lihasrelaksaatio, monitorointi ja relaksaation purku
Transcription
lihasrelaksaatio, monitorointi ja relaksaation purku
LIHASRELAKSAATIO, MONITOROINTI JA RELAKSAATION PURKU Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Sidonnaisuudet • • • • MSD:n asiantuntijaneuvoston jäsen Luentopalkkioita BBraunilta Luentopalkkioita Baxterilta Luentopalkkioita Schering-Plaugh:lta ESITYKSEN SISÄLTÖ • • • • • Hermo-lihasliitoksen rakenne ja toiminta Non-depolarisoivat lihasrelaksantit Depolarisoivat lihasrelaksantit Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta Hermo-lihasliitoksen salpauksen antagonisointi • Kysymyksiä, väitteitä, keskustelua Tavoitteet Esityksen jälkeen kuulija: • tietää suuren vaihtelun non-depolarisoivien lihasrelaksanttien kliinisessä vaikutuksessa • tiedostaa kliinisten testien huonon sensitiivisyyden hermo-lihasliitoksen salpauksen mittaamisessa • osaa kuvata hermo-lihasliitoksen salpauksen mittaamisen oikean toteutuksen (objektiivinen > subjektiivinen) • ymmärtää jälkirelaksaatioon liittyvät riskit ja komplikaatiot Hermo-lihasliitos Nervterminalen och muskelendplattan Hermo-lihasliitos Nervterminalen och muskelendplattan Anestesiologia ja tehohoito. Kustannus Oy Duodecim 2006. Anestesi, Liber 2000 Lihasrelaksantit – Indikaatiot Muskelrelaxantia - Indikationer • Intubaatio • Lihasten jännityksen vähentäminen perioperatiivisesti • optimaalisten leikkausolosuhteiden varmistamiseksi • potilaan sopeuttaminen hengityslaitteeseen • Larynksspasmin hoito Lihasrelaksantit Non-deporisoivat – Bentsyyli-isokinoliinijohdannaiset – mivakuuri (Mivacron) – sisatrakuuri (Nimbex) – Steroidirunkoiset – rokuroni (Esmeron) – vekuroni (Norcuron) – pankuroni (Pavulon) Deporisoivat – suksinyylikoliini (Sukolin) Lihasrelaksantit Vertailua voidaan tehdä seuraavien ominaisuuksien suhteen • vaikutuksen alkamisnopeus • vaikutuksen kesto • sivuvaikutukset LUOKITUS LÄÄKE INTUBAATIO ANNOS (MG/KG) AIKA INTUBAATIOON (min) KLIININEN VAIKUTUS (min) Ultralyhytvaikutteinen Suksinyylikoliini 1.0-1.5 <1 <5 0.2 3 < 10 Rokuroni 0.6 1 25-50 Vekuroni 0.15 3 25-50 Sisatrakuuri 0.1 4 35-60 Pankuroni 0.1 3 100 Lyhytvaikutteinen Keskipitkävaikutteinen Pitkävaikutteinen Mivakuuri Miller’s Anesthesia, 2010 Inhalaatioanesteetit voimistavat lihasrelaksanttien aiheuttamaa hermolihas-liitoksen salpausta • des > sevo > isofl > N20 + opioidi + barbituraatti/propofoli Miller’s Anesthesia, 2010 Suksinyylikoliini I • ainoa markkinoilla oleva depolarisoiva lihasrelaksantti • vaikutus hermo-lihasliitoksessa samanlainen kuin asetyylikoliinilla • salpaus alkaa nopeasti • salpausta edeltävät lihassupistelut eli faskikulaatiot • salpaus päättyy, kun suksinyylikoliini siirtyy takaisin plasmaan, jossa pseudokoliiniesteraasi sen hajottaa Suksinyylikoliini II Anestesiologia ja tehohoito, Kustannus Oy Duodecim 2006 Suksinyylikoliini III Prekurarisaatio: • Tavoitteena minimoida tai estää suksinyylikoliinin aiheuttamia faskikulaatioita • Pieni annos non-depolarisoivaa relaksanttia ennen suksinyylikoliinia • Suksinyylikoliini-annosta on nostettava 1.5 kertaiseksi Lihasryhmät ja relaksaatio • Relaksantille kaikkein herkimpiä lihaksia ovat: – vatsalihakset – silmän kehälihas – raajojen perifeeriset lihakset – leuka-kielilihas ja puremalihakset – ylempien hengitysteiden lihakset • Kaikista resistentein on pallealihas Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta I Kliiniset testit: • • • • • • • Kyky pitää silmät auki Kyky työntää kieli suusta Koskettaminen kädellä toisen puolen olkapäätä Hengityksen normaali kertatilavuus Pään kohottaminen 5 sekunnin ajan Alaraajan kohottaminen 5 sekunnin ajan Käden puristaminen 5 sekunnin ajan Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta II • kiinnitetään 2 elektrodia kyynärhermon päälle, molemmin puolin hermoa • negatiivinen elektrodi distaalisesti, valkoinen proksimaalisesti • jäähtyminen vääristää mittaustuloksia Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta III • stimuloidaan kyynärhermoa 4:llä samansuuruisella supramaksimaalisella sähköärsykkeellä 0,5 s välein (2 Hz) käsivarren alueella • vastetta seurataan mittaamalla peukalon lähentäjälihaksen supistumista • ei-kajoava, jatkuva • neljän sarjan stimulaatio, TOF, train of four stimulation • verrataan neljännen (T4) vastetta ensimmäiseen (T1), TOF-suhde eli TOF-ratio (RT) = T4/T1 Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta IV • normaali johtuminen: T1 = T2 = T3 = T4 • alkuannoksen jälkeen salpaus kehittyy asteittain • jos T1 näkyy → 90 %:n relaksaatio • TR-suhde 0.9 merkki turvallisesta toipumisesta min Anestesiologia ja tehohoito, Kustannus OY Duodecim, 2006 Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta V • kalibrointi, normaali vaste; TOF 100% • non-deporarioiva lihasrelaksantti aiheuttaa vasteen heikkenemisen toistuvassa stimulaatiossa • syvä lihasrelaksaatio • kun T4-vastetta ei saada niin salpauksen aste ilmoitetaan vasteiden lukumääränä, useimmissa leikkauksissa sopiva lihasrelaksaation taso • turvallinen taso ekstubaatiolle; TOF-suhde > 90 % GE Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta VI • valvontaan käytetään yleensä relaksantille herkkää lihasta (kyynärhermon stimulaatio) • turvallisuus lisääntyy, sillä voidaan olettaa hengityslihasten toipuneen, kun kämmenen lihasvoima on palautunut Lihasvasteen mittaaminen Supistumista arvioidaan • • • • • • silmämääräisesti (epäluotettava) käsin tunnustelemalla (epäluotettava) elektromyografialla mekanomyokrafialla akselomyografialla kinemyografialla TOF-Watch (akselomyorgafia) Mechano-Sensor (kinemyografia) mittaa peukalon liikkeen kiihtyvyyttä mittaa sormen liikettä • mittaushetkellä käden pitää pysyä paikoillaan, sitä ei saa koskettaa ja peukalon pitää voida liikkua vapaasti Hermo-lihasliitoksen salpauksen antagonisointi • turvataan riittävä lihasvoima non-depolarisoivan lihasrelaksantin annostelun loputtua • antagonisointiin käytetään antikoliiniesteraaseja; edrofoni, neostigmiini, pyridostigmiini • antikoliiniesteraasin muskariinivaikutukset estetään antikolinergilla; atropiini, glykopyrrolaatti • antikolinergi annetaan vasta siinä viheessa, kun vähintään T1- tai T2-vaste on todettavissa • antikoliiniesteraasi estää asetyylikoliiniesteraasin toiminnan ja näin asetyylikoliinin määrä lisääntyy hermo-lihasliitoksessa - HUOM! non-depolarisoivan lihasrelaksantin määrä pysyy samana JÄLKIRELAKSAATION SEURAAMUKSET • • • • • • • • Ylähengitysteiden ahtautuminen Hengitystoimintojen riittämätön palautuminen Hiilidioksidin kertyminen Alentunut nielun lihasten yhteistoiminta Lisääntynyt aspiraation vaara Lisääntynyt keuhkokuumeen vaara Alentunut vaste hapenpuutteelle Psyykkinen stressi potilaalle Sugammadeksi (Bridion) • Sugammadeksi (S) sitoo palautumattomasti itseensä vapaan rokuronin (R) sen seerumipitoisuus laskee nopeasti • R siirtyy vaikutuspaikastaan pitoisuuksien tasapainottumisen seurauksena seerumiin, missä S sitoo sen R-pitoisuus ↓ lisää R siirtyy ja vaikutuspaikkapitoisuus laskee edelleen ….. • Lihasvoima palautuu kun R pitoisuus vaikutuspaikassa laskee riittävän matalaksi Sugammadeksi (Bridion) • tehoaa vain steroidirunkoisiin – rokuroni, vekuroni, pankuroni • saattaa vähentää hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden tehoa • tietyt lääkkeet vähentävät sugammadeksin tehoa – flukoksasilliini, fusidiinihappo KYSYMYS: Onko suksinyylikoliinin käyttö nykyään tarpeetonta? Syvän lihasrelaksaation kumoaminen sugammadeksilla rokuronia 1.2 mg/kg, 3 min kulutta sugammadeksia 2-16 mg/kg 2.1 min 1.3 min (1.2-4.1) (0.8-2.3) n=10 n = 11 Pühringer FK et al. Anesthesiology 2008; 109:188-197. Keskustelua • nopeaan intubaatioon (rapid sequence) rokuroni 1-1,2 mg/kg ja tarvittaessa sugammadeksi tarjoaa vaihtoehdon • sähköhoidot, myös näissä kuvattu käytetyn lyhyt- tai keskipitkävaikutteista non-depolarisoivaa lihasrelaksanttia • larynksspasmin hoitoon suksinyylikoliini edelleen paras vaihtoehto? KYSYMYS Jos annetaan keskipitkävaikutteista nondepolarisoivaa lihasrelaksanttia normaali intubaatioannos, onko lihasrelaksaation monitorointi yli 60 min kestävän leikkauksen yhteydessä tarpeen? Prolonged residual paralysis after a single intubating dose of rocuronium. Claudius C, Karacan H, Viby-Mogensen J. Br J Anaesth 2007; 99:514-7. Kirjoittajat arvioivat pitkittyneen lihasrelaksaation johtuneen 1) potilas iäkäs (84 v), 2) rokuronin yksilöllinen vaste suuri, 3) maksa-arvot koholla -> rokuronin eliminaatio , 4) naiset herkempiä lihasrelaksanteille, 5) sevofluraani vahvisti rokuronin vaikutusta Arain SR, ym. Variability of duration of action of neuromuscular-blocking drugs in elderly patients. Acta Anaesthesiol Scand 2005; 49: 312-5. Incidence and duration of residual paralysis at the end of surgery after multiple administrations of cisatracurium and rocurorium. Maybauer DM ym. Anaesthesia 2007; 62: 12-7. Aika viimeisestä lihasrelaksanttiannoksesta siihen, kun TOF-suhde > 0,9 intubaatioannoksen (rokuroni 0.58 mg/kg, atrakuuri 0.55 mg/kg tai vekuroni 0.09 mg/kg) jälkeen jälkirelaksaatiota todettiin (TOF Watch, TOF-suhde > 0.9) vielä kahden tunnin jälkeen 37 %:lla potilaista, kun vasta-aineita ei annettu jälkikurarisaatio Debaebe B ym. Anesthesiology 2003 Keskustelua • Anestesia-aineiden, erityisesti inhalaatioanesteettien lihasrelaksantin lihasvoimaa alentavaa vaikutusta ei voi yksittäisen potilaan kohdalla tietää • Lihasrelaksantin vaikutuksessa on suuria potilaskohtaisia eroja • Niinpä vaste lihasrelaksanteille on niin yksilöllistä, että niitä potilaalle annettaessa vastetta on aina valvottava KYSYMYS Antavatko kliiniset testit luotettavan kuvan hermo-lihasliitoksen salpauksen kumoutumisesta? Kyky pitää päätä koholla verrattuna TOF-suhteeseen. Niistä, jotka kykenivät pitämään päätä koholla 20 sek yhdellä TOF-suhde oli 0,7 = nielun lihakset eivät ole vielä toipuneet. Moni kykeni pitämään päätä koholla 5 sek vaikka TOF-suhde oli 0,6 = selvä jälkirelaksaatio. Kopman AF, Journal of Critical Care 2008 Keskustelua • Subjektiivisilla menetelmillä ei pystytä arvioimaan luotettavasti jälkirelaksaation astetta. Vain objektiivisella menetelmällä (akselografia, kinemyografia) voidaan jälkirelaksaation mahdollisuus luotettavasti sulkea pois KYSYMYS Voidaanko sugammedeksia käyttämällä nopeuttaa vaihtoja leikkausten välillä? Anesth Analg 2011; 112: 63-8. • potentially unsafe period of recovery = kun TOFsuhde > 0.4 niin kädellä tunnustellen tai silmämääräisesti arvioiden vaimentumaa ei pysty luotettavasti arvioimaan • rokuroni 0.6 mg/kg • kun T2 näkyvissä, potilaat saivat sokkoutetusti joko neostigmiinia 50 µg/kg tai sugammadeksia 2 mg/kg Hajonta 3.5 – 28.9 min Prosenttia potilaista Aika neostigmiini → TOF 0.9 13.3 ± 5.7 min (mean ± SD) 100 90 % 80 60 50 % 40 20 0 0 5 10 15 20 25 30 Neostigmiini → TOF 0.9, min • Edeltä käsin ei voi tietää miten oma potilaani toipuu lihasrelaksaatiosta neostigmiinin annon jälkeen Nst → TOF 0.9, min Olli Meretoja 30 20 10 0 Potilaat Olli Meretoja Prosenttia potilaista 100 80 60 Sugammadeksi 2 mg/kg Neostigmiini 50 µg/kg 40 20 0 0 5 10 15 20 25 30 Vasta-aine → TOF 0.9, min 35 Olli Meretoja Potentially unsafe period of time, sugammadeksi vs neostigmiini: 10.3 vs 0.3 min Keskustelua • Periaatteessa kyllä, edellisessä tutkimuksessa T2vasteesta toipuminen TOF > 0,9-tasolle kesti neostigmiiniä saaneilla keskimäärin 13,3 (3,5 - 28,9) min ja sugammadeksia saaneilla 1,7 (0,7 - 3,5) min. • Se, kyetäänkö aikasäästö hyödyntämään riippuu tiimin motivaatiosta ja organisaatiojärjestelyistä (ts. voidaanko esim. neljän laparoskooppisen leikkauksen jälkeen ottaa samaan saliin vielä aikasäästön [teoriassa (13,3-1,7) x 3 = 34,8 min] ansiosta viides laparoskopia?). KYSYMYS Liekö koko jälkirelaksaatio heräämössä lihasrelaksanttien käytön jälkeen vain teoreettinen mahdollisuus, emmehän sitä käytännössä koskaan näe? • Heräämön hoitaja arvioi esiintyykö ensimmäisten 15 min aikana yleisanestesian jälkeen jokin oheisista oireista (= CRE). • Jos esiintyi, potilaan TOF-suhde määritettiin (TOF-Watch) ja potilaat jaettiin kolmeen ryhmään: TOF > 0.9, 0.9-0.7 ja < 0.7. • Yhteensä 7459 potilasta sai yleisanestesian tutkimusaikana, näistä 61:lla oli CRE. • Lopulliseen analyysiin kelpuutettiin 42 potilasta, joille löytyi kontrolli. • Hermo-lihasliitoksen salpauksen kumoutumista anestesian lopussa arvioitiin TOF-vasteen heikkenemisen puuttumisella (silmämääräinen arvio tai tunnustelu) ja pään kohottamisella 5 sek ajan. Keskustelua • Jälkirelaksaatiota esiintyy havainnoivien tutkimusten mukaan 1,3 – 6,9 %:lla potilaista. • Oheisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa esiintyvyys oli 0,8 %. • Kahdeksan potilasta 61:stä vaati reintubaation heräämössä. • Jälkirelaksaatio voi johtaa vakaviin hengitystiekomplikaatioihin. • Objektiivinen relaksaation asteen mittaus yleisanestesian aikana vähentää merkitsevästi jälkirelaksaation vaaraa YHTEENVETO • Aina annettaessa potilaalle lihasrelaksantteja salpauksen astetta tulisi valvoa. • Vain objektiivinen menetelmä (akselografia, kinemyografia) antaa luotettavan kuvan salpauksen asteesta. • Valvomalla salpauksen astetta objektiivisesti leikkauksen aikana jälkirelaksaation vaaraa voidaan oleellisesti vähentää. • Sugammadeksilla voidaan turvallisesti hoitaa tilanteet, joissa maskiventilaatio tai intubaatio ei onnistu nondepolarisoivan lihasrelaksantin annon jälkeen.