Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti

Transcription

Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti
Tulevaisuustyöryhmä 5.6.2014,
Johtoryhmä 10.6.2014
Salpausselän kuntajakoselvitys
Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti 5.6.2014
Sisällysluettelo
1. Salpausselän uuden kunnan kehityskuva ....................................................................................................................... 3
2. Tulevaisuustyöryhmän työn tarkoitus ja tavoitteet ........................................................................................................ 6
3. Nykytila-analyysi yhdyskuntarakenteesta ja elinvoimasta ............................................................................................. 7
3.1. Mitä on kunnan elinvoima? ..................................................................................................................................... 7
3.2. Liikenneympäristö ja liikkumisen muodot............................................................................................................... 8
3.3. Maankäyttö, maapolitiikka ja rakentaminen ........................................................................................................ 11
3.4. Luontoarvot ........................................................................................................................................................... 15
3.5. Yritykset ja elinkeinoympäristö ............................................................................................................................. 16
3.6. Kuntien erot elinvoimapanostuksissa ................................................................................................................... 18
3.7. Korkeakoulut ja kehittämisverkostot .................................................................................................................... 21
3.8. Asukas- ja asiakaslähtöisyys .................................................................................................................................. 23
3.9. Vetovoimaa luova toiminnallinen ympäristö ........................................................................................................ 24
4. Kehitystarpeet uudessa kunnassa ................................................................................................................................ 25
4.1. Yhdyskuntarakenteen kehitystarpeet ................................................................................................................... 25
4.2. Elinvoimapolitiikan kehitystarpeet ........................................................................................................................ 26
5. Uuden kunnan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen.................................................................................................. 28
5.1. Miten uusi kunta vaikuttaisi yhdyskuntarakenteeseen? ....................................................................................... 28
5.2. Maankäytön vyöhykkeet uuden kunnan maapolitiikassa ..................................................................................... 29
5.3. Maankäytön nivelalueet – miten yhdyskuntarakenteesta saadaan toimiva kokonaisuus? .................................. 33
5.4. Eri maankäyttöalueille koituvat mahdolliset hyötyt ja haitat sekä kehitettävät joukkoliikenneyhteydet ........... 35
6. Uuden kunnan vaikutukset alueen elinvoimaan .......................................................................................................... 40
6.1. Uuden kunnan kilpailukyky ................................................................................................................................... 40
6.2. Yrittäjyys uuden kunnan painopisteenä ja asenteena........................................................................................... 42
6.3. Uuden kunnan nousevat elinkeinotoiminnan alueet ............................................................................................ 42
6.4. Elinvoima-SWOT .................................................................................................................................................... 44
6.5. Nuorisoystävällinen uusi kunta ............................................................................................................................. 45
7. Uuden kunnan visio ...................................................................................................................................................... 46
8. Linjauksia ...................................................................................................................................................................... 47
8.1. Linjaukset yhdistymissopimukseen tai selvitykseen.............................................................................................. 47
8.2. Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi .......................................................................................................... 47
8.3. Linjaukset uuden kunnan tehtäviin ....................................................................................................................... 47
Jäsenet ja kokoukset ......................................................................................................................................................... 48
2
1. Salpausselän uuden kunnan kehityskuva
Kehityskuvalla tarkoitetaan tässä yhteydessä Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle muodostuvan
uuden kunnan vahvuuksista ja erityispiirteistä muodostuvaa kokonaisuutta, jonka perustalle visio
uudesta kunnasta voidaan rakentaa. Kehityskuva pohjautuu toisaalta tämän hetken yhä
synkkenevään taloustilanteeseen ja kuntien toiminnallisiin haasteisiin. Maailman ja euroalueen
taloushaasteet, kolmatta vuosikymmentä käynnissä oleva teollisen yhteiskunnan rakennemuutos,
kaupungistuminen, palveluiden digitalisoituminen ja väestön ikääntyminen ovat valtavan
kokoluokan muutosilmiöitä, joiden keskellä kuntarakenneselvitystä laaditaan.
Väestökehitys ja talous
Salpausselän kuntajakoselvitysalueen väestömäärä on ollut kasvussa viimeisen vuosikymmenen
ajan. Viime vuoden (2013) aikana väestömäärä kääntyi alueella kuitenkin laskuun ja väkimäärä on
vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvanut entistä hitaammin myös Lahden
kaupungissa. Uuden kunnan on aktiivisesti tavoiteltava väestönkasvua väestöllisen ja taloudellisen
huoltosuhteen nopean heikkenemisen vuoksi. Uuden kunnan tavoiteltava väestönkasvu olisi syytä
nostaa kestävästi n. 1 % luokkaan nykyisen 0,5 % kasvuvauhdista. Alueen tulee osata houkutella
erityisesti työikäistä, 15 – 65–vuotiasta väestöä.
Selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on haastava: toimintamenot ovat kasvaneet samaan
aikaan investointimenojen kasvun kanssa, mutta valtionosuudet ovat vähentyneet.
Verotulokehitys ei ole riittänyt kattamaan investointeja, joten kunnat ovat velkaantuneet viime
vuosina. Uuden kunnan tavoitteena on talouden tervehdyttäminen ja tasapainottaminen.
Käytännössä tämä tarkoittaa käyttötalouden ja investointimenojen kasvun hillitsemistä ja
tuottavuuden merkittävää kasvattamista.
Mistä voi syntyä uutta yritystoimintaa?
Oman yliopiston puute nähdään usein Lahden seudun kehityksen jarruna. Koska alueen kasvua ja
kehitystä ei voida rakentaa laajan akateemisen perustutkimuksen varaan, voisi uusi kunta
panostaa erityisesti nopean tuotekehitysympäristön luomiseen. Alueella valittaisiin siis strategia,
joka panostaa ammattikorkeakouluvetoiseen soveltavaan tutkimukseen, sitä tukevaan
erikoistuneeseen yliopistotoimintaan sekä kunnan rooliin erilaisten uusien teknologioiden,
tuotteiden ja palveluiden koekäyttäjänä sekä yritysten toiminnan mahdollistajana.
Taloushuolistaan huolimatta uuden kunnan kuntakonserni tulee jatkossakin olemaan merkittävän
kokoluokan hankkija, jonka julkisia hankintoja ja investointeja voitaisiin hyödyntää uusien
ratkaisujen (palveluiden ja tuotteiden) etsimiseen. Nopea kaavoitus ja lupaprosessit auttavat
yrityksiä sijoittumaan alueelle. Yritysten, korkeakoulujen, elinkeinoyhtiön, uuden kunnan ja sen
asukkaiden välisen yhteistyön on oltava entistä kitkattomampaa, jotta ajatus nopeasta – ja
innostavasta - tuotekehitysympäristöstä voidaan lunastaa.
3
Salpausselän kasvualue 2040
Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle muodostuva uusi eteläsuomalainen kunta on
muodostumishetkellään noin 150 000 asukkaan nauhamainen kaupunki. Uuden kunnan
kasvusuoni, Salpausselän kehityskäytävä, saa pulssinsa tiiviistä liitynnästä Helsingin
metropolialueeseen sekä hyvistä liikenneyhteyksistä Pietarin alueelle (kuva 1). Erinomaisen
sijainnin lisäksi uuden kunnan vahvuutena on juureva yrittäjyyskulttuuri, monenlaisten
asuinmahdollisuuksien kirjo, luonnonläheisyys, vahva ja monialainen ammattikorkeakoulu,
erikoistuneet yliopistoyksiköt, alueen työpaikkaomavaraisuus ja monenlaiset vapaaajanviettomahdollisuudet, erityisesti liikunnalliset harrastusmahdollisuudet sekä urheilu- ja
musiikkitapahtumat.
Uusi kunta on vuonna 2040 tiivistynyt ehyeksi nauhakaupungiksi, jota ympäröi elinvoimaisten
kyläkeskusten verkosto. Nauhakaupunkirakenteen eheytyminen ja tiivistyminen lisäisi arjen
sujuvuutta koko uuden kunnan alueella mm. liikenneympäristön kehittymismahdollisuuksien
kasvaessa. Uuden kunnan tulee samaan aikaan osata vahvistaa kaupunkialueiden
kaupunkimaisuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta. Haja-asutusalueiden lisääntyvä vapaa-ajan
asuminen, maaseudun perustuotannon toimintamahdollisuuksien varmistaminen ja
matkailutoiminta voivat kasvattaa maaseutumaisten alueiden elinvoimaa tulevaisuudessa.
Kuntaselvitysalueella on lähes 7000 kesämökkiä, joka tekee siitä Suomen 7. suurimman
mökkikunnan. Lähiruoan tuotanto ja siihen tukeutuvat palvelut sekä elintarviketeollisuus voivat
muodostaa myös näkyvän osan uuden kunnan profiilia.
Lahden seutu on kansainvälinen edelläkävijä ja tunnettu esimerkki mm. ympäristöteknologian
ratkaisuissa. Uusi kunta panostaa erityisesti resurssiviisaiden eli luonnonvaroja ja energiaa
säästävien ratkaisujen toteuttamiseen. Tavoitteena on vuoteen 2040 mennessä korvata valtaosa
energiantuotannon fossiilista polttoaineista bio- ja jätepohjaisilla polttoaineilla, hyödyntää
paikallista hajautettua energiantuotantoa sekä panostaa liikenneympäristön päästöjen
vähentämiseen mm. raideliikenteen toimintaedellytyksiä kehittämällä.
Hyvinvoiva asukas on kunnalle voimavara
Asukaslähtöisyys on uuden kunnan kehittämisen tärkeä painopiste. Vaikeitakin ratkaisuja voidaan
hakea yhteistyössä asukkaiden kanssa. Asukasosallisuuden kasvattaminen ja paikallisdemokratian
hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ei pois sulje mahdollisuutta tai vaatimusta kasvattaa
tuottavuutta. Päinvastoin, asukkaiden omavastuun lisääminen mm. terveydestään tulisi olla osa
uuden kunnan talouden tasapainottamisen ohjelmaa. Sähköisten palveluiden täysimittainen
hyödyntäminen vaatii myös asukkaiden omaa aktiivisuutta.
Epävarmuustekijöistä huolimatta tarpeellinen uudistus
On huomattava, että merkittävä osa toiminnallisesta kaupunkiseudusta on jäämässä uuden
kunnan ulkopuolelle. Asikkala ja Orimattila kuuluvat selvästi Lahden työssäkäynti- ja
4
asiointialueeseen. Vasta julkaistun sote-mallin vaikutukset alueen palveluiden järjestämiseen,
talouteen ja elinvoimaan eivät myöskään ole selvitysvaiheessa riittävästi ennakoitavissa.
Merkittävistä
epävarmuuksista
huolimatta
voimien
yhdistäminen
Salpausselän
kuntajakoselvitysalueen kunnissa parantaa niiden mahdollisuutta selvitä käynnissä olevista
yhteiskunnallisista muutoksista elinvoimaisempina kuin itsenäisinä kuntina toimiessaan. Arvio
perustuu suuremman kunnan vahvistuvaan edunvalvonnalliseen rooliin mm. sote -ratkaisuissa
sekä taloudellisen pohjan kasvattamiseen. Voimien yhdistäminen nostaisi koko selvitysalueen
yhteisen elinvoiman kunnan tärkeimmäksi kehittämisen kysymykseksi. Yhdyskuntarakenteen
kokonaisvaltainen kehittäminen, erilaisten asumisen mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä
palvelu- ja liikenneratkaisujen yhteen nivominen olisi huomattavasti yksinkertaisempaa yhden
kunnan kokonaisuudessa.
Kuva 1. Salpausselän uuden kunnan elinvoiman ydinkysymyksiä on, miten suurempi kunta kykenee
vahvistamaan Helsingin metropolialueen, Lahden ja Pietarin välistä kehityskäytävää suhteessa muihin EteläSuomen kasvualueisiin (Helsinki-Hämeenlinna-Turku tai Turku - Helsinki). Sijainti ja liikenteelliset yhteydet
pääkaupunkiseudulle ovat kunnossa, mutta poikittaisliikenne alueen sisällä kaipaa kehittämistä. Valtatie 12
parantaminen (Lahden eteläinen ohitie ja Lahti-Kouvola –väli) sekä alueen raideyhteyksien nykyistä
parempi hyödyntäminen alueen sisäisessä henkilöliikenteessä ja logistiikassa kehittäisivät merkittävästi
yhdyskuntarakennetta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Kuvassa (Ahonen, 2014) esitetään eri
kulkumuotojen liikennevirtoja Suomessa. Kuntajakoselvitysalue on pääliikennereittien varrella.
5
2. Tulevaisuustyöryhmän työn tarkoitus ja tavoitteet
Salpausselän kuntajakoselvityksessä ovat mukana Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja
Nastola. Selvityskausi alkoi 1.11.2013 ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään
30.9.2014 mennessä. Kuntajakoselvittäjänä toimivat varatuomari Seppo Huldén sekä FK,
kaupunkineuvos Rolf Paqvalin.
Työryhmien tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen
edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja
ja haittoja. Työryhmät avustavat selvittäjää selvitystyössä ja esittävät kuinka toiminta tulisi
järjestää kuntajakoselvityksen alueella.
Tulevaisuustyöryhmän tehtävänä on tuottaa:
•
•
•
Selvitys maankäytön, maapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja
kehittämisen mahdollisuuksista uuden kunnan alueella
Selvitys elinvoimaisen uuden kunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta
Ehdotus uuden kunnan visiosta
Työryhmän työssä on kaksi erilaista tehtävää: 1) maankäytön ja yhdyskuntarakenteen nykytilan
kuvaus ja kuntajaon vaikutukset selvitysalueella ja 2) uusien kunnan elinvoimaan vaikuttavien
tekijöiden tunnistaminen sekä kuntarakenteen vaikutusten analysointi (kuva 2.). Lopputuloksena
työryhmä tavoittelee strategiamaista otetta uuteen kuntaan.
Maankäyttö,
yhdyskuntarakenne
(sis. maapolitiikka,
kunnallistekniikka,
rakentaminen,
joukkoliikenne ja
ympäristöasiat)
Uudet elinvoiman
mahdollisuudet ja
tulevaisuus
•Nykytilan kuvaus painottuu:
olemassa oleva kaavoitusaineisto,
kunnallistekniset suunnitelmat,
vesienhuoltosuunnitelmat jne.
•Muutokset tapahtuvat hitaasti 
perusteltua tarkastella pidempää
aikajännettä eli vuoteen 2040 asti
•Työ suuntautuu tulevaisuuteen
•Muutoksia tapahtuu yritysten
toimintakentässä nopeasti
• Uusien aihioiden löytäminen aidosti
haastavaa
•Työssä hyödynnetään
korkeakoulujen sekä yritysten
näkemyksiä
Kuva 2. Tulevaisuustyöryhmän työnä on selvittää kuntarakenteen muutoksen vaikutukset
yhdyskuntarakenteeseen sekä alueen elinvoimaan.
6
3. Nykytila-analyysi yhdyskuntarakenteesta ja elinvoimasta
3.1. Mitä on kunnan elinvoima?
Kuntarakenneuudistuksessa tavoitellaan elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan
toimivaa kuntarakennetta, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on
myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on
taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan palveluiden järjestämisestä
ja rahoituksesta (Kuntarakennelaki 2§).
Kunnan elinvoima on saippuamainen käsite, johon sisältyy niin kuntatalouden tasapainoisuus, palveluiden
järjestämisen mahdollisuudet, toimiva yhdyskuntarakenne kuin alueen sosiaaliseen, kulttuuriseen ja
yritysympäristöön liittyvät asiat (kuva 3). Parhaimmillaan eri tekijät vahvistavat toisiaan ja samalla myös
alueen mainetta.
Tulevaisuustyöryhmän väliraportissa ja sen liitteessä on selvitetty elinvoimatekijöiden nykytilan ja
kehitystarpeiden osalta seuraavia tekijöitä:
•
•
•
•
•
•
•
liikenneympäristö
maankäyttö ja maapolitiikka
luontoarvot
yritykset ja elinkeinoympäristö (ks. myös tilastotiedot väliraportin liite 1)
korkeakoulut ja kehittämisverkostot
asukas- ja asiakaslähtöisyys
muut vetovoimaan vaikuttavat toiminnalliset tekijät
Kuva 3. Kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttavat sen alueella toimivat yritykset ja yrittäjyyskulttuuri, uusien
innovaatioiden synnyttämisen kannalta olennaiset kehittäjäverkostot ja instituutiot, käytettävissä olevat
taloudelliset ja inhimilliset voimavarat sekä fyysinen ja toiminnallinen infrastruktuuri (Sotarauta, 2001).
Kunnan imago ja kokemus vetovoimasta syntyvät yhden tai yleensä useamman tekijän vaikutuksesta.
7
3.2. Liikenneympäristö ja liikkumisen muodot
Salpausselän kuntajakoselvitysalue kiinnittyy yhdyskuntarakenteellisesti yhä selvemmin osaksi
Helsingin metropolialuetta. Alue sijaitsee Suomen pohjois-etelä ja itä-länsi-suuntaisten pääväylien
risteyksessä ja on eteläisen Suomen väestö- ja liiketoimintakeskuksiin nähden ihanteellisella
paikalla. Salpauskunnan alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa raide-, tie- ja
lentoliikenteellä. Alueen liikenneyhteyksien kehitys (moottoritie, oikorata) on selvästi lisännyt
pendelöintiä pääkaupunkiseudulle ja muualle työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Selvitysalueelta yli
2500
henkeä
käy
töissä
pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudun
liikenteelliset
suunnitelmat (pisararata, kehärata)
parantavat
tulevaisuudessa
entisestään alueen saavutettavuutta ja
liikenteen sujuvuutta. Ratayhteydet
tarjoavat
selvitysalueelle
kansainvälisen kasvukäytävän Pietarin
ja
lentoaseman
hyvän
saavutettavuuden avulla.
Kuva 4. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen (Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Iitti, Lahti ja Nastola)
liikenteellinen sijainti. Kuva: Päijät-Hämeen liitto.
Hollolan, Lahden ja Nastolan
kuntien
kaikesta
asiointiliikenteestä
yli
puolet
suuntautuu Lahteen (kuva 4). Iitti
kuuluu Kouvolan työssäkäynti- ja
asiointialueeseen.
Lahden
työssäkäynti- ja asiointialueeseen
kuuluvat
lisäksi
Asikkala
ja
Orimattila.
Kuva 5. Asiointimatkojen
suuntautuminen Lahteen (%) kaikista
kunnan alueen asioinneista vuonna
2011. Lähde: TNS Gallup Oy
8
Päijät-Hämeen maakuntakaavan yhteydessä laaditussa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2014)
kartoitettiin päättäjien, valtion ja kunnan viranomaisten sekä elinkeinoelämän edustajien
näkemyksiä maakunnan liikennejärjestelmän nykytilanteesta ja tulevaisuuden haasteista.
Vastaajat olivat tyytyväisiä joukkoliikenteen yhteyksiin pääkaupunkiseudulle ja lentoasemalle sekä
melko tyytyväisiä autoilun olosuhteisiin ja sujuvuuteen. Eniten kehittämisen tarvetta nähtiin hajaasutusalueiden julkisen liikenteen, julkisen liikenteen matkaketjujen toimivuuden sekä
liikennejärjestelmän rahoituksen ja rahoitusmallien osalta (Päijät-Hämeen liitto, 2014). Sama
huomio ja kehittämisen toive on esitetty myös tulevaisuustyöryhmän kokouksissa mm.
Hämeenkosken
toimesta.
Jatkossa
onkin
entistä
tärkeämpää
kehittää
selvitysalueen sisällä tapahtuvan
liikenteen
olosuhteita.
Henkilöautoliikenteellä
tulee
jatkossakin olemaan merkittävä
rooli
alueen
liikenteessä.
Tiivistyvissä keskustoissa tulee
entistä
enemmän
mahdollisuuksia myös hyvälle
kävely- ja pyöräily-ympäristölle
lyhyiden
asiointietäisyyksien
vuoksi. Lahden vuonna 2015
valmistuva matkakeskus palvelee
logistisena solmukohtana koko
maakunnan liikennettä.
Kuva 6. Lahden seudulla asuvien arkisin tekemien matkojen jakautuminen kuntien sisäisiin, kuntien välisiin
ja seudun ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin (arkivuorokausi) vuonna 2010. Yli puolet kuntien sisäisestä
sekä Salpauskunta-alueen eri kuntien välisestä liikenteestä tapahtuu henkilöautoilla. (Kalenoja;Lintusaari;&
Pajarre, 2010)
Iittiä lukuun ottamatta selvitysalueen kunnat ovat mukana Lahden seudun
joukkoliikennelautakunnan toiminnassa. Heinäkuussa 2014 voimaan astuva uusi Lahden seudun
joukkoliikennejärjestelmä muuttaa joukkoliikenteen järjestämismallia kaupunkiseudulla. Lahden
kaupungin sisäinen linja-autoliikenne siirtyy bruttomalliin, kun selvitysalueen kuntien (pl. Iitti)
välinen ja Hollolan sekä Nastolan sisäinen linja-autoliikenne ovat nettomallisessa
joukkoliikenteessä. Bruttomallissa matkustajien maksamat lipputulot tulevat liikenteen tilaajalle, ja
nettomallissa liikenteenharjoittaja saa pitää matkustajilta saadut lipputulot.
9
Joukkoliikenteen
palvelutaso
selvitysalueella
vaihtelee
voimakkaasti eri alueilla (kuva
6.).
Joukkoliikenteen
käyttäjämäärien
merkittävimmät
kasvumahdollisuudet
ovat
Lahden kaupungin sisäisessä
sekä Lahden ja lähimpien
kuntakeskusten
välisessä
joukkoliikenteessä (Uudenmaan
ELY
joukkoliikenteen
palvelutasomäärittely,
2011).
Uusi
joukkoliikenteen
järjestämismalli 1.7.2014 lähtien
lisää Lahden kaupungin sisäisen
liikenteen vuorotarjontaa 40 %,
mutta pitää muilta osin
palvelutarjonnan nykytasolla.
Junavuorojen määrään ei ole
näillä
näkymin
tulossa
muutoksia.
Kuva 7. Keskusten ja kylätaajamien välisen joukkoliikenteen nykytarjonta (ennen 1.7.2014) PäijätHämeessä. Bussivuorot on esitetty luokittain väreillä, junavuorojen määrä numeroina. Kuva: (Uudenmaan
ELY joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, 2011)
Salpauskunnan läpi kulkee merkittävä määrä läpikulkuliikennettä ja raskasta liikennettä. Alueen
liikenteellisenä pullonkaulana on valtatie 12. Eteläisen kehätien toteuttaminen sekä LahtiKouvola välin uudistaminen on välttämätöntä yhdyskuntarakenteen toimivuuden, alueen
elinvoimaisuuden ja liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta.
10
Kuva 8. Lahden seudulle saapuvat ja seudulta lähtevät tavaraliikennevirrat sekä läpimenevä liikenne
(ajoneuvoa/vrk, molemmat suunnat yhteensä). (Niinikoski;Haapamäki;& Berg, 2010)
3.3. Maankäyttö, maapolitiikka ja rakentaminen
Kuntien maankäyttöpolitiikan perimmäisenä tavoitteena on menestyä kilpailussa, jossa
tavoitellaan alueelle uusia asukkaita ja yrityksiä. Maankäyttöratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia
koko yhdyskunnan toimintaan. Oikea-aikainen vastaaminen eri alueiden palvelutarpeisiin,
yhdyskunnan liikennemäärien hallinta, asukkaiden kokema viihtyisyys ja turvallisuus sekä
luontoarvojen säilyminen ovat sidoksissa onnistuneisiin MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) ratkaisuihin. Kunnat ovat tähän asti kilpailleet keskenään hyvistä veronmaksajista, asukkaista ja
yrityksistä, jonka vuoksi kaikkien kuntien on ollut tarpeellista tarjota mm. samankaltaisia asumisen
ratkaisuja. Suurin asumisen paine on kohdistunut Lahden kaupungin kehysalueelle eli välittömään
kaupungin läheisyyteen, hyvien liikenneyhteyksien päähän (taulukko 1, s. 9). Asumisväljyyden
kasvun myötä Lahden keskustan asukasmäärä vähentyi 1990-luvun loppupuolelle asti. Kehitys on
lisännyt liikenteen määrää ja autoistumista kaupunkiseudulla.
11
Lahden kaupunki ja Hollolan kunta kehittävät tällä hetkellä voimakkaasti keskustaympäristöjään,
joiden myötä kaupunkirakenne tiivistyy tulevina vuosikymmeninä. Myös Nastolan Villähteen alue
täydentyy. Haasteena on muuttaa taajamarakenteen hajautumista suosinut kehitys
taajamarakennetta eheyttäväksi (PäijätHämeen
liitto,
2014).
Ydinkaupunkiseudun kehitys näyttää
kuitenkin kulkevan tähän suuntaan, sillä
Lahdessa keskustan väestömäärä on
kasvanut 50 % vuoden 1990-tasosta
(Toivonen,
2014).
Tiiviin
yhdyskuntarakenteen on todettu olevan
yhteydessä
kuntien
saamaan
nettomuuttohyötyyn
myös
maaseutumaisemmissa kunnissa (Kytö &
Kral-Leszczynska, 2013). Maaseudun
asutuksen ohjaaminen kyläkeskuksiin ei
tarkoita sitä, että hajarakentaminen
kiellettäisiin uudessa kunnassa.
Kuva 9. Väestömäärän muutokset Päijät-Hämeessä vuosien 1985 – 2010 aikana. Punaiset pallot kuvaavat
väestömäärän kasvua, siniset vähentymistä. Lahden taajaman asumisväljyys on kasvanut selvästi (vuonna
1980: 11 asukasta / ha, vuonna 2005: 8 asukasta / ha). Hollolan ja Nastolan taajamien väestöntiheys
vuonna 2005 oli alle 6 asukasta hehtaarilla (Hirvonen & Niemi, 2010). Kuva: (Päijät-Hämeen liitto, 2014)
Kaavoituksen ja rakentamisen volyymi vaihtelee paljon kuntajakoselvitysalueen kunnissa (taulukko
1, s. 13). Alueen selvästi kasvavissa kunnissa (Lahti, Hollola ja Nastola) luovutetaan 90 % alueen
omakotitalotonteista ja 95 % rivi- ja kerrostalotonteista. Hämeenkosken ja Kärkölän alueella
valtaosa rakentamisesta tapahtuu asemakaava-alueen ulkopuolella. Nastolan ja Hollolan kunnissa
asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen osuus on 40 - 60 % rakentamisesta. Lahden,
Nastolan ja Kärkölän alueella rakentamista ohjaa yhteinen rakennusjärjestys (2013). Nykyinen
maankäytön suunnittelu perustuu paljolti ajan tasalla olevaan paikkatietoaineistoon. Riittävän
asiantuntemuksen ja resursoinnin ylläpitäminen jokaisessa kunnassa voi tulevaisuudessa muuttua
entistä haasteellisemmaksi. Paikkatietojen ylläpito ja järjestelmien hallinta vaatii useammanlaista
erikoisosaamista, jota on mahdotonta resursoida pieniin maankäytön suunnitteluyksiköihin.
Seutuyhteistyö on auttanut osaltaan, mutta kehitys- ja osallistuminen on ollut vaikeampaa.
12
Taulukko 1. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kuntien panokset kaavoitukseen ja maankäyttöön,
rakentamisen volyymit kunnissa sekä kaavoitus- ja raakamaavarannon määrät.
Hollola
Kaavoitukseen ja
maapolitiikkaan käytetyt
resurssit, tuhatta euroa/v
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
780
15
80
20
6100
400
20 - 30
4
10
2
100 -130
15
2000 - 3000
0,2
300
400
10 000 –
15 000
600
40 - 60
alle 40
60 - 80
alle 40
80 - 100
40 - 60
5-10
7
10
10
3-5
20
2
5
10
10
5-7
3-5
10
10
5
5-8
Luovutettujen omakotitonttien
määrä, kpl/ vuosi
Luovutettu kerros- ja
rivitalorakennusoikeuden
määrä, km-2 / vuosi
Rakentaminen asemakaavaalueella, %
Työpaikka-alueiden
kaavoitusvaranto, vuosina
Asumisen kaavoitusvaranto,
vuosina
Raakamaavaranto, vuosina
Kuva 10. Kuntien kaavoitetut alueet. Violetilla viivoituksella asemakaavoitettu alue vuonna 2013.
13
3
5
Kuva 11. Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet vuosina 1990 ja 2010 (SYKE, 2013).
Autoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Autoriippuvan
yhdyskuntarakenteen palveluiden ja liikenneympäristön kehittäminen on tärkeää erityisesti pientaloissa
asuvien lapsiperheiden kannalta.
14
3.4. Luontoarvot
Kuntajakoselvitysaluetta
halkova
ensimmäinen
Salpausselkä
jakaa
selvitysalueen
luonnonympäristön etelän peltomaisema-alueeseen ja pohjoiseen järvialueeseen. Alueen
luonnonympäristöt ovat monimuotoisia. Salpausselän harjualueella sijaitsevat valtakunnallisesti
arvokkaat pohjavesivarannot. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa on 30 vedenoton kannalta
tärkeää tai siihen soveltuvaa pohjavesialuetta. Hollolan, Lahden ja Nastolan vedenottamoilta
otetaan vettä yhteensä noin 100 miljoonaa m3 vuodessa eli noin 30 000 m3 vuorokaudessa
(Lahden seudun ympäristöpalvelut, verkkosivu 23.2.2014). Yritystoimintaa sijoittuu tällä hetkellä
runsaasti pohjavesialueelle. Yritystoiminnan kehittäminen ja investoinnit ko. alueilla ovat tulleet
aiempaa haasteellisemmaksi, koska pohjaveden suojeluun kiinnitetään entistä enemmän
huomiota.
Kuva 12. Kuntajakoselvitysalueen kuntien luontoarvot. Pohjavesialueet näkyvät kartassa tummansinisellä.
Kuva: Päijät-Hämeen liitto, 2014. Pintavesien ekologinen tila selvitysalueella on pääosin tyydyttävä, mutta
Kymijärven osalta välttävä ja muutamien Salpausselän harjujen pohjoispuolella olevien pienjärvien osalta
hyvä (Suomen ympäristökeskus, 2013).
Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä tulee kiinnittää huomiota luonnonympäristöihin ja ekologiseen
verkostoon, joilla on suuri merkitys vetovoiman ja viihtyvyyden kannalta. Uuden kunnan alueella
on merkittävä määrä erilaisia virkistysmahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää myös
matkailutoiminnan kehittämisessä. Rakentaminen Lahden seudun ympäristössä aiheuttaa
15
paineita viheralueille ja taajaman reuna-alueille. Uusien tieyhteyksien aiheuttama estevaikutus
saattaa sulkea sekä Salpausselän suuntaisia että etelä-pohjoissuuntaisia ekologisia yhteyksiä
tiealueen poikki (Päijät-Hämeen liitto, 2013).
Luonnonsuojeluun sekä pohjavesien suojeluun on mahdollista kiinnittää nykyistä
kokonaisvaltaisemmin huomiota, mikäli kaupunkirakennetta päästäisiin
kehittämään nykyistä paremmassa yhteistyössä. Tällöin esim.
pohjavesien kannalta riskialtista toimintaa voitaisiin harkitusti ja
”Netti, sosiaalinen media,
pitkäjänteisesti ohjata vähemmän riskialttiille alueille
robotiikka ja automatisaatio
hyödyntäen
laajempaa
maankäytön
aluetta
toimivat kuin musta surma.
kuntajakoselvitysalueella.
Kivijalkakaupat tyhjentyvät,
vanha teollisuus kuolee.
3.5. Yritykset ja elinkeinoympäristö
Se
mikä
kasvaa tilalle, on jotain
Salpausselän kuntajakoselvitysalue, kuten koko Suomi ja
uutta.”
Eurooppa, on läpikäynyt pitkäaikaista rakennemuutosta,
jossa teollisuuden valmistavia työpaikkoja on vähentynyt,
(Hietanen, 2014)
mutta toisaalta uutta työtä on syntynyt palvelualoille.
Salpausselän kuntajakoselvitysalueen yritysympäristön tämän
hetken tilasta ja muutoksista kerrotaan tilastojen valossa väliraportin
liitteessä 1. Palveluyhteiskuntaan siirtyminen, digitalisoituminen,
automatiikan kehitys ja sosiaalinen media myllertävät jälkiteollistunutta yhteiskuntaamme
vauhdilla. ”Suomessa on käynnissä yhtä iso muutos kuin lähes 700 vuoden takaisen
ruttopandemian jälkeen”, väitti Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen
YLE:n haastattelussa 2.1.2014. ETLAn arvion mukaan automatisoituminen syö noin kolmasosan
nykyisistä työpaikoista Suomessa (Pajarinen & Rouvinen, 2014). Ei ole aivan yhdentekevää,
millaisella strategialla kaupunkiseudut vastaavat näihin muutoksiin.
Lahden kaupunkiseudun elinkeinoyhteistyön ja kehittämisen strategisena
perustana toimii Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia
2009 - 2015. Strategian tavoitteena on nostaa alueen
osaamistasoa, verkottaa toimintaa kansainvälisesti ja
”Kaupunkien sisäisen
vahvistaa yritysten korkean tuottavuuden ja jalostusasteen
toimivuuden ja
toimintaa.
Lahden
seudun
osaamiskärjiksi
ovat
kaupunkirakenteen lisäksi on
valikoituneet toimialarajoja rikkovat osaamisen alueet:
olennaista rakentaa toimivia
ympäristöteknologia, muotoilu ja käytäntölähtöiset
kytköksiä globaaleihin
innovaatiot
(Lahden
seudun
elinkeinoja
arvovirtoihin ja sitä kautta
kilpailukykystrategia,
päivitys
2011).
Näiden
parantaa kaupunkien
vetovoimaisuutta ja asemaa
osaamisalueiden tutkimusta ja kehittämistä edistetään
kaupunkihierarkiassa.”
yhteistyössä alueen korkeakoulujen kanssa. Elinkeino- ja
(Anttiroiko, Sente-julkaisu 32/ 2010)
kilpailukykystrategian toteuttamisen koordinoinnista vastaa
Lahden, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan kuntien yhdessä
16
omistama Lahden seudun kehitys LADEC Oy.
Elinkeinopolitiikan nykytilannetta arvioitaessa on olennaista pohtia, ovatko strategiset valinnat
olleet oikeita ja kyetäänkö toiminnan tuloksellisuutta osoittamaan syntyneinä työpaikkoina,
yritysten sijoittumispäätöksinä, olemassa olevan yrityskannan kilpailukyvyn parantumisena ja
tutkimus- sekä tuotekehitysrahoituksen lisääntymisenä.
Yritysten nettomuutoksen (aloittaneet - lopettaneet yritykset), yritysten tuottavuuskehityksen,
yritysten t&k –menojen tai teollisuusyritysten suhteellisen osuuden (Vähäsantanen, 2014)
perusteella ei voida osoittaa, että alueen elinkeinoja kilpailukykystrategia 2009-2015 olisi
voimassaoloaikanaan kyennyt kääntämään Lahden seudun kilpailukykyä merkittävästi aiempaa
parempaan suuntaan. Lahden seudun sijoitus oli vertailun 22. sija yhteensä 70 kaupunkiseudun
yritysten kilpailukykyä mittaavassa SataMittari -vertailussa. Lahden kaupunkiseudun yritysten
kilpailukyvyn paras osa-alue oli innovatiivisuus (yritysten t&k menojen suhde liikevaihtoon), jossa
kaupunkiseutu sijoittui 20. parhaaksi.
Lahden kaupunkiseudun elinkeinopoliittiset kärjet kuvaavat pitkän aikavälin valintoja, joilla alueen
yritysten voidaan olettaa kasvattavan kilpailukykyään. Ympäristöteknologisten ratkaisujen
(cleantech) markkinoiden on arvioitu lähes kaksinkertaistuvan tulevan kymmenen tai viidentoista
vuoden aikana (Clean Edge, 2013). Esim. energiatehokkaiden ratkaisujen globaalit markkinat
olivat vuonna 2010 n. 600 mrd. euroa, kun ne vuonna 2020 arvioidaan olevan yli 1000 miljardia
euroa. (Clean Edge, 2013; Roland Berger, 2012). Muotoilun merkitys suomalaisten yritysten
kilpailukykytekijänä ja osana strategista kehittämisympäristöä on myös selvässä kasvussa
(Suomalaisen työn liitto, 2013). Myös päijäthämäläiset teollisuusyritykset suunnittelevat
hyödyntävänsä muotoilua tulevaisuudessa nykyistä enemmän (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013).
Yleinen globalisaatiokehitys lisää yksittäisten toimijoiden sijasta verkostojen roolia kyvyssä kilpailla
markkinoilla, kotimaisilla ja kansainvälisillä. Nämä trendit tukevat näkemystä siitä, että Lahden
seudun elinkeinostrategian peruspainotukset ovat edelleen oikeita ja että innovaatiokyky on
keskeinen tekijä uuden kunnan menestyksen kannalta. Kysymys on ennen kaikkea alueen
kehittymisen nopeudesta ja halusta tehdä aiempaa laajempaa yhteistyötä.
Päijät-Hämeen merkitys Suomen kansantalouden kannalta on n. 3 % bruttokansantuotteella
mitattuna (liite 2.). Päijät-Hämeen verkkotietokeskus on koonnut 22 eri toimialan
arvonlisäyskehityksen kehityksen ja ennusteet vuodesta 2000 vuoteen 2017 (Päijät-Hämeen liitto,
2013). Etlan ennusteisiin pohjautuva aineisto ennakoi, että Päijät-Hämeen yrityksissä suurimmat
arvonlisäykset lähivuosina tapahtuvat elektroniikka-, kone- ja paperiteollisuudessa sekä toisaalta
palvelualoilla, etenkin liike-elämää palvelevan toiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä
informaation ja viestinnän toimialoilla. Alueen elinkeinopoliittisten kärkien (ympäristöteknologia,
muotoilu ja käytäntölähtöiset innovaatiot) tulisi pureutua vahvasti alueen kasvavien toimialojen
kehittämiseen, jotta samalla voitaisiin synnyttää ympäristövaikutuksiltaan kevyempiä ja
paremmin käyttäjien tarpeet huomioivia uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita – tulevia
kansainvälisiä menestystarinoita.
17
Tulevaisuustyöryhmän kyselyssä (maaliskuu 2014) Ladec -alueen (Hollola, Lahti ja Nastola) kuntien
johdon näkemys nykyisten elinkeinopalveluiden tasosta suhteessa kunnan alueen
palvelutarpeeseen ei eronnut Ladec -alueen ulkopuolisten kuntien (Kärkölä, Hämeenkoski, Iitti)
näkemyksistä (taulukko 2, s. 21). Pienempien kuntien johto koki siis, että elinkeinoelämän
kehittämisen tämänhetkinen palvelutaso on kunnan tarpeisiin nähden yhtä hyvällä tasolla kuin
Ladec Oy:n omistajakunnissa. Eri kuntien palvelutarpeet epäilemättä eroavat yritysten määrän ja
yrityskentän rakenteellisten erojen (liite 1, kuva 12) vuoksi merkittävällä tavalla toisistaan.
Työttömyyden epätasainen jakaantuminen kuntajakoselvitysalueella aiheuttaa kunnille erilaisia
paineita elinkeinoelämän kehittämiseen. Lahden kaupungin alueella työttömyysaste on kasvanut
selvitysalueen kunnista voimakkaimmin, ollen toukokuussa 2014 jo 17,7 % (Päijät-Hämeen
verkkotietokeskus 22.5.2014). Lahden työttömyyden hoito edellyttää nopeita ja voimakkaita
toimia, joihin tämän raportin kirjoitushetkellä valmisteilla ollut Lahden kaupungin työllisyys- ja
elinvoimaohjelma (2014 - 2020) pureutuu. Kuntajakoselvitysalueella oli alkuvuonna 2014 yli
11 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli kuntajakoselvitysalueella yhteensä 15,5 %.
Yritysten tyytyväisyys kunnan toimintaan on havaittu Päijät-Hämeessä olevan sitä suurempaa,
mitä suuremmasta yrityksestä on kyse (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013), joka voi
kieliä erikokoisten yritysten erilaisesta kohtelusta kunnan toimesta.
Viimeinen pk-yritysbarometri syksyltä 2013 paljastaa, että yleinen
”Suuremmat yritykset
elinkeinoilmasto sekä yrityksen ja kunnan välinen yhteistyö ja julkiset
ovat tyytyväisempiä
yrityspalvelut koetaan maakunnassa negatiivisena (Suomen yrittäjät,
kunnan toimintaan
2013, syksy). Yritysten kannalta merkittävimmiksi kehittämisen esteiksi
kuin pienet.”
nähdään kuitenkin yleinen taloudellinen tilanne, kilpailutilanne,
(Päijät-Hämeen yrittäjät,
2013)
rahoitusvaikeudet sekä yritystoiminnan sääntely (Suomen yrittäjät,
2013, syksy).
Salpausselän
kuntajakoselvitysalueen
kehittämisverkostoissa
ja
yhteistyösuhteissa on paranneltavaa myös yritysten välillä. Päijäthämäläisten teollisuusyritysten
koetaan toimivan yhä melko sisäänpäin lämpiävästi, jonka vuoksi mm. pienten yritysten
yhteistyömahdollisuudet ja innovaatiot voivat jäädä huomaamatta (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013).
Alueen yritysklusterit, suurimpana mekatroniikkaklusteri, tähtäävät yhteiseen innovointiin,
verkottumiseen, kansainvälistymiseen ja avoimempaan tuotekehitykseen ja niitä tulisi osata
hyödyntää vielä nykyistä enemmän (taulukko 2, s. 20).
3.6. Kuntien erot elinvoimapanostuksissa
Yritysten toimintaympäristön kehittämistä ei voida täysin ulkoistaa elinkeinoyhtiöille. Kunnilla ja
kaupunkiseudulla on maankäyttöratkaisujen lisäksi muitakin vaikutusmahdollisuuksia yritysten
elinkeinoympäristöön (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2014; Holstila, 2013). Voidaan olettaa, että
suuremmalla kunnalla on paremmat valmiudet vastata elinkeinoympäristön kehittämiseen, vaikka
tutkittua tietoa kuntaliitosten vaikutuksesta elinkeinopolitiikkaan on vielä varsin vähän
(Koski;Kyösti;& Halonen, 2013). Kaupungit ovat mm. Innovatiiviset kaupungit (INKA) 2014-2020 –
ohjelman myötä nousemassa innovaatiotoiminnan polttopisteeseen, osin varsin vajavaisin
18
Yksi ”Vellamon kunnan” suuria haasteita
on luoda hallinto, joka on
toimintatavaltaan
ympäristömyönteinen, innovatiivinen,
yrittäjyysmyönteinen
ja samalla kansalaisille avoin. Tämä
edellyttää koko koulutusjärjestelmän
läpi ulottuvaa luovaa toimintatapaa eli
oivaltavaa ja uusia asioita käyttöön
ottavaa hallintoa kaikissa kunnan
yksiköissä.
(Halme & Kuukasjärvi, 2010)
resurssein ja toimintamallein. Julkisten hankintojen
sekä investointien tarkastelu osana yritysten
arvoverkostojen kehittämistä on yhä varsin vieras
lähestymistapa kuntaorganisaatioille. Kuntatalouden
kriisiytyessä on vaarana, että ajatusta uudenlaisesta
innovaatioympäristöstä ei saada riittävästi vietyä
toteuttamiseen asti. Riittääkö kunnilla resursseja
tulevien kehitysmahdollisuuksien tunnistamiseen,
analysointiin ja toteuttamiseen, kun valtaosa
energiasta kohdentuu lakisääteisistä tehtävistä
suoriutumiseen?
Kuntaliiton tutkimusja kehitysjohtaja Kaija Majoinen kuvasi
Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmälle 4.3.2014 pitämässään esityksessä kuntien
vastaavan toimintaympäristön muutoksiin pääpiirteissään kahdella erilaisella strategialla:
1) pienentämällä kuntaorganisaation mahdollisimman kevyeksi, eli luomalla ns. riisutun
peruskuntamallin tai
2) resursoimalla kehittämiskykyiseen kuntakonserniin. Käytännössä isot kaupungit rakentuvat
erilaisten järjestämisvastuiden ja kuntayhteisöjen vuoksi monialaisiksi kuntakonserneiksi. Uuden
kunnan tulisi suhtautua vakavasti toimintaympäristön kehittämiseen osana yhä tuottavampaa ja
tehokkaampaa toimintakokonaisuutta. Ulkopuolisen hankerahoituksen (rakennerahastot, TEKES,
kansainväliset rahoitushaut) hyödyntäminen on keino kasvattaa strategialähtöisen
kehittämistoiminnan rahoitusta. Toisaalta kunnan toimintaympäristön sääntelyn purkaminen voi
luoda tilaa uusille ratkaisuille. Esim. Hattulan, Hollolan, Kalajoen, Kuusamon, Lapuan ja
Pudasjärven aloite vapaakuntakokeilusta (2014-) tähtää kuntien ja aluehallintoviranomaisten
päällekkäisen toiminnan karsimiseen sekä uusien yrityslähtöisten innovaatioiden toteuttamiseen
kunnan säännösympäristöä väljentämällä. Salpausselän uusi kunta voisi ammentaa oppia ja ideoita
näistä kokeiluista.
Salpausselän kuntajakoselvitysalueen virkamiesjohdon mielestä elinkeinopolitiikassa tulisi
jatkossa:
•
•
•
•
•
lisätä alueen yritystunnettavuutta, jotta yritykset pitäisivät Lahden seutua aitona
sijoittumisvaihtoehtona.
huomioida omaa kuntaa laajemman alueen kehitys.
keskittyä enemmän tuotantoverkostojen /klusterien rakentamiseen ja
osaamisen/tutkimuksen tukemiseen.
keskittyä enemmän markkinointiin ja "ketterämpiin" ratkaisuihin.
edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja luoda yrittäjille selkeät palvelukokonaisuudet.
Seuraavan sivun taulukkoon (taulukko 2) on koottu kuntien panokset elinvoiman kehittämiseen
pitäen sisällään sisäisen kehittämisen resurssit, elinkeinoelämän kehittämispanokset,
19
korkeakoulujen tutkimusja kehityshankkeiden tukemisen, kuntamarkkinoinnin panostukset sekä
kuntien edunvalvonnan järjestämisen. Taulukon tiedot eivät välttämättä ole täysin
vertailukelpoisia eri kuntien välillä, vaan niitä on tulkittava suuntaa-antavina tietoina.
Kaikkiaan voidaan havaita, että Salpausselän kuntajakoselvitysalueen eri kunnissa on käytössä
varsin erilaiset ulkoisen ja sisäisen elinvoiman kehittämisen resurssit. Kuntien näkökulma
elinvoimaan ja sen kehittämistarpeisiin on riippuvainen kuntakoosta: Lahden kaupunki painii
isojen kaupunkien elinvoimaan liittyvien kysymysten ratkaisemisessa, kun selvitysalueen muut
kunnat tarkastelevat elinvoimaa pienemmän kunnan näkökulmista käsin. Kaikki selvitysalueen
kunnat kokevat, että resurssit oman toiminnan kehittämiseen ovat edelleen tyydyttävällä tasolla.
Taulukko 2. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kuntien elinvoiman ja elinkeinoelämän kehittämisen
resurssit. Tulevaisuustyöryhmä toteutti kyselyn kuntien viranhaltijoille maaliskuussa 2014.
Hollola
Sisäisen kehittämisen
resurssit, eur/v ja
eur/työntekijä
= Johtamisen ja prosessien
kehittäminen, henkilöstön
koulutukset, kaupungin omat
kehityshankkeet
Kunnan panos oman toiminnan
kehittämiseen suhteessa
tarpeisiin on tällä hetkellä
Elinkeinoelämän kehittämisen
resurssit, eur/v
= Ladec Oy:n rahoitusosuus,
Etpähä ry:n
kuntarahoitusosuus,
Pohjois-Kymen Kasvu ry:n
kuntarahoitusosuus
palvelutaso on tarpeisiin
nähden tällä hetkellä
Kunnan investoinnit
elinkeinoelämän
toimintaedellytysten
kehittämiseen, eur /v
Keskimääräinen panos alueen
korkeakouluopetukseen sekä
tutkimusja
kehittämishankkeiden
rahoittamiseen, euroa/ v
20
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
1-2 milj.
3000,
vaihtelee
75 000
tyydyttävä
1-2 milj.
tyydyttävä
8000
tyydyttävä
0,285 milj.
tyydyttävä
20 000 –
25 000
68
4
41
hyvä
tyydyttävä
tyydyttävä
1-2 milj.
0.1 – 0.2 milj.
-
0,350 milj.
-
500010000
ei
kehittämis
hankkeita,
koulutuskulut
pienet
Lahti
Nastola
5 milj.
70 000
tyydyttävä
2.9 milj.
tyydyttävä
0.3 milj.
5
28
20
hyvä
välttävä
tyydyttävä
60 000
2.5-4
milj.
yritystontit ja kiinteistöt
3.7 milj.
-
-
Hollola
Kunnan panos
kuntamarkkinointiin, eur/v ja
eur/asukas
= Lahti Region Oy
rahoitusosuus,
kuntamarkkinointikampanjat ja
-tapahtumat, kuntaa
markkinoivat esitteet,
matkailumarkkinointi sekä
näyttävät rekrytointiilmoitukset
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
0.2 – 0.3 milj.
7000
0.1 milj.
0.05 milj.
0.7 milj.
15 000
11
3
14
10
7
1
JORY
JORY,
yhteistyö
maakuntaliiton ja
muiden
kuntien
kanssa
JORY,
keskeiset
luottamus
henkilöt,
edunvalvonnan
yhteistyöryhmä
Yhteistyö
Lahti
Regionin
kanssa,
hlötyövuosia 0,2
Johtavat
virkamie
het,
yhteistyö
maakunt
aliiton
kanssa,
LADEC
Lahti
Region
tyydyttävä
tyydyttävä
tyydyttävä
tyydyttävä
huono
tyydyttävä
Kuvaus kunnan edunvalvonnan
organisoimisesta vuonna 2014
Kunnan edunvalvonnan
nykytaso on
Hämeenkoski
3.7. Korkeakoulut ja kehittämisverkostot
Erilaisten kehittäjäverkostojen ja koulutusinstituutioiden merkitys elinvoimalle on suuri ja tulee
edelleen kasvamaan osana kilpailukykyisen yhteiskunnan olemusta. Lahden seudun
vääjäämättömänä Akilleen kantapäänä on oman tiedekorkeakoulun puute, jota kuitenkin
paikataan vahvistuvan ammattikorkeakoulun sekä Helsingin yliopiston että Lappeenrannan
teknillisen korkeakoulun erillislaitosten turvin. Lahden seudulla
tapahtuvan tutkimustoiminnan vahvistumisen ongelmana
voi edelleen olla kriittisen massan puute: sattuman
merkitys voi kasvaa suureksi tutkimusrahoituksen
”Kun puhutaan tutkimuksen edistämisestä,
saamisen, tutkimusaiheiden valikoitumisen ja
käytetään usein ilmausta kriittinen massa. Sillä
yksilöiden kiinnostuskohteiden osalta. Hyvä
viitataan voimavaroiltaan ja henkilöstöltään
yhteistyö
alueen
yliopistoja
riittävän suureen yksikköön, joka voi rikastavan
ammattikorkeakoulujen välillä ja toisaalta
vuorovaikutuksen ja ajanmukaisen
infrastruktuurin
avulla tarjota uuden tiedon
tutkimusryhmien
vahva
verkottuminen
etsijöille luovan toimintaympäristön.
kansallisesti ja kansainvälisesti on täysin
Koulutuksen yhteydessä vastaavaksi
välttämätöntä
tutkimuksen
laadun
avainkäsitteeksi sopii kriittinen diversiteetti, joka
varmistamiseksi. Verkottumisella on tärkeä
tarkoittaa opiskelijoiden mahdollisuutta valita
merkitys
myös
opetustarjonnan
tutkintoonsa monipuolisia aineyhdistelmiä.”
laajentamisessa (Niiniluoto, 2011).
(Niiniluoto, 2011)
21
Lahden ammattikorkeakoululla (LAMK) on jo kokonsakin vuoksi hyvin tärkeä rooli alueen
elinvoimaisuuden kannalta. Lahden ammattikorkeakoulussa opiskelee yli 5000 opiskelijaa. FUAS liittouman myötä opiskelija voi valita kursseja myös Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Laureaammattikorkeakoulusta. LAMK on sitoutunut mm. opiskelijayrittäjyyden sekä käytäntölähtöisen
innovaatiotoiminnan edistämiseen. Opiskelijoiden omaa kiinnostusta yritysten t&k toimintaan
kuvaa hyvin se, että n. 40 % Lahden Protomo-toimintaan osallistuvista henkilöistä on
ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Positiivisena on nähtävä myös toukokuussa 2014 julkaistu
Päijät-Hämeen Yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittaristo 2014, joka osoitti, että päijäthämäläiset
yritykset kokevat korkeakouluyhteistyön toimivan hieman aiempaa paremmin (Päijät-Hämeen
Yrittäjät, 2014). Alueella ollaan siis oikealla kehitystiellä oppilaitosten ja yritysten välisessä
yhteistyössä.
Tulevaisuustyöryhmän kyselyssä (maaliskuu 2014) Salpausselän selvityksen kuntien virkamiesjohto
toi esille, että alueen elinvoiman kannalta korkeakoulujen voisi jatkossa olla tarpeen tuottaa tietoa
erityisesti:
•
•
•
•
•
niiden toimintojen osalta, jotka ovat strategisesti merkittäviä; siitä, miten voimme
parantaa kilpailuasemaamme
yritysten osaamispääoman ja tuotekehityksen tukemisesta
pohjavesien ja ympäristön tilan huomioimisesta
konkreettisten työpaikkojen luomisesta (yrittäjyyteen liittyvä osaaminen ja kielitaito)
tukemaan yritystoimintaa ja julkista sektoria toimintaympäristön muuttuessa sekä isojen
ongelmien ratkaisemiseksi.
Oheisessa taulukossa on esitetty erilaisia Lahden seudun alueella vaikuttavia kehittämisverkostoja,
joilla voisi olla vielä nykyistäkin enemmän annettavaa uuden kunnan innovaatioympäristön
rakentamiseen. Uusi kunta voisi ottaa napakamman otteen erilaisiin löyhästi organisoituihin
kehittämisverkostoihin ja tuoda niitä yhteen ja toisaalta lähemmäs kunnan päätöksentekoa.
Taulukko 3. Kuntajakoselvitysalueella vaikuttavia kehittämisverkostoja.
Kehittämisverkosto
Efektilastenkulttuurikeskus
Lahden alueen
mekatroniikkaklusteri ja LMN
22
Lyhyt kuvaus
Mukana
www
Päijät-hämäläisen lastenkulttuurin
edistäminen.
Lastenkulttuurikeskuksen kautta
järjestetään kulttuuritarjontaa
suoraan alueen päiväkoteihin ja
kouluihin.
Asikkala, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä,
Lahti, Nastola, Padasjoki
ja Sysmä. Uusina kuntina
vuoden 2013 alusta
mukaan ovat liittyneet
Heinola ja Orimattila
50-60
mekatroniikkaa
liiketoiminnassaan
hyödyntävää
yritystä
Lahden seudulta, Ladec
Oy
koordinoi.
Osaamisalueita:
puutuoteteknologia,
http://www.lahti.fi/www/cm
s.nsf/pages/33E2D6ED30CE2
707C225780D00412DB3
Lahti Mechatronics Network (LMN)
on mekatroniikkaklusterin aktiivisista
jäsenyrityksistä koostuva ydinjoukko,
jonka yhteisenä tavoitteena on
verkostoyritysten kilpailukyvyn
parantaminen, liiketoiminnan
edellytysten kehittäminen ja uuden
http://www.lahtimechatronic
s.fi/fi/etusivu/?id=2
liiketoiminnan synnyttäminen
verkostoyhteistyötä vahvistamalla.
Päijät-Hämeen
ehkäisevä
mielenterveys ja
päihdetyö PETE
Päijät-Hämeen
LUMA keskus
Päijät-Hämeen
viljaklusteri
Protomo
Sosiaalialan
osaamiskeskus
Verso
Työelämä 2020hanke, Hämeen
alueverkosto
Ehkäisevää mielenterveys ja
päihdetyötä sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisten, kuntajohdon,
nuoriso- ja sivistystoimen,
järjestöjen, vähittäiskaupan ja
asukasyhteisöjen kanssa.
PH LUMA tukee ja edistää
luonnontieteiden, matematiikan ja
teknologian opetusta ja oppimista
sekä harrastuneisuutta
varhaiskasvatuksesta yliopistoon.
Tavoitteena on
esimerkiksi tutkimuksen kehittämine
n, työvoiman saatavuuden
parantaminen sekä tunnettavuuden
lisääminen. Klusteri toimii
aktiivisessa vuorovaikutuksessa
oppilaitosten kanssa.
Tuotekehityksestä ja uudesta
yritystoiminnasta kiinnostuneiden
ammattilaisten, yritysten ja
opiskelijoiden verkosto.
Verso on sosiaalialan ammattilaisten
ja yhteistyökumppaneiden
kohtaamispaikka Päijät-Hämeessä ja
itäisellä Uudellamaalla. Tehtävänä
mm. sosiaalialan asiantuntemuksen
kehittäminen ja välittäminen.
Koordinoi erilaisia teemaverkostoja.
Työelämä 2020 -hanke perustuu
vuonna 2012 valmistuneeseen
työelämästrategiaan. Sen visiona on
tehdä suomalaisesta työelämästä
Euroopan parasta vuoteen 2020
mennessä. Alueverkoston tehtävänä
on varmistaa, että alueen yritykset ja
työpaikat saavat verkoston
toimijoilta nopeasti tarvitsemansa
avun omien toimintatapojensa
kehittämiseksi.
sähköja
elektroniikkalaitteet,
materiaalinkäsittely,
ympäristö ja asuminen,
kuljetusvälineet.
Lahti, Heinola, Oivakunnat, Aava-kunnat
http://phehkaisevatyo.pbwor
ks.com/w/page/27289515/TE
RVETULOA!
Varhaiskasvatus,
Peruskoulu, Lukio ja muu
peruskoulun jälkeinen
opetus, Yliopisto ja
korkeakoulu, Alueen
LUMA-toimijat, Kerhot
http://www.lahdenyliopistok
ampus.fi/fi/ph_lumakeskus/etusivu
14-15
elintarviketeollisuuden
yritystä, MTK Häme ja
Ladec Oy.
http://www.viljaklusteri.fi/fi/
etusivu/?id=288
Yrityksiä, opiskelijoita,
Ladec Oy koordinoi
http://www.ladec.fi/protomo
/tule-mukaan-protomolahteen
Lahti, Heinola, Oivakunnat, Aava-kunnat
http://www.phsotey.fi/sivu
t/sivu.php?id=31283&vy=1
0016&ryhma=800
ELY, TE-keskus, Ladec,
Päijät-Hämeen
liitto,
kauppakamari jne.
http://www.tyoelama2020.fi/
tyoelama_2020_hanke/yhteistyoverkostot/alu
everkostot/hameen_alueverk
osto
3.8. Asukas- ja asiakaslähtöisyys
Tulevaisuustyöryhmän useassa tapaamisessa on nostettu esille pienempien kuntien hyvät
käytännöt ja pelko niiden häviämisestä kuntien yhdistyessä ja byrokratian lisääntyessä. Osa näistä
selvityskuntien hyvistä käytännöistä on luonteeltaan sellaisia, jotka perustuvat paikallisten
23
”Strategiaa toteuttaessaan kunnan tulisi
määritellä mm. osallisuusrakenteet
(mahdolliset alueelliset toimielimet sekä
vaikuttamistoimielimet) sekä muut
osallistumisen keinot ja tavat ja
vuorovaikutuksen periaatteet kunnan ja
kuntalaisten välillä. Kuntastrategia olisi hyvä
valmistella avoimesti yhteistyössä kunnan
asukkaiden ja asukkaiden muodostamien
yhteisöjen kanssa”
(Demokratiatyöryhmä, 2014)
inhimillisten
voimavarojen,
olosuhteiden
ja
asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen. Tästä
hiljaisesta
tiedosta
on
kuntarakenteen
myllerryksessä syytä pitää kiinni sekä isommissa
että
pienemmissä
kunnissa.
Kuntajakoselvitysalueella
on
kuitenkin
onnistuneita
esimerkkejä
yhteisen
palveluntuotannon toimivuudesta. Esim. Lahden,
Nastolan ja Kärkölän yhteinen rakennusvalvonta
on saatu toimimaan onnistuneesti pienten
alkukankeuksien jälkeen. Asiakasta voidaan palvella
nyt isossa yksikössä tehokkaammin ja useamman
asiantuntijan voimin kuin pienessä.
Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa on erilaisia asiakaslähtöisiä
ja osallisuutta kasvattavia toimintatapoja. Esim. Hollolassa nuorisovaltuusto jakaa tsemppirahaa
hollolalaisten lasten ja nuorten tapahtumiin ja tekemiseen. Nastolassa taas Hyvän Olon Nastola –
tapahtumat kannustavat kuntalaista ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Iitissä toimiva
kyläasiain neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2003 lähtien kuulemiskanavana päätöksenteon
ja kylien välillä. Uuden kunnan asiakaslähtöinen kehittäminen ei voi pois sulkea tarvetta muuttaa
ja usein myös karsia nykyistä palveluverkkoa. Asukkaan ja asiakkaan osallisuuden kasvattaminen
näihin tarvittaviin muutoksiin on perin haasteellinen tehtävä. Demokratiatyöryhmä selvittää
erilaisten aluedemokratiamallien mahdollisuuksia uudessa kunnassa.
3.9. Vetovoimaa luova toiminnallinen ympäristö
Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle muodostuvan uuden kunnan vahvuudeksi on tunnistettu
erilaisten asumisen ja yritystoiminnan alueiden tarjoaminen (Tulevaisuustyöryhmän SWOT
29.1.2014; kuva 21.). Kuntajakoselvitysalueen fyysisenä erityispiirteenä on metropolialueen
läheisyys ja erittäin hyvä saavutettavuus, tiivis kaupunkikeskusta sekä
siihen
kytkeytyvä elinvoimainen maaseutu. Luonnonympäristöillä on
myös merkittävä painotus alueen luonteessa: Salpausselkä
luo
maisemaan
viehättävää
vaihtelua
ja
omaleimaisuutta. Suomen suuret järvialueet alkavat
Alueelliseen kehittämiseen tarvitaan
kuitenkin ennen kaikkea lisää haastetta
Lahden kaupunkiseudulta ja ovat houkutelleet
ja jännitettä. Parhaimmillaan
runsaasti
vapaa-ajan
asumista
alueelle.
paradoksien puristuksessa syntyy
Salpauskunta olisi oikea kaupunki ja samalla
olemassa olevat ajattelu- ja
oikeaa,
tulevaisuudessakin
menestyvää
toimintamallit haastava jännite; se
voima, jonka varassa kilpailukyvyn
maaseutua. Uuden kunnan tulisi löytää
elementit
elävät ja uudistuvat. Ja jos
vetovoimatekijöitä, jotka tuovat näiden eri
jännite saa aikaiseksi jotain uutta, se on
alueiden synergiat esille. Esim. lähiruoan
luonteeltaan luovaa.
tuotantomahdollisuudet
ja
niiden
tuomat
24
(Sotarauta, 2001)
palvelualan työpaikat voivat olla tällaisia. Myös matkailutoiminnan verkottaminen ja
arvoverkostojen rakentaminen koko alueelle olisi hyödyllistä.
Lahden kaupunkiseudun hyvän sijainnin tuomia etuja ei ole kyetty riittävästi hyödyntämään mm.
liikenneympäristön puutteiden (VT12) vuoksi. Liikenneyhteyksien kehittämisen ohella
tulevaisuudessa tulee panostaa myös nopeisiin ja luotettaviin tietoliikenneyhteyksiin. Jopa 70 %
maakunnan teollisuusyrityksistä katsoo, että tietoliikenneyhteyksien nykytaso ei vastaa
tulevaisuuden tiedonsiirtotarpeita (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013). Nykyistä kehittyneemmät
tietoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä myös etätyömahdollisuuksien sekä sähköisten
palveluiden kehittämisen kannalta.
Lahden kaupunkiseudun profiloituminen urheilu- ja musiikkikaupunkina ja näiden kulttuurialojen
ympärille syntynyt tapahtumatuotanto on tärkeä osa alueen vetovoimaa. Terveellisten
elämäntapojen, urheilun ja ravinnon tämänhetkinen vahva noste luo paljon uusia mahdollisuuksia
kehittää alueelle uutta yritystoimintaa. Lahden seudun asema kulttuurikaupunkina ei ole aivan
yhtä selvä, vaikka kulttuuritapahtumien järjestäminen onkin 2000-luvulla kasvanut selvästi
Hämeessä muuta maata nopeammin (Opetus- ja kulttuuriministeriö, politiikka-analyysi, 2011).
Musiikin osalta Lahden kaupunkiseutu kuitenkin tunnetaan: vierailija voi nauttia arvostetun
Sinfonia Lahden konserteista Sibeliustalon huipputasoisessa salissa, riemastua kansantanssista ja –
musiikista Hollo ja Martta festivaaleilla, kuunnella juurevaa rokkia ja pieniä bändejä Torvessa tai
osallistua urbaanin rytmimusiikin Suomen suurimpaan festivaaliin, Summer up -tapahtumaan
Mukkulan kesäisessä kartanomiljöössä. Nämä kokemukset ovat monille tapahtumavieraille
ensimmäinen todellinen kosketus Lahteen. Uuden kunnan markkinoinnille on vaikea keksiä
otollisempia ympäristöjä.
4. Kehitystarpeet uudessa kunnassa
4.1. Yhdyskuntarakenteen kehitystarpeet
Salpausselän kuntajakoselvitysalueen yhdyskuntarakenteen merkittävimmät kehitystarpeet ja mahdollisuudet:
1. Valtatie 12: Eteläinen kehätie ja Lahti-Kouvola välin parantaminen
Edistetään Lahden eteläisen kehätien toteuttamista sekä Lahti-Kouvola välin
perusparantamista
• edunvalvontaa kohdentamalla.
• hyödyntämällä valtion ja Lahden kaupunkiseudun kasvusopimusta.
2. Kuntakeskustaajamien kehittäminen
Pidetään yllä jo alkanutta kuntien keskustaajamien kehitystä, asumisen tiivistymistä
keskusta-alueille ja liiketoimintaympäristöjen virkistymistä
25
•
•
kanavoimalla asumista erityisesti joukkoliikennevyöhykkeelle junarataan sekä
keskeisiin joukkoliikennereitteihin tukeutuvaksi.
luomalla sisäisen raideliikenteen kehittämisen tavoitteet uudelle kunnalle.
3. Autoilupainotteisen ympäristön kehittäminen lapsi- ja vanhusystävällisemmäksi
Kehitetään olemassa olevia autoriippuvaisia asuinalueita lapsi- ja vanhusystävällisemmäksi
ympäristöksi
• tuottamalla peruspalvelut mahdollisimman lähellä.
• tarjoamalla liikkuvia palveluita lähipalveluiden tueksi/sijasta.
4. Kaupunkiseudun maankäytön tarkastelu kokonaisuutena
Siirrytään maankäytön selkeisiin työnjakoihin uuden kunnan erilaisten alueiden välillä.
• Varmistetaan, että asumisen ja työpaikkatoimintojen alueet voivat kehittyä eivätkä
häiritse toisiaan.
• Laaditaan uuteen kuntaan välittömästi yhteinen maapolitiikka, joka säätelee
maanhankintaa ja kaavoitusta.
• Hyödynnetään alueen ympäristöteknologista osaamista uusien ratkaisujen
etsimiseen (pinta- ja pohjavesien suojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja
varautuminen)
• Turvataan laajojen yhtenäisten viheralueiden säilyminen sekä asukkaiden
lähivirkistysmahdollisuudet.
5. Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenteellinen elinvoimaisuus
Huolehditaan maaseudun elinvoimaisuudesta maankäytön sekä elinkeinopolitiikan keinoin.
• Tuetaan hyvien tietoliikenneyhteyksien kehittämistä uuden kunnan alueella.
• Hyödynnetään alueen runsasta vapaa-ajan asumista maaseudun elinvoimaisuuden
kehittämisessä.
4.2. Elinvoimapolitiikan kehitystarpeet
Salpausselän kuntajakoselvitysalueen elinvoimapolitiikan merkittävimmät kehitystarpeet ja mahdollisuudet:
1) Helsinki-Lahti-Pietari kehityskäytävän vahvistaminen
Hyödynnetään täysimittaisesti Salpauskunnan alueen sijaintia sekä logistista asemaa
yritystoiminnan, matkailun ja asumisen ympäristönä
• kohdentamalla edunvalvonnan resursseja kehityskäytävän luomiseen tarvittavien
investointien hankkimiseen.
• yhdenmukaistamalla sijoittumisen, asumisen ja matkailun markkinointia sekä
investointisuunnitelmia vahvaksi kokonaisuudeksi.
• kehittämällä luonto- ja liikuntamatkailu yhdeksi elinkeinotoiminnan kärjeksi.
26
2) Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja uusien kasvualojen löytäminen
Tuetaan yritysten kilpailukyvyn kehittämistä ja nopeaa tuotekehitystoimintaa
• tarjoamalla elinkeinoyhtiön kautta tapahtuvaa rahoitus- ja hautomotoimintaa
yrityksen koosta riippumatta.
• tarjoamalla julkisissa hankinnoissa referenssikohteita ja -ympäristöjä pk-yrityksille
sekä ympäristöteknologiaa ja muotoilua hyödyntäville yrityksille.
• tunnistamalla ja tarttumalla globaalien muutosilmiöiden (digitalisoituminen,
automaatio, kaupungistuminen jne.) aiheuttamiin liiketoimintaympäristön
muutoksiin.
• ottamalla yritysystävällisyys uuden kunnan toiminnan läpileikkaavaksi periaatteeksi.
3) Korkeatasoisen tutkimusja kehitystoiminnan varmistaminen
Kohdennetaan uuden kunnan korkeakoulutoiminnan tukia erityisesti korkeatasoiseen sekä
useamman oppilaitoksen kesken toteutettavaan tutkimukseen ja opetukseen. Uusi kunta
tukee korkeakoulutoiminnan kehittymistä:
• Suosimalla vastinrahoituksessa kansainvälisiä tutkimusja kehityshankkeita.
• Tukemalla ja kannustamalla verkottuneeseen kehittämistoimintaan alueen
yrityskentän kanssa.
• Tarjoamalla aktiivisesti korkeakouluille ja niiden kaikille aloille (LAMK, HY,
Lappeenrannan teknillinen yliopisto) käytännön testiympäristöjä
kaupunkikonsernissa.
4) Edunvalvonnan tehostaminen ja alueen tunnettuuden kasvattaminen
Hyödynnetään kuntien yhdistymisvaiheessa mahdollisesti vapautuvat hallinnolliset
resurssit vahvan edunvalvontaorganisaation rakentamiseen. Rakennetaan tietoisesti
uudelle kunnalle uusi maine.
• Kohdennetaan edunvalvontaa entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen,
investointien ym. hankkimiseen.
• Toteutetaan
kaupunkimarkkinointia
yhteistyössä
alueen
vahvan
tapahtumatoiminnan kanssa.
5) Asukaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen
Luodaan uuden kunnan päätöksentekoon ilmapiiri ja toimintatavat, jotka kannustavat
asukkaiden omavastuuseen ja osallistumiseen. Ohjataan uuden kunnan palveluiden
järjestämistä asiakaslähtöisyyden periaatteen mukaisesti.
27
6) Maaseudun perustuotantoon tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen
Nostetaan maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen (maanviljely, puutuotanto,
energia, matkailu) ja sitä hyödyntävä teollisuus ja palvelualat uuden kunnan
elinkeinotoiminnan tärkeäksi alueeksi.
• Laaditaan erityinen maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma.
•
Kehitetään paikallisen bioenergiantuotannon mahdollisuuksia maatalouden
sivutuotteista.
5. Uuden kunnan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
5.1. Miten uusi kunta vaikuttaisi yhdyskuntarakenteeseen?
Tulevaisuustyöryhmä keskusteli yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelun nykytilasta,
uuden kunnan vahvuuksista ja heikkouksista kokouksissaan 29.1. ja 5.3.2014. Useissa
puheenvuoroissa todettiin, että suuremman kunnan keskeisenä vahvuutena on mahdollisuus
keskittyä yhtenäiseen maankäyttöön, joka kattaisi lähes koko työssäkäyntialueen. Yhteen
kasvavalla kaupunkiseudulla palveluiden
•Alueiden erilaisuuden (kaupunki-maaseutu jne.)
tarkastelu yli nykyisten kuntarajojen olisi
hyödyntäminen onnistuu sisäisen kilpailun vähentyessä.
tarpeen. Myös resurssien
•Maankäyttöä ja palveluita voidaan tarkastella
(suunnitteluresurssit, investoinnit)
kokonaisuutena ja resursoida tasapuolisemmin.
nykyistä tasaisempi jakautuminen koettiin
•Radanvarren kehittämiseen ja Salpausselän
uuden kunnan maankäytölliseksi
kasvukäytävän luomiseen riittää paremmin resursseja
(henkiset, aineelliset, kunnan vaikuttavuus
vahvuudeksi.
Tulevaisuustyöryhmän taustakyselyssä
useamman kunnan tekniset johtajat
vastasivat, ettei kuntarakenne itsessään
muodosta uhkia yhdyskuntarakenteelle.
Työryhmän keskusteluissa nousi esille
huoli osa-optimoinnista uuden kunnan
sisällä esim. resurssien jakautumisen,
kaupan sijoittumisen sekä yleisen
kehittämisen ja kiinnostuksen osalta.
Yhteistyösuhteiden vaikeutuminen
uuden kunnan ja sen ulkopuolelle jäävien
kuntien välillä koettiin heikkoutena,
samoin mahdollinen byrokratian
lisääntyminen. Toisaalta selvitysalueella
on hyviä kokemuksia yhdistetystä
palvelutuotannosta (Lahden seudun
rakennusvalvonta, Lahden seudun
ympäristöpalvelut).
Kuva 13. Tulevaisuustyöryhmän arvioita
Salpausselän
kuntien yhdistymisen vaikutuksista alueen
yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja
maapolitiikkaan
(Tulevaisuustyöryhmä
5.3.2014, ”Onko Salpausselän kuntien
yhdyskuntarakenne
kestävä
ja
elinvoimainen?”).
28
valtakunnantasolla).
•Liikenneympäristöä voidaan kehittää koko
työssäkäyntialueella. Esim. sisäisen joukkoliikenteen
kehittäminen helpompaa isossa kunnassa
•Yhteinen maapolitiikka antaa yhdyskuntarakenteen
eheyttämiselle paremmat eväät.
+
•Haja-asutusalueen olosuhteet voivat heikentyä, jos
kehittäminen keskittyy keskustoihin, esim. kaupan ja
palveluiden sijoittuminen.
•Suurempi maa-alue voi toisaalta lisätä yhdyskuntarakenteen
hajautumisen paineita.
•Erilaisten suunnitteluperinteiden yhdistäminen voi olla
haastavaa ja kuluttaa aluksi resursseja.
•Kaupunkikeskustan ja aluekeskustojen roolien epäselkeys:
mitä tapahtuu kuntien entisille hallintokeskuksille?
•Yhteistyösuhteet uuden kunnan ja ulkopuolelle jäävien
kuntien kanssa voivat kärsiä
• Byrokratian lisääntymistä pelätään isommassa kunnassa.
-
5.2. Maankäytön vyöhykkeet uuden kunnan maapolitiikassa
Tulevaisuustyöryhmä on keskusteluissaan päätynyt esittämään
uudelle kunnalle vyöhykemäisen maankäytön politiikan
luomista, joka huomioisi neljä tavoitteiltaan erilaista
”Maankäytön vyöhykeajattelun
maankäytöllistä aluetta:
tarkoituksena on ratkaista, miten
1) kaupungin keskusta
uuden kunnan erilaiset alueet
2) kuntakeskustaajamat
voisivat erikoistua asumisen ja
3) kaupungin läheinen maaseutu
elinkeinotoiminnan
4) ydinmaaseutu.
tarjonnassaan ja toisaalta
tulevaisuudessa myös hyötyä
Vyöhykemäinen maankäytön politiikka on pääosin
enemmän toisistaan.”
linjassa Salpausselän kuntajakoselvityksen
palveluverkkotyöryhmän ns. Lönnqvistin mallin kanssa.
Tulevaisuustyöryhmä ei ota kantaa palveluverkkotyöryhmän
esitykseen vaan tässä raportissa esitetään ainoastaan maankäytön
suunnittelun vyöhykemallin ja palveluverkon järjestämismallin välinen yhteys.
Palveluverkkotyöryhmä on hahmotellut uuden kunnan palveluverkon järjestämistä neljään
eritasoiseen lähipalvelukeskukseen: 1) kaupungin keskusta,
2) kaupunkimainen lähipalvelukeskus, 3) maaseutumainen lähipalvelukeskus, 4) Pieni
maaseutumainen lähipalvelukeskus.
Maankäytön vyöhykeajattelun tarkoituksena on ratkaista, miten uuden kunnan erilaiset alueet
voisivat erikoistua asumisen ja elinkeinotoiminnan tarjonnassaan ja toisaalta tulevaisuudessa
myös hyötyä enemmän toisistaan. Nauhamaisessa kaupungissa on palvelurakenne mahdollista
liittää varsin helposti osaksi uuden kunnan maankäytön vyöhykkeistä suunnittelua. Alla esitetään
vertailu
vyöhykemäisestä
maankäytön
politiikasta
sekä
kuntajakoselvityksen
palveluverkkotyöryhmän lähipalvelukeskusten mallista:
1) Kaupungin keskus
TULEVAISUUSTYÖRYHMÄ:
Maankäytön suunnittelu
Tulevan uuden kunnan asukkaiden osuus
vuonna 2013/ vuonna 2025/ vuonna 2040:
67 % / n. 68 % / n. 69 % (Tilastokeskuksen
väestöennuste, Lahti)
Maankäytön suunnittelun periaate:
Yleiskaava, asemakaavoitus
29
Maankäytön painopisteenä:
täydennysrakentaminen, tiivistäminen
PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄ ESITTÄÄ JA
PÄÄTTÄÄ:
Palveluiden järjestäminen (Lönnqvistin
malli)
Alueen määritelmä: Uuden kunnan
keskustaajama. Keskustaajama, jonka
alueella asuu yli 50 000 asukasta.
Kaupunkikeskuksessa on useita
lähipalvelukeskuksia
Palveluiden järjestämisen perusperiaate:
lähtökohtaisesti saatavilla kaikki uuden
kunnan tarjoamat palvelut
Lisämäärittelyä palveluille: Mikäli jonkin
erityispalvelun tuottaminen muualla kuin
Liikennesuunnittelun painopisteenä:
•
Pendelöinti uuden kunnan sisällä
sekä yhteydet Helsingin seudulle
•
Lahden kaupungin
liikennepoliittisten linjausten
mukainen kulkumuotojen
etusijajärjestys (jalankulku-pyöräilyjoukkoliikenne-henkilöautoliikenne)
•
Riittävän pysäköinnin järjestäminen
Asumisen painopisteenä:
Kerrostaloasuminen
kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja
tuotannollisesti helpompaa ja
tarkoituksenmukaisempaa, voidaan se
järjestää myös kaupunkikeskuksen
ulkopuolella, kunhan se on
palvelunkäyttäjien helposti saavutettavassa
paikassa.
(LISÄTIETOJA: PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN
LOPPURAPORTTI)
Elinkeinotoiminnan kehittämisen
painopisteenä: Uusien yritysten houkuttelu
ja nykyisen palveluliiketoiminnan
uudistuminen ja kilpailukyky
2) Kuntakeskustaajamat/kaupunkimaiset lähipalvelukeskukset
vuonna 2013/ arvio vuonna 2025/ arvio
vuonna 2040:
n. 24 % / n. 24 % / n. 23.7 %
(Tilastokeskuksen väestöennuste, Hollola ja
Nastola)
malli)
Alueen määritelmä: Selvityskunnan
keskustaajama, jonka alueella asuu yli 4000
asukasta ja josta hoidetaan
väestöpohjaltaan vähintään 8000 asukkaan
lähipalvelut.
Yleiskaava, asemakaavoitus
Kaupunkimaisessa lähipalvelukeskuksessa
tulee järjestää palvelut, joita yli 8 000
asukkaan väestöpohja käyttää päivittäin.
täydennysrakentaminen, kaupan ja
elinvoiman turvaaminen
Lisämäärittelyä: Mikäli kaupunkimaisen
keskustaajaman palvelutuotantoalueella
(vanha peruskunta) asuu yli 1 200 alle 15vuotiasta asukasta, tulee kaupunkimaisessa
keskustaajamassa tarjota monipuolista
päivähoitoa, esiopetusta ja perusopetusta
vuosiluokille 1-9. Myös oppilashuoltoon
liittyvät palvelut kuten kuraattorin ja
koulupsykologin sekä
kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin palvelut
tulee olla oppilaiden käytössä.
Kouluterveydenhuollossa noudatetaan
valtakunnallisia suosituksia.
30
PÄÄTTÄÄ:
•
Joukkoliikenteen
toimintamahdollisuuksien
turvaaminen (pendelöinti ja asiointi
uudessa kunnassa)
•
Jalankulku ja pyöräily
•
Riittävän pysäköinnin järjestäminen
Asumisen painopisteenä: Rivi- ja
kerrostaloasuminen
painopisteenä: Kaupan ja palveluiden
elinvoiman turvaaminen, yritystoimintaalueiden sijoittaminen kestävästi asumisen
ja pohjavesien kannalta
Kaupunkimaisissa lähipalvelukeskuksissa
tulee mahdollisuuksien mukaan olla myös
lukion toimipiste, mikäli matkaa toiseen
lukiotoimipisteeseen on yli 20 kilometriä ja
toimipisteen opiskelijamäärä ylittää 250
oppilasta. Lukiokoulutus pyritään
järjestämään peruskoulun ylempien luokkien
yhteydessä niin, että oppilaitoksilla on
käytössään yhteisiä opetusresursseja.
LOPPURAPORTTI)
3) Kaupungin läheinen maaseutu / Maaseutumainen lähipalvelukeskus
5.8 % / 5.6 % / 5.6 % (Tilastokeskuksen
väestöennuste Kausala ja Kärkölä)
malli)
Alueen määritelmä: Taajama, jonka alueella
asuu yli 2 000 asukasta ja josta hoidetaan
väestöpohjaltaan vähintään 5 000 asukkaan
lähipalvelut.
Yleispiirteinen yleiskaava, osin
asemakaavoitus, rakennusjärjestys
Maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa
tulee järjestää palvelut, joita yli 5 000
asukkaan väestöpohja käyttää päivittäin.
pientaloasuminen, kaupan ja teollisuuden
elinvoimaisuus
Lisämäärittelyä: Mikäli maaseutumaisen
lähipalvelukeskuksen
palvelutuotantoalueella asuu yli 750 alle 15vuotiasta asukasta, tulee maaseutumaisessa
lähipalvelukeskuksessa tarjota päivähoitoa,
esiopetusta ja alakoulun perusopetusta
(vuosiluokat 1-6). Mikäli
lähipalvelukeskuksesta on yli 20 kilometrin
matka sellaiseen peruskouluun, joka tarjoaa
opetusta myös yläkoululuokille (vuosiluokille
7-9), tulee maaseutumaisessa
lähipalvelukeskuksessa olla myös
yläkouluopetusta. Ylempien luokkien (7-9)
yhteenlasketun oppilasmäärän tulee
kuitenkin ylittää 100 oppilaan rajan, jotta
opetusta voidaan maaseutumaisessa
lähipalvelukeskuksessa järjestää. Edellä
mainitun väestökriteerin täyttyessä
lähipalvelukeskuksessa tulee näiden lisäksi
järjestää myös esiopetusta sekä päivähoitoa.
•
Joukkoliikenteen
vahvistaminen
•
•
Henkilöautoliikenne
Asumisen painopisteenä: Rivi- ja
omakotitaloasuminen
31
PÄÄTTÄÄ:
painopisteenä: Häiriöitä aiheuttavan
toiminnan osoittaminen riittävän kauas
asumisen alueista, paikallisen
elintarviketuotannon, maa- ja
metsätalouden yritystoiminta
Mikäli maaseutumaisen
lähipalvelukeskuksen
palvelutuotantoalueella asuu yli 1 000 yli 65vuotiasta asukasta, tulee uuden kunnan
toimia siten, että siellä on jatkossakin
tarjolla asukkaiden tarpeen mukaista
vanhustenhoivaa tyydyttämään
palvelutuotantoalueen tarpeet.
LOPPURAPORTTI)
4) Ydinmaaseutu / Pieni maaseutumainen lähipalvelukeskus
3.2 % / 3.0 % / 2.9 % (Tilastokeskuksen
väestöennuste Hämeenkoski ja Kausalan
ulkopuolella asuva väestö Iitissä)
malli)
Alueen määritelmä: Taajama, jonka alueella
asuu yli 1 000 asukasta ja josta hoidetaan
väestöpohjaltaan vähintään 2 000 asukkaan
lähipalvelut.
Yleispiirteinen yleiskaava, rakennusjärjestys
Pienessä maaseutumaisessa
lähipalvelukeskuksessa tulee järjestää
palvelut, joita yli 2 000 asukkaan
väestöpohja käyttää päivittäin.
perustuotannon toimintaedellytysten
turvaaminen ja uudistaminen
Lisämäärittelyä: Mikäli pienen
maaseutumaisen lähipalvelukeskuksen
palvelutuotantoalueella asuu yli 300 alle 15vuotiasta asukasta, tulee
lähipalvelukeskuksessa tarjota päivähoitoa,
esiopetusta ja alaluokkien perusopetusta.
Edellä mainitun väestökriteerin täyttyessä
lähipalvelukeskuksessa tulee näiden lisäksi
järjestää myös esiopetusta sekä päivähoitoa.
Mikäli maaseutumaisessa
lähipalvelukeskuksessa sijaitsevan
peruskoulun alaluokkien (1-6)
yhteenlaskettu oppilasmäärä laskee alle 100
oppilaan, voidaan opetus tässä tapauksessa
järjestää lähimmässä samantasoista
opetusta järjestävässä koulussa.
•
Joukkoliikenteen
vahvistaminen
•
•
Henkilöautoliikenne
Asumisen painopisteenä: Maatilat ja
pientalot
painopisteenä: Maa- ja metsätalous ja
siihen tukeutuva yritystoiminta ml. matkailu
32
PÄÄTTÄÄ:
LOPPURAPORTTI)
Maankäytön vyöhykkeet huomioivat eri alueiden roolin uuden kunnan muodostamisessa.
Perusperiaatteena on pitää kiinni seudun hyvästä yhdyskuntarakenteesta sekä tukea
lähipalveluiden säilymisen toimintaedellytyksiä kaupalliset palvelut mukaan lukien. Kasvua ja
voimakasta tiivistämistä ei voida pitää maankäytön suunnittelun lähtökohtana koko uuden
kunnan alueella. Ydinmaaseudun rooli ja maankäytön suunnittelu poikkeaa selvästi kaupungin
keskustan ja kuntakeskustaajamien kehittämisen periaatteista. Onneksi alueella on kokemusta
monenlaisten maankäytöllisten alueiden suunnittelusta, kehittämisestä ja rakentamisen
ohjauksesta, joten siirtyminen uuteen kuntaan ei tältä osin tuottane ongelmaa. Salon
kuntaliitoksen esimerkin mukaan voi kuitenkin olla perusteltua muodostaa esim. erilliset
suunnittelutiimit kaupunkimaiselle ja maaseutumaiselle maankäytölle ja
kaavoitukselle.
5.3. Maankäytön nivelalueet – miten
yhdyskuntarakenteesta saadaan toimiva
”Liitoskohdan olemassa
kokonaisuus?
olevalla maankäytöllä on
Salpauskunnan yhdistymistä pohtivat kunnat ovat hyvin
suuri merkitys siinä, miten
erilaisia kokonsa, elinkeinorakenteensa, asukasjakaumansa ja
toimiva ja elinvoimaa antava
yhdyskuntarakenteensa näkökulmasta. Myös ympäryskuntien
nivel liitoskohtaan saadaan
sijainti suhteessa keskuskaupunkiin on erilainen ja
muodostumaan.”
käytettävissä olevat liikenneyhteydetkin ovat erilaiset.
Liitettäessä näitä yhdyskuntarakenteita yhteen syntyy
liitoskohtia kuntien raja-alueille. Liitoskohtaan syntyy nivel, joka
yhdistää kunnat, mutta toisaalta myös mahdollistaa taitoksen,
muutoksen.
Liitoskohdan olemassa olevalla maankäytöllä on suuri merkitys siinä, miten toimiva ja elinvoimaa
antava nivel liitoskohtaan saadaan muodostumaan. Kuntajakoselvitysalueen nykyisessä
yhdyskuntarakenteessa on joitakin kohtia, jotka kaipaavat erityishuomiota jatkossa. On
huomionarvoista, että tärkeimmät nivelalueet muodostuvat keskuskaupungin ja sen
naapurikuntien raja-alueille, joiden täysipainoinen kehittäminen on kaupunkiseudun elinvoiman
ja toimivuuden kannalta erittäin tärkeää. Samoille alueille kohdistuu maankäytön tiivistämisen,
asumisen viihtyisyyden lisäämisen, elinkeinotoiminnan kehittämisen ja luonnonympäristön
suojelun paineita. Nämä paineet osoittavat, että nivelalueiden maankäytön yhteensovittamista
pitäisi tehdä kuntarakenteen muutoksesta riippumatta.
Lahden ja Nastolan nivelet
Nastolan ja Lahden välissä on yhdyskuntarakenteessa katkos, joka vaikeuttaa toimivan nivelen
muodostumista. Liitos on valtatien ja ratayhteyden varassa. Erottavana tekijänä ovat jätteiden
käsittelykeskus ja luontoalue. Nastolan ja Lahden nivelalueiden kehittäminen edellyttää
Kymijärven etelä- ja pohjoispuoleisten alueiden hyvää kokonaissuunnittelua. On keskusteltu siitä,
voisiko Koiskalan alueelle syntyä luontevampi nivelkohta, jossa yhdyskuntarakenne voisi yhdistyä.
Nastolassa taajamarakennetta ollaan kasvattamassa tähän suuntaan, mutta Lahden puolella on
33
kulttuuriympäristöä, jonka vaaliminen on arvo sinänsä. Kolmas tunnistettavissa oleva nivelkohta
muodostuu Ahtialan ja Pyhäntaan/Mäkelän väliin. Tämä nivel muuttaa kaupungin pientaloalueen
kyläksi. Samankaltaiseksi muutoskohdaksi voitaisiin luonnehtia myös Uuttakylää. Strategisesti
tärkein liitoskohta Nastolan ja Lahden välillä on ilman muuta Villähteellä kulkuyhteyksien ja
välimatkojen pienuuden vuoksi.
Lahden ja Hollolan nivelet
Lahden ja Salpakankaan välinen yhdyskuntarakenne jatkuu saumattomana ja nivel on siten
”luutuneempi” kuin Lahden ja Villähteen välissä. Tämän nivelen muutokset tapahtuvatkin
nykyisten jo rakentuneiden alueiden maankäytön muutoksella (esim. teollisuudesta asumiseen tai
työpaikkatoiminnan
rakenteellisilla
muutoksilla).
Huomioita
vaativia
yhdyskuntarakenteen nivelkohtia löytyy myös Lahden, Hollolan ja
Orimattilan eteläiseltä rajalta sekä työpaikkatoiminnan että
asumisen mielessä. Nostavan ja Helsingintien teollisuusalueiden
”Nikamia vielä tärkeämpää
(Syväoja) yhteinen kehittäminen sekä toisaalta asumisen
on se, mitä on ytimessä.
kokonaisvaltainen kehittäminen Lahden Renkomäen, Hollolan
Salpauskunnan alueella
Miekkiön sekä Orimattilan Pennalan alueella voisi helpottaa
yhdyskuntarakenteen
mm. asuinalueiden liikenteellistä saavutettavuutta ja
ytimeksi muodostuu
joukkoliikenteen järjestämistä. Lahden ja Hollolan pohjoiset
luontevasti rautatie sekä
raja-alueet (Mukkula-Kukkila/Vesikansa) ovat nivelalueita,
VT12.”
joiden kehittäminen on jatkossakin asumispainotteista ja tähtää
eheyttävään maankäyttöön, jonka turvin on mahdollista parantaa
joukkoliikenteen palvelutasoa alueilla.
Nivelten liikkuvuus
Kaikki liitosselvityksen kunnat muodostavat nauhamaisen kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteen
nivelalueet asettuvat pääasiassa tämän nauhan varteen kuin selkärangan nikamat. Nikamia vielä
tärkeämpää on se, mitä on ytimessä. Salpauskunnan alueella yhdyskuntarakenteen ytimeksi
muodostuu luontevasti rautatie sekä VT12. Rautatieasemien alueet sekä muut liikenteen tai
toiminnallisen
yhdyskuntarakenteen
solmukohdat
muodostavat
yhdyskuntarakenteen
liitoskohdan. Lahden ja Nastolan välisen tärkeimmän nivelalueen voisikin muodostaa fyysisen
rajapinnan sijaan Villähteen aseman alueelle, Nastolan ja Iitin välisen nivelalueen Uudenkylän
asemalle. Näillä kummallakin alueella on mahdollisuuksia eri maankäyttömuotojen sekä
liikennevirtojen kohtaamiseen. Hollolassa Nostavan alueen logistiikka- ja työpaikka-alueen
kehittäminen tukeutuu raideliikenteen ja VT12 mahdollisuuksiin. Sujuvan pendelöintietäisyyden
päässä sijaitsevat Kärkölän, Kausalan ja Hämeenkosken taajamat on niin ikään liikenteellisesti
liitettävissä entistä tiiviimmäksi osaksi työssäkäyntialuetta.
Nivelalueiden kehittämisen tulisi lähteä sisällöstä. Elinkeinojen merkitystä ei voi liiaksi korostaa.
Ne kuuluvat yhdyskuntarakenteen ytimeen. Etenkin paikallisten tuottajien tuottamat palvelut ja
pienimuotoinen tuotantoelinkeino voisi hyvin mahdollistua nivelalueilla.
34
Jos kehittämisen painopistealueet sijoitetaan uusille paikoille, on kuitenkin aina vaarana olemassa
olevan kuihtuminen. Etenkään palvelurakennetta ei tulisi siirtää paikasta toiseen. Lisäksi monessa
kohtaa nivelalueilla, joissa on tilaa uudelle, on myös vaalittavaa kulttuuriympäristöä. Vaarana on
maiseman köyhtyminen ja siitä seuraava vetovoimaisuuden väheneminen.
5.4. Eri maankäyttöalueille koituvat mahdolliset hyötyt ja haitat sekä kehitettävät
joukkoliikenneyhteydet
Tulevaisuustyöryhmä toteutti kuntien viranhaltijoille sekä työryhmän jäsenille suunnatun
paikkatietopohjaisen karttakyselyn huhti - toukokuussa 2014. Kyselyssä selvitettiin työryhmän
sekä asiantuntijoiden näkemyksiä:
1) maankäytön alueista, jotka voivat hyötyä kuntarakenteen muutoksesta
2) maankäytön alueista, joille kuntarakenteen uudistamisesta voi olla haittaa
3) kehitettävistä joukkoliikenneyhteyksistä
Karttapaikannuksia saatiin kyselyyn yhteensä 80 kappaletta (46 hyötyvää aluetta, 10 aluetta, joille
haittaa, 24 kehitettävää joukkoliikennereittiä). Kuvissa 14 - 19 esitetään kyselyn päätulokset. Kaikki
kartat tehtiin Maptionnaire-kyselypalvelua hyödyntäen.
35
Kuva 14. Maankäytön alueet, joiden saavutettavuus voi parantua nykyisestä. Nuolet kuvaavat
liikenneyhteyksien kehittämispotentiaalia alueella. Ratayhteyden varrella olevilla alueilla on mahdollisuus
voimakkaampaan joukkoliikenteen kehittämiseen kuin alueilla, jotka nojaavat yksinomaan linja-auto tai
henkilöautoliikenteeseen. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing.
Kuva 15. Maankäytön alueet, joiden väestönkasvu voi lisääntyä sekä viihtyisyys samaan aikaan kasvaa
kuntarakenteen muutoksen myötä. Kuvassa on erotettu oranssilla pisteviivalla alueet, joiden sisällä on
eniten karttapaikannuksia. Väestömäärän kasvun ja viihtyisyyden lisääntymisen arveltiin tapahtuvan
pääasiassa kaupunkikeskuksessa sekä kuntakeskustaajamissa. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu,
satelliittikuva Bing.
36
Kuva 16. Maankäytön alueet, joiden osalta yritystoimintaa voitaisiin kehittää nykyistä suuremmilla
resursseilla uudessa kunnassa. Mustilla suorakulmioilla on osoitettu kartasta paikat, joissa oli eniten
paikannuksia (Salpakangas, Nostava, Syväoja-Helsingintie, Miekkiö ja Kujala-Villähde). Karttakyselyssä
korostuivat erityisesti teollisuusalueet, joiden arveltiin hyötyvän yhteisestä kehittämisestä nykyisten
kuntarajojen yli. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing.
37
Kuva 17. Maankäytön alueet, joiden luonnonympäristön suojeluun on mahdollista kiinnittää nykyistä
enemmän huomiota kuntarakenteen muutoksen myötä. Valtaosa merkityistä alueista sijaitsee Lahden
kaupungin nykyisten rajojen tuntumassa, kuntarajan molemmin puolin. On huomionarvoista, että näille
samoille alueille kohdistuu elinkeinotoiminnan kehittämisen, väestörakenteen tiivistämisen ja
luonnonympäristön suojelun paineita. Erilaisten intressien ja jännitteiden yhteensovittaminen
yhdyskuntarakenteen nivelalueilla onkin tärkeä ja vaativa prosessi, johon kuntien kannattaisi pureutua,
vaikka uutta kuntaa ei muodostuisikaan. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing.
38
Kuva 18. Tulevaisuustyöryhmän arvio maankäytön alueista, joille kuntarakenteen muutoksesta voi olla
haittaa. Paikannuksessa korostuvat: 1) uuden kunnan reunavyöhykkeet, 2) yleiset huomiot
yhdyskuntarakenteen liiallisesta tiivistymisestä tai sen hajautumisesta. Maankäytön vyöhykemäisellä
suunnittelulla (luku 5.2.) pyritään löytämään hyviä maankäytöllisiä ratkaisuja sekä kaupunkimaisille että
maaseutumaisille alueille. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing.
39
Kuva 19. Uuden kunnan tärkeimmät kehitettävät joukkoliikenneyhteydet. Keltaiset nuolet kuvaavat
kehitettävän joukkoliikenneyhteyden mahdollista volyymikasvua (vuorotarjonta, palvelutaso).
Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen edellyttää riittävää väestöpohjaa ja maankäyttöä, jossa asuminen
sijoittuu keskeisten reittien läheisyyteen. Tulevaisuudessakin merkittävä osa kuntajakoselvitysalueesta on
lähtökohtaisesti henkilöautoliikenteen varassa. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing.
6. Uuden kunnan vaikutukset alueen elinvoimaan
6.1. Uuden kunnan kilpailukyky
Tulevaisuustyöryhmä on analysoinut kuntajakoselvitysalueen sekä laajemminkin Lahden
talousalueen kilpailukykyä muihin maakuntiin verrattuna. Kilpailukykyvertailu löytyy raportin
liitteenä excel-muodossa (liite 2). Useimmilla mittareilla katsottuna Lahden talousalue (PäijätHäme) ei ole erityisen kilpailukykyinen muihin mahdollisiin kilpaileviin maakuntiin (Uusimaa,
Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala) verrattuna. Lahden seutu
40
häviää lähes kaikilla mittareilla Uudellemaalle, Varsinais-Suomelle sekä Pirkanmaalle, mutta
voittaa useimmissa mittareissa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan. Lahden seutu menestyy hyvin
asumisen hintatasossa (edullisuus) sekä yksityisen sektorin työpaikkojen suhteellisessa
osuudessa kaikista työpaikoista. Myös muuttovoitto useimmissa ikäryhmissä 2000-luvulla on ollut
Suomen suurten kaupunkien parhaimmistoa, mutta muuttotappio opiskelijoiden ikäryhmässä
pudottaa Lahden kaupunkiseudun sijoitusta (kuva 20) muuttovetovoimasta kilpailtaessa.
Muut
Eläkeläiset
Varusmiehet
Opiskelijat
Porin
Joensuun
Vaasan
Lpr
Seinäjoen
Kuopion
Lahden
Jyväskylän
Turun
Oulun
Lapset
Tampereen
40000
35000
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
-5000
-10000
Työttömät
Työlliset
Kuva 20. Suomalaisten kaupunkiseutujen nettoväestömuutos vuosina 2000 - 2011 eri väestöryhmien
osuuksiin jaoteltuna. Helsingin seutua ei esitetä tässä tilastossa muita selvästi voimakkaamman
kasvunopeuden vuoksi (mittakaavaero). Lahden seutu menestyy hyvin useimpien väestöryhmien
houkuttelussa, mutta menettää opiskeluikäisiä muille kaupunkiseuduille. Suomalaisten yliopistokaupunkien
muuttovetovoima perustuu Tamperetta lukuun ottamatta pitkälti vain yhden väestöryhmän, opiskelijoiden
muuttoon.
Uuden kunnan kehityksen ja elinvoiman kannalta on äärimmäisen
tärkeää huolehtia, että alue kuuluu muuttovetovoimaisiin
kaupunkeihin. Asukkaiden houkuttelu merkitsee samalla myös
osaavan työvoiman ja yritysten houkuttelua. Asuinympäristöjen
kehittämistä ja elinkeinopolitiikkaa ei voida nykypäivänä enää
selvästi erottaa toisistaan, vaan ne nojautuvat ja voimistavat
toisiaan: viihtyisät asuinympäristöt houkuttelevat asukkaita, jotka
ovat potentiaalista työvoimaa yrityksille ja kasvattavat kuntien
verotulokertymää.
”Uuden kunnan kehitys
kietoutuu väestönkasvun
ympärille. Kestävänä ja
tavoiteltavana
kasvuvauhtina voidaan
pitää n. 1 % vuotuista
väestönkasvua.”
Uuden kunnan kehitys kietoutuu siis kasvun ympärille. Kestävänä ja
tavoiteltavana kasvuvauhtina voidaan pitää n. 1 % vuotuista väestönkasvua.
Tällä hetkellä Tilastokeskus ennustaa Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle n. 0,5 %
41
väestönkasvua vuosille 2014 - 2025. Tämän jälkeen väestönkasvun arvioidaan taittuvan alle 0,4
%:n tasolle. Uuden kunnan on tehtävä voitavansa, jotta väestönkasvu olisi ennusteita
voimakkaampaa, sillä väestön ikärakenne alkaa painaa kuntien taloutta enenevästi
lähivuosikymmeninä.
6.2. Yrittäjyys uuden kunnan painopisteenä ja asenteena
Kuten tulevaisuustyöryhmän nykytila-analyysi osoittaa, on samaan aikaan käynnissä olevien
erilasten muutosten (kaupungistuminen, digitalisaatio, ilmastonmuutos, luonnonvarakriisi,
ikääntyminen jne.) kaikkia vaikutuksia huomattavan vaikea ennakoida globaalisti, valtakunnan
tasolla tai paikallisesti. On todennäköistä, että maailma muuttuu nopeammin kuin kykenemme
arvioimaan.
Uuden kunnan ottama (elinkeinopoliittinen) asenne on ratkaisevan tärkeä: ”Kunnallinen
tulevaisuus on nykyisyyden tekijöiden käsissä. Voidakseen vastata sisäisen ympäristön muuttuviin
haasteisiin kunnallisilta toimijoilta edellytetään toiminnan ehtojen tuntemusta ja kykyä koota
yksilölliset näkökulmat ja erilaiset ajattelutavat kasvualustaksi uusille ideoille ja toimintatavoille.
Strategista ei siis ole niinkään itse toiminnan muoto ja menetelmä kuin asenne ja
lähestymistapa.” (Lauronen, 2009). Tulevaisuuden menestyvät kunnat hyödyntävät yrittäjyyttä
oman toiminnan muutoksen tukena sekä sisäisesti (uudet johtamistavat ja asiakaslähtöisyys), että
ulkoisesti yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Elämme aikaa, jossa kaupunkien elinkeinopoliittinen rooli on nostettu
strategisesti tärkeämpään asemaan kuin se on koskaan ollut
”Valtaosa uusista
kaupungistumisen aikana (INKA-ohjelma 2014 - 2020). Salpausselän
työpaikoista syntyy
uuden kunnan olisi mahdollista luoda strategia ja käytännön
alle 10 hengen
johtamistavat, joissa yrittäjyys ja myönteinen yhteistyö elinkeinoelämän
yrityksiin.”
kanssa nähtäisiin kunnan menestymisen avainkysymyksenä. Koska
valtaosa työpaikoista syntyy pk-sektorin
yrityksiin, on uuden kunnan oltava hereillä eri
kokoluokan yritysten tarpeista ja menestymisen
mahdollisuuksista esim. julkisissa hankinnoissa. Ennen kaikkea
”Suomalaiset kunnat eivät saa
kyse on kuitenkin kunnan myönteisestä asenteesta
mairittelevia arvioita
yrittämiseen – yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta.
elinkeinopolitiikastaan. Uuden
Yleisesti ottaen suomalaiset kunnat eivät saa kovin
kunnan on mahdollisuus
mairittelevia arvioita elinkeinopolitiikastaan (Suomen
profiloitua vahvasti
Yrittäjät, Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014), joten tässä
yrittäjyysmyönteisenä
olisi selkeä uuden kunnan profiloitumisen mahdollisuus.
kuntana.”
6.3. Uuden kunnan nousevat elinkeinotoiminnan alueet
Tulevaisuustyöryhmä on keskusteluissaan nostanut esille joitakin
elinkeinotoiminnan alueita, joissa on kiinnostavia paikallisia
kasvumahdollisuuksia:
42
1) Uudistuva teollisuus
Lahden seudulla on mm. teknologia- ja konepajateollisuuden yrityksiä, jotka ovat kyenneet
uudistumaan alueen ympäristöteknologiaa (cleantech) ja teollisen muotoilun osaamista
hyödyntämällä. Esim. Oilon ja Kemppi ovat löytäneet uusia kasvun mahdollisuuksia
puhtaampien teollisten prosessien parista. Alueen teollinen perimä voi olla suuri vahvuus,
jos sen uudistumista osataan riittävästi tukea mm. korkeakouluyhteistyöllä.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu on uudistumisen avaintekijöitä.
2) Matkailu ja tapahtumatoiminta
Erityisesti luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvä matkailu on kasvava mahdollisuus.
Matkailuun liittyvä infrastruktuuri on pääosin olemassa. Majoitusvaihtoehtojen
lisääntyminen voi kasvattaa matkailun ja kokousvierailujen volyymia merkittävästi Lahden
seudulla. Alueen tapahtumatuotanto on nousussa ja tarjoaa mahdollisuuksia
ympärivuotisiin aktiviteetteihin. Uusi kunta on tapahtumarikas talvikaupunki.
3) Paikallinen ruoantuotanto, elintarviketeollisuus ja lähiruokaa hyödyntävät palvelut
Alueen elintarviketeollisuus on perinteistä ja edelleen vahvaa. Viljaklusteri muodostaa
selkeän toiminnallisen kokonaisuuden, jossa on merkittävän kokoluokan ankkuriyrityksiä.
Lähiruoan ja biopolttoaineiden tuotanto uuden kunnan maaseutualueilla ja toisaalta niitä
hyödyntävä palvelutoiminta kaupunkiseudulla voisi muodostaa innostavan ja yhteisen
elinkeinokokonaisuuden, jonka rakentamiseen tarvitaan uuden kunnan erilaisia alueita.
Ruokakaupunki ja panimokaupunki ovat määritteitä, joissa uudella kunnalla on katetta.
4) Biotalous sekä energia- ja materiaalitehokkuus
Alueen puunjalostusteollisuuden sekä elintarviketeollisuuden sivuainevirrat voivat tuoda
uusia mahdollisuuksia biopohjaisten raaka-aineiden hyödyntämiseen. Esim. uudet
kolmannen sukupolven biopolttoaineet, biokuidut, komposiittimateriaalit tai kemian
tuotteet voivat olla seuraavia alueita, joissa syntyy kansainvälisesti kiinnostavia tuotteita.
Neitseellisten luonnonvarojen niukkeneminen ja hinnan nousu kiihdyttää
kierrätysmateriaalien ja sivuainevirtojen hyödyntämistä, jossa Päijät-Hämeen alueella on jo
ennestään huomattavasti osaamista.
5) Osaamisintensiiviset työpaikat ja kaupunkirakenteen muutos
Uudet korkean jalostusarvon palvelutyöpaikat syntyvät liiketoimintaan, joita emme vielä
välttämättä edes tunnista tai ymmärrä. Myös ”perinteiset” alat muuntuvat osaksi uusia
arvoketjuja (Tura, 2014). Uuden kunnan on mahdollista tarjota mielenkiintoisia alustoja
uudenlaisille, urbaanissa ympäristössä toimiville työpaikoille esim. Lahden kaupungin
keskustan uuteen radanvarren kaupunginosaan. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa
palveluliiketoiminnan alueille, joihin lasketaan myös teollisuuden palveluliiketoiminta.
Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin, alle 10 henkeä työllistäviin yrityksiin.
43
Makrotalouden muutokset ja Suomen kilpailukyvyn kehitys vaikuttavat kuitenkin kuntarakennetta
huomattavasti voimakkaammin Lahden kaupunkiseudun paikalliseen, viennistä riippuvaiseen
elinkeinotoimintaan. Elinkeinorakenne on aiempaa monimuotoisempi, joten äkillistä 1990kaltaista rakennemuutosta ei ole odotettavissa. Kunnat eivät Kärkölää lukuun ottamatta ole
riippuvaisia yhdestä suuresta työllistäjästä. Alueen yritystoiminta on monimuotoisuudestaan
huolimatta voimakkaassa rakennemuutoksessa ja globaalin kilpailun puristuksessa.
Yritystoiminnan alkuvaiheessa alueellisten markkinoiden merkitys yrityksen menestymiselle on
ratkaisevan suuri. Uuden kunnan on osattava hyödyntää alueen yritysten innovaatioita sekä
annettavaa tilaa erilaiseen tuotekehitykseen.
6.4. Elinvoima-SWOT
Tulevaisuustyöryhmä toteutti työnsä alkuvaiheessa SWOT-analyysin uuden kunnan elinvoimasta
nykyisiin kuntiin verrattuna (kuva 21, s. 44). Vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja
uhkista on keskusteltu runsaasti työryhmässä. Keskeiset huomiot näyttävät työryhmän
loppuvaiheessa edelleen pitävän paikkansa. Kyse on siis perustelluista huolista ja toisaalta
toiveista, joiden osalta uuden kunnan on osoitettava vastuullisuutensa. Tulevaisuustyöryhmän
linjauksissa (luku 8) ehdotetaan yhdistymissopimukseen, yhdistymishallitukselle sekä uudelle
kunnalle toimenpiteitä, joilla on pyritty vastaamaan näihin SWOT-analyysissa esitettyihin
huomioihin.
Kuva 21. Tulevaisuustyöryhmä toteutti 29.1.2014 SWOT-analyysin Salpausselän kuntajakoselvitysalueen
elinvoimasta.
44
6.5. Nuorisoystävällinen uusi kunta
Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa puhutaan lapsiystävällisyydestä, lapsiperheistä ja
työikäisten houkuttelusta, jonka vuoksi voi vaikuttaa, että nuorten tarpeet ja toiveet jäävät
keskustelussa lapsipuolen asemaan. Kuntajakoselvityksen aikana nuorisovaltuusto osallistui
vahvasti uuden kunnan suunnitteluun käynnistämällä mm. yli 600 nuoren käsittävän kyselyn
kuntajakoselvitysalueen kouluissa sekä kommentoimalla eri työryhmistä
nousseita kysymyksiä omassa työpajassaan 15.5.2014. Salpausselän
alueen nuoret olivat kuntaselvitysprosessin kaikkein aktiivisin
osallistujaryhmä. Nuorisovaltuustojen aktiivisuuden ansiosta
”Salpausselän nuoret ovat
kunnilla on nyt käytettävissään runsaasti uutta tietoa nuorten
tämän kuntaselvityksen
kuntarakennetta koskevista ajatuksista. Nuorten aktiivisuutta ja
sankareita. Monenlaisista
osallistumisen halua voitaisiin kunnissa käyttää paljon
mielipiteistään huolimatta
enemmänkin erilaisen kehittämisen tukena.
he osallistuivat
keskusteluun kaikkein
Nuorisovaltuusto lähetti alueen kouluille kyselyn (n=611), jossa
aktiivisimpana ikäryhmänä.”
selvitettiin laajasti nuorten mielipiteitä kuntarakennemuutoksesta
sekä tarkemmin mm. nuorten oman lähiympäristön toimintaa.
Kuntaselvitysalueen nuorten mielestä alueen kevyen liikenteen reitit ja
luontoympäristö toimivat nuorten kannalta hyvin, mutta kehitettävää on
joukkoliikenteessä, julkisten alueiden nuorisoystävällisyydessä sekä harrastusmahdollisuuksissa.
Harrastusmahdollisuudet ja joukkoliikenne kytkeytyvät yhteen, sillä varsinkin Hollolan alueelta
käydään paljon harrastamassa Lahdessa. Joukkoliikennevuoroja toivottaisiinkin lisää iltaan.
Nuoret haluaisivat myös lisää uusia liikuntaharrastusmahdollisuuksia esim. tanssi, taistelulajit,
moottoriurheilu.
Kuva 22. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kouluille lähetettiin kysely, jossa kysyttiin mm. nuorten
lähiympäristöä koskevia asioita (n=611).
45
Tulevaisuustyöryhmä kysyi nuorisovaltuuston edustajilta, miten nuoret haluaisivat jatkossa
osallistua yhdyskuntarakenteen (kaavoitus) suunnitteluun uudessa kunnassa/omassa kunnassa?
Nuorisovaltuuston edustajat ehdottivat, että lukioihin tulisi ns. "vaikuttamiskurssi", jolla pääsisi
ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Facebookin tärkeys nostettiin esille jokaisessa ryhmässä.
Toivottiin myös työpajoja, joissa nuorten mielipiteitä kyseltäisiin aktiivisesti. Nettikyselyitä
voitaisiin tehdä esim. peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten yhteiskuntaopin tunnilla säännöllisin
väliajoin. Nuorisovaltuustot määriteltiin myös tärkeiksi vaikuttamisen kanaviksi.
7. Uuden kunnan visio
Uuden kunnan visioksi esitetään:
”Lahti on avoin, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen
ympäristökaupunki.”
Perustelut: Avoimuudella tarkoitetaan avointa tiedonkulkua ja
innostavaa, ratkaisuhakuista kaupungin toimintatapaa. Lahti
on uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen
paikkakunta, joka kehittyy sekä kasvaa ympäristön kannalta
kestävästi. Uusi kunta pitää kiinni pitkäjänteisestä
ympäristökaupunki-profiilista, johon Lahti on panostanut
vahvasti viimeisen viiden vuoden ajan.
Uuden kunnan strategisia perustavoitteita:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
46
”Visiossa yhdistyy uuden kunnan
monipuoliset asumisen ja
yrittämisen mahdollisuudet.
Uusi Lahti tavoittelee ekologisesti
kestävää yhdyskuntarakennetta ja
etsii yhteiskunnan muutoksiin
parhaita ratkaisuja avoimesti
asukkaiden ja yritysten kanssa.”
Talouden tasapainoisuus
Asiakaslähtöinen palveluiden järjestämisen perusperiaate
Väestön kasvun tavoite n. 1 % /vuosi (nyt 0,5 % / vuosi)
Erityishuomio työssäkäyvän ikäluokan houkutteluun ja Lahden seudulta muualle
opiskelemaan muuttaneiden nuorten aikuisten houkutteluun.
Nuorisoystävällisyys ja Lahden kiinnostavuuden kasvattaminen opiskelijakaupunkina
Työttömyyden merkittävä vähentäminen nykytasosta v. 2020 mennessä (Tarkemmat
tavoitteet: Lahden työllisyys- ja elinvoimaohjelma 2014 – 2020)
Kestävä yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen
Elinkeinotoiminnan tukeminen rakennemuutoksesta selviytymiseen mm.
korkeakouluyhteistyön kautta ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus
Uusien työpaikkojen houkuttelu ja kasvualojen aktiivinen etsiminen sekä yritysten
kansainvälistymisen tukeminen
Maatalouden perustuotannon, uusien biotalouden mahdollisuuksien sekä kaupungin
kasvavien palveluliiketoiminnan yhteisten arvoketjujen tunnistaminen ja vahvistaminen
8. Linjauksia
8.1. Linjaukset yhdistymissopimukseen tai selvitykseen
• Laaditaan erityinen maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma. Huomioidaan
elinvoimaohjelmassa maaseudun ja kaupungin yhteispelin mahdollisuus lähiruoan ja
biopolttoaineiden tuotannossa ja hyödyntämisessä.
• Laaditaan uuteen kuntaan välittömästi yhteinen maapolitiikka, joka säätelee
maanhankintaa ja kaavoitusta.
• Esitetään visioksi: ”Lahti on avoin, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen
ympäristökaupunki.” Perustelut: Avoimuudella tarkoitetaan avointa tiedonkulkua ja
innostavaa, ratkaisuhakuista kaupungin toimintatapaa. Lahti on uudistuvan yrittämisen ja
monipuolisen asumisen paikkakunta, joka kehittyy sekä kasvaa ympäristön kannalta
kestävästi. Uusi kunta pitää kiinni pitkäjänteisestä ympäristökaupunki-profiilista, johon
Lahti on panostanut vahvasti viimeisen viiden vuoden ajan.
• Tavoitellaan n. 1 % vuotuista väestönkasvua, jota voidaan pitää kestävänä tasona väestön
ikärakenteen huomioiden. Tavoitteena on houkutella lisää erityisesti työikäistä väestöä (15
– 65-vuotiaat).
8.2. Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi
• Hyödynnetään kuntien yhdistymisvaiheessa mahdollisesti vapautuvat hallinnolliset
resurssit vahvan edunvalvontaorganisaation rakentamiseen.
•
Käynnistetään uuden kunnan strategian laadinta sekä sitä tukeva yleiskaavaprosessi uuden
kunnan alueelle. Osallistetaan näissä erityisesti nuoria sekä alueen opiskelijoita.
•
Hyödynnetään maankäytön ja palveluiden vyöhykemäistä suunnittelua (luku 5.2.) ja
huomioidaan nivelalueet maapolitiikan laadinnassa.
8.3. Linjaukset uuden kunnan tehtäviin
• Kanavoidaan asumista erityisesti joukkoliikennevyöhykkeelle junarataan sekä keskeisiin
joukkoliikennereitteihin tukeutuvaksi.
• Luodaan sisäisen raideliikenteen sekä muun alueen joukkoliikenteen kehittämisen
tavoitteet.
• Toteutetaan uuden kunnan kehityshankkeita yhteistyössä alueen korkeakoulujen eri
opiskelualojen kanssa ja tarjotaan käytännönläheisiä tuotekehitysympäristöjä.
• Elinkeinotoiminnan organisoinnissa käsitellään markkinointi- ja kehittämistoiminnan
yhdistämisen mahdollisuus.
• Luodaan johtamisjärjestelmä, joka hyödyntää yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys)
tärkeänä kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja asenteena.
47
Jäsenet ja kokoukset
Salpausselän kuntajakoselvityksen tulevaisuustyöryhmä kokoontui kevään 2014 aikana yhteensä 8 kertaa.
Työryhmään kuuluivat:
puheenjohtaja: Pekka Komu (Sdp), Lahti, varapuheenjohtaja: Tuulia Salo (Kesk), Hollola
sihteeri: Saara Vauramo, Lahden kaupunki
Luottamushenkilöt:
Hollola: Tuulia Salo (Kesk) varalla Toini Louekoski-Huttunen (Sdp) ja Tatu Söyrilä (Kok) varalla Kari Sulonen
(Kok)
Hämeenkoski: Ilpo Markkola (Ps) varalla Timo Kurkela (Ps) ja Keijo Penttilä (Kesk) varalla Janne Nummela
(Kesk)
Iitti: Markku Yli-Kaitala (Kok) varalla Riitta Alestalo (Kok) ja Seppo Lehtinen (Kesk) varalla Pasi Koivunen
(Kesk)
Kärkölä: Teppo Raininko (Kok) varalla Hannu Nurminen (Kok) ja Reijo Päivärinta (Sdp) varalla Martti
Aslamaa (Sdp)
Lahti: Pekka Komu (Sdp) varalla Antti Sirvo (Sdp) ja Aleksi Mäntylä (Vihr) varalla Kirsti Vaara (Vihr)
Nastola: Marko Varjonen (Kok) varalla Hannu Rahkonen (Sit/Kok) ja Jenna Koskelo (Kesk) varalla Marjo
Jokinen (Kesk)
Muut läsnäolijat:
Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä
Rolf Paqvalin, kuntajakoselvittäjä
Johtoryhmän puheenjohtajat:
Reijo Oksanen, Nastola
Matti Siirola, Hollola
Esa Lehtinen, Iitti
Kuntajohtajat:
Jyrki Myllyvirta, Lahti
Päivi Rahkonen, Hollola
Pauli Syyrakki, Nastola
Pentti Toivanen, Iitti (5.3.2014 kokoukseen asti)
Riku Rönnholm, Iitti (5.3.2014 kokouksesta lähtien)
Erja Viitala, Kärkölä
Anja Brofeldt, Hämeenkoski
Muut asiantuntijat:
Matti Kuronen, Lahti
Juha Sipilä, Hämeenkoski
Heikki Salonsaari, Hollola
Pertti Sallila, Kärkölä
Risto Helander, Nastola
Katri Kuivalainen, Nastola
Veikko Haimila, Iitti
Emmi Laine, Kärkölän nuvan pj. (5.3.2014 kokouksesta lähtien)
48
Kuva 23. Tulevaisuustyöryhmän puheenjohtaja Pekka Komu esitteli työryhmän linjauksia kuuden kunnan
valtuustojen yhteisseminaarissa helmikuussa 2014. KUVA: Uusi Lahti (kuvakaappaus 26.2.2014)
Kuva 24 a ja b. Tulevaisuustyöryhmä hyödynsi ryhmätyömenetelmiä osana prosessia.
49
Lainatut lähteet
Ahonen, A.-M. (2014). Helsinki-Hämeenlinna-Tampere Kestävää kasvu käytävällä. Aalto
yliopisto.
Anttiroiko, A.-V. (Sente-julkaisu 32/ 2010). Luova kaupunkikehittäminen.
Kaupunkikonseptit innovatiivisen kaupunkikehittämisen tukena. Tampereen yliopisto,
Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö.
Clean Edge. (2013). Clean Energy Trends.
Demokratiatyöryhmä, S. k. (2014). Väliraportti
Florida, R. (2004). The Rise of the Creative Class. San Val, Incorporated.
Halme, E.;& Kuukasjärvi, L. (2010). Uusi kunta vai kuntaliitos - kuntalaisen itsehallinto.
Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Helminen, V.;Ristimäki, M.;& Oinonen, K. (2005). Työpaikat kaupunkiseutujen
yhdyskuntarakenteessa 1985-2000. Suomen ympäristökeskus SY747.
Hietanen, O. (02. Tammikuu 2014). Kehitysjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
Hirvonen, J.;& Niemi, P. (2010). Paikkatieto- ja tilastoanalyysia Lahden seudulta. Aaltoyliopisto, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus.
Holstila, E. (2013). Kaupunki oman onnensa seppänä. Kuntaliitto.
Kalenoja, H.;Lintusaari, M.;& Pajarre, M. (2010). Lahden seudun liikennetutkimus 2010.
Osaraportti 1: Henkilöliikennetutkimus. Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki,
Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Päijät-Hämeen
liitto.
Koski, A.;Kyösti, A.;& Halonen, J. (2013). Opittavaa kuntaliitosprosesseista. Metaarviointitutkimus 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
Kunnat.net. (ei pvm). Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde seutukunnittain. Haettu 22.
helmikuu 2014 osoitteesta
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=20012&th=200
Kytö, H.;& Kral-Leszczynska, M. (2013). Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät - Tutkimus
alueiden välisistä muuttovirroista. Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Lahden seudun elinkeinoja kilpailukykystrategia 2011-2015.
Lauronen, M. (2009). Yrittäjämäinen elinkeinopolitiikka, väitöskirja. Jyväskylä Studies in
Business and Economics 73.
Marola, J. (Esiintyjä). (12. helmikuu 2014). Salpausselän kuntaliitosselvitys – PäijätHämeen tulevaisuudennäkymät ennakointiaineistojen valossa. Tulevaisuustyöryhmän
kokous.
Mikkonen, J. (Esiintyjä). (12. Helmikuu 2014). Ennusteita ja odotuksia.
Tulevaisuustyöryhmän kokous.
50
Niinikoski, M.;Haapamäki, T.;& Berg, I. (2010). Lahden seudun liikennemalli. Uudenmaan
ELY-keskus, Lahden kaupunki, Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kunta,
Orimattilan kaupunki, Päijät-Hämeen liitto.
Niiniluoto, I. (2011). Orkideat kukoistamaan. Yliopisto-lehti .
Nilsson Hakkala, K. (3. Lokakuu 2013). Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat
tulevaisuuden työtehtäviä? VATT päivä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, politiikka-analyysi. (2011). Kulttuuritoimijoiden, luovan
talouden ja palvelutuotannon toimintaedellytykset Suomessa alueittain.
Pajarinen, M.;& Rouvinen, P. (2014). Computerization Threatens One Third of Finnish
Employment. ETLA muistiot.
Päijät-Hämeen liitto. (2013). Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivitys. Päijät-Hämeen
liiton julkaisuja A205.
Päijät-Hämeen liitto. (2014). Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma.
Päijät-Hämeen liitto. (2008). Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020. Toimialoista
klusteriennakointiin.
Päijät-Hämeen liitto. (15. Marraskuu 2013). Päijät-Hämeen verkkotietokeskus. Haettu 10.
Maaliskuu 2014 osoitteesta http://www.verkkotietokeskus.fi/index.php/elinkeinoelama/37toimialojen-tuotannon-arvonlisaeys/160-paeijaet-haeme
Päijät-Hämeen Yrittäjät. (2014). Elinkeinopoliitiikan mittaristo - Päijät-Hämeen alueraportti.
Päijät-Hämeen yrittäjät. (2013). Teollisuus Päijät-Hämeessä.
Roland Berger. (2012). GreenTech 3.0.
Ruotsalainen, K. (21. helmikuu 2013). Väestö vanhenee – heikkeneekö huoltosuhde?
Haettu 23. helmikuu 2014 osoitteesta https://www.tilastokeskus.fi/tup/vl2010/art_2013-0221_001.html
Sotarauta, M. (2001). Kehittämispelit ja alueiden kilpailukyvyn kahdeksas elementti.
Teoksessa M. Sotarauta;& N. Mustikkamäki, Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä.
Suomalaisen työn liitto. (2013). Designilla kilpailuetua ja kasvua yrityksen liiketoimintaan.
Suomen ympäristökeskus. (2013). Pintavesien tila.
Suomen yrittäjät. (2013, syksy). Pk-yritysbarometri, alueraportti, Päijät-Häme. Suomen
yrittäjät, Finnvera Oy, TEM.
SYKE. (2013). Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa. Jalankulku-, joukkoliikenneja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985-2010.
Tilastokeskus. (2009). Työpaikat toimialan (TOL 2002) mukaan alueittain 1993 - 2007.
Tilastokeskus. (2012). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2012-2040.
51
Toivonen, V.-P. (Esiintyjä). (05. Maaliskuu 2014). Tulevaisuustyöryhmän kokous.
Tura, T. (Esiintyjä). (2014). Lahden kaupunkiseudun vetovoiman viisi teesiä.
Tulevaisuustyöryhmän seminaari 9.5.2014.
Työ- ja elinkeinoministeriö. (05. Helmikuu 2014). Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA).
Haettu 03. Maaliskuu 2014 osoitteesta http://www.tem.fi/inka
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2013). Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020.
Uudenmaan ELY joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. (2011). Lahden seudun
juokkoliikenteen palvelutaso.
Vähäsantanen, S. (2014). SataMittari. Suomen seutukuntien kilpailukyky 2012.
52
Tulevaisuustyöryhmän väliraportti
Liite 1: Katsaus väestö- ja työpaikkatilastoihin sekä ennakointiaineistoon
3.4.2014 tulevaisuustyöryhmä
7.4.2014 johtoryhmä
Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin
Sisältö
1. Väestötilastot................................................................................................................................................. 3
1.1. Väestömäärä ja jakautuminen alueella .................................................................................................. 3
1.2. Väestönkasvuennusteet ......................................................................................................................... 5
1.3. Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde............................................................................................. 6
2. Työpaikat ....................................................................................................................................................... 8
2.1. Työpaikkojen sijainti ja kuntien työpaikkaomavaraisuus ....................................................................... 8
2.2. Työttömyysaste ...................................................................................................................................... 9
2.3. Työpaikkarakenne ja sen muutokset ...................................................................................................... 9
2.4. Työpaikkakehityksen ennakointia ........................................................................................................ 10
2.5. Koulutustarpeen ennakointia ............................................................................................................... 11
Lähdeluettelo................................................................................................................................................... 14
2
1. Väestötilastot
1.1. Väestömäärä ja jakautuminen alueella
Kuntajakoselvitysalueen alueella asuu n. 154 000 asukasta, joista 67 % Lahdessa, 14.3 % Hollolassa, 9.8 %
Nastolassa, 4.5 % Iitissä, 3 % Kärkölässä ja 1.4 % Hämeenkoskella.
Kuva 1. Kuntajakoselvitysalueen väestön määrän jakautuminen 1kmx1km ruudukolle. Tummemman
punaiset pallot kuvaavat suurempaa väestötiheyttä. Kuva: Päijät-Hämeen liitto/ Syke ja Tilastokeskus.
3
Kuva 2. Lahden työssäkäyntialueen väestömuutos 1kmx1km ruuduissa vuosien 1980 - 2000 ja 2000 – 2005
aikana. Sininen väri kuvaa väestömäärän vähentymistä, keltainen ja punainen sen kasvua. Väestömäärä on
vähentynyt Lahden keskustan ulkopuolisessa reunavyöhykkeessä ja kuntien haja-asutusalueella, mutta
kasvanut Lahden kaupungin ydinkeskustassa ja kaupunkirakenteen kehysalueella. Lähde: SYKE
4
1.2. Väestönkasvuennusteet
Tulevaisuustyöryhmän
työ
poikkeaa
Päijät-Hämeen
maakuntakaavan
peruslähtökohdista
väestönkasvuennusteen osalta. Työryhmän työssä on pitäydytty Tilastokeskuksen väestöennusteessa, joka
on kuntien omia väestökasvutavoitteita selvästi niukempaa kasvua ennustava.
Kuva 3. Tilastokeskuksen
väestönkasvuennuste ja
kuntien omat
kasvuennusteet tai –
tavoitteet poikkeavat
toisistaan merkittävästi
vuoden 2025 jälkeen. Tässä
selvityksessä käytetään
Tilastokeskuksen
väestöennustetta.
Kuva 4. Tilastokeskuksen
väestöennusteen mukaan
Salpausselän
väestö kasvaa yhteensä
n.10 800 hengellä vuosien
2013 - 2025 aikana eli n. 900
henkilöllä vuosittain.
Tilastokeskus ennustaa
Lahden väkiluvun kasvavan
n. 8000 hengellä vuoteen
2025 mennessä.
5
1.3. Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde
Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden osuuden
suhdetta työikäiseen (15 - 65 v.) väestöön määrään. Väestöllinen huoltosuhde ei kuitenkaan ota huomioon
työllisyyttä, jonka vuoksi tarvitaan
parempia aluetalouden mittareita.
Taloudellinen huoltosuhde vertaa
työttömien ja työvoiman ulkopuolella
olevien määrää työllisten määrään.
Kuva 5. Taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen kehitys Lahden seutukunnan alueella vuosien 1990 2012 aikana. Lahden seutukunta käsittää tässä tilastossa koko Päijät-Hämeen alueen. (Kunnat.net)
Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde tulevat kasvamaan voimakkaasti yli 65-vuotiaiden väestöosuuden
kasvaessa. Vuonna 2012 yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä Salpauskuntien alueella oli 18,4 %, kun se
vuonna 2025 tulee olemaan n. 25 % väestöstä ja kasvaa edelleen vuoteen 2040 mennessä.
Kuva 6. Yli 65-vuotiaiden väestöosuus (%) Salpausselän kuntajakoselvitysalueen eri kunnissa vuonna 2012,
2025 ja 2040. (Tilastokeskus, 2012)
6
Päijät-Hämeen taloudellinen huoltosuhde muuttuu väestön ikärakenteen myötä vuoteen 2025 mennessä
siten, että se muistuttaa pitkäaikaisesti 1990-luvun laman kaltaista tilannetta. Monin paikoin maatamme
huoltosuhde kasvaa selvästi tätäkin
korkeammaksi.
Kuva 7. Maakuntien taloudellinen
huoltosuhde vuonna 2011 sekä laskelma
vuosille 2020 ja 2030, olettaen että
työllisyysaste (18–67-vuotiaat) pysyy
vuosien 2009–2011 keskimääräisellä
tasolla. (Ruotsalainen, 2013)
Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2040 vaihtelee ennusteen mukaan selvitysalueen kunnissa välillä 208 –
167 työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä/ 100 työssäkäyvää.
Kuva 8. Tilastokeskuksen arvio taloudellisesta huoltosuhteesta Salpausselän kuntajakoselvityksen kunnissa
vuonna 2040. Sinisemmät sävyt tarkoittavat matalampaa (parempaa) taloudellista huoltosuhdetta, keltaiset
ja oranssit korkeampaa (heikompaa) taloudellista huoltosuhdetta. Kuvakaappaus (22.2.2014)
Tilastokeskuksen kartta-animaatiosta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html.
7
2. Työpaikat
2.1. Työpaikkojen sijainti ja kuntien työpaikkaomavaraisuus
Salpausselän kuntajakoselvitysalueen alueella oli vuonna 2010 yhteensä n. 63 000 työpaikkaa. Työpaikoista
73 % sijaitsi Lahdessa, 11 % Hollolassa, 8.9 % Nastolassa, 3.4 % Iitissä, 2.9 % Kärkölässä ja 0.9 %
Hämeenkoskella.
Kuva 9. Työpaikkojen sijainti Salpauskuntaselvityksen alueella. Tummemman vihreät pallot kuvaavat
suurempaa työpaikkamäärää. Lähde: Päijät-Hämeen liitto/ YKR ja Tilastokeskus.
Kuva 10. Salpausselän
kuntajakoselvityksen kuntien
työpaikkaomavaraisuus vaihteli
vuonna 2011 Hämeenkosken 60,4
%:sta Lahden 111 %:n. Koko
selvitysalueen
työpaikkaomavaraisuus oli 99 %
vuonna 2011. Lähde: Tilastokeskus.
8
2.2. Työttömyysaste
Lahden työttömyysaste oli vuoden 2013 joulukuussa suurten kaupunkien synkin yhdessä Jyväskylän kanssa.
Joulukuun 2013 työttömyysasteet vaihtelivat Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa
Hämeenkosken 10 %:sta Lahden 17,4 %:n.
Kuva 11. Työttömyysasteen kehitys Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa vuosien 2011 - 2013
aikana (Marola, 2014)
2.3. Työpaikkarakenne ja sen muutokset
Palvelutyöpaikkojen osuus koko selvitysalueen työpaikoista vuonna 2010 oli 69 % ja jalostustoiminnan 28
%. Alkutuotannon työpaikkoja oli alle 2 % kaikista työpaikoista. Teollisuustyöpaikkoja oli suhteessa eniten
Nastolan ja Kärkölän kunnissa.
Kuva 12. Eri toimialojen työpaikkojen osuudet eri kuntien alueella sijaitsevista työpaikoista vuonna 2007.
Yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin palveluihin TOL 2002-luokittelussa kuuluvat: julkinen hallinto ja
maanpuolustus, koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, ympäristönhuolto, järjestötoiminta sekä
virkistys- ja kulttuuritoiminta. (Tilastokeskus, 2009)
9
Koko selvitysalueella on tapahtunut rakennemuutosta, jonka seurauksena on menetetty etenkin
teollisuuden työpaikkoja. Työpaikkoja on kuitenkin syntynyt viime vuosikymmeninä selvästi lisää
rakentamisen, kaupan, kuljetuksen, rahoituksen sekä yhteiskunnallisten palveluiden toimialoille.
Kuva 13. Työpaikkojen määrän muutokset vuodesta 1995 vuoteen 2007 toimialoittain ja kunnittain.
(Tilastokeskus, 2009)
2.4. Työpaikkakehityksen ennakointia
Päijät-Hämeen liitto koordinoi maakunnan ennakointityötä, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa mm.
koulutustarpeen arviointia varten. Työpaikkakehityksen osalta on ennakoitu, että maakunnan työpaikkojen
määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä selvästi terveys- ja sosiaalipalveluissa, kaupan alalla, majoitus- ja
ravitsemistoiminnassa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä jonkin verran mm. rakentamisen,
kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla. Päijät-Hämeessä on ennakoitu katoavan työpaikkoja mm.
huonekalu- ja sahateollisuudesta, kemianteollisuudesta, maataloudesta, koulutuksesta ja sähkö- ja
elektroniikkateollisuudesta. Ennakointityössä on kyse trendiennusteista, joten varmuudella ei voida sanoa,
että työpaikkojen määrä kehittyy juuri ennakoidun mukaisesti.
10
Eniten kasvavat ja pienenevät ammattiryhmät
2007-2025
763
7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat
539
7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat
433
7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat
6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat
368
5.3 Kauppiaat ja myyjät
359
6.2 Muut toimistotyöntekijät
-666
6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät
-681
-707
2.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat
1.1 Maatalousyrittäjät ja -työntekijät
2.3 Metallityöntekijät
-740
-925
-1000
-500
0
500
1000
työpaikat kpl
Kuva 13. Eri toimialojen ennakoidut työpaikkamuutokset Päijät-Hämeessä vuosien 2010 - 2030 välillä.
(Mikkonen, 2014)
Työpaikkojen muutos heijastelee ikärakenteen muutosta sekä talouden rakennemuutosta.
Trendiennusteen mukaisesti Suomi ja Salpauskuntien aluekin menettää edelleen teollisuuden työpaikkoja,
mutta toisaalta uutta työtä syntyy palvelualoille. Päijät-Hämeen ennakoitava työvoimatarve noudattelee
paljon työmarkkinoiden jo alkanutta polarisointikehitystä. Uutta työtä syntyy eniten matalimpiin ja
korkeimpiin palkkaryhmiin, mutta keskipalkkaisten työllisyys heikkenee (Nilsson Hakkala, 2013).
On mahdollista, että nämäkään ennusteet eivät riittävästi huomioi digitalisoitumisen tuomia suuria
muutoksia, jotka myllertävät kaupan rakennetta ja myöhemmässä vaiheessa myös muita palveluita. Ei ole
selvää, että uusia työpaikkoja syntyy samassa suhteessa toimialojen liikevaihdon kasvun kanssa kun
automatisoituminen ja palveluiden siirtyminen verkkoon vähentävät tekevien käsien tarvetta. Toisaalta
juuri tästä kehityksestä on odotettavissa taloudellisia säästöjä myös kuntien toimintaan.
2.5. Koulutustarpeen ennakointia
Ennakoitavista työvoiman kysynnän muutoksista on syytä tehdä joitakin johtopäätöksiä siihen millaista
koulutusta alueella kannattaa tarjota. Päijät-Hämeen maakunnan ennakointityössä on esitetty
laskennallisia arvioita koulutuksen aloituspaikkamäärien tarpeesta vuonna 2025.
Tulevaisuuden työtä ja siten ammattilaisia tarvitaan erityisesti sellaisille aloille, joissa rutiinityön osuus on
pienehkö. Näitä töitä on vaikeammin pilkottavissa automatisoitaviksi tehtäviksi.
11
Tulevaisuuden menestysaloja ovat:
1. asiantuntija-ajattelua vaativat työt esim. lääkärit, kokit, matemaattis-luonnontieteellisen ja
tekniikan alan asiantuntijat
2. inhimillistä vuorovaikutusta korostavat työt esim. opettajat, työnjohtajat, myyjät, tarjoilijat,
sairaanhoitajat
3.
fyysiset ei-rutiinitehtävät esim. siivoojat, rakentajat, kuljettajat
(Nilsson Hakkala, 2013)
Tuotteiden, palvelujen ja niiden tuottamisen tapojen kehittäminen ja innovointi ovat tulevaisuudessa osa
yhä useamman ihmisen työtä (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013). Tämän vuoksi on perusteltua odottaa,
että myös Lahden seudulla on entistä enemmän tarvetta yliopistoja korkeakoulututkinnon suorittaneelle
työvoimalle. Valtaosa alueen tarvitsemista yliopistokoulutuksen saaneista henkilöistä tuleekin maakunnan
ulkopuolelta. Vahvistuva ammattikorkeakoulu kykenee jatkossa vastaamaan entistä enemmän tähän
koulutetun työvoiman kysyntään.
Kuva 14. Laskennallinen aloittajatarve koulutusasteittain Päijät-Hämeessä vuonna 2025. (Mikkonen, 2014).
12
Seuraavaksi esitetään laskennallisia arvioita ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen lisäys- ja
vähennystarpeesta vuosien 2009 – 2025 aikana (Mikkonen, 2014). Arviot perustuvat valtakunnanlaajuisiin
koulutuspaikkamääriin ja alojen työllistymisen ennusteisiin. Osa sopeuttamistarpeesta on jo toteutettu tätä
selvitystä laadittaessa.
Kuva 15. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen lisäystarve Päijät-Hämeessä vuosien 2009 - 2025
aikana (Mikkonen, 2014).
Kuva 16. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen vähennystarve Päijät-Hämeessä vuosien 2009 –
2025 aikana (Mikkonen, 2014).
13
Lähdeluettelo
Helminen, V.;Ristimäki, M.;& Oinonen, K. (2005). Työpaikat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteessa 19852000. Suomen ympäristökeskus SY747 .
Kunnat.net. (ei pvm). Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde seutukunnittain. Haettu 22. helmikuu 2014
osoitteesta http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=20012&th=200
Marola, J. (Esiintyjä). (12. helmikuu 2014). Salpausselän kuntaliitosselvitys – Päijät-Hämeen
tulevaisuudennäkymät ennakointiaineistojen valossa. Tulevaisuustyöryhmän kokous.
Mikkonen, J. (Esiintyjä). (12. Helmikuu 2014). Ennusteita ja odotuksia. Tulevaisuustyöryhmän kokous.
Nilsson Hakkala, K. (3. Lokakuu 2013). Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä?
VATT päivä.
Ruotsalainen, K. (21. helmikuu 2013). Väestö vanhenee – heikkeneekö huoltosuhde? Haettu 23. helmikuu
2014 osoitteesta https://www.tilastokeskus.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html
Tilastokeskus. (2009). Työpaikat toimialan (TOL 2002) mukaan alueittain 1993 - 2007. Tilastokeskus.
Tilastokeskus. (2012). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2012-2040.
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2013). Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020.
14
Kilpailukykyvertailua Päijät-Häme vs. kilpailevat maakunnat
Väestö, vieraskielisten osuus ja muutto
Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso
Väestömäärä 31.12.2013
1585473
470880
175481
500166
202424
180845
25478
Vieraskieliset yhteensä 31.12.2013
158496
5390
19424
7972
9080
Vieraskielisten osuus väestöstä 2013
10,00 %
5,41 %
3,07 %
3,88 %
3,94 %
5,02 %
Venäjänkieliset yhteensä 31.12.2013
30570
4601
915
3747
3162
4674
Venäjänkielisten %-osuus väestöstä
1,93 %
0,98 %
0,52 %
0,75 %
1,56 %
2,58 %
Alueen muuttovoitto/tappio 2013
4254
575
-249
1549
-264
-678
Alueelle muuttavien 0-14 vuotiaiden määrä 2 10073
2758
1093
3723
1353
650
Alueelle muuttavien 0-14 vuotiaiden määrä / 0,64 %
0,59 %
0,62 %
0,74 %
0,67 %
0,36 %
Alueelle muuttavien 15-64 vuotiaiden määrä 75663
19639
7332
23496
8617
4592
Alueelle muuttavien 20-29 vuotiaiden määrä 37395
9257
3169
11599
3837
2184
Alueelle muuttavien 20-29 vuotiaiden määrä 2,36 %
1,97 %
1,81 %
2,32 %
1,90 %
1,21 %
Alueelle muuttavien yli 65 vuotiaiden määrä
2549
987
466
893
467
249
Alueelle muuttavien yli 65 vuotiaiden osuus/ 0,16 %
0,21 %
0,27 %
0,18 %
0,23 %
0,14 %
Etelä-Karjala
132252
6283
4,75 %
4030
3,05 %
-54
609
0,46 %
4440
2182
1,65 %
260
0,20 %
Vuoden 2012 tietoa ei vielä saada tilastokeskuksesta, vasta lokakuussa.
Työpaikkakehitys
Työpaikat 2011
784564
200167
68863
210826
79660
69752
Yksityisen sektorin työpaikat 2012
513776
123941
40867
130177
49787
40769
495945
116447
37285
127243
47796
38726
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus aluee
63,2
58,2
54,1
60,4
60,0
55,5
Valtion työpaikat 2011
56073
10699
4551
9748
2139
3803
Valtion työpaikkojen osuus kaikista työpaiko
7,1
5,3
6,6
4,6
2,7
5,5
Teollisuustyöpaikkojen määrä 2011
73280
33924
12021
40062
15236
10173
Teollisuustyöpaikkojen määrän muutos 2007 -9585
-8711
-1645
-8680
-3905
-3593
Palvelutyöpaikkojen määrä 2011
640525
140948
47371
146862
53825
49900
Palvelutyöpaikkojen määrän muutos 2007-20 -561829
-133360
-46533
-132910
-50207
-50240
Yksityisen sektorin osuus palvelutyöpaikoista
60,6
50,6
45,8
52,4
51,1
47,9
Etelä-Karjala
52380
32001
30101
57,5
3197
6,1
8640
-1791
36365
-34621
48,7
Aluetalous
Uusimaa
Bruttokansantuotteen osuus koko maan BKT 37,80 %
Työllisten osuus koko maan työllisistä, 2011 32,53 %
Etelä-Karjala
2,50 %
2,23 %
Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso
7,87 %
2,59 %
8,58 %
3,05 %
2,91 %
8,38 %
3,00 %
8,88 %
3,47 %
3,13 %
KOKO maa
188679
2519600
Työttömyys
Työttömien työnhakijoiden määrä 2013 (kes
Työttömyysaste, %
70781
26115
21651*
31338
21651*
19291**
11,5
8,7
12,1
13,1
12,1
13,4
TEM tilastotiedote 2014_1_Työttömät työnhakijat ja osuus kunnan työvoimasta 2013.
Etelä-Karjala
19291**
13,4
* ELY-toiminta-alue käsittää Päijät- ja Kanta-Hämeen, **Kymenlaakso ja Etelä-Karjala samassa Kaakkois-Suomen ELYssä
Verotulot
Tulonsaajat 2012
Valtionveron alaiset tulot, yhteensä euroa
Valtionveron alaiset tulot/tulonsaaja
Opiskelijat
Opiskelijat 2012
Tutkinnon suorittaneet 2012
, joista työllisiä %
Opiskelijoiden osuus väestöstä, %
1 352 742
394 138
146 023
408 667
169 716
154 030
########## 10 585 971 000 ########## ########## ########## 3 954 382 000
31 267
26 859
26 612
26 916
25 481
25 673
Tilastokeskus, Veronalaiset tulot vuosi 2012
Etelä-Karjala
113 672
2 885 895 000
25 388
182179
51857
14820
57463
17440
13162
41223
11623
3656
13124
4429
3119
75,3
68,1
72,2
67,2
67,9
66,1
11,6
11,1
8,4
11,6
8,6
7,3
Etelä-Karjala
11763
2796
64
8,9
Asuminen, rakentaminen ja kiinteistöt
Etelä-Karjala
1694
2039
1600
Asunto-osakeyhtiöiden keskimääräinen kaup
3205
1787
1278
1544
Tilastokeskus, Asuminen/Osakeyhtiöiden hinnat
http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/kiinteistojen_kauppahintatilasto_2013.pdf
Salpauskunta-selvitysalueen kuntien työvoiman määrä, työttömyys ja työpaikkarakenne
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Väkiluku 30.9.2013
22 032
2 109
6 975
977
Työvoima 2013
10 533
3 241
Työllisen työvoiman määrä 2012
9 463
871
2 842
Työttömät työnhakijat joulukuu 2013
1 101
98
408
Työttömyysaste joulukuu 2013
10,5 %
10,0 %
12,6 %
Pitkäaikaistyöttömien määrä 2013
272
23
104
Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnha 24,7 %
23,5 %
25,5 %
Työpaikat yhteensä 2011
6 387
552
2 204
Työpaikkaomavaraisuus
67,49 %
63,38 %
77,55 %
3 769
217
1 267
Yksityisen sektorin osuus työpaikoista
59,01 %
39,31 %
57,49 %
Julkisen sektorin työpaikat (valtio + kunta) 2011
1496
136
419
Julkisen sektorin osuus työpaikoista
23,42 %
24,64 %
19,01 %
Yrittäjien osuus kunnan alueen työpaikoista
17,57 %
36,05 %
23,50 %
Kärkölä
4 754
2 275
2 030
236
10,4 %
61
25,8 %
1 896
93,40 %
1 288
67,93 %
243
12,82 %
19,25 %
Lahti
103 318
49 288
42 466
8 592
17,4 %
2314
26,9 %
47 210
111,17 %
28 389
60,13 %
14385
30,47 %
9,40 %
Nastola Selvitysalue y Lähde // lisätietoa
15 016
154 204 Tilastokeskus
73 610
7 296
TEM tilastotiedote
6 416
64 088
Tilastokeskus
977
11 412
Hämeen ELY-keskus
13,4 %
15,5 %
Hämeen ELY-keskus
256
3030
TEM
26,2 %
26,6 %
*
5 549
63 798
Tilastokeskus
86,49 %
99,55 % **
3 874
38 804
Tilastokeskus
69,81 %
60,82 %
960
17639
Tilastokeskus
17,30 %
27,65 %
12,89 %
11,53 %
Huomioita:
Uusi kunta olisi työpaikkaomavarainen
Työttömyysaste olisi ilman toimenpiteitä edelleen korkea uudessa kunnassa Lahden korkean työttömyysasteen vuoksi
Lahden alueen työpaikoista yrittäjien osuus suhteellisesti pienin > pohdittava voiko osa työttömistä työllistyä yrittäjinä?
*) Kuvaa vaikeasti työllistyvien osuutta työttömistä työnhakijoista
**) Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen.
Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä.
Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen.
Salpauskunta-selvitysalueen kuntien resurssit erilaiseen kehittämiseen
Hollola Hämeenkoski
Väkiluku 30.9.2013
22 032
2 109
Työntekijät 31.12.2013 (vakinaiset + määr
2053
63
Iitti
Kärkölä
6 975
4 754
218
48
Lahti
Nastola
103 318
15 016
6265
565
Selvitysalue
Lähde
yht.
Lisätietoja luvuista
154204 Tilastokeskus
9212 **
Sisäisen kehittämisen resurssit
euroa/työntekijä 2011-2014
731
48
344
68
4
41
798
124
722 *
28
20
33 *
resurssit/asukas/v 2011-2014
5
Johtamisen ja prosessien
kehittäminen, henkilöstön
koulutukset, kaupungin
omat kehityshankkeet
Ladec Oy:n rahoitusosuus,
Etpähä ry:n
kuntarahoitusosuus,PohjoisKymen Kasvu ry:n
kuntarahoitusosuus
korkeakouluopetukseen sekä tutkimusja kehittämishankkeiden rahoittamiseen,
eur/asukas/v 2011-2014
7
1
36
150 000
7500
3 700 000
25 *
korkeakouluopetukseen sekä tutkimusja kehittämishankkeiden rahoittamiseen,
eur/v
Kuntamarkkinoinnin panokset
eur/asukas/v 2011-2014
11
Investoinnit elinkeinoelämän
toimintaedellytysten kehittämiseen, eur
/v 2011-2014
1,5Meur
*) Kunnat, tulevaisuustyöryhmän kysely 03/2014
**) Kunnat, Salpausselän kuntajakoselvitys 4.2.2014
3
14
0,350Meur
11
7
3857500
1
60 000 2,5-4Meur yritystontit ja -kiinteistöt
7*
*
Lahti Region Oy rahoitusosuus,
kuntamarkkinointikampanjat ja tapahtumat, kuntaa
markkinoivat esitteet,
matkailumarkkinointi sekä
näyttävät rekrytointiilmoitukset

Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti

Transcription

Similar documents

Jarkko Laine vahvistaa Salpausselän kisatoimistoa

Demokratiatyöryhmän väliraportti

LAHDEN KOULUJEN VÄLISET HIIHTOKILPAILUT 13.3.2014

Päijät-Hämeen Reservipiiri ry

LAHDEN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJAOPAS

Lipun- myynti TEEMA: ”Erilaisuus kunniaan!” WC:t lastenhoitohuone

3/2013 - Päijät-Hämeen Reservipiiri ry

REKRYTOIJA 2014

Päijät-Hämeen Reservipiiri ry

materiaali - Uutispuuro