Alavus - Geoenergia.fi

Länsi-Suomen yksikkö
M65L2010
Kokkola
3.11.2010
Alavuden sedimenttilämpömittaukset
7.10.2010
Ilkka Martinkauppi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
Geologian tutkimuskeskus
Länsi-Suomen yksikkö
PL 97
67101 Kokkola
Työn tilaaja
Teknologiakeskus Oy Merinova Ab
PL 810
65101 Vaasa
Tekijöiden yhteystiedot
Hankepäällikkö
Jarmo Kallio
Geologian tutkimuskeskus
PL 97
67101 Kokkola
Puh. 020 550 5260
Sähköposti: jarmo.kallio@gtk.fi
Ilkka Martinkauppi
Geologian tutkimuskeskus
PL 97
67101 Kokkola
Puh. 020 550 5264
Sähköposti: ilkka.martinkauppi@gtk.fi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
KUVAILULEHTI
Päivämäärä / Dnro
3.11.2010/M65L2010
Tekijät
Raportin laji
Ilkka Martinkauppi
Tilaustutkimusraportti
Toimeksiantaja
Teknologiakeskus Oy Merinova Ab
Raportin nimi
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
Tiivistelmä
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Länsi-Suomen yksikkö suoritti Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n toimeksiannosta lokakuussa 2010 sedimenttilämpömittauksia Alavudenjärvellä Alavudessa. Mittauksilla oli tarkoitus
selvittää järven pohjasedimentin lämpötilojen kehitystä kesän jälkeen. Tutkimuskohteessa on aiemmin tehty sedimenttilämpömittauksia maaliskuussa 2009 Aluetekniikka Oy:n toimesta.
Mittauksia tehtiin yhteensä viidessä seurantapisteessä GTK:n ResTemp Meter 7 –ominaisvastuslämpötilaluotaimella. Mittauksilla saatiin lämpötilat ja näennäiset ominaisvastukset järven pohjasta noin puolen
metrin välein sekä pohjan syvyys että veden lämpötila.
Neljässä mittauspisteessä saatiin määritettyä kesän jälkeinen lämpötilamaksimi ja yhdessä pisteessä mittaus pysähtyi noin metrin syvyydellä tiiviiseen savikerrokseen. Lämpötilamaksimi oli kaikissa neljässä pisteessä 11,6 °C
syvyydellä 1,5 – 2,0 metriä pohjasta. Sedimentin vuosittaiseksi keskilämpötilaksi saatiin arvioitua noin 8 °C kuuden metrin syvyydellä järven pohjasta.
Asiasanat (kohde, menetelmät jne.)
Alavus, Alavudenjärvi, sedimenttilämpömittaus, geoenergia
Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä)
Suomi, Länsi-Suomen lääni, Alavus, Alavudenjärvi
Karttalehdet
2223 09
Muut tiedot
Arkistosarjan nimi
Kokonaissivumäärä
Arkistotunnus
Kieli
Hinta
14 s. + liitteet
Julkisuus
Ei-julkinen
Yksikkö ja vastuualue
Hanketunnus
Länsi-Suomen yksikkö, VA 321
116 2015
Allekirjoitus/nimen selvennys
Allekirjoitus/nimen selvennys
Jarmo Kallio
Ilkka Martinkauppi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
Sisällysluettelo
Kuvailulehti
1
JOHDANTO
1
2
TUTKIMUSKOHDE
2
3
MITTAUSMENETELMÄ
4
4
MITTAUSTULOKSET
4.1 Lämpötilat
4.2 Näennäinen ominaisvastus
6
6
11
5
JOHTOPÄÄTÖKSET
12
KIRJALLISUUSLUETTELO
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
1
1
JOHDANTO
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Länsi-Suomen yksikkö suoritti syys-lokakuussa 2010 Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n toimeksiannosta sedimentin lämpötilan seurantamittauksia
viidessä kunnassa Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla (kuva 1). Lokakuun 7. päivä tehtiin Alavuden sedimenttilämpömittaukset. Kohteessa oli aiemmin suoritettu lämpötilamittauksia maaliskuussa 2009 Aluetekniikka Oy:n toimesta. GTK:n mittauksilla oli tarkoitus selvittää järven sedimentin lämpötilojen kehitystä kesän jälkeen viidessä seurantapisteessä ja saada toisen vuosipuoliskon synnyttämät maksimilämpötilat.
Kuva 1. Sedimenttilämpötutkimukset Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kartta Annu Martinkauppi, GTK.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
2
2
TUTKIMUSKOHDE
Tutkimuskohde sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Alavuden kaupungissa Alavudenjärvellä Rantasen
edustalla (kuva 2). Mittaukset suoritti GTK:n Länsi-Suomen yksiköstä tutkimusassistentti Ilkka
Martinkauppi ja tutkimusavustaja Jukka Harju. Mittauksia tehtiin yhteensä viidessä seurantapisteessä. Aluetekniikka Oy:n sedimenttilämpötutkimuksen pisteet 25.3.2009 on esitetty kuvassa 3,
johon vastaavat seurantapisteet on merkitty pisteiksi 9, 10, 11, 14 ja 16. Koska käytettävissä ei
ollut aiemmin tehtyjen pisteiden tarkkoja koordinaatteja, mittauspaikkojen paikannus suoritettiin
kuvan 3 kartasta katsomalla. Kuvan 2 pisteiden 1 ja 2 välinen alue oli kokonaisuudessaan ruopattu/kasvillisuus leikattu. Muualta rantaa peitti runsas kasvillisuus noin 100 metrin etäisyydeltä
rannasta. Sää mittauspäivänä oli haasteellinen; lämpötila oli noin viisi celsiusastetta, tuulen suunta etelästä ja tuulen nopeus kohtalainen 5 m/s ja puuskissa navakka 10 m/s (kuva 4).
Kuva 2. Alavudenjärven mittauspisteet. Kartta Annu Martinkauppi, GTK.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
3
Kuva 3. Aluetekniikka Oy:n mittauspisteet Alavudenjärvellä 25.3.2009 (Aluetekniikka Oy,
2009).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
4
Kuva 4. Tutkimusaluetta kuvattuna pisteestä 5 Alavudenjärvellä. Kuva Ilkka Martinkauppi,
GTK.
3
MITTAUSMENETELMÄ
Mittaukset tehtiin GTK:n käsikäyttöisiin kairatankoihin rakennetulla ResTemp Meter 7ominaisvastus-lämpötilaluotaimella (kuva 5). Laitteessa on sekä lämpötila-anturi että Wennerelektrodijärjestelmän mukainen johtavuusanturi. Laite on suunniteltu erityisesti pehmeiden maalajien pintaosien (0-14m) mittaamiseen. Anturi on suunniteltu mittaamaan lämpötilat ja ominaisvastukset nopeasti ja hyvä tarkkuus saavutetaan jo puolessa minuutissa. Luotaimen tarkkuus on
lämpötilalle 0,1 °C ja ominaisvastukselle 0,01 Ωm. Tätä mittausta varten olisi riittänyt vain lämpötilojen mittaaminen, mutta myös ominaisvastukset otettiin ylös mittauksen samanaikaisuuden
vuoksi antamaan lisäinformaatiota tutkimukselle.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
5
Mittaukset aloitettiin mittaamalla veden lämpötila järven pohjalla ja sen jälkeen mittaamalla
lämpötilat ja ominaisvastukset alkaen pohjasedimentin pinnalta syvemmälle vähintään puolen
metrin välein. Mittaus tapahtuu painamalla hitaasti anturia halutuin välimatkoin syvemmälle.
Ensimmäinen lukema otettiin sedimentin pinnalta 20 cm syvyydeltä, jotta anturi saatiin riittävän
kiinteään maahan. Mittausta jatkettiin niin syvälle kuin anturia saatiin käsin painettua.
Kuva 5. ResTemp Meter 7 -ominaisvastus-lämpötilaluotain. Kuva Jukka Harju, GTK.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
4
6
MITTAUSTULOKSET
Liitteessä 1 on esitetty mittaustulokset, jossa on eri syvyyksien lämpötilat ja näennäiset ominaisvastukset, veden syvyys, veden lämpötila pohjalla sekä pisteiden koordinaatit. Veden syvyys
vaihteli Alavudenjärven mittauspisteissä 0,7 – 1,2 metrin välillä ja veden lämpötila pohjalla 7,5 –
8,3 °C välillä. Lämpimintä vesi oli syvimmissä pisteissä 4 ja 5. Kahdessa pisteessä päästiin syvyysulottuvuudessa noin viiteen metriin pohjasta mitattuna. Parhaimmillaan syvyydeksi pohjalta
saatiin 5,1 metriä pisteessä 4. Maalajeja ei tässä tutkimuksessa tarkemmin analysoitu, mutta havainnoitiin lopuksi kairatankojen ja anturin pinnasta. Maalaji pohjalla oli pääosin tiivistä savea.
4.1
Lämpötilat
Mitatut lämpötilat on esitetty liitteessä 2, jossa syvyyden arvoksi 0 m on asetettu järven pohja.
Kaikissa muissa pisteissä paitsi pisteessä 1 saatiin selville kesän jälkeiset maksimilämpötilat.
Lämpötilamaksimi oli kaikissa neljässä pisteessä 11,6 °C syvyydellä 1,5 – 2,0 metriä pohjasta.
Kauempina rannasta, pisteissä 4 ja 5, lämpötilan maksimit rekisteröitiin muita pisteitä hieman
lähempänä pintaa.
Seuraavissa kuvissa 6-10 on esitetty maaliskuun 25. päivä 2009 ja lokakuun 7. päivä 2010 samassa pisteessä tehdyt lämpötilamittaukset. Kuvissa käytetyt vuoden 2009 lämpötilat on poimittu Aluetekniikka Oy:n (2009) raportista. Kuvissa on esitetty mitatut lämpötilat eri syvyyksillä
sekä veden syvyys ja veden lämpötila pohjalla. Syvyyden tasona 0 metriä on vedenpinta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
7
Kuvassa 6 on esitetty pisteen 1 lämpötilamittaukset maaliskuussa 2009 ja lokakuussa 2010. Pistettä 1 vastaavat lämpötilat vuodelta 2009 on merkitty Aluetekniikka Oy:n raportissa pisteeksi 16
(kuva 3). Lokakuun mittauksesta ei saada määritettyä lämpötilamaksimia, koska mittaus on pysähtynyt tiiviiseen savikerrokseen noin 1,5 metrin syvyydeltä pohjasta. Korkein mitattu lämpötila on 10,9 °C.
Piste 1
0
0
2
4
Lämpötila [°C]
6
8
0.8°C
7.5°C
-1
-2
Syvyys [m]
-3
-4
-5
-6
-7
03/2009
10/2010
Pohjan syvyys ja veden lämpötila
-8
Kuva 6. Pisteen 1 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010.
10
12
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
8
Pisteen 2 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010 on esitetty kuvassa 7. Aluetekniiikka Oy:n raportissa vuoden 2009 mittaus oli merkitty pisteeksi 9 (kuva 3). Lokakuun mittauksella on lähes
saatu määritettyä lämpötilamaksimi, joka näkyy noin 1,5 metrin syvyydellä järven pohjasta.
Korkein mitattu lämpötila on 11,6 °C.
Piste 2
0
0
2
4
Lämpötila [°C]
6
0.9°C
-1
-2
Syvyys [m]
-3
-4
-5
-6
-7
03/2009
10/2010
Pohjan syvyys ja veden lämpötila
-8
Kuva 7. Pisteen 2 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010.
8
7.6°C
10
12
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
9
Pisteessä 3 tehdyt lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010 on esitetty kuvassa 8. Aluetekniikka
Oy:n raportista paikka on merkattu kuvan 3 mukaan pisteeksi 10. Lokakuun mittauksessa on saatu rekisteröityä lämpötilan maksimi 11,6 °C noin kahden metrin syvyydeltä järven pohjasta mitattuna.
Piste 3
0
2
4
Lämpötila [°C]
6
8
0
0.9°C
7.7°C
-1
-2
Syvyys [m]
-3
-4
-5
-6
-7
03/2009
10/2010
Pohjan syvyys ja veden lämpötila
-8
Kuva 8. Pisteen 3 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010.
10
12
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
10
Kuvassa 9 on esitetty pisteen 4 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010. Aluetekniikka Oy:n raportissa pisteeksi on merkitty piste 11 (kuva 3). Lokakuussa mitattu lämpötilamaksimi 11,6 °C
saadaan 1,5 metrin syvyydeltä järven pohjasta. Kuvasta 9 voidaan päätellä sedimentin keskilämpötila maaliskuun ja lokakuun mittausten perusteella. Arvion mukaan keskilämpötila on hieman
maaliskuun syvimmältä mitattuja lämpötiloja alhaisempi, noin 7,8 - 7,9 °C. Tämä siitä syystä,
että maaliskuun alimmissa mittauksissa on mukana edellisen kesän lämpöpulssin pientä vaikutusta. Keskilämpötilan esiintymissyvyys on arvion mukaan noin 7-8 metrissä vedenpinnasta mitattuna.
Piste 4
0
2
4
Lämpötila [°C]
6
8
10
0
-1
1.3°C
-2
Syvyys [m]
-3
-4
-5
-6
-7
03/2009
10/2010
Pohjan syvyys ja veden lämpötila
-8
Kuva 9. Pisteen 4 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010.
8.2°C
12
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
11
Pisteen 5 mitatut lämpötilat 03/2009 ja 10/2010 on esitetty kuvassa 10. Aluetekniikka Oy:n mittauksissa 2009 paikka on merkitty kuvaan 3 pisteeksi 14. Kuvasta 10 nähdään, että sedimentin
lämpötilamaksimi 11,6 °C saavutettiin noin 1,5 – 2,0 metrin syvyydeltä järven pohjasta mitattuna. Maaliskuun ja lokakuun mittaukset ovat syvyysulottuvuudeltaan pari metriä liian matalia sedimentin keskilämpötilan riittävään määrittämiseen. Kuitenkin karkean arvion mukaan keskilämpötila on hieman yli 8 °C noin seitsemän metrin syvyydellä vedenpinnasta mitattuna.
Piste 5
0
2
4
Lämpötila [°C]
6
8
10
12
0
-1
1.2°C
8.3°C
-2
Syvyys [m]
-3
-4
-5
-6
-7
03/2009
10/2010
Pohjan syvyys ja veden lämpötila
-8
Kuva 10. Pisteen 5 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010.
4.2
Näennäinen ominaisvastus
Lämpötilojen lisäksi GTK mittasi lokakuussa sedimentin näennäiset ominaisvastukset ρa, jotka
on esitetty liitteessä 3. Mittaustulosten tulkinta tehdään kvalitatiivisesti tarkastelemalla. Näennäisen ominaisvastuksen asteikkona on käytetty logaritmista asteikkoa. Syvyyden arvoksi 0 metriä
on asetettu järven pohja.
Liitteen 3 näennäisen ominaisvastuksen mittaustulokset esiintyvät pääasiassa 60 - 120 Ωm välillä. Taulukon 1. mukaan arvot tulevat savi- ja silttikerroksista. Liitteen 3 kuvasta nähdään, että
mittauksissa havaitaan useita savi- ja silttikerroksia. Mittaukset tukevat myös tehtyjä havaintoja
anturin pinnasta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
12
Taulukko 1. Maa- ja kallioperän ominaisvastusarvoja Suomessa. (Martinkauppi, 2006 ja Puranen et al., 1996)
Kuiva irtomaa
Karkea hiekka ja sora
Hiekka
Moreeni
Siltti
Veden kyllästämä irtomaa
Karkea hiekka ja sora
Hiekka
Moreeni
Turve
Muta/lieju
Siltti
Savi
Sulfidisavi ja -siltti
Vesi
Joki/järvivesi
Suovesi
Pohjavesi
Merivesi
5
Ominaisvastus [Ωm]
20000 - 80000
5000 - 20000
1000 - 5000
400 - 2000
1000
500
200
100
80
80
30
2
-
1500
1000
500
300
150
200
60
50
30
30
10
1
-
500
500
150
4
JOHTOPÄÄTÖKSET
Lämpötila käyttäytyminen oli lokakuun 2010 mittauksissa odotetun mukainen eikä mitään poikkeavaa havaittu. Kaikissa neljässä pisteessä saatiin määriteltyä kesän jälkeinen lämpötilamaksimi
11,6 °C syvyydellä 1,5 – 2,0 metriä järven pohjasta.
Lokakuun mittauksista saatiin myös selvitetyä vuodenajasta riippumattoman sedimentin keskilämpötila eli lämpötila, jossa se pysyy lähes samana jokaisena kuukautena. Kuvassa 11 on laskettu esimerkki maanpinnan lämpötilan käyttäytymisestä eri syvyyksillä, kun maanpinnan keskilämpötilaksi on valittu 5 °C, pintalämpötilan vaihtelun amplitudi on 6 °C ja termisen diffusiviteetin s arvona on kallio (Leppäharju, 2008). Kuvan esimerkissä maanpinnan lämpötilan vaihtelun vaikutukset häviävät 10-15 metrin syvyydellä ja lämpötilat ovat tasoittuneet. Kuvan esimerkki havainnollistaa tapausta, jossa on homogeeninen kallioperä ja maanpinnan keskilämpötila on 5 °C. Maanpinnan vuosittainen keskilämpötila Alavudessa on kuvan 12 mukaan noin
5 °C.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
13
Kuva 11. Laskettu esimerkki maanpinnan lämpötilan vaihtelusta eri kuukausina (Leppäharju,
2008)
Kuva 12. Maanpinnan vuosittainen keskilämpötila (Leppäharju, 2008)
Sedimentin vuosittaiseksi keskilämpötilaksi Alavudenjärvellä saatiin mittausten mukaan
noin 8 °C ja esiintymissyvyydeksi noin kuusi metriä järven pohjasta. Ainoastaan pisteessä 4 mittaukset olivat riittävät tulkintaa varten. Mittaukset olisi hyvä varmentaa uusinta mittauksella, jolla päästäisiin ainakin kahdeksan metrin syvyyteen vedenpinnasta. Lisäksi mahdollisissa jatkotutkimuksissa olisi kannattavaa tehdä lisämittaus sen verran syvälle, että saataisiin samalla Alavu-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010
14
den maanpinnan keskilämpötilan 5 °C ja sedimentin keskilämpötilan noin 8 °C välisen rajapinnan sijainti paikannettua. Sopiva syvyysprofiili voisi olla parikymmentä metriä.
KIRJALLISUUSLUETTELO
Aluetekniikka, 2009. Sedimenttilämmön kartoittaminen Alavudella. Tutkimusseloste. Lapua, 3 s.
Leppäharju, N., 2008. Kalliolämmön hyödyntämiseen vaikuttavat geofysikaaliset ja geologiset
tekijät. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos, Geofysiikan osasto,
79 s.
Martinkauppi, I., 2006. Geofysikaalisia pohjavesitutkimuksia Muhos-muodostuman alueella
Tyrnävällä. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos, Geofysiikan
osasto, 83 s.
Puranen, R.; Mäkilä, M.; Oksama, M., 1996. Soiden aerosähköiset anomaliat. Arkistoraportti.
Geologian tutkimuskeskus, Q 16.2/24.8/96/1, 26 s.
Alavus, Alavudenjärvi
Piste 1
Koordinaatit
Vesisyvyys [m]
Veden lämpötila [°C]
3326 811 ,6945 659
0.7
7.5
Piste 2
Koordinaatit
Vesisyvyys [m]
Veden lämpötila [°C]
3326 814, 6945 727
0.7
7.6
Piste 3
Koordinaatit
Vesisyvyys [m]
Veden lämpötila [°C]
3326 771, 6945 688
1.1
7.7
7.10.2010
Syvyys
vedenpinnasta [m]
Syvyys
pohjasta [m]
0.90
1.40
1.90
2.20
0.00
0.50
1.00
1.30
Syvyys
vedenpinnasta [m]
Syvyys
pohjasta [m]
0.90
1.40
1.90
2.40
2.60
0.00
0.50
1.00
1.50
1.70
Syvyys
vedenpinnasta [m]
Syvyys
pohjasta [m]
1.30
1.80
2.30
2.80
3.30
3.70
0.00
0.50
1.00
1.50
2.00
2.40
Liite 1
Lämpötila [°C]
7.6
9.4
10.2
10.9
ρa [Ωm]
Lämpötila [°C]
7.9
9.8
11.0
11.5
11.6
ρa [Ωm]
Lämpötila [°C]
8.1
9.8
11.1
11.5
11.6
11.2
ρa [Ωm]
84.0
82.5
92.5
108.6
171.0
60.1
68.4
71.2
84.3
68.1
57.0
86.5
91.8
109.2
81.4
Tiivis savi.
Tiivis savi.
Tiivis savi.
Piste 4
Koordinaatit
Vesisyvyys [m]
Veden lämpötila [°C]
3326 730, 6945 656
1.2
8.2
Piste 5
Koordinaatit
Vesisyvyys [m]
Veden lämpötila [°C]
3326 715, 6945 618
1.2
8.3
Syvyys
vedenpinnasta [m]
Syvyys
pohjasta [m]
1.40
1.90
2.40
2.90
3.40
3.90
4.40
4.90
5.40
5.90
6.40
6.50
0.00
0.50
1.00
1.50
2.00
2.50
3.00
3.50
4.00
4.50
5.00
5.10
Syvyys
vedenpinnasta [m]
Syvyys
pohjasta [m]
1.40
1.90
2.40
2.90
3.40
3.90
4.40
4.90
5.40
5.80
5.90
0.00
0.50
1.00
1.50
2.00
2.50
3.00
3.50
4.00
4.40
4.50
Lämpötila [°C]
8.5
10.3
11.4
11.6
11.3
10.6
10.0
9.5
9.1
8.6
8.3
8.2
ρa [Ωm]
Lämpötila [°C]
8.5
10.0
11.1
11.6
11.6
11.2
10.7
10.0
9.6
9.2
9.0
ρa [Ωm]
118.0
108.3
87.5
84.9
83.3
83.0
97.3
110.4
101.9
117.5
103.2
111.3
94.5
71.7
64.5
76.7
87.8
93.5
83.2
68.1
72.6
87.1
91.0
Tiivis savi.
Liite 2
Alavus 7.10.2010
Lämpötila [°C]
6.0
7.0
8.0
9.0
10.0
11.0
12.0
13.0
0.00
1.00
Syvyys [m]
2.00
3.00
4.00
5.00
6.00
Piste 1
Piste 2
Piste 3
Piste 4
Piste 5
Liite 3
Alavus 7.10.2010
Näennäinen ominaisvastus [Ωm]
10.0
0.00
100.0
1000.0
1.00
Syvyys [m]
2.00
3.00
4.00
5.00
6.00
Piste 1
Piste 2
Piste 3
Piste 4
Piste 5