Näköisversio - Suomen Liikemiesyhdistys

3
SLY 2009 korjattu
3
10.2.2010, 13:01
4
SLY 2009 korjattu
4
10.2.2010, 13:01
SISÄLLYSLUETTELO
Puheenjohtajan tervehdys .....................................................................................6
Toimintakertomus vuodelta 2009........................................................................8
Helmikuu .................................................................................................... 8
Maaliskuu ....................................................................................................10
Huhtikuu ....................................................................................................11
Toukokuu .....................................................................................................13
Vuoden Liikemies 2009 ...................................................................................14
Lokakuu ....................................................................................................16
Marraskuu ....................................................................................................17
Liikemiesgolf 2009 ........................................................................................18
Rahastot ja jäsenmaksut ..................................................................................19
Suomen Liikemies-Yhdistys r.y:n johtokunta 2009 ..................................................20
Tilinpäätös ....................................................................................................22
Vuoden Liikemiehet ........................................................................................27
Kunnia- ja kannattajajäsenet .............................................................................28
Yhdistyksen jäsenmäärä ja jäsenrekisteri ..............................................................29
5
SLY 2009 korjattu
5
10.2.2010, 13:01
Puheenjohtajan tervehdys
Suomen Liikemies-Yhdistys ja ajan vaatimukset
Suomen Liikemies-Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on ”henkisen ja
aineellisen edistyksen harrastaminen”. Internet
-sivuillamme yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan tavoitteet on puolestaan määritelty seuraavasti: ” Suomen Liikemies-Yhdistys elää ajassa. Perinteiden vaalijasta 1800 -luvulta moderniksi liike-elämän verkostoksi”. Yhteiskunnan
muuttuessa on paikallaan kysyä, kuinka hyvin
yhdistys on nämä tavoitteet saavuttanut. Onko
yhdistys tarjonnut jäsenistölleen verkkosivujensa lupaamaa modernia liike-elämän
verkostoitumista? Entäpä mitä moderni
verkostoituminen ylipäätään nykyajan liikemiehelle tarkoittaa?
Yhdistys on toki täyttänyt perinteistä
sääntöjensä mukaista henkisen ja aineellisen
edistämisen -periaatetta tarjoamalla kuukausikokouksissaan yhteiskuntamme vaikuttajien
esitelmiä ajankohtaisista aiheista. Toimintavuonna yhdistys teki neljä yritysvierailua. Huhtikuussa yhdistys oli tutustumassa Vuosaaren
satamaan Satamaliiton toimitusjohtaja Matti
Auran vieraana. Toukokuussa yhdistyksellä oli
kunnia olla presidentti Pekka Hallbergin vieraana korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Syyskuussa yhdistys valitsi Vuoden Liikemieheksi
parikymmentä vuotta Vallila Interiorin perheyritystä menestyksellä luotsanneen toimitusjohtaja Anne Bernerin. Yhdistys juhli valintaa
yhdessä Anne Bernerin kanssa Oy Vallila
Interior Ab:n vanhan kutomotehtaan tiloissa.
Marraskuussa yhdistys oli Fortum Oyj:ssä
yritysvierailulla johtaja Timo Karttisen
isännöidessä energia-aiheista tilaisuutta. Muita korkeatasoisia esitelmöitsijöitä vuonna 2009
olivat ministeri Jan Vapaavuori, vuoden 1989
Liikemies teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen
sekä Aktia Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Laitinen.
Tilaisuuksissa oli useimmiten läsnä noin 80 jäsentä, mikä osaltaan kertoo aiheiden olleen jäsenistöä kiinnostavia. Jäsenistö on toivonut
yritysvierailuja ja kiinnostus niihin olikin niin
suurta, että tilaisuuksiin rajoitettu 80 hengen
määrä täyttyi usein hetkessä. Tässä tehtävässä
johtokunta voi katsoa onnistuneensa.
Liialliseen itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole
syytä, vaan yhdistyksen ja sen asettaman johtokunnan tulee jatkuvasti kriittisesti seurata
aikaansa. Yhdistys on toimintavuonna saanut
sekä nuoria että keski-ikään ehtineitä liike-elämässä aktiivisesti toimivia uusia liikemiesjäseniä. Ovatko he kokeneet yhdistyksen sen
verkkosivuilla mainostetun kaltaiseksi moderniksi liike-elämän verkostoksi? Nykyajan vaatimukset työelämässä ovat kovia, ja samaan aikaan myös perhe-elämä vaatii oman aikansa.
Varsinkin nuorempi jäsenistö arvostaa myös
entistä enemmän vapaa-aikaa ja siihenkin kohdistuu vaatimuksia ja erilaisia odotuksia kuin
ennen. Kilpailevia tilaisuuksia on myös monia. Nykyajan liikemiehillä on jatkuvasti eri-
6
SLY 2009 korjattu
6
10.2.2010, 13:01
laisia sosiaalisia tapahtumia ja tapaamisia. Tilaisuuksien ylitarjonnassa ja ajan ollessa rajallista liikemies valitsee tarkkaan, mihin tilaisuuteen osallistuu.
Yhtenä tavoitteenamme on luoda jäsenistöllemme verkostoja, kontaktipintaa oman ikäryhmänsä toimijoihin. Tärkeänä pidän myös
tarjota mahdollisuus nuoremmille liikemiehille vaihtaa ajatuksia kokeneempien jäseniemme
kanssa. Nuoremmat liikemiesjäsenemme ovat
samaan aikaan sekä yhdistyksen tulevaisuus että
haaste yhdistyksen perinteiselle toiminnalle.
Yksi haasteista on saada uudet jäsenet
aktivoitumaan ja osallistumaan yhdistyksen
kokouksiin. Johtokunta onkin toimintavuonna
perustanut johtokunnan jäsen Timo
Argillanderin vetämänä nuorten jäsenten
aktivointityöryhmän. Tarkoituksena on järjestää vuonna 2010 nuoremmille jäsenillemme
suunnattua toimintaa. Myös ohjelmatarjonnassa
vuodelle 2010 pyritään ottamaan huomioon
nuorempien jäsenten kiinnostuksen kohteita,
kuten sähköistä mediaa. Hyväksi havaittuja rakenteita ei ole tarvetta purkaa, vaan pyrkimyksenämme on toiminnan suunnitteleminen vuorollaan kaikkien erilaisten jäsenryhmien toiveita
vastaavasti.
Kuullakseen jäsenistön toiveita, johtokunta on
tilannut oppilastyönä Suomen Liikemiesten
kauppaopiston kahdelta opiskelijalta lopputyön. Lopputyö perustuu opiskelijoiden laatimaan yhdistyksen jäsenille lähetettävään kyse-
lyyn ja sen tulosten arviointiin toiminnan kehittämiseksi. Johtokunta toivoo jäseniltään aktiivista osallistumista.
Opiskelijoiden lopputyö julkaistaan keväällä
2010. Odotammekin mielenkiinnolla jäsenistön ehdotuksia. Palautetta voi antaa kokouksissa, sähköpostilla ja yhdistyksen nettisivuilla
olevan palauteosoitteen kautta. Yhtenä
forumina keskustelulle sekä palautteen toimittamiselle voi myös käyttää yhdistyksen
LinkedIn -internetryhmää, johon kaikki jäsenemme ovat tervetulleita liittymään. Johtokunta
pyrkii vastaamaan koko jäsenistönsä toiveisiin
ja saavuttamaan tavoitteensa Suomen Liikemies-Yhdistyksestä modernina liike-elämän
verkostona.
Tarja Tchernych
7
SLY 2009 korjattu
7
10.2.2010, 13:01
TOIMINTAKERTOMUS
VUODELTA 2009
Vuosi 2009 oli yhdistyksen 113. toimintavuosi.
Yhdistyksen henkilöjäsenmäärä vuoden lopussa oli 586. Uusia jäseniä vuonna 2009 yhdistykseen liittyi 26 henkilöä. Yhdistyksen toiminnan runko muodostui totuttuun tapaan
kuukausikokouksista, joiden esitelmöitsijät
kiinnostivat jäsenistöämme osallistujamäärien
pysyessä pääosin vakiintuneella hyvällä tasolla
– keskimäärin kokouksiin osallistui 70–80 yhdistyksen jäsentä.
Toimintavuosi 2009 osoitti yhdistyksen kiinnostavan eri alojen johtajia, ja yhdistys saikin usein
kutsun kuukausikokousten pitämiseen kulloisenkin isännän vieraaksi. Vuoden 2009 seitsemästä kuukausikokouksesta neljä pidettiin
esitelmänpitäjän vieraana. Perinteitä noudattaen Suomalaisella Klubilla pidettiin kuukausikokous kaksi kertaa.
Vuosikokouksessa 9.3.2009 vahvistettiin yhdistyksen johtokunnan jäsenten lukumääräksi 14
sekä valittiin yhdistyksen johtokuntaan seuraavat henkilöt erovuorossa olleiden Matti Lounasmeren, Erkki Bergin, Pirjo Björkin,Vesa Kauppisen ja Matti Kestilän tilalle: Seppo Saarto,
Maritta Iso- Aho, Liisa Leino ja Timo
Argillander. Erovuorossa olleet johtokunnan
jäsenet Kustaa Poutiainen, Soili Suonoja
ja Paavo Aro valittiin uudelle toimikaudelle.
Järjestäytymiskokouksessaan johtokunta valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseen seuraavaksi
yksivuotiskaudeksi varatuomari Tarja
Tchernychin. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen puheenjohtaja Kustaa Poutiainen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Erkki Pärssinen.Yhdistyksen isännäksi kutsuttiin toimitusjohtaja
Niko Papula, rahastonhoitajaksi johtaja Seppo Saarto, varaisännäksi ja -sihteeriksi toimitusjohtaja Timo Argillander. Johtokunnan jäsenet ovat: kauppaneuvos Soili Suonoja, johtaja Olli Latola, toimitusjohtaja Niko
Papula, johtaja Juha Rissanen, johtaja
Heikki Vahala, yrittäjäneuvos Paavo Aro,
toimitusjohtaja Tapio Hakala, johtaja Maritta Iso-Aho, toimitusjohtaja Timo
Argillander sekä johtaja Seppo Saarto.
Johtokunta on kokouksessaan 16.4.2009 kutsunut OTK Matti Nousiaisen yhdistyksen
sihteeriksi.
Vuonna 2009 valittu johtokunta kokoontui yhteensä yhdeksän kertaa.
8
SLY 2009 korjattu
8
10.2.2010, 13:01
Helmikuu
Vuoden Liikemies 1989,
Teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen
”Näkymät 2009”
Tulikivi Oyj on pörssinoteerattu perheyritys,
jonka liiketoimintoina ovat tulisijat ja luonnonkivituotteet.Tulikiven liikevaihto vuonna 2008
oli noin 67 miljoonaa euroa, ja yritys työllistää
yli 500 työntekijää. Yrityksellä on kuusi
tuotantolaitosta: kaksi Juuassa, lisäksi Suomussalmella, Heinävedellä, Taivassalossa ja Espoossa. Pääkonttori sijaitsee Juuassa, Pohjois-Karjalassa.
Tulikiven perusti Reijo Vauhkonen vuonna
1979. Tulikivi listautui pörssin OTC-listalle
vuonna 1988. Vuosien saatossa Tulikivi on laajentunut muun muassa yritysostoilla, joista viimeisin oli Kermansavi Oy:n ostaminen vuonna 2006.
Tulikiven missio on tuottaa koteihin lämpöä ja
viihtyisyyttä korkealaatuisilla, sisustukseen sopivilla merkkituotteilla. Visiona on olla johtava lämmityksen merkkituotteisiin ja kotien
luonnonkivituotteisiin erikoistunut yritys valituilla markkina-alueilla. Toiminta toteutuu
arvopohjalla, jota luonnehtivat rohkeus,
yrittäjyys, tyytyväinen asiakas ja rehti toiminta.
Tulikiven kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa: Tulikivi-vuolukiviuunit ja verhouskivet,
keraamiset Kermansavi-uunit, Tulikiven sisustus- ja pihakivet sekä keraamiset Kermansaviastiat. Tulikiven tulisijoista noin puolet menee
vientiin.
Teollisuusneuvos ReijoVauhkonen
Tulisijat suurin liiketoiminta-alue
Tulikiven tulisijat-liiketoimintaan kuuluu
vuolukiven louhinta, tuotanto, suunnittelu,
myynti ja markkinointi. Tuotteita ovat
vuolukiviset ja keraamiset tulisijat: takkauunit,
takkaleivinuunit, leivinuunit, liedet, mittatilaustuotteet ja kiukaat. Asennus kuuluu tuotteen hintaan. Vuolukivi on myös erittäin suosittu materiaali kamiinoiden verhouksissa Keski-Euroopassa ja Skandinaviassa.Verhouskivissä
Tulikiven asiakkaina on Euroopan
ykkösvalmistajia, mm. ruotsalainen Nibe ja saksalainen Hark.
Tulikiven luonnonkivituotteet-liiketoimintaan
kuuluvat kotien sisustuskivituotteet ja kivitoimitukset rakennuskohteisiin, luonnonkivien
hankinta, myynti ja jälleenmyynti, markkinointi
ja tuotteistaminen. Tuotteet valmistetaan
vuolukivestä, graniitista, marmorista, kalkkikivestä ja muista luonnonkivistä. Sisustuskivituotteet sopivat mm. keittiöön, kylpyhuoneeseen, lattioiden, portaiden ja seinien
9
SLY 2009 korjattu
9
10.2.2010, 13:01
laatoitukseen sekä kalustekiviksi. Piharakentamiseen tarjotaan mm. kivilaattoja ja
muurikiviä. Luonnonkivituotteet-liiketoiminta kattaa Pohjoismaat.
Tulevaisuuden trendejä
Tulikivi on tutkinut yrityksen liiketoimintaan
vaikuttavia tulevaisuuden trendejä.Tulevaisuudessa energian hinta nousee ja energianjakelun
epävarmuudet lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen lisää bioenergian käyttöä. Ympäristön
suojelemisen merkitys lisääntyy ja päästömääräykset tiukkenevat. Elinkaariajattelun merkitys rakentamisessa lisääntyy ja luonnonmateriaalien arvostus kasvaa. Tuotteet hankitaan valmiina kokonaispaketteina ja asiakkaan
oman tekemisen osuus vähenee.
Maaliskuu
Ministeri Jan Vapaavuori
”Asuntorakentamisen ja kaavoituspolitiikan ongelmakentästä”
Yhdistyksen edellinen puheenjohtaja Matti Lounasmeri luovuttaa perinteisen ilmapuntarin teollisuusneuvos Reijo Vauhkoselle esitelmän jälkeen
Tämän päivän haaste asuntopolitiikassa ja talouden tasapainottamisessa on riittävä ja
oikeanlainen asuntotarjonta.Tuotettavien asuntojen tulee olla sijainniltaan hyviä sekä riittävän
edullisia.
Pääkaupunkiseudun
kaupungistumisaste on heikohko, ja
asumistiheyttä olisikin saatava tiivistettyä
asumisviihtyvyyttä kuitenkaan huonontamatta.
Pääkaupunkiseudulle pitäisi tuottaa yli 30 000
asuntoa, mutta tuotanto jää kuitenkin alle
25 000 asunnon. Tämä on merkittävä ongelma. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikassa onkin erityishaasteensa. Esimerkiksi Oulussa sa-
10
SLY 2009 korjattu
10
10.2.2010, 13:01
mankaltaisilta asuntopoliittisilta ongelmilta on
vältytty.
Omistusasumiseen liittyen on muistettava, että
kansakuntamme yleinen vaurastumisaste on
vielä aika vähäinen verrattuna Euroopan muihin valtioihin. Esimerkiksi naapurimaassamme
Ruotsissa on vaurautta saatu rauhassa kerätä
noin 700 vuotta, meillä vain 90 vuotta. Tämänhetkisen talouskriisin seurauksena omistusasuntotuotanto tulee putoamaan noin 50 %:iin.
Kansantaloudellisesti ajatellen suurin ongelma
on kuitenkin pysyvän osaamisen menettäminen. Lopuksi ministeri Vapaavuori totesi, ettei
rakentamisessa valitettavasti ole aina pidetty
kiinni ammattiylpeydestä, vaan rakentamisen
laatutasoista on tingitty. Seurauksena tästä on
yli 20 000 astmasairastapausta, jotka ovat seurausta huonosta rakentamislaadusta.
Huhtikuu
Satamaliiton toimitusjohtaja Matti Aura ja
satamajohtaja Kari Noroviita
”Vuosaaren satama”
Satamaliiton toimitusjohtaja Matti Aura
Suomen Satamaliiton jäsensatamat käsittelevät
yli 80 %:a koko Suomen satamarahdista. Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenne oli
vuonna 2007 yli 107 miljoonaa tonnia. Kuluvan vuoden kehitys on kuitenkin ollut heikkoa.
Vientimäärät ovat supistuneet noin 20 %:a ja
tuontimäärät noin 25 %:a.
Toimitusjohtaja Aura korosti satamien roolia
kansainvälistymisessä. Hän vertasi satamien
Satamaliiton toimitusjohtaja Matti Aura esitelmöimässä
merkitystä rahdin toimittamisessa todeten, että
satamajärjestelmän vaikutusta voi verrata nykyään koettavaan digitalisoitumiseen, ja sen
vaikutukseen esimerkiksi tiedonsiirrossa.
Globalisaatio on päässyt kunnolla käyntiin tavaroiden liikkuvuuden onnistuessa, ja ennen
kaikkea sen ollessa kustannustehokkaasti mahdollista. Esimerkkinä Aura käytti rahtihintoja
t-paidalle ja mikroaaltouunille; t-paidan laskennallinen rahtihinta on yksi centti ja
mikroaaltouunin yksi euro. Vasta tämä on tehnyt mahdolliseksi eri alueiden erilaisten resurssien tehokkaan käytön.
Tulevaisuudessa Suomen satamat tulevat Auran
mukaan siir tymään entistä enemmän
asiakkuuksien keskitettyyn hoitoon. Aura ei
niinkään usko satamien yhdistymiseen, sillä
yhdistymisen hyödyt eivät ole kiistattomia.
Aura korosti myös Suomen satamien suurta
roolia Venäjän kaupassa. Suomea käytetään erityisesti arvotavaran kuljetuksessa Venäjälle
11
SLY 2009 korjattu
11
10.2.2010, 13:01
hävikkiriskien pienentämiseksi. Suomen läpi
Venäjälle menevästä transit -rahdista jopa noin
70 % :a on luokiteltavissa arvotavaraksi. Esityksensä lopuksi Aura kommentoi hallituksen
toimia sanoen, että Venäjältä tulevalle rekkaliikenteelle asetettu ylipainomaksu on prosentuaalisesti ottaen hyvin suuri, ja tulee vaikeuttamaan Suomen rahtiliikenteen toimintaa. Maksun asettamispäätös ei taloudellinen tilanne
huomioon ottaen ole järkevä, eikä menettely
ole ollut Suomen puolelta asiallista. Kyseisen
kaltaiset maksut tulisi sopia ennakollisesti yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa.
Satamajohtaja Kari Noroviita
Satamajohtaja Noroviidan mukaan uusi satama
alkaa nyt päästä eroon alun lastentaudeista, ja
toiminta tehostuu. Satamaan tehdään päivittäin
12 aluskäyntiä, ja vuoden 2008 tason mukaan
sataman läpi kulkee noin 260 000 henkilöä vuodessa.
Satamajohtaja Kari Noroviita puhuu
Sataman vaikutukset liikennemäärien alenemiseen kantakaupungissa ovat kiistattomat. Muita uuden sataman hyviä puolia ovat mm. sen
sijainti kehä III:n lähellä sekä junaradan käyttömahdollisuus. Sataman liikenteelliset haittavaikutukset lähiympäristöön jäänevät siten vähäisiksi.
Satama pyrkii olemaan luotettava kumppani
Yleisö seuraa mielenkiinnolla Vuosaari-hankkeen esitelmää
12
SLY 2009 korjattu
12
10.2.2010, 13:01
asiakkailleen. Satama soveltaakin ns. landlord –
mallia, jossa satama tarjoaa kokonaisvaltaiset
puitteet sen palveluita käyttäville toimijoille,
sisältäen kaiken tarvittavan aina viranomaispalveluista kaluston ja henkilöstön huoltoon.
Vuosaaren sataman uutuuksia on mm. moderni liikenteenohjausjärjestelmä, jolla mahdollistetaan toimiva yksilöllinen liikenteenohjaus
sataman alueella liikkuvalle kalustolle. Satama
on myös panostanut raideliikenteeseen, ja sen
käyttöä voidaankin tulevaisuudessa lisätä tarpeen mukaan.
Sataman tämän hetkisestä tilasta Noroviita totesi vuoden 2009 kolmen ensimmäisen kuukauden alkaneen noin 25 % :n laskulla tuontimäärissä mitattuna. Vientimäärät ovat pudonneet vieläkin enemmän. Varustamoille kustannusten vuoksi tärkeä tasapaino viennin ja tuonnin välillä ei siten ole tällä hetkellä paras mahdollinen.
Satamajohtaja Kari Noroviita vastaanottaa
ilmapuntarin puheenjohtaja Tarja Tchernychiltä
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka
Hallberg
Toukokuu
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti
Pekka Hallberg:
”Kaavoittaminen ja ympäristö tuomioistuimen näkökulmasta”
Esityksessään presidentti Hallberg tarkasteli
maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita sekä
tuomioistuimen roolia näiden tavoitteiden tulkinnassa. Nykyisen lain taustalla on entistä selkeämpi jaottelu, jossa kunta kaavoittaa, valtio
ohjaa ennakollisesti ja hallinto-oikeus ratkaisee
lainmukaisuuden valitusten perusteella.Toimiva oikeusturva on kokonaisuuden välttämätön
osa. Prosessia ei saa tarkastella itsetarkoituksena, vaan tavoitella ympäristöasioita
kokonaisuutena ymmärtävää ja vastuullista järjestelmää.
Tilastoihin vedoten hän korjasi yleisen käsityksen muutoksenhausta kaava-asioissa kunnallista päätöksentekoa merkittävästi haittaavan sekä
13
SLY 2009 korjattu
13
10.2.2010, 13:01
viivästyttävänä seikkana: Kaava-asioista valitetaan noin 10%:ssa päätöksistä, ja näistä vain
kolmasosassa käsittelyä jatketaan KHO:ssa.
KHO puolestaan muuttaa vain noin 10 %:a
päätöksistä, joten KHO jättää puumerkkinsä
vain pieneen osaan päätöksistä. Keskimääräinen käsittelyaika on noin 10 kk, mutta suurehko
osa jutuista saadaan käsiteltyä huomattavasti
nopeammin.
Lopuksi presidentti Hallberg korosti, ettei tuomioistuin kaavoita, vaan vain ratkaisee
laillisuuskysymykset valitusten perusteella ja
puuttuu siten vain virheisiin. Valitusoikeuden
rajoittaminen perusteenaan parempi maankäytön suunnittelu ja rakentaminen on perusteetonta ja lyhytnäköistä. Oikeusvaltio edellyttää
toimivan lainsäädännön ja hyvän hallinnon lisäksi toimivaa oikeusturvaa.
Esitelmän jälkeen vilkkaassa keskustelua.
Vuoden Liikemiehen
maljan luovutus
Syyskuussa yhdistys kokoontui Vuoden Liikemieheksi valitun toimitusjohtaja Anne Bernerin
vieraana Oy Vallila Interior Ab:n tiloissa Vallilassa. Vuoden 2009 Liikemiestä kuulemaan oli
kerääntynyt noin 75 yhdistyksen jäsentä.
Toimitusjohtaja Anne Berner,
Oy Vallila Interior Ab
”Oy Vallila Interior Ab:n tarina”
OyVallila Interior Ab:n edeltäjä,Vallilan silkkitehdas perustettiin jo vuonna 1935. Tehtaan
perustajan Otto Bernerin johdossa yhtiö toimi
aluksi tekstiilikutomona, ja siirtyi vuonna 1971
kankaiden maahantuontiin sekä tukkumyyntiin.
Nykyään Vallila tarjoaa erilaisia sisustuskokonaisuuksia avaimet käteen periaatteella.
Vallila-brändiin kuuluu lisäksi oma sisustustekstiilikokoelma, joka perustuu omaan
kuosisuunnitteluun.
Vallila –konsernin liiketoiminnan painopisteet
jakautuvat kokonaisvaltaiseen sisustusurakointiin sekä tukku- ja maahantuontiin. Konserniin kuuluu viisi tytäryritystä, joiden toimialat on organisoitu sisustusurakointiin, viennin
projekteihin, tekstiileihin, designhuonekaluihin
ja – valaisimiin sekä mattoja, tapetteja ja
verhoilukankaita valmistavaan yritykseen.
Konsernin arvoissa korostuvat perheyritykselle
tyypilliset jatkuvuus ja luottamus, edelläkävijyys
eli uudistuminen ja luovuus sekä sitoutuneisuus
14
SLY 2009 korjattu
14
10.2.2010, 13:01
ehen nimeäminen ja
tarkoittaen vastuullisuutta ja luotettavuutta.
Perheyrityksen arvoissa korostuvat yrityksen
etu omistajuuden näkökulmasta. Menestyvä
yritys tuo hyvinvointia henkilökunnalleen,
omistajilleen sekä sidosryhmilleen. Toimitusjohtaja Bernerin sanoin perheyritys on lainassa
tulevalta sukupolvelta.
Toimitusjohtaja Ber ner korosti Vallilan
työskentelyilmapiiriä.Yhtiön haasteellisessakin
ilmapiirissä, ja erilaisten ihmisten voimakkaiden ristiriitaistenkin mielipiteiden ansiosta syntyy uutta. Sitoutuminen Vallilassa on vahvaa ja
yhteistä.
Lopuksi toimitusjohtaja Berner korosti yleisesti
hyvinvoinnin tarvitsevan vastuullisia omistajia.
Mielenkiintoa riitti Oy Vallila Interior Ab:n tuotteissa
Yhdistyksen puheenjohtaja Tarja Tchernych sekä
Vuoden Liikemies Anne Berner.
Avoimessa taloudessa omistajuudella on myös
merkittävä strateginen painoarvonsa. Perheyritykset pitävät keskimäärin paremmin huolta työtekijöistään kuin muut yritykset, kuitenkaan häviämättä muulla tavoin omistetuille yrityksille kannattavuudessa. Keskisuuret ja suuret perheyritykset ovat myös työllistävästi katsottuna kannattavia. Toimitusjohtaja Berner
kehottikin ottamaan perheyrittäjyyden osaksi
”Suosi suomalaista kampanjaa”.
15
SLY 2009 korjattu
15
10.2.2010, 13:01
Lokakuu
Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Aktia Oyj:
”Aktia - uusi tulokas pörssiin”
Toimitusjohtaja Laitinen aloitti kertomalla
Aktian toiminnan laajuudesta. Yhtiön on 73:lla
omalla konttorillaan sekä 430:lla yhteistyökumppaninsa konttorilla Suomen toiseksi suurin suomalaisessa omistuksessa oleva finanssikonserni.Aktia Säästöpankki perustettiin vuonna 1991 kahdeksan säästöpankin fuusiona.
Aktian liiketoiminnan neljä osa-aluetta ovat
pankkitoiminta, varainhoito, henkivakuutus
sekä vahinkovakuutus.
Aktian strategisia yhteistyökumppaneja ovat
säästö- ja paikallisosuuspankit sekä Veritas
Eläkevakuutus Oy. Aktia on perinteisesti toiminut rannikkoalueilla. Tulevaisuudessakin toiminnan painopiste säilyy rannikolla muutamaa
sisämaan suurta kasvukeskusta lukuun ottamatta. Aktian omistajista suurin osa on yleishyödyllisiä yhdistyksiä.Toimitusjohtaja Laitisen
mukaan Aktian omistajat suhtautuvat pankkiin
sitoutuneesti, ja myös käyttävät omistajan valtaa.
Pörssiin menemisen myötä yhtiö on ottanut
käyttöön iskulauseen: Yksi Aktia. Tällä toimitusjohtaja Laitisen mukaan tarkoitetaan erityisesti asiakasvastuullisuutta. Henkilöstön tulee
asiakaskohtaamisissa löytää asiakkaalle ratkaisuja markkinoimalla kaikkia yhtiön tarjoamia
palveluja. Tämän opin täydellinen käyttöönotto on vaatinut työtä. Laitinen korostikin Aktian
tarjoamien erilaisten palvelujen laajuutta.
Toimitusjohtaja Jussi Laitinen
Yhtiön kohderyhmänä ovat erityisesti pienet ja
keskisuuret yritykset. Vakuutusten ja
yksityistalouksien osuus on suuri. Taloudellinen tilanne on näkynyt yhtiölle luottotappioina,
mutta kotitalouksien suuren osuuden vuoksi
taantuma vaikuttaa Aktiaan luultavasti kilpailijoita vähemmän. Lopuksi toimitusjohtaja Laitinen mainitsee kustannustehokkuuden säilyvän yhtiön haasteena, sekä sen merkityksen
kasvavan entisestään.
16
SLY 2009 korjattu
16
10.2.2010, 13:02
Marraskuu
DivisioonajohtajaTimo Karttinen, Fortum Oyj:
“Ajankohtaista energiapolitiikassa ja
Fortumissa”.
Yhdistyksen marraskuun kuukausikokous pidettiin 9.11.2009 Fortum Oyj:n vieraan yhtiön pääkonttorissa Espoon Keilaniemessä. Illan
isäntänä toiminut Fortum Oyj:n divisioonapäällikkö Timo Karttinen piti noin 70:lle yhdistyksen jäsenelle mielenkiintoisen esitelmän
aiheesta ”Ajankohtaista energiapolitiikassa ja
Fortumissa”.
Karttinen aloitti esitelmänsä kertomalla lyhyesti Fortumin liiketoiminnasta.Yhtiöllä on toimintaa Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa sekä
Baltian maissa. Fortum seuraa EU – maiden
yhteistä tavoitetta energiasisämarkkinoista. Aiemmin voimakkaana vaikuttaneiden kansallisten energiamarkkinoiden tilalle on jo muodostunut pohjoismainen markkina-alue. Seuraavana tavoitteena on koko EU:n alueen kattava
markkina-alue.Tämän pyrkimyksen taustalla on
laajempien markkinoiden mahdollistaman kilpailun tuottama parempi palvelutaso. Samalla
tuotantokapasiteettia voidaan hyödyntää tehokkaammin, ja myös toimintavarmuuden katsotaan paranevan, sekä hintakehityksen pysyvän
helpommin vakaana. Laajemmat markkinat
mahdollistavat myös ympäristötavoitteiden
kustannustehokkaan saavuttamisen.
Tällä hetkellä Pohjoismaiden sekä Keski-Euroopan sähkömarkkinat yhdentyvät konkreettisesti. Vireillä on useita sähkönsiirtokapasiteettia
kasvattavia hankkeita ja siirtokapasiteetin odo-
Divisioonajohtaja Timo Karttinen esitelmöimässä
tetaankin kaksinkertaistuvan vuoteen 2020
mennessä. Karttinen havainnollisti Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden olevan varsin kilpailtu markkina-alue, sillä pieniä toimijoita on hyvin paljon. Erityisesti sähkönsiirto sekä sähkönmyynti ovat noin 50 prosenttisesti pienehköjen
toimijoiden hallussa. Sähköntuotannossa puolestaan suurehkot yritykset pitävät hallussaan
isompia markkinaosuuksia. Karttinen korosti
vahvan suomalaisen sähköyhtiön tarpeellisuutta, sillä sähköntuotantomääriä Euroopassa vertailtaessa Fortum on sijalla 14.
Talouden taantuma on laskenut sähkönkulutusta, mutta tästä huolimatta Karttinen
katsoo uuden kapasiteetin sähköntuotantoon
tarpeelliseksi. Talouden tuleva nousu, energiatehokkuuden parantaminen, uuden teknologian
käyttöönotto, energiaomavaraisuuden kasvattaminen sekä tuotannon volyymista tapahtuva
poistuma lisäävät energian tarvetta. Parhaimmaksi tuotantotavaksi Fortum näkee ydinener17
SLY 2009 korjattu
17
10.2.2010, 13:02
gian, käytöstä poistettavien Loviisan ydinenergialaitosten tilalle.
Esityksessään Karttinen perustelee uutta ydinvoimaa mm. yhteiskunnan kokonaisedulla tarkoittaen mm. työpaikkoja, hiilidioksidipäästöjen olemattomuutta sekä suomaisen
omistajuuden ja osaamisen merkitystä;
ydinvoimateknologiasta voitaisiin tehdä vientituote. Johtuen ydinvoimahankkeiden
pitkäkestoisuudesta - rakentamisen kestäessä
noin 10 vuotta - tulee uuden voimalan rakentamisesta tehdä päätös jo nyt.
Esityksensä lopuksi Karttinen kertoi Fortumin
jo nyt tuottavan Euroopan alhaisimpia
hiilidioksidipäästöjä, sekä yhtiön panostaneen
vahvasti tuotekehitykseen. Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää Karttisen mukaan kuitenkin yhteiskunnan tukia.
LIIKEMIESGOLF 2009
Yhdistyksen perinteikäs kesätapahtuma
Liikemiesgolf –turnaus pelattiin 11.8.2009
Keimola Golfissa.
GOLF -KILPAILUN TULOKSET
Vuoden 2009 liikemiesgolffari -tittelin voitti
Reijo Karhulahti.
Jaetulle toisella sijalla ylsivät tasatulokselle
Paavo Tanskanen ja Kari Eklund.
Naisten sarjan voitti Riitta Saarikangas.
Lähimmäksi lippua Kari Helaniemi.
Pisin drive Riitta Saarikangas.
Hyvissä olosuhteissa pelattuun kisaan osallistui nelisenkymmentä yhdistyksen jäsentä.
18
SLY 2009 korjattu
18
10.2.2010, 13:02
RAHASTOT JA JÄSENMAKSUT
Liikesivistysrahaston erityisrahasto Suomen Liikemies-Yhdistys ry:n rahasto
Pääoma 31.12.2009 oli 62 956,00 e. Käyttövarat 31.12.2009 oli 10 002.88 e.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi Suomen Liikemies-Yhdistys ry:lle 6 000 euron suuruisen
apurahan käytettäväksi yhdistyksen vuosikirjan painattamisesta aiheutuvien toimittamiskustannusten osittaiseen kattamiseen.
Jäsenmaksut
Jäsenmaksut ovat olleet kuluneella kaudella
Liittymismaksu
20 euroa
Vuosimaksu
45 euroa
Kannattajavuosimaksu
100 euroa
Vakinaisen jäsenen kertamaksu 450 euroa
Stipendit ja apurahat
Luovutettiin stipendi hyvän liiketoimintasuunnitelman laatimisesta Suomen Liikemiesten
Kauppaopiston opiskelijoille Arvo Kyllöselle (750 e) sekä David Nelsonille (250 e).
19
SLY 2009 korjattu
19
10.2.2010, 13:02
Suomen LiikemiesYhdistys r.y:n
johtokunta 2009
Tarja Tchernych, pj.
tarja.tchernych@berggren.fi
varatuomari,IPR-lakimies,
Berggren Oy Ab
Tapio Hakala
tapio.hakala@hlgroup.fi
toimitusjohtaja,
HL-Group Oy
*)
Maritta Iso-Aho
maritta.iso-aho@alko.fi
johtaja,
Alko Oy
*)
Kustaa Poutiainen, 1. vpj.
kustaa.poutiainen@puzer.fi
hallituksen puheenjohtaja,
Stephen Industries Inc. Oy
Erkki Pärssinen, 2. vpj.
erkki.parssinen@yrittajat.fi
toimitusjohtaja,
Espoon Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät *)
Olli Latola
olli.latola@pohjola.fi
johtaja,
Pohjola-Yhtymä Oyj
*)
Liisa Leino
liisa.leino@leinovalu.fi
hallituksen puheenjohtaja,
Leinovalu Oy
Timo Argillander
timo.argillander@digitalmedia.fi
toimitusjohtaja,
Digital Media Finland Oy
Niko Papula
niko.papula@iki.fi
toimitusjohtaja,
Rex Partners Oy
*)
Paavo Aro
paavo.aro@aroyhtiot.fi
yrittäjäneuvos,
Aro Yhtiöt Oy
Juha Rissanen
juha.rissanen@aktia.fi
johtaja,
Aktia
*)
20
SLY 2009 korjattu
20
10.2.2010, 13:02
Seppo Saarto
seppo.saarto2@pp.inet.fi
johtaja,
Nordea Oyj
Soili Suonoja
soili,suonoja@kolumbus.fi
kauppaneuvos
Sihteeri
Matti Nousiainen
OTK
matti.nousiainen@berggren.fi
Varaisäntä ja varasihteeri
Timo Argillander
Rahastonhoitaja
Seppo Saarto
Heikki Vahala
heikki.vahala@luukku.com
johtaja,
Connect
Television Group Ltd. *)
*) Erovuorossa 2010
Tilintarkastajat
Jaakko Ravald
Ilkka Santti
Varatilintarkastajat
Kirsi-Marja Poljatschenko
Anne Pollari
Edustajat yhteisöissä:
Toimihenkilöt:
Isäntä
Niko Papula
niko.papula@iki.fi
toimitusjohtaja
Yhteystiedot
Postiosoite: Suomen Liikemies-Yhdistys r.y
c/o Matti Nousiainen
Berggren Oy Ab
PL 16, 00101 Helsinki
www.suomenliikemiesyhdistys.fi
Jenny ja Antti Wihurin rahaston
hallituksen jäsen
Vesa Kauppinen
kauppatieteiden maisteri
Suomen Liikemiesten Kauppaopiston
Säätiön hallituksen jäsen
Erkki Pärssinen
toimitusjohtaja
Suomen Kukkasrahaston valtuuskunnan
varapuheenjohtaja
Matti Ollila
talousneuvos
Yhdistys on Kotimaisen työn liiton jäsen
21
SLY 2009 korjattu
21
10.2.2010, 13:02
TULOSLASKELMA
VARSINAINEN TOIMINTA
VARAINHANKINTA
Tuotot
Jäsen- ja liittymismaksut
Avustukset
Varainhankinnan muut tuotot
Yhteensä
Kulut
Henkilöstökulut
Palkat
Henkilösivukulut
Yhteensä
Poistot
Koneista ja kalustosta
Yhteensä
Muut varsinaisen toiminnan kulut
Kuukausikokoukset
Johtokunnan kokoukset
Pankkikulut
Konttoritarvike, painatus ym.
Vuosikirjan painatus
Hallinto ja kirjanpito
Jäsenmaksut
Ilmoituskulut
Jäsenrekisterin hoitokulut
Jäsentoiminta /matkat
Internetsivut
Golf turnauskulut
Yhteensä
TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Osinko- ja korkotuotot
Yhteensä
SATUNNAISET ERÄT
SATUNNAISET TUOTOT
Omaisuuden luovutusvoitot
SATUNNAISET KULUT
Omaisuuden luovutustappiot
YLEISAVUSTUKSET
Yleisavustukset
TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ
1.1.-31.12.2009
1.1.-31.12.2008
20 590,01
6 000,00
20 865,00
6 000,00
26 590,01
26 865,00
5 400,00
1 780,04
-7 180,04
6 100,00
872,47
6 972,47
-71,19
71,19
-94,92
-94,92
-7 224,39
-3 828,45
-1 254,24
-663,00
-4 439,00
-757,32
-181,50
0,00
-7 007,08
-1 566,22
-1 831,27
-1 645,30
-30 397,77
-11 058,99
-11 907,81
-1 126,70
-373,69
-389,12
-3 039,02
-732,91
-78,00
-192,15
-10 412,96
-8 905,20
-999,18
-1 784,10
-39 940,84
-20 143,23
11 152,84
11 152,84
12 827,92
12 827,92
44 610,11
-513,21
-4 646,00
-1 000,00
43 190,75
-12 109,00
-24 070,31
22
SLY 2009 korjattu
22
10.2.2010, 13:02
TASE 2009
1.1.-31.12.2009
1.1.-31.12.2008
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
213,58
284,77
Sijoitukset
Rahastosijoitukset ja arvopaperit
769 990,32
724 462,37
Yhteensä
770 203,90
724 747,14
10 049,45
10 220,75
171,30
12 486,76
12 486,76
780 424,65
737 233,90
469 244,31
469 244,31
267 989,59
292 059,90
43 190,75
780 424,65
-24 070,31
737 233,90
780 424,65
737 233,90
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Yhteensä
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Sidotut rahastot
Rahaston oma pääoma
Edellisten tilikausien tulos
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden tulos
Tilikauden alijäämä
Yhteensä
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Siirtovelat
Ostovelat
Yhteensä
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
23
SLY 2009 korjattu
23
10.2.2010, 13:02
TASE-ERITTELYT 31.12.2009
Koneet ja laitteet 1.1.
Lisäykset
Poisto
Koneet ja laitteet 31.12.
284,77
71,19
213,58
Käyttöomaisuusosakkeet
Nordea FDR
Fortum
Neste Oil
Osuuskunta Suomen Messut
Wärtsilä
Sampo A
HKScan
UPM Kymmene
Teliasonera
Nordea Bank
Huhtamäki
Nokian Renkaat
Kone B
Kemira
Outokumpu
yhteensä
kpl
456
1300
650
1
400
1150
1375
1100
3100
2251
1100
1100
700
1065
800
Markkina-arvo
31.12.2009
3 242,16
24 661,00
8 073,00
Sijoitusrahasto-osuudet
Nordea Fennia kasvu
Nordea Euro Obligaatio Tuotto 416364
Nordea Pro Euro Korko Tuotto 2151,29
Nordea Pro Euro Korko Kasvu 13168,7248
Nordea 4004 Joukkolaina
100000
Nordea Itä-Eurooppa Tuotto
Aktia Bond Allocation D
202122,284
Odin Norden Rahasto
34,24
yhteensä
Siirtosaamiset
Liikaa maksettu ennakonpidätys 12/2009121,80
Liikaa maksettu sotumaksu 12/2009
Nordea 102130-602901
Nordea suora 180036-226413
Oma pääoma 1.1.
Rahaston pääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden alijäämä
Oma pääoma yhteensä 31.12
Hankintahinta
792,86
8 945,72
9 750,00
16,82
10 392,00
19 377,50
11 237,50
9 713,00
15 004,00
14 985,76
9 955,00
19 778,00
19 442,76
11 726,70
9 960,00
171 077,62
11 228,00
19 573,00
10 793,75
9 152,00
15 717,00
19 246,77
10 670,00
18 700,00
20 972,00
11 044,57
10 608,00
193 681,25
374 144,69
79 419,95
30 558,03
103 424,11
221 465,00
5 016,00
814 027,78
0,00
82 412,09
16 723,31
126 622,91
100 341,78
0,00
200 000,00
72 904,13
599 004,22
171,30
49,50
9 959,00
90,45
469 244,31
267 989,59
43 190,75
780 424,65
24
SLY 2009 korjattu
24
10.2.2010, 13:02
TILINPÄÄTÖKSEN 31.12. 2009 LIITETIEDOT
Arvostusperiaatteet ja -menetelmät
Yhtiön pysyviin vastaaviin merkityt aineelliset hyödykkeet on arvostettu suunnitelman mukaisilla
poistoilla vähennettyyn muuttuvaan hankintamenoonsa. Saamisiin merkityt myynti- ja muut
saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Yhdistyksen sijoitusomaisuuden markkina-arvo ylittää edelleen kokonaisuutena niiden hankintahinnan.
Vaikka eräiden yksittäisten omaisuuserien markkina-arvo nykyisessä poikkeuksellisessa taloustilanteessa alittaa hankintahinnan ei niiden merkitys ole oleellinen, eikä siten vaaranna yhdistyksen talouden tulevaa tasapainottamista.Sijoitusomaisuus on arvostettu hankinta-menoonsa.
Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät yhdistyksen pysyviin vastaaviin kuuluvien aineettomien ja
aineellisten hyödykkeiden hankintamenot poistetaan ennalta laaditun suunnitelman
mukaisesti.Poistot on mukautettu verotuspoistojen kanssa. Tilikauden poistoina kirjataan
kuluksi verotuksessa hyväksyttävää enimmäistasapoistoa tai - menojäännös-poistoa vastaava määrä.
Käyttöomaisuushyödyke
arvioitu
pitoaika poisto % ja -menetelmä
Koneet ja kalusto
10-12 vuotta, 25% menojäännöspoisto
Sijoitusarvopapereiden myyntivoitto ja -tappio
Aspo Oy:n osakkeiden myyntitappio oli 513,21 euroa.
Sijoitusrahasto-osuuksien myyntivoittoa kertyi seuraavasti:
Nordea Fennia kasvu
19303,23 euroa
Nordea Pro Euro korko tuotto 8966,56 euroa
Nordea Pro Euro korko kasvu 4708,12 euroa
Nordea Itä-Eurooppa tuotto 11632,20 euroa
Yhteensä
44610,11 euroa
Tilinpäätöksen allekirjoitus
Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2010
Tarja Tchernych, Timo Argillander, Tapio Hakala, Maritta Iso-Aho, Olli Latola,
Niko Papula, Seppo Saarto, Heikki Vahala, Liisa Leino
Tilinpäätösmerkintä
Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2010
Jaakko Ravald
Ilkka Santti
25
SLY 2009 korjattu
25
10.2.2010, 13:02
TILINTARKASTUSKERTOMUS 2009
Suomen Liikemies-Yhdistyksen vuosikokouksen maaliskuun 9. päivänä 2009
valitsemina tilintarkastajina olemme tänään suorittaneet vuoden 2009 tilien tarkastuksen. Olemme tarkastaneet Suomen Liikemies-Yhdistys r.y:n tilinpäätöksen,
kirjanpidon sekä hallinnon tilikaudelta 1.1. -31.12.2009.
Johtokunnan ja rahastonhoitajan laatima tilinpäätös sisältää toiminta- kertomuksen,
tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot.
Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilin-päätöksestä ja
hallinnosta seuraavasti:
Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu
riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä
tai puutteita.
Hallinnon tarkastuksessa on selvitettu johtokunnan jäsenten sekä sihteerin toiminnan lainmukaisuutta yhdistyslain säännösten perusteella.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti.
Tilinpäätös, joka osoittaa 43 190,75 euron ylijäämää, antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen oiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Johtokunnan esitys taseen mukaisen ylijäämän käsittelystä on yhdistyslain mukainen.
Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää johtokunnan jäsenille sekä
rahastonhoitajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2010
Jaakko Ravald
Ilkka Santti
26
SLY 2009 korjattu
26
10.2.2010, 13:02
VUODEN LIIKEMIEHET
Yhdistys on vuodesta 1980 yhdessä Talouselämä-lehden kanssa valinnut Vuoden Liikemiehen,
jotka ovat olleet
v. 1980 toim.joht. Jorma Nokkala
v. 1981 toim.joht. Veijo Sydänmetsä
v. 1982 toim.joht. Gustav von Hertzen
v. 1983 toim.joht. Gary Sundberg
v. 1984 pääjohtaja Heikki O. Salonen
v. 1985 toim.joht. Seppo Halttunen
v. 1986 toim.joht. Arvo Suutari
v. 1987 toim.joht. Hannu Seppälä
v. 1988 toim.joht. Pekka Paasikivi
v. 1989 hall.puh.joht. Reijo Vauhkonen
v. 1990 hall.puh.joht. Matti T. Martela
v. 1991 hall.puh.joht. Yrjö Toivola
v. 1992 toim.joht. Jorma Nieminen
v. 1993 toim.joht. Heikki Kyöstilä
v. 1994 toim.joht. Stig Lindström
v. 1995 vuorineuvos Erkki J. Toivanen
v. 1996 toim.joht. George Berner
v. 1997 hall.puh.joht. Einari Vidgrén
v .1998 toim.joht. Kirsti Paakkanen
v. 1999 toim.joht. Pentti Rotola-Pukkila
Tmi Nokka-Koneet
Pyhännän Rakennustuote Oy
Suomen Sokeri Oy
Teknolon Group
Amer-yhtymä Oy
Halton Oy
Ruusutarhat Arvo Suutari Oy
Seppälä Oy
Oras Oy
Suomen Vuolukivi Oy
Martela Oy
Vaisala Oy
Benefon Oy
Planmeca Oy
Lival Oy
Onninen Oy
Berner Oy
Ponsse Oy
Marimekko Oyj
P. Rotola-Pukkila Oy
Nimikettä muutettiin vuonna 2000 siten, että kulloinkin valitaan kuluvan vuoden Liikemies.
v. 2001 toim.joht. Stig Gustavson
v. 2002 toim.joht. Ilkka Brotherus
v. 2003 toim.joht. Mika Anttonen
v. 2004 hall.jäs. Rabbe Grönblom
v. 2005 hall.puh.joht. Jouko Kemppi
v. 2006 toimitusjohtaja Mauri Ikola
v.2007 toimitusjohtaja Jussi Nurmio
v.2008 toimitusjohtaja Jari Sarasvuo
v.2009 toimitusjohtaja Anne Berner
KCI Konecranes
Sinituote Oy
Greeni Oy
Kotipizza Oyj
Kemppi Oy
Vepsäläinen Konserni
Taivas Oy
Trainers` House Oy
Oy Vallila Interior Ab
27
SLY 2009 korjattu
27
10.2.2010, 13:02
KUNNIA- JA KANNATTAJAJÄSENET
KUNNIAJÄSENET
Kestilä Pekka, kutsuttu v. 1988
Tuomala Pertti, kutsuttu v. 1999
Sohlberg Kari O., kutsuttu v. 2002
Hämäläinen Erkki, kutsuttu v. 2003
Korpiola Timo, kutsuttu v. 2006
Kivi-Koskinen Timo, kutsuttu v. 2007
Nordman Kurt, kutsuttu v. 2008
KANNATTAJAJÄSENET
Algol Oy Ab
Amer-Yhtymä Oyj
Asianajotoimisto HH Partners Oy
Berner Oy
Kemppi Oy
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Kesko Oyj
Nurminen Logistics Oyj
Otava Kustannus Oy
Oy Hartwall Ab
Pohjola Vakuutus Oy
Rautaruukki Oyj
28
SLY 2009 korjattu
28
10.2.2010, 13:02
YHDISTYKSEN JÄSENMÄÄRÄ JA JÄSENREKISTERI
Toimintavuoden lopussa oli yhdistyksen jäsenmäärä 593
kunniajäseniä
7
kannattajajäseniä
12
vakinaisiajäseniä
14
30-vuotisjäseniä
123
Yritysrekisteri:
vuoaijäseniä
442
Vakinaisjäsenet (14)
Arppe Juhani
Arteva Matti
Falck Olof
Kauppinen Esa-Pekka
Kauppinen Vesa
Keijola Pentti
Kestilä Matti
Kärnä Juhani
Nyberg Henrik B
Pekki Erkki
Rantala Terttu
Rehell Kaarina
Tiainen Pentti
Vakkuri Juhani
Berner Harry
Blomqvist Olavi
Blässar Harry
Bondsdorff Veikko
Elfving Nils
Erma Reino
Hannula Antti
Harjula Esa A
Harva Martti
Hautakangas Taisto
Heinonen Aarto
Henriksson Kurt
Herkama Pentti
Hirvonen K. Hilpas
Hujala Pekka
Hyvärinen Jaakko
Hämäläinen Jorma E
Ilaskivi Raimo
Inkinen Pentti
Isohanni Eero
Jaskara Jouni
Johansson Martti
Järvinen Risto
Kallio Antero
Kaskimies Mika
Kervinen K V
Kirkas Kalle
30-vuotisjäsenet (123)
Aaltio Erkki
Ahola Juhani
Ailio Raino
Alander Rolf
Alanne Seppo
Anttonen Aarno
Ant-Wuorinen Erkki
Aspegrén Aarre
Berner Erik S
Berner George
Non-Profit Oy
Korhonen Martti
Korpi Veli
Korpiola Henrik
Koski Tapio
Koskivaara Yrjö
Kovanen Paavo
Kunnas Tapio
Kuosmanen Juha
Kurki Jouko
Kääriäinen Markku
Köninki Klaus
Laakso Immo
Lakkonen Jorma
Laurila Seppo
Leppänen Lauri K
Leppänen Mikko
Lindstedt Olav
Linko Pekka
Lundström Jalle
Majander Taito
Malmberg Harri
Malmi Jouko
Manninen Erkki
Mannio Pekka
Mantere Olavi
Moisala U E
Molander Antero
29
SLY 2009 korjattu
29
10.2.2010, 13:02
Tanhuanpää Esko
Tenkanen Olli
Timonen Heikki
Tulenheimo Simo
Turkki Tapani
Uimonen Matti
Uusivirta Antero
Vaarmio Simo
Vartiainen Tapio
Wasenius Nils-Henrik
Vehmas Aatos
Westerling Lassi
Viitanen Pekka
Wikman Lasse
Vila Orko
Vilanti Kaarlo
Virkkunen Erkki J
Virtanen Frans Erkki
Virtanen Heikki J
Von Fieandt Johan
Vuorenlehto Olli
Vuorimaa Heikki
Murtomaa Paavo
Mustonen Leo
Mäenpää Matti
Nasib Lotfi
Neuvonen Alpo
Nevalainen Pekka S
Nieminen Sam
Nisonen Erkki
Nuotio Heikki
Olavuo Olavi
Palojoki Touko Matti
Pekkala Juhani
Pellinen Erkki
Piekkola Martti
Piepponen Risto
Pietarinen Oiva
Plathan Antti
Prihti Aatto
Puhk Juri
Raulo Hannu
Reitkari Kirsti
Rekola Esko
Rontu Pekka
Ruotsalainen Lauri
Saariluoma Matti
Saarnio Pentti A
Salo Sulo R
Sammalkorpi Jorma
Selinheimo Klaus
Seppälä Pentti
Sinisalo Risto
Sistonen Pertti Olavi
Somersalmi Yrjö
Stjernschantz Göran
Suortti Timo
Talas Olavi A
Talermo Nisse
Uudet vuosijäsenet 2009 (26)
Brade, Hanna
Hakala Markus
Hallavo Jaakko
Hallikainen Johanna
Hanski Jorma
Hellman Jari
Kajander Juho-Kusti
Kanninen Tiina
Karhulahti Reijo
Koistinen Marko
Kumpu Esa
Kåla, Nina
Käri-Zein Päivi
Laine Eeva
Leino Liisa
Nousiainen Matti
Pakarinen Janne
Parpala Matti
RautalahtiYrjö-Pekka
Reponen Marko
Saarelainen Markus
Sinisalo Juha
Syrèn Jyrki
Töyräs Jarmo
Varonen Heikki
Åhman Helena
Vuosijäsenet (416)
Aalto-Setälä Reko
Aarnio Matti
Aarnio Seppo
Ahlbom Asko
Ahlström Kari
Aho Heimo Juhani
Ahola Antti
Ahonen Antti
Ahtola Antti
Ahvenainen Timo Tapani
Ainamo Seppo
Airaksinen Tuukka
Airisto Kari-Matti
Antinmäki R
Anttila Tuula
Anttonen Mika
Ant-Wuorinen Jukka
Ant-Wuorinen Jyrki
Argillander Timo
Aro Paavo
Asikainen Ari
Askola Kalevi
30
SLY 2009 korjattu
30
10.2.2010, 13:02
Hagman Matti K.A.
Hakala Leena
Hakala Tapio
Hakkarainen Veikko
Halava Risto
Halinen Keijo
Hallberg Lauri
Hanski-Pitkäkoski Ritva
Hardén Reijo
Harju-Jeanty Tim
Harjunpää Juha
Hautala Katja
Hedman Harry
Heikkala Jani
Heininen Mikko
Heino Marko
Heino Pekka
Heinonen Pertti Juhani
Helaniemi Kari
Helenius Antti
Helminen Heikki
Helttunen Kauko
Hollmen Aarne
Honkakorpi Mikko
Honni Matti
Horstia Heikki
Hotti Jarmo
Hynninen Harri
Hägglund Jyrki
Hämäläinen Ritva
Härkönen Jorma
Hörhammer Stefan
Ikola Mauri
Ikävalko Antti
Inkiläinen Aimo
Iso-Aho Maritta
Jaatinen Kari
Asp Kari
Aukia Sampo
Aura Ari
Aura Matti
Backman Göran
Bedretdin Riza
Berg Erkki
Bergius Jouko
Björk Pirjo
Björklund Tapio
Blom Veijo
Brotherus Ilkka
Bäckström Bror
Bärlund Anne-Maarit
Carpen Matti
Dahlström Eila
Dahlström Ossi
Ehari Kari
Ehrnrooth Bernt
Eklund Kari
Ekroos Vesa
Ekstam Pekka
Ellmén Jarmo
Engberg Risto
Enäjärvi Kirsti
Eriksson Marja
Ervamaa Hannu
Eskelinen Heikki J.
Eskelinen Veikko
Fagerström Kari
Forsgård Christina
Gröhn Urpo
Grönblom Rabbe
Grönqvist Stefan
Gustavson Stig
Haavisto Pertti
Hagfors Kari
Jakovirta Pertti
Jalonen Martti
Janhunen Matti
Jokinen Arto Ilmari
Jokinen Helena
Jokinen Jouko
Jokipaltio Hannu
Jouhki Juha
Jouppi Jaakko
Järvi Juhani
Järvinen Asko
Kalaja Jorma
Kallama Kimmo
Kamensky Mika
Kangas Martti J
Kangas-Kärki Teemu
Kangasniemi Matti
Karhulahti Barbro
Karmanheimo Juhani
Karmila Erkki
Karti Matti
Katainen Arto
Kaunisto, Jari
Kauppi Heikki
Kauppinen Sakari
Kause Jarkko
Kavander Tom
Kemppi Markku
Kemppi-Virtanen Pirjo
Kestilä Juha
Kettunen Arto
Kettunen Ossi
Kielenniva Jorma
Kimanen Veli-Matti
Kinnunen Jori
Kiviaho Timo P.
Kivi-Koskinen Harri
31
SLY 2009 korjattu
31
10.2.2010, 13:02
Laine Pasi
Laine Paula
Laine Sakari
Laine-Haaja Nina
Laitasalo Jukka
Laitinen Arttu
LampinenYrjö
Lappalainen Aarne
Larsen Markku
Latola Olli
Lauri Jukka
Laurila Heikki
Lauslahti Sanna
Lehti Mia
Lehti Taisto
Lehtinen Risto
Lehto Marja
Lehtomäki Vesa
Lehtonen Mika
Leinonen Veli
Leppälä-Nilsson Anne
Leppämäki Tuija
Leppänen Raimo
Leskinen Vesa-Pekka
Liemola Lasse
Liinpää Arto
Lindström Kaj
Liukkunen Sari
Lival-Lindström Stig
London Sonja
Lounasmeri Matti
Lummaa Aarne Juhani
Luojus Juha-Matti
Luukkanen Veli-Matti
Lyly Martti
Lyyski Peter
Lyytikäinen Mikko
Kivinen Pentti
Koivisto Pentti
Koivu Timo
Koivunen Erik
Koivunen Jarmo
Koivuniemi Isto
Koivuniemi Milja
Koivusaari Pasi
Koivusaari Pekka
Kokko Timo
Kolehmainen Timo
Konkari Matti
Konttas Ari
Koponen Heikki
Korhonen Reijo
Korpiola Tomi
Korpisalo Jarmo
Kortela Risto
Koskenmies Jari-Pekka
Koski Erkki
Koskiluoma Timo
Koskinen Antti
Koskinen Kauko
Kostamo Juhana
Kotkanen Jukka
Krootila Arto
Kukkonen Arto
Kukkonen Pekka
Kupiainen Seppo
Kuronen Erkki
Kyöstilä Heikki
Kähkönen Tapio
Kärävä Hannu
Könni Kalevi
Laaksonen Tero
Lahikainen Pekka
Lahtinen Jyrki
Maaranen Jari
Makkonen Heikki
Malinen Timo
Mannila Tuire
Martikainen Seppo
Martinkauppi Sami
Martinmäki Veijo
Matilainen Antti
Mattheiszen Matti
Mattila Erkki
Merilampi Pekka
Meristö Tarja
Miilunpohja Markku
Moilanen Anne
Moisala Ilpo
Moll Risto
Murros Olavi
Mustakallio Kari
Mustaniemi Matti
Muurman Susanna
Myhrberg Markus
Myllynen J. Henrik
Mäenpää Juha
Mäkelä Kai
Mäkinen Harry
Mäkinen Mauri
Mäkitalo Juha
Määttä Pekka
Niemi Esa
Nieminen Timo
Nokkala Jorma
Nordberg Anneli
Nordberg Christoffer
Nordberg Erkki Juhani
Nordman Ian
Norilo Jaakko
Nousiainen Rami
32
SLY 2009 korjattu
32
10.2.2010, 13:02
Pitkänen Matti
Pitkänen Mauri
Pokki Jari
Poljatschenko Kirsi-Maarit
Pollari Anne
Pottonen Markku
Pottonen Martti
Poutiainen Kustaa
Prepula Eero
Puustinen Kari
Pyhälä Riitta
Pyykkönen Seppo
Päivärinta Juhana
Pärssinen Erkki
Rahja Petri
Raipia Esko
Rantala Pentti
Rantamäki Tomi
Rantanen Reijo
Rautakoura Jyri
Ravald Jaakko
Rikala Aija
Rintala Marko
Rissanen Juha
Rissanen Unto
Roponen Heikki
Rotola-Pukkila Pentti
Rummukainen Jorma
Ruohonen Petri
Ruokonen Tahvo
Ruuska Jukka
Rytkönen Mauri
Räsänen Mikko
Räty Juhani
Räty Seppo
Röksä Jouni
Rönkä Pekka
Nurmilaukas Asta
Nygård Kai
Nykänen Markku
Nykänen Pertti
Nylund Torbjörn
Nyman Marja-Liisa
Närhi Pertti
Ojala Sirpa Marja
Okkonen Jaakko Juhani
Ollila Matti
Ollila Sami
Paakkala Marika
Paananen Ritva-Liisa
Pahlman Lars
Pakarinen Pia
Palin Jukka
Pallonen Raimo
Palmula Timo
Palojoki Antti
Palvi Mauri
Papula Niko
Parikka Hannu Juhani
Partanen Juha
Pasuri Pentti
Pelanne Juhani
Peltola Jukka
Peltomaa Vesa
Peltonen Hannu
Peltonen Tapani
Peltonen Tiina
Perttilä Timo
Perälä Heikki J
Pesu Veijo
Peurasuo Pentti
Piirainen Tapio
Piironen Matti
Piponius Pertti
Saarenheimo Veli
Saarikangas Riitta
Saaristo Seija
Saarni Risto
Saarto Seppo
Saavalainen Kalevi
Sahlström Tapani
Sairanen Seppo
Santaniemi Jussi
Santti Hannu
Santti Ilkka
Sarastie Reijo
Sarkia Ilkka
Savikko Anna
Savonen Janne
Sederholm Tuomas
Sedig Riitta
Seppä Eero Antero
Seppälä Jouko
Sieranoja Tauno
Siilasto Esko
Simola Jarmo
Siniharju Hannu
Sinisalo Hellevi
Smolander Riitta
Stenvall Carina
Storberg Sirkka
Suhonen Pentti
Sundberg Gary
Sundelin Patrik
Sundell Jorma
Suomalainen Sampo
Suomi Tapio
Suonoja Milla
Suonoja Soili
Susiluoto Tapio
Suutari Arvo
33
SLY 2009 korjattu
33
10.2.2010, 13:02
Valtanen Antti
Varelius Matti
Wathen Jaakko
Vauhkonen Reijo
Vesikansa Jyrki
Vidgren Einari
Viita Erkki
Wiitakorpi Jorma
Wiitanen Arvi
Viljanen Oiva
Willberg Pentti
Virtamo Olavi
Virtanen Antero
Virtanen Kalervo
Virtanen Matti H E
Virtanen Ritva
Virtanen Teijo
Voipio Tauno
Ylikortes Sami Tapio
Yli-Maunula Esa
Ylisäe Jouni
Ylitalo Veikko
Ylä-Mononen Matti
Åkerlund Kirsi
Suvilehto Jari
Säteri Hannu
Talka Teijo
Tamminen Matti
Tanskanen Paavo
Tarkiainen Kari
Tarkkonen Veijo
Tarsaranta Hannu
Tchernych Peter
Tchernych Tarja
Tenho Tuomo
Teperi Väinö
Tiainen Ilkka
Tikka Paavo
Tilli Harri
Tognetty Virpi
Toivonen Kimmo
Tolonen Eero
Topi Marjo
Torppi Matti-Jussi
Troberg Pekka
Tuohiniemi Leena
Tuomikoski Tuomo
Tuovinen Pekka Tapani
Turtiainen Arto
Turtonen Satu
Tähtinen Eero Olavi
Tähtinen Jarmo
Töyrälä Kirsti
Usvasalo Marja
Utter Eero
Vahala Heikki
Vainiomäki Leena
Vaintola Raimo
Valkonen Irmeli
Vallila Arto
Vallila Pertti
Vakinaiset yritysjäsenet (10)
Helsingin Sanomat
Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Helsingin kauppakorkeakoulu
Kauppalehti
Konventti Ravintola Ky
Suomen Liikemiesten Kauppaopisto
Lahden Liikemiesyhdistys
Kauppalehti Oy
Suomen Tietotoimisto
Turun Liikemiesyhdistys
34
SLY 2009 korjattu
34
10.2.2010, 13:02