docFINAVIA OYJ VuOsIkertOmus 2011
download 
Report Transcription
FINAVIA OYJ VuOsIkertOmus 2011
FINAVIA OYJ VuOsIkertOmus 2011 Chicago New York Toronto HELSINKI Dubai 2 Suomi läsnä maailmassa Helsinki-Vantaan lentoasema yhdistää Euroopan ja Aasian lyhyimmällä reitillä, ja se on yksi merkittävimmistä eurooppalaisista vaihtoasemista. Helsinki-Vantaan johtava asema vaihtomatkustuksessa vahvistaa merkittävästi Suomen suoria lentoyhteyksiä maailmalle. Tokio Nagoya Osaka FINAVIA Soul Peking Finavia lyhyesti 4 Vuosi 2011 6 Vuoden 2011 tapahtumia 8 Toimitusjohtajan katsaus 10 Strategia14 Toimintaympäristö16 Asiakaskokemus 20 Shanghai Chongqing LIIKETOIMINTAKATSAUS Hongkong Lentoasemat26 Lennonvarmistus36 Kiinteistöliiketoiminta40 Airpro-liiketoiminta42 VASTUULLISUUS Bangkok Singapore Tapamme toimia 46 Yhteiskunnallinen vastuu 48 Taloudellinen vastuu 50 Ympäristövastuu54 Sosiaalinen vastuu 58 GRI-sisältöindeksi 2011 60 Phuket HALLINNOINTI New Delhi Finavian hallinnointi ja johtaminen 64 Johtoryhmä72 Hallitus74 TILINPÄÄTÖS KIRJAPAINO Libris Oy PAPERI Kannet Edixion 300 g/m2, Sisus Edixion 140 g/m2 KUVITUKSET Jussi Kaakinen / Napa Illustrations Hallituksen toimintakertomus 76 Tuloslaskelma82 Tase83 Rahoituslaskelma85 Tilinpäätöksen liitetiedot 86 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 96 Tilintarkastuskertomus97 Tunnuslukujen laskentakaavat 98 VALOKUVAT Riku Isohella, Finavian kuvapankki 3 finavia finavia lyhyesti 6 5 Finavia luo yhteydet maailmalle 25 lentoasemansa kautta. Kuvassa on esitetty esimerkkejä Finavian lentoliikenteelle ja lentomatkustajille tarjoamista palveluista. 1 matkustajaopastus ja informaatiopalvelut 2 turvatarkastus 3 kaupalliset palvelut 4 matkatavaratehdas helsinki - vantaalla 5 lennonvarmistus 6 kunnossapito ja maahuolintapalvelut 4 3 1 2 3 4 Finavia luo yhteydet maailmalle Finavia on palveluyritys, joka luo edellytykset lentoliikenteelle. Mahdollistamme kattavat yhteydet maailmalle Suomen 25 lentoaseman kautta ja luomme siten myös edellytykset Suomen menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa. Tarjoamme lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Toimintamme lähtökohtana on maantieteellinen kilpailuetumme, Suomen suotuisa sijainti Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Helsinki-Vantaan lentoasema onkin useilla reiteillä PohjoisEuroopan johtava vaihtokenttä Aasian liikenteessä. Tavoitteenamme on kehittää Helsinki-Vantaata huippuluokan vaihtoasemana Pohjois-Euroopassa, mikä tarkoittaa selkeää erottautumista uusien matkustajapalvelujen sekä asiakaskokemuksen avulla. Palvelulupauksemme onkin For Smooth Travelling – Sujuvasti matkalle. Finavia on Suomen valtion omistama osakeyhtiö. Vuonna 2011 Finavia-konsernin liikevaihto oli 364,0 miljoonaa euroa, ja toimimme yhteensä 3 000 ammattilaisen voimin. 25 operoimamme lentoaseman kautta lensi vuoden aikana yli 19 miljoonaa matkustajaa, mistä Helsinki-Vantaan osuus oli 14,9 miljoonaa. Liiketoimintamme muodostuu lentoasemasegmentistä, joka vastaa Finavian lentoasemaverkostosta ja kaupallisista palveluista, lennonvarmistusliiketoiminnasta, kiinteistöliiketoiminnasta sekä Airproliiketoiminnasta. 5 finavia vuosi 2011 Vahvaa kasvua vuonna 2011 Lentoliikenteen kysyntä kasvoi voimakkaasti vuonna 2011, mikä näkyi Finavian lentoasemien matkustajamäärien selkeänä kasvuna. Vuoden aikana Finavia sai päätökseen useita mittavia investointeja ja keskittyi monin tavoin asiakaskokemuksen kehittämiseen ja lentoliikenteen sujuvuuden varmistamiseen. Finavian lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2011 voimakkaasti, ja matkustajia oli vuoden aikana 19,1 miljoonaa. Kasvua oli 16 prosenttia. Kansainvälisessä liikenteessä matkustajamäärä kasvoi 13,7 prosenttia ja oli yhteensä 13,6 miljoonaa. Myös Suomen sisäinen liikenne kasvoi vuonna 2011 vahvasti kasvun ollessa peräti 22,4 prosenttia. Matkustajamäärä kasvoi 4,5 miljoonasta 5,5 miljoonaan matkustajaan. Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvu oli vuonna 2011 vahvinta muihin PohjoisEuroopan vaihtokenttiin verrattuna. Finavian lentoasemien matkustajamäärien voimakkaan kasvun mahdollisti merkittävästi lisääntynyt reittitarjonta: Aasiaan avattiin suora reitti Singaporeen ja Pohjois-Amerikkaan samoin uusi suora yhteys Chicagoon. Myös kotimaassa reittitarjonta lisääntyi, ja Suomen markkinoille tuli uusia lentoyhtiöitä. Finavia-konsernin liikevaihto kasvoi 14,5 prosenttia ja oli 364,0 miljoonaa euroa Liikevaihto ja liikevoitto ennen kertaluonteisiA eriä Finavia - konsernin taloudelliset avainluvut (meur) (%) 15 400 Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. euroa -% liikevaihdosta 300 10 200 5 100 0 0 2007 2008 2009 liikevaihto % liikevaihdosta 6 2010 2011 Tilikauden tulos, milj. euroa (318,0 vuonna 2010). Historian suurin matkustajavolyymi kasvatti sekä liikenteen että kaupallisen liiketoiminnan tuottoja. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä vahvistui edellisvuodesta ja oli 39,4 miljoonaa euroa (30,1), mikä oli 10,8 prosenttia liikevaihdosta (9,5 %). Poikkeuksellisen suuret kertaluonteiset erät laskivat tuloksen kuitenkin vaatimattomaksi, ja tulos tilinpäätöserien ja verojen jälkeen oli 3,2 miljoonaa euroa (36,4). Vuonna 2011 Finavia sai päätökseen merkittäviä investointeja, joista suurimmat olivat Helsinki-Vantaan terminaalin saneeraus sekä Oulun terminaalin laajennushanke. Asiakaskokemuksen, matkustamisen sujuvuuden sekä elämyksellisyyden kehittämiseen keskityttiin monin tavoin. 2011 2010 364,0 318,0 39,4 30,1 10,8 % 9,5 % 3,2 36,4 11,4 % -% liikevaihdosta 0,9 % Investoinnit, milj. euroa 43,2 55,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,7 % 6,8 % Oman pääoman tuotto, % 8,0 % 11,1 % Omavaraisuusaste, % 44,4 % 44,3 % Nettovelkaantumisaste, % 62,6 % 74,1 % 3 001 2 938 Henkilöstö 31.12. Liikevaihto liiketoiminta - alueittain, meur 2011 2010 Lentoasema 253,1 224,0 Lennonvarmistus 60,8 54,6 Kiinteistöliiketoiminta 16,8 14,0 Airpro - alakonserni 53,6 42,4 4,0 3,9 Muu toiminta Eliminoinnit KONSERNI YHTEENSÄ -24,3 -20,8 364,0 318,0 2011 2010 Liikevoitto liiketoiminta - alueittain, meur Lentoasema 62,3 62,1 Lennonvarmistus -4,6 -8,6 Kiinteistöliiketoiminta 12,4 6,6 Airpro - alakonserni -0,5 3,5 Muu toiminta -35,1 -24,4 Eliminoinnit -1,7 2,5 32,8 41,7 KONSERNI YHTEENSÄ muut toiminnan avainluvut Liikenneilmailun matkustajat yhteensä, milj. matkustajaa 2011 2010 MUUTOS 19,1 16,5 16,1 % 14,9 12,9 15,5 % Lennot, kpl 539 345 523 706 3,0 % Helsinki-Vantaan lennot, kpl 194 246 174 346 11,4 % Helsinki-Vantaan matkustajat, milj. matkustajaa Reittiliikennettä operoivat yhtiöt vuoden lopussa kpl, Helsinki-Vantaa 29 30 -3,3 % Reittiliikennekohteet vuoden lopussa kpl, Helsinki-Vantaa 86 90 -4,4 % 166 979 156 403 6,8 % 15 107 11 766 28,4 % 3,4 % 0,7 % Rahtimäärä, tonnia Kuljetetun postin määrä, tonnia Suomen lennonjohdosta aiheutuneet viiveet, % lennoista Vuokrattavat myyntitilat Helsinki-Vantaalla, m2 LAK:n Oyj:n kiinteistökanta, m2 14 342 12 442 15,3 % 116 000 77 000 50,6 % 7 finavia vuoden 2011 tapahtumia Useita kehitysaskelia vuoden aikana Vuonna 2011 Finavian toiminnan kehittämisen keskiössä oli Helsinki-Vantaan lentoaseman moninaisten uudistusten loppuunsaattaminen. Tavoitteena on parantaa matkustamisen sujuvuutta ja turvallisuutta entisestään ja tarjota lentoasemalla myös mieleenpainuvia kokemuksia. Matkustajamäärät kasvoivat Finavian lentoasemilla merkittävästi vuoden aikana. 1. Maailman paras Brittiläinen Monoclelehti valitsi tammikuussa Helsinki-Vantaan maailman parhaaksi vaihtokentäksi. Lumiosaamista maailmalle Ankaran talven 2010−2011 jälkeen Finavia sai runsaasti kansainvälistä huomiota lentoasemien lumiosaamisesta ja talvikunnossapidosta. Finavialaiset pitivät kiitotiet huippukunnossa läpi talven. Erityisryhmille turvatarkastuslinja Helsinki-Vantaalla lapsiperheiden ja erityisryhmien matkustamisen sujuvuus parani, kun heille avattiin oma turvatarkastuslinja heinäkuussa. Laajennettu Hilton Helsinki-Vantaan terminaalin välittömässä läheisyydessä olevan Hilton-hotellin laajennus otettiin käyttöön toukokuussa. Uusi lennonjohtojärjestelmä käyttöön Ajantasaista tietoa turvatarkastuksen jonotusajasta Helsinki-Vantaalla otettiin elokuussa käyttöön Bluetoothia hyödyntävä turvatarkastuksen jonotusajan mittausmenetelmä. 8 Kiitoteitä kunnostettiin Helsinki-Vantaan kiitotie 1 peruskorjattiin kesän aikana, millä parannettiin päälentoasemamme toimintavarmuutta. Helsinki-Vantaalla siirryttiin käyttämään sähköistä lentoliikenteen hallintajärjestelmää, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen palvelun liikenteen kasvaessa. Matkustajaopastuksen näytöllinen älykortti Syyskuussa Finavia pilotoi ensimmäisenä maailmassa e-paperinäytöllisiä älykortteja matkustajaopastuksessa. Matkustajapalvelut paranivat Oulussa Oulun lentoaseman laajentuminen valmistui syyskuussa, mikä uudisti lentomatkustajille tarjottavia palveluja monella tapaa. Helsinki-Vantaan uudistaminen valmistui Finavia on investoinut Helsinki-Vantaan lentoasemalle osana via Helsinki -investointiohjelmaa vuodesta 2003 lähtien noin 600 miljoonaa euroa. Hankkeet saatiin päätökseen vuonna 2011 ja lentoyhtiöitä ja matkustajia palvelevat uudistukset otettiin käyttöön. Turusta vuoden lentoasema Turun lentoasema valittiin lokakuussa vuoden 2011 suomalaiseksi lentoasemaksi etenkin ansioistaan lentoyhtiöiden ja matkustajien tarpeiden huomioimisessa ja hyvässä asiakaspalvelussa. Poikkeuksellisen hyvä kysyntä Lentoliikenteen kysyntä oli vuonna 2011 poikkeuksellisen vahvaa, ja matkustajamäärä kasvoi vuoden aikana 16 prosenttia yli 19 miljoonaan. Uudet Quality Hunterit Finnair ja Finavia valitsivat lokakuussa uudet laadunmetsästäjät, jotka havainnoivat lentämistä ja ideoivat kehitysehdotuksia matkustuskokemuksen parantamiseksi. Ennakkoluuloton tapa palveluiden kehittämisessä poiki runsaasti kansainvälistä näkyvyyttä. Kari Savolainen toimitusjohtajaksi Finavian hallitus valitsi marraskuussa Finavian uudeksi toimitusjohtajaksi Kari Savolaisen. Hän aloitti tehtävässään tammikuussa 2012. Ympäristölupa Helsinki-Vantaalle Lentoasemien ylläpito on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle myönnettiin uusi ympäristölupa elokuussa 2011. Lupaan liittyviä valituksia käsitellään Vaasan hallintooikeudessa. Lupa luo puitteet Helsinki-Vantaan tulevaisuuden kehitykselle. 9 finavia toimitusjohtajaN katsaus Toimitusjohtajan katsaus Samalla vaaditaan eri toimijoiden, yritysten ja viranomaisten, saumatonta yhteispeliä. Finavia on nyt ja tulevaisuudessa tärkeässä roolissa kantamassa vastuuta lentoliikenteen turvallisuuden varmistamisessa yhdessä poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja Trafin kanssa. Johtamisjärjestelmien kehittäminen käynnistyi Matkustajamäärä nousi ennätykseen Vuoden 2011 merkille pantavin ilmiö oli matkustajamäärien tuntuva kasvu. Lentoasemiemme kautta kulki yli 19 miljoonaa matkustajaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kaukolentoliikenteen määrät lähtivät nousuun loppuvuonna 2010, jolloin nähtävissä ei vielä ollut millainen kasvuvuosi edessämme on − vieläpä keskellä eurooppalaista talousmyllerrystä. Helsinki-Vantaan matkustajamäärien kasvu oli vuonna 2011 vahvinta muihin Pohjois-Euroopan vaihtokenttiin verrattuna, ja matkustajia oli yhteensä peräti kaksi miljoonaa edellisvuotta enemmän. Myös kotimaan matkustajamäärät nousivat voimakkaasti, peräti yli viidenneksen. Kotimaan vahva kasvu johtui etenkin halpalentoyhtiöiden laajentuneesta reittitarjonnasta Suomessa ja siitä seuranneesta hintakilpailusta. Takaamme huipputason turvallisuuden Lentoliikenteen turvallisuus on kaiken toimintamme kulmakivi. Liikenne- ja matkustajamäärien kasvaessa on turvallisuuden säilyttävä ensiluokkaisella tasolla. Tämä edellyttää erityistä tarkkuutta turvallisuuteen liittyvien trendien seurannassa ja turvallisuusprosessien noudattamisessa. 10 Vuosi 2011 tarkoitti Finavialle runsaasti sisäisiä muutoksia. Vuosi oli toinen osakeyhtiönä, ja jatkoimme toimintamme kehittämistä. Syksyllä Finavian johdossa tapahtui useita muutoksia, ja aloitimme johtamisjärjestelmän voimakkaan uudistamisen. Tavoitteena on suoraviivaistaa johtamista ja vauhdittaa yhtiömme toimeenpanokykyä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Merkillepantavaa etenkin loppuvuonna olivat henkilöstömme oma-aloitteisuus ja joustavuus turbulentissa toimintaympäristössä. Ilman näitä ominaisuuksia emme olisi pystyneet tarjoamaan asiakkaillemme hyvää palvelua kaikissa tilanteissa. Hyvä suunnittelu, muutosketteryys ja pysyminen tiukassa kulukurissa näkyivät kohtuullisen hyvänä operatiivisen liiketoiminnan tuloksena, vaikka koko vuoden tulos jäi kertaluonteisten erien takia vaatimattomaksi. Liikenne- ja matkustajamäärien kasvu tuotti selkeän lisäyksen liikevaihtoon. Suorituksellisesta kasvusta huolimatta kulut eivät kasvaneet samassa suhteessa, jolloin Finavian kustannustehokkuus parani. Lentoasemaverkosto pitää Suomen mukana maailmanmenossa Strategiamme keskiössä on Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen PohjoisEuroopan parhaaksi vaihtolentoasemaksi. Tämä yhdistettynä kattavaan lentoasemaverkostoon Suomessa ja lentoyhteyksiin maakunnista mahdollistaa Suomen säilymisen mukana maailmanmenossa. Finavia haluaa osallistua kokonaislii- kennejärjestelmän kehittämiseen ja tekee parhaansa lentoliikenteen edistämiseksi. Kuluneena vuonna kehitimme lentoliikenteen palveluita yhteistyössä lentoyhtiöiden kanssa siten, että Finavian hinnoittelu voitiin säilyttää kilpailukykyisenä. Helsinki-Vantaata lukuun ottamatta osa lentoasemaverkostosta sekä lennonvarmistusliiketoiminnasta on kuitenkin tällä hinnoittelupolitiikalla tappiollista. Kaupallisen toimintamme menestyminen on avainroolissa, jotta voimme ylläpitää meille asetetun erityistehtävämme edellyttämällä tavalla nykyisen lentoasemaverkoston. Menneen vuoden aikana useat seutukunnat heräsivät aktiiviseen keskusteluun siitä, mikä on eri talousalueiden rooli lentoliikenteen toteuttamisessa. Seutukunnilla onkin keskeinen osa matkustustarpeen luomisessa. Vain tämän avulla lentoyhtiöt voivat kehittää reittitarjontaansa ja Finavia puolestaan ylläpitää lentoasematoimintaa. Lennonvarmistuksessa kansainvälinen yhteistyö tiivistyi Euroopan yhteinen ilmatila, Single European Sky -hanke, eteni vuonna 2011. EU edellyttää, että valtiot perustavat vuoden 2012 loppuun mennessä toiminnallisia ilmatilan lohkoja, jotka palvelevat ilmatilan käyttäjien tarpeita ja joissa lennonvarmistuspalvelut on järjestetty mahdollisimman yhtenäisesti ja tehokkaasti kansallisista rajoista tai palveluntarjoajasta riippumatta. Yhtenäisen ilmatilan ansiosta lentoreitit saadaan mahdollisimman tehokkaiksi ja sujuviksi, eivätkä käyttäjät havaitse milloin siirrytään maasta toiseen. Ilmatilan ympäristötehokkuus paranee ja samalla lentoliikenteen päästöt vähenevät. Tavoitteena on viiveettömästi suoritetut lennot, jotka ovat perillä aikataulun mukaisesti. Teimme lennonvarmistuksessa huomattavan määrän kansainvälistä työtä, jotta lähivuosina tapahtuva integroituminen Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon NEFAB:iin yhdessä Viron, Latvian ja Norjan kanssa sujuu siten, että lennonvarmistuksemme pystyy takaamaan jatkossakin turvallisen ja viiveettömän lentoliikenteen. Vuoden 2011 aikana valmistuivat NEFAB-hankkeen kannattavuusarviot sekä toiminnalliset kuvaukset. Kansalliset turvallisuus- ja suorituskykyviranomaiset ilmoittivat syksyllä 2011 niiden täyttävän toiminnalliselle ilmatilanlohkolle asetettavat vaatimukset, ja vuoden 2011 viimeisellä kvartaalilla voitiin aloittaa palveluntarjoajien välisten NEFAByhteistyösopimusten laatiminen. Haluamme olla kansainvälisesti suuntautunut yhtiö, mikä tarkoittaa, että Finavia on hyvin edustettuna lennonvarmistuksen ja muun toimintamme kannalta oleellisilla foorumeilla, joita ovat muun muassa NORACON ja CANSON. Kasvun mahdollisuudet luodaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa Muuttuvaan toimintaympäristöön ja kysyntään reagoimiseksi yhtiömme toiminnan tulee olla joustavaa. Vuonna 2011 onnistuimme tässä merkittävän hyvin. Helsinki-Vantaalla teimme erityisesti sitä kotikenttänään pitävien lentoyhtiöiden kanssa mittavan työn vaihtomatkustuksen sujuvoittamiseksi. Lisäksi kehitimme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa joustavia toimintamalleja maakuntalentoasemilla, joilla toimintamme ketteryyden merkitys korostuu erityisesti. Kulujen muodostumisen perusteet vaihtelevat maakuntalentoasemilla päälentoasemaa nopeammin, mikä asettaa lisähaasteen. Avoin yhteistyö lentoyhtiöiden kanssa luo jatkossakin eväät Finavian kilpailukykyiselle toiminnalle ja mahdollistaa lentoliikenteen kehittymisen lentoasemaverkostossamme. Jotta voimme palvella lentomatkustajia ensiluokkaisella tavalla, jatkamme voimakasta keskittymistä matkustajakokemuksen ja asiakaskohtaamisten parantamiseen. Tyytyväiset asiakkaamme sekä hyvinvoiva henkilöstö ovat avaimet Finavian menestymiselle tulevina vuosina. Lämmin kiitos koko henkilöstöllemme kuluneesta vuodesta. Juha-Pekka Pystynen vt. toimitusjohtaja (22.8.2011–16.1.2012) Edessä sisäisen kasvun vuosi Toimivilla lentoyhteyksillä on keskeinen merkitys suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kannalta. Tämän vuoksi Finavian tehtävä lentoliikenteen mahdollistajana on suomalaiselle yhteiskunnalle ja talouselämälle erityisen tärkeä. Samalla vastuumme ja meihin kohdistetut odotukset ovat suuria. Lentoliikennetoimialan toimintaympäristö on murrosvaiheessa. Finavialta tämä edellyttää entistä parempaa kykyä kuunnella lentoyhtiöitä, matkustajia ja kaikkia muita lentoasemapalveluita käyttäviä asiakkaitamme. Tähän kiinnitämme erityistä huomiota. Koska roolimme yhteiskunnassa on merkittävä, meiltä odotetaan vastuullisuutta kaikessa toiminnassamme, ja tähän olemme sitoutuneita. Meille vastuullisuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että täytämme tehtävämme taloudellisesti tehokkaalla, asiakaslähtöisellä ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla. Turvallisuus on toimintamme lähtökohta. Finavia on palveluyritys, ja henkilöstömme jokaisen jäsenen työpanos on keskeinen onnistumisellemme. Motivoiva johtaminen ja hyvän työympäristön luominen ovat asioita, joihin kohdistamme aiempaa enemmän voimavaroja, jotta jokaisella finavialaisella olisi hyvä tehdä töitä. Edessämme on sisäisen kasvun ja asiakasyhteistyön tiivistämisen vuosi. Kari Savolainen toimitusjohtaja (16.1.2012 alkaen) 11 12 Matkustajaopastus ja informaatiopalvelut Finavian lentoasemien kautta kulki vuonna 2011 ennätykselliset 19,1 miljoonaa matkustajaa. Vuosi merkitsi Finavialle siten voimakasta kasvua. Saimme päätökseen useita mittavia investointeja, joiden tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta ja taata sujuva lentoliikenne. 1 13 finavia strategia Helsinki -Vantaan menestyminen on strategiamme ydin Finavian visiona on olla kannattavasti kasvava, kansainvälisesti suuntautunut ja hyvin johdettu palveluyritys. Strategiamme keskiössä on Helsinki-Vantaan lentoasema, joka on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema. Finavian vuoteen 2014 ulottuvan strategiakauden toimintaympäristöä leimaa voimakas muutos lentoliikennetoimialan kustannusrakenteissa, halpalentoyhtiöiden osuuden kasvu etenkin Euroopan sisäisessä liikenteessä, lentoyhtiöiden mahdolliset yhdistymiset sekä ympäristö- ja energiakysymykset. Epävakaa talouskehitys vaikuttaa suoraan lentoasematoimintaan korostaen taloudellisen ja toiminnallisen tehokkuuden vaatimusta. Finavian on toisaalta kyettävä mukauttamaan toimintaansa merkittäviin ja jopa ennakoimattomiin matkustajamäärien muutoksiin, jolloin johtamisen ja organisaation toimintatapojen ketteryyden merkitys on avainasemassa. Finavian kaiken toiminnan lähtökohtana on lentoliikenteen turvallisuuden takaaminen. Yhtiön tavoitteena on kasvaa kannattavasti, mikä varmistaa Finavian kehittymisedellytykset ja siten myös Suomen lentoasemaverkoston ylläpitämisen. Via Helsinki − Helsinki-Vantaasta huippuluokan vaihtoasema Pohjois-Euroopassa Finavian strategian toteuttamisen ydin on Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen huippuluokan vaihtoasemaksi. Helsinki14 Vantaa yhdistää Euroopan ja Aasian lyhyimmällä reitillä, ja se on yksi merkittävimmistä eurooppalaisista vaihtoasemista. Huippuluokka tarkoittaa, että Helsinki-Vantaalta on Pohjois-Euroopasta eniten suoria yhteyksiä Aasiaan ja että lentoaseman asiakastyytyväisyys on neljän parhaan eurooppalaisen vaihtoaseman joukossa kansainvälisissä matkustajatutkimuksissa. Helsinki-Vantaan johtava asema vaihtomatkustuksessa vahvistaa olennaisesti Suomen suoria lentoyhteyksiä Eurooppaan ja maailmalle, mikä luo taloudellista kilpailukykyä ja hyvinvointia koko Suomelle. Helsinki-Vantaan menestyminen on avainasemassa myös koko Suomen lentoasemaverkoston ylläpitämisen kannalta. Pärjätäkseen ja erottautuakseen kilpailussa Finavian on oltava eurooppalaisia kilpailijoitaan parempi niin palvelusisällössä, tehokkuudessa kuin hinta-laatusuhteessa. Huippuluokan vaihtoasemaan pyritään panostamalla korkeaan palvelutasoon lentoaseman kaikissa toiminnoissa: kansainvälisistä lentoasemista erottaudutaan uusilla matkustajapalveluilla sekä keskittymällä ainutlaatuisen asiakaskokemuksen luomiseen. Helsinki-Vantaata kehitetään myös siten, että lentoliikenne voidaan hoitaa tulevaisuudessakin liikennemäärien kasvaessa sujuvasti ja täsmällisesti kaikissa olosuhteissa ja ruuhkahuippujen aikana. Kehitystyötä Finavia tekee läheisessä yhteistyössä lentoyhtiöasiakkaiden ja muiden lentoaseman toimijoiden kanssa. Näin Finavian kilpailukykyä rakennetaan parhaalla tavalla kaikkia sidosryhmiä palvellen. Matkustajakokemuksen parantamisessa merkittävä tekijä on kaupallisten palvelujen, kuten ostosmahdollisuuksien sekä kahvila- ja ravintolapalvelujen kehittäminen vastaamaan matkustajien yhä moninaisempiin odotuksiin. Huippuluokan vaihtoasema edellyttää myös huippuluokan palveluita. Kannattavien kaupallisten palvelujen kehittämisellä on suuri merkitys myös Finavian lentoasemien houkuttelevuuden kannalta: menestyvät kaupalliset palvelut kasvattavat tuottoja, mikä osaltaan edesauttaa lentoliikennemaksujen säilyttämisen eurooppalaisittain kilpailukykyisellä tasolla. Lentoasemaverkosto pitää Suomen läsnä maailmassa Kaupallisilla tuotoilla rahoitetaan osittain myös Suomen kattavan lentoasemaverkoston ylläpitoa. Helsinki-Vantaan merkitys lentoliikenteen solmukohtana on keskeinen Suomen kilpailukyvylle. Verkoston toimivuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Finavia kehittää lentoasemakonsepteja ja esimerkiksi henkilökunnan moniosaajuutta. Näin palvelut voidaan rakentaa vastaamaan matkustuskysyntään ja tarpeisiin kullakin asemalla, jolloin lentoasemaverkosto voi toimia mahdollisimman kilpailukykyisesti. Finavia tekee aktiivista reittikehitystyötä lentoyhtiöiden ja seutukuntien kanssa säännöllisen reittiliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä liikenteen kasvattamiseksi kaikilla verkoston lentoasemilla. Vuonna 2011 verkoston kentille saatiin uusia lentoyhtiöitä ja lentoreittejä, mikä käänsikin kotimaan lentoliikenteen Missionamme on luoda keskeiset edellytykset suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan ja alueiden kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle. Tämän teemme takaamalla turvalliset, laadukkaat ja kustannustehokkaat lentoliikenteen palvelut. kasvuun ensimmäisen kerran vuonna 2006 alkaneen laskun jälkeen. Viime vuosina useat seutukunnat ovat aktivoituneet oman lentoasemansa säilyttämiseen ja kehittämiseen. Seutukuntien ja Finavian yhteistyön muotoja ovat olleet laajennusinvestointien yhteisrahoitus sekä mainittu reittikehitys ja markkinointiyhteistyö. Pohjois-Suomen matkailuelinkeinoelämän kehittämiseksi Finavia työskentelee yhdessä lentoyhtiöiden ja matkailutoimijoiden kanssa, jotta Lapland Airports -konseptin ja alueen palveluiden tunnettuutta voitaisiin edistää. Lentoliikenteen kasvua pyritään rakentamaan kansainvälisten lentomatkustajien ja matkailusesongin pidentämisen avulla. Finavia vastaa lennonvarmistuksen muuttuvaan toimintaympäristöön Lennonvarmistustoimialan reunaehdot muuttuvat keskeisiltä osin kuluvalla stra- Finavian arvot: Turvallisuus Asiakaslähtöisyys Tehokkuus ja uudistumiskyky Yhteistyö Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu tegiakaudella Euroopan yhteisen ilmatilan kehittämisen vuoksi. Single European Sky -lainsäädäntökehityksen (SES) myötä Suomi tulee kuulumaan vuoden 2012 lopusta lähtien Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon, ja vuodesta 2015 eteenpäin Suomen, Norjan, Viron ja Latvian ilmatilat toimivat yhtenä kokonaisuutena. SES-kehitys asettaa haasteellisia tavoitteita etenkin lennonvarmistuksen täsmällisyyden ja kustannustehokkuuden osalta, joiden saavuttamiseksi Finavia jatkaa lennonvarmistuksen toimintamallien kehittämistä. tönsä ystävällistä, asiakaspalvelulähtöistä asennetta, jotta matkustajien viihtyvyys lentoasemilla voidaan varmistaa. Vuonna 2011 painopisteenä oli erityisesti turvatarkastuksen henkilöstön palveluvalmiuksien kehittäminen, ja koulutusta eri henkilöstöryhmissä jatketaan vuonna 2012. Samalla Finavia keskittyy osana johtamisjärjestelmiensä kehittämistä siihen, että Finaviassa on jokaisella työntekijällä hyvä tehdä töitä. Avainasemassa palvelusuuntautunut henkilöstö Henkilöstöllä on merkittävä rooli kehitettäessä Finaviaa palveluyhtiönä: olemme lentoasemapalveluiden ammattilaisia, joilla on huippuosaamista turvallisen, täsmällisen ja sujuvan lentoliikenteen takaamiseksi. Tämä ei yksin kuitenkaan riitä, vaan Finavia painottaa voimakkaasti koko henkilös15 finavia toimintaympäristö Lentoliikennetoimialan murros jatkuu – A asian merkit ys korostuu Lentoliikenne kasvoi vuonna 2011 voimakkaasti, ja kansainvälisesti kasvun odotetaan jatkuvan pitkällä aikavälillä. Etenkin Euroopan ja Aasian välinen liikenne kasvaa keskimääräistä nopeammin. Finavia toimii keskeisessä roolissa lentoliikenteen arvoketjussa, ja siksi muutokset lentoliikenteen kysynnässä määrittävät Finavian toimintaympäristön. Lentoliikenne kasvaa maailmassa yleisen vaurastumisen ja toisaalta lentohintojen merkittävän laskun myötä. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on aina vain tärkeämpää huolimatta viestintäteknologian voimakkaasta kehittymisestä. Merkittävin tekijä lentoliikennetoimialan kehittymisessä on yleisen taloudellisen tilanteen kehittyminen. Lisäksi kustannustehokkaiden ja kysyntään vastaavien palvelujen tarjoaminen niin matkustajaliikenteessä kuin rahdin osalta sekä globaalilla tasolla reitinmuodostuksen vapautuminen ja toimialaa koskevan lainsäädännön kehittyminen ohjaavat kysyntää. Lentoliikenne yleistyy Aasiassa Lentoliikenteen kasvunopeus vaihtelee eri maanosissa ja maissa, ja nopeinta kasvu on tällä hetkellä Aasiassa, etenkin Kiinassa ja Intiassa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kasvu on Aasiaa selvästi hitaampaa. Euroopan ja Kiinan välisen matkustajaliikenteen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 men16 nessä vuosittain yli 7 prosenttia (Boeing: Current Market Outlook 2011−2030), kun vastaavana ajanjaksona Euroopan sisäisen liikenteen arvioidaan kasvavan 4 prosenttia vuosittain. Keskimäärin maailmanlaajuisesti kasvun arvioidaan olevan noin 5 prosenttia vuodessa seuraavan 20 vuoden aikana. Lentoliikenteen kasvuvauhti voi kuitenkin vaihdella tuntuvasti pitkän aikavälin ennustejakson aikana. Erityisesti Kiinan ja kiinalaisten vaurastuminen kasvattaa lentomatkustamista, minkä vuoksi Aasia ja Helsinki-Vantaan asema johtavana vaihtoasemana on Finavian strategian keskiössä. Myös rahdin määrän arvioidaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä selvästi. Kasvu tulee ennen kaikkea Euroopan ja Aasian välisiltä reiteiltä, ja rahtiliikenteen arvioidaan kolminkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Erityisesti matkustajaliikenne kasvoi vuonna 2011 selkeästi Vuonna 2011 lentoliikenne kasvoi kansainvälisesti huomattavasti. Lentokenttien yhteistyöjärjestö Airports Council Internationalin (ACI) mukaan matkustajamäärä kasvoi maailmanlaajuisesti yhteensä noin 5 prosenttia ja operaatiomäärä noin 2 prosenttia. Euroopassa matkustajamäärät kasvoivat 7 prosenttia ja rahtiliikenne noin prosentin. Pohjoismaat kasvoivat Kööpenhaminaa lukuun ottamatta Euroopan keskimääräistä kasvua nopeammin. Toimintaympäristöön vaikutti etenkin loppuvuodesta voimakkaasti Euroopan velkakriisi ja maailmantalouden kasvava epävarmuus, mikä heijastui loppuvuonna liikematkustuksen kysynnän alentumisena ja kasvun hidastumisena. Lisäksi talouden hidastumisesta huolimatta öljyn ja siten myös lentopetrolin hinta kohosi läpi vuoden, mikä heikensi lentoyhtiöiden toiminnan kannattavuutta. Halpalentoyhtiöt muokkaavat toimialaa Euroopassa Euroopan lentoliikennemarkkinoihin on viime vuosien aikana vaikuttanut etenkin halpalentoyhtiöiden tarjonnan voimakas kasvu. Keveän kustannusrakenteen halpalentoyhtiöiden merkitys on selkeästi vahvistunut etenkin Euroopan sisäisillä reiteillä, koska ne saavuttavat edullisella kustannusrakenteellaan lyhyemmillä reiteillä merkittävän kilpailuedun. Kaukoliikenteessä henkilöstökustannukset muodostuvat merkittävämmiksi, minkä vuoksi perinteisten verkostoyhtiöiden on luontevaa keskittyä kaukoliikenteeseen, jolloin niiden kustannusrakenne ei ole yhtä merkittävässä osassa kuin lyhyillä kansallisilla tai Euroopan sisäisillä reiteillä. Halpalentoyhtiöiden tarjonnan kasvun myötä Finavia on kehittänyt toimintamallejaan ja palvelukonseptejaan siten, että se pystyy tarjoamaan kustannustehokkaat palvelut halpalentoyhtiöiden tarpeisiin ja takaamaan koneen sujuvan ja täsmällisen kääntymisprosessin lentoasemalla. Vuonna 2011 halpalentoyhtiöiden tarjonnan kasvu näkyi useina uusina reitteinä Suomen lentoliikenteessä. Kilpailuedun säilyttäminen Lentoliikennemarkkinoilla lentoyhtiöiden välinen kilpailu on kiristynyt. Lentomatkustuksen yksikkötuotot laskevat ja lentomatkustajat odottavat aiempaa alhaisempia lipun hintoja. Lentoasemien ylläpitäjän tulee omalta osaltaan varmistaa, että lentoliikenteen koko palveluketju on rakennettu kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää Finavialta alenevia yksikkökustannuksia sekä kaupallisten palveluiden tuottojen lisäämistä. Palveluodotukset kasvavat Toimintaympäristöä muokkaa makrotaloudellisten tekijöiden sekä esimerkiksi lainsäädännön kehittymisen lisäksi vahvasti matkustajien odotusten ja palvelutarpeiden kasvu. Yksilöllisyys, vastuullisuus, sujuvuus ja terveellisyys ovat muutamia trendejä, jotka ohjaavat myös Finavian palvelujen kehittämistä: palvelutarjontaa kehitetään vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeita ja odotuksia. Merkittävän huomioarvon tässä kehitystyössä saa Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen via Helsinki -konsepti, jotta lentoasemaa voidaan kehittää yhtiön strategian mukaisesti huippuluokan vaihtoasemaksi. Maakuntien lentoasemat mahdollistavat suomalaisten kansainväliset yhteydet eri puolilta Suomea. Kattavien lentoyhteyksien ylläpitämiseksi on tärkeää, että myös seutukunnat sitoutuvat lentoasemiinsa ja niiden tarjoamien yhteyksien käyttämiseen. Lentoliikenteen palveluketju muodostuu useiden eri toimijoiden välisestä tiiviistä yh- teistoiminnasta. Palveluketju voi häiriintyä jo yhden toimijan palvelutason laskusta, esimerkiksi erilaisista työtaistelutoimenpiteistä. ja ympäristöviranomaisten määräyksiä. Finavia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan lainsäädännössä voidaan yhtiölle määrätä julkisia palvelutehtäviä. Finavia valmistautuu lentoliikenteen kasvuun Helsinki-Vantaalla Lentoliikenne on kasvuala. Nopein kasvu tulee Aasiasta. Toimintaympäristö on vahvasti säännelty Finavian toimintaa sääntelevät ja sitovat sekä kotimaiset että kansainväliset normit ja säännökset. Kansainvälinen ja kansallinen ilmailulainsäädäntö muodostavat keskeisen perustan ilmailutoimialalla toimivan yhtiön ydinliiketoiminnan turvallisuusajattelulle, jota onkin pidettävä toimintaa ensisijaisesti ohjaavana. Yhtiön palveluiden hinnoittelua säännellään yhteisön lainsäädännössä ja kansallisella lailla. Lentoliikenteen valtiontukea koskevat EU-komission suuntaviivat ja kansallinen kilpailulainsäädäntö varmistavat sen, että Finavia toimii markkina-asemansa huomioon ottaen kilpailuneutraalisti. Lentoasemien ylläpitäjänä Finavia noudattaa ympäristölainsäädännön, ympäristölupien Helsinki-Vantaan matkustajamäärä oli vuonna 2011 yhteensä 14,9 miljoonaa. Matkustajamäärän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa noin 2−3 prosenttia vuodessa, jolloin ennusteen mukaan Helsinki-Vantaan vuotuinen matkustajamäärä olisi noin 23 miljoonaa vuonna 2030. Lentoasemalla on vahvistuva rooli Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä, mikä toisaalta luo edellytykset väestömäärään nähden poikkeuksellisen kattavien lentoyhteyksien ylläpitämiseen koko Suomessa. Finavia on käynnistänyt Helsinki-Vantaan lentoaseman pitkän aikavälin kehittämisen valmistelun, millä tähdätään kapasiteetin varmistamiseen tulevaisuuden matkustajavirtoja ajatellen. Lentoasemaa voidaan kehittää usealla eri tavalla, ja Finavia käy tiivistä vuoropuhelua muun muassa viranomaisten, kuntien ja asiakkaiden kanssa lentoaseman alueen kehittämisestä pitkällä aikavälillä. 17 Turvatarkastus Vuonna 2011 kehitimme usein tavoin HelsinkiVantaan lentoaseman turvatarkastuksen sujuvuutta. Uudistimme muun muassa turvatarkastustiloja, vahvistimme laajoilla koulutuksilla turvatarkastushenkilöstön asiakaspalvelutaitoja sekä toimme turvatarkastuksen jonotusaikanäytöt helpottamaan matkustajien matkaa lennolle. 18 2 19 finavia asiakaskokemus Sujuvuus, ystävällisyys, viihtyisyys – asiakaskokemuksen avaimet Finavia on lentoliikenteen yhdistäjä: huolehdimme matkustajan palvelukokemuksesta yhteistyössä lentoyhtiöiden ja muiden kumppanien kanssa. Finavian menestymisen avaimet ovat turvalliset, laadukkaat ja kustannustehokkaat lentoliikenteen palvelut. Asiakaslähtöisyys niin lentoyhtiöasiakkaiden kuin matkustajien näkökulmasta muodostaa perustan Finavian toiminnalle. Avainasemassa nyt ja tulevaisuudessa on matkustajien tarpeisiin vastaavien palvelujen tarjoaminen ja ensiluokkainen asiakaskokemus − Finavian palvelulupaus onkin For Smooth Travelling. Lentoasemien toimintaa ja palveluita kehitetään siten, että matkustajien palvelukokemus paranee samalla, kun liiketoimintaa voidaan kasvattaa kannattavasti. For Smooth Travelling Palvelulupauksen toteuttamisen keskiössä oli vuonna 2011 Finavian palveluidentiteetin määritteleminen, johon keskityttiin voimallisesti osana vuonna 2010 aloitettua 20 For Smooth Travelling -ohjelmaa. Ohjelman avulla Finavian ja sen operoimien lentoasemien toimintaa ja palveluita kehitetään siten, että lentomatkustaminen on sujuvaa, palvelu ystävällistä ja matkustaja kokee viihtyvänsä lentoasemalla. Ohjelma ulottuu vuoteen 2014 saakka. Finavian tavoitteena on tunnistaa sekä lentoyhtiö- että matkustaja-asiakkaiden tarpeita entistä syvällisemmin ja tämän kautta kehittää palvelutarjoamaa. Matkustajakokemuksen kehitys ohjaa siten Finavian valintoja ja investointeja, ja asiakaskokemuksen ja palveluiden kehittämisen tavoitteena on luoda lisäarvoa yritysasiakkuuksille sekä kasvattaa Finavian lentoasemien kilpailukykyä ja erottautumista kilpailevien lentoasemapalveluita tarjoavien yhtiöiden joukossa. Kansainvälisesti kilpailu matkustaja-asiakkaiden suosiosta lentoasemien välillä on erittäin kovaa, jolloin erottautumisen merkitys korostuu. Lisäksi kapasiteetin täytyy olla riittävä kaikkina ajankohtina, ja ruuhkatunteinakin toiminnan pitää sujua täsmällisesti niin lentokoneen kääntymisprosessin kuin matkustajien palveluiden näkökulmasta. Asiakkailla moninaiset odotukset ja tarpeet Haasteen lentoasemien ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta tuovat hyvin erilaiset asiakasryhmät: Finavia kohdentaa palvelunsa kullekin asiakasryhmälle ottaen huomioon niin kulttuurieroista kumpuavat erityistarpeet, säännöllisten liikematkustajien työntekomahdollisuudet, lisääntyvän vapaa-ajanmatkustuksen kuin esimerkiksi kasvavan iäkkäämpien matkustajien ryhmän odotukset. Kaikki matkustajat eivät suinkaan vieraile lentoasemalla säännöllisesti – HelsinkiVantaalla on päivittäin noin 6 500 asiakasta, joille matka on aivan ensimmäinen tai he eivät ole yli vuoteen käyneet lentoasemalla, jolloin helppous ja sujuvuus nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Lisäksi yhden ulottuvuuden palvelujen kehittämiseen tuo lentoasemien teknistyminen ja automatisoituminen: Finavia haluaa tarjota matkustajilleen mahdollisuuden asiakaslähtöiseen, henkilökohtaiseen palveluun ja toisaalta edistykselliset itsepalvelumahdollisuudet niitä haluaville. 21 finavia asiakaskokemus Lentoyhtiöille Finavia on yhteistyökumppani, joka varmistaa sujuvan, täsmällisen ja ympäristöystävällisen lentoliikenteen • Matkustuskysyntä: Finavia luo liiketoimintapotentiaalia lentoyhtiöille Edulliset lentoliikennemaksut sekä alennukset uusille reiteille • Via Helsinki on lyhin reitti Euroopan ja Aasian välillä: Kustannustehokas ja nopea reitti Lyhin vaihtoaika 35 minuuttia, mikä on Euroopan nopeimpia • Sujuvuus ja varmuus: Riittävä kiitotiekapasiteetti ja kiitotiet käytössä ympäri vuoden, terminaalit mahdollistavat koneiden täsmällisen kääntymisprosessin lentoasemalla Elämykselliset ja sujuvat matkustajapalvelut Lennonvarmistuksen korkealaatuiset palvelut luovat pohjan turvalliselle liikenteelle Palveluissa erottaudutaan asiakaskokemuksella ja suomalaisuudella Palvelujen kehittäminen matkustajien kannalta asiakaslähtöisesti tarkoittaa, että asiakkaiden tarpeet ja niihin vastaavat palvelut otetaan huomioon aktiivisesti jo terminaalien tilankäytön suunnittelussa. Tavoitteena on, että oikeat palvelut kohtaavat matkustajan oikeassa paikassa. Finavia valitsee tiloihinsa toimijoita, joiden tarjoama palvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja jotka sitoutuvat yhdessä Finavian kanssa kehittämään palveluja ja asiakaskokemusta edelleen. Tunnettujen toimijoiden ja konseptien lisäksi lentoasemille tavoitellaan toimijoita, jotka vastaavat myös uusiin trendeihin. Helsinki-Vantaan lentoaseman tavoitteena on vahva erottautuminen kilpailevista kansainvälisistä lentoasemista suomalaisuudella, kuitenkaan unohtamatta kansainvälisiä toimijoita ja tuotemerkkejä. Suomalaisuus näkyy yrittäjävalinnoissa, jolloin tuotevalikoimassa on tarjolla tun22 nettuja suomalaisia tuotemerkkejä. Lisäksi lentoaseman sisustuksessa ja ilmapiirissä pyritään korostamaan suomalaisuutta ja tuomaan esille suomalaista muotoilua ja taidetta. Helsinki-Vantaan lentoasema toimii World Design Capital 2012 -pääyhteistyökumppanina, mikä näkyykin vuoden aikana vahvana design-teemana lentoasemalla. Vuonna 2011 lukuisia toimia asiakaskokemuksen parantamiseksi For Smooth Travelling -ohjelman puitteissa tehtiin vuonna 2011 lukuisia käytännön toimenpiteitä lentoasemilla matkustamisen sujuvuuden, ystävällisen palvelun sekä elämyksellisyyden kehittämiseksi. Investoinneista merkittävimmät liittyivät Helsinki-Vantaan lentoaseman henkilökunnan asiakasorientoituneisuuden parantamiseen, turvatarkastuksen sujuvoittamiseen ja rajatarkastusten automatisoimiseen, matkatavarakäsittelyyn, opastuksen selkiyttämiseen sekä kunnossapidon tason varmistamiseen. Kaupallista tarjontaa uudistettiin etenkin Helsinki-Vantaalla laajalti. Tästä on osoituksena se, että lentoasemalla avattiin saapuvien matkustajien alueella muun muassa ruokakauppa, smoothie bar sekä laajennettiin apteekkia. Porttialueella uudistettiin duty free -myymälöitä sekä avattiin useita uusia palvelupisteitä matkustajille. Asiakastyytyväisyydessä ei suuria muutoksia Asiakastyytyväisyystutkimusten tuloksilla on keskeinen rooli Finavian toiminnan kehittämisessä. Muilla lentoasemilla kuin HelsinkiVantaalla asiakastyytyväisyyttä seurataan verkoston matkustajatyytyväisyys -tutkimuksella. Verkoston yleisarvosana laski aavistuksen edellisestä vuodesta ja oli 3,26. Yleisarvosana muodostuu seitsemän osa-alueen keskiarvosta. Osa-alueita ovat pysäköintijärjestelyt, opasteet, turvatarkastuksen sujuvuus ja palveluasenne, kahvilaja ravintolapalvelut, viihtyisyys sekä wc-tilat. Tyytyväisyys kahvila- ja ravintolapalveluihin kehittyi myönteisesti edellisestä Vuonna 2011 Finavian lentoasemien matkustajamäärä oli 19 089 089. Haluamme palvella heistä jokaista parhaalla mahdollisella tavalla. vuodesta, mihin vaikutti muun muassa Hello Cafe -ketjun laajentaminen vuoden 2011 aikana. Matkustajien kokemus pysäköintijärjestelyistä heikentyi hieman. Tähän vaikutti luottokorttimaksumahdollisuuden päättyminen pysäköintialueiden ulosajopuomeilla maksuturvallisuutta lisäävään yleiseurooppalaiseen SEPA-maksualueeseen siirtymisen myötä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla asiakastyytyväisyyttä seurataan kansainvälisellä Airport Service Quality -tutkimuksella. Vuoden 2011 aikana tehdyt monet uudistukset sekä For Smooth Travelling -ohjelman toteuttaminen näkyi myös asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksissa: asiakastyytyväisyys nousi hieman ja palasi vuoden 2009 tasolle. Samaan aikaan Helsinki-Vantaan lentoaseman uudistamisesta aiheutui jossain määrin rakennus- ja remontointitöistä johtuvia häiriöitä, mikä oletettavasti vähensi viihtyisyyttä. Vuoden 2011 tutkimuksessa tyytyväisyys esimerkiksi henkilöstön kohteliaisuuteen ja avuliaisuuteen, ostosmahdollisuuksiin matkustajatyytyväisyys verkoston muilla lento asemilla 2009−2011 Helsinki -Vantaan matkustaja tyytyväisyys 2009−2011 5 5 4 4 3,43 3,41 3,92 3,86 3,92 2009 2010 2011 3,26 3 3 2 2 1 1 2009 2010 2011 Keskiarvo asteikolla 1−5 Muunnettu asteikko 5=5, 4=4, 3=1, 2=-1, 1=-5 Lähde : 2011 Innolink. Tiedonkeruu tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina lentokentillä. 2009−2010 Qualitems. Tiedonkeruu tehtiin yhteistyössä Finncommin ja Finnairin kanssa kotimaan lennoilla. sekä kahvila- ja ravintolapalveluihin kasvoi. Myös langattoman verkon saamat arvosanat paranivat tukiasemien lisäämisen ansiosta. Tyytyväisyys turvatarkastuksen ja lähtöselvitysten jonotusaikoihin kehittyi Keskiarvo asteikolla 1-5 Lähde : Airport Service Quality -tutkimus myönteisesti jonotusaikojen lyhennyttyä vuoden 2011 aikana. Hieman heikentyneitä osa-alueita olivat odotus- ja porttialueiden viihtyisyys, matkatavarakärryjen saatavuus sekä pysäköintipalvelut. 23 24 matkustajapalvelut Matkustajapalvelut monipuolistuivat vuonna 2011 sekä Helsinki-Vantaalla että esimerkiksi Oulussa. Laajensimme muun muassa Hello Cafe -ketjua ja avasimme viisi uutta kahvilaa. Helsinki-Vantaalla toteutettiin porttialueen 22−27 muutostyö asiakasviihtyvyyden lisäämiseksi ja palvelutarjonnan kasvattamiseksi. 3 25 liiketoimintakatsaus lentoasemat Kasvun ja uudistusten vuosi Helsinki -Vantaalla Lentoasemien palvelukokonaisuus muodostuu Finavian lentoasemapalveluista ja kaupallisista palveluista. Tämä tarkoittaa huolehtimista Finavian lentoasemaverkosta sekä Suomen lentoasemilla lentoyhtiöille tuotetuista palveluista, kuten kiitoteiden ja terminaalien ylläpidosta sekä asemataso-, turvatarkastus- ja matkustajapalveluista. Keskeisessä roolissa palvelukokonaisuudessa on Finavian lentoasemien kaupallisten palvelujen suunnittelu ja kehittäminen. vuonna 2011 Finavian lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat 16 prosenttia kaikkien aikojen ennätykseen. Helsinki-Vantaan mittava investointiohjelma saatiin päätökseen, ja työ asiakaskokemuksen sekä palvelujen kehittämiseksi jatkui voimallisena. Matkustajaliikenne kasvoi voimakkaasti vuonna 2011 Finavian lentoasemien matkustajamäärä kasvoi vuonna 2011 ennätyksellisesti yli 19 miljoonaan matkustajaan (16,5). HelsinkiVantaan osuus oli tästä 14,9 miljoonaa (12,9), ja vaihtomatkustajien määrä kasvoi historian suurimmaksi. Vaihtomatkustuksen osuus Helsinki-Vantaan kansainvälisestä matkustajaliikenteestä on jo 25 prosenttia. Vuonna 2011 lentoasemasegmentin liikevaihto oli 253,1 miljoona euroa (224,0) ja 26 Suurin osa kaupallisista palveluista tuotetaan lentoasemalla toimivien yritysten kanssa. Liiketoimintaan kuuluvat muun muassa myymälä-, ravintola- ja kahvilatilojen vuokraus, muiden tilojen, kuten lounge- ja hotellitilojen vuokraus, terminaalien pysäköintipalvelut, mainostilojen vuokraus sekä Finavian omat myymälät. liikevoitto 62,3 miljoonaa euroa (62,1). Helsinki-Vantaan matkustajamäärien kasvu oli Pohjoismaiden vahvinta, vuonna 2011 peräti 15,5 prosenttia. Tukholman kasvu oli 12,4 prosenttia, Oslon 10,5 prosenttia ja Kööpenhaminan 5,7 prosenttia. Helsinki-Vantaa kasvoi vuonna 2011 myös nopeammin kuin eurooppalaiset lentoasemat keskimäärin. Helsinki-Vantaan erittäin hyvät kasvuluvut johtuivat lentoyhtiöasiakkaiden volyymin kasvusta sekä uusien reittien ja lentoyhtiöiden tulosta Suomen markkinoille. Myös kotimaan liikenteen matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2011 merkittävästi, ja kasvu nousi 22,4 prosenttiin etenkin lisääntyneen reittitarjonnan ja sitä seuranneen hintakilpailun myötä. Tätä ennen kotimaan matkustajamäärät olivat laskeneet yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 alkaen. Kotimaassa lentomatkustajia oli vuonna 2011 yhteensä 5,5 miljoonaa (4,5). Kasvu oli voimakkainta Lappeenrannan, Oulun, Porin ja Rovaniemen lentoasemilla. Lapland Airports -lentoasemien kautta kulki viime vuonna yhteensä miljoona matkustajaa, eli kasvua edellisvuoteen oli 16,4 prosenttia. Kansainvälisessä liikenteessä Suomen ja Euroopan matkustajamäärät lisääntyivät vuoden aikana 14,1 prosenttia. Euroopan ulkopuolisiin maihin liikenteen kasvu oli 11,8 prosenttia. Aasian liikenteen matkustajamäärät kasvoivat 15,4 prosenttia, missä eniten kasvoivat Hongkong (24,4 %), Etelä-Korean Soul (25,1 %) sekä uusi reitti Singaporeen. Liikenne Pohjois-Amerikkaan kasvoi 44,5 prosenttia uuden Chicago-reitin siivittämänä. Vahva vuosi kaupalliselle liiketoiminnalle Finavian kaupallinen liiketoiminta kehittyi vuonna 2011 vahvasti, mihin vaikutti uuteen ennätykseen kohonnut matkustajamää- lennot finavian lentoasemien matkustajaliikenne (1 000) (1 000 000) (1 000 tonnia) +16 % 20 600 finavian lentoasemien tavaraliikenne +1 % -8 % 500 200 +2 % +3 % 15 150 10 100 5 50 0 0 +8 % -16 % 400 300 +26 % 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 liikenneilmailu sis. reitti-, tilaus- ja taksiliikenteen 2007 2008 2009 2010 2011 2008 2009 2010 2011 kotimaa kansainvälinen kansainvälinen Pylväiden prosenttiluvut ilmaisevat matkustajamäärän muutoksen edellisvuodesta. Pylväiden prosenttiluvut ilmaisevat tavaraliikenteen määrän muutoksen edellisvuodesta. lää ja kioskia sekä 18 kahvilaa ja ravintolaa. Terminaalissa lounge-tiloja oli neljä ja koko lentoasema-alueella hotelleja kaksi. Omaa myymälätoimintaa Finavialla on HelsinkiVantaalla, Maarianhaminassa sekä Oulussa. Kaupallisten palveluiden jatkuva kehittäminen vastaamaan yhä paremmin asiakkaiden tarpeita on avainasemassa koko lentoasemaverkoston ylläpitämisen ja kehittämisen näkökulmasta. Kannattava kasvu vaikuttaa myös siihen, että lentoliikennemaksut voidaan säilyttää eurooppalaisittain alhaisella tasolla, mikä lisää Finavian kilpailukykyä lentoyhtiöasiakkaiden näkökulmasta. muu liikenne sotilasilmailu 2007 kotimaa yleisilmailu rä sekä uudet ja uudistetut ravintolat ja myymälät. Toisaalta Helsinki-Vantaan remontit sekä kaukolentojen rajatarkastuksen ajoittainen ruuhkaisuus toivat haasteita matkustajille ja palveluille. Merkittävimmässä roolissa kaupallisten tuottojen näkökulmasta on Helsinki-Vantaan lentoasema. Helsinki-Vantaan kahviloiden, ravintoloiden, kauppojen ja muiden palvelupisteiden määrä on viimeisten kahden vuoden aikana kasvanut tuntuvasti. Maaliskuussa 2012 Helsinki-Vantaalla matkustajia palveli yhteensä 40 myymä- Kasvun taustalla useita uusia reittejä ja lentoyhtiöitä Lentoliikenteen voimakasta kasvua vuonna 2011 tuki Finavian lentoyhtiöasiakkaiden volyymin kasvun lisäksi myös useiden uusien reittien avaukset sekä uusien lentoyhtiöiden tulo Suomen markkinoille. Finnair jatkoi Aasian-strategiansa toteuttamista, ja yhtiö avasi suoran reitin Singaporeen toukokuussa 2011. Päivittäinen 27 liiketoimintakatsaus lentoasemat Lentoasemaverkostomme matkustajamäärä kasvoi vuonna 2011 yli 16 %. kansainvälinen matkustajaliikenne 2011 Helsinki -Vantaan matkustajaliikenne Aasiaan (1 000 000) 2 1,5 1 0,5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 vaihto EU 74,1 % Afrikka 0,7 % Muu Eurooppa 10,6 % Lähi-Itä 0,5 % Aasia 12,1 % Etelä-Amerikka 0,1 % Pohjois-Amerikka 2,0 % lähtevät saapuvat lento on nopein yhteys Pohjois-Euroopan ja Singaporen välillä. Singaporen lisäksi Finnair julkisti aloittavansa suorat reittilennot Kiinan suurimpiin kuuluvaan kaupunkiin Chongqingiin. Reitti aukeaa toukokuussa 2012. Huhtikuussa Helsinki-Vantaan lentoasemalla liikennöinnin aloitti uutena lentoyhtiönä American Airlines, joka aloitti suorat päivittäiset lennot Chicagoon. Reittiä lennettiin kesäkaudella 2011, ja lennot jatkuvat jälleen huhtikuussa 2012. Lennon matkustajista merkittävä osa vaihtaa konetta HelsinkiVantaalla, joten reitti vahvisti entisestään Helsinki-Vantaan asemaa Pohjois-Euroo28 pan johtavana vaihtokenttänä. Norwegian laajensi maaliskuussa 2011 reittivalikoimaansa Suomen sisäisille lennoille aloittamalla lennot Helsinki-Vantaalta Ouluun ja Rovaniemelle. Samalla HelsinkiVantaan lentoasemasta tuli Norwegianin uusi pohjoismainen solmukohta. Yhtiö laajensi reittivalikoimaansa huhti−toukokuussa useisiin Euroopan kohteisiin sekä lanseerasi loppuvuonna uudet reitit Helsingistä Kittilään ja Ivaloon. Yhtiö on talvella ja keväällä 2012 laajentanut reittivalikoimaansa Euroopan kohteisiin entisestään, minkä jälkeen Norwegian lentää Helsingistä yhteensä 21 kohteeseen. Flybe aloitti toimintansa Suomessa lokakuussa 2011, ja se avasi neljä kokonaan uutta reittiä Helsingistä sekä jatkoi Finnairin aiemmin operoimaa Helsinki−Jyväskyläreittiä. Lisäksi Flybe avasi uudet reitit Tallinnaan Tampereelta, Turusta, Vaasasta ja Oulusta. Reittivalikoiman kasvu tukee etenkin maakuntakenttien kansainvälistä saavutettavuutta. Flybe tuli Suomeen ostamalla yhdessä Finnairin kanssa Finnish Commuter Airlinesin (Finncomm). Ryanair jatkoi vuoden aikana kasvuaan Lappeenrannassa ja Tampereella. Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä Helsinki -Vantaan matkustajat (1 000 000) 15 +16 % +2 % -6 % +2 % 2009 2010 12 9 6 3 0 2007 2008 2011 kotimaa kansainvälinen Pylväiden prosenttiluvut ilmaisevat matkustajamäärän muutoksen edellisvuodesta. kasvoi vuonna 2011 rajusti 116 000 matkustajaan. Yhtiö aloitti suorat lennot Lappeenrannasta Milanoon sekä avasi uudet reitit Tampereelta Roomaan ja Sisilian Trapaniin. Ryanair ilmoitti lisäksi aloittavansa lennot Turusta neljään Euroopan kohteeseen keväällä 2012. Maakuntalentoasemien reittivalikoima kasvoi entisestään, kun Blue1 ilmoitti avaavansa maaliskuussa 2012 useita uusia reittejä maakunnista Kööpenhaminaan sekä Tukholmaan. Helsinki-Vantaan investoinnit valmistuivat Helsinki-Vantaan mittavat uudistushankkeet ja terminaalin 2 saneeraus saatiin päätökseen vuodenvaihteessa 2012. Muutos- ja peruskorjaushankkeella saavutetaan useita matkustajakokemukseen sekä terminaalin toimivuuteen vaikuttavia asioita: avainasemassa ovat matkatavaroiden käsittelyn tehostaminen, turvatarkastustilojen uudistaminen ja lisäys sekä lähtöaulojen ilmeen uudistaminen. Samalla porttialueen myymälöitä on sijoitettu uudelleen ja tarjottavia palveluja monipuolistettu. Matkatavarakeskuksen uudistamisprojekti valmistui kokonaisuudessaan vuoden 2011 lopussa. Kaikki lähtöselvitysalueet on nyt yhdistetty keskukseen, ja 10 km pitkä ja jopa 7 000 laukkua tunnissa käsittelevä järjestelmä on nopeuttanut huomattavasti matkatavaroiden käsittelyä. Tällä on oleellinen merkitys Finavian tavoitteeseen ylläpitää 35 minuutin vähimmäisvaihtoaika. Turvatarkastuksen sujuvuutta kehitettiin vuonna 2011 monella tapaa: jonotustapaa muutettiin, erityisryhmille avattiin oma turvatarkastuslinja, jonotusajan Bluetoothteknologiaan pohjautuva mittausjärjestel29 Matkatavarakeskus Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi automatisoitu matkatavarakeskus pystyy käsittelemään jopa 7 000 laukkua tunnissa. Käsittelyjärjestelmän pituus on yli 10 kilometriä. Matkatavaroiden käsittelyjärjestelmä luo lentoyhtiöiden puolesta matkatavaroista huolehtiville maahuolintayhtiöille erinomaiset edellytykset turvalliseen ja tehokkaaseen toimintaan. Helsinki-Vantaalla matkustajien jonotusajat matkatavarahihnoilla ovat kansainvälisesti vertaillen lyhyet. 30 4 31 liiketoimintakatsaus lentoasemat mä ja ajantasaiset opastustaulut otettiin käyttöön. Seurauksena odotusaika turvatarkastukseen on puolittunut keskimäärin noin 5−7 minuuttiin. Jonotusajan lyhentyminen on kasvattanut asiakastyytyväisyyttä, ja toisaalta antaa matkustajille enemmän aikaa hyödyntää lentoaseman tarjoamia palveluita. Turvatarkastuksen uudistus terminaalissa 2 valmistui kokonaisuudessaan vuoden vaihteessa 2012, ja se on Finavian keskeisin valmistunut For Smooth Travelling -tavoitteiden mukainen hanke. Loppuvuonna 2011 käynnistettiin Helsinki-Vantaan kaukolentoliikenteen sujuvuuden parantaminen, mikä tarkoittaa lähes miljoonan euron investointeja. Kaukolentojen alueelle valmistuu 2012 kaksi uutta bussiporttia, jotka helpottavat etenkin laajarunkoliikennettä ruuhka-aikana. Lisäksi rajatarkastuksen kapasiteettia kasvatetaan uusin palvelupistein ja sujuvoittamalla mat32 kustajien kulkureittejä. Schengen-maiden ulkopuolelta tulevien matkustajien käyttöön tulee biometristen passien tarkastusautomaatteja, joiden tavoitteena on nopeuttaa rajatarkastusta huomattavasti. HelsinkiVantaalla on käytössä maailman laajin rajatarkastusautomaattilinjasto, joka palvelee sekä saapuvia että lähteviä matkustajia. myyntitilat helsinki -vantaalla (m2) 2 224 2 573 2 592 2 555 Palveluvalikoima laajeni ja monipuolistui Kaupallisen liiketoiminnan suurimpia investointeja oli Helsinki-Vantaalla toteutettu porttialueen 22−27 muutostyö terminaali 2:ssa. Tavoitteena oli monipuolistaa palveluja, sijoittaa palveluja uudelleen matkustajien liikkumisreittien kannalta oikeisiin kohtiin ja kasvattaa asiakasviihtyvyyttä. Finavia avasi maaliskuussa oman uuden duty free -myymälän. Kesäkuussa aukesi Cafe Tori, joka on saanut hyvän vastaan- 4 398 duty free muut palvelut muut kaupat lounge-tilat ravintolat ja kahvilat oton: kahvila sijaitsee lähempänä portteja, jolloin matkustajien on helppo odottaa koneeseen pääsyä ja samanaikaisesti nauttia kahvilapalveluista. Alueelle rakennettiin lisäksi uusi Finnairin lounge. Kaukolentojen alueelle avattiin uudella Almost@Home -konseptilla toimiva lounge (kuvassa). Alueen myymälöiden julkisivut yhtenäistettiin hyödyntäen suomalaista puuta ja valotekstejä, jolloin yleisilme koheni heijastelemaan vahvemmin suomalaisuutta. Yhtenäistetyt julkisivut laajennetaan vuonna 2012 myös muihin kaupallisiin tiloihin. Finavian omien myymälöiden osalta yhtiön Via Helsinki -myymälään avattiin keväällä 2011 Best of Finland -maatilatori shop-in-shop-periaatteella. Muita uusia myymäläpalveluja vuoden aikana olivat esimerkiksi joulukuussa 2011 avattu päivittäistavarakauppa Alepa, joka on auki ympäri vuorokauden vuoden kaikkina päivinä. Lisäksi Helsinki-Vantaalle avattiin pop up –myymälä porttialueelle sekä yleisöpuolelle. Myymälöissä tarjottava palvelu vaihtuu sesongin ja trendien mukaisesti. Helsinki-Vantaalla vuoden 2012 painopisteenä tulevat olemaan saapuvien matkustajien palvelujen kehittäminen: vuonna 2012 avataan muun muassa Starbucks-kahvila. Toisena painopisteenä on kehittää nopean syömisen tarjontaa sekä yleisö- että porttialueella. Lisäksi vuonna 2012 avataan muun muassa uusia tiloja pop up -myymälöille. Finavia keskittyy myös myyntihenkilöstön koulutukseen sekä alkaa hyödyntää osana asiakaspalvelun kehittämistä mystery shopping -menetelmää liikkeissään. Matkustajapalvelut paranivat Oulun lentoasemalla Oulun lentoaseman laajennus valmistui syyskuussa 2011. Oulu on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, ja sen matkustajamäärä kasvoi vuoden aikana peräti 39 prosenttia. Uusi terminaaliosa tarjoaa matkustajille täysin uudistuneet tilat ja monipuolisia palveluja. Lentoaseman laajentaminen edesauttaa myös Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kehittymistä. Terminaalin vanhan osan muutostyöt jatkuvat edelleen ja valmistuvat keväällä 2012. Hello Cafe -ketjua laajennettiin maakuntalentoasemilla Finavia laajensi vuoden aikana Hello Cafe -ketjua, joka on Finavian suunnittelema franchising-periaatteella toimiva asiakaslähtöinen kahvilaketju. Ketjun tavoitteena on yhtenäistää eri lentoasemien kahvilapalveluja ja tarjota matkustajille Finavian asiakaslupauksen mukaisia laadukkaita palveluja. Vuoden 2011 aikana uudet kahvilat avat33 liiketoimintakatsaus lentoasemat tiin Helsingin Malmille, Kuopioon, Kittilään sekä kaksi kahvilaa Ouluun. Vuoden lopussa kahviloita oli yhteensä seitsemän, ja vuonna 2012 ketju laajenee esimerkiksi HelsinkiVantaalle. Kuopion lentoasemalle avataan toinen kahvila porttialueelle vuoden 2012 aikana. Finavian tavoitteena on laajentaa ketju kattamaan kaikki Suomen suurimmat lentoasemat. Elämyksellistä mainontaa Mainosmyynti kehittyi vuoden 2011 aikana myönteisesti yhteistyökumppaneiden vahvan myyntityön ja Finavian mainospaikkakonseptin hyödyntämisen ansiosta. Mainontaa onnistuttiin toteuttamaan asiakkaille elämyksellisesti niin, että terminaalitiloja ja pintoja on hyödynnetty uudella tavalla. Esimerkiksi Oulun lentoasemalla paikallisten yrittäjien käyttöön tarjottiin esittelytilaa, jossa asiakkaat voivat käydä kokeilemassa ja testaamassa yritysten tuotteita. Helsinki-Vantaalle on tulossa vuonna 2012 matkustajien käyttöön työskentelypisteitä, jotka toisaalta toimivat mainospaikkana yrityksille. 34 Pysäköintiä kehitettiin sujuvammaksi Vuoden 2011 aikana myös asiakaspaikoitusta kehitettiin entistä asiakasystävällisempään suuntaan: tavoitteena on, että pysäköinti on matkustajan kannalta selkeää ja helppoa. Kesäkuussa 2011 kaikilla lentoasemilla otettiin käyttöön uusi yhtenäisempi asiakaspysäköinnin hinnoittelu. Tiedottamista hinnoittelusta ja asiakaspysäköinnin vaihtoehdoista parannettiin esimerkiksi Helsinki-Vantaan uudistetuilla internet-sivuilla. Oulun terminaalin edustan maaliikennejärjestelyitä selkiytettiin ja pysäköintipalveluita parannettiin ottamalla käyttöön vapaiden pysäköintipaikkojen määristä kertovat näytöt. Tampereella ja Turussa on suunnitteilla ottaa käyttöön vastaavat pysäköinnin opastusjärjestelmät vuonna 2012. Liikennealueet entistä parempaan kuntoon Finavian lentoasemilla kiitotiet ovat huippukunnossa ympäri vuoden, kaikissa sääolosuhteissa. Kiitoteiden kuntoon ja ylläpitomahdollisuuksiin investoitiin myös vuonna 2011. Helsinki-Vantaan lentoasemalla suoritettiin kiitotie 1:n peruskorjaus, ja kiitoteiden korjauksia jatketaan alkukesällä 2012, kun kiitotie 3 peruskorjataan. Muilla lentoasemilla ei tehty vuoden aikana liikennealueiden kunnostustöitä. Kiitotie 1:n peruskorjauksen lisäksi Helsinki-Vantaalla valmistui syksyllä lentokoneiden uuden jäänpoistoalueen ensimmäinen vaihe sekä glykolipitoisen lumen varastointialue. Talvikaudella 2012 Finavian lentoasemilla otettiin laajasti käyttöön automaattinen kiitoteiden olosuhdetietojen välitys- ja raportointijärjestelmä. Hinnoittelussa otetaan huomioon lentoyhtiöiden haasteet Finavia tekee läheistä yhteistyötä lentoyhtiöiden kanssa lentoliikenteen sujuvoittamiseksi ja lentoyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämiseksi. Osa lentoyhtiöiden tarpeiden huomioon ottamista on kilpailukykyiset lentoliikennemaksut, jotka toisaalta muodostavat merkittävän osan Finavian tuloista. Helsinki-Vantaan matkustajista 30 % oli vaihtomatkustajia. matkustajat lentoasemittain LENTOASEMA Vuoden 2011 loppuun saakka oli voimassa vuonna 2009 alkanut liikennemaksujen alennuskausi, joka johtui lentoyhtiöiden vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Vuoden 2012 lentoliikennemaksuja korotettiin 1,6 prosenttia. Alun perin maksujen korotukseksi vuodelle 2012 vahvistettiin 6,2 prosenttia, mutta lentoliikenteen markkinatilanne muuttui loppuvuodesta 2011 nopeasti, minkä vuoksi korotus toteutettiin vain osittain. Finavian lentoliikennemaksut ovat eurooppalaisittain edullisia, ja Euroopan päälentoasemien hintavertailussa Helsinki-Vantaa on viidenneksi halvin. Jotta lentoliikennemaksujen alhainen taso voidaan säilyttää myös tulevaisuudessa, keskittyy Finavia pitkäjänteisesti kustannustehokkuutensa ja toisaalta tuottavuuden parantamiseen. Alhaisten lentoliikennemaksujen ohella Finavia tukee lentoliikenteen kasvua tarjoamalla alennuksia maksuista uusille reiteille. Helsinki-Vantaa 2011 2010 MUUTOS-% 14 866 071 12 872 622 15,5 Oulu 973 924 700 078 39,1 Tampere-Pirkkala 657 630 617 397 6,5 Rovaniemi 396 825 309 708 28,1 Turku 377 554 357 263 5,7 Vaasa 338 499 286 767 18,0 Kuopio 284 405 253 612 12,1 Kittilä 238 538 214 376 11,3 Ivalo 125 535 111 940 12,1 Joensuu 117 731 118 761 -0,9 Lappeenranta 116 267 61 100 90,3 Kokkola-Pietarsaari 94 684 80 181 18,1 Kemi-Tornio 93 757 96 562 -2,9 11,2 Kuusamo 91 759 82 497 Jyväskylä 88 850 88 608 0,3 Kajaani 78 095 66 013 18,3 Pori 54 056 43 185 25,2 Maarianhamina 53 568 48 672 10,1 Enontekiö 18 238 16 023 13,8 Savonlinna 14 175 15 899 -10,8 Varkaus 8 735 8 057 8,4 35 liiketoimintakatsaus lennonvarmistus Lennonvarmistuksen toimintaympäristö muuttuu Lennonvarmistusliiketoiminta vastaa Suomen ilmatilan käytön hallinnasta sekä siihen liittyvistä lentoreitti- ja lennonvarmistuspalveluista Finavian lentoasemilla. Lennonvarmistus takaa turvallisen ja mahdollisimman viiveettömän lentoliikenteen Suomessa. Lennonvarmistuksen asiakkaita on kaupallinen ilmailu, Suomen valtion ilmailu ja sotilasilmailu, yleisilmailu ja lentokoulut. Lennonvarmistus on luvanvaraista, ja Finavialla on EU-lainsäädännön mukainen toimilupa lennonvarmistuspalveluiden tarjoamiseen. Eurooppalaisen yhtenäisen ilmatilan kehittäminen eteni, ja Suomelle laadittiin vuonna 2011 ensimmäinen suorituskykysuunnitelma. Helsinki-Vantaalla keskityttiin lisäksi lennonvarmistuksen järjestelmäuudistuksiin. kasvoivat 12,6 prosenttia. Suomen ylilentojen määrä oli yhteensä 43 800 (40 700 vuonna 2010). Lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 11,3 prosenttia ollen 60,8 miljoonaa euroa (54,6). Liiketulos oli -4,6 miljoonaa euroa (-8,6). Lennonvarmistuksen ensisijaisena tavoitteena on kaikissa olosuhteissa lentoliikenteen turvallisuus. Toinen keskeinen tavoite on lentojen sujuvoittaminen ja täsmällisyys. Lennonvarmistuksen toimintaa ohjaavat lisäksi ympäristöön liittyvät näkökulmat: lentoreitit suunnitellaan siten, että ilmaalusten meluhaitat, polttoainekulutus ja siten päästöt olisivat mahdollisimman alhaiset. Toiminnallisten ilmatilalohkojen kehittäminen eteni Lennonvarmistuksen suoritteiden määrä kasvoi Johtuen vahvasta lentoliikenteen volyymikasvusta vuonna 2011 liikenneilmailun laskennalliset suoritteet lentoasemilla (TN-unit, lennonvarmistuspalvelun yksikkö) kasvoivat edellisvuodesta 11,3 prosenttia. Aluelennonjohdon suoritteet (service unit) 36 EU:ssa on käynnissä Single European Sky -ohjelma (SES) jäsenmaiden ilmatilojen käytön kehittämiseksi. Eurooppaan luodaan lennonvarmistuspalveluiltaan yhtenäinen ilmatila, joka muodostuisi yhdeksästä toiminnallisesta ilmatilalohkosta (Functional Airspace Block, FAB). Kunkin valtion tulee kuulua johonkin toiminnalliseen ilmatilalohkoon joulukuuhun 2012 mennessä. Toiminnallisissa ilmatilalohkoissa lennonvarmistuspalveluita voidaan tarjota nykyistä paremmin lentoliikenteen tarpeista lähtien. Lentoreitit optimoidaan kunkin lohkon sisällä, mikä säästää polttoainetta ja siten alentaa päästöjä. Nykyisin ilmatilarajat määräytyvät valtioiden rajojen mukaisesti, jolloin ilmatilan käyttöä eikä lennonvarmis- tuspalveluita ole voitu toteuttaa optimaalisimmalla tavalla. Tavoitteena on myös tehostaa lennonvarmistuksen toimintaa, mikä alentaisi lennonvarmistuksesta lentoyhtiöille aiheutuvia kuluja. EU:n tavoitteena on myös, että lennonvarmistuksen palveluntarjoajien määrä vähenee Euroopassa ja että niiden toimintatavat yhtenäistyvät. Pitkällä aikavälillä näkymä on, että lennonvarmistuspalveluja vapautetaan kilpailulle. Suomi perustaa yhdessä Norjan, Viron ja Latvian kanssa toiminnallisen ilmatilalohkon, jota kutsutaan NEFAB:ksi, North European Functional Airspace Block. Kesällä 2011 valmistui lennonvarmistuksen palvelutarjoajien arviointi NEFAB:n perustamisesta. Kunkin maan liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyi suunnitelman, minkä jälkeen ilmatilalohkon rakentamisessa on siirrytty yksityiskohtaisempien kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen, joiden osalta neuvotellaan parhaillaan sekä valtioiden kesken että palvelun tarjoajien kesken. Joulukuusta 2012 alkaen NEFAB toimii hallinnollisesti yhtenäisenä kokonaisuutena, minkä jälkeen ilmatilalohkon käytännön lennonjohdosta aiheutuneet viiveet % 10 8 6 4 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 Viivästyneiden lentojen osuus kaikista lennoista Suomen lennonjohdosta johtuneiden viivästyneiden lentojen osuus lähde : eurocontrol, CFMU toimintaa aletaan kehittää. Ilmatilalohkon sisällä toimisi lennonvarmistuksen näkökulmasta yhteinen ilmatila vuonna 2015. Eurooppalaisen lennonvarmistuksen toimintaympäristön, toimintatapojen ja teknisten järjestelmien kehittämistä tehdään SESAR-kehitysohjelmassa, jossa Finavia on aktiivisesti mukana. Vuosien 2012−2014 suorituskykysuunnitelmaan tiukat tavoitteet Osana SES-sääntelyä lennonvarmistuspalveluiden tarjoajille asetetaan Euroopanlaajuisia suorituskykytavoitteita. Näiden pohjalta Suomelle laadittiin vuonna 2011 ensimmäinen lennonvarmistuksen suorituskykysuunnitelma vuosille 2012−2014, joka sitoo Finavian lennonvarmistusliiketoimintaa ja ohjaa sen kehittämistä. Turvallisuus on Finavian kaiken toiminnan lähtökohta. Suorituskykysuunnitelmassa Finavialle asetettiin tavoitteeksi aleneva trendi lennonvarmistuksen toimien vuoksi aiheutuneiden kiitotieloukkausten määrässä sekä porrastuksen alituksissa. Lisäksi Finavia on määritellyt, että sen toiminnasta ei saa aiheutua yhtään vakavaa vaaratilannetta tai onnettomuutta. Lentoreittipalvelun lentojen säätelystä johtuvaksi viivetavoitteeksi asetettiin Finavialle 1,2 sekuntia lentoa kohden vuonna 2014. Tavoite vuodelle 2012 on 3 sekuntia lentoa kohden. Tavoitteet ovat Euroopan tiukimmat, ja huomattavasti tiukemmat kuin EU:n komission asettamat eurooppalaiset tavoitteet. Suomen tavoite perustuu Finavian historiallisesti hyvään kapasiteettitasoon. Vuonna 2011 lennonjohdon säätelyistä aiheutui huomattavia viiveitä huhti−heinäkuussa, mutta muutoin vuoden aikana säätelyä oli vähän. Syynä viiveille huhti−heinäkuussa olivat voimakkaasti kasvanut liikenne ja Helsinki-Vantaan liikennealueiden remonteista aiheutuneet säätelyviiveet. Finavian lennonjohdosta johtuva lentojen keskimääräinen viive oli vuonna 2011 noin 50 sekuntia. EU:n komission kustannussäästötavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä edellyttää Euroopassa yksikköhinnan alentamista keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa. Suomessa lentoreittimaksun yksikköhintaa tulee alentaa 1,7 prosenttia vuosittain ajanjaksolla 2012−2014. Finavian tavoitteena on kuitenkin parantaa koko lennonvarmistusliiketoiminnan kustannustehokkuutta, ei ainoastaan lentoreittipalvelujen tehokkuutta. Finavian lennonvarmistus toimii jo nykyisellään varsin tehokkaasti verrattuna lennonvarmistukseen Euroopassa keskimäärin: tehokkuutta voidaan parantaa lähinnä liikennemäärien kasvun kautta, minkä merkitys korostuu pienemmillä lentoasemilla. Helsinki-Vantaalla nykyisellä kapasiteetilla voidaan hoitaa nykyistä suurempia liikennemääriä, etenkin ruuhka-aikojen ulkopuolella. Finavia korotti lentoliikennemaksuja vuoden 2012 alusta 1,6 prosenttia. Maksuihin tehtiin lisäksi rakenteellisia muutoksia siten, että lennonvarmistuksen maksuja nostettiin enemmän kuin muita maksuja. Rakenneuudistus yhtenäistää hinnoittelukäytäntöä muiden EU-maiden mukaiseksi. Jatkuvan liu’un laskeutumiset vähentävät päästöjä Finavian lennonvarmistus tukee ympäristötehokasta ja päästöjä vähentävää lentämistä luomalla lentokoneille mahdollisuuden niin sanotun jatkuvan liu’un menetelmällä tehtäviin laskeutumisiin. Vuonna 2011 niiden osuus Helsinki-Vantaan laskeutumisista oli 55 prosenttia, mikä oli kansainvälisesti verrattuna hyvää tasoa. Vuonna 2011 Finavian ympäristöyksikössä tehdyn selvityksen mukaan mukaan lentoreitit olivat Suomessa keskimäärin vain 2,2 prosenttia pidemmät kuin optimaalinen reitti, kun vastaava luku oli Euroopassa keskimäärin 5,4 prosenttia. Vuonna 2011 painopiste järjestelmäkehityksessä Finavia keskittyi vuonna 2011 lennonvarmistuksen järjestelmien kehittämiseen. Vuodenvaihteessa 2010−2011 Helsinki-Vantaalla otettiin käyttöön sähköinen lentoliikenteen hallintajärjestelmä, jolla hallitaan lentoasema-alueen lentoliikennettä, rullausselvityksiä ja ajoneuvoliikennettä. Uusi järjestelmä edistää tarjottavan palvelun turvallisuutta entisestään ja mahdollistaa kapasiteetin lisäämisen Helsinki-Vantaalla. Lisäksi vuoden aikana valmisteltiin koko Suomen kattavan tutkaesitysjärjestelmän päivittämistä 2012, minkä jälkeen kaikissa Finavian ilmaliikennepalveluyksiköissä on käytössä yhtenäinen tutkavalvontajärjestelmä. Uusi tutkaesitysjärjestelmä mahdollistaa nykyistä tehokkaamman lentojen suunnittelun sekä varoittaa aiempaa monipuolisemmin mahdollisista ongelmaja vaaratilanteista. Vuonna 2012 Finavia keskittyy lennonvarmistusliiketoiminnassa erityisesti turvallisuus- ja täsmällisyystavoitteiden täyttämiseen, NEFAB-yhteistyön toteuttamiseen sekä osallistuu SESAR-hankkeisiin. Lisäksi lentosään havaintopalvelut siirtyvät Ilmatieteen laitokselle kesäkuussa 2012. 37 Lennonvarmistus Lennonvarmistuksen toiminnan tavoite on lentomatkustajien turvallisuus: lentokoneet eivät saa maassa eivätkä ilmassa joutua liian lähelle toisiaan tai lentoasemalla liikkuvia ajoneuvoja. Lennonvarmistuksen tehtävänä on myös sujuvoittaa lentoja niin, että lentokoneet pääsevät lähtemään ja laskeutumaan ajallaan sekä lentämään mahdollisimman suoraa reittiä. Lennonvarmistuksen parissa Finaviassa työskentelee noin 500 työntekijää. 38 5 39 liiketoimintakatsaus kiinteistöliiketoiminta Uusia toimitila ratkaisuja lentoliikenteen palveluketjulle Finavian kiinteistöliiketoiminnasta vastaa Lentoasemakiinteistöt Oyj (LAK), joka on Finavian omistama kiinteistösijoitusyhtiö. LAK vuokraa lentoasemilla ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevista rakennuksista toimitiloja lentoliikenteen palveluketjuun kuuluvien yritysten ja lentoaseman läheisyy- Vuonna 2011 valmistui HelsinkiVantaan Hilton-hotellin laajennus. WTC Helsinki Airport -toimistokokonaisuus avattiin ja sen vuokraus eteni hyvin. Kehäradan Aviapolis-aseman ympäristön kehittämistä jatkettiin. destä hyötyvien yritysten tarpeisiin. Finavian operatiiviseen toimintaan liittyvät rakennukset, kuten pysäköintitalot tai terminaalit, omistaa Finavia Oyj. Tällä hetkellä LAK toimii Helsinki-Vantaan ja Turun lentoasemilla. Kiinteistökanta on yhteensä noin 116 000 m2. Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 20,2 prosenttia vuonna 2011 ollen 16,8 miljoonaa euroa (14,0). Liiketulos vahvistui edellisvuoden 6,6 miljoonasta eurosta 12,4 miljoonaan euroon. Tulokseen sisältyy kertaluonteinen erä 7,0 miljoonaa euroa, joka syntyi LAK Oyj:n tekemän kiinteistökaupan myyntivoitosta. Tilojen käyttöaste oli korkeampi kuin toimitilamarkkinoilla keskimäärin. parhaat toimitilaratkaisut lentoasemaympäristössä. Lentoasema-alueella LAK toimii kiinteistöjensä pitkäaikaisena omistajana ja se kehittää uusia lentoasemakokonaisuutta palvelevia rakennuksia, tuotteita ja palveluja. LAK:n vahvuutena on sen kiinteistöjen ainutlaatuisen sijainnin lisäksi lentoliikenteen palveluketjun asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja lentoaseman toimintaan liittyvä osaaminen. LAK:n asiakaskunta muodostuu pääosin lentoliikenteeseen liittyvistä asiakkaista, lentoyhtiöistä, logistiikasta sekä lentoyhtiöitä palvelevista tahoista. Tavoitteena on jatkossa hakea kasvua myös muista, välittömästi lentoliikenteeseen liittymättömistä asiakkuuksista. Kilpailuetuna lentoasematoiminnan osaaminen Uusia konsepteja HelsinkiVantaalle LAK tukee asiakkaiden liiketoimintaa, lentoasemien palvelutarjontaa sekä Finavian strategian toteuttamista tarjoamalla Esimerkkejä lentoasemakokonaisuutta tukevista palveluista ovat Hilton Helsinki Airport -hotelli sekä WTC-toimistokoko- 40 naisuus Helsinki-Vantaalla. Tavoitteena on ollut tuoda lentoasemalle sellaiset brändit ja konseptit, jotka parhaalla mahdollisella tavalla sopivat lentoasemaympäristöön. Toukokuussa 2011 valmistui Hilton-hotellin laajennus, joka kasvatti hotellin kapasiteettia noin 80 huoneella ja noin 400 neliömetrin kokous- ja ravintolatilalla. Hilton-hotelli on uudistuksen jälkeen Vantaan suurin hotelli. Laajennuksen käyttöaste oli vuoden aikana arvioitua korkeampi, mikä vaikutti myönteisesti kiinteistöliiketoiminnan liikevaihtoon ja tulokseen. Vuoden alussa LAK avasi HelsinkiVantaan lentoasemalla uuden World Trade Center -toimistokokonaisuuden, joka sijaitsee terminaali 2:n ja Hilton-hotellin välittömässä läheisyydessä. Aiemmin vuokrattavia toimistotiloja ei ole juurikaan ollut saatavilla näin lähellä terminaaleja. WTC-konseptin mukaisia tiloja on saatavilla toimistohotellin yksittäisistä huoneista laajoihin, joustavasti toteutettaviin kokonaisuuksiin. WTC:n vuokraus eteni vuoden aikana erittäin hyvin, mikä kasvattaa kiinteistöliiketoiminnan liikevaihtoa jatkossa. Kiinteistökehitys keskittyy Aviapoliksen alueeseen Vuokrausliiketoiminnan lisäksi LAK toimii kiinteistökehittäjänä Finavia-konsernin omistamilla maa-alueilla, joita ei tarvita lentoasemien käyttöön. Merkittävin kohteista on Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitseva Aviapolis-alue, joka on pääkaupunkiseudun mittakaavassa erittäin merkittävä aluekehityshanke. LAK omistaa noin 15 hehtaarin maa-alueen tulevan Kehäradan Aviapolis-aseman ympärillä, ja alueen kehittämistä jatkettiin LAKn johdolla vuoden aikana. Tavoitteena on, että Kehäradan valmistuessa arviolta vuonna 2014 Aviapolis-aseman uloskäyntien yhteydessä olevat ensimmäiset rakennukset olisivat valmiit. Asiakastyytyväisyys korkealla LAK toimii aktiivisena omistajana tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa, mikä heijastuu myös korkeana asiakastyytyväisyytenä. KTI Kiinteistötieto Oy:n vuoden 2011 asiakastyytyväisyysvertailussa LAK säilytti 17 kiinteistöalan toimijan joukossa ykkössijan asiakkaiden kokonaistyytyväisyydessä vuokranantajaan. LAK : n asiakastyytyväisyys 5 4 3 2 1 0 2007 2008 2009 2010 2011 lähde : KTI Kiinteistötieto Oy: n asiakastyytyväisyysvertailu 2011 ( asteikko 0-5 ) 41 liiketoimintakatsaus airpro - liiketoiminta Palveluja koko lentoasema verkostolle Airpro Oy on Finavian kokonaan omistama tytäryhtiö, joka yhdessä omistamansa RTG Ground Handling Oy:n kanssa tarjoaa lentoliikenteen palveluita Finavian kaikilla lentoasemilla. Airpro Oy yhdessä RTG Ground Handling Oy:n kanssa muodostaa Airpro-konsernin. Vuosi 2011 oli toiminnan kasvun myötä Airprolle taloudellisesti menestyksekäs. Airpro-konsernin liiketoiminta-alueet ovat Handling, joka tarjoaa lentoliikenteen maapalveluita, Security eli turvatarkastuspalvelut sekä Airport Services, joka tarjoaa erilaisia palveluita lentoasemilla. Airpron pääasiakkaita ovat lentoyhtiöt, lentomatkustajat sekä Finavian lentoasemat. Vuonna 2011 Airpro-konsernin liikevaihto oli 53,6 miljoonaa euroa (42,4), missä oli kasvua 26,4 prosenttia. Liikevaihdon kasvua selittää Airpron huolehtimien lentojen lisääntyminen vuonna 2011 tehdyn RTG Ground Handling -yritysoston lisäksi. Liiketulos heikentyi ja oli -0,5 miljoonaa euroa (3,5). Liiketoiminnan palveluksessa on yhteensä 960 lentoasemapalveluiden ammattilaista. 42 Monipuolisia palveluita lentoliikenteelle Airpro tuottaa palveluja koko lentoasemaverkostossa Airpro tarjoaa lentoyhtiöiden tarvitsemia maapalveluja lähes kaikilla lentoasemilla Suomessa ja näin omalta osaltaan varmistaa koko maan kattavan lentoasemaverkoston palvelukykyisyyden. Osana tätä tehtävää Airpro tuottaa maapalvelut Lapin lentoasemien talvisesongin aikana. Lisäksi Airpro tuottaa Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoasemien kakkosterminaaleissa tarjottavat halpalentoyhtiöiden reittilentojen palvelut. Turvatarkastuksen kehittämisessä Airpro toimii läheisessä yhteistyössä muiden finavialaisten kanssa. Etenkin Helsinki-Vantaan vaihtomatkustajien turvatarkastuspalvelut ovat Finavian kannalta strategisesti tärkeitä palveluita: asiakaskokemuksen ja turvatarkastuksen sujuvuuden merkitys korostuu, mihin panostettiin vuonna 2011 merkittävästi. Lentoasemapalvelut kattavat useita erilaisia palveluja: Airpro huolehtii lentoyhtiöiden puolesta jälkeenjääneiden matkalaukkujen kuljetuksesta matkustajille sekä asematason linja-autokuljetuksista. Lentoyhtiöiden tarpeisiin Airpro tarjoaa matkustamohenkilöstöä. Palveluiden kannattavuus perustuu pitkälti henkilöstön kykyyn tehdä monipuolisesti lentoaseman eri tehtäviä. Airpron tavoitteena on kehittyä omalla toimialueellaan Suomen johtavaksi palveluyritykseksi. Finavian kannalta on keskeistä, että sillä on oma muun muassa maapalveluja tuottava yhtiö, joka voi tarjota palveluja koko lentoasemaverkostossa. Airpro tuottaakin Suomessa alan toimijoista palveluja maantieteellisesti laajimmin ja tukee siten omalla toiminnallaan lentoliikenteen säilymistä mahdollisimman monella lentoasemaverkoston lentoasemalla. Vuoden 2011 aikana Airpron lentoasemien toimintaorganisaatiota uudistettiin. Lisäksi moniosaajuuteen perustuvaa toimintamallia kehitettiin edelleen. 43 Sujuvat liikennealueet Finavian lentoasemien kiitotiet ovat kesäkelissä kaikissa olosuhteissa. Runsaslumisina talvinakin Finavian ammattilaisten snowhow’n avulla kiitotiet pidetään huippukunnossa. Suurin osa lentokoneista pysäköidään Helsinki-Vantaalla pysäköintisiltoihin, mutta matkustajia palvellaan myös asematason bussikuljetuksin. 44 6 45 vastuullisuus tapamme toimia Vastuullista yritystoimintaa Finavia pyrkii vastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan. Lähtökohtana on missiomme: luomme ja ylläpidämme edellytyksiä suomalaisten liikkumiselle ja suomalaisten alueiden sekä yhteiskunnan kilpailukyvylle ja kansainvälisyydelle. Pyrimme täyttämään tehtävämme taloudellisesti tehokkaalla, asiakaslähtöisellä ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla. Keskiössä on turvallisuus, sillä se on sekä lentoliikenteen että Finavian liiketoiminnan elinehto. Finavia on Suomen valtion omistama osakeyhtiö, jonka toiminnalla on laajat vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan. Lentoliikenne on tärkeä osa maan liikennejärjestelmää, ja kattava lentoasemaverkostomme mahdollistaa nopeat yhteydet kaikkialle Suomeen ja Suomesta maailmalle. Huolehdimme siitä, että toimintamme on taloudellisesti kestävää ja kannattavaa. Pyrimme minimoimaan toiminnastamme aiheutuvat ympäristövaikutukset ja kerromme niistä avoimesti kaikille sidosryhmillemme. Haluamme myös olla hyvä työnantaja henkilöstöllemme ja luotettava kumppani sidosryhmillemme. 46 Finavian tavoite on olla vastuullinen, luotettava ja suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta edistävä yhtiö. Ehtona on toimintamme riittävä kannattavuus, joka turvaa sen jatkuvuuden ja liiketoimintamme kehittämisen. Yritysvastuun johtaminen, viestintä ja raportointi Finavian vastuullisesta toiminnasta vastaa yhtiön toimitusjohtaja johtoryhmän tukemana. Yritysvastuuraportoinnin eri osa-alueista vastaavat Finaviassa ympäristöyksikkö, talousyksikkö ja henkilöstöyksikkö. Yritysvastuuseen liittyvää raportointia ja siihen liittyvää viestintää koordinoi viestintäyksikkö. Vastuullisuuteen liittyvät käytännön kysymykset koskettavat jokaista Finavian työntekijää. Tämän vuosikertomuksen vastuullisuusosiossa on käytetty soveltuvin osin apuna Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeistoa eli yritysvastuun raportointisuosituksia. Lisäksi vuosikertomuksessa on huomioitu Suomen valtion omistajapolitiikkaa koskeva valtioneuvoston periaatepäätös sekä sen vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuu- raportoinnille. Vastuullisuusosion tiedot kattavat Finavia-konsernin. Osa tiedoista kattaa vain Finavia Oyj:n, jolloin tästä on erikseen mainittu. Yritysvastuuta tarkastellaan yleensä taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun näkökulmista, ja Finavian vuosikertomus kattaa kaikki nämä kolme näkökulmaa. Finavialla on erittäin tärkeä yhteiskunnallinen rooli: yhtiö ylläpitää koko Suomen kattavaa lentoasemaverkostoa. Lentoyhteydet ovat elintärkeitä suomalaisen yhteiskunnan ja liike-elämän toimivuuden kannalta. Siksi yhteiskunnallinen vastuu on nostettu vuosikertomuksessa omaksi osiokseen. Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy on tarkastanut raportoinnin vastaavuuden GRI-ohjeistoon ja vahvistaa Finavian itsearvioinnin, että vuosikertomuksen 2011 vastuullisuustiedot ja ympäristöraportti 2011 yhdessä täyttävät GRI 3.1 -ohjeiston sovellustason C vaatimukset. GRI-sisältöindeksi 2011 on esitetty vuosikertomuksen sivuilla 60−62. 47 vastuullisuus yhteiskunnallinen vastuu Kattavien yhteyksien ylläpitäjä Finavian tärkein tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa on ylläpitää koko maan kattavaa 25 lentoaseman verkostoa ja mahdollistaa siten toimivat lentoyhteydet. Lisäksi yhtiöllä on merkittävä rooli työllistäjänä, verojen maksajana ja palvelujen ostajana. Ivalo Enontekiö Kittilä Suomen valtiolla on Finavialle omistajana yhteiskunnallisia tavoitteita, jotka liittyvät yhtiölle määriteltyihin erityistehtäviin. Niitä ovat koko maan kattavan lentoasemaverkoston ylläpito, turvallisesti toimivan lentoliikenteen mahdollistaminen sekä valtionilmailuun ja pelastuspalveluun liittyvät tehtävät. Finavian toimintaa ohjataan taloudellisin perustein, mutta omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen. Tuloksen saavuttamista arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, miten yhtiö täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä. Rovaniemi Kemi-Tornio Oulu Kajaani Kokkola-Pietarsaari Vaasa Lentoasemaverkostoa ylläpidetään päälentoaseman tuloilla Hyvien yhteyksien ylläpito eri puolille Suomea on elintärkeää yhteiskunnan yleisen toimivuuden kannalta. Myös suomalainen liike-elämä tarvitsee nopeita ja turvallisia liikenneyhteyksiä, joiden oleellinen osa on toimiva lentoliikenne. Kattava lentoasemaverkosto takaa paitsi hyvät yhteydet eri puolille Suomea, myös nopeat yhteydet meiltä maailmalle. Helsinki-Vantaalla on 48 Kuusamo Kauhava Kuopio Joensuu Varkaus Jyväskylä Halli-Kuorevesi Pori Tampere-Pirkkala Savonlinna Lappeenranta Utti Maarianhamina Turku Helsinki-Vantaa Helsinki-Malmi Case: Aviapolis AVIAPOLIKSELLA KESKEINEN MERKITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLE Aviapolis on Helsinki-Vantaan ympärille muodostunut Suomen nopeimmin kasvava yrityskeskittymä. Se on myös 42 neliökilometrin laajuinen Vantaan kaupungin suuralue, johon kuuluu yhteensä kuusi kaupunginosaa. Aviapolis edustaa niin kutsuttua Aerotropolis-kehitystrendiä, joka valtaa alaa eri puolilla maailmaa. Se tarkoittaa, että lentoasemien yhteyteen nousee kokonaisia uuden ajan kaupunkeja monipuolisine toimintoineen ja rakenteineen, jotka toimivat varsinaista kaupunkia paljon laajemman maantieteellisen alueen talouden moottorina. Vantaan kaupungin, Finavian, muiden yritysten ja maanomistajien sekä kasvava merkitys erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä maailmanluokan vaihtoasemana. Suomessa koko maan kattavan lentoasemaverkoston ylläpito rahoitetaan osittain päälentoasema Helsinki-Vantaan tuotoilla. Finavian erityistehtävän mukaisesti jokainen lentoasema, jonne on säännöllistä reittiliikennettä, pidetään toiminnassa kannattavuusnäkökulmasta huolimatta. Hyvinvointia sidosryhmille Finavian toiminta tuottaa suoraa tai välillistä hyvinvointia lukuisille eri sidosryhmille. Pääasiakkaitamme ovat lentoyhtiöt, joiden toimintakenttä muuttuu tällä hetkellä nopeasti johtuen muun muassa lentoyhtiöiden välisestä hintakilpailusta ja kustannusten nopeasta kasvusta. Finavia pyrkiikin omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että yhti- sijoittajien yhteinen hanke käynnistyi 2000-luvun alussa. Aviapoliksen kehitys hyödyttääkin monia eri tahoja. Menestyksen ytimessä ovat Suomen ainoa kansainvälinen lentoasema, Kehä III, vuonna 2014 avattava Kehärata sekä raideyhteys Pietariin. Alueen työpaikkojen määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 25 000:sta noin 37 000:een. Työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan huimasti myös tulevina vuosikymmeninä. Esimerkiksi Vantaalle vuosina 2000−2010 syntyneistä työpaikoista 62 prosenttia syntyi lentoaseman ympäristöön. Myös alueen asukasmäärä on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja on nyt 16 000 asukasta. Asukas- öiden toimintamahdollisuudet säilyisivät hyvinä myös tulevaisuudessa. Muita keskeisiä sidosryhmiämme ovat lentomatkustajat, lentoyhtiöitä palvelevat yritykset, kuntien ja valtion viranomaiset, lentoasemien lähistöllä asuvat ihmiset sekä rahoittajamme. Sen lisäksi, että toimintamme ja lentoasemaverkostomme vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja sen toimivuuteen, yksittäisillä lentoasemilla on merkittävä vaikutus oman alueensa hyvinvointiin. Lentoasema työllistää ihmisiä, tuo kunnalle verotuloja, edesauttaa elinvoimaista matkailuelinkeinoa sekä edistää seutukunnan kehittymistä. määrän ennustetaan yltävän 30 000 asukkaaseen noin vuonna 2030. Aviapolis-alueella rakennetaan ahkerasti. Vuonna 2000 alueella oli yhteensä 1,5 miljoonaa rakennettua neliömetriä, mutta nyt määrä on jo 3,3 miljoonaa neliömetriä. Vuonna 2030 vastaavan luvun ennakoidaan olevan yhteensä 7 miljoonaa neliömetriä. Alueen kehityksen puolesta puhuvat myös jatkuvasti kasvavat lentomatkustajamäärät. Vuonna 2000 lentomatkustajia oli 10 miljoonaa, vuonna 2010 yhteensä 13 miljoonaa ja vuonna 2011 lähes 15 miljoonaa. Vuonna 2030 matkustajia arvioidaan kulkevan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta jo yhteensä 23 miljoonaa. paikoille ja koko ilmatilaan. Finavia tarjoaa Puolustusvoimille lentoasemien ylläpitoon ja ilmatilan hallintaan liittyviä palveluita. Finavia tekee yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa tukemalla sitä sotilaallisiin poikkeustilanteisiin varautumisessa ja tuottaa palveluita ilmavoimien erityistarpeisiin kolmella sotilaslentokentällä sekä neljällä lentokentällä, joissa on sekä siviili- että sotilaslentotoimintaa. Palvelut tuotetaan Finavian yleisten palveluehtojen mukaisesti. Yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa Puolustusvoimien lentotoiminta suuntautuu koko valtakunnan alueelle kaikille lento49 vastuullisuus taloudellinen vastuu Kannattavuus on toiminnan edellytys Finavia ylläpitää ja huolehtii Suomen lentoasemaverkostosta siten, että sen toiminta on taloudellisesti vastuullista ja mahdollistaa yhtiön toiminnan jatkuvuuden. Finavian tytäryhtiöt tuottavat lentoyhtiöille ja niiden asiakkaille täydentäviä palveluita. Valtionyhtiönä Finaviassa korostuu toiminnan kannattava kasvu ja erityistehtävän hoitaminen avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Pyrimme pitkäjänteisesti kustannustehokkuuteen ja toimintamme tuottavuuden parantamiseen säilyttääksemme asemamme hintakilpailussa. Kerromme avoimesti siitä mitä teemme, sillä asiakkaidemme tulee tietää mistä maksavat ja sidosryhmiemme on tärkeää ymmärtää toimintamme luonne. Toiminta rahoitetaan palveluiden myynnillä Finavia rahoittaa toimintansa lentoyhtiöille, matkustajille ja alan toimijoille tuottamiensa 50 palvelujen tuotoilla. Lentoyhtiöille suunnatuista palveluista, kuten lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluista, Finavia perii lentoliikennemaksuja, jotka puolestaan jakaantuvat lentokenttämaksuihin ja lennonvarmistuspalveluiden maksuihin. Eurooppalaisessa vertailussa Finavian tuottamien palveluiden hinnat ovat edullisimmasta päästä. Suomen lentoasemaverkoston oleellisin osa on Helsinki-Vantaan lentoasema. Sen tuottamilla tuotoilla, kuten kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla, rahoitetaan osaltaan kaikkia muita Finavian 24 lentoasemaa. Vuonna 2011 Finavian liikennemaksutuotot olivat yhteensä 211,5 miljoonaa euroa. Lisäksi saamme tuloja vuokraamistamme kiinteistöistä sekä muista palveluista. Finavia ei saa tukea Suomen valtiolta tai kunnilta tappiollisten lentoasemien toimintaan. Valtio ja kunnat osallistuvat kuitenkin joissain tapauksissa lentoasemien laajennushankkeisiin rahoittamalla osan investointimenoista. Matkustajamäärien kasvu lisäsi Finavian tuloja Kokonaisuutena vuosi 2011 oli liikenteen näkökulmasta hyvä. Matkustajamäärät kasvoivat 16,1 prosenttia edellisvuodesta, ollen yhteensä 19,1 miljoonaa matkustajaa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 16,5. Kotimaan liikenteessä kasvua oli 22,4 prosenttia, ja matkustajia oli yhteensä 5,5 miljoonaa. Vuonna 2011 Finavia-konsernin liikevaihto oli 364,0 miljoonaa euroa ja tulos 3,2 miljoonaa euroa. Tulosta käytetään lainanhoitokuluihin ja taseen vahvistamiseen. Tilikaudella 2011 Finavia maksoi korkoina ja rahoituskuluina rahoittajilleen yhteensä 7,1 miljoonaa euroa. Suomen valtiolle Finavia ei maksanut rahallista osinkoa vuoden 2010 tuloksesta, mutta luovutti omistamansa IP-Kiinteistö Oy:n osakkeet, joiden arvo oli 11,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 osalta Finavian hallitus on esittänyt, että Finavia luovuttaa pääoman palautuksena Liikenne- ja viestintäministeriölle ja edelleen Ilmatieteenlaitokselle sääha- Toimittajat Aineet ja tarvikkeet 42,0 meur Ulkopuoliset palvelut 48,1 meur Investointitavarat ja -palvelut 43,2 meur suorat taloudelliset vaikutukset Asiakkaat Liikevaihto 364,0 meur FINAVIA-KONSERNI Sijoittajat Korot ja rahoituskulut 7,1 meur Henkilöstö Tehdyt henkilötyövuodet (HTV) 2 267 Palkat ja palkkiot 117,9 meur Eläkekulut 21,5 meur vaintojärjestelmän, jonka arvo on 6 miljoonaa euroa. muihin eurooppalaisiin ja pohjoiseurooppalaisiin lentokenttiin. Lentoasemamaksudirektivi yhdenmukaistaa käytäntöjä Mittavia hankkeita valmistui Vuonna 2011 tuli voimaan uusi lentoasemamaksudirektiivi koskien vuoden 2012 hinnoittelua. Sen tarkoitus on yhdenmukaistaa lentoasemapalveluiden hinnoitteluperiaatteita ja lisätä lentoasemayhtiöiden hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Direktiivi edistää näin lentoasemayhtiöiden välistä kilpailua. Finavia päätti marraskuussa 2011, että lentoliikenteen harjoittajilta perittäviä lentoliikennemaksuja nostetaan 1,6 prosenttia vuoden 2012 alusta lähtien. Korotus pidettiin maltillisena yleisen taloustilanteen heikentymisen ja lentoalan suhdanneherkkyyden takia. Palveluorganisaationa Finavian on tärkeää kyetä reagoimaan muuttuvaan markkinatilanteeseen ja asiakaskysynnän vaihteluihin. Lentoliikennemaksut onkin onnistuttu pitämään matalina suhteessa Finavialla on hallittu investointiohjelma. Se tarkoittaa, että yhtiö kehittää ja laajentaa toimintaansa odotettavien matkustajamäärien ja lentoliikenteen kysynnän mukaan huomioiden yhtiön rahoitusmahdollisuudet. Yhtiö käynnisti vuonna 2003 niin sanotun via Helsinki -investointiohjelman, joka saatiin päätökseen vuonna 2011. Laajennusohjelma sisälsi muun muassa uuden kiitotien, non-Schengen-terminaalin, matkatavaratehtaan, pysäköintitalon ja hotellin rakentamisen. Investointimenot olivat yhteensä lähes 600 miljoonaa euroa ja niillä on mahdollistettu Helsinki-Vantaan matkustajamäärän nykyinen kasvu. Viime vuosina yhtiön investointitaso on 2000-luvun alusta laskenut ja investoinnit painottuvat lähinnä ylläpitoon. Verkoston palvelu- ja turvallisuustason ylläpito sekä lisääntyvät ympäristövaatimukset edellyttävät yhtiöltä noin 40 miljoonan euron investointeja vuosittain. Vuonna 2011 valmistui Helsinki-Vantaan T2-terminaalin saneeraus, joka oli aloitettu vuonna 2008. Lisäksi Helsinki-Vantaalle valmistui uusia kaupallisia tiloja ja vuonna 2008 käyttöönotettuun hotelliin valmistui laajennusosa. Oulussa valmistui terminaalilaajennus, jonka myötä Oulun lentoasema ylsi vuonna 2011 lähes miljoonaan matkustajaan. Finavia on käynnistänyt Tampere-Pirkkalan terminaalin laajennuksen suunnittelun yhteistyössä seutukunnan kanssa. Mikäli lentoasemainfrastruktuuria koskevan rakentamishankkeen rahoittamiseen myönnetään tukea valtion tai kuntien taholta, edellyttää hankkeen käynnistäminen, että EU-komissio hyväksyy sen. Notifiointimenettely asian saattamiseksi komission käsittelyyn käynnistettiin vuonna 2011. Finavia osallistuu vuonna 2010 käynnis- 51 vastuullisuus taloudellinen vastuu Helsinki -Vantaan kansainvälinen kilpailukyky Lentoliikennemaksut vuonna 2011 − Airbus A320 (EUR) 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 ZRH CDG LHR AMS VIE FRA PRG tetyn, Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan Kehäradan rakentamisen rahoittamiseen yhteensä 67,5 miljoonalla eurolla vuosina 2010−2014. Vuoden 2011 loppuun mennessä Finavia on rahoittanut rakentamista noin 10 miljoonalla eurolla. Radan arvioidaan valmistuvan vuonna 2014. Vuonna 2011 investointimenot olivat yhteensä 43,2 miljoonaa euroa (55,3). Vuoden 2012 investointitaso tulee olemaan maltillinen. Merkittäviä laajennuksia ei ole tekeillä. BRU LED ATH CPH WAW LIS OSL DUB odotusten edellyttämällä tavalla. Yhtiön tavoitteena on rahoittaa ylläpitoinvestoinnit tulorahoituksella. Kasvun edellyttämiä laajennusinvestointeja voidaan rahoittaa pitkäaikaisilla lainoilla. Kohtuuhintaisen ARN MAD FCO HEL VNO TLL KEF rahoituksen saamiseksi omavaraisuusaste pidetään 40 prosentissa. Finavia hankkii rahoituksensa markkinoilta. Tällä hetkellä yhtiön suurin rahoittaja on Euroopan Investointipankki. Finavia - KONSERNIn taloudelliset tavoitteet Tavoite Vuonna 2011 Tehokkuus: kilpailukykyiset hinnat eurooppalaisessa vertailussa Euroopan viidenneksi edullisin lentoasemayhtiö 23 päälentoaseman joukossa erilaisia Taloudellisia tavoitteita Tulostaso: riittävä tulorahoitus toiminnan kehittämiseen ja rahoituksen turvaamiseen Tulos oli 3,2 miljoonaa euroa. Tavoitteesta jäätiin selvästi. Finavia asettaa tulos-, tase- ja rahoitustavoitteensa siten, että se pystyy vastaamaan toimintansa jatkuvuudesta ja kehittämisestä lentoturvallisuuden ja asiakkaiden Omavaraisuusaste: 40 prosentin tasolla 44,4 % Erityistehtävien kustannustehokas järjestäminen yhteiskunnalle Lentoasemaverkoston alijäämä pieneni vajaalla miljoonalla eurolla. 52 RIX investoinnit (meur) 120 90 60 30 0 2007 2008 2009 2010 2011 53 vastuullisuus ympäristövastuu Monipuolista ympäristötyötä Finavian tavoite on, että lentoliikenne voidaan hoitaa Suomessa mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Tässä oleellisimpia kysymyksiä ovat kiitoteiden liukkaudentorjunta, lentokoneiden jäänpoistoja esto, tehokas melunhallinta lentoasemien läheisyydessä sekä lentoliikenteen ja lentoasemien energiatehokkuus. Finavian ympäristövastuu kattaa ensi sijassa lentoasemien ympäristövaikutukset. Lisäksi autamme lentoyhtiöitä ja muita ilmailutoimijoita vähentämään ympäristövaikutuksiaan tarjoamalla tehokkaita lennonvarmistuspalveluita, kuten ruuhkatonta ilmatilaa ja joustavia lähestymismenetelmiä, sekä rakentamalla keskitettyjä lentokoneiden jäänpoistopaikkoja. Finavia tekee vuosittain ympäristöraportin sekä paikallisen ympäristöraportin kustakin lentoasemasta. Raporteista löytyvät muun muassa yksityiskohtaiset liikennetilastot, tiedot liukkaudentorjunnassa sekä lentokoneiden jäänestossa käytetyistä aineista sekä ympäristötarkkailutulokset. Tarkentuvat ympäristöluvat edellyttävät enenevän määrän toimenpiteitä lentoasemilla. Koko lentoasemaverkostossa Finavian ympäristötyön tavoite on toteuttaa lentoasemien ympäristölupamääräysten edellyttämät kehitystehtävät määräajassa. Vuoden 2012 tavoitteena on myös päivittää Finavian ympäristöjärjestelmä vastaamaan yhtiön muuttuvaa organisaatiota. 54 Helsinki-Vantaan ympäristölupa luo puitteet tulevaisuuden kehitykselle Lentoasemien toiminta on ympäristöluvanvaraista. Ympäristölupa säätelee ympäristöä kuormittavan toiminnan harjoittamista, ja lentoasemilla siihen vaikuttavat lisäksi useat kansainväliset sekä kansallisen tason ilmailusäädökset. Ympäristöluvassa on laajat määräykset kunkin lentoaseman toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista. Tarkan säätelyn takia lentotoiminta poikkeaa merkittävästi muusta liikenteestä. Etelä-Suomen aluehallintavirasto myönsi Helsinki-Vantaan lentoasemalle ympäristöluvan elokuussa 2011. Lähes neljä vuotta kestänyt lupaprosessi oli avoin ja asukkailla oli mahdollisuus osallistua siihen. Finavia julkaisi sekä lupahakemuksen että siitä annettuihin lausuntoihin laatimansa vastineet verkkosivuillaan. Ympäristölupapäätöksestä on kuitenkin valitettu ja asian käsittely jatkuu Vaasan hallinto-oikeudessa. Päätöksen mukaan Finavian on haettava siihen tarkistusta vuoden 2017 loppuun mennessä. Uusi ympäristölupa edellyttää HelsinkiVantaan yöliikenteen ja melun rajoittamista sekä päästöjen vähentämistä vesiin. Määräysten toimeenpano edellyttää Finavialta useita toimenpiteitä ja investointeja, mutta se ei kuitenkaan ratkaisevasti heikennä Helsinki-Vantaan palvelukykyä tai kehittymistä tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan ympäristöluvan vaatimusten täyttäminen edellyttää Finavialta noin 23−28 miljoonan euron investointeja vuosien 2010−2015 aikana. Melun rajoittamiseksi ympäristölupa edellyttää, että huhtikuusta 2013 alkaen meluisimmat koneet eivät saa lentää öisin kello puoli yhden ja puoli kuuden välillä. Lisäksi lupa asettaa tavoitteita jatkuvan liu’un lähestymisten käytön tehostamiseksi sekä edellyttää melunmittausjärjestelmän laajentamista Nurmijärvellä ja Espoossa. Vesistöpäästöjen vähentämisen osalta merkittävä ympäristöluvan vaatimus on toisen keskitetyn jäänpoistopaikan rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Jäänpoistopaikka saatiin käyttöön vuoden 2011 aikana. Vuonna 2011 ympäristöluvan saivat myös Enontekiön, Rovaniemen ja Kemi-Tornion lentoasemat. Ympäristölupa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä viidellätoista Finavian 25 lentoasemasta. Eräiltä lentoasemilta ei vaadita ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, sillä lentoasemat ovat sijainneet samoilla paikoilla pitkään, ympäristövaikutukset ovat hallinnassa ja aiemman lainsäädännön mukaiset luvat on katsottu riittäväksi. Osa asemista odottaa edelleen ELY-keskuksen päätöstä luvittamistarpeesta. Lapland Airports ja HelsinkiVantaa mukaan kansainväliseen hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmaan Finavian Energia- ja ilmasto-ohjelma käynnistyi vuonna 2007, ja sen tavoitteena on energiatehokkuuden kokonaisvaltainen parantaminen. Vuonna 2011 Finavia jatkoi ohjelman mukaisia lentoasemien energiakatselmuksia sekä kehitti energian kulutustietojen seurantaa. Lisäksi Finavia laski ilmasto-ohjelman puitteissa yksityiskohtaisen hiilijalanjäljen seitsemästä lentoasemasta: Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja Lapland Airportsin asemista, joita ovat Enontekiön, Kittilän, Ivalon, Rovaniemen, Kemi-Tornion ja Kuusamon lentoasemat. Vuoden 2011 merkittävin ympäristöinvestointi oli HelsinkiVantaan toinen etäjäänpoistopaikka. Laskennan myötä Helsinki-Vantaa ja Lapland Airports hyväksyttiin joulukuussa 2011 mukaan kansainväliseen lentoasemien hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmaan Airport Carbon Accreditation, Helsinki-Vantaa tasolle ”Mapping” ja Lapland Airports tasolle ”Reduction”. Ohjelman tavoitteet ovat yhteneväiset Finavian omien ympäristötavoitteiden kanssa. ACI Europen julkaisemaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmaan oli vuoden 2011 loppuun mennessä hyväksytty Euroopassa yhteensä 47 lentoasemaa. Airport Carbon Accreditationin taso ”Mapping” edellyttää lentoasemilta ulkoisen todentajan varmistamaa hiilijalanjäljen laskemista vuosittain ja jatkotasoilla myös jokavuotista hiilidioksidipäästöjen vähen- tämistä. Finavia on tehnyt työtä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi jo pitkään, ja yhtiö tutkii mahdollisuutta olla kokonaisuudessaan hiilineutraali vuonna 2014. finavia oyJ:n oman toiminnan CO2 päästöt Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuva KOKONAISHAPEN kulutus ja typpikuormitus sähköntuotannon päästö 194 kg / mwh Helsinki-Vantaalla käyttöön uusi etäjäänpoistopaikka Finavia huolehtii kiitoteiden liukkaudentorjunnasta kaikilla lentoasemillaan ja pyrkii minimoimaan siitä aiheutuvan ympäristökuormituksen. Käytettävät aineet eivät ole haitalliseksi luokiteltuja, mutta ne aiheuttavat vesistökuormitusta lisäämällä hapenkulutusta. Lähes kaikilla Finavian lentoasemilla tarkkaillaan pinta- ja pohjavesiä. Liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, kuten harjausta ja aurausta. Lisäksi kiitotien pintaan (t) (t) 45 000 1 000 35 000 800 30 000 25 000 600 20 000 400 15 000 10 000 Jäänesto- ja poistoaineiden keräystä tehostetaan jatkuvasti 200 5000 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2007 2008 2009 2010 sähkön hankinta Kokonaishapenkulutus ( TOD ) lämmön hankinta Typpikuormitus ( N ) ajoneuvot muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivassa liukkaudentorjunnassa hyödynnetään sulatusaineita. Lentoasemilla käytettävät aineet perustuvat muurahaistai etikkahappoon eivätkä sisällä typpeä tai muita ravinteita. Ne hajoavat tehokkaasti kuluttaen vähän happea vesissä. Lentoyhtiöt järjestävät koneidensa jäänpoiston ja -eston. Käsittelyssä käytetään propyleeniglykolia, joka ei ole haitalliseksi luokiteltu, mutta kuluttaa vesistöissä enemmän happea kuin liukkaudentorjuntaaineet. Lentoasemien pitäjänä Finavia pyrkii ohjaamaan käsittelyjä tekeviä yhtiöitä ympäristölle aiheutuvien haittojen vähentämisessä. Yhtiöitä muun muassa kannustetaan käyttämään lentokoneiden irtolumen poistossa uusia mekaanisia keinoja, kuten paineilmapuhallusta, glykolinesteen sijaan. Helsinki-Vantaalla lentokoneiden jäänpoisto ja -estokäsittelyt suoritetaan enenevässä määrin etäjäänpoistopaikoilla. Alueet on suunniteltu helpottamaan jäänpoisto- ja jäänestoaineiden talteenkeräystä, mistä Finavia vastaa. Helsinki-Vantaalla käytössä on yhteensä neljä glykolipitoisten lumien keräilypaikkaa. Niistä uusin rakennettiin osana kiitotie 1:llä joulukuussa 2011 avattua toista etäjäänpoistopaikkaa. Finavia investoi tähän toiseen etäjäänpoistopaikkaan yhteensä 14 miljoonaa euroa vuosien 2010−2014 aikana. 2011 Kun lentokoneita käsitellään glykolilla jäänpoiston ja -eston yhteydessä, propyleeniglykolipitoista nestettä kertyy asematasolle koneen alle. Monilla Finavian lentoasemista nestettä kerätään asematasoilta harjaimu55 vastuullisuus ympäristövastuu riautojen avulla ja toimitetaan jätevedenkäsittelylaitokselle. Pienillä lentoasemilla, joilla kerääminen ei ole tarkoituksenmukaista järjestää, glykoli päätyy lumien varastoalueille tai valumavesien mukana pintavesiin. Finavia pyrkii jatkuvasti parantamaan glykolin keräysmenetelmiään, ja vuonna 2010 alkanut lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestotoiminnassa syntyvien glykolipäästöjen hallinnan suunnittelutyö jatkuu edelleen. Finavialla on jäänpoistostrategia, jonka tavoitteena on minimoida ympäristöön pääsevien lentokoneiden jäänpoistoja estoaineiden määrä. Strategian jalkauttamista pienillekin lentoasemille jatketaan vuonna 2012. Tavoitteena on muun muassa käsittelypaikkojen pienentäminen ja lumien varastointi siten, että sulamisvedet eivät ohjaudu välittömästi pintavesiin. Lisäksi Finavian tavoitteena on saneerata paloharjoitusalueet kolmella lentoasemalla. Liikennevirasto havaitsi rakenteilla olevan Kehäradan tunnelityömaalla vuonna 2010 bakteerikasvustoa, joka voi liittyä lentoaseman pitkän aikavälin toimintaan. Finavia on toimittanut rakentamisprojektille kaikki tietonsa asian jatkoselvittämistä varten. Helsinki -Vantaan lentokonemelualue, L den > 55 dB* Merkittävimmät ympäristöinvestoinnit vuonna 2011, meur Jatkuvan liu’un menetelmä vähentää lentokoneiden melua Lentotoiminnan tärkein prioriteetti on aina turvallisuus, mutta myös lentokonemeluun on mahdollista vaikuttaa. Finavia voi vaikuttaa meluun kiitoteiden käyttötapojen ja lentoreittien suunnittelulla, minkä avulla Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. pyritään kiertämään tiheät asuntoalueet. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset ohjataan niille kiitoteille, joille se on melunhallinnan kannalta edullisinta turvallisuus huomioon ottaen. Asutuksen tiivistyminen erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä kuitenkin vähentää Finavian käytössä olevia keinoja melunhallintaan. ALUE, km2 ASUKKAITA Etäjäänpoistopaikka R8, Helsinki-Vantaa 9,3 1990 165 97 000 Muu vesiensuojelun kehittäminen, Helsinki-Vantaa 0,3 0,2 1998 135 45 000 Melunseurantajärjestelmä, Helsinki-Vantaa 2009 56 12 000 Liukkaudentorjunta-aineiden varastointi, useita lentoasemia 0,1 2010 58 13 000 Polttonesteiden jakelualueet, Kuopio ja Kemi-Tornio 0,3 2011 64 14 000 Yhteensä * Lentokonemelun kuvaamisessa käytetty tunnusluku Lden on selitetty tarkemmin Finavian ympäristöraportin sivulla 25. 56 10,2 Energiatehokkuuden parantaminen 0,1 Yhteensä 0,1 Lentokonemelua vähentää myös lentokoneiden laskeutumisessa käytettävä jatkuvan liu’un menetelmä, mikä lisäksi pienentää lähestymisvaiheen hiilidioksidipäästöjä 10−30 prosenttia. Vuonna 2011 Helsinki-Vantaan laskeutumisista 55 prosenttia oli näitä niin kutsuttuja vihreitä laskeutumisia, mikä on kansainvälisesti katsottuna hyvällä tasolla. Pienten lentoasemien vapaassa ilmatilassa lentäjillä on pääsääntöisesti mahdollisuus jatkuvan liu’un toteuttamiseen. Lennonvarmistusliiketoiminnassa tavoitteena on parantaa jatkuvan liu’un lähestymisten toteumaa, erityisesti Helsinki-Vantaalla. Finavia ottaa keväällä 2012 käyttöön Helsinki-Vantaan uusitun lentokoneiden melun ja reittien seurantajärjestelmän. Ympäristölupapäätöksen mukaisesti mittausverkostoa laajennetaan kahdella uudella mittausasemalla, jotka rakennetaan Espooseen ja Nurmijärvelle. Uudistetussa järjestelmässä lentokoneiden reittejä ja melunmittaustuloksia on mahdollista seurata myös internetissä. Lisäksi vuonna 2012 laaditaan laaja suunnitteluhanke liittyen Helsinki-Vantaan lähestymisten melunhallintaan päälentoaseman tuoreen ympäristöluvan mukaisesti. määrä oli 77 tonnia, hyötyjätteen 1 521 tonnia ja sekajätteen 1 573 tonnia. Edellisvuoteen verrattuna jätteiden kokonaismäärä pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla matkustajamäärän tuntuvasta kasvusta huolimatta. jätteistä puolet hyötykäyttöön Lentoasemilla syntyvän sekajätteen määrää pyritään vähentämään muun muassa järjestämällä matkustajille jätteiden lajittelumahdollisuus. Vuonna 2011 ongelmajätteen 57 vastuullisuus sosiaalinen vastuu Huolehdimme ihmisistä Finavian sosiaalinen vastuu kohdistuu kaikkiin niihin sidosryhmiin, joiden kanssa toimimme. Haluamme olla vakaa ja turvallinen työnantaja sekä luotettava palveluntarjoaja ja yhteistyökumppani. Finavia-konserni työllistää 3 000 ihmistä ympäri Suomen, minkä lisäksi teemme yhteistyötä noin 4 000 kumppaniyrityksen kanssa. Finavian lentoasemilla työskentelee koko- tai osa-aikaisesti yhteensä noin 20 000 eri yritysten työntekijää. Asiakkaillemme tarjoamme kattavan, toimivan ja turvallisen lentokenttäverkoston palveluineen. rataan erilaisin mittarein. Vuonna 2011 henkilöstöstrategiaa toteutettiin erityisesti Henkilöstötavoitteet tutuiksi -messutapahtumien muodossa, joita järjestettiin kevään ja syksyn aikana kaikilla lentoasemilla. Tavoitteena oli, että kaikki finavialaiset tutustuvat henkilöstöstrategian tavoitteisiin. Messuilla työntekijät pääsivät keskustelemaan kasvotusten muun muassa henkilöstön kehittäjän, henkilöstöjohtajan ja työhyvinvointipäällikön kanssa. Messuilla perehdyttiin myös Finavian vuonna 2010 uudistettuihin eettisiin periaatteisiin. Vuonna 2012 henkilöstöstrategian jalkauttamisessa painottuvat erityisesti johtamiseen, esimiestyöhön ja osaamiseen liittyvät asiat. työ jatkuu vuonna 2012. Talouden piristyminen, joka näkyi matkustajamäärien kasvuna ja lukuisina uusina lentoreitteinä, vaikutti henkilöstöön myönteisellä tavalla. Vuoteen mahtui kuitenkin myös epävarmuuden tuulia. Näitä olivat Finavian johdossa kesällä ja syksyllä tapahtuneet muutokset sekä loppuvuodesta heikentyneet taloudelliset näkymät. Sairauspoissaolot vähentyivät selvästi Vuosi 2011 oli finavialaisille taantumasta toipumisen vuosi. Panostimme paljon resursseja työhyvinvoinnin kehittämiseen, ja Finaviassa on tehty pitkäjänteistä työtä henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Vuoden 2011 sairauspoissaoloprosentti oli 3,7 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi ja 1,0 prosenttiyksikköä parempi kuin palvelusektorilla yleisesti. Esimiehiä on koulutettu käymään keskusteluja usein sairaana olevien alaistensa kanssa ja näin seuraamaan heidän hyvinvointiaan. finavia - konsernin työntekijät tapaturmat finavia oyj : ssä poissaolopäivät finavia oyj : ssä 3 500 120 30 3 000 100 25 80 20 60 15 Henkilöstötavoitteet tutuiksi Finavian vuoden 2010 lopulla hyväksytyn henkilöstöstrategian tavoite on, että yhtiössä on hyvä tehdä töitä ja että jokainen finavialainen tuntee omat vastuunsa ja tavoitteensa. Strategian toteutumista seu- Takana tapahtumarikas vuosi (1 000) 787 743 723 2 500 2 000 0 2009 2010 2011 2009 2010 Sairaudesta aiheutuneet poissaolokalenteripäivät Työtapaturmasta aiheutuneet poissaolokalenteripäivät 58 827 0 21 904 2011 Finavia-konsernin muodostavat Finavia Oyj ja sen tytäryhtiöt. 5 1 186 vakinaiset 2010 20 24 359 2009 määräaikaiset 10 1 010 0 40 27 451 500 88 2 214 2 195 1 996 1 000 88 106 1 500 2011 Työpaikalla aiheutuneita kuolemantapauksia ei sattunut vuosien 2009−2011 aikana. Vuonna 2011 finavialaisilla oli yhteensä 5 976 koulutuspäivää. Niistä 1 278 oli naisten ja 4 698 miesten koulutuspäiviä. Osuudet ovat linjassa Finavia Oyj:n henkilöstön sukupuolijakauman kanssa. Vuosien 2009−2011 aikana miesten koulutuspäivien määrä on keskimäärin hieman laskenut ja naisten koulutuspäivien määrä noussut. Finaviassa käydään säännöllisiä kehityskeskusteluja; vuonna 2011 sen kävi 86 prosenttia henkilöstöstämme. Finavialaisilla on paljon mahdollisuuksia kehittymiseen ja erilaisiin työtehtäviin. Tarpeen vaatiessa työntekijälle tarjotaan mahdollisuus siirtyä talon sisällä toisentyyppisiin tehtäviin. Vuonna 2011 tämän mahdollisuuden hyödynsi 22 finavialaista. Työntekijämme lentoasemilla ovat moniosaajia. Lentoasemalla sama henkilö tekee päivän aikana useita erilaisia tehtäviä. Moniosaajakonseptia hyödynnetään erityisesti maakuntalentoasemilla. finavialaista bloggaa säännöllisesti suhteestaan terveyteen ja hyvinvointiin. Monipuolisia työhyvinvointihankkeita Tavoitteena tasa-arvo Työhyvinvoinnin parantamiseksi ja ylläpitämiseksi käynnistettiin vuonna 2011 useita hankkeita. Niiden joukossa ovat muun muassa keväällä käynnistynyt kaikille finavialaisille suunnattu Kunto Nousuun -hyvinvointivalmennus ja sen jatkona syksyllä aloitettu ravitsemusvalmennus. Kuntoilu- ja hyvinvointipanostus näkyi myös intranetissä, jossa avattiin virtuaalinen kuntopäiväkirja finavialaisten käyttöön. Marraskuussa Finavia lahjoitti jokaisesta päiväkirjaan merkitystä 35 minuutin liikuntasuorituksesta yhden euron Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. Lopullinen lahjoitussumma oli 5 091 euroa. Kunnosta huolehtimiseen aktivoi myös marraskuun alussa käynnistynyt ”Kunnon blogi”, jossa kuusi eri Finavia Oyj : n koulutuspäivät 20 211 23 470 43 624 Finavian tasa-arvosuunnitelma päivitettiin keväällä 2011. Sen avulla huolehdimme ja seuraamme sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista yhtiössä. Monet Finavian työtehtävistä ovat perinteisesti miesvaltaisia ja niihin hakeutuu edelleen pääosin miehiä. Tämä selittää miesten suuren osuuden yhtiön työntekijöistä. Tasa-arvosuunnitelman mukaisesti Finavian tavoitteena on sukupuolten välinen palkkatasa-arvo. Asiassa on edistytty viime vuosien aikana, ja naisten ja miesten välinen euroero on Finaviassa selvästi pienempi kuin suomalaisissa yrityksissä keskimäärin. Panostamme esimiestaitoihin Esimiehillä on Finaviassa tärkeä rooli päivittäisen toiminnan, työntekijöiden hyvinvoinnin ja koko yhtiön toiminnan kannalta. Heidän osaamiseensa panostetaan aktiivisesti esimerkiksi erilaisten koulutusten muodossa. Vuonna 2012 käynnistyy kolmevuotinen lennonvarmistuksen lähiesimiestoiminnan kehittämishanke. Siihen osallistuvat sekä lennonvarmistuksen johto, lennonjohdon päälliköt että vuoroesimiehet. 2 302 Finavia Oyj : n työntekijät 2011 TYÖNTEKIJÄT UUDET TYÖNTEKIJÄT TYÖNTEKIJÄT UUDET TYÖNTEKIJÄT Miehet 1 290 223 1 308 146 Naiset 518 103 519 28 1 808 326 1 827 174 2 283 Yhteensä Ammattitehtävät johto Asiainhoitajat Päällikkö Asiantuntijat Työnjohto keskiJohto Muut 2010 59 vastuullisuus gri - sisältöindeksi 2011 GRI - sisältöindeksi 2011 Tiedot raportoitu vuosikertomuksessa ja erillisessä ympäristöraportissa Status Vuosikertomus Ympäristöraportti Erityishuomiot, kommentit 1. Strategia ja analyysi 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Raportoitu 10-11 2 1.2 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus Raportoitu 14-15 4-5 2.1-2.9 Perustiedot Finaviasta Raportoitu 4-7; 64 4; 28 2.10 Raportointijaksolla saadut palkinnot Raportoitu 8 2. Organisaation taustakuvaus Monocle-lehti: Maailman paras vaihtokenttä 3. Raportoinnin kuvaus 3.1-3.8; 3.10 - 3.11 Raportin kuvaus , laajuus ja laskentarajat Raportoitu 46 3.12 GRI sisältövertailu Raportoitu 60-62 4; 27 4.1-4.4 Hallinto Raportoitu 64-71; 74 4.14-4.15 Sidosryhmävuorovaikutus Raportoitu 49 4; 24 Status Vuosikertomus Ympäristöraportti Johtamistavan kuvaus Raportoitu 14-15; 50-52 EC1 Suora tuotettu taloudellinen lisäarvo Raportoitu 50-51 EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus Raportoitu 94 EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset Raportoitu 50 AO1 Vuosittainen matkustajamäärä jaoteltuna kotimaan ja ulkomaan lentoihin Raportoitu 7; 27-29 4; 22 AO2 Vuotuinen lentojen kokonaismäärä Raportoitu 7; 27 14; 22 AO3 Rahdin määrä Raportoitu 7; 27 EC8 Vaikutus ja investoinnit yleisen paikallisen infrastruktuurin kehittämiseen Raportoitu 51-53 Raportoitu osittain 48-49 www.finavia.fi 4. Hallintokäytännöt ja sitoumukset Tunnusluvut Taloudellinen vastuu EC9 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset 60 5 Erityishuomiot, kommentit Alueellinen hyvinvointi Status Vuosikertomus Ympäristöraportti Johtamistavan kuvaus Raportoitu 54 3-5; 9 EN1 Materiaalien käyttö Raportoitu EN3 Suora energiankulutus Raportoitu 16 EN4 Epäsuora energiankulutus Raportoitu 4; 15-16 EN5 Säästämisestä ja tehokkuusparannuksista syntynyt energiansäästö Raportoitu osittain 13 Energian säästötoimenpiteet EN6 Energiatehokkaiden tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseen liittyvät aloitteet Raportoitu osittain 21 Jatkuvan liu'un menetelmä EN7 Välillisen energiankäytön vähentämiseen liittyvät aloitteet ja niiden avulla saavutettu vähennys energiankäytössä Raportoitu osittain 13 Energian säästötoimenpiteet EN8 Vedenkulutus Raportoitu 15-16 AO4 Hulevesien laatu alueittain Raportoitu 55-56 EN16 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Raportoitu 55 4; 16 EN18 Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Raportoitu 54-55 2; 8; 12 EN20 NOx, SOx ja muut merkittävät päästöt ilmaan Raportoitu EN21 Päästöt vesistöihin Raportoitu 55-56 17; 19; 21; 26 EN22 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain Raportoitu 57 17; 19 ympäristövastuu Erityishuomiot, kommentit 4; 15; 17; 26 56-57 8-9; 17; 21; 26 Airport Carbon Accreditation 16 AO5 Ympäröivän ilman laatu Raportoitu AO6 Lentokoneiden ja kiitoteiden jäänestoaineiden käyttö ja käsittely Raportoitu 55-56 19; 26 19; 27 EN26 Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksia, ml. melu Raportoitu 54-57 2; 8-9; 18-21 EN28 Ympäristölupien ja -määräysten mukainen toiminta Raportoitu 54; 79-80 6; 20 EN30 Ympäristönsuojelun menot ja ympäristöinvestoinnit Raportoitu 56; 88; 94 9; 21 AO7 Lentokonemelualueella asuvien asukkaiden määrä Raportoitu 56-57 8; 18; 24-25 61 vastuullisuus gri - sisältöindeksi 2011 Status Vuosikertomus Raportoitu 58 LA1 Työvoima jaotettuna työsuhteen, työsopimuksen ja sukupuolen mukaan Raportoitu 58-59 LA7 Tapaturmataajuus, poissaolot, työpaikalla aiheutuneet kuolemantapaukset Raportoitu 58-59 LA8 Organisaation työntekijöille suunnatut koulutus- ja ennaltaehkäisyohjelmat sairauksien varalta Raportoitu 58-59 LA10 Koulutustuntien määrä jaoteltuna henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan Raportoitu 59 LA11 Koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat Raportoitu 59 LA12 Kehityskeskustelujen piirissä olevien osuus Raportoitu 59 sosiaalinen vastuu Johtamistavan kuvaus Ympäristöraportti Erityishuomiot, kommentit Työntekijöitä ja työolosuhteita koskevat käytännöt LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus 5 Työhyvinvointi Raportoitu 59; 72-74 Raportoitu osittain 59 Tasa-arvosuunnitelma Raportoitu osittain 14-15 Reittikehitystyö; Pohjois-Suomen matkailuelinkeino-elämän kehittäminen / Lapland Airports -konsepti PR1 Palveluiden turvallisuusvaikutusten arviointi- ja kehittämistoimenpiteet Raportoitu 18-19; 36-37; 42; 70 PR5 Asiakastyytyväisyys Raportoitu 22-23; 41 LA14 Miesten ja naisten peruspalkan suhde sekä tasa-arvoinen kohtelu henkilöstöryhmittäin Yhteiskunta SO1 Paikallisyhteisöihin liittyvät kehitysohjelmat Tuotevastuu Raportoinnissa on käytetty GRI:n lentokenttäoperaattoreille tarkoitetun lisäosan (Airport Operators Sector Supplement, AOSS) tunnuslukuja. Vuoden 2010 raportoinnissa käytettiin AOSS:n luonnosvaiheen versiota. Tästä johtuen tunnusluvuissa on joitakin muutoksia vuoden 2010 raporttiin verrattuna. 62 63 hallinnointi Finavian hallinnointi ja johtaminen FINAVIAN HALLINNOINTI JA JOHTAMINEN Finavia on sitoutunut kaikessa toiminnassaan hyvään hallintotapaan. Lakien ja säädösten noudattamisen lisäksi toimintaamme ohjaavat Finavian arvot, yhteiset toimintaperiaatteemme ja eettiset ohjeemme. Vuoden aikana keskityttiin vakiinnuttamaan Finavian toimintaa osakeyhtiönä. Finavia Oyj:n ( jäljempänä myös ”Finavia” tai ”yhtiö”) ja Finavia-konsernin päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, Finavia Oyj:n yhtiöjärjestystä sekä Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten hallinnointiohjetta. Lisäksi Finavia pyrkii noudattamaan mahdollisimman laajalti Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n kesäkuussa 2010 hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (”hallinnointikoodi”). Finavian hallinnointiperiaatteet on viimeksi vahvistettu Finavian hallituksen kokouksessa 21.10.2011. Finavian hallinnointiin liittyviä ajankohtaisia tietoja täydennetään yhtiön internetsivuilla. Omistus Finavia on Suomen valtion täysin omistama julkinen osakeyhtiö. Finavialle on määritelty yhtiöjärjestyksessä sekä Valtion omistajapolitiikkaa koskevassa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 3.11.2011 erityistehtäväyhtiön asema. Finavian toiminnan erityisenä 64 tarkoituksena on ”ilmailun edistämiseksi ylläpitää ja kehittää yhtenäistä ja yhteensovitettua valtion lentoasemaverkostoa ja Suomen lennonvarmistusjärjestelmää kaupallisen lentoliikenteen, muun siviiliilmailun ja sotilas- ja valtionilmailun tarpeita varten sekä tarjota lennonvarmistuspalveluja Suomen vastuulla olevassa ilmatilassa siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään. Yhtiön julkisista palvelutehtävistä säädetään erikseen”. Erityistehtäviä toteuttavassa yhtiössä Suomen valtiolla on omistajana yhteiskunnallisia tavoitteita, mutta niiden toimintaa ohjataan taloudellisin perustein. Valtion omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen, jota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella miten yhtiö täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä. Finavian omistajaohjauksesta vastaa Liikenne- ja viestintäministeriö. Organisaatio ja toimielimet Finavia-konsernin emoyhtiö on Finavia Oyj, jonka hallinto- ja toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus, hallituksen tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Operatiivisesti Finavian toiminta on jaettu lentoasemasegmenttiin, joka sisältää lentoasemaliiketoiminnan ja kaupallisen liiketoiminnan, sekä kolmeen muuhun liiketoiminta-alueeseen ja näitä tukevaan muuhun toimintaan. Muut liiketoiminta-alueet ovat lennonvarmistusliiketoiminta, kiinteistölii- ketoiminta sekä Airpro-liiketoiminta. Yhtiöllä on kolme liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä: Lentoasemakiinteistöt Oyj, Airpro Oy ja RTG Ground Handling Oy. Finavia Oyj:n kotipaikka on Vantaa. Yhtiökokous Yhtiökokous on yhtiön ylin päätöksentekoelin. Varsinainen yhtiökokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä vuosittain ennen kesäkuun loppua kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Hallitus kutsuu tarvittaessa tai osakeyhtiölain niin määrätessä koolle ylimääräisen yhtiökokouksen. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa: • tilinpäätöksen vahvistaminen • osingonjaosta päättäminen • hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta päättäminen • hallituksen jäsenten valinta • tilintarkastajien valinta • hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioiden määrääminen • yhtiöjärjestyksen muuttaminen • lentoasemaverkon ja ilmaliikennepalvelujen tarjoamisen kannalta erityisen laajakantoisista ja tärkeistä oikeustoimista päättäminen • lentokenttäalueiden tai maanpuolustuksen kannalta merkittävistä kiinteistövarallisuuksista luopuminen • muut osakeyhtiölain yhtiökokoukselle määräämät tehtävät. Finavia noudattaa toiminnassaan hyvää hallintotapaa. Yhtiökokouksessa on läsnä hallituksen puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen jäseniä, toimitusjohtaja sekä tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö osallistuu valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä. Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille yhtiöjärjestyksen mukaan aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta. Vuonna 2011 varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.6.2011. Hallitus Finavian hallituksen tehtävänä on huolehtia yrityksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että yrityksen kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Hallitus käsittelee yrityksen ja sen tytäryhtiöiden toiminnan kannalta laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat. Hallituksen ja toimitusjohtajan tulee johtaa yhtiötä ja sen tytäryhtiöitä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on edistää yrityksen ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua. Finavian hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä, joiden lukumäärän ja jäsenet varsinainen yhtiökokous päättää aina vuodeksi kerrallaan. Yhtiökokous valitsee myös hallituksen puheenjohtajan. Hallitus voi keskuudestaan valita varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä taloudellisten asioiden sekä yhtiön ja sen konsernin liiketoiminta-alan yleinen tuntemus ja tehtävän edellyttämä muu pätevyys sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Valinnan ja nimittämisen edellytyksenä on hyväksyttävä sidonnaisuus- ja turvallisuusselvitys. Hallituksen jäsenten on oltava kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden jäsenen on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Hallituksen kokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä keskimäärin kerran kuukaudessa. Hallitus on päätösvaltainen kun yli puolet jäsenistä, mukaan lukien hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on paikalla kokouksessa. Päätökset hallituksessa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä tapauksessa toisin päätä. Hallituksen kokoukseen voi osallistua myös muu henkilö, jonka läsnäolo on käsiteltävän asian vuoksi tarpeellista. Hallituksen sihteerinä toimii Finavia–konsernin lakiasiainjohtaja. Hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta vastaa ensisijaisesti toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että hallitus saa käyttöönsä riittävät tiedot yhtiön ja sen tytäryhtiöiden toiminnan, taloudellisen tilanteen ja muiden käsiteltävien asioiden arvioimiseksi. Hallituksessa käsiteltävät asiat esittelee toimitusjohtaja tai hänen toimeksiannostaan yksittäisissä tapauksissa johtoryhmän jäsen tai tytäryhtiön toimitusjohtaja taikka muu asiaan perehtynyt henkilö. Hallitus noudattaa päätöksenteossaan Suomen lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, josta ilmenevät tarkemmin hallituksen tehtävät ja työskentelytavat. Hallitus arvioi työtään ja tehokkuuttaan vuosittain itsearviointina, ja arvioinnin tulokset otetaan huomioon hallitustyöskentelyssä. Tehtäviensä toteuttamiseksi hallitus: • päättää konsernistrategiasta ja vahvistaa liiketoimintastrategian ja varmistaa niiden toimivuuden; • vahvistaa yhtiön ja sen tytäryhtiöissä toiminnassa noudatettavat arvot; • hyväksyy vuosittain liiketoimintasuunnitelman ja investointisuunnitelman sekä valvoo niiden toteuttamista; • päättää yhtiön keskeisestä organisaatiorakenteesta sekä johtamisjärjestelmästä ja varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan; • hyväksyy yhtiön keskeiset toimintapolitiikat sekä seuraa niiden noudattamista; • vahvistaa yhtiön rahoituspolitiikan ja päättää rahoituspolitiikan mukaisesti lainan otosta ja muista rahoituspäätöksistä; • käsittelee ja hyväksyy tilinpäätöksen sekä tekee näihin liittyen esityksen yhtiön voit65 hallinnointi Finavian hallinnointi ja johtaminen toa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi. • määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen maksettavan osingon määrästä; • nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen ja päättää heidän palkkauksestaan ja toimisuhteen ehdoista; vahvistaa yhtiön johtoryhmän jäsenten ja muiden toimitusjohtajan välittömien alaisten nimitykset ja heidän palvelussuhteidensa ehdot ja mahdolliset kannustinjärjestelmät; • päättää yhtiön ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmistä sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmien periaatteista; • päättää merkittävän liiketoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta • päättää, ellei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu, strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä yhtiöostoista, -myynneistä tai - järjestelyistä; • vahvistaa yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä käsittelee yhtiön toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät; • päättää yhtiön pääomarakenteesta ja hyväksyy vuosittain yhtiön varainhankintasuunnitelman; • hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen, vuosittaiset toiminta- ja tarkastussuunnitelmat sekä niitä koskevat muutokset; • vahvistaa vuosittain keskeisiä toimintaalueita koskevat jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmat; • päättää, jos yhtiöjärjestyksestä ei muuta johdu, lentoasema- ja lennonvarmistuspalvelujen hinnoittelusta ja yleisistä palveluehdoista; • päättää, jos yhtiöjärjestyksestä ei muuta 66 johdu, kiinteistövarallisuuden vuokrausta, hankintaa ja luovutusta koskevan päätösvallan käyttämisestä sekä • vastaa muista hallitukselle osakeyhtiölaissa tai muualla säädetyistä tehtävistä. 2011 Finavian hallitukseen kuuluivat 1.1.−29.6.2011 puheenjohtajana Seppo Paatelainen, varapuheenjohtajana Antti Vehviläinen ja jäseninä Pirkko Juntti, Rita Linna, Pauli Manninen ja Erja Takala. 29.6.2011 pidetty yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Soili Suonojan sekä viisi jäsentä. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkoi Antti Vehviläinen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Harri Pynnä, ja muina jäseninä jatkoivat Pirkko Juntti, Rita Linna ja Pauli Manninen. Kaikki hallituksessa toimineet henkilöt olivat riippumattomia Finaviasta lukuun ottamatta Pauli Mannista, joka on hallituksessa henkilöstöjäsenenä ja jolla on työsuhde Finaviaan. Hallituksessa toimineet henkilöt olivat riippumattomia Finavian osakkeenomistajasta Suomen valtiosta lukuun ottamatta hallitusneuvos Rita Linnaa, joka toimii Liikenne- ja viestintäministeriön liiketoimintayksikössä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumattomia yhtiöstä. Hallitus kokoontui vuonna 2011 yhteensä 19 kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 97,6. Hallitustyöskentelyn painopisteitä olivat vuonna 2011 muun muassa eurooppalainen lennonvarmistuskehitys, lentoasemamaksudirektiivi ja muutokset Finavian toimintaympäristössä sekä sopeutuminen niihin. Hallitus teki vuoden aikana itsearvioinnin. Hallituksen valiokunnat Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus päättää tarvittaessa valiokuntien perustamisesta ja valitsee niihin jäsenet vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Hallitus on vahvistanut valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnat laativat kokouksistaan pöytäkirjan, joka käsitellään yhtiön hallituksessa. Valiokunnat raportoivat toimistaan myös muutoin säännöllisesti yhtiön hallitukselle. Tarkastusvaliokunta Valiokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta huolehtimaan yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä varmistumaan siitä, että yhtiöllä on koko sen toiminnan kattava ja riittävä sisäinen valvontajärjestelmä. Valiokunta tukee yhtiön sisäisen tarkastustoiminnan organisointia ja seurantaa ja seuraa, että yhtiön toiminta ja sisäinen valvonta on järjestetty lakien, määräysten sekä hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän edellyttämällä tavalla. Tehtävänsä toteuttamiseksi valiokunta valmistelee, ohjaa ja arvioi hallituksen tukena riskienhallintaa, sisäisiä valvontajärjestelmiä, taloudellisen raportoinnin prosesseja, tilintarkastusta ja sisäistä tarkastusta. Tarkastusvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään neljä kertaa vuodessa. Valiokuntaan on valittava vähintään kolme jäsentä, ja hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan puheenjohtajan. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä riippumattomia ja kahden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Valiokunnan sihteerinä toimii hallituksen sihteeri. 2011 Finavian tarkastusvaliokuntaan kuului 1.1.−29.6.2011 puheenjohtajana Pirkko Juntti ja jäseninä Rita Linna ja Seppo Paatelainen. 29.6.−31.12.2011 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Pirkko Juntti ja jäseninä Rita Linna ja Soili Suonoja. Vuoden aikana tarkastusvaliokunta käsitteli yhtiön taloudelliset raportit, konsernin tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset, tilintarkastajan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan raportit sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta. Tarkastusvaliokunta käsitteli myös yhtiön tilintarkastusta koskevat tarjoukset ja antoi hallitukselle ehdotuksen valittavasta tilintarkastajasta. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna 2011 kuusi kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvien ylimmän johdon työehtoihin ja palkkaukseen sekä johdon ja henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiin liittyvien asioiden hoidossa. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtäviin kuuluu: • toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkan ja palkkioiden määrien arviointi • yhtiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkkauksen ja muiden taloudellisten etuuksien valmistelu • yhtiön johtoryhmään ja yhtiön muuhun, toimitusjohtajalle raportoivaan johtoon kuuluvien henkilöiden palkitsemisasioiden valmistelu sekä • yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu; sekä • toimitusjohtajan suorien alaisten nimitysasioiden valmistelu. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Siihen kuuluu puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja sekä jäseninä kaksi vuosittain nimettävää hallituksen jäsentä. Valiokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla valiokunnan jäsen. Valiokunnan sihteerinä toimii hallituksen sihteeri. 2011 Finavian nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuului 1.1.−29.6.2011 puheenjohtajana Seppo Paatelainen ja jäseninä Erja Takala ja Antti Vehviläinen. 29.6.−31.12.2011 nimitysja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimi Soili Suonoja ja jäseninä Harri Pynnä ja Antti Vehviläinen. Vuonna 2011 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta käsitteli työjärjestyksen mukaiset asiat. Kesällä nimitetyn valiokunnan keskeinen tehtävä oli uuden toimitusjohtajan valinta. Vuonna 2011 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 11 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 97. Toimitusjohtaja Keskeisimpiä toimitusjohtajan tehtäviä ovat yhtiön liiketoimintojen suunnittelu, johtaminen ja valvonta, yhtiön henkilökunnan palvelukseen ottaminen sekä tavanomaisten hankinta- ja asiakassopimusten tekeminen samoin kuin yhtiön hallituksen asioiden valmistelu ja hallituksen päätösten toimeenpano. Toimitusjohtajalla on yleis- toimivalta hoitaa ja valvoa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan toimen ehdot määritellään kirjallisessa johtajasopimuksessa, jonka hallitus vahvistaa. Hallitus voi tarvittaessa nimittää toimitusjohtajan sijaisen. Toimitusjohtajan sijainen vastaa toimitusjohtajan velvollisuuksista tämän ollessa tilapäisesti estyneenä hoitamaan tehtäväänsä. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana sekä Finavian merkittävimpien tytäryhtiöiden hallituksen puheenjohtajana. 2011 Finavian toimitusjohtajana toimi 1.1.−22.8.2011 Samuli Haapasalo, minkä jälkeen Finavian väliaikaisena toimitusjohtajana toimi Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen 15.1.2012 saakka. Finavian uutena toimitusjohtajana aloitti 16.1.2012 Kari Savolainen. Johtoryhmä Johtoryhmään kuuluvat Finavian toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan esittämät ja yhtiön hallituksen vahvistamat jäsenet. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä toimitusjohtajan sijainen. Johtoryhmän puheenjohtaja nimeää johtoryhmän sihteerin. Johtoryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta kerran viikossa etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti. Johtoryhmän tehtävänä on avustaa 67 hallinnointi Finavian hallinnointi ja johtaminen toimitusjohtajaa yhtiön ja konsernin strategisten kysymysten valmistelussa, yrityksen toiminnan koordinoinnissa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden valmistelussa ja toimeenpanossa sekä sisäisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun varmistamisessa. Johtoryhmä valmistelee hallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi menevät asiat. Johtoryhmällä on yhtiön hallituksen vahvistama työjärjestys. 2011 Finavian toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi 22.8.2011 saakka Samuli Haapasalo. Finavian väliaikaisena toimitusjohtajana toimi Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen 15.1.2012 saakka. Vt. toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi 15.1.2012 saakka Juha-Pekka Pystynen. Finavian johtoryhmään ovat vuonna 2011 kuuluneet lisäksi varatoimitusjohtaja Ari Haapanen (1.1.−31.12.2011), talousjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu (1.1.−31.12.2011), markkinointijohtaja Kimmo Ruotsalainen (1.1.−31.12.2011), kaupallisen liiketoiminnan johtaja Sari Saari (1.1.−31.12.2011), lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen (1.1.−31.12.2011), lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Anne Ilola (1.1.−7.9.2011), lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus (8.9.−31.12.2011), lentoasemaliiketoiminnan johtaja Reijo Tasanen (1.1.−30.9.2011), lentoasemaliiketoiminnan johtaja Henri Hansson (1.10.−31.12.2011), viestintäjohtaja Irmeli Paavola (1.1.−31.7.2011), viestintäjohtaja Mikko Saariaho (1.8.−31.12.2011) ja johtaja Pekka Hurtola (1.1.−26.10.2011). Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 38 68 kertaa. Johtoryhmätyöskentelyn keskeisiä painopisteitä olivat vuoden 2011 aikana SES-regulaation edellyttämät lennonvarmistuksen suorituskyky- ja pavelutasomääritykset, lentoliikennemaksujen hinnoittelun uudistaminen, asiakaslähtöisen toimintamallin jalkauttaminen sekä kustannustehokkuuden parantamiseen liittyvät ratkaisut ja toimenpiteet. Henkilöstöasioissa painottuivat työhyvinvointi, osaamiskartoitukset ja esimiestyö sekä johtamismallin selkiyttäminen kaikilla tasoilla. sekä palveluiden tuottaminen ja niiden seuranta. Käsikirjoihin sisältyy myös palvelutuotannon kannalta tarpeellisia, lentoasemia ja palveluyksiköitä koskevia määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi yhtiössä on määritelty myös muita sisäisiä toimintaohjeita, joita jokainen yhtiössä työskentelevä henkilö on velvollinen noudattamaan. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen tarkastus ja tilintarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteiden toimivuutta ja sisäisen valvonnan riittävyyttä. Valvontajärjestelmät Finavian hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet. Lisäksi yhtiöllä on toimialaansa liittyvä erityinen turvallisuudenhallintajärjestelmä, joka on olennainen osa yhtiön riskienhallintaa. Sisäinen valvonta Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan Finaviassa toimenpiteitä ja menettelyjä, joilla pyritään varmistamaan, että Finavian päämäärät ja tavoitteet saavutetaan, resursseja käytetään taloudellisesti ja tehokkaasti, toimintaan liittyviä riskejä hallitaan asianmukaisesti ja että taloudellinen ja muu tieto on luotettavaa ja oikeaa. Lisäksi valvonnan avulla pyritään varmistamaan toiminnan jatkuvuus ja turvaamaan yhtiön omaisuus sekä varmistetaan, että lakeja, määräyksiä ja Finavian sisäisiä toimintaohjeita noudatetaan. Osana sisäistä valvontaa Finaviassa on laadittu EU-vaatimusten ja ilmailumääräysten mukaiset toimintakäsikirjat, joissa kuvataan organisaatiot, johtamisjärjestelmät, toimintaperiaatteet, vastuut ja valtuudet Riskienhallinta Finavian riskienhallinnan tavoitteena on taata konsernin ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttaminen sekä palvelujen turvallisuus ja laatu sekä edistää lentoliikenteen kilpailukykyä. Riskienhallinta muodostaa olennaisen osan Finavian johtamista ja muuta toimintaa sekä mahdollistaa riskit tiedostavan ja hallitsevan päätöksenteon ja toiminnan. Riskienhallinta varmistaa lakien ja määräysten noudattamisen, tukee tavoitteiden saavuttamista sekä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Finavian riskienhallinta on ennakoivaa ja kokonaisvaltaista ja se kattaa koko konsernin toiminnan ja kaikki riskialueet. Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit tunnistetaan ja analysoidaan toiminnan suunnittelun ja strategiaprosessin yhteydessä ja samalla määritellään toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Organisointi Hallitus valvoo riskienhallintaa, hyväksyy riskienhallintapolitiikan sekä käsittelee määräajoin yhtiön toimintaan liittyvät mer- kittävimmät riskit ja niiden hallintakeinot. Hallitus raportoi toimintakertomuksessaan keskeisistä riskeistä ja mahdollisista muutoksista niissä. Toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä vastaa riskienhallintapolitiikan laatimisesta ja päivittämisestä sekä varmistaa riskienhallinnan toimintamallin kattavuuden. Toimitusjohtaja myös määrittää riskienhallinnan painopisteet, arvioi riskienhallinnan toteutusta ja raportoi riskienhallinta-asioista hallitukselle. Lisäksi johtoryhmä säännöllisesti tunnistaa ja arvioi yhtiön strategian toteutumista uhkaavat riskit sekä päättää niiden hallintakeinot. Finavian liiketoiminnat, lentoasemat, konsernitoiminnot sekä tytäryhtiöt vastaavat oman vastuualueensa riskienhallinnasta, sekä vastuualueensa riskien säännöllisestä tunnistamisesta. Merkittävimmät riskit ja niiden hallintakeinot sekä riskikuvan olennaiset muutokset raportoidaan yhtiön johdolle. Finavian lakiasiat-yksikkö tukee ja koordinoi riskienhallinnan toimintamallin ja riskienhallinnan prosessin toteuttamista. Lisäksi yksikkö raportoi johtoryhmälle osana riskienhallinnan prosessia sekä vastaa pääosin konsernin vakuutussopimuksista. Turvallisuus- ja laatuyksikkö vastaa Finavian lentoliikenteeseen liittyvästä turvallisuudenhallintajärjestelmästä. Se tuottaa tietoa toiminnan turvallisuustasosta. Yksikkö analysoi toiminnassa tapahtuneet poikkeamat sekä välittää tietoa turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista ja suorittaa turvallisuuden hallintajärjestelmän mukaiset sisäiset ja ulkoiset auditoinnit. Näin varmistutaan myös turvallisuudenhallintajärjestelmän ja sisäisen raportointijärjestelmän toimivuudesta. Prosessi Yhtiössä on vuoden 2011 aikana otettu käyttöön kokonaisvaltainen riskienhallinnan toimintamalli. Yksi toimintamallin osatekijöistä on riskienhallinnan prosessi, jonka avulla säännöllisesti tunnistetaan liiketoimintaan liittyvät riskit ja niiden hallintatoimenpiteet sekä raportoidaan ne johdolle. Prosessin toteuttamista varten kuhunkin liiketoimintaan sekä osaan konsernitoiminnoista ja tytäryhtiöistä on nimetty riskienhallinnan yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on riskienhallinnan prosessin koordinointi ja läpivienti omassa organisaatiossaan. Toimintamallin jalkauttaminen jatkuu vuonna 2012. Merkittävimmät riskit Finavian riskit on ylätasolla luokiteltu strategisiin riskeihin, operatiivisiin riskeihin, lain- ja vaatimustenmukaisuusriskeihin sekä taloudellisiin riskeihin. Vuoden 2011 aikana tunnistetut yhtiön merkittävimmät riskit liittyvät muiden muassa toimialan yleiseen kehitykseen, lentoturvallisuuteen sekä henkilöstön pysyvyyteen. Keskeisimpiä riskejä on käsitelty yksityiskohtaisemmin hallituksen toimintakertomuksessa sivuilla 76−81. Sisäinen tarkastus Finavian hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat sisäisen tarkastuksen periaatteet. Yhtiöllä on sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka toimii suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus arvioi hallituksen vuosittain hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaisesti yhtiön valvonta- ja riskienhallintajärjestelmien toimivuutta sekä riittävyyttä ja esittää niitä koskevia kehittämissuosituksia. Finavian sisäinen tarkastus on sitoutunut noudattamaan työssään kansainvälisiä sisäisen tarkastuksen ammattistandardeja. Vuoden 2011 aikana suoritetut tarkastukset kohdistuivat konsernin liiketoimintojen, konsernitoimintojen, lentoasemien sekä tytäryhtiöiden toimintaan, prosesseihin ja sisäiseen valvontaan. Tarkastuksissa arvioitiin mm. hankintatoimeen, palkanlaskentaan, rekrytointiin ja vuokraustoimintaan liittyvien prosessien toimintaa ja valvontatoimenpiteiden riittävyyttä. Tarkastushavainnot on käsitelty yhtiössä toiminnoista vastaavien johtajien kanssa ja niistä on raportoitu hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuoden aikana. Vuoden aikana sisäinen tarkastus on seurannut sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja raportoinut tilanteesta johtoryhmälle sekä hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Tilintarkastus Yhtiöjärjestyksen mukaan Finavialla on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiön tilintarkastajan hallituksen tarkastusvaliokunnan valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhtiön tilikauden kirjanpito, toimintakertomus, tilinpäätös ja hallinto. Konserniyhtiöissä, mukaan lukien täysin omistetut yhtiöt ja osakkuusyhtiöt, suoritetaan joka vuosi säännöllinen tilintarkastus. Jokaisessa konserniyhtiössä on kyseisen yhtiön yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja. Emoyhtiön tilintarkastaja yhdessä yhtiön johdon kanssa laatii vuosittaisen konserniyhtiöiden tarkastussuunnitelman. 69 hallinnointi Finavian hallinnointi ja johtaminen Tilintarkastaja raportoi toimitusjohtajalle ja hallitukselle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastaja osallistuu hallituksen tarkastusvaliokunnan työhön. Hallitus kokonaisuudessaan ja tilintarkastaja tapaavat vähintään kerran vuodessa. Tilintarkastajan palkkiosta päättää varsinainen yhtiökokous. 2011 Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi Ernst&Young-tilintarkastuyhteisön, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Tiina Lind, joka on toiminut tilikauden 2011 alkaen yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana. Vuonna 2011 tilintarkastajalle maksettiin palkkioita 48 tuhatta euroa. Tilintarkastajalle maksettiin 9 tuhatta euroa vuonna 2011 tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet Yhtiön julkistamat taloudelliset raportit laaditaan konsernin talousyksikössä. Tiedot kootaan kirjanpito- ja raportointijärjestelmistä. Raportoitavien tietojen oikeellisuus varmistetaan järjestelmäkontrolleilla ja manuaalisilla valvontatoimenpiteillä. Taloudelliseen raportointiin liittyvät työtehtävät varahenkilöhenkilöjärjestelyineen on organisoitu sisäisen valvonnan vaatimusten mukaisesti. Konsernin taloudelliset raportit käsitellään tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa ennen niiden julkaisemista. Tilintarkastajat ja konsernin sisäinen tarkastus arvioivat taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien kontrollien asianmukaisuutta. 70 Turvallisuuden hallintajärjestelmä Finavian tärkein tavoite toiminnassaan on hyvä ilmailun turvallisuus. Turvallisuuden hallintajärjestelmä on oleellinen osa Finavian toimintajärjestelmää. Hyvä turvallisuuskulttuuri sekä kattava turvallisuudenhallintajärjestelmä perustuvat seitsemään pääperiaatteeseen: 1. Viranomaisnormien täyttäminen 2. Johdon sitoutuminen 3. Turvallisuuden ennakointi 4. Kattava poikkeamaraportointi / ei-syyllistävä tutkinta 5. Tehokas omavalvonta 6. Henkilöstön pätevyys 7. Hyödyllisen tiedon levittäminen. 2011 Turvallisuustyölle on luonteenomaista vuosia kestävä ja johdonmukainen kehittäminen ja koulutus. Vuoden aikana turvallisuuden hallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Samalla ennakkoon tehtävien turvallisuustarkastelujen menetelmiä parannettiin ja poikkeamien analysoinnin työkaluja kehitettiin. Esimiesten turvallisuusajattelua parannettiin järjestämällä kattavasti koulutusta esimiehille. Palkka- ja palkkioselvitys Finavian varsinainen yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen jäsenten palkkioista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta tarkastelee vuosittain hallituksen jäsenten palkkioiden määrää ja palkitsemismuotoja sekä tekee ehdotukset esitettäväksi varsinaiselle yhtiökokoukselle. Valiokunta arvioi myös toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä suoraan toimitusjohtajalle raportoivan johtoryhmän jäsenen ja muun toimitusjohtajalle suoraan raportoivan johtoon kuuluvan henkilön palkan ja palkkioiden määrät mukaan lukien kannustin- ja bonusjärjestelmät sekä tekee näitä palkkioita koskevat ehdotukset hallitukselle. Hallituksen palkkiot ja muut etuudet Finavian hallituksen jäsenille maksettava palkkiot vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti olivat seuraavat: • puheenjohtaja 1 400 euroa/kk 1.1.−30.6.2011 ja 1 700 euroa/kk 1.7.−31.12.2011 • varapuheenjohtaja 1 000 euroa/ kk 1.1.−30.6.2011 ja 1 200 euroa/kk 1.7.−31.12.2011 • jäsen 1 000 euroa/kk koko tilikauden ajan • kokouspalkkio kustakin hallituksen ja valiokunnan kokouksesta oli 300 euroa 1.1.−30.6.2011 ja 500 euroa/kk 1.7.−31.12.2011 Hallituksen jäsenille ei maksettu muita palkkioita tai etuuksia. Hallituksen palkitseminen vuonna 2011 Hallituksen jäsenille maksettiin yhteensä hallituksen ja valiokuntien kokouksista seuraavasti: Hallitus 1.1.−30.6.2011 Palkat Palkkiot Seppo Paatelainen Antti Vehviläinen Pirkko Juntti Rita Linna Erja Takala Pauli Manninen 8 400 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 4 200 2 700 2 700 2 700 3 300 1 200 Hallitus 1.7.−31.12.2011 Soili Suonoja Antti Vehviläinen Pirkko Juntti Rita Linna Harri Pynnä Pauli Manninen Palkat Palkkiot 10 200 7 200 6 000 6 000 6 000 6 000 8 000 6 600 6 800 7 300 6 500 4 800 Toimitusjohtajan ja muun johdon palkat ja muut etuudet Finavian johdon palkkaus perustuu kiinteään kuukausipalkkaan ja tuloksiin sidottuun tulospalkkaukseen. Yhtiön johdolla ei ole muita palkitsemisjärjestelmiä eikä lisäeläkejärjestelyjä. Tulospalkkaus perustuu yhtiön hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseen. Taloudelliset ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet toimivat palkitsemisen kynnysmittarina. Lisäksi asetetaan palvelutasoon, asiakastyytyväisyyteen ja esimiestyöhön liittyviä tavoitteita. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan ja mitataan tuloskortin avulla. Hallitus vahvistaa tulospalkkion suuruuden tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Tulospalkkion enimmäismäärä määräytyy seuraavasti: toimitusjohtajan tulospalkkion suuruus on enintään neljän kuukauden palkkaa vastaava määrä, johtoryhmän jäsenten ja keskeisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkkion suuruus on kolmen kuukauden palkkaa vastaava määrä. Rahapalkan lisäksi toimitusjohtajalla on auto- ja puhelinetu. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja eläkkeen määräytymisperuste on TyEL:n mukainen. Toimitusjohtajalla ei ole lisäeläkejärjestelyä. Toimitusjohtajan irtisanomis- aika on 6 kuukautta, työnantajan irtisanoessa sopimuksen maksetaan 6 kuukauden peruspalkkaa vastaava korvaus irtisanomisajan palkan lisäksi. Palkat ja palkkiot 2011 Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo palkka 1.1.−22.8.2011 135 teur irtisanomisajan palkka 23.8.2011–22.2.2012 93 teur irtisanomisajan korvaus 22.2.2012–22.2.2013 279 teur tulospalkkio toteutuneiden tulostavoitteiden mukaan 1.1.−22.8.2011 32 teur Yhteensä 539 teur Varatoimitusjohtaja ja vt. toimitusjohtaja yhteensä Johtoryhmä yhteensä Rahastoon maksettava osuus määräytyy asetettujen tulostavoitteiden toteutumisen mukaan. Hallitus asettaa tavoitteet henkilöstön voittopalkkiomallin muodossa ja vahvistaa toteutuneen tuloksen. Henkilöstön voittopalkkiomallin tavoitteet ovat yhtenevät johdon tulospalkkiomittareiden kanssa. Vuodelle 2011 asetetut voittopalkkiomallin tavoitteet saavutettiin tuloksen osalta täysimääräisenä ja palvelutason sekä asiakastyytyväisyyden osalta osittain. Henkilöstörahastoon siirrettiin yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Yhtiössä ei ole muita henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä. 344 teur 989 teur Vuoden 2011 toteutuneen tuloksen ja saavutettujen tuloskorttitavoitteiden mukainen tulospalkkio Finavian johtoryhmälle toteutui 60-prosenttisesti. Tavoitteenamme on avoin ja läpinäkyvä hallinnointi. Muun henkilöstön palkitseminen Ylimmän johdon lisäksi tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu noin 40 henkilöä, joiden tulospalkkion enimmäismäärä on kahden kuukauden palkkaa vastaava palkkio. Konsernin emoyhtiössä on lisäksi henkilöstörahasto, jonka jäseniä ovat kaikki työntekijät pois lukien ylin johto ja ne avainhenkilöt, jotka ovat tulospalkkauksen piirissä. Henkilöstörahastoa kerrytetään vuosittain enimmillään summalla, joka vastaa neljän prosentin osuutta yhtiön palkkasummasta. 71 hallinnointi johtoryhmä Johtoryhmä Finavia on toiminut osakeyhtiönä 1.1.2010 lähtien ja sitä ennen liikelaitoksena, jonka nimi oli Ilmailulaitos. Seuraavassa kaikki Finavia-ilmaisut koskien ajankohtaa ennen 1.1.2010 viittaavat Ilmailulaitokseen. Juha-Pekka Pystynen Ari haapanen Henri Hansson Raine Luojus Finavia Oyj:n vt. toimitusjohtaja 15.1.2012 saakka Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja s. 1960, lentoupseeri, yleisesikuntaeversti Finavian palveluksessa vuodesta 2007 Varatoimitusjohtaja Airpro Oy:n toimitusjohtaja (va.) 15.9.2011– s. 1955, KTM Finavian palveluksessa vuodesta 1990 Lentoasemaliiketoiminnan johtaja s. 1972, rakennusinsinööri, DI Finavian palveluksessa vuodesta 2000 Johtaja, lennonvarmistusliiketoiminta s. 1966, lennonjohtaja Finavian palveluksessa vuodesta 1991 Keskeinen työkokemus Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja 2007–, Ilmavoimien operaatiopäällikkö 2006–2007, Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö 2003–2006, Euroopan Unionin Single European Sky (SES) -konseptin Suomen sotilasjäsen 2000–2003, Eurocontrolin ja Nato Air Traffic Management Committeen (NATMC) Suomen sotilasjäsen 1998–2003, Ilmavoimien suunnittelupäällikkö 2000–2003, 3. pääjohtokeskuksen päällikkö (aluevalvonta- ja ilmatilanhallintavastuu) 1997–2000, lentueen päällikkö ja laivueupseeri hävittäjälentolaivue 21:ssä 1987–1997 Luottamustehtävät IImakuljetuspoolin puheenjohtaja 2007–, HVK:n kuljetuslogistiikkasektorin jäsen 2007–, Sotilaslento-onnettomuuksien tarkastuselimen jäsen 2006– 72 Keskeinen työkokemus Varatoimitusjohtaja 2008–, Ilmailulaitoksen (Finavia) talousjohtaja 1998–2007 ja rahoituspäällikkö 1990–1998, Kanta-Hämeen Aluesäästöpankki, luotto-, rahoitus- ja sijoituspäällikkö 1986–1990, Sampo-yhtiöt, luottopäällikkö 1980–1986 Luottamustehtävät Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakkaiden neuvottelukunnan jäsen 2011– Keskeinen työkokemus Finavian lentoasemaliiketoiminnan johtaja 2011–, lentoasemapalvelutyksikön johtaja 2009–2011, lentokenttätekniikan yksikön päällikkö 2006–2009, projektipäällikkö 2004–2006, projekti-insinööri 2000–2004, Pohjolan Voima Oy, projektiinsinööri 1997–2000 Luottamustehtävät Avia College, johtokunnan puheenjohtaja 2011–, ACI Europe’s Regional Airports’ Forum -työryhmän jäsen 2009–, Rakennuttaja- ja toimitilaliitto, rakennuttaminen ja hankinta -toimikunnan jäsen 2009– Keskeinen työkokemus Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja 2011–, lennonvarmistusliiketoiminnan operatiivinen johtaja 2008–2011, Helsinki-Vantaan lentoaseman lennonjohdon apulais- ja operatiivinen päällikkö 2002–2008, Helsinki-Vantaan lentoaseman lennonjohdon esimiestehtävät 1999–2002, lennonjohtajana mm. HelsinkiVantaalla, Kuopiossa ja Oulussa 1991–1999 Luottamustehtävät Avia Collegen johtokunnan jäsen 2011−, NEFAB CEO Groupin jäsen 2011−, NORACON-konsortion Governing Boardin jäsen 2011−, CANSON EC3:n jäsen 2011− Sari Saari Kimmo Ruotsalainen Mikko Saariaho Kirsti Lehtovaara-Kolu Kari Savolainen Kaupallisen liiketoiminnan johtaja s. 1967, eMBA, restonomi Finavian palveluksessa vuodesta 2007 Asiakkuus- ja markkinointijohtaja s. 1963, KTM Finavian palveluksessa vuodesta 2008 Viestintäjohtaja s. 1977, FM Finavian palveluksessa vuodesta 2011 Talousjohtaja s. 1957, KTM Finavian palveluksessa vuodesta 2007 Toimitusjohtaja, 16.1.2012– s. 1954, FM Finavian palveluksessa 2012 alkaen Keskeinen työkokemus Finavian kaupallisen liiketoiminnan johtaja 2010– ja apulaisjohtaja 2007–2009, Tallink Silja Oy, linjajohtaja 2006–2007, Oy Silja Line Ab, palvelujohtaja 2004–2006, intendentti 2000–2004, henkilöstöpäällikkö 1999–2000, ravintolapäällikkö 1995–1999 Keskeinen työkokemus Finavian asiakkuus- ja markkinointijohtaja 2008–, Nokia Corporation, Senior Manager 2003–2008, Sonera Oyj, myynti- ja markkinointijohtaja 2000–2002, Blue1, markkinointijohtaja 1998–2000, UPS, myynti- ja markkinointijohtaja 1997–1998, Finpro Houston, kaupallinen avustaja 1995, Swissair, myyntipäällikkö 1990–1994 Keskeinen työkokemus Finavian viestintäjohtaja 2011−, Lassila & Tikanoja Oyj, viestintäpäällikkö 2007−2011, Yleisradio Oy, taloustoimituksen varaesimies 2005−2007 ja taloustoimittaja 2000−2005 Keskeinen työkokemus Finavian talousjohtaja 2008–, yrittäjä, liikkeenjohdon konsultti 2006–2007, Hansel Oy:n toimitusjohtaja 2003–2006, Sonera Oyj, konsernin talousjohtaja, 1996–2003, Telecom Finland Oy, laskentaja talouspäällikön tehtävissä 1989–1995 Keskeinen työkokemus Steveco Oy, toimitusjohtaja 2005–2011, Suomen Posti Oyj (Itella Oyj), Senior Vice President, logistiikkaliiketoiminta 2001–2005, Finnlines Oyj, Senior Vice President, liiketoiminnan kehitys ja IT 1995–2001, Kymmene Oy, IT- ja liiketoiminnan asiantuntija- ja johtotehtävät 1986−1995 Luottamustehtävät Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hallituksen jäsen 2012–, Elinkeinoelämän keskusliitto, hallituksen jäsen 2011, Kymenlaakson kauppakamari, hallituksen jäsen 2009–, Keskenäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, hallituksen jäsen 2007−, Suomen Meripelastusseura, neuvottelukunnan jäsen 2005−, Oy Saimaa Terminals Ab, hallituksen puheenjohtaja 2005– 73 hallinnointi hallitus hallitus Finavia on toiminut osakeyhtiönä 1.1.2010 lähtien ja sitä ennen liikelaitoksena, jonka nimi oli Ilmailulaitos. Seuraavassa kaikki Finavia-ilmaisut koskien ajankohtaa ennen 1.1.2010 viittaavat Ilmailulaitokseen. Soili Suonoja Hallituksen puheenjohtaja 29.6.2011– Hallituksessa 2011– Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja 2011– Tarkastusvaliokunnan jäsen 2011– s. 1944, Kauppaneuvos, kotitalousopettaja, MBA Keskeinen työkokemus Fazer Amica Oy, toimitusjohtaja 1989–2001, Fazer-konserni, eri tehtäviä 1973–1989 Antti Vehviläinen Luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja: Alko Oy 2008− ja hallituksen jäsen 2004−2008; Leijona Catering Oy 2012–, Finnpilot Pilotage Oy 2010–, Reilun kaupan edistämisyhdistys ry 2009–, Huoltoliitto ry 2009–, Hallituksen jäsen: VR-Yhtymä Oy 2008–, Hoiva Oy 2008–, Nurmijärven Linja Oy 2001–, Eilakaisla Oy 2004–, Outokumpu Oy 2003–2005, Lännen Tehtaat Oyj 2003–2011, Lassila & Tikanoja Oy 2001–2008, Itella Oyj 1998–2008 Pirkko Juntti Hallituksen jäsen 1.11.2007– Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 2011– s. 1945, varatuomari Keskeinen työkokemus PCA Corporate Finance Oy, Senior Advisor 1998–2003, J.P. Morgan (Lontoo), johtaja, kansainvälisen rahoitusalan asiantuntija- ja johtotehtävät 1983–1998 Hallituksen varapuheenjohtaja 2010– Hallituksessa 1.1.2010– Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 2010– s. 1955, KTM, MBA Keskeinen työkokemus Stora Enso ja sen edeltäjät, logistiikan johtotehtävät 1987–, Varustamoalan johto- ja päällikkyystehtäviä Suomessa, Saksassa ja Brasiliassa 1979–1986 Luottamustehtävät Liikenneviraston neuvottelukunnan puheenjohtaja 2010–, European Freight and Logistics Leaders Club, vice chairman 2008–, Herman Andersson Oy, hallituksen puheenjohtaja 1997–, Joensuun Laivaus Oy, hallituksen puheenjohtaja 1999–, Varustamoliikelaitos, hallituksen puheenjohtaja 2004–2010, Steveco Oy, hallituksen puheenjohtaja 1994–2004 Luottamustehtävät Finanssivalvonta, johtokunnan jäsen 2009–, Rautaruukki Oyj, hallituksen jäsen 2003–2010, ABSvensk Eksportkredit (Tukholma), hallituksen jäsen 2005–2009 Rita Linna Harri Pynnä Hallituksen jäsen 1.11.2007– Tarkastusvaliokunnan jäsen 2007– s. 1966, OTM, MBA Hallituksen jäsen 29.6.2011– Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 2011– s. 1956, OTK, varatuomari Keskeinen työkokemus Hallitusneuvos, Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaus 2007–, Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osasto, hallitusneuvos ja vanhempi hallitussihteeri 2001–2007 Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosasto, ylitarkastaja 1998–2000 Keskeinen työkokemus Fortum Oyj:n lakiasiainjohtaja 1998–, Kauppa- ja teollisuusministeriö, teollisuusneuvos, 1994–1998, Suomen Yhdyspankki Oy sekä Union Bank of Finland SA, Luxemburg, lakimies, pankinjohtaja, 1982–1994 Pauli Manninen Hallituksen jäsen 1.1.2009– s. 1950, VM Keskeinen työkokemus Finavia Oyj, palveluesimies, suunnittelija, pääluottamusmies 1990–, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto ja Yleisradio, tutkimusassistentti, tutkija, toimittaja 1972–1990 74 Luottamustehtävät Ilmailulaitoksen henkilöstörahasto hr, hallituksen puheenjohtaja 2009–, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, edustajiston jäsen 2006–, Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry, liittohallituksen jäsen 2002–2005 Luottamustehtävät Useiden Fortum-konserniin kuuluvien yhtiöiden hallituksen jäsen, Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen jäsen 2010–, Governia Oy, hallituksen puheenjohtaja 2009–, Sponda Oyj, hallituksen jäsen 1999–2008, Suomen Teollisuussijoitus Oy, hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 1995–2006, Outokumpu Oyj, hallituksen jäsen 1996−1998 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus 76 Tuloslaskelma82 Tase83 Rahoituslaskelma85 Tilinpäätöksen liitetiedot 86 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 96 Tilintarkastuskertomus97 Tunnuslukujen laskentakaavat 98 75 tilinpäätös hallituksen toimintakertomus HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TALOUDELLINEN TULOS 2011 Finavia-konsernin liikevaihto vuonna 2011 kasvoi 14,5 prosenttia ja oli 364,0 miljoonaa euroa (318,0 vuonna 2010). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä vahvistui viime vuodesta ja oli 39,4 miljoonaa euroa (30,1), eli 10,8 % liikevaihdosta (9,5 %). Tilikauden tulosta rasittivat suuret, kertaluonteiset erät ja toteutunut tulos oli vaatimaton, 3,2 miljoonaa euroa (36,4). Tuloksessa on mukana kertaluonteisia tuottoja, yhteensä 11,0 miljoonaa, jotka kertyivät omaisuuden myyntivoitoista ja eläkevastuuvarauksen purkamisesta. Kertaluonteisiin kuluihin sisältyy yhteensä 10,6 miljoonan euron pakolliset ympäristö- ja kiitoteiden turva-alueiden rakentamiseen liittyvät varaukset sekä 3,3 miljoonan euron suuruinen tytäryhtiön liikearvon alaskirjaus. Satunnaisiin kuluihin on kirjattu 22,5 miljoonan euron meno, joka liittyy Kehäradan rakentamisen kustannusarvion ylittymiseen lentoaseman alueella. Liiketoiminnan rahavirta oli 68,4 miljoonaa euroa (60,5). Omavaraisuusaste oli 44,4 % (44,3). Vaatimaton tulos painoi sijoitetun pääoman tuoton 1,7 prosenttiin (6,8) ja oman pääoman tuoton 8,0 prosenttiin (11,1). TOIMINTAYMPÄRISTÖ Finavia-konsernin toiminta on vahvasti sidoksissa lentoliikenteen kysynnän vaihteluihin. Vuonna 2011 lentoliikenteen kysyntä kasvoi voimakkaasti, mikä näkyi Finavian lentoasemien matkustajamäärissä. Matkustajamäärä kasvoi 16 % ja nousi yhteensä yli 19 miljoonaan. Kansainvälisessä liikenteessä matkustajamäärä kasvoi 13,7 % ja oli yhteensä 13,6 miljoonaa. Suomen sisäinen liikenne kasvoi vuoden 2011 aikana 22,4 % eli 4,5 miljoonasta 5,5 miljoonaan matkustajaan. Kasvun mahdollisti merkittävästi lisääntynyt tarjonta: Aasiaan avattiin uusi suora reitti Singaporeen ja Pohjois-Amerikkaan avattiin uusi suora reitti Chicagoon. Myös 76 yhteenveto vuoden 2011 avainluvuista TUNNUSLUVUT (MILJ. EUROA) 2011 2010 Matkustajamäärän kasvu 16,1 % 1,6 % Liikevaihto 364,0 318,0 Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä - % liikevaihdosta Tulos - % liikevaihdosta 39,4 30,1 10,8 % 9,5 % 3,2 36,4 0,9 % 11,4 % Investoinnit milj. euroa 43,2 55,3 - % liikevaihdosta 11,9 % 17,4 % Liiketoiminnan rahavirta 68,4 60,5 Oman pääoman tuotto-% 8,0 % 11,1 % Sijoitetunpääoman tuotto-% 1,7 % 6,8 % Omavaraisuusaste % 44,4 % 44,3 % Nettovelkaantumisaste % 62,6 % 74,1 % Taseen loppusumma 713,6 733,5 Henkilötyövuodet (htv) 2 267 2 407 kotimaassa reittitarjonta lisääntyi ja uusia lentoyhtiöitä tuli Suomen markkinoille. Helsinki-Vantaalla matkustajamäärä kasvoi 15,5 % ja oli yhteensä 14,9 miljoonaa. Tästä kansainvälisen liikenteen matkustajia oli 12,2 miljoonaa ja kotimaan liikenteen matkustajia 2,7 miljoonaa. Helsinki-Vantaan vaihtomatkustajien sekä Suomesta Aasiaan matkustavien määrä nousi viime vuonna historian suurimmaksi. Vaihtomatkustuksen osuus Helsinki-Vantaan kansainvälisestä matkustajamäärästä on jo 25 %. HelsinkiVantaalla matkustajamäärän kasvu oli vahvempaa kuin muilla Pohjois-Euroopan vaihtokentillä. Helsinki-Vantaa on PohjoisEuroopan johtava vaihtolentoasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Matkustajamäärä Pohjois-Amerikkaan kasvoi viime vuonna 45 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti muun muassa uusi suora reitti Helsinki-Vantaalta Chicagoon. Oulussa matkustajamäärä oli vuonna 2011 lentoaseman historian paras; kasvua oli 39 % ja matkustajamäärä nousi lähelle miljoonaa. Myös Turussa ja Lappeenrannassa oli ennätysvuosi. Turussa kasvua oli 5,7 % ja Lappeenrannassa matkustaja- määrä lähes kaksinkertaistui. Tampereella matkustajamäärä kasvoi 6,5 % ja Vaasassa 18 %. Sen sijaan Joensuun, Kemi-Tornion ja Savonlinnan lentoasemilla matkustajamäärissä ei päästy kasvuun, ja matkustajamäärät laskivat myös vuonna 2011. Lapland Airports -lentoasemien (Enontekiö, Ivalo, Kemi-Tornio, Kittilä, Kuusamo ja Rovaniemi) kautta kulki viime vuonna yhteensä 1,0 miljoonaa matkustajaa, missä oli kasvua viime vuoteen 16,4 %. Eniten tilauslentomatkoja Lapin lentoasemille saapui Isosta-Britanniasta ja toiseksi eniten Ranskasta. Kansainvälisesti tärkeimmät reittikohteet Suomesta olivat viime vuonna Saksa, Ruotsi ja Iso-Britannia. Kaukokohteista merkittävimmät reittikohteet olivat Japani, Kiina ja Thaimaa. Lomalentojen kysyntä kaukokohteisiin kasvoi ja suosituimmat kohteet olivat Thaimaa, Egypti ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Euroopassa suosituimmat lomalentokohteet olivat Kreikka ja Espanja. Lentoliikenteen voimakas kasvu näkyi myös lennonvarmistusliiketoiminnassa. Lentoasemien lennon-varmistuksen suoritteet (tn-unitit) kasvoivat 11,3 % edellis- LIIKETOIMINTA - ALUEIDEN KEHITYS neiden lentojen osuus oli koko vuonna 3,4 %, kun se edellisenä vuonna oli 0,7 %. LIIKEVAIHTO (MILJ. EUROA) 2011 2010 MUUTOS- % Lentoasema 253,1 224,0 13 Lennonvarmistus 60,8 54,6 11 Kiinteistöliiketoiminta 16,8 14,0 20 Airpro-alakonserni 53,6 42,4 26 5 Muu toiminta Eliminoinnit KONSERNI YHTEENSÄ 4,0 3,9 -24,3 -20,8 364,0 318,0 LIIKETULOS (MILJ. EUROA) 2011 2010 Lentoasema 62,3 62,1 Lennonvarmistus -4,6 -8,6 Kiinteistöliiketoiminta 12,4 6,6 Airpro-alakonserni -0,5 3,5 Muu toiminta -35,1 -24,4 Eliminoinnit -1,7 2,5 32,8 41,7 KONSERNI YHTEENSÄ vuoteen verrattuna ja Suomen aluelennonjohdon suoritteet (service-unitit) 12,6 %. Kotimaan liikenteessä kasvu oli 15,2 % ja ylilentävä liikenne kasvoi 9,7 %. LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN KEHITYS Finavia-konsernin liiketoiminta on jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen ja näitä tukevaan muuhun toimintaan. Malli noudattaa eurooppalaisten lentoasemaoperaattoreiden omaksumaa käytäntöä. Kohdassa muu toiminta on esitetty konsernin yhteisten palvelujen ja tukitoimintojen kustannukset sekä emoyhtiön jakamattomat kulut mukaan lukien pakolliset varaukset. Lentoasema (Airport) Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 253,1 miljoonaa euroa vuonna 2011 (224,0), missä oli kasvua 13,0 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Liiketulos oli 62,3 miljoonaa euroa (62,1). Kaikkien aikojen suurin matkustajavolyymi kasvatti sekä liikenteen että kaupallisen toiminnan tuottoja ennakoitua enemmän. Kaupallisen toiminnan kasvua vauhditettiin monilla toimenpiteillä ja sen tuottojen kasvu 14 oli volyymikasvua vahvempaa. Liikenteen kasvu oli vahvinta kotimaan reiteillä ja sitä kautta myös kotimaan liikenteen tuotot kasvoivat kansainvälisestä liikenteen tuottoja paremmin. Tästä huolimatta, liikenteen tuotoista edelleen yli kolme neljäsosaa tulee kansainvälisestä liikenteestä. Lennonvarmistus (Air Navigation Services) Lennonvarmistuksen liikevaihto kasvoi 11,3 prosenttia ollen 60,8 miljoonaa euroa (54,6). Liiketulos oli -4,6 miljoonaa euroa (-8,6). Lentoasemien lennonvarmistuksen suoritteet (tn-unitit) kasvoivat 11,3 % edellisvuoteen verrattuna ja Suomen aluelennonjohdon suoritteet (service unitit) 12,6 %. Suurinta kasvu oli kotimaan liikenteessä (+15,2 %) ja pienintä ylilentävässä liikenteessä (+9,7 %). Suomen lentoliikenteen viiveet kasvoivat huhti–heinäkuussa selkeästi. Syynä runsaille viiveille olivat voimakkaasti kasvanut liikenne ja HelsinkiVantaan liikennealueiden remonteista aiheutuneet säätelyviiveet. Finavian lennonvarmistuksesta aiheutuneiden viivästy- Kiinteistöliiketoiminta Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2011 ylitti edellisen vuoden 20,2 prosenttia päätyen 16,8 miljoonaan euroon (14,0). Liiketulos vahvistui 12,4 miljoonaan euroon (6,6). Tulokseen on kirjattu kertaluonteinen erä 7,0 miljoonaa euroa, joka syntyi LAK Oyj:n tekemän kiinteistökaupan myyntivoitosta. Vuoden alussa LAK Oyj avasi HelsinkiVantaan lentoasemalla WTC-konseptin mukaisen toimistokokonaisuuden. WTC:n alkuvuodesta valmistuneet muutostyöt rasittivat kiinteistöliiketoiminnan alkuvuoden tulosta, mutta loppuvuonna hyvin edennyt tilojen vuokraus kasvatti yhtiön liikevaihtoa. Helsinki-Vantaalla sijaitsevan Hilton Helsinki Airport -hotellin toukokuussa valmistunut noin 80 huoneen laajennus toi kaivatun lisän lentoaseman hotellihuonetarjontaan. Laajennuksen arvioitua parempi käyttöaste kasvatti yhtiön loppuvuoden liikevaihtoa ja tulosta. Kiinteistöliiketoimintaan sisältynyt IPKiinteistöt Oy siirrettiin Suomen valtiolle 1.9.2011. Airpro-liiketoiminta Airpro-liiketoiminta-alue sisältää Airpro Oy:n ja sen kesäkuussa 2010 ostaman tytäryhtiö RTG Ground Handling Oy:n liiketoiminnan. Lukuja tarkastellaan alakonsernina. Liikevaihto vuonna 2011 oli 53,6 miljoonaa euroa (42,4), missä oli kasvua vuoteen 2010 verrattuna 26,4 %. Liiketulos heikentyi edellisvuoden 3,5 miljoonasta eurosta -0,5 miljoonaan euroon. Vuonna 2010 tehdyn yrityskaupan vaikutus näkyy vertailuluvuissa puolen vuoden osalta Airpron huolehtimat lennot lisääntyivät, mikä tehdyn yrityskaupan lisäksi selittää liikevaihdon vahvaa kasvua. Airpro konsernin tulokseen on kirjattu kertaluonteisena eränä poistoihin RTG:n hankintamenoon 77 tilinpäätös hallituksen toimintakertomus liittyvä liikearvon alaskirjaus 3,3 miljoonaa euroa. INVESTOINNIT Konsernin vuoden 2011 investoinnit olivat 43,2 miljoonaa euroa (55,3). Vuoden 2011 suurimmat investointihankkeet olivat Helsinki-Vantaan terminaalin saneeraus, kokonaiskustannuksiltaan 18 miljoonaa euroa ja Oulun terminaalilaajennushanke, 21 miljoonaa euroa. Hankkeet ajoittuvat useammalle vuodelle. Oulun terminaalin laajennusosa saatiin käyttöön syyskuussa 2011. Vanhan osan muutostyöt jatkuvat edelleen ja valmistuvat keväällä 2012. Oulun lentoaseman laajennuksen kokonaiskustannukset olivat 21 miljoonaa euroa ja tästä Finavia rahoitti 9 miljoonan euron osuuden. LIIKETOIMINNAN RISKIT Kertomusvuoden aikana konsernissa otettiin käyttöön kokonaisvaltainen riskienhallinnan toimintamalli. Toimintamallin mukaisesti Finavian riskienhallinta on ennakoivaa ja se kattaa koko konsernin toiminnan ja kaikki riskialueet. Riskit tunnistetaan ja analysoidaan toiminnan suunnittelun ja strategiaprosessin yhteydessä ja lisäksi aina kun merkittäviä riskejä tunnistetaan tai kun niissä tapahtuu muutoksia. Samalla määritellään toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Merkittävimmät riskit ja niiden hallintakeinot sekä riskikuvan olennaiset muutokset raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle. Finavian riskit on ylätasolla luokiteltu strategisiin, operatiivisiin, lain- ja vaatimustenmukaisuus- sekä ja taloudellisiin riskeihin. Vuoden 2011 aikana tunnistetut yhtiön merkittävimmät riskit liittyvät muun muassa toimialan yleiseen kehitykseen, lentoturvallisuuteen sekä henkilöstön pysyvyyteen. Strategiset riskit Konsernin toiminnan ennustettavuutta heikentää lentoliikennetoimialan yleinen kehitys, sen voimakas riippuvuus maail78 mantalouden vaihteluista, lentoliikenteen sisäinen rakennemuutos sekä toimialaan liittyvä sääntely. Ennustamisen syklit ovat lyhentyneet. Lentoliikenteen kysynnän vaihtelut sekä lentoyhtiöasiakkaiden muuttuvat palvelutarpeet edellyttävät konsernilta joustavuutta kapasiteetin hallinnassa ja palvelutuotannossa. Toiminta on hyvin pääomavaltaista ja paikallista ja kustannusrakenne on luonteeltaan kiinteä. Regulaatio edellyttää lentoasemilta kustannusvastaavaa hinnoittelua. Tämä asettaa vaatimuksia lentoasemien kapasiteetin ja palvelutason hallinnalle. Kehityksen ennakoimiseksi konserni on uudistanut toimintamallinsa parantaakseen asiakassuhteiden hoitoa ja lisätäkseen ymmärrystä lentoyhtiöiden muuttuvista tarpeista ja toimintaympäristöstä. EU:ssa on käynnissä Single European Sky -ohjelma (SES) jäsenmaiden ilmatilan käytön kehittämiseksi. Euroopan ilmatilan rakennetta ja hallintaa yhtenäistetään ylikansallisiin kokonaisuuksiin. Lennonvarmistuspalvelujen tarjontaa tehostetaan mm. palveluntarjoajia velvoittavien suorituskykytavoitteiden avulla ja yhtenäistämällä teknisiä järjestelmiä. Eurooppalaisessa kehityksessä pitkän aikavälin näkymä on lennonvarmistuspalvelujen sisämarkkinoiden kehittyminen ja palvelujen avautuminen kilpailulle. Finavia on lennonvarmistuspalvelujen tarjoajana sitoutunut yhteistyöhön joulukuussa 2012 aloittavassa Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa (NEFAB) yhdessä Latvian, Norjan ja Viron palveluntarjoajien kanssa. Finavian keskeiset riskit liittyvät lennonvarmistusmarkkinoiden uudelleen muotoutumiseen, palvelujen tuottamisessa tapahtuviin muutoksiin ja vaikutusmahdollisuuksien vähenemiseen palveluehtoja määritettäessä. Riskiä hallitaan osallistumalla aktiivisesti NEFAB–yhteistyöhön, muuhun eurooppalaiseen kehitystyöhön ja huolehtimalla Finavian palvelujen kustannustehokkuudesta ja kilpailukyvystä. Liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät riskit ovat enenevässä määrin riippuvaisia tietojärjestelmien toimivuudesta ja yhteensopivuudesta sekä konsernin omien että kumppaneiden toimintamallien ja tietojärjestelmien kanssa. Riskiä hallitaan kiinnittämällä huomioita tietojärjestelmäarkkitehtuuriin, dokumentoitiin ja rajapintoihin sekä varmistamalla, että myös toimintamallit ovat yhtenevät. Finavia haluaa kehittyä palveluyrityksenä. Tämä edellyttää että yhtiön henkilöstön ja esimiesten osaaminen mahdollistaa tavoitteen saavuttamisen. Vuoden 2011 aikana yhtiössä toteutettiin koko organisaation laajuinen valmennusohjelma, jolla tuettiin asiakaslähtöistä toimintaa ja palvelujen johtamista. Operatiiviset riskit Konsernin riskienhallinnan keskiössä on toimialan vaatimustenmukaisen lentoturvallisuuteen liittyvän toiminnan varmistaminen. Lentoturvallisuuden hallintajärjestelmän avulla hallitaan ilmailun turvallisuuskriittiset toiminnot ja pyritään varmistamaan hyvän ja luotettavan turvallisuustason säilyttäminen yhtiön tuottamissa palveluissa ja tuotteissa. Järjestelmä perustuu toiminnan huolelliseen suunnitteluun, järjestelmälliseen tiedonkeruuseen, tapahtumien analysointiin, toimenpiteistä päättämiseen sekä toimenpiteiden tehokkuuden ja vaikutusten arviointiin. Turvallisuustasoa analysoidaan kattavasti ja korjaavat sekä ehkäisevät toimenpiteet tehdään asia edellyttämällä kiireellisyydellä ja laajuudella. Turvallisuutta koskevat havainnot raportoidaan hallitukselle säännöllisesti. Kertomusvuoden aikana yhtiön turvallisuustasossa ei tapahtunut muutoksia. Finavia-konsernin tulovirta on kaikilta osin riippuvainen lentoliikenteen sujuvuudesta. Liiketoiminnan operatiivisten riskien hallinnassa painottuvat lentoliikenteen palveluketjun sujuvuuden varmistamiseen liittyvät toimet. Lentoliikenteen palveluketju syntyy monen organisaation ja toimijan yhteistyön tuloksena. Finavian rooli lentoaseman pitäjänä on huolehtia siitä, että jokaisella toimijalla on mahdollisimman hyvät edellytykset hoitaa omaa tehtäväänsä palveluketjussa. Lentoasemalla toimivat tahot järjestävät säännöllisiä tapaamisia, joilla pyritään parantamaan prosesseja ja niiden rajapintoja. Sujuvuuden varmistamiseksi Finavia otti käyttöön CDM–tietojärjestelmän, jolla lentoasemalla toimivat yritykset jakavat keskenään lentoasemaa koskevaa reaaliaikaista tapahtumatietoa. Omassa toiminnassa varmistetaan mm. varahenkilöjärjestelyt ja tietojärjestelmien ja laiteiden viankorjaus. Lain- ja vaatimuksenmukaisuusriskit Finavian lentoasemien toiminta täyttää kokonaisuutena varsin hyvin ympäristönsuojelulain vaatimukset. Laki vaatii kuitenkin jälkikäteisesti ympäristöluvan, vaikka toiminta on ollut samalla paikalla kauan ja se on vakiintunutta. Osa Finavian lentoasemista on jo saanut lupapäätöksen, osalla lentoasemista lupa-asia on vielä vireillä. Finavialla ei ole täyttä varmuutta siitä, mitä vaatimuksia kunkin lentoaseman ympäristölupa tulee sisältämään. Jo saatujen lupapäätösten perusteella yhtiö on varautunut puhdistamaan lentoasemien paloharjoitusalueita, varmistamaan polttoainesäilöitä ja tehostamaan hulevesijärjestelmiä. Näitä ympäristöprojekteja varten yhtiö on tehnyt vuosina 2010 ja 2011 yhteensä 15,9 miljoonan euron pakolliset varaukset. Työt toteutetaan lähivuosien aikana. Riskeinä nähdään tilanteet, joissa lentoliikenteen erityispiirteet huomiotta jättävä lupapäätös edellyttää kohtuuttomia kustannuksia lentoaseman pitäjälle. Riskejä ovat myös lupaprosessit, joista aiheutuu tulonmenetyksiä esimerkiksi olosuhteisiin nähden tarpeettoman tiukan melunhallinnan ja liikenteen rajoittamisen vuoksi. Taloudelliset riskit Yhtiön rahoitusriskit on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toimialalla hinnoittelu on vahvasti säänneltyä ja rakenteeltaan jäykkää. Uuden direktiivin mukaista hinnoittelua sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2012. Toistaiseksi ei ole kokemuksia siitä, miten uuden direktiivin mukainen toiminta vakiintuu. Lentoaseman näkökulmasta hinnoitteluprosessiin liittyvät aikataulut ovat varsin pitkiä. Näinollen riskinä on, että lentoasemille voi syntyä kustannuksia etupainotteisesti jo pitkään ennen kuin uudet hinnat saadaan vahvistettua. Riskiä hallitaan käymällä asiakkaiden kanssa säännölliset asiakaskonsultaatiot ja kehittämällä pitkän tähtäimen hinnoittelustrategiaa. Konserni vastaa lentoasemaverkoston toiminnasta. Helsinki-Vantaan lentoasemaa lukuunottamatta, osa lentoasemaverkostosta sekä lennonvarmistusliiketoiminnasta on kuitenkin tällä hinnoittelupolitiikalla tappiollista. Toiminta rahoitetaan matkustajille tuotettujen kaupallisten palvelujen tuotoilla. Mikäli verkoston alijäämä kasvaa hallitsemattomasti Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen voi vaarantua. Riskiä hallitaan kehittämällä harvaan liikennöidyille lentoasemille uusia tuotantomalleja. Turvatakseen olemassaolonsa lentoasema tarvitsee ennen kaikkea seutukunnan sitoutumisen lentoliikenteen kysynnän ylläpitämiseksi. Finavian yhtiöittämisen yhteydessä Finavialle annettiin velvoite osallistua HelsinkiVantaan lentoaseman kautta kulkevan Kehäradan rakentamiseen yhteensä 45 miljoonalla eurolla. Kehäradan rakentamiskustannukset ovat nousseet arvioidusta. Finavian osuus kohonneista rakentamiskustannuksista on 22,5 miljoonaa euroa aiemmin sovitun 45 miljoonan euron lisäksi. Näin ollen Finavian osuus Kehäradan rakentamiskustannuksista on yhteensä 67,5 miljoonaa euroa vuosina 2010 – 2014. Tähän mennessä velvoitteesta on maksettu 10 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitusosuus on merkittävä ja sillä tulee olemaan vaikutuksia yhtiön oman liiketoiminnan kehittämiselle. Toimiva rautatieyhteys on lentoasemalle ja koko Aviapolis-alueen kehittämiselle tärkeä. KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET Sotilasilmailuun liittyvien kiinteistöjen omistuksesta ja ylläpidosta vastaava tytäryhtiö IP-Kiinteistöt Oy siirrettiin Suomen valtiolle 1.9.2011. Yhtiö jatkaa toimintaan Senaattikiinteistöjen tytäryhtiönä. Turun Lentoaseman kunnossapitokeskus Oy fuusioitui kesäkuussa emoyhtiöön. Tilikauden aikana Liikenne- ja viestintäministeriö teki päätöksen sääpalvelutoimintojen keskittämisestä Ilmatieteenlaitokselle. Finavia on valmistellut säähavaintojärjestelmänsä siirtoa kertomusvuoden aikana ja sen toteuttaminen etenee vaiheittain alkaen vuonna 2012. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristöluvat säätelevät tarkasti lentoasemien toimintaa. Lentoasemia on luvitettu jälkikäteen nykyisen ympäristösuojelulain mukaisesti ns. vanhoina toimintoina vuodesta 2004 alkaen. Lentoasemien ja niiden lähiympäristössä ympäristövaikutuksia aiheutuu erityisesti Finavian hoitamasta liukkaudentorjunnasta, maahuolintayhtiöiden suorittamasta lentokoneiden jäänpoistosta ja –estosta sekä lentokoneiden liikkumisesta maassa ja ilmassa. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa Finavia käyttää hyvin luonnossa hajoavia formiaatti- tai asetaattipohjaisia aineita. Lentokoneiden jäänpoistossa ja -estossa maahuolintayhtiöt käyttävät propyleeniglykolin ja veden sekoituksia. Propyleeniglykoli on biohajoava aine, eikä sitä ole haittaluokiteltu, mutta se kuluttaa happea vesissä ja tuottaa hajua. Lentokoneet aiheuttavat päästöjä ja melua nousussa ja laskussa sekä rullatessaan maassa. Rovaniemen joulukuussa saama ympäristölupa oli viidestoista Finavial79 tilinpäätös hallituksen toimintakertomus le myönnetty lentoaseman toimintaa koskeva lupa. Samalla valmistui Lapland Airports –lentoasemien (Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi, Kuusamo ja Kemi-Tornio) luvituskierros. Määräyksineen Rovaniemen lupa mahdollistaa alueen matkailu- ja muita elinkeinoja tukevan lentoliikenteen kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen. Helsinki-Vantaan lentoaseman elokuussa saama ympäristölupapäätös linjaa koko maan lentoliikenteen kehittymismahdollisuudet. Luvan mukaan sydänyön tunteja lukuun ottamatta Helsinki-Vantaa ja samalla koko Suomen lentoliikenne, voi määräysten rajoissa kehittyä osana Helsingin seudun kasvua. Luvan käsittely jatkuu Vaasan hallinto-oikeudessa, sillä 39 asianosaista mukaan lukien Finavia on hakenut siihen muutosta. Valtaosa kuntien ja yksityishenkilöiden muutoskirjelmistä koski lentokoneiden aiheuttamaa melua. Lainvoimainen lupa saataneen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen vuosina 2014–2015. Finavian pitkäjänteinen työ oman toimintansa energiankäytön tehostamiseksi sai tunnustuksen, kun Lapin lentoasemat ja Helsinki-Vantaa hyväksyttiin mukaan lentoasemajärjestö ACIn (Airports Council International) ACA-hiilineutraaliusohjelmaan. Ohjelman mukaan lasketut hiilidioksidipäästöt Lapland Airports- lentoasemilla olivat 4 422 tonnia ja Helsinki-Vantaalla 19 562 tonnia. Paloharjoitusalueiden maaperää tutkittiin Ivalossa, Rovaniemellä ja Turussa. Tulosten perusteella alueet on kunnostettava, mikä tehdään vuoden 2012 aikana. Finavia päätti tiukentaa toimintavaatimuksiaan lentokoneiden jäänpoistokäsittelyjä tekeville yrityksille vesiensuojelun kehittämiseksi. Yrityksiä vaaditaan parantamaan lentoasemilla jäänpoistossa käytettäviä menetelmiä ja laitteita jäänpoistoaineista aiheutuvan kuormituksen pienentämiseksi. Omassa työssään Finavia tarkastaa vesienjohtamisjärjestelmät säännöllisesti sekä tutkii kunnostushankkeiden yhteydessä 80 asematasojen vesien erilliskeräysmahdollisuudet. Helsinki-Vantaan lentoaseman alitse rakennetaan Kehärataa, joka yhdistää Martinlaakson junaradan päärataan. Radan rakennuttaja Liikennevirasto havaitsi vuonna 2010 Kehäradan tunnelityömaalla bakteerikasvustoa, joka mahdollisesti olisi johtunut lentokoneiden jäänpoistotoiminnasta vuosikymmenten aikana. Vuoden 2011 lopulla virasto ilmoitti päättäneensä tekniset ratkaisut ongelman poistamiseksi. Omalta osaltaan Finavia on ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan selvittänyt jäänestoaineiden levinneisyyttä lentoasema-alueella. Tutkimukset edelleen jatkuvat. Vuosittaisessa Ympäristöraportissa esitetään tarkemmin ympäristönsuojelun tapahtumia sekä ympäristötunnusluvut lentoasemittain. RAHOITUS JA KASSAVIRTA Kertomusvuonna konsernin tulorahoitus riitti kattamaan myös investointimenot. Maksuvalmius säilyi hyvänä. Nettovelkaantumisaste laski ja oli 62,6 prosenttia (74,1). Vuoden aikana ei nostettu uutta lainaa. Liiketoiminnan kassavirran hyvä kehitys mahdollisti ylimääräisen lainanlyhennyksen. Lisäksi lainojen määrää vähensi IP-Kiinteistöt Oy:n siirtyminen vastuineen pois konsernista. Korollisten lainojen määrä laski vuoden aikana ja oli vuoden lopussa 248,5 miljoona euroa (295,2). Lainasalkun suojausastetta nostettiin suotuisan korkokehityksen myötä, millä saatiin edelleen stabiloitua konsernin vieraan pääoman rahoituskuluja. Vuoden 2011 lopussa konsernin lainojen suojausaste oli 89,6 prosenttia. Suojaavien koronvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu lainojen keskikorkoa laskettaessa. Konsernin korollisten lainojen keskikorko oli vuoden lopussa 1,93 prosenttia. Korollisten lainojen keskimaturiteetti oli 11,5 vuotta. Kaikilla emoyhtiön pitkäaikaisilla lainoilla on edelleen voimassa valtion takaus. Kehäradan rahoitusosuuden hoitamista varten konsernilla on EIB:n antama 45 miljoonan euron lainapäätös. Lainaa ei ole vielä nostettu. Lainan vakuutena on yhtiön rahoituskovenantit. Konsernin tytäryhtiöt eivät ottaneet uutta lainaa rahoitusmarkkinoilta vuoden aikana. Emoyhtiön tytäryhtiöilleen antamien omavelkaisten takausten määrä väheni vuoden 2011 aikana. Emoyhtiöllä on tytäryhtiölleen annettua pääomalainan ehtoista rahoitusta 4,2 miljoonaa euroa. Konsernin leasing-vastuiden määrä kasvoi 54,4 miljoonasta eurosta 65,5 miljoonan euroon. Kertomusvuoden aikana konsernin liiketoiminnan kassavirta ennen investointeja vahvistui ja oli 68,4 miljoonaa euroa (60,5). Kassavirta investointien jälkeen oli 34,3 miljoonaa euroa (29,4). Avaavassa taseessa kassavarat olivat 54,1 miljoonaa euroa ja vuoden lopussa 50,4 miljoonaa euroa. Kassavaroja vahvistivat omaisuuden myynti sekä liiketoiminnan kasvu. Kassavarojen talletus- ja sijoitustoiminnan nettovaikutus vuonna 2011 oli 0,8 miljoonaa euroa. Kaikki kassasijoitukset on tilinpäätöksessä arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan tulosvaikutteisesti. Konsernin rahoitusriskien hallinnassa on keskitytty tuloksen, taseen ja kassavirran vaihtelun vähentämiseen ja pyritty turvaamaan konsernille kilpailukykyinen rahoitus muuttuvilla markkinoilla. Riskikeskittymät kuten korko-, vastapuoli- ja likviditeettiriskit on pyritty tunnistamaan ja suojaamaan tarkoituksenmukaisesti. OSAKEPÄÄOMA JA OMISTUS Finavia Oyj:n osakkeet omistaa Suomen valtio. Omistajaohjauksen vastuuministeriö on Liikenne- ja viestintäministeriö. Yhtiön osakepääoma koostuu 7 400 000 samanarvoisesta osakkeesta. Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita. Yhtiö ei ole tehnyt osakeanteja eikä laskenut liikkeelle optioita tai muita osakkeisiin oikeuttavia oikeuksia. Yhtiön hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakeanteihin tai optio-oikeuksien liikkeellelaskemiseen. HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT Kertomusvuoden alusta lukien 29.6.2011 asti yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi vuorineuvos Seppo Paatelainen ja jäseninä olivat varatuomari Pirkko Juntti, hallitusneuvos Rita Linna, johtaja Erja Takala sekä logistiikkajohtaja Antti Vehviläinen. Henkilöstön edustajana hallituksessa oli Pauli Manninen. Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Antti Vehviläisen. Finavia Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.6.2011 ja yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi kauppaneuvos Soili Suonojan. Hallituksen jäseniksi valittiin varatuomari Pirkko Juntti, hallitusneuvos Rita Linna, lakiasiainjohtaja Harri Pynnä, logistiikkajohtaja Antti Vehviläinen ja henkilöstöstä valittuna Pauli Manninen. Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Antti Vehviläisen. Hallituksen kokouksista ja valiokunnista on lisätietoa vuosikertomuksessa sivuilla 65−67. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KTH, JHTT Tiina Lind. Yhtiön toimitusjohtajana toimi 22.8.2011 asti varatuomari Samuli Haapasalo. Väliaikaisena toimitusjohtajana 23.8. alkaen toimi Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Juha-Pekka Pystynen. Hallitus nimitti marraskuussa yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi FM Kari Savolaisen. Hän aloitti yhtiön toimitusjohtajana 16.1.2012. HENKILÖSTÖ Finavia-konsernissa oli vuoden lopussa työsuhteessa 3 001 (2 938) henkilöä. Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä oli 2 267 (2 407). Emoyhtiössä oli vuoden lopussa 1 808 (1 827) henkilöä. Emoyhtiössä keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden aikana oli 1 639 (1 680). Konsernilla ei ole työntekijöitä ulkomailla. Kertomusvuoden aikana maksetut palkat ja palkkiot olivat 117 894 431 euroa (104 855 127) Vuoden 2011 tulokseen on kirjattu 2,3 miljoonan euron kuluvaraus voittopalkkion maksamiseksi henkilöstörahastoon. Vuodelta 2010 voittopalkkiota ei kertynyt. Henkilöstöasioista kerrotaan tarkemmin vuosikertomuksessa sivuilla 58−59. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Kari Savolainen aloitti yhtiön toimitusjohtajana 16.1.2012. VUODEN 2012 NÄKYMÄT Finavia odottaa vuoden ensimmäisen neljänneksen olevan matkustajamäärän kehityksen suhteen positiivinen. Ennusteen taustalla on vuoden 2011 aikana aloitetut uudet reitit ja uusien lentoyhtiöiden mukanaan tuoma tarjonta. Toisen kvartaalin aikana näkymien arvioidaan heikkenevän ja Finavia ennakoi kasvun hiipuvan. Koko vuoden matkustajamäärän ennakoidaan olevan noin vuoden 2011 tasolla. Yhtiö on viimeisten vuosien aikana keskittynyt toimintansa tehostamiseen ja investointitaso on sopeutettu operatiivisen kassavirran mukaan. Vuonna 2012 kulukehitystä seurataan edelleen erityisen tarkasti ja investointitaso tullaan pitämään maltillisena. Edellyttäen, että Suomen lentoliikennemarkkinassa ei tapahdu olennaisia muutoksia ja että maailman talouden epävarmuus ei romahduta lentoliikenteen kysyntää yhtiö ennakoi, että vuoden 2012 operatiivinen tulos tulee olemaan lähellä vuoden 2011 tasoa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että • vuoden 2011 tappio kirjataan yhtiön voittovarojen tilille. Kirjauksen jälkeen yhtiöllä on kertyneitä voittovaroja 8 317 326,00 euroa. • yhtiö ei maksa osinkoa vuoden 2011 tuloksesta. • yhtiö jakaa osakkeenomistajalle varoja osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n mukaisena varojen jakamisena vapaan oman pääoman rahastosta siten, että Finavia Oyj:n omistamat säähavaintopalvelujärjestelmä siirretään Suomen valtiolle liikenne- ja viestintäministeriön hallintaan 1.6.2012 tilinpäätöksen mukaisesta käyvästä arvostaan 187 105 euroa sen mukaisesti, mitä osakeyhtiölain 13 luvussa säädetään varojen jakamisen edellytyksistä, jaon määrästä ja jaettavista varoista; sekä • yhtiö varautuu jakamaan myöhemmin yhtiökokouksessa päätettävällä tavalla varoja enintään 6 miljoonaa euroa vapaan pääoman rahastosta siten, että Finavia Oyj:n omistamat säähavaintolaitteet, -ohjelmistot ja niihin liittyvät sopimukset sekä muut oikeudet siirretään Suomen valtiolle liikenne- ja viestintäministeriön hallintaan erikseen päätettävänä ajankohtana. HALLITUKSEN VOITONJAKOESITYS Emoyhtiön tulos vuodelta 2011 oli tappiollinen 10 155 314,26 euroa. 81 tilinpäätös tuloslaskelma TULOSLASKELMA 1.1.2011 - 31.12.2011 1 000 € KONSERNI 2011 KONSERNI 2010 FINAVIA OYJ 2011 FINAVIA OYJ 2010 364 003 318 047 317 895 282 458 12 308 23 434 4 994 18 700 42 019 35 666 39 038 33 517 -36 -414 215 -402 Ulkopuoliset palvelut 48 109 46 041 58 601 56 911 MATERIAALIT JA PALVELUT 90 092 81 293 97 855 90 026 117 894 104 855 88 329 84 135 Eläkekulut 21 471 18 521 16 479 14 667 Muut henkilösivukulut 6 474 5 784 4 859 4 524 145 839 129 160 109 667 103 326 Rakennukset ja rakennelmat 18 446 14 789 15 478 11 981 Koneet ja kalusto 11 993 11 695 11 223 10 902 Muut aineelliset hyödykkeet 10 146 10 094 9 422 8 871 560 311 539 297 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Konserniliikearvon poisto 9 3 4 275 565 45 430 37 454 36 665 32 051 62 113 51 871 56 084 46 358 32 837 41 703 22 619 29 397 -313 -7 1 795 2 063 2 027 161 70 161 70 Korkokulut ja muut rahoituskulut -7 088 -7 512 -4 960 -4 904 -5 446 -5 381 -2 772 -864 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 27 392 36 322 19 847 28 533 POISTOT LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT LIIKEVOITTO RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta) Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset pysyv.vastaav.sijoit. SATUNNAISET KULUT VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 5 -22 500 4 892 2005 1 965 -22 500 36 322 -2 653 28 533 -8 512 -11 549 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot TILIKAUDEN VOITTO 82 -2 631 -2 140 894 2 265 1 009 1 493 -4 3 154 36 447 -10 155 18 473 tilinpäätös tASE TASE 31.12.2011 1 000 € KONSERNI 2011 KONSERNI 2010 FINAVIA OYJ 2011 FINAVIA OYJ 2010 Aineettomat oikeudet 2 383 2 401 2 336 2 339 Muut pitkävaikutteiset menot 1 454 5 160 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Konserniliikearvo 4 275 3 837 6 681 2 495 2 339 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat 46 816 46 901 43 998 43 895 308 330 310 321 218 555 220 710 Koneet ja kalusto 72 060 78 493 67 786 72 878 Muut aineelliset hyödykkeet 150 131 158 419 149 956 145 784 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 19 934 21 949 19 432 14 488 597 272 616 084 499 727 497 755 1 137 1 331 9 323 20 424 Sijoitukset Osuudet osakkuusyrityksissä Osuudet saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset 344 342 336 334 1 479 1 674 9 657 20 760 Aineet ja tarvikkeet 3 103 2 509 2 658 2 337 Valmiit tuotteet/tavarat 1 804 2 355 1 747 2 277 4 907 4 864 4 406 4 614 15 770 13 700 4 795 4 224 4 795 4 224 15 770 13 700 32 323 30 736 27 145 24 167 1 130 2 670 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Laskennallinen verosaaminen Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Laskennalliset verosaamiset 2 503 1 493 2 503 1 493 Muut saamiset 5 254 7 346 5 249 6 862 Siirtosaamiset 10 828 6 294 10 534 5 601 50 908 45 869 46 560 40 793 Muut arvopaperit 29 050 40 799 29 050 40 799 Rahat ja pankkisaamiset 21 333 13 337 13 687 4 443 713 581 733 533 621 353 625 203 Rahoitusarvopaperit 83 tilinpäätös tase TASE 31.12.2011 1 000 € KONSERNI 2011 KONSERNI 2010 FINAVIA OYJ 2011 FINAVIA OYJ 2010 185 000 185 000 185 000 185 000 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 92 229 102 689 92 229 102 689 Edellisten tilikausien voitto 36 072 1 126 18 473 0 3 154 36 447 -10 155 18 473 316 455 325 262 285 547 306 162 20 137 11 549 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot: Tilikauden voitto VÄHEMMISTÖOSUUS TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 19 571 11 905 19 571 11 905 232 626 275 850 172 005 198 168 21 060 35 061 21 060 35 060 7 150 5 218 260 837 316 129 193 065 233 228 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 15 906 19 350 12 413 11 310 Saadut ennakot 1 204 936 514 430 Ostovelat 19 517 16 731 17 720 13 862 1 719 1 560 Velat saman konsernin yrityksille 84 Muut velat 11 675 8 480 9 956 7 108 Siirtovelat 68 416 34 740 60 712 28 088 116 718 80 237 103 034 62 358 713 581 733 533 621 353 625 203 tilinpäätös rahoituslaskelma rahoituslaskelma 1 000 € KONSERNI 2011 KONSERNI 2010 FINAVIA OYJ 2011 FINAVIA OYJ 2010 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Myynnistä saadut maksut 365 167 320 907 319 275 285 648 -283 386 -253 214 -252 546 -230 588 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 81 781 67 692 66 730 55 060 Maksetut korot ja rahoituskulut -6 351 -6 797 -3 898 -4 084 457 558 677 Maksut liiketoiminnan kuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot Muut rahoituserät liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot 5 427 2 005 107 592 107 593 -7 564 -1 591 -4 420 7 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 68 430 60 459 59 197 54 009 Liiketoiminnan rahavirta 68 430 60 459 59 197 54 009 -43 169 -51 627 -34 182 -43 229 9 142 20 889 1 669 17 338 -78 -3 642 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Ostetut tytäryhtiöosakkeet Myydyt tytäryhtiöosakkeet Luovutustulot muista sijoituksista 2 1 401 Myönnetyt lainat tytäryhtiöille Lainasaamisten takaisinmaksut Investointien rahavirta -1 915 1 877 6 771 2 1 -2 570 -14 200 500 -34 105 -31 102 -34 582 -35 234 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 403 -3 555 -940 -31 704 -16 293 Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksettu voitontuloutus/pääomanpalautus Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat 1.1. -35 260 Rahavarat 31.12. -22 830 -11 310 -6 000 -27 355 -17 310 -934 6 527 -2 739 1 465 54 137 48 954 45 242 43 777 5 235 -2 819 -1 350 50 383 54 137 42 738 45 242 -934 6 532 -2 739 1 465 Ostettujen ja fuusioitujen yhtiöiden rahavarat Myytyjen tytäryhtiöiden rahavarat -27 355 -6 000 85 tilinpäätös tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen liitetiedot FINAVIA OYJ y-tunnus 2302570-2 Vantaa 1. Konsernitilinpäätösperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserniyhtiöt. Osakkuusyritys Taxi Point Oy on jätetty huomioimatta sen epäoleellisen vaikutuksen takia konsernin omaan pääomaan. Vuosien 2010-2011 aikana konsernirakenteessa tapahtui paljon muutoksia: • 1.1.2010 Finavian Vantaan energia-liiketoiminta myytiin Vantaan Energialle • kesäkuussa 2010 tehtyjen osakevaihtojen seurauksena Finavia Oyj:n omistus Koyj Lentäjäntie 1:ssä väheni 37,1%:iin ja omistus Koyj Lentäjäntie 3:ssa nousi 100%:iin. Konsernissa ei siis enää ole vähemmistöosuuksia. • joulukuussa 2010 Koyj Lentäjäntie 3 sulautui Lentoasemakiinteistöt Oyj:hin (LAK). • kesäkuussa 2010 Airpro Oy osti RTG Ground Handling Oy:n koko osakekannan. • syyskuussa 2010 Koy Lentokentän palvelutalo sulautui Lentoasemakiinteistöt Oyj:hin. • joulukuussa 2010 Koy Turun lentorahti jakautui ja yhtiön omistamat rahtiterminaalit sulautuivat LAK:iin. Jakautumisessa syntynyt Turun lentoaseman kunnossapitokeskus Oy jäi Finavian tytäryhtiöksi ja se fuusioitiin emoyhtiöön 30.6.2011. • IP-Kiinteistöt Oy:n omistus siirtyi konsernin ulkopuolelle 1.9.2011. • uuden, vuonna 2010 perustetun tytäryhtiön Skyhow Oy:n toiminta käynnistyi alkuvuodesta 2011, mutta jo vuoden lopulla toiminta päätettiin ajaa alas. Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvista yrityksistä annetaan liitetietojen kohdassa 12. Konserniyritykset. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Tilinpäätössiirroista laskettu verovelka on esitetty omana eränään. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu konsernissa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Rahoitusomaisuusarvopaperihin sisältyvät arvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Vaihto-omaisuuden hankintameno on arvostettu keskihinnoin. Tuloslaskelman liitetiedot Taulukoissa luvut ovat tuhansina euroina, ellei toisin ole mainittu. 2. Liikevaihdon ja liiketuloksen jakautuminen, milj. euroa Liikevaihto 2011 Liikevaihto 2010 Liiketulos 2011 Liiketulos 2010 Lentoasema (Airport) 253,1 224,0 62,3 62,1 Lennonvarmistus 60,8 54,6 -4,6 -8,6 Kiinteistöliiketoiminta 16,8 14,0 12,4 6,6 Airpro-alakonserni 53,6 42,4 -0,5 3,5 4,0 3,9 -35,1 -24,4 Konsernin liikevaihto ja liiketulos jakautuu liiketoiminnoittain seuraavasti: Muu toiminta Eliminoinnit 86 -24,3 -20,8 -1,7 2,5 364,0 318,0 32,8 41,7 3. Liiketoiminnan muut tuotot konserni 2011 konserni 2010 Energia-liiketoiminnan myynti finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 0 8,390 0 8 390 8 642 4 261 1 541 757 Asuntojen myyntivoitot 0 1 929 0 1 929 Muun käyttöomaisuuden myyntivoitot 31 331 39 336 Tytätyhtiö- ja osakkuusyhtiöiden myyntivoitot 0 701 0 2 494 98 2 978 0 0 Maa-alueiden myyntivoitot Konsernirakenteen muutoksista aiheutuneet sisäisten katteiden ja konsernioikaisujen tuloutukset Lisäeläkemaksun tuloutus *) Metsätuotot ja maa-aluetuotot Pakollisen varauksen purku/ Eurocontrollin kattamaton eläkevastuu Muut tuotot 0 3 998 0 3 998 651 595 651 595 2 535 0 2,535 0 350 251 227 202 12 308 23 434 4 994 18 700 *) Finavian yhtiöittämisen yhteydessä yhtiö otti henkilöstölleen lisäeläkevakuutuksen. Summaksi arvioitiin 35 milj. euroa, mikä huomioitiin yhtiön avaavassa taseessa ja omassa pääomassa. Laskennan tuloksena lopulliseksi lisäeläkkeen kertamaksuksi 1.1.2010 määräytyi n. 31 milj. euroa. Erotus 4 milj. euroa on kirjattu Liiketoiminnan muihin tuottoihin. 4. Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja sijainen Hallituksen jäsenet konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 1 348 518 785 298 138 91 137 91 5. Finavia-konsernin palveluksessa oleva henkilökunta konserni 2011 konserni 2010 Henkilöstö keskimäärin (htv) 2 267 Henkilöstö vuoden lopussa 3 001 vakinaisia määräaikaisia finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 2 407 1 639 1 680 2 938 1 808 1 827 2 214 2 195 1 479 1 521 787 743 329 306 Määräaikaisessa henkilökunnassa ovat mukana myös tarvittaessa töihin kutsuttavat, sekä emoyhtiössä että konsernissa. 6. Tilintarkastajan palkkiot konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 21 0 18 0 Todistukset ja lausunnot 2 0 2 0 Veroneuvonta 0 0 0 0 Muut palvelut 4 57 2 57 Ernst & Young Oy Tilintarkastuspalkkiot 87 tilinpäätös tilinpäätöksen liitetiedot 7. Pakollisen varauksen muutos tuloslaskelmassa konserni 2011 Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut kulut konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 2 535 0 2 535 0 -10 655 -9 370 -10 655 -9 370 Suurimpana eränä pakollisissa varauksissa ovat lentoasemien ympäristölupiin liittyvät varaukset. Vuonna 2011 on lisäksi varattu 5 milj. euroa kiitoteiden turva-alueiden laajentamiseen. Näiden varausten muutos on tuloslaskelman erässä Liiketoiminnan muut kulut. Eurocontrollin kattamattomasta eläkevastuusta on varattu vuonna 2004 Ilmailulaitoksen osuus 3,8 milj. euroa, joka maksetaan tulevina vuosina Eurocontrollin eläkesäätiölle (eläkesäätiö perustettu 1.1.2005). Vuosina 2005-2009 maksettujen erien jälkeen varausta on jäljellä 2,5 milj. euroa 31.12.2010, mikä purettiin vuonna 2011. Finavian yhtiöittämisen myötä Eurocontrollin jäsenmaksun maksuvelvoite siirtyi valtiolle. Varauksen purku on esitetty erässä Liiketoiminnan muut tuotot. 8. Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyritysten tappiosta konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 -313 -7 0 5 0 2 000 0 5 326 41 1 795 2 063 1 700 1 924 161 70 161 70 Osinkotuotot Saman kornsernin yrityksiltä Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Saman kornsernin yrityksiltä Muilta Sijoitusten arvonalentumiset Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -7 088 -7 512 -4 960 -4 904 -5 446 -5 381 -2 772 -864 konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 -22 500 0 -22 500 0 9. satunnaiset kulut Finavia Oyj joutuu korvaamaan Kehäradan rakentamiskulujen ylittymisestä 22,5 milj. euroa Liikennevirastolle. 88 Taseen liitetiedot 10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä poistot Vuotta Pitoajat ovat seuraavat: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Konserniliikearvo 5 Tasapoisto 5 - 20 Tasapoisto 5 Tasapoisto 10 - 40 Tasapoisto 3 - 15 Tasapoisto 10 - 40 Tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Maarakenteet Rakennuksiin on kohdistettu liikearvoa 1 448 639,61 euroa, mikä tullaan poistamaan 28 vuodessa. Poistoaika on sama kuin fuusioidun Koyj Lentäjäntie 3:n rakennuksen jäljellä oleva poistoaika. muutokset tase-erissä: konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 11 719 10 939 11 632 10 921 + Siirrot erien välillä 538 1 595 536 1 526 - Vähennykset tilikaudella -57 -816 -48 -815 Hankintameno 31.12. 12 199 11 719 12 120 11 632 Kertyneet sumu-poistot 1.1. -9 318 -9 823 -9 294 -9 811 57 816 48 815 -555 -310 -539 -297 - Kertyneet sumu-poistot 31.12. -9 816 -9 318 -9 784 -9 294 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 383 2 401 2 336 2 339 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Muut pitkävaikutteiset menot ja liikearvo Hankintameno 1.1. + Lisäykset - Vähennykset tilikaudella 341 608 335 608 1 463 6 163 0 -273 -341 -273 -335 Hankintameno 31.12. 1 463 341 163 335 Kertyneet poistot 1.1. -336 -608 -335 -608 Vähennysten kertyneet poistot 341 273 335 273 Tilikauden poistot -14 -2 -3 0 -9 -336 -3 -335 1 454 5 160 0 4 840 0 + Lisäykset tilikaudella 0 4 840 - Vähennykset tilikaudella 0 0 Hankintameno 31.12. 4 840 4 840 Kertyneet poistot 1.1. -565 0 - Kertyneet sumu-poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Konserniliikearvo Hankintameno 1.1. Vähennysten kertyneet poistot 0 0 Tilikauden poistot -4 275 -565 - Kertyneet sumu-poistot 31.12. -4 840 -565 0 4 275 Kirjanpitoarvo 31.12. 89 tilinpäätös tilinpäätöksen liitetiedot muutokset tase-erissä: konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 43 672 43 448 43 165 42 606 87 652 87 652 Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella - Vähennykset tilikaudella Hankintameno 31.12. -172 -428 -46 -93 43 587 43 672 43 206 43 165 3 230 2 253 730 638 154 1 701 104 92 Kiinteistöjen liittymismaksut Hankintameno 1.1. + Siirrot erien välillä - Vähennykset tilikaudella Hankintameno 31.12. Maa- ja vesialueet yhteensä -155 -723 -42 0 3 229 3 230 792 730 46 816 46 901 43 998 43 895 638 854 644 287 517 449 493 565 0 1 442 0 0 23 003 31 785 13 323 28 544 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella + Siirrot erien välillä - Vähennykset tilikaudella -38 132 -38 659 -13 233 -4 661 623 726 638 854 517 539 517 449 -328 533 -328 780 -296 739 -288 893 31 614 15 036 13 233 4 135 -18 476 -14 789 -15 478 -11 981 - Kertyneet sumu-poistot 31.12. -315 395 -328 533 -298 984 -296 739 Kirjanpitoarvo 31.12. 308 330 310 321 218 555 220 710 401 833 414 352 390 515 398 388 7 125 7 249 6 131 6 178 -20 818 -19 768 -17 177 -14 051 Hankintameno 31.12. Kertyneet sumu-poistot 1.1. Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. + Siirrot erien välillä - Vähennykset tilikaudella Hankintameno 31.12. 388 140 401 833 379 469 390 515 Kertyneet poistot 1.1. -323 340 -325 702 -317 637 -315 823 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot - Kertyneet sumu-poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 19 263 14 057 17 177 9 088 -12 003 -11 695 -11 223 -10 902 -316 080 -323 340 -311 683 -317 637 72 060 78 493 67 786 72 878 448 866 448 971 419 884 419 441 Maarakenteet Hankintameno 1.1. + Siirrot erien välillä 13 324 8 139 13 594 8 178 -28 515 -8 243 0 -7 736 Hankintameno 31.12. 433 675 448 866 433 477 419 884 Kertyneet poistot 1.1. -290 447 -285 516 -274 099 -270 170 17 069 5 147 0 4 924 - Vähennykset tilikaudella Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot -10 166 -10 078 -9 422 -8 854 -283 544 -290 447 -283 521 -274 099 150 131 158 419 149 956 145 784 Hankintameno 1.1. 21 949 21 405 14 488 19 015 + Lisäykset tilikaudella 39 844 51 151 39 465 39 992 - Kertyneet sumu-poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat - vähennykset - Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. 90 -1 166 -139 -834 0 -40 693 -50 468 -33 688 -44 519 19 934 21 949 19 432 14 488 muutokset tase-erissä: konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 1 674 353 20 759 23 122 78 1 322 0 2 118 Osakkeet ja osuudet (tytäryhtiöt ja muut osakkeet ) Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella - Vähennykset tilikaudella -274 -1 -11 102 -4 481 Hankintameno 31.12. 1 479 1 674 9 657 20 759 Hankintameno 1.1. 0 1 400 0 0 + Lisäykset tilikaudella 0 0 0 0 - Vähennykset tilikaudella 0 -1 400 0 0 Hankintameno 31.12. 0 0 0 0 1 576 978 1 588 016 1 418 957 1 408 304 41 472 59 413 39 715 42 762 3 452 0 0 0 -89 630 -70 451 -42 816 -32 109 Muut pysyvien vastaavien sijoitukset YHTEENSÄ Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella Siirrot erien välillä - Vähennykset tilikaudella Hankintameno 31.12. 1 532 273 1 576 978 1 415 856 1 418 957 Kertyneet poistot 1.1. -952 538 -950 430 -898 104 -885 305 Vähennysten kertyneet poistot 68 344 35 330 30 792 19 235 -45 490 -37 438 -36 665 -32 034 -929 684 -952 538 -903 977 -898 104 602 588 624 440 511 879 520 853 Osakkeet / konserniyhtiöt Osakkeet / osakkuusyhtiöt muut osakkeet ja osuudet muut sijoitukset 1 331 344 0 Tilikauden poistot - Kertyneet sumu-poistot 31.12 Kirjanpitoarvo 31.12. 11. Muut osakkeet ja osuudet Konserni Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella 78 0 0 -272 -2 0 1 137 342 0 20 424 336 0 0 0 0 - Vähennykset tilikaudella -11 101 -2 0 Hankintameno 31.12. 9 323 334 0 - Vähennykset tilikaudella Hankintameno 31.12. 0 Emoyhtiö Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella 0 12. konserniyritykset konsernin omistusosuus-% emoyhtiön omistusosuus-% Airpro Oy, Vantaa 100,0 100,0 RTG Ground Handling Oy, Vantaa 100,0 0,0 Lentoasemakiinteistöt Oyj, Vantaa 100,0 100,0 Skyhow Oy, Vantaa 100,0 100,0 Happy Landings Finland Oy, Vantaa 100,0 100,0 Safranum Oy, Vantaa 100,0 0,0 91 tilinpäätös tilinpäätöksen liitetiedot oma pääoma 31.12.2011 euroina liikevaihto euroina tilikauden voitto/ tappio euroina 16 361 619,69 8 793 370,65 40 501 298,48 2 674 320,28 3 750 161,11 -4 239 666,98 14 054 171,34 147 312,30 107 263 182,15 18 118 872,92 14 517 100,09 4 601 463,43 1 495 462,53 52 120,45 22 800,00 49 620,45 Happy Landings Finland Oy, Vantaa 2 500,00 2 500,00 Safranum Oy, Vantaa 2 500,00 2 500,00 konsernin omistusosuus-% emoyhtiön omistusosuus-% oma pääoma 31.12.2011 euroina tilikauden voitto/ tappio euroina 37,1 0,0 7 086 003,07 -733 902,47 25,0 0,0 670 556,90 237 753,32 taseen loppusumma euroina Airpro Oy, Vantaa RTG Ground Handling Oy, Vantaa Lentoasemakiinteistöt Oyj, Vantaa Skyhow Oy, Vantaa Osuudet osakkuusyrityksissä Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1, Vantaa Taxi Point Oy, Vantaa 13. Laskennalliset verosaamiset konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 4 795 4 224 0 0 2 503 1 493 2 503 1 493 Pitkäaikaiset Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista Lyhytaikaiset Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista Finavian yhtiöittämiseen liittyvä lisäeläkejärjestely on verottajan ennakkotiedon mukaan vähennyskelpoinen. Lisäeläkemaksu kirjattiin suoraan yhtiön aloittavaan taseeseen, joten sillä ei ole tulosvaikutusta, mutta Finavian verotettava tulos vuodelta 2010 on negatiivinen. Tästä johtuen tilinpäätöksessä on kirjattu laskennallista verosaatavaa vuonna 2010. Samoin vuoden 2011 negatiivisesta verotettavasta tuloksesta on kirjattu laskennallinen verosaatava. Finavian pakollisista varauksista (suurimpana ympäristövaraukset) on kirjattu konsernissa verosaatava. 14. saamiset saman konsernin tytäryhtiöiltä finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 516 2 125 Lainasaamiset 16 270 14 200 Siirtosaamiset 114 44 16 900 16 369 Myyntisaamiset Tilikauden lopussa Lainasaamisissa on mukana 4,2 milj.euron pääomalaina konsernin tytäryhtiölle RTG Ground Handling Oy:lle. Lainasta perittävä korko on 10 vuoden euro swap-korko, joka tarkistetaan lyhennystä edeltävänä päivänä. Marginaalia ei peritä. Lainapääomalle ei kerry korkoa niiltä tilikausilta, joilta vahvistettava tilinpäätös ei osoita voitonjakokelpoisia varoja. Lainan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa tai konkurssissa vain kaikkia muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Pääoma saadaan palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin, kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman tai koron maksamisesta Finavia tai tytäryhtiö eivät anna vakuutta. 92 15. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 Vuokrasaamiset 2 808 2 098 2 799 2 073 Ulkopuolisten rahoittajien (ELYkeskukset, EU, kunnat) rahoitusosuus investointeihin 1 849 2 451 1 849 2 451 659 801 383 380 Työterveyshuollon saamiset (KELA) Verosaatava (EVL) 4 420 Muut 1 092 10 828 Tilikauden lopussa 4 420 0 942 1 083 696 6 291 10 534 5 600 16. Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 Tilikauden alussa 185 000 185 000 185 000 185 000 Tilikauden lopussa 185 000 185 000 185 000 185 000 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 102 689 102 689 102 689 102 689 + lisäykset/- vähennykset -10 460 0 -10 460 0 Tilikauden lopussa 92 229 102 689 92 229 102 689 Edell. tilikausien voitto / tappio 37 573 960 18 473 Edellisen tilikauden kirjauksen oikaisu laskennallisen verosaamisen purkaminen -1 788 0 0 Osakepääoma Poistoerosta omaan pääomaan kirjattu osuus muuttui verokannan muutoksen takia Vähemmistöosuuden purkautuminen 2010 Tilikauden voitto (+) tappio (-) Oma pääoma yhteensä 286 0 166 0 0 36 071 1 126 18 473 0 3 154 36 447 -10 155 18 473 316 455 325 262 285 547 306 162 IP-Kiinteistöt Oy:n osakekanta siirrettiin tase-siirtona LVM:lle, mikä pienensi Finavia Oyj:n sijoitettua vapaata omaa pääomaa 10 454 000 euroa. Turun lentoaseman kunnossapitokeskus Oy:n fuusio pienensi omaa pääomaa 5 633,13 euroa. Poistoerosta on kirjattu konsernin omaan pääomaan 22 033 824 euroa ( 14 851 600 euroa vuonna 2010). Jakokelpoinen vapaa oma pääoma: Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Voittovarat 92 229 102 689 8 318 18 473 100 547 121 162 93 tilinpäätös tilinpäätöksen liitetiedot 17. varaukset konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 19 571 11 905 19 571 11 905 Pakolliset varaukset Suurimmat erät pakollisissa varauksissa 31.12.2011: Eri lentoasemilla vireillä oleviin ympäristölupaprosesseihin liittyy ympäristövaraus 14,6 milj. euroa (9,4 milj. euroa vuonna 2010). EASA:n uusien ilmailumääräysten mukaisten kiitoteiden turva-alueiden laajentamista varten on varattu 5 milj. euroa. Eurocontrollin kattamattomasta eläkevastuusta on varattu vuonna 2004 Ilmailulaitoksen osuus 3,8 milj. euroa, joka maksetaan tulevina vuosina Eurocontrollin eläkesäätiölle (eläkesäätiö perustettu 1.1.2005). Vuosina 2005-2009 maksettujen erien jälkeen varausta on jäljellä 2.5 milj. euroa 31.12.2010, mikä purettiin vuonna 2011. Finavian yhtiöittämisen myötä Eurocontrollin jäsenmaksun maksuvelvoite siirtyi valtiolle. 18. pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 159 199 199 568 112 943 136 458 konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 Muut velat 21 060 35 060 21 060 35 060 Tilikauden lopussa 21 060 35 060 21 060 35 060 konserni 2011 konserni 2010 7 150 5 218 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 Lainat rahoituslaitoksilta 19. muut pitkäaikaiset velat 20. laskennallinen verovelka Tilinpäätössiirroista 21. Velat saman konsernin tytäryhtiöille Ostovelat 479 386 Siirtovelat 1 240 1 174 Tilikauden lopussa 1 719 1 560 22. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 Lomapalkkavelka sos.kuluineen 19 966 19 887 16 409 16 484 Palkkajaksotukset sos.kuluineen 4 305 3 451 3 268 2 810 608 1 323 -164 126 Kehäratahanke (vuoden 2012 osuus) 14 089 3 968 14 089 3 967 Kehäratahankkeeseen liittyvä lisälasku 22 500 0 22 500 0 566 1 079 0 0 6 383 4 835 4 610 4 523 68 416 34 542 60 712 27 910 Korkovelat Verovelat Muut Tilikauden lopussa 94 23. Annetut takaukset, pantit ja vastuut Summat ovat jäljellä olevien pääoma-arvojen mukaisia. konserni 2011 konserni 2010 finavia oyj 2011 finavia oyj 2010 50 985 54 717 0 0 0 Tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden velat, joiden vakuudeksi annettu takaus: Lainat rahoituslaitoksilta Pankkitilin limiitti 0 1000 0 Yritystodistusohjelma 10 000 10 000 0 0 Annetut takaukset yhteensä 60 985 65 717 60 985 65 717 0 0 1 888 2 006 Muut takaukset tytäryhtiöiden puolesta Leasingvastuille annettu erityistakaus Tytäryhtiöiden velat, joiden vakuudeksi annettu pantti (kiinnitys tytäryhtiön rakennukseen) Lainat rahoituslaitoksilta Pantit omasta puolesta yhteensä 39 797 32 500 36 000 36 000 0 5 373 Seuraavien lainojen vakuudeksi Finavia Oyj ja tytäryhtiöt ovat sopineet rahoittajan kanssa kovenanteista: Kiinteistö Oy Turun Lentorahti / Kiinteistö Oy Turun Lentoaseman kunnossapitokeskus Kovenanteissa tytäryhtiön omavaraisuusaste on sitouduttu säilyttämään sovitulla tasolla. Ilman pankin kirjallista suostumusta velallinen ei saa pantata tai muuten antaa vakuudeksi omaisuuttaan. Finavia Oyj sitoutuu säilyttämään nykyisen omistusosuutensa tytäryhtiössä. IP-Kiinteistöt Oy 0 11 845 Kovenanteissa IP-Kiinteistöt Oy on sitoutunut säilyttämään omavaraisuusasteensa sovitulla tasolla ja Finavia Oyj on sitoutunut säilyttämään omistuksensa IP-Kiinteistöt Oy:ssä. Muut omasta puolesta annetut vakuudet Yrityskiinnitykset Muut vastuusitoumukset 1 200 2 000 0 0 213 460 150 460 Leasingvastuut Tilikaudella 2012 maksettavat 10 407 9 120 8 589 7 569 Myöhemmin maksettavat 55 071 45 293 51 626 42 465 163 876 175 807 123 238 118 217 Annetut takaukset, pantit ja vastuut yht. Muut vastuut Johdannaissopimukset konserni finavia oyj Kohde-etuuden arvo Käypä arvo Kohde-etuuden arvo 9 160 -1 321 9 160 -1 321 Koronvaihtosopimukset 325 331 -34 794 293 275 -32 675 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 39 535 -1 079 0 0 Sähkötermiinit Käypä arvo Finavia Oyj on suojannut johdannaissopimuksilla (termiineillä) sähkön hankintahintoja. Koronvaihtosopimuksilla ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla on suojattu Finavia-konsernin avointa korkoriskiä hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Suomen valtio vastaa kaikista Finavia Oyj:n lainoista. Tytäryhtiöiden lainoilla on emoyhtiön vakuus tai omavelkainen takaus. 95 tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Vantaalla 9. päivänä maaliskuuta 2012 Soili SuonojaPirkko Juntti Hallituksen puheenjohtaja Rita LinnaPauli Manninen Harri PynnäAntti Vehviläinen Kari Savolainen Toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Vantaalla 14. päivänä maaliskuuta 2012 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Tiina Lind, KHT, JHTT 96 tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomus Finavia Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Finavia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.−31.12.2011. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 14. maaliskuuta 2012 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Tiina Lind KHT, JHTT 97 tilinpäätös Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnuslukujen laskentakaavat Sijoitetun pääoman tuotto, % Oman pääoman tuotto, % Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % 98 Voitto + korkokulut ja muut rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat, tilikauden alun ja lopun keskiarvo Voitto, ylijäämä tai tappio ennen satunnaisia eriä – verot Oma pääoma + vähemmistöosuus, tilikauden alun ja lopun keskiarvo Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma − saadut ennakot Korolliset nettovelat Oma pääoma x 100 x 100 x 100 Tokio Nagoya Osaka Soul Peking Shanghai Chongqing Hongkong Bangkok Singapore Phuket New Delhi KIRJAPAINO Libris Oy PAPERI Kannet Edixion 300 g/m2, Sisus Edixion 140 g/m2 KUVITUKSET Jussi Kaakinen / Napa Illustrations VALOKUVAT Riku Isohella, Finavian kuvapankki Finavia Oyj PL 50 (Lentäjäntie 3) 01531 Vantaa Puhelin 020 708 000 www.finavia.fi
