,0
% 28,5
% 28,8 % 28,3
% 28,2
%
Kantakaupungissa
hintavalvotun
asuntokannan
osuus
koko
kaupungin
alueen
kannasta
19 % ja
yhteensä
90302
91749 on
92355
92375 93737
94065
92780 hallinta94414 93828
94935
Esikaupunkien osuus
34 %.
Jakauma
suunnilleen
sama
kaikissa
ja rahoitusmuodoissa.
12000
Hitas-asunnot
ASO asunnot
ARA vuokra-asunnot
% asuntokannasta
70%
60%
10000
50%
8000
40%
6000
30%
4000
20%
2000
78
Östersd.
Ullanlinna
Länsi-Pakila
Itä-Pakila
Kulosaari
Lauttasaari
Alppiharju
Taka-Töölö
Tuomarinkylä
Vironniemi
Munkkiniemi
Oulunkylä
Suutarila
Kallio
Jakomäki
Pukinmäki
Laajasalo
Myllypuro
Maunula
Vallila
Puistola
Pitäjänmäki
Pasila
Haagan
Vartiokylä
Reijola
Kampinmalmi
Latokartano
Vanhankaup.
Malmi
Kaarela
Herttoniemi
Vuosaari
Mellunkylä
Hgin.vr. v-as.
0
10%
0%
Hintavalvotuista asunnoista oli yhteensä Mellunkylän, Vuosaaren, Herttoniemen ja Vartiokylän piireissä noin 30 000 huoneistoa ja 30 % kaikista. Korkeimmat osuudet, yli 60 %, piirin
kaikista asunnoista on Jakomäessä ja Pasilassa. Siellä missä on eniten hintavalvottuja asuntoja,
ovat osuudet alueen kaikista asunnoista 45–50 % välillä.
Kuvio 94. ARA- asuntojen lisäys piireittäin vv. 2003–2012
ASO asunnot
2000
ARA vuokra-asunnot
1500
1000
500
0
-1000
Kaarela
Oulunkylä
Vartiokylä
Herttoniemi
Taka-Töölö
Alppiharju
Pasila
Vironniemi
Haagan
Reijola
Lauttasaari
Pukinmäki
Munkkiniemi
Suutarila
Jakomäki
Kulosaari
Länsi-Pakila
Maunula
Itä-Pakila
Ullanlinna
Tuomarinkylä
Pitäjänmäki
Puistola
Kallio
Vallila
Kampinmalmi
Laajasalo
Myllypuro
Mellunkylä
Malmi
Vuosaari
Latokartano
Vanhankaup.
-500
∆ 2003–2012
YHTEENSÄ
KANTAKAUPUNKI
ESIKAUPUNGIT
ARA vuokra-as. ASO asunnot ARA as. yht. Hitas as.
609
1713
2322
2786
1010
251
1261
–
– 401
1462
1061
–
Kaikki
7430
Luvuista puuttuvat vielä Helsingin kaupungin omistamien vapaarahoitteisten yhtiöiden
asuntojen lisäys. Arviolta hintavalvottujen asuntojen lisäys olisi yhteensä vajaa 10 000 asuntoa
Kuvio
96. Vapautuneet ja vapautuvat vuokra-aravat Helsingissä 2003–2023
2003–2013. ARA- vuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt vain 609 asunnolla ja Esikaupun2000
geissa määrä on vähentynyt aravarajoitusten lakkaamisen vuoksi. Kuitenkin voidaan todeta,
1800
että vapautuneista aravavuokra-asunnoista on arviolta noin kolmannes kaupungin omistamia.
1600
1400
Hintavalvottujen asuntojen vapautuminen käyttö- ja myyntirajoituksista tulee lisääntymään
1200
seuraavan 10 vuoden aikana. Muita kuin kaupungin omistamia ARA- vuokra-asuntoja vapautuu
1000
2014–2023 yhteensä 6600 huoneistoa. Saman 10 vuoden aikana Hitas asuntoja vapautuu myyn800
nin hintarajoituksesta yhteensä 10229 huoneistoa eli kaikkiaan kaikista rajoituksista vapautuu
600
yhteensä noin 17 000 asuntoa vv. 2014–2023. Jotta kohtuuhintainen asuntokanta voitaisiin pitää
400
edes nykytasolla, pitäisi rakentaa vuosittain noin 1700 hintavalvottua asuntoa korvaamaan varau200
tuneet: noin 660 yleisen haun ARA- vuokra-asuntoja ja noin 1000 Hitas asuntoa.
0 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
MUUT
1345 730
0
30
559 439 729 677 425 702 533 407 880 1176 753 1024 837 759 360 274 138
KAUPUNKI 0
5.2. Vapautuneet
0ja vapautuvat
0
0
5 224 ARA-vuokra-asunnot
13 130 495 290 782 511 225
550 611 137 786 131 447 113
44
Vuosina 2003–2012 Helsingissä vapautui rajoituksista aravavuokra-asuntoja yhteensä 8974
huoneistoa, joista lainapäätösten perusteella 8108 ja eri päätöksillä vapautettuja 866. Kaupungin yhtiöiden
muussa
kaupungin omistuksessa
olleita1978-2013,
arava-asuntoja
vapautui 2260 ja
Kuvioja97.
Valmistuneet
Hitas asunnot
as.lkm
muiden omistuksessa
olleita 6714 kpl. Kaupungin omistuksessa olleet ja vapautuneet asunnot
1800
vapautuvat
2014-23
jäävät hintavalvotun
vuokran piiriin, mutta muista1532ei ole tietoa; onko
myyty ja
millä ehdoilla
1600
on jatkettu vuokraamista. Kun samaan aikaan
Helsingissä
valmistui
ARA-vuokra-asuntoja
1395
1400
1281
noin 7 898 ja kun muiden kuin kaupungin
omistamia vapautui 6714, lisääntyi hintavalvottu
1179
1144
1200
1123
vuokra-asuntokanta 10 vuoden aikana
noin 1200
1000 asunnolla eli keskimäärin 120 as./vuosi.
1000
884
800
881
600
962
870
797
694
652
383
497
38
114
75
369
283
528
475
318
377
275
253
106
162
252
238
217
280
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
0
969
486
400
200
917
79
ASO asunnot
2000
ARA vuokra-asunnot
1500
1000
500
Kaarela
Oulunkylä
Vartiokylä
Herttoniemi
Taka-Töölö
Alppiharju
Pasila
Vironniemi
Haagan
Reijola
Lauttasaari
Pukinmäki
Munkkiniemi
Suutarila
Jakomäki
Kulosaari
Länsi-Pakila
Maunula
Itä-Pakila
Ullanlinna
Tuomarinkylä
Pitäjänmäki
Puistola
Kallio
Vallila
Kampinmalmi
Laajasalo
Myllypuro
Mellunkylä
Malmi
Vuosaari
Latokartano
Vanhankaup.
Ennen vuotta 2003 oli vapautunut rajoituksista yhteensä noin 5 000 muiden kuin kaupungin
0
omistamia
vuokra-aravia. Kun Helsingissä on vapautunut vuoteen 2012 mennessä ei-kaupun-500
gin omistuksessa olleita aravavuokra-asuntoja noin 11700 huoneistoa ja vapautuu 2013–2023
-1000 noin 7100, tulee vuoteen 2023 mennessä vapautumaan yhteensä noin 19000 ARAyhteensä
vuokra-asuntoa.
Jatkossa vapautumiset tulevat lisääntymään jo pelkästään lainasopimusten perusteella. Kaupungin omistamia
vuokrataloja
peruskorjataan
jatkuvastiARA
pitkillä
korkotukilainoilla,
jolloin
∆ 2003–2012
ARA vuokra-as.
ASO asunnot
as. yht.
Hitas as. Kaikki
rajoituksetYHTEENSÄ
jatkuvat korkotukijärjestelmän
mukaisesti.
Kun 2322
vielä kaupungin
609
1713
2786 omistuksessa
7430
vapautuvat
asunnot
jäävät
Helsingin
kaupungin
asunnot
Oy:n
omistukseen,
ne
säilyvät
hintaKANTAKAUPUNKI
1010
251
1261
–
valvonnan/omakustannusperiaatteen piirissä. Siten varsinainen hintavalvotun kannan väheneESIKAUPUNGIT
– 401
1462
1061
–
minen koskee muiden kuin kaupungin omistamien aravatalojen vapautumisia.
Kuvio 95. Vapautuneet ja vapautuvat vuokra-aravat Helsingissä 2003–2023
Kuvio 96. Vapautuneet ja vapautuvat vuokra-aravat Helsingissä 2003–2023
2000
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
03
MUUT
KAUPUNKI
04
05
06
07
1345 730
0
30
559 439 729 677 425 702 533 407 880 1176 753 1024 837 759 360 274 138
0
0
0
0
5
08
224
09
13
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
130 495 290 782 511 225 550 611 137 786 131 447 113
23
44
Omistajaryhmittäin vapautuvien jakautuma on vv. 2013–2023 seuraava:
Kuvio 97. Valmistuneet Hitas asunnot 1978-2013, as.lkm
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
Helsingin kaupunki
VVO
1281
SATO
1179
1144
Vakuutusyhtiöt
Erityisryhmäyhteisöt
917 969
884
Muut
881
yhteensä
486
4337
38 %
1532
1221
11
%
1395
868
8%
1248
11 %
1123
1000
1440
13
%
962
797
2364
21 %
870
652
11478
100 %
497
200
5.3. Vapautuvat
Hitas asunnot
38
114
vapautuvat 2014-23
694
383
75
369
283
528
475
318
377
275
106
253
252
238
217
280
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
162
0 myyntihintarajoitukset poistuvat, kun asunnon valmistumisesta
Hitas asuntojen
on kulunut 30
vuotta. Yhteensä Hitas asuntoja on valmistunut järjestelmän alusta 1978 lähtien noin 22 000
asuntoa ja näistä on vapautunut rajoituksista noin 3200 vuoden 2013 loppuun mennessä (anomuksesta 251 asuntoa). Hintarajoituksen alla on 18 800 Hitas asuntoa.
Vuosina 2014–2023 aikana tulee vapautumaan ainakin 10 229 asuntoa pelkän järjestelmän
30-vuotissäännön nojalla.
80
0
MUUT
04
05
06
07
1345 730
03
0
30
559 439 729 677 425 702 533 407 880 1176 753 1024 837 759 360 274 138
0
0
KAUPUNKI
0
0
08
5
09
224
10
13
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
130 495 290 782 511 225 550 611 137 786 131 447 113
23
44
1800
1600
1400
1179
1144
1000
884
800
917
1123
969
1000
962
881
600
870
797
694
652
486
400
369
383
497
114
38
75
283
528
475
318
377
275
253
106
162
252
238
217
280
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
0
1395
1281
1200
200
vapautuvat 2014-23
1532
5.4. Asuntokannan tarve
Asuntokannan tarve muodostuu asuntokuntien nettolisäyksestä ja Ei-vakituisesti asuttujen
asuntojen lisäyksestä. Asuntokuntien nettolisäyksenä käytetään asuntokuntaennusteiden antamia lukuja molempien vaihtoehtojen pohjalta (kaupungin oma NOPEA väestösuunnite ja
Tilastokeskuksen korjattu väestöennuste).
Kuvio 97. Asuntokanta, käytössäolo 1997–2013 ja Ei-vak.asuttujen %
Kuvio 98. Asuntokanta, käytössäolo 1997–2013 ja Ei-vak.asuttujen %
400
350
300
250
200
150
100
50
0
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
8,0 %
7,8 %
7,6 %
7,4 %
7,2 %
7,0 %
6,8 %
6,6 %
6,4 %
6,2 %
6,0 %
Ei-vakituisesti asutut 17,4 18,3 17,6 18,4 18,5 20,7 23,0 23,4 22,5 23,9 24,4 24,9 24,0 24,2 24,6 25,2 26,9
Vakituisesti.asutut
268, 271, 274, 277, 282, 284, 286, 288, 291, 293, 296, 299, 301, 304, 306, 311, 315,
Ei-vak. %
6,1
6,3
6,0
6,2
6,1
6,8
7,4
7,5
7,2
7,5
7,6
7,7
7,4
7,4
7,4
7,5
7,9
Ei-vakituisesti
määrä on Helsingissä
vaihdellut viimeisten
17 vuoden aikana
6-8
Kuvio 99.asuntojen
Hallintaperusteeltaan
tuntemattomat,
ei-vakituisessa
käytössä
prosentin välillä. olevat
Vuosien asunnot
2002–2003janousu
selittyy
tilastojen
paranemisella.
% alueen asuntokannasta v. 2012
as.lkm
% koko alueen asuntokannasta
3000
Asuntokannan
käytön tehokkuutta voidaan mitata sillä, kuinka paljon asuntoja on vakituisessa 16%
14%
asuinkäytössä.
Kun kantalaskelmat tehdään poikkileikkauksena tiettynä loppuvuoden ajankohtana,
2500
tulevat
tilastoihin myös ne vuokra-asunnot, jotka ovat tyhjillään asukkaan vaihtumisen johdosta.12%
2000
10%
1500
Kuviossa
102 piireittäin näkyvät asuntomäärät ovat mm. ns. kakkosasuntoja, kuolinpesien 8%
1000olevia huoneistoja, myyntiin meneviä joko vanhoja tai uusia tyhjänä olevia asuntoja,6%
tyhjänä
4%
”pimeään”
500 tilapäiseen vuoraukseen käytettyjä asuntoja ym.
0
Vironniemi
Ullanlinna
Kampinm.
Taka-Töölö
Kulosaari
Munkkin.
Lauttasaari
Alppiharju
Kallio
Vallila
Reijola
Haaga
Herttonie…
Pitäjänmäki
Maunula
Vartiokylä
Itä-Pakila
Laajasalo
Länsi-Pakila
Myllypuro
Oulunkylä
Tuomarink.
Vanhakaup.
Kaarela
Pukinmäki
Malmi
Puistola
Vuosaari
Pasila
Latokarta…
Suutarila
Mellunkylä
Jakomäki
2%
Helsinki
Kantak.+Lauttas.+Kulos.
21829
13044
6%
10 %
0%
81
Vakituisesti.asutut
268, 271, 274, 277, 282, 284, 286, 288, 291, 293, 296, 299, 301, 304, 306, 311, 315,
Ei-vak. %
6,1
6,3
6,0
6,2
6,1
6,8
7,4
7,5
7,2
7,5
7,6
7,7
7,4
7,4
7,4
7,5
7,9
Kuvio 98. Hallintaperusteeltaan tuntemattomat, ei-vakituisessa käytössä
Kuvio
99.98.
tuntemattomat,
ei-vakituisessa
käytössä
Kuvio
Asuntokanta,
käytössäolo
1997–2013
jav.Ei-vak.asuttujen
%
olevat asunnot
ja % alueen asuntokannasta
2012
olevat
asunnot
ja
%
alueen
asuntokannasta
v.
2012
8,0 %
400
2500
2000
1500
1000
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
Vironniemi
Ullanlinna
Kampinm.
Taka-Töölö
Kulosaari
Munkkin.
Lauttasaari
Alppiharju
Kallio
Vallila
Reijola
Haaga
Herttonie…
Pitäjänmäki
Maunula
Vartiokylä
Itä-Pakila
Laajasalo
Länsi-Pakila
Myllypuro
Oulunkylä
Tuomarink.
Vanhakaup.
Kaarela
Pukinmäki
Malmi
Puistola
Vuosaari
Pasila
Latokarta…
Suutarila
Mellunkylä
Jakomäki
500
0
as.lkm
350
300
250
200
150
100
50
0
3000
Vakituisesti.asutut
268, 271, 274, 277, 282, 284, 286, 288, 291, 293, 296, 299, 301, 304, 306, 311, 315,
Ei-vak. %
6,1
6,3
6,0
6,2
6,1
6,8
7,4
7,5
Helsinki
7,2
7,5
7,6
7,7
21829
7,4
7,4
7,4
7,5
7,8 %
16%
7,6 %
14%
7,4 %
7,212%
%
7,010%
%
6,88%
%
6,66%
%
6,4 %
4%
6,2 %
6,02%
%
0%
7,9
6%
Kuvio 99. Hallintaperusteeltaan
ei-vakituisessa
käytössä
Kantak.+Lauttas.+Kulos. tuntemattomat,
13044
10 %
Esikaupungit
8785
4%
olevat
asunnot ja % alueen asuntokannasta
v. 2012
as.lkm
16%
3000näitä asuntoja on Kantakaupungissa (lisätty Lauttasaari ja Kulosaari) ja sen ydinalueilla
Eniten
14%
Vironniemellä,
Ullanlinnassa ja Kampinmalmissa, missä osuudet koko alueen asuntokannasta
2500
12%
ovat
selvästi yli 10 %. Esikaupunkialueilla osuus on keskimäärin 2-4 %, josta iso osa on myynKuvio
2000 100. Asuntokunnat, Asuntokanta ja as.kuntien % osuus kannasta10%
nissä olevia ja perikuntien
asuntoja. Tehokkain
asuntokäyttö as.kunnat
löytyy Jakomäestä,
vakituisessa
Asuntokunnat
Asuntokanta
%/kanta
8%
1500
94% sanotta400000
asuinkäytössä alueen asuntokannasta 98,7 %. Kuviossa olevat prosenttiosuudet eivät
6%
350000
vasti1000
ole
muuttuneet sitten vuoden 2003.
94%
Vironniemi
Ullanlinna
Kampinm.
Taka-Töölö
Kulosaari
Munkkin.
Lauttasaari
Alppiharju
Kallio
Vallila
Reijola
Haaga
Herttonie…
Pitäjänmäki
Maunula
Vartiokylä
Itä-Pakila
Laajasalo
Länsi-Pakila
Myllypuro
Oulunkylä
Tuomarink.
Vanhakaup.
Kaarela
Pukinmäki
Malmi
Puistola
Vuosaari
Pasila
Latokarta…
Suutarila
Mellunkylä
Jakomäki
4%
300000
500
93%
2%
Johtopäätös
250000on se, että mitä enemmän alueella on hintasäänneltyjä eli kohtuuhintaisia asun0%
0 tehokkaammassa käytössä on alueen koko asuntokanta. Kun kantakaupungin alueella
toja sitä
93%
200000
myydään
vanhoja tai rakennetaan uusia osakeasuntoja, osa niistä ei tule vakituiseen asuinkäyt150000
92%
töön; sen
sijaan kaikki hintavalvotut tulevat.
100000
92%
50000
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
Asuntokannan tarve-ennusteessa
on keskeinen osa asuntokuntien
muutoksella
ja määrällä.
Helsinki
21829
6%
91%
0
Asuntokunnat on lukumäärältään
sama kuin vakituisesti
asutut asunnot.
Kantak.+Lauttas.+Kulos.
13044
10 % ”Muu tai tuntematon”
hallintaperuste eli ei-vakituisesti
asutut kaikki asunnot8785
määrä on pysytellyt
asuntokannan kasEsikaupungit
4%
vun tahdissa. Edellisen 17 vuoden aikana vakituisesti asuttujen asuntojen osuus on vaihdellut
92–94 prosentin osuudessa. Viime vuosina osuus on laskenut ja oli 92,1 % vuonna 2012.
Kuvio 99. Asuntokunnat, Asuntokanta ja as.kuntien osuus kannasta
Kuvio 100.
Asuntokunnat, Asuntokanta ja as.kuntien % osuus kannasta
Asuntokunnat
400000
Asuntokanta
as.kunnat %/kanta
350000
94%
300000
250000
93%
200000
93%
150000
92%
100000
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
92%
1997
50000
0
82
94%
91%
Osuuden ei oleteta kasvavan jatkossa, koska mm. vuokra-asuntojen vaihtuvuus tuskin enää
nykyisestään lisääntyy ja luultavasti hallintaperusteen tilastointi myös tarkentuu. Laskelmissa
käytettään viimeisen 10 vuoden keskiarvo-osuutta 92,5 %.
Poistumaa on vaikea arvioida, koska lähinnä Helsingin Kantakaupungissa edelleen jatkuu
aikoinaan toimistoiksi muutettujen asuntojen palauttaminen takaisin asuntokäyttöön. Mitään
suurempaa vanhan asuntoalueen muuttamista toiseen käyttötarkoitukseen ei ole näkyvissä.
Poistumaa voi tulla, jos pieniä asuntoja yhdistetään.
Kuvio 100. Asuntokannan tarve-ennuste 2014–2030, 1000 as.lkm
Kuvio 101. Asuntokannan tarve-ennuste 2014–2030, 1000 as.lkm
420
400
380
360
340
320
300
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
NOPEA kasvu 342,0 346,3 351,2 355,1 358,9 362,7 366,3 370,1 373,8 377,6 381,4 385,1 388,8 392,6 396,3 400,2 403,8 407,5
PERUS kasvu 342,0 345,1 348,8 352,0 355,0 358,1 361,0 364,0 367,0 369,9 372,7 375,5 378,2 380,8 383,5 386,1 388,7 391,3
Helsingin asuntokannan tarve asuntokuntien ennustetulla lukumäärällä ja ei-vakituisessa käytössä olevien
asuntojen
arvioidulla kasvulla
vuonna
2030 NOPEA
kasvu vaihtoKuvio
102.määrän
Asuntokannan
kasvunolisi
tarve
2014–2030,
as.lkm
ehdossa 408 000 asuntoa ja PERUS kasvu vaihtoehdossa 391 000 asuntoa.
6000
Kannan kasvua olisi vuoteen 2030 mennessä NOPEA kasvussa 65 500 eli keskimäärin seu5000
raavan 17 vuoden aikana noin 3 900 asuntoa vuodessa. PERUS kasvussa määrä olisi 49 300
asuntoa eli keskimäärin
2 900 asuntoa vuodessa. Helsingin nopea väestösuunnite Tilastokes4000
kuksen väestöennusteeseen nähden tuottaa keskimäärin noin 1000 asuntoa vuodessa suuremman asuntokannan
lisäystarpeen.
3000
Vuosien 2014–2015
korkeat luvut NOPEA kasvussa johtuvat pääosin väestösuunnitteesta ja
2000
asuntokannan tilastointiin liittyvistä asioista. Mm. vuonna 2013 valmistui uusia asuntoja Hel1000 mukaan lukien toimistoista/ullakoista asunnoiksi, 4560 huoneistoa (Helsingin
singissä yhteensä,
Tietokeskus), mutta asuntokanta kasvoi vuonna 2013 noin 5600 asunnolla (Tilastokeskus).
0
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Edeltävällä
17-vuotiskaudella
kasvu
noin
000
NOPEA
kasvu 4300 4942 3883 1998–2013
3746 3818 3650asuntokannan
3735 3751 3785 3774
3763oli
3698
3736 50
3767
3805asuntoa
3685 3635eli
noin 2900
asuntoa
keskimäärin
vuodessa.
toteuttaminen
PERUS
kasvu 3083
3740 3201 3014
3058 2949Nopean
2982 2958väestösuunnitteen
2915 2833 2773 2661 2648
2636 2627 2638 edellyttää
2593
aiempaa suurempaa uustuotantoa; keskimäärin noin kolmanneksen enemmän kuin 1998–
2013. Avaimet ovat nopeutuvassa kaavoituksessa, tonttipolitiikassa ja poliittisen päätösten
muuttamisessa koskien vuokra-asuntotuotannon rajoituksia ja Hitas-tuotantoa.
Kaikki edellä olevat tarvearviot ovat enemmän suuntaa-antavia kuin täsmällisiä lukuarvoja.
Nämä luvut myös kuvaavat tuotantotarvetta.
83
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
NOPEA kasvu 342,0 346,3 351,2 355,1 358,9 362,7 366,3 370,1 373,8 377,6 381,4 385,1 388,8 392,6 396,3 400,2 403,8 407,5
PERUS kasvu 342,0 345,1 348,8 352,0 355,0 358,1 361,0 364,0 367,0 369,9 372,7 375,5 378,2 380,8 383,5 386,1 388,7 391,3
Kuvio 101. Asuntokannan kasvun tarve 2014–2030, as.lkm
Kuvio 102. Asuntokannan kasvun tarve 2014–2030, as.lkm
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
NOPEA kasvu 4300 4942 3883 3746 3818 3650 3735 3751 3785 3774 3763 3698 3736 3767 3805 3685 3635
PERUS kasvu 3083 3740 3201 3014 3058 2949 2982 2958 2915 2833 2773 2661 2648 2636 2627 2638 2593
5.5. Vuokra-asuntokanta ja sen tarve
Vuokra-asuntokanta sisältää seuraavassa kaikki ARA- asunnot ja VRA vuokra-asunnot. Myös ne,
mitkä ovat laskentahetkellä olleet tyhjinä lähinnä asunnonvaihdon vuoksi (vuonna 2012 yhteensä
3337). Myös ”Muu tai tuntematon” ryhmään kuuluvat vakituisesti asutut asunnot ovat vuokra-asuntoja ja ne on otettu mukaan alla olevaan tauluun (vuonna 2012 yhteensä 5210).
KuvioVuokra-asunnot
102. Vuokra-asunnot
rahoitusmuoto sekä
ARA
as. % as.
-osuus¹
Kuvio 103.
jajarahoitusmuoto
sekä
ARA
% -osuus¹
50,0 %
160000
140000
120000
100000
80000
60000
40000
20000
0
49,5 %
49,0 %
48,5 %
48,0 %
47,5 %
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Tilap. vuokra-as.
2435
2335
2523
3273
3841
3969
4509
5210
ASO asunnot
6300
6349
6560
6632
6764
7152
7243
7674
VRA asunnot
73228
74822
74924
75400
76770
76984
79126
81342
ARA vuokra-as.
67691
67774
68625
68644
68911
69877
68983
69131
ARA as. %
49,4 %
49,0 %
49,3 %
48,9 %
48,4 %
48,8 %
47,7 %
47,0 %
47,0 %
kaikki
ARA as.
1.
150012 151539 152924 154256 156286 157982 159861 163357
73991
74123
75185
75276 75675 77029 76226 76805
ARA-asuntojen % -osuus sisältää myös ASO asunnot
Vuokra-asuntojen kokonaismäärä oli vuonna 2012 noin 166 000 huoneistoa. ARA- asuntojen
osuus on noussut lievästi vuoden 2008 jälkeen, koska uusien korkotukiasuntojen (ml. ASO) tuotantomäärä on korvannut
rajoituksista
vapautuneiden
aravavuokra-asuntojen
määrän.
Kuvio 104.
ARA-asunnot
rahoitusmuodon
mukaan
ja % osuusmäärä
asuntokannasta
VRA (vapaarahoitteisten) vuokra-asuntojen
on vastaavasti viime vuosina noussut. Va80000
paarahoitteisia vuokra-asuntoja tuotettiin v. 2005–2012 yhteensä 3640 huoneistoa. 24,5 %
84
70000
60000
50000
40000
30000
20000
24,0 %
23,5 %
23,0 %
22,5 %
49,5 %
140000
120000
49,0 %
100000
48,5 %
80000
60000
48,0 %
40000
Aravavuokra-asuntoja vapautui 4570 huoneistoa, joista suurin osa lienee jäänyt vuokrakäyt47,5 %
20000
töön, arviolta 3500,
mutta
siirtynyt
vapaarahoitteisiksi
vuokra-asunnoiksi.
Kun
VRAasun47,0 %
0
2005
2006
2007
2008 asunnolla,
2009
2010
2011
2012
tojen kanta kasvoi v. 2005–2012
yhteensä
noin 8100
on yksittäisten
osakeasuntoTilap.
vuokra-as.
2435
2335
2523
3273
3841
3969
4509
5210
jen siirtyminen vuokra-asunnoiksi ollut vaatimaton, ehkä noin 1000 asunnon luokkaa koko
ASO asunnot
6300
6349
6560 valmistuminen
6632
6764 v. 2010–2012
7152
7243 oli yhteensä
7674
kautena. Uustuotannosta
välimalliasuntojen
2618
VRA
asunnot
73228
74822
74924
75400
76770
76984
79126
81342
huoneistoa eli valtaosa koko kauden v. 2005–2012 tuotannosta.
ARA vuokra-as.
67691
67774
68625
68644
68911
69877
68983
69131
ARA as. %määrä on
49,4
% 49,0 %2005
49,3pysynyt
% 48,9suunnilleen
% 48,4 % 48,8
% 47,7 noin
% 47,0
ARA-asuntojen
vuodesta
ennallaan,
76%500
asunnon
kaikki
150012
151539 152924ja ASO
154256 asuntojen
156286 157982
159861 163357
kieppeillä. Korkotuettujen
vuokra-asuntojen
lisääntyminen
on suunnilleen
ARAkuin
as. aravavuokra-asuntojen
73991
74123
75185 vapautuminen
75276 75675 ja siirtyminen
77029 76226vapaarahoitteisiin
76805
ollut yhtä suurta
1. ARA-asuntojen % -osuus sisältää myös ASO asunnot
vuokra-asuntoihin.
Jatkossakin aravavuokratalojen vapautuminen jatkuu vilkkaana Helsingissä.
ASO asunnoista on valtaosa rahoitettu aravalainoilla. Vuonna 2012 ASO aravia oli 5400 ja
korkotuettuja ASOja 2270 huoneistoa.
Kuvio 104. ARA-asunnot rahoitusmuodon mukaan
ja % osuus asuntokannasta
Kuvio 103. ARA-asunnot rahoitusmuodon mukaan ja % osuus asuntokannasta
80000
70000
60000
50000
40000
30000
20000
10000
0
ASO asunnot
24,5 %
24,0 %
23,5 %
23,0 %
22,5 %
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
6300
6349
6560
6632
6764
7152
7243
7674
22,0 %
Korkotukivuokra-as. 12343 12182 14622 14664 17391 17971 18512 19531
Aravavuokra-as.
57512 57482 55940 55916 51520 51906 50471 49600
% kaikista
24,3 % 23,9 % 24,1 % 23,8 % 23,2 % 23,5 % 23,0 % 22,8 %
ARA-asuntojen, jotka siis kaikki ovat vuokrahinnoiltaan sääntelyn piirissä, oli v. 2012 Helsingin kaikista asunnoista 22,8 %. Osuus on laskenut jatkuvasti ja tulee jatkossakin laskemaan
ellei ARA- hintasäänneltyä tuotantoa nykyisestä nosteta. Vuosina 2013–2023 aravavuokra-asuntoja tulee pelkästään lainaehtojen perusteella poistumaan rajoituksista yhteensä noin
15 000 asuntoa eli noin 30 % nyt olevasta vuokra-aravien määrästä.
Kantakaupungissa on vuokra-asuntoja koko asuntokannasta 51,4 % ja Esikaupungeissa 48,5 %.
Määrällisesti eniten vuokra-asuntoja on Kallion, Mellunmäen, Kampinmalmin, Vuosaaren ja
Herttoniemen piireissä.
85
Kuvio 104. Vuokra-asunnot piireittäin Helsingissä v. 2012 ja % koko kannasta
Ei-vak. vuokra-as.
12000
VRA asunto
ASO asunto
ARA asunto
v-as. % /kanta
80%
70%
10000
60%
2000
Ei-vak. vuokra-as.
VRA asunto
ASO asunto
ARA asunto
v-as. % /kanta
Ullanlinna
L-Pakila
Itä-Pakila
Kulosaari
Lauttasaari
Alppiharju
Tuomarink.
Taka-Töölö
Vironniemi
Munkkin.
Suutarila
Kallio
Oulunkylä
Pukinmäki
Jakomäki
Kampinm.
Laajasalo
Myllypuro
Pasila
Maunula
Puistola
Vallila
Pitäjänmäki
Reijola
Vartiokylä
Haaga
Kaarela
Malmi
Vanhankaup.
Latokartano
Herttoniemi
Vuosaari
Mellunkylä
8000
12000
6000
10000
4000
8000
2000
6000
0
4000
50%
80%
40%
70%
30%
60%
20%
50%
10%
40%
0%
30%
20%
10%
Ullanlinna
L-Pakila
Itä-Pakila
Kulosaari
Lauttasaari
Alppiharju
Tuomarink.
Taka-Töölö
Vironniemi
Munkkin.
Suutarila
Kallio
Oulunkylä
Pukinmäki
Jakomäki
Kampinm.
Laajasalo
Myllypuro
Pasila
Maunula
Puistola
Vallila
Pitäjänmäki
Reijola
Vartiokylä
Haaga
Kaarela
Malmi
Vanhankaup.
Latokartano
Herttoniemi
Vuosaari
Mellunkylä
0%
alue 0
ARA vuokra VRA vuokra ASO asunto Ei-vak.v-as. yhteensä % koko kanta
YHTEENSÄ
69131
81342
7674
5210
163357
49,6 %
KANTAKAUPUNKI
15244
42607
1020
2561
61432
51,4 %
ESIKAUPUNGIT
53887
38688
6654
2559
101925
48,5 %
alue
ARA vuokra VRA vuokra ASO asunto Ei-vak.v-as. yhteensä % koko kanta
YHTEENSÄ
69131
81342
5210
163357
49,6 %
Kaupunginosittain
vuokra-asuntojen
”kymmenen 7674
kärjessä” vapaarahoitteisista
(VRA+ muut)
KANTAKAUPUNKI
1020 kuuluvat2561
61432 Suurin
51,4keskit%
eniten
on huoneistoja 15244
Taka-Töölössä42607
ja muutkin alueet
Kantakaupunkiin.
Kuvio
106.
Vuokra-asunnot
kaupunginosittain,
10
kärjessä,
v.2012
ESIKAUPUNGIT
53887
38688
6654
2559
101925
48,5
%
tymä on Kalliossa, Torkkelinmäki, Linjat ja Vilhonvuori, yhteensä 8388 asuntoa. Kaikista vapaara-
5000
hoitteisista noin 81 000 (VRA) vuokra-asunnosta nämä 10 aluetta kattaa 41 % (33 100 asuntoa).
4000
3000
VRA (sis. Muut)
Kallahti
Kontula
Kontula
Kallahti
Kannelmäki
ARA (sis aso)
L-Herttoniemi L-Herttoniemi
Kannelmäki
P. Huopalahti
Maunula
Herttoniemenr. Herttoniemenr.
P. Huopalahti
Maunula
Maminkartano Maminkartano
Latokartano
Pohjois-Haaga Pohjois-Haaga
Latokartano
Etu-Töölö
Taka-Töölö
Taka-Töölö
Linjat
VRA (sis. Muut)
Etu-Töölö
Kamppi
Linjat
Kamppi
Etelä-Haaga
Harju
Ullanlinna
Punavuori
Torkkelinmäki Torkkelinmäki
Etelä-Haaga
Harju
0
Ullanlinna
1000
Punavuori
2000
Vilhonvuori
2000
5000
1000
4000
0
3000
Vilhonvuori
Kuvio 105. Vuokra-asunnot kaupunginosittain, 10 kärjessä, v.2012
Kuvio
106. Vuokra-asunnot kaupunginosittain, 10 kärjessä, v.2012
ARA (sis aso)
Vastaavasti ARA-asuntojen (sis. ASO) kärkialue on Kontula noin 3 000 asunnolla. ARAasuntojen 10 kärkeen mahtuu vain yksi alue Kantakaupungista - Pikku Huopalahti - ja kaikki
muut ovat Esikaupungeissa. Näillä 10 alueella kaupungin kaikista 76 800 ARA- asunnosta
sijaitsee noin 23 000 huoneistoa eli 30 %.
Kaikkiaan vuokra-asunnoista sijaitsee Kantakaupungissa 38 % ja Esikaupungeissa 62 %. Rahoitusmuodon mukaan jako alueittain menee siten, että ARA- vuokra-asunnoista on Kantakaupungissa 22 % ja Esikaupungeissa 78 %. ASO-asunnoista on Kantakaupungissa vain 13 %.
Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa (VRA) jako on lähes tasan, fifty-fifty.
86
Määrältään eniten ARA-vuokra-asuntoja on itäisissä esikaupungeissa; Mellunkylä Herttoniemi ja Vuosaari. Kantakaupungissa suurin ARA-vuokra-asuntojen määrä on Vanhankaupungin
(Toukola, Arabianranta, Kumpula, Koskela, Käpylä, Vanhakaupunki) alueella. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on eniten Kallion piirissä, Linjoilla ja Torkkelinmäellä, sekä Kampinmalmin piirissä, eniten Etu-Töölössä ja Kampissa.
Tällainen jakautuma ei vastanne täysin vuokralla asumisen tarpeita. Suuri osa vuokra-asukkaista on 1-2 hengen pienituloisia asuntokuntia; opiskelijoita ja vanhusikäluokkia, jotka tarvitsevat monipuolisia lähipalveluja, mitä Kantakaupunki parhaiten pystyy tarjoamaan. Kyseessä
on yleensä autoton julkisen liikenteen varassa oleva väestönosa, joiden tarve on ensisijaisesti
ARA-vuokra-asunto. Nyt Kantakaupunkiin haluavat vuokralaiset joutuvat hankkimaan asuntonsa vapaarahoitteisilta vuokramarkkinoilta, missä vuokrataso on yksiö-kaksio asunnoissa
ainakin kolmanneksen kalliimpi kuin ARA-vuokra-asunnoissa. Helsingin kaupungin asuntoja tonttipolitiikka ei tässä kohdin tunnista todellista tarvetilannetta ja sivutuotteena tukee
tonttipolitiikassaan yksityistä, korkeatuottoista vuokrabisnestä.
Kantakaupungin rakentamiskohteissa tulisi korostaa ARA- vuokra-asuntojen tuottamista.
Kaupungin tonttipolitiikassa tulisi ensisijaisesti asettaa lähtökohdaksi tasapainoinen asukasrakenne, mikä nyt on vinoutunut. Nuorten ja vanhusten tarpeet eri palveluissa poikkeavat lapsiperheiden vastaavista. Lisäksi ARA-asuntojen omakustannusvuokra olisi omiaan hillitsemään
Kantakaupungin em. väestöryhmien maksukykyyn nähden liian korkealle tasolle nousseita
pienten asuntojen vuokria.
Kaiken kaikkiaan, vapaarahoitteiset vuokra-asunnot keskittyvät Kantakaupunkiin, missä niistä
on 52 % ja Esikaupungeissa 48 %. Vastaavasti ARA- asunnot hajaantuvat eri alueille epätasaisesti, Kantakaupungissa niistä on noin 21 % ja Esikaupungeissa 79 %. Kantakaupunki
on asuntojen hinnoiltaan ja vuokriltaan kallein alue Helsingissä ja näyttää siltä, että Kantakaupunkiin, varsinkin sen ydinalueille, ei ole aiemmin mahtunut ARA- asuntoja läheskään
samassa tahdissa kuin omistus- ja VRA-vuokra-asuntoja. Nyt tilanne on hieman muuttunut;
ARA-uustuotanto on lisääntynyt lähinnä Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa. Kuitenkin kaupungin Asunto- ja maankäyttöohjelman määräys, missä ARA-vuokratuotanto rajoitetaan enintään
20 %:iin pitää huolen siitä, että ARA-kantakin pysyy matalana.
Karrikoiden voidaan sanoa, että käytännössä ns. arvoalueille, joilla tontit menevät hyvin ”kaupaksi”, ei ole syntynyt läheskään riittävästi kohtuuhintaiseksi katsottavaa asuntotuotantoa - ei
vuokra-, ei asumisoikeus- eikä Hitas-asuntoja. Ja jatkossakin juuri kaupungin ydinalueille
tarvittaisiin runsaasti lisää ARA-tuotantoa jo elinkeinoelämän tarpeita varten puhumattakaan
mm. nuorten vuokra-asukkaiden halusta asua monipuolisten palveluiden äärellä.
Miksi ARA- vuokratuotantoa pitää rajoittaa alueittain uustuotannosta 20 %:iin, vaikka sen
tarve lienee tarjontaa nähden moninkertainen? Kaikkein tarpeellisin ja sosiaalisin asumisen
hallintaperuste eli kaupungin ARA-vuokra-asunnot ovat vuosien mittaan joutuneet huonoon
maineeseen. Miksi? Liioitellaanko asumisen ns. sekasortoa? Henry Miller on todennut, ” että
sanaa sekasorto käytetään järjestyksestä, jota emme ymmärrä. Toki asia voi olla niinkin. Asia
voi olla myös päinvastoin: järjestys on jotain jonka me keksimme peittääksemme sekasorron
jota emme kestä katsoa”.
87
Joka tapauksessa 20 %:n sääntö vahvistaa Kantakaupungin ydinalueilla jo ennestään olevaa
kaupungin korkeinta segregaatiota. Yleensä segregaatiosta keskusteltaessa puhutaan vain vähätuloisten, köyhien ja siirtolaisten keskittymistä tietyille alueille, mutta segregaatio on kaksisuuntaista. Helsingissä näyttääkin olevan käynnissä megaluokan segregaatio.
20 %:n määräys voidaan nähdä hyvinkin ihmisten syrjinnäksi asumisen hallintaperusteen
nojalla. Kaupungilla teetettiin takavuosina (ei julkaistu) selvitys, missä asuntojen hallintaperuste ristiintaulukoitiin kunnallisverojen alaisen tulon kanssa. Tuloksena oli suunnilleen se, että
kaupungin omistamissa ARA-vuokra-asunnoissa tulotaso oli 60, muissa ARA- vuokra-asunnoissa jonkun verran korkeampi (kaupungin asuntoihin on oma sosiaalinen valintaperuste,
missä heikommassa asemassa olevien valinta korostuu), keskiarvo 100 ja omistusasunnoissa
Hitas mukaan lukien 120. Onko tällainen pimennossa oleva perustelu eräs tekijä tuon 20 %:n
määräyksen takana? Sekin voidaan hyvin lukea ihmisten syrjinnäksi tulotason perusteella. Jos
näin on, se on kunnan tekemänä raskauttavaa.
5.6. Vuokra-asuntokannan tarve
Vuokra-asuntojen tarvetta voidaan arvioida vuokra-asuntokuntaennusteen kautta. Sen lisäksi
on arvioitava se, kuinka paljon lisääntyy tilapäisessä asuntokäytössä olevien vuokra-asuntojen
määrä. Viimeisten 10 vuoden aikana tilapäisessä vuokrakäytössä olevien asuntojen määrä on
koko vuokra-asuntokannasta 2-3 %:n vaiheilla. Osuus on kasvanut viimeisten 8 vuoden aikana - luotettavin tilastopohja - keskimäärin noin 0,12 % vuodessa. Jos tämä kasvu jatkuu samaa
vuosivauhtia vuoteen 2030 saakka, on näiden tilapäisessä vuokra- tai omassa/perheen, yms.
käytössä olevien asuntojen osuus koko vuokra-asuntokannasta noin 3,5 % nykyisen noin 3,3 %
sijasta. Tämä lisäys on otettava huomioon vuokra-asuntotarvetta arvioitaessa.
Toinen arvioitava tekijä on vuokra-asuntojen vaihtuvuus. Mitä suurempi vaihtuvuus, sitä suurempi on tarvittava määrä vuokra-asuntoja vaihtokitkan aiheuttaman asuntojen tyhjänä olon
vuoksi. Tämä koskee ensisijaisesti ARA-vuokra-asuntoja.
Hekan asunnoissa ulkoinen vaihtuvuus on luokka 6-7 % (sisäiset vaihdot noin 3 %). Kun
kyseessä on kaupungin omistamat asunnot kaupungin matalimmilla keskivuokrilla – Helsingin sosiaalisen asumisen selkäranka - on vaihtuvuus pientä verrattuna muiden suurten vuokrayhteisöjen lukuihin, jotka ovat lähempänä 20 prosenttia. Vuokra-asuntokannan lähtöluvuissa
on sisällä vaihtuvuuden aiheuttama tyhjäkäynti, joka lisääntynee suunnilleen samassa tahdissa
kuin vuokra-asuntokuntien määräkin. Muuta arviota on lähes mahdotonta tehdä.
Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on jatkuva määrällinen vaje Helsingissä. Tätä osoittaa
viimeisin tieto Hekan hakijamääristä; Toukokuun lopussa 26 900 hakijaa, joista 1-hengen
talouksia 22 600 ja näistä oli kiireellisessä asunnontarpeessa 70 %. Kiireellisessä asunnon tarpeessa oleva on vailla asuntoa tai irtisanottu nykyisestä asunnostaan.
Vuokra-asuntokannan tarve asuntokuntien kasvuennusteen ja tilapäisessä käytössä olevien
vuokra-asuntojen arvion mukaan olisi vuonna 2030 NOPEA kasvussa 198 000 ja PERUS
kasvussa 189 000 asuntoa. Eroa ennusteiden välillä on 11 000 asuntoa vuonna 2030.
Tämän ennusteen mukaa 1-hengen vuokra-asuntokuntien osuus laskisi vuoteen 2030 mennessä noin 48,5 %:iin eli nykyisestä noin 3 prosenttiyksiköllä.
88
Vuokra-asuntokannan tarve-ennuste 2014–2030, 1000 as.lkm
KuvioKuvio
107. 106.
Vuokra-asuntokannan
tarve-ennuste 2014–2030, 1000 as.lkm
ja 1 hengen osuus kaikista vuokra-asuntokunnista
ja 1-hengen osuus kaikista vuokra-asuntokunnista
200
52,0 %
51,5 %
190
51,0 %
180
50,5 %
50,0 %
170 Vuokra-asuntokannan tarve-ennuste 2014–2030, 1000 as.lkm
Kuvio 107.
49,5 %
ja 1-hengen osuus kaikista vuokra-asuntokunnista
160
200
52,0 %
49,0 %
150
190
51,5 %
48,5 %
140
180
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
51,0 %
48,0 %
50,5 %
NOPEA kasvu 163,5 166,0 168,5 171,1 173,0 174,8 176,6 178,2 179,9 181,6 183,4 185,1 186,8 188,5 190,4 192,2 194,1 196,0 197,9
PERUS kasvu 163,5 166,0 167,8 169,7 171,2 172,6 173,9 175,1 176,4 177,7 179,0 180,2 181,4 182,7 184,0 185,2 186,6 188,0 189,3
170
1 he osuus
50,0 %
51,3 51,5 51,3 51,1 50,9 50,7 50,6 50,4 50,3 50,2 50,0 49,9 49,7 49,5 49,4 49,1 48,9 48,7 48,5
49,5 %
160
49,0 %
Vuokra-asuntojen kasvu tarve pelkästään asuntokuntien ja nykyisen vuokra-asuntokannan
150
perusteella on hankalaa,
koska vuokra-asunnoista – lähinnä kohtuuhintaisista – on määrällinen
Kuvio
108. eikä
Vuokra-asuntokannan
kasvun tarve
2014–2030, as.lkm48,5 %
vaje ollut
jo pitkään
se näytä viimevuosien toimenpiteillä
helpottavan.
3000 140
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
48,0 %
30
kasvu 163,5 166,0lisäyksen
168,5 171,1 173,0
174,8 176,6
178,2 179,9 181,6 183,4
185,1 186,8 188,5
190,4 192,2 194,1
196,0 197,9 NOKasvua olisi NOPEA
asuntokuntien
ja edellä
selostettujen
arvioiden
perusteella
2014–2030
PERUS kasvu 163,5 166,0 167,8 169,7 171,2 172,6 173,9 175,1 176,4 177,7 179,0 180,2 181,4 182,7 184,0 185,2 186,6 188,0 189,3
2500
PEASSA vaihtoehdossa noin 32 000 ja PERUS vaihtoehdossa noin 23 500 as; keskimäärin vuo1 he osuus
51,3 51,5 51,3 51,1 50,9 50,7 50,6 50,4 50,3 50,2 50,0 49,9 49,7 49,5 49,4 49,1 48,9 48,7 48,5
dessa NOPEASSA noin 1900 ja PERUS kasvussa noin 1400 asuntoa vuodessa. Näitä lukuja ei voi
2000
suoraan käyttää tuotantotarpeen määrityksessä; siihen palataan osassa Asuntotuotannon tarve.
1500
Kuvio
Vuokra-asuntokannan kasvun
tarve
2014–2030,
as.lkm as.lkm
Kuvio
108.107.
Vuokra-asuntokannan
kasvun
tarve
2014–2030,
1000
3000
500
2500
0
2000
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
NOPEA kasvu 2458 2590 1916 1813 1753 1665 1689 1723 1726 1699 1741 1734 1816 1818 1922 1908 1952
PERUS1500
kasvu 1786 1878 1502 1378 1307 1255 1266 1286 1279 1223 1259 1226 1294 1281 1360 1350 1373
1000
500
0
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
NOPEA kasvu 2458 2590 1916 1813 1753 1665 1689 1723 1726 1699 1741 1734 1816 1818 1922 1908 1952
PERUS kasvu 1786 1878 1502 1378 1307 1255 1266 1286 1279 1223 1259 1226 1294 1281 1360 1350 1373
Vuokra-asuntojen tarpeen osuus vuonna 2030 on koko asuntokannan tarpeesta näillä laskelmilla molemmissa kasvuvaihtoehdoissa suunnilleen sama, noin 48,5 %. Kun ryhmä ”muut tai
tuntematon” hallintaperuste on noin 8 % koko asuntokannasta, olisi omistusasuntojen osuus
vastaavasti noin 43,5 %.
89
6. ASUNTOTUOTANTO JA SEN TARVE
6.1 Asuntotuotanto
Asuntotuotanto on vaihdellut Helsingissä pitkällä aikavälillä melkoisesti. Ennätys saavutettiin
vuonna 1974, jolloin valmistui yhteensä 5567 huoneistoa. Vuosi 2012 oli myös suuren tuotannon vuosi, uustuotantoa valmistui 5155 asuntoa, mistä varsinaista uustuotantoa oli 4629 ja
käyttötarkoituksen muutosta – lähinnä toimistoista asunnoksi – 526 huoneistoa.
Kuvio 109. Valmistuneet asunnot 1971–2013, rahoitusmuoto ja
ARAn % -osuus
Kuvio 108. Valmistuneet asunnot 1971–2013, rahoitusmuoto ja ARAn % osuus
Vapaarahoitteinen tuotanto (VAP)¹
6 000
ARA-tuotanto
ARA % osuus
80%
5 000
70%
4 000
60%
50%
3 000
40%
2 000
30%
20%
1 000
10%
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
0
90%
0%
1. Käyttötarkoituksen muutokset ja ns. välimalliasunnot VAP-ryhmässä
Rahoituksen mukaan jaoteltuna 1991–2013 valmistui ARA-asuntoja 78 521 ja vapaarahoitteisia asuntoja 88 717 huoneistoa eli yhteensä 167 238 huoneistoa. Helsingin asuntokannan
Kuvio 110.
Valmistuneet¹
asunnot,
rahoitusmuoto
ja ARA-%
määrästä
v.1971–2013
valmistuneet
asunnothallintaperuste,
ovat noin 49 %. Keskimäärin
em. ajanjaksona
60%
6 000
valmistui noin 3890 huoneistoa vuodessa.
5 000
50%
ARA-tuotannon4 000
osuus on vaihdellut vuosittain melko paljon. Yleensä talouden hitaan
kasvun
40%
tai taantuman aikana ARA-tuotantoa on käytetty suhdannepoliittisena välineenä ja se näkyy
30%
3 000
myös Helsingin luvuissa. Vuosien 1974–1977 energiakriisin aiheuttaman taantuman suhdan20%
2 000
nepanostus näkyy
1976–1979 valmistumisluvuissa ja suuren laman 1990–1993 luvut vuosien
10%
1 000 1996–1997 luovuttiin osakeasuntojen aravalainoituksesta ja se näkyi
91–95 valmistuneissa.
Helsingissä 2000-luvun
alusta lukien valmistumismäärissä. Samaan aikaan Helsingissä
0%ryhdyt0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
tiin rajoittamaan
ARA-vuokratuotannon
alueellista
osuutta enintään
20 %:iin ja se on merkinASO
550 736 393 474 316
0
114 158 74
34 294 279 434 344
nyt matalia tuotantomääriä,
jota 64hieman
kohentaa
ARA omistus 234 141
294 333
85
0kasvanut
0
0 ASO-tuotanto.
0
0
0
0
0
ARA vuokra 1 872 659
907 1 118 825
575
460
741
358
580
884
541 1 019 797
Viimeisin suhdanne-elvytys
tapahtui
vv. 2009–2010
jälkimainingeissa
ja näVAP vuokra 442 517
175 173
71 150 166 finanssikriisin
142 178 281 201
1 021 1 501 846
mä luvut näkyvät
vv. 2010–2013
erityisesti
vapaarahoitteisten
VAP omistus
2 234 2 657 1 662
2 047 2 006Helsingissä
2 129 1 757 1 840
2 177 1 617 882 2 241vuokra-asuntojen
2 221 2 569
ARA %nopeana
50% kasvuna.
33% 43% Yhteensä
46% 42% 22%
16% 24%vuokra-asuntoja
52% 20% 28% 25%
valmistusmäärän
näitä23%ns.31%
välimallin
valmistui
Helsingissä 2734 yht.
eli vajaat
% 3201
koko4106
maan
5332 40
4710
3551 määrästä.
2939 2497 2881 2787 2512 2261 4082 5175 4556
1.
Käyttötarkoituksen muutokset sisältyvät ryhmään VAP omistus ryhmään, vaikka 220 asuntoa
valmistui
erityisryhmien
on ryhmässä
VAP vuokra,
vaikka
niissä on
Kuten yllä olevasta
kuviosta
voidaankäyttöön.
havaita,Välimalliasunnot
suhdannepäätökset
on yleensä
tehty jo
taantuvaltion korkotukipäätös, mutta vuokranmääritys on vapaa.
man tai laman alettua, ja kun hankkeen aloittaminen ei tapahdu kuin ”kaupan hyllyltä”, on osa
aloituksista ja suurehko osa valmistuneistakin sattunut ajankohtaan, jolloin talouden kasvu on
ollut jo alkanut. Erityisesti Helsingissä näillä viiveillä on ollut merkitystä rakennuskustannusten nopeisiin nousuihin ARA-tuotannossa. Faktisesti Helsingissä rakennustoiminta ei olisi
90
5 000
70%
4 000
60%
50%
tarvinnut
- suuri lama pois lukien - minkäänlaisia elvytystoimia. Mm. viimeisin ns. välimallielvytys
3 000
40%
aiheutti samaan aikaan tehdyn avokätisen, lähinnä asunto-osakeyhtiölle menneen, 10 %:n avustuksen
korjauksiin myötä rankan työvoimapulan, mikä toi rakentajia runsaasti Virosta ja muulta Bal30%
2 000
tiasta Helsingin työmaille. Työvoiman lisätarve oli selkeä, mutta muualla Suomessa olleet työttömät
20%
rakennusmiehet
eivät kelvanneet helsinkiläisille työmaille ilmeisesti kustannussyistä.
1 000
10%
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
uustuotanto on ollut suuremmalta osaltaan vapaarahoitteista omistus0%
0
asuntotuotantoa. Vuokra-asuntojen tuotannossa on viimeisten 3 vuoden aikana ollut esillä ns.
välimalliasunnot,
jonka tulo suhdanneluonteisena
vei rakentajien
resursseja juuri alkaneesta
1. Käyttötarkoituksen
muutokset ja ns. välimalliasunnot
VAP-ryhmässä
ARA-tuotannon kasvusta, mikä sitten vaimeni.
Kuvio 109. Valmistuneet¹ asunnot, hallintaperuste, rahoitusmuoto ja ARA %
Kuvio 110.
Valmistuneet¹ asunnot, hallintaperuste, rahoitusmuoto ja ARA-%
6 000
60%
5 000
50%
4 000
40%
3 000
30%
2 000
20%
1 000
10%
0
ASO
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
550
736
ARA omistus 234
141
393
474
316
64
294
0
114
158
74
34
294
279
434
344
0
0
0
333
85
0
0
0
0
0
ARA vuokra 1 872 659
907 1 118 825
575
460
741
358
580
884
VAP vuokra
175
150
166
142
178
281
201 1 021 1 501 846
442
517
173
71
0%
541 1 019 797
VAP omistus 2 234 2 657 1 662 2 047 2 006 2 129 1 757 1 840 2 177 1 617 882 2 241 2 221 2 569
ARA %
1.
yht.
50% 33% 43% 46% 42% 22% 23% 31% 16% 24% 52% 20% 28% 25%
5332
4710
3201
4106
3551
2939
2497
2881
2787
2512
2261
4082
5175
4556
Käyttötarkoituksen muutokset sisältyvät ryhmään VAP omistus ryhmään, vaikka 220 asuntoa
valmistui erityisryhmien käyttöön. Välimalliasunnot on ryhmässä VAP vuokra, vaikka niissä on
valtion korkotukipäätös, mutta vuokranmääritys on vapaa.
ARA-tuotannon osuuden väheneminen alkoi vuonna 2005 ja on sen jälkeen pysynyt keskimäärin alle 30 %:ssa lukuun ottamatta vuotta 2010, minkä jälkeen sen kasvun korvasi edellä
mainittu välimallituotanto. Vuonna 2013 ARA-tuotantoa valmistui yhteensä 1141 asuntoa,
mistä ASOa 344, eritysryhmien asuntoja 309 ja yleisen hakemisen asuntoja 488 asuntoa. Jos
viime mainittua lukua peilataan pelkästään Hekan asuntoihin viime toukokuun lopulla hakeneisiin noin 27 000 hakijaan, ollaan hälyttävän pienissä tuotantoluvuissa.
Talotyypiltään Helsingissä asuntotuotanto on kerrostalovaltaista ja viime vuosina erityisesti.
Varsinkin pientalorakentaminen on ollut vähäistä ja esimerkiksi rivitaloasuntojen rakentaminen on suorastaan romahtanut – tuotanto, jonka luulisi hyvin sopivan Esikaupunki-alueille.
Vuonna 2013 valmistui rivitaloasuntoja 244 huoneistoa ja erillisiin pientaloihin 300 huoneistoa, joista arvion mukaan on omakotitaloja kolmannes. Pientaloasuntojen osuus kokonaistuotannosta oli 12 % (1995 ja 2012 osuus oli 9 %, mikä on pohjanoteeraus vuoden 1971 jälkeen).
91
Kuvio 110. Asuntotuotanto ja talotyyppi Helsingissä 1971- 2012 ja pientalo -%
Kuvio
111. Asuntotuotanto ja talotyyppi Helsingissä 1971- 2012 ja pientalo -%
Erill.pientalo
6000
Omakotitalo
Rivitalo
Kerrostalo¹
Pientalo %
35%
30%
5000
25%
4000
20%
3000
15%
2000
10%
1000
5%
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kuvio
0%
0 111. Asuntotuotanto ja talotyyppi Helsingissä 1971- 2012 ja pientalo -%
Erill.pientalo
Omakotitalo
Rivitalo
Kerrostalo¹
Pientalo %
35%
6000
1) Muussa kuin asuinrakennuksessa valmistunut asunto ja käyttötarkoituksen muutos lisätty Kerrostaloihin.
huippuaika Helsingissä oli vuodet 1978–1990. Silloin valmistuneesta30%
asuntotuotannosta pientaloasuntojen osuus vaihteli 30 %:n molemmin puolin. Sen jälkeen
25%
Kuvio 112. Erillisten pientalojen tuotanto ja keskim. huoneistoala m2
4000
määrien vähennys on ollut huomattava. Omakotitaloja on valmistunut vuodesta 2000 lähtien
OK-talot as.
Paritalot as.
OK-talot kpa m2
Paritalot kpa m2
250 noin 180 asuntoa/v. Vastaava luku yhteensä Espoossa ja Vantaalla on 900 asuntoa
keskimäärin
20%
140
3000
ja muualla Helsingin seudulla samaa tasoa.
5000
Pientalotuotannon
15%
120
200
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Vähäinen pientalo- ja erityisesti omakotirakentamisen vaikeudet Helsingissä ovat ehkä tär2000
100
10%
kein syy suureen
lapsiperheiden muuttotappioon Helsingissä muun seudun kanssa. Kaupunki
150
80
luovuttaa omakotirakentamiseen parin vuoden välein tontteja, jotka nekin ovat hinnaltaan
1000
5%
niin korkeita,
60
100 että edes keskituloinen perhe ei pysty niitä ostamaan. Silloin muutetaan seudun
muuhun
kuntaan. Helsingin kaavoitus- ja tonttipolitiikka ei ole enää vuosiin ollut tässä asiassa
0%
0
40
ajan tasalla.50Eikä myöskään muiden pientaloasuntojen kohdalla.
20
1) Muussa kuin asuinrakennuksessa valmistunut asunto ja käyttötarkoituksen muutos lisätty Kerrostaloihin.
Helsingin asuntotuotanto ei ole talotyypiltään monimuotoista.
0
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
0
2010
2011
2012
OK-talot as.
250
Paritalot as.
OK-talot kpa m2
Paritalot kpa m2
140
200
120
100
150
80
100
60
40
50
0
92
20
0
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Yleisin huoneistotyyppi uustuotannossa on 2h+k/tk/kk/kt eli kansan suussa kaksio, sitä on
eniten niin ARA kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa.
Kuvio
112. Uustuotannon
huoneistotyypit ja
ja rahoitus
2000–2013
Kuvio 113.
Uustuotannon
huoneistotyypit
rahoitusyht.
yht.
2000–2013
18000
16000
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
yksiö
kaksio
kolmio
4h+k
5h+k-
Vap.rah., vuokra
1401
2829
1310
284
41
Vap.rah., omistus
1449
7589
6855
5082
2843
ARA, ASO
250
1586
1230
940
192
ARA, vuokra
3382
4428
2198
1052
274
ARA, omistus
97
468
327
184
75
rahoitus
yksiö
kaksio
kolmio
4h+k
5h+k-
kaikki
ARA yht.
3729
6482
3755
2176
541
16683
Vap.rah. yht.
2850
10418
8165
5366
2884
29683
Kaikki
6579
16900
11920
7542
3425
46366
Kuvio 114. Asuntojen uustuotanto piireittäin, rahoitusmuoto ja ARA osuus
Pienasuntojen, joiksi voi laskea yksiöt ja kaksiot, osuus on ollut 2000–2013 yhteensä puolet.
2003–2012
ARA-tuotannossa yksiöitä on rakennettu keskimäärin 240 huoneistoa per vuosi, mikä on
ARA asunnot
Vapaarahoitteiset asunnot
ARA %-osuus
vähän
80
4500näiden asuntojen kysyntään nähden. Vapaarahoitteisten yksiöiden rakentaminen omistusasunnoiksi
on ollut melko vähäistä, runsas 100 asuntoa per vuosi keskimäärin ja samoin
4000
70
3500
vuokra-asunnoiksi,
vain 100 asuntoa per vuosi. Yksiöistä, niin vuokra- kuin omistusyksiöistä,
60
on 3000
kuitenkin suurin kysyntä asuntomarkkinoilla.
50
2500
40
2000
Kolmioita
ja suurempia huoneistoja on rakennettu melko vähän vuokrakäyttöön, ARA- asun30
1500
toja noin 460/vuosi ja vapaarahoitteisia noin 115/vuosi.
Alppiharju
Östersundo…
Kulosaari
Taka-Töölö
Jakomäki
Pukinmäki
Maunula
Itä-Pakila
Suutarila
Munkkiniemi
Länsi-Pakila
Tuomarink…
Oulunkylä
Reijola
Vironniemi
Kallio
Pasila
Ullanlinna
Laajasalo
Puistola
Haaga
Myllypuro
Kampinmal…
Vartiokylä
Mellunkylä
Kaarela
Lauttasaari
Herttoniemi
Pitäjänmäki
Vallila
Malmi
Vanhakaup.
Vuosaari
Latokartano
20
1000
10
500 voisi todeta, että Helsingin asuntotuotantoa luonnehtii nykyään suuri (90 %) kerYleisesti
0 ja puoliksi pienasuntovaltaisuus. Tällainen tuotantoprofiili ei suosi perheasumista0
rostalo-
Helsingissä ja on yksi poismuuton syy naapurikuntiin. Uusien suurempien omistusasuntojen
hankkiminen Helsingissä vapailta markkinoilta ylittää reippaasti keskituloisen lapsiperheen
taloudellisen mahdollisuuden paitsi Hitas-tuotannossa. Sama koskee suurta osaa myös vanhoja
osakeasuntojen hankkimista varsinkin Kantakaupungissa ja sen liepeillä. Esikaupungeissa on
Vap.rah.as.
ARA as.
ARA % -osuus
Kaikki
tarjolla halvempia aikoinaan aravalainoilla tuotettuja osakeasuntoja, mutta niiden varhaisella
Helsinki
19 667
9 986
33,7
29 653
elementtitekniikalla
tehty ja Asuntohallituksen
budjettirajoitteen
vuoksi ”karsittu”
standardi
Kantakaupunki
5
242
2
760
34,5
8
002
on peräisin 1970–1980-luvuilta; ei kaikilta osin nykyajan vaatimusten mukainen.
Esikaupungit
14 425
7 226
33,4
21 651
Käyttötark. rakennettiin
muutos
2uusia
868 asuntoja yhteensä 29 653 ja uustuotantoon
32 521 kuuluvaa,
Vuosina 2003–2012
mutta yleisen tilaston mukaan korjausrakentamiseen sijoitettuja käyttötarkoituksen muutoksia
2868 huoneistoa (2011–2013 yhteensä noin 1200 asuntoa). Aikoinaan toimistoiksi muutettuja lähinnä kantakaupungissa sijaitsevia asuntoja muutetaan nyt vaihtelevalla tahdilla takaisin
asunnoiksi. Kaikkiaan uustuotantoa oli 32 521 huoneistoa, noin 3 252/ vuosi.
93
ARA, vuokra
3382
4428
2198
1052
274
ARA, omistus
97
468
327
184
75
yksiö
kaksio
kolmio
4h+k
5h+k-
rahoitus
kaikki
ARA yht.
3729 uustuotanto
6482 on sijoittunut
3755
2176
541
16683
Alueellisesti
2003–2012 asuntojen
merkittävissä
määrin
muutaVap.rah. yht. Eniten sitä2850
10418Latokartanon,
8165
5366 Vanhankaupungin
2884
29683
maan peruspiiriin.
on rakennettu
Vuosaaren,
Kaikki
6579
16900Tuotanto
11920
7542 Esikaupunkeihin
3425
46366
ja Malmin
piireihin, 41 % koko
tuotannosta.
on painottunut
jo
rakennusmahdollisuuksien vuoksi, kaikkiaan 73 % uustuotannosta.
Kuvio 114. Asuntojen uustuotanto piireittäin, rahoitusmuoto ja ARA osuus
Kuvio 113. Asuntojen uustuotanto piireittäin, rahoitusmuoto ja ARA osuus 2003–2012
2003–2012
ARA asunnot
Vapaarahoitteiset asunnot
ARA %-osuus
80
70
60
50
40
30
20
10
Alppiharju
Östersundo…
Kulosaari
Taka-Töölö
Jakomäki
Pukinmäki
Maunula
Itä-Pakila
Suutarila
Munkkiniemi
Länsi-Pakila
Tuomarink…
Oulunkylä
Reijola
Vironniemi
Kallio
Pasila
Ullanlinna
Laajasalo
Puistola
Haaga
Myllypuro
Kampinmal…
Vartiokylä
Mellunkylä
Kaarela
Lauttasaari
Herttoniemi
Pitäjänmäki
Vallila
Malmi
Vanhakaup.
Vuosaari
Latokartano
4500
4000
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
Vap.rah.as.
Helsinki
19 667
Kantakaupunki
5 242
Esikaupungit
14 425
Käyttötark. muutos
2 868
ARA as.
9 986
2 760
7 226
ARA % -osuus
33,7
34,5
33,4
0
Kaikki
29 653
8 002
21 651
32 521
ARA- tuotantoa on sijoittunut pääosin edellä mainittuihin piireihin, missä koko uustuotanto
on suurinta. Kun ARA- tuotantoa on sijoittunut näihin piireihin koko ARA tuotannosta 61
% ja kun osuus koko tuotannosta oli 41 %, on ARA- tuotantoa ehkä maapolitiikasta johtuen
”työnnetty” pois tonttiarvoiltaan parhailta alueilta, jotka varattaneen parempituloisille kunnallisveron maksajille.
Kuvio 114. Asuntotuotannon 10 kärjessä osa-aluetta 2003–2012
Kuvio
115. Asuntotuotannon 10 kärjessä osa-aluetta 2003–2012
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
ARA as.
Vapaarah. as.
Vanhak. Kumpula Viikinr.
Viikinm.
K-Vuos.
279
292
0
462
433
Lauttas. Toukola Arabianr. Latokart. Aurinkol.
0
790
490
1566
310
4
89
494
157
468
1121
434
1057
1352
2705
Keskeiset osa-alueet uudistuotannossa ovat viimeisen 10 vuoden aikana olleet Aurinkoranta
Kuvio 116.Viime
Vuokra-asuntotuotanto,
rahoitusmuoto
ja ARA
osuus
2013
ja Latokartano.
mainitussa ARA- ja vapaarahoitteinen
tuotanto
ovat olleet
lähes
määVRA
asunnot
ASO
asunnot
ARA
vuokra-as.
ARA
%-osuus
riltään lähes yhtä suuria. Sen sijaan Aurinkorannalle on rakennettu 90-prosenttisesti vapaara100%
4000
hoitteista
tuotantoa; Lauttasaareen ja Viikinrantaan kokonaan.
3500
90%
3000
94
2500
80%
Kun koko
Lauttasaaren
peruspiiriin alueella 10
oli vuonna
2012
ARA-vuokra-asuntoja
(ASOKuvio
115. Asuntotuotannon
kärjessä
osa-aluetta
2003–2012
ja ei ollenkaan)
189
huoneistoa
kaikkiaan
13
130
asunnosta
(1,5
%)
ja
kun
yhtään
uutta
3500
ARA-asuntoa
ei ole kuluneen 10 vuoden aikana sinne rakennettu, on Lauttasaari Ullanlinnan
3000
peruspiirin ohella
suurista peruspiireistä hallintaperusteeltaan kaikkein segregoitunein alue
2500
Helsingissä. Poliittisesti mielenkiintoista on se, että mm. Lauttasaaren peruspiirin alueella
2000
Kokoomuksen kannatus oli viime kuntavaaleissa noin 42 %.
1500
1000
6.2. Vuokra-asuntojen
tuotanto
500 tuotanto oli 1971–2013 yhteensä 76 000 huoneistoa, joista ARA tuotantoa
Vuokra-asuntojen
(ml. ASO) 65 000
0 (85 %) ja VRA tuotantoa 11 000 (15 %). Tuotanto on vaihdellut samoin
Vanhak. Kumpula Viikinr. Viikinm. K-Vuos. Lauttas. Toukola Arabianr. Latokart. Aurinkol.
kuin koko tuotanto pitkällä aikavälillä runsaasti. ARA- vuokra-asuntojen valmistuminen on
ARA as.
279
292
0
462
433
0
790
490
1566
310
heilunut edellä
mainittujen
suhdanteiden
mukana;
vuonna
2009434valmistui
viimeiset
aravaVapaarah. as.
4
89
494
157
468
1121
1057
1352
2705
vuokra-asunnot ja 1980 luvulla ensimmäiset korkotukikohteet.
Kuvio 115. Vuokra-asuntotuotanto, rahoitusmuoto ja ARA osuus 2013
4000
VRA asunnot
ASO asunnot
ARA vuokra-as.
ARA %-osuus
3500
100%
90%
3000
80%
2500
2000
70%
1500
60%
1000
50%
0
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
500
40%
Vuokra-asuntoihin luetaan tässä varsinaiset, yleisessä haussa olevat asunnot, erityisryhmille
Kuvio
117.asunnot,
Varsinaisten¹
vuokra-asuntojen
valmistuminen
ja ARAn
-osuus
tarkoitetut
joita ovat suurimmalta
osaltaan opiskelijaja vanhusten
asunnot%
sekä
90%
vuonna 1992 alkaneet3000
ASO asuntojen valmistumiset, jotka kaikki ovat ARA- tuotantoa.
Vii2500
me vuosina ARAn varsinaisesta
vuokra-asuntojen tuotannosta on yhä suuremman osan80%
Helsingissäkin vienyt erityisryhmille
tarkoitetut asunnot. Yleisten vuokra-asuntojen ARA-tuo70%
2000
tanto on ollut melko 1500
vähäistä ja tämä näkyy nyt kaupungin asuntomarkkinoilla ripeästi60%
kohonneina vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrina.
50%
1000
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen
puute aiheuttaa kovaa kysyntää myös VRA-asuntoihin
ja
40%
500
kun tarjonta on kysyntää 0pienempi, vuokrat nousevat kovaa tahtia. Myös VRA-asuntojen 30%
uus2000huippuvuokrien
2001 2002 2003 2004asunnot,
2005 2006mm.
2007 ns.
2008välimallikohteet*.
2009 2010 2011 2012 Kun
2013 yleinen
tuotannossa on pääasiassa ollut
Erityisryhmät VRA
88
0
82 55 115 211 162 90 210 58 59
0 225 47
ARA-tuotanto
on ollut vähäistä,
pienituloisetkin
vuokra-asuntoa hakeneet ovat
joutuneet vuokErityisryhmät ARA
398 42 332 142 380 119 315 210 17 164 610 333 647 276
raamaan asuntonsa myös em. VRA-huippuvuokrakohteista. Tämä voi tulla Helsingin kaupunYleiset vuokra-as. VRA 354 517 93 118 0
0
4
52
0 223 142 1 021 1 276 799
gille kalliiksi.Yleiset
Kaupungin
Tietokeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2013 välimalliasunnoissa
vuokra-as. ARA 1474 617 575 976 445 456 145 531 341 416 274 208 372 521
asuneista asuntokunnista
14 prosenttia
oli saanut toimeentulotukea, ARA-vuokra-asunnoissa
ARA %-osuus
81% 56% 84% 87% 88% 73% 73% 84% 63% 67% 81% 35% 40% 49%
asuneista asuneista 12 prosenttia, vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuneista 7 prosenttia,
yhteensä 2314 1176 1082 1291 940 786 626 883 568 861 1085 1562 2520 1643
asumisoikeusasunnoissa asuneista
2 prosenttia
ja omistusasunnoissa
asuneista 2 prosenttia.
1) Varsinaiset
vuokra-asunnot
eivät sisällä ASO asuntoja
* Ensimmäiset ns. välimallikohteet (valtion takauksella rahoitetut ja lyhyen korkotuen vuokra-asunnot) valmistuivat v.2009. Vuoden 2013 elokuun loppuun mennessä Helsingissä valmistui yhteensä 2 734 välimallin vuokra-asuntoa niin uustuotantona, laajennuksina kuin käyttötarkoituksen muutoksina. Uudisrakentamisen myötä valmistui 2 572 asuntoa ja käyttötarkoituksen muutosten tai laajennusten myötä 162 asuntoa.
Asunnoista yleiseen vuokra-asuntokäyttöön on 2 514 ja erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja 220.
95
2000
1500
1000
Välimalli tullee500
kaupungille vielä jatkossakin toimeentulomenojen kasvun vuoksi kalliiksi,
vuokrathan ovat 020–25 e/m2/kk välillä. Välimalliasunnot rakennettiin Ympäristöministeriön
Vanhak. Kumpula Viikinr. Viikinm. K-Vuos. Lauttas. Toukola Arabianr. Latokart. Aurinkol.
laatiman suhdannetasauksen
projektina lähes kokonaan rakennusliikkeiden tonteille ilman
ARA as.
279
292
0
462
433
0
790
490
1566
310
kilpailua jaVapaarah.
kaupungin
kantaa ei asiassa kyselty, vaikka asian organisoinut asuntoministeri
as.
4
89
494
157
468
1121
434
1057
1352
2705
oli samaan aikaan myös Helsingin keskeisiä päättäjiä. Kaikki hankkeet rahoitettiin valtion
takauksella ja rahoituksessa hyväksyttiin vakuutusyhtiöiden perustamilleen yhtiöille 10 vuoden kertalyhenteisiä lainoja keskimäärin yli 5 %:n kiinteällä korolla, mikä maksimoi näihin
vuokriltaan vapaasti hinnoiteltuihin kohteisiin valtion maksaman korkotuen. Kaikissa muisVRA asunnot
asunnot
ARA vuokra-as.
ARA %-osuus
sa 4000
kohteissa korkotukilainan
korkoASO
oli noin
puolet pienempi
kuin vakuutusyhtiölainoissa
ja100%
mm. Kuntarahoitus myönsi ARA- korkotukituotantoon alle 2,5 %:n pitkiä korkotukilainoja.
3500
Kun
omavastuukorko oli tuolloin 3,74 %, muihin kohteisiin ei makseta lainkaan korkotukea.
90%
Sivutuotteena
rakentajien kiinnostus ARA- tuotantoon juuri Helsingissä lopahti v. 2009 ja
3000
ARA- tuotannon rakennuskustannukset (hinnat) nousivat yhdessä vuodessa noin 15 %. Väli80%
2500
malliasunnoissa
ainoa rajoite on asunnon pitäminen vähintään 5 vuotta vuokra-asuntona.
2000
70%
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Siten valtiovalta suhdannepolitiikan nimissä aiheutti kaupungille sen mitään mahtamatta
1500
suuria
tulevia kustannuksia toimeentulokulujen lisääntymisessä. Jotenkin ristiriitaista tämän60%
kanssa
1000 on se, että Helsingin kaupunki on jatkanut omissa tontin luovutuksissaan samaa menettelyä, mutta ilman valtion lainatakauksia. Näin mm. Jätkäsaaressa, missä tontteja on jaettu
50%
500
siten, että asuntoja on pidettävä vuokralla 10 vuotta, minkä jälkeen tontin voi ostaa omaksi ja
myydä0 halutessaan asunnot omistusasunnoiksi. Näissäkin kohteissa on vapaa vuokrahinnoitte40%
lu ja ensimmäiset hintapyynnöt ovat reilusti yli 20 e/m2/kk.
Kuvio 116. Varsinaisten¹ vuokra-asuntojen valmistuminen ja ARAn % osuus
Kuvio 117. Varsinaisten¹ vuokra-asuntojen valmistuminen ja ARAn % -osuus
3000
90%
2500
80%
2000
70%
1500
60%
1000
50%
500
40%
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Erityisryhmät VRA
88
0
82
90
210
58
Erityisryhmät ARA
398
42
332 142 380 119 315 210
17
164 610 333 647 276
93
0
223 142 1 021 1 276 799
Yleiset vuokra-as. VRA 354 517
55
115 211 162
118
0
0
4
52
59
0
225
30%
47
Yleiset vuokra-as. ARA 1474 617 575 976 445 456 145 531 341 416 274 208 372 521
ARA %-osuus
81% 56% 84% 87% 88% 73% 73% 84% 63% 67% 81% 35% 40% 49%
yhteensä
2314
1176
1082
1291
940
786
626
883
568
861
1085
1) Varsinaiset vuokra-asunnot eivät sisällä ASO asuntoja
1562
2520
1643
ARAn varsinaisia vuokra-asuntoja lukien valmistui 2000–2013 yhteensä 11 336 ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja (VRA) valmistui samana ajanjaksona yhteensä 6001, mistä 2009–
2013 välimalliasuntoja 2734. Yhteensä valmistui 17 337 vuokra-asuntoa. ASO asunnot eivät
kuulu tässä varsinaisiin vuokra-asuntoihin.
96
ARA- vuokra-asuntojen uustuotanto on vuodesta 2000 ollut keskimäärin vain noin 800
asuntoa vuodessa; suunnilleen puolet pitkän ajan (1971–1999) vuotuisesta keskiarvosta. Kun
muistetaan, että aravavuokra-asuntoja on vapautunut Helsingissä rajoituksista vuoteen 2012
mennessä noin 12 000 asuntoa, joista yksityisiä noin 8 000, on kohtuuhintaisten ARA- vuokra-asuntojen tarjonnassa tapahtunut olennainen väheneminen.
Vuokra-asuntojen tuotanto keskittyy samojen piirien alueille kuin koko tuotanto ja ARA tuotanto. Yhteensä 2003–2012 vuokra-asuntoja rakennettiin Helsinkiin 13 159 vuokrahuoneistoa.
Näistä oli ARA-vuokra-asuntoja 7099, ASO asuntoja 2175 ja vapaarahoitteisia asuntoja 3885
huoneistoa, joista ns. välimallin asuntoja 2734 huoneistoa. Koko tuotanto eri hallintaperusteissa
rakennettiin kerrostaloihin lukuun ottamatta 8:aa pientalossa sijaitsevaa välimallin huoneistoa.
Kuvio 118. Vuokra-asuntojen uustuotanto piireittäin, rahoitusmuoto
ja ARA¹ %, v. 2012
Kuvio 117. Vuokra-asuntojen uustuotanto piireittäin, rahoitusmuoto ja ARA¹ %, v. 2012
2500
VRA vuokra-as.
ASO asunnot
ARA vuokra-as.
ARA %-osuus
100
80
1500
60
1000
40
500
20
0
Taka-Töölö
Alppiharju
Pasila
Itä-Pakila
Kulosaari
Maunula
Ullanlinna
Länsi-Pakila
Suutarila
Pukinmäki
Jakomäki
Lauttasaari
Tuomarinkylä
Munkkiniemi
Vironniemi
Reijola
Oulunkylä
Laajasalo
Puistola
Kallio
Kaarela
Myllypuro
Mellunkylä
Haaga
Kampinmalmi
Herttoniemi
Vartiokylä
Vallila
Pitäjänmäki
Malmi
Vuosaari
Vanhakaup.
Latokartano
2000
Helsinki
Kantakaupunki
Esikaupungit
Esikaup. %
ARA vuokra
7099
2326
4773
67 %
ASO as.
2175
326
1849
85 %
VRA vuokra
3885
1098
2787
72 %
1) ARA % -osuus sisältää myös ASO asunnot
Kaikki
13159
3750
9409
72 %
0
ARA % -osuus
70,5
70,7
70,4
70 %
Helsingin kaupungin rakennuttamat asunnot ovat olleet valtaosa osa ARA- vuokra-asuntoKuvio tuotannosta.
119. Kaupungin
asuntotuotanto
jen ja Hitas-asuntojen
ATT elirakennuttama
Asuntotuotantotoimista
rakennuttaa kaupungin
ja
%
koko
asuntotuotannosta
omistukseen tulevat ARA- vuokra-asunnot ja tuottaa asunnot lähes poikkeuksetta kilpailumeasuntoon ollut vaikeuksia,
Omistusasunto
Vuokra-asunto
as.tuot.
nettelyllä. Aika ajoinASO
ATTlla
kuten muillakin
ARA- tuotantoa%rakennut2 500
tavilla, saada riittävästi kilpailutuloksia ja sellaisia urakkahintoja, jotka tuottavat kohtuuhintai-60%
sia vuokria ja läpäisevät Asuntorahaston hintavalvonnan rajan. Helsingin rakennuskapasiteetti
50%
2 000
on
rajallinen ja sen lisääminen näyttää olevan vaikeaa. Tuotantoresurssi hakeutuu aina kannattavampiin kohteisiin, mikä nähtiin selkeästi mm. 2009–2011 välimallialoitusten vuosina.
40%
ARA1 500 tuotannon urakoinnissa katteet ovat kilpailumenettelyn kautta pienempiä kuin gryndauksessa; kilpailumenettely kuuluu markkinatalouteen, gryndaus välttämättä ei.
30%
1 000
20%
500
97 0%
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
0
10%
ARA vuokra ASO as. VRA vuokra Kaikki
ARA % -osuus
Helsinki
7099
2175
3885
13159
70,5
Kantakaupunki
2326
326
1098
3750
70,7
Esikaupungit
1849 on ollut2787
9409
70,4
Toinen kaupungin
tuotantoa4773
rajoittava tekijä
tonttien saatavuus.
Kaupungin
linja on
Esikaup.
%
67
%
85
%
72
%
72
%
70
tonttipolitiikassa ollut ARA- tuotantoa rajoittava ja se on näkynyt selvästi ATT%tuotantomah-
dollisuuksissa.
1) ARA % -osuus sisältää myös ASO asunnot
Kuvio 119. Kaupungin rakennuttama asuntotuotanto
ja % koko asuntotuotannosta
Kuvio 118. Kaupungin rakennuttama asuntotuotanto ja % koko asuntotuotannosta
2 500
ASO asunto
Omistusasunto
Vuokra-asunto
% as.tuot.
60%
50%
2 000
40%
1 500
30%
1 000
20%
500
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
0
10%
0%
Vuosina 1971–2013 kaupunki on rakennuttanut yhteensä noin 47 000 asuntoa, mikä on vajaat
30 % koko asuntotuotannosta kaupungissa. Korkeimmillaan tuotanto on ollut 1991–1995 eli
suuren laman aikoina. Tuotannon aallon pohja savutettiin v. 2006; parina viime vuonna on
tapahtunut lievää kasvua.
ARA- vuokra-asuntotuotannosta Helsingissä kaupungin rakennuttamat asunnot ja samalla
kaupungin omistukseen tulleet ovat olleet keskeisessä asemassa. Helsingissä valmistuneista
kaikista valtion tukemista varsinaisista 56 500 vuokra-asunnoista on kaupungin rakennuttamia 34 300 eli runsas 60 % (kaikista vuokra-asunnoista noin puolet). Vastaavasti 7 740 ASO
asunnosta (kaikki kaupungissa valmistuneet ovat valtion tukemia eli ARA- tuotantoa) on
ATT rakennuttamia ja kaupungin omistamaa yhtiöön tulleita noin 2900 eli vajaat 40 %. ATT
rakennuttajayhtiönä on ollut merkittävässä asemassa koko kaupungin asuntotuotannossa ja
on edustanut tervettä kustannuksiin perustuvaa hankinta-arvoa kilpailuttaessaan käytännössä
koko tuotannon.
ATT:n rakennuttama omistusasuntotuotanto on ollut vuoden 1978 jälkeen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Hitas-tuotantoa. Yhteensä ATT on rakennuttanut Hitas (ym.) kohteina
kaikkiaan 9500 asuntoa. Kaikista valmistuneista noin 22 000 Hitas-asunnosta ATTn osuus on ollut 43 %. Kun valtion tukemia omistusasuntoja ei juuri ole 2000-luvulla tuotettu lukuun ottamatta
noin 1200 lyhyen korkotuen vuokra/omistusasuntoa, on Hitas ollut helsinkiläisille ainut uusien
omistusasuntojen hintasäännelty tuote. Tälläkin saralla ATT on ollut merkittävä toimija.
Vuosina 2000–2013 ATT:n osuus kaikesta vuokra-asuntojen tuotannosta on pudonnut 50
%:sta 30 %:iin; muissa tuotantomuodoissa osuudet ovat pysyneet suunnilleen entisinä.
98
6.1. Hintasäännelty tuotanto
Hintasäännelty tuotanto, mikä tässä raportissa määritetään myös kohtuuhintaiseksi tuotannoksi käsittää kokonaan ARA-tuotannon lukuun ottamatta ns. välimallituotantoa, Valtion
tukeman omistusasuntotuotannon ja Hitas-tuotannon. Hitas-tuotannosta 1978–1988 osa oli
valtion tukemaa osakeasuntotuotantoa ja osa vapaarahoitteista. Valtion hintavalvoma ja tukema muu kuin Hitas-osakeasuntuotanto oli myös kohtuuhintaista tuotantoa.
Ensimmäisen kerran näitä asuntoja ARA- osakeasuntoja vapautettiin rajoituksista vuonna
1974 ja perusteluna oli voimakas maassamuutto siten, että lähtömuuttajan tuli voida myydä
asuntonsa vapaasti, kun aravalaina maksettiin pois. Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu oli
tuolloin voimakkaan tulomuuton kohteena, mutta kun lainmuutos säädettiin, se koski koko
erotuksetta maata. Mm. Helsingissä monilla alueilla vapautuneiden osakeasuntojen hinnat
nousivat parissa vuodessa markkinahintojen tasolla, tuolloin liki kaksinkertaisiksi. 1980-luvulla
järjestelmä säädettiin pysyväksi. Suuri osa näistä osakeasunnoista sijaitsee edelleen kaupungin
vuokratontilla varsinkin Esikaupunkialueilla.
Kuvio 120. Hintasäännelty asuntotuotanto, hallintaperuste
ja %-osuus kokotuotannosta
Kuvio 119. Hintasäännelty asuntotuotanto, hallintaperuste ja % osuus kokotuotannosta
5000
Hitas- asunnot
ASO asunnot
ARA vuokra-as.
hintas. % tuot.
4500
85%
75%
4000
65%
3500
3000
55%
2500
45%
2000
1500
35%
1000
25%
0
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
500
15%
Hintasäänneltyjä asuntoja rakennettiin 1968–2013 yhteensä kuvion 123 lukujen mukaan
83 000 asuntoa eli 51 % koko uudistuotannosta (mikä oli 163 000 asuntoa eli 48 % koko kauKuvio 121.Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot
pungin nykyisestä asuntokannasta). Suurin osa tästä tuotannosta on edelleen hintasääntelyn
ja yleisten
vuokra-asuntojen
%-osuus
alaisena eli joten tällä ajanjaksolla
rakennettiin
noin 2/3 nyt kaikesta
sääntelyn piirissä olevasta
100%
1200
asuntokannasta Helsingissä.
90%
1000
800
Hintavalvottuja ARA-omistusasuntoja
rakennettiin 1968–2013 yhteensä noin 1780%
400 asun70%
toa, joista omakotiasuntoja
800
ja
osakehuoneistoja
16
600.
Osa
viimemainituista
on
Hitas600
60%
asuntoja ja kun tilastoa ei ole olemassa näiden päällekkäisyydestä, ei lukuja voida tietää. Ilmei400
50%osa jäänyt
sesti lähes kaikki ARA-osakeasunnot ovat vapautuneet ARAn rajoituksista, mutta
200
40%
Hitas-rajoitusten piiriin. Osa vapautuneista ARA-osakeasunnoista, jotka eivät ole
Hitasta, on
30%
0
kaupungin vuokratontilla2001
ja ne
ovat Esikaupunkialueilla hinnaltaan kohtuullisia.
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Vanh., vamm. ym.
32
61
142
126
40
110
55
17
0
63
268
180
107
Opisk./nuorisoas.
10
271
0
254
79
205
155
0
164
547
65
467
222
Yleiset vuokra-as.
617
575
976
445
456
145
531
341
416
274
208
372
468
Yleisten %
94% 63% 87% 54% 79% 32% 72% 95% 72% 31% 38% 37% 59%
99
Hintasäännelty tuotanto oli suurimmillaan lukumääräisesti ja suhteellisessa osuudessa 1987–
1995, 1998 ja 2000, mistä vuosista osa oli ns. suuren laman vuosia aloitettuja rakentamisia.
Silloin sääntelemätön, markkinaehtoinen asuntotuotanto ja muu rakentaminen oli vähäistä ja
jälkeenpäin onkin todettu, että valtion ja kaupungin alulle panemat hankkeet pitivät rakennustoiminnan hengissä
Helsingissä
kuin muualla
maassa pahimpina
lamavuosina. Vähäisin
Kuvioniin
120.
Hintasäännelty
asuntotuotanto,
hallintaperuste
tuotanto osuu vuodelle 2005. Parina
viime vuonna
hintasäännelty tuotanto on noussut runsaaja %-osuus
kokotuotannosta
seen kolmannekseen koko tuotannosta.
5000
Hitas- asunnot
ASO asunnot
ARA vuokra-as.
hintas. % tuot.
85%
2000-luvun
alkupuolella alkoi syntyä paineita rajoitusten purkamiseksi tai lieventämiseksi sekä
4500
vuokra- ja että Hitas-asuntojen puolella. Vaikka tämä ei johtanut mihinkään suureen vapau- 75%
tusten4000
määrään, osa ei-julkisessa omistuksessa olevia yleishyödyllisiä yhtiöitä alkoi rajoittaa
65%
3500
ARA-vuokra-asuntotuotantoa
ja se näkyy lukujen vähenemisenä. Siten varsinkin viime vuosina ongelmaksi
on tullut hintasäänneltyjen vuokra-asuntojen tuottajien ja omistajien vähäinen55%
3000
lukumäärä
2500 Helsingissä. Kuitenkin Helsingissä on koko hintasäännellyn asuntokannan selkärankana kaupungin vuokra-asuntojen omistus ja se tulee olemaan myös jatkossa sitä. Kaupunki
45%
2000
on modernisoinut omistusjärjestelmänsä, jolloin mm. eri-ikäisten vuokratalojen pääomakuluja
1500
voidaan
tasata sijainnin ja kunnon puolesta tasapuolisemmin. Uudistus tulee myös paran- 35%
tamaan
kaupungin asuntojen haluttavuutta ja imagoa, mitä on jo vuosia eri tahoilta syyttä
1000
25%
mustamaalattu.
500
0
15%
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
ARAn vuokra-asuntotuotannon suuntautuminen eri tarvitsijaryhmille Helsingissä on muuttunut viime vuosina siten, että erityisryhmille tarkoitetut, ei-yleisessä haussa olevat ARA-vuokra-asunnot ovat lisääntyneet huomattavasti ja Yleisten eli yleisessä haussa olevien vuokra-asuntojen tuottaminen on jäänyt vähemmälle.
Kuvio 121.Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot
ja yleisten vuokra-asuntojen %-osuus
Kuvio 120. Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot ja yleisten vuokra-asuntojen % osuus
1200
100%
1000
90%
80%
800
70%
600
60%
400
50%
200
0
40%
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Vanh., vamm. ym.
32
61
142
126
40
110
55
17
0
63
268
180
107
Opisk./nuorisoas.
10
271
0
254
79
205
155
0
164
547
65
467
222
Yleiset vuokra-as.
617
575
976
445
456
145
531
341
416
274
208
372
468
Yleisten %
94% 63% 87% 54% 79% 32% 72% 95% 72% 31% 38% 37% 59%
30%
ARA ryhtyi jakamaan 2000-luvulla avustuksia melko avokätisesti erityisryhmien vuokra-asuntojen tuotantoon. Sen seurauksena ilmaantui nopeasti erilaisia yleishyödyllisiksi hakeutuneita
yrityksiä ja yhteisöjä jo toimivien lisäksi. Aiemmin avustusta myönnettiin pääasiassa vain
opiskelija-asuntojen rahoitukseen 5 %:n oman pääoman katteeksi valmistamiseen. Vuodesta
2005 lähtien on avustusta saatu melko helpoin perusten vanhusten, vammaisten ja muiden
erityisryhmien kohteisiin 30–50 % ARAn hyväksymästä hankinta-arvosta. Opiskelija- ja nuorisoasunnot saavat vastaavasti 10 %, koska ovat lähellä yleisiä vuokramarkkinoita. ARAn tuella
ollaan synnyttämässä mittavaa vanhusten, vammaisten ym. hoitoa tarvitsemaa kiinteistöomistusta, joka ajan myötä saattaa muuttua kaupalliseksi.
100
Vaihtoehtona voisi kiinteistöjen julkisen vallan omistus, jolloin kiinteistöomistus olisi pysyvästi
kohtuuhintaista ja kunkin kunta voisi kilpailuttaa palvelutoiminnan tuottajia hinnan ja laadun
kriteereillä. Pitääkö sosiaalitoimen harjoittamista yleensä liittää yksityisen kiinteistöomistuksen kautta asuntosektorille? Näin on osittain käymässä myös Helsingissä.
ARAn vuokra-asuntolainoitus Helsingissä toimijoittain, as.lkm
yhteensä Uustuotanto
vv. 2010–2013
Kaupunki Muut
Yleiset vuokra-as.1762
160
ASO asunnot
848
895
Muut erit.ryhmä-as.439
1107
Opiskelija-asunnot0
934
Nuorisoasunnot 61
404
Peruskorjaus
Kaupunki
Muut
2583274
00
540 408
0 309
00
Taulukosta nähdään, että Yleisten vuokra-asuntojen uustuotanto on lainoitettu kaupungin
yhtiöiden omistukseen 92 prosenttisesti (pitkä korkotuki), ASOssa puoliksi ja Muissa erityisryhmissä (vanhukset, vammaiset jne.) 38 % prosenttisesti ja opiskelija/nuorisoasunnoissa yhtä
poikkeusta lukuun ottamatta 0 %:sti. Peruskorjauksen puolella niin ikään pitkällä korkotuella kaupunginyhtiöiden osuus on tällä aikavälillä 90 prosenttia (muut ovat yhden yksityisesti
omistetun yhtiön yhtenä vuonna korjauttamia taloja).
Luvuista käy ilmi, että uustuotannossa ja peruskorjaamisessa lähes yksinomaan kaupungin yhtiöt käyttävät pitkää korkotukea, joka edellyttää pitkien käyttö- ja luovutusrajoitusten hyväksymistä. Yksityinen sektorin suuret yleishyödylliset yhtiöt eivät enää tätä tuotantoa harjoita juuri
rajoitussyistä ja jos tämä on pysyvää, pitäisi myös muidenkin kuin hintasäänneltyyn tuotantoon
tarkoitettujen tonttien luovutuksissa ottaa asia huomioon.
Kohteissa, jotka saivat investointiavustusta, lainoitettiin yhteensä 2010–2013 uustuotantoa
1589 ja peruskorjausta 1600 asunnon verran. Uustuotannossa kaupungin yhtiöiden lainoitusmäärä oli 276 asuntoa (17 %) ja peruskorjauksessa 515 asuntoa (3n2 %). Investointiavustuskohteissa näkyy yksityisen sektorin suuri osuus ja innokkuus uusiin kohteisiin (1313 asuntoa).
Ilman avustusta tällaiset tuotantomäärät eivät olisi mahdollisia, koska muissa kuin opiskelija/
nuorisoasuntoyhteisöissä usein kyseessä on omavara-asteeltaan vähävarainen yhteisö.
6.2. Asuntuotannon tarve
Yleensä asuntokuntien ja asuntokannan kasvu ja sitä kautta asuntojen uustuotanto ovat vahvasti
sidoksissa toisiinsa. Helsingissä on viimeisten 10 vuoden aikana ollut vahvahko korrelaatio talouksien määrän kasvun ja uusien asuntojen valmistumisen välillä. Osa markkinapohjaisen perustajaurakoinnin (gryndaus) uustuotannosta on valmistuttuaan jonkin aikaa tyhjänä myynnissä. Vaikka
valmistunut kohde myydään tietyn ajan kuluessa kokonaan ja kirjautuu lukumäärältään pääosin
vakituisesti asuttuihin asuntoihin, on uusia kohteita jo valmistumassa. Edelleen osa asuntotuotannosta menee asuntoväestöön kuulumattomille hankkijoille. Näitä ovat mm. opiskelijalle hankittu
asunto, missä asutaan vuosia tilapäisesti ja ns. kakkosasunnoksi hankittu huoneisto. Edellä mainituista syistä uustuotannon vuotuiset määrät ovat yleensä jonkun verran suurempia kuin asuntokuntien lisäykset. Lisäksi talouden suhdanteet vaikuttavat muuttoliikkeen kautta asuntotuotannon
vuotuisiin vaihteluihin ja erirytmisyyteen asuntokuntien kasvun kanssa.
101
Asuntojen uustuotannon tilasto on Helsingin Tietokeskuksen ja lukuihin sisältyy myös käyttötarkoituksen muutoksessa pääosin asuintaloihin aikaisemmin toimistoiksi muutettujen
tilojen palauttaminen takaisin asunnoiksi.
Asuntokuntien lisäys ja asuntojen uustuotanto Helsingissä, lkm
KuvioKuvio
122. 121.
Asuntokuntien
lisäys ja asuntojen uustuotanto Helsingissä, lkm
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
97 98lisäys
99 00 ja
01asuntojen
02 03 04 05
06 07 08 09 Helsingissä,
10 11 12 13 lkm
Kuvio 122. Asuntokuntien
uustuotanto
Asuntotuotanto
6000
29543917307650984569313738123218285424973308278725122261408251754556
asuntokuntien lisäys 30313506282130324604219817182048296227032133322025822167293643254357
5000
4000
Kuviossa olevien lukujen
keskinäinen korrelaatio on viimeisen 17 vuoden ajanjaksolta noin
Kuvio 123.
Asuntotuotannon
vähimmäistarve
eri väestöennusteissa
0,76, vuodesta
2007 lähtien
1997–2013 on Helsingissä
asuntokuntien
3000 noin 0,82. Vuosina
6000
lisäys ollut yhteensä noin
50 000 taloutta ja asuntojen uustuotanto puolestaan noin 60 000
2000
asuntoa (ml. käyttötarkoituksen
muutokset). Erotus on ollut noin 10 000 asuntoa eli keski5000
1000
määrin 625 asuntoa/vuosi.
4000
0
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
Vuosina 2014–2030
asuntotuotannon vähimmäistarve NOPEA kasvussa on noin 65 000 (ml.
Asuntotuotanto
29543917307650984569313738123218285424973308278725122261408251754556
3000
käyttötarkoituksen
muutokset) ja PERUS kasvussa noin 50 000 uutta asuntoa.
asuntokuntien lisäys 30313506282130324604219817182048296227032133322025822167293643254357
2000
Kuvio 122. Asuntotuotannon vähimmäistarve eri väestöennusteissa
Kuvio1000
123. Asuntotuotannon vähimmäistarve eri väestöennusteissa
6000
0
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
5000
NOPEA kasvu 4300 4942 3883 3746 3818 3650 3735 3751 3785 3774 3763 3698 3736 3767 3805 3685 3635
PERUS kasvu 3083 3740 3201 3014 3058 2949 2982 2958 2915 2833 2773 2661 2648 2636 2627 2638 2593
4000
Keskiarvo
3691 4341 3542 3380 3438 3300 3358 3355 3350 3304 3268 3180 3192 3202 3216 3161 3114
3000
2000
1000
Kuvio 124. Asuntotuotanto
ja sen tarve-arvio Helsingissä
6000
0
NOPEA kasvu
14
15
16
17
18
19
20
PERUS kasvu
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
NOPEA kasvu 4300 4942 3883 3746 3818 3650 3735 3751 3785 3774 3763 3698 3736 3767 3805 3685 3635
5000
PERUS kasvu 3083 3740 3201 3014 3058 2949 2982 2958 2915 2833 2773 2661 2648 2636 2627 2638 2593
Keskiarvo
4000
3691 4341 3542 3380 3438 3300 3358 3355 3350 3304 3268 3180 3192 3202 3216 3161 3114
3000
2000
Kuvio 124. Asuntotuotanto ja sen tarve-arvio Helsingissä
10250000
4000
NOPEA kasvu
PERUS kasvu
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
1000
6000
5000
4000
Kuviossa esitetyt luvut tuotannon tarpeesta ovat suuntaa antavia ja perustuvat siis väestöen3000
nusteiden kautta laadittuihin asuntokuntien kasvuennusteisiin sekä ei-vakinaisessa käytössä
olevien asuntojen
2000 arvioituihin kasvumääriin tapahtuneen kehityksen kannalta.
NOPEASSA
kasvussa vuotuinen tarve on koko jakson ajan vajaat 4000 asuntoa vuodessa
1000
PERUS kasvussa noin 1000 asuntoa vähemmän. Edeltävän 17 vuoden jaksolla rakennettiin
0
vuosittain keskimäärin
350016 asuntoa
asunnon
14 15
17 18vuodessa
19 20 vaihdellen
21 22 232300–5200
24 25 26
27 28välillä.
29 On
30
olettavaa,
ettäkasvu
tällainen
raju
vaihtelu
tulee
esiintymään
myös
jatkossa,
jos
kaupungin
maa-,
NOPEA
4300 4942 3883 3746 3818 3650 3735 3751 3785 3774 3763 3698 3736 3767 3805 3685 3635
tontti- jaPERUS
asuntopolitiikkaa
jatketaan
aiemman
tapaan
ja tuotantomääriä
pystytä
kasvu 3083 3740 3201
3014 3058
2949 2982 17
2958vuoden
2915 2833
2773 2661
2648 2636 2627 2638ei2593
Keskiarvo
4341 3542tasolla.
3380 3438
3300 3358 kasvu
3355 3350
3304 3268 3180
3192 3202
3216 3161
3114
pitämään
tarvetta 3691
vastaavalla
NOPEA
vaihtoehto
edellyttää
nykyistä
suurempaa
kaavatuotantoa ja nykyistä suurempaa hintavalvottua eli kohtuuhintaista vuokra-asuntoja
Hitas-rakentamista.
ja sen tarve-arvio
Helsingissä
ja sen tarve-arvio
Helsingissä
6000
NOPEA kasvu
PERUS kasvu
5000
4000
3000
2000
0
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
1000
Suuntaamalla kaupungin tonttijakoa pääosin siihen osaan asuntotuotantoa, mistä on suurin kysyntä, pystytään saavuttamaan vuosittain mahdollisimman tasainen tuotanto. Tämä on
rakennusresurssien käytön kannalta tehokkain menettely ja pitää panoshintojen nousun ”kurissa”. Sivutuotteena voidaan seudullista muuttotappiota vähentää.
Edellä esitetty tarvearvio ei reagoi nyt esiintyvään määrälliseen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puutteeseen. Vapaarahoitteisen ja markkinaehtoisen vuokra-asuntojen lisääminen tuottaa
lisää epätasapainoisessa markkinatilanteessa kohoavia vuokrapyyntöjä ja vetää perässään koko
markkinaehtoisen vuokratason nousua. Tämä ei voi olla kaupungin edustaman yleisen edun
mukaista. Määrävajeen tilanteessa kaikkein pienituloisimmatkin asunnontarvitsijat joutuvat
vuokraamaan kallisvuokraisen asunnon, jolloin asumis- ja toimeentulotukien määrä kasvaa ja
asukkaiden kulutusmahdollisuudet painuvat alle kohtuullisena pidettävän tason (köyhyys lisääntyy). Tällä hetkellä ainoa toimiva malli kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäämiseksi on
ARA- vuokra-asunnot, joihin kaupunki osoittaa kohtuuvuokraisen tontin. Omistusasuntojen
puolella keinona on Hitas-järjestelmän olennainen laajentaminen.
103
Kaupungin asuntotonttien myyminen markkinaehtoiseen omistusasuntotuotantoon on jo
kunnan toimialan kannalta kyseenalaista. Onko Helsingin kaupungin tehtävänä antaa tilaa
sellaiselle asuntotuotannolle, jolla on nykyään enää hyvin vähän tekemistä rakennuskustannusten kanssa ja jossa asuntokaupan katteet ovat ainakin puolet rakennuskustannuksista? Jos
kaupunki sitoo tonttihinnan myytävän gryndiasunnon hintaan, kaupunki spekuloi asuntojen
myyntihinnoilla ja se ei voi kuulua kunnan toimialaan. Gryndausta pitäisi harjoittaa vain alun
perin yksityisillä tonteilla, ei kaupungin luovuttamilla.
Vähimmäistuotantotarve eri kausina, keskim. as./vuosi
kausi
2014–20152016–20202021–2025 2026–2030
NOPEA kasvu4600
3800
3700
3700
PERUS kasvu3400
3050
2800
2600
Kuluvana vuonna jäätäneen aika paljon jälkeen vv. 2014–2015 keskimääräisestä tuotantotarpeesta.
Vuosina 2012–2013 asuntotuotannon aloitusten perusteella valmistuisi enintään 3600 asutoa.
Vuokra-asuntojen tuotantotarve pelkästään väestöennusteisiin perustuvista vuokra-asuntokuntien lisäyksestä johtuvana, ei anna koko kuvaa reaalisesta tarpeesta. Tuotannon tarvetta vähentävänä tekijänä voisi olla osakeasuntojen siirtyminen omistusasumisesta vuokra-asunnoiksi. Näin ei
kuitenkaan viimeisten 10 vuoden aikana ole Helsingissä tapahtunut, mikäli tilastot ovat oikeassa.
VRA-vuokra-asuntokannan määrä lisääntyi 2002–2012 noin 3000 asuntoa ja samaan aikaan
rakennettiin uusia noin 4000 asuntoa. Näin ollen vuokrakannasta nettosiirtymä omistusasunnosta vuokra-asunnoksi oli negatiivinen 1000 asuntoa eli vuokralla olleita osakeasuntoja myytiin
omistusasunnoiksi enemmän kuin annettiin vuokralle (laskelmassa on myös tilapäisesti vuokratut
osakeasunnot, joiden nettolisäys oli 500 asuntoa, joten vakituisesti asuttujen määrä väheni noin
1500 huoneistolla). Jos oletetaan, että jatkossa nettosiirtymä on suunnilleen nolla, saadaan vuokra-asuntokuntien muutoksella tuotantotarpeen vähimmäismäärä.
Kuvio 125. Vuokra-asuntotuotannon vähimmäistarve ja % osuus koko
Kuvio 124. Vuokra-asuntotuotannon
vähimmäistarve ja osuus koko tuotantoarviosta
tuotantoarviosta
3000
60%
2500
55%
2000
1500
50%
1000
45%
500
0
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
NOPEA kasvu
2458 2590 1916 1813 1753 1665 1689 1723 1726 1699 1741 1734 1816 1818 1922 1908 1952
PERUS kasvu
1786 1878 1502 1378 1307 1255 1266 1286 1279 1223 1259 1226 1294 1281 1360 1350 1373
40%
%/NOPEA kaikki 57% 52% 49% 48% 46% 46% 45% 46% 46% 45% 46% 47% 49% 48% 51% 52% 54%
Tuotannon vähimmäistarve olisi 2014–2030 NOPEA kasvussa yhteensä noin 32 000 asuntoa
ja PERUS kasvussa 23 500 asuntoa; vastaavasti 1990 ja 1400 asuntoa vuodessa. Tässä vuokKuvio 126.sisältyy
Vuokra-asuntojen
tuotanto 1975–2013 ja sen tarve 2014–2030
ra-asuntoihin
myös ASO-asunnot.
4000
3500
104
3000
2500
NOPEA kasvu
PERUS kasvu
Vähimmäistarpeen lisäksi tulee myös muita tarve tekijöitä. Yksityisessä omistuksessa olevia
aravavuokra-asuntoja vapautuu runsas 6 600 kappaletta 2014–2023. Osa näistä jää vuokralle
markkinaehdoin ja ilman rajoituksia, mutta osa saatetaan myydä osakeasunnoiksi, varsinkin
niitä kohteita, jotka sijaitsevat ”hyvällä” paikalla tai ovat peruskorjauksen tarpeessa, johon
korjaukseen (ei-ammatikseen yksittäisiä vuokrataloja omistava) omistaja ei halua tai kykene.
Toinen tekijä voi olla se, että yksiö-kaksio osakehuoneistoja, joista on suuri kysyntä, myydään
vanhasta asuntokannasta enemmän kuin niitä annetaan vuokralle. Näin tapahtui 2002–2012,
yhteensä noin 1000 huoneistoa enemmän poistui vuokrakäytöstä kuin mitä tuli tilalle.
Kuvio 125. Vuokra-asuntotuotannon vähimmäistarve ja % osuus koko
Kolmantena ja suurimpana tekijänä tuotantoarviosta
on erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrälli60%
nen vaje. Siitä 3000
ei ole tilastoja, mutta mm. Hekan hakijamäärät ja näistä kiireellisessä asunnontarpeessa olevien (1 hengen hakijoita noin 15 000) kertovat suuresta vajeesta.
2500
55%
ARAn selvityksen
mukaan vuoden 2013 marraskuussa hakijoita kaikkiin ARA- vuokra-asun2000
toihin oli Helsingissä yhteensä 29 000. Näistä 46 % oli erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa eli
noin 13 000 hakijaa.
50%
1500 ARA- vuokra-asunnon saaneita oli 2013 yhteensä noin 6 000 huoneistoa.
Edellä olevan 1000
perusteella voisi arvioida, että vähimmäistarpeen lisäksi ainakin 500 vuokra-asuntoa tarvittaisiin lisää vuosittain molemmissa vaihtoehdoissa. Se merkitsisi vuosittain45%
500
NOPEA kasvussa noin 2400 ja PERUS kasvussa noin 1900 vuosittaista uusien vuokra-asuntojen rakentamista.
40%
0 Luvut sisältävät ASO asunnot. Tämä tuotanto pitäisi kokonaan rakentaa
14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
ARA- asuntoina ja kaupungin
luovuttamille tonteille. Vapaarahoitteiseen vuokra-tuotantoon
NOPEA kasvu
2590 1916 1813 1753 1665 1689 1723 1726 1699 1741 1734 1816 1818 1922 1908 1952
ei kaupungin
tontteja2458
tulisi
varata ollenkaan, koska kyse on kohtuuhintaisen vuokra-asuntoPERUS kasvu
1786 1878 1502 1378 1307 1255 1266 1286 1279 1223 1259 1226 1294 1281 1360 1350 1373
kannan lisäystarpeesta. Jos tällaista ohjelmaa noudatettaisiin seuraavat 10 vuotta, Helsingissä
%/NOPEA kaikki 57% 52% 49% 48% 46% 46% 45% 46% 46% 45% 46% 47% 49% 48% 51% 52% 54%
suuri kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrällinen vaje saataisiin järkeviin mittasuhteisiin.
Kuvio 125. Vuokra-asuntojen tuotanto 1975–2013 ja sen tarve 2014–2030
Kuvio 126. Vuokra-asuntojen tuotanto 1975–2013 ja sen tarve 2014–2030
NOPEA kasvu
4000
PERUS kasvu
3500
3000
2500
2000
1500
1000
0
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
500
Kuvio 127. Vanhojen kerrostaloasuntojen¹ mediaanihinnat e/asm2
Tämän tarvearvion
mukaan vuokra-asuntojen tuotantotarve olisi vuosina 2014–2030 NO6000
PEA kasvussa noin 40 000 (62 % kaikesta tuotantotarpeesta) ja PERUS kasvussa noin 32 000
5000
huoneistoa.
4000
3000
2000
1000
0
Yksiöt
105
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
3036
3374
3641
3737
3963
4420
4626
4883
5317
6.3. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarve
Kohtuuhintaisen eli hintavalvotun ja pitkissä käyttörajoituksissa olevan asuntotuotannon tarve
muodostuu edellä kuvatusta vuokra-asuntojen tuotantotarpeesta, mikä kokonaan pitäisi olla
ainakin kaupungin luovuttamille tonteille rakennettuna ARA-asuntoja. Toinen suuri linja on
omistusasuntojen Hitas-tuotanto. Kuten asuntokuntaosassa todettiin, Hitas- asuntoja poistuu
2014–2023 rajoituksista yhteensä 10 200 asuntoa normaalijärjestyksessä, jos kaupunki ei ryhdy
ennen aikaisiin vapautuksiin, mihin on painetta lähinnä poliittiselta puolelta.
Hitas-asunto alkaa olla Helsingissä lähes ainoa vaihtoehto nuorehkoille keskituloisille talouksille uuden asunnon hankintakanavana. Gryndauksella tuotetut asunnot ovat keskihinnoiltaan
Helsingissä nyt 6500–7000 euroa/asm2. Sen lisäksi grynderit eivät ole kiinnostuneita tuottamaan uusia osakeasuntoja Esikaupunkialueilla kuin erittäin ”hyville” paikoille, koska osakekaupan myyntikatteet ovat ainakin puolta pienempiä kuin Kantakaupungissa ja sen lievealueilla.
Tällöin Hitas jää liki ainoaksi uusien osakeasuntojen vaihtoehdoksi.
Hitas-tuotannon lisäämisessä on myyntiongelmia, koska Esikaupungeissa vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat keskimäärin alempia kuin uusien Hitas-asuntojen rakentamiskustannukset. Tätä ongelmaa voisi yrittää ratkaista mm. Esikaupunkialueilla sekatalojärjestelmällä,
missä osa asunnoista olisi ASO-asuntoja, joiden ostoon kaupungin ASO-yhtiö voisi saada
ARAlta korkotukilainan. ASOssa asumisoikeuden ostajan omarahoituspanoksen reaaliarvo
turvataan rakennuskustannusindeksin kautta, mutta Hitaksessa koko asunnon arvo kuluttajahintaindeksillä. Asia vaatii ASO lain muuttamista tältä osin.
Joka tapauksessa Hitas-tuotanto olisi tärkeää täydennysrakentamisessa koko Helsingin alueella. Hitas-asunnon ostosta kiinnostuneita on Kantakaupungissa 10–20 kertainen määrä tuotettuihin asuntoihin nähden ja Esikaupungeissa 3-4-kertainen, joskin joidenkin kohteiden
myynnissä on varsinkin taantuman aikoina ollut ongelmia. Olisiko täällä siirtyminen Hitas-rivitalotuotantoon hyvä ratkaisu, mikä helpottaa myös täydennysrakentamista. Yksikerroksinen
täydennysrakentaminen on ympäristön kannalta näillä alueilla hyvä ratkaisu ja ei ainakaan
peittäisi kerrostaloasukkaiden aurinkoa eikä maisemaa. Kaupunki omistaa jo maapohjan suurimmalta osalta, joten siinäkin suhteessa voidaan Hitasta soveltaa.
Helsingin urbaanin pientalotuotannon edistäminen voisi tapahtua myös Hitaksena. Tämä jos
mikä lisäisi lapsiperheiden asumismuotojen mahdollisuuksia Helsingissä ja vähentäisi seudullista muuttotappiota. Urbaani yhden asunnon Hitas-talo pienellä tontilla olisi ratkaisuna
vastaus monen helsinkiläisen lapsiperheen asunnontarpeeseen. Selvitysten mukaan aluetehokkuudessa voidaan päästää samaan kuin 1960–90 luvuilla rakennetuissa ”metsä-lähiöissä”, jotka
ovat Esikaupungeissa sopivia täydennysrakennuskohteita. Kun yleensä näihin taloihin muuttaa
lapsiperheitä, kasvaa asukastiheys alueella suuremmaksi kuin kerrostaloratkaisussa.
Hitas-asuntojen vapautumisen korvaaminen seuraavan 10 vuoden aikana vaatisi siis 10 000
uuden Hitas asunnon rakentamisen, jotta kohtuuhintainen ja hintavalvottu omistusasuntokanta säilyisi ennallaan. Kun lisäystarvetta on olemassa, on seuraavan 10 vuoden Hitas asuntojen
tuotantotarve 15 000-20 000 asuntoa.
Kokonaisuudessaan hintavalvotun asuntotuotannon tarve on seuraavan 10 vuoden aikana arviolta noin 40 000 asuntoa, josta ARA-asuntoja 25 000 ja Hitas- asuntoja 15 000.
106
Kaupungin maareservit riittävät tällaiseen tuotantoon, kun huolehditaan siitä, että yleiskaavoissa ei asuntoalueita vähennetä ja detaljikaavoitukseen pannaan vauhtia.
Nyt on toiminnan aika, ei mietiskelyn eikä kinastelun. Ohjelma voidaan hyvin aloittaa vuosina
2015 tai 2016 kunhan pidetään kiinni 10-vuotisesta toimintamallista. Jos nykyistä asunnontarvitsijain kannalta yhä kireämpää linjaa jatketaan, Helsingin seudullinen muuttotappio alkaa
nousta seuraavan talouden kasvun mukana; väestörakenne yksipuolistuu, asumismuotojen
valinnaisuus ei lisäänny. Vaikka kuinka hyvä onkin, että Kantakaupungin ydinalueille rakennetaan yhä tiheämmin ja sisääntuloväylien päälle tehdään asuntoalueita, Esikaupungeissa on nyt
aika satsata kohtuuhintaiseen pientaloasumiseen.
Asuntojen tuotantotarve Helsingissä keskimäärin vuodessa
kausi NOPEA kaikki
PERUS kaikki.
NOPEA vuokra-as.
PERUS vuokra-as.
2015–2020
4500
3700
2400
1800
2021–2025
4300
3300
2200
1700
2026–2030
4200
3100
2400
1800
Nämä lineaarisen ennustemallin luvut ovat noin 1000 asuntoa matalampia kuin Kaupungin
asettama tuotantotavoite 5500 asuntoa vuosille 2013–2017. On selvää, että asuntokuntien
määrän kasvu riippuu myös muuttoliikkeestä ja siihen puolestaan vaikuttaa paitsi talouden
kokonaistilanne työllisyys/työttömyys- vaikutuksineen, mutta myös asuntotuotannon määrä,
talotyyppi ja hallintaperuste, jota kaupunki pystyy suuren maaomistuksensa kautta ohjaamaan.
Helsingissä keskeisessä asemassa kaupungin elinkeinopolitiikan kannalta on kohtuuhintaisen
asuntotuotannon lisääminen sekä vuokra- että omistusasuntojen puolella. Jos jatketaan nykytahtisella ”bisnes-hengellä” kaupungin asuntopolitiikassa ja kaavoitukseen tuodaan jopa maapallon ilmaston kehitystä ohjaavia kuvitteellisia tekijöitä, ollaan vaikeuksissa. Pitkällä aikavälillä työpaikkojen määrä ei kasva, vaan voi vähentyä ja silloin alkaa kaupungin elinvoiman hidas
mureneminen.
107
%/NOPEA kaikki 57% 52% 49% 48% 46% 46% 45% 46% 46% 45% 46% 47% 49% 48% 51% 52% 54%
126. Vuokra-asuntojen
tuotanto
1975–2013 ja sen tarve 2014–2030
7.Kuvio
ASUNTOJEN
HINNAT JA
VUOKRAT
NOPEA kasvu
4000
7.1 Asuntojen
hinnat
PERUS kasvu
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
Helsingin
3500 asuntomarkkinoita on jo pitkän aikaa luonnehtinut epätasapaino vuokra-asuntomarkkinoilla. Tämä vaikuttaa myös omistusasuntojen markkinoihin epäsuorasti. Kun vapaa3000
rahoitteisten
vuokrien nousu on selvästi muuta kustannustason nousua korkeampi, realisoituu
vuokratason
nousu myös omistusasuntojen hintoihin. Asuntoihin tuottotarkoituksessa sijoit2500
tavat ostavat silloin lähinnä yksiö-kaksio huoneistoja vapailta markkinoilta, jolloin näiden ky2000
syntä kasvaa ja hinnat lähtevät muuta kustannustasoa nopeampaan nousuun. Jo vuosia erittäin
matalalla
1500 ollut asuntolainojen korkotaso yhdistettynä helppoon lainansaantiin – asuntoluottojen tarjonta on kysyntää suurempi – nostaa myös omistusasuntojen kysyntää niin sijoittajien
1000
kuin omaksi asunnokseen hankkivien keskuudessa. Jälkimmäisillä vielä asuntolainojen korko500
jen vähennys
verotuksessa alentaa maksettavaa reaalikorkoa eli osa valtion korkosubventiosta
siirtyy asuntojen hintoihin. Kun yhtiö on sijoittajana, korkomenot ovat yhtiön kuluina koko0
naan vähennyskelpoisia.
Kuvio 126. Vanhojen kerrostaloasuntojen¹ mediaanihinnat e/asm
Kuvio 127
. Vanhojen kerrostaloasuntojen¹ mediaanihinnat e/asm2
2
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Yksiöt
3036
3374
3641
3737
3963
4420
4626
4883
5317
Kaksiot
2636
2949
3131
3108
3276
3731
3822
4092
4325
Kolmiot+
2479
2797
2914
2987
3032
3405
3567
3592
3894
1) keittiötä ei lueta huoneeksi
Vanhojen (velattomien) kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä nopeasti viimeisen
9 vuoden aikana. Erityisesti yksiöiden, joissa iso osa on yksityisten sijoittajien omistamia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Yksiöiden mediaanihinta oli vuonna 2013 noin 5300 e/asm2 eli puolet
yksiöistä on hinnaltaan tätä rajaa korkeampia ja puolet matalampia. Yksiöiden mediaanihinta on
noussut käyvin hinnoin vuodesta 2005 noin 57 %, kaksioiden noin 64 % ja kolmio+ huoneistojen
noin 57 %.
Kuvio 127. Neliöhintojen mediaanit v. 2005 hinnoin indeksinä
Kuvio 128. Neliöhintojen mediaanit v. 2005 hinnoin indeksinä
150
140
130
120
110
100
108
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Yksiöt
100
109
115
114
120
133
134
138
148
Kaksiot
100
110
114
109
115
129
128
133
139
Kolmiot+
100
111
113
111
113
125
127
124
133
Kuvio 129. Yksiöiden mediaanihintoja eri alueilla, e/asm2
7000
6000
Kiintein hinnoin indeksoituna (deflatoitu kuluttajahintaindeksillä) nähdään mediaanihintojen nousu reaalisesti verrattuna kuluttajahintoihin. Yksiöiden reaalihinta on noussut vuodesta
2005 lähes
1,5 kertaiseksi,
kaksioiden 1,4
kertaiseksi ja
huoneistojen
1,33 kertaiseksi.
Kuvio
128. Neliöhintojen
mediaanit
v.kolmio+
2005 hinnoin
indeksinä
150
Nämä luvut, vaikka
ovatkin mediaaneja, osoittavat kiistatta, että Helsingin omistusasuntojen
140
Kuvio
128.
Neliöhintojen mediaanit v. 2005 hinnoin indeksinä
hintoihin ei pitkään
jatkunut vähäinen talouskasvu ja aika ajoin talouden taantuma ole vaikut130
150
tanut juuri ollenkaan lukuun ottamatta vuoden 2008 finanssikriisiä. Sen jälkeen hintataso on
120
140
noussut kaikkien huoneistotyyppien kohdalla reaalisesti nopeaa vauhtia yleisen kustannustason
110Yhtenä syynä tähän on Helsingin hyvähkö työllisyystilanne ja toisena koti130
nousuun verrattuna.
100
talouksien helppo120
asuntorahoitustilanne
mataline
ja pidentyneine
laina-aikoineen.
2005
2006
2007
2008korkoineen
2009
2010
2011
2012
2013
110
Yksiöt
100
109
115
114
120
133
134
138
148
Alueellisesti Helsingissä
mediaanihinnat
melko
paljon.
Kantakaupungissa
Kaksiot
100
110
114vaihtelevat
109
115
129
128
133
139 (HKI1
100
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
ja osa HKI 2) jaKolmiot+
heti sen 100
liepeillä111mediaanihinta
halvimman
113
111on 1,75
113 kertainen
125
127
124 hintatason
133
Yksiöt
100
109
115
114
120
133
134
138
148
alueeseen eli pääasiassa kauempana
olevia
itäisiä
ja pohjoisia
esikaupunkeja.
Kaksiot
100
110
114
109
115
129
128
133
139
Kolmiot+
100
111
113
111
113
125
127
124
133
2
Yksiöiden
mediaanihintoja eri
alueilla,
e/asm
KuvioKuvio
129. 128.
Yksiöiden
mediaanihintoja
eri
alueilla,
e/asm2
7000
6000
Kuvio 129. Yksiöiden
5000
7000
4000
6000
3000
5000
2000
4000
1000
3000
0
2000
2005
2006
2007
HKI 4
2243
2429
2673
1000
HKI
2667
2892
0 3 2473
HKI 2
HKI 4
HKI 1
HKI 3
HKI
HKI 2
2005
3030
2243
4037
2473
3036
3030
2006
3346
2429
4320
2667
3374
3346
2007
3634
2673
4761
2892
3641
3634
Pakilat
3036
Paloh.
3374
Käpylä
3641
mediaanihintoja eri alueilla, e/asm2
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2764
2903
3285
3392
3576
3717
3022
2008
3750
2764
4809
3022
3737
3750
3141
2009
3961
2903
4988
3141
3963
3961
3507
2010
4378
3285
5468
3507
4420
4378
3700
2011
4661
3392
5901
3700
4626
4661
3863
2012
4872
3576
6138
3863
4883
4872
4144
2013
5312
3717
6565
4144
5317
5312
HKI
K-T-Töölö 4320
Lauttas. 4761
Kuusis. Lehtis.
HKI
1 2 4037
4809 Munkkin.
4988
HKI
Kallio
3737
Munkkiv.
5468
Sörnäinen
Vallila
3963
4420
Haagat
5901
Lassila
6138
P:mäki
6565
Kulos.
4626
Tammisto
Jollas
4883
5317
HKI 2
K-T-Töölö Lauttas. Kuusis. Lehtis. Munkkin. Munkkiv. Haagat Lassila
P:mäki
Helsinki 2 alueen,
johon kuuluu pääasiassa kaupungin keskustasta keskietäisyydellä
olevia
Pakilat
Paloh. Käpylä Kallio Sörnäinen Vallila
Kulos. Tammisto Jollas
osa-alueita,
mediaanihinta
on suunnilleen sama
kuin koko Helsingin.
Kuvio
130.yksiöiden
Vanhojen
kerrostalohuoneistojen
mediaanihinnat
v. 2013, e/asm2
Kuvio
7000
Kuvio
129. Vanhojen
kerrostalohuoneistojen mediaanihinnat
v. 2013,
e/asm2
6000
130. Vanhojen
kerrostalohuoneistojen
mediaanihinnat
v. 2013,
e/asm2
5000
7000
4000
6000
3000
5000
2000
4000
1000
3000
0
2000
Helsinki 4
Helsinki 3
Helsinki 2
Helsinki 1
Helsinki
yksiö
3717
4144
5312
6565
5317
1000
kaksio
2803
3208
4649
6024
4325
0
kolmio +
yksiö
Helsinki 4
2456
3717
Helsinki 3
2941
4144
Helsinki 2
4392
5312
Helsinki 1
5929
6565
Helsinki
3894
5317
2803
3208
4649
6024
4325
HKI kaksio
1: Hgin keskusta,
Punavuori, Kaartink., Kaivopiha, Eira, Katajanokka, Kruununhaka, Ruoholahti
kolmio +
2456
2941
4392
5929
3894
HKI 1: Hgin keskusta, Punavuori, Kaartink., Kaivopiha, Eira, Katajanokka, Kruununhaka, Ruoholahti
109
Helsinki 1, keskeisin osa Kantakaupunkia, alueen mediaanihinnat ovat kaikissa huoneistotyypeissä korkeimmat (kaikista havainnoista puolet kuuluu mediaanirajan yläpuolelle ja toinen
puoli alapuolella). Suhteessa esim. Helsinki 4:n mediaanihintoihin HKI 1:n kolmio+ huoneistojen hintataso on kaikkein korkein. Tähän eräänä syynä saattaa olla se, että Esikaupungeissa
on paljon entisiä aravalainoitettuja osakeasuntoja ja Hitas-asuntoja kaupungin vuokratonteilla
edullisin hinnoin. Yksiöiden ja kaksioiden kohdalla HKI 1:n ero HKI 4:ään on suhteessa pienempi kuin kolmio+ asunnoissa.
Kuvio 130. Mediaanihinnat v. 2013, e/asm2 indeksinä, Hki 4 =100
Kuvio 131. Mediaanihinnat v. 2013, e/asm2 indeksinä, Hki 4 = 100
250
220
190
160
130
100
Helsinki 4
Helsinki 3
Helsinki 2
Helsinki 1
Helsinki
yksiö
100
111
143
177
143
kaksio
100
114
166
215
154
kolmio +
100
120
179
241
159
Kuviosta käy ilmi, että HKI 1 mediaanihinta on kolmio+ huoneistoissa noin 2,4 kertainen verrattuna HKI 4 mediaanihintaan. Kaksioissa vastaava on 2,15 kertainen ja yksiöissä 1,78 kertainen.
Kuvio
131. Vanhojen
kerrostaloasuntojen mediaanihintoja
piireittäin,
e/asm e/asm2
Kuvio 132.
Vanhojen
kerrostaloasuntojen
mediaanihintoja
piireittäin,
2
7000
Kolmiot+
Kaksiot
Yksiöt
6000
5000
4000
3000
2000
0
Länsi-Pakila
Tuomarink.
Itä-Pakila
Jakomäki
Puistola
Suutarila
Mellunkylä
Latokartano
Myllypuro
Pitäjänmäki
Kaarela
Oulunkylä
Vartiokylä
Laajasalo
Maunula
Malmi
Pukinmäki
Herttoniemi
Vanhakaup.
Vuosaari
Haaga
Vallila
Kulosaari
Alppiharju
Pasila
Munkkin.
Kallio
Lauttasaari
Reijola
Taka-Töölö
Kampinm.
Ullanlinna
Vironniemi
HELSINKI
1000
Mediaaniluvut on asetettu yksiöiden hintatason mukaan nousevaksi. Matalimmat mediaanihinnat ovat etäämpänä keskustasta olevissa esikaupungeissa ja korkeimmat kantakaupungin
Kuvio
133. Uusien
ja vanhojenlöytyy
kerrostaloasuntojen
piireissä. Erityisesti
edullisia
kolmio+ perheasuntoja
itäisistä ja osin pohjoisista piireistä.
keskiarvohinnat,
PKS, e/asm2 rakennetaan vähän näille
Tämä saattaa olla syynä siihen,
miksi uusia kerrostalo-osakeasuntoja
6000
alueille ja miksi Hitas-asuntojen
suosio on laimeaa. Kuitenkin täydennysrakentamisen kannal5000 alueet tulisivat rakentamisen kohteiksi. Eräänä keinona voisi olla
ta olisi tärkeää, että nämäkin
4000
se, että täydennysrakentaminen
olisikin pääasiassa pientaloasuntoja.
3000
2000
110
1000
0
Uudet asunnot
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
3296
3568
3748
3846
3780
4349
4553
4999
4973
5000
Länsi-Pakila
Tuomarink.
Itä-Pakila
Jakomäki
Puistola
Suutarila
Mellunkylä
Latokartano
Myllypuro
Pitäjänmäki
Kaarela
Oulunkylä
Vartiokylä
Laajasalo
Maunula
Malmi
Pukinmäki
Herttoniemi
Vanhakaup.
Vuosaari
Haaga
Vallila
Kulosaari
Alppiharju
Pasila
Munkkin.
Kallio
Lauttasaari
Reijola
Taka-Töölö
Kampinm.
Ullanlinna
Vironniemi
HELSINKI
7000
0
6000
4000 kaikkiaan, Helsingin korkea hintataso keskittyy kantakaupunkiin ja sen liepeille. UuKaiken
sien
asuntojen hinnoista ei enää tehdä kuntakohtaisia tilastoja, joten vertailua voi tehdä vain
3000
suuralueittain.
Länsi-Pakila
Tuomarink.
Itä-Pakila
Jakomäki
Puistola
Suutarila
Mellunkylä
Latokartano
Myllypuro
Pitäjänmäki
Kaarela
Oulunkylä
Vartiokylä
Laajasalo
Maunula
Malmi
Pukinmäki
Herttoniemi
Vanhakaup.
Vuosaari
Haaga
Vallila
Kulosaari
Alppiharju
Pasila
Munkkin.
Kallio
Lauttasaari
Reijola
Taka-Töölö
Kampinm.
Ullanlinna
Vironniemi
HELSINKI
2000
Kuvio 133. Uusien ja vanhojen kerrostaloasuntojen
Kuvio 132. Uusien ja vanhojen
kerrostaloasuntojen
keskiarvohinnat, PKS, e/asm2
keskiarvohinnat,
PKS, e/asm2
1000
6000
0
5000
4000
3000
2000
1000
0
2005 2006
2007 2008 kerrostaloasuntojen
2009 2010 2011 2012 2013
Kuvio 133. Uusien
ja vanhojen
Uudet asunnot
3296 3568 3748 3846
3780
4349 4553 4999 4973
keskiarvohinnat,
PKS,
e/asm2
Vanhat asunnot
2410
6000
2650
2840
2893
2932
3279
3429
3541
3688
5000
Uusien kerrostalojen osakeasuntojen
keskiarvohinta on vuodesta 2005 lähtien ollut keskimää4000
rin noin 34 % korkeampi 3000
vastaavien vanhojen asuntojen; vuotuinen keskihajonta ollut
Kuvio 134. Vanhojenkuin
ja uusien
(arvio) kerrostaloasuntojen mediaanihintoja,
3 % ja ero on melko vakaa. Helsingin luvut edustavat tässä tilastossa noin painoltaan noin lkm
2000 ja kerrostalo-osakeasuntojen tuotanto, lkm
e/asm2,v. 2012
puolta. Jos ero Helsingissä olisi samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudulla yleensä, voidaan uus1000 asunnot
Vanhat
Uudet asunnot, arvio
Uustuot.ja vanhoe/m2 hintatasoa arvioida.
tuotannon
Helsingissä kerrostalo-osakeasuntojen
uustuotannon
0
250
9000
jen asuntojen
keskihinnat niissä
piireissä,
vuonna
2005
2006missä
2007oli2008
20092012
2010kerrostalojen
2011 2012 osakeasuntojen
2013
8000 olisivat alla olevan kuvion mukaiset. Uudet on siis arvioitu ja vanhat saatu Tilastotuotantoa,
Uudet asunnot 3296 3568 3748 3846 3780 4349 4553 4999 4973
200
7000
keskuksen tilastoista.
Tuotantolukuihin
sisältyy
UustuotanVanhat
asunnot 2410 2650
2840myös
2893Hitas-asuntojen
2932 3279 3429tuotanto.
3541 3688
6000
nossa5000
on kuitenkin rakennus- ja tonttikustannuksista johtuva alaraja
150
Latokart.
Maunula
Laajasalo
Oulunkylä
P:mäki
Vuosaari
Hertton.
Pasila
Vallila
Vanhak.
Lauttasaari
Kampinm.
Ullanlinna
Vironniemi
Latokart.
Maunula
Laajasalo
Oulunkylä
P:mäki
Vuosaari
Hertton.
Pasila
Vallila
Vanhak.
Lauttasaari
Kampinm.
Ullanlinna
Vironniemi
4000
100
Kuvio 133. Vanhojen ja uusien (arvio) kerrostaloasuntojen mediaanihintoja,
3000134. Vanhojen ja uusien (arvio) kerrostaloasuntojen mediaanihintoja,
Kuvio
e/asm2, v. 2012 ja kerrostalo-osakeasuntojen tuotanto, lkm
2000
50
lkm
e/asm2,v.
2012 ja kerrostalo-osakeasuntojen tuotanto, lkm
1000
Vanhat asunnot
Uudet asunnot, arvio
Uustuot.
e/m2
0
0
250
9000
8000
200
7000
6000
150
5000
4000
100
3000
2000
50
1000
0
0
Uusien asuntojen keskiarvohintojen arvio on tehty PKS alueen keskimääräisen eron vanhoihin
asuntoihin perusteella. Arvion luotettavuus ei ole hyvä, mutta parempaakaan tietoa ei ole tarjolla. Kun uusien kerrostaloasuntojen alin rakennuskustannus on noin 3000–3500 e/asm2, niin
mm. Hitas-tuotanto ei välttämättä ole kilpailukykyinen vanhojen asuntojen kanssa esikaupunkialueella. Kuvion vanhojen asuntojen hinnat ovat keskiarvoja, niiden alapuolella on arviolta
liki puolet havainnoista. Sen sijaan uusien asuntojen alaraja on kiinni hankinta-arvossa.
111
7.2. Vuokrat
Asuntovuokrien tilastointi perustuu otoksiin eli tilasto ei ole kaikkiin havaintoihin perustuva. Siksi Helsingistäkin on vain 4 suuralueen otospohjaiset tiedot käytettävissä ja tämä aluejako perustuu
postinumeroihin, ei Helsingin peruspiireihin tai suurpiireihin. Tätä selvitystä varten on tehty
Tilastokeskuksessa erikseen vapaarahoitteisista vuokrista Helsingin suurpiireittäin vuoden 2012
vuositason tiedot.
Vuokratilastointia on muutettu vuodesta 2010 lähtien siten, että keittiötä ei enää EU-tilastojen
yhtenäisyyden vuoksi lueta huoneeksi. Näin ollen aikasarja on vertailukelpoinen vain 2010 lähtien.
KeskivuokriaHelsingissä
Helsingissä jaja
asuntojen
rahoitusmuoto,
e/m2/kke/m2/kk
KuvioKuvio
135. 134.
Keskivuokria
asuntojen
rahoitusmuoto,
25
20
15
10
5
0
2010
2011
2012
2013
2014
ARA Yksiöt
11,64
11,99
12,51
13,02
13,47
ARA Kaksiot
10,61
10,94
11,35
11,81
12,15
ARA Kolmiot+
9,86
10,17
10,55
10,93
11,3
VRA Yksiöt
18,26
18,83
19,45
20,35
20,88
VRA Kaksiot
13,82
14,2
14,66
15,41
15,93
VRA Kolmiot+
11,84
12,22
12,7
13,51
14,09
Vapaarahoitteiset (VRA)- ja ARA-asuntojen vuokrat ovat nousseet viimeisten 5 vuoden
suunnilleen samaa tahtia eli noin 15 % (ARA-vuokrien korotus tapahtuu vuosittain vai kerran,
yleensä maaliskuun
lukien). Poikkeuksen
tekee vapaarahoitteiset
kolmio+
huoneistot,
Kuvio alusta
136. ARA-vuokrat
keskimäärin
osa-alueilla,
e/asm2/kk
joissa vuokran nousu2010
on ollut noin
20
%.
Kun
samaan
aikaan
kuluttajahintaindeksi
2011
2012
2013
1.nelj./2014 on noussut
19
9 %, ovat vuokrat nousseet keskimäärin 5-9 % yli yleisen kustannusnousun. Markkinavuokris18 aiheuttaa kustannusten lisäksi vuokramarkkinoiden epätasapaino ylikysynnän vuoksi.
sa nostoa
17
16
Kiinteistönhoidon
kustannukset ovat nousseet viime vuosina nopeammin kuin muu yleinen
15
kustannuskehitys.
Syynä tähän ovat olleet mm. monien ympäristöverojen nousut, tärkeimpänä energiavero
ja kunnallisten taksojen nousut. Kuluttajahintaindeksin koko maata koskeva
14
asumisen
osuus
on noussut suunnilleen saman verran kuin koko indeksi. Luvuissa on mukana
13
myös omistusasunnot,
joissa monet kustannuserät poikkeavat melko paljon vuokra-asuntojen
12
kustannusrakenteesta.
Kuluttajahintaindeksiä ei ole laskettu alueellisesti. Helsingissä on muuta
11
keskimäärin
edullisemmat
kaukolämpö-, sähkö- ja vesitariffit (ml. jätevesi), joten vuokra-asu10
misen hoitokulut
näiltä osin ovat matalammat kuin muualla. Vuosina 2009–2012 Pääkaupun9
kiseudulla vesi
lämpö
kallistuivat
15 %.Hki-3 Hki-4 Hki Hki-1 Hki-2 Hki-3 Hki-4
Hki jaHki-1
Hki-2
Hki-3 Hki-49 %
Hkija sähkö
Hki-1 Hki-2
yksiö
kaksio
kolmio+
Edellä olevista tiedoista voidaan päätellä, että hoitokulut ovat kasvaneet 2-3 % enemmän kuin
kokonaisindeksi. Pääomamenot pienentyvät korkotukiasunnoissa ja arava-asunnoissa kasvavat
inflaation verran. Näin ollen hoitokulut ARA-vuokrataloissa ovat kasvaneet luokkaa 11–13 %
vuosina 2010–2014. Kun jatkossa tarkastellaan Helsingin alueellisten keskivuokrien nousua,
havaitaan, että perityissä vuokrissa on huomattavia eroja, joita ei voi selittää kulujen nousulla.
112
Eräänä syynä ARA-vuokrien keskimäärin kustannusnousuja korkeampiin perittyihin vuokriin on se, että Helsingissä vain kaupungin omistamissa yhtiössä noudatetaan arava- ja korkotukilakien tarkoittamaa omakustannusvuokraa, kun monissa muissa yhtiöissä omakustannuksen lisäksi kerätään jo uudemmissakin taloissa yleisesti ns. korjausmaksua ja vuokria tasataan
valtakunnallisesti. Asuntojen korjaamiseen, kuten yleensäkin kiinteistöjen, koneiden ja laitteiden yms., varaudutaan tekemällä poistoja, joista ARA-yhtiöissä syntyvä rahoitusylijäämä käytetään lainojen lyhentämiseen. Kun nyt on sallittu ylimääräisten ”korjausvuokrien” periminen,
syntyy rahoitusylijäämää poistojen lisäksi ja yli omakustannuksen. Valtakunnallinen yhtiökohtainen vuokrien tasaus taas merkitsee sitä, että hyvillä kysyntäalueilla perittäviin vuokriin
sisältyy heikkojen markkina-alueiden asuntojen vajaakäytöstä johtuvien kohteiden tappioiden
kattamista. Helsingissä tämä menettely tuo ”yhtiökohtaiseen omakustannusvuokraan” lisäyksen, mitä yhtiöissä ei paljasteta.
Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiössä poistojen määrä on noin 2 e/m2/kk. Sama poistotaso
lienee myös muissakin kaupungin alueelle olevissa ARA-kohteissa. Nyt kuitenkin peritään
tämän lisäksi varautumista korjauksiin. Helsingissä mm. muutamassa suuressa yksityisomistuksessa olevissa yhtiöissä ylimääräinen vuokra on jopa noin 1,5 e/m2/kk ja tämä myös uudemmissa taloissa. Rahoitusylijäämäksi voi tulla 3,5–4,0 e/m2/kk arava- ja korkotukitaloissa.
Näin syntyy korjausvuokraa periville yhtiöille ylimääräistä tulosta, mikä voidaan siirtää verotuksen ohi asuintalovaraukseen. Varausta voi tehdä vain rajoitusten alla olevista ARA- vuokra- ja asumisoikeustaloista ja varaus on myös purettava näihin taloihin. Eräs arvelu on, että
varausten purku saattaa painottua niihin aravataloihin, jotka ovat lähiaikoina vapautumassa
rajoituksista ja siirtyvät markkinahintaisiin vuokriin. Korjatusta talosta saadaan vapailla markkinoilla parempaa vuokraa. Varausta on ryhdyttävä purkamaan 10 vuoden kuluttua siitä, kun
ensimmäinen varaus on tehty.
Yhtiöt eivät ole ilmoitusvelvollisia siitä mihin varauksia puretaan ja näin varausten purkaminen ei näy muualla kuin tilinpäätösluvuissa. Kun vanhoja varauksia puretaan taseesta, voidaan
heti sinne lisätä uusia varauksia niin kauan kuin rajoitusten alaisissa taloissa on varaa. Näin
yhtiön ”ylimääräiset” voitot ja rahavarat eivät vähene, vaan ovat kasvaneet vuosien mittaan.
Jotkut yhtiöt ilmoittavat sen kuinka paljon ovat käyttäneet varoja korjauksiin. Kuitenkaan ei
ole tietoa miten nämä korjaukset jakautuvat mm. vuosikorjausten ja suurempien remonttien
kesken. Vuosikorjauksethan on jo sisällytetty perittäviin vuokriin.
Helsingissä toimivien suurten yksityisten vuokra- ja asumisoikeustaloyhtiöiden kertyneet
varaukset ovat yhteensä noin 650–750 milj.euroa. Verolakien mukaan näitä varauksia voi
tehdä vain ARA-vuokra- ja asumisoikeusasunnoista kertyneistä vuokrista. Helsingin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien yhtiöiden varauskertymä on mitätöntä em. lukuihin
verrattuna. Syynä tähän Helsingissä on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen suuri ylikysyntä,
mikä ylikysyntä on kanavoitunut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen markkinoille ja nostanut
vuokria. Jossainhan vuokra-asuntoa tarvitsevan pitää asua. Kun marginaali vapaarahoitteisten
vuokrien ja ARA-vuokrien välillä on suuri, pystytään ARA-taloissa perimään näitä ylimääräisiä vuokria, joiden tarkoitus on rahoittaa joskus tulevaa korjaustoimintaa. Muualla maassa
vuokramarkkinat ovat melko hyvässä tasapainossa ja siten em. marginaalit sen verran pieniä,
ettei ylimääräisten vuokrien periminen ole ollenkaan samassa mitassa mahdollista. Helsingin
vuokramarkkinoiden epätasapaino tuottaa jatkuvasti ”sairaita” ilmiöitä asuntosektorille.
113
10
5
0
2010
2011
2012
2013
2014
ARA-vuokrien erot Helsingin
tilastoalueella
ovat melko
suuria. Helsinki
1 alueella,
mikä
ARA Yksiöt
11,64
11,99
12,51
13,02
13,47
kattaa käytännössä
kantakaupungin
ydinalueen,
on
kaikissa
huoneistotyypeissä
korkeimmat
ARA Kaksiot
10,61
10,94
11,35
11,81
12,15
vuokrat. Erityisesti
yksiö-9,86
ja kaksiovuokrat
ovat reilusti
korkeampia
kuin muilla11,3
alueilla. Myös
ARA Kolmiot+
10,17
10,55
10,93
vuokrien nousu
on ollut 18,26
em. asuntotyypeissä
nopeaa19,45
varsinkin 2012
VRA Yksiöt
18,83
20,35lähtien, mihin
20,88 osasyynä on
edellä kuvattu
eräiden
hoitokulujen
nopea
nousu.
Vuoden
2013
keskivuokra
Helsinki
1 alueen
VRA Kaksiot
13,82
14,2
14,66
15,41
15,93
2
yksiöissä oli
/kk ja jos sama
jatkuu, keskivuokra
nousee14,09
tänä vuonna
VRA17,06
Kolmiot+e/asm11,84
12,22nousutahti 12,7
13,51
yli 18 euroon neliöltä. Näissä vuokrissa ei ole enää omakustannukseen perustuvaa vuokranmääritystä, vaan kova kysyntä siirtää yksiöiden ”vuokrajyvitystä” markkinavuokrien suuntaan.
Kuvio
ARA-vuokrat keskimäärin
osa-alueilla,
e/asm2e/asm2/kk
/kk
Kuvio
136.135.
ARA-vuokrat
keskimäärin
osa-alueilla,
2010
19
2011
2012
2013
1.nelj./2014
18
17
16
15
14
13
12
11
10
9
Hki
Hki-1 Hki-2 Hki-3 Hki-4
Hki
yksiö
Hki
kaksio
kolmio+
Muilla alueilla ARA-vuokrataso on selvästi kohtuullisempi ja noudattaa paremmin omakustannusperiaatetta lukuun ottamatta yksiövuokria. Helsinki 1 osalta vuoden 2014 ensimmäisen
neljänneksen luvut ovat arvioita.
Helsinki 2 alueella, mikä on osin kantakaupunkia ja heti sen ulkopuolella olevia esikaupunkeja, ovat ARA-yksiövuokrat korkeammat kuin Helsingissä keskimäärin. Helsinki 3-4 alueilla
kolmio+ asuntojen keskivuokra on noussut vuodesta 2010 noin 15–17 %.
136. ARA-vuokratosa-alueittain
osa-alueittain reaali-indeksinä
2010=100
KuvioKuvio
137. ARA-vuokrat
reaali-indeksinä
2010=100
120
126
115
110
105
100
95
Hki
Hki
yksiö
2010
100
100
100
Hki
kaksio
100
100
100
100
100
kolmio+
100
100
2011 101,1 98,0 101,4 102,5 102,1 99,7 102,7 100,2 104,0 97,4
100
100
100
100
100
99,4 102,3 99,1 103,1 99,0
2012 103,2 105,8 103,6 104,4 104,1 100,8 105,4 102,1 104,7 98,4 100,6 97,7 100,6 103,4 100,3
2013 105,7 117,8 103,6 108,1 106,9 103,1 109,7 103,3 106,9 100,8 102,6 98,4 101,9 105,8 102,6
2014 107,6 126,3 105,0 109,4 109,3 104,9 114,3 105,4 108,8 102,3 104,7 97,8 103,6 107,3 105,2
Tässä kuviossa nähdään ARA-vuokrien reaalinen kehitys indeksinä, mikä siis osoittaa kuinka
paljon vuokrat ovat nousseet enemmän kuin kuluttajahintaindeksi (viiva 100 kohdalla).
Kuvio 138. VRA-vuokrat keskimäärin osa-alueilla, v. 2014 e/asm2/kk
25
114
20
15
10
Reaalisesti vuokrat ovat alentuneet viivan alapuolella olevien pylväiden kohdalla. Helsinki 1
kohdalla viivan alapuoliset tolpat kertovat heikon kysynnän vuosista tai ovat tilaston otospohjaisuuden takia tilastovirheitä. Muilla osa-alueilla vuoden 2012–2014 luvut ylittävät kaikissa
huoneistotyypeissä kuluttajahintaindeksin nousun.
Helsingin kaupungin vuokra-asunnot, Heka Oy, perii noin 43 000 ARA-asunnon vuokria ilman ylimääräisiä ja yleisesti perittäviä korjausvuokria, paitsi määräajoin nimettyihin kohteisiin.
Korjauskuluja pystytään sisällyttämään suoraan perittäviin vuokriin. Näin ollen vuokrat ovat
aidosti omakustannusperusteisia ja vuokrien tasaus koskee vain kaupungin aluetta pääoma- ja
tonttikulujen osalta. Usein on väitetty, että kaupunki ei peri sijoittamalleen omalle pääomalle
ollenkaan korkoa ja siksi vertailu yksityisten vuokranantajien perimiin vuokriin ei olisi vertailukelpoinen. Väite ei pidä paikkaansa. Kaupunki on sijoittanut tarvittavat omat pääomat
tertiäärilainoina, joista peritään 4 %:n korko. Kun tertiäärilainoja ei voi lyhentää ennen kuin
muut velat on maksettu, omapääomakustannus on tuo 4 %. Yksityisellä puolella voidaan periä
enintään 8 % omien varojen korkoa. Kun kyse on vuokratonteista, omien varojen määrä on
ollut 5 % hankinta-arvosta, jolloin oman pääoman kustannusero on vähäinen, 2 % perittävästä
vuokrasta. Ero oli vuoden 2013 keskivuokrasta 21 s/asm2/kk.
Helsingin kaupungin vuokratalot Oy:n asunnot ja vuokrat 2013
Alue
Haaga
Jakomäki
Kannelmäki
Kansanasunnot
Kantakaupunki
Kontula
Kumpula
Laajasalo
Malmi Malminkartano
Maunula
asunnot VuokraAlue
kpl €/m2/kk
2 154
10,30
Myllypuro
2 139
10,46
Pihlajisto
1 766
10,51
Pikku Huopalahti
1 191
11,10
Puotila
1 477
11,48
Roihuvuori
2 732
10,09
Siilitie
2 306
11,13
Suutarila
1 339
11,21
Vallila
2 974
10,51
Vesala
1 467
10,61
Vuosaari
2 989
10,10
Kaikki
asunnotVuokra
kpl
€/m2/kk
1 689
9,66
3 165
10,82
1 691
11,42
2 298
9,93
1 890
9,58
1 700
10,36
1 534
11,24
2 073
11,24
2 205
9,57
3 144
11,37
43 923
10,55
Hekan keskivuokra oli 10,55 e/asm2/kk vuonna 2013. Korkeimmat vuokrat olivat Kantakaupunki-yksikössä, 11,48, ja halvimmat Vesalan yksikössä 9,57 e/asm2/kk. Hekan vuokrat
nousivat 3,53 % vuonna 2013. Tätä voitaneen pitää reaalikustannusten nousuun perustuvana
ARA-vuokrien korotustarpeena Helsingissä.
Ympäristöministeri on teettänyt otospohjaisen selvityksen kuntayhtiöiden ja yksityisten yleishyödyllisten yhtiöiden perimistä vuokrista (Vuokrataloyhteisöjen toimintatavat ARA-asuntojen omakustannusvuokrien määrityksessä, Ympäristöministeriön raportteja 5/2013).
Suurimmat erot perityissä neliövuokrissa (mediaanit) ovat Helsingissä, 3-5 e/asm2/kk. Muualla
erot ovat hieman pienemmät. Omakustannusvuokrien määrittäminen on valtakunnallisilla yhtiöillä erilainen kuin kunnallisilla yhtiöillä, vaikka molemmat tahot toimivat saman lainsäädännön
puitteissa. Tämä jättää monta kysymystä auki valtion asuntoviranomaisten toiminnasta.
115
ARA-vuokrien mediaaneja v. 2013, e/asm2/kk
Valtakunnall.
Kaupunki
Erotus
alue
yhtiöt (1)¹
yhtiöt (2)
(1)-(2)
Helsinki
Vuosaari 14,73
11,54
3,19
H:niemenranta 15,3310,01
5,32
R:lahti-J:saari 16,3411,78
4,56
Mellunkylä
14,179,70
4,47
Espoo
reaali-indeksinä 2010=100
Kuvio 137.
ARA-vuokrat osa-alueittain
120 Matinkylä 12,17
11,66
0,51
126
12,71
10,75
1,96
115 Espoon keskus Vantaa
110
Myyrmäki 15,55
11,55
4,00
105
Hakunila 11,63
10,6
1,03
100 Tampere
1,75
95 K:järvi-L:mäki 11,629,87
Hki Hki-1 Hki-2 Hki-3 Hki-4 Hki Hki-1 Hki-2 Hki-3 Hki-4 Hki Hki-1 Hki-2 Hki-3 Hki-4
Oulu
yksiö
kaksio
kolmio+
10,74
9,24
2010 Kaakkuri
100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 1,50
100 100 100
2011 Toppila
101,1 98,0 101,4 102,5 102,1
99,7 102,7 100,2 104,0
97,4 99,4 102,3 1,14
99,1 103,1 99,0
9,95
8,81
2012 103,2 105,8 103,6 104,4 104,1 100,8 105,4 102,1 104,7 98,4 100,6 97,7 100,6 103,4 100,3
1) Avara, Kunta-Asunnot, SATO, TA (Tarveas.), VVO
2013 105,7 117,8 103,6 108,1 106,9 103,1 109,7 103,3 106,9 100,8 102,6 98,4 101,9 105,8 102,6
2014 107,6(VRA)-vuokrissa
126,3 105,0 109,4 109,3
104,9 114,3
105,4
108,8
102,3 104,7 97,8 keskimäärin
103,6 107,3 105,2
Vapaarahoitteisissa
alueelliset
erot
ovat
euromääräisesti
selvästi
suurempia kuin ARA vuokrissa, mutta suhteellisesti pienempiä.
VRA-vuokrat keskimäärin
osa-alueilla,
v. 2014
/kk
KuvioKuvio
138.137.
VRA-vuokrat
keskimäärin
osa-alueilla,
v. e/asm
20142e/asm2/kk
25
20
15
10
5
0
Helsinki
Helsinki-1
Helsinki-2
Helsinki-3
Helsinki-4
Yksiöt
20,88
22,90
21,34
18,90
16,79
kaksiot
15,93
17,33
16,50
15,37
13,92
kolmiot+
14,09
15,58
14,34
12,93
12,79
Vapaarahoitteisten yksiöiden vuokrat ovat Helsinki 1 alueella noin 10 % korkeammat kuin
kaupungissa
7 % korkeammat
kuin Hki 2 alueella,
21 % korkeammat
kuin Hki 3
Kuviokeskimäärin,
139. Keskivuokrat
suuralueittain
indekseinä,
Helsinki=100
yksiö
kaksio
kolmio+
kaikki
alueella 120
ja 36 % korkeammat kuin Hki 4 alueella. Erot näkyvät muilta osin taulukossa. Luvut
ovat vuoden 2014 ensimmäiseltä neljännekseltä.
110
116
100
Hki-1 VRA-vuokrat suhteessa muihin alueisiin 1.nelj./14
90
VRA Hki Hki-2 Hki-3Hki-4
Yksiöt1,101,07 1,21 1,36
kaksiot1,09 1,05 1,13 1,24
kolmiot+1,11 1,09
1,20 1,22
80
70
60
Koillinen
Itäinen
Pohjoinen Kaakkoinen
Helsinki
Läntinen
Keskinen
Eteläinen
95
Hki
Hki
yksiö
2010
100
100
100
Hki
100
100
kaksio
100
100
100
100
kolmio+
100
100
100
2011 101,1 98,0 101,4 102,5 102,1 99,7 102,7 100,2 104,0 97,4
100
100
100
99,4 102,3 99,1 103,1 99,0
2012 103,2 105,8 103,6 104,4 104,1 100,8 105,4 102,1 104,7 98,4 100,6 97,7 100,6 103,4 100,3
Toinen aluejako
on vuokrat suurpiireittäin, mikä on Helsingin oma suuraluejako. Taulukon
2013 105,7 117,8 103,6 108,1 106,9 103,1 109,7 103,3 106,9 100,8 102,6 98,4 101,9 105,8 102,6
luvut ovat vuodelta
nämä
on 104,7
laskettu
2014 107,6 2012
126,3 ja
105,0
109,4keskimääräiset
109,3 104,9 114,3neliövuokrat
105,4 108,8 102,3
97,8 Tilastokeskuksessa.
103,6 107,3 105,2
Keskim. VRA-neliövuokrat/kk suurpiireittäin v. 2012
Kuvio 138.
25
20
15
10
5
0
VRA-vuokrat
keskimäärin osa-alueilla,
v. 2014 e/asm2/kk
Suurpiiri kaikkiyksiö
kaksiokolmio+
Yksiöt
Eteläinen 19,2622,1816,4814,21
Läntinen17,3419,7615,4013,50
Keskinen18,6020,5115,6513,68
Pohjoinen
13,7616,0712,8610,87
Koillinen13,4815,0212,8511,56
Kaakkoinen
16,0918,3114,6212,99
Itäinen 14,1015,6913,6511,92
Helsinki
Helsinki-1
Helsinki-2
Helsinki-3
Helsinki17,1119,63
15,0212,89
20,88
22,90
21,34
Helsinki-4
18,90
16,79
kaksiot
15,93
17,33 keskivuokrat
16,50ovat Helsinki-keskiarvon
15,37
13,92
Läntisen, Keskisen
ja Eteläisen
suurpiirin
yläpuolella ja
kolmiot+
14,09Matalin vuokrataso
15,58
14,34
12,93
12,79suupiirin
muiden piirien
alapuolella.
on Pohjoisessa
suurpiirissä.
Läntisen
vuokrataso on lähimpänä Helsingin keskiarvoa. Kuviosta näkyy kaikki erot.
VRA-keskivuokrat
suuralueittain
indekseinä, Helsinki=100
KuvioKuvio
139.138.
Keskivuokrat
suuralueittain
indekseinä,
Helsinki=100
yksiö
120
kaksio
kolmio+
kaikki
110
100
90
80
70
60
Koillinen
Itäinen
Pohjoinen Kaakkoinen
Helsinki
Läntinen
Keskinen
Eteläinen
Helsingin Eteläisen suurpiirin, joka on kantakaupunki lisättynä Lauttasaaren peruspiiri ja
ilman Reijolan peruspiiriä (Meilahti, Laakso, Ruskeasuo, P-Huopalahti) keskimääräiset
yksiövuokrat ovat noin 1,5-kertaiset verrattuna matalimpaan tasoon eli Koilliseen suurpiiriin.
Kaksioissa ja kolmioissa vastaava ero noin 1,3-kertainen.
Kuvio
VRA-keskivuokrien reaali-indeksit,
2010=100
Kuvio
140.139.
VRA-keskivuokrien
reaali-indeksit,
2010=100
2010
115
2011
2012
2013
1.nelj./2014
kh. ind¹
110
105
1)
Hki 1 Hki 2 Hki 3 Hki 4
Hki
Hki
Kolmiot+
Kolmiot+
Kolmiot+
Kolmiot+
Kolmiot+
Kaksiot
Kaksiot
Kaksiot
Kaksiot
Kaksiot
Yksiöt
Yksiöt
Yksiöt
Yksiöt
95
Yksiöt
100
Hki
Indeksoidut hinnat osoittavat kuinka paljon ne ovat poikenneet kuluttajahinnoista
(punainen viiva)
117
Kuvio 141. VRA-vuokrien hajontalukuja kvartiileittain¹ v. 2013, e/m2/kk
Kuvio 140. VRA-keskivuokrien reaali-indeksit, 2010=100
2010
2011
2012
2013
1.nelj./2014
kh. ind¹
Reaalisesti
115 VRA-keskivuokrat ovat pysyneet vuosina 2010–12 lähes ennallaan, jopa osin laskeneet, mutta vuodesta 2013 kääntyneet reippaaseen kasvuun. Suurimmat vuokrien suhteelliset
nousut 110
ovat parina viime vuonna olleet kolmio+ asunnoissa. Kalleimmat vuokrat, kantakaupungin ja liepeillä olevien alueiden yksiöissä, ovat nousseet reaalisesti vain 5 % vuodesta 2010
lähtien. Kantakaupungin keskivuokrataso on jo vuosia ollut niin korkea, että markkinoilla ei
105
löydy kysyntää suuremmille korotuksille, mutta kaukaisemmissa esikaupungeissa tätä nousuvaraa tuntuu olevan enemmän.
100
Kolmiot+
Kolmiot+
Kolmiot+
Kolmiot+
Kolmiot+
Kaksiot
Kaksiot
Kaksiot
Kaksiot
Kaksiot
Yksiöt
Yksiöt
Yksiöt
Yksiöt
Yksiöt
Kolmio+ asuntojen vuokranousuun saattaa olla vaikuttamassa lapsiperheiden naapurikuntiin
muuton 95
väheneminen ja nyt kysytään perheasuntoja vuokralle enemmän. Vapaarahoitteisella
puolella tämä nostaa vuokrapyyntöjä. Kyseessä tuskin on ”urbaanin elämäntavan nousu Helsingissä”, vaan muuttoa mitä ilmeisimmin heikentää kansantalouden epävarma tilanne ja sitä
Hki ottaa
1 Hki 2suurempia
Hki 3 Hki 4 omakotilainoja;
Hki Hki 1 Hki 2 Hki
3 Hki 4 Hki Hki
1 Hki 2 Hki
Hki 4 Hki lapkautta uskallus
omakotitalojen
hankinta
on3 toiminut
1)
Indeksoidut
hinnat
osoittavat
kuinka
paljon
ne
ovat
poikenneet
kuluttajahinnoista
siperheiden Helsingistä poismuuton generaattorina. Sama ilmiö näkyy myös kotitalouksien
(punainen viiva)
uusien asuntoluottojen
voimakkaana alenemisena.
KuvioVRA-vuokrien
140. VRA-vuokrien
hajontalukuja kvartiileittain¹
v. 2013,
e/m2/kk
Kuvio 141.
hajontalukuja
kvartiileittain¹
v. 2013,
e/m2/kk
30
25
20
15
10
5
0
Hki Hki 1 Hki 2 Hki 3 Hki 4 Hki Hki 1 Hki 2 Hki 3 Hki 4 Hki Hki 1 Hki 2 Hki 3 Hki 4
yksiöt
kaksiot
kolmiot+
Alakvart. Q1 15,3 19,1 18,0 14,9 12,8 12,7 14,3 14,3 12,7 11,5 11,1 13,0 11,8 10,9 10,5
Yläkvart. Q3 23,9 26,6 25,2 22,4 20,0 18,4 20,4 19,2 17,5 15,6 16,2 18,4 16,8 14,2 14,4
1)
Alakvartiili Q1 on luku, jonka alapuolella jää 25 % vuokrista ja yläkvartiili Q3 luku,
jonka yläpuolelle jää 25 % vuokrista.
Taulukossa olevat luvut ovat koskevat koko vapaarahoitteista vuokrakantaa. Hki 1 eli käytännössä
kantakaupungin ydinalue on korkeimpien vapaarahoitteisten keskivuokrien alue kaikissa huoneistotyypeissä. Vastaavasti Hki 4 eli etäisimmät esikaupungit ovat taas alimpien keskivuokrien alueita
yksiö-kaksio huoneistoissa ja kolmioissa lisäksi vielä Hki 3 alue. Kantakaupungissa neljännes yksiövuokrista on enemmän kuin 26,6 e/asm2/kk ja etäisimmissä esikaupungeissa vastaavasti neljännes yksiövuokrista on alle 12,8 e/asm2/kk. Tässä ovat yksiöiden vuokrahaitarin ääripäät, ero on yli
kaksinkertainen. Muissa tyypeissä vastaavat äärierot ovat hieman pienemmät; kaksioissa 20,4/11,5
ja kolmio+ 18,4/10,5 e/asm2/kk. Vuokrahinnoittelussa eivät tietenkään näy asuntojen laatuerot,
mutta ne ovat varmuudella pienemmät kuin yllä esitetyt sijaintierot.
Toinen tarkastelukulma on verrata uusien vuokrasopimusten vuokria koko sopimuskantaan.
Uudet sopimukset kuvastelevat kysynnän tilannetta; jos ne ovat samaa tasoa tai alemmat,
markkinat ovat tasapainossa, jos taas korkeammat, markkinoilla on ylikysyntää. Taustalla
asiaan vaikuttanee myös asuntojen hinnannousut varsinkin silloin, kun kyseessä on vain mahdollisimman korkeaa tuottoa tavoittelevat sijoittajat.
118
KuvioKuvio
142. Uusien
VRA-sopimusten vuokrien hajontalukuja v. 2013,
141. Uusien VRA-sopimusten vuokrien hajontalukuja v. 2013
Ala- ja Yläkvartiilirajojen nousu alueittain, e/asm2/kk ja
e/m2/kk 4,00
3,50
25
20
3,00
2,50
15
2,00
10
1,50
1,00
5
0,50
Kuvio 142.
Uusien VRA-sopimusten vuokrien hajontalukuja v. 2013,
0
0,00
Hki Hki 1 Hki 2 Hki 3 Hki 4 Hki Hki 1 Hki 2 Hki 3 Hki 4 Hki Hki 1 Hki 2 Hki 3 Hki 4
Alaja Yläkvartiilirajojen nousu alueittain, e/asm2/kk ja
yksiöt
kaksiot
kolmio+
e/m2/kk 4,00
Alakvart. Q1 3,86 2,16 3,00 3,80 2,12 1,91 2,32 1,18 1,78 2,11 1,88 2,05 2,69 2,37 1,90
3,50
Yläkvart. Q3 2,22 1,88 1,81 1,56 2,24 1,30 0,94 1,00 0,54 1,35 0,90 0,76 1,56 2,93 0,67
3,00
alakv.u/k
%
25
11
17
25
17
15
16
8
14
18
17
16
23
22
18
yläkv.u/k
%
2,50
9
7
7
7
11
7
5
5
3
9
6
4
9
21
5
2,00
u/k % = uudet sopimukset/koko sopimuskanta
%
25
20
15
10
1,50
Kuvio osoittaa jo 1,00
edellä havaitun asian; alakvartiilirajojen nousu on paljon nopeampaa kuin
5
Kuvio
143.
VRA-uusien
ja ARA-keskivuokrien
alueilla, e/asm2/kk
yläkvartiilirajojen.0,50
Samoin
vuokrasopimusten suhde erot
koko eri
sopimuskantaan
on suhteellises8,00
ti suurempi
alakvartiilissa
(sininen viiva). Eli uusien sopimusten alakvartiiliraja on ollut vuonna
7,00
0
0,00
Hki
Hki 1 Hki 22 Hki 3 Hki 4 Hki Hki 1 Hki 2 Hki 3 Hki 4 Hki Hki 1 Hki 2 Hki 3 Hki 4
6,00 oikealla olevan
2013 kuviossa
(e/m /kk) akselin mukaisesti korkeampi kuin koko sopimuskannan
%
yksiöt
kaksiot
kolmio+
5,00
kaikissa huoneistotyypeissä
ja kaikilla
alueilla.
4,00 Alakvart. Q1 3,86 2,16 3,00 3,80 2,12 1,91 2,32 1,18 1,78 2,11 1,88 2,05 2,69 2,37 1,90
3,00 Yläkvart. Q3 2,22
1,88 Helsingin
1,81 1,56 2,24
1,30 0,94 1,00
0,54 1,35 0,90 0,76 vapaarahoitteiset
1,56 2,93 0,67
Tästä on ennakoitavissa
se, että
etäisemmillä
esikaupunkialueilla
2,00
alakv.u/k % 25nousussa.
11 17 Kantakaupungin
25 17 15 16 korkea
8
14vuokrataso
18 17 alkaa
16 23heijastua
22 18 suuremvuokrat ovat
melkoisessa
1,00
yläkv.u/k
%
9
7
7
7
11
7
5
5
3
9
6
4
9
21
5
0,00
pina vuokrapyyntöinä
kuin aikaisemmin myös em. esikaupunkialueille, koska vuokramarkkinoilla
Hki
Hki-1
Hki-2
Hki-3
Hki-4
Hki
Hki-1
Hki-2
Hki-3
Hki-4
6,84
6,74
6,51
5,13
3,18
3,26
2,43
3,19
2,28
1,80
7,27
5,23
6,97
5,56
3,51
3,61
2,15
3,60
2,72
2,03
7,41
4,40
7,12
5,40
4,01
3,78
2,13
3,55
3,16
2,23
Hki-1
Hki-2
Hki-3
Hki-4
Hki-2
Hki-3
Hki-4
u/k %suurempi.
=
uudet sopimukset/koko
sopimuskanta
kysyntä on jatkuvasti tarjontaa
Kun ARA-kohtuuhintaisista
vuokra-asunnoista on
yksiö
kaksio
puutetta, haetaan
asunto
vapaarahoitteisesta
kannasta
ja
näin
näiden
asuntojen
kysyntä
2010
6,79
6,43
6,49
5,45
3,15
3,21
2,82
3,21
2,68
1,53kasvaa.
2011
2
Kuvio
VRAARA-keskivuokrien
eroterot
eri
e/asm
Kuvio
143.
VRAjaja
ARA-keskivuokrien
eri 3,08
alueilla,
e/asm2/kk
2012
6,86142.
5,79
6,47
5,40
3,13
3,29
2,22alueilla,
2,40 /kk
1,82
8,00
2013
7,00
2014
6,00
5,00
4,00
3,00
2,00
1,00
0,00
Hki
Hki
Hki-1
yksiö
kaksio
2010
6,79
6,43
6,49
5,45
3,15
3,21
2,82
3,21
2,68
1,53
2011
6,84
6,74
6,51
5,13
3,18
3,26
2,43
3,19
2,28
1,80
2012
6,86
5,79
6,47
5,40
3,13
3,29
2,22
3,08
2,40
1,82
2013
7,27
5,23
6,97
5,56
3,51
3,61
2,15
3,60
2,72
2,03
2014
7,41
4,40
7,12
5,40
4,01
3,78
2,13
3,55
3,16
2,23
Yksiövuokrissa ero on keskimäärin ollut lähes sama Helsingissä, noin 7 e/asm2/kk ja kaksiovuokrissa runsaat 3 e/asm2/kk. Tämän kuvio kertoo Helsingin eri alueilla keskimäärin markkinavuokrien ja kohtuuhintaisten (ARA) vuokrien erot.
Kuvio 144. Käyttöraha eri alueilla, mediaanitulo/v/kk, v.2012
119
8. ASUNTOKUNNAT JA KÄYTETTÄVISSÄ
OLEVAT RAHATULOT
Asuntokuntien käytettävissä olevaa rahatuloa tilastoidaan tulonjakotilaston yhteydessä. Seuraavassa esitetyt luvut ja jakautumat ovat pääosin vuodelta 2011. Kuitenkin tulojaon muutokset ovat niin hitaita, että luvut kuvannevat hyvin myös olevaa tilannetta. Näin varsinkin tulohaitarin alapäässä, missä käytettävissä olevien rahatulojen kehitys on yleensä hitaampaa kuin
haitarin keski- ja yläpäässä.
Asumisen hallintaperuste riippuu myös asuntokunnan tuloista ja varallisuudesta. Tuloista on
käytettävissä tilastoja, mutta varallisuudesta ei. Hallintaperuste on myös seurausta pidemmän ajan
tuloista ja varallisuudesta. Yleensä vuokra-asunnoissa asuvilla, joihin tässä tarkastelussa keskitytään, ei ole asuntovarallisuutta tai muita kiinteistöomistuksia ehkä kesämökkejä lukuun ottamatta.
Kotitalouden eli asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot muodostuvat seuraavasti:
Palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot = bruttorahatulot – maksetut
tulonsiirrot = käytettävissä oleva rahatulo.
Kotitalouden ja henkilöiden saamat tulonsiirrot muodostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä ja
muista sosiaaliturvaetuuksista, sosiaaliavustuksista sekä muista saaduista tulonsiirroista. Muita
sosiaaliturvaetuuksia ovat mm. kuntoutusavustukset, sairaus- ja vanhempainpäivärahat, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Sosiaaliavustuksia ovat mm. lapsilisät, pienten lasten hoidon tuki, sotilasavustus, toimeentulotuki,
yleinen asumistuki, opinto- ja tutkimusavustukset sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja
työmarkkinatuki. Muita saatuja tulonsiirtoja ovat mm. kotitalouksien väliset saadut tulonsiirrot. Tiedot perustuvat pääasiassa rekisteritietoihin
Kotitalouden maksetut tulonsiirrot muodostuvat lähinnä välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksusta. Lisäksi maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä maksetut elatusavut. Korkotulot ja niistä maksetut lähdeverot eivät kuulu
käytettävissä olevan rahatulon piiriin.
Ekvivalentti tulo on tulokäsite, jolla pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon yhteiskulutushyödyt. Asuntokunnissa, joissa on useampi
kuin yksi jäsen, käytetään vertailussa erikokoisten asuntokuntien välillä ns. ekvivalenttituloa.
Ekvivalentti tulo = kotitalouden tulot jaettuna kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä, jossa
• kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
• muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5
• lapset saavat painon 0,3 (lapsiksi on määritelty 0–13-vuotiaat).
Siten esimerkiksi 2 hengen taloudessa voi kulutusyksikköjä olla 1,5 tai 1,3 riippuen toisen
henkilön iästä. Ekvivalentti merkitsee suomeksi täysin vertailtavaa, samanarvoista.
Tulokäsite on kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo (jatkossa ”Käyttöraha”). Tämä uusi
tulokäsite vastaa paremmin kansainvälisiä suosituksia ja käytäntöjä. Se ei sisällä laskennallisia tuloeriä, joista merkittävin on omistusasujien laskennallinen asuntotulo. Uusi tulokäsite ei
myöskään sisällä myyntivoittoja (veronalaisia luovutusvoittoja).
Jatkossa käytetään sekä mediaanituloa ilmaisevaa lukua että keskiarvolukua. Mediaanitulo
jakaa havainnot kahteen luokkaan: puolet havainnoista on rajan alapuolella ja toinen puoli
yläpuolella. Keskiarvoa käyttäessä korostuu korkeimpien ja matalampien havaintojen määrä;
jos on runsaasti korkeatuloisia, nousee keskiarvo korkeammaksi ja päinvastoin.
120
Kuvio 143. Käyttöraha eri alueilla, mediaanitulo/v/kk, v.2012
5 suurta
K:nen
4810 e/kk
3397 e/kk Espoo
2316 e/kk
per Kulutusyksikkö
Sipoo
K:nummi
Tuusula
Vihti
N:järvi
per Asuntokunta
J:pää
Vantaa
60000
Helsinki
0
70000
e/ vuosi
Kerava
10000
1746 e/kk
20000
3210 e/kkMuu PKS
2221 e/kk
Muu
3416 e/kk
seutu
2189 e/kk
30000
4810 e/kk
40000
2989 e/kk
2564 e/kk
2010 e/kk
50000
3397 e/kk
2316 e/kk
60000
2301 e/kk
per Kulutusyksikkö
3210 e/kk
2221 e/kk
3416 e/kk
2189 e/kk
per Asuntokunta
70000
2301 e/kk
40000
2564 e/kk
2010 e/kk
50000 5 suurta ovat Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu; luvut yhteensä
1730
1784
1812
1853
1910
1939
2006
2025
2001
1746 e/kk
5 suurta
Muu
seutu
Muu PKS
K:nen
Espoo
Sipoo
K:nummi
Tuusula
N:järvi
Vihti
J:pää
2989 e/kk
Helsinki
Vantaa
Kerava
Helsinki
Taulussa on esitetty Käyttöraha asuntokuntaa ja kulutusyksikköä kohden. Helsingissä on molemKuvio
145.
Käyttöraha/kulutusyksikkö
e/kk 2003–2012 mediaani käyvin hinnoin
30000
mat mediaanitulorajat
koko seudun matalimmat; korkeimmat luvut ovat Kauniaisissa. Helsingin
2400
alin mediaaniluku
2300asuntokuntaa ja kulutusyksikköä kohden Helsingin seudulla ei ole poikkeavaa.
20000
2200
Tilanne on sama
viidessä suurimmassa yliopistokaupungissa; kaikilla näiden seutujen yhteenlas2100
ketuilla
muilla
kunnilla
on molemmat mediaanitulot korkeammat kuin keskuskaupungin. Syynä
10000
2000
tähän lienee keskuskaupunkien
seutujen muita kuntia suuremmat opiskelijamäärät ja matala1900
0
palkkaisten palveluammattien
suurempi osuus (kauppa, kiinteistöhuolto ym.). Eroa syntyy myös
1800
e/ vuosi 1700
siitä, että keskuskaupungeissa
on
enemmän
seudun
muissa
2003
20041 hengen
2005 asuntokuntia
2006
2007 suhteessa
2008
2009
2010 kuin
2011
2012
kunnissa ja näiden
ovat keskimäärin
kuin2252
muiden2318
asuntokuntien.
Kun 2316
mediaaEspoo tulot
2002
2062
2100 pienemmät
2154
2224
2324
2316
nilukuja tarkastellaan,
on
muistettava,
että
ne
ovat
keskimmäisen
havainnon
luku,
jolloin
puolet
Muu
seutu ovat
1918 Tampere,
1992
2036 Jyväskylä,
2087
2150
2177
2222luvut
2226
2230
2216
5 suurta
Turku,
Kuopio
ja Oulu;
yhteensä
havainnoistaVantaa
on tätä mediaanituloa
ja
puolet
korkeampia.
1816
1881 alempia
1900
1943
2004
2027
2076
2080
2072
2079
2010
Käyttöraha/kulutusyksikkö e/kk,
mediaani
käyvin
hinnoin
KuvioKuvio
145. 144.
e/kk2003–2012,
2003–2012
mediaani
käyvin
hinnoin
Kuvio
2400
2300
146.2200
Käyttöraha/asuntokunta e/kk 2003–2012, käyvin hinnoin
2100
4900
2000
1900
4500
1800
4100
1700
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
3700
Espoo
2002
2062
2100
2154
2224
2252
2318
2324
2316
2316
Muu seutu
1918
1992
2036
2087
2150
2177
2222
2226
2230
2216
Vantaa
1943
2004
2027
2076
2080
2072
2079
3300
2900
2500
Helsinki
1816
1881
1900
1730
2003
1784
2004
1812
2005
1853 2007
1910 2008
1939 2009
2006 2010
2025 2011
2001 2012
2010
2006
Espoo
3821
3964
4020
4155
4429
4288
4292
4369
4394
4271
3016muutos
3182 on3174
3264
3422
3345
3370
3456
3389
KäyttörahanHelsinki
mediaanien
ollut viimeisen
10 vuoden
aikana3463
aika tasaista
eri kunnis3053
3170
3190
3284
3381
3480 hinnoin.
3484
3460
sa. KuluneenVantaa
10 vuoden
aikana
Helsingissä
kasvu3394
on ollut
280 3446
e/kk käyvin
Kiintein
Kuvio
146.
Käyttöraha/asuntokunta
e/kk
2003–2012,
käyvin
hinnoin
PKS
3213
3368
3378
3482
3660
3579
3602
3685
3691
3617
vuoden 2003 hinnoin kasvua ei olisi ollut lainkaan, vaan päinvastoin raja olisi 24 e/kk pienemMuu 4900
seutu
3386 kuluttajahintaindeksillä).
3554
3600
3711
3922
3931
3869
3939
3931
3887
pi vuonna 2013
(deflatoitu
4500
4100
3700
3300
121
2900
2500
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Vantaa
1816
1881
1900
1943
2004
2027
2076
2080
2072
2079
Helsinki
1730
1784
1812
1853
1910
1939
2006
2025
2001
2010
Kuvio 145. Käyttöraha/asuntokunta e/kk 2003–2012, mediaani käyvin hinnoin
Kuvio 146. Käyttöraha/asuntokunta e/kk 2003–2012, käyvin hinnoin
4900
4500
4100
3700
3300
2900
2500
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Espoo
3821
3964
4020
4155
4429
4288
4292
4369
4394
4271
Helsinki
3016
3182
3174
3264
3422
3345
3370
3463
3456
3389
Vantaa
3053
3170
3190
3284
3394
3381
3446
3480
3484
3460
PKS
3213
3368
3378
3482
3660
3579
3602
3685
3691
3617
Muu seutu
3386
3554
3600
3711
3922
3931
3869
3939
3931
3887
Käyttörahan keskiarvo asuntokuntaa kohden nostaa Helsingin luvun samalle tasolle kuin Vantaa.
Syynä tähän on se, että Helsingissä on Vantaata enemmän korkeatuloisia asuntokuntia. Pääkaupunkiseudun keskiarvoa nostaa Espoon ja Kauniaisten korkea keskiarvo. Kun Espoossa oli v.
2012 keskiarvo 4271 e/kk, se oli Kauniaisissa 7071 e/kk. Todettakoon että Espoon mediaaniluku
asuntokuntaa kohde oli 3397 e/kk eli Espoossakin on runsaasti hyvätuloisia talouksia.
Kun tarkastellaan keskimääräisiä käyttörahaa asuntokuntaa kohden kiintein hinnoin, asetelma
muuttuu vuoden 2007 jälkeen kasvavasta laskevaksi.
Kuvio 146. Käyttöraha/asuntokunta e/kk, 2003–2012, v. 2003 hinnoin
Kuvio
147. Käyttöraha/asuntokunta e/kk 2003–2012, v. 2003 hinnoin
4500
4100
3700
3300
2900
2500
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Espoo
3821
3957
3979
4049
4210
3917
3920
3942
3835
3625
Helsinki
3016
3176
3141
3180
3253
3056
3078
3125
3016
2876
Vantaa
3053
3164
3157
3200
3227
3088
3148
3140
3041
2937
PKS
3213
3362
3343
3393
3480
3270
3291
3325
3221
3070
Muu seutu
3386
3547
3563
3616
3728
3591
3534
3554
3430
3299
Helsingissä on ollut lievää nousua vuonna 2010, mutta muutoin aleneminen on jatkuvaa. Käyttörahan suuruuteen vaikuttaa kaikissa kunnissa talouden yleinen tilanne. Hyvätuloisten keskuudessa
Kuvio
Reaali-indeksejä
Helsingissä
v. 2003=100
pääomatulot
ovat148.
vähentyneet
samoin palkkatulojen
kasvu ja2003–2012,
pienempituloisilla
taas työttömyys
140
lisääntynyt. Jossain määrin viime
135 mainittujen keskuudessa tulonsiirrot ovat lievittäneet laskua.
130
Helsingissä kuten muuallakin
125 käyttörahan aleneminen on keskimäärin heikentänyt asunto120
kuntien maksukykyä asuntosektorissa.
122
115
110
105
100
95
90
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
PKS
3213
3362
3343
3393
3480
3270
3291
3325
3221
3070
Muu seutu
3386
3547
3563
3616
3728
3591
3534
3554
3430
3299
Kuvio 147. Reaali-indeksejä Helsingissä 2003–2012, v. 2003=100
Kuvio
148. Reaali-indeksejä Helsingissä 2003–2012, v. 2003=100
140
135
130
125
120
115
110
105
100
95
90
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Käyttöraha /as.kunta ind. 100 105,3 104,1 105,4 107,9 101,3 102,1 103,6 100,0 95,4
VRA keskivuokra, ind
100 102,2 107,1 106,7 107,3 109,0 115,6 116,3 118,1 118,3
ARA keskivuokra, ind
100 103,4 106,5 106,8 107,9 109,5 114,6 116,9 116,4 116,7
Osakeas. hinnat, ind
100 105,8 111,4 120,2 125,2 120,8 121,8 134,5 135,1 134,6
Vuoden 2003 hintatason mukaan muodostetut reaali-indeksit paljastavat sen, että Helsingin asuntomarkkinat eivät ole reagoineet vuoden 2008 jälkeen juuri ollenkaan asuntokuntien käyttörahan
muutoksiin. Osakeasuntojen hinnat ovat nousseet 10 vuodessa 35 % reaalisesti, vapaarahoitteiset
(VRA) vuokrat 18 % ja ARA- vuokrat 17 %. Helsinkiläisten asuntokuntien käyttöraha on puolestaan reaalisesti alentunut 5 %. Kun vuokra-asunnoissa asuvien tulotaso on keskimäärin melko
matala, on vuokriin menevä osa käyttörahasta reaalisesti kasvanut. Oman asunnon hankinnan
kynnys on hintojen ripeän nousun vuoksi aiheuttanut lisääntyvää velkaantumista.
Helsingin asuntomarkkinoilla vuokrien ja asuntojen hintojen jousto on erittäin jäykkä alaspäin. Suuren laman aikoina 1990-luvulla havaittiin sama ilmiö; asuntojen vuokrat nousivat
ja asuntojen hinnat laskivat vain kantakaupungin korkeiden hintojen alueilla lievästi, vaikka
kaikkien muiden kiinteistöjen hinnat ja vuokrat alenivat tuntuvasti. Helsingissä asuntovelkaantuneita talouksia oli omistusasunnoissa asuvista vuonna 2005 noin 50 % ja vuonna 2012
vuonna 55 %. Velkaantuneisuus on lisääntynyt samoin keskimääräinen velka.
Helsingin asuntovelallisten tunnuslukuja
vuosi
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Omistus-
as.kunnat
lkm
141 165
142 341
143 089
144 977
145 529
146 000
147 057
147 886
Asunto-
velalliset
lkm
70304
72127
73610
74029
76554
78470
80384
81875
Osuus om.
as.kunnista
%
49,8 %
50,7 %
51,4 %
51,1 %
52,6 %
53,7 %
54,7 %
55,4 %
Keskim.
as.velka/
as.kunta, e
78 690
86 555
94 000
99 518
103 993
109 017
114 095
119 434
Keskim.
as.velka/as.
2005=100
100
108
112
108
109
121
121
121
Käyttöraha
ka.velalliset
e/kk
3816
4022
4375
4435
4480
4644
4825
4895
Käyttöraha As.velka/
real.indeksi Käyttöraha
2005=100suhde/v
100
1,72
104
1,79
110
1,79
107
1,87
108
1,93
111
1,96
112
1,97
110
2,03
Asuntovelallisten keskimääräinen velka on reaalisesti kasvanut vuodesta 2005 lähtien 21 % ja
käyttöraha puolestaan 10 %. Asuntovelkaa on keskimäärin noin 2 vuoden käyttörahan verran.
Nuoremmissa ikäluokissa suhde on paljon suurempi.
123
Käyttöraha keskimäärin asuntokuntaa kohden vaihtelee suuresti piireittäin ja hallintaperusteen
mukaan.
Kuvio 149. Käyttöraha/asuntokunta, mediaani e/kk, piireittäin
Kuvio 148. Käyttöraha/asuntokunta,
mediaani e/kk,
piireittäin hallintaperuste 2011
hallintaperuste
2011
ARA vuokra-as.
6000
VRA vuokra-as.
ASO as.
Omistusas.
5000
4000
3000
2000
0
Ullanlinna
Länsi-Pakila
Itä-Pakila
Kulosaari
Maunula
Haaga
Alppiharju
Lauttasaari
Jakomäki
Myllypuro
Vallila
Vanhakaup.
Mellunkylä
Herttoniemi
Vartiokylä
Pukinmäki
Vuosaari
Helsinki
Latokartano
Kaarela
Puistola
Malmi
Taka-Töölö
Suutarila
Pasila
Oulunkylä
Pitäjänmäki
Laajasalo
Munkkini…
Kallio
Reijola
Vironniemi
Kampinm.
Tuomarink.
1000
e/Asuntok./kk
Omistusasunto
ASO asunto
VRA vuokra-as.
ARA vuokra-as.
Kaikki
KANTAKAUPUNKI
4913
3460
2537
2339
ESIKAUPUNGIT
4141
3130
2435
2206
HELSINKI
4368
3167
2489
2233
3408
3337
3362
Tässä olevat luvut koskevat koko asuntokuntaa mediaaniarvoina. Siis näiden lukujen alapuo-
Kuvio
mediaani
hallintaperuste
lella on 150.
puoletKäyttöraha/kulutusyksikkö,
havainnoista ja yläpuolella toinen puoli.
Vaikkae/kk,
luvut ja
tässä
ovat vuoden 20112011
ARA vuokra-asunto
VRA. vuokra-asunto
mediaaniarvoja, ne on korotettu
vuoden 2012 hintatasoon ja ovat nytkin
suhteellisesti päteviä.
Omistusasunto
p.tuloraja 60 %
124
Taka-Töölö
Vironniemi
Tuomarink.
Reijola
Munkkin.
Kallio
Alppiharju
Lauttasaari
Oulunkylä
Pitäjänmäki
Pasila
Laajasalo
Malmi
Herttoniemi
Vallila
Latokartano
Kaarela
Maunula
Vanhankaup.
Haaga
Vartiokylä
Puistola
Vuosaari
Myllypuro
Pukinmäki
Suutarila
Mellunkylä
Kulosaari
Jakomäki
Itä-Pakila
L-Pakila
Ullanlinna
0
1 henkisen
asuntokunnan tapauksessa asuntokunnan kulutusyksikkö on yksi. Jos 2 henkisessä
asuntokunnassa on kaksi aikuista, kulutusyksikköjen on lukumäärä 1,5. Jos taas yksi aikuinen ja
yksi alle 13-vuotias lapsi, kulutusyksikköjen määrä on 1,3. Lapsiperheissä, missä on 2 aikuista ja
- yksi alle 13-vuotias lapsi, yksikköjen määrä on 1,8
- yksi yli 13-vuotias
lapsi,
määrä on 2,0 ESIKAUPUNGIT
e/kul.yksikkö
/kk yksikköjen
KANTAKAUPUNKI
HELSINKI
- kaksi alle
13-vuotiasta lasta, yksikköjen
Omistusasunto
2557määrä 2,1
2342
2411
- yksi alleVRA
13-ja
yksi
yli
13-vuotias
lapsi,
yksikköjen
määrä
on
2,3
vuokra-as.
1770
1686
1703
- kaksi yliARA
13-vuotiasta
lasta,
yksikköjen
määrä
on
2,5.
vuokra-as.
1535
1426
1445
Kampinm.
3500
ARA-vuokra-asunnoissa
asuvien mediaanitulo asuntokuntaa kohden oli 66 %, VRA-vuokra-asunnoissa
74 %, ASO-asunnoissa 95 % ja omistusasunnoissa 130 % Helsingin koko
3000
keskiluvusta.
Käyttöraha keskimäärin asuntokuntaa kohden on mittari, mikä ei ota huomioon
2500
asuntokunnan kokoeroja eikä ja lasten ikäeroja. Käyttöraha asuntokunnan kulutusyksikköä
2000
kohden, antaa vertailun erikokoisten talouksien välille. Tällöin puhutaan aiemmin esitetystä
1500
ekvivalenttitulosta,
millä pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi ottamalla
huomioon yhteiskulutushyödyt. Ekvivalenttitulo (samanarvoinen tai täysin vertai1000
lukelpoinen
tulo) on kotitalouden tulot jaettuna kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä.
500
VRA vuokra-as.
ARA vuokra-as.
Kaikki
2537
2339
2435
2206
2489
2233
3408
3337
3362
Kuvio 149. Käyttöraha/kulutusyksikkö, mediaani e/kk, ja hallintaperuste 2011
Kuvio 150. Käyttöraha/kulutusyksikkö, mediaani e/kk, ja hallintaperuste 2011
ARA vuokra-asunto
Omistusasunto
3500
VRA. vuokra-asunto
p.tuloraja 60 %
3000
2500
2000
1500
1000
e/kul.yksikkö /kk
Omistusasunto
VRA vuokra-as.
ARA vuokra-as.
KANTAKAUPUNKI
2557
1770
1535
Kampinm.
Taka-Töölö
Tuomarink.
Reijola
Vironniemi
Munkkin.
Kallio
ESIKAUPUNGIT
2342
1686
1426
Alppiharju
Lauttasaari
Oulunkylä
Pitäjänmäki
Pasila
Laajasalo
Herttoniemi
Malmi
Vallila
Latokartano
Kaarela
Maunula
Vanhankaup.
Haaga
Vartiokylä
Puistola
Vuosaari
Pukinmäki
Myllypuro
Suutarila
Mellunkylä
Kulosaari
Jakomäki
L-Pakila
Itä-Pakila
0
Ullanlinna
500
HELSINKI
2411
1703
1445
Kaikkien asuntokuntien kulutusyksikköjen mediaaniarvo v. 2011 oli 1947 e/kk. ARA-vuokra-asunnoissa se oli 1455 e/kk eli 75 %, VRA-vuokra-asunnoissa 1703 e/kk eli 87 % ja omistusasuntojen 2411 e/kk eli 124 % koko kaupungin mediaaniluvusta.
Piireittäin ARA-asuntojen mediaanitulo kulutusyksikköä kohden on suurin Kampinmalmin ja
Taka-Töölön piireissä. Tuomarinkylän korkea luku johtuu Torpparinmäen asuntomessualueen
ARA-asunnoista. Matalimmat mediaaniluvut ovat Jakomäessä, Suutarilassa ja Mellunkylässä, noin 1350 e/kk. VRA-asuntojen käyttötulo kulutusyksikköä kohden ovat korkeimmillaan
Tuomarinkylässä, Ullanlinnassa, Pakiloissa, Vironniemellä ja Lauttasaaressa.
Tilastollinen pientuloisuusraja (enintään 60 % Hgin keskiluvusta) oli v. 2011 Helsingissä 1168 e/
kk (lila viiva) Useimmissa piireissä suurin osa vuokra-asuntokunnista jää tämän rajan alapuolelle.
Korkeimmat keskiluvut ovat Kantakaupungissa kaikissa hallintaperusteissa. VRA-vuokra-asuntojen kohdalla ero ARA-asuntoihin on Kantakaupungissa 15 % ja Esikaupungeissa
keskimäärin 18 %. Eroa selittää se, että ARA-asunnoissa asuvilla on suurempi kulutusyksikköjen määrä kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa asuvilla.
Kulutusyksiköt per asuntokunta keskimäärin, kpl
Kul.yks./as.kuntaKANTAKAUPUNKI ESIKAUPUNGIT HELSINKI
Omistusasunto1,92
1,77
1,81
VRA vuokra-as. 1,45
1,39
1,46
ARA vuokra-as. 1,54
1,54
1,54
Kaikki
1,68
1,75
1,73
Suurin kulutusyksikköjen määrä on omistusasunnoissa ja pienin VRA vuokra-asunnoissa. Se
kertoo sen, että omistusasunnoissa on keskimäärin eniten henkilöitä asuntokuntaa kohden ja
vähiten VRA- vuokra-asunnoissa.
125
Keskimääräiset luvut eivät näytä jakautumia, joita tarkastellaan seuraavassa. Asuntokunnat on
jaettu kvartiilien mukaan, mutta Käyttörahan rajat ovat koko maan rajoja. Kiinnostavinta on
kuitenkin se, kuinka paljon talouksia kuuluu alimpaan kvartiiliin, jonka raja on 1242 euroa
kuukaudessa ekvivalenttitulona eli keskimäärin kulutusyksikköä kohden.
Kuvio
151.Käyttöraha/kulutusyksikkö
1242(alakvart.)
e/kk (alakvart.)
alittavat
taloudet
Kuvio 150.
1242 e/kk
alittavat taloudet
v. 2011,
lkm
v. 2011, lkm
VRA asunnot
ARA asunnot
% kaikista
35%
30%
25%
20%
15%
10%
0%
Kallio
Mellunkylä
Haaga
% kaikista
Vuosaari
Herttoniemi
Kaarela
Kampinm.
Alppiharju
Vanhakaup.
Malmi
Latokartano
ARA asunnot
Ullanlinna
Vallila
Vartiokylä
Reijola
Lauttasaari
Taka-Töölö
Pitäjänmäki
Puistola
VRA asunnot
Munkkin.
Maunula
Laajasalo
Oulunkylä
Myllypuro
Pasila
Pukinmäki
Vironniemi
Suutarila
Omistusasunnot
Jakomäki
Kulosaari
151. Käyttöraha/kulutusyksikkö 1242 e/kk (alakvart.) alittavat taloudet
5%
v. 2011, lkm
Tuomarink.
Itä-Pakila
Omistusasunnot
Länsi-Pakila
5000
4500
4000
3500
3000
2500
2000
1500
1000
Kuvio
500
0
35%
5000
4500
30%
4000
25%
3500
ARA asunnot VRA asunnot Om.asunnot muut (ml.ASO)
Yht.
% kaikista
3000
HELSINKI
22681
22747
15243
3615
64286
21 % 20%
2500
KANTAKAUPUNKI
4161
11809
5897
1423
23290
22 % 15%
2000
ESIKAUPUNGIT
18520
10938
9346
2240
41044
19 %
1500
10%
1000
5%
500
Helsingissä
1242
e/kk
käyttöraharajan
alittaneita
asuntokuntia
oli
v.
2011
yhteensä
noin
64
300,
0
Kuvio 152.
Vuokratalouksien käyttörahan 1242 e/kk alittavien med.tulo e/kk 0%
1000
HELSINKI
22681
22747
15243
3615
Mellunkylä
Kallio
Vuosaari
Haaga
Kampinm.
Herttoniemi
Kaarela
Vanhakaup.
Alppiharju
Latokartano
Malmi
Ullanlinna
Vartiokylä
Vallila
Lauttasaari
Reijola
Taka-Töölö
Munkkin.
Pitäjänmäki
Puistola
Maunula
Laajasalo
Myllypuro
Oulunkylä
Pukinmäki
Pasila
Jakomäki
Vironniemi
Suutarila
Kulosaari
Tuomarink.
Länsi-Pakila
Itä-Pakila
joista vuokra-asunnoissa 45 500, omistusasunnoissa 15 200 ja hallintaperusteeltaan muissa (siasunnot
asunnot
ptulo 60 %
1242 e/kk Kaikista
sältää ASO-asunnot)ARA
3600.
Suurimmat VRA
alittajamäärät
ovat Mellunkylässä
ja Kalliossa.
1400
Helsingin asuntokunnista alittajien osuus oli 21 %. Valtaosa rajan alittavista kuuluu pientuloisiin
1200
jokaisessa
hallintamuodossa.
ARA asunnot VRA asunnot Om.asunnot muut (ml.ASO)
Yht.
% kaikista
64286
21 %
Pienituloisuuden
rajana pidetään 60 % koko kaupungin keskitulosta kulutusyksikköä kohden.
800
KANTAKAUPUNKI
4161
11809
5897
1423
23290
22 %
Helsingissä oli vuonna 2011 pientuloisuuden raja 1168 e/kk, joten alimman kvartiilin, (yläraja
600
ESIKAUPUNGIT
18520
10938
9346
2240
41044
19 %
oli 1242 e/kk), asuntokunnista useimmat kuuluvat pienituloisiin.
400
200
Ullanlinna
L-Pakila
Itä-Pakila
Kulosaari
Kallio
Vallila
Suutarila
Myllypuro
Puistola
Kaarela
Vanhakau…
Haaga
Mellunkylä
HELSINKI
Latokarta…
Jakomäki
Vuosaari
Herttonie…
Oulunkylä
Vartiokylä
Pukinmäki
Munkkini…
Kampinm…
Pasila
Alppiharju
Malmi
Laajasalo
Maunula
Vironniemi
Reijola
Pitäjänm…
Tuomarink.
Taka-Töölö
Lauttasaari
Kuvio 151. Vuokratalouksien käyttörahan 1242 e/kk alittavien med.tulo e/kk
Kuvio
0152. Vuokratalouksien käyttörahan 1242 e/kk alittavien med.tulo e/kk
1400
ARA asunnot
VRA asunnot
ptulo 60 %
1242 e/kk
1200
1000
800
600
400
0
126
Ullanlinna
L-Pakila
Itä-Pakila
Kulosaari
Kallio
Vallila
Suutarila
Myllypuro
Puistola
Kaarela
Vanhakau…
Haaga
Mellunkylä
HELSINKI
Latokarta…
Jakomäki
Vuosaari
Herttonie…
Oulunkylä
Vartiokylä
Pukinmäki
Munkkini…
Kampinm…
Pasila
Alppiharju
Malmi
Laajasalo
Maunula
Vironniemi
Reijola
Pitäjänm…
Tuomarink.
Taka-Töölö
Lauttasaari
200
Kuviosta voidaan todeta, että puolet eri piirien asuntokunnista kuuluu mediaanirajan alapuolelle ja toinen puoli mediaanirajan ja kvartaalirajan, 1242 e/kk, välille. Edelleen voidaan
havaita, että vapaarahoitteisten (VRA) vuokra-asuntokuntien mediaaniraja on alempi kuin
ARA-asunnoissa.
Jos vielä tarkastellaan alimman kvartiilin asuntokuntia jakamalla alin kvartiili viidenneksiin,
saada tarkempi kuva mediaanituloista kaikkein pienituloisimmissa ryhmissä ja siitä, millaisista
tulotasoista on kyse.
Kuvio 152. Mediaanitulot alimman kvartiilin ARA-vuokratalouksissa
Kuvio 153. Mediaanitulot alimman kvartiilin ARA-vuokratalouksissa
viidenneksittäin, e/kk/kulutusyksikkö.
viidenneksittäin, e/kk/kulutusyksikkö.
1200
1100
1000
900
800
700
600
alin viidennes
2. viidennes
3. viidennes
4. viidennes
ylin viidennes
e/kk
633
808
900
966
1134
med.
1026
1026
1026
1026
1026
pienitul.raja
1168
1168
1168
1168
1168
kvart.yläraja
1242
1242
1242
1242
1242
Kaikkein pienituloisimmassa viidenneksessä mediaanitulo on 633 e/kk, toiseksi alimmassa 808
e/kk jne. Näiden rajojen alapuolella on kunkin viidenneksen havainnoista puolet. Kvartiilin
Kuvio
154. viiva,
Asuntokunnat,
mediaanitulo
e/kk,
pientuloisuusraja
60 %rusja
yläraja
on vihreä
pienituloisuusraja
viininpunainen
ja koko
kvartiilin mediaanitulo
alimman
kvartaalin
raja, peralittavat
kulutusyksikkö
kea. Kuviosta voidaan
nähdä, että
kaikki mediaanirajat
pienituloisuusrajan ja että vain
Asuntok.
VRA
Asuntok.
ARA
Med.
ARA
Med. VRA
ptulo 60 %
kvart.raja
1242 e/kk
ylimmän
viidenneksen
mediaanitulo
on suurempi
kuin
koko kvartaalin
mediaani.
Jokaisessa
1300
4000
viidenneksessä on sama määrä talouksia, 4536 kpl eli yhteensä 22 680 taloutta. Pienituloisuus3500
raja alittavia on yhteensä noin 20 400 asuntokuntaa.
3000
1100
VRA-vuokratalouksien alimman kvartiilin mediaanitulo oli 941 e/kk eli noin 8 % pienempi
2500
ARA-vuokratalouksien. Syynä tähän voi olla suurempi opiskelijoiden osuus kuin ARA-asun900
2000
noissa. Ilmeisesti alimman kvartiilin viidenneksissä on myös jonkun verran alemmat mediaani
1500
luvut kuin ARA-asunnoissa. ARA- ja VRA-talouksien alimman kvartiilin määrä oli vuonna
2011 suunnilleen sama (22 754 taloutta), joten VRA-asunnoissa on hieman enemmän pieni-700
1000
tuloisuusrajan alittajia kuin ARA-asunnoissa, arviolta noin 22 000 taloutta.
500
Vuosaari
Mellunkylä
Kaarela
Herttoniemi
Vanhakaup.
Haaga
Malmi
Latokartano
Vallila
Vartiokylä
Puistola
Pasila
Maunula
Jakomäki
Pukinmäki
Pitäjänmäki
Myllypuro
Reijola
Suutarila
Laajasalo
Kallio
Oulunkylä
Kampinm.
Munkkinie…
Vironniemi
Taka-Töölö
Alppiharju
Lauttasaari
Tuomarink.
L-Pakila
Kulosaari
Ullanlinna
Jos0vielä katsotaan 1 hengen talouksia, oli alimman kvartaalin mediaaniluku niiden kohdalla 500
lkm sama kuin kaikkien talouksien. Kuitenkin 1 hengen talouksissa mediaaniluku on sama e/kk
lähes
kuin koko talouden tulo. ARA-talouksissa luku 1048 e/kk ja VRA-talouksissa 934 e/kk.
ARA asunnot,
kplmutta
VRA suhteellisesti
asunnot, kpl ARA
med.tulo
VRA, med.tulo
e/kk
Kaikki esitetyt luvut ovat vuodelta
2011,
ne, eivät
olee/kk
juurikaan
muuttuneet.
KANTAKAUPUNKI
4161
11809
1018
917
ESIKAUPUNGIT
18522
10945
1028
966
HELSINKI
22683
22754
1026
941
127
1200
1100
1000
900
Seuraavassa kuviossa
800 on piireittäin esitetty kaikki ne asuntokunnat, joiden käyttöraha/kulutusyksikkö on alle 700
alimman kvartaalirajan eli alle 1242 e/kk (vasen asteikko). Näiden asuntokuntien mediaanitulo
600 on esitetty ARA-asuntojen osalta punaisella viivalla ja VRA-asuntojen
alin viidennes
viidennes
3. viidennes
viidennes
ylin viidennes
sinisellä viivalla (oikea asteikko).
Siten2.puolet
asuntokunnista
on4.molempien
rajojen alapuolele/kk
633
808
966
1134
la ja toinen puoli
osittain pientuloisuusrajan
(alle 60 %900
kaupungin mediaanitulosta
liila viiva)
med.
1026
1026
1026
1026
1026
alaja yläpuolella. Kunkin piirin mediaanipisteen ja pienituloisuusrajan erotus edustaa niitä
pienitul.raja
1168
1168
1168
1168
1168
asuntokuntia, jotka vielä kuuluvat pientuloisuusrajan alapuolelle. Asuntokunnan koolla ei ole
kvart.yläraja
1242
1242
1242
1242
1242
suurta merkitystä mediaanilukuihin, kun tässä tarkastellaan tuloja/kulutusyksikkö.
Kuvio 153. Asuntokunnat, mediaanitulo e/kk,
Kuvio 154. Asuntokunnat,
mediaanitulo e/kk, pientuloisuusraja 60 % ja
pientuloisuusraja
60
%
ja
alimman
kvartaalin
raja, per kulutusyksikkö
alimman kvartaalin
raja,
per kulutusyksikkö
4000
Asuntok. VRA
Asuntok. ARA
Med. ARA
Med. VRA
ptulo 60 %
kvart.raja 1242 e/kk
1300
3500
3000
1100
2500
2000
900
1500
1000
700
Vuosaari
ARA asunnot, kpl
VRA asunnot, kpl
ARA , med.tulo e/kk
KANTAKAUPUNKI
4161
11809
1018
917
ESIKAUPUNGIT
18522
10945
1028
966
HELSINKI
22683
22754
1026
941
Mellunkylä
Kaarela
Herttoniemi
Vanhakaup.
Haaga
Malmi
Latokartano
Vallila
Vartiokylä
Puistola
Pasila
Maunula
Jakomäki
Pukinmäki
Myllypuro
Pitäjänmäki
Reijola
Suutarila
Laajasalo
Kallio
Oulunkylä
Kampinm.
Munkkinie…
Vironniemi
Taka-Töölö
Alppiharju
Lauttasaari
Tuomarink.
L-Pakila
lkm
Kulosaari
0
Ullanlinna
500
500
e/kk
VRA, med.tulo e/kk
Lopputuloksena tästä tarkastelusta on kaikkien niiden vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrä, jotka alittavat pientuloisuuden rajan enintään 60 % Helsingin kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Vuonna 2011 raja oli 1168 e/kk ja reaalisesti se ei ole noussut parina
viime vuotenakaan, päinvastoin. Kaikkiaan Helsingissä oli v. 2011 ARA-vuokra-asunnossa
asuvia pientuloisia asuntokuntia noin 20 400 ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa noin 22
000 taloutta eli yhteensä noin 42 000 taloutta, yhteensä vuokratalouksia noin 14 % kaupungin kaikista talouksista ja vuokratalouksista 28 %. Henkilöitä näissä talouksissa asui arviolta
runsaat 70 000 eli noin 12 % kaupungin koko väestöstä. Nämä suhteelliset osuudet eivät ole
vähentyneet, vaan pikemminkin päinvastoin.
Kun omistusasunnoissa oli alimmassa kvartiilissa noin 15 200 taloutta ja oletettavaa on, että
näistäkin arviolta 90 % alittaa pienituloisuusrajan, on kaikkiaan pienituloisuusrajan alittavia
talouksia Helsingissä noin 55 000 asuntokuntaa eli 18 % kaikista asuntokunnista. Varsinkin
velattomissa osakeasunnoissa on vastike yleensä noin kolmannes keskivuokrien määrästä, jolloin asuntomenon jälkeinen tulo eroaa melkoisesti.
128
Kuvio 154. Pientuloisuusrajan alapuolella olevat vuokra-asuntokunnat
Kuvio 155. Pientuloisuusrajan alapuolella olevat vuokra-asuntokunnat
VRA asunnot
3500
ARA asunnot
% kaikki ARA
% kaikki VRA
45%
40%
3000
35%
2500
30%
2000
25%
1500
20%
15%
1000
10%
500
Itä-Pakila
Tuomarink.
L-Pakila
Kulosaari
Suutarila
Vironniemi
Pukinmäki
Jakomäki
Pasila
Oulunkylä
Laajasalo
Myllypuro
Puistola
Munkkini…
Maunula
Lauttasaari
Pitäjänm…
Taka-Töölö
Reijola
Vallila
Ullanlinna
Vartiokylä
Alppiharju
Malmi
Latokarta…
Vanhakau…
Kampinm.
Kaarela
Herttonie…
Haaga
Vuosaari
Kallio
Mellunkylä
0
5%
alue
KANTAKAUPUNKI
ESIKAUPUNGIT
HELSINKI
ARA asunnot
3463
15304
18768
VRA asunnot
10452
9463
19914
0%
yhteensä
13915
24767
38682
Pientuloisten vuokra-asuntokuntien osuus kaikista alueen kaikista talouksista vaihtelee 20–40 %:n
välillä. Eniten pientuloisia on Mellunmäessä ja Kalliossa; edellisessä ARA-talouksia ja jälkimmäisessä VRA-talouksia. Korkein pienituloisten osuus kaikista ARA-talouksista on Suutarilassa ja
VRA-talouksista
Myllypurossa. Matalin
osuus kaikista
talouksista
on Kampinmalmissa
Kuvio 156. Työpaikkojen
lukumäärä,
1000ARAkpl, ja
Helsingin
osuus koko ja
VRA-asunnoissa Vironniemellä.
Kantakaupungissa
korostuu
VRA-talouksien
pienituloisuus ja
seutukunnan
ja PKS alueen
määrästä
,%
siitäkin syystä, että
kantakaupungissa on vähän ARA-vuokra-asuntoja. Esikaupungeissa kaikista
68%
800
1000
66%
700
kaupungin
pienituloisista
on
40
%
ja
nä-mä
ovat
ARA-talouksia.
työpaikkaa
64%
600
62%
500
60%
Helsingissä, kuten
koko
Suomessa,
pahimmat
köyhyyden
aiheuttajat
ovat
työttömyys
ja
pienet
400
58%
eläkkeet. Opiskelijoiden
köyhyys on lähes yksinomaan opiskeluaikaan sidottua, mutta eläke300
56%
200
54%
läisten näkymät eivät suhteellisesti parane nykyisestä, vuokra-asunnoissa saattavat huonontua
100
52%
vuokrien noustessa
eläkkeitä
nopeammin
varsinkin
vapaarahoitteisissa
asunnoissa.
50%
0
------------
Muu seutuk.
2000
2001
2002
2003
2004
45
45
44
44
45
määritellään
kansainvälisten
2005
2006
45
46
suositusten
2007
2008
48
48ne
mukaisesti
2009
2010
2011
46
47jotka48kuuluvat
henkilöt,
Pienituloisiksi henkilöiksi
Muu Hgin seutu
68
69
69
70
71
70
72
75
77
74
76
77
kotitalouteen,
jonka ekvivalentit
tulot
ovat
pienemmät
kuin
60 prosenttia
ekvivalentista
mediaanitulosta.
Vantaa
89
91
92
96
95
97
103
106
104
106
Mediaanitulo
on keskimmäisen
henkilön
tulo, 94
kun kotitalousväestö
asetetaan
tulojen101mukaan
suuruusjärEspoo
103
106
106
106
107
109
112
116
119
116
119
121
jestykseen. Näin määriteltyjen pienituloisten henkilöiden osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi
Helsinki
372
376
373
368
368
374
378
385
388
381
382
386
(myös köyhyysriskiksi tai suhteelliseksi köyhyydeksi). Näihin kansainvälisiin määrityksiin on päädytty
sen
Hgin osuus/SK % 55,0 % 54,8 % 54,6 % 53,9 % 53,6 % 54,0 % 53,6 % 53,0 % 52,6 % 53,1 % 52,5 % 52,3 %
takia, että ne mahdollistavat yhteismitallisen eri maiden välisen vertailun.
Hgin osuus/PKS % 65,7 % 65,3 % 65,1 % 64,5 % 64,2 % 64,6 % 64,1 % 63,5 % 63,1 % 63,5 % 62,9 % 62,8 %
Köyhyysmittareita Suomessa henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009. Prosenttia väestöryhmästä.
Lähde: Tilastokeskus
Työttömät
Opiskelijat
Eläkeläiset
Yrittäjät
Palkansaajat
Kaikki henkilöt
46,2 %
29,8 %
18,3 %
14,3 %
2,0 %
13,1 %
129
Asuntokuntien käyttörahatarkastelu osoittaa, että Helsingissä on korkean tulojen talouksia,
laaja keskituloinen väestö ja merkittävä pienituloinen väestö. Helsingissä on keskimäärin
matalin käytettävissä oleva rahatulo niin asuntokuntaa kohden kuin kulutusyksikköä kohden
koko seudulla. Suurimpia syitä siihen on iso opiskelijatalouksien osuus, matalapalkkaisissa
palveluammateissa toimivien ja näistä töistä pienelle eläkkeelle jääneiden suuri määrä ja muita
kuntia suhteellisesti suurempi osuus. Työttömyys ei ole niin paha kuin muualla, mutta Helsingissä työpaikkojen lisäys on ollut seudun heikointa viimeisen 12 vuoden aikana. Jos näin
jatkuu, työttömyysriski Helsingissä voi kasvaa.
Helsinkiä pidetään Suomen rikkaimpana kaupunkina ja sitä se varmasti onkin monissa asioissa, mutta väestön asuinolot lienevät keskimäärin muuta maata heikommat asumismuotojen
moninaisuuden, asumisväljyyden ja asumisen suhteellisen kalleuden suhteen. Tämä on tuttua
monissa muissakin eurooppalaisissa suurkaupungeissa, vaikka Helsinki sitä ei ole ja tuskin koskaan tulee olemaankaan. Nautimmeko suurkaupungin asuntopulmista keskisuuressa kaupungissa, missä on suhteessa Suomen ylivoimaisesti suurin kaupungin itsensä omistama maavaranto ja missä jo keskituloisten talouksien puhumattakaan pienituloisista on suuria vaikeuksia
hankkia kohtuuhintainen, kohtuukokoinen ja elämäntilanteeseen sopiva asunto ja asumismuoto? Jos esimerkiksi Helsinkiin tullut opiskelija ammattiin siirryttyään tai jo ammatissa oleva
ei pysty toteuttamaan kaupungissa omia tarpeitaan vastaavaa asumisen elinkaarta, edessä on
muutto yleensä naapurikuntiin.
130
1000
10%
500
5%
Itä-Pakila
Tuomarink.
L-Pakila
Kulosaari
Suutarila
Vironniemi
Pukinmäki
Jakomäki
Pasila
Oulunkylä
Laajasalo
Myllypuro
Puistola
Munkkini…
Maunula
Lauttasaari
Pitäjänm…
Taka-Töölö
Reijola
Vallila
Ullanlinna
Vartiokylä
Alppiharju
Malmi
Latokarta…
Vanhakau…
Kampinm.
Kaarela
Herttonie…
Haaga
Vuosaari
Kallio
Mellunkylä
0
0%
9. TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNTI
Helsingin työpaikkojen (työllisten) lukumäärä on vaihdellut vuosina 2000–2011 noin
alue
ARA asunnot VRA asunnot
yhteensä
370 000-385 000 välillä. Helsingin osuus koko Helsingin seutukunnan työpaikoista on lasKANTAKAUPUNKI
3463
10452
13915
kenut vuoden 2000 noin 55 %:sta vuoden 2011 noin 52,3 %:iin. Osuus Pääkaupunkiseudun
ESIKAUPUNGIT
15304
9463
24767
työpaikoista on laskenut vastaavana aikana 3 % - yksikköä. Helsingin työpaikkojen määrä
HELSINKI
18768
19914
38682
on vuosina 2000–2011 noussut hitaasti, keskimäärin 0,9 % vuodessa ja
koko aikavälillä noin
3,8 %. Sen sijaan Helsingin seudun muissa kunnissa työpaikkojen kasvu on ollut nopeampaa;
Espoossa ja Vantaalla runsaat 18 %, Hgin seudun muissa kunnissa keskimäärin noin 14 % ja
muuallakin seutukunnassa noin 7 %.
Kuvio
155. Työpaikkojen
lukumäärä,
1000
kpl,jajaHelsingin
Helsingin osuus
Kuvio 156.
Työpaikkojen
lukumäärä,
1000
kpl,
osuus koko
koko
seutukunnan
ja
PKS
alueen
määrästä,
%
seutukunnan ja PKS alueen määrästä, %
1000
työpaikkaa
800
700
600
500
400
300
200
100
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Muu seutuk.
45
45
44
44
45
45
46
48
48
46
47
48
Muu Hgin seutu
68
69
69
70
71
70
72
75
77
74
76
77
Vantaa
89
91
92
94
96
95
97
103
106
101
104
106
Espoo
103
106
106
106
107
109
112
116
119
116
119
121
Helsinki
372
376
373
368
368
374
378
385
388
381
382
386
Hgin osuus/SK %
68%
66%
64%
62%
60%
58%
56%
54%
52%
50%
55,0 % 54,8 % 54,6 % 53,9 % 53,6 % 54,0 % 53,6 % 53,0 % 52,6 % 53,1 % 52,5 % 52,3 %
Hgin osuus/PKS % 65,7 % 65,3 % 65,1 % 64,5 % 64,2 % 64,6 % 64,1 % 63,5 % 63,1 % 63,5 % 62,9 % 62,8 %
Syitä esimerkiksi naapurikuntia hitaampaan kasvuun on useita ja niiden selvittäminen olisi
tarpeen. Eräinä arviona voisi olla mm. Helsingin harjoittama yhdyskuntasuunnittelu. Henkilöautoon perustuvan työmatkaliikenteen sujumista ja paikoitusta on vaikeutettu, vaikka vain
osa Helsinkiin työhön tulevista ei pysty tai voi käyttää julkisia välineitä aika- tms. syistä (mm.
lapsiperheet) ja sama koskee myös osaa helsinkiläisiä työmatkalaisia. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ja omistusasuntojen keskimäärin korkeammat hinnat ovat paitsi aiheuttaneet jo vuosikymmeniä suurta muuttotappioita, mutta myös työpaikkojen siirtymistä halvempien kustannusten ja joustavampien liikenneyhteyksien alueille. Pientaloasumisen saannin
vaikeus Helsingissä yksi poismuuton suurimpia syitä ja sen vähyys johtuu Helsingissä kaavoituksen kerrostaloja yksipuolisesti suosivasta linjasta. Kaupungissa suurten ”pientalomattojen”
kaavoitus on loppunut kokonaan 1960-luvun jälkeen.
Työpaikkojen kasvu on vaihdellut Helsingissä (-7500)-(8000) välillä ja yhteensä vuosina
2001–11 kasvu oli yhteensä noin 14 000, mikä oli koko seutukunnan kasvusta 23 %.
Työpaikkojen kasvu vv. 2001–11, lkm ja % koko seutukunta
Helsinki
Espoo
Vantaa
14005
18496
16746
23 %
30 %
27 %
Muu Hgin seutu
Muu seutukunta
Koko seutukunta
9356 15 %
3291 5 %
61894 100 %
Helsingin työpaikat lisääntyivät sekä suhteellisesti että määrällisesti hitaammin kuin Espoon
ja Vantaan. Osuus koko seutukunnan lisäyksestä oli 23 %, kun pitkän ajan osuus kaikista työpaikoista on ollut selvästi yli 50 %.
131
Kuvio
156.
Työpaikat indeksinä,
2001=100
Kuvio
157
. Työpaikat
indeksinä,
2001=100
120
115
110
105
100
Kuvio 157. Työpaikat indeksinä, 2001=100
95
120
Helsinki
Espoo
Vantaa
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
115
100
101
100
99
99
101
102
103
104
102
102
104
100
103
103
103
104
106
110
113
116
113
116
118
110
100
102
103
106
108
106
109
116
118
113
116
119
100
101
102
104
105
104
107
111
113
109
112
114
100
100
99
99
101
101
103
107
109
103
105
107
Muu Hgin seutu
105
Muu seutuk.
Muu seutuk.: Hyvinkää, Karkkila, Lohja, Mäntsälä, Pornainen, Siuntio
100
95 työpaikkaluvut ilmaisevat kunkin alueen omaa prosentuaalista kasvua aiKuviossa indeksoidut
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
kavälillä
2001–11.
Korkein
on100
ollut 99
Vantaalla,
mihin
on vaikuttanut
mm.
suuri
työpaikHelsinki
100 kasvu
101
99
101
102
103
104
102 mukaan
102
104
Kuvio 158.
Työssäkäynti
Helsingissä
(1000
henk.)
asuinkunnan
karakentaminen
ja sen103
eteläisillä
lähialueilla.
Matalin
Espoo lentokentällä
100
103
103
104
106
110
113 kasvu
116 on
113ollut
116Helsingissä
118
ja pendelöinti %
Vantaa
100
102
103
106
108
106
109
116
118
113
116
11942,5 %
ja Muun seutukunnan alueella.
2011
100
101
102
104
105
104
107
111
113
109
112
114
2010
42,0 %
Kaiken kaikkiaan;
Helsingin
suhteellisesti
Muu 2009
seutuk.
100 työpaikkojen
100
99
99kasvu
101on ollut
101
103
107
109hitainta
103 koko
105 seutu107
kunnassa ja määrällisesti
hitaampaa
Espoossa
ja Vantaalla.
2008
Muu
seutuk.:kuin
Hyvinkää,
Karkkila,
Lohja, Mäntsälä, Pornainen, Siuntio41,5 %
2007
%
Työssäkäynti (työpaikat)
Helsingissä kävijän kotikunnan mukaan ilmoittaa pendelöinnin41,0
mää2006
rän Helsinkiin.2005
40,5 %
2004
Kuvio 158. Työssäkäynti
Helsingissä (1000 henk.) asuinkunnan mukaan
2003
40,0 %
Kuvio 157. Työssäkäynti Helsingissä
(1000 henk.) asuinkunnan
mukaan ja pendelöinti
%
ja pendelöinti
%
2002
42,5
39,5
%
2001
2011
2000
2010
42,0 %
39,0
10002009
kpl 0
50
100
150
200
250
300
350
400
41,5 %
2008
2007 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
41,0
%
Helsingissä asuvat
2006 223
224
221
217
217
217
220
225
229
225
226
229
2005 149
Muista kunnista
152
152
151
152
158
159
161
159
155
155 40,5
157 %
2004
pendeöinti %
40%
40%
41%
41%
41%
42%
42%
42%
41%
41%
41%
41%
2003
40,0 %
2002
työpaikat yht.
372
376
373
368
368
374
378
385
388
381
382
386 %
39,5
2001
2000
39,0 %
1000 kpl 0
50
100
150
200
250
300
350
400
Muu Hgin seutu
Helsingissä asuvat
2000
223
2001
224
2002
221
2003
217
2004
217
2005
217
2006
220
2007
225
2008
229
2009
225
2010
226
2011
229
Muista kunnista
149
152
152
151
152
158
159
161
159
155
155
157
pendeöinti %
40%
40%
41%
41%
41%
42%
42%
42%
41%
41%
41%
41%
työpaikat yht.
372
376
373
368
368
374
378
388
381
382
386
385
Helsinkiläisten osuus helsinkiläisistä työpaikoista on ollut viimeisten 12 vuoden aikana keskimäärin noin 59 % ja muissa kunnissa asuvien noin 41 %. Lukuina ne ovat keskimäärin noin
223 000 ja 155 000 henkilöä; viime mainittu on siis pendelöintiä Helsinkiin. Vuonna 2011
Helsingin työpaikoista oli pendelöijien osuus 41 %.
132
Helsingissä on ollut työllisiä henkilöitä vv. 2001–11 noin 275 000-295 000 henkilöä. Osa näistä käy työssä muissa kunnissa kuin Helsingissä ja se on pendelöintiä Helsingistä.
Kuvio 159. Työlliset Helsingissä (1000 henk.), työpaikan sijaintikunta
Kuvio 158. Työlliset Helsingissä (1000
henk.), työpaikan
ja pendelöinti
% sijaintikunta ja pendelöinti %
2011
Kuvio 159.
2010 Työlliset Helsingissä (1000 henk.),
ja pendelöinti %
2009
2008
2011
2007
2010
2006
2009
2005
2008
2004
2007
2003
2006
2002
2005
2001
2004
2000
2003
50
100
150
2002 0
2001
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2000
Helsingissä
223
224
221
217
217
217
220
Muihin kuntiin 0 56
pendel. %
Helsingissä
20%
2000
223
57 50
20%
2001
224
57
100
57
20%
2002
221
21%
2003
217
57
150
57
21%
2004
217
21%
2005
217
60
22%
2006
220
22,5 %
työpaikan sijaintikunta
22,0 %
22,5 %
21,5 %
22,0 %
21,0 %
21,5 %
20,5 %
21,0 %
20,0 %
200
250
2007
225
2008
229
20064
22%
2007
225
20,5 %
19,5 %
300
20,0 %
2009
225
66 250 63
22%
2008
229
22%
2009
225
2010
2011
226 19,5
229%
65300
66
22%
2010
226
22%
2011
229
Muihin kuntiin työllisten
56
57pendelöinti
57
57
57 kuntien
57
60
64
66 kasvanut
63
65
66
Helsinkiläisten
muiden
työpaikkoihin
on
vuoden
2001
pendel.
%
20%
20%
20%
21%
21%
21%
22%
22%
22%
22%
22%
22%
noin 20 %:sta vuoden 2011 noin 22,5 %:iin. Syynä tähän lienee mm. työpaikkojen hidas kasvu
Kuvio
Helsingin
pendelöintitase,
1000
. mikä oli
Helsingissä. Vuonna
2011160.
Helsingistä
pendelöi
muihin kuntiin 66
000henk
henkilöä,
Helsingin työllisistä 200
noin 22 %.
150
Kuvio
Helsinginpendelöintitase,
pendelöintitase, 1000
henk.
Kuvio
160.159.
Helsingin
1000
henk.
100
200
50
150
1000
-50
50
-100
0
Helsingistä
-50
Helsinkiin
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
-56
-57
-57
-57
-57
-57
-60
-64
-66
-63
-65
-66
149
152
152
151
152
158
159
161
159
155
155
157
-100
nettopend.
94 2001
95 2002
95 2003
94 2004
94 2005
100 2006
98 2007
97 2008
93 2009
92 2010
91 2011
91
2000
Helsingistä
-56
-57
-57
-57
-57
-57
-60
-64
-66
-63
-65
-66
Helsinkiin
149
152
152
151
152
158
159
161
159
155
155
157
nettopend.
94
95
95
94
94
100
98
97
93
92
91
91
Helsinkiin tuli yhteensä runsaat 157 000 työllistä henkilöä työpäivittäin vuonna 2011, mikä
määrä oli Muun seutukunnan – Helsinki pois lukien - työllisistä noin 45 %. Väestöstä tämä
työllistyneiden määrä vastaa noin 365 000 henkeä eli 44 %.
Helsinkiin pendelöinti on suurinta Espoon ja Vantaan kanssa. Myös Helsingistä pendelöinti
on vilkkainta samojen naapureiden kanssa. Yhteensä Helsingin seudulta pendelöinti on koko
pendelöinnin määrästä 76 %, Muun seutukunnan osuus noin 6 % ja muun maan 18 %. Helsingin seutukunnan ulkopuolisesta Uudenmaan maakunnan kunnista pendelöi Helsinkiin vuonna
2011 noin 6000 työllistä.
133
Helsingissä pendelöinti v. 2011, työllisiä
Helsingissä työssäk. Helsingin työlliset ja Nettopendelöinti
kunta ja alue
ja muu asuinkunta työpaikan muu kunta eri kuntien kanssa
Espoo
46 565
25 199
21 366
Vantaa
40 290
24 843
15 447
Järvenpää
5 437
671
4 766
Nurmijärvi
5 334
794
4 540
Kerava
5 261
1 111
4 150
Tuusula
5 137
1 352
3 785
Kirkkonummi
4 922
828
4 094
Sipoo
3 003
532
2 471
Vihti
2 690
352
2 338
Kauniainen
1 490
299
1 191
Hgin seutu
120 129
55 981
64 148
Hyvinkää
3 177
677
2 500
Lohja
2 449
432
2 017
Mäntsälä
1 683
166
1 517
Siuntio
586
74
512
Pornainen
533
34
499
Karkkila
417
97
320
Muu seutukunta
8 845
1 480
7 365
Muu maa
28 087
8 555
19 532
Yhteensä
157 061
66 016
91 045
Nettopendelöinti oli Hgin seudun kanssa noin 64 000, Muun seutukunnan kanssa noin 7400
ja muun maan kanssa noin 20 000 työllistä. Espoon kanssa määrä oli noin 21 400 ja Vantaan
kanssa noin 15 500 työllistä; yhteensä koko Helsingin nettopendelöinnistä 41 %. Helsinkiin
pendelöinnistä Espoon ja Vantaan yhteinen osuus oli noin 87 000 henkeä, 55 % kaikesta.
Vaikka luvut ovat vuodelta 2011, ne eivät paljon poikkea näistä nytkään.
Jos pendelöintiasteeksi määritetään pendelöijien osuus kunnan työllisistä, aste on matalin Helsingissä ja toiseksi matalin Muun seutukunnan kunnista Lohjalla.
Pendelöijienosuus
osuus kunnan
kunnan työllisistä=pendelöintiaste,
%
KuvioKuvio
161.160.
Pendelöijien
työllisistä=pendelöintiaste,
%
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
T:ula Kerava K:nen H:kää
K:la
Lohja
2000
20%
Hki
Espoo Vantaa Vihti N:järvi J:pää K:mmi Sipoo
50%
56%
52%
58%
60%
61%
63%
65%
66%
76%
40%
39%
30%
2005
21%
51%
56%
60%
63%
65%
65%
67%
70%
68%
78%
45%
39%
35%
2011
22%
50%
55%
60%
64%
65%
66%
68%
70%
68%
80%
44%
42%
39%
Vuodesta 2001 lähtien pendelöintiaste on lievästi noussut Espoota ja Vantaata lukuun ottamatta.
134
Kuvio 162. Helsinkiin pendelöivät v. 2011, ikä ja koulutusaste
90000
75000
20%
10%
0%
Hki
2000
20%
Espoo Vantaa Vihti N:järvi J:pää K:mmi Sipoo
50%
56%
52%
58%
60%
61%
63%
T:ula Kerava K:nen H:kää
K:la
Lohja
65%
39%
30%
66%
76%
40%
21% 51% 56%
60% 63% 65%
70% 68%
78% 45%
39% 35% ulkoKorkein 2005
pendelöintiaste
on Kauniaisissa,
missä65%
80 %67%työllisistä
käy työssä
kotikuntansa
puolella. 2011 22% 50% 55% 60% 64% 65% 66% 68% 70% 68% 80% 44% 42% 39%
Millaiset työlliset pendelöivät? Tilastokeskuksen tiloissa on taulukoitu pendelöijän ikä ja koulutus.
Kuvio 161. Helsinkiin pendelöivät v. 2011, ikä ja koulutusaste
Kuvio 162.
Helsinkiin pendelöivät v. 2011, ikä ja koulutusaste
90000
75000
60000
45000
30000
15000
0
Korkeakouluaste
Keskiaste
Perusaste
55-+
14301
8064
4919
45-54
23970
12653
4461
35-44
27466
11924
3738
25-34
18487
12592
3727
18-24
746
7543
2470
84970 (54 %)
52776 (34 %)
yht.
19315 (12 %)
kaikki
157061
Helsinkiin pendelöivät ovat korkeasti koulutettuja työllisiä; vain 12 % on peruskoulutuksen
saaneita, korkeakoulutettuja on 54 % ja keskiasteen 34 %. Korkeakoulutetuista noin 40 %:lla
on ylempi tutkinto. Eräänä johtopäätöksenä tästä voi vetää sen, että Helsinkiin pendelöivät
ovat valtaosin keski- tai hyvätuloisia työllisiä. Toisena johtopäätöksenä voisi olla se, että valtaosa pendelöijistä asuu pientaloissa, useimmat omakotitaloissa.
Eniten pendelöijiä on ikäluokassa 35–54 vuotiaat, 54 % kaikista. Helsingistä muihin kuntiin
pendelöivät ovat keskimäärin hieman nuorempia kuin Helsinkiin tulevat. Koulutusjakautuma
on lähes sama kuin tulevilla; korkeakouluaste noin puolella.
Kaikkiaan voidaan todeta, että Helsingin väestö on kasvussa, mutta työpaikkojen lukumäärä
ei ole nousussa. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute, omistusasuntojen muita kuntia
korkeammat hinnat, pientaloasumisen heikot mahdollisuudet ja omakotitonttien suuri niukkuus ovat kaikki yhdessä aiheuttaneet jo vuosikymmeniä jatkuneen seudullisen muuttotappion.
Nämä ovat suurimmat syyt myös pendelöinnin lisääntymiseen nykylukuihin. Kun taloudellinen tilanne paranee ja kasvu alkaa, tulee pendelöinti edelleen lisääntymään. Työpaikkoja
tullaan perustamaan enenevässä määrin muualle kuin Helsinkiin pelkästään jo liikenteellisistä
syistä. Pendelöinnin aiheuttamat suuret kustannukset näkyvät liikenneinvestointien kasvuna ja
epätaloudellisen yhdyskuntarakenteen mittavina kuluina lähes kaikilla elämänaloilla.
Mikä on pendelöinnin kasvun ytimessä? Hajaantunut päätöksenteko maankäytössä?. Kun
Helsinki alueen ylivoimaisesti vetovoimaisimpana kaupunkina ei ole pystynyt tai halunnut
vastata työpaikkojen kasvun tarpeeseen eikä omien kaupunkilaistensa asumisen hinta- ja laatutarpeisiin, ovat naapurikunnat ja vähemmässä määrin myös muut seudun kunnat vastanneet
kasvun haasteisiin mittavassa määrin ja yhdyskuntarakenne on hajonnut ja hajoaa edelleen
ellei Helsingissä maankäytön nykyistä suunta muuteta.
135
LIITE 2.
KOHTUUHINTAISEEN
ASUMISEEN
KOHTUUHINTAISEEN
ASUMISEEN
OTM Mikko Luukkonen
136
Lyhyt historia
Kohtuuhintainen asunto perustuu yleishyödyllisen asuntokannan ja - tuotannon periaatteille.
Yleishyödyllisyys on lyhyesti määriteltynä sitä, että asuntojen omistaja saa vuokraustoiminnastaan voittoa vain sille pääomalle, minkä se on itse sijoittanut hankkeeseen ja että asuntoja pidetään pääsääntöisesti aina vuokra-asuntoina. Yleensä oman pääoman sijoitus on hankinta-arvosta 5-10 % ja sille laskettava korko on kohtuullinen. Vuokra määritetään pääomakulujen ja
ylläpitokulujen perusteella ja silloin se on omakustannusvuokra. Muita vuokraeriä ei yleishyödyllisyyteen eikä omakustannusperiaatteeseen kuulu. Asuntojen kuluminen katetaan poistoilla,
joiden tuoma rahoitusylijäämä käytetään lainan lyhennykseen. Kun kohteen peruskorjaaminen
on edessä, se rahoitetaan vastaavasti lainalla ja omapääomasijoituksella. Vuokrien määritys
jatkuu edelleen omakustannusperiaatteen mukaan. Siten yleishyödyllisen vuokra-asuntojärjestelmä perustuu pääosin lainanotolle.
Yleishyödyllinen asuntotuotanto alkoi pääosin 1900-luvun alussa teollistuneissa Pohjois-Euroopan maissa. Lait tulivat voimaan ensimmäisenä Saksassa ja Hollannissa ja kohta sen jälkeen
Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Kun Suomi kuului Venäjään, täällä ei em. lainsäädäntöä tullut lainkaan. Itsenäistymisen jälkeen alkoi asuntoreformistien keskuudessa hanke yleishyödyllisen asuntojärjestelmän perustamiseksi myös meille. 1930-luvulla vallinnut lama, 1938 alkanut
varustautuminen mahdolliseen sotaan ja sotien jälkeen evakkojen ja sotaveteraanien asutustoiminta vei kaiken huomion. Vasta ARAVAN perustaminen 1949 aloitti konkreettiset toimet
kohtuuhintaisen asuntotuotannon järjestämiseksi. Ensimmäiset aravakohteet rakennettiin
Helsinkiin Mannerheimintien varteen (Tullinpuomia vastapäätä ja Ruskeasuolle päin olevat
korkeat tornitalot), mutta ne olivat aluksi osakeasuntoja ja asunnon ostajan kyky maksaa lainaa
takaisin oli ratkaiseva valintaperuste. Aravalainat rakentamiseen osoitettiin valtion budjetista.
ARAVA kohtasi kuitenkin vaikeuksia lähinnä niukkojen budjettivarojen ja asiaa vastustaneiden porvarillisten ja maalaisliittolaisten puolelta. Säädettiin ns. verohuojennuslait, joilla annettiin
verohuojennuksia sekä rakentamiseen että vuokratuloon. Verohuojennusten kautta tuotettiin
pieniä yksiöitä erityisesti Helsinkiin, jotka tänä päivänä ovat edelleen suurelta osin vuokrakäytössä
ja neliövuokriltaan kalleimpia asuntoja. Verohuojennuksilla ei päästy lähellekään asuntotuotannon
tarvetta vastaaviin määriin ja niin syntyi monien poliittisten ristiriitojen jälkeen uudet aravalait,
jotka tulivat voimaan 1966. Siis Suomessa yleishyödyllisyyslainsäädäntö, aravalait, tuli noin 50–60
vuotta myöhemmin kuin esim. muissa Pohjoismaissa. Nyt lait ovat olleet voimassa noin 50 vuotta
ja niitä on monella tapaa muuteltu eikä välttämättä siihen suuntaan, mitä yleishyödyllisyys vieläkin
edellyttää. Samalla markkinatalouden auguurit haluaisivat kaikki rajoitukset pois. Niissä maailman maissa, missä ei ole mitään juridista suojaa tai järjestelmää vuokralaisten hyväksi, on runsaasti
slummeja. Siellä pelaa puhtaasti vain markkinatalous!
Toisen maailmansodan jälkeen oli Suomessa pikaisesti ryhdyttävä korvaamaan tuhottua asuntokantaa sekä tuottamaan uusia asuntoja siirtoväestölle ja rintamalta palaaville miehille sekä heidän
perheilleen. Odotettavissa oli myös aiempaa suurempi väestönlisäys, joka oli toteutumassa sotien
päätyttyä. Myös väestön eliniän odotus oli kasvanut terveyspalveluiden parannuttua sekä terveellisen ravinnon lisääntyessä. Tarpeet keskittyivät erityisesti kaupunkeihin, joissa mm. sotakorvausteollisuus loi paljon uusia työpaikkoja maaseudulta muuttavalle väestölle, jota maaseutuelinkeinot
eivät kyenneet enää riittävässä määrin ruokkimaan. Elettiin voimakkaan kasvun aikaa, jolloin
palkkataso oli alhainen, mutta tarjosi maatyötä paremmat ansiot työväestölle.
137
Tällaisessa suhdannetilanteessa asuntojen hinnat saattoivat nousta rajattomasti, mitä varten
valtiovallan oli ryhdyttävä toimenpiteisiin omistusasuntojen hintojen kohtuullistamiseksi ja
kohtuuhintaisen pääoman lisäämiseksi asuntomarkkinoille. Asuntojen vuokrat pidettiin säännöstelylakien avulla kohtuullisina, jotta siirtyvän työväen kaupunkiin muutto oli mahdollista
teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Vuokrasäännöstely purettiin Suomessa vasta vuonna 1959, jonka jälkeenkin vuokria on erityisesti muuttovoittoisten paikkakuntien asuntomarkkinoiden kriisiytymisen estämiseksi
säännelty lainsäädännöllä. 1990 alussa merkittävin osa vuokrien sääntelystä purettiin. Vuokrien kohtuullisuutta säännellään eri tavoin edelleen lainsäädännössämme. Asuinhuoneistojen
vuokrasuhteissa vuokran kohtuullisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi ja markkinavuokriin verrattuna kohtuuton vuokra kohtuullistaa. Maksuttomien asunto-oikeuksien
lakkauttaminen 2000-luvun alussa lopetti käytännössä tuomioistuimen kautta tapahtuvan
sääntelyn. Aravalainoitetuissa vuokrataloissa vuokrat määräytyvät lain mukaisen omakustannusperiaatteen mukaan, jolloin ne perustuvat talon todellisiin rahoitus- ja hoitomenoihin
lisättynä omistajalle tulevalla oman sijoituksen korolla.
Aravalainajärjestelmä, jolla korvattiin ns. rintamamieslainajärjestelmä sekä siirtoväestön pika-asutuslainajärjestelmä, tuli käyttöön vuonna 1949. Sen mukaisia lainoja saatettiin myöntää
sekä omistus- että vuokra-asuntojen rakentamiseen. Olennainen osa lainoituksessa oli tuotannon
hintasääntelyllä, jolla haluttiin estää asuntopulan rakentajille ja rakennuttajille tarjoama mahdollisuus lähes rajattomien voittojen hankkimiseen. Valtion asuntolainoille myöntämän korkotuen
olennaisena osana on edelleen tämä hintasääntely. Nykyisin korkotason pysyessä matalana, sen
tärkein ja lähes ainoa vaikutus asuntojen ylikysynnästä kärsivillä paikkakunnilla on edelleen tämä
hintasääntely yhdessä aravavuokratalojen vuokransääntelyjärjestelmän kanssa. Alkuaan aravavuokratalojen vuokrasääntely kesti pitkään, jopa 45 vuotta lainan nostamisesta, mutta sääntelyaikaa on
laina-aikoja lyhennettäessä ja talojen käyttörajoitusaikoja lainsäädännöllä lyhennettäessä pudotettu olennaisesti. Vanhat aravalainoitetut vuokratalot ovat tulevina vuosina vapautumassa kaikista
asumiskustannuksiin vaikuttavista rajoituksista kiihtyvällä vauhdilla.
Asuntokannan vanhetessa on tullut tarve huolehtia myös vanhenevan asuntokannan asumismenojen kohtuullisuudesta. Tätä varten on lainsäädännöllä perustettu uusia asumisen tukimuotoja, jotka perustuvat pitkälti arava-järjestelmän periaatteisiin. Vanhenevan asuntokannan
laadun parantamiseksi sekä talojen suurten korjaustarpeiden aiheuttamien huomattavien
asumiskustannusten nousujen tasaamiseksi on otettu käyttöön valtion avustuksia ja korkotukia
asukkaille aiheutuvien kustannusnousujen hillitsemiseksi. Alkuun tuki oli lainatyyppistä, mutta
sitä mukaan kuin rahoituksen saaminen yleisiltä rahamarkkinoilta on helpottunut, on siirrytty
enenevässä määrin käyttämään erilaisia avustus- ja korkotukimuotoja.
Tärkeä valtion antama tuki asumismenojen kohtuullistamisessa on vuokra-asukkaille ollut sodan
jälkeisessä Suomessa asumistuki. Tätä tukea voi saada nykyisin myös omistusasuntoihin, mutta
tuen sosiaalisesta luonteesta johtuen, valtaosa siitä menee vuokra-asukkaille. Vuosikymmeniä on
keskusteltu siitä, voitaisiinko valtion tuet asuntojen tuottamiseen ja asumisen rahoitusmenojen
kohtuullistamiseen korvata kokonaan asumistuen kaltaisella tarveharkintaisella tuella. Tähän
ei ole kuitenkaan menty, koska tuotannon tukemiseen liittyvillä järjestelmillä on ollut ja tullee
jatkossakin olemaan keskeinen tehtävä sekä asumisen laadun yleisessä kehittämisessä että uusien
asuntojen tuotannon edellytysten ylläpitämisessä, vaikka tuen määrä on rahamarkkinoiden muututtua olennaisesti vähentynyt. Eri suhdannetilanteissa tuen merkitys sekä tuotannon edellytysten
ylläpitämisessä että asumiskustannusten pitämisessä kohtuullisina on huomattavasti vaihdellut.
Tukimuodoilla on myös matalasuhdanteiden aikana ollut keskeinen merkitys suhdanteiden tasaamisessa ja niiden haittavaikutusten torjumisessa asunnontarvitsijoiden kannalta.
138
Käsitteistä
Asuntopolitiikka
Asuntopolitiikalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla yhteiskunnan eri elimet pyrkivät parantamaan kansalaisten mahdollisuuksia asunnon hankkimiseen, edistämään kansalaisten yhdenvertaisuutta asumisessa sekä näiden toteutumiseksi huolehtimaan siitä, että kansalaisen asumisestaan
maksamat menot pysyvät heidän tuloihinsa suhteutettuna kohtuullisina. Lisäksi asuntopolitiikan
keinovalikoimalla vaikutetaan olennaisesti elinkeinoelämän menestymiseen helpottamalla työvoiman saantia paikkakunnilla, joilla työvoiman saanti on asuntopulan takia ongelmallista. Myös
taloudellisten suhdanteiden sääntelyssä asuntopolitiikalla on ollut huomattava merkitys koko sodan jälkeisen ajan. Asumisolojen terveellisyyttä on edistetty yhteiskunnan toimenpiteillä jo 1800luvun loppupuolelta lukien samanaikaisesti, jolloin kaupungistuminen alkoi teollistumisen myötä
voimakkaasti lisääntyä. Uusimpana haasteena on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana
noussut esiin asumiseen vaikuttavien yhteiskunnan toimenpiteiden vaikutus maahanmuuttoon ja
siihen liittyvä kaupunginosien asukasrakenteiden sekä arvostusten ohjaileminen maa- ja asuntopolitiikan keinoin. Myös ympäristölliset sekä kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat asuntopolitiikan suuntaa entistä voimakkaammin asuntojen saatavuudelle ja asumismenojen kohtuullisuudelle asetettujen tavoitteiden painotuksen vähentyessä.
Asuntopolitiikan päätöksenteolla ohjaillaan huomattavia yhteiskunnan rahavirtoja. Niiden
avulla tuotetut asunnot ja rakennustyön tulokset vaikuttavat ihmisten elämään kymmenien
jopa satojen vuosien ajan. Tämä edellyttää päätöksentekijöiltä kaukonäköisyyttä sekä eri toimintavaihtoehtojen vaikutusten tunnistamista jo etukäteen jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa.
Asuntopolitiikan suurena haasteena voidaan tällä hetkellä pitää sitä, miten asuntojen uustuotannon vähentyessä voidaan täyttää kaikki ne tavoitteet, joita sille asetetaan. Aikaisemmin
asuntopolitiikkaa on tehty pääosin uusia asuntoja tuottamalla ja olemassa olevia asuntoja
perusparantamalla ja -korjaamalla. Paikkakunnilla, joilla asuntojen kysyntä ylittää niiden tarjonnan, uustuotannolla tulee jatkossakin olemaan tärkeä asema asuntojen saatavuuden varmistamisessa, mutta enenevässä määrin asunnot hankitaan olemassa olevasta asuntokannasta, jossa
hinnat ja asumiskustannukset määräytyvät vallitsevien markkinoiden mukaan. Käytännössä
tämä merkitsee yhteiskunnan tukien uudelleen suuntaamista enenevässä määrin olemassa
olevasta asuntokannasta hankittaviin asuntoihin ja niiden asukkaisiin. Vuoden 2020 jälkeen
siirrytään asuntomarkkinoilla vähitellen uuteen tilanteeseen, kun suurten ikäluokkien omistamia asuntoja palautuu kasvavassa määrin markkinoille. Tämä avaa sekä vuokra-asumisen
bisnestoiminnalle että nuorten lapsiperheiden omistusasuntojen hankinnalle uusia mahdollisuuksia. Samanaikaisesti lisääntynee muualta tuleva työvoima erityisesti ns. ruuhkakuntien
alueilla, mikä lisää olennaisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kysyntää.
Asumismenot-asumiskustannukset-kohtuuhintainen asuminen
Poliittisessa kielenkäytössä käytetään usein käsitteitä, jotka asiayhteyksissään eivät aina edistä
poliittisten tavoitteiden toteutumista vaan ennemminkin hämärtävät niitä. On siis syytä tarkentaa ne keskeiset termit, joita tässä raportissa käytetään.
Asumismenot ovat keskeisellä sijalla puhuttaessa yhteiskunnan harjoittamasta asuntopolitiikasta. Asumismenot tarkoittavat talouskunnan maksettavaksi tulevaa osuutta asumisen kaikista kustannuksista, kun niistä on vähennetty rahalliset tuet ja subventiot, joita yhteiskunta
jakaa asumisen tukemiseen. Asumismenojen määrä ratkaisee sen, minkälaiset mahdollisuudet
139
talouskunnalla ja sen jäsenillä on hankkia asuntomarkkinoiden tarjonnasta asunto sekä minkälaiseksi heidän elintasonsa muodostuu asunnon hankinnan jälkeen samoin kuin sen, miten
kullakin yhteiskunnan jäsenellä on mahdollista parantaa asumisensa tasoa erilaisissa suhdannetilanteissa.
Asumiskustannukset muodostuvat kaikista niistä hinnoista ja maksuista, joita asunnon kokonaishintaan ja ylläpitoon sisältyy. Suurin tekijä on luonnollisesti rakennuskustannukset, jotka
muodostavat perustan asumisajan asumiskustannuksille joko vuokraan tai ostohintaan sisältyvinä rahoitusmenoina. Kun omistusasunto siirtyy velattomana omistajalle, hankintahinta
rahoitetaan yleensä rahalaitoksesta saadulla asuntolainalla, jolloin lainalle maksettava korko on
myös asumiskustannus. Lainapääoman lyhennys on sen sijaan katsottava asumismenoksi, mutta ei -kustannukseksi, koska se maksun myötä lisää omistajan asuntoon sijoitettua pääomaa.
Myös asumisoikeusasunnoissa osa talon rahoituskustannuksista maksetaan asunnon hankintahinnassa. Vuokra-asumisessa rahoitusmenot jaksottuvat valtion tukemassa asuntokannassa
pitemmälle ajalle. Myös vuokra-asunnon omistajan asuntoon sijoittamalle pääomalle laskettava korko sisällytetään asukkaiden maksamaan vuokraan. Inflaatio ja kulloinkin vallitseva
korkotaso ratkaisevat mikä rahoitus- ja vastaavasti pääoman takaisinmaksutapa on vallitsevassa
yhteiskunnallisessa tilanteessa edullisin asukkaalle. Kahdenkymmenen vuoden ajan on valtion
toimesta enenevässä määrin siirrytty sellaisiin rakentamisen tukimuotoihin, joilla pyritään
edistämään asuntotuotannon liikkeelle saantia ilman, että niillä pyrittäisiin tukemaan pieni- ja
keskituloisten asunnonhankintaa tai asumiskustannusten kohtuullisuutta. Nämä lyhytaikaisella
valtion korkotuella tuotetut asunnot on jo alkuaan tarkoitettu lisäämään tarjontaa asuntomarkkinoilla ilman, että tukeen sisältyisi sosiaalisia kestäviä tavoitteita.
Asumiskustannuksiin kuuluvat myös yhteiskunnan asuntojen tuottamisesta ja ylläpidosta perimät verot ja maksut. Niiden osuus asumiskustannuksissa on lähes puolet. Toisaalta yhteiskunta
tulee asunnontarvitsijaa ja asukasta vastaan monilla asumisen tukimuodoilla. Nämä tarjoavat
joko tarveharkintaista henkilökohtaista tukea asumismenojen alentamiseksi tai tukea, joka
alentaa asumisen hintaa yleisesti. Ensin mainituista merkittävin vaikutuksiltaan on asumistuki. Lisäksi tukea on myönnetty lähinnä korjaus- ja muutostöihin sotaveteraaneille ja pienituloisille eläkeläisille. Jälkimmäisillä pyritään pääasiassa kompensoimaan rakentamisen korkeaa
hintaa, joka muutoin siirtyisi suoraan asunnon ostajan tai vuokralaisen maksettavaksi. Tuen
myöntämisen motiivina ei ole niinkään ihmisten jokapäiväisestä elämästä selviämisen tukeminen vaan laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen asuntopolitiikan välineillä.
Asumiskustannusten vaikutusta asunnon ostajan ja vuokralaisen asunnonhankinta- ja -valintamahdollisuuksiin säännellään sekä valtion ja kuntien myöntämillä rahallisilla tuilla että kohtuuhintaisen rakennusmaan luovuttamisella asuntotuotantoon. Lisäksi ikääntyneiden asuntojen pitämiseksi asumiskelpoisina on olemassa laina-, avustus- ja korkotukimuotoisia rahallisia
tukia, joiden lähtökohtana on pitää asunnonhankkijoiden ja taloissa jo asuvien asumismenot
kohtuullisina sekä omistus- että vuokra-asunnoissa. Lisäksi näillä tuilla pyritään edistämään
asumisen laadullisen tason nousua koko asuntokannassa sekä asumisen ympäristön laadun
sekä virikkeisyyden lisääntymistä. Asuntojen teknistä laatua parannetaan subventoimalla siihen
vaikuttavia kustannuksia.
Aikaisemmin rahamarkkinoilla vallitsevan korkean korkotason takia valtion asuntolainoille
myöntämä alikorkoisuus ja nyttemmin korkotuki olivat keskeisiä välineitä kansalaisten asunnonhankinnan ja asumiskustannusten tukemisessa. Yleisen korkotason alennuttua näillä tuilla
ei ole enää juurikaan merkitystä asukkaiden kannalta. Tärkeämmäksi on muodostunut se
140
tuki, mikä syntyy kuntien maanhankinnan ja -luovutuksen kautta. Asuintonttien vuokrilla ja
myyntihinnalla voidaan suoraan vaikuttaa asunnon hintaan ja asumismenoihin. Myös tonttien vuokrausehdoilla voidaan säännellä myös pitkällä tähtäimellä niille tuotettujen asuntojen
hintoja ja sitä kautta asukkaiden asumismenoja. Kohtuuhintaisilla tonteilla kunta voi myös
ohjata sellaisen asuntotuotannon syntymistä alueelleen, josta on suurin puute. Yleensä tämä on
muuttovoittoisilla paikkakunnilla ainoa tapa saada asumismenoiltaan kohtuullisia uusia asuntoja asunnontarvitsijoille.
Tarveharkintainen asumisen tuki
Asukkaiden maksettavaksi tulevia asumismenoja pyritään valtiovallan toimenpiteillä alentamaan talouskunnille myönnettävillä suorilla avustuksilla. Näitä tukimuotoja ovat yleinen
asumistuki, eläkeläisten asumistuki- ja opiskelijoiden opintotukeen liittyvä asumislisä. Yhteistä näille on se, että niiden kohderyhmänä olevien henkilöiden ja talouskuntien tuloja
varallisuustaso on riittämätön kattamaan niitä asumiskustannuksia, joita markkinoilla olevista
asunnoista joutuu maksamaan.
Ehdotusosa
Työryhmän ehdotuksilla tulisi löytää ratkaisuja asioihin, jotka ovat suuressa määrin aluekohtaisia.
Ongelmat keskittyvät kuntiin, joihin kohdistuu muita suurempaa väestön muuttoliikettä, joiden
elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tulisi lisätä edistämällä työvoiman liikkumista, joissa asuntokannan koko-, ikä- ja hallintamuotorakenne ei vastaa väestön tarpeita ja joissa rakentamisen
sekä asuntojen hinnat yleisesti ylittävät asunnontarvitsijoiden maksukyvyn. Myös terveydellisin ja
sosiaalisin perustein asumisessaan tukea tarvitsevien määrät vaihtelevat paikkakunnittain laadullisesti ja lukumääräisesti. Heille soveltuvien asuntojen riittämätön tarjonta aiheuttaa näille kunnille
huomattavia kustannuksia, joita voitaisiin vähentää asuntopolitiikan keinoin.
Kantaa pitäisi ottaa mm. seuraaviin kysymyksiin:
− Asuntojen riittävän tarjonnan turvaaminen kaikille väestöryhmille asuntovajeesta
kärsivillä alueilla.
− Keskittyminen asumiskustannuksiltaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten parantamiseen niin, että tarjonta suunnataan niille väestöryhmille, joiden taloudelliset mahdollisuudet asuntokunnan tarpeita vastaavan asunnon hankintaan ovat heikoimmat
tai, jotka joutuvat muuttamaan paikkakunnalta toiselle työn saamiseksi.
− Huolehditaan asumisessaan terveyteen liittyvää tai muuta sosiaalista tukea tarvitseville
asunnontarvitsijoille suunniteltujen asuntojen riittävästä tarjonnasta
- Määritetään ne asumisen laatutekijät, joita halutaan painottaa sekä asuntojen
uustuotannossa että perusparantamisessa. Kaikki laatutekijät nostavat asumisen
hintaa eikä yhteiskunnan toimenpiteillä ja resursseilla ole mahdollista edistää asumisen
laatua rajattomasti kaikkien laatutekijöiden osalta. Valintaa on tehtävä seuraavien välillä,
kun harkitaan tukimuotojen suuntaamista eri tarkoituksiin:
141
* Esteettisyys
* Tekninen laatu: kiinteistötekniikka, kestävyys, tarvikkeiden ja materiaalien
tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus ym.
* Asuntojen ja talojen suunnitelmien toimivuus ja tehokkuus tilankäytön osalta.
* Asumisen terveellisyys.
* Asuntojen ja talojen sekä niiden ympäristöjen toteuttamisen ekologisuus
sekä kestävän kehityksen mukaisuus.
* Asuntojen ja talojen energiaa säästävät uusiutuvia energiamuotoja suosivat ominaisuudet.
* Asumisen yhteisöllisyys sekä yksilöllisyys.
* Omatoimisuus asuntojen rakentamisessa ja parantamisessa sekä asumiseen liittyvissä
toiminnoissa. Kotityön mahdollistaminen osaksi asumista.
* Asunnontarvitsijan ja asukkaan mahdollisuudet tehdä omaehtoisia valintoja eri
laatutekijöiden välillä.
-
-
-
-
Vanhojen asuntojen markkinoiden kehittäminen niin, että asumiskustannuksiltaan
edullisten asuntojen tarjonta muuttuu pysyväksi osaksi markkinoiden tarjontaa.
Jos hinnanmuodostus markkinoilla laskee alle säännellyn, tason hinnat ja vuokrat
määräytyvät kulloisenkin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kohtuuhintaisuuden
vaatimuksen liittäminen myös niihin yhteiskunnan tukimuotoihin, joilla tuetaan
olemassa olevan asuntokannan suuria peruskorjaus- ja parannustoimenpiteitä sekä
mahdollistetaan asuntojen ostaminen vuokra-asunnoiksi.
Valtion tukemat asumisoikeusasunnot ovat ainoa tuetun asumisen muoto,
jolla saadaan aikaan pysyvästi kohtuuhintaisia asuntoja asuntomarkkinoille.
Näiden asuntojen ostaminen uusista taloista sekä olemassa olevilta vanhojen
asuntojen markkinoilta valtion tuella tulisi mahdollistaa samoin kuin jo on
asianlaita vuokra-asuntojen ostamisessa.
Kuntien maanluovutusten keskittäminen sellaisiin rakennuskohteisiin, joilla voidaan
edistää pysyvästi kohtuuhintaisten ja -vuokraisten asuntojen tarjontaa kunnan alueella.
Asuinalueiden ja niiden asukkaiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen
nostamalla asuinalueiden arvostusta yhteiskunnan toimenpiteillä.
142
143
KOHTUUHINTAINEN
ASUMINEN JA
SEN EDISTÄMINEN
HELSINGISSÄ
144

Loppuraportti 19.10.2014

Transcription

Similar documents

!ur. 3, ar. 2 ot 3OII yr. qap

ARAn erityisryhmien asukasvalinta

Jättijukka - Jukkatalo

YBEAOMIEH}IE

Allergian perusseulonta ja komponentit

Palveluasumisen opas 2013

TIPOTOKO.,II I\! 2

Energiatodistus – uudistukset pähkinänkuoressa

Vuosikertomus 2009-2010 - Wahren

ota yhteyttä ajankohtaista - Vailla vakinaista asuntoa ry

9 Avainkaapit

Asuintalojen yhteiskäyttötilojen rakennuttaminen