Sininen Reservi ry:n Käsikirja

SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
Sininen Reservi ry
Käsikirja
(päivitetty 2010 tiedoilla)
1(30)
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
Sininen Reservi ry käsikirja
Sininen Reservi ry
1.Yleistä
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Yhdistyksen historia
Hallitus ja toimihenkilöt
”Alueorganisaatiot”
Tiedottaminen
Työryhmät
Tunnukset
Yhteistoimintatahot
1.7.1 Merivoimat
1.7.2 Rajavartiosto
1.7.3 RUL
1.7.4 RES
1.7.5 MPKL
1.7.6 Pelastuslaitos
2. Toimintamuodot:
1.
2.
3.
Koulutustoiminta
Yhdistystason yhteydenpito
Kilpailutoiminta
3.1 Merikilpailut
3.2.Ammunta
4. Kansainvälinen toiminta
5. Toimintakalenteri/vuosikello
6. Venemessut
7. Vuosikokous
8. Sininen Reservi ry:n vuosipäivä
9. Merivoimien vuosipäivä
10. Meripuolustuspäivä
3. Palkitsemiset ja huomionosoitukset
1.
2.
3.
Sininen Reservi ry:n palkitsemiset - ohje
Sininen Reservi ry:n huomionosoitukset
Ritarikuntien kunniamerkin esittäminen
4. "Merimiehen etikettiopas"
5. "Hallinnolliset ohjeet"
1.
2.
Matkustusohjesääntö
Ohje ylennysesityksistä
6. Liitteet
1.
2.
3.
Yhdistyksen säännöt
Palkitsemisesityslomake
Matkalaskulomake
2(30)
SININEN RESERVI RY
3(30)
KÄSIKIRJA
1. Yleistä
1.1 Historia
Alkukipinän Siniselle Reserville antoi 1993 pidetty kokous, jossa Helsingin Laivastokilta,
Helsingin Merireserviläiset ja Helsingin Reservimeriupseerit päättivät kehittää merellisten
reserviläisjärjestöjen yhteistoimintaa Helsingissä. Tästä eteenpäin toimintaa jatkettiin
aktiivisen yhteistyön merkeissä. Merivoimien komentajan, amiraali Sakari Visan linjattua
Merivoimien kantaa hankkeeseen vuonna 1995, aloitettiin lopulliset neuvottelut yhdistysten
kesken tavoitteena perustaa Sininen Reservi ry.
Sininen Reservi ry:n perustivat 17.5.1997 seuraavat rekisteröidyt yhdistykset: Helsingin
Laivastokilta ry, Helsingin Reservimeriupseerit ry, Helsingin Merireserviläiset ry, Kymen
Laivastokilta ry, Rannikkosotilaskotiyhdistys ry, Turun Laivastokilta ry, Turun
Rannikkotykistökilta ry ja Turun Reservimeriupseerit ry.
Kun puolustusvoimien organisaatiomuutos 1.7.1998 muodosti rannikko- ja laivastojoukoista
nykyiset merivoimat, myös vapaaehtoisella puolella reserviläisten organisaatiot yhdistettiin.
Tämä yhdistäminen, joka sujui ripeästi ja kivuitta, toteutettiin sekä koulutusorganisaatioissa
että järjestökentässä. Kun mukaan toimintaan tulivat myös rannikkojoukkojen järjestöt,
Sininen Reservi ry kasvoi nopeasti 23 jäsenjärjestön yhteenliittymäksi. Nykyisellään
jäsenjärjestöjä on 29 jotka osaltaan edustavat yli 7000 henkilöjäsentä.
1.2 Hallitus ja toimihenkilöt (2010-2011)
Alue
sukunimi
etunimi
osoite
GSM
sähköposti
Puheenjohtaja Hakkarainen Arno
Helenankuja 4, 01400 VANTAA
050 383 5486
arno.hakkarainen@tieturi.fi
Meri-Karjala
Riikonen
Vesikatu 10 As. 9, 49400
Hamina
050 540 5417
tapio.riikonen@haminetti.net
Meri-Karjala
Falkenberg Ari
Knaapinpolku 1, 49410 HAMINA 0500 552 564
ari.falkenberg@gmail.com
Tampere
Viheriälehto Sampo
Ahlmanninkatu 39, 33800
Tampere
050-4089118
sampo.viherialehto@gmail.com
Uusimaa
Mäkeläinen Reima
Harjutie 4, 02880 Veikkola
0500 440 731
reima.makelainen@suomi24.fi
Uusimaa
Kinos
Kimmo
050 388 0282
ommiksonik@yahoo.com
Uusimaa
Karuvaara
Eero
Ohratie 6 B B,
04400 JÄRVENPÄÄ
Meteoritinkatu 8 C 29, 02210
ESPOO
´040 4826566
eerokaruvaara@gmail.com
Uusimaa
Karimäki
Keijo
Keulatie 39 B, 00980 HELSINKI
0500 207 815
keijokar@saunalahti.fi
Uusimaa
Eklund
Lars
050 552 2756
lars.eklund@begroup.fi
Uusimaa
Räisänen
Anja
Maratontie 25 F 29,
01280 VANTAA
050 307 2663
anja.raisanen@kolumbus.fi
VarsinaisSuomi
Holm
Jarmo
Kreivinkatu 3 A,
21100 NAANTALI
0400 524 253
jarmo.holm@dnainternet.net
Pohjanlahti
Lehto
Timo
´050 5253448
timo.m.lehto@gmail.com
Pohjanlahti
Kuntsi
Jorma
Isolahdentie 29, 65230 VAASA
Thölberginkatu 18, 65380
VAASA
´040 5777723
jorma.kuntsi@gmail.com
Tapio
Anianpellontie 10 B 17
00700 HELSINKI
SININEN RESERVI RY
4(30)
KÄSIKIRJA
Läsnäolo- ja puheoikeus
UudPr
Westerholm
Bror
Hjulet 6, 10660 EKENÄS
(019) 241 3322
bror.westerholm@koir.as
MerivE
Sandell
Jan
Merivoimien E, PL 58,
20811 TURKU
MMP
Mäkinen
Matti
Vesalantie 25 D,
00940 HELSINKI
040 592 6173
toukomatti.makinen@kolumbus.fi
SRS
Masalin
Kai
Jollaksentie 30,
00850 HELSINKI
040 511 1851
kai.masalin@plusterveys.fi
sihteeri
Slotte
Kristiina
Merivirta 16 As. 7, 02320 Espoo 050 525 0022
kristiina_slotte@yahoo.com
taloudenhoita Vihersaari
ja
Seppo
Pienenvillasaarentie 13 C 11,
00960 HKI
0400 253 380
seppo.vihersaari@international.gc.ca
projektivasta Kuutti
ava
Mika
Koronakuja 6 B 9
02210 Espoo
0400 447 853
mika.kuutti@sininenreservi.fi
jan.sandell@mil.fi
1.3 Alueorganisaatiot
ALUEORGANISAATIOT
yhteysupseerit 2010
gsm
Meri-Karjala
Ari Falkenberg
0500 552 564
Tampere
Sampo Viheriälehto
050 408 9118
Uusimaa, Upinniemi
Kimmo Kinos
050 388 0282
Uusimaa, Helsinki
Eero Karuvaara
040 482 6566
Varsinais-Suomi
Jarmo Holm
0400 524 253
Pohjanlahti
Jorma Kuntsi
040 577 7723
Uudenmaan Prikaati
Bror Westerholm
(019) 241 3322
1.4. Tiedottaminen
Sininen Reservi ry:n tiedotusstrategia
Sininen Reservi ry:llä on:
- laadukas ja riittävä tiedotus niin, että kaikilla on käytössä samantasoiset ja ajantasaiset
tiedot samaan aikaan.
- Sinisen Reservin tunnettuus lisääntyy
- Aina löytyy oikeat yhteyshenkilöt ja -tiedot
Sininen Reservi ry:n tiedotuksesta vastaavat:
1. Puheenjohtaja
- suhdetoiminta, yleinen tiedotus (= tunnettuuden lisääminen)
2. Sihteeri
- lähettää kokouskutsut
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
- lähettää kokouspöytäkirjat jäsenyhdistyksille
- ylläpitää yhteystietoja
3. Tiedottaja
- vastaa yleisestä tiedottamisesta
- pitää yhteyttä jäsenjärjestöihin
- on Rannikonpuolustajan järjestöpalstan toimittaja
4. Projektivastaava
- ylläpitää www.meripuolustus.fi -portaalin yhteistä osaa
- vastaa projekteista ja niistä tiedottamisesta
5. Alueiden yhteysupseerit
- toimivat tiedottajina osaltaan Sininen Reservi ry:n hallituksen ja oman alueensa
jäsenjärjestöjen välillä.
- Tuovat hallitukselle/tiedottajalle tiedoksi kentän tarpeet ja toivomukset.
- vastaavat alueittaisista jäsenyhdistysten tapaamisista.
6. Merivoimien yhteysupseeri
- tiedottaa Merivoimien asioista Sininen Reservi ry:n hallitukselle ja päinvastoin.
7. Jäsen yhdistysten puheenjohtajat
Jäsen yhdistysten puheenjohtajat vastaavat, että jäsenistö saa tiedoksi hallituksen
tiedottamat asiat
Sininen Reservi ry:n tiedotussuunnitelma 2010
Tulevat tapahtumat
Merivoimien vuosipäivä 9.7. Suomenlinnassa
Sininen Reservi ry järjestää vuosipäivän iltajuhlan. Tilaisuudesta tiedotetaan
maanpuolustuksellisissa julkaisuissa. Jäsenyhdistyksille lähetetään
sähköpostitiedotusta.
PM Laivastokiltapäivät Raaseporissa 20.-22.06.
Venemessut 15.-17.10. Turussa
Meripuolustuspäivä 30.10. Helsinki, Merisotakoulu
Vala- ja omaistenpäivät
Vala- ja omaistenpäiviin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan.
Kaikkien jäsenyhdistysten toivotaan merkitsevän oman alueensa ko. päivät
meripuolustus.fi -tapahtumakalenteriin.
Venemessut 11.-20.2.2011 Helsinki
Muu tiedotus 2010
Meripuolustus.fi
- sivujen päivittämiseen oman jäsenyhdistyksen osalta järjestetään koulutusta ja/tai
laaditaan pätevät ohjeet. Kaikille jäsenyhdistyksille toimitetaan tunnukset sivujen
päivittämiseen.
- yhdistykset huolehtivat sivujensa ajantasaisuudesta.
- yhdistykset käyttävät aktiivisesti ko. sivuston tapahtumakalenteria.
5(30)
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
Muu
- tiedottaja lähettää Sininen Reservi ry:n hallituksen kokousten jälkeen koosteen
käsitellyistä asioista jäsenyhdistyksille.
- sihteeri lähettää Sininen Reservi ry:n hallituksen kokouspöytäkirjat jäsenyhdistyksille.
- tiedottaja informoi Rannikonpuolustajan järjestöpalstaan liittyvissä asioissa.
- yhteysupseerit hoitavat aktiivisesti tiedotusta omalla alueellaan.
1.5 Työryhmät
Työvaliokunta
Työvaliokuntaan kuuluvat Sininen Reservi ry:n hallituksen puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja tiedottaja.
Alustyöryhmä
Reima Mäkeläinen (puheenjohtaja), kom evp Paul Nordström, Matti Hiltunen
Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry), Jarmo Holm, Esa Terviö, Ilkka Tiihonen ja
Hannu Wallius (Pohjanlahden Merivartiokilta ry)
Ampumatoimikunta
Keijo Karimäki (pj), Jukka Soini ja Raimo Novari
1.6 Tunnukset
Yhteishengen ja yhteistyön lujittamisessa yhteisillä tunnuksilla on suuri merkitys.
Sininen Reservi ry:n lipun on suunnitellut komentajakapteeni evp, heraldikko Tapani
Talari. Kaikkiaan lippuja on neljä, jokaisen yläkulmassa oleva alue/maakuntatunnus
on erilainen sen mukaan, käytetäänkö lippua Turun, Kotkan, Helsinki/Uusimaan vai
Pohjanlahden alueella.
Ensimmäisenä käyttöön vihittiin Turun alueen lippu maanantaina 8.7.2002
Saaristomeren Meripuolustusalueen Meriupseerikerholla, Pansiossa. Tämä lippu oli
käytössä 9.7.2002 Merivoimien vuosipäivän juhlallisuuksissa Turussa. Kotkan,
Helsinki/Uusimaan ja Pohjanlahden liput vihittiin käyttöön vuonna 2002.
Lippuselitys
Sinisessä vaakasuuntaan suorakaiteisessa lippuvaatteessa Sinisen Reservin tunnus;
Ankkuri jonka yläosa muodostaa atraimen, päällikkeenään kaksi tykinputkea ristissä,
kaikki keltaista. Lipun koko on 140 x 120 cm.
1.7 Yhteistoimintatahot
1.7.1 Merivoimat
www.mil.fi/merivoimat
1.7.2 Rajavartiosto
www.raja.fi
1.7.3 Suomen Reserviupseeriliitto ry
www.rul.fi
6(30)
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
7(30)
1.7.4 Reserviläisliitto ry
www.reservilaisliitto.fi
1.7.5 Maanpuolustuskiltojen liitto ry
www.mpkl.fi
1.7.6 Pelastuslaitos
Kunkin kunnan sivuilla
2. Toimintamuodot:
2.1 Koulutustoiminta
- Sininen Reservi ry on ulkoistanut kaiken koulutuksen.
- Vapaaehtoista koulutusta ohjaa ja koordinoi Maanpuolustuskoulutusyhdistys
(MPKY) www.mpky.fi
- Maanpuolustuskoulutusyhdistys on vapaaehtoista koulutustoimintaa, kursseja sekä muita
koulutustapahtumia, joiden tavoitteena on sotilaallisten taitojen ylläpitäminen ja
kartuttaminen, sekä viranomaisten kanssa yhteistyön koordinointi
2.2 Yhdistystason yhteydenpito
Tiedottaja pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiin.
Yhteinen tiedotuskanava on www.meripuolustus.fi ja Rannikonpuolustaja -lehden
järjestöpalsta.
Yhdistyksiä kannustetaan alueellisiin yhteistapaamisiin.
2.3 Kilpailutoiminta
2.3.1 Merikilpailut
Reserviläisurheiluliiton merimestaruuskilpailut
Yleistä
Reserviläisurheiluliiton (RESUL) merimestaruuskilpailuja (reserviläisten merikilpailut) on
järjestetty vuosittain vuodesta 1953 alkaen. Muutama vuosi on jäänyt väliin matkanvarrella,
mutta kilpailun perinteet elävät vahvoina. Kilpailu on valtakunnallisina SM-kilpailuina.
Kilpailutoimintaa organisoi RESUL:n alainen merikilpailutoimikunta. Toimikunta muodostuu
kilpailutoimintaa
harrastavien
piirien
edustajista.
Reserviläisliitolla
(RES)
ja
Reserviupseeriliitolla (RUL) on oikeus nimetä yksi jäsen piirikohtaisesti edustajaksi
toimikuntaan. Toimikunnan jäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsen
voidaan valita vain kerran uudelleen
Merikilpailutoimikunta pitää yllä kilpailukalenteria, jonka perusteella valitaan seuraavien
kilpailujen järjestäjät. Toimikunta nimeää kilpailujen ylivalvojan ja ylituomarin sekä hyväksyy
SININEN RESERVI RY
8(30)
KÄSIKIRJA
tuomariston muut jäsenet. Muutenkin toimikunta tukee toiminnallaan kilpailunjärjestäjiä monin
tavoin mm. pitämällä yllä sähköistä ”kilpailunjärjestäjän kansiota”.
Kilpailut pidetään vuosittain elo-syyskuun taitteessa viikolla 35 tai 36.
Kilpailukalustona käytetään siviilialuksia, tyypillisesti noin 10 m uppoamarunkoisia
moottoriveneitä. Kilpailualukset arvotaan ja kilpailijoilla on mahdollisuus suoritta koeajo ennen
varsinaista kilpailua. Aluksen merenkulku ja hallintalaitteista on pääsääntöisesti käytettävissä
vain konekäskynvälitin (ruori, kaasukahva ja kompassi). Kilpailussa korostuu perinteisten
navigaatiomenetelmien hallitseminen.
Kilpailuun kuuluva ammunta suoritetaan pääsääntöisesti kilpailijoiden omilla 22 cal
pistooleilla, joissa tulee olla vähintään kaksi lipasta..
Kilpailun
säännöt
(1.1.2010)
(http://www.resul.fi/index.phtml?s=15)
alkaen
löytyvät
RESUL:n
www-sivuilta
Käytännön järjestelyjen takia ja kilpailijoiden vakuutusturvan varmistamiseksi kilpailut on jo
useita vuosia toteutettu Maanpuolustuskoulutuksen kurssina.
Kilpailujoukkue
Kilpailut käydään nelimiehisin joukkuein joissa on päällikkö, navigaattori, ruorimies ja
viestimies.
Meriosuudet, päiväkilpailu (päiväajo) ja yökilpailu (yöajo)
Päiväkilpailussa samoin kuin yökilpailussa on tärkeintä navigoida mahdollisimman tarkasti
annettu reitti, noudattaen kilpailunjärjestäjän antamaa nopeutta ja aikataulua. Annetun
nopeuden noudattaminen on kaiken a ja o koska matkan varrella on aikatarkastusasemia ja
maalissa verrataan kilpailujoukkueen ajoaikaa ratamestarin laskemaan ihanneaikaan.
Joukkueella on matkan varrella erilaisia tehtäviä, joista osa hoidetaan ”lennosta” ajon aikana
ja osa tehdään niin, että kilpailukello pysäytetään määrätyksi ajaksi. Tehtävät jakautuvat
useimmiten seuraaviin pääryhmiin.
-
Viestitehtävät (vilkkuviesti ja viestiliput)
Kirjalliset tehtävät (navigointi, merenkulku, viesti, yleistiedot)
Merimiestaidolliset tehtävät (pelastus ”mies meressä”, luotaus, solmut)
Arviointi (piipun korkeus, etäisyys radiomastoon)
Tähystys (reitin varrelle laitettujen kohojen ja muiden merkkikuvioiden havainnointi)
Ammunta
Ammunta järjestetään yleensä sovellettuna pistooliammuntana, mikäli kilpailupaikan
ampumaratajärjestelyt sen mahdollistavat. Tyypillisessä merikilpailuammunnassa kahteen
lippaaseen panostetaan esim. viisi patruunaa molempiin lippaisiin. Joukkueelle selostetaan
näkymättömissä olevan ampuma-aseman järjestelyt. Joukkueella on esim. 90 sekunttia aikaa
juosta ampuma-asemaan virittää ase ja ampua omassa sektorissaan oleviin erilaisiin ja eri
etäisyyksillä oleviin tauluihin kahdesta lippaasta määrätty määrä laukauksia. Annetun ajan
loppumisen jälkeen ammutuista laukauksista seuraa sakkoa pistelaskennassa.
Maasto-osuus
Maasto-osuudet vaihtelevat suuresti kisapaikan mahdollisuuksien mukaan. Usein kyseessä
on jonkin asteinen suunnistusrata, jonka rasteilla joukkue joutuu suorittamaan mitä
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
vaihtelevimpia tehtäviä. Tehtävät ovat usein taito, tieto tai johtamistehtäviä. Esimerkkeinä
tehtävistä seuraavassa muutamia:
-
suunnistus, paikanmääritys tai etäisyystehtävä
ensiapurasti
tähtitieteellinen tehtävä (esim. Merisotakoulun planetaariossa)
tunnistustehtävä (ase, alus, lentokone, viestimateriaali yms)
linnun munien tunnistaminen
merimiestaidollinen rasti (heittoliina, solmu tai jollatehtävä)
Esimerkki tyypillisestä merikilpailun ohjelmasta
Perjantai
1200
1600-1700
1700
1730
1800-1900
2230
Lauantai
0300
0900
1130
1530
Kilpailuorganisaatio aloitta valmistelut
Kilpailijat saapuvat kilpailupaikalle
Kilpailun avajaiset
Kilpailualusten arvonta ja kipparikokous
Kilpailualusten koeajot
Yökilpailu alkaa
Yökilpailu päättyy
Päiväkilpailu alkaa
Ensimmäiset joukkueet palaavat päiväkilpailusta ja
siirtyvät maasto-osuudelle ja ammuntaan
Kilpailun päätöstilaisuus ja palkintojen jako
PM-Merikilpailut
Reserviupseeriliiton alaiset Pohjoismaiset reservimeriupseerien merimestaruuskilpailut
(Nordic Naval Competition, NNC) pidetään joka toinen vuosi ja järjestäjinä ovat toimineen
Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. SM-merikilpailut toimivat karsintakilpailuna Pohjoismaisiin
reservimeriupseerien merikilpailuihin.
2.3.2.Ammunta
SININEN RESERVI RY:N AMPUMAMESTARUUSKILPAILUT
Sininen
Reservi
ry
järjestää
vuosittain
kolme
ampumakilpailupäivää.
Toimeenpanevana järjestäjänä jokin Sininen Reservi ry:n jäsenyhdistyksistä. Näitä
kilpailuja on järjestetty kymmenen vuoden ajan. Tosin tähän asti vain kaksi kilpailua
vuodessa. Siis nämä kilpailut ovat MPKY:n (Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen)
kurssipäiviä, joista on tiedot MPKY:n Meripuolustuspiirin kurssitarjonnassa
(www.mpky.fi ->Kurssihaku->Meripuolustuspiiri).
”Ampumakilpailupäivä ykkönen Sin.Res”
”Ampumakilpailupäivä kakkonen Sin.Res”
”Ampumakilpailupäivä kolmonen Sin.Res”
Vuoden 2009 ampumakilpailut/ampumapäivät
”Ampumakilpailupäivä ykkönen Sin.Res”
Perinnekivääri ja pistooli ampumakilpailu/ampumapäivä 16.5.2009 Upinniemessä.
Järjestäjänä Laivaston sukeltajakilta ry.
9(30)
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
Perinnekivääri (muuttamaton, avotähtäiminen ja pulttilukkoinen sotilaskivääri, ei
automaatti), ampumamatka 300m makuulta. Ensin ammutaan 2x5 laukausten
kohdistuslaukausta ja säädetään tähtäimet. Kahden laukaussarjan jälkeen ammutaan
varsinainen kilpailu 30 laukausta makuulta, 10 laukauksen sarjoina. Ampujilla omat
aseet ja panokset. Panoksien tarve n. 40 kpl. Ratakiikarien käyttö sallittu ainoastaan
kohdistuslaukauksien kanssa. Ampujalasit kielletty alle 50 vuotiailta. Kiristävä
ampujatakki on kielletty.
Päivän toinen osio pistoolikilpailu
Pistoolikaliiberi vapaa. Ampumamatka 25m. Kilpailu kaksi vaiheinen, ensin ammutaan
2x5 laukauksen kohdistussarjat kiinteisiin tauluihin, jonka jälkeen ammutaan
kilpailulaukaukset 15 laukausta 3x5 laukauksen sarjoina, kouluammuntana, sarjoilla
aikarajoitukset. Toisessa osiossa ammutaan 15 laukausta 5 laukauksen sarjoina pikaammuntana kääntyviin tauluihin. Kouluammunta- ja pika-ammunta tulokset lasketaan
yhteen. Kilpa-ammunnassa ei saa käyttää ratakiikaria, eikä kiristävää ampumatakkia,
eikä asetta kannattavaa niskalenkkiä. Kohdistuslaukauksissa saa käyttää ratakiikaria.
Kahden käden ote sallittu. Yli 50 vuotiaat saavat käyttää ampujalaseja. Ampujilla omat
aseet ja panokset. Panos tarve n. 50 kpl.
”Ampumakilpailupäivä kakkonen Sin.Res”
On MPKY:n kurssipäivä. Rynnäkkökivääri 10.10.2009 Upinniemessä. Järjestäjänä
Laivaston sukeltajakilta ry. Kilpailu rynnäkkökiväärillä on kolme asentoinen makuulta,
polvelta ja pystystä.
Sinisen Reservin ampumamestaruuskilpailut rynnäkkökiväärin alkuperäiset
säännöt;
- Ampumismatka on 150 m.
- Kilpailussa käytetään puolustusvoimien rynnäkkökiväärejä ja patruunoita. Omien
aseiden ja a-tarvikkeiden käyttö on kielletty.
Kilpailun kulku on seuraava:
Kohdistaminen
- Kohdistuslaukauksia on yhteensä 10 (3+3+4). Jokaisen kohdistussarjan jälkeen
käydään ase mukana tarkastamassa ja paikkaamassa taulut, jolloin jokainen ampuja
säätää itse aseensa tähtäimet.
- Kohdistuslaukaukset ammutaan johdetusti, ja kilpailun johto on velvollinen
tarkastamaan aseet kunkin kohdistussarjan jälkeen.
Kilpailu
- Kohdistuslaukausten jälkeen ammutaan kilpailulaukaukset (30) yhtäjaksoisena
suorituksena.
- Ase ja 3 lipasta à 10 patruunaa, ovat ampuma-alustalla valmiina. Kilpailun johto
käskee ampuma-asennon muutokset, muut vaiheet suoritetaan ilman eri käskyä.
1.Otetaan ampuma-asento maaten
ase varmistettuna, lipas alustalla
pillin vihellys
lippaan kiinnitys, vaihdin kertatulelle, viritys
10 laukausta makuulta
pillin vihellys 5 min jälkeen – ammunta seis
10(30)
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
pysytään ampuma-asennossa
lippaan irrotus, viritysliike, tyhjälaukaus, varmistus
2. Otetaan ampuma-asento polvi
ase varmistettuna, lipas alustalla
pillin vihellys
lippaan kiinnitys, vaihdin kertatulelle, viritys
10 laukausta polvelta
pillin vihellys 5 min jälkeen – ammunta seis
pysytään ampuma-asennossa
lippaan irrotus, viritysliike, tyhjälaukaus, varmistus
3. Otetaan ampuma-asento pysty
ase varmistettuna, lipas kädessä
pillin vihellys
lippaan kiinnitys, vaihdin kertatulelle, viritys
10 laukausta pystystä
pillin vihellys 5 min jälkeen – ammunta seis
pysytään ampuma-asennossa
lippaan irrotus, viritysliike, tyhjälaukaus, varmistus
Kilpailijat pysyvät edelleen ampumapaikalla, aseiden piippujen osoittaessa tauluille.
Aseiden ja lippaiden tarkastus
- Kilpailulaukausten jälkeen aseet ja lippaat tarkastetaan. Tarkastuksessa
varmistutaan niiden olevan tyhjiä. Ampumatta jääneet patruunat otetaan samalla
talteen.
- Aseiden tarkastus suoritetaan siten, että tarkastaja pysähtyy vuorollaan kunkin
ampujan kohdalle, jolloin ampuja poistaa varmistuksen, vetää luistin taakse pitäen sen
taka-asennossa, jolloin tarkastaja näkee aseen patruunapesään ja laatikkoon.
Samalla tarkastaja toteaa kaikkien kolmen lippaan olevan tyhjiä.
- Tarkastajan todetessa kaiken olevan kunnossa, päästää ampuja luistin eteen,
ampuu tyhjälaukauksen kohti tauluja, varmistaa aseen ja laskee sen ampumaalustalle sekä siirtyy ampumapaikan taakse.
- Vasta kun kaikki aseet on tarkastettu voi ampuja liikkua vapaasti.
Tulosten kirjaaminen
- Aseiden tarkastamisen jälkeen siirtyvät ampujat kahden toimitsijan, joista toinen
toimii tuomarina, perässä tauluille. Tauluilla he voivat todeta osumansa, mutta eivät
saa koskea tauluun.
- Toimitsijat ottavat kunkin ampujan tuloksen järjestyksessä ylös siten, että tuomari
merkitsee osuman liidulla ja ilmoittaa kunkin osuman arvon jolloin toinen toimitsija
kirjaa ne ampumapöytäkirjaan.
- Tuomari käyttää tarvittaessa tulkkia osuman arvon määrittämisessä.
11(30)
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
- Vasta kun toimitsijat ovat siirtyneet seuraavalle taululle, saavat ampujat itse paikata
taulunsa.
- Aseen huolimaton ja vaarallinen käsittely aiheuttaa ampujalle välittömän
kilpailusta pois sulkemisen.
Osallistujan on tunnettava rynnäkkökiväärin toiminta ja käyttö. Ratakiikarin käyttö on
kielletty kilpailussa, mutta kohdistuslaukauksissa sallittu. Kiristävät ampujantakit ovat
kielletty. Ampujanlasit on kielletty alle 50 vuotiailta.
”Ampumakilpailupäivä kolmonen Sin.Res”
On MPKY:n kurssipäivä. Perinnekivääri 150m ja perinne sotilaspistooli 25m on
Ylänteellä, Raasin ampumaradalla 5.9.2009. Järjestäjänä Turun Laivastokilta ry.
Perinnekivääri (muuttamaton, avotähtäiminen ja pulttilukkoinen sotilaskivääri, ei
automaatti) ampumamatka on 150m. Kilpailu on kolme asentoinen makuulta, polvelta
ja pystystä. Kilpailu aloitetaan 5 laukauksen kohdistuksena, käydään tauluilla ja
siirretään tähtäimiä tarvittaessa. Sen jälkeen ammutaan toiset 5 kohdistuslaukausta ja
paikataan taulut. Kilpailu alkaa 10 laukausta makuulta. Otetaan tulokset ylös,
paikataan taulut. Toinen kilpasarja 10 laukausta polvelta ja mennään tauluille, otetaan
tulokset ylös ja paikataan taulut. Lopuksi lasketaan yhteistulos. kilpailijoilla on oltava
omat aseet ja panokset. Panostarve n. 40 panosta/kilpailija. Ratakiikaria ei saa
käyttää kilpailussa, mutta kohdistuslaukauksissa se on luvallista. Ampujanlasit on
kielletty alle 50 vuotiailta. Kiristävät ampujantakit ovat kielletty.
Perinnesotilaspistooli matka 25m.
Sotilaspistoolin on oltava valmistettu ennen vuotta 1945 ja kaliiberin oltava vähintään
7,65. Pistoolikilpailu alkaa 5 kohdistuslaukauksella, jonka jälkeen käydään tauluilla ja
säädetään aseet jos on tarvis ja paikataan taulut. Toinen 5 laukauksen kohdistus
ammutaan samoin kuin ensimmäinen kohdistus. Varsinainen kilpailu ammutaan 3x5
laukauksen sarjoina, välillä taululla käyden ja ottaen tulokset ylös. Sarjoilla on
aikarajoitus. Yhteensä 15 laukausta. Tulokset otetaan ylös. Toinen osio ammunnasta
on pika-ammunta kääntyviin tauluihin. 3x5 laukauksen sarjoina, yhteensä 15
laukausta. Nämä kahden 15 laukauksen sarjat lasketaan yhteen, jolloin saadaan
ampujien paremmuus. Kilpailijoilla oltava omat aseet ja panokset. Panostarve n. 50
panosta. Näissä pistoolikilpailuissa kahden käden ote sallittu. Ei pistoolissa
niskalenkkiä. Ampujalasit kielletty alle 50 vuotiailta. kiristävä ampujatakki kielletty.
Ratakiikarin käyttö kilpailussa kielletty, saa käyttää kohdistuslaukauksissa.
Muuta tietoa ammunnoista
Osallistumisoikeus Sininen Reservi ry:n jäsenyhdistyksien jäsenillä.
Jäsenyhdistykset ilmoittavat yhden kolme miehisen joukkueen näihin eri kilpailuihin,
kyseisien kilpailu-/kurssipäivän kurssijohtajalle. Kilpaillaan joukkueittain ja
henkilökohtaisesta paremmuudesta. Kilpailussa lasketaan joukkueiden jäsenten
yhteistulokset sekä henkilökohtaiset tulokset. joukkueiden ulkopuolelle jäävät ampuvat
henkilökohtaista tulosta.
Osanotto kilpailuihin edellyttää henkilökohtaista ilmoittautumista MPKY:n internet
sivuille
www.mpky.fi
->kurssihaku->meripuolustuspiiri->kurssitarjonnassa
Ampumakilpailupäivä ykkönen jne. kyseinen ampumakilpailupäivä, riippuen mihin
kilpailupäivään haluaa ilmoittautua. Esim. ”Ampumakilpailupäivä ykkönen Sin.Res”
otsikkoa klikkaamalla tulee esille tämä kurssi, jossa on tiedot ampumakilpailupäivästä,
kurssijohtajasta yhteystietoineen, jolta voi kysyä lisätietoja. Nämä kolme
kilpailupäivää,
”
Ampumakilpailupäivä
ykkönen
Sin.Res”
jne,
tulevat
MPKY:n/Meripuolustuspiirin kurssitarjontaan v. 2009 puolella, jolloin voi ilmoittautua.
12(30)
SININEN RESERVI RY
13(30)
KÄSIKIRJA
Viimeinen ilmoittautumispäivä on yleensä viikkoa ennen kilpailupäivää. Kilpailija tulee
kokoontumispaikalle
omin
tai
yhdistyksen
kustantamana.
Esimerkkinä
kokoontumispaikasta on esim. Upinniemessä Upinniemen varuskunnan portti.
kokoontumispaikalla osallistuja, kun on ilmoittautunut, niin hän tulee MPKY:n
kurssivakuutuksen alaiseksi. Siis kotimatkat eivät ole MPKY:n kurssivakuutuksen
alaisia.
Kilpailuun osallistuja maksaa MPKY:n kurssimaksun, johon sisältyy osallistuminen
ammuntaan, lounas, kahvit ja pullat.
Kurssimaksu täytyy olla maksettuna ennen kunkin ampumakilpailupäivän alkua!
Huomioitavaa ampujilla oltava siis omat aseet ja panokset, paitsi
rynnäkkökiväärikilpailussa tulee PV:n aseet ja panokset. Rynnäkkökivääriampujien on
oltava perillä rynnäkkökiväärin toiminnasta ja ammunnasta. Kilpailupäivä ei ole
rynnäkkökiväärin koulutuspäivä.
Nämä kolme kilpailupäivää ovat joka vuotisia tapahtumia, edelleen MPKY:n
kurssipäiviä ja Sininen Reservi ry:n ampumakilpailuja.
Sininen Reservi ry
Keijo Karimäki,
hallituksen jäsen/ampumakilpailuvastaava
2.4 Kansainvälinen toiminta
2.5 Toimintakalenteri/vuosikello
SININEN RESERVI RY VUOSISUUNNITTELU 2010/2011
TAPAHTUMA
SUUNNITTELU
ALKAA
AJANKOHTA
VASTUUHENKILÖ
2010
Hallituksen kokous
Vuosikokous
Sininen Reservi ry:n vuosipäivä
Hallituksen järjestäytymiskokous
Merivoimien vuosipäivä
RU-kurssien päättäjäiset
Hallituksen kokous+koulutuspäivä
Meripuolustuspäivä
Hallituksen kokous
28.1.2010
24.4.2010 Kotka
17.5.2010
Valtakunta
toukokuu, Helsinki
9.7.2010
Suomenlinna
heinäkuu,
Suomenlinna/
Hamina
syyskuu
30.10.2010
Helsinki
marraskuu
pj/sihteeri
Ari Falkenberg/pj/
pj/sihteeri
Maaliskuu
Pj/varapj:t/tiedottaja/sihteeri
pj/varapj
toukokuu
pj/sihteeri
toukokuu
Pj/varapj/tiedottaja/sihteeri
pj/sihteeri
SININEN RESERVI RY
14(30)
KÄSIKIRJA
2011
Hallituksen kokous
RU-kurssien päättäjäiset
Venenäyttely 2011
Hallituksen kokous
Vuosikokous 2011
tammikuu 2011
tammikuu,
Suomenlinna/
Hamina
Helmikuu 2011
helmi-maaliskuu
2011
Huhtikuu
pj/sihteeri
pj/varapj
lokakuu
pj/tiedottaja/projektivastuullinen
pj/sihteeri
Pj/varapj:t/tiedottaja/sihteeri
2.6 Venemessut
MESSUESITTELIJÄN OHJE
Yleistä
VENE-messut järjestetään aina helmikuussa Helsingin Messukeskuksessa. Sininen Reservi
ry ja MPK:n Meripuolustuspiiri ovat vieraina Merivoimien osastolla. Osastolla esitellään
Merivoimien (ja Puolustusvoimien) toimintaa viranomaisten toimesta sekä vapaaehtoista
maanpuolustustyötä ja –koulutusta reserviläisten toimesta.
Osaston VMP-esittelyn
muodostavat Sinisen Reservin ja MPK:n Meripuolustuspiirin messuseinät.
Vuorot
Esittelijävuorot ovat puoli päivää ja niistä laaditaan lista. Esittelijämäärä on enintään kaksi
esittelijää vuoroa kohden. Ennen poistumistaan osastolta aikaisemman vuoron esittelijöiden
tulee varmistua, että 1) seuraavat esittelijät ovat saapuneet paikalle ja 2) VO- esittelijäkortit
on jätetty pääsisäänkäynnin info-pisteeseen mikäli jokaiselle ei ole hankittu omaa korttia.
Vaatetus
Esittelijät toimivat yhtenäisessä asussa, ilman arvomerkkejä (merivillapaita, valkoinen
kauluspaita, musta solmio, mustat suorat housut ja mustat puolikengät).
Näytteilleasettajan kulkulupa ja nimilappu
Esittelijöiden tarvitsemat Näytteilleasettajan kulkuluvat löytyvät pääsisäänkäynnin infopisteestä. Ottakaa mukaan passikuvan kokoinen kuva itsestänne, esim. kopio ajokortista tms.
kelpaa. Ei siis tarvitse mennä tämän takia passikuvaan. Vain yhdellä tai kahdella vuorolla
olevat käyttävät VO -kulkulupaa, johon EI KIRJOITETA omaa nimeä. Kulkuluvat ovat
tarkoitettu vain esittelijäkäyttöön oman esittelijävuoron päivänä.
Lepopaikka
Näytteilleasettajaklubi on esittelijöiden käytössä messujen aukioloaikoina. Siellä on
mahdollisuus nauttia ilmaista kahvia, teetä, virvoitusjuomia ja erilaisia keksejä. Klubille sisään
pääsy pääsisäänkäynnin aulasta, vasemmalta.
Materiaalit
Osastolla jaettavat materiaalit ovat Sininen Reservi ry & MPK:n Meripuolustuspiirin
yhteisesite,
MPK:n
Meripuolustuspiirin
esite,
Rannikonpuolustaja-lehden
ekstra
Meripuolustuksen Kenttä 2008. Toiminnasta kiinnostuneille tai jäseneksi haluaville on
yhteydenottolomake, jonka voivat täyttää. Lomakkeet kerätään kansioon ja toimitetaan ao.
yhdistyksille messujen jälkeen.
Lisätietoja
Mika Kuutti, puh GSM 0400- 447 853 tai Anja Räisänen GSM 050-307 2663
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
15(30)
2.7 Vuosikokous
Sininen Reservi ry:n sääntömääräinen vuosikokous on pidettävä ennen huhtikuun loppua.
Tarkemman ajankohdan ja paikan määrää hallitus. Kokous pidetään vuorovuosina eri alueilla
ja paikallinen jäsenyhdistys vastaa järjestelyistä. Kokouksen aluksi on tapana kuulla
asiaankuuluva tai jokin ajankohtainen alustus.
Henkilövaaleja varten hallitus asettaa vaalivaliokunnan, joka lähettää etukäteen
jäsenyhdistyksille kyselyn puheenjohtajaehdokkaista, hallituksen jäsenmäärästä ja
hallitusehdokkaista. Kooste esitetään vuosikokoukselle. Kokouksessa voi tehdä
lisäehdotuksia.
Vuosikokouksen puheenjohtajana toimii yleensä järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja ja
sihteerinä Sininen Reservi ry:n sihteeri.
Jäsenyhdistykset lähettävät vuosikokoukseen yhden virallisen edustajan valtakirja mukanaan.
Muita edustajia voi olla enintään 3 hallituksen jäsentä tai toimihenkilöä per yhdistys.
Vuosikokouksen jälkeen pidetään vapaamuotoinen cocktail -tilaisuus.
Kokousedustajien matkakulut maksaa lähettävä yhdistys.
2.8 Sininen Reservi ry:n vuosipäivä
Sininen Reservi ry:n vuosipäivä on 17.5.
2.9 Merivoimien vuosipäivä
Yleistä:
Sininen Reservi ry on osallistunut merivoimien vuosipäivän aamun katselmukseen
lippuryhmällä. Sininen Reservi ry:n jäsenyhdistysten alukset ovat olleet myös mukana
katselmuksessa. Yhdistysalusten siirtoajo on toteutettu MPK.n meripuolustuspiirin kurssina.
Päivän aikana Sininen Reservi ry on miehittänyt esittelypisteen. Päivän päättävä iltajuhla on
ollut Sininen Reservi ry:n järjestelyvastuulla. Pyrkimyksenä on ollut toteuttaa "kesäisen keveä"
mutta samalla arvokas iltajuhla.
Järjestelyvastuut:
TEHTÄVÄ
Lippuryhmä
Yhdistysalukset
Siirtoajon kurssit
Esittelypiste
Esittelypisteen miehitys
Iltajuhlan paikka
Iltajuhlan tarjoilut
Orkesteri
Kutsuvieraat
VASTUULLINEN
Sininen Reservi ry
Jäsenjärjestöt
MPK/Meripuolustuspiiri
Merivoimat
Sininen Reservi ry
Sininen Reservi ry
Sininen Reservi ry
Sininen Reservi ry
Sininen Reservi ry
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
16(30)
2.10 Meripuolustuspäivä
Taustaa:
Sininen Reservi ry ja merivoimat ovat yhdessä järjestäneet v. 2000 alkaen
ajankohtaisseminaarin joka kulkee nimellä Meripuolustuspäivä. Seminaari on kaksiosainen,
aamupäivä on varattu Sininen Reservi ry:n sisäisille asioille ja iltapäivä on
kutsuvierasseminaari jossa on kuultu korkeatasoisia alustuksia ajankohtaisista aiheista.
Iltapäivän seminaarissa on myös aina ollut merivoimien ajankohtaiskatsaus. Päivä on päätetty
cocktailitilaisuuteen.
Järjestelyvastuut:
Aamupäivän järjestöseminaari
TEHTÄVÄ
Aamupäivän teema
Kutsumateriaali
Kutsuvierasluettelon tarkistus ja päivitys
Postitustarrat
Kutsun postitus
VASTUULLINEN
Pj/varapjt/tiedottaja/sihteeri/hallitus
Sihteeri/pj/tiedottaja
Sihteeri
pj/sihteeri
Sihteeri
Iltapäivän kutsuvierasseminaari
TEHTÄVÄ
Päivän teema
Kutsumateriaali
Kutsuvierasluettelon tarkistus ja päivitys
Postitustarrat
Kutsun taitto
Kutsun postitus
Paikka/Tilavaraus
Mahdolliset kuljetukset
Lounas
Kahvit
Puhujat
Palkitsemiset
Cocktailtilaisuus
VASTUULLINEN
Sininen Reservi/Merivoimat
Sininen Reservi ry
Sininen reservi ry
Sininen Reservi ry
Merivoimat
Merivoimat
Merivoimat
Merivoimat
Merivoimat
Merivoimat
Sininen Reservi ry/Merivoimat
Sininen reservi ry
Sininen Reservi ry
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
17(30)
3. Palkitsemiset ja huomionosoitukset
3.1 Sininen Reservi ry:n palkitsemiset - ohje
OHJE SININEN RESERVI RY:N PALKITSEMIS- JA MUISTAMISKÄYTÄNNÖSTÄ
Hyväksytty hallituksen kokouksessa 22.11.2007
1. OHJEEN TARKOITUS
Ohjeen tarkoitus on määritellä Sininen Reservi ry:n palkitsemiskäytäntö ja
palkitsemisesineet. Päämääränä on, että palkintoja ja muistamista jaettaessa
tiedetään kuka sen myöntää ja suorittaa. Näin toimimalla saadaan laadittua
yksiselitteiset luettelot esineistä ja niiden saajista.
Tämä ohje koskee vain Sinisen Reservin käytäntöä, jokaisella jäsenjärjestöllä on
omat käytäntönsä, johon tämä ohje vaikuttaa vain siinä tapauksessa, jos on
kysymys Sinisen Reservin myöntämistä tai sen kautta anottavista
huomionosoituksista.
2. PALKITSEMISTAVAT
Sininen Reservi ry:n palkitsemistavat ovat
- Sinisen Reservin Ansioristi
- Sinisen Reservin Ansiomitali
- Sinisen Reservin standaari
- Sinisen Reservin ansiomerkki
- Sinisen Reservin plaketti, iso
- Sinisen Reservin plaketti, pieni
3. MYÖNTÄJÄT
Sinisen Reservin ansioristi
Myöntää merivoimien komentaja Sininen Reservi ry:n puheenjohtajan tai sen hallituksen taikka meripuolustuspiirin piiripäällikön esityksestä. Ansioristiä kannettaessa
ei kannetta ansiomitalia. Tarkemmat määräykset ovat ansioristin säännöissä. Ansioristit ovat numeroidut ja niihin liittyy luovutuskirja.
Myönnetyt Ansioristit luovutetaan ensisijaisesti Meripuolustuspäivän yhteydessä.
Ansioristi voidaan poikkeuksellisesti luovuttaa myös muun vastaavan suuren tapahtuman, kuten Merivoimien vuosipäivän tai jäsenyhdistyksen tasakymmen vuosijuhlien yhteydessä.
Ansioristin edellytyksenä on huomattavan pitkät ja mittavat ansiot Sinisen Reservin
tarkoitusperien edistäjänä. Pääsääntöisesti ansioristin saajalta edellytetään aiemmin
myönnettyä Sinisen Reservin ansiomitalia. Tällöin ansiomitalin myöntämisestä tulisi
olla kulunut 5 vuotta.
Erityisen painavista syistä voidaan edellä mainitusta poiketa.
Sinisen Reservin ansiomitali
Myöntää Sininen Reservi ry:n puheenjohtaja Sininen Reservi ry:n jäsenyhdistyksen
puheenjohtajan tai hallituksen taikka meripuolustuspiirin piiripäällikön esityksestä.
Ansiomitaliin liittyy luovutuskirja. Tarkemmat määräykset ovat ansiomitalin
säännöissä.
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
18(30)
Sininen Reservi ry:n palkitsemiset ansiomitalin osalta tapahtuvat yhdistyksen
vuosikokouksen, Meripuolustuspäivän tai muun Sininen Reservi ry:n järjestämän
tilaisuuden yhteydessä.
Jäsenyhdistysten hakemien ansiomitalien osalta toivotaan, että mitalit luovutettaisiin
juhlavissa tilaisuuksissa, kuten yhdistyksen vuosikokoukset, vuosijuhlat tai
vastaavissa.
Ansiomitalin edellytyksenä on merkittävät ansiot Sinisen Reservin tarkoitusperien
edistäjänä.
Erityisen painavista syistä voidaan edellä mainitusta poiketa.
Sinisen Reservin standaari
Myöntää Sininen Reservi ry:n puheenjohtaja Sinisen reservin hallituksen jäsen,
jäsenyhdistyksen puheenjohtajan tai sen hallituksen esityksestä. Standaari voidaan
myöntää myös Sinisen reservin säätiön esityksestä. Myöntämisperusteet on laadittu
erikseen.
Sinisen Reservin ansiomerkki
Myöntää Sinisen reservin puheenjohtaja hänelle tehdyn palkitsemistoimikunnan,
jäsenyhdistyksen puheenjohtajan tai hallituksen taikka meripuolustuspiirin päällikön
esityksen perusteella. Myöntämisperusteet on laadittu erikseen. Ansiomerkkiin liittyy
luovutuskirja.
Ansiomerkki myönnetään tunnustukseksi ansioista Sinisen Reservin tarkoitusperien
edistämisestä.
Sininen Reservi ry:n palkitsemiset ansiomerkin osalta tapahtuvat yhdistyksen
vuosikokouksen, Meripuolustuspäivän tai muun Sininen Reservi ry:n järjestämän
tilaisuuden yhteydessä.
Jäsenyhdistysten esittämien ansiomerkkien osalta toivotaan, että ansiomerkit
luovutettaisiin juhlavissa tilaisuuksissa, kuten yhdistyksen vuosikokoukset,
vuosijuhlat tai vastaavissa.
Sinisen Reservin plaketti, iso
Myöntää Sininen Reservi ry:n hallitus tai puheenjohtaja palkitsemistoimikunnan
esityksen pohjalta. Myöntämisohjeet on laadittu erikseen. Isot plaketit on numeroitu.
4. LUOVUTUSLUETTELO
Kaikista yllämainituista muistamisista pitää palkitsemistoimikunta luovutusluetteloa.
Lajikohtaisessa luettelossa on mainittava
- Luovutuksen aihe
- luovutettu esine ja sen numero
- luovutuksen aloitteentekijä
- myöntämisajankohta
- myöntämisaika, paikka
- muut asiaan vaikuttavat tekijät
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
19(30)
5. MUUT MUISTAMISTAVAT
Merivoimissa järjestettyjen kurssien päättäjäisissä ja varusmiesten kotiuttamistilaisuuksissa, kilpailuissa tai muissa yhteyksissä luovutetuista muistoesineistä tai
palkitsemista koordinoi Sinisen reservin hallitus joka myös ohjeistaa toiminnan.
Luovutetuista muisto- tai palkintoesineistä pitää kirjaa Sinisen reservin palkitsemistoimikunta.
6. LUNASTETTAVA MUISTOESINEET
Sinisen reservin rintamerkki
Rintamerkin voi lunastaa Sinisen reservin jäsenjärjestön jäsen. Jäsenyhdistyksen
puheenjohtajat ja meripuolustuspiirin päällikkö voivat lunastaa merkin
luovutettavaksi sinisen reservin työtä tukeneelle tai muuten siihen osallistuneelle
henkilölle, vaikka edellä mainittu ei ole yhdistyksen jäsen.
Sinisen reservin plaketti, pieni
Plaketin voi lunastaa Sinisen reservin jäsenjärjestön puheenjohtaja tai hallitus.
Plaketin voi luovuttaa palkintona tai muistamisena jäsenjärjestön työtä tukeneelle
yhteisölle tai yksityishenkilölle. Luovuttamisen hoitaa tilaaja.
7. LUNASTUSHINNAT
Mitalien ja muiden muistoesineiden lunastushinnasta vastaa tilaaja. Sinisen Reservin puheenjohtaja voi päättäessään poiketa käytännöstä, informoituaan palkitsemistoimikuntaa. Lunastushinnat määrittelee Sinisen reservin hallitus vuosittain.
Lunastushinnoista on erillinen ohje.
8. HAKEMINEN
Ansioristi- ja Ansiomitalihakemukset käsitellään kahdesti vuodessa, ennen
vuosikokousta ja ennen Meripuolustuspäivää. Hakemusten tulee tällöin olla Sininen
Reservi ry:n pj:lle osoitettuna ja toimitettuina sihteerille 28.02 ja 31.08 mennessä.
Muiden huomionosoitusten osalta ei ole säädettyjä hakupäiviä, ne käsitellään
hakemusten saavuttua.
3.2 Sininen Reservi ry:n huomionosoitukset
ks. edellä
3.3 Ritarikuntien kunniamerkin esittäminen
Sininen Reservi ry voi anoa vuosittain muutamia ritarikuntien kunniamerkkejä. Anomuksia
tehdään sekä pj, hallituksen tai yhdistysten esityksestä.
Esitykset tulee tehdä lomakkeilla, jotka löytyvät ritarikuntien internet sivuilta
(www.ritarikunnat.fi/hakulomake.pdf). Yhdistysten tekemät esitykset tulee toimittaa
huolellisesti täytettyinä hallitukselle 31.1. mennessä.
Ritarikuntien kunniamerkkiesityksiin tulee aina liittää yksityiskohtainen ansioluettelo. Siitä
tulee tarkasti selvitä asiaomaisen henkilön koulutus, oppiarvot, työhistoria ja ammatti sekä
yhteiskunnalliset ja vapaaehtoistoiminnan ansiot.
Sininen Reservi ry:n kautta tehdyissä esityksissä tulee päähuomio kiinnittää henkilön
ansioihin merellisessä vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Edelleen tulee selkeästi
tuoda esille se erityinen ansio, jonka perusteella ritarikunnan kunniamerkkiä haetaan.
SININEN RESERVI RY
20(30)
KÄSIKIRJA
Vapaudenristin Ritarikunta (VR)
Vapaudenristiä anottaessa edellisen valtiollisen huomionosoituksen myöntämisestä tulee
olla kulunut vähintään viisi vuotta.
Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunta (SVR)
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan huomionosoitusta anottaessa tulee aikaisemmasta
valtiollisesta huomionosoituksesta olla kulunut yli seitsemän vuotta.
Suomen Leijonan Ritarikunta (SL)
Suomen Leijonan ritarikunnan huomionosoitusta anottaessa
valtiollisesta huomionosoituksesta olla kulunut yli seitsemän vuotta.
tulee
aikaisemmasta
4. "Merimiehen etikettiopas"
Käytöstavat – kanssakäymisen ohjenuora
Käytöstavat (etiketti) ovat olemassa helpottaakseen ihmisten kanssakäymistä. Nämä – usein
kirjoittamattomat – säännöt antavat varmuutta toimimiseen eri tilanteissa ja niitä
noudattamalla vältetään monta ikävää tai noloa tilannetta.
Käytöstavat vaihtelevat eri kulttuureissa ja jopa naapurimaiden käytännöt saattavat selvästi
poiketa toisistaan. Silloin, kun ei ole olemassa tai ei ole tiedossa määrättyä toimintamallia,
on pyrittävä soveltamaan yleistä kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta.
Käyttäytymissäännöt on kuitenkin hyvä tuntea, sillä tarpeen vaatiessa etiketistä
poikkeaminen on helpompaa, kun tietää miten periaatteessa tulisi toimia.
Tervehtiminen
Oikea kädenpuristus muistuttaa taistelua tai avioliitoa. Siihen tarvitaan kaksi. Kaksi kättä
kohtaa myötämielisessä otteessa ja puristuksessa, joka tuntuu miellyttävältä, mutta ei tee
kipeää.
Yleinen Palveluohjesääntö ( YlPalvO 2002 ) määrää sotilaspuvussa esiintyvän henkilön
käyttäytymismallin eri tilanteissa ja tapahtumissa.
Laivapalveluopas ( LPO ) määrää kuinka toimitaan virallisilla sota-aluksilla eri tilanteissa ja
tapahtumissa.
Tervehtiminen aluksella (LPO)
Aluksella palvelevaa sotilasarvoltaan vanhempaa henkilöä tervehditään ennen
aamukäskynjakoa ensimmäisen kerran tavattaessa. Käskynjaon jälkeen aluksen
henkilökuntaan kuuluvat eivät ole velvollisia tervehtimään toisiaan.
Aluksella vierailevaa vanhempaa sotilashenkilöä tervehditään ensimmäisen kerran
tavattaessa myös aamukäskynjaon jälkeen.
Sotilashenkilöä ei tervehditä
-
toimiessaan meri- tai taistelutehtävissä
taisteluvalmiuden tai hälytystilan aikana
harjoituksen aikana taisteluasemassa ollessaan
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
21(30)
Porrasvihellys
Porrasvihellyksellä tervehditään kaikkia kapteeniluutnantin/vastaavan arvoisia ja heitä
vanhempia sotilashenkilöitä sekä oman aluksen päällikköä, jos hänellä on upseerin arvo. Se
puhalletaan kaikkina vuorokauden aikoina edellyttäen, että asianomainen esiintyy
sotilaspuvussa.
Huomionosoitukset/Kunnianosoitukset
Sota-aluksen huomionosoitukset ovat
-
porrasvahdin asettaminen
kivääriryhmän asettaminen
Yksityinen sotilashenkilö ja osasto suorittavat kunnianosoituksen
-
Tasavallan presidentille
vieraan valtion päämiehelle
oman ja vieraan valtion lipulle sen juhlallisen noston ja laskun yhteydessä, kun
se on saattueen tai kulkueen edessä
sota-aluksen lipulle saavuttaessa alukseen ja lähdettäessä siitä
joukko-osastolipulle ja joukkoyksikkölipulle
hautaussaatossa olevalle vainajalle
seppeleen laskun yhteydessä
oman ja vieraan maan kansallislaulua, puolustusvoimien kunniamarssia sekä
oman joukon kunniamarssia tai perinnemarssia.
Ulkomaalaisten kanssa asiointi
Kun toimitaan ulkomaisten vieraiden kanssa Suomessa tai ollaan itse vieraana ulkomailla, on
muistettava, että eri kulttuureissa noudatetaan erilaisia käytöstapoja. Käytöstavat on syytä
selvittää itselleen ennen kyseistä tilaisuutta.
Pääperiaate on, että noudatetaan sen maan tapoja, jossa ollaan. Kun Suomeen tulee
ulkomaisia vieraita, suomalaiset noudattavat suomalaisia tapoja ja lähtökohtaisesti näin
tekevät myös vieraat.
Puolustusvoimain ohjeistusta tulee myös käyttää soveltaen ( YlPalvO 2002 )
Pukeutuminen
Pukeutuminen antaa meistä ensivaikutelman ja siksi onkin meidän jokaisen omassa
intressissä tehdä tässä suhteessa oikeita ratkaisuja. Tämä tarkoittaa sitä, että asun on oltava
tilaisuuden luonteeseen sopiva ja kutsun mukainen.
-
Siviilipuvut
sotilasasut
arkipuku
tumma puku
smokki
frakki (juhlapuku)
palvelupuku
paraatipuku
pieni juhlapuku
juhlapuku
Sotilaspuvut
Reserviläisellä on oikeus käyttää samoja sotilaspukuja kuin sotilasvirassa palveleva ja
puolustusvoimissa virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty sotilastehtävään
määrätty henkilö. (PELOGOS AE6496/7.4.2008 )
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
Reserviläisen sotilaspuvun käyttöoikeutta tarkennetaan koskemaan alla mainittuihin
tilaisuuksiin ja tapahtumiin;
-
Kunniakäynneillä ja kunniavartiossa sankarihaudoilla
puolustusvoimien tai maanpuolustusyhdistysten juhla-, edustus- ja kilpailutapahtumissa
kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvissä juhla-, edustus- ja kilpailutapahtumissa
osallistuessaan vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen
ammattisotilaan häissä ja hautajaisissa
Kunnia- ja ansiomerkkien käyttäminen
Virallisen kunnia-tai ansiomerkin saaneella henkilöllä on oikeus käyttää sitä kaikissa
niissä tilaisuuksissa, joissa kutsun tai yleisen tavan mukaan käytetään
kunniamerkkejä.
Mm. puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen juhlatilaisuudet, itsenäisyyspäivän
tilaisuudet sekä eräät akateemiset juhlat ovat tällaisia tilaisuuksia.
Yksityisissä juhlissa, kuten omilla tasavuosimerkkipäivillä tai häissä sopii hyvin
käyttää kunniamerkkejä, edellyttäen että tilaisuuden luonne on riittävän juhlava.
Kunniamerkkien käyttäminen edellyttää myös aina niitä koskevien sääntöjen
noudattamista.
Nauhassa kannettavien kunniamerkkien paikka on aina rinnan vasemmalla puolella
YHDESSÄ RIVISSÄ, arvokkain lähimpänä vartalon keskiviivaa ja muut siitä
vasemmalle.
Kunniamerkkien tulee riippua kiinnikkeessä ja nauhoissa vapaasti. Kiinnikkeen
yläreunan ja merkkirivistön alareunan on oltava yhdensuuntaiset. Kiinnikkeen päät
eivät saa näkyä nauhojen alta.
Sotilaspuvussa saa käyttää vain yhtä kunniamerkkiriviä eikä Suomessa, kuten edellä
todettiin, ole tapana käyttää siviilipuvussakaan useampaa kunniamerkkiriviä.
Siviilipuku
Sotilas- ja virkapuku
– arkipuku, ei kunniamerkkejä
Palvelupuku, nauhalaattaa
– tummapuku, voidaan käyttää kunniamerkkejä
paraatipuku, kunniamerkkejä
– smokki, ei perinteisesti kunniamerkkejä
juhlapuku, kunniamerkkejä tai pienoismerkkejä
– frakki, kunniamerkkejä tai pienoismerkkejä
maastopuvussa käskettynä paraati
pukuna
Kunniamerkkien kantojärjestys
Yksityiskohtaisia, kaikkiin tilaisuuksiin ja jokaiselle kunniamerkkien haltijalle soveltuvia
ohjeita ei voida antaa. Asia riippuu tilaisuuden luonteesta ja asianomaisen saamien
kunniamerkkien määrästä sekä hänen näihin seikkoihin perustuvasta harkinnasta.
Kotimaiset kannetaan aina ennen ulkomaisia ja sodanajan ansioista myönnetyt ennen
rauhanaikaisia. Ulkomaiset merkit kannetaan luokittain maiden ranskankielisen
aakkosjärjestyksen mukaan.
22(30)
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
Sotilaspuvussa
Sotilaspuvussa noudatetaan puolustusvoimien vahvistamaa kantojärjestystä.
Sotilaspuvussa saa käyttää vain siihen hyväksyttyjä kunnia- ja ansiomerkkejä.
Siviilipuvussa
Siviilipuvussa voidaan edellä mainittujen merkkien lisäksi kantaa muitakin
ansiomerkkejä.
Ulkomaiset kunnia- ja ansiomerkit
Ulkomaisten kunnia- ja ansiomerkkien osalta huomionosoituksen saanut
palveluksessa oleva sotilashenkilö anoo siihen kanto-oikeuden puolustusvoimain
komentajalta.
Pienoiskunniamerkit
Käytetään frakin kanssa, ellei ole ohjeistettu käyttämään ”suuria kunniamerkkejä”.
Smokissa on nykyään sallittua käyttää pienoiskunniamerkkejä, mikäli kutsussa näin
mainitaan.
Jäsenmerkit ja muut ”pinssit”
Kunniamerkkejä käytettäessä ei samanaikaisesti pidä käyttää takinkäänteessä jäsentai ansiomerkkejä eikä muita ”pinssejä”. Ainoan poikkeuksen muodostaa
tammenlehvätunnus.
Tässä oli vain muutama esimerkki harvemmin käsitellyistä aiheista, joista jokaisen
tulisi tietää laajemminkin, kun toimitaan ja ollaan osallisena suuremmassa
kokonaisuudessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Itse kunkin tavat muodostavat hänen kohtalonsa ja avainsanat ovat aina ystävällisyys,
luontevuus ja toisen huomioiminen.
23(30)
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
5. "Hallinnolliset ohjeet"
5.1 Matkustusohjesääntö
SININEN RESERVI RY:N MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ (2008)
1. Matkakorvaukset
1.1. Hallituksen kokoukset
Sininen Reservi ry:n hallituksen jäsenille ja virkamiehille korvataan matkat hallituksen
kokouksiin, kun matka kotoa kokouspaikkaan ylittää 50 km yhteen suuntaan.
Pääsääntöisesti suoritetaan korvaus kuitteja vastaan halvimman julkisen kulkuvälineen
mukaisesti.
Oman auton perustellusta käytöstä voidaan suorittaa ajokilometrikorvaus, joka on 20
senttiä/km.
1.2. Tehtävien hoitoon liittyvät matkakorvaukset
Hallituksen jäsenten ja virkamiesten tehtävien hoitoon liittyvät matkakulut on aina
sovittava etukäteen Sininen Reservi ry:n puheenjohtajan kanssa.
Korvausperusteet kuten kohdassa 1.1
2. Päivärahat
Päivärahoja ei makseta.
3. Majoituskorvaukset
Mahdollisista yöpymisistä ja niihin liittyvistä korvauksista on aina sovittava etukäteen
Sininen Reservi ry:n puheenjohtajan kanssa. Majoitukseen käytetään halvinta
mahdollista vaihtoehtoa.
4. Matkalaskujen hyväksyntä ja maksatus
4.1. Matkakulut hallituksen kokouksista
Hallituksen kokouksiin liittyvät matkalaskut voidaan toimittaa suoraan
taloudenhoitajalle, joka voi hyväksyä ja maksaa laskun.
4.2. Muut matkakulut
Muihin matkakuluihin liittyvät matkalaskut toimitetaan aina puheenjohtajalle, joka laskut
hyväksyttyään toimittaa ne eteenpäin taloudenhoitajalle maksatusta varten.
4.3. Maksatus
Matkalaskut tulee toimittaa taloudenhoitajalle tai puheenjohtajalle mahdollisimman
pikaisesti käsittelyä varten. Tammikuun 31. päivän jälkeen jätettyjä, edelliselle vuodelle
kohdistuvia matkalaskuja ei enää käsitellä.
24(30)
SININEN RESERVI RY
25(30)
KÄSIKIRJA
5.2 Ohje Sininen Reservi ry:n ylennysesityksistä
1. OHJEEN TARKOITUS
Ohjeen tarkoitus on määritellä Sininen Reservi ry:n ja sen jäsenyhdistysten toimijoiden
(reserviläiset) sekä yhteistyökumppaneiden (reserviläiset) ylennysesitysten tekeminen.
Ylennysesitysten perusteena tulee noudattaa Puolustusvoimien kulloinkin voimassa olevia
vaatimuksia kertausharjoitus- vuorokausien (kh vrk) määrästä, edellisestä ylennyksestä
kulunutta aikaa sekä sodanajan sijoitusta/ tehtävää.
Yksityiskohtaiset ja päivitetyt perusteet reservin ylennyksistä löytyvät Puolustusvoimien
verkkosivuilta kohdasta:
http://www.mil.fi/reservilainen/asevelvollisuus/reservin_ylennykset.dsp
2. RESERVIN YLENNYKSET
Reservin ylennyksen yleisenä edellytyksenä on, että ylennettäväksi esitettävä on edellisen
ylennyksen jälkeen osallistunut kertausharjoitus- koulutukseen.
Aliupseeristoa ja miehistöä koskevat ylennykset tekee sotilasläänin komentaja. Upseerien
osalta ylentämispäätöksen tekee Puolustusvoimain Ylipäällikkö Pääesikunnan esityksen
perusteella. Pääesikunta kokoaa em. esityksen sotilasläänien tai puolustushaara esikuntien
tekemistä ylennysesityksistä.
Ylentämisen edellytyksenä on moitteeton kansalaiskunto, sopivuus nykyistä arvoa ylempään
tehtävään ja se, että edellisestä ylennyksestä on kulunut vähintään viisi vuotta. Kapteeniksi
ylennettäessä on edellisestä ylennyksestä oltava kuitenkin vähintään 6 vuotta. Majurin,
komentaja- kapteenin ja niitä korkeampiin sotilasarvoihin ylennettäessä kyseinen aikaraja on
7 vuotta.
Ylennyksen
edellytyksenä
kertausharjoitusvuorokausia:
on
myös
pääsääntöisesti
seuraava
määrä
korpraali/ylimatruusi, kertausharjoitus
alikersantti, 7 kh-vrk
kersantti, 10 kh-vrk
ylikersantti, 20 (10) kh-vrk
vääpeli/pursimies, 40 (30) kh-vrk
ylivääpeli/pursimies, 50 (40) kh-vrk
sotilasmestari, sodan ajan sijoitus
luutnantti, 10 kh-vrk
yliluutnantti, 30 kh-vrk
kapteeni/kapteeniluutnantti, 60 kh-vrk
majuri/komentajakapteeni, sodan ajan sijoitus
everstiluutnantti/komentaja, sodan ajan sijoitus
Suluissa oleva vuorokausimäärä riittää, mikäli reserviläinen on varusmiespalveluksessa
saavuttanut kersantin arvon. Sotilasmestariksi, majuriksi tai komentajakapteeniksi
ylentäminen edellyttää kyseisen arvon mukaiseen sodan ajan tehtävään sijoittamista.
Everstiluutnantiksi tai komentajaksi reserviläinen voidaan ylentää vain erityisistä syistä ja
ylentäminen edellyttää yleensä korkeakoulututkintoa.
Tiedot perustuvat Puolustusvoimien verkkosivujen kohtaan:
http://www.mil.fi/reservilainen/asevelvollisuus/reservin_ylennykset.dsp
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
26(30)
Reserviläinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta, voidaan ylentää reservissä enintään
alikersantin arvoon taikka enintään kersantin arvoon, jos hän on rauhanturvatehtävissä tai
puolustusvoimien aliupseeristoon kuuluvana hoitanut esimiestehtävää ja on osoittautunut
tehtävään sopivaksi.
Upseerin
arvoon
ylentäminen
puolestaan
edellyttää
pääsääntöisesti
reserviupseerikoulutuksen suorittamista. Lisäksi on huomattava, ettei vähimmäiskoulutusajan
saavuttaminen mahdollista ylennystä automaattisesti.
Maanpuolustustyöhön liittyvien ansioiden perusteella voidaan 45-vuotias tai sitä vanhempi
asevelvollinen, jota ei ole aikaisemmin ylennetty reservissä, ylentää kerran ilman
jatkokoulutusta.
Näihin yllämainittuihin ylennyksiin voidaan vaikuttaa lähettämällä ylennysesitys Sininen
Reservi ry:n hallitukselle, jossa yksityiskohtaisesti selvitetään ylennettäväksi esitettävän
henkilön maanpuolustukselliset ansiot.
3. YLENNYSESITYKSET
Sininen Reservi ry koostaa jäsenyhdistyksiensä toimittamat ylennysesitykset sisäistä
käsittelyä varten. Esitykset toimitetaan käsittelyn jälkeen edelleen puolustushaaran tai
sotilasläänin esikuntaan. Ylennysesitysten tekemisessä noudatetaan liitteenä X olevaa
ylennysesityslomaketta. Lomaketta käyttämällä varmistetaan yhtenäinen sisältö ja esitysten
tehokas käsittely.
Jäsenyhdistyksien tekemät ylennysesitykset tulee toimittaa Sininen Reservi ry:n hallitukselle
alla mainitun aikataulun mukaisesti:


15.1. (1.3.), jos ylennys halutaan tehtäväksi 4.6
15.7. (1.9.), jos ylennys halutaan tehtäväksi 6.12
Miehistöä ja aliupseereita koskevia ylennyksiä voidaan tehdä myös muina päivämäärinä
kuten esim. kertausharjoitusten yhteydessä. Näitä ryhmiä koskevien ylennysesitysten tulee
olla Sininen Reservi ry:n hallituksella noin 2 kuukautta ennen ylentämispäivää, joita em.
lisäksi ovat 24.2., 4.6., 24.10. ja 6.12. Liitteenä x on ylennysesityslomake.
Sininen Reservi ry toimittaa sisäisesti käsitellyt, puolustusvoimien vaatimukset täyttävät
ylennysesitykset Merivoimien Esikunnalle tai Sotilasläänin esikunnalla.
4. TÄYDENNYSKOULUTUS
Aliupseerista upseeriksi tai miehistöstä aliupseeriksi reservissä
Seurauksena puolustusvoimien henkilöstöuudistuksesta myös reservin koulutusjärjestelmää
ollaan kehittämässä ns. reservin päällystön täydennyskoulutus -nimikkeellä. Yksi osa sitä
ovat koulutusjärjestelmät, jonka avulla sopivien ja halukkaiden reserviläisten on jatkossa
mahdollisuus edetä sotilasarvoissa ja SA -tehtävissä varusmies-palveluksessa saatua
johtamiskoulutuksen antamia mahdollisuuksia korkeammalle tasolle. Syksyllä 2003
käynnistyi ensimmäinen kokeilukurssi Haminan Reserviupseerikoulussa ja koulutuksen
suorittaneet ylennettiin 6.12.2004 upseerin arvoihin. Seuraava kurssi käynnistyi syksyllä
2004. Koulutus on tarkoitettu sellaisille reservinaliupseereille, joille on vähintään
suunniteltu sijoitus upseerin sodan ajan tehtävään. Käytännössä valtaosa koulutettavista
sijoitetaan erilaisiin erikoisupseerin tehtäviin. Vuositasolla koulutetaan noin 20 - 30 henkilöä.
Vuonna 2005 käynnistyi vastaava koulutusjärjestelmä miehistölle.
SININEN RESERVI RY
KÄSIKIRJA
27(30)
Sininen Reservi ry kannustaa jäsenyhdistyksien jäseniä hakeutumaan koulutukseen.
Lisätietoja annetaan tarvittaessa.
Molempiin koulutusjärjestelmiin hakeudutaan oman sotilasläänin kautta.
6. Liitteet
6.1 Yhdistyksen säännöt
SININEN RESERVI RY:N SÄÄNNÖT
1§
Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Sininen Reservi ry, ruotsiksi Marinreserven rf.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä
yhdistyksestä voidaan käyttää nimeä The Finnish Naval Reserve.
2§
Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on
- tukea ja harrastaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä
- tukea meripuolustuksen vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta
- herättää ja edistää rannikko- ja laivastojoukkojen reserviläisten ja
muidenkin merenkulkua harrastavien meripuolustuksen, merenkulun
ja merimiestaidon harrastusta sekä kiinnostusta
- edistää ja tehdä tunnetuksi suomalaista merenkulkuperinnettä
- ylläpitää ja kohottaa maanpuolustustahtoa
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
edistää yhdistykseen kuuluvien jäsenyhdistysten yhteistyötä
järjestää vapaaehtoista kouluttajia ja koulutettavia
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Meripuolustuspiirille
- harjoittaa merenkulku-, rannikko- ja merisotahistorian sekä –
perinteen tutkimustoimintaa
- harjoittaa ja tukee tarkoitusperiään hyödyttävää kustannus-,
tiedotus- ja julkaisutoimintaa
- tekee aloitteita meripuolustuksen ja merenkulun viranomaisille
- on yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen kanssa
-
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankittuaan asianmukaisen luvan
- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
- järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia
- omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta
Yhdistyksellä voi olla jäsenyhdistystensä muodostamia
rekisteröimättömiä alueellisia alaosastoja. Yhdistys voi olla jäsenenä
muissa maanpuolustusyhteisöissä.
3§
Jäsenet
Yhdistyksen jäseninä voivat olla maanpuolustustyötä tekevät Suomessa
rekisteröidyt yhdistykset, jota yhdistyksen hallitus jäseniksi hyväksyy.
Hyväksymisen edellytyksenä on, että vähintään kolme neljäsosaa (3/4)
yhdistyksen hallituksen läsnä olevista jäsenistä kannattaa jäsenyyttä.
SININEN RESERVI RY
4§
KÄSIKIRJA
28(30)
Jäsenmaksu
Jäsen suorittaa vuosittain yhdistykselle jäsenmaksun. Jäsenmaksun
suuruuden määrää yhdistyksen vuosikokous.
5§
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jos jäsen ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä, eroaminen tulee voimaan
sen kalenterivuoden päättyessä jonka aikana eroilmoitus on tehty.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on
kehotuksesta huolimatta jättänyt jäsenmaksunsa kahden vuoden ajalta
maksamatta.
Jos jäsen on tahallaan rikkonut niitä sääntöjä tai sääntöjen mukaan
tehtyjä päätöksiä taikka muuten huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen
toimintaa, voi yhdistyksen hallitus erottaa jäsenen yhdistyksestä.
Hallitus voi, jäsentä kuultuaan, erottaa jäsenen, jos vähintään kolme
neljäsosaa (3/4) läsnä olevista hallituksen jäsenistä kannattaa
erottamista.
6§
Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous
Vuosikokouksen ajan ja paikan määrää yhdistyksen hallitus.
Vuosikokous on pidettävä ennen huhtikuun loppua.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi (2)
pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Hyväksytään kokouksen työjärjestys
Käsitellään toimintakertomus
Käsitellään tuloslaskelma ja tase
Esitetään tilintarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen
vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille
Vahvistetaan seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma
Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja
muista korvauksista
Vahvistetaan seuraavan toimintakauden talousarvio, jäsenmaksu ja
jäsenmaksun maksamisaika
Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavaksi
toimintakaudeksi
Valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja
Valitaan uudet jäsenet kulloinkin erovuorossa olevien tilalle
Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Toiseksi
tilintarkastajaksi pyritään valitsemaan Sinisen Reservin Säätiön
ehdottama tilintarkastaja (KHT)
Käsitellään muut hallituksen esittämä tai jäsenten viimeistään viisi
viikkoa ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoitetut asiat.
SININEN RESERVI RY
7§
KÄSIKIRJA
29(30)
Kokouskutsu
Kutsu yhdistyksen vuosikokoukseen toimitetaan kirjallisesti jäsenille
vähintään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava
kokouksessa käsiteltävät asiat.
Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle samalla tavalla kuin vuosikokous.
Kiireellisissä tapauksissa kutsu ylimääräisiin kokouksiin voidaan
toimittaa kirjallisesti jäsenille vähintään kolme päivää ennen kokousta.
Käsiteltävä (t) asia (t) on ilmoitettava kutsussa. Asia on käsiteltävä
kiireellisenä, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) läsnä olevista
hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, jos yksi kolmasosa (1/3)
äänioikeutetusta jäsenistä sitä esittää. Kokous on pidettävä viiden viikon
kuluessa asian hallituksen tietoon saattamisesta.
8§
Päätöksenteko kokouksissa
Yhdistyksen kokouksissa jäsenellä on yksi ääni virallisen jäsenrekisterin
mukaan edellisen vuoden päättyessä jäsenmaksuunsa maksaneiden
jäsenten alkavaa sataa lukua kohden. Kokouksessa älköön kukaan
kuitenkaan äänestäkö enemmällä kuin yhdellä viidesosalla (1/5) läsnä
olevien yhteenlasketuista äänimääristä.
Kokouksen puheenjohtajavaalissa on kullakin jäsenellä yksi ääni
Kokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa
kuitenkin arpa.
9§
Yhdistyksen hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, sekä vähintään kuusi ja
enintään 14 jäsentä, joiden tulee olla jäsenyhdistysten jäseniä. Hallitus
valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa. Hallituksen
toimikausi on kaksi vuotta. Vuosittain on puolet hallituksen jäsenistä
erovuorossa. Kuitenkin niin, että kerrallaan vaihtuu vain puolet
vuosikokouksen päättämästä hallituksen jäsenmäärästä. Ensimmäisen
kerran tätä pykälää sovellettaessa sekä vuosikokouksen päättämän
hallituksen jäsenmäärän muuttuessa edellisestä ratkaistaan arvalla ne,
joiden ensimmäinen toimikausi on vain vuoden.
Merivoimien Esikunnalla, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
Meripuolustuspiirillä ja Sinisen Reservin Säätiöllä on oikeus nimetä
edustajansa, jolla on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai
mikäli vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä pyytää.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puheenjohtaja ja jompikumpi
varanpuheenjohtajista ja hänen lisäkseen puolet hallituksen jäsenistä
on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa
kuitenkin arpa. Hallituksen tulee
1
toimia yhdistyksen tarkoitusperien mukaisesta
SININEN RESERVI RY
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
10 §
KÄSIKIRJA
30(30)
tehdä yhdistyksen puolesta sitoumuksia, mikäli ne eivät kuulu
yhdistyksen kokoukselle sekä esiintyä yhdistyksen puolesta
kantajana ja vastaajana
laatia vuosittain yhdistyksen tilinpäätös ja toimintakertomus sekä
valmistella muut yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat
laatia yhdistyksen toimintasuunnitelma sekä talousarvioesitys
yhdistyksen vuosikokouksen vahvistettavaksi
kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja huolehtia kokousten
päätösten toimeenpanosta
vastata yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta sekä periä
jäsenmaksut
hyväksyä uudet jäsenet ja erottaa jäsenet, sekä pitää
jäsenluetteloa
vastata yhteydenpidosta merivoimiin, rajavartiolaitokseen,
Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen ja sen Meripuolustuspiiriin
sekä muihin viranomaisiin, maanpuolustusyhteisöihin ja –
järjestöihin
järjestää syksyisin jäsenille syysseminaari toiminnan suunnittelua
varten
nimittää ja erottaa Sininen Reservi ry:n toimihenkilöt ja päättää
heidän palvelusuhteensa ehdoista
asettaa tarpeelliseksi katsomiaan valiokuntia ja työryhmiä ja
määrittää niiden tehtävät, toimivaltuudet ja jäsenet
johtaa ja valvoa yhdistyksen sisäistä toimintaa
hoitaa yhdistyksen toimialaa kuuluvat muut asia
Nimen kirjoittajat
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheen
johtajat tai ne henkilöt, jotka hallitus erikseen määrää, kaksi yhdessä.
11 §
Tilinpäätös ja tilien tarkastaminen
Tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös ja tilikirjat liitteineen sekä
toimintakertomus jätetään tilintarkastajien tarkastettavaksi vähintään
kuusi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien lausunto on
annettava viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta.
12 §
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on
tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4)
enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.
Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, sen varat ja omaisuus
luovutetaan Sinisen Reservin Säätiölle tai, jollei sitä ole olemassa,
yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseen.
6.2 Palkitsemisesityslomake
www.meripuolustus.fi/sinres/asiakirjat
6.3 Matkalaskulomake
www.meripuolustus.fi/sinres/asiakirjat