docYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALMIUSSUUNNITELMA
download 
Report Transcription
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALMIUSSUUNNITELMA
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALMIUSSUUNNITELMA VERSIO 4. PÄIVITYS LH & MB 10 / 2013 VALVONTAJAOSTON HYVÄKSYMÄ, § 28 / 10.10.2013 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...............................................................................................................................2 1.1 NORMAALIOLOJEN ERITYISTILANTEET ................................................................................................................3 1.2 POIKKEUSOLOJEN ERITYISTILANTEET ..................................................................................................................5 2. VALMIUSTASOT......................................................................................................................6 2.1 PERUSVALMIUS ...................................................................................................................................................7 2.1.1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO .......................................................................................................................7 2.1.2 LABORATORIOPALVELUT .................................................................................................................................10 2.2 TEHOSTETTU VALMIUS .....................................................................................................................................10 2.3 TÄYSVALMIUS ...................................................................................................................................................11 3. PAIKALLISET UHAT JA RISKIT SEKÄ TOIMENPITEET VAARATILANTEISSA 12 3.1. TALOUSVESI......................................................................................................................................................12 3.2 UIMAVESI...........................................................................................................................................................15 3.3 RAVINTO ............................................................................................................................................................15 3.4 KULUTUSTAVARAN TAI KULUTTAJAPALVELUKSEN AIHEUTTAMAT ONNETTOMUUDET ................................18 3.5 TIETOSUOJA JA TIETOJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖT ...................................................................................................20 3.6 KEMIALLISET ONNETTOMUUDET .......................................................................................................................21 3.7 ELÄINLÄÄKETIETEELLISET RISKIT .....................................................................................................................23 3.7.1 Eläinlääketieteellinen epidemia...............................................................................................................23 3.7.2 Sähkökatkokset..........................................................................................................................................25 3.7.3 Tulipalot ...................................................................................................................................................25 3.8 SÄTEILYVAARATILANTEET .................................................................................................................................26 3.9 MUUT RISKITEKIJÄT ..........................................................................................................................................27 4. TOIMINTAVALMIUS.............................................................................................................28 4.1 HÄLYTYSTILANTEET ..........................................................................................................................................28 4.2 TIEDOTUS ..........................................................................................................................................................29 4.3 VALMIUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN .........................................................................................................29 4.4 SUUNNITELMAN SAATAVUUS..............................................................................................................................30 Lllllllllllll 1 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tarkoitus: Toiminnan tarkoituksena on normaalioloissa ylläpitää ja edistää väestön, yksilön ja eläinten terveyttä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa, terveysriskin tai turvallisuusriskin. Eläinlääkintähuolto pyrkii tarjoamaan hyvää perus- ja ehkäisevää eläinlääkintähuoltoa toiminta-alueen hyöty- ja seuraeläimille. Erityistilanteella tarkoitetaan normaaliolojen, häiriötilan tai poikkeusolojen aikaista yllättävää tai äkillistä uhkaa tai tapahtumaa, joka voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää. Sama erityistilanne voi sisältyä useampaan uhkamalliin. Kyseessä voi olla esim. sähkönjakelun häiriö, epäily koulun tai päiväkodin huonosta sisäilmasta tai epäily vesi- tai elintarvike-epidemiasta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin. Tämä suunnitelma kattaa alueen, johon kuuluvat Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit sekä Pedersören ja Luodon kunnat. Pietarsaaren ympäristöterveydenhuolto vastaa tämän alueen paikallisesta valvonnasta. Terveysvalvonnasta vastaavana toimielimenä toimii valvontajaosto. Valvontajaoston yhteystiedot ovat valmiuskansiossa A/Yhteystiedot. Ympäristöterveydenhuollolla on selkeä velvollisuus elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaisiin erityistilanteisiin varautumiseen. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto harjoittaa eläinlääkintähuoltolain, tupakkalain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaista valvontaa. Terveydensuojelulain (763/94) 8 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden Lllllllllllll 2 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin. Elintarvikelain (23/06) 46 §:n mukaan kunnan valvontaviranomaisen on laadittava erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 24 §:n mukaan kunnan kuluttajaturvallisuusviranomaisen on suunniteltava erityistilanteiden aiheuttamien terveysvaarojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittavat valmius- ja varotoimenpiteet ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ennakolta varauduttava niihin. Valmiuden tulee käsittää sekä normaaliolojen että poikkeusolojen aikaiset häiriöt. Poikkeusolot käsittävät kolme valmiustasoa tilanteen vakavuudesta riippuen: perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. 1.1 Normaaliolojen erityistilanteet Ympäristöterveyden erityistilanteita voi syntyä mikrobien, kemikaalien tai radioaktiivisten aineiden saastuttaessa vettä (juomavettä tai uimavettä), ravintoa tai ilmaa. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluva erityistilanne voi olla esim. kuluttajapalveluksen suorittamisen yhteydessä sattuva vakava onnettomuus tai kulutustavaraan liittyvä äkillisesti ilmenevä riskitekijä. Erityistilanne saattaa aiheuttaa myös tietoverkon ja sähkönjakelun häiriöitä tai äärilämpötiloja. Näissä tapauksissa menetellään tavallisen lainsäädännön mukaisesti. Normaalioloissa käytettäviä resursseja on voitava hyödyntää myös häiriöiden yhteydessä ja erityistilanteissa. Lllllllllllll 3 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll Esimerkkejä erityistilanteista ovat: • Talousveden puute • Veden, ilman tai ravinnon saastuminen • Kulutustavaran tai kuluttajapalveluksen aiheuttama onnettomuus • Erittäin voimakas säteily • Maaperän saastuminen • Kemikaalionnettomuudet • Epidemiat • Yhteiskuntaan kohdistuva tahallinen vahingonteko • Eläinlääkintähuollon uhkatilanteet Yleensä erityistilanteet ovat lyhytaikaisia eivätkä johda suuronnettomuuteen tai poikkeusoloihin. Erityistilanteet saattavat olla erilaisia. Eroavuuksista huolimatta tilanteilla on eräitä yhteisiä piirteitä, ja niin ollen niihin on mahdollista varautua ennakolta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä erityistilanteissa on riskien tunnistaminen, riskinarviointi, riskinhallinta, yhteistyö, yhteydenpito konsultteihin, tiedottaminen sekä tilanteen seuranta: • Arvioida erityistilanteen terveyshaitat ja tehdä päätöksiä yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tällaisia toimia voivat olla esim. vedenjakelun keskeyttäminen, elintarvikkeen poistaminen käytöstä, koulun sulkeminen ja alueelta eristäminen. • Tiedottaa erityistilanteesta nopeasti ja totuudenmukaisesti. On oltava valmius koko väestöä, huoneistoa, aluetta tai yksilöä koskevaan tiedottamiseen, samoin tiedotusvälineille, omalle organisaatiolle, yhteistyötahoille ja naapurikunnille jaettavaan informaatioon. • Avustaa muita viranomaisia päätöksenteossa. Muita viranomaisia voivat olla pelastusviranomaiset, poliisi, ympäristönsuojelu, terveydenhuolto ym. • Huolehtia tilanteen ja ympäristön seurannasta terveydelliseltä kannalta. Keinoina voivat olla tarkkailuvelvoite vedenottamolle, sairastuvuuden seuranta ja epidemialähteen Lllllllllllll 4 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll jatkoselvittely. • Tehdä omalta osaltaan johtopäätöksiä ja antaa määräyksiä erityistilanteiden toistumisen välttämiseksi. Tällaisia voivat olla pysyväismääräyksen antaminen, lupaehtojen muuttaminen tai valvonnan tehostaminen. 1.2 Poikkeusolojen erityistilanteet Valmiuslain (1552/2011) 12 §:n mukaan viranomaiset ovat velvollisia varautumaan poikkeusoloihin. Poikkeusoloilla tarkoitetaan koko valtakuntaan tai osaankin julistettua poikkeustilannetta, joka vaatii tavanomaisuudesta poikkeavia valtuuksia ja resursseja ja ehkä toimintatapojakin. Tärkeimmät poikkeusoloja koskevat säädökset ovat pelastuslaki (379/2011) ja puolustustilalaki (1083/1991). Esimerkkejä poikkeusoloista ovat: • Talouskriisi • Katastrofi/suuronnettomuus • Välttämättömien raaka-aineiden/polttoaineiden saatavuuden heikentyminen • Sabotaasi • Kansainvälisen tilanteen kiristyminen • Sodanuhka • Aseellinen hyökkäys, sota ja sodan jälkitila ABC-tilanteet Ympäristöterveydenhuollon viranomaisten tulee varautua erityyppisiin erityistilanteisiin sekä normaali- että poikkeusoloissa. Tilanteet voidaan jakaa A- (radioaktiiviset aineet), B- (mikrobit) ja C- (kemikaalit) tilanteisiin. Lllllllllllll 5 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll A - radioaktiiviset aineet Tilanteet voivat olla säteilyonnettomuuksia, ydinonnettomuuksia, ydinpolttoaineen kuljettamiseen liittyviä onnettomuuksia tai ydinaseonnettomuuksia. B - mikrobit Biologisia tilanteita voivat olla suurehkot tartuntatautiepidemiat, laajat vesiepidemiat, laajat ruokamyrkytykset ja elintarvike-infektiot, vakavat eläinsairaus- tai zoonoosiepidemiat tai mikrobien tai niiden toksiinien aiheuttamat laajalle levinneet sairaudet (pandemia). C - kemikaalit Kemiallisiin tilanteisiin luetaan tulipalo, räjähdys tai vuoto tai tuotantolaitoksen prosessissa tai varastossa, vaarallisten kuljetusten yhteydessä sattuvat onnettomuudet, elintarvikkeisiin joutuvat kemikaalit ja kemikaalin epäasiallinen hävittäminen. Väestön ympäristön- ja terveydensuojelun turvaamiseksi erityistilanteissa ja poikkeusoloissa on luotu keskus-, alue- ja paikallistason ABC-laboratorioiden verkosto. Niiden tarkoituksena on selvittää vaaratilanteita, kuten säteilyä, mikrobeja ja kemikaaleja sekä antaa ohjeita vaaran torjumisesta. Säteilyturvakeskus (STUK) toimii säteilytilanteiden (A-tilanteet) keskuslaboratoriona. Terveydenhuollon valtakunnallinen biologinen ja kemiallinen laboratoriojärjestelmä on luotu kolmivaiheiseksi ja sen muodostavat paikalliset ja alueelliset laboratoriot sekä keskuslaboratoriot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa biologisen ja kemiallisen valvonnan suunnittelusta yhdessä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Työterveyslaitoksen kanssa. Lisäksi puolustusvoimilla on oma laboratoriojärjestelmänsä. Järjestelmää täydentävät eräiden yliopistojen ja keskussairaaloiden laboratoriot. Asiantuntijalaitosten yhteystiedot ovat valmiuskansiossa. 2. Valmiustasot Ympäristöterveydenhuollolla on kolme eri valmiusmuotoa: 1. Perusvalmius Lllllllllllll 6 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll 2. Tehostettu valmius 3. Täysvalmius Valmiuden tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään eri häiriöiden ja kriisitilanteiden aiheuttamia haittoja ja vahinkoja sekä pyrkiä turvaamaan yhteiskunnan toiminnot kaikissa olosuhteissa. 2.1 Perusvalmius 2.1.1 Ympäristöterveydenhuolto Perusvalmiudessa suoritetaan yleistä terveysvalvontaa. Ympäristöterveydenhuolto vastaa yleisestä ympäristöterveysvalvonnasta ja näytteenotosta. Tehtäviin kuuluu mm. elintarvikkeiden, talousveden ja kuluttajaturvallisuuden valvonta, kemikaalivalvonta ja eläinlääkintähuolto. Valvonnan tavoitteena on: • elintarvikkeiden laadun turvaaminen • talousveden juomakelpoisuuden turvaaminen • tartuntatautien syntymisen ja leviämisen ehkäiseminen • yleisen hygienian heikentymisen ehkäiseminen • kuluttajapalvelujen ja kulutustavaroiden turvallisuuden valvonta Ympäristöterveydenhuollolla on seuraava henkilöstö: - ympäristöterveydenhuollon päällikkö - hygieenikkoeläinlääkäri - valvontaeläinlääkäri - 3 kunnallista eläinlääkäriä - 6 terveystarkastajaaa - toimistosihteeri Henkilöstön yhteystiedot ovat Valmiuskansiossa A/ Yhteystiedot. Miespuolisista työntekijöistä tehdään henkilövaraaminen puolustusvoimille joka kolmas Lllllllllllll 7 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll vuosi. Henkilövaraamisia anottiin viimeksi vuonna 2012. Tiedot henkilöstöstä: Ympäristöterveydenhuollon Johtaa toimintaa ja päättää tehtävien jaosta. Kriisitilan- päällikkö Marit Björkstrand teissa Sijaisia: tarvittaessa ympäristöterveydenhuollon sijoitettu 1. Terveystarkastaja Leif kaupunginkanslian Karlström 2. Terveystarkastaja Strengberginkatu Old 1, päällikkö on johtokeskukseen Boy-kokoushuoneeseen, Pietarsaari ja/tai johonkin yhteistoiminta-alueen johtokeskuksista. Liisa Haavisto Hygieenikkoeläinlääkäri Valvontatehtävät ja eläintensuojelu yhteistoiminta- Sijainen: alueella valvontaeläinlääkäri/ kunnaneläinlääkäri Kunnaneläinlääkärit Vastaa yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuollosta Terveystarkastajat Valvonta ja näytteenotto yhteistoiminta-alueella Toimistosihteeri Kanslistin tehtävät Tilat ja laitteet: Tilat koostuvat toimisto- ja kokoustiloista Pietarsaaressa sekä eläinlääkärin vastaanotoista Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa. Mittausvälineet ja näytteenot- tolaitteet Säteilymittari 1 kpl - 6-vaiheimpaktori ilmanäytteenottoa varten 1 kpl - Pintakosteusmittari 1 kpl - CO2/ CO/lämpömittari 1 kpl - CO2/ilmanpaine-/lämpö-/ilmankosteusmittari 1 kpl - CO2/CO/VOC/ilmanpaine-/lämpö-/ilmankosteusmittari 1 kpl Lllllllllllll 8 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll Suojavarustus - Ilman lämpötila- ja kosteusmittari 1 kpl - Melumittari 1 kpl - Pikalämpömittarit 5 kpl - pH-paperi - Lämpötilaloggeri 1 kpl - Digikamerat 2 kpl - Ruttner ja näytteenottovarsi vesinäytteenottoa varten Suojalasit, hengityssuojain, suojavaatteet ja kertakäyttökäsineet Desinfiointiaineet ja -tarvik- Virkon-S ja alkoholipyyhkeet keet Kuljetukset Henkilöstö käyttää omia autoja työssä Viestintävälineet Viestintä hoidetaan puhelimilla, faksilla, sähköpostitse tai matkapuhelimilla (1 lankapuhelin ja 11 matkapuhelinta) Ympäristötalon kellarissa huoneessa nro 308 on ”valmiuspaketti. Paketti sisältää: Vesinäytteenottoa varten • 6 x 16 litran muovikanistereita näytteenottoa varten • 20 x 1 litran steriilejä Na-tiosulfaattia sisältäviä lasipulloja näytteenottoa varten Elintarvikenäytteenottoa varten • 50 x 500 ml muovipurkkeja näytteenottoa varten • 30 x 200 ml muovipurkkeja näytteenottoa varten Suojavarustus - 50 paria steriilejä kertakäyttökäsineitä - 200 kpl epästeriilejä kertakäyttökäsineitä - kengänsuojuksia, 100 paria - kengän-/saappaansuojuksia, 200 paria - kertakäyttömyssyjä, 20 kpl - suusuojuksia, 150 kpl - hiukkassuodatinmaski - kaasumaski Lllllllllllll 9 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll - suojalaseja, 2 kpl - kertakäyttöhaalareita (chemical protective), 5 kpl - kertakäyttöhaalareita, 20 kpl Näytteiden tutkimisessa on käytettävä pikamenetelmiä perinteisten, hyväksyttyjen menetelmien rinnalla, jotta alustava vastaus saadaan mahdollisimman pian. 2.1.2 Laboratoriopalvelut Pietarsaaren kaupunki ja Oy Snellmanin Lihanjalostus – Snellmans Köttförädling Ab ovat tehneet sopimuksen laboratoriotoiminnasta. Snellmanin Lihanjalostus huolehtii elintarvikkeiden ja rehun analysoinnista, veden mikrobiologisesta analysoinnista, säteilymittauksista ja eläinsalmonellan tutkimisesta. Näytteet, joita ei voida analysoida Pietarsaaressa, lähetetään alihankintana muihin laboratorioihin. Veden kemiallisten ja fysikaalisten parametrien tutkimisesta on tehty sopimus seinäjokelaisen SeiLabin kanssa. Laboratorioilla on erityistilanteiden varalta ympärivuorokautinen valmius ottaa analysoitavaksi elintarvike- ja talousvesinäytteitä ruokamyrkytys- ja vesiperäisiä epidemioita epäiltäessä. Yhteyshenkilöiden tiedot ovat Valmiuskansiossa A/yhteystiedot. Snellmanin Lihanjalostus Oy:n laboratorion lisäksi kuntayhtymän alueella on seuraavat laboratoriot: Sosiaali- ja terveysvirasto Kolpintie, Pietarsaari Pietarsaaren Vesi, Åminnen vesilaitos Häröntie 231, Pännäinen UPM-Kymmene Oyj Alholmintie, Pietarsaari 2.2 Tehostettu valmius Perusvalmiudesta on kyettävä siirtymään tehostettuun valmiuteen nopeasti ja saumattomasti. Suuronnettomuuden tai laajan erityistilanteen vaarassa valmius siirtyy perusvalmiudesta tehostettuun valmiuteen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LS-AVI) päättää tehostettuun valmiuteen siirtymisestä. Tehostettu valmius tarkoittaa sitä, että valvontakapasiteettia kohotetaan perusvalmiudesta kahden vuorokauden kuluessa. Tehostetun valmiuden saavuttamiseksi vähenLllllllllllll 10 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll netään valvontatutkimuksia ja toimintoja, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä. Kohotetussa valmiudessa tehostetaan tilanteen luonteesta riippuen säteilyriskin valvontaa, elintarvikevalvontaa tai juomaveden valvontaa. Ympäristöterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä tehostetaan etenkin epidemiologisten tietojen keruussa. Valmiuden tehostaminen edellyttää, että liikenneyhteyksiä, kuljetuksia ja huoltoa koskevat suunnitelmat toimivat ja että henkilöstö on valmistautunut ja tietää, miten menetellä. Toiminta tapahtuu normaaliajan säädöstenkin puitteissa, mutta valmiussäädökset ja väestönsuojelujärjestelmä voidaan ottaa käyttöön jo tehostetussa valmiudessa. 2.3 Täysvalmius Suuronnettomuuksien ja vaikeiden erityistilanteiden aikana siirrytään täysvalmiuteen. Täysvalmiuteen on siirryttävä 2-6 vuorokauden kuluessa. Miespuolisten viranhaltijoiden vapautusanomus mahdollisesta asevelvollisuudesta on tehty. Täysvalmius voi koskea aluetta tai koko maata. Täysvalmiuteen siirtymisestä päättää valtioneuvosto (hallitus). Näytteenottojen, tutkimusten ja näytteiden kuljetusten lisääntyminen edellyttävät työskentelyä useassa vuorossa sekä jatkuvaa päivystystä koko valvontasektorilla. Täysvalmiudessa otetaan kaikki voimavarat käyttöön ja keskitytään kriisitilanteesta selviytymiseen. Vähemmän tärkeät tehtävät saavat väistyä ja uusia tehtäviä tulee tilalle. Täysvalmiudessa ympäristöterveydenhuollon ja käytettävien laboratorioiden yhteistyötä tehostetaan siten, että laboratorio antaa näytevastaukset suoraan terveystarkastajille ja ympäristöterveydenhuollon päällikölle. Täysvalmiudessa tehtävät keskitetään lähinnä seuraavaan: näytteenotto elintarvikkeista ja talousvedestä, näytteiden kuljetus laboratorioon, hygieniavalvonta sairauksien leviämisen ehkäisemiseksi, säteilymittaukset, raportointi ja ympärivuorokautinen päivystys. Lllllllllllll 11 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll 3. Paikalliset uhat ja riskit sekä toimenpiteet vaaratilanteissa Seuraavassa käsitellään alueemme mahdollisia riskejä. Riskinarvioinnin mukaan todennäköisimpiä paikallisia riskejä ovat vesiperäinen epidemia vaikeissa sääolosuhteissa ja ruokamyrkytysepidemia suurissa yleisötilaisuuksissa, joissa tarjotaan ruokaa. 3.1. Talousvesi Toiminta-alueella on useita eri vesilaitoksia, sekä EU-vesilaitoksia että keskisuuria ja pieniä vesilaitoksia. Tiedot vesilaitoksista ja vastuuhenkilöistä ovat Valmiuskansiossa A/Talous- ja uimavesi. Suurimmat vesilaitokset ovat Åminnen vesilaitos, jolla on n. 20 000 kuluttajaa, Pedersöre Vatten Ab, jolla on n. 7 400 kuluttajaa, Uudenkaarlepyyn vesilaitos, jolla on n. 6 200 kuluttajaa sekä Luodon vesilaitos, jolla on n. 4 900 kuluttajaa. Kuluttajia on yhteensä n. 38 500. Pietarsaaren Vesi ja UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden vesilaitos käyttävät raakavetenä pintavettä. Muut vesilaitokset ovat pohjavesilaitoksia. Toiminta-alueen pohjavettä ei yleensä desinfioida kloorilla Luodon vesilaitosta lukuun ottamatta. Monet pienet vesilaitokset käyttävät kuitenkin UV-desinfiointia. Suurimmilla vesilaitoksilla tulisi olla suunnitelma erityistilanteita ja vaihtoehtoista vedenhankintaa varten: • Åminnen vesilaitoksella on useita varajärjestelmiä, jotka otetaan käyttöön seuraavassa järjestyksessä: Pedersöre Vatten Ab, UPM-Kymmene ja Luodon vesilaitos. Kriisitilanteessa voidaan siis liittyä suoraan olemassa oleviin johtoihin. Yhteenlaskettu kapasiteetti on 1000 - 2000 m³ vettä/vrk. Koska kaupungin normaali vedenkulutus on 6000 m³ vettä/vrk, joudutaan kriisitilanteissa turvautumaan säännöstelyyn. Lllllllllllll 12 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll • Pedersöre Vatten Ab:n alueen vedenjakelu perustuu pohjaveteen, jonka yhtiö ostaa Kovjoki Vatten Ab:ltä. Pedersöre Vatten Ab:n jakeluverkossa on vesisäiliöitä ja yhdysvesijohdot mm. Pietarsaareen ja kapasiteetti on n. 600 m3/vrk. • Uudenkaarlepyyn vesilaitos ostaa vetensä Kovjoki Vatten Ab:ltä. Pietarsaaren ja Kovjoki Vattenin välillä on ns. kriisivesijohto, jota voidaan käyttää molempiin suuntiin. Myös Oravais Vatteniin on yhteys. Lisäksi Uudenkaarlepyyn vesilaitoksella on Kainuunkankaalla oma vedenottamo, jota voidaan käyttää Kovjoki Vattenin veden ollessa käyttökelvotonta. • Luodon vesilaitoksella on vedenhankinnan yhteistyösuunnitelma. Kunnalla ja Pietarsaaren Vedellä on sopimus lisäveden ostamisesta. Lisäksi Luodon kunnassa on entinen oma vedenottamo, joka on nykyään poissa käytöstä. • Pienemmistä vesilaitoksista on eräillä vesiosuuskunnilla yhdysvesijohdot muihin vesilaitoksiin. Pienillä vesilaitoksilla ei ole vesijohtoja muihin vesilaitoksiin, joten vesi on kuljetettava kuluttajille esim. autoilla. Vedenhankinta saattaa vaikeutua, jos vedestä tulee pulaa tai jos talousvesi on saastunut. Vesiperäisen epidemian riski on huomattava vaikeissa sääolosuhteissa: • Rankkasade saattaa johtaa tulviin siten, että jätevesi nousee ylös kaivoista ja saattaa aiheuttaa pohjaveden likaantumista. • Jätevedenpumppaamot ja -puhdistamot saattavat joutua pumppaamaan jätevettä suoraan vesistöihin rankkasateen vuoksi. • Pohjaveden laatu heikentyy myös kuivuuden seurauksena, mikä on näkynyt etenkin rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamisena. Vedenpuute aiheuttaa kuitenkin harvoin erityisiä terveydelle haitallisia tilanteita. Vedenhankinnan muita mahdollisia erityistilanteita ovat: Lllllllllllll • patogeenisten mikrobien aiheuttama saastuminen, riski on huomattava • raakaveden kemiallinen saastuminen, riski on huomattava • vedenkäsittelyn virheet ja häiriöt, esim. pitkä sähkökatkos, riski on huomattava • sinilevän aiheuttama saastuminen, riski on vähäinen 13 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll • terrorismi tai ilkivalta, riski ei ole todennäköinen Vesiperäistä epidemiaa epäiltäessä ei pidä odottaa epidemian vahvistumista laboratoriokokeissa, vaan: • asiasta ilmoitetaan terveyskeskukseen ja talousvettä toimittavalle laitokselle • vettä käyttäville annetaan välittömästi tieto veden saastumisesta • kielletään veden käyttäminen juomavetenä tai annetaan ohjeet siitä, että vettä on keitettävä 5 – 10 minuuttia • otetaan riittävästi vesinäytteitä tutkimuksia varten • talousveden desinfioinnin aloittaminen /tehostaminen epidemian leviämisen estämiseksi • jos on sairastuneita, kutsutaan koolle ruokamyrkytys- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitysryhmä, ks. Toimintasuunnitelma ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä. • aloitetaan epidemian laajuuden selvittäminen yhteistyössä vesilaitoksen kanssa • järjestetään tarvittaessa vaihtoehtoinen vedentoimitus Saastuminen tautia aiheuttavilla mikrobeilla Pinta- ja tekopohjavesi on aina käsiteltävä ja desinfioitava ennen kuluttajille jakamista. Käsittelemätön ja desinfioimaton pohjavesi on pintavettä haavoittuvampaa mikrobiologiselle saastumiselle. Jos näytteessä todetaan yksittäinenkin Escherichia coli, enterokokkeja tai koliformisia bakteereja, tulee terveydensuojeluviranomaisen aina reagoida asiaan ja varmistaa tulos mahdollisimman pikaisesti ottamalla uuden näytteen. Talousveden kemiallinen saastuminen Syynä voi olla raakavesilähteen saastuminen, prosessikemikaalin väärä annostus vesilaitoksella tai esim. liikenneonnettomuus. Syanobakteerien määrän lisääntyminen Vesilaitoksen tulee seurata syanobakteerien (sinilevän) esiintymistä raakavesilähteessä. Etenkin pintavesissä voi olla suuria esiintymiä alkukesästä. Suurin osa syanobakteereista poistuu vedenkäsittelyn alkuvaiheissa saostuksen, selkeytyksen ja suodatuksen yhteydessä. Jos talousvedessä esiintyy > 1,0 µg/l mikrokystiiniä, on tiedotettava käyttörajoituksisLllllllllllll 14 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll ta. 3.2 Uimavesi Uimarantojen erityistilanteet johtuvat useimmiten uimaveden saastumisesta fekaalisilla mikrobeilla tai syanobakteeriesiintymästä. Ruokamyrkytysten ja vesivälitteisten epidemioiden selvitysryhmä on kutsuttava koolle myös uimaveden aiheuttamaa epidemiaa epäiltäessä, ks. Toimintasuunnitelma ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä. 3.3 Ravinto Sosiaali- ja terveysviraston alueella on mittavaa ja monipuolista elintarviketeollisuutta sekä runsas etnisten kahviloiden ja ravintoloiden kirjo. Alueella on yhteensä n. 400 elintarvikekohdetta, joista 12 on ns. eläinperäisiä laitoksia, 14 leipomoita, 86 vähittäismyyntipaikkoja ja 99 kahviloita ja ravintoloita. Suuria yleisötilaisuuksia järjestetään alueellamme n. 10 kertaa vuodessa. Lisäksi alueella on yli 900 alkutuotannon yksikköä. Alueellamme valmistettuja elintarvikkeita myydään koko maassa. Pietarsaaren kautta on myös tuontia ja vientiä. Ruokamyrkytysriski on arvion mukaan suurin suurissa yleisötilaisuuksissa, joissa tarjotaan ruokaa. Tiedotusvälineiden aktiivisesta seuraamisesta huolimatta saattaa käydä niin, että tiedot kaikista tilaisuuksista ja liikuteltavista tiloista eivät tule terveysvalvonnan tietoon eikä niitä niin ollen valvota. Koska elintarvikehuoneistoille ei enää vaadita ennakkohyväksyntää eläinperäisiä elintarvikkeita käsitteleviä laitoksia lukuun ottamatta, lisääntyy riski sille, että terveysvalvonta ei tunne kaikkia yhteistoiminta-alueemme toimijoita. Elintarvikkeisiin liittyviä tuntemattomia riskejä lisää myös se, että elintarvikkeita käsitellään nykyään globaalisti ja osittain Internet-kaupan välityksellä. Tietokoneella / Tarkastaja-ohjelmassa on luettelo valvontakohteista ja terveysvalvonnan kokoushuoneessa valmiuskansiossa A on luettelo tärkeimmistä kohteista. Elintarvikehuollon erityistilanteita ovat: • Lllllllllllll ruokamyrkytysepidemia, epidemiariski on huomattava 15 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll • ruoasta aiheutuvat vakavat allergiset reaktiot, jotka johtuvat puutteellisesta tiedotuksesta, riski on huomattava, mutta koskee yksittäisiä henkilöitä • huolimattomuus ja vilppi elintarvikemerkinnöissä ovat lisääntymässä, riski on huomattava ja saattaa koskea suurta aluetta • elintarvikkeiden saastuminen, esim. vieraat aineet, riski on mahdollinen • terrorismi tai ilkivalta, riski ei ole todennäköinen Viime vuosina useimmat ruokamyrkytysepidemiat on aiheuttanut norovirus. Lisäksi on todettu Yersinia pseudotuberculosis-, B. cereus-, C. perfringens-, S. Aureus-, L. mono- cytogenes- ja salmonellaepidemioita. Yleisimpiä epidemioiden välittäjiä ovat nykyään vihannekset ja vihannestuotteet, seuraavina ovat liha ja lihavalmisteet. Ruokamyrkytys-termillä tarkoitetaan arkikielessä sairautta/oireita, jotka syntyvät kelvottomien elintarvikkeiden nauttimisen jälkeen. Oireisiin kuuluvat usein ripuli, oksentelu tai vatsakipu. Kaikki ruokamyrkytykset eivät kuitenkaan johdu myrkytyksestä eli toksisen ainesosan nauttimisesta. ”Ruokamyrkytykset” voidaan jakaa karkeasti kolmeen syntytapaan: 1. Myrkytys: elintarvikkeen luontaisten tai siinä muodostuneiden toksiinien aiheuttama (esim. enterotoksiinia muodostuu Stafylococcus aureus -bakteerin kasvaessa elintarvikkeessa, kalan histamiini jne.) 2. Infektio: elävät mikro-organismit kiinnittyvät suolenseinämään ja infektoivat ihmisen (esim. Salmonella) 3. Myrkytyksen ja infektion välimuoto (esim. Clostridium perfringens) Epidemia edellyttää yleensä ainakin kahta tapausta, joilla on todennäköisimmin yhteinen altistus. Botulismia epäiltäessä yksittäinen tapaus luetaan ruokamyrkytysepidemiaksi. Tapausten rajoittuessa samaan kotitalouteen on kyse perhe-epidemiasta. Vähintään viittä sairastunutta koskeva epidemia (botulismia epäiltäessä yhtä henkilöä koskeva) tehdään ilmoitus RYMY-järjestelmään. Tieto välittyy järjestelmän kautta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ja sieltä edelleen asianomaiselle aluehallintovirastolle (AVI) ja sairaanhoitopiirille sekä Eviralle ja Valviralle. Myös kemikaalien saastuttamat elintarvikkeet voivat aiheuttaa epidemian (esim. aniliinijohdannaisen saastuttama ruokaöljy Espanjassa vuonna 1980 ja melamiini kiinalaisissa Lllllllllllll 16 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll maitotuotteissa vuonna 2008). Terrorismi ja ilkivalta saattavat olla mahdollinen riski tulevaisuudessa. Ravinnon kontaminoituminen radioaktiivisista aineista saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä paikallinen ja alueellinen ongelma laskeuman tai ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena tai ydinaseiden vuoksi. Näitä asioita käsitellään kohdassa 3.8. Yhteistoimintaalueelle on perustettu ruokamyrkytysten ja vesivälitteisten epidemioiden selvitysryhmä. Selvitysryhmä kutsutaan koolle epidemiaa epäiltäessä ja se vastaa epidemian selvittämiseksi tarvittavien tutkimusten suorittamisesta. Lisätietoja selvitysryhmästä on ohjeessa Toimintasuunnitelma ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä, joka on valmiuskansiossa A /Elintarvikkeet & riskit. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät: Epidemiaa epäiltäessä aloitetaan välittömästi epidemian rajoittamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Vakavimpia ovat EHEC- ja Clostridium botulinum-epidemiat, koska ne voivat usein johtaa kuolemaan. Nuo epidemiat on selvitettävä ennen kaikkia muita tehtäviä. Myös listeria- ja norovirusinfektiolla saattaa olla vakavia seurauksia heikentyneen vastustuskyvyn omaaville sekä aliravituille ja vanhuksille ja ne saattavat jopa johtaa kuolemaan. Terveysvalvonta ottaa epidemian syyn ja laajuuden selvittämiseksi tarvittavat elintarvike- ja/tai hygienianäytteet, kerää lisätietoja elintarvikkeiden käsittelystä sekä suorittaa tarvittavat tarkastukset. Jos kyseisen ruokamyrkytyksen aiheuttajaksi epäiltyä elintarviketta on jäljellä, otetaan siitä runsaasti näytteitä. Suositellaan, että osa näyteaineistosta pakastetaan mahdollista myöhempää tutkimusta varten. Suosituksena on vähintään 300 g /näyte, muussa tapauksessa pienemmät määrät riittävät. Terveysvalvonta vastaa myös yhteydenpidosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) ja Elintarviketurvallisuusvirastoon (Evira). Mahdollisten vakavien allergisten reaktioiden riski on yleistynyt allergeenisista ainesosista ilmoittamatta jättämisen vuoksi tai tuotteen kontaminoitumisriskin vuoksi. Virhe on vakava, koska allergeenit saattavat aiheuttaa vakavia allergiareaktioita, jopa hengenLllllllllllll 17 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll vaarallisen allergisen reaktion (ns. anafylaktinen sokki). Terveysvalvonnan tulee olla valmis toimimaan nopeasti vaaran rajoittamiseksi epäiltäessä virheellistä ilmoitusta elintarvikkeen sisällöstä. Asiasta tehdään ilmoitus lääninhallitukseen ja Eviraan. Evira lähetää tarvittaessa edelleen RASFF-ilmoituksen. Lisäksi terveysvalvonnan tulee varautua toimimaan nopeasti, jos Eviralta tulee RASFFilmoitus elintarvikkeesta, jota saattaa olla myynnissä yhteistoiminta-alueellamme. RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) = elintarvikkeita ja rehuja koskeva EU:n nopea hälytysjärjestelmä. Epidemian rajoittuessa meidän yhteistoiminta-alueellemme huolehtii tartuntatautilääkäri väestön terveyttä koskevasta tiedotuksesta ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö ravinnon/veden laatua koskevasta tiedotuksesta. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö huolehtii siitä, että terveysvalvonnalla on aina resursseja saatavilla olevien tietojen julkaisemiseen ja päivittämiseen terveysvalvonnan kotisivulla sekä ruotsiksi että suomeksi. Terveysvalvonnan menettelytapa elintarvikkeen tai veden aiheuttamaa myrkytystä epäiltäessä on kuvattu ohjeessa Toimintasuunnitelma ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä”. Suunnitelma on valmiuskansiossa A/Elintarvikkeet & riskit. 3.4 Kulutustavaran tai kuluttajapalveluksen aiheuttamat onnettomuudet Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) edellyttää, että kunnallinen tuoteturvallisuusvalvonta kykenee toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla kuluttajien turvallisuutta koskevissa tilanteissa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehtävänä ei ole onnettomuustilanteessa tehdä pelastus- tai evakuointitoimia eikä ottaa tilanteen johtoa haltuunsa, koska se on pääsääntöisesti pelastustoimen tehtävä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnalla on sen sijaan tärkeä tehtävä varmistua siitä, että palvelun suorittaminen on keskeytetty kuluttajaturvallisuuslain väliaikaista kieltoa koskevan 35 §:n mukaisesti. Kiireellisissä tapauksissa väliaikainen kielto voidaan antaa palveluntuottajalle nopeasti. Kuuleminen voidaan hoitaa suullisesti Lllllllllllll 18 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll tai ohittaa kokonaan vaativassa tilanteessa. Pääsääntönä on kuitenkin kirjallinen kuuleminen. Keskeytettäessä palvelua kiireellisessä tapauksessa, jossa toiminnanharjoittaja ei suostu kuluttajaturvallisuusvalvonnan kehotukseen vapaaehtoisesti, voidaan asiasta keskustella poliisin tai pelastusviranomaisten kanssa. Poliisilla ja pelastusviranomaisilla on käytössään tehokkaita valvontakeinoja, jotka sopivat kuluttajille välitöntä vaaraa aiheuttaviin tilanteisiin. Erityistilanteet tulee tunnistaa riittävän aikaisessa vaiheessa. Sen vuoksi on tärkeää, että kuluttajaturvallisuusvalvonta seuraa valvontaympäristöään seuraamalla tiedotusvälineitä päivittäin ja analysoimalla muiden valvonta-alueiden valvonnan ja muiden viranomaisten kautta tulevaa tietoa. Vaarallisten kulutustavaroiden osalta otetaan yhteys Tukesiin, joka joko ottaa asian hoitaakseen tai antaa kunnalle ohjeet asian hoitamisesta. Tuoteturvallisuuden poikkeustilanteisiin voivat kuulua: • moottorikelkkasafarilla ollut turistiryhmä on ajanut sulaan veteen • useita ihmisiä on jäänyt jumiin pysähtyneeseen hiihtohissiin ja paleltunut • yksi ihminen on menehtynyt huvipuistolaitteessa tapahtuneessa onnettomuudessa Johdon valmistelut erityistilanteiden varalta: • varaa riittävät henkilöresurssit erityistilanteiden hoitamiseen • kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistuneen henkilöstön jatkuva koulutus • järjestä tapahtumakirjanpidon ylläpitäminen erityistilanteessa • valmistaudu tiedottamaan erityistilanteista • tue terveystarkastajaa riskien arvioinnissa ja tilapäisen kieltopäätöksen valmistelussa KULUTTAJATURVALLISUUDEN ERITYISTILANTEISSA TOIMIMINEN 1. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia siitä, että palvelun tuottaminen keskeytetään esim. tilanteessa, jossa kuluttajille aiheutuu vaaLllllllllllll 19 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll raa. Ei voida pitää itsestäänselvyytenä, että onnettomuuden tapahduttua tai vaaran tultua ilmi toiminnanharjoittaja lopettaa vaaraa aiheuttavan toiminnan. Sen vuoksi toiminnanharjoittajalta on saatava kirjallinen selvitys tai asiaan on puututtava valvontakeinoilla. Valvontaviranomaisen on varmistuttava siitä, että vaara on poistettu tai palvelu lopetettu, jos se on tarpeen lopettaa. Esimies tulee pitää jatkuvasti tietoisena tilanteesta. 2. Tapahtumat on kirjattava myöhempiä selvittelyitä, esim. poliisiselvityksiä varten. Muistiinpanot voidaan tehdä esim. taulukkomuotoon (tapahtuma/toimenpide, kellonaika, havainto/päätös/toimenpide, vastuuhenkilö). 3. Toiminnanharjoittajan on kuluttajaturvallisuuslain 8 §:n mukaan ilmoitettava valvontaviranomaiselle syntyneistä vaaratilanteista tai tapahtuneista onnettomuuksista. Valvontaviranomaisen on ilmoitettava asiasta oma-aloitteisesti tilanteissa, joissa ilmoitusta ei tule. Ilmoituslomake on Tukesin nettisivuilla. 4. Erityistilanteissa on oltava yhteydessä Tukesiin ja aluehallintovirastoon jo varhaisessa vaiheessa. Eräissä tapauksissa Tukes voi ottaa tilanteen hoitamisen kokonaan haltuunsa. Lähtökohtana on kuitenkin, että erityistilanteet hoidetaan loppuun saakka kunnassa. 5. Erityistilanteiden jälkivalvonnalla viranomainen varmistaa, että toiminnanharjoittaja on suorittanut riittävät toimenpiteet. 3.5 Tietosuoja ja tietojärjestelmän häiriöt Terveysvalvonta käyttää Digian Tarkastaja-ohjelmaa kohteiden kirjaamiseen ja valvontaan. Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ICT-osasto vastaa tietojärjestelmän toiminnasta. Henkilöstöä on neuvottu vaihtamaan henkilökohtaiset salasanansa säännöllisesti. Sosiaali- ja terveysviraston palvelin päivittää virustorjuntaohjelman tietokannan ja palomuurin automaattisesti. Työtiedostot ja Tarkastaja-ohjelma varmuuskopioidaan päivittäin. Lllllllllllll 20 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll Jos tietojärjestelmä kaatuu, tehdään muistiinpanot käsin paperille. Terveysvalvonnalla on valmius rutiinien suorittamiseen tietojärjestelmän kaatumisesta huolimatta. Tärkeimmät asiakirjat ja kohdeluettelo ovat myös paperimuodossa. Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmistä on valittu vastaamaan terveystarkastaja. Häiriöiden yhteydessä vastuuhenkilön on ensiksi kartoitettava ongelman luonne ja laajuus. Monet pienet ja suuremmatkin tietojärjestelmien häiriöt korjaantuvat, kun tietokone käynnistetään uudelleen. Ellei se auta, otetaan yhteys ICT-osastoon, joka selvittää ongelman. Vikailmoitus: - Kirjoita muistiin mahdolliset vikailmoitukset, kirjaudu ulos ja käynnistä tietokone uudelleen. - Tietotekniikkahenkilöstö tarvitsee sinulta seuraavat tiedot: - Nimi, osasto ja yhteystiedot - Tietokoneen nimi, esim. MHS1234 (keltainen tai valkoinen tarra) - Hyvä ongelmankuvaus (esim. mikä ohjelma on lakannut toimimasta) Suurin osa Ympäristötalon kiinteistä puhelimista on ns. IP-puhelimia, jotka eivät toimi tietojärjestelmän kaatuessa. Faksia ei ole kytketty tietotekniikkajärjestelmään, ja sitä voidaan käyttää tarvittaessa lankapuhelimena. Myös eläinlääkärin vastaanottohuoneissa Pietarsaaressa, Uudesskaarlepyyssä ja Pännäisessä on n.k. analooginen puhelin. Päälliköllä, terveystarkastajilla ja eläinlääkäreillä on matkapuhelimet. 3.6 Kemialliset onnettomuudet Merkittävä riskitekijä on veden, maaperän ja ilman saastuminen kemikaalionnettomuuksien yhteydessä. Todennäköisimpiä kemikaalionnettomuuksia ovat kuljetusonnettomuudet, kemikaalien vuotaminen maaperään, vesistöön ja viemärijärjestelmään, tulipalot ja räjähdykset sekä teollisuuden laitteiden käyttövirheet ja vauriot. Yleisimpiä kemikaalivarastoja ovat palavien nesteiden varastot huoltamoiden ja satamien Lllllllllllll 21 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll yhteydessä, ammoniakkivarastot kylmälaitteita varten ja kloorivarastot vedenpuhdistusta varten sekä rikkihappovarastot niillä paikkakunnilla, joilla on kemiallista puunjalostusta. Pietarsaaressa suurimmat riskit esiintyvät kaupungin keskustassa ja kaupungin pohjoisosissa. Riskit aiheutuvat mittavasta teollisuudesta, satamasta ja tieliikenteestä. Kaupungin keskustan halki kulkevaa rautatietä pitkin ei enää nykyään kuljeteta vaarallisia aineita. Satamaan tulee lipeää ja öljyä, kun taas vientituotteet koostuvat lähinnä puu- ja paperiteollisuuden tuotteista. Pietarsaaren ensisijaiset kemialliset riskikohteet ovat UPMKymmene ja Outokumpu Stainless Tubular Products Oy Ab. Pelastuslaitos on laatinut kemikaalintorjuntasuunnitelmat UPM-Kymmenelle ja Outokumpu Stainless Tubular Oy Ab:lle. Suunnitelmat ovat osa kaupungin pelastussuunnitelmaa. Suunnitelmat sisältävät yritysten sisäisen pelastusorganisaation henkilö- ja yhteystietoineen, kemikaaliluettelon sekä mahdollisten yhteistyökumppaneiden yhteystiedot. Luodon kunnan suurimmat riskikohteet ovat Holmin keskustassa ja kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla teollisuusalueella. Tie 749 muodostaa Luodossa merkittävän riskin. Pedersören kunnan suurimmat riskikohteet ovat Nautor ja Varax sekä vaarallisten aineiden kuljetukset Eurooppatie 8:lla ja rautatiellä. Uudenkaarlepyyn suurimmat riskikohteet ovat KWH-Mirka, Nyko Frys, Prevex, Ekopaint, Eur-Mark sekä veneenrakennusalan eri yritykset. Vaarallisten aineiden kuljetusta pohjavesialueella esiintyy sekä rautatiellä että Eurooppatie 8:lla. Toiminta-alueella esiintyy siis vaarallisten aineiden kuljetusta sekä rauta- että maantiellä. Kemikaalit koostuvat mm. polttoaineesta, hapoista, lipeästä sekä myrkyllisistä ja palavista kemikaaleista. Myös huoltoasemilla on pieni kemikaalivarasto. Pelastusviranomaiset vastaavat pelastus- ja torjuntatoimien yleisestä johdosta ja koordinoinnista kemiallisten riskiolosuhteiden aikana. Terveysvalvonnan tehtävänä on: Lllllllllllll • avustaa tarvittaessa pelastusviranomaista • arvioida terveysvaara • tarvittaessa huolehtia näytteenotosta 22 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta on perustettu Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskus (C-osaamiskeskus). Siihen kuuluvat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Myrkytystietokeskus, puolustusvoimat, keskusrikospoliisi, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERIFIN), Pelastusopisto ja Valvira. Osaamiskeskuksen päivystys (0800 411415) antaa asiantuntija-apua kemiallisissa uhkatilanteissa. 3.7 Eläinlääketieteelliset riskit Eläinlääkintäviranomainen vastaa sekä eläinten terveyden ja sairauksien hoidosta että eläinperäisten elintarvikkeiden alkutuotannon valvonnasta, eläinten pidon valvonnasta, eläintensuojelusta ja eläintautien ehkäisystä. Zoonoosilla tarkoitetaan ihmisten ja eläinten välillä tarttuvaa tautia. Zoonoosien aiheuttajina voivat olla virukset, bakteerit, sienet ja loiset. Zoonoosit ovat kansanterveydellisesti merkittäviä tauteja ja epidemioiden aiheuttajia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tartunta voi tapahtua suoraan läheisessä kontaktissa koti-, hyöty- lemmikki- tai luonnoneläimeen tai välillisesti esimerkiksi elintarvikkeiden, veden tai hyönteisten välityksellä. Kantajaeläimessä taudinaiheuttaja voi olla oireeton tai lieväoireinen, mutta ihmiseen tarttuessaan tauti voi aiheuttaa hyvin vakavan sairauden. Eräät zoonoosit, esimerkiksi pernarutto, soveltuvat myös mikrobien vahingolliseen käyttöön biologisina aseina. Eläinten joukkosairastumiset tai -kuolemat tai eläimen poikkeuksellinen sairaus voivat herättää eläinlääkärissä epäilyn vastustettavan zoonoosin esiintymisestä. 3.7.1 Eläinlääketieteellinen epidemia Paikallisissa poikkeusoloissa tavanomaista toimintaa supistetaan ja keskitytään lähinnä akuutteihin sairaustapauksiin, eläintensuojeluun ja kiireellisiin viranomaistehtäviin. Lllllllllllll 23 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll Eläinlääkärit työskentelevät sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston että Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran alaisuudessa. Toiminnan perustuessa valmiuslakiin, säteilyvaaran esiintyessä tai kun on kyse tarttuvista eläintaudeista (esim. sikarutto, suu- ja sorkkatauti), menetellään läänineläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Poikkeustilassa johtovastuu siirtyy Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Suu- ja sorkkatauti ja sikarutto ovat valtakunnallisia toimenpiteitä vaativia sairauksia. Niihin liittyvissä tilanteissa eläinlääkäri ottaa yhteyden läänineläinlääkäriin. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolla on valmiusohjelma ja tarvikevarasto tartuntatautien varalta. Läänineläinlääkäri voi määrätä kunnaneläinlääkärin hoitamaan myös saman aluehallintoviraston alueella sijaitsevan toisen kunnan tehtäviä ja Eviralla on vastaava oikeus koko maan kaikkien eläinlääkärien suhteen. Osalla kunnaneläinlääkäreistä on valmiuseläinlääkärin koulutus ja heitä käytetään ensisijaisesti näissä tilanteissa. Meidän alueellamme ei ole nykyään valmiuseläinlääkäriä. Lisätietoja Euroopassa esiintyvistä tarttuvista eläintaudeista on scfach-nettisivuilla. Osoitteessa www.epiwebb.se on paljon tietoa ja videoleikkeitä epizoottisista sairauksista. Myös ETT:n kotivuilla on tietoa niistä. Eläinlääkintähuollon lainsäädännössä otsikon ”D: Eläintaudit” alla on ohjeet mm. toimenpiteistä, torjunnasta ja desinfiointitoimenpiteistä vakavan tai tarttuvan eläintaudin toteamisen tai epäilyn yhteydessä. Siipikarjan lintuinfluenssaepidemiatilanteessa on pyrittävä minimoimaan lintujen kanssa työskentelevien koskevassa henkilöiden tartuntavaara. varautumissuunnitelmassa on Kansallisessa influenssapandemiaa liitteesä 5 ”ihmisten tartuntavaaran vähentäminen siipikarjan lintuinfluenssaepidemian yhteydessä” selvitetty, miten toimia tällaisessa tilanteessa. Liite on valmiuskansiossa A/ Eläinlääketieteeliset riskit. Lllllllllllll 24 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll Alueella on yksi hygieenikkoeläinlääkärin virka, valvonaeläinlääkärin virka ja 2,7 kunnan-/kaupungineläinlääkärin praktikkovirkaa. Sijaisten löytäminen erityistilanteiden aikana on haasteellista, koska hoitovapaiden aikanakin on ollut vaikeaa saada sijaisia. Ellei epidemia ole levinnyt läheisille yhteistoiminta-alueille, voi yhteistyö niiden kanssa olla tarpeen välttämättömän eläinlääkintähuollon turvaamiseksi hätätilanteissa. Läänineläinlääkäri johtaa aina näiden eläintautien torjuntaa. Yhteystiedot, joita tarvitaan vakavan tai tarttuvan eläintaudin epäilyn tai toteamisen yhteydessä, ovat valmiuskansiossa A/Yhteystiedot. 3.7.2 Sähkökatkokset Pitkät sähkökatkokset saattavat aiheuttaa maatiloilla sekä eläintensuojelu- että ympäristöongelmia. Ongelmia saattaa syntyä mm. ilmanvaihdon ja konelypsyn lakatessa toimimasta. Sähkönjakeluyritykset vastaavat sähkön saannista ja sähköverkon toiminnasta. Siitä huolimatta yksityisasiakkailla itsellään tulee olla valmius lyhyehköjen sähkökatkosten varalta. Valmiutta varten saattaa olla tarpeen hankkia generaattoreita. Kuntayhtymän alueella on seuraavat sähkönjakeluyritykset: Pietarsaren energialaitos, Herrfors Oy Ab, Katternö Ab Oy, Esse Elektro-Kraft Ab ja Uudenkaarlepyyn voimalaitos. Eläinsuojien yli vuorokauden kestävissä sähkökatkoksissa on eläintensuojelua valvottava kyseisissä paikoissa (erityisesti sikaloissa, maitotiloilla ja siipikarjatiloilla). 3.7.3 Tulipalot Eläinsuojien suurten tulipalojen yhteydessä on eläinlääkärin tehtävänä arvioida eläinten tila, hoidetaanko niitä vai lopetetaanko ne sekä arvioida, onko mahdollinen päätös siirtää eläimet tilapäiseen säilytyspaikkaan sopiva kyseisille eläimille. Päivystävä eläinlääkäri Lllllllllllll 25 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll on mukana palopaikalla päivystysaikana. Keuhkopöhö & neurologiset oireet → huono ennuste → kenttäolosuhteissa lopettaminen on ainoa vaihtoehto eläintensuojelun kannalta. Eläinten voinnin huomattava kohentuminen vuorokauden kuluessa → hyvä ennuste. Tulipalolta pelastettua karjaa on valvottava useita päiviä mahdollisen jälkihoidon tarpeen varalta. 3.8 Säteilyvaaratilanteet Säteilyvaaratilanteella tarkoitetaan uhkaavaa tai toteutunutta tapahtumaa, jonka seurauksena väestö sekä pelastus- ja suojelutoimiin osallistuvat työntekijät voivat altistua ionisoivalle säteilylle normaalia enemmän. Säteilyvalvontaan osallistuvat säteilyturvakeskus, sisäasiainministeriö, ilmatieteen laitos ja puolustusvoimat. Vastuu on jaettu siten, että kukin yksittäinen sektori huolehtii niistä toimenpiteistä, jotka tilanne aiheuttaa omalle hallinnonalalle. Poikkeusoloissa säteilyturvakeskus toimii asiantuntijaviranomaisena ja keskuslaboratoriona. Säteilyturvakeskuksella on myös alueellinen laboratorio Rovaniemellä. Lisäksi n. 30 paikallislaboratoriota on sitoutunut huolehtimaan elintarvikkeiden ja ympäristönäytteiden radioaktiivisuusmittauksista. Yhteistoiminta-alueellamme on yksi radioaktiivisuusmittari Snellmanin Lihanjalostuksen laboratoriossa. Säteilyvaaratilanteessa kunnan pelastusviranomaiset vastaavat väestön varoittamisesta ja toimintaohjeiden antamisesta, huolehtivat säteilymittauksista ja tiedottavat omasta toiminnastaan. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät keskittyvät lähinnä itse tapahtuman jälkeiseen valvontaan sekä tarvittaessa elintarvike- ja vesinäytteiden ottamiseen. Yhteistyö ympäristönsuojelutoimen kanssa on tärkeää erityisesti jätteidenkäsittelyn kannalta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on: Lllllllllllll • avustaa säteilyturvakeskusta riskinarvioinnissa • arvioida rajoittavien toimenpiteiden tarve altistuksen välttämiseksi 26 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll • tarvittaessa avustaa näytteenotossa (tulokset lähetetään STUK:iin ja Eviraan) • terveysvalvonta toimittaa ohjeita, jotka koskevat esim. elintarvikkeiden ja talousveden suojaamista, käyttöä ja puhdistamista, elintarvikkeiden hankintaa ja talouksia, vihannestuotantoa, kauppaa ja eläintenpitoa, sekä valvoo ohjeiden noudattamista. Säteilyturvakeskus määrittää ravinnon radioaktiivisuuden toimenpideraja-arvot, sosiaalija terveysministeriö talousveden. Sisäasiainministeriön laatima opas 38/2012 ”Säteilyvaaratilanteet – toimijoiden vastuut ja tehtävät” on valmiusmapissa C. Konsultointi: Ensisijaisesti Snellmanin Lihanjalostus, laboratorio, puh. 06 786 6319 Säteilyturvakeskus / STUK, vaihde puh. 09 759 881 3.9 Muut riskitekijät Tahallisesti aiheutettujen vaaratilanteiden valmiutta on vaikea ennakoida. Esimerkiksi Internetin kautta voi kuka tahansa löytää tietoja tarvikkeista ja tavoista vaaran aiheuttamiseksi. Tuollaisissa vaaratilanteissa noudatetaan yleisiä periaatteita. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat tahallisesti aiheutetut sähkökatkokset voivat muodostaa mahdollisen uhan. Ne voivat vaikeuttaa esim. veden tai elintarvikkeiden jakelua, polttoaineen saatavuutta ja oleskelutilojen lämmitystä. Elintarvikkeiden tai juomaveden tahallinen saastuttaminen koskee yleensä pienehköä ryhmää, mutta sillä on suuria välillisiä taloudellisia ja psykologisia vaikutuksia ja se vaatii runsaasti viranomaisten resursseja. Esimerkiksi suojaamattoman säteilylähteen tahallinen sijoittaminen yleiselle paikalle on mahdollinen uhka. Biologisista ja kemiallisista aseista on tullut vakavasti otettava uhkatekijä. Terrorismin uhka kohdistaa huomion valmiuteen kyetä tunnistamaan ja torjumaan mikrobien ja tokLllllllllllll 27 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll siinien aiheuttamia sairauksia. Bioaseina voidaan käyttää useita eri bakteereja, viruksia ja toksiineja, mutta todennäköisimmät ovat: Bacillus anthracis (pernarutto), Yersinia pestis (rutto), Franciscella tularensis (jänisrutto), isorokko (variola major), botulismi (Clostridium botulinum -toksiini) sekä verenvuotokuumeet (Ebola, Marburg, Lassa, Machupo). Koska tilanteen tunnistaminen vie aikaa, johtaa se väistämättä siihen, että altistuneiden henkilöiden määrä lisääntyy. Biologiset aseet voivat levitä veden, elintarvikkeiden tai ilman välityksellä. Valvonnassa ja toimijoille tiedottamisessa tähdennetään ulkopuolisten pääsyn estämistä vesilaitoksiin, alkutuotantotiloille ja tuotantolaitoksiin. 4. TOIMINTAVALMIUS Onnettomuustilanteessa ympäristöterveydenhuollon toiminta noudattaa pääpiireittäin seuraavaa kaavaa: - ensinäytteet ja lisävaaran torjunta - riskinarviointi ja vaaran torjunta - toistuva arviointi - turvallisuuden palauttaminen ja jatkonäytteet - tarvittaessa alueen väestön evakuointi 4.1 Hälytystilanteet Ympäristöterveydenhuoltoon saattaa tulla ilmoitus monelta eri taholta. Tilanteen luonteen ja laajuuden mukaan päätetään, ilmoitetaanko asiasta edelleen ja mille taholle. Jos kyseessä on vakava tilanne, joka vaatii yhteistyötä pelastustoimen kanssa ja ilmoitus tulee muulta taholta kuin hälytyskeskuksesta tai pelastustoimesta, on ilmoituksen oikeellisuus tarkistettava ja varmistettava, että hälytyskeskus saa tiedon puhelimitse. Ympäristöterveydenhuollossa häiriöilmoituksen vastaanottanut ja tarkistanut henkilö toimittaa ilmoituksen edelleen ympäristöterveydenhuollon päällikölle ja muille terveystarLllllllllllll 28 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll kastajille. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö tiedottaa asiasta puolestaan häiriön luonteesta riippuen johtavalle lääkärille, tartuntatautilääkärille, asiantuntijainstituutioille sekä laboratorioon, jonne mahdolliset näytteet toimitetaan. 4.2 Tiedotus Viranomaisilla on tiedotusvelvollisuus. Tiedotus voidaan hoitaa paikallisten sanomalehtien eli Österbottens Tidningin, Pietarsaaren Sanomien, Vasabladetin ja Pohjalaisen kautta, paikallistelevisiossa, paikallisilla radiokanavilla, tiedotteella sekä ympäristöterveydenhuollon kotisivuilla. Oikeanlaisella tiedotuksella voidaan sekä torjua vaara että estää tarpeetonta huolestuneisuutta. Tiedotus ei saa olla ristiriitaista. Tiedotuksen tarve ja laajuus määräytyvät tapauskohtaisesti. Ympäristöterveydenhuolto tiedottaa riskioloista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä paikallisesti. Keskusviranomaiset ja aluehallintovirastot tiedottavat laajempaa aluetta koskevista vaaratilanteista. Ks. myös Ympäristöterveydenhuollon viestintäsuunnitelma, joka on valmiuskansiossa A. Kunnan alueella esiintyvässä kemikaalionnettomuuden vaaratilanteessa tiedotuksesta vastaa pelastuspäällikkö. Terveysriskeihin liittyvän vaaratilanteen aiheuttaneen yrityksen tulee ilmoittaa asiasta välittömästi ympäristöterveydenhuoltoon. Yleisölle tiedottaminen tulee toteuttaa yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa siten, että ympäristöterveydenhuolto tiedottaa terveysriskeistä ja yritys tiedottaa prosesseista ja vaaran syystä. Säteilytilanteissa tiedotuksesta vastaa säteilyturvakeskus. Vakavissa erityistilanteissa käännytään keskusviranomaisten puoleen, joilla on oikeus radiotiedotteen lähettämiseen tai ulkoisen hälytyksen käyttämiseen. Yleisradio Oy:llä on velvollisuus välittää tiedotteita kaikkina vuorokaudenaikoina. Ks. ”Paikallislehdille ja radiolle ilmoittaminen” Valmiuskansiossa A/ Yhteystiedot. 4.3 Valmiussuunnitelman päivittäminen Ympäristöterveydenhuolto päivittää valmiussuunnitelman vuosittain. Valvontajaosto Lllllllllllll 29 lllllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllllll vahvistaa valmiussuunnitelman. Valmiuskansio A:n Yhteystiedot-kohta päivitetään muutosten yhteydessä. Myös Ympäristötalon kellarissa huoneessa nro 308 oleva ”valmiuspaketti” tarkistetaan ja tarvittaessa täydennetään vuosittain. 4.4 Suunnitelman saatavuus Kunnallisen ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten varmistamiseksi erityistilanteissa on varauduttava myös Internet-yhteyden puuttumiseen (mm. säädöstietopankki Finlex). Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että kunnalla on tärkein lainsäädäntö ja valmiussuunnitelma sekä yhteystiedot ja tiedotusohjeet ja -mallit tallennettuna myös Ipalvelimelle. Ne ovat myös paperimuodossa Valmiuskansiossa A terveysvalvonnan kokoushuoneessa. Lisäksi on valmiuskansio B ja C, joka sisältää aineistoa, josta saattaa olla apua erityistilanteiden selvittämisessä. Lllllllllllll 30
