EMN FOCUSSED STUDY 3/2012 - Euroopan muuttoliikeverkosto

Transcription

EMN FOCUSSED
STUDY 3/2012
Intra EU Mobility of
Third-country Nationals
National Contribution from Finland
2
3
Table of Contents
EMN FOCUSSED STUDY
3/2012
Intra EU Mobility of Third-country Nationals
National Contribution from Finland
ISBN 978-952-5920-20-8 (PDF)
The EMN has been established by Council Decision 2008/381/EC and is financially
supported by the European Commission. The objective of the EMN is to meet the
information needs of Community institutions and of Member States’ authorities and
institutions by providing up-to-date, objective, reliable and comparable information on
migration and asylum, with a view to supporting policymaking in the European Union in
these areas. The EMN also serves to provide the general public with such information.
Overall responsibility:
Senior Adviser Berit Kiuru (National Contact Point Finland)
Head of Section Kielo Brewis (National Contact Point Finland)
Available from:
European Migration Network
Finnish Immigration Service
Panimokatu 2a
FI-00580 HELSINKI, Finland
+ 358 71 873 0431
emn@migri.fi
www.emn.fi
www.emn.europa.eu
Executive Summary
4
Section 1 The National Legislative Framework: Visas and Residence Permits
1.1. Long-term residents in another Member State 1.2. EU Blue Card holders
1.3. Researchers
1.4. Students
1.5. Posted workers
1.6. Cross-border workers
1.7. Seasonal workers
1.8. Workers in regulated professions
1.9. Any other category of migrant worker not mentioned above 1.10. Common rules and procedures for all mobile third-country nationals
5
5
7
8
9
10
10
11
11
12
12
Section 2 Scale and scope of the phenomenon
13
Section 3 Identified Restrictions to Intra EU mobility of third-country nationals
19
Section 4 Conclusions
24
4
Disclaimer: The following responses have been provided primarily for the purpose of
completing a Synthesis Report for the above-titled EMN Focussed Study. The contributing
EMN NCPs have provided information that is, to the best of their knowledge, up-to-date,
objective and reliable within the context and confines of this study. The information may
thus not provide a complete description and may not represent the entirety of the official
policy of an EMN NCPs’ Member State.
Finland
Executive Summary
Third-country nationals moving from another Member State to Finland are generally
subject to the same visa and residence permit regulations and procedures as those who
enter Finland directly from a third country.
The implementation of the migration Directives pertaining to long-term residents, Blue
Card holders and researchers (2003/109/EC, 2009/50/EC, 2005/71/EC) has resulted
in amendments to the Finnish Aliens Act to include certain special provisions related to
these categories. However, in practice these Directives have been of minor significance
in Finland. There are cases of third-country nationals who have entered Finland for the
purpose of employment after residing in another Member State, but there are no detailed
statistics on how many of these immigrants held a long-term EC residence permit issued
by another Member State. The procedures outlined in the Researcher Directive have
thus far never been applied in Finland, and there have only been a few isolated cases of
EU Blue Card applications.
Mobility for the purpose of employment is limited by the practice of determining home
market labour availability as part of the process of deciding on residence permit
applications for employed persons. The requirement applies to third-country nationals
with the exception of certain occupations, which are defined in regional policies. The
requirement to determine the availability of labour on the domestic labour market does
not apply in contexts where, under the Finnish Aliens Act, employment is permitted for
aliens who have a valid visa, are exempted from visa requirements or have a regular
residence permit. The Finnish Aliens Act also permits the employment in Finland of thirdcountry nationals having right of residence in another Member State for a limited period
of time in certain occupations, such as seasonal workers and frontier workers.
While third-country nationals, with the exception of those who have been issued a longterm resident’s EC residence permit by another Member State, must have specific legal
grounds for being issued a Finnish residence permit and secure means of support, EU
citizens are only required to have sufficient funds for residing in Finland. EU citizens who
reside in Finland for longer than three months are required to register their residence at
the District Police of their place of residence. EU citizens who are seeking employment
are permitted to reside in Finland for a reasonable period of time beyond the three-month
limit without registering. The purpose of registration is not to grant the EU citizen right
of residence or employment. There are no formal permit requirements for EU citizens
regarding the commencement of employment and the right to work.
According to the migration statistics maintained by Statistics Finland, in 2011 14 378
EU-citizens moved to Finland. The number of third-country nationals moving from other
Member States to Finland in the same period was much lower at 540.
5
Section 1
The National Legislative Framework:
Visas and Residence Permits
Groups of third-country nationals who enjoy mobility rights under the EU’s
migration Directives:
1.1. Long-term residents in another Member State
a) What national rules and procedures apply to third-country nationals
who are long-term residents in another Member State in respect of their
access to a visa and/or residence permit in your country?
The Council Directive concerning the status of third-country nationals who are long-term
residents (2003/109/EC) has been implemented in Finland by an amendment to the
Aliens Act (358/2007).
A third-country national who has been issued with a long-term resident’s EC residence
permit by another Member State of the European Union is issued with a fixed-term
residence permit applied for in Finland or abroad: 1) for exercising an economic activity
in an employed or self-employed capacity; 2) for pursuing studies or vocational training;
or 3) for other purposes (Finnish Aliens Act, Section 49a, Subsection 1).
A residence permit is issued as a temporary or continuous permit, taking the nature of
the intended stay into account (Finnish Aliens Act, Section 49a, Subsection 2).
A residence permit for an employed person or other residence permit is issued for the
purpose of employment. A residence permit for a self-employed person is issued for
the purpose of pursuing a trade. Further provisions on the issuing of a residence permit
to an employed person and a residence permit to a self-employed person are given in
Chapter 5 (Finnish Aliens Act, Section 49a, Subsection 3). In practice, this means that
those who have been issued with a long-term resident’s EC residence permit by another
Member State are subject to the same residence permit regulations and requirements
for issuing a residence permit as any other third-country nationals. Having a long-term
resident’s EC residence permit issued by another Member State does not qualify a thirdcountry national for employment in Finland, with the exception of the circumstances
specified in Section 81 of the Finnish Aliens Act that apply to all third-country nationals.
Persons holding a long-term resident’s EC residence permit therefore do not enjoy a
more favourable status with regard to employment than any other third-country nationals.
When a third-country national with a long-term resident’s EC residence permit issued by
another Member State of the European Union is issued with a temporary or continuous
residence permit, the family members are also issued with a temporary or continuous
residence permit in Finland for the same period of time, whether applied for in Finland or
abroad (Finnish Aliens Act, Section 49a, Subsection 4).
A residence permit for a third-country national who has been issued with a long-term
resident’s EC residence permit in another EU Member State, and for his or her family
members, must be applied for as soon as possible and no later than within three months
6
7
from the entry into the country. An application may also be filed before entry into the
country in the Member State that issued the residence permit referred to above (Finnish
Aliens Act, Section 60a, Subsection 1).
an EU citizen who are not themselves EU citizens, if the EU citizen meets the requirements
laid down in Paragraphs 1-3.
A decision on an application for a residence permit must be made within four months of
the filing of the application. The time for processing an application may be extended by
up to three months, if all the necessary documents are not submitted with the application
or for some other special reason (Finnish Aliens Act, Section 60a, Subsection 2).
b) Please explain how these national rules and procedures differ from the
national rules and procedures that apply to EU citizens.
An EU citizen has the right to reside in Finland without registering his or her right of
residence for a maximum of three months if he or she has a valid identity card or passport
and is not considered to be a threat to public order or public security.
An EU citizen who is seeking employment is permitted to reside in Finland for a
reasonable period of time beyond the three-month limit without registering his or her right
of residence, if he or she continues to seek employment and has a de facto opportunity
to find employment.
An EU citizen and his or her family member have an unrestricted right to gainful
employment without a residence permit for an employed person, or to pursue a trade
without a residence permit for a self- employed person (Finnish Aliens Act, Section 164).
An EU citizen who resides in Finland for longer than three months is required to register
his or her residence at the local police department within three months of entering the
country. Once an EU citizen has provided evidence of meeting the requirements for
registration, he or she must immediately be issued with a certificate of registration that
specifies the registered person’s name, address and date of registration. The EU citizen’s
registration is valid indefinitely.
Pursuant to Section 158a of the Finnish Aliens Act, EU citizens may reside in Finland for
more than three months if:
1) they are engaged in economic activity as paid employees or self-employed persons;
2) they have for themselves and their family members sufficient funds and, if necessary,
health insurance, so that, during their time of residence, they do not become a burden
on Finland’s social security system by resorting repeatedly to social assistance provided
in the Finnish Act on Social Assistance or other comparable benefits or in other similar
manner;
3) they are enrolled at an accredited educational institution in Finland for the principal
purpose of following a course of study and they have, for themselves and their family
members, sufficient funds for their residence and, if necessary, health insurance, so that,
during their time of residence, they do not become a burden on Finland’s social security
system by resorting repeatedly to social assistance provided in the Finnish Act on Social
Assistance or other comparable benefits or in other similar manner; or
4) they are family members of EU citizens meeting the requirements laid down in
Paragraph 1, 2 or 3 above.
The right of residence laid down in Subsection 1 above also applies to family members of
Family members of EU citizens residing in Finland for more than three months who
themselves are not EU citizens may apply for a residence card for an EU citizen’s family
member. The application for the residence card must be filed within three months of
entering the country and the card must be issued no later than six months from the date
of application. The residence card for an EU citizen’s family member is issued for five
years, or if the duration of the stay is shorter than five years, for the intended duration of
the stay.
Nordic citizens do not require a visa or residence permit to reside or work in Finland. Nordic
citizens are not required to be in possession of a passport or other identity documents.
However, they must be able to provide evidence of their identity and citizenship upon
request. Nordic citizens must register with the authorities if they reside in Finland for
more than six months. The registration of Nordic citizens is administered by the local
Register Office.
The family member of a Nordic citizen has right of residence in Finland even if they do
not have secure means of support.
No fees are collected for visas for the family members of EU citizens.
1.2. EU Blue Card holders
2) What national rules and procedures apply to third-country nationals
who are EU Blue Card holders in another Member State in respect of
their access to a visa and/or residence permit in your country?
The so-called Blue Card Directive (2009/50/EC) has been implemented in Finland by an
amendment to the Finnish Aliens Act (1338/2011).
A third-country national may apply for the EU Blue Card if he or she intends to seek
highly-qualified employment in Finland. A European Blue Card is issued to a thirdcountry national who presents an employment contract or binding offer of employment
for highly-qualified work with a period of validity of at least one year and meets the
general requirements for issuing a residence permit. A further requirement is that the
applicant’s pay, as specified in the employment contract or binding offer of employment,
must be at least 1.5 times the average wage-earner’s gross pay (Finnish Aliens Act,
Section 81b, Subsection 1).
In 2012, being issued a Blue Card requires the applicant to have a monthly gross salary
of at least €4,832. The Finnish salary threshold is subject to annual adjustment and
published on the Finnish Immigration Service website.
Issuing a Blue Card is subject to the Chapter 5 provisions on issuing a residence permit
for an employed person, with the exception of the consideration referred to in Section
72, Subsections 1 and 2 (Finnish Aliens Act, Section 81b, Subsection 2). This means
that the consideration of the availability of home market labour does not apply to issuing
a Blue Card.
As a rule, the Blue Card must be applied for prior to entering Finland. A residence permit
may be issued to an alien who has entered Finland without a residence permit if the conditions for issuing the residence permit abroad are present and the alien is a European
8
9
Blue Card holder who, prior to entering Finland, has resided in another member state for
a minimum of eighteen months for the purpose of highly-qualified employment and if the
alien applies for a European Blue Card in Finland by submitting the application no later
than one month after entering the country, or is a family member of such a person and
the family was formed prior to entering Finland (Finnish Aliens Act, Section 49, Subsection 1, Paragraph 4a).
entering the country: 1) a researcher may enter Finland for a period of no more than
three months with a visa, or on a visa-exempt basis, to work as an expert (Finnish
Aliens Act, Section 81, Section 1, Paragraph 1); 2) a researcher may work as a visiting
researcher holding a regular residence permit if the work lasts for a maximum of one
year (Finnish Aliens Act, Section 80, Section 1, Paragraph 2); or 3) a researcher with a
Finnish residence permit may work professionally in the field of science (Finnish Aliens
Act, Section 79, Section 6, Paragraph 4). Research institutes and researchers that meet
the requirements of the Directive on researchers may choose between the admission
procedure specified in the Directive and other admission procedures set out in the
Finnish Aliens Act. In practice, the entry procedures established by the implementation of
the Researcher Directive have not been applied at all in Finland, as the other alternatives
provided by the Aliens Act are considered to be simpler and more favourable.
Decisions on European Blue Card applications must be delivered to applicants within
90 days of the application date. Any time period during which the application is supplemented with additional documentation does not count towards this 90-day limit (Finnish
Aliens Act, Section 81c).
The number of Blue Card applications has been very low (with only a few applications
filed after the legislative amendment that entered into force at the beginning of 2012) due
to the strict criteria for issuing a Blue Card, particularly with regard to salary, and because
applicants also have the alternative of applying for a residence permit for working in
expert duties under an older provision contained in the Aliens Act (Finnish Aliens Act,
Section 79, Subsection 6, Paragraph 1). According to established practice, a residence
permit for a person working in expert duties can be applied for within the country (Finnish
Aliens Act, Section 49, Subsection 1, Paragraph 5) and the criteria for issuing the permit
are not as strict as the criteria for an EU Blue Card, particularly with regard to salary.
3) Please explain how these national rules and procedures differ from the
See item 1.1., paragraph 2 above.
1.3. Researchers
who are resident in another EU Member State who wish to undertake
work as a Researcher in your Member State?
The so-called Researcher Directive (2005/71/EC) was implemented in Finland by an
amendment to the Finnish Aliens Act (516/2008).
Aliens have the right to gainful employment without a residence permit, in other words
holding a visa or on a visa-exempt basis (provided they are citizens of a visa-exempt
country) if they enter Finland for a maximum of three months as researchers on the basis
of a hosting agreement under the Directive on researchers signed in another Member
State to carry out a research project specified in the Directive on researchers (Finnish
Aliens Act, Section 81, Subsection 1, Paragraph 6).
The procedure adhering to the Directive is set out in Sections 47a–47f of the Finnish
Aliens Act. Issuing a residence permit requires, inter alia, that the research institute hosting the researcher is included on the list of approved research institutes published by the
Finnish Ministry of Education, as specified in Section 47b of the Finnish Aliens Act, and
that the institute concerned signs a hosting agreement with the researcher, in compliance with Section 47d of the Finnish Aliens Act. The consideration of the availability of
home market labour does not apply to researchers.
In addition to the aforementioned entry procedures pursuant to the Researcher Directive,
the Finnish Aliens Act also contains provisions on certain alternative procedures for
As a rule, a residence permit must be applied for prior to entering Finland. However,
a residence permit may be issued to an alien who files the application in Finland if the
conditions for issuing the residence permit abroad are met and the alien has, before entering Finland, resided in another Member State for the purpose of carrying out scientific
research referred to in the Directive on researchers, and applies for a residence permit
in Finland for the same purpose or is a family member of such a person (Finnish Aliens
Act, Section 49, Subsection 1, Paragraph 4).
1.4. Students
studies in your Member State?
When the duration of studies in Finland is less than three months, a third-country national
entering Finland directly from a third country is required to apply for a visa, unless he or
she is a citizen of a visa-exempt country. If a third-country national enters Finland from
another Member State for the purpose of studying for a period of less than three months,
he or she is not required to apply for a visa, as having right of residence in another
Member State is sufficient.
If the duration of the studies exceeds three months, a third-country national must always
apply for a student’s residence permit. In this regard, the students who move from
another Member State to Finland are subject to the same residence permit regulations
and procedures as those who enter Finland directly from a third country.
–
10
1.5. Posted workers
11
who are resident in another EU Member State who are posted by a
service provider for the purposes of cross-border provision of services
in your Member State?
1) Do specific national rules and procedures apply to third-country
nationals who are resident in another Member State and who exercise
an economic activity as seasonal workers in your Member State in
respect of their access to a visa and/or residence permit?
The Finnish Aliens Act does not contain specific provisions on the movement of thirdcountry nationals from other Member States (or Norway) to Finland as posted workers.
Third-country nationals moving from another Member State to Finland are subject to the
same visa and residence permit regulations and procedures as those who enter Finland
directly from a third country.
Aliens have the right to gainful employment without a residence permit if they arrive
in the country to pick or harvest berries, fruit, specialty crops, root vegetables or other
vegetables or to work on a fur farm for a maximum of three months (Finnish Aliens
Act, Section 81, Subsection 1, Paragraph 4). In the case of seasonal work pursuant to
Section 81, Subsection 1, Paragraph 4 of the Finnish Aliens Act, a third-country national
entering Finland directly from a third country is required to apply for a visa, unless he or
she is a citizen of a visa-exempt country. If a third-country national enters Finland from
another Member State for the purpose of seasonal work, he or she is not required to
apply for a visa, as having right of residence in another Member State is sufficient.
–
Groups of third-country nationals who are not provided for by the EU acquis:
1) Do specific national rules and procedures governing access to a visa
and/or a residence permit apply to third-country nationals who are
resident in another Member State but are employed as cross-border
workers in your Member State?
Section 81 of the Finnish Aliens Act contains provisions on circumstances in which thirdcountry nationals have the right to gainful employment without a residence permit for a
limited period of time. For example, the provisions permit a third-country national who
is resident in another Member State to enter Finland on the basis of an invitation or
agreement to work as a teacher for a maximum of three months.
Monitoring compliance with the legislation involves considerable difficulties, particularly
with regard to Section 81, Subsection 1, Paragraph 5 of the Finnish Aliens Act. That
provision states that aliens have the right to gainful employment without a residence
permit if they arrive in the country as permanent employees of a company operating
in another Member State of the European Union or the European Economic Area to
perform temporary contracting or subcontracting under the freedom to provide services,
if they hold permits entitling them to reside and work in that other State, and if the permits
remain in force once they have completed the work in Finland.
The authorities believe that this provision for “temporary” employment is abused,
particularly in the construction industry, to circumvent the regulations on residence
permits for employed people. The Finnish Immigration Service guidelines “Residence
permit for the purpose of employment” (11 May 2012, MIG/2012/160) state that temporary
employment is, in practice, limited to three months due to visa regulations. According
to the guidelines, employment of a longer duration may not be artificially divided into
multiple contracting or subcontracting periods with the aim of making it appear temporary
in nature. For example, if the duration of a construction project exceeds three months,
the alien workers must apply for residence permits for employed persons.
2) If specific national rules and procedures apply to the third-country
nationals described in 1.6 (1) above, how do these differ from the national
rules and procedures that apply to EU citizens in a similar situation?
If the duration of work exceeds three months, or if the work is not seasonal work as
referred to in Section 81, Subsection 1, Paragraph 4 of the Finnish Aliens Act, the alien
is required to apply for an employed person’s residence permit. In this regard, seasonal
workers who move from another Member State to Finland are subject to the same
residence permit regulations and procedures as those who enter Finland directly from a
third country.
nationals who are resident in another Member State and who apply to
work in a regulated profession in your Member State in respect of their
access to a visa and/or residence permit?
Third-country nationals who move from another Member State to Finland to work in a
regulated profession are subject to the same visa and residence permit regulations and
procedures as third-country nationals who enter Finland directly from a third country.
Issuing residence permits for employed persons is based on consideration in order to
ensure that a residence permit for an employed person is only issued to persons who
meet the relevant requirements if the work requires specific qualifications or an accepted
state of health (Finnish Aliens Act, Section 72, Subsection 1, Paragraph 3).
The website of the Finnish National Board of Education has information on professions
that are regulated in Finland and require professional practice rights:
http://www.oph.fi/english/mobility/recognition/regulated_professions_in_finland
For example, healthcare professionals in Finland are required to have the right to practice
their profession, granted by Valvira, the National Supervisory Authority for Welfare and
Health. As a result, a residence permit for an employed person may only be issued to a
person licenced by Valvira.
12
nationals described in 1.8 (1) above, how do these differ from the
national rules and procedures that apply to EU citizens?
–
1.9. Any other category of migrant worker not mentioned above
1) Are there any specific national rules and procedures that apply to any
group of third-country nationals who are resident in another Member
State that has not been mentioned above?
–
2) If yes, please describe how these rules differ from the national rules
and procedures that apply to EU citizens.
–
1.10. Common rules and procedures for all mobile third-country nationals
13
Section 2
Scale and scope of the phenomenon
2.1. Are statistics on overall intra-EU (work-related) mobility of
third-country nationals available in your (Member) State
The only source that can be considered reliable for statistics on the intra-EU mobility of
third-country nationals are the migration statistics collected by Statistics Finland. They
include information on the country of previous residence and nationality. Information
is also available to some extent on the occupational profile (employed, unemployed,
student, retired, other reasons for not being in the work force), although this information
is not complete. Information on the marital status (married, unmarried, divorced) is also
available. No information on the skill level or occupational categories is available for this
group. The main issue that hampers the use of the data is the small numbers of mobile
third-country nationals that move to Finland from another Member State. The graph and
table below illustrate the scale of the issue compared to the migration of EU-citizens to
Finland.
1) Does the national legislative framework in your Member State contain
rules and procedures that are relevant to all mobile third-country
nationals (rather than rules that differentiate between different groups)
in respect of their access to a visa and residence permit?
Intra-EU Mobility 2007-2011
16000
Mobile third-country nationals moving from another Member State to Finland are subject
to the same visa and residence permit regulations and procedures as those who enter
Finland directly from a third country.
14000
12000
As a rule, issuing a residence permit to a third-country national requires that the applicant
has secure means of support (Finnish Aliens Act, Section 39) and a valid travel document
(Finnish Aliens Act, Section 35), and is not considered a danger to public order or security
(Finnish Aliens Act, Section 36).
A first residence permit shall be applied for abroad, before entering Finland, in the country
where the alien resides legally (Finnish Aliens Act, Section 60, Subsection 1). This applies
to any country the applicant may legally reside in. The residence permit process is the
same regardless of whether the permit is applied for in a third country or a Member State.
However, pursuant to Section 49 of the Finnish Aliens Act, a residence permit may be
issued in Finland if certain special conditions are met. Long-term residents, Blue Card
holders and researchers who meet the criteria stipulated by the Researcher Directive
may, under certain conditions, apply for a residence permit in Finland, as explained
above.
2) If yes, please describe the rules and procedures and explain how they
differ from the national rules and procedures that apply to EU citizens.
–
10000
EU-citizens
8000
Third-Country Nationals
6000
4000
2000
0
2007
2008
2009
2010
2011
2007
2008
2009
2010
2011
461
502
473
464
540
Source: Statistics Finland
These numbers can also be compared to the number of first residence permits being
issued to third-country nationals arriving from their country of origin, which have been
fluctuating between 15 000 and 20 000 issued permits per year during the same time
period. These numbers also include the residence permits issued to the mentioned group
of mobile third-country nationals arriving from another Member State, but as they only
account for approx. 3% of all issued first residence, the scale of the issue in Finland is
put into perspective.
14
15
The small sample of third-country nationals migrating to Finland from another Member
State also presents limitations for the use of the data from a data protection perspective.
In many cases, there are only a few nationals from a certain nationality migrating to
Finland from a certain Member State, which means that Statistics Finland does not
allow for the information on individuals to be presented or published. Therefore neither
breakdowns according to age or sex are available in this case.
An attempt is made in the context of this study to present the main nationalities and the
main countries of previous residence of the mobile third-country nationals. The following
tables present the top-20 nationalities according to the country of previous residence for
2010 and 2011.
2011
2010
Country of previous
residence
Nationality
Country of previous
residence
Nationality
Estonia
Not known
40
Estonia
Not known
38
Estonia
Russian
Federation
33
Estonia
Russian
Federation
34
Italy
Somalia
18
Estonia
Stateless
15
Estonia
Stateless
11
Sweden
China
10
Germany
Russian
Federation
11
Italy
Somalia
9
Sweden
China
9
Germany
Iraq
8
Sweden
India
9
Sweden
India
8
7
Germany
South-Korea
8
Germany
Russian
Federation
Spain
Morocco
8
Spain
Morocco
7
Denmark
India
7
Spain
Chile
6
Greece
Iraq
7
Sweden
Iran
6
Sweden
Iraq
7
United Kingdom
India
6
Sweden
Pakistan
7
France
South Africa
5
United Kingdom
United States
7
Germany
South Korea
5
Portugal
Brazil
6
United Kingdom
United States
5
Sweden
Norway
6
Belgium
Russian
Federation
4
Denmark
Nigeria
5
Denmark
India
4
4
Estonia
Ukraine
5
France
Dem.Rep. of the
Congo
Germany
China
5
Latvia
Not known
4
Greece
Albania
5
Malta
Somalia
4
Other
344
Other
275
Total
540
Total
464
As can be seen from the tables, the main part of the third-country nationals coming to
Finland from another Member State come from Estonia and it is noteworthy that there
are so many whose nationality is marked “not known” or “stateless”. The plausible
explanation is that these individuals are to a large extent nationals of the former Soviet
Union, who for different reasons have not acquired the citizenship of Estonia.
Otherwise, it is fairly difficult to distinguish particular trends because of the small numbers;
there are some nationals belonging to the largest nationalities in Finland, who have
come on the basis of international protection (Iraq, Somalia). Faint signs of a southnorth migration, as a consequence of the employment situation in some parts of Europe
can be argued for, although because of the small numbers no clear conclusions can be
drawn. The nationalities and countries of previous residence are basically the same in
2007–2009 (see statistical annex).
Only relatively rough estimations regarding the occupational profile can be given based
on the data, which as mentioned previously, is a consequence of data protection issues
as well as incomplete data. The data on occupational profile is not yet available for 2011,
so the estimation is presented for 2010 in the table below.
Estimation of Occupational Profile, Third-Country Nationals (Intra-EU), 2010
Employed
Unemployed
Student
Children 0–14 years of age
Retired
Other not in the work force
34 %
20 %
17 %
6%
0,80 %
23 %
Source: Estimation based on data from Statistics Finland
The estimation shows that about half of the third-country nationals (Intra-EU) are active
either as employed persons or students, 20% are unemployed and 23% are not part of
the work force for other reasons (this group includes e.g. housewives).
Regarding the marital status, the estimation for 2011 is presented in the table below.
Estimation of Marital Status, Third-Country Nationals (Intra-EU), 2011
Married
Unmarried
Divorced
53 %
42 %
5%
The estimation shows that slightly over half of the third-country nationals are married,
which exhibit a considerable difference to the estimation regarding EU-citizens presented
below in section 2.4.
2.2. Are statistics based on administrative registrations available in your
(Member) State on the following groups of mobile third-country nationals?
If they are not available could they in principle be made available from
existing registrations?
1) Long-term residents coming from another Member States (information should
be collected by national contact points established under Directive 2003/109/
EC on third-country national long-term residents)
Data is available, although in Finland only one residence permit has been issued in 2012
on the basis of long-term resident status in another Member State.
16
17
2) EU Blue Card holders (information should be collected by national contact
points established under Directive 2009/50/EC on EU Blue Card holders)
2.3. Are there any other/proxy sources of statistics that could provide indications
of patterns and trends?
The directive was transposed into the Finnish Alien’s Act and came into force from the
beginning of 2012 as stated in section 1. Data on EU Blue Card issued in Finland is
available. Finland has issued only 8 EU Blue Cards so far (November 2012) and there is
no information on the country of previous residence of these third-country nationals (see
also the text below).
(i) Number of applications for the recognition of diplomas/certificates acquired in
another Member State.
N/A. Some data available regarding certain professions (e.g. medicine), although not
readily available data regarding previous country of residence and nationality.
3) Researchers
Please see the text below.
4) Students
Please see the text below.
5) Posted workers
No data available.
(ii) Number of visa applications by third-country nationals who are resident in
another EU Member State.
N/A. Not readily available or reliable information.
(iii) Number of social security registrations by third-country nationals who were
resident in another Member State before arrival?
N/A Not readily available data.
(iv) Information about previous country of residence contained in the latest
population census.
6) Cross-border workers
N/A. Finland uses register data, as mentioned elsewhere.
N/A. The cross-border workers are mostly EU-citizens. The third-country nationals are
included in the overall residence permit statistics, but not as a group on their own.
(v) Any information that might be collected about the motivations of third-country
nationals who apply for citizenship in (your) Member State (e.g. as a proxy source
of information on the number of third-country nationals wishing to travel within
the EU).
7) Seasonal workers
Seasonal workers coming to Finland are usually entering with a visa. Data on visas is
collected by the Ministry for Foreign Affairs. Accurate data regarding country of previous
residence and nationality are not published and are not readily available.
8) Workers in regulated professions
N/A
9) Any other category of migrant not mentioned above
N/A
Regarding statistics based on administrative registrations of third-country nationals in
Finland, the main data source are the residence permit statistics produced by the Finnish
Immigration Service. The main problem in tracing the intra-EU mobility of third-country
nationals in the residence permit statistics is that data is not collected on the country of
previous residence, as it is not considered important for the processing of the application
for a residence permit. Therefore it is impossible in the statistics to distinguish a mobile
third-country national coming from another Member State from the other applicants for
residence permits (e.g. for researchers and students).
N/A
(vi) Any other proxy sources of statistics.
N/A
2.4. Please provide any statistics available on the flows of EU nationals within
your (Member) State over the last 5 years in order to provide a comparison
with the flows of third-country nationals
The graph shown in section 2.1 and the table below clearly demonstrates the scale of
the flow of EU-citizens compared with the flow of third-country nationals coming from
another Member State. EU-citizens outnumber the third-country nationals many times
over.
Intra-EU Mobility 2007–2011
EU-citizens
2007
12 434
461
2008
13 388
502
2009
12 162
473
2010
11 727
464
2011
14 378
540
18
19
The following tables show the top-10 nationalities of EU-citizens and their previous
country of residence coming to Finland.
2011
Country of
Previous
Residence
Estonia
Sweden
United
Kingdom
Sweden
Germany
Spain
Denmark
Poland
United
Kingdom
Hungary
Nationality
Estonia
Finland
Finland
Sweden
Finland
Finland
Finland
Poland
United
Kingdom
Hungary
Other
Total
2010
Country of
Previous
Residence
4 668 Estonia
2 577 Sweden
777 Sweden
638 United
Kingdom
571 Germany
498 Spain
372 Denmark
301 Germany
270 Poland
269 United
Kingdom
3 437 Other
14 378 Total
Nationality
Married
Unmarried
Divorced
22 %
70 %
8%
Estonia
Finland
Sweden
3 750
2 167
628
Finland
605
Finland
Finland
Finland
Germany
Poland
415
405
297
257
235
United
Kingdom
206
2 792
11 727
The tables show that Estonians form by far the largest group of other EU-citizens coming
to Finland. The rest of the top-10 is dominated by Finnish citizens who return from other
Member States. The data for 2007-2009 shows a similar picture (see statistical annex).
The occupational profile of the EU-citizens is also an estimate; although it can be
considered more accurate than that of the third-country nationals because of the larger
sample size.
Estimation of Occupational Profile, EU-Citizens, 2010
Employed
Unemployed
Student
Children 0–14 years of age
Retired
No information available
Estimation of Marital Status, EU-Citizens, 2011
43 %
7,50 %
7,20 %
16 %
4%
17 %
5%
When comparing the estimation with that of the third-country nationals, it clearly shows
the higher share of employed persons, as well as smaller share of persons who are
either unemployed or not part of the work force. Another difference is the lower share of
students and the higher share of children.
Regarding the estimation of the marital status of the EU-citizens a significant difference
compared to the third-country nationals can be noted.
The sample size probably affects the outcome regarding the third-country nationals, and
in part also the profile of the EU-citizens coming to Finland, returning Finnish citizens
and Estonian citizens include also younger persons, who are not likely to be married yet.
The main aim of the data presented it is to give a scope of the issue in the Finnish
context. The estimations of the occupational profile and marital status are better treated
as indications only, mainly due to the small number of third-country nationals who migrate
to Finland from another Member State.
Section 3
Identified Restrictions to Intra EU mobility of
third-country nationals
3.1. Member States (and Norway) may examine the situation of the labour market
and give preference to Union (or EEA/EFTA) citizens when considering
applications for work from a third-country national in another Member State
or EFTA country.
The Finnish residence permit system is more complicated than those of many other
Member States due to the fact that there are several different types of residence permits
that may be issued for the purpose of employment. These include the residence permit
for an employed person, the regular residence permit and the residence permit for a
self-employed person. The right to employment may also be linked to visas and visa
exemption.
Chapter 5 of the Aliens Act contains provisions on residence permits for employed and
self-employed persons. The purpose of the system of residence permits for employed
persons is to support the availability of labour in a systematic, prompt and flexible manner,
with consideration for the legal protection of employers and foreign employees and the
employment opportunities for labour already in the labour market (Finnish Aliens Act,
Section 70).
The social partners participate in monitoring and assessing practices related to issuing
residence permits for employed persons, and in preparing national and regional policies
related to the general requirements for using foreign labour. National guidelines are
issued by Government decision, and regional policies by decisions of relevant Centres
for Economic Development, Transport and the Environment (Finnish Aliens Act, Section
71).
Issuing residence permits to employed persons is based on consideration in order to:
1) establish whether there is labour suitable for the work available in the labour market
within a reasonable time; and 2) ensure that issuing a residence permit for an employed
person will not prevent a person referred to in Paragraph 1 from finding employment.
20
When considering the issue of residence permits for employed persons, account shall
be taken of the (aforementioned) guidelines referred to in Section 71 (Finnish Aliens Act,
Section 72, Subsection 1, Paragraphs 1 and 2, and Subsection 2).
Government Bill 269/2009 proposed the discontinuation of the consideration regarding
home market labour availability. However, the proposed amendment to the Finnish Aliens
Act expired in Parliament in 2011. According to the Government Programme (22 June
2011), the consideration regarding home market labour availability will remain a part of
the process of issuing residence permits for employed persons.
However, Chapter 5 of the Finnish Aliens Act contains three broad and difficult-to-interpret
provisions (Finnish Aliens Act, Sections 79, 80 and 81) concerning circumstances in which
consideration regarding home market labour availability is not required. In practice, a
considerable proportion of work performed by third-country nationals in Finland is carried
out pursuant to these provisions by persons holding a regular residence permit or a visa,
or on a visa-exempt basis. (The consideration regarding home market labour availabity
does not apply to, for example, experts, trainees and athletes. It also does not apply to
family members, as third-country nationals who are issued a residence permit on the
basis of family ties have the right to unrestricted employment.)
3.2. Minimum wages are often specified in the national legislative framework
that may affect the decision of a third-country national, who is resident in
one Member State (or EFTA country), to settle in another Member State (or
Norway).
Employment in Finland is subject to Finnish law. Unlike many other countries, Finland
does not have a statutory minimum wage. Instead, minimum wages are determined on
an industry-specific basis by collective labour agreements or, in the case of government
and local government employment, by public sector collective agreements. The wages
specified in collective agreements apply to all industry employees.
The employer shall observe at least the provisions of a national collective agreement
considered representative in the sector in question (generally applicable collective
agreement) on the terms and working conditions of the employment relationship
that concern the work the employee performs or nearest comparable work (Finnish
Employment Contracts Act, Chapter 2, Section 7).
If neither a collective agreement binding under the Collective Agreements Act nor a
generally applicable collective agreement is applicable to an employment relationship,
and the employer and the employee have not agreed on the remuneration to be paid
for the work, the employee shall be paid a reasonable normal remuneration for the work
performed (Finnish Employment Contracts Act, Chapter 2, Section 10).
Practical experience suggests that, for third-country nationals, what is significant is that
wages paid in Finland are higher than what they have previously earned (particularly in
the case of third-country nationals who enter Finland directly from their home country).
Third-country nationals generally are not aware of minimum wages in Finland, and the
issue of wages does not appear to be significant in terms of their willingness to migrate
to Finland.
21
3.3. If the third-country national who moves from another Member State (or
EFTA country) is in a self-employed capacity, Member States (and Norway)
may require that they have the appropriate funds which are needed, in
accordance with national law, to exercise an economic activity in such
capacity.
Issuing residence permits to self-employed persons is based on consideration to ensure
that the intended business operations meet the requirements for profitable business.
When considering the issue of residence permits for employed or self-employed persons,
the authorities shall ensure that the alien’s means of support are secured by gainful
employment, pursuit of a trade or in some other way (Finnish Aliens Act, Section 72,
Subsections 3 and 4).
According to Government Bill 28/2003, a self-employed person must receive regular
income in the form of business profit, salary, personal withdrawals or sales profit that
exceeds the lower limit for granting basic income support during the validity of his or her
residence permit.
In the first stage of processing applications for residence permits for self-employed
persons, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment
assesses the profitability of the business and the adequacy of income derived from it.
The profitability of business is assessed on the basis of various information such as a
business plan, binding preliminary agreements and financing.
A third-country national who has been issued with a continuous residence permit for a
self-employed person (permit type A) may, in the early stages of self-employment, also
work for another employer to a small extent if he or she does not yet earn an adequate
income from the business.
3.4. National rules or procedures governing the recognition of degrees and
diplomas may affect the decision of a third-country national, who is resident
in one Member State (or EFTA country), to settle in another Member State (or
Norway).
The Directive on the recognition of professional qualifications (2005/36/EC) has been
implemented in Finland by, among other things, the introduction of the Finnish Act on the
Recognition of Professional Qualifications (1093/2007). The Act applies to the recognition
of professional qualifications obtained by an EU citizen primarily in another Member
State. The Act also applies to the recognition of professional qualifications based on the
Agreement on the European Economic Area, or other agreements concluded between
the European Communities and their Member States with third parties, or Community
regulations pertaining to the status of third-country nationals. According to the preamble
to the Act (Government Bill 26/2007), the reference to Community regulations pertaining
to the status of third-country nationals particularly refers to the provisions of the Directive
on free movement (2004/38/EC) and the Directive concerning the status of third-country
nationals who are long-term residents (2003/109/EC) pertaining to the recognition of
professional qualifications. However, the extent to which the provisions concerning the
status of third-country nationals contained in the Act can be applied to the procedures for
the recognition of professional qualifications is restricted by Article 1 of the Directive on the
recognition of professional qualifications, which states that the provisions regarding the
recognition of professional qualifications only apply when the professional qualifications
have been primarily obtained in one or more Member States.
Decisions on competence conferred by studies taken abroad are made by the Finnish
22
National Board of Education. Professional practice rights in Finland are granted by the
industry-specific authorities. Private sector employers generally assess the competence
of qualifications obtained outside Finland themselves in making recruitment decisions.
According to the experts, there are no significant problems related to the recognition of
professional qualifications obtained by third-country nationals in third countries to the
extent that they would restrict mobility. However, finding employment in Finland appears
to be difficult despite the recognition of qualifications or degrees due to factors such as
inadequate skills in the official languages of Finland.
3.5. National rules or procedures governing access to social security and social
services for third-country nationals and their families may affect the decision
of a third-country national, who is resident in one Member State (or EFTA
country), to settle in another Member State (or Norway).
The Finnish social security system is based on domicile, which means that the right to
social security benefits is obtained through residence in the country. When a person
moves to Finland, the Social Insurance Institution of Finland (Kela) makes the decision
on whether the person is included in the Finnish social security system, that is, whether
the person is entitled to social security benefits provided by Kela. The decision is based
on the Finnish Act on the Application of Residence-Based Social Security Legislation,
also known as the Scope of Application Act (1573/1993).
The right to Finnish social security is decided on the basis of the duration of the residence.
As a rule, foreign nationals who move to Finland on a permanent basis are covered by
social security, but those who move to Finland on a temporary basis are not.
Employment in Finland of at least two years in duration, and a marriage with or a close
family relationship to a person residing permanently in Finland, for instance, are regarded
as permanent residence. In addition, it is required that a residence permit has been
granted for a year at the minimum if the person is obliged to obtain a residence permit.
Foreign nationals who move to Finland on a temporary basis are generally not entitled
to Finnish social security benefits. For instance, students are considered to be only
temporary migrants into Finland, if the sole reason for migration is studying.
However, foreign nationals who move to Finland to work on a temporary basis
are covered by Finnish public health insurance if the duration of employment
exceeds four months. Employed persons who move to Finland on a temporary
basis from another EU/EEA country or Switzerland may, in some cases, also
have a broader right to social security and healthcare benefits provided by Kela.
23
Moving to Finland from a Member State
The social security benefits of persons moving from one Member State to another
have been coordinated since 1 May 2010 by EC Regulation 883/2004.1 Initially, the
new Regulation only applied to EU citizens moving from one Member State to another.
Regulation 1231/2010 extended the scope of Regulation 883/2004 to third-country
nationals legally resident in the EU with effect from 1 January 2011 onwards.
In the case of third-country nationals, the country from which they move to Finland is
relevant when the right to social security is assessed on the basis of employment. For
persons whose right to social security is based on permanent residence, citizenship or
the country from which the person moves to Finland do not have an effect on the right to
social security.
A third-country national moving to Finland from another Member State has the same
status in this regard as an EU citizen. On commencing employment, persons who
intend to work in Finland for a minimum of four months are granted the right to the
social benefits specified in Section 1 of the Finnish Scope of Application Act that are
subject to EU Regulation 883/2004. These social benefits include pension accrual, the
right to child benefits (even for children residing outside Finland) and disability benefits.
The employed person’s wages and total weekly working hours must also meet certain
minimum requirements stipulated by the definition of an employee in the Finnish Scope
of Application Act. An employed person is also covered by health insurance and the
Finnish Unemployment Security Act. The four-month rule does not apply to employment
pension insurance or accident insurance. EU employees are entitled to these benefits
and public healthcare even when the duration of employment is less than four months.
A third-country national moving to Finland from a third country for the purpose of
employment is covered by health insurance provided that he or she meets the fourmonth employment condition. However, the right to other Kela benefits is subject to
becoming a permanent resident of Finland.
3.6. Any other restrictions
–
24
Section 4
Conclusions
With regard to the aims of this Focussed Study, what conclusions would you draw
from your findings? What is the relevance of your findings to (national and/or EU
level) policymakers?
The implementation of the migration Directives pertaining to long-term residents, Blue
Card holders and researchers (2003/109/EC, 2009/50/EC, 2005/71/EC) has resulted
in amendments to the Finnish Aliens Act to include certain special provisions related to
these categories. However, in practice the Directives intended to promote mobility have
only had a minor impact in Finland.
Third-country nationals who have a long-term EC residence permit issued by another
Member State are subject to the same permit regulations regarding the right to
employment as other third-country nationals, which means that they are not exempt
from the requirement for the consideration of home market labour availability. The entry
procedures outlined in the Researcher Directive have thus far never been applied in
Finland, and there have only been a few isolated cases of EU Blue Card applications.
Instead of applying the provisions introduced through the implementation of the
Directives concerning researchers and experts, the practice in Finland is to apply other,
existing provisions of the Finnish Aliens Act that are considered to be simpler and more
favourable, and the effectiveness of which has been proven prior to the implementation
of the European Mobility Directives. Critics have suggested that the relevant Finnish
legislation has become more difficult to understand and interpret as a result of the
legislative amendments introduced in order to implement the Directives.
According to the current Government Programme, there are no plans to forego the
requirement for consideration regarding home market labour availability in relation to
residence permits for employed persons, which has the effect of restricting the mobility
of third-country nationals. However, the consideration regarding home market labour
availability does not apply to all employment. The Finnish permit system pertaining to the
employment of third-country nationals is complicated and the relevant provisions of the
Finnish Aliens Act are subject to interpretation.
25
EU-Citizens Top-10
2011
2008
Country of Previous
Residence
Nationality
Estonia
Estonian
4668
Country of Previous
Residence
Nationality
Estonia
Estonian
2951
Sweden
Finnish
2577
Sweden
Finnish
2770
United Kingdom
Finnish
777
Sweden
Swedish
837
Sweden
Swedish
638
United Kingdom
Finnish
816
Germany
Finnish
571
Germany
Finnish
572
Spain
Finnish
498
Poland
Polish
546
Denmark
Finnish
372
Spain
Finnish
500
Poland
Polish
301
Germany
German
415
United Kingdom
British
270
Denmark
Finnish
342
Hungary
Hungarian
269
Hungary
Hungarian
313
Other
3437
Other
3326
Total
14378
Total
13388
2010
2007
Country of Previous
Residence
Nationality
Estonia
Estonian
Sweden
Country of Previous
Residence
Nationality
3750
Estonia
Estonian
2850
Finnish
2167
Sweden
Finnish
2554
Sweden
Swedish
628
Sweden
Swedish
694
United Kingdom
Finnish
605
United Kingdom
Finnish
669
Germany
Finnish
415
Spain
Finnish
522
Spain
Finnish
405
Germany
Finnish
515
Denmark
Finnish
297
Germany
German
446
Germany
German
257
Poland
Polsih
425
Poland
Polish
235
Denmark
Finnish
300
United Kingdom
British
206
United Kingdom
British
297
Other
2792
Other
3162
Total
11727
Total
12434
2009
Country of Previous
Residence
Nationality
Estonia
Estonian
3128
Sweden
Finnish
2546
Sweden
Swedish
801
United Kingdom
Finnish
671
Spain
Finnish
503
Germany
Finnish
487
Denmark
Finnish
338
Germany
German
316
Poland
Polish
308
Estonia
Finnish
273
Other
2781
Total
12162
26
Non-EU
Citizens(TCN:s)
Top-20
2011
Country of previous
residence
Nationality
Estonia
Not known
40
Estonia
Russian
33
Italy
Somali
18
Estonia
Stateless
11
Germany
Russian
11
Sweden
Chinese
9
Sweden
Indian
9
Germany
South-Korean
8
Spain
Marocco
8
Denmark
Indian
7
Greece
Iraqi
7
Sweden
Iraqi
7
Sweden
Pakistani
7
United Kingdom
American
7
Portugal
Brasilian
6
Sweden
Norwegian
6
Denmark
Nigerian
5
Estonia
Ukrainian
5
Germany
Chinese
5
Greece
Albanian
5
Other
344
Total
540
2010
Country of previous
residence
Nationality
Estonia
Not known
38
Estonia
Russian
34
Estonia
Stateless
15
Sweden
Chinese
10
Italy
Somali
9
Germany
Iraqi
8
Sweden
Indian
8
Germany
Russian
7
Spain
Moroccan
7
Spain
Chilean
6
Sweden
Iranian
6
United Kingdom
Indian
6
France
South African
5
Germany
South Korean
5
United Kingdom
American
5
Belgium
Russian
4
Denmark
Indian
4
27
France
Dem.Rep. of
the Congo
4
Latvia
Not known
4
Malta
Somali
4
Other
275
Total
464
2009
Sweden
Russian
6
Sweden
Russian
6
Denmark
American
5
Austria
Turkish
5
Italy
Ghanian
5
Denmark
Indian
5
Poland
Russian
5
Estonian
Stateless
5
Sweden
Chinese
5
Germany
Iraqi
5
Austria
Turkish
4
Germany
American
5
France
Chinese
4
Italy
Somali
5
Other
289
The Netherlands
Indonesian
5
Total
502
Sweden
Pakistani
5
Sweden
Thai
5
Belgium
Uzbek
4
Denmark
Chinese
4
Germany
Pakistani
4
Germany
Turkish
4
Germany
Egyptian
4
Country of previous
residence
Nationality
Estonia
Not known
49
Estonia
Russian
34
Sweden
Chinese
15
Estonia
Stateless
10
Germany
South Korean
8
France
American
7
Spain
Moroccan
7
Sweden
Indian
7
Denmark
Indian
6
Estonia
Not known
6
Sweden
Somali
6
2011
United Kingdom
Pakistani
6
Hungary
Chinese
5
2010 EU-Citizens Status Estimation
Sweden
Pakistani
5
Unemployed
7.50%
Sweden
Thai
5
Student
7.20%
United Kingdom
Indian
5
Children
16%
Belgium
Chinese
4
Retired
4%
Denmark
Japanese
4
Germany
Chinese
4
No information available
Germany
Indonesian
4
Other
276
Total
473
2008
2007
Country of previous
residence
Nationality
Estonian
Not known
58
Estonian
Russian
36
Hungary
Chinese
10
Denmark
Japanese
6
Sweden
Iraqi
6
Other
274
Total
461
Not available
Employed
43%
17%
5%
2010 TCN Status Estimation
Employed
34%
Unemployed
20%
Student
17%
Country of previous
residence
Nationality
Estonia
Not known
62
Retired
Estonia
Russian
31
Estonia
Stateless
14
Germany
Turkish
8
Greece
Albanian
8
Hungary
Chinese
8
United Kingdom
Indian
8
United Kingdom
American
8
Spain
Columbian
7
Sweden
Cameroonian
7
Italy
Chinese
6
The Netherlands
BosniaHercegovinian
6
Sweden
Norwegian
6
Children 0-14
6%
0.80%
23%
Estimation of Marital Status, Third-Country
Nationals (Intra-EU), 2011
Married
53%
Unmarried
42%
Divorced
5%
2011 EU-Citizens, Marital Status Estimation
Married
22%
Unmarried
70%
Divorced
8%
28
29
Sisällysluettelo
FOKUSOITU EMN-TUTKIMUS
3/2012
Kolmansien maiden kansalaisten
liikkuminen EU-alueella
Suomi
ISBN 978-952-5920-20-8 (PDF)
Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) perustettiin Neuvoston päätöksellä 14 päivänä
toukokuuta 2008 ja se saa taloudellista tukea Euroopan Komissiolta. Euroopan
muuttoliikeverkoston tavoitteena on vastata yhteisön toimielinten sekä jäsenvaltioiden
viranomaisten ja laitosten tarpeeseen saada tietoa maahanmuuttoja turvapaikka-asioista
tuottamalla ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa näitä asioita
koskevan politiikan suunnittelun tukemiseksi Euroopan unionissa. EMN antaa lisäksi
yleisölle tietoa kyseisistä asioista.
Tutkimuksesta vastaavat henkilöt:
Ylitarkastaja Berit Kiuru (Suomen kansallinen yhteyspiste)
Tulosalueen johtaja Kielo Brewis (Suomen kansallinen yhteyspiste)
Yhteystiedot:
Euroopan muuttoliikeverkosto
Maahanmuuttovirasto
Panimokatu 2 A
00580 HELSINKI
+358 71 873 0431
emn@migri.fi
www.emn.fi
www.emn.europa.eu
Executive Summary
30
Section 1 The National Legislative Framework: Visas and Residence Permits
1.1. Long-term residents in another Member State 1.2. EU Blue Card holders
1.3. Researchers
1.4. Students
1.5. Posted workers
1.9. Any other category of migrant worker not mentioned above 1.10. Common rules and procedures for all mobile third-country nationals
31
31
33
34
35
35
36
36
37
38
38
Section 2 Scale and scope of the phenomenon
39
Section 3 Identified Restrictions to Intra EU mobility of third-country nationals 45
Section 4
49
Conclusions
49
30
Disclaimer: The following responses have been provided primarily for the purpose of
completing a Synthesis Report for the above-titled EMN Focussed Study. The contributing
EMN NCPs have provided information that is, to the best of their knowledge, up-to-date,
objective and reliable within the context and confines of this study. The information may
thus not provide a complete description and may not represent the entirety of the official
policy of an EMN NCPs’ Member State.
Finland
Executive Summary
Toisesta EU-jäsenmaasta Suomeen liikkuviin kolmansien maiden kansalaisiin sovelletaan
valtaosin samoja viisumi- ja oleskelulupasäännöksiä ja menettelyä kuin niihin, jotka
tulevat suoraan kolmannesta maasta.
Pitkään oleskelleita, erityisosaajia ja tutkijoita koskevien direktiivien (2003/109/EY,
2009/50/EY, 2005/71/EY) implementoinnin myötä Suomen ulkomaalaislakia on muutettu
siten, että näitä ryhmiä koskevat tietyt erityissäännökset. Käytännössä direktiivien merkitys
on kuitenkin jäänyt Suomen osalta vähäiseksi. Aiemmin toisessa EU-jäsenmaassa
oleskelleita kolmansien maiden kansalaisia on tullut Suomeen työskentelemään, mutta
tarkkoja tilastotietoja ei ole saatavissa sen suhteen, kuinka monella heistä on ollut toisen
jäsenmaan myöntämä pitkään oleskelleen EY-oleskelulupa. Tutkijadirektiivin mukaista
menettelyä ei ole tähän mennessä sovellettu Suomessa lainkaan ja Euroopan unionin
sinistä korttia koskevia hakemuksia on tehty vain muutamia.
Liikkuvuutta työntekotarkoituksessa rajoittaa työntekijän oleskelulupaa myönnettäessä
noudatettava työvoiman saatavuusharkinta, jota sovelletaan kolmansien maiden
kansalaisiin lukuun ottamatta työskentelyä tietyillä ammattialoilla, jotka on määritelty
alueellisissa linjauksissa. Saatavuusharkintaa ei sovelleta niissä tilanteissa, joissa
työnteko on ulkomaalaislain mukaan mahdollista viisumilla, viisumivapaasti tai tavallisella
oleskeluluvalla. Lisäksi ulkomaalaislaki mahdollistaa toisessa EU-jäsenmaassa
oleskeluoikeuden omaavan kolmannen maan kansalaisen työskentelyn Suomessa
tietynlaisissa töissä määräajan (esim. kausityöntekijät, rajatyöntekijät).
Kun kolmannen maan kansalaisilla on pitkään oleskelleen EY-oleskeluluvan toisessa
jäsenmaassa saaneita lukuun ottamatta oltava laissa määritelty nimenomainen peruste
Suomen oleskeluluvalle ja turvattu toimeentulo, edellytetään unionin kansalaisen
kohdalla ainoastaan, että hänellä on riittävät varat Suomessa oleskeluun. Yli kolme
kuukautta Suomessa oleskelevan unionin kansalaisen on rekisteröitävä oleskelunsa
asuinpaikkansa poliisilaitoksella. Työnhakijana oleva unionin kansalainen saa oleskella
rekisteröitymättä kolmen kuukauden jälkeenkin kohtuullisen ajan. Rekisteröinnin
tarkoituksena ei kuitenkaan ole oleskelu- tai työnteko-oikeuden myöntäminen. Työnteon
aloittamista ja työnteko-oikeutta koskevia lupamuodollisuuksia ei ole unionin kansalaisten
osalta.
Tilastokeskuksen muuttoliiketilastojen mukaan Suomeen muutti vuonna 2011 14 378
EU-kansalaista, kun EU-jäsenmaista Suomeen muuttaneiden kolmansien maiden
kansalaisten määrä oli huomattavasti alhaisempi, 540.
31
Section 1
The National Legislative Framework:
Visas and Residence Permits
1.1. Long-term residents in another Member State
a) What national rules and procedures apply to third-country nationals
who are long-term residents in another Member State in respect of their
access to a visa and/or residence permit in your country?
Pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annettu neuvoston
direktiivi (2003/109/EY) on pantu täytäntöön kansallisesti Suomessa ulkomaalaislain
muutoksella (358/2007).
Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan toisessa unionin
jäsenvaltiossa saaneelle kolmannen maan kansalaiselle myönnetään määräaikainen
oleskelulupa Suomessa tai ulkomailta haettuna: 1) taloudellisen toiminnan harjoittamista
varten ansiotyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana; 2) opintojen suorittamiseen
tai ammattikoulutukseen osallistumista varten; taikka 3) muusta syystä (UlkL 49 a § 1
mom.).
Oleskelulupa myönnetään tilapäisenä tai jatkuvana ottaen huomioon tarkoitetun
oleskelun luonne (UlkL 49 a § 2 mom.).
Työntekoa varten myönnetään työntekijän oleskelulupa tai muu oleskelulupa. Elinkeinon
harjoittamista varten myönnetään elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Työntekijän ja
elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan myöntämisestä säädetään tarkemmin 5 luvussa
(UlkL 49 a § 3 mom.). Käytännössä tämä merkitsee sitä, että pitkään oleskelleen
EY-oleskeluluvan toisessa jäsenmaassa saaneen kohdalla sovelletaan samoja
oleskelulupasäännöksiä ja oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä kuin muidenkin
kolmansien maiden kansalaisten kohdalla. Toisessa jäsenmaassa pitkään oleskelleen
EY-oleskeluluvan saaminen ei sinällään oikeuta työskentelyyn Suomessa, lukuun
ottamatta UlkL 81 §:n mukaisia tilanteita, jotka kuitenkin nekin soveltuvat kaikkiin
kolmansien maiden kansalaisiin. Pitkään oleskelleen EY-oleskeluluvan saaneen asema
ei siis tältä osin ole suotuisampi kuin muiden kolmansien maiden kansalaisten asema.
Kun toisessa unionin jäsenvaltiossa pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen
EY-oleskeluluvan saaneelle myönnetään tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa, hänen
perheenjäsenelleen myönnetään samaksi ajaksi tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa
Suomessa tai ulkomailta haettuna (UlkL 49 a § 4 mom.).
Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan toisessa unionin
jäsenvaltiossa saaneelle kolmannen maan kansalaiselle ja hänen perheenjäsenelleen
on haettava oleskelulupaa mahdollisimman pian ja kuitenkin viimeistään kolmen
kuukauden kuluttua maahan saapumisesta. Oleskelulupaa voi hakea myös ennen
maahan saapumista edellä mainitun oleskeluluvan myöntäneessä jäsenvaltiossa (UlkL
60 a § 1 mom.).
Oleskelulupahakemus on ratkaistava viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen
32
33
jättämisestä. Hakemuksen käsittelyaikaa voidaan pidentää enintään kolme kuukautta,
jos hakemusta jätettäessä ei ole toimitettu kaikkia vaadittavia asiakirjoja, tai muusta
erityisestä syystä (UlkL 60 a § 2 mom.).
Oleskelukorttia on haettava kolmen kuukauden kuluessa maahantulosta ja se on
myönnettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä.
Unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti myönnetään viideksi vuodeksi tai jos
oleskelun kesto on vähemmän kuin viisi vuotta, oleskelun aiotuksi kestoksi.
b) Please explain how these national rules and procedures differ from the
Unionin kansalainen saa oleskella Suomessa rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan
enintään kolme kuukautta, jos hänellä on voimassa oleva henkilökortti tai passi, eikä
hänen katsota olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle.
Työnhakijana oleva unionin kansalainen saa oleskella Suomessa kolmen kuukauden
jälkeenkin kohtuullisen ajan rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan, jos hän edelleen hakee
työtä ja hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä.
Unionin kansalaisella ja hänen perheenjäsenellään on rajoittamaton oikeus
tehdä ansiotyötä ilman työntekijän oleskelulupaa ja harjoittaa elinkeinoa ilman
elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa (UlkL 164 §).
Jos unionin kansalainen oleskelee Suomessa yli kolme kuukautta, hänen on
rekisteröitävä oleskelunsa asuinpaikkansa poliisilaitoksella kolmen kuukauden kuluessa
maahantulopäivästä. Unionin kansalaisen annettua selvityksen siitä, että hän täyttää
rekisteröinnin edellytykset, hänelle on välittömästi annettava rekisteröintitodistus, jossa
mainitaan hänen nimensä ja osoitteensa sekä rekisteröinnin päivämäärä. Unionin
kansalaisen rekisteröinti on voimassa toistaiseksi.
Ulkomaalaislain 158 a §:n mukaan unionin kansalainen saa oleskella Suomessa yli
kolmen kuukauden ajan, jos:
1) hän harjoittaa taloudellista toimintaa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana;
2) hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat ja tarvittaessa
sairausvakuutus niin, että he eivät turvautumalla toistuvasti toimeentulotuesta
annetussa laissa säädettyyn toimeentulotukeen tai siihen rinnastettaviin etuuksiin
taikka muulla vastaavalla tavalla oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi Suomen
sosiaalihuoltojärjestelmälle;
3) hän on kirjoittautunut Suomessa hyväksyttyyn oppilaitokseen pääasiallisena
tarkoituksenaan osallistua koulutukseen ja hänellä on itseään ja perheenjäseniään
varten riittävät varat oleskelua varten ja tarvittaessa sairausvakuutus niin, että
he eivät turvautumalla toistuvasti toimeentulotuesta annetussa laissa säädettyyn
toimeentulotukeen tai siihen rinnastettaviin etuuksiin taikka muulla vastaavalla tavalla
oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle; taikka
4) hän on 1, 2 tai 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän unionin kansalaisen
perheenjäsen.
Edellä 1 momentissa säädetty oleskeluoikeus on myös unionin kansalaisen
perheenjäsenellä, joka ei itse ole unionin kansalainen, jos unionin kansalainen täyttää
mainitun momentin 1, 2 tai 3 kohdassa säädetyt edellytykset.
Suomessa yli kolme kuukautta oleskeleva unionin kansalaisen perheenjäsen, joka ei
ole unionin kansalainen, voi hakea unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukorttia.
Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse viisumia tai oleskelulupaa oleskellessaan
tai työskennellessään Suomessa. Pohjoismaiden kansalainen ei tarvitse passia tai
muuta henkilöllisyysasiakirjaa. Hänen pitää kuitenkin tarvittaessa kyetä osoittamaan
henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa. Pohjoismaiden kansalaisen on rekisteröidyttävä,
jos hänen oleskelunsa jatkuu yli kuusi kuukautta. Pohjoismaiden kansalaiset rekisteröi
maistraatti.
Pohjoismaan kansalaisen perheenjäsenellä
toimeentulonsa ei olisi turvattu.
on
oleskeluoikeus,
vaikka
hänen
Unionin kansalaisten perheenjäsenten viisumeista ei peritä maksuja.
1.2. EU Blue Card holders
who are EU Blue Card holders in another Member State in respect of
their access to a visa and/or residence permit in your country?
Ns. erityisosaajadirektiivi (2009/50/EY) on pantu täytäntöön kansallisesti
Suomessa ulkomaalaislain muutoksella (1338/2011).
Ulkomaalainen voi hakea EU:n sinistä korttia, jos aikoo työskennellä Suomessa
korkeaa pätevyyttä vaativissa tehtävissä. Euroopan unionin sininen kortti myönnetään
kolmannen maan kansalaiselle, jos tämä esittää vähintään vuoden pituisen korkeaa
pätevyyttä vaativaa työtä koskevan työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen ja yleiset
edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle ovat olemassa. Edellytyksenä on lisäksi, että
työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa sovittu palkka on vähintään 1,5-kertainen
verrattuna keskimääräiseen palkansaajan bruttopalkkaan (UlkL 81 b § 1 mom.).
Vuonna 2012 sinisen kortin myöntäminen edellyttää, että työstä maksetaan bruttona
vähintään 4 832 euroa kuukaudessa. Tämä Suomessa noudatettava palkkakynnys
tarkistetaan vuosittain ja julkaistaan Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla.
Sinisen kortin myöntämiseen sovelletaan 5 luvun säännöksiä työntekijän oleskeluluvan
myöntämisestä lukuun ottamatta 72 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua
harkintaa (UlkL 81 b § 2 mom.). Näin ollen korttia myönnettäessä ei sovelleta työvoiman
saatavuusharkintaa.
Korttia on pääsääntöisesti haettava ennen Suomeen saapumista. Oleskelulupa voidaan
myöntää ilman oleskelulupaa maahan saapuneelle ulkomaalaiselle, jos edellytykset tällaisen oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomailla ovat olemassa ja ulkomaalainen on Euroopan unionin sinisen kortin haltija, joka on ennen Suomeen saapumistaan oleskellut
toisessa jäsenvaltiossa vähintään kahdeksantoista kuukauden ajan korkeaa pätevyyttä
vaativaa työtä varten ja hakee Suomessa Euroopan unionin sinistä korttia jätettyään
hakemuksen viimeistään kuukauden kuluttua maahan saapumisestaan tai on tällaisen
henkilön perheenjäsen ja perhe on muodostettu ennen Suomeen tuloa (UlkL 49 § 1
mom. 4 a kohta).
34
35
Euroopan unionin sinistä korttia koskeva päätös on annettava hakijalle tiedoksi viimeistään 90 päivän kuluttua hakemuksen tekemisestä. Määräajan kuluminen keskeytyy hakemuksen täydentämisen ajaksi (UlkL 81 c §).
Oleskelulupaa on lähtökohtaisesti haettava ennen Suomeen saapumista. Oleskelulupa
voidaan kuitenkin myöntää Suomesta käsin haettuna, jos edellytykset tällaisen oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomailla ovat olemassa ja ulkomaalainen on ennen Suomeen
saapumistaan oleskellut toisessa jäsenvaltiossa tutkijadirektiivissä tarkoitetun tieteellisen tutkimuksen suorittamista varten ja hakee Suomessa oleskelulupaa samaan tarkoitukseen taikka on tällaisen henkilön perheenjäsen (UlkL 49 § 1 mom. 4 kohta).
Käytännössä Euroopan unionin sinistä korttia on haettu vähän (vuoden 2012 alussa
voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen hakemuksia on tehty vain muutama), koska
kortin myöntämisen kriteerit ovat tiukat, erityisesti palkan suhteen, ja vaihtoehtoisesti
erityisasiantuntijatyöhön voi hakea oleskelulupaa ulkomaalaislakiin jo entuudestaan
sisältyneiden säännösten nojalla (UlkL 79 § 6 mom. 1 kohta). Oleskelulupa
erityisasiantuntijana voidaan vakiintuneen käytännön mukaan myöntää Suomesta käsin
haettuna (UlkL 49 § 1 mom. 5 kohta), eivätkä luvan myöntämisen kriteerit ole yhtä tiukat
kuin Euroopan unionin sinisen kortin kohdalla, etenkään palkkatason suhteen.
Ks. edellä 1.1. kohta 2)
1.3. Researchers
work as a Researcher in your Member State?
Ns. tutkijadirektiivi (2005/71/EY) on Suomessa pantu täytäntöön ulkomaalaislain muutoksella (516/2008).
Ulkomaalaisella on oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa eli viisumilla
tai viisumivapaasti (sikäli kuin hän on viisumivapaan maan kansalainen), kun
hän tulee Suomeen tutkijaksi toisessa jäsenvaltiossa solmitun tutkijadirektiivin
mukaisen vastaanottosopimuksen perusteella tutkijadirektiivissä tarkoitetun
tieteellisen tutkimushankkeen suorittamista varten enintään kolmen kuukauden
ajaksi (UlkL 81 § 1 mom. 6 kohta).
Tutkijadirektiivin mukaisesta menettelystä säädetään ulkomaalaislain 47 a–47 f §:ssä.
Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää muun muassa sitä, että tutkijan vastaanottajana
on tutkimuslaitos, joka on ulkomaalaislain 47 b §:n mukaisesti merkitty opetusministeriön
julkaisemaan luetteloon hyväksytyistä tutkimuslaitoksista, ja että kyseinen tutkimuslaitos
tekee tutkijan kanssa ulkomaalaislain 47 d §:n mukaisen vastaanottosopimuksen. Tutkijoihin ei sovelleta työvoiman saatavuusharkintaa.
Ulkomaalaislaissa
säännellään
edellä
mainitun
tutkijadirektiivin
mukaisen
maahanpääsymenettelyn lisäksi vaihtoehtoisista menettelyistä: 1) tutkija voi saapua
Suomeen enintään kolmeksi kuukaudeksi viisumin tai viisumivapauden turvin
asiantuntijatyöhön (UlkL 81 § 1 mom. 1 kohta); 2) tutkija voi työskennellä vierailevana
tutkijana enintään vuoden ajan oleskeluluvalla (UlkL 80 § 1 mom. 2 kohta); tai 3) tutkija
voi harjoittaa tiedettä ammattimaisesti oleskeluluvalla (UlkL 79 § 6 mom. 4 kohta).
Tutkijadirektiivin mukaiset edellytykset täyttävät tutkimuslaitokset ja tutkijat voivat valita
direktiivin mukaisen ja muiden ulkomaalaislaissa säädettyjen maahanpääsymenettelyjen
välillä. Käytännössä tutkijadirektiivin mukaista maahanpääsymenettelyä ei ole Suomessa
sovellettu lainkaan, vaan sen sijaan on käytetty muita ulkomaalaislain mukaisia
vaihtoehtoja, joiden koetaan olevan suotuisampia ja yksinkertaisempia.
1.4. Students
studies in your Member State?
Silloin, kun opinnot Suomessa kestävät alle kolme kuukautta, on suoraan
kolmannesta maasta tulevan kolmannen maan kansalaisen haettava viisumia,
ellei kyse ole viisumivapaan maan kansalaisesta. Jos taas kolmannen maan
kansalainen tulee Suomeen opiskelemaan alle kolmeksi kuukaudeksi toisesta
EU-jäsenmaasta, ei viisumin hakemista edellytetä, vaan riittää, että hänellä on
oleskeluoikeus toisessa EU-jäsenmaassa.
Jos opinnot kestävät yli kolme kuukautta, on kolmannen maan kansalaisen
aina haettava opiskelua varten oleskelulupa. Toisesta jäsenmaasta Suomeen
siirtyviin opiskelijoihin sovelletaan tältä osin samoja oleskelulupasäännöksiä ja
-menettelyä kuin niihin opiskelijoihin, jotka tulevat suoraan kolmannesta maasta
käsin.
–
1.5. Posted workers
who are resident in another EU Member State who are posted by a
service provider for the purposes of cross-border provision of services
in your Member State?
Ulkomaalaislaissa ei ole erityisiä säännöksiä, jotka koskisivat muissa EUjäsenmaissa (tai Norjassa) oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten
siirtymistä lähetettynä työntekijänä Suomeen. Toisesta EU-jäsenmaasta Suomeen
siirtyviin sovelletaan samoja viisumi- ja oleskelulupasäännöksiä kuin niihin, jotka
tulevat suoraan kolmansista maista käsin ja menettely on samanlainen.
–
36
1) Do specific national rules and procedures governing access to a visa
and/or a residence permit apply to third-country nationals who are
resident in another Member State but are employed as cross-border
workers in your Member State?
Ulkomaalaislain 81 §:ssä säädetään tilanteista, joissa kolmannen maan
kansalaisella on oikeus työntekoon ilman oleskelulupaa määrättyjen aikarajojen
puitteissa. Säännös mahdollistaa esimerkiksi sen, että toisessa EU-jäsenmaassa
oleskeluoikeuden omaava henkilö tulee kutsun tai sopimuksen nojalla Suomeen
opettajaksi enintään kolmen kuukauden ajaksi.
Lainsäädännön noudattamisen valvonta tuottaa suuria hankaluuksia erityisesti
ulkomaalaislain 81 §:n 1 momentin 5 kohdan osalta. Lainkohdan mukaan oikeus
tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa on ulkomaalaisella, joka tulee suorittamaan
toisessa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen valtiossa toimivan yrityksen
vakituisena työntekijänä palvelujen tarjoamisvapauden piiriin kuuluvaa tilapäistä
hankinta- tai alihankintatyötä, jos hänellä on mainitussa valtiossa oleskeluun ja
työntekoon oikeuttavat luvat, jotka ovat voimassa työn päätyttyä Suomessa.
Mahdollisuutta ”tilapäiseen” työskentelyyn arvioidaan käytettävän väärin erityisesti
rakennusalalla – sen ”avulla” kierretään työntekijän oleskelulupasäännöksiä.
Maahanmuuttoviraston ohjeessa ”Oleskelulupa työntekoa varten” (11.5.2012,
MIG/2012/160) onkin linjattu tilapäisyyden rajoittuvan käytännössä kolmeen
kuukauteen, viisumisäännöksistä johtuen. Ohjeen mukaan työstä ei voida tehdä
keinotekoisesti tilapäistä pilkkomalla se lyhyiksi hankinta- tai alihankintajaksoiksi.
Esimerkiksi jos koko työmaaurakka kestää yli kolme kuukautta, on urakan ajaksi
haettava työntekijän oleskelulupaa.
nationals who are resident in another Member State and who exercise an
economic activity as seasonal workers in your Member State in respect
of their access to a visa and/or residence permit?
Oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa on ulkomaalaisella, joka tulee
marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten poimintaan tai
korjuuseen taikka turkistarhatyöhön enintään kolmen kuukauden ajaksi (UlkL
81 § 1 mom. 4 kohta). Silloin, kun kyse on ulkomaalaislain 81 §:n 1 momentin
4 kohdan mukaisesta kausityöstä, on suoraan kolmannesta maasta tulevan
kolmannen maan kansalaisen haettava viisumia, ellei kyse ole viisumivapaan
37
maan kansalaisesta. Jos taas kolmannen maan kansalainen tulee Suomeen
kausityöhön toisesta EU-jäsenmaasta, ei viisumin hakemista edellytetä, vaan
riittää, että hänellä on oleskeluoikeus toisessa EU-jäsenmaassa.
Jos työ kestää yli kolme kuukautta tai se on sisällöltään muuta kuin ulkomaalaislain
81 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua kausityötä, on työntekoa varten
haettava työntekijän oleskelulupa. Toisesta jäsenmaasta Suomeen siirtyviin
kausityöntekijöihin sovelletaan samoja työntekijän oleskelulupaa koskevia
säännöksiä ja menettelyä kuin niihin kausityöntekijöihin, jotka tulevat suoraan
kolmannesta maasta käsin.
nationals who are resident in another Member State and who apply to
work in a regulated profession in your Member State in respect of their
access to a visa and/or residence permit?
Kolmansien maiden kansalaisiin, jotka siirtyvät toisesta EU-jäsenmaasta
Suomeen työskentelemään säännellyissä ammateissa sovelletaan samoja
viisumi- ja oleskelulupasäännöksiä sekä menettelyä kuin niihin kolmansien
maiden kansalaisiin, jotka tulevat suoraan kolmannesta maasta käsin.
Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen perustuu harkintaan, jossa tulee
varmistaa se, että työntekijän oleskelulupa myönnetään vain edellytykset
täyttävälle henkilölle, jos työssä vaaditaan erityistä pätevyyttä tai hyväksyttyä
terveydentilaa (UlkL 72 § 1 mom. 3 kohta).
Opetushallituksen internet-sivuilta löytyy tietoa ammateista, jotka ovat Suomessa
säänneltyjä ja joihin vaaditaan ammatinharjoittamisoikeus:
http://www.oph.fi/english/mobility/recognition/regulated_professions_in_finland
Esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee Suomessa saada lupa
harjoittaa ammattiaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta.
Näin ollen työntekijän oleskelulupa voidaan myöntää vain Valviran luvan saaneelle
henkilölle.
nationals described in 1.8 (1) above, how do these differ from the
national rules and procedures that apply to EU citizens?
–
1.9. Any other category of migrant worker not mentioned above
1) Are there any specific national rules and procedures that apply to any
38
group of third-country nationals who are resident in another Member
State that has not been mentioned above?
–
2) If yes, please describe how these rules differ from the national rules and
procedures that apply to EU citizens.
–
1.10. Common rules and procedures for all
mobile third-country nationals
1) Does the national legislative framework in your Member State contain
rules and procedures that are relevant to all mobile third-country
nationals (rather than rules that differentiate between different groups)
in respect of their access to a visa and residence permit?
Toisesta EU-jäsenmaasta Suomeen liikkuviin kolmansien maiden kansalaisiin
sovelletaan samoja viisumi- ja oleskelulupasäännöksiä ja menettelyä kuin niihin,
jotka tulevat suoraan kolmannesta maasta.
Oleskeluluvan myöntäminen kolmannen maan kansalaiselle edellyttää
lähtökohtaisesti, että toimeentulo on turvattu (UlkL 39 §), hakijalla on voimassa
oleva matkustusasiakirja (UlkL 35 §), eikä ole yleiseen turvallisuuteen ja
järjestykseen liittyviä esteitä luvan myöntämiselle (UlkL 36 §).
Ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen saapumista siinä
maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee (UlkL 60 § 1 mom.). Kyseeseen tulee mikä
tahansa maa, jossa hakija oleskelee laillisesti. Oleskelulupaprosessi on samanlainen
siitä riippumatta, haetaanko oleskelulupaa kolmannesta maasta vai EU-jäsenvaltiosta
käsin. Ulkomaalaislain 49 § kuitenkin mahdollistaa oleskeluluvan myöntämisen
poikkeuksellisesti Suomessa haettuna tietyin edellytyksin. Pitkään oleskelleet, EU:n
sinisen kortin haltijat ja tutkijadirektiivin mukaiset tutkijat voivat tietyin edellytyksin hakea
oleskelulupaa Suomesta käsin, kuten edellä on kuvattu.
39
Section 2
Scale and scope of the phenomenon
2.1. Are statistics on overall intra-EU (work-related) mobility
of third-country nationals available in your (Member) State
Tilastokeskuksen keräämät muuttoliiketilastot ovat ainoa luotettava tietolähde
kuvaamaan kolmansien maiden kansalaisten liikkumista EU-alueella. Ne sisältävät tietoa
edellisestä asuinmaasta ja kansalaisuudesta. Jonkin verran tietoa on myös saatavilla
työllisyyteen liittyen (työllinen, työtön, opiskelija, eläkeläinen, muu syy työvoiman
ulkopuolella olemiseen), mutta nämä tiedot eivät ole täydellisiä. Tietoa on myös saatavilla
siviilisäädystä (naimisissa, naimaton, eronnut). Tietoja ei ole saatavilla ammattitaitoon
tai ammattiluokituksiin liittyen tämän ryhmän osalta. Eniten tietojen käyttöä hankaloittaa
Suomeen EU-alueelta muuttavien kolmansien maiden kansalaisten pieni lukumäärä.
Alla oleva kaaviokuva ja taulukko havainnollistavat ilmiön suuruusluokkaa verrattuna
EU-kansalaisten maahanmuuttoon Suomeen.
EU:n sisäinen liikkuvuus 2007-2011
16000
14000
12000
10000
EU-kansalaiset
8000
Kolmansien maiden kansalaiset
6000
4000
2000
0
2007
2) If yes, please describe the rules and procedures and explain how they
differ from the national rules and procedures that apply to EU citizens.
–
2008
Kolmansien maiden
kansalaiset
2009
2010
2011
2007
2008
2009
2010
2011
461
502
473
464
540
Lähde: Tilastokeskus
Näitä lukuja voi myös verrata kotimaistaan tuleville kolmansien maiden kansalaisille
myönnettyjen ensimmäisten oleskelulupien määrään, joka on vaihdellut 15 000 20 000 myönnetyn luvan välillä vuosittain samalla ajanjaksolla. Luvut sisältävät myös
mainituille toisesta jäsenmaasta saapuville kolmansien maiden kansalaisille myönnetyt
oleskeluluvat, mutta koska ne muodostavat ainoastaan n. 3% kaikista myönnetyistä
ensimmäisistä oleskeluluvista, on ilmiö Suomessa pieni.
Toisesta EU-jäsenmaasta Suomeen muuttavien kolmansien maiden kansalaisten
pieni lukumäärä asettaa rajoitteita tilastotiedon käytön suhteen tietosuojan
näkökulmasta. Toisesta jäsenmaasta muuttaa Suomeen useassa tapauksessa
vain muutama jonkin tietyn kolmannen maan kansalainen, joten Tilastokeskus
ei salli yksilötason tietoa julkaistavan tai esitettävän. Sen vuoksi tietoja ei ole
40
41
jaoteltu iän ja sukupuolen mukaan tässä tapauksessa.
Tämä tutkimuksen puitteissa pyritään esittämään tärkeimmät kansalaisuudet ja entiset
asuinmaat EU-maista muuttaneiden kolmansien maiden kansalaisten osalta. Seuraavissa
taulukoissa on esitetty top-20 kansalaisuudet entisen asuinmaan perusteella vuosilta
2010 ja 2011.
2011
2010
Entinen asuinmaa
Kansalaisuus
Viro
Ei tietoa
40
Entinen asuinmaa
Kansalaisuus
Viro
Ei tietoa
34
38
Viro
Venäjän federaatio
33
Viro
Venäjän
federaatio
Italia
Somalia
18
Viro
Kansalaisuudeton
15
Viro
Kansalaisuudeton
11
Ruotsi
Kiina
10
Saksa
Venäjän federaatio
11
Italia
Somalia
9
Ruotsi
Kiina
9
Saksa
Irak
8
Ruotsi
Intia
9
Ruotsi
Intia
8
Saksa
Etelä-Korea
8
Saksa
Venäjän
federaatio
7
Espanja
Marokko
8
Espanja
Marokko
7
Tanska
Intia
7
Espanja
Chile
6
Kreikka
Irak
7
Ruotsi
Iran
6
Ruotsi
Irak
7
Iso-Britannia
Intia
6
Ruotsi
Pakistan
7
Ranska
Etelä-Afrikka
5
Iso-Britannia
Yhdysvallat
7
Saksa
Etelä-Korea
5
Portugali
Brasilia
6
Iso-Britannia
Yhdysvallat
5
4
Ruotsi
Norja
6
Belgia
Venäjän
federaatio
Tanska
Nigeria
5
Tanska
Intia
4
4
Viro
Ukraina
5
Ranska
Kongon demokr.
tasavalta
Saksa
Kiina
5
Latvia
Ei tietoa
4
Kreikka
Albania
5
Malta
Somalia
4
Muu
344
Muu
275
Yhteensä
540
Yhteensä
464
Tietosuojakysymysten ja puutteellisten tietojen vuoksi on ainoastaan mahdollista
antaa karkeita arvioita työllisyyden osalta. Työllisyyteen liittyviä tietoja ei ole vielä
saatavilla vuodelta 2011, joten alla taulukossa esitetty arvio koskee vuotta 2010.
Arvio työllisyysprofiilista, kolmansien maiden kansalaiset (EU:n sisältä tulleet),
2010
Työlliset
Työttömät
Opiskelijat
Lapset 0-14-vuotiaat
Eläkkeellä olevat
Muu työvoiman
ulkopuolella
34 %
20 %
17 %
6%
0,80 %
23 %
Lähde: Arvio perustuu Tilastokeskuksen tietoihin
Arvion perusteella noin puolet EU:n sisältä tulleista kolmansien maiden
kansalaisista on aktiivisia joko työssä tai opiskelijoina, 20% on työttömänä ja
23% on muista syistä johtuen työvoiman ulkopuolella (tähän ryhmään kuuluvat
esim. kotiäidit).
Siviilisäädyn osalta arvio vuodelta 2011 esitetään alla olevassa taulukossa.
Arvio siviilisäädystä, kolmansien maiden kansalaiset (EU:n sisältä tulleet), 2011
Naimisissa
Naimattomat
Eronneet
53 %
42 %
5%
Arvion perusteella hieman yli puolet kolmansien maiden kansalaisista on
naimisissa, mikä on huomattava ero verrattuna arvioon EU-kansalaisista, joka
on esitetty alla kohdassa 2.4.
Taulukoiden perusteella voi todeta, että suuri osa Suomeen, toisesta EUjäsenmaasta, tulevista kolmansien maiden kansalaisista tulee Virosta.
Huomionarvoista on, että monen osalta kansalaisuus ei ole tiedossa tai
kansalaisuus on tuntematon. Yksi todennäköinen selitys on, että nämä henkilöt
ovat suureksi osaksi entisen Neuvostoliiton kansalaisia, jotka eivät ole hankkineet
tai saaneet Viron kansalaisuutta eri syistä johtuen.
Muilta osin on suhteellisen vaikeaa erottaa erityisiä trendejä, koska määrät
ovat pieniä; joukossa on niiden maiden kansalaisia, joita on tullut Suomeen
eniten kansainvälisen suojelun perusteella (Irak, Somalia). Havaittavissa on
heikkoja merkkejä etelästä pohjoiseen suuntautuvasta liikkuvuudesta EU:n
sisällä, mahdollisesti työmarkkinatilanteesta Euroopan joissakin osissa johtuen,
mutta pienten lukumäärien vuoksi on vaikea vetää selkeitä johtopäätöksiä.
Kansalaisuudet ja entiset asuinmaat ovat pysyneet kutakuinkin samoina vuosina
2007-2009 (ks. tilastoliite).
2.2. Are statistics based on administrative registrations available in your
(Member) State on the following groups of mobile third-country nationals? If
they are not available could they in principle be made available from existing
registrations?
1) Long-term residents coming from another Member States (information should
be collected by national contact points established under Directive 2003/109/
EC on third-country national long-term residents)
Tieto on saatavilla, mutta Suomessa on myönnetty vuonna 2012 vain yksi
oleskelulupa sillä perusteella, että henkilöllä on pitkään oleskelleen status
42
toisessa EU-jäsenmaassa.
2) EU Blue Card holders (information should be collected by national contact
points established under Directive 2009/50/EC on EU Blue Card holders)
Direktiivi on pantu täytäntöön ulkomaalaislain muutoksella, joka astui voimaan
v. 2012 alusta, kuten 1. osiossa on todettu. Suomen myöntämistä EU:n sinisistä
korteista on saatavilla tietoa. Tähän mennessä Suomi on myöntänyt ainoastaan
8 EU:n sinistä korttia (marraskuu 2012), eikä näiden kolmansien maiden
kansalaisten entisestä asuinmaasta ole saatavilla tietoa (kts. myös teksti alla).
3) Researchers
Katso teksti alla.
4) Students
Katso teksti alla.
5) Posted workers
Ei tietoa saatavilla.
43
2.3. Are there any other/proxy sources of statistics that could provide indications
of patterns and trends?
(i) Number of applications for the recognition of diplomas/certificates acquired in
another Member State.
Ei saatavilla. Jotakin tietoa on saatavilla tiettyihin ammatteihin liittyen(esim. lääketiede),
mutta kansalaisuudesta ja entisestä asuinmaasta ei ole suoraan saatavilla.
(ii) Number of visa applications by third-country nationals who are resident in
another EU Member State.
Ei suoraan saatavilla ja tieto ei ole luotettavaa.
(iii) Number of social security registrations by third-country nationals who were
resident in another Member State before arrival?
Ei suoraan saatavilla.
(iv) Information about previous country of residence contained in the latest
population census.
Ei, Suomi käyttää rekisteritietoja.
6) Cross-border workers
Ei saatavilla. Rajatyöntekijät ovat enimmäkseen EU-kansalaisia. Kolmansien
maiden kansalaiset sisältyvät työn perusteella oleskeluluvan saaneiden tilastoihin
eikä EU:n sisältä tulevia kolmansien maiden kansalaisia tilastoida omana
ryhmänä.
7) Seasonal workers
Kausityöntekijät tulevat Suomeen yleensä viisumilla. Ulkoasiainministeriö kerää
viisumitilastoja, mutta ei julkaise tarkkoja tietoja kansalaisuudesta tai edellisestä
asuinmaasta.
8) Workers in regulated professions
Ei tietoja.
9) Any other category of migrant not mentioned above
Ei tietoja.
Kolmansien maiden kansalaisia koskevien hallinnollisten rekisteröintitilastojen
pääasiallinen tietolähde on Maahanmuuttoviraston oleskelulupatilastot. EU:n sisältä
tulevien kolmansien maiden kansalaisten jäljittäminen oleskelulupatilastoista on
ongelmallista, koska entistä asuinmaata koskevaa tietoa ei kerätä. Tietoa ei ole
katsottu olennaiseksi oleskelulupahakemuksen käsittelemisen kannalta, joten on
mahdotonta erottaa EU:n sisältä tulevia kolmansien maiden kansalaisia muista
oleskeluluvan hakijoista (esim. tutkijoiden ja opiskelijoiden osalta).
(v) Any information that might be collected about the motivations of third-country
nationals who apply for citizenship in (your) Member State (e.g. as a proxy source
of information on the number of third-country nationals wishing to travel within
the EU).
Ei saatavilla.
(vi) Any other proxy sources of statistics.
Ei saatavilla.
2.4. Please provide any statistics available on the flows of EU nationals within
your (Member) State over the last 5 years in order to provide a comparison
with the flows of third-country nationals
Osiossa 2.1 esitetty kaavio ja alla oleva taulukko havainnollistavat selkeästi Suomeen
tulevien EU-kansalaisten määrän verrattuna tai toisesta jäsenmaasta tulevien kolmansien
kansalaisten määrään. EU-kansalaisten määrä ylittää EU:n sisältä tulevien kolmansien
maiden kansalaisten määrän moninkertaisesti.
EU:n sisäinen liikkuvuus 2007–2011
EU-kansalaiset
Kolmansien maiden
kansalaiset
2007
12 434
2008
13 388
2009
12 162
2010
11 727
2011
14 378
461
502
473
464
540
44
45
Alla olevat taulukot esittävät Suomeen tulevien EU-kansalaisten top-10 kansalaisuudet
ja edellisen asuinmaan.
Tässä tapauksessa lopputulokseen vaikuttaa kolmansien maiden kansalaisten osalta
todennäköisesti otannan koko ja osittain myös Suomeen tulevien profiili EU-kansalaisten
profiili. Suomeen palaavien Suomen kansalaisten joukossa sekä Suomeen tulevien
Viron kansalaisten joukossa on nuorempia henkilöitä, jotka todennäköisesti eivät vielä
ole naimisissa.
2011
2010
Edellinen asuinmaa
Kansalaisuus
Edellinen asuinmaa
Kansalaisuus
Viro
Viro
4 668
Viro
Viro
3 750
Ruotsi
Suomi
2 577
Ruotsi
Suomi
2 167
Iso-Britannia
Suomi
777
Ruotsi
Ruotsi
628
Ruotsi
Ruotsi
638
Iso-Britannia
Suomi
605
Saksa
Suomi
571
Saksa
Suomi
415
Espanja
Suomi
498
Espanja
Suomi
405
Tanska
Suomi
372
Tanska
Suomi
297
Puola
Puola
301
Saksa
Saksa
257
Iso-Britannia
Iso-Britannia
270
Puola
Puola
235
Unkari
Unkari
269
Iso-Britannia
Iso-Britannia
Muu
3 437
Muu
2 792
Yhteensä
14 378
Yhteensä
11 727
206
Taulukot osoittavat, että Viron kansalaiset muodostavat selkeästi suurimman Suomeen
tulevien muiden EU-kansalaisten ryhmän Muita top-10 listan sijoja hallitsevat Suomen
kansalaiset, jotka palaavat muista jäsenmaista.. Vuosien 2007-2009 osalta tilanne
näyttää samankaltaiselta (ks. tilastoliite).
EU-kansalaisten työllisyysprofiili perustuu myös arvioon, mutta se on tarkempi verrattuna
kolmansien maiden kansalaisten arvioon, koska otanta EU-kansalaisista on suurempi.
Arvio työllisyysprofiilista, EU-kansalaiset, 2010
Työlliset
Työttömät
Opiskelijat
Lapset 0-14-vuotta
Eläkkeellä
Muu työvoiman ulkopuolella
Ei tietoa saatavilla
43 %
7,50 %
7,20 %
16 %
4%
17 %
5%
Verrattuna arvioon kolmansien maiden kansalaisten työllisyysprofiilista, voidaan selkeästi
todeta työllisten suurempi osuus EU-kansalaisten osalta sekä työttömien ja työvoiman
ulkopuolella olevien pienempi osuus. Muita eroja ovat opiskelijoiden pienempi osuus
sekä lasten suurempi osuus EU-kansalaisten ryhmässä.
Mitä tulee arvioon siviilisäädystä, EU-kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten
välillä on suuri ero.
Arvio siviilisäädystä, EU-kansalaiset, 2011
Naimisissa
Naimattomat
Eronneet
22 %
70 %
8%
Näiden lukujen pääasiallisena tarkoituksena on ollut havainnollistaa ilmiön
laajuutta Suomessa. Arviot työllisyysprofiilista ja siviilisäädystä ovat vain suuntaaantavia, koska Suomeen muista jäsenmaista muuttavien kolmansien maiden
kansalaisten määrä on niin alhainen.
Section 3
Identified Restrictions to Intra EU mobility
of third-country nationals
3.1. Member States (and Norway) may examine the situation of the labour market
and give preference to Union (or EEA/EFTA) citizens when considering
applications for work from a third-country national in another Member State
or EFTA country.
Toisin kuin useissa muissa EU-maissa, Suomessa lupajärjestelmä on mutkikas, koska
työntekoa varten voidaan myöntää useita erinimisiä oleskelulupia. Näitä ovat työntekijän
oleskelulupa, tavallinen oleskelulupa ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Lisäksi
työnteko-oikeus voi liittyä viisumiin/viisumivapauteen.
Ulkomaalaislain 5 luku sisältää säännökset erityisestä työntekijän oleskeluluvasta.
Työntekijän oleskelulupajärjestelmän tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta
suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työnantajien ja
ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturva sekä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman
mahdollisuus työllistyä (UlkL 70 §).
Työmarkkinaosapuolet osallistuvat työntekijän oleskelulupien myöntämiskäytäntöjen
seurantaan ja arviointiin sekä ulkomaisen työvoiman käytön yleisiä edellytyksiä
koskevien valtakunnallisten ja alueellisten linjausten laadintaan. Valtakunnalliset
linjaukset annetaan valtioneuvoston päätöksellä ja alueelliset linjaukset asianomaisen
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä (UlkL 71 §).
Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen perustuu harkintaan, jossa tulee: 1) selvittää
tarkoitettuun työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan työvoiman saatavuus
kohtuullisessa ajassa; ja 2) huolehtia siitä, että työntekijän oleskeluluvan myöntäminen
ei estä 1 kohdassa tarkoitetun henkilön työllistymistä. Harkittaessa työntekijän
oleskeluluvan myöntämistä tulee ottaa huomioon (edellä mainitut) 71 §:ssä tarkoitetut
linjaukset (UlkL 72 § 1 mom. 1 ja 2 kohdat, 2 mom.).
Hallituksen
esityksessä
eduskunnalle
(269/2009)
esitettiin
työvoiman
saatavuusharkinnasta luopumista. Ulkomaalaislain muutosesitys kuitenkin raukesi
eduskunnassa vuonna 2011. Hallitusohjelman (22.6.2011) mukaan työvoiman
saatavuusharkinta säilytetään työntekijän oleskelulupaa myönnettäessä.
Ulkomaalaislain 5 luvussa on kuitenkin kolme laajaa ja vaikeasti tulkittavaa
säännöstä (UlkL 79, 80 ja 81 §) tilanteisiin, joissa työvoiman saatavuusharkintaa ei
46
47
edellytetä. Käytännössä huomattava osa työskentelystä tapahtuu näiden säännösten
perusteella, joko viisumilla, viisumivapaasti tai tavallisella oleskeluluvalla. (Työvoiman
saatavuusharkinta ei koske esim. erityisasiantuntijoita, harjoittelijoita ja urheilijoita.
Työvoiman saatavuusharkinta ei koske myöskään perheenjäseniä, vaan oleskeluluvan
perhesiteen perusteella saaneella on rajoitukseton oikeus työntekoon.)
esisopimusten ja rahoituksen perusteella.
3.2. Minimum wages are often specified in the national legislative framework
that may affect the decision of a third-country national, who is resident in
one Member State (or EFTA country), to settle in another Member State (or
Norway).
3.4. National rules or procedures governing the recognition of degrees and
diplomas may affect the decision of a third-country national, who is resident
in one Member State (or EFTA country), to settle in another Member State (or
Norway).
Suomessa tehtävään työhön sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Suomessa ei ole
lakisääteistä vähimmäispalkkaa, kuten monissa muissa maissa, vaan se määritellään
alakohtaisesti työehtosopimuksissa tai julkisen sektorin (valtion ja kuntien) osalta
virkaehtosopimuksissa. Työehto- ja virkaehtosopimusten määrittelemiä palkkatasoja on
noudatettava kaikkiin alan työntekijöihin.
Ns. ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY) on pantu täytäntöön kansallisesti
Suomessa mm. säätämällä laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007).
Tätä lakia sovelletaan Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisen pääosin toisessa
jäsenvaltiossa hankkiman ammattipätevyyden tunnustamiseen. Lakia sovelletaan myös
ammattipätevyyden tunnustamiseen, joka perustuu Euroopan talousalueesta tehtyyn
sopimukseen tai muuhun Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden toisen osapuolen
kanssa tekemään sopimukseen taikka kolmansien maiden kansalaisten asemaa
koskevaan yhteisön lainsäädäntöön. Viittaus kolmansien maiden kansalaisten asemaa
koskevaan yhteisön lainsäädäntöön tarkoittaa lain esitöiden (HE 26/2007) mukaan
erityisesti ns. liikkumisvapaudesta annettuun direktiiviin (2004/38/EY) sekä pitkään
oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annettuun direktiiviin (2003/109/
EY) sisältyvien velvoitteiden ottamista huomioon ammattipätevyyden tunnustamisen
osalta. Kaikkien kolmansien maiden kansalaisten asemaa määrittävien säädösten
sovellettavuutta tässä laissa tarkoitettuun ammattipätevyyden tunnustamismenettelyyn
rajaa kuitenkin ammattipätevyysdirektiivin 1 artikla, jonka mukaan tunnustamissäännökset
tulevat sovellettavaksi näissä tapauksissa vain, jos ammattipätevyys on hankittu pääosin
jossakin unionin jäsenvaltiossa.
Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla
edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä
niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen
lähinnä rinnastettavaa työtä (Työsopimuslaki 7 §).
Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus
eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä
maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä
tavanomainen ja kohtuullinen palkka (Työsopimuslaki 10 §).
Käytännön havaintojen mukaan ulkomaalaiselle on merkitsevää se, että Suomessa
maksettava palkka on suurempi kuin ulkomaalaisen aiemmin saama palkka (etenkin niissä
tilanteissa, joissa hän tulee suoraan kotimaastaan käsin). Ulkomaalaisella ei yleensä ole
tietoa minimipalkkatasosta, eikä sillä vaikuta olevan merkitystä muuttohalukkuuteen.
3.3. If the third-country national who moves from another Member State (or
EFTA country) is in a self-employed capacity, Member States (and Norway)
may require that they have the appropriate funds which are needed, in
accordance with national law, to exercise an economic activity in such
capacity.
Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan myöntäminen perustuu harkintaan, jossa tulee
varmistaa, että elinkeinotoiminnalla on kannattavan toiminnan edellytykset. Oleskelulupaa
myönnettäessä on varmistuttava, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ansiotyöllä,
elinkeinotoiminnalla tai muulla tavalla (UlkL 72 § 3 ja 4 mom.).
Hallituksen esityksen (28/2003) mukaan elinkeinonharjoittajan tulee saada
elinkeinotoiminnan voitosta, nostetusta palkasta, henkilökohtaisista otoista tai
esimerkiksi myyntivoitoista sellainen säännöllinen toimeentulo, että se oleskeluluvan
voimassaoloaikana ylittää toimeentulotuen perusosan myöntämisen alarajan.
Elinkeinonharjoittajan oleskelulupahakemuksen käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) arvioi elinkeinotoiminnan
kannattavuuden ja toimeentulon riittävyyden. Toiminnan kannattavuutta arvioidaan
erilaisten ennalta saatavien selvitysten, kuten liiketoimintasuunnitelman, sitovien
Kun ulkomaalaiselle on myönnetty jatkuva elinkeinonharjoittajan oleskelulupa (A-lupa),
voi hän elinkeinotoiminnan alkuvaiheessa toimia vähäisessä määrin toisen työnantajan
palveluksessa, kun elinkeinotoiminnasta ei vielä saa riittävää toimeentuloa.
Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon antamasta virkakelpoisuudesta Suomessa.
Alakohtaiset viranomaiset päättävät ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä.
Yksityisen sektorin työnantajat arvioivat yleensä itse ulkomaisen tutkinnon antamaa
pätevyyttä päättäessään työntekijöidensä valinnasta.
Asiantuntijoiden mukaan kolmansien maiden kansalaisten kolmansissa maissa
suorittamien tutkintojen tunnustamiseen ei liity merkittäviä ongelmia, jotka rajoittaisivat
maahanmuuttoa. Sen sijaan työllistyminen Suomessa vaikuttaa olevan vaikeaa tutkinnon/
pätevyyden tunnustamisesta huolimatta esimerkiksi puutteellisesta kotimaisten kielten
taidosta johtuen.
3.5. National rules or procedures governing access to social security and social
services for third-country nationals and their families may affect the decision
of a third-country national, who is resident in one Member State (or EFTA
country), to settle in another Member State (or Norway).
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on asumisperusteinen, eli oikeus sosiaaliturvaetuuksiin
syntyy maassa asumisen perusteella. Kun henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen,
Kansaneläkelaitos (Kela) tekee päätöksen siitä, kuuluuko hän Suomen sosiaaliturvan
piiriin eli onko hänellä oikeus Kelan myöntämiin etuuksiin. Päätöksen perustana on laki
asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta, joka tunnetaan myös
nimellä soveltamisalalaki (1573/1993).
48
49
Oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan sen perusteella, kuinka pitkästä oleskelusta
on kysymys. Pääsääntö on, että vakinaisesti Suomeen muuttavat pääsevät sosiaaliturvan
piiriin, mutta tilapäisesti muuttavat eivät.
soveltamisalalain työntekijämääritelmässä. Työntekijä myös sairausvakuutetaan ja
häneen sovelletaan työttömyysturvalakia. Neljän kuukauden sääntö ei koske työeläkeja tapaturmavakuutusta. Niihin ja julkiseen terveydenhuoltoon on EU-työntekijällä oikeus
neljää kuukautta lyhyemmänkin työskentelyn aikana.
Vakinaiseksi asumiseksi lasketaan esimerkiksi vähintään kahden vuoden työskentely
Suomessa ja avioliitto tai muu läheinen perhesuhde Suomessa vakinaisesti asuvaan
henkilöön. Lisäksi vaaditaan, että henkilön oleskelulupa on myönnetty vähintään
vuodeksi, jos hän on velvollinen oleskeluluvan hankkimaan.
Tilapäisesti Suomeen muuttavilla ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan.
Esimerkiksi opiskelijoiden katsotaan muuttavan Suomeen vain tilapäisesti, jos muuton
ainoa syy on opiskelu.
Suomeen tilapäisesti töihin tulevat pääsevät kuitenkin Suomen sairausvakuutuksen
piiriin, jos työskentely kestää yli neljä kuukautta. Suomeen toisesta EU/ETA-maasta tai
Sveitsistä tilapäisesti muuttavilla työntekijöillä voi lisäksi olla oikeus laajemminkin Kelan
etuuksiin ja sairaanhoitoon.
Muutto EU-maasta Suomeen
EU-maista toiseen muuttavien sosiaaliturvaa on koordinoinut 1.5.2010 alkaen EYasetus 883/2004.1 Aluksi uutta asetusta sovellettiin ainoastaan EU-alueella liikkuneisiin
EU-kansalaisiin. Asetuksella 1231/2010 asetuksen 883/2004 soveltaminen laajennettiin
EU:n alueella laillisesti asuviin ja liikkuviin kolmansien maiden kansalaisiin 1.1.2011
lukien.
Kolmannen maan kansalaisen kohdalla lähtövaltiolla on merkitystä Suomeen tultaessa
silloin, kun oikeutta sosiaaliturvaan arvioidaan työskentelyn perusteella. Kun puhutaan
vakinaisesta asumisesta sosiaaliturvan perusteena kansalaisuudella tai lähtövaltiolla ei
ole merkitystä.
Suomeen EU-alueelta työntekijänä tuleva kolmannen maan kansalainen on samassa
asemassa kuin EU-kansalainen. Kun aikomus on työskennellä Suomessa vähintään neljä
kuukautta, saa henkilö heti työskentelyn alkaessa oikeuden niihin soveltamisalalain 1 §:ssä
mainittuihin etuuksiin, joihin sovelletaan EU-asetusta 883/2004. Näitä ovat eläkekertymä,
oikeus lapsilisään myös muussa maassa asuvasta lapsesta ja vammaisetuudet. Lisäksi
palkan ja viikkotyöajan on täytettävä tietyt vähimmäisedellytykset, joihin viitataan
1
EY-asetus 883/2004 on korvannut vanhemman EY-asetuksen 1408/71 tilanteissa, jolloin henkilö muuttaa
EU-maasta toiseen, tai liikkuu muutoin työntekijänä valtioiden välillä. Uuden asetuksen perusteella
ratkaistaan, minkä maan sosiaaliturvan piiriin EU:n alueella liikkuva henkilö kuuluu. Pääsääntö on, että
työntekijä kuuluu työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin. Jollei työskentele, oikeus sosiaaliturvaan määräytyy
asuinvaltion lainsäädännön mukaan.
Asetuksia 883/2004 ja 1408/71 sovelletaan EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisten lisäksi myös muiden
(ns. kolmansien) maiden kansalaisiin, jotka liikkuvat EU:n jäsenmaiden välillä (asetuksen 883/2004 osalta
pois lukien Tanska ja Britannia, asetuksen 1408/71 osalta pois lukien Tanska). Edellytyksenä jäsenmaiden
välillä liikkumisen lisäksi on, että kolmannen maan kansalainen on asunut laillisesti jossain jäsenvaltiossa
ennen liikkumistaan.
Asetuksia 883/2004 ja 1408/71 ei kuitenkaan edelleenkään sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin, jotka
liikkuvat EU:n ja Sveitsin välillä.
Suomeen kolmannesta maasta työhön tuleva kolmannen maan kansalainen tulee neljän
kuukauden työskentelyä koskevan ehdon täyttäessään sairausvakuutetuksi. Muihin
Kelan etuuksiin on oikeus ainoastaan sillä edellytyksellä, että henkilö tulee jossain
vaiheessa vakinaisesti Suomessa asuvaksi.
3.6. Any other restrictions
–
Section 4
Conclusions
With regard to the aims of this Focussed Study, what conclusions would you draw
from your findings? What is the relevance of your findings to (national and/or EU
level) policymakers?
Pitkään oleskelleita, erityisosaajia ja tutkijoita koskevien direktiivien (2003/109/EY,
2009/50/EY, 2005/71/EY) implementoinnin myötä Suomen ulkomaalaislakia on muutettu
lisäämällä lakiin näitä ryhmiä koskevat direktiivien mukaiset säännökset. Liikkuvuutta
edistämään tarkoitettujen direktiivien vaikutus on kuitenkin jäänyt Suomen osalta
vähäiseksi.
Pitkään oleskelleen EY-oleskeluluvan toisessa jäsenmaassa saaneen kohdalla
sovelletaan työnteko-oikeuden suhteen edelleen samoja lupasäännöksiä kuin muihinkin
kolmansien maiden kansalaisiin, mikä merkitsee sitä, että he eivät ole vapautettuja
työvoiman saatavuusharkinnasta. Tutkijadirektiivin mukaista maahanpääsymenettelyä
ei ole tähän mennessä sovellettu Suomessa lainkaan ja Euroopan unionin sinistä korttia
koskevia hakemuksia on tehty vain muutama. Tutkijoita ja erityisosaajia koskevien
direktiivien mukaisten säännösten sijaan Suomessa sovelletaan muita ulkomaalaislaissa
entuudestaan olleita säännöksiä, joiden koetaan olevan suotuisampia ja yksinkertaisempia,
ja jotka ovat osoittautuneet toimiviksi jo ennen direktiivien implementointia. Kansallisen
lainsäädännön on kritisoitu muuttuneen direktiiveihin perustuvien lainmuutosten myötä
entistä vaikeaselkoisemmaksi.
Kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuutta rajoittavasta, työntekijän oleskelulupiin
liittyvästä työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole nykyisen hallitusohjelman mukaan
tarkoitus luopua. Saatavuusharkinta ei kuitenkaan kohdistu kaikenlaiseen työhön.
Työntekoa koskeva lupajärjestelmä on Suomessa mutkikas ja ulkomaalaislain säännökset
tältä osin tulkinnanvaraisia.

EMN FOCUSSED STUDY 3/2012 - Euroopan muuttoliikeverkosto

Transcription

Similar documents

5 Lomakkeet.pdf

Vuosittainen maahan muutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskeva raportti

Whistleblowing- järjestelmät suomalaisyhtiöissä

maahanmuutto työvoiman tarpeen täyttäjänä?

Hyväksyn jäsenehdot.

Mika Laaksonen

Kyberturvallisuuden implementointi

LISÄEHDOT - Fitness24Seven

RACING TEAM - Usa Varaosat Koskinen