Siltojen ulkonäköön liittyvän laadun selvitys ja ohjeistus

Transcription

Siltojen ulkonäköön liittyvän laadun selvitys ja ohjeistus
Siltojen ulkonäköön liittyvän
laadun selvitys ja ohjeistus
Väylät ja Liikenne 2010
13.10.2010
Selvitys siltojen ulkonäköön liittyvän
laadun suunnittelun ja tuotevaatimusten
kehittämistarpeesta
Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009
Fritz Leonhardt
toteaa, että yksinkertaisuuden tulee ohjata muodon logiikkaa
sekä täyttää toiminnalliset vaatimukset.
Rakenteen tulee olla sopusoinnussa massan kanssa.
Järjestys tarkoittaa mittasuhteiden harmoniaa, symmetriaa,
toistoa ja rytmiä.
” Suunnitelman tulee olla niin pelkistetty, ettemme voi poistaa
tai lisätä ainuttakaan aihetta häiritsemättä kokonaisuuden
harmoniaa”.
Tausta ja tavoite
Valtaosa silloista toteutetaan tyyppiohjeiden mukaisesti.
Merkittävissä kohteissa erikoisratkaisuja suunnitellaan yksilöllisesti.
Vuonna 2006 Tiehallinto käynnisti siltapaikkaluokituksen päivityksen.
Vuonna 2008-09 tie- ja ratahallinto teetti selvityksen siltojen ulkonäköön liittyvän
laadun suunnittelun ja tuotevaatimusten kehittämistarpeesta.
Vuonna 2010 Liikennevirasto teetti ohjeet siltojen ulkonäköä koskevan suunnittelun ja
rakentamisen tuotevaatimuksista.
Ohjeen tavoitteena on selkeyttää esteettisen suunnittelun kytkeytymistä
sillansuunnittelun prosessiin sekä täydentää InfraRYL:n sillansuunnittelun ohjeita.
Ohje on juuri valmistumassa. Työn on tehnyt WSP Finland Oy:n Liikenneviraston
siltayksikön DI Seppo Aitan ohjauksessa.
Selvitys siltojen ulkonäköön liittyvästä laadusta
Tavoitteena oli selvittää, miten siltojen hankesuunnittelua tulisi kehittää siltojen ulkonäköä parantaviksi
eri urakkamuodoissa.
Tavoitteena oli siltojen ulkonäköön vaikuttavan laadun tuotevaatimusten tarpeen ja sisällön
tunnistaminen.
Selvityksessä haastateltiin hankeprosessin eri vaiheen vastuuhenkilöitä.
Selville saatiin toimivia ratkaisuja sekä puutteita suunnittelussa ja toteutuksessa.
Todettiin tarve varmistaa laadun toteutumista sekä hankeprosessin ohjelmoinnissa että
suunnitelmissa.
Tärkeänä pidettiin siltapaikan merkittävyyden huomioimista urakkamuodon määrittelyssä.
Todettiin, että sillansuunnittelun ohjeita on tarpeen täydentää, jotta suunniteltu laatu toteutuu
mahdollisimman hyvin.
Ohjeistus siltojen ulkonäön laadun parantamisesta
Laatukriteerit tuovat rakennuttajan laatutavoitteen esiin.
Avainkysymys on suunnitelmien laatu ja niiden soveltuvuus toteuttamiseen.
Oleellista on, että sillan ulkonäköä koskevat ratkaisuperiaatteet siirtyvät koko toteuttamisketjua ohjaaviksi.
Tilaaja määrittelee suunnitelmissa ja tuotevaatimuksissa lopputuotteen ulkonäön laadun.
Urakoitsija osoittaa keinot, millä laatu saavutetaan.
Tavoitteissa korostetaan sillan ja ympäristön muodostaman kokonaisuuden tärkeyttä, sillan
rakenneosien muodon harmoniaa sekä viimeistelyä.
Tarkempien ohjeiden tavoitteena on auttaa näkyvien pintojen, rakenteiden ja varusteiden
tasalaatuisuuden ja viimeistelyn onnistumisessa.
Tyyppisuunnitelmat on tarkoitettu vakiolaadulle, erityisen hyvä laatu on määriteltävä yksilöllisesti.
Selvityksessä todettua
Vaativan kohteen laatu toteutuu parhaiten, mikäli suunnitelmat tehdään valmiiksi.
Tavanomaisen siltapaikkaluokan kohteet voivat olla puhtaita hintakilpailuja.
Erityisesti tuli esiin betonipinnan ulkonäön laatuongelmat.
Erityisenä puutteena todettiin sillalle ja väylälle sijoittuvien erilaisten kaiteiden,
kosketussuojien ja meluesteiden yhtenäisen kokonaiskuvan vähäinen ohjeistus
Selvityksen johtopäätöksiä hankeprosessin suhteen
Suunnitteluvaiheessa
- esteettisen ammattitaidon ja resurssien varaaminen hankkeisiin on toteutunut heikosti
- sillan kunnossapidon reunaehtoja ei ole huomioitu riittävästi
- pääpiirustuksia ei laadita ajoissa merkittävistä
- uuden ja vanhan sillan yhteensovitus jää usein huomiotta
Tuotevaatimusten laadinnassa
-ulkonäkökriteerejä ei ole täsmennetty riittävästi
- kaikki toimijat toivoivat tarkkoja määrittelyjä
- ulkonäköön liittyvä hyväksyttäminen on oleellista
- tilaajan tulee vastata laadunvarmistuksesta
Urakkamuodon määrittelyssä
- merkittävien siltapaikkojen laatu varmistuu parhaiten, kun suunnitelmat tehdään valmiiksi
- ST-urakassa innovaatioiden mahdollisuuden tulee olla todellista
Huonoa laatua aiheuttaneita teknisiä ongelmia
Betonin laatu
- arvonalennuskäytäntö on sidoksissa hyvän laadun tavoitteluun
- ongelmia ovat mm. harvavalut, paikkaukset, huokoset, värivaihtelut, sementtiliiman tarttuminen,
halkeamat, injektiojäljet, muotovirheet, telineiden aiheuttamat painumat
- tärkein laatutekijä on muotin ja betoniseoksen laatu
Kaiteet, kosketussuojat, meluesteet
-esteettinen ongelma syntyy, kun samalla väyläjaksolla on kaiteita, kosketussuojia ja meluesteitä
- yhtenäinen julkisivusuunnittelu jää tekemättä
- rakenteet ovat tarkoin ohjeistettuja, tyyppisuunnitelmissa korostuu rakenteen tarkoituksenmukaisuus, ei
ulkonäkö
Selvityksen suositukset
Siltojen ulkonäön laadun suunnittelussa ja toteutumisessa on puutteita. Ohjetta tarvitaan.
Ohjeen tulee rakentua osaksi nykyisiä sillansuunnittelun ohjeita.
Lisäksi on tarvetta kehittää nykyisten erillisten ohjeiden ja tyyppipiirustusten ulkonäköön vaikuttavia
ominaisuuksia, esim.:
- tyyppikaideohjeet, kiinnitykset, muotoilumahdollisuuksien osoittaminen
- kosketussuojat eri laatutason kohteisiin
- meluesteet sillalla
- kaiteiden ym. liitoskohdat
- kaiteiden, kosketussuojien ja meluesteiden pitkien julkisivujen yhdistämisen malleja
- reunapalkin verhoilurakenteet
- teknisten rakenteiden sovittaminen
Siltojen ulkonäköä koskevat
suunnittelun ja rakentamisen
tuotevaatimusten tavoitteet
Liikenneviraston ………… julkaisuja ../2010
Yleistä
Ohje perustuu siltapaikkaluokitukseen, joka antaa työkalun määritellä
vakiolaadun ja erikoislaadun kohteet.
Ohjeluonnoksesta pyydettiin kommentit siltojen suunnittelu- ja toteutusketjun
kokeneilta osaajilta.
Ohjeen omaksuminen sillansuunnittelun ja rakentamisen arkikäyttöön edellyttää
sen tekemistä tunnetuksi.
SISÄLTÖ
1. Sillan ulkonäköön kohdistuvat tavoitteet ja periaatteet
2. Sillan ulkonäön suunnittelu osana tien-, radan- ja sillansuunnittelun prosessia
- siltahanke väyläsuunnittelun prosessissa
- mallisuunnitelmat
3. Siltapaikkaluokittelu lähtökohtana sillan ulkonäön suunnittelussa
- siltapaikkaluokittelu
- siltapaikkaluokittelun edellyttämä sillan ulkonäkö
- siltapaikkaluokan vaikutus urakkamuodon valintaan
4. Sillan ulkonäön laatua varmistavien tuotevaatimusten laadintaohjeet
- viittaukset muihin ohjeisiin
- ohjeet siltojen ulkonäköä koskevista määrittelyistä urakoissa
Liite
Täydentäviä ohjeita siltojen ulkonäköä koskevista laatumääritteistä
- InfraRYL Osa 3 Sillansuunnittelu
Tavoitteet
- sillan ja ympäristön muodostama kokonaisuus
- sillan sovittaminen lähiympäristöön luontevasti
- sillan rakenneosien muodostama muodon harmonia
- näkyvien pintojen tasalaatuisuus ja viimeistelyn aste
- varusteiden ja laitteiden luontevuus osana kokonaisrakennetta
- vanhan sillan ominaisuuksien kunnioittaminen peruskorjauksessa
Periaate
- tilaaja määrittelee tuotevaatimuksissa lopputuotteen laadun ja edellyttää urakoitsijan osoittavan
keinot, millä kuvattu lopputuotteen laatu saavutetaan
- tyyppipiirustukset on tarkoitettu vakiolaadulle (lähinnä siltapaikkaluokat III-IV). Erityisen hyvä
laatu ja erikoisratkaisut on määriteltävä erikseen (pääsääntöisesti siltapaikkaluokat I-II)
- sillan rakenteisiin, toimivuuteen ja turvallisuuteen kohdistuvia ohjeita ja määräyksiä on
noudatettava.
Sillan ulkonäön suunnittelu ja päätöksenteko väyläsuunnitteluprosessissa
Asiakirjat eri urakkamuodoissa
URAKKAMUOTO
KU
ST
1.
Suunnitteluperusteet (lähtötiedot)
tarvitaan
tarvitaan
2.
Suunnitelmaselostus
tarvitaan
tarvitaan
3.
Suunnitelmapiirustukset
I-II-luokka
sitovat rakennepiirustukset / tilaaja
sitovat pääpiirustukset / tilaaja tai 1)
III-luokka
rakennepiirustukset / tilaaja
pääpiirustukset / tilaaja
IV-luokka
rakennepiirustukset / tilaaja
pääpiirustukset tai
aukkojen vähimmäismitat / tilaaja
rakennepiirustukset / urakoitsija
laatii ja tilaaja hyväksyy
4.
Laatuvaatimukset
tilaaja määrittää
urakoitsija laatii ja tilaaja hyväksyy
I-IV-luokka
sitovia
sitovia
Tuotevaatimukset
tilaaja määrittää
tilaaja määrittää
I-II-luokka
sitovia
sitovia
III-IV-luokka
ks. kohta 6
ks. kohta 6
I-II-luokka
ei sallita
ei sallita
III-IV-luokka
esitetyin rajoituksin
sallitaan tuotevaatimusten rajoissa
7.
Suunnitelmien ja muutosten hyväksyntä
Liikenneviraston hyväksyntä
Liikenneviraston hyväksyntä
8.
Sanktiot
vaihtelee luokan mukaan
vaihtelee luokan mukaan
5.
6.
Vaihtoehtoiset ratkaisut
I-IV-luokka
1)
tilaajan rakennepiirustukset
Väylän yleissuunnitteluvaihe
Sillan luonnossuunnittelu / alustava yleissuunnittelu
- siltapaikkaluokka silloittain
- alustavat pääpiirustukset
- kartat 1:2000-1:200
Väylän yleissuunnitelmassa tutkitaan laajasti merkittävien siltakohteiden ulkonäköön
liittyvät toteuttamisvaihtoehdot luonnoksina. Merkittävimmistä silloista laaditaan
alustavat pääpiirustukset, joissa esitetään sillan yleisilme ja useampien siltojen
ollessa kyseessä niiden ulkonäköön liittyvät toistuvat ominaisuudet. Tarkoituksena on
siltojen ulkonäköön liittyvän vaatimustason määrittely, joka voidaan hyväksyä
hankkeen kustannustasoon.
- julkisivut, pituusleikkaukset 1:100
- poikkileikkaus 1:500-1:50
Tavanomaisten siltojen suhteen määritellään ilmettä antavat tavoitteet ja toistuvat
ominaisuudet.
- siltapaikkaluokan I-II kohteista havainnekuvaluonnokset
- yleiset siltojen ulkonäköä koskevat tavoitteet
Esimerkkinä on Kehäradan siltojen ulkonäköä koskeva suunnitelma. Siinä on määritelty koko Kehäradalle ilmettä antavat yhtenäiset ominaisuudet sekä tavanomaisilla siltapaikoilla
että merkittävillä asemasilloilla.
Siltapaikkaluokittelu lähtökohtana sillan ulkonäön suunnittelussa
Tavoitteena on turvata hyvä arkkitehtuurin ja ja ympäristösuunnittelun asiantuntemus sekä
resurssit hankeprosessissa.
Siltapaikkaluokan määrittelyssä huomioidaan kolme vaikuttavuustekijää:
siltapaikan sijainti
- yhdyskuntarakenteessa ja liikenneverkossa
- kevyen liikenteen liikkujien määrä
- asema kaupunkikuvassa
- mittakaava sekä katsojien määrä
siltapaikan kulttuuriarvo
- kansainvälisellä, valtakunnallisella, paikallisella tai alueellisella tasolla
siltapaikan maisema-arvo
- kansainvälisessä, valtakunnallisessa tai maakunnallisessa mittakaavassa
- maisematilan luonne
- näkymät
siltapaikkaluokka I, erittäin vaativa
- valtakunnallisesti arvokkaat maisemalliset tai kaupunkikuvalliset kohteet
- näkymät
- valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt
- tärkeimmät liikenteelliset solmukohdat
- rautateiden solmukohtien asemat
- merkittävimmät vesiväylien ylitykset
- museosillat
siltapaikkaluokka II, vaativa
- seudullisesti tai paikallisesti arvokkaat maisemalliset tai kaupunkikuvalliset kohteet
- näkymät
- seudulliset tai paikalliset kulttuuriympäristöt
- merkittävät taajamakohteet
- rautateiden solmukohtienasemat
- mittavat vesiväylien ylitykset, joissa näkymät eivät ole kaikkein merkittävimpiä
siltapaikkaluokka III, huomattava
- taajaman ulkopuolelle sijoittuvat vilkkaiden liikenneväylien siltapaikat
- tavanomaiset vesistöjen ylitykset
- rautateiden seisakkeet
siltapaikkaluokka IV, tavanomainen
- vähän liikennöityjen väylien siltapaikat taajamien ulkopuolella tavanomaisessa maisemassa
- vähäiset vesistöjen ylitykset
siltapaikkaluokka I, erittäin vaativa
- tavoitteet ovat erittäin korkeat ja yksilölliset
- yksilölliset ratkaisut ovat mahdollisia
siltapaikkaluokka II, vaativa
- tavoitteet ovat tärkeitä
- yksilölliset ratkaisut ovat mahdollisia
- ohjeiden mukaisia perusratkaisuja sovitetaan kokonaiskuvaan
siltapaikkaluokka III, huomattava
- tavoitteena on harmoninen kokonaishahmo
- näyttävyys ei yleensä ole tarpeen
- ohjeiden mukaiset perusratkaisut viimeistellään huolella
siltapaikkaluokka IV, tavanomainen
- tavoitteena on siisti ja harmoninen kokonaiskuva sillan kohoamatta erityisesti esiin näkymässä
- käytetään tyyppisuunnitelmien perusratkaisuja
Siltapaikkaluokan ulkonäköön vaikuttavien ominaisuuksien kustannuslisä verrattuna tavanomaisiin
kustannuksiin:
I-luokassa 0-30%
II-luokassa 0-20%
III-luokassa 0-10%
IV-luokassa 0%
Siltapaikkaluokan vaikutus urakkamuodon valintaan
- siltapaikkaluokissa I-II laatutavoitteiden toteuttaminen edellyttää valmiita suunnitelmia ja
sillanrakennukseen erikoistunutta urakoitsijaa
- kokonaisurakkamuodossa ulkonäköasiat voidaan varmistaa valmiilla suunnitelmalla ja kuitenkin sallia
urakoitsijalle innovaatiomahdollisuuksia hallitusti.
- laajemman väylähankkeen yhteydessä voidaan irrottaa I-II-luokan siltaprojekti erilliseksi
rinnakkaisurakaksi ja hakea tehtävään kokenut siltaurakoitsija
- siltapaikkaluokkien III-IV kohteiden ulkonäkötavoitteet perustuvat ohjeiden huolelliseen
noudattamiseen
- III-IV-luokissa ulkonäkötavoitteiden suhteen on mahdollista antaa enemmän vapausasteita urakoitsijan
innovaatioille, joten ne soveltuvat hyvin urakkamuotoon, jossa urakoitsija laatii toteutussuunnitelmat
Sillan ulkonäön laatua varmistavien tuotevaatimusten laadintaohjeet
Viittaukset muihin ohjeisiin
-
Liikenneviraston ohjeet www.liikennevirasto.fi.
-
kootut ohjeet yleisellä tasolla InfraRYL 2006 Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat.
-
betonin laatua ja betonipintoja koskeva ohje BY 40 Betonirakenteiden pinnat /
luokitusohjeet 2003. ja By 47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007
-
lisäksi sillan ulkonäköä koskevia ohjeita on tiensuunnitteluohjeissa (esim. valaistus,
meluesteet).
Ohjeet siltojen ulkonäköä koskevista määrittelyistä urakoissa
Suunnitteluperusteet
- todetaan kohteiden merkittävyys
- kuvataan alustavasti tavoitteet ja periaatteet.
Piirustukset
- kaikissa urakkamuodoissa pääpiirustukset, joissa esitetään ulkonäköön vaikuttavat
ominaisuudet
- siltapaikkaluokissa I-II ja tarvittaessa siltapaikkaluokassa III ympäristön yleissuunnitelma ja
havainnekuvat
Suunnitelmaselostus
- tarkoituksena on siirtää kohteeseen valitut ratkaisuperiaatteet suunnitteluvaiheesta toiseen,
koko toteutusketjua ohjaavaksi
Laatuvaatimukset
- esitetään siltakohdetta koskevat InfraRYL:n mukaiset määrittelyt
- kiinnitetään erityistä huomiota I-II -luokkien kohteiden ulkonäköön vaikuttavien määrittelyjen
yksilöintiin
Tuotevaatimukset
- määritellään sillan ulkonäköominaisuuksien lopputuotteen laatu
- esitetään, mitä urakoitsija saa esittää muutettavaksi
- siltapaikkaluokissa I-II ulkonäköön vaikuttavia muutoksia ei pääsääntöisesti tule sallia
- siltapaikkaluokassa III urakoitsija vaaditaan esitetään, millä keinoin tavanomainen
peruslaatu saavutetaan
- siltapaikkaluokassa IV viitataan ohjeiden huolellisen noudattamisen
vaatimukseen
Suunnitelmien muutosten hyväksyntä
- tarjousvaiheessa urakoitsijan edellytetään hyväksyttävän sillan ulkonäköön
vaikuttavien muutosten toteutussuunnitelmat rakennuttajalla
Sanktiot
- siltapaikkaluokissa I-II ei tule hyväksyä arvonalennusta ulkonäköön vaikuttavissa
ominaisuuksissa
- urakoitsija edellytetään laatimaan työsuunnitelma, millä toimenpiteillä
lopputuotteen laatu saavutetaan
- tarvittaessa voidaan arvonalennus määritellä tavanomaista suuremmaksi
Liite
Täydentäviä ohjeita siltojen ulkonäköä koskevista
laatumääritteistä InfraRYL - jäsentelyn mukaisesti
42001 SILLAT, YLEINEN OSA
42001.2 Sillat, laatuvaatimukset
42001.2.1 Yleistä
Annetaan yleiskuvaus hankkeen ympäristöllisestä luonteesta ja laatutasosta.
Kuvataan siltapaikkaluokka perusteluineen sekä ulkonäköön kohdistuvat tavoitteet.
Kuvataan, mitkä ominaisuudet ja toimintatavat ovat oleellisia ulkonäkötavoitteiden
toteuttamisessa:
- mittasuhteet, siltatyyppi, oleelliset muoto-ominaisuudet
- materiaalit, pintakäsittelyt, värit, sovittaminen lähiympäristöön
- siltojen sarjassa ulkonäön yhdenmukaisuudet
- ulkonäköominaisuuksien muutosoikeudet ja hyväksyttämismenettelyt
- korjaustoimenpiteiden hyväksyminen / ehdot
- arvonalennuksen ehdot / enimmäispoikkeamat
42020 SILLAN BETONIRAKENTEET
42020.0 Yleistä
Betonipintojen laadulliset ongelmat ovat lähes merkittävin siltojen ulkonäköä
heikentävä tekijä.
Betonipinnan onnistumiseen tasalaatuisena ja tasavärisenä vaikuttaa koko
betonirakenteen valmistamisen ketju: telineet ja muotit, betoniseoksen koostumus,
valaminen, tärytys, kuivuminen, muotin irrotus ja viimeistely.
Oleellista on, että kaikkien työvaiheiden ohjeita ja hyväksyttämismenettelyjä
noudatetaan ja jatkuva laadunvarmistus toteutetaan ohjeiden mukaan.
Tilaajan suorittama laadunvarmistus on avainasemassa.
Ohje
Ruotsalainen ohje ”Kuinka betonipinnalle saadaan toivottu ulkonäkö?”
- kalkkisaostuman estäminen
- vaalean pinnan tuottaminen
- tumman pinnan tuottaminen
- värin tasaisuus
- laikukkaan pinnan välttäminen
- likaisen pinnan välttäminen
Viitteet
Betonikeskus. Ohje 1/2003. Kuinka betonipinnalle saadaan toivottu ulkonäkö?
Siltojen betonipintojen ulkonäön parantaminen. Tielaitos 1997
Siltojen betonirakenteiden pinnat. Siltakohtaisten laatuvaatimusten ja työtapaehdotusten mallit.
Tielaitos 2000.
Tähän ruotsalaisohjeen kuva
42450 SUOJALAITTEET
42451 Kaiteet, johteet ja kosketussuojaseinät
42451.0 Yleistä
Kaiteet, johteet ja kosketussuojaseinät sekä melukaiteet muodostavat sillan ulkonäössä merkittävän aihekokonaisuuden, joka jatkuu väylälle.
Penkereelle ja sillalle sijoittuvien eri tyyppisten kaiteiden sovittaminen yhteen siirtymäkohdassa edellyttää pohdintaa, jotta kaidelinjasta saadaan
yhtenäisen ja linjakkaan näköinen. Siltapaikkaluokissa I-II nämä rakenteet tulee ottaa mukaan kokonaisvaltaiseen sillan ulkonäön suunnitteluun
unohtamatta niiden rakenteellisia ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Näissä siltapaikkaluokissa voidaan suunnitella kohdekohtaisia erikoisratkaisuja
ulkonäön parantamiseksi. Siltapaikkaluokassa III tulee pyrkiä mahdollisimman selkeään ja yhdenmukaisin rakentein muodostuvaan kokonaisuuteen,
muotoilua voidaan käyttää vähäisenä aiheena. Teräskaiteen muotoilu voi kohdistua lähinnä kaiteen päihin ja säleosaan ja verkkoverhoiluun. Yläjohteen
muotoilu ja maalaus ovat mahdollisia rakenteelliset reunaehdot huomioiden. Tyyppikaiteen perusrakenteen lisänä voidaan käyttää korotus- ja
verhoilurakennetta.
Siltapaikkaluokissa I-II rakennetussa ympäristössä voidaan käyttää kosketussuojalippaa, mikäli kosketussuojaseinä ei sovellu hyvin sillan
kokonaishahmoon ja ulkonäköön.
Kosketussuoja ja läpinäkyvä meluseinä teräskaiderakenteen yhteydessä: siltapaikkaluokissa I-II laaditaan kosketussuojan tyyppisuunnitelmaan sillan
ulkonäköön sopiva muotoilun hienosäätö vaarantamatta tyyppisuunnitelman mukaisia turvallisuus- ja rakenneominaisuuksia. Teräsosat suositellaan
maalattavaksi. Erityistä huomiota kiinnitetään lähietäisyydeltä katsottavan julkisivun kiinnitysosien minimoimiseen ja niiden sovittamiseen osaksi
arkkitehtuurin yksityiskohtia. Julkisivuissa näkyvät ruuvikiinnitykset tulee ratkaista siten, että näkyvät osat ovat mahdollisimman siistejä ja huoliteltuja
(esim. piilokiinnitykset, hattumutterit). Muotoiltua kosketussuojatyyppiä voidaan käyttää saman hankkeen melukaiteena, jolloin se on hyväksytettävä
ratahallinnossa. Mikäli hankkeessa ei ole kosketussuojaseiniä, voidaan melukaiteeseen suunnitella kohteeseen sopiva ulkonäön tyyli huomioiden
meluesteelle asetetut vaatimukset. Kosketussuojana käytetään joko roisketiivisseinämää tai verkkoseinämää. Läpinäkyvää roisketiivisseinämää tulee
käyttää harkiten sen kunnossa pysyvyyden vuoksi. Läpinäkyvää rakennetta voidaan käyttää siltapaikkaluokissa I-II lähinnä laajemman väylähankkeen
yhteydessä osana läpinäkyvien melukaiteiden kokonaisuutta. Kaikki läpinäkyvät osat tulee olla 6+6/8+8 mm karkaistua, laminoitua lasia.
Siltapaikkaluokissa III-IV käytetään umpinaista roisketiivisseinää tai verkkoseinää tyyppipiirustusten mukaisin rakentein. Siltapaikkaluokissa I-II
kosketussuojasta ja melukaiteesta vaaditaan tilaajalla hyväksytettäväksi mallikappale 1:1.
Siltapaikkaluokissa I-II radan johtopylväs sijoitetaan kaiteen sisäpuolelle, mikä on huomioitava sillan leveydessä.
Ohje
Yhtenäisellä väyläjaksolla on suositeltavaa käyttää siltapaikkaluokan I-III silloissa toistuvia muodon aiheita. Mikäli sillat sijaitsevat lähekkäin tai ovat
lyhyitä, suositellaan käytettäväksi yhdentyyppistä ajojohdetta useiden liitoskohtien välttämiseksi. Mikäli saman väyläjakson silloilla tai yhdellä sillalla on
sekä melueste että kosketussuoja, suunnitellaan ne ulkonäöltään yhtenäiseksi, huomioiden molempien rakenteiden edellyttämät ohjeet. Erityistä
huomiota tulee kiinnittää sillalla olevan teräs- ja betonikaiteen yhdistymiseen väylällä jatkuvaan kaiteeseen sekä kaiteen korkeuden, etuseinän
kaltevuuden että linjamuutoksen suhteen. Välittävän osan muoto suunnitellaan siltasuunnitelman yhteydessä. Suojaverkko ulotetaan sillan koko
pituudelle.
Mikäli kohdekokonaisuuteen sisältyy sekä vanhoja että uusia siltoja, tulee ensisijaisesti käyttää koko jaksolla ulkonäöllisesti yhdenmukaisia materiaaleja
ja rakenteita. Mikäli joudutaan sijoittamaan samaan kohteeseen sekä teräsrunkoisia että betonisokkelilla varustettuja kosketussuojia ja/tai melukaiteita,
määritellään niiden yläosan ulkonäkö saman tyyppiseksi.
42451 Kaiteet, johteet ja kosketussuojaseinät
42451.0 Yleistä
Kaiteet, johteet ja kosketussuojaseinät sekä melukaiteet muodostavat sillan ulkonäössä merkittävän
aihekokonaisuuden, joka jatkuu väylälle.
Siltapaikkaluokissa I-II nämä rakenteet tulee ottaa mukaan kokonaisvaltaiseen sillan ulkonäön suunnitteluun
unohtamatta niiden rakenteellisia ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia.
Näissä siltapaikkaluokissa voidaan suunnitella kohdekohtaisia erikoisratkaisuja ulkonäön parantamiseksi.
Siltapaikkaluokassa III tulee pyrkiä mahdollisimman selkeään ja yhdenmukaisin rakentein muodostuvaan
kokonaisuuteen, muotoilua voidaan käyttää vähäisenä aiheena.
Teräskaiteen muotoilu voi kohdistua lähinnä kaiteen päihin ja säleosaan ja verkkoverhoiluun. Yläjohteen muotoilu ja
maalaus ovat mahdollisia rakenteelliset reunaehdot huomioiden.
Tyyppikaiteen perusrakenteen lisänä voidaan käyttää korotus- ja verhoilurakennetta.
SILTOJEN ULKONÄKÖTAVOITTEIDEN VARMISTAMINEN
Oleellista on, että tavoite on esillä väylähankkeen koko prosessissa.
Erityisen tärkeä vaihe tavoitteiden saavuttamisessa on urakkamuotojen valinnassa.
Oleellista on urakoitsijaa velvoittavien laadunvarmistustoimien ja korjaavien
toimenpiteiden sekä sanktioiden tarkka määrittely tuotevaatimuksissa.
Tärkein rooli on tilaajalla, jonka tulee varmistaa, että alussa määritellyt tavoitteet
toteutuvat prosessin kaikissa vaiheissa.